Bunkkeriuutiset 4/11 - Suomen Golfkentänhoitajien Yhdistys
BUNKKER UUTISET 4 • 2011 SUOMEN GOLFKENTÄNHOITAJIEN YHDISTYS · FINNISH GREENKEEPERS´ ASSOCIATION 1920 2011 Toro Greensmaster® TriFlex™ The leader in golf. Vuosikymmenestä toiseen Toro on edelläkävijä ja suunnannäyttäjä golfkoneissa. Markkinajohtaja niin maailmalla kuin meillä Suomessakin! Oy Hako Ground & Garden Ab - Sienitie 50 - 00760 Helsinki - www.hako.fi - Petri Aaltonen, puh. 040 587 4045 BUNKKER UUTISET Bunkkeri-Uutiset on Suomen Golfkentänhoitajien Yhdistys – Finnish Greenkeepers´ Association ry:n virallinen jäsenlehti ja alan ammattilehti, joka jaetaan kaikille yhdistyksen jäsenille ja golfkentille. Lehti ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Sisällysluettelo Pääkirjoitus – puheenjohtaja Ora Paloheimo . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 4 Päätoimittajan terveiset . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 6 FGA:n mestikset 2011 . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 8 Kastelujärjestelmän peruskorjaus – case Nurmijärvi golf . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 11 Ympäristöjärjestelmän luominen - osa 3 . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 14 FGA 25 vuotta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 16 Työsuojelu golfkentällä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 26 Hallituksen päätöksiä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 29 Ajankohtaista . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 22 Jäsensihteerin palsta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 31 Mukana kuvioissa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 32 Tuoteuutisia . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 36 Kolumni . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 38 Lehdessä julkaistut kirjoitukset eivät välttämättä edusta yhdistyksen virallista kantaa. FGA ry – Suomen Golfkentänhoitajien yhdistys Suomen Golfkentänhoitajien yhdistys – Finnish Greenkeepers Association r.y. kokoaa yhteen ammatikseen golfkenttiä hoitavat henkilöt. Tavoitteena on edistää heidän työhönsä kuuluvia asioita sekä harjoittaa ammatillista tiedotus- ja koulutustoimintaa. Yhteystiedot Puheenjohtaja Ora Paloheimo Vammala 040 716 2364 [email protected] Varapuheenjohtaja Tuukka Mönttinen Vihti 040 766 4394 [email protected] Sihteeri: Pasi Sallinen Siilinjärvi 020 187 8709 [email protected] Rahastonhoitaja: Jäsenet: Timo Puusaari Vantaa 040 705 6372 [email protected] Peter Gilbert Kuusankoski 050 564 8152 [email protected] Tommi Turunen Nurmijärvi 045 7731 3141 [email protected] Pasi Voutilainen Oulu 050 521 86 29 [email protected] Tapio Mäkinen Oulu 0440 581 292 [email protected] Koulutustoimikunta: Pasi Voutilainen ja Pasi Sallinen Ympäristötoimikunta: Ora Paloheimo ja Tommi Turunen Kilpailutoimikunta: Tommi Turunen ja Petteri Lehmuskoski Kansainvälisten asioiden toimikunta: Tuukka Mönttinen ja Peter Gilbert Nettitoimikunta: Pasi Voutilainen ja Mika Nurminen Risteilytoimikunta: Tapio Mäkinen ja Pasi Sallinen Lehtitoimikunta: Tuukka Mönttinen Ora Paloheimo Tiina Kotajärvi Tommi Turunen Jean Johansson Simo Kairus Pirjo Hotti Bunkkeriuutisten päätoimittaja: Pirjo Hotti Kajaani 044 7970 866 tai 050 5271 571 [email protected] Bunkkeriuutisten ilmoitusmyynti: Tuukka Mönttinen 040 766 4394 [email protected] Bunkkeri Uutisten aineistojen eräpäivät ja ilmestyminen numerot 1 – 4 lehti lehti lehti lehti 1 2 3 4 26.1.2012 14.2.2012 2.5.2012 22.5.2012 28.6.2012 17.7.2012 10.10.2012 30.10.2012 Tekstiaineistot päätoimittajalle tai taittajalle sähköpostina [email protected] tai [email protected] Taitto Forssa Print Paino Forssa Print 03 4155 677, fax 03 4155 726 Faktori Hannu Kurkikangas [email protected] 03 41 551 JACOBSEN R-311 Uuden taitettavan turvakaaren ansiosta pääset helposti myös mataliin paikkoihin. Leikkaaminen matalalla roikkuvien oksien alta sujuu helpommin. Ilma-jousitettu istuin lisää mukavuutta ja on sijoitettu niin että kuljettajalla on parempi näkyvyys. Penkin säädettävyys on entistä helpompaa. Ohjaamo on ergonomisesti suunniteltu maksimoiden käyttäjämukavuutta. Tämä taas lisää työtehokkuutta Uuden innovatiivisen etuakselin ja suuremman ajopumpun ansiosta koneen nousukyky on erinomainen. Vaikeissa olosuhteissa ajaminen on entistä turvallisempaa ja helpompaa. Nämä innovaatiot ovat myös parantaneet polttoainetaloudellisuutta. Hallintalaitteet ja ajopolkimet ovat yksinkertaisia ja helppokäyttöisiä Uudelleenmuotoiltujen terien hydraulisen ja mekaanisen ajojärjestelmän hiottu yhteentoimivuus, vähentävät polttoainekulutusta ja melutasoa, antaen kuitenkin huomattavaa leikkuutehoa. Etuleikkuupöytä on nostettavissa pystyyn, helpottaen puhdistusta, rasvausta sekä terien tarkistusta Järeät hydrauliset pyöritysmoottorit terillä vähentävät huollon tarvetta. Ei katkeavia tai säätöä vaativia hihnoja. Jacobsen R-311 vaakatasoleikkuri, uusi kuningas on saapunut! www.j-trading.fi Final countdown Kausi golfkentillä lähenee loppuaan ja talveen valmistautuminen on täydessä vauhdissa koko maassa. Pitkään jatkuneet sateet eivät ole tehneet hommista kovinkaan helppoja. Onneksi syystöitä on päästy tekemään sateiden välissä. Syksy on ollut taas jokseenkin poikkeuksellinen - ensimmäinen pakkasaamukin on ollut vasta nyt juttua kirjoittaessani. Tilanne on omalla kentälläni se, että pakkanen on ainoa, joka kuivaa paikat. Totta kai, haihduntaa on yritetty tehostaa hiekoittamalla karkeata hiekkaa kaikkein märimpiin paikkoihin. On ollut myös mukava huomata, kuinka kaudella tehdyt holkitukset tuottavat nyt tulosta. Kuitu on hajonnut kohtuullisen mukavasti ja vesi ei viivy kauan. Näin myös mahdollinen levän tuleminen on saatu kuriin. Kaikesta huolimatta kenttää on hoidettava aivan pakkasiin asti. Nytkin on ollut vielä aika lämmintä ja heinä on kasvanut. Ravinteista on huolehdittava talven tuloon asti. Kun heinä voi hyvin, niin tautiriski pienenee oleellisesti. Näin syksyllä tehtävissä leikkuissa täytyy huomioida, että terät ovat teräviä. Leikkuuhaavan korjautuminen kestää pitkään ja tylsillä terillä tehty leikkuu avaa taudille ovet. Tämän vuotiset mestaruuskilpailut Pickalassa olivat FGA:n historian isoimmat. Haluankin tässä kiittää Pickalaa tästä mahdollisuudesta. Suuri kiitos kuuluu myös Tommille kilpailujen järjestelyistä. Oli ilo katsella, kun kaikilla oli iloinen ilme ja muutenkin meininki oli hyvä. Tästä on hyvä jatkaa kauden koulutusristeilylle. Saadaan taas varmasti hyvä meininki. Tämä on tällä haavaa viimeinen pääkirjoitukseni, sillä puheenjohtaja vaihtuu ensi vuonna. Kiitokset FGA:n hallitukselle yhteistyöstä ja yhteistyökumppaneille kuluneista vuosista. Ensi vuonna on sitten uudet kujeet ja toivon tiikerinvoimaa uudelle puheenjohtajalle! Sastamala vaikenee, Ora 4 Bunkkeriuutiset 4-2011 Kuinka kauan säädät leikkuuyksiköitäsi? Nyt erittäin helppo ja ennen kaikkea nopea säätöiset John Deere -leikkuuyksiköt. Kysythän lisää! Parhaat vaihtogolfkoneet löydät osoitteesta: www.agrimarket.fi > vaihtokonepörssi Varaosamyynti Agrimarketit kautta maan! Golfkonemyynti: Jorma Nikolajew puh. 010 76 83421 John Deere Keskus Peltokuumolantie 4, HYVINKÄÄ www.deere.fi Bunkkeriuutiset 4-2011 5 Vuosi elämästäni Olen kuluneen vuoden aikana saanut ilon ja kunnian olla Bunkkeri Uutisten päätoimittaja. Vuosi on ollut mielenkiintoinen ja lehteä toimittaessa on usein tullut mieleen, että kaikenlaista sitä ehtii tapahtua golfkentillä yhdessä lyhyessä ja hektisessä kasvukaudessa. Täytyy myöntää, että päätoimittajan pesti on ollut mukava ja haasteellinen, mutta sen myötä on tullut myös uusia näkökulmia golfkenttien rakentamiseen ja hoitoon. Tuntuu, että tässä hommassa on saanut seurata aitiopaikalta maamme kentänhoidon ammattilaisten työtä eri näkökulmista. Yksin ei minun ole tarvinnut toimittajan pestiä hoitaa, vaan FGA:n hallitus on ollut mukana puuhaamassa jokaista lehteä. Lehtitoimikunta on myös kantanut kortensa kekoon ja erityisesti haluan kiittää yhteistyöstä Mönttisen Tuukkaa, Turusen Tommia ja Kairuksen Simoa. He ovat ahkeroineet lehden hyväksi paljon kuluneen vuoden aikana. Kiitoksia lähetän myös Forssan Print:in taittopalveluun, erityisesti Päiville, jonka kädenjälki näkyy Bunkkeri Uutisten uudistuneena ilmeenä. Tietoa levittämään FGA ry täyttää tänä vuonna 25 vuotta, joten lämpimät onnittelut ovat paikallaan. Mahtava juttu, että golfkentänhoidolla on oma yhdistys, jonka pääasiallinen tehtävä on edistää golfkentänhoidon asiaa mm. tiedottamisen kautta. Sitä tehdään niin FGA:n nettisivuilla kuin Bunkkeri Uutisten kautta. Lehteen on saatu sen olemassaolon aikana paljon juttuja golfkentänhoitajilta ja -mestareilta, joten hyvät ideat, kokemukset ja toimintatavat on saatu levitettyä laajalle kätevästi yksissä kansissa neljä kertaa vuodessa. Tällainen toiminta viestii siitä, että golfkentänhoidon ammattikunta on maassamme avoin ja tietojen välittämisen ymmärretään hyödyttävän koko alaa ja viime kädessä kenttää ja pelaajia. Kiitos kaunis niille innokkaille ja alan parasta ajatteleville kirjoittajille, jotka ovat jaksaneet kirjoitella lehteen vuosi toisensa jälkeen juttuja ja ottaa kuvia. Pelkän tekstin lukeminen olisi aika puuduttavaa ja kuva kertoo joskus enemmän kuin 1000 sanaa. 6 FGAn hallitus, Bunkkeri Uutisten lehtitoimikunta ja uusi päätoimittaja ottavat mielellään vastaa juttuja ja ideoita juttujen aiheiksi. Mikään aihe tai artikkeli ei ole liian vähäinen, koska niistä pienistä puroista syntyvät ne suuret joet. Pieni asia tai idea voi olla merkittävä kentänhoidon asian eteenpäin viemiseksi, joten ei muuta kuin kirjoittelemaan edes muutama rivi asiasta ja lähettämään se FGA:n suuntaan. Kesälaitumille talvirenkailla Talvirengaspakko ja kesäloma tulla tupsahtavat yleensä yhtä matkaa suomalaisille golfkentänhoitajille. Tosin golfkentänhoidon väkeä ei lomakausi yllätä, niin kuin ensilumi yllättää autoilijat joka ikinen vuosi. Jaksan ihmetellä tätä, koska suurin osa autojen kuljettajista on syntyperäisiä suomalaisia, jotka ovat eläneet tässä hemiboreaalisessa ilmastossa ainakin 18 vuotta. Luulisi nyt tuossa ajassa oppivan, että se ensilumi taitaa sataa joka talvi. Kilometrien mittaisissa ketjukolareissa on huomattavasti enemmän dramatiikkaa iltapäivälehtien lööppeihin kuin golfkentänhoitajien vetäytymisessä talven ja lomien viettoon. Toivon siis leppoisia lomapäiviä golfkentänhoitajille ja -mestareille koko talveksi. Talvehtikoot kenttänne ja ruohonne hyvin tulevana talvena, jotta voitte pitää taukoa työstä rauhallisin mielin! Tämätäältätähän, Pirjo Hotti Bunkkeriuutiset 4-2011 VEITSI-ILMASTIN - jaetut ja jousitetut teräyksiköt - veitset uppoavat jopa 15 cm syvyyteen - jyrkät käännökset mahdollisia - kiinnitys 3-pistenostolaitteeseen Carrier Turf 175 Työleveys: 1,75 m Paino: 549-769 kg Suositus: 30 – 40 hv Carrier Turf 225 Työleveys: 2,25 m Paino: 636-919 kg Suositus: 30 – 40 hv Katso esittelyvideo: www.goldenpro.fi ClubCar Turf 252 - 48 volttia - IQ Plus System – 8 kpl 6V akkuja - enemmän tehoa - yhdellä latauksella jopa 130 km! - kiihtyvyys, huippunopeus ja moottorijarrutus _säädettävissä - ruostumaton alumiinipalkkirunko - jousitus ja iskunvaimennus edessä ja takana - 4-pyörä jarrut - tehokas sähkökippi - ajovalot - CE-hyväksytty Myös bensakäyttöisenä 350cc GOLDEN PRO OY Bunkkeriuutiset 4-2011 Ruusumäentie 1 b Vantaa puh. 09-2411 020 www.goldenpro.fi 7 FGA:N MESTIKSET TEKSTI JA KUVAT ESA HUKKANEN Suomen golfkentänhoitajat ja FGA:n yhteistyökumppanit mittelivät golftaidoistaan tänä vuonna Siuntiossa Pickala Golfin Park- ja Forest-kentillä 28.–29. syyskuuta. Kilpailu jaettiin kahdelle kentälle runsaan osallistujamäärän vuoksi. Kaikkiaan yksilökilpailuista saatiin 126 tulosta ja joukkuekilpailusta 58. Hyväkuntoinen Pickala Parhaasta tasoituksettomasta lyöntipeli- eli scratch-tuloksesta kamppailtiin Pickala Golfin Forestilla. Parkilla puolestaan pelattiin ensimmäisenä päivänä henkilökohtaista pistebogeya ja toisena pari-greensomea. Pickalan kenttämestarit Pekka Karttunen ja Jesse Kaan yhdessä kentänhoitotiiminsä kanssa olivat saaneet molemmat kentät erinomaiseen kun- toon kisoja edeltäneestä sadejaksosta huolimatta. Forestin stimp-arvoksi oli saatu kisojen alla 3,25 leikkuukorkeuden ollessa vuodenaikaan nähden matala 2,5 millimetriä. Parkilla 2,7 millin leikkuulla oli stimpiksi saatu 2,90. Viheriöiden nopeus yllättikin varmasti useamman pelaajan. Hyvän kentän lisäksi pelaajia hellittiin myös hyvällä säällä, sillä sadetta saatiin vain muutama pisara ja aurinkokin näyttäytyi. Kilpailun jälkeen siirryttiin Siuntion Hyvinvointikeskukseen nauttimaan hyvästä yhteishengestä ja ruoasta sekä jännittämään palkintojenjakoa. Tasaista kilpailua Scratch-sarjassa voittajaksi selviytyi Golf Talman kentänhoitaja Eero Malinen tuloksella 74 (+2). Toiseksi ylsi samalla tuloksella Aulanko Gol- Vuoden 2011 FGA:n parhaat pelaajat selvitettiin syksyn värittämässä Pickala Golfissa. 