Bunkkeriuutiset 4/11 - Suomen Golfkentänhoitajien Yhdistys

BUNKKER
UUTISET
4 • 2011
SUOMEN GOLFKENTÄNHOITAJIEN YHDISTYS
· FINNISH GREENKEEPERS´ ASSOCIATION
1920
2011
Toro Greensmaster® TriFlex™
The leader in golf.
Vuosikymmenestä toiseen Toro on edelläkävijä ja suunnannäyttäjä golfkoneissa. Markkinajohtaja niin maailmalla kuin
meillä Suomessakin!
Oy Hako Ground & Garden Ab - Sienitie 50 - 00760 Helsinki - www.hako.fi - Petri Aaltonen, puh. 040 587 4045
BUNKKER
UUTISET
Bunkkeri-Uutiset on Suomen Golfkentänhoitajien Yhdistys – Finnish Greenkeepers´ Association ry:n
virallinen jäsenlehti ja alan ammattilehti, joka jaetaan kaikille yhdistyksen jäsenille ja golfkentille.
Lehti ilmestyy neljä kertaa vuodessa.
Sisällysluettelo
Pääkirjoitus – puheenjohtaja Ora Paloheimo . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 4
Päätoimittajan terveiset . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 6
FGA:n mestikset 2011 . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 8
Kastelujärjestelmän peruskorjaus – case Nurmijärvi golf . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 11
Ympäristöjärjestelmän luominen - osa 3 . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 14
FGA 25 vuotta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 16
Työsuojelu golfkentällä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 26
Hallituksen päätöksiä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 29
Ajankohtaista . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 22
Jäsensihteerin palsta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 31
Mukana kuvioissa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 32
Tuoteuutisia . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 36
Kolumni . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 38
Lehdessä julkaistut kirjoitukset eivät välttämättä edusta yhdistyksen virallista kantaa.
FGA ry – Suomen Golfkentänhoitajien yhdistys
Suomen Golfkentänhoitajien yhdistys – Finnish Greenkeepers Association r.y. kokoaa yhteen ammatikseen golfkenttiä hoitavat henkilöt. Tavoitteena on edistää heidän työhönsä
kuuluvia asioita sekä harjoittaa ammatillista tiedotus- ja koulutustoimintaa.
Yhteystiedot
Puheenjohtaja
Ora Paloheimo
Vammala
040 716 2364
[email protected]
Varapuheenjohtaja
Tuukka Mönttinen
Vihti
040 766 4394
[email protected]
Sihteeri:
Pasi Sallinen
Siilinjärvi
020 187 8709
[email protected]
Rahastonhoitaja: Jäsenet:
Timo Puusaari
Vantaa
040 705 6372
[email protected]
Peter Gilbert
Kuusankoski
050 564 8152
[email protected]
Tommi Turunen
Nurmijärvi
045 7731 3141
[email protected]
Pasi Voutilainen
Oulu
050 521 86 29
[email protected]
Tapio Mäkinen
Oulu
0440 581 292
[email protected]
Koulutustoimikunta: Pasi Voutilainen ja Pasi Sallinen
Ympäristötoimikunta: Ora Paloheimo ja Tommi Turunen
Kilpailutoimikunta: Tommi Turunen ja Petteri Lehmuskoski
Kansainvälisten asioiden toimikunta:
Tuukka Mönttinen ja Peter Gilbert
Nettitoimikunta: Pasi Voutilainen ja Mika Nurminen
Risteilytoimikunta: Tapio Mäkinen ja Pasi Sallinen
Lehtitoimikunta:
Tuukka Mönttinen
Ora Paloheimo
Tiina Kotajärvi
Tommi Turunen
Jean Johansson
Simo Kairus
Pirjo Hotti
Bunkkeriuutisten päätoimittaja:
Pirjo Hotti
Kajaani
044 7970 866 tai 050 5271 571
[email protected]
Bunkkeriuutisten ilmoitusmyynti: Tuukka Mönttinen
040 766 4394
[email protected]
Bunkkeri Uutisten aineistojen eräpäivät ja ilmestyminen
numerot 1 – 4
lehti
lehti
lehti
lehti
1
2
3
4
26.1.2012 14.2.2012
2.5.2012 22.5.2012
28.6.2012 17.7.2012
10.10.2012 30.10.2012
Tekstiaineistot päätoimittajalle tai taittajalle sähköpostina
[email protected] tai [email protected]
Taitto Forssa Print
Paino Forssa Print
03 4155 677, fax 03 4155 726
Faktori Hannu Kurkikangas
[email protected]
03 41 551
JACOBSEN R-311
Uuden taitettavan turvakaaren ansiosta
pääset helposti myös mataliin paikkoihin.
Leikkaaminen matalalla roikkuvien oksien
alta sujuu helpommin.
Ilma-jousitettu istuin lisää mukavuutta
ja on sijoitettu niin että kuljettajalla on
parempi näkyvyys. Penkin säädettävyys on entistä helpompaa.
Ohjaamo on ergonomisesti
suunniteltu maksimoiden
käyttäjämukavuutta.
Tämä taas lisää työtehokkuutta
Uuden innovatiivisen etuakselin ja
suuremman ajopumpun ansiosta
koneen nousukyky on erinomainen.
Vaikeissa olosuhteissa ajaminen on
entistä turvallisempaa ja helpompaa.
Nämä innovaatiot ovat myös
parantaneet polttoainetaloudellisuutta.
Hallintalaitteet ja ajopolkimet
ovat yksinkertaisia ja
helppokäyttöisiä
Uudelleenmuotoiltujen terien hydraulisen ja mekaanisen ajojärjestelmän
hiottu yhteentoimivuus, vähentävät
polttoainekulutusta ja melutasoa, antaen
kuitenkin huomattavaa leikkuutehoa.
Etuleikkuupöytä on nostettavissa
pystyyn, helpottaen puhdistusta,
rasvausta sekä terien tarkistusta
Järeät hydrauliset
pyöritysmoottorit terillä
vähentävät huollon tarvetta.
Ei katkeavia tai säätöä
vaativia hihnoja.
Jacobsen R-311 vaakatasoleikkuri,
uusi kuningas on saapunut!
www.j-trading.fi
Final countdown
Kausi golfkentillä lähenee loppuaan ja talveen valmistautuminen on täydessä vauhdissa koko maassa. Pitkään jatkuneet sateet eivät ole tehneet hommista kovinkaan
helppoja. Onneksi syystöitä on päästy tekemään sateiden välissä. Syksy on ollut
taas jokseenkin poikkeuksellinen - ensimmäinen pakkasaamukin on ollut vasta nyt
juttua kirjoittaessani. Tilanne on omalla kentälläni se, että pakkanen on ainoa, joka kuivaa paikat. Totta kai, haihduntaa on yritetty tehostaa hiekoittamalla karkeata
hiekkaa kaikkein märimpiin paikkoihin. On ollut myös mukava huomata, kuinka kaudella tehdyt holkitukset tuottavat nyt tulosta. Kuitu on hajonnut kohtuullisen mukavasti ja vesi ei viivy kauan. Näin myös mahdollinen levän tuleminen on saatu kuriin.
Kaikesta huolimatta kenttää on hoidettava aivan pakkasiin asti. Nytkin on ollut vielä
aika lämmintä ja heinä on kasvanut. Ravinteista on huolehdittava talven tuloon asti. Kun heinä voi hyvin, niin tautiriski pienenee oleellisesti. Näin syksyllä tehtävissä
leikkuissa täytyy huomioida, että terät ovat teräviä. Leikkuuhaavan korjautuminen
kestää pitkään ja tylsillä terillä tehty leikkuu avaa taudille ovet.
Tämän vuotiset mestaruuskilpailut Pickalassa olivat FGA:n historian isoimmat. Haluankin tässä kiittää Pickalaa tästä mahdollisuudesta. Suuri kiitos kuuluu myös Tommille kilpailujen järjestelyistä. Oli ilo katsella, kun kaikilla oli iloinen ilme ja muutenkin meininki oli hyvä. Tästä on hyvä jatkaa kauden koulutusristeilylle. Saadaan
taas varmasti hyvä meininki.
Tämä on tällä haavaa viimeinen pääkirjoitukseni, sillä puheenjohtaja vaihtuu ensi
vuonna. Kiitokset FGA:n hallitukselle yhteistyöstä ja yhteistyökumppaneille kuluneista vuosista. Ensi vuonna on sitten uudet kujeet ja toivon tiikerinvoimaa uudelle puheenjohtajalle!
Sastamala vaikenee,
Ora
4
Bunkkeriuutiset 4-2011
Kuinka
kauan
säädät
leikkuuyksiköitäsi?
Nyt erittäin helppo ja ennen
kaikkea nopea säätöiset
John Deere -leikkuuyksiköt.
Kysythän lisää!
Parhaat vaihtogolfkoneet löydät osoitteesta:
www.agrimarket.fi > vaihtokonepörssi
Varaosamyynti Agrimarketit kautta maan!
Golfkonemyynti:
Jorma Nikolajew
puh. 010 76 83421
John Deere Keskus
Peltokuumolantie 4, HYVINKÄÄ
www.deere.fi
Bunkkeriuutiset 4-2011
5
Vuosi elämästäni
Olen kuluneen vuoden aikana saanut ilon
ja kunnian olla Bunkkeri Uutisten päätoimittaja. Vuosi on ollut mielenkiintoinen
ja lehteä toimittaessa on usein tullut mieleen, että kaikenlaista sitä ehtii tapahtua
golfkentillä yhdessä lyhyessä ja hektisessä kasvukaudessa. Täytyy myöntää, että
päätoimittajan pesti on ollut mukava ja
haasteellinen, mutta sen myötä on tullut
myös uusia näkökulmia golfkenttien rakentamiseen ja hoitoon. Tuntuu, että tässä hommassa on saanut seurata aitiopaikalta maamme kentänhoidon ammattilaisten työtä eri näkökulmista.
Yksin ei minun ole tarvinnut toimittajan
pestiä hoitaa, vaan FGA:n hallitus on ollut mukana puuhaamassa jokaista lehteä.
Lehtitoimikunta on myös kantanut kortensa kekoon ja erityisesti haluan kiittää
yhteistyöstä Mönttisen Tuukkaa, Turusen
Tommia ja Kairuksen Simoa. He ovat ahkeroineet lehden hyväksi paljon kuluneen
vuoden aikana. Kiitoksia lähetän myös
Forssan Print:in taittopalveluun, erityisesti Päiville, jonka kädenjälki näkyy Bunkkeri
Uutisten uudistuneena ilmeenä.
Tietoa levittämään
FGA ry täyttää tänä vuonna 25 vuotta, joten lämpimät onnittelut ovat paikallaan.
Mahtava juttu, että golfkentänhoidolla on
oma yhdistys, jonka pääasiallinen tehtävä on edistää golfkentänhoidon asiaa mm.
tiedottamisen kautta. Sitä tehdään niin
FGA:n nettisivuilla kuin Bunkkeri Uutisten kautta. Lehteen on saatu sen olemassaolon aikana paljon juttuja golfkentänhoitajilta ja -mestareilta, joten hyvät ideat, kokemukset ja toimintatavat on saatu levitettyä laajalle kätevästi yksissä kansissa neljä kertaa vuodessa. Tällainen toiminta viestii siitä, että golfkentänhoidon
ammattikunta on maassamme avoin ja tietojen välittämisen ymmärretään hyödyttävän koko alaa ja viime kädessä kenttää ja
pelaajia. Kiitos kaunis niille innokkaille ja
alan parasta ajatteleville kirjoittajille, jotka ovat jaksaneet kirjoitella lehteen vuosi
toisensa jälkeen juttuja ja ottaa kuvia. Pelkän tekstin lukeminen olisi aika puuduttavaa ja kuva kertoo joskus enemmän kuin
1000 sanaa.
6
FGAn hallitus, Bunkkeri Uutisten lehtitoimikunta ja uusi päätoimittaja ottavat
mielellään vastaa juttuja ja ideoita juttujen aiheiksi. Mikään aihe tai artikkeli ei ole
liian vähäinen, koska niistä pienistä puroista syntyvät ne suuret joet. Pieni asia
tai idea voi olla merkittävä kentänhoidon
asian eteenpäin viemiseksi, joten ei muuta kuin kirjoittelemaan edes muutama rivi
asiasta ja lähettämään se FGA:n suuntaan.
Kesälaitumille talvirenkailla
Talvirengaspakko ja kesäloma tulla tupsahtavat yleensä yhtä matkaa suomalaisille golfkentänhoitajille. Tosin golfkentänhoidon väkeä ei lomakausi yllätä, niin
kuin ensilumi yllättää autoilijat joka ikinen
vuosi. Jaksan ihmetellä tätä, koska suurin osa autojen kuljettajista on syntyperäisiä suomalaisia, jotka ovat eläneet tässä hemiboreaalisessa ilmastossa ainakin
18 vuotta. Luulisi nyt tuossa ajassa oppivan, että se ensilumi taitaa sataa joka talvi. Kilometrien mittaisissa ketjukolareissa
on huomattavasti enemmän dramatiikkaa
iltapäivälehtien lööppeihin kuin golfkentänhoitajien vetäytymisessä talven ja lomien viettoon. Toivon siis leppoisia lomapäiviä golfkentänhoitajille ja -mestareille koko talveksi.
Talvehtikoot kenttänne ja ruohonne hyvin tulevana talvena, jotta voitte pitää taukoa työstä rauhallisin mielin!
Tämätäältätähän,
Pirjo Hotti
Bunkkeriuutiset 4-2011
VEITSI-ILMASTIN
- jaetut ja jousitetut teräyksiköt
- veitset uppoavat jopa 15 cm syvyyteen
- jyrkät käännökset mahdollisia
- kiinnitys 3-pistenostolaitteeseen
Carrier Turf 175
Työleveys: 1,75 m
Paino: 549-769 kg
Suositus: 30 – 40 hv
Carrier Turf 225
Työleveys: 2,25 m
Paino: 636-919 kg
Suositus: 30 – 40 hv
Katso esittelyvideo: www.goldenpro.fi
ClubCar Turf 252
- 48 volttia
- IQ Plus System – 8 kpl 6V akkuja
- enemmän tehoa
- yhdellä latauksella jopa 130 km!
- kiihtyvyys, huippunopeus ja moottorijarrutus
_säädettävissä
- ruostumaton alumiinipalkkirunko
- jousitus ja iskunvaimennus edessä ja takana
- 4-pyörä jarrut - tehokas sähkökippi - ajovalot
- CE-hyväksytty
Myös bensakäyttöisenä 350cc
GOLDEN PRO OY
Bunkkeriuutiset 4-2011
Ruusumäentie 1 b Vantaa puh. 09-2411 020 www.goldenpro.fi
7
FGA:N MESTIKSET
TEKSTI JA KUVAT ESA HUKKANEN
Suomen golfkentänhoitajat ja FGA:n yhteistyökumppanit mittelivät
golftaidoistaan tänä vuonna Siuntiossa Pickala Golfin
Park- ja Forest-kentillä 28.–29. syyskuuta. Kilpailu jaettiin kahdelle
kentälle runsaan osallistujamäärän vuoksi. Kaikkiaan
yksilökilpailuista saatiin 126 tulosta ja joukkuekilpailusta 58.
Hyväkuntoinen Pickala
Parhaasta tasoituksettomasta lyöntipeli- eli scratch-tuloksesta kamppailtiin Pickala Golfin Forestilla. Parkilla puolestaan pelattiin ensimmäisenä päivänä henkilökohtaista pistebogeya ja toisena pari-greensomea.
Pickalan kenttämestarit Pekka Karttunen ja Jesse Kaan yhdessä kentänhoitotiiminsä kanssa olivat saaneet
molemmat kentät erinomaiseen kun-
toon kisoja edeltäneestä sadejaksosta huolimatta. Forestin stimp-arvoksi oli saatu kisojen alla 3,25 leikkuukorkeuden ollessa vuodenaikaan
nähden matala 2,5 millimetriä. Parkilla 2,7 millin leikkuulla oli stimpiksi saatu 2,90. Viheriöiden nopeus yllättikin varmasti useamman pelaajan.
Hyvän kentän lisäksi pelaajia hellittiin myös hyvällä säällä, sillä sadetta saatiin vain muutama pisara ja
aurinkokin näyttäytyi. Kilpailun jälkeen siirryttiin Siuntion Hyvinvointikeskukseen nauttimaan hyvästä yhteishengestä ja ruoasta sekä jännittämään palkintojenjakoa.
Tasaista kilpailua
Scratch-sarjassa voittajaksi selviytyi Golf Talman kentänhoitaja Eero
Malinen tuloksella 74 (+2). Toiseksi
ylsi samalla tuloksella Aulanko Gol-
Vuoden 2011 FGA:n parhaat pelaajat selvitettiin syksyn värittämässä Pickala Golfissa.
8
Bunkkeriuutiset 4-2011
2011
Putit kannatti mitata tarkasti Pickalan nopeilla viheriöillä.
Scratch-sarjan voittaja Eero Malinen (GT).
Lyöntipelissä toiseksi tulleen Juha Englundin (AGK) puhe nauratti ja kosketti.
