YLEISKAAVA 2025 Teemakartta NIEMI Lahden kaupunki Maankäyttö Yleiskaava 2025 TEEMAKARTTA NIEMI LUONNOSVAIHEEN TEEMAKARTTA 10.11.2010 1 YLEISKAAVA 2025 Teemakartta NIEMI LUONNOSVAIHEEN TEEMAKARTTA 10.11.2010 2 NYKYTILANNE Tuotantolaitokset Alueella toimivat tuotannolliset tehdaslaitokset Viking Malt ja Isku. Kolmas tuotannollinen laitos on muuttumassa tuotantopainotteisesta työpaikkapainotteiseksi alueeksi, jossa on tutkimus-/kehitystyöhön liittyviä työpaikkoja. Alueelta on vapautumassa tilaa ja se on osittain muutosaluetta, jolle voi tutkia asumisen sijoittumista tai muuta uutta toimintaa. Alueella on jossain määrin tuotannosta tai ympäristöstä (Joutjoki) johtuvia melu- tai hajuhaittoja. Satamatoiminnot Satama-alueella on nykyisin vierasvenepaikkoja sekä kotisatama, veneiden talvisäilytysalue, veneiden huoltoon liittyviä liike-/työpaikkatoimintoja sekä kahvila/ravintolarakennus. Satamaan liittyvät tankkaus- ym. huoltotoiminnot ovat osittain olleet puutteellisesti käytössä. Rakenteilla tai tulossa on pienpelastusasema ja helikopterikenttä, telakka, moottoripyörämuseo siihen liittyvät oheis-/kokoontumistoiminnot. Tiede- ja yrityspuisto Tiede- ja yrityspuistolla on laajenemis- toimintojen kehittämistarpeita. Rakennuksen laajennustöitä on meneillään. Työpaikka- ja yritystoiminnot Osa alueen yritystoiminnoista on muutostilassa tai aluetta on tarve kehittää. Rantareitti Ankkurista tuleva kevyen liikenteen rantayhteys katkeaa nykyisen UPM:n ja Viking Maltin kohdalla, jolloin kulku menee Niemenkatua pitkin ja sataman kohdalla on taas mahdollisuus palata rantareitille kohti Mukkulaa. YLEISKAAVA 2025 Teemakartta NIEMI LUONNOSVAIHEEN TEEMAKARTTA 10.11.2010 3 KEHITTÄMISEHDOTUKSIA VE1 Kehitetään muutosalueena Tiede- ja yrityspuiston toimintojen voimakkaalle laajentumiselle sekä asumiselle Satamavyöhyke Paviljonki Nykyisiä satamatoimintoja kehitetään varsinkin alueen pohjoisosassa, jonne voisi sijoittua esim. veneilyyn/melontaan tms liittyvä paviljonkirakennus. Aukio/kenttä/ Veneiden talvisäilytyskenttä voisi toimia kesäisin veneilijöiden ja muiden satamassa liikkuvien paikoitusalueena (edellyttäisi veneensäilytyspukkien ym. tyhjentämistä kesäksi pois) tai tapahtumien esim. moottoripyörätapahtumien paikkana. Aluetta voisi siistiä ja viimeistellä aukiomaisemmaksi. Rantakortteli Tulevaisuudessa, jos veneiden talvisäilytykselle löytyy korvaava paikka, aluetta voi kehittää asumisen korttelina Ankkurin rannan tapaan. Rakenteellinen paikoitus. Satamapalvelut Nykyistä kahvilan liiketonttia kehitetään voimakkaasti vajaakäytöstä satamatoimintaan liittyvien liiketoimintoihin esim. ravintola/kahvila/venetarvike/huolto/myynti/kokoontumistila ym. Rantareitti Tavoitteena on kehittää julkista rantareittiä ja johtaa se yhtenäisenä Ankkurista Mukkulaan. Reitin varrelle voisi avata pieniä aukioita, istuskelupaikkoja esim. moottoripyörämuseon kohdalle ja kalustaa reitti penkein, valaisimin, pollarein, istuskelulaiturein, kiveyksin, ym ympäristörakentamisen keinoin. Asumissaari Teollisuudelta vapautuvalle alueelle on esitetty kanavan erottamaan saareen asumista XIII krs tai mahdollisesti korkeampaakin. Samoin tehdasrakennuksen osin purettavien osien