8 Bunkkeriuutiset 4-2011 2011 Putit kannatti mitata tarkasti Pickalan nopeilla viheriöillä. Scratch-sarjan voittaja Eero Malinen (GT). Lyöntipelissä toiseksi tulleen Juha Englundin (AGK) puhe nauratti ja kosketti. Bunkkeriuutiset 4-2011 9 Jäsensihteeri Pasi Voutilainen kertaa kierroksen tapahtumia Siuntion Hyvinvointikeskuksessa. Alkuruokapöytä notkui täynnä herkkuja. fin kenttämestari Juha Englund, joka peräänkuulutti nöyryyttä raikuvat aplodit saaneessa kiitospuheessaan muistuttaen FGA:n olevan etuoikeutetussa asemassa saadessaan pelata mestaruuskilpailunsa joka vuosi upeissa puitteissa. Kolmanneksi parhaan tuloksen 76 lyöntiä (+4) pelasi yhdysvaltalainen Brad Hennier. Naisten pistebogey-kilpailun voitti Vääksyn Kanava Golfin Marju Kokkonen 30 pisteellä. Toiseksi tuli vuoden 2009 mestari Taru Putro (Vierumäki) tasapisteillä voittajan kanssa. Kolmanneksi selvisi tiukan taiston jälkeen Muuramen Golfseuran Piritta Poutiainen 29 pisteellä. Miesten pistebogey-kilpailun voitti Scheteligiä edustava Mika Nurminen huimalla 39 pisteen tuloksella. Toiseksi tuli Master Golfin apulaiskenttämestari Pekka Nieminen (38 pistettä) ja hyväksi kolmanneksi pistebogey-sarjassa selvisi Imatran Golfin huoltopäällikkö Ari Piikki 37 pisteellä. Joukkuekilpailussa pelimuotona oli pistebogeyna pelattu greensome. Tässä kahden hengen joukkuein pelattavassa pelissä jokaisella väylällä valitaan parempaan paikkaan päätyvä avaus, minkä jälkeen palloa pelataan vuorotellen. Voittajaksi selvisi Janne Westerbackin ja Eetu Rantasen (Sarfvik Golf) joukkue 39 pisteellä, toiseksi tuli Sami Lahti ja Sami Sarkki (Aura Golf) 38 pisteellä ja viimeiselle palkintosijalle kolmanneksi yl- • MAANRAKENNUS – Isoja ja pieniä koneita • SALAOJITUS – Isoja ja pieniä koneita • MURSKAUSJYRSINTÄ/JÄÄNJYRSINTÄ • VÄYLÄHIEKOITUS MASIINERI OY A. Leino Ahmoontie 319, 03620 Karkkila puh/fax 09-2258 100, 0400 478 302 [email protected] www.masiineri.fi 10 si Markku Joronen ja Pekka Rissanen (Tahko Golf) 36 pisteellä. Kaikki taistot olivat tiukkoja eikä yhdessäkään sarjassa nähty täysin selvää voittajaa. Voittajan ja toiseksi tulleen ero ei missään sarjassa ollut yli yhtä lyöntiä, eikä väliin mahtunut aina sitäkään. Onnittelut voittajille ja muille palkituille! Kiitos kaikille kilpailun järjestelyyn osallistuneille! Yksilökilpailussa jokaisella oli mahdollisuus oman golfauton voittoon, kun Golden Pro lupasi lahjoittaa Club Car -sähköauton hole in onen tekijälle. Valitettavasti kukaan ei ässässä onnistunut ja autot jäivät jakamatta. Lisäkilpailuna kisattiin myös molemmilla kentillä yhteisesti lähimmäs lippua lyömisestä, jossa parhaaksi osoittautui Hangon Golfin Tauno Lahtinen, joka palkittiin Golden Pron lahjoittamalla sähkökärryllä. Yksilökisan aikana saatiin nauttia myös Nina Piipon (Sibelco Nordic), Petri Aaltosen (Hako Ground & Garden), Risto Asikaisen (Berner) ja Erkki Hakamäen (S.G. Nieminen) ylläpitämän makkarateltan antimista. Joukkuekisassa väliaikatarjoilusta vastasi J-Tradingin Ulf Juslin ja kisalounaan klubilla tarjosi Hankkija-Maatalous Oy:n Jorma Nikolajew. Kiitos kaikille yhteistyökumppaneille hienosti sujuneista kilpailupäivistä! ■ Bunkkeriuutiset 4-2011 Kastelujärjestelmän peruskorjaus - case Nurmijärvi golf Lupasin kirjoittaa pienen jutun meneillään olevaan remonttiimme liittyen. Jutussa mainitut mittausarvot tai putkikoot eivät saata kaikilta osin kestää tieteellistä tutkimusta, pahoittelut. Lähtötilanne Kentän vanha kastelujärjestelmä valmistui 1990-1991 sen ajanjakson tietotaidon mukaisesti. Järjestelmän ohjaus ollut alun perin satelliitti-pohjainen (kaappeja ympäri kenttää), joka muutettu vuonna 2000 dekooderi-systeemiksi. Kooderit asennettiin vanhoihin satelliittikaappeihin. Kentän koko: 27 reikää + 9 reiän par3 -rata. Viheriöitä yhteensä 39 ja sadetettavia lyöntipaikkoja yhteensä 76 kpl. Sadetus kattaa kaikki väylät. Putkikoot kentällä: • Runkoputki 140, 90, 75 mm riippuen paikasta • Teealueille 50 mm, joka lopussa supistettu 32 mm • Viheriöt lenkkinä 50 mm, joka lopussa supistettu 32 mm • väylät 50 mm Sadettimista sen verran, että suurin osa väylä- ja viheriösadettimista hyvillä paikoilla, mutta lyöntipaikoilla sadetin tai sadettimet ovat keskellä lyöntipaikkoja. Osa sadettimista on vaihdettu uusiin, mutta seassa vielä alkuperäisiäkin. Sadettimien totoksi on mitattu 10 minuutin sadanta viheriöille 1,8 mm/10 min ja lyöntipaikoille 0,8 mm/10min. Sadettimet on sijoitettu ryhmiksi magneettiventtiilien taakse. Bunkkeriuutiset 4-2011 Vanha kastelujärjestelmä Pumppaamo Ongelmat Yksi 45 Kw toimiva vaakapumppu periaatteessa pyörittää koko systeemiä. Taajuusmuunnin löytyy myös pumppukopista. Peruskorjauksen suunnittelijan ensimmäinen ehto oli, että pumppaamo uusitaan. Kuten mitatuista sadannoista voi päätellä, kasteluteho on aika olematon. Alkukesän kovan haihdunnan, ei kasteluaikaan riitä vuorokaudessa enää tunnit. Osa vanhoista kaapelivedoista on niin pitkiä, että jännite 11 ei riitä. Kastelukoneen virheilmoituksiin ei ole voinut luottaa pätkääkään. Pätevä ”rainman” ja yleismittari oli ainut mahdollinen pelastaja. Vanhat sadettimet niin kuluneet ja epävarmat, että ne olisi kaikki pitänyt vaihtaa joka tapauksessa. Melkein kaikki sulkuventtiilit olivat käyttökelvottomassa kunnossa eli vuodon ilmetessä laitettiin pumppu seis. Tässä muutamia keskeisiä ongelmia, mutta esimerkkejä riittäisi vielä usean sivun verran. Kuinka kastelujärjestelmä muuttuu? Poiketen alkuperäisestä suunnitelmasta, suurin osa vanhasta runkoputkistosta jäi käyttöön. Tähän olivat syynä tietysti kustannukset ja suurimpana syynä runkoputkiston säilyttämiseen ovat remontin aiheuttamat ongelmat pelille ja aikataulun pitkittyminen. Pumppaamo uusitaan täysin sisältäen virtausmittarin, pumpmanagerin ja myös kolme kappaletta uusia pumppuja. Sadetusjärjestelmän ohjauskaapelointi, sadettimet, sulkuventtiilit ja tietenkin kaikki liitokset runkolinjaan uusitaan. Putkikokoa kasvatetaan siten, että viheriöillä tulee olemaan 63 putki, jossa suoraan kiinni Swingjointit. Tähän voisin kertoa pienen esimerkin, mitä tuollainenkin putkikoon muutos merkitsee. Vanhassa systeemissä viheriön viimeinen pätkä oli 32:sta, josta menee vettä 10 kilon paineella vettä läpi 2,92 m3/h ja uudesta 63:sta samalla paineella 14 m3/h! Muutos on moninkertainen! Putkiliitokset on pääsääntöisesti tehty hitsaamalla. Lyöntipaikkojen putkikoko kasvatettiin 32:sta 40:iin ja uudet sadettimet siirrettiin lyöntipaikan reunoille toimimaan sektorisadettimilla. Samalla lyöntipaikkojen sadettimien määrä melkein kolminkertaistui. Kaikki uudet putket sekä kaapelit on aurattu kaapeliauralla paikalleen, jolloin näkyvää jälkeä ei juuri jää viivaa ja kohoumaa lukuun ottamatta. Jos aura osuu isoon kiveen, niin jälkiä jää sitten hieman enemmän. Kohoumat painetaan takaisin alas täryvalssijyrällä. Järjestelmän ohjaukseksi Nurmijärvi golf valitsi Rainbird IC:n, josta lisää toisessa artikkelissa. Kaikki sadettimet tulevat olemaan yksilöohjattuja lukuun ottamatta lyöntipaikkoja, jotka ovat magneettiventtiilin takana. Syy tähän oli asennuksen helppous sekä todella helppo laajennusmahdollisuus. Uusi kastelujärjestelmä 12 Bunkkeriuutiset 4-2011 Ammattilaisen valinta LAAJASTA VALIKOIMASTA LÖYDÄT SOPIVAN VAIHTOEHDON KYLVÖKSIISI Putkenveto Remontti aloitettiin heinäkuun 2011 alussa lyöntipaikkojen sadetuksista, josta siirryttiin par3-radalle. Tätä kirjoittaessa 16.10 valmiusaste: • Lyöntipaikat valmiit • Viheriöt valmiit, vain sähköliitoksien kytkentä puuttuu osasta • Väylistä tehty 11 ja jäljellä 16 Vanhan pumppaamon purku ja uuden rakentaminen alkanee viikolla 43. Tarkoitus olisi saada kaikki valmiiksi ennen talvea. Tiukkaa tekee, mutta kyllä me ehditään. • Vakioseokset viheriöille, väylille ja karheikoille • Rönsyröllit Independence 1, Penncross, Penn A4, PennG1 ja L93 • Nurmiröllit Bardot ja Jorvik • Luhtaröllit Vesper pinnoitettu ja Villa I • Kylänurmikat ”pussi” ja Juurtonurmikka Supranova • Englanninraiheinä Condrad1, westervoldinraiheinä Axcella1 ja jäykkänata Spartan • Kulutusta kestävät, nopeasti taimettuvat Julius Pregermniittynurmikka ja nurmikkotyypin timotei Piccolo Hauskaa syksyä kaikille! Tommi Turunen, NGK Väylä- ja kasvualustahiekat • VS-hiekka0,2- 2mm • Kasvualusta hiekka •Turvehiekka •Bunkkerihiekka GRIINO-LANNOITTEET GOLFKENTILLE Nyt ei korkea laatu tarkoita korkeaa hintaa. Griino-lannoitteet on kehitetty erityisesti golfkenttien ja urheilukenttien tarpeisiin. Griino-lannoitteet mahdollistavat siirtyä kayttämään lannoitteiden huipputeknologiaa aikaisempaa kustannustehokkaammin. • Griino Form viheriölannoitteet • Griino Permanent- ja Coteväylälannoitteet • Griino Sport syysja -täydennyslannoite • Griino Sol-kastelulannoite Kiviaines Etelä-Suomi Palvelukeskus 020 447 7400, myynti 020 447 7266 Tampere 020 447 6803 Lappeenranta 020 447 6003 Oulu 020 447 5015 Imatra 020 447 6021 www.rudus.fi Bunkkeriuutiset 4-2011 S.G. Nieminen Oy Puh. 030 650 50 www.sgnieminen.fi 13 Y M P Ä R I ST ÖA S IAT Artikkelisarjaan kuuluu 4 osaa… Olen luvannut avata tässä ja seuraavissa lehdissä hieman sitä, mistä arjen ympäristöasioissa on kyse. Lähtökohtani on isosta pieneen, siis tässä lehdessä ajatuksia siitä, miksi ympäristöjärjestelmää tulisi kentillä pohtia ja työstää. Seuraavassa lehdessä sitten hieman siitä miten luoda ympäristöjärjestelmää ja miten kentän koko vaikuttaa tähän työhön. Kolmannessa artikkelissa sitten katson mitä ja miten tuota luotua järjestelmää pitäisi käyttää. Viimeinen artikkeli sitten kokoaa edelliset auditoitavaksi kokonaisuudeksi eli kuvaan mitä ja miten auditoinnissa tapahtuu. Ympäristöjärjestelmän käyttö arjessa – osa 3/4 A ikaisemmissa artikkeleissa olen käsitellyt miksi ympäristöjärjestelmä kannattaa tehdä ja miten sen voisi tehdä. Mutta hyvät suunnitelmat ja ajatukset pitää muuttaa arjen toiminnaksi, muutoin ne ovat kuin kännykän käyttökielto ajaessa ”hyvä sääntö, mutta ei se puhumista haittaa”. Arjessa ympäristöjärjestelmällä on useita erilaisia käyttöjä; muistin virkistys, dokumentaation varmistaminen, perehdytys, markkinointi ja hätätilanteissa toimintaohje. Melkoinen lista asioita, ei toinen toistaan vähäisempiä, vain melkoisen erilaisia. Muistin virkistäjänä ympäristöjärjestelmä on hyvä apuväline. Kentän hoito on kausittaista ja osan aikaa melkoisen hektistä. Kevään korvalla, kun vielä murehditaan mitä lumen alta paljastuu, kannattaa aina viettää muutama tovi kerraten sovittuja pelisääntöjä, suunniteltuja kehittämiskuvioita ja toteutuneiden ratkaisujen vaikutusta kenttään. Erityisesti olisi hyvä käydä läpi aikaisemmat hoitotoimenpiteet, kentän kunnon kehittyminen ja miettiä, mitä tästä olisi opiksi otettavaa? Näistä saadaan myös siemenet uusille kehitysprojekteille tai apuja vaikkapa toteutukseen tuleville rakennus-/ muutostöille. 14 Dokumentaation varmistajana ympäristöjärjestelmä on hyvä hallinnollinen työkalu. Sen avulla tulee pidettyä mielessä ne asiat, jotka pitää kirjata sekä se, milloin on aika kulloisellekin mittaukselle. Olen nähnyt dokumentaation ihan päiväkirjatasolla, joka on ollut erittäin hyvä apuväline tautien torjunnan suunnittelussa, budjetoinnissa ja viestinnässä. Valtakunnallisella tasolla vastuu ennakoivasta työstä ja raportoinnista tulee lankeamaan yhä enemmän jokaiselle toimijalle. Hyvä ja vuosia jatkunut dokumentointi varmistaa sen, etteivät ulkopuolisten negatiiviset asenteet, huhut ja juorut pääse valtaamaan mediaa ja sen myötä vaikeuttamaan negatiivisesti kentän toimintaan! Dokumentaation avulla voidaan myös säästää selvää rahaa. Kun nähdään mm. ravinteiden ja kasvinsuojeluaineiden toteutunut käyttö ja peilataan sitä suunnitelmiin, niin voidaan hankinnat tehdä siten, ettei kauden jälkeen jää ylijäämää varastoon. Isommilla kentillä voidaan jopa rytmittää toimituksia niin, että varasto (ja siihen sitoutuneet varat) ovat pidempään tavaran toimittajalla! Perehdytyksessä ympäristöjärjestelmä on loistava apuväline. Sen avulla saa erityisesti uusille kausityöntekijöille hyvät perustelut moBunkkeriuutiset 4-2011 niin asioihin. He saavat myös sen kautta tietoa siitä, millaisia erityispiirteitä (suojeltavat kohteet) kentällä on, miten toimia poikkeustilanteessa (vaikkapa öljyvuoto kentällä) ja miksi jotkin asiat on tehtävä määräysten mukaisesti. Henkilökohtaisesti, jos olisin ottamassa kausityöntekijöitä kesäksi, pistäisin heille luettavaksi kenttämme ympäristökäsikirjan etukäteen. Sitten työsuhteen alkaessa käytäisiin läpi, että onhan käsikirja oikeasti luettu, vastattaisiin siitä nousseisiin kysymyksiin. Näin olisi merkittävä osa opittavista asioista saatu itämään jo ennen kentälle tuloa! Ympäristöjärjestelmän läpikäynti ja ymmärtämisen varmistaminen on yksi selkeä tapa A) hoitaa työnantajan perehdytys- ja työturvallisuusvastuuta ja B) osoittaa erityisesti uudelle henkilöstölle, että he tulevat työhön ja työyhteisöön, jossa