Bunkkeriuutiset 2/11 - Suomen Golfkentänhoitajien Yhdistys
BUNKKER UUTISET 2 • 2011 SUOMEN GOLFKENTÄNHOITAJIEN YHDISTYS · FINNISH GREENKEEPERS´ ASSOCIATION Nyt juhlimme Scotts-lannoitteiden 20-vuotisjuhlaa Suomessa. Teidän luottamuksenne tuotteitamme kohtaan on tehnyt sen mahdolliseksi – KIITOS! 20 YEARS Juhlan kunniaksi tarjoamme 50 ensimmäiselle tilaajalle makean yllätyksen! – lyömätön yhdistelmä: asiantuntemus, laatutuotteet ja tulokset – BUNKKER UUTISET Bunkkeri-Uutiset on Suomen Golfkentänhoitajien Yhdistys – Finnish Greenkeepers´ Association ry:n virallinen jäsenlehti ja alan ammattilehti, joka jaetaan kaikille yhdistyksen jäsenille ja golfkentille. Lehti ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Sisällysluettelo Pääkirjoitus – puheenjohtaja Ora Paloheimo . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 4 Opintomatka Skotlantiin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 6 Feggan konferenssi Islannissa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 10 Koetuloksia luhtaröllin talvehtimisesta Norjasta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 14 Nurmikonsiementuotannosta lyhyesti . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 16 Ympäristöjärjestelmä golfkentän työkalupakissa - osa 1 . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 20 Ajankohtaista . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 22 Pohjoismainen kentänhoitajien tapaaminen 2011 . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 25 Mukana kuvioissa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 26 Ruiskutusajoneuvot . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 28 Golfin toimialapäivät . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 30 Tuoteuutisia . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 32 Tarkkaa kasvinsuojelua . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 34 Lehdessä julkaistut kirjoitukset eivät välttämättä edusta yhdistyksen virallista kantaa. FGA ry – Suomen Golfkentänhoitajien yhdistys Suomen Golfkentänhoitajien yhdistys – Finnish Greenkeepers Association r.y. kokoaa yhteen ammatikseen golfkenttiä hoitavat henkilöt. Tavoitteena on edistää heidän työhönsä kuuluvia asioita sekä harjoittaa ammatillista tiedotus- ja koulutustoimintaa. Yhteystiedot Puheenjohtaja Ora Paloheimo Vammala 040 716 2364 [email protected] Varapuheenjohtaja Tuukka Mönttinen Vihti 040 766 4394 [email protected] Sihteeri: Pasi Sallinen Siilinjärvi 020 187 8709 [email protected] Rahastonhoitaja: Jäsenet: Timo Puusaari Vantaa 040 705 6372 [email protected] Peter Gilbert Kuusankoski 050 564 8152 [email protected] Tommi Turunen Nurmijärvi 045 7731 3141 [email protected] Pasi Voutilainen Oulu 050 521 86 29 [email protected] Tapio Mäkinen Oulu 0440 581 292 [email protected] Koulutustoimikunta: Pasi Voutilainen ja Pasi Sallinen Ympäristötoimikunta: Ora Paloheimo ja Tommi Turunen Kilpailutoimikunta: Tommi Turunen ja Petteri Lehmuskoski Kansainvälisten asioiden toimikunta: Tuukka Mönttinen ja Peter Gilbert Nettitoimikunta: Pasi Voutilainen ja Mika Nurminen Risteilytoimikunta: Tapio Mäkinen ja Pasi Sallinen Lehtitoimikunta: Tuukka Mönttinen Ora Paloheimo Tiina Kotajärvi Tommi Turunen Jean Johansson Simo Kairus Pirjo Hotti Bunkkeriuutisten päätoimittaja: Pirjo Hotti Kajaani 044 7970 866 tai 050 5271 571 [email protected] Bunkkeriuutisten ilmoitusmyynti: Tuukka Mönttinen 040 766 4394 [email protected] Bunkkeri Uutisten aineistojen eräpäivät ja ilmestyminen numerot 3–4 lehti 3 28.6.2011 15.7.2011 lehti 4 13.10.2011 1.11.2011 Tekstiaineistot päätoimittajalle tai taittajalle sähköpostina [email protected] tai [email protected] Taitto Forssa Print Paino Forssa Print 03 4155 677, fax 03 4155 726 Faktori Hannu Kurkikangas [email protected] 03 41 551 Ainutlaatuiset rinneominaisuudet Paraller Series Ainutlaatuiset 4-vedon rinneansiosta! ominaisuudet Ainutlaatuiset Paraller Series rinne4-vedon Ainutlaatuiset ominaisuudet ansiosta! rinneParaller Series ominaisuudet 4-vedon Paraller Series ansiosta! 4-vedon ansiosta! Tehokas Kubotan 60 hv 4-sylinterinen turbomoottori! Ylivoimainen Tehokas Kubotan teho / työleveys 60 hv 4-sylinterinen suhde! turbomoottori! Tehokas Kubotan Ylivoimainen 60 hv 4-sylinterinen teho / työleveys Tehokas Kubotan turbomoottori! suhde! 60 hv 4-sylinterinen Ylivoimainen turbomoottori! teho / työleveys Ylivoimainen suhde! teho / työleveys suhde! Leikkurit ovat aidosti muutettavissa parissa minuutissa alle Leikkurit ovat jättävistä taakse aidosti muutettaheittäviksi! vissa parissa Leikkurit ovat minuutissa alle aidosti muutettajättävistä taakse Leikkurit ovat vissa parissa heittäviksi! aidosti muutettaminuutissa alle vissa parissa jättävistä taakse minuutissa alle heittäviksi! jättävistä taakse heittäviksi! MAAHANTUONTI, MYYNTI JA HUOLTO SAMAN KATON ALLA on ainoa aito rough- ja semirough AR-522 leikkuri! on ainoa aito rough-AR-522 ja semirough onleikkuri! ainoa aito rough- ja semirough leikkuri! KURIIRITIE 15, 01510 VANTAA PUH 020 7458 600 WWW.J-TRADING.FI MYYNTI JA HUOLTO MAAHANTUONTI, SAMAN KATON ALLA MYYNTI JA HUOLTO SAMAN KATON ALLA PUH 020 7458 600 KURIIRITIE 15, 01510 VANTAA WWW.J-TRADING.FI PUH 020 7458 600 WWW.J-TRADING.FI AR-522 on ainoa aito rough- ja semirough leikkuri! AR-522 Jacobsen kehitti moniyksikköiset vaakatasoleikkurit. AR-522 vie ne uudelle tasolle. Varaa koeajo! vaakatasoleikkurit. Jacobsen kehitti moniyksikköiset AR-522 vie ne uudelle tasolle. Jacobsen kehitti moniyksikköiset Varaa koeajo! vaakatasoleikkurit. AR-522 vie ne uudelle tasolle. Jacobsen kehitti moniyksikköiset vaakatasoleikkurit. MAAHANTUONTI, KURIIRITIE 15, 01510 VANTAA MYYNTI JA HUOLTO PUH 020 7458 600 AR-522 vie ne koeajo! uudelle tasolle. Varaa SAMAN KATON ALLA WWW.J-TRADING.FI MAAHANTUONTI, KURIIRITIE 15, 01510 VANTAA Varaa koeajo! Uusi golfkausi odottaa! Uusi golfkausi käynnistyy iloisen odottavalla mielellä. Kentät ovat saaneet levätä pitkän talven ajan ja toivottavasti kentänhoitajatkin. Lumen alta on paljastunut monennäköisiä viheriöitä. Positiivisia yllätyksiäkin on ollut. Minun tietooni ei ole mitään täystuhoja tullut. Alkuun tuntui, että kauden avaus on aikaisintaan toukokuun alussa. Lunta on ollut paljon ja tänä keväänä on varmasti kokeiltu monenlaisia lumenpoistokeinoja kentiltä. Lumen koostumus on ollut kuitenkin sellainen, että se suli todella nopeasti tuoden mukanaan jopa tulvia. Tämän jälkeen pintakuivuminen alkoi todella nopeasti, minkä vuoksi kentille piti taas saada vettä. Hankaluuksia aiheutti varmasti roudassa oleva maa ja pelko kasteluputkien jäätymisestä. Kevään ja alkukesän tärkeimpiä hommia on heinän ja varsinkin kylvetyn siemenen tasaisen kosteuden varmistaminen. Pintakerros kuivahtaa aurinkoisina ja varsinkin tuulisina päivinä todella nopeasti. Vettä on saatava, jotta itämisellä olisi edellytyksiä. Sitten tulee se toinen ääripää: Jos kastelet liikaa, niin saat varmasti levälle otollisen alustan. Tarkkana saa siis olla. Kastelutekniikka pitää muistaa: kylvöksille vähän kerralla ja usein. Usein kastelujärjestelmä on tähän aikaan ”raakile”. Talvella tulleita vaurioita parsitaan kovalla kiireellä kuntoon, jotta kastelu onnistuisi. Itse olen miettinyt, miten tuota kastelujärjestelmän käyttöönottoa voisi ennakoida, jotta tietäisi, mitä tuleman pitää. Pahimmassa tapauksessa saattaa viedä pitkään, ennen kuin vettä saadaan putkilinjaan. Pumppaamon pystyy jollain tavalla käymään läpi ennen varsinaista käyttöönottoa, mutta putkistoa ei. Ohjauspuolen voi tarkistaa helposti: mittari mukaan ja kaapeille. Pumppaamon tarkistuksessa pitää muistaa, että pumppuja EI SAA KÄYTTÄÄ KUIVANA. Pumppua kannattaa pyöräyttää käsin muutama kierros ennen käynnistystä. Pohjaventtiilin kunto kan- 4 nattaa varmistaa ennen varsinaista käyttöönottoa täyttämällä imuputki. Tällöin pinta ei saa laskea. Myös pohjaventtiilin ympärillä olevan sihdin, joka estää roskien pääsyn pohjaventtiiliin ja sitä kautta järjestelmään, pitää olla kunnossa. Huolella käyttöönotettu kastelujärjestelmä on kentän sydän. Sitten itse kasteluun… Siihen kannattaa ihan oikeasti panostaa. Liika kastelu on vieläkin yleistä. Kuinka moni tietää todellisen käytetyn vesimäärän? Toki tietokoneelta saa jonkinlaisen lukeman, mutta se on helposti harhaanjohtava. Kone perustaa lukeman sille asetettujen arvojen perusteella, eikä se huomioi pumppujen kulumista, eikä myöskään välttämättä tiedä, ovatko pumput päällä ollenkaan. Koneelta esimerkiksi nähdään, että väylien kastelu on mennyt yön aikana ja veden kulutuksesta saadaan laskennallinen arvo. Veden kulutuksen lukema olisi sama, vaikka aamulla huomattaisiin, että jokin sadettimista on jäänyt auki. Todellisen pumpatun vesimäärän saa selville ainoastaan, jos pumppaamo on varustettu vesimittarilla. Pyörrekammiomittarista voi havaita myös pohjaventtiilin vuodon: pumppujen ollessa pysähdyksissä se pyörii silloin väärinpäin. Liiallinen vedenkäyttö on ainoastaan haitaksi. Heti, kun uudet kylvökset on saatu kuntoon, niin kastelua pitää ehdottomasti vähentää. Heinä vielä oppii senkin. Kastelujärjestelmään on syytä muutenkin keskittyä. Pelkästään väärinsäädetyt tai rikkinäiset sadettimet huomataan vasta silloin, kun voidaan todeta, että heinä kuoli jo. Systemaattinen tarkkailu on etu monessa asiassa. Sillä varmistetaan mahdollisimman tasaisen kastelun koko kauden ajan. M. Syrjää lainatakseni: ”Takaisin sateeseen astelen, silmänurkkiani kastelen…” sopivan kosteaa golfkautta kaikille! Ora ja hallitus Bunkkeriuutiset 2-2011 Väri, johon voit luottaa John Deere 8700 -väyläleikkuri • Leikkuukelojen nopea säätö • Suuri leikkuutehokkuus • Erinomainen leikkuujälki myös kosteassa ruohossa • Kuljettajaystävälliset hallintalaitteet • Innovatiiviset ratkaisut leikkuuyksikön rakenteessa Golfkonemyynti: Jorma Nikolajew puh. 010 76 83421 Soita ja varaa koeajo. www.agrimarket.fi www.deere.fi JD_bunkk175x262.indd 1 5.5.2011 16:29:19 Kainuun Ammattiopiston Golfkentänhoitajan at:n opiskelijoiden Opintomatka Skotlantiin St.Andrewsiin 14.2.-18.2.2011 Kirjoittaja ja kuvat: Maarit Knuutinen, Kainuun ammattiopisto Olimme suunnitelleet syksyllä 2010 aloittaneiden golfkentänhoitajan ammattitutkinto opiskelijoiden kanssa opintomatkaa ulkomaille ja vahvana suosikkina oli ehdotus lähteä tutustumaan golfin kotiin Skotlantiin ja St. Andrewsiin. Ajankohdaksi valittiin helmikuu 2011 opiskelijoiden työtilanteiden vuoksi. Ajankohta olikin osuva sillä sää Skotlannissa oli mukavan keväinen verrattuna Suomen silloisiin huippupakkasiin. Niinpä helmikuun 13. kokoonnuimme Teron, Andrein, Hannun, Harrin, Olgan ja Pirjon kanssa Kajaanin lentokentälle ja matka kohti Skotlantia alkoi. Lensimme ensin Helsingistä Amsterdamiin ja sieltä Skotlantiin Edinburghiin. Edinburghin lentoasemalla Elmwood Collegen autokuski Richard oli noutamassa meitä ja väsyneinä, mutta onnellisina pakkasimme tavaramme bussiin. Leppoisan matkaseuran saattelemana pääsimme St. Andrewsiin. 