paikalle Ruoriniemenkadun varteen. Niemenkadun ja Ruoriniemenkadun risteyksen kolmioon on ehdotettu maamerkiksi kohoavaa tornitaloa. Rakenteellinen paikoitus/keskitetty paikoitus pysäköintitaloissa. ”Työ- ja kehitystoimintakeskus” Työtiloina säilyvää punatiilistä historiallista tehdaskompleksia voisi kehittää työ-, toimisto- ja tutkimustilojen keskuksena. Tilat voisivat avautua länteen korkeaa piippua kehystävälle sisäpihalle. Tiede- ja yrityspuiston vyöhyke Tiede- ja yrityspuisto Tiede- ja yrityspuiston vyöhykkeelle varataan laajentumistilaa muodosta monipuoliseksi keskukseksi. Toiminta vaatii runsaasti paikoitustilaa, jota keskitetään pääosin paikoitustaloihin. Yhdysliikenne Rataliikenteelle mahdollisuus seisakkeeseen. Muuten nopeavuoroinen sujuva city-bussi liikennöi matkakeskuksen/keskustan/campusalueiden reittiä. Korttelin ulkosyöttöinen liikenne mahdollistaa korttelin sisäisen vesikanavan ympärille kehitettävän rakennuksia yhdistävän ulkotilojen ja aukioiden sarjan. Hotelli/majoitus Tiede- ja yrityspuistotoimintoihin voisi yhdistää myös Niemenkadun ja Haapalankadun risteykseen radan ylikulkusillan akselin päätteeksi hotelli tms. kokoontumisrakennuksen, jonka mahdollisesti korkea osa muodostaisi parin UPM:n viereiselle tornirakennukselle. Asumisen vyöhyke Alueen pohjoisreunalle on esitetty asumisen vyöhykettä, jonne voisi sijoittua opiskelija-/tutkija/ym. lyhytaikaista työasumista sekä mahdollisesti myös tavallista asumista. Alueen kerrosluku voisi olla V krs., mahdollisesti korkeampaa Haapalankadun varressa ja madaltua esim. terassimaisesti keskustan puistoakselia kohtia. Keskuspuisto Asumisen ja Tiede- ja yrityspuiston väliin sijoittuu keskuspuisto, jonka kautta avautuu yhteys rantaan ja Vesijärvelle. Tulevaisuuden tavoitteena olisi muodostaa kevyen liikenteen viheryhteys Holman kaupallisiin palveluihin ja palvelukeskukseen. YLEISKAAVA 2025 Teemakartta NIEMI LUONNOSVAIHEEN TEEMAKARTTA 10.11.2010 VE2 Tiede- ja yrityspuisto muuttaa ratavyöhykkeelle Matkakeskuksen lähelle, Niemeä kehitetään voimakkaasti asumisen alueena tulevaisuudessa VE3 Kehitetään nykyiseltä pohjalta kokonaisuudessaan satama- /teollisuus/ ja työpaikkaalueena (TP) sekä LTyp:n toimintoja kehitetään NYKYTILANNE YLEISKAAVA 1998 NYKYISEN YLEISKAAVAN KÄYTTÖTAKOITUS LV SE/ATO TO/P PINTA-ALA n. 5, 5 ha n. 13,8 ha 4 YLEISKAAVA 2025 Teemakartta NIEMI LUONNOSVAIHEEN TEEMAKARTTA 10.11.2010 YLEISKAAVALUONNOS 2025 TEEMAKARTTA NIEMI YLEISKAAVALUONNOS 2025 KÄYTTÖTAKOITUS NOIN PINTA-ALA Satama-aluetta (LV) Teollisuutta (T) 7,4 ha Työpaikka-aluetta (TP) 28,2 ha Palvelualuetta (P) 3,1 ha Julkista palvelualuetta (PY) 6,1 ha Asumista (AK) 21,1 ha NOIN k-m2 noin 1000 k-m2 94 000 k-m2 116 000-156 000 k-m2 12 000 k-m2 45 000 k-m2 115 000 k-m2 5 YLEISKAAVA 2025 Teemakartta SOPENKORPI LUONNOSVAIHEEN TEEMAKARTTA 10.11.2010 YLEISKAAVA 2025 Teemakartta SOPENKORPI LUONNOSVAIHEEN TEEMAKARTTA 10.11.2010 Sopenkorven ja Varikon alueen teemakartta 8.11.2010 tilastot muutettava arvo Nykytilanne alue Sopenkorven alue Varikon alue Yhteensä: kerrosala (toteutunut) tonttipinta-ala (m2) tonttitehokkuus e 120387 244965 0,49 3084 32700 0,09 123471 277665 0,44 Suunniteltu tilanne alue