Bunkkeriuutiset 4-2011
9
Jäsensihteeri Pasi Voutilainen kertaa kierroksen tapahtumia Siuntion Hyvinvointikeskuksessa.
Alkuruokapöytä notkui täynnä herkkuja.
fin kenttämestari Juha Englund, joka peräänkuulutti nöyryyttä raikuvat
aplodit saaneessa kiitospuheessaan
muistuttaen FGA:n olevan etuoikeutetussa asemassa saadessaan pelata mestaruuskilpailunsa joka vuosi
upeissa puitteissa. Kolmanneksi parhaan tuloksen 76 lyöntiä (+4) pelasi
yhdysvaltalainen Brad Hennier.
Naisten pistebogey-kilpailun voitti Vääksyn Kanava Golfin Marju Kokkonen 30 pisteellä. Toiseksi tuli vuoden 2009 mestari Taru Putro (Vierumäki) tasapisteillä voittajan kanssa. Kolmanneksi selvisi tiukan taiston jälkeen Muuramen Golfseuran
Piritta Poutiainen 29 pisteellä. Miesten pistebogey-kilpailun voitti Scheteligiä edustava Mika Nurminen huimalla 39 pisteen tuloksella. Toiseksi
tuli Master Golfin apulaiskenttämestari Pekka Nieminen (38 pistettä) ja
hyväksi kolmanneksi pistebogey-sarjassa selvisi Imatran Golfin huoltopäällikkö Ari Piikki 37 pisteellä.
Joukkuekilpailussa pelimuotona
oli pistebogeyna pelattu greensome.
Tässä kahden hengen joukkuein pelattavassa pelissä jokaisella väylällä
valitaan parempaan paikkaan päätyvä avaus, minkä jälkeen palloa pelataan vuorotellen. Voittajaksi selvisi
Janne Westerbackin ja Eetu Rantasen
(Sarfvik Golf) joukkue 39 pisteellä,
toiseksi tuli Sami Lahti ja Sami Sarkki (Aura Golf) 38 pisteellä ja viimeiselle palkintosijalle kolmanneksi yl-
• MAANRAKENNUS – Isoja ja pieniä koneita
• SALAOJITUS – Isoja ja pieniä koneita
• MURSKAUSJYRSINTÄ/JÄÄNJYRSINTÄ
• VÄYLÄHIEKOITUS
MASIINERI OY
A. Leino Ahmoontie 319, 03620 Karkkila
puh/fax 09-2258 100, 0400 478 302
[email protected]
www.masiineri.fi
10
si Markku Joronen ja Pekka Rissanen
(Tahko Golf) 36 pisteellä.
Kaikki taistot olivat tiukkoja eikä
yhdessäkään sarjassa nähty täysin
selvää voittajaa. Voittajan ja toiseksi
tulleen ero ei missään sarjassa ollut
yli yhtä lyöntiä, eikä väliin mahtunut
aina sitäkään. Onnittelut voittajille ja
muille palkituille!
Kiitos kaikille kilpailun
järjestelyyn osallistuneille!
Yksilökilpailussa jokaisella oli mahdollisuus oman golfauton voittoon,
kun Golden Pro lupasi lahjoittaa Club
Car -sähköauton hole in onen tekijälle. Valitettavasti kukaan ei ässässä onnistunut ja autot jäivät jakamatta. Lisäkilpailuna kisattiin myös molemmilla kentillä yhteisesti lähimmäs
lippua lyömisestä, jossa parhaaksi osoittautui Hangon Golfin Tauno
Lahtinen, joka palkittiin Golden Pron
lahjoittamalla sähkökärryllä.
Yksilökisan aikana saatiin nauttia myös Nina Piipon (Sibelco Nordic), Petri Aaltosen (Hako Ground
& Garden), Risto Asikaisen (Berner)
ja Erkki Hakamäen (S.G. Nieminen)
ylläpitämän makkarateltan antimista. Joukkuekisassa väliaikatarjoilusta vastasi J-Tradingin Ulf Juslin ja
kisalounaan klubilla tarjosi Hankkija-Maatalous Oy:n Jorma Nikolajew. Kiitos kaikille yhteistyökumppaneille hienosti sujuneista kilpailupäivistä! ■
Bunkkeriuutiset 4-2011
Kastelujärjestelmän
peruskorjaus -
case Nurmijärvi golf
Lupasin kirjoittaa pienen jutun
meneillään olevaan remonttiimme liittyen.
Jutussa mainitut mittausarvot tai putkikoot eivät saata
kaikilta osin kestää tieteellistä tutkimusta, pahoittelut.
Lähtötilanne
Kentän vanha kastelujärjestelmä valmistui 1990-1991 sen ajanjakson
tietotaidon mukaisesti. Järjestelmän
ohjaus ollut alun perin satelliitti-pohjainen (kaappeja ympäri kenttää), joka muutettu vuonna 2000 dekooderi-systeemiksi. Kooderit asennettiin
vanhoihin satelliittikaappeihin.
Kentän koko: 27 reikää + 9 reiän
par3 -rata. Viheriöitä yhteensä 39 ja
sadetettavia lyöntipaikkoja yhteensä
76 kpl. Sadetus kattaa kaikki väylät.
Putkikoot kentällä:
• Runkoputki 140, 90,
75 mm riippuen paikasta
• Teealueille 50 mm,
joka lopussa supistettu 32 mm
• Viheriöt lenkkinä 50 mm,
joka lopussa supistettu 32 mm
• väylät 50 mm
Sadettimista sen verran, että suurin
osa väylä- ja viheriösadettimista hyvillä paikoilla, mutta lyöntipaikoilla
sadetin tai sadettimet ovat keskellä
lyöntipaikkoja. Osa sadettimista on
vaihdettu uusiin, mutta seassa vielä
alkuperäisiäkin. Sadettimien totoksi
on mitattu 10 minuutin sadanta viheriöille 1,8 mm/10 min ja lyöntipaikoille 0,8 mm/10min. Sadettimet on
sijoitettu ryhmiksi magneettiventtiilien taakse.
Bunkkeriuutiset 4-2011
Vanha kastelujärjestelmä
Pumppaamo
Ongelmat
Yksi 45 Kw toimiva vaakapumppu
periaatteessa pyörittää koko systeemiä. Taajuusmuunnin löytyy myös
pumppukopista. Peruskorjauksen
suunnittelijan ensimmäinen ehto oli,
että pumppaamo uusitaan.
Kuten mitatuista sadannoista voi
päätellä, kasteluteho on aika olematon. Alkukesän kovan haihdunnan,
ei kasteluaikaan riitä vuorokaudessa enää tunnit. Osa vanhoista kaapelivedoista on niin pitkiä, että jännite
11
ei riitä. Kastelukoneen virheilmoituksiin ei ole voinut luottaa pätkääkään.
Pätevä ”rainman” ja yleismittari oli ainut mahdollinen pelastaja. Vanhat
sadettimet niin kuluneet ja epävarmat, että ne olisi kaikki pitänyt vaihtaa joka tapauksessa. Melkein kaikki sulkuventtiilit olivat käyttökelvottomassa kunnossa eli vuodon ilmetessä laitettiin pumppu seis. Tässä
muutamia keskeisiä ongelmia, mutta esimerkkejä riittäisi vielä usean sivun verran.
Kuinka kastelujärjestelmä
muuttuu?
Poiketen alkuperäisestä suunnitelmasta, suurin osa vanhasta runkoputkistosta jäi käyttöön. Tähän olivat syynä tietysti kustannukset ja
suurimpana syynä runkoputkiston
säilyttämiseen ovat remontin aiheuttamat ongelmat pelille ja aikataulun pitkittyminen. Pumppaamo uusitaan täysin sisältäen virtausmittarin,
pumpmanagerin ja myös kolme kappaletta uusia pumppuja. Sadetusjärjestelmän ohjauskaapelointi, sadettimet, sulkuventtiilit ja tietenkin kaikki liitokset runkolinjaan uusitaan.
Putkikokoa kasvatetaan siten, että viheriöillä tulee olemaan 63 putki, jossa suoraan kiinni Swingjointit.
Tähän voisin kertoa pienen esimerkin, mitä tuollainenkin putkikoon
muutos merkitsee. Vanhassa systeemissä viheriön viimeinen pätkä
oli 32:sta, josta menee vettä 10 kilon paineella vettä läpi 2,92 m3/h ja
uudesta 63:sta samalla paineella 14
m3/h! Muutos on moninkertainen!
Putkiliitokset on pääsääntöisesti tehty hitsaamalla.
Lyöntipaikkojen putkikoko kasvatettiin 32:sta 40:iin ja uudet sadettimet siirrettiin lyöntipaikan reunoille toimimaan sektorisadettimilla.
Samalla lyöntipaikkojen sadettimien määrä melkein kolminkertaistui.
Kaikki uudet putket sekä kaapelit on
aurattu kaapeliauralla paikalleen, jolloin näkyvää jälkeä ei juuri jää viivaa ja
kohoumaa lukuun ottamatta. Jos aura
osuu isoon kiveen, niin jälkiä jää sitten hieman enemmän. Kohoumat painetaan takaisin alas täryvalssijyrällä.
Järjestelmän ohjaukseksi Nurmijärvi golf valitsi Rainbird IC:n, josta lisää toisessa artikkelissa. Kaikki sadettimet tulevat olemaan yksilöohjattuja lukuun ottamatta lyöntipaikkoja, jotka ovat magneettiventtiilin takana. Syy tähän oli asennuksen helppous sekä todella helppo
laajennusmahdollisuus.
Uusi kastelujärjestelmä
12
Bunkkeriuutiset 4-2011
Ammattilaisen valinta
LAAJASTA
VALIKOIMASTA
LÖYDÄT SOPIVAN
VAIHTOEHDON
KYLVÖKSIISI
Putkenveto
Remontti aloitettiin heinäkuun 2011
alussa lyöntipaikkojen sadetuksista,
josta siirryttiin par3-radalle. Tätä kirjoittaessa 16.10 valmiusaste:
• Lyöntipaikat valmiit
• Viheriöt valmiit, vain sähköliitoksien kytkentä puuttuu osasta
• Väylistä tehty 11 ja jäljellä 16
Vanhan pumppaamon purku ja uuden rakentaminen alkanee viikolla
43. Tarkoitus olisi saada kaikki valmiiksi ennen talvea. Tiukkaa tekee,
mutta kyllä me ehditään.
• Vakioseokset viheriöille, väylille ja
karheikoille
• Rönsyröllit Independence 1, Penncross, Penn A4, PennG1 ja L93
• Nurmiröllit Bardot ja Jorvik
• Luhtaröllit Vesper pinnoitettu ja
Villa I
• Kylänurmikat
”pussi” ja Juurtonurmikka Supranova
• Englanninraiheinä
Condrad1, westervoldinraiheinä Axcella1 ja jäykkänata
Spartan
• Kulutusta kestävät,
nopeasti taimettuvat
Julius Pregermniittynurmikka ja nurmikkotyypin timotei Piccolo
Hauskaa syksyä kaikille!
Tommi Turunen, NGK
Väylä- ja
kasvualustahiekat
• VS-hiekka0,2-
2mm
• Kasvualusta hiekka
•Turvehiekka
•Bunkkerihiekka
GRIINO-LANNOITTEET
GOLFKENTILLE
Nyt ei korkea laatu tarkoita korkeaa
hintaa. Griino-lannoitteet on kehitetty erityisesti golfkenttien ja urheilukenttien tarpeisiin. Griino-lannoitteet
mahdollistavat siirtyä kayttämään
lannoitteiden huipputeknologiaa
aikaisempaa kustannustehokkaammin.
• Griino Form viheriölannoitteet
• Griino Permanent- ja Coteväylälannoitteet
• Griino Sport syysja -täydennyslannoite
• Griino Sol-kastelulannoite
Kiviaines Etelä-Suomi
Palvelukeskus 020 447 7400, myynti 020 447 7266
Tampere 020 447 6803 Lappeenranta 020 447 6003
Oulu 020 447 5015
Imatra 020 447 6021
www.rudus.fi
Bunkkeriuutiset 4-2011
S.G. Nieminen Oy
Puh. 030 650 50
www.sgnieminen.fi
13
Y M P Ä R I ST ÖA S IAT
Artikkelisarjaan kuuluu 4 osaa…
Olen luvannut avata tässä ja seuraavissa lehdissä hieman sitä, mistä arjen ympäristöasioissa on kyse. Lähtökohtani on isosta pieneen, siis tässä lehdessä ajatuksia siitä, miksi ympäristöjärjestelmää tulisi kentillä pohtia ja työstää. Seuraavassa lehdessä sitten hieman siitä miten luoda ympäristöjärjestelmää ja miten kentän
koko vaikuttaa tähän työhön. Kolmannessa artikkelissa sitten katson mitä ja miten tuota luotua järjestelmää
pitäisi käyttää. Viimeinen artikkeli sitten kokoaa edelliset auditoitavaksi kokonaisuudeksi eli kuvaan mitä ja
miten auditoinnissa tapahtuu.
Ympäristöjärjestelmän
käyttö arjessa – osa 3/4
A
ikaisemmissa artikkeleissa olen käsitellyt
miksi ympäristöjärjestelmä kannattaa tehdä
ja miten sen voisi tehdä. Mutta hyvät suunnitelmat ja ajatukset pitää
muuttaa arjen toiminnaksi, muutoin
ne ovat kuin kännykän käyttökielto
ajaessa ”hyvä sääntö, mutta ei se puhumista haittaa”.
Arjessa ympäristöjärjestelmällä on
useita erilaisia käyttöjä; muistin virkistys, dokumentaation varmistaminen, perehdytys, markkinointi ja hätätilanteissa toimintaohje. Melkoinen
lista asioita, ei toinen toistaan vähäisempiä, vain melkoisen erilaisia.
Muistin virkistäjänä ympäristöjärjestelmä on hyvä apuväline. Kentän
hoito on kausittaista ja osan aikaa
melkoisen hektistä. Kevään korvalla,
kun vielä murehditaan mitä lumen
alta paljastuu, kannattaa aina viettää muutama tovi kerraten sovittuja pelisääntöjä, suunniteltuja kehittämiskuvioita ja toteutuneiden ratkaisujen vaikutusta kenttään. Erityisesti olisi hyvä käydä läpi aikaisemmat hoitotoimenpiteet, kentän kunnon kehittyminen ja miettiä, mitä
tästä olisi opiksi otettavaa? Näistä
saadaan myös siemenet uusille kehitysprojekteille tai apuja vaikkapa
toteutukseen tuleville rakennus-/
muutostöille.
14
Dokumentaation varmistajana ympäristöjärjestelmä on hyvä hallinnollinen työkalu. Sen avulla tulee pidettyä mielessä ne asiat, jotka pitää
kirjata sekä se, milloin on aika kulloisellekin mittaukselle. Olen nähnyt dokumentaation ihan päiväkirjatasolla, joka on ollut erittäin hyvä
apuväline tautien torjunnan suunnittelussa, budjetoinnissa ja viestinnässä. Valtakunnallisella tasolla vastuu
ennakoivasta työstä ja raportoinnista tulee lankeamaan yhä enemmän
jokaiselle toimijalle. Hyvä ja vuosia
jatkunut dokumentointi varmistaa
sen, etteivät ulkopuolisten negatiiviset asenteet, huhut ja juorut pääse valtaamaan mediaa ja sen myötä
vaikeuttamaan negatiivisesti kentän
toimintaan!
Dokumentaation avulla voidaan
myös säästää selvää rahaa. Kun
nähdään mm. ravinteiden ja kasvinsuojeluaineiden toteutunut käyttö
ja peilataan sitä suunnitelmiin, niin
voidaan hankinnat tehdä siten, ettei
kauden jälkeen jää ylijäämää varastoon. Isommilla kentillä voidaan jopa
rytmittää toimituksia niin, että varasto (ja siihen sitoutuneet varat) ovat
pidempään tavaran toimittajalla!
Perehdytyksessä ympäristöjärjestelmä on loistava apuväline. Sen
avulla saa erityisesti uusille kausityöntekijöille hyvät perustelut moBunkkeriuutiset 4-2011
niin asioihin. He saavat myös sen
kautta tietoa siitä, millaisia erityispiirteitä (suojeltavat kohteet) kentällä on, miten toimia poikkeustilanteessa (vaikkapa öljyvuoto kentällä) ja miksi jotkin asiat on tehtävä
määräysten mukaisesti. Henkilökohtaisesti, jos olisin ottamassa kausityöntekijöitä kesäksi, pistäisin heille luettavaksi kenttämme ympäristökäsikirjan etukäteen. Sitten työsuhteen alkaessa käytäisiin läpi, että onhan käsikirja oikeasti luettu, vastattaisiin siitä nousseisiin kysymyksiin.
Näin olisi merkittävä osa opittavista
asioista saatu itämään jo ennen kentälle tuloa!
Ympäristöjärjestelmän läpikäynti
ja ymmärtämisen varmistaminen on
yksi selkeä tapa A) hoitaa työnantajan perehdytys- ja työturvallisuusvastuuta ja B) osoittaa erityisesti uudelle henkilöstölle, että he tulevat
työhön ja työyhteisöön, jossa työhön
kuuluu vastuuta ja työ on sen vuoksi
syytä tehdä laadukkaasti.