6 Bunkkeriuutiset 2-2011 Links maanantai Maanantai aamuna 14.2. suuntasimme virkeinä St. Andrewsissa sijaitsevaan Elmwood Collegen International Officeen, jossa meitä vastassa oli Sharon Reekie ja opettaja Paul Miller. Paul esitteli meille golfin historiaa ja esittelyn lopuksi kävelimme jokaisen jo kovasti odottamaan The Old Coursella. Iltapäivällä oppaanamme toimi Elmwoodin opettaja Mike Clark esittelemään ja esitteli vielä tarkemmin The Old Coursea ja links- kenttien hoidon periaatteita. Tutustuimme mm. links- kenttien tyypilliseen kasvillisuuteen ja reveted bunkkereihin. Iltapäivällä ehdimme käydä vielä Skotlannin yhdellä vanhimmista links- kentistä nimeltään Leven Links. Kenttämestari Andy esitteli meille kenttää ja sen historiaa. Kentällä on kaksi klubia, jotka molemmat ylpeilevät vanhimmilla amatöörikisoilla. Salainen kenttä ylämaalla Tiistaina 15.2. suuntasimme matkamme Skotlannin ylämaalle Gleneaglesiin Elmwoodin opettajan Wayne Robertsin johdolla. Ylämaa oli rannikkoon verrattuna huomattavasti jylhempää ja kasvillisuus nummille tyypillistä kanervikkoa. Ylämaan korkeat maastonmuodot ovat ikivanhoja vuoria. Ja glen tarkoittaa suomeksi laaksoa. Ilma oli sisämaassa kylmempää ja maassa oli paikoitellen lunta. Ylämaan kentät eroavat rannikon kentistä moreenia muistuttavan maapohjan perusteella ja ne ovat tyypillisiä heathland-kenttiä. Gleneaglesissa tutustuimme G West kenttään, jonka rakentaminen oli aloitettu 2008. Kentän oli suunnitellut David Kid ja arkkitehtuuri oli todella henkeä salpaavaa. Kenttä istui vallitsevaan maisemaan, jopa niinkin hyvin, etteivät paikalliset asukkaat tienneet kentän tarkkaa sijaintia. Kentälle ei päästetty ulkopuolisia tai edes lehdistöä, koska kentän pelaajakunta tulee olemaan varsin äveriästä porukkaa. Kentällä pääsimme tutustumaan heathland-kentille tyypilliseen kanervakasvuston siirtoon ja istutukseen. Paikallista kanervakasvustoa tuotiin läheisiltä nummilta trukkiBunkkeriuutiset 2-2011 lavoille nostettuina paloina ja purkamisen ja siirron jälkeen kaivinkone asensi kanervapalat paikoilleen rakennetun kenttäalueen rinteisiin. Kanervaa käytettään tällä kentällä bunkkereiden laidoilla ja välialueilla omina kasvustoryhminä piikkipensaan tapaan. Keskiviikkona Belfry:n kenttäesittely ja historian havinaa Keskiviikkona 16.2. aamulla meille oli järjestetty mielenkiintoinen golfkenttäesittely International Officessa. Belfryn kenttämestari Neil Smith tuli esittelemään golfkenttiään ja parkland-kentille tyypillistä kentänhoitoa. Belfry:ssä on kolme 18- reikäistä kenttää: The Derby, The PGA National ja Brabazon. Belfry:ssä on järjestetty mm. Ryder Cup- kilpailuja ja se on yksi kauneimmista Englannin parklandkentistä. Neil esitteli kentien kalustoa ja työntekijämääriä sekä kenttien lannoitusohjelmat, jotka pyrittiin pitämään samanlaisina kaikilla kolmella kentällä. Kentän kuntoon panostettiin runsaasti rahaa ja Belfryn kentät pidettiin erinomaisessa kunnossa läpi vuoden. Kenttämestarin filosofiana oli, että pelkkä hyvätasoinen viheriö ei riitä vaan hoidon tulee olla viimeisteltyä lyöntipaikoilla, väylillä ja reuna-alueilla. Pelaajalle on tarjottava elämyksiä golfkierroksella ja kentänhoito pyrkii osaltaan tarjoamaan niitä. Neil Smithin jälkeen lähdimme käymään jokaisen golfaajan ja ken- tänhoitajan must kohteeseen eli Golf History Museum:iin. Old Tom Morris tervehti meitä kaikella arvokkuudellaan museon aulassa. Museossa historia kierrettiin läpi tähän päivään asti ja monta mielenkiintoista seikkaa paljastui golfin kehityksessä. Erityistä huomiota herätti golfpallon kehitys höyhenillä täytetystä nahkapallosta nykyaikaiseksi palloksi sekä mailojen kehittyminen nykyaikaiseen muotoonsa. British Openiin valmistautuminen ja kaikki kilpailut oli myös selostettu seikkaperäisesti museon tiloissa. Uus-vanhoja kenttiä torstai Torstaina 17.2. tutustuimme kahteen St. Andrewsissa sijaitsevaan linkskenttään eli Kingsbarn:iin ja Castle Courseen Elmwood Collegen opettajan Ian Butcherin johdolla. Mukanamme oli myös kiinalaisia opiskelijoita Elmwood Collegesta. Tunnelma oli hyvin kansainvälinen. Kingsbarns:in kenttä oli hyvin vaikuttava ja onhan se rankattu Britannian ja Irlannin sekä Euroopan yhdeksi upeimmista kentistä. Eikä syyttä! Maasto oli hyvin vaihtelevaa ja meri toi oman leimansa kenttään. Kaikki dyynit ja muodot olivat ihmisen suunnittelemia ja rakentamia, mutta ne istuivat hyvin maisemaan. Kenttähän pommitettiin maan tasalle toisen maailman sodan aikana ja kentän alkuperäinen kuva päätyi 1900- luvun lopulla amerikkalaisen golfin harrastajan käsiin. Loppu on historiaa, sillä kenttä entisöitiin perunapellosta takaisin enti7 Viheriöiltä löytyi sammalta, mutta se on links-kentillä normaali merkki vuodenajasta, matalasta typpitasosta ja happamesta pH:sta. Sammal vähenee kevään tullen viheriöiltä, kun heinä aloittaa jälleen kasvunsa. Sammal ei siis ole ongelma links- viheriöillä talvella. Perjantaina palattiin alkuun Perjantaina 18.2. kävimme vielä kerran tutustumassa The Old Courseen ja pääsimme kurkkamaan myös huoltohalliin ja sen konekantaan. Kentät olivat hitaan kasvun aikaan talvikorkeuksissa, mutta vaikuttivat hyvin liukkailta. Viheriöiden leikkuukorkeus oli 6mm ja väylien 10mm. Nata- nurmirölli kasvustot olivat vielä näissä korkeuksissa nopeita, joten pallon sijoittaminen pitch & run pelissä korostui. Kaikki kenttämestarit korostivat linkskenttien omaa ideologiaa pelin ja hoidon kannalta ja se jäi kaikille ryhmäläisille hyvin mieleen. Thank you! seen loistoonsa links- kentäksi. Kentän filosofiana on tarjota uusia elämyksiä ja haasteita pelaajalle lyöntipaikolla, väylillä ja viheriöillä. Tämä piti todellakin paikkansa ja ryhmämme olivat todella otettuja kentästä ja sen esittelystä. Iltapäivällä kävimme St. Andrewsin lähellä olevalla Castle Coursilla, joka oli 2008 avattu uusi linkskenttä. Castle Course kuuluu Links Trust:in kenttäkokonaisuuteen, johon kuuluu seitsemän links-kenttää 8 St.Andrewsin alueella. Tunnetuin Links Trustin hallinnoimista kentistä on ilman muuta The Old Course. Castle Coursen kenttäalue oli ollut rakentamisen alussa tasaista viljelys- ja laidun maata, mutta se oli muovailtu kaivinkoneella taitavasti ” tuulen muovaamiksi” dyyneiksi. Kentällä oli märkyyden kanssa jonkin verran ongelmia. Pohjamaa ei ollut links-maata vaan sisälsi savensekaista viljelysmaata. Ongelmaa oli korjattu pinta-salaojituksin. Viikko Skotlannissa oli kaikille hyvin antoisa ja vettäkään ei satanut joka päivä. Kiitän kaikkia mukana olleita matkaseuralaisia Harria, Teroa, Hannua, Andreita, Olgaa ja Pirjoa antoisasta matkasta ja tietenkin kaikkia Elmwoodin Collegen opettajia sekä henkilökuntaa upeasta matkaohjelmasta. Erityiskiitos The Old Coursen, Leven Linksin, G Westin, Belfryn, Kings Barnsin ja Castle Coursen kenttämestareille mahdollisuudesta tutustua opastettuna näihin upeisiin kenttiin. ■ Bunkkeriuutiset 2-2011 HYVINVOINTIALA | KULTTUURIALA | LIIKETALOUDEN ALA | LUONNONVARA-ALA MATKAILU-, RAVITSEMIS- JA TALOUSALA | TEKNIIKAN JA LIIKENTEEN ALA Golfkenttämestarin erikoisammattitutkinto Opintoja voi suorittaa työn ohessa ja niihin sisältyy verkko-opiskelua. Koulutuksen kesto on noin 1,5 vuotta ja laajuus on 60 opintoviikkoa. Etätehtävät ja työssäoppiminen tehdään pääsääntöisesti omille työpaikoille. Tutkinto koostuu viidestä eri tutkinnon osasta, jotka suoritetaan intervalli- ja monimuotokoulutuksena osio kerrallaan. Voit aloittaa opiskelun myös osatutkintona. Lisätietoja: • Pirjo Hotti, p. 044 797 0866 • Maarit Knuutinen, p. 044 797 4559 • Olga Ovchinnikova, p. 044 797 0814 S-postit muodossa [email protected] Koulutus alkaa vuoden 2012 alussa. Seppälään rakennetaan urheilunurmialuetta – seuraa hanketta blogisivulta http://blogit.kao.fi/sportsturf Kirkkoahontie 115, Seppälä | 87910 Linnantaus | www.kao.fi KIOTI EX50 HST - 50 hv - Hydrostaatti - Tehdasasennettu hytti ilmastoinnilla Hinta alk. 22.900€ alv 0% Oy Hako Ground & Garden Ab Sienitie 50 00760 Helsinki www.hako.fi Bunkkeriuutiset 2-2011 Petri Aaltonen myyntipäällikkö puh. 040 587 4045 9 FEGGAN KONFERENSSI ISLANTI 24.-26.2.2011 Tällä kertaa Fedation of European Golf Greenkeepers Associations' konferenssi oli tavallista suurempi, sillä osallistujia oli myös Euroopan ulkopuolelta. FEGGA isännöi 2011 International Summit- tapahtumaa, joka kerää golfkentänhoidon edustajia yhteen eri mantereilta. Islannissa oli edustettuna Euroopan maiden lisäksi mm. Kanada, USA ja Australia. Australian edustaja kertoi, että hänellä oli ollut hieman vaikeuksia saada työnantaja ymmärtämään, että kenttämestari matkustaa Islantiin (engl. Iceland) keskeltä Australian hehkeintä kesää helmikuussa ottaakseen osaa golfkentänhoidon ja nurmiasioiden kokoukseen. Seuraava International Summit on Australiassa 2012 kesäkuussa, johon kentänhoitoyhdistysten edustajat toivotettiin tervetulleiksi niin kokousten ja golfin merkeissä. K onferenssin ohjelma oli jälleen monipuolinen ja kahden päivän aikana tietoa tulvi kentänhoidosta ja rakentamisesta osallistujille niin virallisen ohjelman taholta kuin käytäväkeskusteluissa. Osanottajille varattu mahdol- 10 lisuus tutustua Islantiin kiertoajelulla, jossa käytiin katsomassa kuuluisaa geysir:iä ja totta kai tutustuttiin golfkenttään. Virallinen ohjelma alkoi erittäin virallisesti, sillä Islannin presidentti ja golfliiton puheenjohtaja avasivat tilaisuuden. Islanti, golf ja kentänhoito Islanti on mielenkiintoinen ja erittäin golfystävällinen maa. Islannin valtio tulee voimakkaasti golfin pelaamista ja on asettanut tavoitteekseen, että kaikki 300 000 maan asukasta pelaisi golfia tulevaisuudessa. Maassa on paljon jokamiehen kenttiä, joita paikalliset maanviljelijät ovat perustaneet pelloilleen. Islannista toki löytyy myös täysimittaisia kenttiä "kaikilla mausteilla" ja klubikulttuurilla, mutta suurin osa paikallisista harrastaa golfia "maksa ja pelaa"- mentaliteetilla. Keskiverto kausivastike 18 reikäisellä kentällä on noin 500 – 600 € ja jäseniä täysimittaisella kentällä on noin 400. Yksityisiä kenttiä maassa ei ole, joten green fee pelaajat pääsevät kentälle kuin kentälle pelaamaan. Täysimittaisen kentän green fee on noin 30 €. Islanti on ensimmäinen maa maailmassa, jossa kaikki maan 65 kent- Bunkkeriuutiset 2-2011 tää ovat GEO ympäristöohjemassa mukana. Islannin golfliitto tukee voimakkaasti ympäristötyötä golfkentillä, sillä saarivaltion luonto ja siitä huolehtiminen ovat osa golfkentänhoitotyötä maassa. Tämä kyllä ymmärtää, kun on vieraillut laavaisille kallioille rakennetulle golfkentällä. Golfkentän rakentaminen on varmasti haastavaa, mutta niin on hoitokin. Suurin osa kentistä oli suljettuna helmikuussa, koska sää oli erittäin vaihtelevaa ja jopa lunta satoi, Se kyllä suli pois nopeasti, mutta nurmiheinien kasvu oli talvella lähes olematonta ja niitä haluttiin suojella ylimääräiseltä rasitukselta. Islantilaiset kentänhoitajat totesivat, säätila saarella on lauhkea eli talvet eivät ole erikoisen kylmiä ja kesät eivät ole kuumia. Yllättävää oli se, että eniten turisteja ja golfturisteja Islantiin tulee Saksasta, toiseksi eniten Iso-Britanniasta ja vasta kolmanneksi suurin ryhmä ovat amerikkalaiset. Amerikkalaistuminen näkyi kuitenkin selvästi Reykjavik:in katukuvassa, vaikka islantilaiset pitävät kiinni perinteisistä arvoistaan mm. arkkitehtuurin osalta. Golfkentänhoitajat kouluttautuvat ammattiinsa naapuri saarivaltiossa ja nimenomaan Skotlannin puolella. Islannissa ei ole lyhyt- Bunkkeriuutiset 2-2011 kursseja lukuun ottamatta ammatillista koulutusta golfkentänhoidolle. Muuta skotti oli tullut kesätöihin Islantiin muutama vuosi sitten ja samalla reissulla ovat vieläkin. Islantilaiset puhuvat hyvää englantia, joten sen vuoksi Iso-Britannia on luonnollinen valinta ammatilliseen koulutukseen. Ihme ja kyllä, taannoinen tulivuoren purkaus ei vaurioittanut golfkenttiä vaikka osa saarivaltiosta peittyi tuhkaan. Kyselin islantilaisilta kentänhoitoväeltä, että milloin seuraava tulivuorenpurkaus mahdollisesti tapahtuu? He vain kohauttelivat olkapäitään ja vastasivat, että ihan milloin vain. Asia ei erityisemmin tuntunut vaivaavan heitä. Kaikkeen taitaa tottua. Islannissa on myös sanonta, että jos eksyt Islannissa metsään, et ole enää Islannissa. Maassa ei ole metsiä ollenkaan. Maisemat olivat siis todella jännittävät ja välillä näytti, että ajellaan kuun pinnalla, kun geotermisen voimalaitoksen ympäristössä oli vain höyryä ja laavakenttiä silmänkantamattomiin. Islanti on omavarainen lämmityksen ja sähköntuotannon suhteen 99 %:sti, kiitos geotermisten voimaloiden. Islanti on todella erikoinen ja vierailun arvoinen maa, sillä paikalliset ovat rentoja ja ystävällisiä ja suurin osa maan väestöstä asuu Reykjavik:in alueella (noin 200 000). Muutama kuriositeetti vielä saarivaltiosta eli Islannin suosituin ruoka on hot dog ja pääministerin numero löytyy puhelinluettelosta. 