Sopenkorven alue Varikon alue Yhteensä: tonttitehokkuus e kerrosala (suunn., m2) tonttipinta-ala (m2) 1,5 367448 244965 (kerrostaloja V-VII kerrosta) 1,5 49050 32700 (osin tornitaloja) 1,5 416498 277665 Lisäys alue Sopenkorpi: Varikon alue: Yhteensä: 293027 Työpaikkoja (%) Työpaikkoja (m2) 30 % 50 % 337 % Asuntoja (%) 110234 24525 134759 Asuntoja (m2) 70 % 50 % 257213 24525 281738 Asukkaita (m2/hlö) Asukkaita (hlö) 45 5716 45 545 6261 YLEISKAAVA 2025 LÄHIÖT LUONNOSVAIHEEN TEEMAKARTTA 10.11.2010 LAHDEN YLEISKAAVA 2025 LÄHIÖT 1. Aluekeskusten kehittämisedellytykset Valtakunnallinen lähiöohjelma 2008 -2011 on kumppanuushanke, jonka tavoitteena on lähiöiden kilpailukyvyn lisääminen sekä myönteisen alueidentiteetin vahvistaminen. Kehitystyö tapahtuu yhteistyössä kaupungin, yksityisen ja kolmannen sektorin sekä asukkaiden kesken. Valtakunnallisen lähiöohjelman käytännön toteutuksesta sekä rahoituksesta vastaa Lahdessa toimiva asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA. Lahden kaupunki on mukana valtakunnallisessa lähiöohjelmassa. Selvitystyö keskittyy Riihelän, Metsäkankaan ja Tonttilan ostoskeskuksiin. Hankkeen tarkoituksena on selvittää millainen ostoskeskusten nykytila kussakin lähiössä on ja selvitystulosten perusteella päättää millaisin keinoin alueita aletaan kehittää. Ostokeskusten alueiden vahvistaminen vaikuttaa lähiön vetovoimaan ja tällä tavalla myös rakentajiin ja kiinteistösijoittajiin, jolloin lähiön eheyttämisen/täydennysrakentamisen edellytykset paranevat. Lähiöohjelman selvitykset ja tutkimukset tukevat Lahden uuden yleiskaavan laatimista ja yleiskaavan kasvutavoitteen toteutumista. Alueiden nykytilanne on kartoitettu keväällä 2010. Alkukesällä 2010 on valmistunut konsultin laatimia ostoskeskusten/palvelukeskusten kehittämissuunnitelmia ja Riihelän, Metsäkankaan sekä Tonttilan lähiöiden täydennyssuunnitelmia. Metsäkankaan alue- /palvelukeskus Nykytilanne Metsäkankaan ostoskeskus koostuu vanhasta ostokeskuksesta ja uudesta marketista, jotka sijaitsevat Petsamonkadun molemmilla puolella. Ostoskeskuksen alueella on kaksi ruokakauppaa, R-kioski, apteekki, asiamiesposti, useita kahviloita ja ravintoloita. Lähialueella on kukkatalo, kirkko, Metsäkankaan päiväkoti, Metsäkankaan koulu, neuvola ja vanhusten palvelutalo sekä Fazer Oy:n leipomo. Metsäkankaan koulu lakkautetaan syksyllä 2013 ja oppilaat siirretään Kärpäsen ja Kasakkamäen kouluihin (Lähde: Lahden kaupungin peruskouluverkon kehittämislinjaukset 16.2.2010 Perusopetus) Metsäkankaan päiväkoti on peruskorjaustarpeessa. Mahdollisesti vapautuvan Metsäkankaan koulun peruskorjauksella ja käyttöönotolla vältettäisiin päiväkodin peruskorjaus ja sen toiminta voitaisiin keskittää koulun tiloihin. Vaihtoehtona on laajentaa Pirttiharjun päiväkotia peruskorjauksen yhteydessä. (Lähde: Varhaiskasvatuspalvelujen tila- ja toimintaselvitys 2010) 70-luvulla rakennettu ns. vanha ostoskeskus avautuu etelään ja sen huoltopiha on Petsamonkadulle päin: Petsamonkadun toisella puolella on vuonna 2006 rakennettu uusi S-market, jonka tulo alueelle on vaikuttanut voimakkaasti vanhan Metsäkankaan ostoskeskuksen toimintaan. Asiakkaat kävelevät Satulapolkua pitkin vanhasta