Markkinointi, viestintä ja imagon
rakentaminen on jokaisen kentällä
töissä olevan vastuulla. Vaikka kentän johto vastaa mediaan ja muualle yleiseen julkisuuteen menevästä
viestinnästä, niin jokaisen kentällä
työskentelevän on hyvä pystyä antamaan perustietoa kentällä liikkuville
pelaajille. Avaintekijöitä markkinoinBunkkeriuutiset 4-2011
tiviestintään dokumentaation kautta
ovat: vahvistettavat kehitysprojektit,
toiminnan laadussa tapahtuvat ympäristön kuormitusta tukevat tekijät
ja suunnitelmat tulevista parannusprojekteista. Imagon rakentuminen
on uskottavien viestin kertomista,
joka ainakin meillä Suomessa perustuu siihen, että hyvä kertomus saa
tukea luvuista. Kentän ympäristöpolitiikka on siis sitä, johon jokainen
pelaaja ”törmää” kentän kotisivuilla.
Hätätilanteiden toimintaohjeena
ympäristöjärjestelmä on lähes välttämätön. Useimpiin kiinteistö- ja kalusto-onnettomuuksiin liittyy aina
ympäristöriski ja joskus jopa ympäristövahinko. Ympäristöjärjestelmäs-
sä on kuvattu tavat varautua vahinkoihin ja toimia itse tilanteissa. Ohjeet antavat eväitä vahinkojen minimoimiseen ja lisäksi merkittävästi paremmat valmiudet ihmisille toimia. Kun tilanne on ”päällä”, ei aikaa
tarvitse käyttää pohtimiseen, kun
on ohjeet valmiina. Näissä tilanteissa usein myös viestintä ulkopuolisille on avainasemassa. Hyvin tehdyssä
järjestelmässä on myös tämä mietitty, jolloin vastuut, menetelmät ja aikataulut ovat paremmin hallinnassa.
Seuraavassa numerossa sitten kokoan tämän ja aikaisemmat artikkelit
yhteen auditoinnin näkökulmasta.
Terkuin Yours Sincerely
Kari I. Mattila
P. +358 400 428 950
Email. [email protected]
15
FGA 25 VUOTTA
KOONNUT ESA HUKKANEN
Suomen Golfkentänhoitajien Yhdistys FGA viettää tänä vuonna 25-vuotisjuhlavuottaan, jonka kunniaksi Bunkkeri Uutiset haastatteli muiden muassa yhdistyksen hallituksessa puheenjohtajana toimineita golfkentänhoidon ammattilaisia. Tässä heidän mietteitään FGA:sta ja golfkentänhoidosta yleisesti.
Puheenjohtajia pyydettiin vastaamaan seuraaviin kysymyksiin:
1. Missä työskentelet?
2. Miten päädyit golfkentänhoidon alalle?
3. Miten tulit mukaan FGA:n toimintaan?
4. Milloin toimit FGA:n puheenjohtajana?
5. Miksi halusit olla FGA:n toiminnassa mukana ja mitä se sinulle antoi?
6. Mitkä asiat tai tapahtumat ovat olleet mieleenpainuvimpia puheenjohtajuuskaudellasi FGA:ssa?
7. Miten golfkentänhoito on maassamme mielestäsi muuttunut?
8. Terveisiä tuleville FGA:n puheenjohtajille ja hallituksille.
Puheenjohtajat aikajärjestyksessä:
1.Jorma Eriksson 1986-1988
1. Backtee Oy
2. Aloitin golfin pelaamisen vuonna 1967 SHG:n Luukin
kuusireikäisellä kentällä ja leikkasin ruohoa omalla
autolla vetäen perässävedettävää leikkuria.
3. Ensimmäinen J-Trading Cup pelattiin SHG:n Luukin
kentällä 1986. Olin pyytänyt mukana olevia kenttätyöntekijöitä jäämään Korpilammen hotellille kokoukseen.
Tässä kokouksessa perustettiin Suomen Golfkentänhoitajien Yhdistys ry. ja minut valittiin yhdistyksen puheenjohtajaksi.
4. 1986-1988
5. Halusin ammattikunnallemme yhteisen järjestön, joka kehittää ammatin taitoja jakaen tietoa kursseilla ja
kokoontumisissa.
FGA on antanut kaiken sen, mistä silloin haaveiltiin, eli kentänhoidon ammatillinen hoitotaso ja -tieto on kehittynyt aivan uskomattoman hienoihin saavutuksiin.
6. Koko yhdistyksen perustaminen sekä kaiken koulutuksen järjestäminen. Unohtamatta samanhenkisten
kavereiden tapaamisia.
FGA:n aikajana
1986–2011
16
7. Ennen tehtiin ”hevosilla ja auroilla” nykyään voimme
ylpeänä huomata, ettei oppi ole ojaan kaatanut.
8. Kiitos etukäteen antamastanne työpanoksesta yhdistyksemme ja koko suomen golfaavan porukan eteen
2.Mikko Larvio 1989-1993
3.Jaakko Joutsenlahti 1994
Jukka Silventoinen 1994
Jaakko Joutsenlahden siirryttyä muihin tehtäviin varapuheenjohtajana silloin toiminut Jukka Silventoinen otti puheenjohtajan tehtävät haltuunsa loppukaudeksi.
1. Hirsala Golf Oy, kenttämestari
2. 80-luvun golfbuumin aiheuttamana. Tarvittiin lisää
väkeä ensin golfkenttien rakentamiseen, sitten perään hoitamaan niitä…
3. Kaikki golfkentänhoitajat tulivat ennen vanhaan aina
yhdistykseensä mukaan!
4. En halua muistaa!
5. Kehittyäkseni tässä ammatissa ja ehkä kehityin tässä
ammatissa.
1986
1987
1988
FGA aloittaa toimintansa
ja Jorma Eriksson aloittaa puheenjohtajana
Ensimmäinen golfkentänhoidon ja rakentamisen
seminaari Vierumäellä
FGA rekisteröidään
viralliseksi
yhdistykseksi
Bunkkeriuutiset 4-2011
FGA:n alullepanija Jorma ”Jore” Eriksson
lyömässä avauslyöntiä suunnittelemansa
Hill Side Golfin Valley Coursen uudella
ykköstiillä kesällä 2011.
1988
1988
1989
Ulf Juslin J-Tradingiltä järjesti kentänhoitajille ja toiminnanjohtajille koulutusja messumatkan Lontooseen
Yhdistyksen ensimmäinen tiedotuslehtinen ilmestyi joulutervehdyksenä
nimellä Greenkeepers News
Mikko Larviosta tulee
FGA:n hallituksen
toinen puheenjohtaja
Bunkkeriuutiset 4-2011
17
6. Hyvät kollegat vierellä tiukoissakin tilanteissa!
7. Ollaan kuin eri planeetalla…
8. Kiitos!!! Tosi hienoa työtä teette, eikun samalla tavoin
eteenpäin.
4.Elise Järvinen 1995-1998
1. Tällä hetkellä vastaavana mestarina Himos Patalahti Golfkentän rakentamisessa Jämsässä. Teen töitä
oman toiminimen (Tmi Green Consulting GC) kautta, tällä kertaa Maarakennus M.Laivola yhtiöille.
2. Sattumalta viherrakennustöistä, silloinen pomoni Raimo Pitkäniitty määräsi Imatran golftyömaan työnjohtajaksi kesäkuun alussa 1986. Vuosi oli vähintään yhtä sateinen kuin tämä kuluvakin Jämsässä ja savi silloinkin yhtä notkeaa. Molempia on jatkunut rinnatusten tasatahtiin; sekä kenttärakentamista että nurmien
hoitoa – eikä edes lääkitystä muuttamalla minua enää
saa irti savesta/nurmikoista.
3. Tietoa tarvittiin - tekijöitä tarvittiin – olimme kaikki
samassa lirissä Pohjolan kasvuoloissa, yhteisen tietotaidon ja työkokemusten jakaminen osoittautui lähestulkoon elämää tärkeämmäksi.
4. Auts, ihan kuin eilispäivää lauletaan laulussakin.
1990-luku tuli kokonaan elettyä FGA:lle, siitä on vaikea erottaa oliko hallituksessa, puheenjohtajana, työrukkasena muuten tai FEGGA:ssa - veikkaan 1994-98.
5. Suomenkielistä materiaalia oli alettava tehdä, kun sitä ei ollut olemassakaan, tietoa janottiin. Kentille tarvittiin työntekijöitä, jonkun oli mentävä maailmalle
kertomaan, että tällainenkin ammatti on olemassa ja mehän mentiin ammattikouluille ympäri Suomea
FGA:n lippu hulmuten!
FGA oli silloin vielä yksi iso rakastava perhe, jossa
kaikki autoimme toinen toisiamme ja saimme apuja
niin ammatillisesti kuin hyvien ystävienkin muodossa.
6. FEGGA:n perustamiskokous 1996 Hollannissa
Barenbrug:lla herkistää edelleen ja sen kautta Suomen vieminen Eurooppaan golfkentänhoitomaana.
Lumen ja jään maassa kasvavat nurmikot saivat monien kenttämestareiden silmät selälleen.
Elämäni karhunpaini Opetushallituksen kanssa saada golfalalle ensimmäinen ammattitutkinto hyväksytyksi omaksi tutkinnokseen luonnonvara-alalle. Kapuloita oli rattaissa silloin, kuten tänäkin päivänä – ja
olenkin erityisen ylpeä alan koulutuksesta ja tutkinnoista – siitä, että omaa alaa arvostetaan kouluttautumalla ja tietoa päivittämällä.
Suomalaisen golfnurmitutkimuksen ja ensimmäisen
Urheilunurmien perustamis- ja hoitokirjan valmistumiset. Nurmitutkimuksen peruina mm.’rakastetun
luhtaröllin’ palautuminen maailman viheriönurmi-
Elise Järvinen pitämässä luentoa nurmitutkimuksesta.
lajien joukkoon. Samassa yhteydessä kunnia tehdä
yhteistyötä edesmenneen professori Juhani Paatelan
kanssa, jota intohimoisempaa nurmikkomiestä en ole
kuunaan tavannutkaan!
7. Koneet ja kalusto on monipuolistunut, melkein mitä
vain keksit haluta, niin kohta kauppiaat tuovat sinulle juuri sellaisen koneen! Kun Viljasen Jorma ajoi ensimmäisen näkemäni 3-pyöräisen Cussen ja Sisiksen
J-Tradingin autosta Imatralle 1987, olisin ajanut sillä vaikka Suomen ympäri – olo oli kuin kuninkaalla!
Ainoat lisälaitteet Sisiksen kylvökoneen lisäksi olivat
jäykkä holkitusrumpu ja Cussen pieni hiekoituslava,
johon taisi mennä 50 litraa hiekkaa. Lannoitteet ovat
nykyisin niin hienoja, monipuolisia ja viheriöille rakeistettuja – silloin vasta tuli markkinoille ensimmäisiä tuotteita, joiden levitys ei ollut mitenkään ongelmatonta. Todella syvällistä ja tutkittua tietoa on saatavissa, kun vain jaksaa etsiä. Oma kestosuosikkini on
mikrobien salattu elämä ja merkitys nurmikon hyvinvoinnille – niiden merkitys on ymmärretty maailmanlaajuisesti ja on upeaa voida lukea tietoa aiheesta.
8. Ryhtiä yhdistyksen toimintaan! Ryhtiä esiintymiseen
ja asioiden jämäkkään hoitoon. Syventykää syys- ja
kevätkokouksiin järjestämällä ne ryhdikkäästi, sisällöllisesti ja edustavasti. Tehty tai tekemätön työ näkyy pelaajamäärinä viheriöllä mutta myös kokousten
suosiossa. Miten olisi jos ajoissa järjestelisi asiat, olisi aktiivisemmin yhteydessä kulloisenkin lähialueen
kenttiin, järjestäisi vaikka konehallikierroksen, kenttäkierroksen, kenttämestarin kenttäesittelyn. Voisiko
olla koulutusiltapäivä – yöpyminen ja kokous aamupäivällä? Mitään ei tapahdu ilman ideointia ja kokeilua. Ensisijaisesti ainakin kaikki hallituksen jäsenet
ovat paikalla kevät- ja syyskokouksissa. Mistä muuten
lähtee arvostus omaa ammattialaa kohtaan? Esitykset
ovat kunnossa, ne on ajoissa valmisteltu, eikä kenen-
1989
1989
1990
1990
Tiedotuslehtinen ilmestyi
ensimmäisen kerran nimellä Bunkkeri-Uutiset
Ulf Juslin järjestää toisen
koulutus- ja messumatkan,
nyt Orlandoon (USA)
Suomen ensimmäiset
golfkenttäalan messut järjestetään
Suomen golfkenttien toimitusja toiminnanjohtajien yhdistys
FGMA perustetaan
18
Bunkkeriuutiset 4-2011
Pohjoismaisten kentänhoitajayhdistysten vertailua. Eri yhdistykset laskevat jäsenmääränsä eri tavoin, joten luvut eivät välttämättä ole täysin vertailukelpoisia keskenään, mutta ainakaan
Suomelta, Ruotsilta ja Norjalta mukaan ei ole laskettu yritys- ja
sponsorijäseniä.
Suomi Ruotsi Norja Tanska Islanti
Yhdistys
FGA
SGA
NGA
DGA
-
Perustettu
1986
1978
1988
1963
-
Jäseniä
1994
200
1020
100
372
-
Jäseniä 2011
545
1705
304
560
100
kään tarvitse kakoa niitä jäsenistölle esittäessään.
On loistojuttu, että hallitukseen vielä löytyy tekijöitä. Päivän trendi on”oma aika ja vapaa-aika”, mikä puree pahasti muutoinkin ylityöllistettyjen kenttämestareiden ajankäyttöä ja voimainrippeitä. Miten vastuita
saisi laajemmin jaettua ja vastuunottajia enemmän
mukaan? Siinäpä pähkinää purtavaksi meille kaikille.
Edustakaa kuitenkin Suomen Golfkentänhoitajia, olkaatten viisaasti ylpeitä ammatistanne ja pyrkikää kehittämään yhteistyötä ja kokoamaan golfkenttiä ammatikseen hoitavat henkilöt yhteen! Itä-Uudellamaalla
pelataan jo yli 20 vuoden ajan perinteinen mestaruuskilpailu naapurikenttien kentänhoitajien kesken – se
on yhteishenkeä ja rakkautta alaan! FGA:n lippu korkeimpaan salkoon, se on meidän kaikkien tehtävänä.
5.Matti Höglund 1999-2000
1. Aura Golf (kenttämestari).
2. Lepaan puutarhakoulun harjoittelupaikan kautta
1990.
3. Sääntöjen mukaan oltuani pari vuotta kentällä töissä.
4. Vuosituhannen vaihteessa.
5. Hallitustyöskentelyyn silloisen puheenjohtajan Elisen
kutsumana. Halusin kantaa korteni kekoon yhteisen
asian puolesta ja tutustua kollegoihin.
6. Yleinen varovaisuus rahojen käytön suhteen. Bunkkeri-Uutisten mainosten myyntisopimus Jussi Liemolan
kanssa. Henkilökohtaisesti FEGGA:n kokouksissa mukana olo.
2. Puutarhaopiston aikana FGA:n porukoita oli kierroksella kouluissa puhumassa alasta ja tällöin kiinnostuin hommasta. Karttunen houkutteli rakentumassa
olevalle Hyvinkään kentälle töihin ja sillä savotalla ollaan edelleen.
3. Liityin jäseneksi heti, kun vuonna 1990 tulin Taliin
kentänhoitohommiin, ja taisi olla 1994 kun tulin hallitukseen, jossa sitten toimin kaikissa mahdollisissa
hommissa rivijäsenestä puheenjohtajaan, taisi olla
2002 kauden jälkeen kun sitten vihdoin viimein jäin
”eläkkeelle”. Alalla ei silloin ollut ihan hirveästi porukkaa, joten me samat vanhat parrat oltiin hommissa pidempäänkin. Sehän ei aina ole välttämättä hyvä jos ei
toisaalta huonokaan asia. Taitaa olla tämä iänikuinen
äiti-tytär-dilemma.
4. 2001
5. Taisi olla aluksi nuoruuden intoa ja uuden oppimisen himoa. Hallituksessa työskentelyssä tutustui erilaisiin ja erimaalaisiin ihmisiin. Kyseisiä henkilöitä on
ollut mukava nähdä vuosien saatossa myöhemminkin
ja huomata että ei ne naamat mihinkään ole unohtuneet. Fakta ”ole rohkea ja tutustu” on erittäin kannattavaa.
6. Kentänhoitajien koulutus nytkähti kunnolla eteenpäin
7. Erilaisia hoitotöitä tehdään nykyään enemmän tieteellisiin seikkoihin ja erilaisiin tutkimuksiin pohjautuen. Joskus alkuaikoinani hommia tehtiin enemmän
ns. perstuntumalta. Tästä voikin heittää ilmaan leijumaan kysymyksen, mikä on se oikea tapa? Itse sanoisin, että vaikka tiede väittää, että kun teet näin, se on
hyvä, niin väännäpä minulle rautalangasta, miksi se ei
kuitenkaan näy selkeästi kentän kunnossa. Aikaisemmin, jos ei ollut kunnossa niin tehtiin jotain toisella
tavalla jotta se parantaisi tilannetta; kokeiltiin ja varioitiin. Uskallettiin olla rohkea ja luottaa ITSEENSÄ.