11 Konferenssissa kuultua ja nähtyä Konferenssissa oli niin paljon nähtävää ja kuultavaa, että nostan tässä esille "kuumimmat" aiheet tällä hetkellä. Mikäli joku haluaa lisää tietoja, niin FEGGA kotisivulla kannattaa piipahtaa www.fegga.org, koska siellä on muutama juttu ja paljon kuvia konferenssiin liittyen. FEGGAn uutiskirje Talking Turf tulee varmasti kertomaan myös lisää aiheesta ja se ilmestyy nyt sähköisesti. Jos et saa uutiskirjettä, niin voit aina käydä lukemassa sen FEGGA:n kotisivulta. Kentänhoidon "työkalujen" kehitys Konferenssiväen joukossa mielenkiintoa herättävät aina kentänhoitokoneet ja -laitteet, koska ne ovat ammattilaisten työkaluja nurmien hoidossa. Golfkoneita ja -laitteista valmistavien yritysten alustukset ja paneeli saivat aikaa vilkasta keskustelua ja kysymyksiä sateli panelisteille. Alustuksissa mainittiin taas kerran vetykennot ja litiumakut voimanlähteinä koneiden moottoreihin, mutta niin kauan, kun niiden kaupallinen valmistus ei ole suuressa mittakaavassa autoteollisuudessa, niin golfkentänhoito joutuu odottamaan polttonestevapaita moottoreita. Tällä hetkellä vetykennojen ja litiumakkujen hinnat ovat 12 erittäin korkeat ja niiden toimintavarmuus ja -aika on vielä liian alhainen työkoneisiin. Robottileikkureita on tulossa markkinoille ja ensimmäiset karheikkorobotit ovat tulossa koetuotantoon. Robotteja on nyt testattu pari vuotta oikeissa kenttäolosuhteissa ja tulokset olivat niin hyviä, että valmistus aloitetaan. Tarkempaa ajankohtaa ei mainittu. Konevalmistajat ovat miettineet, että nykyisessä taloudellisessa tilanteessa ja ilmaston muutoksessa koneiden vaihtoväliä voitaisiin pidentää viiteen vuoteen tai yli sen, koska kentillä ei ole tällä hetkellä varaa ostaa uusia koneita joka kolmas vuosi ja ilmaston ääriolot vähentävät koneiden käyttötunteja. Myös koneiden ennakoiva huolto ja yleensä huolto on parantunut merkittävästi viime vuosien aikana. Vaihtokoneet ovat siis entistä paremmassa kunnossa, niillä on huoltohistoria kirjattuna joko koneen sisälle tietokoneeseen tai huoltokirjaan ja koneella on vähemmän käyttötunteja vaikka se on ollut käytössä pidempään. le luodaan GEO:n rekisteriin oma "tili", jota voi päivittää ja muokata tarpeen mukaan. Jonathan Smith esitteli sähköisiä lomakkeita ja niiden käyttöä sekä kertoi, että eurooppalaiset maat ja kentät alkavat pikku hiljaa ottaa osaa GEO:n sertifiointiohjelmaan. Ympäristöasiat ovat tärkeä ja luonteva osa golfkentänhoitoa, joten tietojen kerääminen sähköisesti yhteen paikaan ja niiden päivittäminen ei taida tulla enää kovin paljon helpommaksi kuin GEO:n systeemissä. Ja jokainen kenttä varmaan haluaa nähdä itsensä GEO:n kartalla joko sertifikaattiohjelmassa mukana olevana tai sertifioituna. Uutuutena oli perustamisvaiheessa oleva sertifiointiohjelma rakennusvaiheessa oleville kentille. Rakennusaikainen sertifiointi ei ole vielä käytössä GEO:n sivulla, mutta sen esittely ja käyttöönotto tapahtuu lähitulevaisuudessa Jonathan Smithin mukaan. Aina niin ajankohtaista ympäristöasiaa Maria Strandberg esitteli hankkeen, joka tehdään Pohjoismaisen ministerineuvoston alaisuudessa ja siinä tutkitaan golfkenttien monipuolisuutta ja monikäyttöisyyttä. Hankkeen nimi on "Multifunctional golf courses". Tähän mennessä ei golfkenttien käyttöä ole kartoitettu tai tutkittu muun kuin lajiin liittyvän käytön osalta. Hankkeessa tarkastellaan golfkentän muita käyttäjiä kuin golfareita ja heidän käyttötottumuksiaan kentän alueella. Samalla on tarkoitus tehdä mallinnos, Golf Environment Organisation:n puheenvuoro oli iloinen yllätys, sillä konferenssiväki sai kuulla, että Islannin kaikki 65 ovat rekisteröityneet GEO:n sertifiointi ohjelmaan. Mikäli golfkenttä on valmis ja toiminnassa, mukaan sertifiointi ohjelmaan voi liittyä nettisivulla http://www.golfenvironment.org/ certification/. Lomakkeet voi täyttää sähköisesti ja jokaiselle kentäl- STERF- pohjoismaalaista tutkimustyötä Bunkkeriuutiset 2-2011 jossa golfkenttien suunnittelussa ja käytössä tulevaisuudessa huomioitaisiin paremmin alueen muut käyttäjät. Maria luetteli muista kentän käyttäjäryhmistä mm. koiran ulkoiluttajat, marjastajat ja maastopyöräilijät. Jo yksistään näillä kolmella ryhmällä on hyvin erilaiset tarpeet käyttää golfkentän eri alueita. STERF tulee julkaisemaan tutkimuksen tuloksen, kun hanke saadaan päätökseen. Paneelikeskustelu Konferenssi huipentui paneelikeskusteluun, jossa käytiin läpi eri maanosien taloustilannetta ja sen vaikutuksia golfkentänhoitoon. Keskustelussa nousi myös esille vesitalous ja ympäristösäännöt ja määräykset sekä yhteistyö arkkitehtien ja kentänhoidon välillä jo suunnitteluvaiheessa. Amerikkalaiset golfkentät ovat kipuamassa pikkuhiljaa laman syövereistä ylöspäin, mutta kehitystä tapahtuu hitaasti. GCSAA:n edustajan mukaan pahin lama on jo taittunut, mutta toipuminen voi golfkenttien osalta kestää vuosia. Pahin on jo kuitenkin ohi golfkenttien osalta. Australiaa koettelivat tulvat, mutta myös kuivuus ja kuumuus kiusaa maata ja golfkenttiä vuorovuosin tulvien kanssa. Veden kanssa ja ilman eläminen on arkipäivää aussi kenttämestarille, joten kentänhoito on kehittänyt keinoja selvitä niin kuivuudesta kuin tulvatuhoistakin. Lama ei ole vaikuttanut yhtä rajusti Australiassa golfkenttiin ja kentänhoitoon kuin Amerikassa. Golfkenttäarkkitehtien Euroopan kattojärjestön (EIGGA) puheenjohtaja Krause kertoi, että tulevaisuudessa suunnittelijoiden on oltava yhä kekseliäämpiä, sillä kenttien suunnittelu tulee muuttumaa perinteisestä 18 reikäisestä championship- kentästä yhä enemmän vaihteleviksi sekä pelaamisen että sijoittelun suhteen. Golfin pelaamiseen on pystyttävä tarjoamaan entistä enemmän monipuolisia mahdollisuuksia lasten lyöntipaikoista 3 – 6 – 12 reiän kierroksiin. Kenttien on myös oltava muunneltavissa pelillisesti ja niiden tulisi sijaita taajamissa tai niiden välittömässä läheisyydessä. Tämä tarkoittaa sitä, että golfin harjoittelupaikkoja tullaan suunnittelemaan Bunkkeriuutiset 2-2011 entistä enemmän lähiliikuntapaikkojen, virkistysalueiden ja puistojen yhteyteen. Myös kasteluveden ja kohtuuhintaisen maan saatavuus aiheuttaa tulevaisuudessa entistä enemmän haasteita suunnittelijoille. Suunnittelijoiden on siis pystyttävä käyttämään suunnitelmissaan vähemmällä vedellä ja ravinteilla toimeentulevia heiniä ja maaalueiden koko tulee pienenemään. Maanrakentaminen tulee haasteellisemmaksi, sillä kenttiä on pystyttävä suunnittelemaan ja rakentamaan todella erikoisille maa-alueille erilaisissa ilmasto-olosuhteissa. Nämä asiat eivät taida vielä olla ajankohtaisia Suomessa, sillä meillä on vettä ja maata saatavilla ja valtio tukee lähiliikuntapaikkarakentamista. Isännille kiitos Talouskriisi tuntuu ravistelleen kovalla kädellä golfia ja sitä kautta kentänhoitoa. Taloudellinen ahdinko suurissa golfmaissa USAssa ja Iso-Britanniassa heijastuu myös muihin maihin, vaikka maiden talous on jo elpymässä. Tunnelmat International Summit:ssa olivat varovaisen positiivisia. Islannin esimerkki lamasta ja siitä toipumisesta loi kuitenkin uskoa myös muiden maiden osallistujiin. Islanti, konferenssin isäntämaa, oli pistänyt parastaan ja osanottajat eivät ihan heti tule unohtamaan erikoista maata, lupsakoita ihmisiä ja golfin voittokulkua laavakentillä. Islannilla on paljon asioita, joista se voi olla ylpeä. Mikäli joku kysyy, kannattaako matkustaa Islantiin, niin vastus on ehdoton kyllä. Maa kannattaa kokea itse, sillä sitä on vaikea selittää. ■ Feggan vuosikokous eli AGM (Annual General Meeting) Kokouksessa päätettiin että Stig Persson Ruotsista jatkaa Feggan hallituksen puheenjohtajana seuraavat kaksi vuotta. Goncalo Carneiro Portugalista, luopui omasta varapuheenjohtajan sekä hallituksen paikastaan ja uudeksi varapuheenjohtajaksi valittiin kaksi vuotiseen pestiin jo vanha hallituksen jäsen Olafur Por Agustsson Islannista. Hallituksessa jatkaa myös Michael McFeely Irlannista ja Kamil Pecenka Tsekeistä. Uutena hallitukseen valittiin Giovanni Nava Italiasta. Kokouksessa käsiteltiin sääntömääräiset asiat sekä päätettiin Puolan yhdistyksen erottamisesta toistaiseksi koska Puola ei ole maksanut jäsenmaksuaan. 13 Koetuloksia luhtaröllin talvehtimisesta Norjasta Kokeita tekemässä ja hankkeessa mukana tutkijat: Tatsiana Espevig, Arne Tronsmo, Trygve S. Aamlid, Björn Molteberg ja Anne Marte Tronsmo, Norja Kuten otsikko kertoo, Velvet Green projektin yksi päätavoitteista on, selvittää luhtaröllin talvehtimista ja hoitamista golfviheriöllä sekä tämän heinälajin talvehtimisominaisuuksia. Seuraavassa lyhyt katsaus projektiin luhtaröllin talvehtimisen osalta. Kylmänkestävyys Projekti on antanut heinän kylmänkestävyydestä hyvää tietoa. Luhtarölli ei ainakaan ole huonompi kestämään hallaa kuin rönsyrölli. Syksyn hallojen lisäksi molemmat lajit kestävät jopa kahdenkymmenen asteen pakkasia, todennäköisesti jopa alempia. Näyttää siltä, että erilaisten luhtarölli lajikkeiden välillä ei ole mainittavia eroja. Suoranaisia pakkasvaurioita esiintyy harvoin Pohjolan golfkentillä ja näin ollen tämä ei ole mielenkiinnon kohteemme. Kiinnostavampi asia on pakkaskestävyyden heikentyminen eli miten hyvin ruoho kestää lauhoja ja märkiä kausia, erityisesti kevättalvella. Tätä asiaa ei ole vielä tut- 2004 – 2005 Aspellsvoll:in golfkentällä Norjassa viheriöt olivat talvella jään peitossa. kittu tarkemmin, mutta asiaan palataan hankkeen aikana. Tulemme saamaan käytännön kokemuksia Luhtarölli kevätpakkasten kestosta Samuelsdalsin golfkentältä Falunista, Ruotsista. Jääpeite ja lumihome Tärkeää taustatietoa luhtarölli projektille antoi lajikokeilu, joka todisti että tämä laji talvehtii paremmin, kuin rönsyrölli ankarassa talvi-ilmastossa Apelsvollissa (Toten). Toinen koetalvi 2004- 2005, jolloin viheriö oli kolme kuukautta jääpeitteen Taulukko 1. Talvivauriot prosenteissa koeviheriöillä Apelsvollissa ja Landvikissa. Luvut ovat keskiarvoja kaikista lajikkeista jokaisella lajilla Paikka Apelsvoll Apelsvoll Apelsvoll Landvik vuosi 2003- 2004 2004- 2005 2007- 2008 2007- 2008 Jääpolte Jääpolte Lumihome Tärkein vaurion syy: Lumihome Luhtarölli 46 4 43 43 Rönsyrölli 65 43 92 40 Punanata 23 38 20 3 14 alla, todisti tämän. Ensimmäinen talvi 2003- 2004, jolloin lumihome oli tärkein syy ruohon vahingoittumiseen, oli myös luhtaröllissä huomattavia vaurioita. Vauriot olivat prosentuaalisesti vähän pienempiä kuin rönsyröllillä. (Taulukko 1.) Kannattaa huomioida, että koekenttää ei ruiskutettu kasvinsuojeluaineilla. Vuonna 2007 tehtiin uusi lajikokeilu Apelsvollissa. Ensimmäinen talvi 2007- 2008 oli jäätalv, ja vauriot olivat jälleen olevan isompia rönsyröllillä kuin luhtaröllillä (taulukko 1). Verrokkikentällä Landvikissa ei ollut talvivaurioita maaliskuulle asti ollenkaan, mutta pääsiäisenä satoi puoli metriä märkää lunta, joka aiheutti yhtä voimakkaaseen lumihome-epidemian molemmissa lajeissa. Laboratorio olosuhteissa tehdyissä tautikokeissa on tähän mennessä ollut liian monta muuttuvaa tekijää, jotta voisimme tehdä varmoja päätelmiä asiasta. Saadut kokemukset ovat kuitenkin samansuuntaiset kuin kenttäkokeiluissa, nimittäin luhtarölli on vähintään yhtä herkkä lumihomeelle, mutta kestää vähän paremmin jääpoltetta, kuin rönsyrölli. ■ Bunkkeriuutiset 2-2011 VEITSI-ILMASTIN - jaetut ja jousitetut teräyksiköt - veitset uppoavat jopa 15 cm syvyyteen - jyrkät käännökset mahdollisia - kiinnitys 3-pistenostolaitteeseen Carrier Turf 175 Työleveys: 1,75 m Paino: 