ostoskeskuksesta ja asioivat uudessa marketissa. Vanhassa ostokeskuksessa on tyhjillään olevia tiloja ja sen parkkipaikat ovat lähes autioina. Vanhan ostarin kannalta hyvä asia on, että pitkään tyhjillään olleisiin, entisen K-kaupan tiloihin on tulossa lähivuosina nuorisotalo. Kehittämissuunnitelma Vanhan ostoskeskuksen kiinteistöt ovat perusparannuksen tarpeessa ja kilpailu asiakkaista uuden marketin kanssa on kova. Yhtenä ratkaisuna alueen kehittämiseen on nähty täydennysrakentamisessa. Ehdotetaan, että vanhan ostoskeskuksen paikalle rakennetaan pääosin asuin- ja liikerakennuksia. Käytännössä se tarkoittaa lamellikerrostaloja ja ns. kivijalkamyymälöitä. Tällä tavalla tuodaan asiakkaita palvelujen viereen ja nostetaan niiden käyttöastetta. Kävelyväylä (Satulapolku), joka yhdistää vanhaa ostaria ja uutta markettia, kulkee poikittain Petsamonkadun kanssa. Turvallisuus- ja viihtyisyyssyystä risteyksen muotoiluun satsataan. Tulevaisuudessa Petsamonkatu ei enää erota kahta palvelukeskusta toisistaan vaan toimii alueiden yhdistäjänä. Uuden S-marketin palvelujen monipuolistamiseksi on sen tontille esitetty lisärakentamista. Uudessa siivessä sijaitsevat pienliikkeet. Uusia kerrostaloja on esitetty myös Fazerin tontille, marketin viereen. Suunnitelman toteutuminen tapahtuu vaiheittain maanomistusoloista johtuen. Uutta kerrosalaa palvelukeskuksessa / Petsamonkadun eteläpuoli: Liiketilaa yht. 2 900 k-m2 Asumista yht. 9 400 k-m2 Uutta kerrosalaa marketin naapurissa / Petsamonkadun pohjoispuoli: Marketin laajennus/pienliikkeet Liiketilaa yht. 1 500 k-m2 Fazerin tontin mahd. rakentaminen Asumista yht. 8 000 k-m2 Riihelän alue- /palvelukeskus Nykytilanne Riihelän ostoskeskuksen palveluita ovat Riihelän päiväkoti, seurakunnan kerhohuoneisto ja diakoniatoimisto, Siwa, Riihelän pizzeria, Riihikontti-baari ja parturi-kampaamo. Lähellä sijaitsevat lämpökeskus ja koulu, joka on käyttökielossa. Alueella käy viikoittain kirjastoauto. Riihelän päiväkoti siirtyy Metsäkankaalle tai Pirttiharjuun. Mahdollisesti vapautuvan Metsäkankaan koulun peruskorjauksella ja käyttöönotolla vältettäisiin päiväkodin peruskorjaus ja sen toiminta voitaisiin keskittää koulun tiloihin. Vaihtoehtona on laajentaa Pirttiharjun päiväkotia peruskorjauksen yhteydessä. Kehittämissuunnitelma On laadittu kaksi vaihtoehtoa, joissa molemmissa on nykyisen palvelukeskuksen alueelle esitetty uusia asuin- ja liikerakennuksia. Käytännössä se tarkoittaa lamellikerrostaloja sekä ns. kivijalkamyymälöitä. Myös läheisen koulun tontille esitetään kerrostaloja. Täydennysrakentamisella tuodaan asiakkaita palvelujen viereen ja nostetaan niiden käyttöastetta. Uusi palvelukeskus avautuu etelään. Vaihtoehdot eroavat toisistaan palvelukeskuksen (asuin- ja liikerakennusten L – mallinen taloryhmä) suuntautumisessa. Kaikissa vaihtoehdoissa päiväkotia on laajennettu. Ostoskeskusta koskevat suunnitelmat voivat toteutua nopeastikin, koska kiinteistö on kaupungin ja seurakunnan yhteisomistuksessa. Palvelukeskuksen uudisrakentaminen: Liiketilaa yht. 1 100 k-m2 Julkista yht. 1 000 k-m2 Asumista yht. 6 450 k-m2 Tonttilan alue-/palvelukeskus Nykytilanne Tonttilassa on kaksi alle kilometrin päässä toisistaan