Tänä päivänä kentänhoito keskittyy minun mielestäni liikaa pelaajien miellyttämiseen; ruoho jää toiseksi.
Pelaaja eli palkanmaksaja on tietenkin tärkeä isäntä
mutta mielestäni se ei saa olla syy pilata ruohon kasvuedellytyksiä.
8. Olkaa aktiivisia, jäsenläheisiä. Innovatiivisuus on päivän sana, ei tarvitse noudattaa samoja kaavoja kun
ennen; raja-aitoja saa ja pitää kaataa tai ainakin siirtää. Nimimerkillä ”naapurin puolelle rakentanut”.
7. Yleinen kentänhoidon vaatimustason nousu, joka
konkretisoitui Kytäjän mukaantulon myötä.
8. Mielestäni tärkein asia on säilyttää Bunkkeri-Uutiset
laadukkaana ammattilehtenä.
6.Pekka Nieminen 2001
1. Apulaiskenttämestari Master Golf.
7. Tapio Lehto 2002-2004
Olen Tapio Lehto, Nurmijärvi Golfin kenttämestari.
Olen työskennellyt tällä samalla kentällä jo viime vuosituhannella. Aloitin työt golfin parissa vuonna 1990.
Satuin asumaan Nurmijärven Röykässä ja lähistölle
rakennettiin golfkenttää. Kävin kysymässä silloiselta
1990
1991
1994
Golfkenttämestareiden kouluttaminen
alkaa ammattikasvatushallituksen alaisuudessa
FGA mukana perustamassa Viherympäristöliitto ry:tä
(VYL)
Jaakko Joutsenlahti aloittaa kautensa
FGA:n puheenjohtajana
Bunkkeriuutiset 4-2011
19
kenttämestarilta Erkki Mattilalta työmahdollisuuksista ja kuukauden päästä puutarhurin hommat kuntasektorilla saivat jäädä.
Silloinen erittäin hyvä työtoverini Petteri Lehmuskoski houkutteli minut mukaan FGA:n toimintaan ja ei
aikaakaan, kun huomasin olevani syvällä yhdistystoiminnassa. Lopulta päädyin puheenjohtajaksi. Toimin
muistaakseni puheenjohtajana vuodet 2002-2004.
Ala oli aika nuori Suomessa ja on vieläkin. 1980-1990
vuosina rakennettiin suomeen paljon eri tasoisia ja
monenkokoisia kenttiä. Tuntui siltä, että kaikki tieto mikä oli saatavissa kentänhoidosta, oli saatava, ja
siinä FGA oli ja on avainasemassa. Sain FGA:n toiminnassa mukana ollessani hyviä ystäviä kotimaasta ja myös ulkomailta ottaessani osaa FEGGAN:n kokouksiin. Nämä kaksi seikkaa olivat varmaan syynä
siihen, että halusin olla mukana kehittämässä golfia
Suomessa ja luomassa suhteita ulkomaisiin kentänhoitoyhdistyksiin. Golfkentänhoito on kehittynyt valtavin harppauksin Suomessa 2000-luvulla. Tietotaito
on lisääntynyt ja hyväkuntoisia kenttiä on enemmän
kuin koskaan.
Mieleenpainuvin tapahtuma puheenjohtajakaudellani oli ilman muuta St. Andrews’n klubitalon parvekkeella nautittu Gin Tonic, kun aurinko hiljaa hiveli viime säteillään Old Coursen viheriötä numero 18. Terveisinä tuleville FGA:n puheenjohtajille haluan sanoa
vain sen, että mikäli suinkin voitte, niin pitäkää FGA:n
lippu korkealla liehumassa älkääkä unohtako sitä salkoon yöksi FGA:n kisoissa.
8.Pirjo Hotti 2004-2006
1. Työskentelen Kainuun ammattiopistossa luonnonvara-alan yksikössä Kajaanissa. Olen golfkentänhoidon
ja rakentamisen ammattiaineopettaja.
2. Vietin Ranskassa muutaman vuoden nuoruudessani ja
pääsin töihin rakenteilla olevalle golfkentälle Alpeilla.
Innostuin alasta sen verran, että hakeuduin viherrakennuspuutarhurin opintojen kautta harjoittelemaan
Ranskaan ja valmistuttuani töihin Kuusankosken golfkentälle.
3. Muistaakseni Järvisen Elise kysyi joskus FGA:n mestiksissä, että osaanko englantia ja kiinnostaako FGA:n
hallitustyö. Niinpä sitten huomasin pian olevani FGA:n
hallituksessa ulkomaanasioista vastaavana.
4. 2004-2006
5. FGA tekee mielestäni tärkeää työtä vapaaehtoisvoi-
FGA:n hallitus 1994
20
min golfkentänhoidon ja rakentamisen hyväksi. Tiedon hankkiminen ja eteenpäin välittäminen lehden,
nettisivun, koulutusten ja tapahtumien kautta on auttanut ainakin minun ammattilista kehittymistä paljon.
Alusta asti oli selvää, että kukaan ei pärjää yksin
tällä alalla maamme olosuhteissa. Tarvitaan siis verkottumista ja muiden alalla toimivien kanssa yhteydenpito on ollut mielestäni parasta antia FGA:n toiminnassa. Aina ei ole tarvinnut ”keksiä pyörää uudelleen”, vaan on voinut kysyä apua ja neuvoja muilta,
kun omat konstit ovat käyneet vähiin tai eteen on tullut yllättävä tai uusi asia.
Hallitustyöstä on jäänyt hyviä muistoja ja olen saanut ystäviä kollegoista sekä koti- että ulkomailta. Olen
myös päässyt ulkomaanasioista vastaavana eri maihin
ja paikkoihin ja nähnyt erilaisia tapoja toimia golfkentänhoidossa. Hallitustyö on ollut erittäin opettavaista.
6. Varmasti puheenjohtajuuskauteni kohokohta oli
FGA:n 20-vuotisjuhlat Tahkolla joulukuussa 2006.
Juhlien järjestely vaati hallitukselta paljon ylimääräistä työtä, mutta tapahtuma onnistui hyvin seminaareineen ja juhlapäivällisineen. Oli ilo ja kunnia olla mukana juhlistamassa yhdistystä jäsenten ja sidosryhmien edustajien kanssa suurella ja tyylikkäällä joukolla.
Henkilökohtaisesti mieleenpainuvaa oli se, että olin
samaan aikaan sekä FEGGA:n eli golfkentänhoidon
eurooppalaisen kattojärjestön että FGA:n puheenjohtaja. Tämä tarkoitti sitä, että välillä piti tarkastella
golfkentänhoitoa kansallisella ja toisinaan kansainvälisellä tasolla. Oli siinä omat haasteensa, mutta jälleen
kerran pitää todeta, että myös nämä puheenjohtajuudet opettivat minulle paljon sekä kentänhoidosta että
erilaisten järjestöjen puheenjohtajuudesta.
7. Kyllä, totta kai osa asioista on muuttunut, koska maailma ympärillämme muuttuu joka päivä. Tiedonvälityksen menetelmät ovat kehittyneet ja sähköinen tietojen käsittely on jo nykyisin arkipäivää golfkenttämestarin työssä.
Golfkentänhoitokin on muuttunut ehkä enemmän
nurmialueen tuottamisen suuntaan ja golfkenttä on
ehkä nykyään enemmän lajin suorittamispaikka kuin
klubikulttuurin keskeinen elementti. Kaukojäsenyys,
pay & play -kentät, vuokra- ja viikko-osakkeet alkavat
olla kentällä kuin kentällä arkipäivää. Tämä tarkoittaa sitä, että tulorakenne on muuttunut jäsenyyden
kautta tulevista tuloista vieraspelaamisesta saataviin
tuloihin. Golfkentänhoidon pitää pystyä tuottamaan
laadukas kenttä, jotta vieraspelaajatuloja saadaan riittävästi pelikaudella.
Täytyy kuitenkin muistaa, että kasvutekijät ovat
edelleen samat, kuin ammoisina aikoina. Golfkentänhoidossa perusasiat – kasvun edesauttaminen ja ylläpitäminen – ovat vakioita, vaikka kakki muu ympärillä muuttuisi ilmastoa myöten.
1994
1994
1995
Varapuheenjohtaja Jukka Silventoinen
siirtyy puheenjohtajaksi Joutsenlahden
lopetettua hallituksessa
FGA ja FGMA
aloittavat yhteistyön
Elise Järvinen aloittaa neljä
vuotta kestävän puheenjohtajakautensa FGA:ssa
Bunkkeriuutiset 4-2011
Rovaniemen Arctic Golfin kenttämestari Aarni Härkönen FGA:n ja FEGGA:n entisen puheenjohtajan Pirjo Hotin kanssa rangella.
Myös golfin ammattipelaaminen ja lajiin liittyvä harrastematkailu heijastuvat golfkentänhoitoon, sillä pelaajien odotukset kenttien hoitotasoon ovat muuttuneet. Tästä osoituksena on esimerkiksi se, että leikkuukorkeudet viheriöillä alenevat jatkuvasti. Aikaisemmin klubikisoissa normaali leikkuukorkeus oli
4 mm ja nyt viheriöiden normaali leikkuukorkeus on
2,5 mm jopa hellejaksoilla. Toivon FGA:lle monia menestyksekkäitä vuosia tulevaisuudessa!
9.Petteri Lehmuskoski 2007 - 2008
10. Ora Paloheimo 2009 -
8. Puheenjohtajille toivon päättäväisyyttä, oikeudenmukaisuutta ja intoa viedä golfkentänhoidon jäsenyhdistystä tyylillä eteenpäin. Hallituksille toivon halukkuutta tehdä työtä jäsenistön valtuuttamana ja hyviä päätöksiä yhdistyksen parasta ja tulevaisuutta ajatellen.
Jäsenistöltä toivon tukea ja apua hallitustyölle. Ilman
jäseniä ei FGA:ta olisi ja ilman hallituksen työtä ei jäsenistö pääse nauttimaan tapahtumista ja ammattialaan liittyvästä tiedottamisesta.
1996
1996
FGA takaisin yhteistyöhön VYL:n kanssa
Golfkentänhoitajien eurooppalaisen kattojärjestön FEGGA:n
perustamisesta päätetään
Bunkkeriuutiset 4-2011
FEGGA:n ensimmäinen hallitus Niitväljassa 1996.
Elise Järvinen pitämässä lippua korkealla.
21
MUITA MUISTOJA FGA:n HISTORIASTA:
Mika Nurminen muistelee
FGA saa alkunsa
Olin mukana jäsensihteerinä kaksi vuotta Aaltosen Petrin
jälkeen 2007-2008. Sitten siihen päälle vielä kaksi vuotta
kansainvälisten asioiden hoitoa, toisen vuoden kohdalla
siirryin kaupallisuuden puolelle Schetelig Oy:n, joten hallituksessa ja A-jäsenenä jatkamiseen ei ollut mahdollista.
Keväällä 1986 silloisten 19 valmiin ja kuuden rakenteilla olevan kentän kentänhoitajat kokoontuivat Klaukkalaan Korpilammen Serena Hotellille viettämään koulutuspäiviä. Koulutuspäivien päätyttyä SHG:n silloinen kenttämestari Jorma Eriksson pyysi osallistujia jäämään vielä hetkeksi keskustelemaan kentänhoitajien tulevaisuudesta. Eriksson esitti perustettavaksi oman yhdistyksen
golfkentänhoitajille. Osallistujat olivat yhtä mieltä ehdotuksesta ja näin tuli perustetuksi Suomen Golfkentänhoitajien Yhdistys Erikssonin aloitteesta.
Samalla olin mukana muokkaamassa nykymuotoon
FGA:n internetsivuja, joiden käyttöä täydellisesti täydentää tällä hetkellä mm. Facebookin kentänhoitajien sivustojen keskustelut.
Jäsensihteerikaudellani jäsenmäärä nousi aika lailla melkein sadalla per vuosi, siinä riitti toimintaa, postitusta,
kirjekuorien käsittelyä ja rekisterin hallintaa. Nyt onkin
hyvin tasaantunut määrä jäseniä ollut viime vuodet.
Yhdistyksen ensimmäiseksi puheenjohtajaksi valittiin itseoikeutetusti Jorma Eriksson (SHG) ja hallituksen muiksi jäseniksi Jarkko Lahdensuo (SGC), Erkki Mattila (HGK),
Timo Leminen (SGC) ja Eero Järvinen (PGK). Uuden yhdistyksen toimintaa suunniteltiin muun muassa Talissa Ti-
Kansainvälisissä asioissa FEGGA:n kokoukset ovat olleet
tärkeitä osallistumistilaisuuksia, koska niissä tapaa muiden maiden vastaavia henkilöitä ja verkottuu, vaihtaa samoja kentänhoitotietoja ja -taitoja muiden alan osaavien kanssa. Brysselin kokouksessa FEGGA:n delegaatio
osallistui kasvinsuojeludirektiivin lobbaamiseen, mukana GEO-ympäristösertifikaattitaho (Golf Environment Organosation) golfkentille. GEO:on liittymistä kannustaa
myös FGA, joka niinä vuosina järjestäytyi golfkenttien
toimintaa auttavaksi tahoksi.
Edelleenkin näen kansainväliset ja kansallisen tiedonvaihdon alan asioista tärkeänä monistakin syistä. Mukavia muistoja on myös jäsenenä Tahkolta (taisi olla siellä)
FGA:n 20v juhlista.
FGA:n alkuvuodet Eero Järvisen kirjoitusten pohjalta
Suomen golfkentänhoitajilla oli tapana kerääntyä keväisin kouluttautumaan yhteisille hoitajapäiville aikana, jolloin oli yleisesti tapana palkata kausihoitajiksi koululaisia. Vakituisia kenttämestareita ja kentänhoitajia oli
vuonna 1986 vain seitsemällä kentällä: Helsingin Golfklubilla, Suur-Helsingin Golfissa Luukissa, Aura Golfissa,
Tammer-Golfissa, Sarfvik Golfklubilla, Espoon Golfseurassa sekä Aulanko Golfissa. Tuolloin rakenteilla olevilla kentillä työskennelleistä rakentajista tuli myöhemmin
kentänhoitajia ja kenttämestareita.
Timo Haapanen, Elise Järvinen ja Erkki Mattila lähdössä tekemään ”lähetystyötä” puutarha- ja maatalousalan kouluihin
vuonna 1990.
1997
1997
1999
2001
FEGGA:n toiminta käynnistyy, Elise Järvinen
mukana hallituksessa
Opetushallitus hyväksyy aikuisten
ammattitutkintorakenteeseen golfkentänhoitajan ammattinimikkeen
FGA:n hallituksen puheenjohtajaksi Matti Höglund
Pekka Niemisestä FGA:n hallituksen puheenjohtaja
22
Bunkkeriuutiset 4-2011
FGA:n entinen jäsensihteeri Mika Nurminen
voitti FGA:n mestaruuskisojen pistebogeysarjan Pickalassa 2011.
2002
2005
2005
2006
Tapio Lehto FGA:n hallituksen puheenjohtajaksi
FGA:n hallituksen puheenjohtajana aloittaa Pirjo Hotti
Pirjo Hotti toimii
FEGGA:n puheenjohtajana 2007 asti
FGA isännöi ensimmäistä
naisgolfkentänhoidon seminaaria Suomessa
Bunkkeriuutiset 4-2011
23
mo Haapasen luona. Seuraavan syksyn aikana Eriksson
neuvotteli Suomen Urheiluopiston kanssa golfkentänhoitajien koulutusmahdollisuuksista.
Maaliskuussa 1987 pidettiin Vierumäellä ensimmäinen
golfkentänhoidon ja -rakentamisen koulutusseminaari,
johon osallistui kaikkiaan 23 golfkenttätyöntekijää. Koulutuksessa käsiteltiin erilaisissa esitelmissä golfia pelinä, golfkenttien tilannetta, kenttien vesitasetta, kastelujärjestelmiä, kenttärakentamista, kenttäkoneiden tarvetta sekä kenttien maaperää ja kasvillisuutta. Varsinaista
golfkenttämestarin koulutusta alettiin järjestää Ammattikasvatushallituksen alaisuudessa syksystä 1990 alkaen
Vierumäellä Suomen Urheiluopistossa ja Espoossa Överbyn puutarhaoppilaitoksessa. Myöhemmin mukaan tulivat Lepaan ja Kainuun oppilaitokset.
Laajempaa toimintaa
J-Tradingin Ulf Juslin järjesti syksyllä 1988 koulutus- ja
messumatkan Lontooseen. Mukaan lähti kaikkiaan 23
kentänhoitajaa ja toiminnanjohtajaa. Mukana oli myös
Suomen Golfliiton silloinen toiminnanjohtaja Jorma Huhtanen. Myöhemmin samana vuonna Suomen golfin edistämissäätiö kutsui professori Juhani Paatelan selvittämään, mitkä heinälajit menestyisivät parhaiten Suomen
olosuhteissa. Yhdistyksen sihteerinä Eero Järvinen kutsui Paatelan yhteiseen palaveriin FGA:n hallituksen kanssa. Hallituksen ulkopuolelta palaveriin kutsutun, Amer
Oy:n golfkenttää rakentamassa olleen puutarhateknikon
ja EAT-kenttämestarin Elise Koskelan (nyk. Järvinen) harteille annettiin yhteisen tutkimustyön johtaminen.