549-769 kg Suositus: 30 – 40 hv Carrier Turf 225 Työleveys: 2,25 m Paino: 636-919 kg Suositus: 30 – 40 hv Katso esittelyvideo: www.goldenpro.fi ClubCar Turf 252 - 48 volttia - IQ Plus System – 8 kpl 6V akkuja - enemmän tehoa - yhdellä latauksella jopa 130 km! - kiihtyvyys, huippunopeus ja moottorijarrutus _säädettävissä - ruostumaton alumiinipalkkirunko - jousitus ja iskunvaimennus edessä ja takana - 4-pyörä jarrut - tehokas sähkökippi - ajovalot - CE-hyväksytty Myös bensakäyttöisenä 350cc GOLDEN PRO OY Ruusumäentie 1 b Vantaa puh. 09-2411 020 www.goldenpro.fi Lyömätön yhdistelmä • kastelujärjestelmiä • lannoitteita • siemeniä • GF-varaosia Nyt myös laaja valikoima GF-varaosia kentän kunnossapitoon: • GFsähköhitsauskoneetja-putkiliittimet(muhvit,satulat,t-yhteet,kauluksetjne.). • LaajavalikoimakierteellisiämuoviosiasekäPoly16puserrusliitimiäjapulttisatuloita. •kaikkivähintäänPN10paineluokkaa Kimmo Nieminen puh. (09) 8520 6279, [email protected], (09) 8520 631, www.habitec.fi Bunkkeriuutiset 2-2011 15 Nurmikonsiementuotannosta lyhyesti Mika Nurminen, Habitec Oy – 29.4.2011 Toivomuksena artikkeliin oli seuraavia otsikoita. Paljonko tuotetaan nurmikonsiemeniä urheilunurmikkokäyttöön? Ketkä ovat nurmikonsiementuottajia? Kuinka siemeniä tehdään? Mitä säkin % tarkoittavat? Paljon muitakin kysymyksiä aiheesta varmasti löytyy. Tässä on lyhyesti vastauksia yleisimpiin asioihin. Suurimpia siementuottajia: DLF Trifolium Group (Tanska) The Royal Barenbrug Group (Hollanti) Nurmikonsiementä vuodesta 1904, 12 maassa, maailmanlaajuinen, noin 70 - 90 000tn tuotanto rehu- ja nurmikonsiemenissä. Bar-alkuiset lajikkeet Nurmikonsiementä vuodesta 1906, R&D 80ac, maailmanlaajuinen, noin 130 000 tn, tuottaa puolet maailman viileän vyöhykkeen nurmikonsiemenistä, nataa ja niittynurmikkaa Maailman nurmikonsiementuotanto on keskittynyt Oregonin ja Washintonin osavaltiohin Amerikkaan. Siellä on saatavilla kausittain sateita tarpeeksi ja yleisesti viileämpiä lämpötiloja. Talvisin ei tule liikaa vesisateita, kesät ovat viileähköjä ja kuivia. Nämä olosuhteet yhdistettynä kannustavat kunnon kypsymisen nurmikonsiemenille ja parhaita satoja. Kolme Scotts Professional (US) Nurmikonsiementä vuodesta 1868, R&D 90ha, maailmanlaajuinen, erikoiset ja vaativien ominaisuuksien siemenet, noin 100 000tn, mm. Penn-lajikkeet avain kasvatusaluetta siellä on LaGrange alue ja Madras Valley Oregonissa, sekä osassa Pasco:a, Washintonissa. Siementuotannoissa on käytössä vuoroviljelyperiaate. Hyvältä lohkolta saa satoa riippuen hoidoista ja rikkakäsittelyistä, noin 4-6 vuotta. Läpäisyä saisi valitulla alustalla olla kohtalaisesti ja kasvualustan materiaali keskiarvon tasoista. Kylvöajankohdat ovat loppukesä ja ensisijaisesti suositumpi on kevätkylvö. Alle +5 asteen maalämpötiloissa ei kylvetä eikä syyskuun 10 päivän jälkeen. Kylvömäärä on suuremmilla siemenillä 2-3kg/a ja pienemmillä siemenillä vähemmän. EU norm US norm EU norm US norm EU norm US norm min. itävyysprosentti min. puhdas siemen min. rikkasiementä Agrostis Stolonifera 75 % 85 % 90 % 98 % 2,0 % 0,03 % Niittynurmikka 75 % 80 % 85 % 95 % 2,0 % 0,3 % Festuca (fine fescue) 75 % 80 % 85 % 97 % 2, 0% 0,3 % Festuca arundinacea 80 % 90 % 95 % 98 % 1,5 % 0,3 % Lolium Perenne 85 % 96 % 99 % 1,5 % 0,5 % 16 80 % Bunkkeriuutiset 2-2011 Lannoituksissa rakeiset ja ruiskutteiset NP lannoitteet ovat tärkeimpiä siemenkypsyttämiseen. Satoa tulee monista tekijöistä ja lajista riippuen keskiarvolla 75 – 500kg /a. Siemensato kerätään kun siemenen kosteuspitoisuus nousee 28 prosenttiin, sen jälkeen siementä kuivatetaan 7 – 10 päivää varastointiturvallisuuteen. Nurmikonsiemenen kasvatus kuukausikalenterina: Joulukuussa ja tammikuussa ei toimenpiteitä, helmikuussa ruiskutettavia ravinteita, maaliskuussa urealannoitus ja tarvittaessa rikkatorjunta sekä käsikitkentä, huhti- ja toukokuussa rikkakasvien poistoa ja kasvitautien tarkkailu- ja torjunta, kesäkuussa kukintoa, heinäkuussa kypsä siemen kerätään, elokuussa jälkiharvestointityöt ja kuiva olki pois- Bunkkeriuutiset 2-2011 A säkki siementä 2€/kg 98,5 % puhtaus 88,0 % itävyys 96,7 % Pure Live Seed (puhdasta elävää siementä) B säkki siementä 1,75€/kg 85,0 % puhtaus 80,0 % itävyys 68,0 % Pure Live Seed (puhdasta elävää siementä) A säkin kustannus B säkin kustannus 2€/kg : 86,7 % PLS = 2,30€/kg PLS 1,75€/kg : 68 % PLS = 2,60€/kg tetaan, polttotyöt, syyskuussa kenttä valmistellaan, lokakuussa kylvetään tai istutetaan sekä lannoitetaan, marraskuussa ensimmäiset rikkatorjuntatoimenpiteet. Siemen sertifikaatti Oregon State University hallinnoi siemensertifointia tuotannosta siementen puhtauteen. Siementuotannon kaikkia vaiheita seurataan ja testataan. Sama käytäntö on muissa muualla sertifiointia vaativissa paikoissa. Hinta ja laatuvertailu kannattaa tarkistaa ostetuista siemenistä. Tällä laskukaavalla saattaa tehdä siemenostoissa huomattaviakin säästöjä. Lisähyötynä saa parhainta mahdollista itävyyttä ja onnistumista. Toisin sanoen välillä kilohinnaltaan kalliimpi saattaa tulla kuitenkin edullisemmaksi! 17 18 Bunkkeriuutiset 2-2011 5-8 – 7-4 5-8 – 7-5 5-8 – 7-2 5-5 – 7-5 5-5 – 8-0 5-5 – 6-5 700 3,300 5,500 6,500 3,000 3,800 Poa pratensis Smooth-stalked meadowgrass Poa trivialis Rough-stalked meadowgrass Poa annua Annual meadowgrass Koeleria macrantha Crested hairgrass Deschmpsia caespitosa Tufted hairgrass 4-5 – 7-5 2,000 Festuca avina duriuscula Hard fescue Lolium perenne Perennial ryegrass 4-5 – 5-8 2,000 Festuca avina tenuifolia Sheeps fescue 5-5 – 7-0 5-5 – 6-8 1,000 Festuca rubra trichaphylla Slender creeping red fescue 450 5-5 – 6-8 1,000 Festuca rubra commutata Chewings fescue Festuca arundinacea Tall Fescue 5-5 – 6-8 1,000 Festuca rubra rubra Strong creeping red fescue 5-5 – 7-0 5-6 – 7-0 16,000 Agrostis stolonifera Creeping bent Rhizomatous Tall Fescue (RTF) 400 5-6 – 7-0 14,000 Agrostis capillaris Browntop bent high low high high medium medium high high very low very low low low low high medium medium good weak weak weak medium good good good weak good weak weak good moderate low very low intensive medium medium medium medium medium very good very low low low low intensive medium good average average average poor good average average average average average average average poor poor Species Seeds per Optimal Humidity Salt Maintenance Fast gram pH range tolerance level required establishment SOIL CONDITIONS T R T S R T T R T T R T R S Rgood very high medium very low low low excellent good good average poor average medium very low high high high high very good medium very good medium very good very low average good good very good low good medium high low/very low high high medium medium very low very low low/very low low/very low low low/medium low high high high very low medium medium medium low low low low low high high medium very high Water Thatch requirement build-up MAINTENANCE Rhizomes Shade Nitrogen Stolens/ tolerance requirement Tufted GUIDE TO SPECIES CHARACTERISTICS Tulevaisuuden siemenkehitys ja nykytrendit: Parempia kulutuskestävyyksiä, kuivuudensietokykyä, tautien vastutuskykyä, matalaa kasvutapaisuutta, kuumuudensietokykyä, hienolehtisyyttä, matalan leikkuukoskeudenkestoa, nopeampaa itävyyttä, alhaisempien lämpötilojen itävyyttä, jne. Nyt on jo saatavilla esimerkiksi englannin raiheinissä +4 asteessa itävyyttä, tummanvihreää sävyä, hienolehtisyyttä, matalan leikkuukorkeuden sietoa, erittäin kovan kulutuksen kestoa = Silver Dollar. Lähes samoja ominaisuuksia on niittynurmikkalajikkeessa Thermal Blue. Nykytrendinä on valita golfkentän rakenteisiin lajikkeita värien perusteella ensisijaisesti. Useimmilla lajikkeilla muut vaaditut ominaisuudet täyttyvät kuitenkin. Voidaan valita siis sävyittäin vihreys korostamaan kentän muotoja ja kontrasteja. Ohessa on kuva Sand Golf kentästä Ruotsista. Sekoituksia voidaan tehdä sillä perusteella mitä on tavoitteena kentän ilmeellä saavuttaa. Tutkimus ja tuotekehitys: Kaikilla yllämainituilla isolla siementuottajalla on tutkimusta ja tuotekehitystä Suomelle tärkeissä paik- kakunnissa ja maissa, mukaan lukien olosuhteet. Suomelle talvenkestävyys asettaa jo lähtökohtaisesti oman vaatimuksensa, valon määrämme kesällä on vastaava kuin etelän maissa koko vuoden aikana. Näiden ansiosta hoitotasommekin on korkealla. Suomessa käytetään virallisia nurmikonkokeissa Scandinavian Turfgrass Testing tahon palveluksia ja tuloksia. Viime vuosina Sterf tutkimuslaitos on myös osallistunut yhteisiin pohjoismaisiin tutkimuksiin eri nurmikkolajikkeista. ■ http://www.barenbrug.com/ http://www.scottsproseed.com/ http://www.dlf.com/ Tänä kesänä karheikko kasvaa! Oletko valmis? Toron laajasta vaakatasoleikkurimallistosta löytyy paras ratkaisu kaikkiin tarpeisiin! Oy Hako Ground & Garden Ab Sienitie 50 00760 Helsinki www.hako.fi Bunkkeriuutiset 2-2011 Petri Aaltonen myyntipäällikkö puh. 040 587 4045 19 Y M P Ä R I ST ÖA S IAT Artikkelisarjaan kuuluu 4 osaa… Olen luvannut avata tässä ja seuraavissa lehdissä hieman sitä, mistä arjen ympäristöasioissa on kyse. Lähtökohtani on isosta pieneen, siis tässä lehdessä ajatuksia siitä, miksi ympäristöjärjestelmää tulisi kentillä pohtia ja työstää. Seuraavassa lehdessä sitten hieman siitä miten luoda ympäristöjärjestelmää ja miten kentän koko vaikuttaa tähän työhön. Kolmannessa artikkelissa sitten katson mitä ja miten tuota luotua järjestelmää pitäisi käyttää. Viimeinen artikkeli sitten kokoaa edelliset auditoitavaksi kokonaisuudeksi eli kuvaan mitä ja miten auditoinnissa tapahtuu. Ympäristöjärjestelmä golfkentän työkalupakissa - osa 1 Y mpäristöasiat ovat nousseet viimeisten vuosikymmenten aikana vahvasti esille yhteiskunnassa. Ympäristöasioiden hoidon kohdalla hyvin usein tunteet ovat se ratkaiseva tekijä, ja varsinkin kun tietoa ja faktaa ei ole käytettävissä. Ympäristöjärjestelmä (environmental management system = EMS) on tapa kuvata asioita tietynlaiseen arvomaailmaan pohjautuen. Tavallisen kansalaisen käsitys viheralan töistä on hyvin rajoittunut, vaikka uskomus omaan tietämykseen on suuri! Niinpä se, mikä golfkentän hoidossa toimiville on tulosta jokapäiväisestä aktiivisesta työstä, on muille usein lähes ihmettä, joka on mahdollista vain kemikaaleilla asenteella ”leikkaanhan minäkin nurmikon joka viikko, eikä minun nurmikkoni ole viheriön tasoinen”. Tuossa ajatusmallissa on se muheva multa, johon erilaiset vaikuttajatahot kylvävät kentän hoitoa haittaavaa siementä. Äärimmilleen vietynä voidaan päätyä Hollannin tyyppiseen tilanteeseen, jossa myös 20 järkevä kasvun tukeminen kemikaaleilla on kielletty. Me suomessa olemme Euroopan mallioppilas, jos jokin direktiivi on tyrkyllä, niin sehän meillä otetaan käyttöön viimeisen päälle! Keski- ja Etelä-Euroopassa veden saatavuus alkaa olla ongelma. Nuo edellä mainitut muodostavat kokonaisuuden, josta voi nousta suomalaista kentänhoitoa uhkaavia tekijöitä. Meillä on ilmasto-olosuhteista johtuvia erityispiirteitä, joiden vuoksi pan-eurooppalaiset kentänhoidon rajoitukset eivät meillä toimi. Käsittääkseni suurin osa Portugalin kentistä ei kärsi lumihomeesta. Ympäristön kunnon valvonnassa on Suomen tasolla resurssipulaa ja yhä enemmän tulee ilmi jopa harkittuja väärinkäytöksiä. Yhteiskunnan (ja valvontaviranomaisten) kannalta helppo tie ulos on täyskielto. Kun kielletään jossain päin kyseenalaistettujen ratkaisujen käyttö ja maahantuonti niin kenenkään ei tarvitse valvoa. Ja golfalan imago rajallisen väestön harrastuksena yhdistettynä alussa mainittuihin käsityksiin kentänhoidosta antaa tilaa viranomai- selle yleistä mielipidettä syleilevien ratkaisujen tekemiseen. Pystytään osoittamaan, että ympäristöstä pidetään huolta. Toimialana voimme joko toivoa, että rajoituksia ei tule, suunnitella