työhön kuuluu vastuuta ja työ on sen vuoksi syytä tehdä laadukkaasti. Markkinointi, viestintä ja imagon rakentaminen on jokaisen kentällä töissä olevan vastuulla. Vaikka kentän johto vastaa mediaan ja muualle yleiseen julkisuuteen menevästä viestinnästä, niin jokaisen kentällä työskentelevän on hyvä pystyä antamaan perustietoa kentällä liikkuville pelaajille. Avaintekijöitä markkinoinBunkkeriuutiset 4-2011 tiviestintään dokumentaation kautta ovat: vahvistettavat kehitysprojektit, toiminnan laadussa tapahtuvat ympäristön kuormitusta tukevat tekijät ja suunnitelmat tulevista parannusprojekteista. Imagon rakentuminen on uskottavien viestin kertomista, joka ainakin meillä Suomessa perustuu siihen, että hyvä kertomus saa tukea luvuista. Kentän ympäristöpolitiikka on siis sitä, johon jokainen pelaaja ”törmää” kentän kotisivuilla. Hätätilanteiden toimintaohjeena ympäristöjärjestelmä on lähes välttämätön. Useimpiin kiinteistö- ja kalusto-onnettomuuksiin liittyy aina ympäristöriski ja joskus jopa ympäristövahinko. Ympäristöjärjestelmäs- sä on kuvattu tavat varautua vahinkoihin ja toimia itse tilanteissa. Ohjeet antavat eväitä vahinkojen minimoimiseen ja lisäksi merkittävästi paremmat valmiudet ihmisille toimia. Kun tilanne on ”päällä”, ei aikaa tarvitse käyttää pohtimiseen, kun on ohjeet valmiina. Näissä tilanteissa usein myös viestintä ulkopuolisille on avainasemassa. Hyvin tehdyssä järjestelmässä on myös tämä mietitty, jolloin vastuut, menetelmät ja aikataulut ovat paremmin hallinnassa. Seuraavassa numerossa sitten kokoan tämän ja aikaisemmat artikkelit yhteen auditoinnin näkökulmasta. Terkuin Yours Sincerely Kari I. Mattila P. +358 400 428 950 Email. [email protected] 15 FGA 25 VUOTTA KOONNUT ESA HUKKANEN Suomen Golfkentänhoitajien Yhdistys FGA viettää tänä vuonna 25-vuotisjuhlavuottaan, jonka kunniaksi Bunkkeri Uutiset haastatteli muiden muassa yhdistyksen hallituksessa puheenjohtajana toimineita golfkentänhoidon ammattilaisia. Tässä heidän mietteitään FGA:sta ja golfkentänhoidosta yleisesti. Puheenjohtajia pyydettiin vastaamaan seuraaviin kysymyksiin: 1. Missä työskentelet? 2. Miten päädyit golfkentänhoidon alalle? 3. Miten tulit mukaan FGA:n toimintaan? 4. Milloin toimit FGA:n puheenjohtajana? 5. Miksi halusit olla FGA:n toiminnassa mukana ja mitä se sinulle antoi? 6. Mitkä asiat tai tapahtumat ovat olleet mieleenpainuvimpia puheenjohtajuuskaudellasi FGA:ssa? 7. Miten golfkentänhoito on maassamme mielestäsi muuttunut? 8. Terveisiä tuleville FGA:n puheenjohtajille ja hallituksille. Puheenjohtajat aikajärjestyksessä: 1.Jorma Eriksson 1986-1988 1. Backtee Oy 2. Aloitin golfin pelaamisen vuonna 1967 SHG:n Luukin kuusireikäisellä kentällä ja leikkasin ruohoa omalla autolla vetäen perässävedettävää leikkuria. 3. Ensimmäinen J-Trading Cup pelattiin SHG:n Luukin kentällä 1986. Olin pyytänyt mukana olevia kenttätyöntekijöitä jäämään Korpilammen hotellille kokoukseen. Tässä kokouksessa perustettiin Suomen Golfkentänhoitajien Yhdistys ry. ja minut valittiin yhdistyksen puheenjohtajaksi. 4. 1986-1988 5. Halusin ammattikunnallemme yhteisen järjestön, joka kehittää ammatin taitoja jakaen tietoa kursseilla ja kokoontumisissa. FGA on antanut kaiken sen, mistä silloin haaveiltiin, eli kentänhoidon ammatillinen hoitotaso ja -tieto on kehittynyt aivan uskomattoman hienoihin saavutuksiin. 6. Koko yhdistyksen perustaminen sekä kaiken koulutuksen järjestäminen. Unohtamatta samanhenkisten kavereiden tapaamisia. FGA:n aikajana 1986–2011 16 7. Ennen tehtiin ”hevosilla ja auroilla” nykyään voimme ylpeänä huomata, ettei oppi ole ojaan kaatanut. 8. Kiitos etukäteen antamastanne työpanoksesta yhdistyksemme ja koko suomen golfaavan porukan eteen 2.Mikko Larvio 1989-1993 3.Jaakko Joutsenlahti 1994 Jukka Silventoinen 1994 Jaakko Joutsenlahden siirryttyä muihin tehtäviin varapuheenjohtajana silloin toiminut Jukka Silventoinen otti puheenjohtajan tehtävät haltuunsa loppukaudeksi. 1. Hirsala Golf Oy, kenttämestari 2. 80-luvun golfbuumin aiheuttamana. Tarvittiin lisää väkeä ensin golfkenttien rakentamiseen, sitten perään hoitamaan niitä… 3. Kaikki golfkentänhoitajat tulivat ennen vanhaan aina yhdistykseensä mukaan! 4. En halua muistaa! 5. Kehittyäkseni tässä ammatissa ja ehkä kehityin tässä ammatissa. 1986 1987 1988 FGA aloittaa toimintansa ja Jorma Eriksson aloittaa puheenjohtajana Ensimmäinen golfkentänhoidon ja rakentamisen seminaari Vierumäellä FGA rekisteröidään viralliseksi yhdistykseksi Bunkkeriuutiset 4-2011 FGA:n alullepanija Jorma ”Jore” Eriksson lyömässä avauslyöntiä suunnittelemansa Hill Side Golfin Valley Coursen uudella ykköstiillä kesällä 2011. 1988 1988 1989 Ulf Juslin J-Tradingiltä järjesti kentänhoitajille ja toiminnanjohtajille koulutusja messumatkan Lontooseen Yhdistyksen ensimmäinen tiedotuslehtinen ilmestyi joulutervehdyksenä nimellä Greenkeepers News Mikko Larviosta tulee FGA:n hallituksen toinen puheenjohtaja Bunkkeriuutiset 4-2011 17 6. Hyvät kollegat vierellä tiukoissakin tilanteissa! 7. Ollaan kuin eri planeetalla… 8. Kiitos!!! Tosi hienoa työtä teette, eikun samalla tavoin eteenpäin. 4.Elise Järvinen 1995-1998 1. Tällä hetkellä vastaavana mestarina Himos Patalahti Golfkentän rakentamisessa Jämsässä. Teen töitä oman toiminimen (Tmi Green Consulting GC) kautta, tällä kertaa Maarakennus M.Laivola yhtiöille. 2. Sattumalta viherrakennustöistä, silloinen pomoni Raimo Pitkäniitty määräsi Imatran golftyömaan työnjohtajaksi kesäkuun alussa 1986. Vuosi oli vähintään yhtä sateinen kuin tämä kuluvakin Jämsässä ja savi silloinkin yhtä notkeaa. Molempia on jatkunut rinnatusten tasatahtiin; sekä kenttärakentamista että nurmien hoitoa – eikä edes lääkitystä muuttamalla minua enää saa irti savesta/nurmikoista. 3. Tietoa tarvittiin - tekijöitä tarvittiin – olimme kaikki samassa lirissä Pohjolan kasvuoloissa, yhteisen tietotaidon ja työkokemusten jakaminen osoittautui lähestulkoon elämää tärkeämmäksi. 4. Auts, ihan kuin eilispäivää lauletaan laulussakin. 1990-luku tuli kokonaan elettyä FGA:lle, siitä on vaikea erottaa oliko hallituksessa, puheenjohtajana, työrukkasena muuten tai FEGGA:ssa - veikkaan 1994-98. 5. Suomenkielistä materiaalia oli alettava tehdä, kun sitä ei ollut olemassakaan, tietoa janottiin. Kentille tarvittiin työntekijöitä, jonkun oli mentävä maailmalle kertomaan, että tällainenkin ammatti on olemassa ja mehän mentiin ammattikouluille ympäri Suomea FGA:n lippu hulmuten! FGA oli silloin vielä yksi iso rakastava perhe, jossa kaikki autoimme toinen toisiamme ja saimme apuja niin ammatillisesti kuin hyvien ystävienkin muodossa. 6. FEGGA:n perustamiskokous 1996 Hollannissa Barenbrug:lla herkistää edelleen ja sen kautta Suomen vieminen Eurooppaan golfkentänhoitomaana. Lumen ja jään maassa kasvavat nurmikot saivat monien kenttämestareiden silmät selälleen. Elämäni karhunpaini Opetushallituksen kanssa saada golfalalle ensimmäinen ammattitutkinto hyväksytyksi omaksi tutkinnokseen luonnonvara-alalle. Kapuloita oli rattaissa silloin, kuten tänäkin päivänä – ja olenkin erityisen ylpeä alan koulutuksesta ja tutkinnoista – siitä, että omaa alaa arvostetaan kouluttautumalla ja tietoa päivittämällä. Suomalaisen golfnurmitutkimuksen ja ensimmäisen Urheilunurmien perustamis- ja hoitokirjan valmistumiset. Nurmitutkimuksen peruina mm.’rakastetun luhtaröllin’ palautuminen maailman viheriönurmi- Elise Järvinen pitämässä luentoa nurmitutkimuksesta. lajien joukkoon. Samassa yhteydessä kunnia tehdä yhteistyötä edesmenneen professori Juhani Paatelan kanssa, jota intohimoisempaa nurmikkomiestä en ole kuunaan tavannutkaan! 7. Koneet ja kalusto on monipuolistunut, melkein mitä vain keksit haluta, niin kohta kauppiaat tuovat sinulle juuri sellaisen koneen! Kun Viljasen Jorma ajoi ensimmäisen näkemäni 3-pyöräisen Cussen ja Sisiksen J-Tradingin autosta Imatralle 1987, olisin ajanut sillä vaikka Suomen ympäri – olo oli kuin kuninkaalla! Ainoat lisälaitteet Sisiksen kylvökoneen lisäksi olivat jäykkä holkitusrumpu ja Cussen pieni hiekoituslava, johon taisi mennä 50 litraa hiekkaa. Lannoitteet ovat nykyisin niin hienoja, monipuolisia ja viheriöille rakeistettuja – silloin vasta tuli markkinoille ensimmäisiä tuotteita, joiden levitys ei ollut mitenkään ongelmatonta. Todella syvällistä ja tutkittua tietoa on saatavissa, kun vain jaksaa etsiä. Oma kestosuosikkini on mikrobien salattu elämä ja merkitys nurmikon hyvinvoinnille – niiden merkitys on ymmärretty maailmanlaajuisesti ja on upeaa voida lukea tietoa aiheesta. 8. Ryhtiä yhdistyksen toimintaan! Ryhtiä esiintymiseen ja asioiden jämäkkään hoitoon. Syventykää syys- ja kevätkokouksiin järjestämällä ne ryhdikkäästi, sisällöllisesti ja edustavasti. Tehty tai tekemätön työ näkyy pelaajamäärinä viheriöllä mutta myös kokousten suosiossa. Miten olisi jos ajoissa järjestelisi asiat, olisi aktiivisemmin yhteydessä kulloisenkin lähialueen kenttiin, järjestäisi vaikka konehallikierroksen, kenttäkierroksen, kenttämestarin kenttäesittelyn. Voisiko olla koulutusiltapäivä – yöpyminen ja kokous aamupäivällä? Mitään ei tapahdu ilman ideointia ja kokeilua. Ensisijaisesti ainakin kaikki hallituksen jäsenet ovat paikalla kevät- ja syyskokouksissa. Mistä muuten lähtee arvostus omaa ammattialaa kohtaan? Esitykset ovat kunnossa, ne on ajoissa valmisteltu, eikä kenen- 1989 1989 1990 1990 Tiedotuslehtinen ilmestyi ensimmäisen kerran nimellä Bunkkeri-Uutiset Ulf Juslin järjestää toisen koulutus- ja messumatkan, nyt Orlandoon (USA) Suomen ensimmäiset golfkenttäalan messut järjestetään Suomen golfkenttien toimitusja toiminnanjohtajien yhdistys FGMA perustetaan 18 Bunkkeriuutiset 4-2011 Pohjoismaisten kentänhoitajayhdistysten vertailua. Eri yhdistykset laskevat jäsenmääränsä eri tavoin, joten luvut eivät välttämättä ole täysin vertailukelpoisia keskenään, mutta ainakaan Suomelta, Ruotsilta ja Norjalta mukaan ei ole laskettu yritys- ja sponsorijäseniä. Suomi Ruotsi Norja Tanska Islanti Yhdistys FGA SGA NGA DGA - Perustettu 1986 1978 1988 1963 - Jäseniä 1994 200 1020 100 372 - Jäseniä 2011 545 1705 304 560 100 kään tarvitse kakoa niitä jäsenistölle esittäessään. On loistojuttu, että hallitukseen vielä löytyy tekijöitä. Päivän trendi on”oma aika ja vapaa-aika”, mikä puree pahasti muutoinkin ylityöllistettyjen kenttämestareiden ajankäyttöä ja voimainrippeitä. Miten vastuita saisi laajemmin jaettua ja vastuunottajia enemmän mukaan? Siinäpä pähkinää purtavaksi meille kaikille. Edustakaa kuitenkin Suomen Golfkentänhoitajia, olkaatten viisaasti ylpeitä ammatistanne ja pyrkikää kehittämään yhteistyötä ja kokoamaan golfkenttiä ammatikseen hoitavat henkilöt yhteen! Itä-Uudellamaalla pelataan jo yli 20 vuoden ajan perinteinen mestaruuskilpailu naapurikenttien kentänhoitajien kesken – se on yhteishenkeä ja rakkautta alaan! FGA:n lippu korkeimpaan salkoon, se on meidän kaikkien tehtävänä. 5.Matti Höglund 1999-2000 1. Aura Golf (kenttämestari). 2. Lepaan puutarhakoulun harjoittelupaikan kautta 1990. 3. Sääntöjen mukaan oltuani pari vuotta kentällä töissä. 4. Vuosituhannen vaihteessa. 5. Hallitustyöskentelyyn silloisen puheenjohtajan Elisen kutsumana. Halusin kantaa korteni kekoon yhteisen asian puolesta ja tutustua kollegoihin. 6. Yleinen varovaisuus rahojen käytön suhteen. Bunkkeri-Uutisten mainosten myyntisopimus Jussi Liemolan kanssa. Henkilökohtaisesti FEGGA:n kokouksissa mukana olo. 2. Puutarhaopiston aikana FGA:n porukoita oli kierroksella kouluissa puhumassa alasta ja tällöin kiinnostuin hommasta. Karttunen houkutteli rakentumassa olevalle Hyvinkään kentälle töihin ja sillä savotalla ollaan edelleen. 3. Liityin jäseneksi heti, kun vuonna 1990 tulin Taliin kentänhoitohommiin, ja taisi olla 1994 kun tulin hallitukseen, jossa sitten toimin kaikissa mahdollisissa hommissa rivijäsenestä puheenjohtajaan, taisi olla 2002 kauden jälkeen kun sitten vihdoin viimein jäin ”eläkkeelle”. Alalla ei silloin ollut ihan hirveästi porukkaa, joten me samat vanhat parrat oltiin hommissa pidempäänkin. Sehän ei aina ole välttämättä hyvä jos ei toisaalta huonokaan asia. Taitaa olla tämä iänikuinen äiti-tytär-dilemma. 4. 2001 5. Taisi olla aluksi nuoruuden intoa ja uuden oppimisen himoa. Hallituksessa työskentelyssä tutustui erilaisiin ja erimaalaisiin ihmisiin. Kyseisiä henkilöitä on ollut mukava nähdä vuosien saatossa myöhemminkin ja huomata että ei ne naamat mihinkään ole unohtuneet. Fakta ”ole rohkea ja tutustu” on erittäin kannattavaa. 6. Kentänhoitajien koulutus nytkähti kunnolla eteenpäin 7. Erilaisia hoitotöitä tehdään nykyään enemmän tieteellisiin seikkoihin ja erilaisiin tutkimuksiin pohjautuen. Joskus alkuaikoinani hommia tehtiin enemmän ns. perstuntumalta. Tästä voikin heittää ilmaan leijumaan kysymyksen, mikä on se oikea tapa? Itse sanoisin, että vaikka tiede väittää, että kun teet näin, se on hyvä, niin väännäpä minulle rautalangasta, miksi se ei kuitenkaan näy selkeästi kentän kunnossa. Aikaisemmin, jos ei ollut kunnossa niin tehtiin jotain toisella tavalla jotta se parantaisi tilannetta; kokeiltiin ja varioitiin. Uskallettiin olla rohkea ja luottaa ITSEENSÄ. Tänä päivänä kentänhoito keskittyy minun mielestäni liikaa pelaajien miellyttämiseen; ruoho jää toiseksi. Pelaaja eli palkanmaksaja on tietenkin tärkeä isäntä mutta mielestäni se ei saa olla syy pilata ruohon kasvuedellytyksiä. 