Tarve kasvaa
Golfareiden määrä oli ollut jo jonkin aikaa vahvassa kasvussa ja kenttiäkin rakennettiin jatkuvasti lisää. Kokeneet kentänhoitajat vaihtoivat työpaikkojaan. Esimerkiksi Jorma Eriksson siirtyi Luukista Pohjaan rakentamaan
Nordcenterin golfkenttää ja Jarkko Lahdensuo lähti Floridan Salt Laken yliopistoon opiskelemaan gofinsinööriksi. Lähtiessään Lahdensuo pyysi Eero Järvistä jatkamaan
toimintaa ja antoi tälle kaiken siihen mennessä kertyneen aineiston.
Järvinen selvitti ensitöikseen yhdistyksen rekisteröinnin
tilannetta Patentti- ja rekisterihallitukselta (PRH). Järviselle selvisi, ettei Suomen Golfkentänhoitajien Yhdistys
– Finnish Greenkeepers’ Association FGA ry ollut jättänyt
hakupapereita. Järvinen laati paperit ja koska niihin tarvitaan kolmen hallituksen jäsenen yhteystiedot, kutsui
hän Timo Haapasen luokse Taliin pikapalaveriin mukaan
Jorma Erikssonin. Tämän jälkeen paperit jätettiin välittömästi. Myöhemmin kesällä Järvinen tarkasti PRH:sta rekisteröinnin tilannetta ja hänelle selvisi, ettei yhdistystä
ollut voinut rekisteröidä, koska Haapanen ei ollut Suomen kansalainen.
Järvinen halusi saada rekisteröinnin valmiiksi ennen lähestyvää syyskokousta, joten järjestettiin uusi pikapalaveri – tällä kertaa Espoon golfkentällä Erikssonin tour-kilpailun yhteydessä. Rekisteröinti saatiin ajettua pikaisesti
läpi ja Järvisellä oli syyskokouksessa kerrottavanaan ilouutinen yhdistyksen rekisteröimisestä. Kokouksessa valittiin Eriksson jatkamaan aloittamaansa työtä apunaan
hallituksessa Timo Leminen, Erkki Mattila (KGV), Seppo
Virtanen (PGS eli nykyinen Tarina), Timo Haapanen (HGK)
ja Eero Järvinen sihteeriksi.
Jorma Eriksson, Elise Järvinen, FGA:n kunniajäsen Juhani Paatela ja Eero Järvinen yhteiskuvassa vuonna 1996.
Syyskokouksessa 1988 yhdistys sai uuden puheenjohtajan, kun kunnia annettiin Mikko Larviolle (IG). Hallituksessa jatkoi Eriksson, Mattila, Leminen, Virtanen ja Järvinen, uutena jäsenenä mukaan tuli Pekka Karttunen (Hyvinkää). Hallituksen jäsen Erkki Mattila valittiin suunnittelemaan vuonna 1989 Suomen ensimmäistä golfkenttäalan messutapahtumaa, joka järjestettiin seuraavana
keväänä.
Nuorelle yhdistykselle aiheutti alkuaikoina ongelmia hallituksen jäsenten väliset etäisyydet. Puheenjohtaja oli
Imatralla, sihteeri Porissa ja messujärjestäjä Tuusulassa. Noina aikoina ennen internetin yleistymistä yhteyttä pidettiin lähinnä puhelimen välityksellä. Käytännön
toimia helpottamaan avattiin myös pankkiyhteyksiä eri
pankkeihin. Tilitykset eivät kuitenkaan olleet aina ajan
tasalla, mikä johti rahastonhoitajan kannalta tilikirjanpidollisiin vaikeuksiin.
2006
2006
2007
2007
Golfkentänhoitajan
ammattitutkinnon
perusteiden uusiminen
FGA:n 20-vuotisjuhla
Tahkolla
Petteri Lehmuskosken puheenjohtajakausi
FGA:ssa alkaa
Golfkenttämestarin erikoisammattitutkinnon
perusteiden uusiminen
24
Bunkkeriuutiset 4-2011
Toro kastelee
Toro-kastelujärjestelmä kastelee viheralueet
automaattisesti, oikeassa järjestyksessä haluttuun aikaan.
Lisätiedot: Puhelin 02071 50500, www.lemminkainen.fi/omni
Bunkkeriuutiset_175x63mm.indd 1
27.4.2011 16:05:52
Seuraava syyskokous pidettiin koulutus- ja seminaariristeilyllä Tukholmaan, jossa tutustuttiin myös muutamaan
paikalliseen kenttään. Kokouksessa päätettiin, että Larvio jatkaa puheenjohtajana ja jäseninä edelleen Leminen
ja Karttunen sekä Erkki Mattila sihteerinä. Uusiksi jäseniksi hallitukseen valittiin Hannu Lempiö (PGC), Pentti Takala (TawG), Jussi Vahala (MGC) ja Elise Koskela (Amer).
J-Tradingin Ulf Juslin järjesti uuden koulutus- ja messumatkan. Tällä kertaa kohteena oli Orlandon golfmessut
Yhdysvalloissa Floridassa ja osallistujina kaikkiaan 20
kentänhoitajaa ja toiminnanjohtajaa. Matkalla vierailukohteina olivat myös Chicago, Racine, Minneapolis, Charlotte, Miami ja New York. Matkan aikana tutustuttiin golfkentänhoitokoneiden valmistukseen muun muassa Jacobsenin tehtailla sekä Turfco-leikkureihin ja Poa Annuan
tutkimukseen Minnesotan yliopistolla. Koulutusmatkalle
osallistuneet pääsivät tutustumaan useisiin golfkenttiin
myös pelaamalla. Yhtenä erikoisimmista varmasti orlandolaisen Grand Cypress Resortin kenttä The New Course, jonka topografia eli muotoilu on kopioitu legendaarisesta St. Andrewsin Old Coursesta.
Joulutervehdyksenä 1988 julkaistiin Järvisen toimittamana yhdistyksen ensimmäinen tiedotuslehtinen nimellä Greenkeepers News. Seuraavana vuonna lehti sai nimekseen tutumman Bunkkeri Uutiset, jonka toimittajana
silloin oli Päivi Leminen (SGC). Vuodenvaihteessa 19881989 FGA:ssa oli jäseniä 59. Tällä hetkellä yhdistyksessä kaikki jäsenryhmät mukaan luettuna on jäseniä 591
eli kymmenkertainen määrä.
Toimittajan kiitos
Elise järvinen (kesk.) Scott McCallumin ja Neil Thomasin kanssa
vuonna 1996.
FGA on tehnyt alusta alkaen hyvää työtä suomalaisen
golfkentänhoidon hyväksi, mikä näkyy parhaiten yhdistyksen suuressa jäsenmäärässä ja jäsenistön aktiivisessa
osallistumisessa yhdistyksen tapahtumiin. Kiitos suomalaisen golfkentänhoidon nykytilasta kuuluu ensisijaisesti
yhdistyksen perustajille, jotka etenkin alkuvuosina pistivät itsensä likoon hienon ammattimme puolesta. Kiitos!
2007
2009
2011
2011
FGA mukana järjestämässä
ensimmäisiä Golfin toimialapäiviä Porvoossa
FGA:n kymmenentenä
puheenjohtajana aloittaa
Ora Paloheimo
FGA täyttää 25 vuotta
FGA:n hallitus tekee alustavan päätöksen
osa-aikaisen toiminnanjohtajan
palkkaamisesta kaudelle 2012
Bunkkeriuutiset 4-2011
25
Työsuojelu
golfkentällä
TEKSTI: JUHA LAMPELA
KUVAT: TOMMI TURUNEN JA PIRJO HOTTI
Golfkenttien työsuojeluasioiden huomioiminen maamme kentillä vaihtelee varsin
suurella skaalalla. Vain osa kenttäyhtiöistä on paneutunut työsuojelullisiin näkökohtiin
aktiivisesti ja lain säätämällä tavalla. Golfkenttä työympäristönä on vaativa ja
kenttähenkilöstön turvallisuutta ja terveyttä uhkaavia vaaroja on jatkuvasti läsnä.
Yhteistoiminta
Vaikka työnantaja on työpaikalla työsuojelullisessa päävastuussa, työturvallisuus ja työsuojelu on yhteistoimintaa kenttäyhtiön johdon ja kenttätyöntekijöiden välillä. Työturvallisuuslaki painottaa yhteistyön merki-
26
tystä, mutta jakaa samalla vastuuta
ylimmän johdon, kentän työnjohdon
ja työntekijöiden välille. Työturvallisuuslain keskeisimpien asioiden hallinta ja työpaikkoja koskevien lakisääteisten määräysten noudattaminen täytyy kuulua jokaisen työpai-
kan rutiinitoimiin. Työsuojelun päätavoitteena on koko organisaatiolla oltava toiminta, joka pitää yllä ja
edistää työntekijöiden terveyttä, turvallisuutta ja työkykyä sekä ehkäisee
työtapaturmia ja ammattitauteja.
Kenttäyhtiön ja sen toimijoiden tu-
Bunkkeriuutiset 4-2011
lee ymmärtää työsuojelun ja työturvallisuuden laajempi merkitys työn
tuottavuuden, työn laadun ja kannattavuuden osalta. Yksinkertaistettuna asia voidaan sanoa näin: ”Mitä vähemmän varikkopäiviä ihmisillä ja koneilla on, sitä enemmän työ
tuottaa”. Samalla työsuojelun laajempi ymmärtäminen ja hyödyntäminen merkitsevät paremmin hallittua toimintaa, kehittymistä ja parempaa tulosta. Kenttäyhtiön on annettava kenttämestarille vahva tuki
työsuojelun lainmukaisessa toteuttamisessa ja valvonnassa.
Golfkentän
työturvallisuushaasteet
Työntekijöiden turvallisuuden kannalta katsottuna golfkenttä on työympäristönä haasteellinen. Peruslähtökohdat ovat usein jo vaativat. Niukat resurssit, kova vaatimustaso ja
yllätykselliset sääolosuhteet antavat
haastetta turvalliseen työskentelyyn.
Usein pelaajat vaativat kentän pelattavuuden tason nostoa. Vähillä tai lisäämättömillä resursseilla on tehtävä silloin enemmän. Toiminnan on
oltava tällöin tehokasta. Kenttähenkilöstö voi vastata vaativuushaasteeseen vain hyödyntämällä olevassa olevia resursseja tehokkaasti.
Kausiluonteisuus ja työntekijöiden vaihtuvuus ja osin puutteellinen koulutus ovat tyypillisiä piirteitä kentänhoitoalalla. Kuuden tai kahdeksan kuukauden työsopimus kentänhoitajilla on yleinen. Paluu kausiluonteiseen työhön vaatii aina työtehtävien uudelleenoppimista. Työturvallisuuteen vaikuttavat asiat tulee aina kerrata työhön paluun jälkeen.
Perehdyttämiskoulutus on osa työturvallisuutta ja perehdyttämisen
lähtökohdan on aina oltava työsuojelullinen näkökanta perehdytettävään
asiaan. Perehdyttämiskoulutuksesta
vastaa kenttämestari, yhdessä kokeneempien työntekijöiden kanssa. Perehdyttämiskoulutuksesta on laadittava kirjallinen ja allekirjoitettu dokumentti. Perehdyttäminen on oltava suunnitelmallista ja se tulee ilmetä työsuojelun toimintaohjelmassa.
NH-KONEET OY
Kerro mitä tuotteita tarvitset – Me järjestämme sen!
•
•
•
•
•
•
Maredo viheriöleikkurin paikkokylvin
Äläaina
kaiva
enää/ kaivurilla!
Tähden muotoiset vibraterät tekevät reikiä
1200 reikää
m2.
Nyt myös Ketjukaivuri
Kylvömäärä: 0.17 – 2.00 kg / 100 m2
urakointia/vuokrausta!
Tähtiterän pää asettaa siemenen maaperään
ja juuri oikeaan kohtaan.
”taloudellinen” paikkokylvin ei tuhlaa siemeniä
Sopii Toro, JD ja Jacobsen
[email protected] • www.nh-koneet.com • puh: 044-2700374
www.nh-koneet.com, [email protected], puh: 044 2700 374
hiä käytössään ei olisikaan, keskeisimmät työelämään vaikuttavat lait
on jokaisen työnantajan ja työntekijän tunnettava. Työturvallisuuteen
keskeisimmin vaikuttava laki on työturvallisuuslaki. Laki velvoittaa työnantajaa ja työntekijää toimimaan
työpaikalla työturvallisuutta edistävällä tavalla. Laki antaa varsin yksiselitteisiä velvoitteita työnantajalle
ja työntekijälle. Laki koskee jokaista
työpaikkaa ja on perustana työpai-
kan työsuojelulle. Laki korostaa työpaikan oma-aloitteista turvallisuuden hallintaa ja työpaikan yhteistoimintaa työsuojelun edistämiseksi.
Jokaista työnantajaa koskee laissa
määrätty yleinen huolehtimisvelvoite: Työnantaja on tarpeellisilla toimenpiteillä velvollinen huolehtimaan
työntekijöiden turvallisuudesta ja
terveydestä työssä. Tämä on tyhjentävä, yksiselitteinen ja kova työnantajaan kohdistuva vaatimus. Työnan-
Mitä laki sanoo
Laki on niin kuin lakimiehet sen lukee. Vaikka kenttäyhtiöillä lakimieBunkkeriuutiset 4-2011
27
tajan on suunniteltava, valittava, mitoitettava ja toteutettava työolosuhteiden parantamiseksi tarvittavat toimenpiteet. Edellä mainitut lainkohdat edellyttävät sitä, että mikään tekijä työssä ei saa vaarantaa työntekijän turvallisuutta ja terveyttä sekä
työpaikalla olevat vaara ja haittatekijät on poistettava tai korvattava vähemmän haitallisilla.
Työnantajan on jatkuvasti tarkkailtava työympäristöä, työyhteisön tilaa
ja työtapojen turvallisuutta. Työnantajan on myös tarkkailtava toteutettujen toimenpiteiden vaikutusta
työn turvallisuuteen ja terveellisyyteen. Tarkkailun on oltava jatkuvaa, pelkkä perehdyttämiskoulutus
ei ole riittävä toimenpide. Golfkentällä tarkkailun painopiste on koneiden ja laitteiden turvallisessa käytössä. Vastuu työympäristön tarkkailusta on kenttämestarilla. Työympäristön tarkkailuun on sisällytettävä työpaikan ilmapiirin ja henkisen hyvinvoinnin tarkkailu.
Työsuojelun toimintaohjelma antaa perusteet työpaikan työturvallisuuden kehittämiselle. Työsuojelun
toimintaohjelma on lakisääteinen ja
se on oltava jokaisella työpaikalla.
Pääosalta golfkenttiä toimintaohjelma puuttuu. Toimintaohjelmaan sisällytetty riskianalyysi toimii yksityiskohtaisena tieto- ja opetuslähteenä oman golfkentän vaaratekijöistä.
Työsuojelun toimintasuunnitelma ja
riskianalyysi ovat jatkuvasti kehitettäviä asiakirjoja. Molemmat asiakirjat ovat oltava työntekijöiden käytettävissä ja ovat erinomainen pohja
perehdyttämiskoulutuksessa.
Vaaran paikat
Keskusteltaessa golfkentän työturvallisuudesta kenttähenkilöstön
kanssa, usein päällimmäiseksi asiaksi nousee pelaajien lyönneillään aiheuttamat vaaratekijät. Riski pallon
osumisesta on olemassa ja vammautuminen saattaa olla merkittävä. Vaaratekijä on tiedostettu ja siihen on
olemassa golfliiton antamat toimintaohjeet. Valitettavasti joillakin kentillä on kenttähenkilökuntaa kielletty huomauttamasta pelaajia aiheuttamastaan vaaratilanteesta ja samalla
estetty golfliiton suositusten mukainen toiminta. Vaaran vähättely ja pelaajien huomauttamatta ja mahdollisesti rankaisematta jättäminen on
28
välinpitämättömyyttä kenttähenkilöstön työturvallisuuden ylläpidossa.
Käytännön työssä golfkentällä koneiden kanssa työskentely liukkaalla
alustalla aiheuttaa suurimman vaaratekijän. Huolimaton koneenkäsittely vesiesteiden ja bunkkereiden läheisyydessä asettaa työntekijän hallitsemattoman riskin alaiseksi. Huolellisuuden ja oikeiden työtapojen
opettaminen koneiden käsittelyssä onkin perehdyttämiskoulutuksen
tärkein asia. Koneiden turvalaitteiden tuntemus ja niiden oikea toiminta on edellytys turvalliselle työskentelylle. Henkilönostoihin saa käyttää
ainoastaan niihin hyväksyttyjä nostimia. Trukkipiikeillä ja traktorin kauhalla suoritettu henkilönosto on lain
mukaan kiellettyä.