miten mahdollisimman pitkään jarrutamme rajoitusten tulemista tai päättää ottaa tilanteen hallintaan etukäteen! Jos (ja kuten toivon kun), me hoidamme toimialan ympäristöasiat niin, että voimme etukäteen osoittaa, että emme ole ympäristön saastuttaja vaan itse asiassa puhdistaja, niin silloin me voimme osoittaa virkamiehille, ettei viranomaisääntelyä tarvita nykyistä enempää. Aikaa on kuitenkin sangen rajallisesti. Muutamat lähivuodet pääotsikoissa tullee olemaan ydinvoimaasiat, mutta yksikin laaja-alainen likaisesta vedestä johtunut epidemia jossain päin Eurooppaa voi hyvin nopeasti muuttaa tilanteen. Golfalalle on jo noin 15 vuotta sitten ryhdytty rakentamaan Euroopan tason ympäristöasioiden viitekehystä. Samoihin aikoihin tehtiin myös kansallinen ympäristökäBunkkeriuutiset 2-2011 sikirja kenttien työn avuksi. Noista vuosista on moni asia muuttunut ja kehittynyt. Toimialan yhteinen kansainvälinen viitekehys ympäristöasioiden hoitamisen osoittamiseksi on nykyään GEO (Golf Environment Organisation), joka keskittyy puhtaasti golfalaan ja toimii ympäri maapalloa. Meillä on kansallisesti maailmanluokan osaamista ja osaajia ympäristöasioiden hoidon kehittämiseen ja kuvaamiseen, meillä on kentän toimijoille käytettävissä yhteinen käsikirja (Golfliiton ympäristöjärjes- telmä) ja meillä on myös muita ympäristöjärjestelmiä (esim ISO14001), joiden avulla kukin kenttä voi rakentaa haluamansa tyyppisen ympäristöjärjestelmän. Mitä laajemmin näitä käytetään, mitä laajemmin näiden järjestelmien tuloksista kerrotaan, sitä vähemmän meille tulee paineita ulkopuolisilta sidosryhmiltä. Paineita, jossa meille kerrottaisiin mitä ja miten meidän tulisi omaa viheraluettamme hoitaa. Henkilökohtaisesti kannatan golfliiton ja GEO’n järjestelmien käyttöä, onhan ne räätälöity toimialan tarpeisiin vastaaviksi. Muitakin järjestelmiä voidaan käyttää ja niistä tulevat myös olennaiset asiat esille. Oli järjestelmä mikä tahansa, niin kentänhoidossa on aina esillä kasvu ja sen eri tekijöiden hallinta eli vesi, ravinteet ja kasvinsuojeluaineet. Kenttäyhteisössä tulisi olla kaikkialla yhteiset pelimerkit energian ja jätteiden käsittelyn osalta. Ensi kerralla hieman ajatuksia siitä, miten itse kukin voi EMS’n rakentamisen kanssa käytännössä toimia. ■ Terkuin Yours Sincerely Kari I. Mattila P. +358 400 428 950 Email. [email protected] Mikä mies on ympäristömies Kari Mattila 1997; Suomen golfliiton ympäristöjärjestelmä – ohjeistuksen valmisteluun osallistuminen 2000; Committed to Green auditoinnit suomessa, Kurk, Rönnäs, Sarfvik, Tarina, Rantasalmi 2000; Lepaa golfkentän ympäristöasioiden konsultointi 2000 – 2001 Kytäjä Golf; ympäristövaikutusten selvitys ja rakentamisaikainen ympäristöasioiden konsultointi 2001; Golf Course in Change, R&A:n konferenssi; Portugal; luennoitsijana 2002; HAMK ”kasvihuoneyritysten jätteidenhallintahanke” 7 kasvihuoneen auditoinnit 2003; Hortonomeille luento ”Miten tunnistat ja vähennät ympäristöriskejä vihersektorilla ja puutarha yrityksessä” 2004; Golf Course in Change Portugal, R&A:n konferenssi Portugal; luennoitsijana 2004; TTS; luennoitsijana ”Golf ympäristötiedottaminen” 2004; TTS; luennoitsijana ”ISO 14001” 2005; Slovenian golfkentänhoitajien konferenssi, luennoitsijana 2006; FEGGA:n konferenssi; Algarve; luennoitsijana 2008; KAO, luennoitsijana ”Golf Ympäristöjärjestelmä” 2011; GEO – järjestelmän auditoija; Suomi, Venäjä, Baltian maat Ympäristöalan koulutus 1996 Hyvinkää-Riihimäen Ammatillinen Aikuiskoulutuskeskus, Ympäristöyrittäjä-koulutus (700h) 1997 – 1998 Hyvinkää-Riihimäen Ammatillinen Aikuiskoulutuskeskus, Yrityksen ympäristöjärjestelmän rakentaminen 1996 – 1998 Postgraduate Diploma in Environmental Technology 1996 – 2003 Wolverhampton University, M. Sc. Environmental Management, 1996 – 2004 Mikkelin Ammattikorkeakoulu, insinööri (amk) ympäristöjohtaminen 1997 Helsingin Kauppakorkeakoulu, pienyrityskeskus, Eu-project Managers koulutusohjelma Bunkkeriuutiset 2-2011 21 G O L F K E N T Ä N H O I D O N T U T K I N TOTO I M I K U N N A N PA L S TA GOLFKENTÄNHOIDON TUTKINTOTOIMIKUNTA 8212 Toimikausi 2010 - 2013 Golfkentänhoidon tutkintotoimikunta on OPH:n nimittämä asiantuntijaelin, joka vahvistaa oppilaitosten tutkintoesitykset tutkinnoista, ohjaa ja valvoo tutkintotoimintaa sekä kehittää tutkintoja. Tutkintotoimikunta tekee työtään kokouksissa, oppilaitoksissa ja tutkintotilaisuuksissa. Näyttötutkintojen järjestämissopimukset Yhteistyötä sopimusoppilaitosten kanssa Suomessa on tälle hetkellä kolme oppilaitosta, joilla on golfkentänhoitajan ammattitutkintoon ja golfkenttämestarin erikoisammattitutkintoon valmistavaa koulutusta: Hämeen ammatti-instituutti Lepaa, Kainuun ammattiopisto (Seppälän yksikkö) ja Suomen urheiluopisto Vierumäki. Nämä oppilaitokset ovat järjestäneet myös ammatti- ja erikoisammattitutkintojen tutkintotilaisuuksia. Oppilaitokset tekevät golfkentänhoidon tutkintotoimikunnalle näyttötutkintojen järjestämissopimushakemukset, joiden keskeinen sisältö on näyttötutkintojen järjestämissuunnitelma. Suunnitelmassa oppilaitos kertoo, miten aikoo toteuttaa näyttötutkinnot käytännössä. Tutkintotoimikunta käsittelee kokouksessaan järjestämissopimushakemukset ja solmii ammatti- ja erikoisammattitutkintojen järjestämissopimukset oppilaitosten kanssa. Tämän vuoksi oppilaitoksia kutsutaan näyttötutkintojärjestelmässä sopimusoppilaitoksiksi. Tutkintotoimikunta järjesti sopimusoppilaitoksille yhteistoimintapäivän Kainuun ammattiopistolla 8.2.2011. Tilaisuudessa sopimusoppilaitokset esittelivät näyttötutkintotoimintaansa, tutkintotoimikunta esitteli tutkintojen laadunvalvontaa ja yöelämäyhteistyötä sekä henkilökohtaistamista ja luentotilaisuuden lopuksi kuultiin OPH:n Seppo Hyppösen puheenvuoro näyttötutkintoihin liittyvistä ajankohtaisista asioista. Tilaisuuden lopuksi sopimusoppilaitosten edustajilla oli mahdollisuus keskustella näyttötutkintoihin liittyvistä asioista tutkintotoimikunnan kanssa. Tilaisuuden materiaalit löytyvät tutkintotoimikunnan kotisivulta: http://www.oph.fi/koulutus_ja_ tutkinnot/ammattikoulutus/tutkintotoimikunnat/muu_luonnonvara_ja_ymparistoalan_koulutus Samalla sivulla on myös näkyvissä kokouskalenteri, jossa on kokouspäivämäärä ja aineiston eräpäivä. Kalenterin avulla voi siis suunnitella tutkintotilaisuuksia ja arvioi- da tutkintojen vahvistamiseen liittyviä päivämääriä. Tilaisuudessa käsiteltiin vilkkaasti työpaikoilla tapahtuvista tutkintotilaisuuksista. Tämän pitäisi olla arkipäivää ja normaali käytäntö, mutta golfkentänhoidossa on sen verran muuttuvia tekijöitä, että aina tutkinnon suorittaminen työpaikalla ei ole mahdollista muuta kuin osittain. Oman haasteensa tutkinnon suorittamiseen tekevät sää, kilpailut, vuodenajat ja hoitosuunnitelma. Tutkinnonsuorittaja ei aina pysty näyttämään ammatillista osaamista muuta kuin osittain työpaikalla johtuen edellä mainituista seikoista. Ihanne tilanne kuitenkin olisi, jos tutkinnonsuorittaja voisi tehdä tutkintotilaisuuden omalla työpaikallaan. Keskustelun lomassa sopimusoppilaitokset ehdottivat, että asiaa voitaisiin työstää työryhmässä. Ehdotuksen pohjalta virisi hanke ja sen suunnittelu lähti käyntiin, sillä OPH:lla on erillismäärärahoja tutkintojen kehittämiseen liittyviin hankkeisiin. Tutkintotoimikunta voi olla mukana hankkeessa, mutta työryhmä koostuu sopimusoppilaitosten opetushenkilöstöstä. Hankkeen suunnittelun vetäjäksi pyydettiin Kainuun ammattiopistolta koulutussuunnittelija, NTM Jatta Ahlstenia. Hankesuunnitelman käsittely on seuraavassa tutkintotoimikunnan kokouksessa 24.5.2011. Asiasta tiedotetaan tällä palstalla myöhemmin lisää. Vahvistetut tutkinnot ja osatutkinnot Golfkenttämestarin erikoisammattitutkinto Hämeen ammatti-instituutti, Lepaa 7.2.2011 22 Tuukka Mönttinen Bunkkeriuutiset 2-2011 A JA N K O HTA I STA Kokoonpano puheenjohtaja varapuheenjohtaja jäsen sihteeri Kai Jylhä Jan Ruoho Tapio Mäkinen Pirjo Hotti OAJ/ opetus; [email protected] FGMA/ työnantaja; [email protected] FGA/ työntekijä; [email protected] OAJ/ opetus; [email protected] Tutkintotoimikunnan nettisivu www.oph.fi/http://www.oph.fi/koulutus_ja_tutkinnot/ammattikoulutus/ tutkintotoimikunnat/muu_luonnonvara_ja_ymparistoalan_koulutus Tietoa näyttötutkinnoista: Golfkentänhoidon tutkintojen ammatinperusteet: http://www.oph.fi/koulutuksen_jarjestaminen/opetussuunnitelmien_ja_tutkintojen_perusteet/ nayttotutkintojen_perusteet#G Näyttötutkintoihin liittyvää tietoa: http://www.nayttotutkinnot.fi Voimassa olevat tutkinnonjärjestämissopimukset (tilanne 2.5.2011) Golfkenttämestarin erikoisammattitutkinto • Kainuun ammattiopisto • Hämeen ammatti-instituutti, Lepaa Golfkentänhoitajan ammattitutkinto • Hämeen ammatti-instituutti, Lepaa Toro kastelee Toro-kastelujärjestelmä kastelee viheralueet automaattisesti, oikeassa järjestyksessä haluttuun aikaan. Lisätiedot: Puhelin 02071 50500, www.lemminkainen.fi/omni Bunkkeriuutiset 2-2011 Bunkkeriuutiset_175x63mm.indd 1 27.4.2011 16:05:52 23 T UT K I NT OT O I M I K U NTA HAA STATT E L E E Golfkentänhoidon tutkintotoimikunta haastattelee golfalalla toimivia henkilöitä golfkentänhoidon tutkintoihin liittyvistä asioista. Samalla esitellään henkilöä ja toimenkuvaa sekä kuullaan hänen näkemyksiään golfalasta. Tällä kertaa oli tarkoituksena selvittää FGMA:n näkemyksiä golfkentänhoitoon liittyvistä asioista, erityisesti golfkentänhoidon koulutuksesta ja ammattitutkinnoista. Kuka olet? Staffan Tuomolin Mistä tulet? Nordcenter Golf & Country Club toiminnanjohtaja ja Oy Nordgolf Ab toimitusjohtaja sekä FGMA ry:n (Suomen golfkenttien toimitus- ja toiminnanjohtajien yhdistys) puheenjohtaja. Staffan on toiminut golfalalla parisenkymmentä vuotta. Näkemystä ja koemusta siis riittää. Ammattiasiaa? Staffanin mukaan kenttäyhtiö odottaa golfkentänhoitajan ammatti- ja golfkenttämestarin erikoisammattitutkinnon suorittaneelta työntekijältä tietoa ja taitoa tehdä työ laadukkaasti sekä laaja-alaista osaamista. Samalla hän painottaa, että suuren hyödyn opiskelusta saa omaehtoisessa koulutuksessa opiskellut työtekijä. Työhönottotilanteessa varsinkin aikuisopiskelu kertoo työntekijän omasta kiinnostuksesta ja sitoutumisesta alaan ja ammattimaiseen toimintaan. Työntekijän markkina-arvo siis kasvaa eli töitä saa alalta helpommin. Keskustelu palkkauksesta kouluttamattoman ja kouluttautuneen työntekijän välillä sai Staffanin mietteliääksi. Selkeä näkemys kuitenkin oli, että palkannousu on melkoisen luonnollista. Esimerkkinä seuraava tilanne: työntekijä lähtee opiskelemaan golfkentänhoitajan at tai golfkenttämestarin eat valmistaviin koulutuksiin ja tutkinnon suoritettuaan saa palkankorotuksen. Miksi näin? Edellä mainittu sitoutuneisuus tulee konkreettisesti esiin ja työnantaja saa entistäkin laadukkaamman työntekijän. Tämä on ”win-win” tilanne, jossa molemmat voittavat. Lopuksi! FGMA ry kouluttaa omia jäseniään mm. golfjohtajakurssilla. Hakijoita on ollut enemmän kuin voitu ottaa sisään. Tämä kertoo Staffanin mukaan siitä, että FGMA:n jäsenet arvostavat pääsääntöisesti kouluttautumista, koska kuten jo mainittu, koulutus yhdessä alan osaajien kanssa antaa lisää taitoja ja samalla mahdollistaa verkostoitumisen. KASTELUJÄRJESTELMÄT – sadettimet – putkenosat – magneettiventtiilit – Wilo-pumput VESI-HEIKKI OY 24 Puh. 0400-767 533 [email protected] Bunkkeriuutiset 2-2011 Pohjoismainen kentänhoitajien tapaaminen 2011 F eggan konferenssin yhteydessä on ollut tapana pitää epävirallinen kokous pohjoismaisten golfkentänhoitajayhdistysten kanssa. Ensimmäisen kerran kokous pidettiin 2009 Kööpenhaminassa, jonka jälkeen kokouksesta päätettiin tehdä jokavuotinen tapahtuma. Kokouksien päätavoitteena on ollut vahvistaa yhteystyötä STERF:n (Sports Turf Environental and Research Foundation) ja