8. Olkaa aktiivisia, jäsenläheisiä. Innovatiivisuus on päivän sana, ei tarvitse noudattaa samoja kaavoja kun ennen; raja-aitoja saa ja pitää kaataa tai ainakin siirtää. Nimimerkillä ”naapurin puolelle rakentanut”. 7. Yleinen kentänhoidon vaatimustason nousu, joka konkretisoitui Kytäjän mukaantulon myötä. 8. Mielestäni tärkein asia on säilyttää Bunkkeri-Uutiset laadukkaana ammattilehtenä. 6.Pekka Nieminen 2001 1. Apulaiskenttämestari Master Golf. 7. Tapio Lehto 2002-2004 Olen Tapio Lehto, Nurmijärvi Golfin kenttämestari. Olen työskennellyt tällä samalla kentällä jo viime vuosituhannella. Aloitin työt golfin parissa vuonna 1990. Satuin asumaan Nurmijärven Röykässä ja lähistölle rakennettiin golfkenttää. Kävin kysymässä silloiselta 1990 1991 1994 Golfkenttämestareiden kouluttaminen alkaa ammattikasvatushallituksen alaisuudessa FGA mukana perustamassa Viherympäristöliitto ry:tä (VYL) Jaakko Joutsenlahti aloittaa kautensa FGA:n puheenjohtajana Bunkkeriuutiset 4-2011 19 kenttämestarilta Erkki Mattilalta työmahdollisuuksista ja kuukauden päästä puutarhurin hommat kuntasektorilla saivat jäädä. Silloinen erittäin hyvä työtoverini Petteri Lehmuskoski houkutteli minut mukaan FGA:n toimintaan ja ei aikaakaan, kun huomasin olevani syvällä yhdistystoiminnassa. Lopulta päädyin puheenjohtajaksi. Toimin muistaakseni puheenjohtajana vuodet 2002-2004. Ala oli aika nuori Suomessa ja on vieläkin. 1980-1990 vuosina rakennettiin suomeen paljon eri tasoisia ja monenkokoisia kenttiä. Tuntui siltä, että kaikki tieto mikä oli saatavissa kentänhoidosta, oli saatava, ja siinä FGA oli ja on avainasemassa. Sain FGA:n toiminnassa mukana ollessani hyviä ystäviä kotimaasta ja myös ulkomailta ottaessani osaa FEGGAN:n kokouksiin. Nämä kaksi seikkaa olivat varmaan syynä siihen, että halusin olla mukana kehittämässä golfia Suomessa ja luomassa suhteita ulkomaisiin kentänhoitoyhdistyksiin. Golfkentänhoito on kehittynyt valtavin harppauksin Suomessa 2000-luvulla. Tietotaito on lisääntynyt ja hyväkuntoisia kenttiä on enemmän kuin koskaan. Mieleenpainuvin tapahtuma puheenjohtajakaudellani oli ilman muuta St. Andrews’n klubitalon parvekkeella nautittu Gin Tonic, kun aurinko hiljaa hiveli viime säteillään Old Coursen viheriötä numero 18. Terveisinä tuleville FGA:n puheenjohtajille haluan sanoa vain sen, että mikäli suinkin voitte, niin pitäkää FGA:n lippu korkealla liehumassa älkääkä unohtako sitä salkoon yöksi FGA:n kisoissa. 8.Pirjo Hotti 2004-2006 1. Työskentelen Kainuun ammattiopistossa luonnonvara-alan yksikössä Kajaanissa. Olen golfkentänhoidon ja rakentamisen ammattiaineopettaja. 2. Vietin Ranskassa muutaman vuoden nuoruudessani ja pääsin töihin rakenteilla olevalle golfkentälle Alpeilla. Innostuin alasta sen verran, että hakeuduin viherrakennuspuutarhurin opintojen kautta harjoittelemaan Ranskaan ja valmistuttuani töihin Kuusankosken golfkentälle. 3. Muistaakseni Järvisen Elise kysyi joskus FGA:n mestiksissä, että osaanko englantia ja kiinnostaako FGA:n hallitustyö. Niinpä sitten huomasin pian olevani FGA:n hallituksessa ulkomaanasioista vastaavana. 4. 2004-2006 5. FGA tekee mielestäni tärkeää työtä vapaaehtoisvoi- FGA:n hallitus 1994 20 min golfkentänhoidon ja rakentamisen hyväksi. Tiedon hankkiminen ja eteenpäin välittäminen lehden, nettisivun, koulutusten ja tapahtumien kautta on auttanut ainakin minun ammattilista kehittymistä paljon. Alusta asti oli selvää, että kukaan ei pärjää yksin tällä alalla maamme olosuhteissa. Tarvitaan siis verkottumista ja muiden alalla toimivien kanssa yhteydenpito on ollut mielestäni parasta antia FGA:n toiminnassa. Aina ei ole tarvinnut ”keksiä pyörää uudelleen”, vaan on voinut kysyä apua ja neuvoja muilta, kun omat konstit ovat käyneet vähiin tai eteen on tullut yllättävä tai uusi asia. Hallitustyöstä on jäänyt hyviä muistoja ja olen saanut ystäviä kollegoista sekä koti- että ulkomailta. Olen myös päässyt ulkomaanasioista vastaavana eri maihin ja paikkoihin ja nähnyt erilaisia tapoja toimia golfkentänhoidossa. Hallitustyö on ollut erittäin opettavaista. 6. Varmasti puheenjohtajuuskauteni kohokohta oli FGA:n 20-vuotisjuhlat Tahkolla joulukuussa 2006. Juhlien järjestely vaati hallitukselta paljon ylimääräistä työtä, mutta tapahtuma onnistui hyvin seminaareineen ja juhlapäivällisineen. Oli ilo ja kunnia olla mukana juhlistamassa yhdistystä jäsenten ja sidosryhmien edustajien kanssa suurella ja tyylikkäällä joukolla. Henkilökohtaisesti mieleenpainuvaa oli se, että olin samaan aikaan sekä FEGGA:n eli golfkentänhoidon eurooppalaisen kattojärjestön että FGA:n puheenjohtaja. Tämä tarkoitti sitä, että välillä piti tarkastella golfkentänhoitoa kansallisella ja toisinaan kansainvälisellä tasolla. Oli siinä omat haasteensa, mutta jälleen kerran pitää todeta, että myös nämä puheenjohtajuudet opettivat minulle paljon sekä kentänhoidosta että erilaisten järjestöjen puheenjohtajuudesta. 7. Kyllä, totta kai osa asioista on muuttunut, koska maailma ympärillämme muuttuu joka päivä. Tiedonvälityksen menetelmät ovat kehittyneet ja sähköinen tietojen käsittely on jo nykyisin arkipäivää golfkenttämestarin työssä. Golfkentänhoitokin on muuttunut ehkä enemmän nurmialueen tuottamisen suuntaan ja golfkenttä on ehkä nykyään enemmän lajin suorittamispaikka kuin klubikulttuurin keskeinen elementti. Kaukojäsenyys, pay & play -kentät, vuokra- ja viikko-osakkeet alkavat olla kentällä kuin kentällä arkipäivää. Tämä tarkoittaa sitä, että tulorakenne on muuttunut jäsenyyden kautta tulevista tuloista vieraspelaamisesta saataviin tuloihin. Golfkentänhoidon pitää pystyä tuottamaan laadukas kenttä, jotta vieraspelaajatuloja saadaan riittävästi pelikaudella. Täytyy kuitenkin muistaa, että kasvutekijät ovat edelleen samat, kuin ammoisina aikoina. Golfkentänhoidossa perusasiat – kasvun edesauttaminen ja ylläpitäminen – ovat vakioita, vaikka kakki muu ympärillä muuttuisi ilmastoa myöten. 1994 1994 1995 Varapuheenjohtaja Jukka Silventoinen siirtyy puheenjohtajaksi Joutsenlahden lopetettua hallituksessa FGA ja FGMA aloittavat yhteistyön Elise Järvinen aloittaa neljä vuotta kestävän puheenjohtajakautensa FGA:ssa Bunkkeriuutiset 4-2011 Rovaniemen Arctic Golfin kenttämestari Aarni Härkönen FGA:n ja FEGGA:n entisen puheenjohtajan Pirjo Hotin kanssa rangella. Myös golfin ammattipelaaminen ja lajiin liittyvä harrastematkailu heijastuvat golfkentänhoitoon, sillä pelaajien odotukset kenttien hoitotasoon ovat muuttuneet. Tästä osoituksena on esimerkiksi se, että leikkuukorkeudet viheriöillä alenevat jatkuvasti. Aikaisemmin klubikisoissa normaali leikkuukorkeus oli 4 mm ja nyt viheriöiden normaali leikkuukorkeus on 2,5 mm jopa hellejaksoilla. Toivon FGA:lle monia menestyksekkäitä vuosia tulevaisuudessa! 9.Petteri Lehmuskoski 2007 - 2008 10. Ora Paloheimo 2009 - 8. Puheenjohtajille toivon päättäväisyyttä, oikeudenmukaisuutta ja intoa viedä golfkentänhoidon jäsenyhdistystä tyylillä eteenpäin. Hallituksille toivon halukkuutta tehdä työtä jäsenistön valtuuttamana ja hyviä päätöksiä yhdistyksen parasta ja tulevaisuutta ajatellen. Jäsenistöltä toivon tukea ja apua hallitustyölle. Ilman jäseniä ei FGA:ta olisi ja ilman hallituksen työtä ei jäsenistö pääse nauttimaan tapahtumista ja ammattialaan liittyvästä tiedottamisesta. 1996 1996 FGA takaisin yhteistyöhön VYL:n kanssa Golfkentänhoitajien eurooppalaisen kattojärjestön FEGGA:n perustamisesta päätetään Bunkkeriuutiset 4-2011 FEGGA:n ensimmäinen hallitus Niitväljassa 1996. Elise Järvinen pitämässä lippua korkealla. 21 MUITA MUISTOJA FGA:n HISTORIASTA: Mika Nurminen muistelee FGA saa alkunsa Olin mukana jäsensihteerinä kaksi vuotta Aaltosen Petrin jälkeen 2007-2008. Sitten siihen päälle vielä kaksi vuotta kansainvälisten asioiden hoitoa, toisen vuoden kohdalla siirryin kaupallisuuden puolelle Schetelig Oy:n, joten hallituksessa ja A-jäsenenä jatkamiseen ei ollut mahdollista. Keväällä 1986 silloisten 19 valmiin ja kuuden rakenteilla olevan kentän kentänhoitajat kokoontuivat Klaukkalaan Korpilammen Serena Hotellille viettämään koulutuspäiviä. Koulutuspäivien päätyttyä SHG:n silloinen kenttämestari Jorma Eriksson pyysi osallistujia jäämään vielä hetkeksi keskustelemaan kentänhoitajien tulevaisuudesta. Eriksson esitti perustettavaksi oman yhdistyksen golfkentänhoitajille. Osallistujat olivat yhtä mieltä ehdotuksesta ja näin tuli perustetuksi Suomen Golfkentänhoitajien Yhdistys Erikssonin aloitteesta. Samalla olin mukana muokkaamassa nykymuotoon FGA:n internetsivuja, joiden käyttöä täydellisesti täydentää tällä hetkellä mm. Facebookin kentänhoitajien sivustojen keskustelut. Jäsensihteerikaudellani jäsenmäärä nousi aika lailla melkein sadalla per vuosi, siinä riitti toimintaa, postitusta, kirjekuorien käsittelyä ja rekisterin hallintaa. Nyt onkin hyvin tasaantunut määrä jäseniä ollut viime vuodet. Yhdistyksen ensimmäiseksi puheenjohtajaksi valittiin itseoikeutetusti Jorma Eriksson (SHG) ja hallituksen muiksi jäseniksi Jarkko Lahdensuo (SGC), Erkki Mattila (HGK), Timo Leminen (SGC) ja Eero Järvinen (PGK). Uuden yhdistyksen toimintaa suunniteltiin muun muassa Talissa Ti- Kansainvälisissä asioissa FEGGA:n kokoukset ovat olleet tärkeitä osallistumistilaisuuksia, koska niissä tapaa muiden maiden vastaavia henkilöitä ja verkottuu, vaihtaa samoja kentänhoitotietoja ja -taitoja muiden alan osaavien kanssa. Brysselin kokouksessa FEGGA:n delegaatio osallistui kasvinsuojeludirektiivin lobbaamiseen, mukana GEO-ympäristösertifikaattitaho (Golf Environment Organosation) golfkentille. GEO:on liittymistä kannustaa myös FGA, joka niinä vuosina järjestäytyi golfkenttien toimintaa auttavaksi tahoksi. Edelleenkin näen kansainväliset ja kansallisen tiedonvaihdon alan asioista tärkeänä monistakin syistä. Mukavia muistoja on myös jäsenenä Tahkolta (taisi olla siellä) FGA:n 20v juhlista. FGA:n alkuvuodet Eero Järvisen kirjoitusten pohjalta Suomen golfkentänhoitajilla oli tapana kerääntyä keväisin kouluttautumaan yhteisille hoitajapäiville aikana, jolloin oli yleisesti tapana palkata kausihoitajiksi koululaisia. Vakituisia kenttämestareita ja kentänhoitajia oli vuonna 1986 vain seitsemällä kentällä: Helsingin Golfklubilla, Suur-Helsingin Golfissa Luukissa, Aura Golfissa, Tammer-Golfissa, Sarfvik Golfklubilla, Espoon Golfseurassa sekä Aulanko Golfissa. Tuolloin rakenteilla olevilla kentillä työskennelleistä rakentajista tuli myöhemmin kentänhoitajia ja kenttämestareita. Timo Haapanen, Elise Järvinen ja Erkki Mattila lähdössä tekemään ”lähetystyötä” puutarha- ja maatalousalan kouluihin vuonna 1990. 1997 1997 1999 2001 FEGGA:n toiminta käynnistyy, Elise Järvinen mukana hallituksessa Opetushallitus hyväksyy aikuisten ammattitutkintorakenteeseen golfkentänhoitajan ammattinimikkeen FGA:n hallituksen puheenjohtajaksi Matti Höglund Pekka Niemisestä FGA:n hallituksen puheenjohtaja 22 Bunkkeriuutiset 4-2011 FGA:n entinen jäsensihteeri Mika Nurminen voitti FGA:n mestaruuskisojen pistebogeysarjan Pickalassa 2011. 