Kenttähenkilöstö työskentelee
myös kemikaalien kanssa. Kasvinsuojeluaineista on oltava käyttöturvallisuustiedotteet ja ne on kerrattava aina ennen ruiskutuksia. Henkilövaaran lisäksi myös ympäristölle aiheutuvat riskitekijät on tiedostettava ennen työn aloittamista. Samoin
huoltotöissä käytettävät poltto- ja
voiteluaineet sekä rasvat ja liuottimet on sisällytettävä käyttöturvallisuustiedoteluetteloon.
Useilla golfkentillä joudutaan liikkumaan kentänhoitokoneilla yleisiksi teiksi luokitelluilla väylillä. Kentänhoitokoneita ei ole tarkoitettu tieliikennekäyttöön. Jouduttaessa liikkumaan yleisellä tiellä, liikenneturvallisuuteen on kiinnitettävä suuri huomio. Perehdyttämiskoulutus on ratkaisevassa asemassa luotaessa turvallista liikkumiskulttuuria golfkentän alueelle. Vaaralliset paikat on
tunnistettava ja niissä liikkumista
on valvottava.
Työnjohdon merkitys
työturvallisuuteen
Työturvallisuus työpaikalla on asennekysymys. Kun työntekijät ja työnjohto ymmärtävät toimiessaan tekevänsä työturvallisuustyötä yhteisen
edun eteen, toiminta on tuottavaa.
Työn johdon on tarkkailtava jatkuvasti työolosuhteita ja työilmapiiriä.
Kenttämestarin on aistittava työpaikan henki ja siinä tapahtuvat muutokset. Työkuormitusta on jaettava
työntekijöille tasapuolisesti. Mahdollisuuksien mukaan työtehtäviä tulee
kierrättää. Kierrätys takaa samalla
laaja-alaisesti hallitun kentänhoidon.
Kenttämestari kentän työnjohtajana on avainasemassa työilmapiirin
parantajana. Kaikki epäasialliseen
käyttäytymiseen, häirintään, kiusaamiseen ja syrjintään viittaavat seikat
on havaittava ennen kriisin puhkeamista ja niihin on puututtava välittömästi ja arkailematta.
Kenttämestarin on pidettävä huoli työntekijöistään. Hänen on valvottava, että työvälineitä käytetään oikein, työsuoritukset tehdään turvallisesti, annettava työntekijöilleen vastuuta, ruokittava onnistumisia, palkittava ja kiitettävä taitavasti onnistuneista työsuorituksista.
Hallitessaan työsuojelun perusteet
kenttämestarilla, kenttäyhtiön tukemana, on mahdollisuus saada käyttöönsä motivoitunut ja ammattitaitoinen, turvallisesti työskentelevä
kenttähenkilökunta, jolla on mahdollisuus tehdä tuloksekasta työtä.
Jutun kirjoittaja opiskelee Hämeen
ammatti-instituutissa golfkenttämestarin erikoisammattitutkintoon
valmistavassa koulutuksessa (Gkm
5) ja toimii kenttämestarina Lepaa
Golf:in kentällä Hattulassa.
Bunkkeriuutiset 4-2011
H A L L I T U K S E N PÄ Ä T Ö K S I Ä
Tutkintojen yhdistäminen
FGA ry:n hallitus lausui OPH:n pyynnöstä
liikuntapaikka-alan tutkintotoimikunnalta
tuleen esityksen, jossa esitetään golfkentänhoitajan ja liikuntapaikkahoitajan tutkintojen
yhdistämistä siten, että golfkentänhoidosta
tulisi osa liikuntapaikkojen hoitajan
kesäliikuntapaikkojen tutkinnon osaa.
Seuraavassa FGA ry:n hallituksen lausunto.
Lausunto Opetushallitukselle
4.7.2011
FGA Suomen kentänhoitajien yhdistys on kokouksessaan 2.7
2011 käsitellyt kantaansa kentänhoitajakoulutuksen yhdistämisestä liikuntapaikanhoitajien koulutukseen.
Kokouksen kanta oli yksimielisesti kentänhoitaja koulutuksen
säilyttämisen kannalla. Asiaa pidettiin alan erityisosaamisen
kannalta välttämättömänä. FGA ei kannata golfkentänhoitajakoulutuksen ja liikuntapaikkahoitajakoulutuksen yhdistämistä.
Nykyinen kentänhoitajatutkinto on mielestämme alan kehittymisen ja ammattiin tarvittavan osaamisen perusta.
FGA:n Hallitus
Perustelut FGA:n lausunnolle
Euroopan Unioni on yhdenmukaistamassa ammatillisia tutkintoja. Syy tähän on tutkintojen vertailu kelpoisuus eri EU maissa. Golfkentänhoidon ammattien tutkintojen vertailtavuuden
kehittämistyötä varten on perustettu EGEU (European Greenkeeping Educational Unit) Euroopan kansallisten golfkentänhoidon yhdistysten pyynnöstä. Päätös EGEU:n perustamisesta tehtiin 2008 golfkentänhoidon kattojärjestön FEGGA:n (Federation
of European Golf Greenkeepers’ Associations) yleiskokouksessa.
FEGGA:lla on jäsenenään 22 golfkentänhoidon kansallista yhdistystä tehden töitä mm. golfkentänhoidon koulutukseen ja yhteydenpitoon liittyvissä asioissa Euroopan tasolla. Kattojärjestö edustaa noin 30 000 golfkentänhoidon parissa työskentelevää henkilöä Euroopassa kansallisten jäsenyhdistystensä kautta.
partnerina. Hanke loppuu helmikuussa 2012 ja tulokset on tarkoitus julkaista FEGGAn konferenssissa ja yleiskokouksessa Prahassa helmikuun puolessa välissä 2012.
PES:n mukaiset ammatinperusteet on hyväksytty minimitasoksi
Euroopassa golfkentänhoidon ammattitaidolle FEGGA:n yleiskokouksessa alan sisällä. Mikäli Suomi yhdistää liikuntapaikka-alan
ja golfkentänhoidon tutkinnot, eivät EGEU:n määrittelemät minimivaatimukset enää täyty ja suomalaiset ammatinperusteet
eivät ole vertailukelpoiset muualla Euroopassa. Tämä vaikeuttaa mm. työvoiman liikkuvuutta ja vääristää maassamme golfkentänhoidon alalla työskentelevien henkilöiden urakehitysmahdollisuuksia.
EGEU on työstänyt PES- nimisen (Pan European Standards of
Greenkeeping Education) asiakirjan, jossa luetellaan golfkentänhoidon kolmen eri ammatin minimiosaamisvaatimus. Kolme
ammattitasoa ovat golfkentänhoitaja, apulaiskenttämestari ja
golfkenttämestari. Ammatinperusteiden rakenne on muodostettu niin, että sen avulla henkilöllä on mahdollisuus edetä urallaan ja suorittaa golfkentänhoidon opintoja maasta riippumatta.
PES:n mukaisia ammatinperusteita testataan tällä hetkellä käytännön opetustyössä Green-e -nimisessä Leonardo da Vinci
hankkeessa. Hankkeen partnereina ovat oppilaitokset Skotlannista, Suomesta (koordinaattori), Tsekin tasavallasta ja Liettuasta. Myös alan eurooppalainen kattojärjestö FEGGA on hankkeen
Bunkkeriuutiset 4-2011
29
G O L F K E N T Ä N H O I D O N T U T K I N TOTO I M I K U N N A N PA L S TA
GOLFKENTÄNHOIDON
TUTKINTOTOIMIKUNTA 8212
Toimikausi 2010 – 2013
Kokoonpano
puheenjohtaja
varapuheenjohtaja
jäsen
sihteeri
Kai Jylhä
Jan Ruoho
Tapio Mäkinen
Pirjo Hotti
OAJ/ opetus; [email protected]
FGMA/ työnantaja; [email protected]
FGA/ työntekijä; [email protected]
OAJ/ opetus; [email protected]
Golfkentänhoidon tutkintotoimikunta on OPH:n nimittämä asiantuntijaelin, joka vahvistaa oppilaitosten tutkintoesitykset tutkinnoista, ohjaa ja valvoo tutkintotoimintaa sekä kehittää tutkintoja. Tutkintotoimikunta tekee työtään kokouksissa, oppilaitoksissa ja tutkintotilaisuuksissa.
Uutta tutkintotoimikuntien työhän tuli kesällä kun näyttötutkinto-opas uudistui ja toimikunnille tuli valvontakäyntivelvoite sopimusoppilaitoksissa. Näyttötutkintoopas on se kirja, josta löytyy tiivistetyssä muodossa tutkintotoimintaan liittyvät oikeudet velvollisuudet tutkinnonsuorittajaa (henkilö), tutkinnon järjestäjää (oppilaitos) ja tutkintotoimikuntaa koskien. Kirjasessa siis kerrotaan kuka tekee, mitä, milloin ja missä. Yksiin kansiin on koottu myös OPH:n ohjeet ja lakitulkinnat sekä
määräykset.
Näyttötutkintojen
järjestämissopimukset
Suomessa on tälle hetkellä kolme oppilaitosta, joilla
on golfkentänhoitajan ammattitutkintoon ja golfkenttämestarin erikoisammattitutkintoon valmistavaa koulutusta: Hämeen ammatti-instituutti Lepaa, Kainuun
ammattiopisto- liikelaitos ja Suomen urheiluopisto Vierumäki.
Golfkenttämestarin
erikoisammattitutkinto
• Hämeen ammaati-instituutti, Lepaa
• Kainuun ammattiopisto- liikelaitos
Tutkintoja voi suorittaa myös ilman valmistavaa koulutusta. Tällöin kannattaa ottaa yhteyttä johonkin yllämainituista oppilaitoksista ja neuvotella tutkinnonsuorittamisesta oppilatoksen näyttötutkintomestarin kanssa. Mikäli koko tutkinnonsuorittaminen suorittaminen ei sovi elämäntilanteeseen, voi tutkintoja suorittaa osatutkintoina.
Osatutkintoja voi suorittaa valmistavan koulutuksen kautta tai jos taidot ja tiedot riittävät, niin osatutkintotilaisuuteen voi ilmoittautua suoraan.
Lisätietoja tutkintojen suorittamisesta saa tutkintotoimikunnalta tai oppilaitoksista.
A JA N K O HTA I STA
Tutkintotoimikunnan kotisivu:
http://www.oph.fi/koulutus_ja_tutkinnot/ammattikoulutus/tutkintotoimikunnat/muu_luonnonvara_ja_ymparistoalan_koulutus
jos saa tietoja mm. toimikunnan kokouksista ja ajankohtaisista aiheista.
Tällä hetkellä voimassa olevat tutkintojen järjestämissopimukset (13.11.2011):
Golfkentänhoitajan
ammattitutkinto
• Hämeen ammaati-instituutti, Lepaa
• Kainuun ammattiopisto- liikelaitos
• Suomen urheiluopisto, Vierumäki
30
Seuraava tutkintotoimikunnan sähköinen kokous on 10.11.2011 ja kokoukseen tulevien aineistojen tulisi olla sihteerillä viimeistään 27.10.2011.
Bunkkeriuutiset 4-2011
J Ä S E N S I HT E E R I N PA L STA
Uudet jäsenet
Nimi
Caldwell Gareth
Christian Eklund
Gröndahl Anders
Halmetoja Eero
Hautajoki Riitta
Hennier Bradley
Hyväri Eetu
Kalmi Hannes
Kannel Risto
Kumpunen Jarno
Lampenius Jan
Lehto Janne
Merinen Mikke
Mustonen Tatu
Mäntsälä Jani
Partanen Harri
Talvio Pekka
Varmavuo Ville
Vekkeli Mikko
Voutilainen Toni
Aukee Sonja
Jantunen Antti
Kettunen Janne
Ranta Marika
Ravi Erkka
Valkonen Sanna
Jäsenluokka
A-Jäsen
A-Jäsen
A-Jäsen
A-Jäsen
A-jäsen
A-Jäsen
A-Jäsen
A-Jäsen
A-Jäsen
A-Jäsen
A-Jäsen
A-Jäsen
A-Jäsen
A-Jäsen
A-Jäsen
A-Jäsen
A-Jäsen
A-Jäsen
A-Jäsen
A-Jäsen
B-Jäsen
B-Jäsen
B-Jäsen
B-Jäsen
B-Jäsen
B-Jäsen
Työpaikka
Golf Talma
Keimola Golf
Kurk Golf
Vuosaari Golf
Katinkulta Golf
Vuosaari Golf
Keimola Golf
Porin Golfkerho
Tahko Golf
Kurk Golf
Hillside Golf & Country Club
Hirsala Golf
Hillside Golf & Country Club
Keimola Golf
Vuosaari Golf
Katinkulta Golf
Gumböle Golf
Messilä Golf
Vuosaari Golf
Tahko Golf
Muurame Golf
Linna Golf
Tuusulan Golfklubi
Levi Golf
Kytäjä Golf
Muurame Golf
Golfkentänhoidon
tutkintotoimikunta
toivottaa
Hyvää ja
Tunnelmallista
Joulunaikaa sekä
Menestystä tulevalle
vuodelle 2012!
Bunkkeriuutiset 4-2011
31
MUKANA KUVIOISSA
Golfkenttä on monen ihmisen työpaikka. Kentällä työskentelee kentänhoitajia, toimitusjohtajia, rangepoikia ja
-tyttöjä, proshopin henkilökuntaa, kokkeja, kenttämestareita ja monia muita ammattilaisia. Golfalaan liittyy
lisäksi iso joukko muiden alojen edustajia. He myyvät ja toimittavat lannoitteita, koneita, kentän tarvikkeita
tai mm. viherrakennusalan palveluita. Kaikki he luovat omalta osaltaan sitä hienoa kokonaisuutta jollaisena
palaajat ja ohikulkijat golfkentät kokevat ja näkevät. Tarkoituksena on esitellä kentällä työskenteleviä sekä
näitä monien eri alojen osaajia leppoisan haastattelun merkeissä.
Risto Asikainen Berner Oy
Haastattelija: Simo Kairus
Kuka olet?
Nimeni on Risto Asikainen, minut taidetaan kyllä paremmin tuntea nimella ”Asi”. Olen töissä Berner Osakeyhtiössä, kasvinsuojelu- ja puutarhanhoito-osastolla. Hoidan
golftuotteiden myyntiä, tuotekehitystä, koulutusta,
32
suunnittelua ja kaikkea mitä golftuotteiden hyväksi voi
tehdä. Iältäni olen 58-vuotias (henkisesti 35 v.). Aviossa
ollaan oltu Hannele – vaimon kanssa jo yli kolme vuosikymmentä. Meillä on kolme jo aikuista poikaa Janne 32,
Teemu 31 ja ”iltatähti” Jonne 23 vuotta. Ammattikoulu-
Bunkkeriuutiset 4-2011
tus on Otavan maatalous- ja puutarhakoulusta, lisäksi
työn ohessa markkinointi- ja myyntijohdon koulutusta
vuosina 1985- 2000.
Asun Lappeenrannan Karhuvuoressa, v.-85 rakentamassani omakotitalossa.
Perheessä kaksi VW-autoa, Passat ja Golf.
Harrastuksia?
Koko ikäni olen harrastanut yhtä sun toista, pääasiassa
intoni on kuitenkin suuntautunut erilaisiin urheilulajeihin. Jalkapalloa vai pitäisikö sanoa potkupalloa harrastin 70- luvulla, 2 divisioonassa Lappeenrannan Pallossa.
Muistini mukaan olin joukkueen kantava voima.
Kun jalkapallo jossain vaiheessa alkoi tuntua helpolta,
päätin siirtyä kaukalopalloon. Minut oli myös siirretty
ikämiessarjaan, vaikka kivenkovaan väitin olevani henkisesti kolmekymppinen. Ei auttanut…pappojen kanssa
vaan samaan joukkueeseen. Joukkue oli nimeltään Aikapojat. Hienosti kuitenkin pärjäiltiin, hyllystä löytyy SM –
mitaleitakin. Tässä vaiheessa huomasin, että urani urheilijana sen kun vaan jatkuu, ja ylöspäin onneksi. Lappeenrannan Veiterä on tietysti kaikkien jääpalloa seuraavien penkkiurheilijoiden tuntema joukkue. Heillä on
myös Veteraanijoukkue. Siihen joukkoon liityin. Sen jälkeen olenkin pelannut vain kansainvälisiä otteluita.
Urheilu-urani ”punainen lanka” on ollut se, että pallo
pienenee koko ajan. Jalkapallohan on iso. Kaukalopallo
ja jääpallo ovat jo aikalailla pienempiä. Sama trendi jatkui, mukaan elämääni tuli vuonna 1999 tuli vieläkin pienempi pallo, nimittäin golfpallo. Se peli veikin mukanaan
aika vahvasti. Tasoitukseni on nyt 5,8 ja on kai myönnettävä, että golf ei enää ole vain harrastus…se on tapa
elää.
Työura?