sijaitsevaa palvelukeskittymää: TenavaTonttilan ostoskeskus ja Joutjärven kauppakeskus. Tenava-Tonttilan ostoskeskuksessa on ruokakauppa, kaksi parturi-kampaamoa, useita ravintoloita, tanssikoulu ja Tenava-Tonttilan päiväkoti. Ostarin läheisyydessä sijainnut Joutjärven koulu on lakkautettu syksyllä 2010. Lähialueella on nuorisotalo ja lastenkoti. Julkisen liikenteen yhteydet ovat hyvät. Tenava-Tonttilan päiväkotia puretaan ja tilalle rakennetaan uusi (toteutus v. 2011 – 2012). Päiväkoti on tällä hetkellä "evakossa" Joutjärven koululla. (Lähde: Varhaiskasvatuspalvelujen tila- ja toimintaselvitys 2010) Kehittämissuunnitelma On laadittu kaksi kehittämisvaihtoehtoa. Ensimmäisessä vaihtoehdossa nykyisen ostoskeskuksen ja koulutontin alueelle on esitetty asuin- ja liiketaloja. Asuin- ja liiketalo on käytännössä asuinkerrostalo, jonka alakerrassa on kivijalkamyymälöitä. Ostarin keskellä oleva Kokkokallionkadun kävelyalue säilyy jatkossakin. Uudeksi palvelukeskuksen oleskeluaukioksi on esitetty lakkautetun Joutjärven koulun tontille esitetyn asuin- ja liiketalon eteläedusta. Palvelukeskuksen osia itä-länsisuunnassa yhdistävä Salonpolku on alueen kannalta tärkeä väylä. Uudistettu Tenava-Tonttilan päiväkoti jatkaa toimintaansa ostarin lähialueella. Toisessa vaihtoehdossa nykyisen Tenava-Tonttilan ostoskeskuksen alueelle on esitetty uusia asuinja liikerakennuksia Kokkokallionkadun kävelyalueen molemmille puolelle ja Salonpolun varrelle. Palvelukeskuksen osia itä-länsisuunnassa yhdistävä Salonpolku säilyy jatkossakin alueella liikkumisen kannalta tärkeänä väylänä. Uudistettu Tenava-Tonttilan päiväkoti jatkaa toimintaansa ostarin lähialueella. Salonpolun eteläpuolella sijaitsee lakkautetun Joutjärven koulun tontti. Alueen toteutuminen on mahdollista vaiheittain muun muassa alueen maanomistusoloista johtuen. Ostarin alueella on sekä kaupungin että yksityisten omistuksessa olevia kiinteistöjä. Palvelukeskuksen uudisrakentaminen: Liiketilaa yht. 3 000 k-m2 Julkista tilaa yht. 1 000 k-m2 Asumista yht. 17 800 k-m2 (josta kaupungin maalla 12 100 k-m 2) 2. Alueen täydennysrakentamisedellytykset Alkukesällä 2010 on valmistunut konsultin laatimia Riihelän, Metsäkankaan sekä Tonttilan lähiöiden kehittämis- ja täydennysrakentamissuunnitelmia. Metsäkangas Nykytilanne Metsäkangas on avara ja luonnonläheinen, pääosin 1970- ja 1980-luvulla rakennettu kerrostaloalue. Alueen kerrostalot ovat 4-7 -kerrosta korkeita. Korkeimmat talot on sijoitettu asuinalueen keskellä, ostoskeskuksen läheisyydessä. Rakennuskantaa hallitsevat vaaleat lamellitalot. Metsäkankaan palvelut ja liikenneyhteydet ovat hyvät ja monipuoliset. Alueelta pääsee kätevästi ulkoilemaan lähellä olevalle varsinaiselle Salpausselän ulkoilualueelle. Kehittämissuunnitelma /täydennysrakentaminen Alueen täydennysrakentaminen on esitetty kortteleiden sisälle. Uudet lamellitalot jakavat laajoja kortteleita ja reunustavat yhdessä olemassa olevien talojen kanssa pieniä sisäpihoja. Alueen täydennysrakentaminen edesauttaa alueen palvelujen säilyttämistä, koska uudet asukkaat kasvattavat alueen ostovoimaa. Suunnitelman toteutuminen on riippuvainen yksityisten omistajien päätöksistä. Muu kun