2002 2005 2005 2006 Tapio Lehto FGA:n hallituksen puheenjohtajaksi FGA:n hallituksen puheenjohtajana aloittaa Pirjo Hotti Pirjo Hotti toimii FEGGA:n puheenjohtajana 2007 asti FGA isännöi ensimmäistä naisgolfkentänhoidon seminaaria Suomessa Bunkkeriuutiset 4-2011 23 mo Haapasen luona. Seuraavan syksyn aikana Eriksson neuvotteli Suomen Urheiluopiston kanssa golfkentänhoitajien koulutusmahdollisuuksista. Maaliskuussa 1987 pidettiin Vierumäellä ensimmäinen golfkentänhoidon ja -rakentamisen koulutusseminaari, johon osallistui kaikkiaan 23 golfkenttätyöntekijää. Koulutuksessa käsiteltiin erilaisissa esitelmissä golfia pelinä, golfkenttien tilannetta, kenttien vesitasetta, kastelujärjestelmiä, kenttärakentamista, kenttäkoneiden tarvetta sekä kenttien maaperää ja kasvillisuutta. Varsinaista golfkenttämestarin koulutusta alettiin järjestää Ammattikasvatushallituksen alaisuudessa syksystä 1990 alkaen Vierumäellä Suomen Urheiluopistossa ja Espoossa Överbyn puutarhaoppilaitoksessa. Myöhemmin mukaan tulivat Lepaan ja Kainuun oppilaitokset. Laajempaa toimintaa J-Tradingin Ulf Juslin järjesti syksyllä 1988 koulutus- ja messumatkan Lontooseen. Mukaan lähti kaikkiaan 23 kentänhoitajaa ja toiminnanjohtajaa. Mukana oli myös Suomen Golfliiton silloinen toiminnanjohtaja Jorma Huhtanen. Myöhemmin samana vuonna Suomen golfin edistämissäätiö kutsui professori Juhani Paatelan selvittämään, mitkä heinälajit menestyisivät parhaiten Suomen olosuhteissa. Yhdistyksen sihteerinä Eero Järvinen kutsui Paatelan yhteiseen palaveriin FGA:n hallituksen kanssa. Hallituksen ulkopuolelta palaveriin kutsutun, Amer Oy:n golfkenttää rakentamassa olleen puutarhateknikon ja EAT-kenttämestarin Elise Koskelan (nyk. Järvinen) harteille annettiin yhteisen tutkimustyön johtaminen. Tarve kasvaa Golfareiden määrä oli ollut jo jonkin aikaa vahvassa kasvussa ja kenttiäkin rakennettiin jatkuvasti lisää. Kokeneet kentänhoitajat vaihtoivat työpaikkojaan. Esimerkiksi Jorma Eriksson siirtyi Luukista Pohjaan rakentamaan Nordcenterin golfkenttää ja Jarkko Lahdensuo lähti Floridan Salt Laken yliopistoon opiskelemaan gofinsinööriksi. Lähtiessään Lahdensuo pyysi Eero Järvistä jatkamaan toimintaa ja antoi tälle kaiken siihen mennessä kertyneen aineiston. Järvinen selvitti ensitöikseen yhdistyksen rekisteröinnin tilannetta Patentti- ja rekisterihallitukselta (PRH). Järviselle selvisi, ettei Suomen Golfkentänhoitajien Yhdistys – Finnish Greenkeepers’ Association FGA ry ollut jättänyt hakupapereita. Järvinen laati paperit ja koska niihin tarvitaan kolmen hallituksen jäsenen yhteystiedot, kutsui hän Timo Haapasen luokse Taliin pikapalaveriin mukaan Jorma Erikssonin. Tämän jälkeen paperit jätettiin välittömästi. Myöhemmin kesällä Järvinen tarkasti PRH:sta rekisteröinnin tilannetta ja hänelle selvisi, ettei yhdistystä ollut voinut rekisteröidä, koska Haapanen ei ollut Suomen kansalainen. Järvinen halusi saada rekisteröinnin valmiiksi ennen lähestyvää syyskokousta, joten järjestettiin uusi pikapalaveri – tällä kertaa Espoon golfkentällä Erikssonin tour-kilpailun yhteydessä. Rekisteröinti saatiin ajettua pikaisesti läpi ja Järvisellä oli syyskokouksessa kerrottavanaan ilouutinen yhdistyksen rekisteröimisestä. Kokouksessa valittiin Eriksson jatkamaan aloittamaansa työtä apunaan hallituksessa Timo Leminen, Erkki Mattila (KGV), Seppo Virtanen (PGS eli nykyinen Tarina), Timo Haapanen (HGK) ja Eero Järvinen sihteeriksi. Jorma Eriksson, Elise Järvinen, FGA:n kunniajäsen Juhani Paatela ja Eero Järvinen yhteiskuvassa vuonna 1996. Syyskokouksessa 1988 yhdistys sai uuden puheenjohtajan, kun kunnia annettiin Mikko Larviolle (IG). Hallituksessa jatkoi Eriksson, Mattila, Leminen, Virtanen ja Järvinen, uutena jäsenenä mukaan tuli Pekka Karttunen (Hyvinkää). Hallituksen jäsen Erkki Mattila valittiin suunnittelemaan vuonna 1989 Suomen ensimmäistä golfkenttäalan messutapahtumaa, joka järjestettiin seuraavana keväänä. Nuorelle yhdistykselle aiheutti alkuaikoina ongelmia hallituksen jäsenten väliset etäisyydet. Puheenjohtaja oli Imatralla, sihteeri Porissa ja messujärjestäjä Tuusulassa. Noina aikoina ennen internetin yleistymistä yhteyttä pidettiin lähinnä puhelimen välityksellä. Käytännön toimia helpottamaan avattiin myös pankkiyhteyksiä eri pankkeihin. Tilitykset eivät kuitenkaan olleet aina ajan tasalla, mikä johti rahastonhoitajan kannalta tilikirjanpidollisiin vaikeuksiin. 2006 2006 2007 2007 Golfkentänhoitajan ammattitutkinnon perusteiden uusiminen FGA:n 20-vuotisjuhla Tahkolla Petteri Lehmuskosken puheenjohtajakausi FGA:ssa alkaa Golfkenttämestarin erikoisammattitutkinnon perusteiden uusiminen 24 Bunkkeriuutiset 4-2011 Toro kastelee Toro-kastelujärjestelmä kastelee viheralueet automaattisesti, oikeassa järjestyksessä haluttuun aikaan. Lisätiedot: Puhelin 02071 50500, www.lemminkainen.fi/omni Bunkkeriuutiset_175x63mm.indd 1 27.4.2011 16:05:52 Seuraava syyskokous pidettiin koulutus- ja seminaariristeilyllä Tukholmaan, jossa tutustuttiin myös muutamaan paikalliseen kenttään. Kokouksessa päätettiin, että Larvio jatkaa puheenjohtajana ja jäseninä edelleen Leminen ja Karttunen sekä Erkki Mattila sihteerinä. Uusiksi jäseniksi hallitukseen valittiin Hannu Lempiö (PGC), Pentti Takala (TawG), Jussi Vahala (MGC) ja Elise Koskela (Amer). J-Tradingin Ulf Juslin järjesti uuden koulutus- ja messumatkan. Tällä kertaa kohteena oli Orlandon golfmessut Yhdysvalloissa Floridassa ja osallistujina kaikkiaan 20 kentänhoitajaa ja toiminnanjohtajaa. Matkalla vierailukohteina olivat myös Chicago, Racine, Minneapolis, Charlotte, Miami ja New York. Matkan aikana tutustuttiin golfkentänhoitokoneiden valmistukseen muun muassa Jacobsenin tehtailla sekä Turfco-leikkureihin ja Poa Annuan tutkimukseen Minnesotan yliopistolla. Koulutusmatkalle osallistuneet pääsivät tutustumaan useisiin golfkenttiin myös pelaamalla. Yhtenä erikoisimmista varmasti orlandolaisen Grand Cypress Resortin kenttä The New Course, jonka topografia eli muotoilu on kopioitu legendaarisesta St. Andrewsin Old Coursesta. Joulutervehdyksenä 1988 julkaistiin Järvisen toimittamana yhdistyksen ensimmäinen tiedotuslehtinen nimellä Greenkeepers News. Seuraavana vuonna lehti sai nimekseen tutumman Bunkkeri Uutiset, jonka toimittajana silloin oli Päivi Leminen (SGC). Vuodenvaihteessa 19881989 FGA:ssa oli jäseniä 59. Tällä hetkellä yhdistyksessä kaikki jäsenryhmät mukaan luettuna on jäseniä 591 eli kymmenkertainen määrä. Toimittajan kiitos Elise järvinen (kesk.) Scott McCallumin ja Neil Thomasin kanssa vuonna 1996. FGA on tehnyt alusta alkaen hyvää työtä suomalaisen golfkentänhoidon hyväksi, mikä näkyy parhaiten yhdistyksen suuressa jäsenmäärässä ja jäsenistön aktiivisessa osallistumisessa yhdistyksen tapahtumiin. Kiitos suomalaisen golfkentänhoidon nykytilasta kuuluu ensisijaisesti yhdistyksen perustajille, jotka etenkin alkuvuosina pistivät itsensä likoon hienon ammattimme puolesta. Kiitos! 2007 2009 2011 2011 FGA mukana järjestämässä ensimmäisiä Golfin toimialapäiviä Porvoossa FGA:n kymmenentenä puheenjohtajana aloittaa Ora Paloheimo FGA täyttää 25 vuotta FGA:n hallitus tekee alustavan päätöksen osa-aikaisen toiminnanjohtajan palkkaamisesta kaudelle 2012 Bunkkeriuutiset 4-2011 25 Työsuojelu golfkentällä TEKSTI: JUHA LAMPELA KUVAT: TOMMI TURUNEN JA PIRJO HOTTI Golfkenttien työsuojeluasioiden huomioiminen maamme kentillä vaihtelee varsin suurella skaalalla. Vain osa kenttäyhtiöistä on paneutunut työsuojelullisiin näkökohtiin aktiivisesti ja lain säätämällä tavalla. Golfkenttä työympäristönä on vaativa ja kenttähenkilöstön turvallisuutta ja terveyttä uhkaavia vaaroja on jatkuvasti läsnä. Yhteistoiminta Vaikka työnantaja on työpaikalla työsuojelullisessa päävastuussa, työturvallisuus ja työsuojelu on yhteistoimintaa kenttäyhtiön johdon ja kenttätyöntekijöiden välillä. Työturvallisuuslaki painottaa yhteistyön merki- 26 tystä, mutta jakaa samalla vastuuta ylimmän johdon, kentän työnjohdon ja työntekijöiden välille. Työturvallisuuslain keskeisimpien asioiden hallinta ja työpaikkoja koskevien lakisääteisten määräysten noudattaminen täytyy kuulua jokaisen työpai- kan rutiinitoimiin. Työsuojelun päätavoitteena on koko organisaatiolla oltava toiminta, joka pitää yllä ja edistää työntekijöiden terveyttä, turvallisuutta ja työkykyä sekä ehkäisee työtapaturmia ja ammattitauteja. Kenttäyhtiön ja sen toimijoiden tu- Bunkkeriuutiset 4-2011 lee ymmärtää työsuojelun ja työturvallisuuden laajempi merkitys työn tuottavuuden, työn laadun ja kannattavuuden osalta. Yksinkertaistettuna asia voidaan sanoa näin: ”Mitä vähemmän varikkopäiviä ihmisillä ja koneilla on, sitä enemmän työ tuottaa”. Samalla työsuojelun laajempi ymmärtäminen ja hyödyntäminen merkitsevät paremmin hallittua toimintaa, kehittymistä ja parempaa tulosta. Kenttäyhtiön on annettava kenttämestarille vahva tuki työsuojelun lainmukaisessa toteuttamisessa ja valvonnassa. Golfkentän työturvallisuushaasteet Työntekijöiden turvallisuuden kannalta katsottuna golfkenttä on työympäristönä haasteellinen. Peruslähtökohdat ovat usein jo vaativat. Niukat resurssit, kova vaatimustaso ja yllätykselliset sääolosuhteet antavat haastetta turvalliseen työskentelyyn. Usein pelaajat vaativat kentän pelattavuuden tason nostoa. Vähillä tai lisäämättömillä resursseilla on tehtävä silloin enemmän. Toiminnan on oltava tällöin tehokasta. Kenttähenkilöstö voi vastata vaativuushaasteeseen vain hyödyntämällä olevassa olevia resursseja tehokkaasti. Kausiluonteisuus ja työntekijöiden vaihtuvuus ja osin puutteellinen koulutus ovat tyypillisiä piirteitä kentänhoitoalalla. Kuuden tai kahdeksan kuukauden työsopimus kentänhoitajilla on yleinen. Paluu kausiluonteiseen työhön vaatii aina työtehtävien uudelleenoppimista. Työturvallisuuteen vaikuttavat asiat tulee aina kerrata työhön paluun jälkeen. Perehdyttämiskoulutus on osa työturvallisuutta ja perehdyttämisen lähtökohdan on aina oltava työsuojelullinen näkökanta perehdytettävään asiaan. Perehdyttämiskoulutuksesta vastaa kenttämestari, yhdessä kokeneempien työntekijöiden kanssa. Perehdyttämiskoulutuksesta on laadittava kirjallinen ja allekirjoitettu dokumentti. Perehdyttäminen on oltava suunnitelmallista ja se tulee ilmetä työsuojelun toimintaohjelmassa. NH-KONEET OY Kerro mitä tuotteita tarvitset – Me järjestämme sen! • • • • • • Maredo viheriöleikkurin paikkokylvin Äläaina kaiva enää/ kaivurilla! Tähden muotoiset vibraterät tekevät reikiä 1200 reikää m2. Nyt myös Ketjukaivuri Kylvömäärä: 0.17 – 2.00 kg / 100 m2 urakointia/vuokrausta! Tähtiterän pää asettaa siemenen maaperään ja juuri oikeaan kohtaan. ”taloudellinen” paikkokylvin ei tuhlaa siemeniä Sopii Toro, JD ja Jacobsen [email protected] • www.nh-koneet.com • puh: 044-2700374 www.nh-koneet.com, [email protected], puh: 044 2700 374 hiä käytössään ei olisikaan, keskeisimmät työelämään vaikuttavat lait on jokaisen työnantajan ja työntekijän tunnettava. Työturvallisuuteen keskeisimmin vaikuttava laki on työturvallisuuslaki. Laki velvoittaa työnantajaa ja työntekijää toimimaan työpaikalla työturvallisuutta edistävällä tavalla. Laki antaa varsin yksiselitteisiä velvoitteita työnantajalle ja työntekijälle. Laki koskee jokaista työpaikkaa ja on perustana työpai- kan työsuojelulle. Laki korostaa työpaikan oma-aloitteista turvallisuuden hallintaa ja työpaikan yhteistoimintaa työsuojelun edistämiseksi. Jokaista työnantajaa koskee laissa määrätty yleinen huolehtimisvelvoite: Työnantaja on tarpeellisilla toimenpiteillä velvollinen huolehtimaan työntekijöiden turvallisuudesta ja terveydestä työssä. Tämä on tyhjentävä, yksiselitteinen ja kova työnantajaan kohdistuva vaatimus. Työnan- Mitä laki sanoo Laki on niin kuin lakimiehet sen lukee. Vaikka kenttäyhtiöillä lakimieBunkkeriuutiset 4-2011 27 tajan on suunniteltava, valittava, mitoitettava ja toteutettava työolosuhteiden parantamiseksi tarvittavat toimenpiteet. Edellä mainitut lainkohdat edellyttävät sitä, että mikään tekijä työssä ei saa vaarantaa työntekijän turvallisuutta ja terveyttä sekä työpaikalla olevat vaara ja haittatekijät on poistettava tai korvattava vähemmän haitallisilla. Työnantajan on jatkuvasti tarkkailtava työympäristöä, työyhteisön tilaa ja työtapojen turvallisuutta. Työnantajan on myös tarkkailtava toteutettujen toimenpiteiden vaikutusta työn turvallisuuteen ja terveellisyyteen. Tarkkailun on oltava jatkuvaa, pelkkä perehdyttämiskoulutus ei ole riittävä toimenpide. Golfkentällä tarkkailun painopiste on koneiden ja laitteiden turvallisessa käytössä. Vastuu työympäristön tarkkailusta on kenttämestarilla. Työympäristön tarkkailuun on sisällytettävä työpaikan ilmapiirin ja henkisen hyvinvoinnin tarkkailu. Työsuojelun toimintaohjelma antaa perusteet työpaikan työturvallisuuden kehittämiselle. Työsuojelun toimintaohjelma on lakisääteinen ja se on oltava jokaisella työpaikalla. Pääosalta golfkenttiä toimintaohjelma puuttuu. Toimintaohjelmaan sisällytetty riskianalyysi toimii yksityiskohtaisena tieto- ja opetuslähteenä oman golfkentän vaaratekijöistä. Työsuojelun toimintasuunnitelma ja riskianalyysi ovat jatkuvasti kehitettäviä asiakirjoja. Molemmat asiakirjat ovat oltava työntekijöiden käytettävissä ja ovat erinomainen pohja perehdyttämiskoulutuksessa. Vaaran paikat Keskusteltaessa golfkentän työturvallisuudesta kenttähenkilöstön kanssa, usein päällimmäiseksi asiaksi nousee pelaajien lyönneillään aiheuttamat vaaratekijät. Riski pallon osumisesta on olemassa ja vammautuminen saattaa olla merkittävä. Vaaratekijä on tiedostettu ja siihen on olemassa golfliiton antamat toimintaohjeet. Valitettavasti joillakin kentillä on kenttähenkilökuntaa kielletty huomauttamasta pelaajia aiheuttamastaan vaaratilanteesta ja samalla estetty golfliiton suositusten mukainen toiminta. Vaaran vähättely ja pelaajien huomauttamatta ja mahdollisesti rankaisematta jättäminen on 28 välinpitämättömyyttä kenttähenkilöstön työturvallisuuden ylläpidossa. Käytännön työssä golfkentällä koneiden kanssa työskentely liukkaalla alustalla aiheuttaa suurimman vaaratekijän. Huolimaton koneenkäsittely vesiesteiden ja bunkkereiden läheisyydessä asettaa työntekijän hallitsemattoman riskin alaiseksi. Huolellisuuden ja oikeiden työtapojen opettaminen koneiden käsittelyssä onkin perehdyttämiskoulutuksen tärkein asia. Koneiden turvalaitteiden tuntemus ja niiden oikea toiminta on edellytys turvalliselle työskentelylle. Henkilönostoihin saa käyttää ainoastaan niihin hyväksyttyjä