Vaikka golf onkin elämäntapa, ei se ihan kuitenkaan riitä elättämään. Mies tekee mitä miehen pitää tehdä. Se
tarkoittaa työtä. Aloitin työurani juoksupoikana Hankkijan Kuopion myymälässä 70 – luvun alussa. Vuosina
1974- 75 toimin myyntimiehenä edelleen Hankkijalla,
Koillis – Savon alueella. Tämän ensimmäisen myyntijakson jälkeen siirryin MTK:n palvelukseen. Toimin järjestökonsulenttina nelisen vuotta seitemänkymmentä- luvun lopulla Etelä-Karjalan alueella. Toimipaikkanani oli
silloin Lappeenranta. Vuosina 1979-87olin osaston vetäjänä Lappeenrannan Hankkijalla. Lannoitteet, kasvinsuojeluaineet, siemenet ja muu maataloustuotekauppa
olivat työni sisältö. Hankkija oli entuudestaan tuttu työpaikka, sinne oli mukava palata.
”Eteenpäin”, kuuluu vanha Lappeenrantalainen sanonta. Sitä minäkin toteutin ja siirryin 1987 aluemyyntipäälliköksi Kemiraan. Nimet ja alueet vaihtuivat, Kemira Agro, Kemira GrowHow. Keski-suomen ja Kaakkois-suomen
alueet tulivat tutuiksi noina kahdeksana vuotena. Tuotteinani olivat pääasiassa lannoitteet, kotipuutarhatuotteet, siemenet ja vilja.
Golf tuli vuonna 2004 elämääni muutenkin pelinä. Silloin siirryin golftuotteiden myyntipäälliköksi Kemira
Growhow:n. Firmathan nykyään usein vaihtavat omistajaa ja sitä kautta myös nimeä. Niin kävi minunkin työpaikalleni. Growhow muuttui Jaraksi, työt säilyivät samana ja koko suomi oli aluettani.
Bunkkeriuutiset 4-2011
2009 tapahtui muutos, joka on voimassa tälläkin hetkellä. Olen edelleen golftuotteiden myyntipäällikkönä,
mutta palkan maksajana on Berner Oy. Työ jatkuu, kiitos loistavien kumppanien!
Nykyinen työpaikka
Tulin Berneriin golftuoteryhmän kanssa, joka oli heille
kovin vieras. Kolmen vuoden kokemuksen perusteella
voin nyt todeta liittyneeni alusta alkaen loistavaan perheeseen. Saamani tuki on ollut monipuolista ja vapaus
tehdä työtäni sanoin on sanoin kuvaamaton onni.
Kun nyt tilaisuuden sain, haluan tässä yhteydessä kertoa hieman myös Berner – perheyhtiön historiaa. Yhtiöllä on mahtava kauppatalon perinne ja maine sekä huikea lähes 130 vuoden historia.
1883
Bernerin tarina alkoi 126 vuotta sitten kun nuori, norjalainen Sören Berner saapui 1880-luvulla Helsinkiin tutkimaan 40 000 asukkaan kaupungin markkinoita. Hän
päätti aloittaa liiketoiminnan Suomessa tuomalla silliä
suoraan pyyntipaikalta Stavangerista Helsinkiin. Asiakassuhteiden laajentuessa Berner laajensi tukkukauppaa
muilla kalatuotteilla. Ensimmäiset vehnäjauhotoimitukset Amerikasta synnyttivät agentuurikaupan. Suolan, rukiin, ohran ja kalatuotteiden ohella Berner toi maahan
harvinaisempia herkkuja kuten marsipaania, lakritsia,
rusinoita ja kahvia.
1930
Maatalouden kehittyessä tuontia laajennettiin mm. lannoitteisiin. Berner tarjosi 1930-luvulla suomalaisille ensimmäisenä kasvinsuojeluaineita. Sotavuosien säännöstelyn vaikutukset näkyivät Suomessa pitkään. Berner
vastasi kasvavaan kysyntään tuomalla mm. perunajauhoja, maissitärkkelystä, glyseriiniä ja lihasäilykkeitä.
Myös eläinlääkintä tuli mukaan ja laajeni sittemmin seuraavilla vuosikymmenillä muihin sairaalatarvikkeisiin ja
laboratoriolaitteisiin.
1950
Berner vastasi sodanjälkeisen jälleenrakentamiseen
1950-luvulla hankkimalla mm. ensimmäiset kosmetiikkaedustukset. Yhtiön oma tuotanto käynnistyi teknokemian tehtaan myötä, ja laajeni 1960-luvulla hiustenhoidosta autojen tuonnin myötä autonhoitotuotteisiin.
1970-luvulla Berner vastasi kasvavaan vapaa-ajan kysyntään perustamalla Sport-osaston. Samalla vuosikymmenellä perustettiin myös elintarvikeosasto ja trukkiosasto.
33
1980
Miltä kentät näyttävät?
1980-luvulla alkoi toiminta suurtalouksien siivousalalla,
ja panostaminen sairaalalaitekauppaan jatkui. 1990-luvulla ostettiin Alkolta teknokemian (esim. Lasol) toiminnot ja Sareko Agro Oy:n liiketoiminnan oston myötä Berner kasvoi maan johtavaksi kasvinsuojelutaloksi.
1990-luvulla hankittiin tehtaineen myös Bergenheim Yhtiöiden liiketoiminta (Instrumentarium). 1990-luvun lopulla perustettiin tytäryhtiö (Berner Eesti Oü) Viroon,
jonka toiminta myöhemmin laajeni Liettuaan ja Latviaan.
Työ golfkentillä on muuttunut entistä ammattimaisemmaksi, varmaankin koulutusten kautta on ammattitaito
kasvanut kansainväliselle tasolle. Suomen golfkentät
ovat tänä päivänä täysin vertailukelpoisesti hoidettuja
verrataanpa mihin maanosaan tahansa.
Kenttien välistä negatiivista kilpailua ei ole Suomessa
havaittavissa. Mieluumminkin on ilmiöitä, jossa kentät
pyrkivät läheiseen yhteistyöhön naapurikenttien kanssa.
Tämä kaikki on pelaajien eduksi, koska golffarit ovat
myös ”kenttäbonggareita” sanan varsinaisessa merkityksessä.Yksi uusi kenttä alueelle tuo vieraspelaajia myös
muille alueen kentille.
Tulevaisuudessa kenttien tulee keskittyä hyvään viheriöitten peruskuntoon. Pois kilpailu leikkuukorkeuksista
ja viimeisistä senteistä nopeuksissa. Hyvä kenttien peruskunto takaa tyytyväisempiä pelaajia kentillä.
Golffarin motto tulisi olla:
”Haastan itseni tällä kentällä, näissä olosuhteissa, pelaamaan mahdollisimman hyvän kierroksen.”
2000
2000-luvun alussa ostettiin Heinävedeltä uusi, ajanmukainen teknokemian tehdas, johon siirrettiin Herttoniemen tehtaan tuotanto (mm. vesipohjaiset hygieniatuotteet). Ruotsista ostettiin kasvinsuojeluaineiden tukkuliike Gullviks, joka myöhemmin sulautui yhteen Bröderna
Berner Handels Ab:n kanssa. Muita merkittäviä yrityskauppoja 2000-luvulla ovat olleet: Nokian Jalkineet, LVherkän ihon tuotteet, Herbina-hygieniasarja, Rajamäen
etikka liiketoiminta sekä Grow How liiketoiminta. Vuonna 2008 päätettiin keskittää yhtiön kaikki logistiikkatoiminnot yhteen, ajanmukaiseen logistiikkakeskukseen
Vantaan Viinikkalaan. Logistiikkakeskus otettiin käyttöön 14.1.2009 . Yhtiön toimitusjohtajana on vuodesta
1987 toiminut perustaja Sören Bernerin pojanpojanpoika George Berner. Tänä päivänä Berner on aikaansa seuraava monialakonserni, markkinoinnin ja myynnin erikoisosaaja, jonka toiminnan tavoitteena on pitkäjänteinen kumppanuus eri sidosryhmien kanssa.
Myyntityö
Golfala on meillä suomessa tunnetusti kausiluontoista
tekemistä. Talvi tulee ja katkaisee sekä pelaamisen että
kentänhoidon. Tälle emme kukaan mitään voi. Minun on
työssäni noudatettava samaa rytmiä kuin asiakkaatkin.
Lokakuusta maaliskuulle aikani ja työpanokseni vievät
tulevan kauden tuotteiden myynti ja kenttäkohtaisten
suunnitelmien teko. Toimitusten koordinointi jo tässä
vaiheessa heti kauppojen varmistuttua takaa sen, että
tuotteet ovat kentillä silloin kun kausi alkaa. Sekin on
asia joka saattaa paljon eri keväiden välillä. Lisäksi suomi on mahdottoman pitkä maa.
Koulutustilaisuudet, messut ja koulutusseminaarit
suomessa ja ulkomailla painottuvat pääasiassa talvikauteen. Olen aktiivisesti mukana myös FGA:n sekä FGMA:n
tapahtumissa. Toimistotyötä riittää, etä- ja lähityönä.
Mukavaa kun nykyisillä laitteilla voi hoitaa näitä paperitöitä milloin ja missä vain.
Huhtikuusta syyskuulle, siis samoihin aikoihin kun
kentätkin ovat auki, minäkin jalkaudun kentille. Käyttökauden tuotteiden myynti kuuluu nyt työhöni. Vaikka
ennakko-ostot pyritäänkin tekemään aina mahdollisimman tarkasti, tulee usein eteen akuutteja tarpeita. Ne
hoidan kuntoon. Seuraavan vuoden tuote- ja myyntisuunnittelu käynnistyy jo kesäkuulla. Summa summarum; Golfkenttäkäynnit muodostavat pääosan työajastani kesäaikaan.
Lomaa pyrin pitämään niin talvella kuin kesälläkin. Lomani ovat golfpainotteisia. Perheessämme kun on kolme
aktiivipelaajaa. Jostain syystä kaveritkin pelaavat golfia.
34
Golfin pelaaminen
Minulta kysyttiin kolmea Suomen parasta golfkenttää
1. Kotikenttäni Viipurin Golf, Tuosan saaressa
- kauneus
- hiljaisuus
- haasteellisuus
- henki
2. Kaikki loput pelaamaani 100 kenttää ovat jokainen
omalla tavalla ainutlaatuisia ja parhaita
3. Kentät joita en ole pelannut , en pysty arvostelemaan koska en luota kuulopuheisiin
Oma golfurani on, korkeasta iästäni huolimatta on melko lyhyt, mutta sitäkin intensiivisempi.
Aloitusvuosi 1999
Kotikenttä Viipurin Golf, Etelä –Saimaan golfkenttä/Kahilanniemi
Pelikierroksia kertyy vuosittain 60-80, joista kilpailukierroksia 25 – 30.
Perheessä pelataan aktiivisesti:
Jonne, pro-golffari pelaa Ecco-Tourilla ja FinnishTourilla
Teemu, klubipelaaja, tasoituksella 10.
Vaimolla grencard, mutta ei pelaa.
Oma tasoitus 5.8, pelitaito vähän sinnepäin.
Bägissa:
Ping -raudat, Ping -hybridit, Odyssey -putteri, Callawaydraiveri Srixon -pallot ja Berner -griinihaarukat ja -teet.
Tulevaisuus ja tavoitteita
Omat tavoitteet golfissa:
Pelata hymyissä suin seniorigolfia maustettuna ”samaanimaisella” lähipelillä.
Tulevaisuuden suunnitelmat:
Tehdä ”unelmista” totta
Ja kyllä, aion jäädä tästä työstä joskus eläkkeelle ja siirtyä bunkkerikoneen kuljettajaksi
Bunkkeriuutiset 4-2011
I L M O ITTA JAT
Koneet, Laitteet, Tarvikkeet
Golden Pro Oy Hankkija-Maatalous Oy
Hako Ground & Garden Oy J-Trading Oy NH-Koneet Oy Lemminkäinen
010-2179 804
020-4477 266
Urakointi, Palvelut
Masiineri Oy Backtee Oy
0400-478 302
0500-424 240
Siemenet
09-5028 238
Alastaro
Golfin Virttaankankaan golfkenttä kunnioittaa alustansa puoAlastaro Golfin Virttaankankaan golfkenttä kunnioittaa alustansa puolesta perinteitä. Virttaan kenttä o
lesta
perinteitä. Virttaan kenttä on alkuperäisten merenranta-linksien
merenranta‐linksien tavoin kokonaan hiekkapohjainen. Pelaaminen on säästä riippumatta miellyttävä
tavoin kokonaan hiekkapohjainen. Pelaaminen on säästä riippumatta
rullaa väylillä ja kentän pohja imee sateet nopeasti sisäänsä. Alastaro Golf Oy omistaa harjulla 78 heht
miellyttävää,
kun pallo rullaa väylillä ja kentän pohja imee sateet nokangasmaisemaa. Kentän lay‐out on mukavan väljä ja alkuperäistä maastoa jää väylien varsille yllin ky
peasti
sisäänsä. Alastaro Golf Oy omistaa harjulla 78 hehtaaria kaunisGolfissa olet luonnon keskelle hoitamassa nykyaikaista ympäristöystävällistä golfkenttää. ta
kangasmaisemaa. Kentän lay-out on mukavan väljä ja alkuperäistä
maastoa
jää väylien varsille yllin kyllin. Alastaro Golfissa olet luonnon
Haemme ammattitaitoista Kenttämestaria keskelle
hoitamassa nykyaikaista ympäristöystävällistä
golfkenttää.
‐ Valittavalta kenttämestarilta odotamme o alan koulutusta (myös vastavalmistuneet huomioidaan) Haemme ammattitaitoista Kenttämestaria
Tervetuloa Alastaro Golfiin o alan kokemusta – Valittavalta kenttämestarilta odotamme
o suunnitelmallisuutta Alastaro Golfin Virttaankankaan golfkenttä kunnioittaa alustansa puolesta perinteitä. Virttaan kenttä on alkuperäisten o alanokoulutusta
(myös vastavalmistuneet huomioidaan)
merenranta‐linksien tavoin kokonaan hiekkapohjainen. Pelaaminen on säästä riippumatta miellyttävää, kun pallo joustavuutta rullaa väylillä ja kentän pohja imee sateet nopeasti sisäänsä. Alastaro Golf Oy omistaa harjulla 78 hehtaaria kaunista o alanokokemusta
esimiestaitoa kangasmaisemaa. Kentän lay‐out on mukavan väljä ja alkuperäistä maastoa jää väylien varsille yllin kyllin. Alastaro o suunnitelmallisuutta
Golfissa olet luonnon keskelle hoitamassa nykyaikaista ympäristöystävällistä golfkenttää. o joustavuutta
Lähetä vapaamuotoinen hakemus 31.10.2011 mennessä [email protected] Haemme ammattitaitoista Kenttämestaria o esimiestaitoa
‐Liitä mukaan lyhyt yhteenveto koulutuksestasi, työkokemuksestasi ja palkkatoivomuksesi. Avustamme
Valittavalta kenttämestarilta odotamme o alan koulutusta (myös vastavalmistuneet huomioidaan) hankinnassa. Lisätietoja tehtävästä antaa toimitusjohtaja Markku Mäkitalo 0500‐534054 ja Mika Nurm
Lähetäo vapaamuotoinen
hakemus 16.12.2011 mennessä
alan kokemusta Oy 050‐4302557. www.alastarogolf.fi o suunnitelmallisuutta [email protected]
o
joustavuutta o esimiestaitoa Liitä mukaan lyhyt yhteenveto koulutuksestasi, työkokemuksestasi ja
Lähetä vapaamuotoinen hakemus 31.10.2011 mennessä [email protected] palkkatoivomuksesi. Avustamme asunnon hankinnassa. Lisätietoja
Liitä mukaan lyhyt yhteenveto koulutuksestasi, työkokemuksestasi ja palkkatoivomuksesi. Avustamme asunnon tehtävästä antaa toimitusjohtaja Markku Mäkitalo 0500 534 054 ja
hankinnassa. Lisätietoja tehtävästä antaa toimitusjohtaja Markku Mäkitalo 0500‐534054 ja Mika Nurminen/Schetelig Oy 050‐4302557. www.alastarogolf.fi Mika Nurminen/Schetelig Oy 050 430 2557. www.alastarogolf.fi
Lannoitteet
Arctic Nature Product Berner Oy 050-5708 572
0500-558 801
Koulutus
Kainuun ammattiopisto 08-6165 6602
Golfkentät
GOLF_175x130mm_1044.pdf
Alastaro Golf
Tervetuloa
Alastaro Golfiin
Tervetuloa Alastaro Golfiin 09-2411 020
010-7683 421
040-5874 045
020-7458 600
044-2700 374
020-715 000
Maa-ainekset
Sibelco Nordic Oy Ab
Lohja Rudus Oy
S.G. Nieminen Oy
1 11/1/2010 3:07:28 PM
02-7247 824
C
M
Y
CM
MY
CY
CMY
K
Laajan ja korkealaatuisen tuotevalikoimamme lisäksi meillä on tarjota
teille uusinta teknistä asiantuntemusta ja ensiluokkaista asiakaspalvelua.
Uskomme, että näistä on hyötyä myös teidän yrityksellenne.
Soita ja kysy lisää!