pohjoismaisten kentänhoitajienyhdistysten välillä, keskustella uusista ja meneillä olevista STERF:in rahoittamista tutkimuksista sekä tietysti vaihtaa informaatiota ja kuulumisia kansallisten yhdistysten välillä. Paikalla kokouksessa oli Martin Nielsson Tanskasta, Ingvar Fjellman Ruotsista, Agnar Kvalbein Norjasta, Tuukka Mönttinen ja Ora Paloheimo Suomesta, Agust Jensson ja Bjarni Thor Hannesson Islannista ja Bunkkeriuutiset 2-2011 Hans Beurlin Tanskasta, joka myös edustaa golfkentähoitajia STERF:in hallituksessa sekä Maria Strandberg STERF:in edustajana. Islannin kuulumisia Islannissa on aloitettu uusi yhteinen koulutusohjelma Maatalousyliopiston alaisuudessa golfkenttämestareille ja jalkapallokentänhoitajille. Koulutus kestää 4 viikkoa ja opiskelu tapahtuu talvella. Tällä hetkellä kurssilla on 19 opiskelijaa. Lisäksi Islantilaiset ovat rakentaneet testialueen, jossa tutkitaan, voidaanko kasvualustaa lämmittämällä saada hyötyä nurmialueiden hoitoon. Ensisijaisesti koe liittyy jalkapallokenttiin, mutta mielenkiintoisia ajatuksia heräsi myös eri sovellusten mahdollisesta käyttämisestä golfkentillä esimerkiksi lumenpoistoa kasvualustaa lämmittämällä. Norjan ja Tanskan kuulumisia Norjassa ja Tanskassa oli viime vuoden aikana mietitty, miten yhteistyökumppanit saataisiin aktiivisemmin mukaan yhdistyksen toimintaan. Ruotsin kuulumisia Ruotsalaiset ovat viime aikoina pyrkineet lähempään yhteistyöhön jalkapallokentänhoitajien kanssa. Ruotsissa golfkentänhoitajayhdistyksen jäseneksi pääsevät nyt myös jalkapallokentänhoitajat. Samassa veneessä Yhteenvetona huomattiin että on hyvä kerran vuodessa nähdä ja vaihtaa kuulumiset yhdistysten kesken, koska kaikki pyörivät hyvin pitkälti samojen ongelmien kanssa ja on hyvä kuulla, miten muut ovat kyseisiä ongelmia ratkaisseet. ■ 25 MUKANA KUVIOISSA Golfkenttä on monen ihmisen työpaikka. Kentällä työskentelee kentänhoitajia, toimitusjohtajia, rangepoikia ja- tyttöjä, proshopin henkilökuntaa, kokkeja, kenttämestareita ja monia muita ammattilaisia. Golfalaan liittyy lisäksi iso joukko muiden alojen edustajia. He myyvät ja toimittavat lannoitteita, koneita, kentän tarvikkeita tai mm. viherrakennusalan palveluita. Kaikki he luovat omalta osaltaan sitä hienoa kokonaisuutta jollaisena palaajat ja ohikulkijat golfkentät kokevat ja näkevät. Tarkoituksena on esitellä kentällä työskenteleviä sekä näitä monien eri alojen osaajia leppoisan haastattelun merkeissä. Sarjan saa kunnian aloittaa Oy Hako Ground & Gardenin divisiooonapäällikkö Petri Aaltonen haastattelija: Simo Kairus Kuka olet? Olen Petri Aaltonen, vielä nuori 30-kymppinen – mutta jo syksyllä tulee 40 täyteen. Perheeseen kuuluvat vaimo ja tytöt 17 v. ja 14 v. sekä poika 12 v. Mitä olet alalla puuhaillut? Työurani alkoi kun pääsin vuonna 1992 kesätöihin Yyteri Golfiin kentänhoitajaksi. Kesätyöt pitenivät noin 6 kuukauden mittaiseksi kausityöksi ja siinä tulivat kaikki golfkentän työt tutuiksi. En oikein tiennyt, mitä tekisin isona ja kun Porissa löytyi sopivasti koulutuspaikka, niin kaupallinen koulutus tuli hankittua ja valmistuin laskentatoimen tradenomiksi 1998. Itse asiassa siltä alalta olikin jo osa-aikainen työpaikka valmiina, kun minua kysyttiin Yyteriin kenttämestariksi. Se päätös merkitsi lopullista ajautumista tälle golfalalle… Yyterissä olin kenttämestarina ”erittäin mielenkiintoiset ja värikkäät” vuodet 1998 – 2001. Uusia haasteita aina pitää etsiä ja sellaiset löytyivät hieman myöhemmin Tammer-Golfista. Siellä olin kenttämestarina 2001 – 2006. Vuonna 2002 hakeuduin ensimmäiselle golfkenttämestarin erikoisammattitutkintoon valmistavaan koulutukseen Hämeen ammatti-instituuttiin Lepaalle. Ja jos ollaan ihan tarkkoja, kun kerran diplomit jaetaan aakkosjärjestyksessä, niin olen ensimmäinen erikoisammattitutkinnon suorittanut golfkenttämestari. Kaupallinen koulutus oli varmaan jättänyt jälkensä ja ehkäpä muutenkin kiinnosti tavallaan laajentaa näkökulmaa ja tehtäväkenttää. Hakon työpaikkailmoitus ”osui ja upposi”. Aloitin siis huhtikuussa 2006 Oy Hako Ground & Gardenilla myyntipäällikkönä. Tässä hommassa tulee nyt siis viisi vuotta täyteen. Asuinpaikkana perheelläni on Pori. Asumme omakotitalossa, joka on ns. rintamamiestalo. Täydellistä remonttia on tehty vähitellen viimeiset kuusi vuotta ja toivottavasti tänä kesänä tulee valmista. Harrastuksiini kuuluvat remontti- ja puutarhatyöt, golf, lenkkeily ja nyt viimeisimpänä harrastuksena, joka kuvaa kaiketi tätä vääjäämättä lähestyvää keski-ikää, on paritanssi ja ihan oman vaimon kanssa. Kerro työstäsi ja sen sisällöstä? Päävastuualueenani ovat Suomen ja Viron golfkentät ja lisäksi toimin jonkun verran kunnallissektorilla (jalkapallokentät ja puistot ) ja onhan joitain satunnaisia leikkuriasiakkaita muitakin. Tuotevalikoimaan kuuluvat Toron golfkoneet ja muut nurmialueiden hoitokoneet, Kioti traktorit ja Foleyn teroituskoneet ja lisäksi muutamia pienempiä tuotemerkkejä. Hinnoittelua Tuotteiden hinnat pysyivät parin ensimmäisen vuoden aikana lähes ennallaan. Nyt viimeisten vuosien aikana on tullut pieniä hinnankorotuksia siten, että jos verrataan nykyisiä hintoja viiden vuoden takaisiin hintoihin, on nousua tapahtunut ehkä keskimäärin n. 6%. Tuoteryhmittäin ja tuotteittain voi kuitenkin olla isompiakin nousuja. Se yleensä selittyy sillä, että kyseinen kone on viimeisen viiden vuoden aikana muuttunut ja kehittynyt oleellisesti. 26 Bunkkeriuutiset 2-2011 Tuotteista ja toiminnasta Leikkuripuolellahan markkinat ovat oikeastaan jakautuneet kolmen kilpailijan kesken: Toro, John Deere ja Jacobsen – Ransomes. Lisälaitteissa ja golfautoissa on sitten jo useampia kilpailijoita ja toimijoita. Mitään selkeää tutkimustietoa tai tilastoa markkinoiden jakaantumisesta ei ole, mutta kun tavalla tai toisella on mukana tai ainakin tietoinen lähes kaikista golfkenttien hankinnoista, niin ei voi olla kuin tyytyväinen Hakon saavuttamasta markkinaosuudesta. Kaikkia kauppojahan ei voi voittaa, mutta Toro on selkeä markkinajohtaja Suomessa! Menestyksen perustana on tietysti itse tuote, jonka pitää olla kunnossa. Varmasti Hako on osannut tehdä asioita oikein ja antanut minulle vapauden ja resurssit tehdä tätä työtä. Uskon lisäksi, että myös omalla työlläni on merkitystä, sillä tunnen alan ihmiset, kenttien tarpeet ja puhun kenttämestarien kanssa ”samaa kieltä”. Tiedän ne kriittiset tilanteet, joissa konemyyjän pitää pystyä venymään. Onhan kilpailu eri toimijoiden kanssa kovaa, mutta kyllä alan eri tilaisuuksissa hyvin sovitaan saman katon alle. Läheisempää yhteistyötä olen tehnyt sitten muiden golfalan toimijoiden kanssa, josta hyvänä esimerkkinä on vaikkapa FGA:n mestaruuskisojen 1. pelipäivän jo perinteinen taukoteltta. Muutama sana tulevaisuudesta Toron mallisto on viimeisten vuosien aikana uudistunut koko ajan ja myös kokonaan uusia koneita on tullut markkinoille. Singelileikkurien ja ruiskuautojen kysyntä on jo lisääntynyt ja tullee varmasti myös edelleen lisääntymään. Lisäksi huomio siirtyy varmasti vähitellen viheriöiltä, joilla hoitotaso on nostettu ”huippuunsa”, väylille. Niiden hoitoon kaivataan mm. kerääviä harjalaitteita, tehokkaita pystyleikkureita ja erilaisia ilmastuskoneita. Väylien hoitotason noususta kertoo jo viime vuosina tapahtunut selkeä muutos siirtymisessä 7 – yksikköisestä väyläkoneesta 5-yksikköisiin. Lisäksi leikkureihin halutaan entistä enemmän takarullan puhdistusharjoja ja groomereita. Leikkuukorkeudethan ovat tulleet väylillä reilusti alaspäin parin viime kauden aikana. Viheriöleikkuri puolella sähkön mukaan tuleminen on varmasti tulevaisuutta. Pitää kuitenkin muistaa, että esimerkiksi sähkötoimiset leikkuuyksiköt eivät voi olla greenileikkurissa mikään itseisarvo, eikä edes tärkein ominaisuus. Tämä näkyykin Toron tuotekehittelyssä nyt ja tulevaisuudessa kokonaan uudistetuissa viheriöleikkureissa. Onhan näitä kenttiä Olen aina vieroksunut kenttien arvioimista ja laittamista paremmuusjärjestykseen. Jokaisella oikeaksi golfkenBunkkeriuutiset 2-2011 täksi kutsuttavalla kentällä pitää tietysti olla tietyt perusasiat kunnossa ja tietty hoitotaso. Kentäthän ovat kaikki erilaisia. Perusasiat kuten sijainti, pinta-ala, maaperä, pinnanmuodot, lay-out, käytetyt heinälaadut asettavat tietyt raamit toiminnalle. Kaikki muu on sitten pelkkää valintaa! Kentänhoidolle pitää asettaa tavoitteet sen mukaan mitä halutaan ja mihin resurssit riittävät. Jonkinlaista onnistumista voidaan sitten verrata ei muihin kenttiin – vaan siihen asetettuun tavoitteeseen. Kenttien pitää olla erilaisia ja vastata kentän käyttäjien tarpeisiin ja toisaalta käytössä oleviin resursseihin. Kenttien erilaisuus on rikkaus pelaajille ja mielestäni parasta golfia on nähdä ja kokea erilaisia kenttiä. Minun kannaltani kentät ovat erilaisia myös siinä miten hankintoja tehdään. Luottamushenkilöiden, toimitus- ja toiminnanjohtajan ja kenttämestarien roolit ja työjako konehankinnoissa vaihtelevat kenttien välillä suuresti! Golfin harrastamisesta Nousiaisen Tommi (Kotka Golfin nykyinen toimitusjohtaja) opetti golfin alkeita Yyterissä kenttähenkilökunnalle tunnin viikossa ja varmaan jo toisena vuonna meidät päästettiin ihan kentälle asti. Yyterin aikoina oli pelaamisessani kokonaisia välivuosia. Oma golfharrastus sai vauhtia jossain vaiheessa 2000- luvun alkupuolella, kun lajista kiinnostuivat ensin appiukko ja vaimon veli ja myöhemmin muukin lähisuku. Näin tuli lisää kaivattuja pelikavereita. Viime kesänä vaimo ja lapset aloittivat myös golfin. Nyt pitää yrittää sen verran ihan oikeasti opetella pelaamaan, että kuitenkin saisi säilytettyä oman perheen mestaruuden itsellään. Eniten golfissa nautin pelaamisesta mukavassa seurassa ja uusien kenttien kokemisessa. Haaveita ja haaveilua Jos kuitenkin pitäydytään näissä työhön liittyvissä haaveissa, niin kai se on jonkinlainen pyrkimys entisestään kehittää Hakon toimintaa niin, että pystymme vastaamaan kenttien antamaan luottamukseen suurimpana konetoimittajana. Pyrimme toimimaan sen edellyttämällä tavalla, mutta kuitenkin niin, että osaisin myös edes vähän säästellä itseäni. Jäätkö tästä ammatista eläkkeelle? Välillä tuntuu, että tällä menolla ja vauhdilla tästä hommasta ei jäädä kuin korkeintaan sairaseläkkeelle J Eläkkeelle jään todennäköisesti kuitenkin tältä alalta, mutta en ehkä juuri tästä ammatista. Tällä hetkellä nykyinen työ tuntuu edelleen mielekkäältä ja sopivan haastavalta ja vaihtelevalta. Tällä työhistorialla ei varmaankaan edes kannata yrittää sovittaa itseään mihinkään säännölliseen kahdeksasta neljään työhön. 