nostimia. Trukkipiikeillä ja traktorin kauhalla suoritettu henkilönosto on lain mukaan kiellettyä. Kenttähenkilöstö työskentelee myös kemikaalien kanssa. Kasvinsuojeluaineista on oltava käyttöturvallisuustiedotteet ja ne on kerrattava aina ennen ruiskutuksia. Henkilövaaran lisäksi myös ympäristölle aiheutuvat riskitekijät on tiedostettava ennen työn aloittamista. Samoin huoltotöissä käytettävät poltto- ja voiteluaineet sekä rasvat ja liuottimet on sisällytettävä käyttöturvallisuustiedoteluetteloon. Useilla golfkentillä joudutaan liikkumaan kentänhoitokoneilla yleisiksi teiksi luokitelluilla väylillä. Kentänhoitokoneita ei ole tarkoitettu tieliikennekäyttöön. Jouduttaessa liikkumaan yleisellä tiellä, liikenneturvallisuuteen on kiinnitettävä suuri huomio. Perehdyttämiskoulutus on ratkaisevassa asemassa luotaessa turvallista liikkumiskulttuuria golfkentän alueelle. Vaaralliset paikat on tunnistettava ja niissä liikkumista on valvottava. Työnjohdon merkitys työturvallisuuteen Työturvallisuus työpaikalla on asennekysymys. Kun työntekijät ja työnjohto ymmärtävät toimiessaan tekevänsä työturvallisuustyötä yhteisen edun eteen, toiminta on tuottavaa. Työn johdon on tarkkailtava jatkuvasti työolosuhteita ja työilmapiiriä. Kenttämestarin on aistittava työpaikan henki ja siinä tapahtuvat muutokset. Työkuormitusta on jaettava työntekijöille tasapuolisesti. Mahdollisuuksien mukaan työtehtäviä tulee kierrättää. Kierrätys takaa samalla laaja-alaisesti hallitun kentänhoidon. Kenttämestari kentän työnjohtajana on avainasemassa työilmapiirin parantajana. Kaikki epäasialliseen käyttäytymiseen, häirintään, kiusaamiseen ja syrjintään viittaavat seikat on havaittava ennen kriisin puhkeamista ja niihin on puututtava välittömästi ja arkailematta. Kenttämestarin on pidettävä huoli työntekijöistään. Hänen on valvottava, että työvälineitä käytetään oikein, työsuoritukset tehdään turvallisesti, annettava työntekijöilleen vastuuta, ruokittava onnistumisia, palkittava ja kiitettävä taitavasti onnistuneista työsuorituksista. Hallitessaan työsuojelun perusteet kenttämestarilla, kenttäyhtiön tukemana, on mahdollisuus saada käyttöönsä motivoitunut ja ammattitaitoinen, turvallisesti työskentelevä kenttähenkilökunta, jolla on mahdollisuus tehdä tuloksekasta työtä. Jutun kirjoittaja opiskelee Hämeen ammatti-instituutissa golfkenttämestarin erikoisammattitutkintoon valmistavassa koulutuksessa (Gkm 5) ja toimii kenttämestarina Lepaa Golf:in kentällä Hattulassa. Bunkkeriuutiset 4-2011 H A L L I T U K S E N PÄ Ä T Ö K S I Ä Tutkintojen yhdistäminen FGA ry:n hallitus lausui OPH:n pyynnöstä liikuntapaikka-alan tutkintotoimikunnalta tuleen esityksen, jossa esitetään golfkentänhoitajan ja liikuntapaikkahoitajan tutkintojen yhdistämistä siten, että golfkentänhoidosta tulisi osa liikuntapaikkojen hoitajan kesäliikuntapaikkojen tutkinnon osaa. Seuraavassa FGA ry:n hallituksen lausunto. Lausunto Opetushallitukselle 4.7.2011 FGA Suomen kentänhoitajien yhdistys on kokouksessaan 2.7 2011 käsitellyt kantaansa kentänhoitajakoulutuksen yhdistämisestä liikuntapaikanhoitajien koulutukseen. Kokouksen kanta oli yksimielisesti kentänhoitaja koulutuksen säilyttämisen kannalla. Asiaa pidettiin alan erityisosaamisen kannalta välttämättömänä. FGA ei kannata golfkentänhoitajakoulutuksen ja liikuntapaikkahoitajakoulutuksen yhdistämistä. Nykyinen kentänhoitajatutkinto on mielestämme alan kehittymisen ja ammattiin tarvittavan osaamisen perusta. FGA:n Hallitus Perustelut FGA:n lausunnolle Euroopan Unioni on yhdenmukaistamassa ammatillisia tutkintoja. Syy tähän on tutkintojen vertailu kelpoisuus eri EU maissa. Golfkentänhoidon ammattien tutkintojen vertailtavuuden kehittämistyötä varten on perustettu EGEU (European Greenkeeping Educational Unit) Euroopan kansallisten golfkentänhoidon yhdistysten pyynnöstä. Päätös EGEU:n perustamisesta tehtiin 2008 golfkentänhoidon kattojärjestön FEGGA:n (Federation of European Golf Greenkeepers’ Associations) yleiskokouksessa. FEGGA:lla on jäsenenään 22 golfkentänhoidon kansallista yhdistystä tehden töitä mm. golfkentänhoidon koulutukseen ja yhteydenpitoon liittyvissä asioissa Euroopan tasolla. Kattojärjestö edustaa noin 30 000 golfkentänhoidon parissa työskentelevää henkilöä Euroopassa kansallisten jäsenyhdistystensä kautta. partnerina. Hanke loppuu helmikuussa 2012 ja tulokset on tarkoitus julkaista FEGGAn konferenssissa ja yleiskokouksessa Prahassa helmikuun puolessa välissä 2012. PES:n mukaiset ammatinperusteet on hyväksytty minimitasoksi Euroopassa golfkentänhoidon ammattitaidolle FEGGA:n yleiskokouksessa alan sisällä. Mikäli Suomi yhdistää liikuntapaikka-alan ja golfkentänhoidon tutkinnot, eivät EGEU:n määrittelemät minimivaatimukset enää täyty ja suomalaiset ammatinperusteet eivät ole vertailukelpoiset muualla Euroopassa. Tämä vaikeuttaa mm. työvoiman liikkuvuutta ja vääristää maassamme golfkentänhoidon alalla työskentelevien henkilöiden urakehitysmahdollisuuksia. EGEU on työstänyt PES- nimisen (Pan European Standards of Greenkeeping Education) asiakirjan, jossa luetellaan golfkentänhoidon kolmen eri ammatin minimiosaamisvaatimus. Kolme ammattitasoa ovat golfkentänhoitaja, apulaiskenttämestari ja golfkenttämestari. Ammatinperusteiden rakenne on muodostettu niin, että sen avulla henkilöllä on mahdollisuus edetä urallaan ja suorittaa golfkentänhoidon opintoja maasta riippumatta. PES:n mukaisia ammatinperusteita testataan tällä hetkellä käytännön opetustyössä Green-e -nimisessä Leonardo da Vinci hankkeessa. Hankkeen partnereina ovat oppilaitokset Skotlannista, Suomesta (koordinaattori), Tsekin tasavallasta ja Liettuasta. Myös alan eurooppalainen kattojärjestö FEGGA on hankkeen Bunkkeriuutiset 4-2011 29 G O L F K E N T Ä N H O I D O N T U T K I N TOTO I M I K U N N A N PA L S TA GOLFKENTÄNHOIDON TUTKINTOTOIMIKUNTA 8212 Toimikausi 2010 – 2013 Kokoonpano puheenjohtaja varapuheenjohtaja jäsen sihteeri Kai Jylhä Jan Ruoho Tapio Mäkinen Pirjo Hotti OAJ/ opetus; [email protected] FGMA/ työnantaja; [email protected] FGA/ työntekijä; [email protected] OAJ/ opetus; [email protected] Golfkentänhoidon tutkintotoimikunta on OPH:n nimittämä asiantuntijaelin, joka vahvistaa oppilaitosten tutkintoesitykset tutkinnoista, ohjaa ja valvoo tutkintotoimintaa sekä kehittää tutkintoja. Tutkintotoimikunta tekee työtään kokouksissa, oppilaitoksissa ja tutkintotilaisuuksissa. Uutta tutkintotoimikuntien työhän tuli kesällä kun näyttötutkinto-opas uudistui ja toimikunnille tuli valvontakäyntivelvoite sopimusoppilaitoksissa. Näyttötutkintoopas on se kirja, josta löytyy tiivistetyssä muodossa tutkintotoimintaan liittyvät oikeudet velvollisuudet tutkinnonsuorittajaa (henkilö), tutkinnon järjestäjää (oppilaitos) ja tutkintotoimikuntaa koskien. Kirjasessa siis kerrotaan kuka tekee, mitä, milloin ja missä. Yksiin kansiin on koottu myös OPH:n ohjeet ja lakitulkinnat sekä määräykset. Näyttötutkintojen järjestämissopimukset Suomessa on tälle hetkellä kolme oppilaitosta, joilla on golfkentänhoitajan ammattitutkintoon ja golfkenttämestarin erikoisammattitutkintoon valmistavaa koulutusta: Hämeen ammatti-instituutti Lepaa, Kainuun ammattiopisto- liikelaitos ja Suomen urheiluopisto Vierumäki. Golfkenttämestarin erikoisammattitutkinto • Hämeen ammaati-instituutti, Lepaa • Kainuun ammattiopisto- liikelaitos Tutkintoja voi suorittaa myös ilman valmistavaa koulutusta. Tällöin kannattaa ottaa yhteyttä johonkin yllämainituista oppilaitoksista ja neuvotella tutkinnonsuorittamisesta oppilatoksen näyttötutkintomestarin kanssa. Mikäli koko tutkinnonsuorittaminen suorittaminen ei sovi elämäntilanteeseen, voi tutkintoja suorittaa osatutkintoina. Osatutkintoja voi suorittaa valmistavan koulutuksen kautta tai jos taidot ja tiedot riittävät, niin osatutkintotilaisuuteen voi ilmoittautua suoraan. Lisätietoja tutkintojen suorittamisesta saa tutkintotoimikunnalta tai oppilaitoksista. A JA N K O HTA I STA Tutkintotoimikunnan kotisivu: http://www.oph.fi/koulutus_ja_tutkinnot/ammattikoulutus/tutkintotoimikunnat/muu_luonnonvara_ja_ymparistoalan_koulutus jos saa tietoja mm. toimikunnan kokouksista ja ajankohtaisista aiheista. Tällä hetkellä voimassa olevat tutkintojen järjestämissopimukset (13.11.2011): Golfkentänhoitajan ammattitutkinto • Hämeen ammaati-instituutti, Lepaa • Kainuun ammattiopisto- liikelaitos • Suomen urheiluopisto, Vierumäki 30 Seuraava tutkintotoimikunnan sähköinen kokous on 10.11.2011 ja kokoukseen tulevien aineistojen tulisi olla sihteerillä viimeistään 27.10.2011. Bunkkeriuutiset 4-2011 J Ä S E N S I HT E E R I N PA L STA Uudet jäsenet Nimi Caldwell Gareth Christian Eklund Gröndahl Anders Halmetoja Eero Hautajoki Riitta Hennier Bradley Hyväri Eetu Kalmi Hannes Kannel Risto Kumpunen Jarno Lampenius Jan Lehto Janne Merinen Mikke Mustonen Tatu Mäntsälä Jani Partanen Harri Talvio Pekka Varmavuo Ville Vekkeli Mikko Voutilainen Toni Aukee Sonja Jantunen Antti Kettunen Janne Ranta Marika Ravi Erkka Valkonen Sanna Jäsenluokka A-Jäsen A-Jäsen A-Jäsen A-Jäsen A-jäsen A-Jäsen A-Jäsen A-Jäsen A-Jäsen A-Jäsen A-Jäsen A-Jäsen A-Jäsen A-Jäsen A-Jäsen A-Jäsen A-Jäsen A-Jäsen A-Jäsen A-Jäsen B-Jäsen B-Jäsen B-Jäsen B-Jäsen B-Jäsen B-Jäsen Työpaikka Golf Talma Keimola Golf Kurk Golf Vuosaari Golf Katinkulta Golf Vuosaari Golf Keimola Golf Porin Golfkerho Tahko Golf Kurk Golf Hillside Golf & Country Club Hirsala Golf Hillside Golf & Country Club Keimola Golf Vuosaari Golf Katinkulta Golf Gumböle Golf Messilä Golf Vuosaari Golf Tahko Golf Muurame Golf Linna Golf Tuusulan Golfklubi Levi Golf Kytäjä Golf Muurame Golf Golfkentänhoidon tutkintotoimikunta toivottaa Hyvää ja Tunnelmallista Joulunaikaa sekä Menestystä tulevalle vuodelle 2012! Bunkkeriuutiset 4-2011 31 MUKANA KUVIOISSA Golfkenttä on monen ihmisen työpaikka. Kentällä työskentelee kentänhoitajia, toimitusjohtajia, rangepoikia ja -tyttöjä, proshopin henkilökuntaa, kokkeja, kenttämestareita ja monia muita ammattilaisia. Golfalaan liittyy lisäksi iso joukko muiden alojen edustajia. He myyvät ja toimittavat lannoitteita, koneita, kentän tarvikkeita tai mm. viherrakennusalan palveluita. Kaikki he luovat omalta osaltaan sitä hienoa kokonaisuutta jollaisena palaajat ja ohikulkijat golfkentät kokevat ja näkevät. Tarkoituksena on esitellä kentällä työskenteleviä sekä näitä monien eri alojen osaajia leppoisan haastattelun merkeissä. Risto Asikainen Berner Oy Haastattelija: Simo Kairus Kuka olet? Nimeni on Risto Asikainen, minut taidetaan kyllä paremmin tuntea nimella ”Asi”. Olen töissä Berner Osakeyhtiössä, kasvinsuojelu- ja puutarhanhoito-osastolla. Hoidan golftuotteiden myyntiä, tuotekehitystä, koulutusta, 32 suunnittelua ja kaikkea mitä golftuotteiden hyväksi voi tehdä. Iältäni olen 58-vuotias (henkisesti 35 v.). Aviossa ollaan oltu Hannele – vaimon kanssa jo yli kolme vuosikymmentä. Meillä on kolme jo aikuista poikaa Janne 32, Teemu 31 ja ”iltatähti” Jonne 23 vuotta. Ammattikoulu- Bunkkeriuutiset 4-2011 tus on Otavan maatalous- ja puutarhakoulusta, lisäksi työn ohessa markkinointi- ja myyntijohdon koulutusta vuosina 1985- 2000. Asun Lappeenrannan Karhuvuoressa, v.-85 rakentamassani omakotitalossa. Perheessä kaksi VW-autoa, Passat ja Golf. Harrastuksia? Koko ikäni olen harrastanut yhtä sun toista, pääasiassa intoni on kuitenkin suuntautunut erilaisiin urheilulajeihin. Jalkapalloa vai pitäisikö sanoa potkupalloa harrastin 70- luvulla, 2 divisioonassa Lappeenrannan Pallossa. Muistini mukaan olin joukkueen kantava voima. Kun jalkapallo jossain vaiheessa alkoi tuntua helpolta, päätin siirtyä kaukalopalloon. Minut oli myös siirretty ikämiessarjaan, vaikka kivenkovaan väitin olevani henkisesti kolmekymppinen. Ei auttanut…pappojen kanssa vaan samaan joukkueeseen. Joukkue oli nimeltään Aikapojat. Hienosti kuitenkin pärjäiltiin, hyllystä löytyy SM – mitaleitakin. Tässä vaiheessa huomasin, että urani urheilijana sen kun vaan jatkuu, ja ylöspäin onneksi. Lappeenrannan Veiterä on tietysti kaikkien jääpalloa seuraavien penkkiurheilijoiden tuntema joukkue. Heillä on myös Veteraanijoukkue. Siihen joukkoon liityin. Sen jälkeen olenkin pelannut vain kansainvälisiä otteluita. Urheilu-urani ”punainen lanka” on ollut se, että pallo pienenee koko ajan. Jalkapallohan on iso. Kaukalopallo ja jääpallo ovat jo aikalailla pienempiä. Sama trendi jatkui, mukaan elämääni tuli vuonna 1999 tuli vieläkin pienempi pallo, nimittäin golfpallo. Se peli veikin mukanaan aika vahvasti. Tasoitukseni on nyt 5,8 ja on kai myönnettävä, että golf ei enää ole vain harrastus…se on tapa elää. Työura? Vaikka golf onkin elämäntapa, ei se ihan kuitenkaan riitä elättämään. Mies tekee mitä miehen pitää tehdä. Se tarkoittaa työtä. Aloitin työurani juoksupoikana Hankkijan Kuopion myymälässä 70 – luvun alussa. Vuosina 1974- 75 toimin myyntimiehenä edelleen Hankkijalla, Koillis – Savon alueella. Tämän ensimmäisen myyntijakson jälkeen siirryin MTK:n palvelukseen. Toimin järjestökonsulenttina nelisen vuotta seitemänkymmentä- luvun lopulla Etelä-Karjalan alueella. Toimipaikkanani oli silloin Lappeenranta. Vuosina 1979-87olin osaston vetäjänä Lappeenrannan Hankkijalla. Lannoitteet, kasvinsuojeluaineet, siemenet ja muu maataloustuotekauppa olivat työni sisältö. Hankkija oli entuudestaan tuttu työpaikka, sinne oli mukava palata. ”Eteenpäin”, kuuluu vanha Lappeenrantalainen sanonta. Sitä minäkin toteutin ja siirryin 1987 aluemyyntipäälliköksi Kemiraan. Nimet ja alueet vaihtuivat, Kemira Agro, Kemira GrowHow. Keski-suomen ja Kaakkois-suomen alueet tulivat tutuiksi noina kahdeksana vuotena. Tuotteinani olivat pääasiassa lannoitteet, kotipuutarhatuotteet, siemenet ja vilja. Golf tuli vuonna 2004 elämääni muutenkin pelinä. Silloin siirryin golftuotteiden myyntipäälliköksi Kemira Growhow:n. Firmathan nykyään usein vaihtavat omistajaa ja sitä kautta myös nimeä. Niin kävi minunkin työpaikalleni. Growhow muuttui Jaraksi, työt säilyivät samana ja koko suomi oli aluettani. Bunkkeriuutiset 4-2011 2009 tapahtui muutos, joka on voimassa tälläkin hetkellä. Olen edelleen golftuotteiden myyntipäällikkönä, mutta palkan maksajana on Berner Oy. Työ jatkuu, kiitos loistavien kumppanien! Nykyinen työpaikka Tulin Berneriin golftuoteryhmän kanssa, joka oli heille kovin vieras. Kolmen vuoden kokemuksen perusteella voin nyt todeta liittyneeni alusta alkaen loistavaan perheeseen. Saamani tuki on ollut monipuolista ja vapaus tehdä työtäni sanoin on sanoin kuvaamaton onni. Kun nyt tilaisuuden sain, haluan tässä yhteydessä kertoa hieman myös Berner – perheyhtiön historiaa. Yhtiöllä on mahtava kauppatalon perinne ja maine sekä huikea lähes 130 vuoden historia. 