palvelukeskuksen alue: Asumista yht. 36 000 k-m2 Lähiössä yhteensä: Liiketilaa yht. Asumista yht. 4 400 k-m2 45 400 – 53 400 k-m2 Riihelä Nykytilanne Riihelän pientalovaltaisella asuinalueella on järjestetty vuoden 1978 asuntomessut. Alueen rakennuskanta koostuu matalista, 1970- ja 1980-luvuilla rakennetuista 1-3 kerroksisista omakoti-, rivi- ja pienkerrostaloista. Riihelän asuintaloista pääosa on rivitaloja. Pienkerrostaloja on vain muutama kortteli palvelukeskuksen lähellä ja Jankkarinkadun eteläpäässä Kumpukadun varrella. Ulkoilualueet ovat lähellä ja alueen ympäristö on luonteeltaan puistomaista. Riihelän kevyen ja julkisen liikenteen yhteydet ovat hyvät. Kehittämissuunnitelma/täydennysrakentaminen Muutamaan kohtaan esitetty asuinalueen täydennysrakentaminen eheyttää alueen rakennetta. Uotilankadun loppupäässä kadun varrelle, kaavoitetulle teknisen rakennusten (YT) korttelialueelle, esitetään pientaloryhmää ja sen eteläpuolella olevan rivitalokorttelin takana, kaavoitetulle puistoalueelle (Ervianpuisto), esitetään toista pientaloryhmää. Jankkarinkadun eteläpäähän on esitetty täydennysrakentamiskohteita kahteen paikkaan, Kumpukadun ja Jokiäyräänkadun lähelle, kadun molemmille puolille. Kumpukadun varrelle, Ervianpuiston eteläpuolelle, on esitetty muutamaa pienkerrostaloa ja Jokiäyräänkadun omakotitaloalueen keskelle pientaloryhmää. Muu kun palvelukeskuksen alue: Asuinkerrostalot yht. Asuinpientalot yht. 1 600 k-m2 4 500 k-m2 Lähiössä yhteensä: Liiketilaa yht. Julkista yht. Asumista yht. 1 100 k-m2 1 000 k-m2 12 550 k-m2 Tonttila Nykytilanne Tonttilan asuinalue on rakennettu pääosin 1970- ja 1980-lukujen aikana. Alue on pääosin kerrostaloaluetta. Maisemaa hallitsevat korkeiden, metsäisten mäkien päälle rakennetut 7kerroksiset piste- ja lamellitalot. Kerrostalovaltaisen Ala-Tonttilankadun itäpäässä on rivitaloja ja pohjoispäässä uudempia omakoti- ja rivitaloja. Tenavan pientaloalueen puutalot on rakennettu 1930-luvun lopulla. Tonttilan ulkoilu- ja liikuntamahdollisuudet ovat erinomaiset. Alueen eteläpuolella sijaitsee Möysän uimaranta, melontakeskus sekä tennis- ja sulkapallokentät. Kehittämissuunnitelma/täydennysrakentaminen Alueen täydennysrakentaminen on esitetty pääosin korttelialueille täydentämään ja reunustamaan niitä. Alueen kerrostalot ovat sekä lamellitaloja että pistetaloja ja tästä syystä kehittämisesityksessä on käytetty molempia tyyppejä. Kaupungin Ala-Tonttilankadun varrella omistamat, poissa aktiivikäytöstä olevat viheralueet, on suunnitelmassa otettu käyttöön ja kerrostaloja on esitetty rakennettavaksi myös näille alueilla. Täydennysrakentamisen myötä tulevat uudet asukkaat lisäävät alueen ostovoimaa ja näin tukevat alueen palvelujen säilymistä. Täydennysrakentamissuunnitelman toteutuminen on riippuvainen yksityisten omistajien päätöksistä. Muu kun palvelukeskuksen alue: Liiketila yht. Asumista yht. 1 500 k-m2 47 300 k-m2 Lähiössä yhteensä: Liiketilaa yht. Julkista tilaa yht. Asumista yht. 4 500 k-m2 1 000 k-m2 65 100 k-m2 (joista kaupungin maalla 12 100 k-m2 ) Riihelässä Täydennysrakentamismahdollisuuksia on vähän asuinalueen rakenteesta ja maastosta johtuen. A 12 550 k-m2 K 1 100 k-m2 Y 1 000 k-m2