27 RUISKUAJONEUVOT Tehokkuutta, tarkkuutta ja turvallisuutta ruiskutus O Oy Hako Ground & Garden Ab Petri Aaltonen myyntipäällikkö len usein todennut, että ns. lautaslevittimet ja niiden myötä omaksutut uudenlaiset dressauskäytännöt, ovat yksittäisistä golfkoneista viimeisten vuosien aikana muuttaneet eniten kentänhoitoa ja vieneet sitä eteenpäin. Samanlainen mullistava parannus ovat, Suomessa vasta ihan viime vuosina, käyttöönotetut ruiskuajoneuvot. Yleensähän kentänhoidon kehittyminen ja hoitotason nostaminen perustuu työmenetelmissä tapahtuviin muutoksiin. Esimerkiksi lisätään mekaanisia hoitotoimenpiteitä, muutetaan dressaushiekan raekokoa tai lasketaan leikkuukorkeutta. Ruiskutuksissa muutoksen ja kehittymisen mahdollistavat kokonaan uudenlaiset työkalut - lähtökohtana muutokselle ovat kentänhoitokoneet. Perinteiset maataloudesta golfkäyttöön levinneet kasvinsuojeluruiskut ovat joko traktorisovitteisia tai monitoimiajoneuvon lavan tilalle asennettavia ruiskuja, joissa pumppua käytetään voiman mekaanisella ulosotolla. Moottorin kierroksilla säädellään pumpun tuottoa, joka välittyy suoraan suuttimille. Paine- mittarin avulla käyttäjä yrittää pitää ruiskutuksen tasaisena. Tällainen pressure-system toimii tasaisilla pinnoilla, joilla voi olla ruiskutuksen tasaisuudessa jonkinlaisia eroja. Kun siirrytään pellolta muotoilluille golfviheriölle ja käytetään vaikkapa typpi- tai rautapitoisia nestelannoitteita, lopputulos ei ole enää olekaan tyydyttävä. Ylä- ja alamäissä nopeuden muuttuessa paineen säilyt- • MAANRAKENNUS – Isoja ja pieniä koneita • SALAOJITUS – Isoja ja pieniä koneita • MURSKAUSJYRSINTÄ/JÄÄNJYRSINTÄ • VÄYLÄHIEKOITUS MASIINERI OY A. Leino Ahmoontie 319, 03620 Karkkila puh/fax 09-2258 100, 0400 478 302 [email protected] www.masiineri.fi 28 täminen samana itse asiassa lisää entisestään ruiskutuksen tuoton epätasaisuutta. Ruiskuajoneuvoissa on pumpun ja suuttimien väliin asennettu sähkötoimiset venttiilit, joilla säädellään ruiskutuksen tuottoa, mikä puolestaan perustuu virtausmittariin. Tällainen flow-system eliminoi maaston pinnanmuutosten aiheuttamat muutokset ja ruiskutuksen tuotto säilyy halutunlaisena muotoilluillakin viheriöillä. Lähtökohtatietona on siis haluttu ruiskutuksen tuotto ( l / ha ), joka toteutuu tarkasti ja helposti. Yleinen viheriöiden hoitotason nousu ja nestelannoitusten lisääntyminen on herättänyt kentillä tarvetta kehittää ruiskutuskalustoa. On huomattu, että yksi monitoimiajoneuvo on joka tapauksessa vain ja ainoastaan ruiskutuskäytössä. Kaluston uusimisessa vain ruiskutuskäyttöön tarkoitettu ajoneuvo ja kaikki sen mukaan tuomat edut, ovat oikea ratkaisu. Toro on niin maailmanlaajuisesti kuin Suomessa ruiskuajoneuvoissa Bunkkeriuutiset 2-2011 Bunkkeriuutiset 2-2011 www.hami.fi edelläkävijä ja markkinajohtaja. Toron valikoimassa on kaksi ruiskuajoneuvoa: Multi Pro 1250 ja 5800. Koneen mallista riippuen saatavissa on laaja valikoima lisävarusteita. Vakiopuomeihin asennettavat tuulisuojat mahdollistavat onnistuneen ruiskutuksen kaikissa olosuhteissa. Erillisellä huuhtelusäiliöllä ja pumpulla ruiskun pesu voidaan tehdä helposti ja nopeasti kentällä ja ”huuhteluvesi” voidaan käyttää hyödyksi väylillä tai karheikoissa. Sekoitussäiliön avulla rakeisten ja nestemäisten tuotteiden lisääminen pääsäiliöön onnistuu helposti ja turvallisesti. Sivupuomien automaattisella korkeudensäädöllä voidaan helpottaa muotoiltujen viheriöiden ruiskutustyötä. Ja vaahtomerkitsimellä taataan yhtenäinen ruiskutus myös laajoilla nurmialueilla. Muita lisävarusteita ovat käsiletkuvarustus joko mekaanisella tai sähkötoimisella letkukelalla, katos ja tuulilasi sekä varsinainen ohjaamo. Ruiskuajoneuvojen ruiskutusautomaatikan avulla voidaan seurata ruiskutettua pinta-alaa ja nestemäärää sekä kuljettua matkaa. Tarkka ja aina halutunlainen ruiskutus on edellytys nestelannoitteiden parhaalle mahdolliselle käytölle ja niistä saatavalle hyödylle, mikä näkyy hyväkuntoisena ja yhtenäisenä nurmipintana. Ruiskutuksen tarkkuus poistaa mahdolliset hävikit ja yhdessä lisävarusteiden kanssa huomioidaan myös ruiskutustyön ympäristöystävällisyys ja turvallisuus. ”Tällaista konetta teillä ei ole aikaisemmin ollut.” Aloitan tällä lauseella ruiskuajoneuvojen käyttökoulutuksen. Kun kentälle tulee uusi leikkuri, niin kokenut kentänhoitaja omaksuu sen käytön nopeasti ja uusi kone on täysin hyödynnettävissä heti alusta asti. Ruiskuajoneuvon kanssa pitää löytyä vähän malttia ja aikaa tutustua, opetella ja kokeilla koneen käyttöä. Vain tällä tavalla on edellytykset saada koneesta täysi hyöty irti. Missään nimessä ruiskuajoneuvojen käyttö ei ole vaikeaa, mutta jos jostain syystä on selvinnyt omalla kentänhoitouralla pahemmin käyttöohjeita lukematta, niin tässä kohtaa manuaaliin on kuitenkin syytä tutustua. Käyttöönottovaiheen jälkeen ruiskuajoneuvon käytön helppous ja työskentelyn varmuus madaltaa kynnystä tehdä ruiskutuksia, mikä heijastuu hyvinkin nopeasti ja suoraan kentän kuntoon. Käyttökokemukset ja kommentit vahvistavat ja tukevat Toron ruiskuajoneuvojen ominaisuuksia ja tuotetietojen kuvauksia. Ruiskuajoneuvot helpottavat ja nopeuttavat ruiskutustyötä, tekevät ruiskutustyöstä tarkkaa ja lopputuloksesta halutunlaista: tuottavaa, tehokasta ja turvallista. Ruiskuajoneuvojen avulla on mahdollista kehittää kentänhoitokalustoa ja nostaa hoitotasoa. Pitäisi ottaa askel eteenpäin, silloin kun tehdään konehankintoja eikä vain tyytyä olemassa olevan kaluston korvaamiseen. Suomesta löytyy kahdeksan Toron ruiskuajoneuvoa kuluvan kevään toimituksiin ja tämä helpottaa niitä kenttiä, joilla ruiskutuskaluston uusiminen tulee ajankohtaiseksi. Poiketen leikkureista ja muista golfkoneista, ruiskujen demoaminen onnistuu parhaiten kentällä, jolla on oma ruiskuajoneuvo. Näin on mahdollista nähdä ja päästä kokeilemaan käytännön ruiskutustyötä ja kuulla käyttökokemuksia. Kerron mielelläni lisää Toron ruiskuajoneuvoista ja sovitaan yhdessä esittelyajankohta lähinnä olevalle Toro-kentälle! ■ GOLFKENTÄNHOITAJAN AMMATTITUTKINTO Opinnot koostuvat lähiopetusjaksoista Lepaalla (2–4 pv.), etätehtävistä sekä verkko-opiskelusta. Valmistavan koulutuksen jälkeen opiskelijat osallistuvat tutkintotilaisuuteen, hyväksytystä suorituksista myönnetään tutkintotodistus. Koulutuksen sisältö: Nurmipintojen hoito, Kentän pelikuntoon saattaminen sekä Rakentaminen ja peruskorjaus. Lisäksi vapaavalintaisena tutkinnon osana on Yrittäjyys. Hakuaika alkaa 1.6. Hakuohjeet ja -lomakkeet www.hami.fi OSANÄYTÖT JA TUTKINTOTILAISUUDET 2011 Golfkentänhoitajan tutkintotilaisuus 13. –15.9. Lisätiedot [email protected] puh. (03) 646 5231 tai 040 839 2945 ja www.hami.fi EVO LEPAA MUSTIALA MEIJERIALA 29 Golfin toimialapäivät 10.-11.3.2011 kirjoittaja: Tuukka Mönttinen Toimialapäivät pidetään joka toinen vuosi. Mukana päiviä järjestämässä oli Suomen Golfliitto, FGA, FGMA, SGKY sekä Suomen PGA. Yhteistyökumppaneina toimi Apila Group, Hako Ground & Garden, J-Trading ja Titleist. Seminaari on tarkoitettu golfalan ammattilaisille (toimitus- ja toiminnanjohtajat, toimisto- ja kenttähenkilöstö, pro:t ja ravintoloitsijat) sekä golfin luottamushenkilöille (puheenjohtajat), liittovaltuuston edustajille sekä järjestävien yhdistysten hallitusten jäsenille. Tästä luennoitiin ja puhuttiin 2011 Tänä vuonna tapahtumapaikkana toimi Scandic Marina Congress Center, Helsingissä Seminaarin suurena huolenaiheena tuntui olevan golfin tulevaisuus niin Suomessa kuin ulkomailla. Finnairilta oli puhumassa Mikko Tuomainen heidän kanta-asiakas järjestelmästään ja siitä miten he ovat sitouttaneet asiakkaitaan. Glenn Cundari Kanadan PGA:sta kertoi miten he olivat luoneet mallin peruskoulun opettajille golfin opettamisesta liikuntatunneilla. Kanadan PGA:n tavoitteena oli siis pitkällä aika tähtäimellä tuoda lisää harrastajia lajin pariin. Aiheesta jatkoi Mika Nieminen FGMA:n nykyinen puheenjohtaja sekä Hyvigolf oy:n toimitusjohtaja. Hän kertoi, miten heillä pyritään sitouttamaan juuri green cardin suorittaneet pelaajanalut aktiivisiksi harrastajiksi. FGA:n puhujina toimivat Benjamin Warren ja Kari Mattila GEO:sta (Golf Environment Organisation). Kari Mattila toimii Suomessa GEO:n sertifioija. Benjamin Warren kertoi 30 miten GEO:n ympäristöjärjestelmä on edennyt maailmalla ja oli iloinen siitä, että Suomessa Hirsala Golf on ensimmäisenä kenttänä maassamme saanut sertifikaatin. Hirsala Golf sai myös Suomen Golfliiton myöntämän ympäristöpalkinnon. Perusteina oli hyvä esimerkki muille Suomen golfyhteisöille ja sitoutuminen Suomen Golfliiton ympäristöjärjestelmään alusta asti. Golfliiton ympäristöjärjestelmä ja GEO:n ympäristösertifikaatti ovat siis kaksi eri kokonaisuutta, ja molemmat täydentävät toisiaan. Yhdessä käytettynä nämä järjestelmät ovat oiva työkalu kentänhoidolle sekä koko golfyhteisölle. Ympäristöasioista on lisää Bunkkeri Uutisissa tässä lehdessä kun Kari Mattila aloittaa oman ympäristöpalstansa. Suomen Golfliitto käytti oman puheenvuoronsa green card-uudistuksesta ja uusista palveluistaan. Lisäksi puhuttiin uusitusta yhdistyslaista ja urheiluseurojen verotuksesta. Liitto myös palkitsi suuren joukon golfseuroja sekä pelaajia heidän ansioistaan vuodelta 2010. Jokainen voi itse käydä katsomassa lisää tästä osoitteesta Suomen Golfliiton nettisivulta www.golf.fi. Kirjoittajan kommentit Yhteenvetona toimialapäivistä voisi sanoa, että jälleen kerran saatiin järjestettyä hyvä, lyhyt ja ytimekäs kaksipäiväinen tapahtuma. Itse haluaisin nähdä hieman enemmän kentänhoitopuolta edustettuna tässä tapahtumassa. Toimimme kaikki golfalalla ja joskus ei olisi pahitteeksi tietää muista golfin parissa tapahtuvista asioista. Täytyy muistaa, että ohjelman lisäksi nämä ovat sosiaalisia tapahtumia joissa on yleensä hyvät ruoat, hyvät bileet ja ennen kaikkea hyvä meininki. Olen varma, että tänäkin vuonna monta yhteistä ongelmaa ratkaistiin illallisen yhteydessä hyvän ruuan parissa sekä baaritiskillä. Vaikka ohjelma ei aina tuntuisi välttämättä kohtaavan kuulijaa, muistakaa, että paikalla on usein ihmisiä, joilla on ollut tai on ihan samat ongelmat kuin teillä. Usein yhdessä niihin voi löytää ratkaisun. Joku on joskus todennut FGA:n risteilyllä, että ilta oikeassa porukassa laivalla voi vastata useiden päivien opetusta koulussa. ■ Bunkkeriuutiset 2-2011 GOLF_175x130mm_1044.pdf 1 11/1/2010 3:07:28 PM C M Y CM MY CY CMY K Laajan ja korkealaatuisen tuotevalikoimamme lisäksi meillä on tarjota teille uusinta teknistä asiantuntemusta ja ensiluokkaista asiakaspalvelua. Uskomme, että näistä on hyötyä myös teidän yrityksellenne. Soita ja kysy lisää! Myynti: Nina Piippo Puh: 010 217 9804 Gsm: 040 553 4110 sähköposti: [email protected] Tilaukset: Säkylän tehdas: Eija Männistö Puh 010 217 9875 GSM 0400 415 190 Karvian tehdas: Marita Kangas Puh 010 217 9851 GSM 050 440 1201 Sibelco Nordic Mikkelänkallio 3 02770 Espoo +358 10 217 9800 [email protected] www.sibelconordic.com Hiekkatoimittajalla uusi lippu salossa! Sibelco Nordic Oy Ab toimittaa teille myös tulevana kautena • katehiekat • bunkkerihiekat • väylähiekat • kasvukerrosmateriaalit PRO tarjoaa edullisia ratkaisuja ongelmiin ja kasvun ihmeisiin iskee juuristoon! Erityisesti voikukan ym. vaikeiden rikkakasvien torjuntaan Ongelmarikat ovat niitä, joiden hävittäminen on kaikkein vaikeinta. Vaikeus syntyy lehtimassan suhteellisen pienestä osuudesta juurimassaan. Ariane S tehoaa hyvin myös mataraan ym. leveälehtisiin rikkoihin. Karkoita rikkakasvit golfnurmikoiltasi het alukesästä. Ariane_Greencare175x130mm.indd 1 Bunkkeriuutiset 2-2011 Risto Asikainen puh. 0500-558 801, [email protected] PL 15, 00131 Helsinki 5.5.2011 10.44 31 T U OT E U UT I S IA Griino -lannoitteet vahvasti markkinoilla S.G. Nieminen laajensi viime syksynä liiketoimintaansa lannoitteisiin nurmikkosiemenistä tutulla Griino -tuotemerkillä. Lannoitetarjonta koostuu ensimmäisessä vaiheessa ympäristöystävällisistä pitkäkestoisista rakeisista lannoitteista. Valikoiman rungon muodostavat hitaasti liukenevat Griino Form -viheriölannoitteet sekä hallitusti liukenevat Griino Permanent ja Griino Cote -lannoitteet väylille, lyöntipaikoille, urheilukentille ja puistonurmikoille. Valikoimaa täydentävät syyslannoite, täydennyslannoite, kalsiumlannoite sekä koristekasvilannoitteet. Tuotteiden tutkimus- ja kehitystyön sekä tuotannon taustalla olevat henkilöt ovat olleet kehittämässä markkinoilla olevia Scottsin huippulannoitteita jo 70-luvulta alkaen. Valmistaja kiinnittää erityishuomiota raaka-aineiden puhtauteen ja toimivuuteen. Parhaat saatavilla olevat raaka-aineet takaavat kasvien ravinteiden saatavuu- den ja käyttöturvallisuuden. Lannoitteiden tuotantoprosessi on kehitetty tehokkaaksi ja joustavaksi ja näin pystytään vastaamaan asiakkaiden muuttuviin tarpeisiin. Osaavien ja kokeneiden ostajien, logistisen osaamisen ja toimivien varastointitilojen avulla S.G. Nieminen pyrkii oikea-aikaisin ja täsmällisiin toimituksiin asiakkaille. Taustalla ei ole