1883 Bernerin tarina alkoi 126 vuotta sitten kun nuori, norjalainen Sören Berner saapui 1880-luvulla Helsinkiin tutkimaan 40 000 asukkaan kaupungin markkinoita. Hän päätti aloittaa liiketoiminnan Suomessa tuomalla silliä suoraan pyyntipaikalta Stavangerista Helsinkiin. Asiakassuhteiden laajentuessa Berner laajensi tukkukauppaa muilla kalatuotteilla. Ensimmäiset vehnäjauhotoimitukset Amerikasta synnyttivät agentuurikaupan. Suolan, rukiin, ohran ja kalatuotteiden ohella Berner toi maahan harvinaisempia herkkuja kuten marsipaania, lakritsia, rusinoita ja kahvia. 1930 Maatalouden kehittyessä tuontia laajennettiin mm. lannoitteisiin. Berner tarjosi 1930-luvulla suomalaisille ensimmäisenä kasvinsuojeluaineita. Sotavuosien säännöstelyn vaikutukset näkyivät Suomessa pitkään. Berner vastasi kasvavaan kysyntään tuomalla mm. perunajauhoja, maissitärkkelystä, glyseriiniä ja lihasäilykkeitä. Myös eläinlääkintä tuli mukaan ja laajeni sittemmin seuraavilla vuosikymmenillä muihin sairaalatarvikkeisiin ja laboratoriolaitteisiin. 1950 Berner vastasi sodanjälkeisen jälleenrakentamiseen 1950-luvulla hankkimalla mm. ensimmäiset kosmetiikkaedustukset. Yhtiön oma tuotanto käynnistyi teknokemian tehtaan myötä, ja laajeni 1960-luvulla hiustenhoidosta autojen tuonnin myötä autonhoitotuotteisiin. 1970-luvulla Berner vastasi kasvavaan vapaa-ajan kysyntään perustamalla Sport-osaston. Samalla vuosikymmenellä perustettiin myös elintarvikeosasto ja trukkiosasto. 33 1980 Miltä kentät näyttävät? 1980-luvulla alkoi toiminta suurtalouksien siivousalalla, ja panostaminen sairaalalaitekauppaan jatkui. 1990-luvulla ostettiin Alkolta teknokemian (esim. Lasol) toiminnot ja Sareko Agro Oy:n liiketoiminnan oston myötä Berner kasvoi maan johtavaksi kasvinsuojelutaloksi. 1990-luvulla hankittiin tehtaineen myös Bergenheim Yhtiöiden liiketoiminta (Instrumentarium). 1990-luvun lopulla perustettiin tytäryhtiö (Berner Eesti Oü) Viroon, jonka toiminta myöhemmin laajeni Liettuaan ja Latviaan. Työ golfkentillä on muuttunut entistä ammattimaisemmaksi, varmaankin koulutusten kautta on ammattitaito kasvanut kansainväliselle tasolle. Suomen golfkentät ovat tänä päivänä täysin vertailukelpoisesti hoidettuja verrataanpa mihin maanosaan tahansa. Kenttien välistä negatiivista kilpailua ei ole Suomessa havaittavissa. Mieluumminkin on ilmiöitä, jossa kentät pyrkivät läheiseen yhteistyöhön naapurikenttien kanssa. Tämä kaikki on pelaajien eduksi, koska golffarit ovat myös ”kenttäbonggareita” sanan varsinaisessa merkityksessä.Yksi uusi kenttä alueelle tuo vieraspelaajia myös muille alueen kentille. Tulevaisuudessa kenttien tulee keskittyä hyvään viheriöitten peruskuntoon. Pois kilpailu leikkuukorkeuksista ja viimeisistä senteistä nopeuksissa. Hyvä kenttien peruskunto takaa tyytyväisempiä pelaajia kentillä. Golffarin motto tulisi olla: ”Haastan itseni tällä kentällä, näissä olosuhteissa, pelaamaan mahdollisimman hyvän kierroksen.” 2000 2000-luvun alussa ostettiin Heinävedeltä uusi, ajanmukainen teknokemian tehdas, johon siirrettiin Herttoniemen tehtaan tuotanto (mm. vesipohjaiset hygieniatuotteet). Ruotsista ostettiin kasvinsuojeluaineiden tukkuliike Gullviks, joka myöhemmin sulautui yhteen Bröderna Berner Handels Ab:n kanssa. Muita merkittäviä yrityskauppoja 2000-luvulla ovat olleet: Nokian Jalkineet, LVherkän ihon tuotteet, Herbina-hygieniasarja, Rajamäen etikka liiketoiminta sekä Grow How liiketoiminta. Vuonna 2008 päätettiin keskittää yhtiön kaikki logistiikkatoiminnot yhteen, ajanmukaiseen logistiikkakeskukseen Vantaan Viinikkalaan. Logistiikkakeskus otettiin käyttöön 14.1.2009 . Yhtiön toimitusjohtajana on vuodesta 1987 toiminut perustaja Sören Bernerin pojanpojanpoika George Berner. Tänä päivänä Berner on aikaansa seuraava monialakonserni, markkinoinnin ja myynnin erikoisosaaja, jonka toiminnan tavoitteena on pitkäjänteinen kumppanuus eri sidosryhmien kanssa. Myyntityö Golfala on meillä suomessa tunnetusti kausiluontoista tekemistä. Talvi tulee ja katkaisee sekä pelaamisen että kentänhoidon. Tälle emme kukaan mitään voi. Minun on työssäni noudatettava samaa rytmiä kuin asiakkaatkin. Lokakuusta maaliskuulle aikani ja työpanokseni vievät tulevan kauden tuotteiden myynti ja kenttäkohtaisten suunnitelmien teko. Toimitusten koordinointi jo tässä vaiheessa heti kauppojen varmistuttua takaa sen, että tuotteet ovat kentillä silloin kun kausi alkaa. Sekin on asia joka saattaa paljon eri keväiden välillä. Lisäksi suomi on mahdottoman pitkä maa. Koulutustilaisuudet, messut ja koulutusseminaarit suomessa ja ulkomailla painottuvat pääasiassa talvikauteen. Olen aktiivisesti mukana myös FGA:n sekä FGMA:n tapahtumissa. Toimistotyötä riittää, etä- ja lähityönä. Mukavaa kun nykyisillä laitteilla voi hoitaa näitä paperitöitä milloin ja missä vain. Huhtikuusta syyskuulle, siis samoihin aikoihin kun kentätkin ovat auki, minäkin jalkaudun kentille. Käyttökauden tuotteiden myynti kuuluu nyt työhöni. Vaikka ennakko-ostot pyritäänkin tekemään aina mahdollisimman tarkasti, tulee usein eteen akuutteja tarpeita. Ne hoidan kuntoon. Seuraavan vuoden tuote- ja myyntisuunnittelu käynnistyy jo kesäkuulla. Summa summarum; Golfkenttäkäynnit muodostavat pääosan työajastani kesäaikaan. Lomaa pyrin pitämään niin talvella kuin kesälläkin. Lomani ovat golfpainotteisia. Perheessämme kun on kolme aktiivipelaajaa. Jostain syystä kaveritkin pelaavat golfia. 34 Golfin pelaaminen Minulta kysyttiin kolmea Suomen parasta golfkenttää 1. Kotikenttäni Viipurin Golf, Tuosan saaressa - kauneus - hiljaisuus - haasteellisuus - henki 2. Kaikki loput pelaamaani 100 kenttää ovat jokainen omalla tavalla ainutlaatuisia ja parhaita 3. Kentät joita en ole pelannut , en pysty arvostelemaan koska en luota kuulopuheisiin Oma golfurani on, korkeasta iästäni huolimatta on melko lyhyt, mutta sitäkin intensiivisempi. Aloitusvuosi 1999 Kotikenttä Viipurin Golf, Etelä –Saimaan golfkenttä/Kahilanniemi Pelikierroksia kertyy vuosittain 60-80, joista kilpailukierroksia 25 – 30. Perheessä pelataan aktiivisesti: Jonne, pro-golffari pelaa Ecco-Tourilla ja FinnishTourilla Teemu, klubipelaaja, tasoituksella 10. Vaimolla grencard, mutta ei pelaa. Oma tasoitus 5.8, pelitaito vähän sinnepäin. Bägissa: Ping -raudat, Ping -hybridit, Odyssey -putteri, Callawaydraiveri Srixon -pallot ja Berner -griinihaarukat ja -teet. Tulevaisuus ja tavoitteita Omat tavoitteet golfissa: Pelata hymyissä suin seniorigolfia maustettuna ”samaanimaisella” lähipelillä. Tulevaisuuden suunnitelmat: Tehdä ”unelmista” totta Ja kyllä, aion jäädä tästä työstä joskus eläkkeelle ja siirtyä bunkkerikoneen kuljettajaksi Bunkkeriuutiset 4-2011 I L M O ITTA JAT Koneet, Laitteet, Tarvikkeet Golden Pro Oy Hankkija-Maatalous Oy Hako Ground & Garden Oy J-Trading Oy NH-Koneet Oy Lemminkäinen 010-2179 804 020-4477 266 Urakointi, Palvelut Masiineri Oy Backtee Oy 0400-478 302 0500-424 240 Siemenet 09-5028 238 Alastaro Golfin Virttaankankaan golfkenttä kunnioittaa alustansa puoAlastaro Golfin Virttaankankaan golfkenttä kunnioittaa alustansa puolesta perinteitä. Virttaan kenttä o lesta perinteitä. Virttaan kenttä on alkuperäisten merenranta-linksien merenranta‐linksien tavoin kokonaan hiekkapohjainen. Pelaaminen on säästä riippumatta miellyttävä tavoin kokonaan hiekkapohjainen. Pelaaminen on säästä riippumatta rullaa väylillä ja kentän pohja imee sateet nopeasti sisäänsä. Alastaro Golf Oy omistaa harjulla 78 heht miellyttävää, kun pallo rullaa väylillä ja kentän pohja imee sateet nokangasmaisemaa. Kentän lay‐out on mukavan väljä ja alkuperäistä maastoa jää väylien varsille yllin ky peasti sisäänsä. Alastaro Golf Oy omistaa harjulla 78 hehtaaria kaunisGolfissa olet luonnon keskelle hoitamassa nykyaikaista ympäristöystävällistä golfkenttää. ta kangasmaisemaa. Kentän lay-out on mukavan väljä ja alkuperäistä maastoa jää väylien varsille yllin kyllin. Alastaro Golfissa olet luonnon Haemme ammattitaitoista Kenttämestaria keskelle hoitamassa nykyaikaista ympäristöystävällistä golfkenttää. ‐ Valittavalta kenttämestarilta odotamme o alan koulutusta (myös vastavalmistuneet huomioidaan) Haemme ammattitaitoista Kenttämestaria Tervetuloa Alastaro Golfiin o alan kokemusta – Valittavalta kenttämestarilta odotamme o suunnitelmallisuutta Alastaro Golfin Virttaankankaan golfkenttä kunnioittaa alustansa puolesta perinteitä. Virttaan kenttä on alkuperäisten o alanokoulutusta (myös vastavalmistuneet huomioidaan) merenranta‐linksien tavoin kokonaan hiekkapohjainen. Pelaaminen on säästä riippumatta miellyttävää, kun pallo joustavuutta rullaa väylillä ja kentän pohja imee sateet nopeasti sisäänsä. Alastaro Golf Oy omistaa harjulla 78 hehtaaria kaunista o alanokokemusta esimiestaitoa kangasmaisemaa. Kentän lay‐out on mukavan väljä ja alkuperäistä maastoa jää väylien varsille yllin kyllin. Alastaro o suunnitelmallisuutta Golfissa olet luonnon keskelle hoitamassa nykyaikaista ympäristöystävällistä golfkenttää. o joustavuutta Lähetä vapaamuotoinen hakemus 31.10.2011 mennessä [email protected] Haemme ammattitaitoista Kenttämestaria o esimiestaitoa ‐Liitä mukaan lyhyt yhteenveto koulutuksestasi, työkokemuksestasi ja palkkatoivomuksesi. Avustamme Valittavalta kenttämestarilta odotamme o alan koulutusta (myös vastavalmistuneet huomioidaan) hankinnassa. Lisätietoja tehtävästä antaa toimitusjohtaja Markku Mäkitalo 0500‐534054 ja Mika Nurm Lähetäo vapaamuotoinen hakemus 16.12.2011 mennessä alan kokemusta Oy 050‐4302557. www.alastarogolf.fi o suunnitelmallisuutta [email protected] o joustavuutta o esimiestaitoa Liitä mukaan lyhyt yhteenveto koulutuksestasi, työkokemuksestasi ja Lähetä vapaamuotoinen hakemus 31.10.2011 mennessä [email protected] palkkatoivomuksesi. Avustamme asunnon hankinnassa. Lisätietoja Liitä mukaan lyhyt yhteenveto koulutuksestasi, työkokemuksestasi ja palkkatoivomuksesi. Avustamme asunnon tehtävästä antaa toimitusjohtaja Markku Mäkitalo 0500 534 054 ja hankinnassa. Lisätietoja tehtävästä antaa toimitusjohtaja Markku Mäkitalo 0500‐534054 ja Mika Nurminen/Schetelig Oy 050‐4302557. www.alastarogolf.fi Mika Nurminen/Schetelig Oy 050 430 2557. www.alastarogolf.fi Lannoitteet Arctic Nature Product Berner Oy 050-5708 572 0500-558 801 Koulutus Kainuun ammattiopisto 08-6165 6602 Golfkentät GOLF_175x130mm_1044.pdf Alastaro Golf Tervetuloa Alastaro Golfiin Tervetuloa Alastaro Golfiin 09-2411 020 010-7683 421 040-5874 045 020-7458 600 044-2700 374 020-715 000 Maa-ainekset Sibelco Nordic Oy Ab Lohja Rudus Oy S.G. Nieminen Oy 1 11/1/2010 3:07:28 PM 02-7247 824 C M Y CM MY CY CMY K Laajan ja korkealaatuisen tuotevalikoimamme lisäksi meillä on tarjota teille uusinta teknistä asiantuntemusta ja ensiluokkaista asiakaspalvelua. Uskomme, että näistä on hyötyä myös teidän yrityksellenne. Soita ja kysy lisää! Myynti: Nina Piippo Puh: 010 217 9804 Gsm: 040 553 4110 sähköposti: [email protected] Tilaukset: Säkylän tehdas: Eija Männistö Puh 010 217 9875 GSM 0400 415 190 Karvian tehdas: Marita Kangas Puh 010 217 9851 GSM 050 440 1201 Bunkkeriuutiset 4-2011 Sibelco Nordic Mikkelänkallio 3 02770 Espoo +358 10 217 9800 [email protected] www.sibelconordic.com Hiekkatoimittajalla uusi lippu salossa! Sibelco