Myynti: Nina Piippo
Puh: 010 217 9804
Gsm: 040 553 4110
sähköposti: [email protected]
Tilaukset:
Säkylän tehdas: Eija Männistö
Puh 010 217 9875
GSM 0400 415 190
Karvian tehdas: Marita Kangas
Puh 010 217 9851
GSM 050 440 1201
Bunkkeriuutiset 4-2011
Sibelco Nordic
Mikkelänkallio 3
02770 Espoo
+358 10 217 9800
[email protected]
www.sibelconordic.com
Hiekkatoimittajalla uusi
lippu salossa!
Sibelco Nordic Oy Ab toimittaa teille myös tulevana kautena
• katehiekat
• bunkkerihiekat
• väylähiekat
• kasvukerrosmateriaalit
35
T U OT E U UT I S IA
Kasteluveden automaattiset suodattimet
Huonolaatuinen vesi aiheuttaa paljon ongelmia kastelujärjestelmien
toiminnassa. Veteen sekoittuu kastelualtaissa humusta ja kiintoainesta, jotka tukkeuttavat sadettimia ja
magneettiventtiileitä.
Ongelmasta päästään eroon asentamalla järjestelmään suodatin. Automaattinen Orival-suodatin asennetaan pumpun jälkeen pumpun painepuolelle. Vesi virtaa suodattimes-
Suodatin 100 m3/h Harjattula Golf Oy
sa teräsverkon läpi, jolloin kiintoaines ja humus jäävät verkolle. Suodatin puhdistuu automaattisesti vastavirtahuuhtelun avulla.
Suodatin huuhtelee tyypillisesti
muutaman tunnin tai vuorokauden
välein, jolloin huuhteluun kuluu
vettä noin 50-100 litraa/huuhtelu.
Huuhtelu kestää 8-14 sekuntia, eikä
veden virtaus suodattimen läpi kat-
Kesän 2012 toimitukset on hyvä tilata jo tammikuussa, jolloin suodatin ehditään toimittaa ja asentaa
reilusti ennen uuden kauden alkua.
Lisätietoja antaa Jari Maijanen
p. 044 788 1620 AQUATOR OY
Kolme suodatinta, 3 x 56 m3/h Oulun Golf Oy
GOLFKENTTIEN
GOLFKENTTIEN
GOLFKENTTIEN
SUUNNITTELUSUUNNITTELU
SUUNNITTELU
PERUSKORJAUS
PERUSKORJAUS
PERUSKORJAUS
RAKENTAMISEN
URAKOINTI
RAKENTAMISEN
URAKOINTI
RAKENTAMISEN
URAKOINTI
VALVONTA
VALVONTA
VALVONTA
KENTÄNHOIDON
NEUVONTA
KENTÄNHOIDON
NEUVONTA
KENTÄNHOIDON
NEUVONTA
36
kea tänä aikana. Suodatin ei tarvitse
ulkopuolista huuhteluvettä, sähköä
eikä paineilmaa.
BACKTEE
OY OY
BACKTEE
OY
BACKTEE
Jorma
Eriksson
Jorma
Eriksson
Jorma
Eriksson
0500
424424
240424
0500
0500
240240
[email protected]
[email protected]
[email protected]
Purotie
3 B 57
Purotie
B 57
Purotie
3 B357
00380
Helsinki
00380
Helsinki
00380
Helsinki
Bunkkeriuutiset 4-2011
T U OT E U UT I S IA
Rainbird IC sadetusjärjestelmä
Moni on kuullut Rainbird IC järjestelmästä mutta harva tietää miten
se eroaa vastanotin järjestelmään.
Normaalisti sadettimissa ja magneettiventtiileissä on solenoidit mihin liitetään vastaanottimet jotta
voimme ohjata sadettimia ja venttiileitä. IC järjestelmässä Rainbird on
yhdistänyt solenoidin ja vastaanottimen yhdeksi osakasi, tästä tulee lyhenne IC, Integrated Control. IC yksikkö sijaitsee solenoidin paikalla,
katso kuva.
Huolto ja vikaetsintää nopeuttaa
parempi ohjelma diagnostiikka sekä
liitosten vähäinen määrä. Lähes
kaikki vikaetsinnät voi suorittaa
tietokoneen kautta.
Rainbird IC järjestelmän kommunikointi on huomattavasti nopeampaa
kuin vastaanotin järjestelmässä.
Koska kaikki ”tieto” on yhdessä
osassa ja kaikki sadettimet ovat ns.
”valve in head” sadettimia niin vikojen eliminointi ja osien vaihto on
erittäin helppoa.
IC yksikkö on helposti vaihdettavissa ilman työkaluja. Yksikkö istuu
sadettimessa kierrekiinnityksellä.
Luotettavuus
Rainbird on kehittänyt IC järjestelmää pitkään ennen kun se tuotiin
markkinoille. Järjestelmä oli kenttätestissä yli vuoden neljällä eri kentällä Yhdysvalloissa. Ensimmäiset
asennukset tehtiin Yhdysvalloissa jo
2007.
IC järjestelmän edut:
Helppo asentaa
50% vähemmän kaapeliliitoksia.
Yli 50% vähemmän kaapelia kuin
sateliittijärjestelmässä.
Helppoa laajentaa. Jos haluaa lisätä
sadettimia myöhemmin riittää kun
vetää putken ja kaapelin lähimmäisestä sadettimesta.
Asennus/huolto
Vähemmän kaapeliliitoksia ja työvaiheita pienentävät asennuskustannuksia.
Bunkkeriuutiset 4-2011
Järjestelmä on suunniteltu sammuttaa IC yksikön jos ilmenee ohjauspuolella joku ongelma, esim. kaapeli poikki, yhteys keskukselta tietokoneelle katkea jne.
IC järjestelmä kestää ukkosta paremmin kuin perinteinen vastaanotin järjestelmä. Yksi syy siihen on
parempi ukkossuoja ISCD mutta toinen syy on itse IC yksikkö. IC yksikkö kestää hetkellisesti korkeampia
jännitepiikkejä kun perinteinen
solenoidi. IC yksikkö kuluttaa virtaa
ainoastaan silloin kun päälle käsky
tulee. Yksikkö ei kuluta virtaa kun
se on päällä tai kun se sammutetaan.
ton. Esim. Rainbird Cirrukseen saa
liitetty jopa 36000 kpl IC yksikköä.
On mahdollistaa ajaa Rainbird vastaanotin järjestelmää ja IC järjestelmää samasta tietokoneesta ja ohjelmasta samanaikaisesti.
Suunnittelijoilla on helppo tehdä
muutoksia kastelusuunnitelmiin jälkeenpäin. Sujuu nopeammin ja helpommin.
Kentällä ei ole mitään silmään pistäviä kaappeja jotka häiritsevät maisemia. Kaikki liitokset ovat sadettimen
vieressä maan alla.
IC järjestelmä on oikea ”Valve in
head” järjestelmä, se on suunniteltu toimimaan erittäin joustavana työkaluna kenttähenkilökunnalle. Ohjaamalla sadettimia yksitellen saa veden sinne minne tarvitaan eikä kastella turhaan. Täsmällisellä kastelulla säästetään
luontoa, sähköä ja kentän kunto
paranee!
Lisää tietoa löytää:
http://www.rainbird.com/golf/
products/field/ICsystem.htm
tai
Martin Railila
Projektimyyntipäällikkö
Schetelig Oy
Tiilitie 14,
FI-01720 Vantaa
tel
gsm
+358 9 852 06209
+358 40 5777086
www.schetelig.com
Helppo suunnittelu
Ei vaadi monimutkaisia laskutoimituksia ja kapasiteetti on lähes lopu-
37
KOLUMNI
Mitens tää kakku ny
Posteljooni toi uusimman Golf-lehden ja silmiin pisti ensimmäiseksi Tarmion pääkirjoitus. Pakko todeta,
että täyttä asiaa alusta loppuun ja oman pään sisällä rupesi pyörimään liuta kysymyksiä aiheen tiimoilta. Kenelle näitä kenttiä tehdään ja millä säännöillä
niitä pelataan? Onko tarve muokata kentät huonoimman pelaajan mukaan vai olisiko huonoimman pelaajan kehityttävä pelaajana? Mistä tässä pelissä oikein on kyse? Miten tämä liittyy kentänhoitoon ja mikä helkkarin kakku?
Suomalaista golfia vaivaa ns. draiverikulttuuri,
unohtamatta tietenkään tätä amerikkalaisten, sokerilla kuorrutettujen kenttien visuaalisen ilmeen pakonomaista kopiointitarvetta. Siitä kuitenkin tuonnempana lisää. Karrikoiden kuvailtuna jotenkin näinhän se
menee: otetaan se mopon tankki sieltä bägistä lähes
joka väylällä ja annetaan palaa. Mikäli pallo ei löydy
sieltä silmiä hivelevästä, lyhyeksi leikatusta lentokentän kokoisesta vihreästä "raffista", lyödään niin monta kertaa uudestaan, että lopulta todetaan vian löytyvän vanhasta draiverista ja juostaan tilaisuuden tullen
ostamaan se viimeisin, vieläkin isompi mopon tankki,
josta melko varmasti löytyy kohta puolin Nasa:n teknologialla varustetut vauhtipyörät yökiikaria ja lasertähtäintä myöten. Jos kyseessä on väylä, jonka griini olisi helposti saavutettavissa kahdella helpohkolla
raudalla, pitääkö draiverilla räkivä pelaaja palkita siitä, että onnistui lyömään pallon se kuuluisa 150 metriä eteen ja yhtä paljon sivulle? Sama kuviteltu himopelaaja käy kerran vuodessa jossain skoteissa keräämässä joka ikisen takiaispallon lahkeisiinsa ja muistuttaa samaan hengenvetoon kuinka siellä oli niiiiiii-in
hienot kentät, mutta täällä kotomaassa siinä ja siinä
kohtaa raffia se pallo ei löydy, vaikka on jo pari sataa
palloa lyönyt niille nurkille vuodesta toiseen.
Itse henkilökohtaisesti jostain syystä onnistun löytämään sen kaikkein kauheimman elefanttiheinän, oli
se sitten viisi metriä tai viisikymmentä metriä väylän
laidasta, kaikki tämä mailoilla mopontankista (350cc)
sändäriin. Välillä tuntuu jopa siltä, että olisi parempi jos väylät saisivat kasvaa sitä elefanttiheinää ja ne
raffit leikattaisiin väyläkorkeuteen, tosin veikkaan että omat "väyläosumat" tältä osin paranisivat huomattavasti. Ongelma omalla kohdalla ei siis ole kentässä vaan omissa taidoissa. Monella kentällä raffit leikataan matalaksi silmänkantamattomiin ja yleisin perustelu on se, että kierrosajat venyvät liian pitkiksi,
kun kaikki pelaajat etsivät palloa "joka" väylällä. Kun
tällainen kenttä viritetään muutama kerta kesässä ki-
38
sakuntoon, tarkoittaa se yleensä vain griinien muokkaamista niin liukkaiksi kuin kisan luonne vaatii. Suomalaisen pelikulttuurin ja etenkin kentänhoidon kannalta henkilökohtaisesti pidän parempana, jos kenttien luonnetta muutettaisiin tasapuolisesti koko kentän alueella, ei vain siellä griinillä. Annetaan griinien
olla siinä klubituupparinopeudessa, mutta tuodaan
mukaan vaikeusastetta muilta osin kenttää. Kyllä se
"Siperia opettaa", kun kassillinen upouutukaisia prooveeykkösiä on lauottu sata metriä väylän sivuun. Kaikki voittaa.
Teknisellä tasolla kentän hoitaminen on muuttunut viime vuosikymmeninä suurin harppauksin ja tulevaisuudessa suurimmat muutokset tulevat koskemaan taloudellisuutta, jopa sellaisilla alueilla, joita ei
uskoisi täällä tuhansien järvien maassa tulevan vastaan. Makea vesi alkaa olla vakavasti otettava kauppatavara ympäri maailman ja väitän, että jos ei lähitulevaisuudessa, niin tulevaisuudessa myös meidän
pohjavesivarantoja aletaan kuskaamaan tankkereilla
ympäri maailman. Vedelle laitetaan jossain vaiheessa
hintalappu ja jokainen meistä joutuu maksumieheksi. Tähän olisi syytä varautua jo etukäteen sijoittamalla mahdollisuuksien mukaan taloudellisempaan sadetusjärjestelmään, optimoimalla joka kohteen sadetukset tai jopa karsimalla joitakin turhempia pois, tinkimällä siitä heinän väristä ja keskittymällä kuivuutta
kestäviin heiniin, sekä tietenkin miettimällä kentän
visuaalinen luonne uusiksi leikkuualueiden osalta. Tämä ei tarkoita sitä, että missään pelin kannalta oleellisessa asiassa täytyisi mennä huonompaan.
Pääkirjoituksessaan Tarmio kysyy, kuinka moni
kentistä uskaltaa liputtaa luonnonmukaisuuden puolesta niin kauan kuin naapurikentät pitävät kiinni vihreydestään, vehreydestään ja kaikin puolin huolitellusta ilmeestään? Olen täysin samaa mieltä Tarmion
kanssa pääkirjoituksen aiheen suhteen, mutta on pakko todeta että mikäli katsotaan kenttiä lajin syntymämaassa, Brittein saarilla, huomataan että huoliteltu
ilme ei tarkoita ikivihreää, joka nurkasta kynsisaksin
trimmattua virheetöntä luomusta. Kotimaisten silminnäkijöiden mukaan Liverpoolin kentällä, jossa pelattiin British Open, väyliltä löytyi rikkaruohoa ja griineiltä runsaasti sammalta, mutta kuulemani mukaan paikallinen kenttämestari vain naureskeli asialle. Itse kisan aikana väylät olivat mallia "kärähtäneet".
Huonona pelaajana otan usein kiksit kierroksen aikana tarkastelemalla kentän visuaalista ilmettä, bongailemalla eläimiä sekä muita ötököitä ja keskittymäl-
Bunkkeriuutiset 4-2011
koristellaan?
lä lähes kaikkeen muuhun kuin itse peliin (missä taitaakin olla se itse vika :D). Kenttiä kiertäessäni monesti tulee mieleen "tuota en leikkaisi noin" tai "kunnon niitty näyttäisi tuossa todella hienolta". Yritän
mielessäni yhdistää visuaalisen puolen, leikkuualueiden vaikutuksen itse peliin ja mahdolliset säästöt kyseisiltä alueilta kauden aikana.
Ihminen on siitä jännä vekotin, että sillä on taipumus oppia virheistä ainakin joissain määrin. Kun Siperia on sen muutaman kerran opettanut, että vaikkapa väylälle x ja y riittää avauslyöntiin ihan hyvin
rauta 7 väylää reunustavan pitkähkön heinikon takia,
tapahtuu yleensä seuraavaa; pelaaja kehittyy pelaajana, tulokset paranevat, kierrosnopeus kokee pienoisen mullistuksen, peli tulee monipuolisemmaksi ja
ne vaaroista ilmoitavat FORE!-huudot vähenevät. Mikäli aiemmin mainitut toimet heinän valinnan ja kastelun optimoinnin taholta yhdistetään tähän skenarioon, kentänhoidon kannalta tämä tarkoittaa turvallisempaa työympäristöä, pienempiä polttoainekuluja kauden aikana, pienempää tarvetta lannoitukselle, nopeampia leikkuurutiineja, jolloin kentänhoitaja
on harvemmin siellä kentällä pelaajia "häiritsemässä",
parempaa jälkeä vähine leikkuujätteineen siellä hoidetulla alueella ja enemmän työvoimaa siellä, missä
sitä milloinkin tarvitaan. Sen lisäksi että tällä helpotetaan huoltomiehen taakkaa eli mitä harvemmin se
kone pyörii siellä kentällä, sitä pitempään terät pysyvät terävinä ja kone ehjänä.
Lopuksi siihen helkkarin kakkuun ja sen koristeluun. Koska paperilla kaikki näyttää aina niin paljon
paremmalta, olen jo vuosia sitten kehittänyt ultimaalisen ratkaisun näihin ongelmiin: oma kenttä. Tähän
kohtaan piti alun perin tulla luonnehdinta täydellisestä brittityylisestä puistokentästä punaisine bunkkerihiekkoineen (täytyyhän sitä jollain elvistellä), mutta
muutin mieleni ja seuraavaksi piti luonnehtia vieläkin
upeampi links-kenttä, jonka erikoisuutena on luonnonvaraiset kolibrit, papukaijat ja pelikaanit (mun
kentillä elvistellään paljon). Valinta meni kuitenkin
niin vaikeaksi, että kerron vain, miten näille kentille
pääsee jäseneksi eli vain kutsulla jos silloinkaan. Ensimmäiseksi jäseneksi olisi pakko kuitenkin kutsua,
tai pikemminkin houkutella laadukkaalla single maltilla, viime FGA kisoissa tyylikkäästi skotlantilaiseen
tyyliin pukeutunut herrasmies. Tuskin voisin parempaa koristetta kentälle hankkia.
Asiantuntevia
ratkaisuja
suomalaisille
golf- ja
urheilukentille
Risto Asikainen puh. 0500-558 801,
[email protected]
PL 15, 00131 Helsinki
Jean Johansson
Bunkkeriuutiset 4-2011
Bunkkeriuutiset_85x262mm_10.10.indd 1
39
10.10.2011 15.25
Hauskaa Joulua,
Rentouttavaa ''Kesälomaa''
ja
kaikille
toivoo
FGA