Nordic Oy Ab toimittaa teille myös tulevana kautena • katehiekat • bunkkerihiekat • väylähiekat • kasvukerrosmateriaalit 35 T U OT E U UT I S IA Kasteluveden automaattiset suodattimet Huonolaatuinen vesi aiheuttaa paljon ongelmia kastelujärjestelmien toiminnassa. Veteen sekoittuu kastelualtaissa humusta ja kiintoainesta, jotka tukkeuttavat sadettimia ja magneettiventtiileitä. Ongelmasta päästään eroon asentamalla järjestelmään suodatin. Automaattinen Orival-suodatin asennetaan pumpun jälkeen pumpun painepuolelle. Vesi virtaa suodattimes- Suodatin 100 m3/h Harjattula Golf Oy sa teräsverkon läpi, jolloin kiintoaines ja humus jäävät verkolle. Suodatin puhdistuu automaattisesti vastavirtahuuhtelun avulla. Suodatin huuhtelee tyypillisesti muutaman tunnin tai vuorokauden välein, jolloin huuhteluun kuluu vettä noin 50-100 litraa/huuhtelu. Huuhtelu kestää 8-14 sekuntia, eikä veden virtaus suodattimen läpi kat- Kesän 2012 toimitukset on hyvä tilata jo tammikuussa, jolloin suodatin ehditään toimittaa ja asentaa reilusti ennen uuden kauden alkua. Lisätietoja antaa Jari Maijanen p. 044 788 1620 AQUATOR OY Kolme suodatinta, 3 x 56 m3/h Oulun Golf Oy GOLFKENTTIEN GOLFKENTTIEN GOLFKENTTIEN SUUNNITTELUSUUNNITTELU SUUNNITTELU PERUSKORJAUS PERUSKORJAUS PERUSKORJAUS RAKENTAMISEN URAKOINTI RAKENTAMISEN URAKOINTI RAKENTAMISEN URAKOINTI VALVONTA VALVONTA VALVONTA KENTÄNHOIDON NEUVONTA KENTÄNHOIDON NEUVONTA KENTÄNHOIDON NEUVONTA 36 kea tänä aikana. Suodatin ei tarvitse ulkopuolista huuhteluvettä, sähköä eikä paineilmaa. BACKTEE OY OY BACKTEE OY BACKTEE Jorma Eriksson Jorma Eriksson Jorma Eriksson 0500 424424 240424 0500 0500 240240 [email protected] [email protected] [email protected] Purotie 3 B 57 Purotie B 57 Purotie 3 B357 00380 Helsinki 00380 Helsinki 00380 Helsinki Bunkkeriuutiset 4-2011 T U OT E U UT I S IA Rainbird IC sadetusjärjestelmä Moni on kuullut Rainbird IC järjestelmästä mutta harva tietää miten se eroaa vastanotin järjestelmään. Normaalisti sadettimissa ja magneettiventtiileissä on solenoidit mihin liitetään vastaanottimet jotta voimme ohjata sadettimia ja venttiileitä. IC järjestelmässä Rainbird on yhdistänyt solenoidin ja vastaanottimen yhdeksi osakasi, tästä tulee lyhenne IC, Integrated Control. IC yksikkö sijaitsee solenoidin paikalla, katso kuva. Huolto ja vikaetsintää nopeuttaa parempi ohjelma diagnostiikka sekä liitosten vähäinen määrä. Lähes kaikki vikaetsinnät voi suorittaa tietokoneen kautta. Rainbird IC järjestelmän kommunikointi on huomattavasti nopeampaa kuin vastaanotin järjestelmässä. Koska kaikki ”tieto” on yhdessä osassa ja kaikki sadettimet ovat ns. ”valve in head” sadettimia niin vikojen eliminointi ja osien vaihto on erittäin helppoa. IC yksikkö on helposti vaihdettavissa ilman työkaluja. Yksikkö istuu sadettimessa kierrekiinnityksellä. Luotettavuus Rainbird on kehittänyt IC järjestelmää pitkään ennen kun se tuotiin markkinoille. Järjestelmä oli kenttätestissä yli vuoden neljällä eri kentällä Yhdysvalloissa. Ensimmäiset asennukset tehtiin Yhdysvalloissa jo 2007. IC järjestelmän edut: Helppo asentaa 50% vähemmän kaapeliliitoksia. Yli 50% vähemmän kaapelia kuin sateliittijärjestelmässä. Helppoa laajentaa. Jos haluaa lisätä sadettimia myöhemmin riittää kun vetää putken ja kaapelin lähimmäisestä sadettimesta. Asennus/huolto Vähemmän kaapeliliitoksia ja työvaiheita pienentävät asennuskustannuksia. Bunkkeriuutiset 4-2011 Järjestelmä on suunniteltu sammuttaa IC yksikön jos ilmenee ohjauspuolella joku ongelma, esim. kaapeli poikki, yhteys keskukselta tietokoneelle katkea jne. IC järjestelmä kestää ukkosta paremmin kuin perinteinen vastaanotin järjestelmä. Yksi syy siihen on parempi ukkossuoja ISCD mutta toinen syy on itse IC yksikkö. IC yksikkö kestää hetkellisesti korkeampia jännitepiikkejä kun perinteinen solenoidi. IC yksikkö kuluttaa virtaa ainoastaan silloin kun päälle käsky tulee. Yksikkö ei kuluta virtaa kun se on päällä tai kun se sammutetaan. ton. Esim. Rainbird Cirrukseen saa liitetty jopa 36000 kpl IC yksikköä. On mahdollistaa ajaa Rainbird vastaanotin järjestelmää ja IC järjestelmää samasta tietokoneesta ja ohjelmasta samanaikaisesti. Suunnittelijoilla on helppo tehdä muutoksia kastelusuunnitelmiin jälkeenpäin. Sujuu nopeammin ja helpommin. Kentällä ei ole mitään silmään pistäviä kaappeja jotka häiritsevät maisemia. Kaikki liitokset ovat sadettimen vieressä maan alla. IC järjestelmä on oikea ”Valve in head” järjestelmä, se on suunniteltu toimimaan erittäin joustavana työkaluna kenttähenkilökunnalle. Ohjaamalla sadettimia yksitellen saa veden sinne minne tarvitaan eikä kastella turhaan. Täsmällisellä kastelulla säästetään luontoa, sähköä ja kentän kunto paranee! Lisää tietoa löytää: http://www.rainbird.com/golf/ products/field/ICsystem.htm tai Martin Railila Projektimyyntipäällikkö Schetelig Oy Tiilitie 14, FI-01720 Vantaa tel gsm +358 9 852 06209 +358 40 5777086 www.schetelig.com Helppo suunnittelu Ei vaadi monimutkaisia laskutoimituksia ja kapasiteetti on lähes lopu- 37 KOLUMNI Mitens tää kakku ny Posteljooni toi uusimman Golf-lehden ja silmiin pisti ensimmäiseksi Tarmion pääkirjoitus. Pakko todeta, että täyttä asiaa alusta loppuun ja oman pään sisällä rupesi pyörimään liuta kysymyksiä aiheen tiimoilta. Kenelle näitä kenttiä tehdään ja millä säännöillä niitä pelataan? Onko tarve muokata kentät huonoimman pelaajan mukaan vai olisiko huonoimman pelaajan kehityttävä pelaajana? Mistä tässä pelissä oikein on kyse? Miten tämä liittyy kentänhoitoon ja mikä helkkarin kakku? Suomalaista golfia vaivaa ns. draiverikulttuuri, unohtamatta tietenkään tätä amerikkalaisten, sokerilla kuorrutettujen kenttien visuaalisen ilmeen pakonomaista kopiointitarvetta. Siitä kuitenkin tuonnempana lisää. Karrikoiden kuvailtuna jotenkin näinhän se menee: otetaan se mopon tankki sieltä bägistä lähes joka väylällä ja annetaan palaa. Mikäli pallo ei löydy sieltä silmiä hivelevästä, lyhyeksi leikatusta lentokentän kokoisesta vihreästä "raffista", lyödään niin monta kertaa uudestaan, että lopulta todetaan vian löytyvän vanhasta draiverista ja juostaan tilaisuuden tullen ostamaan se viimeisin, vieläkin isompi mopon tankki, josta melko varmasti löytyy kohta puolin Nasa:n teknologialla varustetut vauhtipyörät yökiikaria ja lasertähtäintä myöten. Jos kyseessä on väylä, jonka griini olisi helposti saavutettavissa kahdella helpohkolla raudalla, pitääkö draiverilla räkivä pelaaja palkita siitä, että onnistui lyömään pallon se kuuluisa 150 metriä eteen ja yhtä paljon sivulle? Sama kuviteltu himopelaaja käy kerran vuodessa jossain skoteissa keräämässä joka ikisen takiaispallon lahkeisiinsa ja muistuttaa samaan hengenvetoon kuinka siellä oli niiiiiii-in hienot kentät, mutta täällä kotomaassa siinä ja siinä kohtaa raffia se pallo ei löydy, vaikka on jo pari sataa palloa lyönyt niille nurkille vuodesta toiseen. Itse henkilökohtaisesti jostain syystä onnistun löytämään sen kaikkein kauheimman elefanttiheinän, oli se sitten viisi metriä tai viisikymmentä metriä väylän laidasta, kaikki tämä mailoilla mopontankista (350cc) sändäriin. Välillä tuntuu jopa siltä, että olisi parempi jos väylät saisivat kasvaa sitä elefanttiheinää ja ne raffit leikattaisiin väyläkorkeuteen, tosin veikkaan että omat "väyläosumat" tältä osin paranisivat huomattavasti. Ongelma omalla kohdalla ei siis ole kentässä vaan omissa taidoissa. Monella kentällä raffit leikataan matalaksi silmänkantamattomiin ja yleisin perustelu on se, että kierrosajat venyvät liian pitkiksi, kun kaikki pelaajat etsivät palloa "joka" väylällä. Kun tällainen kenttä viritetään muutama kerta kesässä ki- 38 sakuntoon, tarkoittaa se yleensä vain griinien muokkaamista niin liukkaiksi kuin kisan luonne vaatii. Suomalaisen pelikulttuurin ja etenkin kentänhoidon kannalta henkilökohtaisesti pidän parempana, jos kenttien luonnetta muutettaisiin tasapuolisesti koko kentän alueella, ei vain siellä griinillä. Annetaan griinien olla siinä klubituupparinopeudessa, mutta tuodaan mukaan vaikeusastetta muilta osin kenttää. Kyllä se "Siperia opettaa", kun kassillinen upouutukaisia prooveeykkösiä on lauottu sata metriä väylän sivuun. Kaikki voittaa. Teknisellä tasolla kentän hoitaminen on muuttunut viime vuosikymmeninä suurin harppauksin ja tulevaisuudessa suurimmat muutokset tulevat koskemaan taloudellisuutta, jopa sellaisilla alueilla, joita ei uskoisi täällä tuhansien järvien maassa tulevan vastaan. Makea vesi alkaa olla vakavasti otettava kauppatavara ympäri maailman ja väitän, että jos ei lähitulevaisuudessa, niin tulevaisuudessa myös meidän pohjavesivarantoja aletaan kuskaamaan tankkereilla ympäri maailman. Vedelle laitetaan jossain vaiheessa hintalappu ja jokainen meistä joutuu maksumieheksi. Tähän olisi syytä varautua jo etukäteen sijoittamalla mahdollisuuksien mukaan taloudellisempaan sadetusjärjestelmään, optimoimalla joka kohteen sadetukset tai jopa karsimalla joitakin turhempia pois, tinkimällä siitä heinän väristä ja keskittymällä kuivuutta kestäviin heiniin, sekä tietenkin miettimällä kentän visuaalinen luonne uusiksi leikkuualueiden osalta. Tämä ei tarkoita sitä, että missään pelin kannalta oleellisessa asiassa täytyisi mennä huonompaan. Pääkirjoituksessaan Tarmio kysyy, kuinka moni kentistä uskaltaa liputtaa luonnonmukaisuuden puolesta niin kauan kuin naapurikentät pitävät kiinni vihreydestään, vehreydestään ja kaikin puolin huolitellusta ilmeestään? Olen täysin samaa mieltä Tarmion kanssa pääkirjoituksen aiheen suhteen, mutta on pakko todeta että mikäli katsotaan kenttiä lajin syntymämaassa, Brittein saarilla, huomataan että huoliteltu ilme ei tarkoita ikivihreää, joka nurkasta kynsisaksin trimmattua virheetöntä luomusta. Kotimaisten silminnäkijöiden mukaan Liverpoolin kentällä, jossa pelattiin British Open, väyliltä löytyi rikkaruohoa ja griineiltä runsaasti sammalta, mutta kuulemani mukaan paikallinen kenttämestari vain naureskeli asialle. Itse kisan aikana väylät olivat mallia "kärähtäneet". Huonona pelaajana otan usein kiksit kierroksen aikana tarkastelemalla kentän visuaalista ilmettä, bongailemalla eläimiä sekä muita ötököitä ja keskittymäl- Bunkkeriuutiset 4-2011 koristellaan? lä lähes kaikkeen muuhun kuin itse peliin (missä taitaakin olla se itse vika :D). Kenttiä kiertäessäni monesti tulee mieleen "tuota en leikkaisi noin" tai "kunnon niitty näyttäisi tuossa todella hienolta". Yritän mielessäni yhdistää visuaalisen puolen, leikkuualueiden vaikutuksen itse peliin ja mahdolliset säästöt kyseisiltä alueilta kauden aikana. Ihminen on siitä jännä vekotin, että sillä on taipumus oppia virheistä ainakin joissain määrin. Kun Siperia on sen muutaman kerran opettanut, että vaikkapa väylälle x ja y riittää avauslyöntiin ihan hyvin rauta 7 väylää reunustavan pitkähkön heinikon takia, tapahtuu yleensä seuraavaa; pelaaja kehittyy pelaajana, tulokset paranevat, kierrosnopeus kokee pienoisen mullistuksen, peli tulee monipuolisemmaksi ja ne vaaroista ilmoitavat FORE!-huudot vähenevät. Mikäli aiemmin mainitut toimet heinän valinnan ja kastelun optimoinnin taholta yhdistetään tähän skenarioon, kentänhoidon kannalta tämä tarkoittaa turvallisempaa työympäristöä, pienempiä polttoainekuluja kauden aikana, pienempää tarvetta lannoitukselle, nopeampia leikkuurutiineja, jolloin kentänhoitaja on harvemmin siellä kentällä pelaajia "häiritsemässä", parempaa jälkeä vähine leikkuujätteineen siellä hoidetulla alueella ja enemmän työvoimaa siellä, missä sitä milloinkin tarvitaan. Sen lisäksi että tällä helpotetaan huoltomiehen taakkaa eli mitä harvemmin se kone pyörii siellä kentällä, sitä pitempään terät pysyvät terävinä ja kone ehjänä. Lopuksi siihen helkkarin kakkuun ja sen koristeluun. Koska paperilla kaikki näyttää aina niin paljon paremmalta, olen jo vuosia sitten kehittänyt ultimaalisen ratkaisun näihin ongelmiin: oma kenttä. Tähän kohtaan piti alun perin tulla luonnehdinta täydellisestä brittityylisestä puistokentästä punaisine bunkkerihiekkoineen (täytyyhän sitä jollain elvistellä), mutta muutin mieleni ja seuraavaksi piti luonnehtia vieläkin upeampi links-kenttä, jonka erikoisuutena on luonnonvaraiset kolibrit, papukaijat ja pelikaanit (mun kentillä elvistellään paljon). Valinta meni kuitenkin niin vaikeaksi, että kerron vain, miten näille kentille pääsee jäseneksi eli vain kutsulla jos silloinkaan. Ensimmäiseksi jäseneksi olisi pakko kuitenkin kutsua, tai pikemminkin houkutella laadukkaalla single maltilla, viime FGA kisoissa tyylikkäästi skotlantilaiseen tyyliin pukeutunut herrasmies. Tuskin voisin parempaa koristetta kentälle hankkia. Asiantuntevia ratkaisuja suomalaisille golf- ja urheilukentille Risto Asikainen puh. 0500-558 801, [email protected] PL 15, 00131 Helsinki Jean Johansson Bunkkeriuutiset 4-2011 Bunkkeriuutiset_85x262mm_10.10.indd 1 39 10.10.2011 15.25 Hauskaa Joulua, Rentouttavaa ''Kesälomaa'' ja kaikille toivoo FGA
© Copyright 2024