globaalia markkinointikoneistoa tai monikansallista myyntiorganisaatiota, jotka nostaisivat turhaan tuotteiden hintoja. Tämä näkyy asiakkaalla kustannussäästöinä - laadusta tinkimättä. Näin asiakas ostaa itse tuotteiden lisäksi tuotannon tehokkuutta ja toimitusketjun hallinnan osaamista. Lannoitevalikoimaa täydennetään seuraavassa vaiheessa pitkäkestoisilla nestelannoitteilla, biostimulanteilla ja kostutusaineilla. Tuotteet tu- levat ennakkomyyntiin syksyllä 2011. Lisätietoja Griino -lannoitteista osoitteessa: http://www.sgnieminen.fi/ lannoitteet Headland on saapunut Suomeen! S.G. Nieminen Oy on aloittanut yhteistyön Headland Amenity Ltd:n kanssa ja laajentaa tuotevalikoimaansa rakeisten erikoislannoitteiden jatkoksi Headlandin korkealaatuisilla ja innovatiivisilla tuotteilla, jotka on suunnattu pääasiassa golfkenttien ja urheilukenttien hoitoon. Uuden Headland -tuotevalikoiman pääpaino on hitaasti liukenevilla nesteillä ja ongelmia ennalta ehkäisevillä tuotteilla. Tuotteista haetaan käytännön kokemuksia tulevan kauden kuluessa ja tuotteet tulevat ennakkomyyntiin ensi syksynä. SGN Groupin tiloissa Koivuhaassa järjestettiin keskiviikkona 13.4.2011 kansainvälisen tason seminaari kenttien hoitoon ja tuotteisiin liittyen. Headland Amenity Ltd:n tekninen johtaja Mark Hunt saapuu kertomaan nurmikoiden ravinnetaloudesta sekä kasvitautien ehkäisystä ilman kasvinsuojeluaineita. Mark on työskennellyt golfkenttäsektorilla 21 vuotta eri puolilla Eurooppaa (mm. Englanti, Irlanti, Tanska, Ruotsi, Saksa, Itävalta, Sveitsi) aiemmin mm. Scottsin palveluksessa. Hän on erikoistunut osaamisessaan erityisesti nurmikoiden ravinnetalouteen ja kasvitautien hallintaan. Lisätietoa näistä uusista tuotteista saa S.G. Niemisen kotisivuilta osoitteesta http://www.sgnieminen.fi/lannoitteet/ajankohtaista sekä Headlandin kotisivuilta www.headlandamenity.com S.G. Niemisellä lisätietoja antaa myyntipäällikkö Timo Rinkinen puh. 050 303 3844 tai tuotepäällikkö Päivi Hänninen puh. 050 575 7669. Kuvateksti: Headlandin tekninen johtaja Mark Hunt luennoi S.G. Niemisellä 32 Bunkkeriuutiset 2-2011 Ammattilaisen valinta Golfkentänhoidon miniseminaari järjestettiin jälleen kerran Sportec messujen yhteydessä Tampereella 24.3.2011. Järjestelyistä vastasivat Habitec Oy, FGA ry ja Kainuun ammattiopisto sekä tietysti Tampereen messut. Greentec ja Sportec järjestetään joka toinen vuosi Tampereella. Tilaisuus oli maksuton osallistujille ja ennakkorekisteröitymistä seminaariin ei tarvinnut tehdä. Tämä vuonna FGA ry piti kevätkokouksensa miniseminaarin jälkeen. Tilaisuudessa oli kolme luentoa ja materiaalit voi käydä katsomassa tai ladata osoitteesta http://www.kao.fi/suomeksi/Aikuisopisto/Koulutusalat/Luonnonvara-ala/Golfala.iw3 TerraCottem, André Thiendbondt, Belgia • Luennolla esiteltiin TerraCottemin käyttökohteita ja -tapoja • Luento on osittain suomeksi ja osittain englanniksi Golfkenttämestarin menestymisen avaimet, Jon Scott, Niclaus Design (Pirjo Hotti) LAAJASTA VALIKOIMASTA LÖYDÄT SOPIVAN VAIHTOEHDON KYLVÖKSIISI • Vakioseokset viheriöille, väylille ja karheikoille • Rönsyröllit Independence 1, Penncross, Penn A4, PennG1 ja L93 • Nurmiröllit Bardot ja Jorvik • Luhtaröllit Vesper pinnoitettu ja Villa I • Kylänurmikat ”pussi” ja Juurtonurmikka Supranova • Englanninraiheinä Condrad1, westervoldinraiheinä Axcella1 ja jäykkänata Spartan • Kulutusta kestävät, nopeasti taimettuvat Julius Pregermniittynurmikka ja nurmikkotyypin timotei Piccolo • Luennoitsijan äkillisen sairastumisen vuoksi, luento esitettiin vapaana käännöksenä suomeksi • Luentomateriaalit ovat suomenkielellä Lehtilannoituksen perusteet, David Snowden, Iso-Britannia • Tässä luennossa on lehtilannoituksen nyrkkisäännöt joka kentälle • Luentomateriaali on englanniksi NH-KONEET OY Kerro mitä tuotteita tarvitset – Me järjestämme sen! • • • • • • Vastaterät, holkit, piikit, Maredo viheriöleikkurin paikkokylvin suodattimet yms. Tähden muotoiset vibraterät tekevät reikiämyös aina 1200 reikää / m2. Kysy muita kulutusosia. 2 Kylvömäärä: 0.17 – 2.00 kg / 100 VIHERIÖLEIKKURIN m Tähtiterän pää asettaa siemenen maaperään ja juuri oikeaan kohtaan. PAIKKOKYLVÖYKSIKÖT ”taloudellinen” paikkokylvin ei–tuhlaa siemeniä - nopea taloudellinen Sopii Toro, JD ja Jacobsen – asettaa siemenen maaperään [email protected] • www.nh-koneet.com puh: 044-2700374 • puh: www.nh-koneet.com [email protected] 044 2700 374 HUOM! Nyt on hyvä aika puhdistaa Bunkkerit! Bunkkeriuutiset 2-2011 GRIINO-LANNOITTEET GOLFKENTILLE Nyt ei korkea laatu tarkoita korkeaa hintaa. Griino-lannoitteet on kehitetty erityisesti golfkenttien ja urheilukenttien tarpeisiin. Griino-lannoitteet mahdollistavat siirtyä kayttämään lannoitteiden huipputeknologiaa aikaisempaa kustannustehokkaammin. • Griino Form viheriölannoitteet • Griino Permanent- ja Coteväylälannoitteet • Griino Sport syysja -täydennyslannoite • Griino Sol-kastelulannoite S.G. Nieminen Oy Puh. 030 650 50 www.sgnieminen.fi 33 Tarkkaa kasvinsuojelua John Deere ProGator HD200 –ruiskulla ja tuulensuojapuomeilla John Deere ProGator lavamaasturi on kätevä ja kompakti työjuhta golfkentän hoitotöihin. HD 200 -ruiskuvarustuksen kanssa se muuttuu tehokkaaksi kasvinsuojeluruiskuksi. J ohn Deere HD 200 ruiskuvarustus koostuu ProGatorin lavalle asennettavasta säiliöstä, puomistosta, pumpusta ja venttiileistä sekä sähköisestä ohjainyksiköstä. Säiliön tilavuus on 750 litraa, joten yhdellä täytöllä käsitellään useita hehtaareja, käytettävästä vesimäärästä riippuen. Säiliön suuresta koosta huolimatta painopiste on onnistuneen muotoilun ansiosta alhaalla, joten kone on vakaa kaltevissakin paikoissa. Hydraulinen puomisto Hydraulisesti taitettavan puomiston leveys on 5,5 metriä. Puomisto taittuu kuljetusasentoon koneen sivuille kevyesti sähköpainikkeella suoraan kuljettajan istuimelta. Jutun kohteena olevassa Gatorissa puomisto on varustettu tuulisuojauksella, mistä on monia etuja. Golfkentillä on usein lampia ja muita vesistöjä, jotka ovat herkkiä torjuntaaineille. Tuulisuojaus estää torjuntaaineiden pääsyn niihin. Lisäksi ruis- kuttamaan voi lähteä juuri silloin kun haluaa, myös silloin kun kentällä on pelaajia. Tuulisuojauksen ansiosta ruiskutusneste ei leviä ympäristöön ja pelaajien päälle. Gator-ruiskun hydraulinen pumppu on myös erittäin hiljainen, joten ruiskun käyttö ei häiritse kentällä olevia pelaajia kohtuuttomasti. Sähköinen hallinta ProGator-ruiskun sähköinen TeeJetohjausyksikkö on isoista maatalouskoneista tuttua teknologiaa. Ohjausyksikön avulla hallitaan puomiston nostoa ja laskua sekä ruiskutusmäärää ja -painetta. Asetetut arvot ProGator-ruiskun TeeJet-ohjainyksikkö on isoista John Deere -maatalouskoneista tuttua, koeteltua ja hyväksi havaittua teknologiaa. John Deere ProGator on kokoonsa nähden erittäin tehokas kasvinsuojeluruisku golfkentille. Tuulisuojatun puomiston ansiosta sitä voidaan käyttää erittäin joustavasti. 34 Bunkkeriuutiset 2-2011 Gatorin sähköhydraulinen puomisto taittuu työ- tai kuljetusasentoon vaivattomasti sähkökytkimellä suoraan kuljettajan istuimelta. näkyvät selkeästi yhdellä vilkaisulla laitteen isokokoiselta näytöltä. Asetusten tekeminen ohjausyksikköön on helppoa. Haluttua ruiskutusmäärää tai -painetta muutettaessa näyttö kertoo suoraan ajonopeuden, jolla haluttu ruiskutusmäärä saavutetaan. Puomiston nostoa ja laskua ohjataan kevyttoimisilla sähkökytkimillä. Ohjausyksikössä on myös katkaisijat ajamista helpottaville vaahtomerkitsimille. Kätevä ja helppokäyttöinen Käyttäjien kommenttien mukaan Gator-ruisku on kätevä, nopea ja helppokäyttöinen. Sen käyttö ei vaadi erikoisosaamista, vaan periaatteessa kuka tahansa pystyy omaksumaan sen muutamassa minuutissa. Sähköhydraulinen puomisto on vaivaton käyttää ja ohjausyksikön automatiikka tekee työstä helppoa ja vaivatonta. Ohjausyksikön toiminta on erittäin nopeaa. Säiliön tyhjenemisestä ilmoittavan hälytyksen ansiosta kuljettajan ei tarvitse tarkkailla säiliön nestemäärää, vaan hän voi keskittyä työn seuraamiseen. Vaahtomerkitsimet auttavat kuljettajaa seuraamaan tarkasti edellistä ajolinjaa. Tuulisuojauksen johdosta ruisku on myös erittäin tarkka. Aine menee juuri sinne minne pitääkin, mikä näkyy suoraan säästöinä torjunta-ainekuluissa. Puomiston tukipyörät on sijoitettu puomin etureunaan, jolloin ne eivät jätä raitoja nurmikon pintaa. Monipuolinen työjuhta Kasvinsuojelun lisäksi ProGatorilla voidaan hoitaa lukuisia muita golfkentän hoitotöitä. Katehiekan levitys hoituu tehokkaasti nurmikon pintaa vahingoittamatta Gatorin lavalle asennettavalla katehiekan levittimellä, jota ruiskun tapaan käytetään koneen omalla hydrauliikalla. Suuren kantavuuden ansiosta Gator soveltuu raskaisiinkin kuljetustöihin, ja kolmisylinterinen dieselmoottori on hiljainen, tehokas ja taloudellinen. Ominaisuuksiltaan ja teholtaan Gator vastaakin oikeaa traktoria, mutta kätevässä, kompaktissa ja ketterässä muodossa. ■ Bunkkeriuutiset 2-2011 35 J Ä S E N S I HT E E R I N PA L STA Kevään vuosikokouksessa vahvistettiin muutokset yhdistyksen sääntöihin. Suurimmat muutokset koskivat jäsenluokkia ja niiden sisältöä. Uudet säännöt voi lukea kokonaisuudessaan FGA:n www-sivuilta. Laskut lähetettiin huhtikuun alkupuolella ja kuun loppuun mennessä maksaneita oli vain puolet. Maksamatta jääneet laskut tulevat saamaan toukokuun aikana muistutuslaskun. Eräpäivään mennessä maksaneille kortit saapuvat toukokuun toisella viikolla viimeistään. Jäseniä yhdistyksellä on seuraavasti: A-jäseniä: 419 B-jäseniä: 59 C-jäseniä: 18 D-jäseniä: 52 Vapaa/kunniajäseniä: 18 Uudet jäsenet: Aronen Kalle-Antti Eriksson Maria Hukkanen Taneli Isosomppi Heikki Junni Jarkko Kylliäinen Niko Kyöstilä Essi Pekko Sohlman Pitkänen Pasi Väisälä Klaus Arjamaa Tuomas Artturi Juho-Pekko Korhonen Mikko Pekonen Henri Pulkkinen Anniina Taavila Toni A-Jäsen A-Jäsen A-Jäsen A-Jäsen A-Jäsen A-Jäsen A-Jäsen A-Jäsen A-Jäsen A-Jäsen B-jäsen B-jäsen B-jäsen B-jäsen B-jäsen B-jäsen Kurk Golf Ruukki Golf Hillside Golf & Country Club Hattula Golf PuulaGolf Hirvihaaran Golf Kanavagolf Viipurin Golf Kultaranta Golf Paloheinä Golf Harjattula Golf Oulun Golf Kajaanin Golf Kanavagolf Muurame Golf Iitti Golf TA PA HT U MA KA L E NT E R I FGA:n tapahtumakalenteri vuodelle 2011 11. – 13. Elokuuta Lepaan puutarhamessut. Paikkana Lepaa, Hattula. Virallisesti Fga ei ole mukana näillä messuilla mutta käykää ihmeessä vierailemassa FGA:n yhteistyökumppaneiden luona, joista moni on varmasti paikalla. 28. – 29. Syyskuuta Mestaryyskilpailut 2011. Peliareena Pickala Golf 30. Marraskuuta Fga:n syyskokous. Tarkka aika ja paikka ilmoitetaan myöhemmin. 30. Marraskuuta – 2. Joulukuuta Laivaristeily. Välillä Helsinki – Tukholma ja paikkana laiva 36 HARROGATE 2012 FGA pyrkii järjestemään opintomatkan Harrogateen ja alustava päivämäärä matkalle on 22. – 25. Tammikuuta 2012. Matkan arvioitu hinta olisi noin 500 – 600 €. Olemme alustavasti kaavaillut noin 20 hengen porukkaa ja alustavat ilmoittautumiset saa laittaa sähköpostiosoitteeseen [email protected]. Jos kiinnostuit ilmoita itsesi mukaan. Lisätietoa tulee seuraavassa lehdessä ja mahdollisesti yhdistyksen internet sivuilla. Lisäksi asiasta voi myöhemmin kysellä sähköpostitse matkanjärjestäjiltä. Peter Gilbert [email protected] Mika Nurminen [email protected] Bunkkeriuutiset 2-2011 Feggan konferenssin avasi Islannin presidentti Ólafur Ragnar Grímsson (oikealla). I L M O ITTA JAT Koneet, Laitteet, Tarvikkeet Urakointi, Palvelut Golden Pro Oy Hankkija-Maatalous Oy Hako Ground & Garden Oy J-Trading Oy NH-Koneet Oy Tarha-Tuote Oy Lemminkäinen Vesi Heikki Oy Masiineri Oy Backtee Oy Siemenet 09-2411 020 010-7683 421 040-5874 045 020-7458 600 044-2700 374 09-3505 610 020-71 5000 0400-767 533 Maa-ainekset Sibelco Nordic Oy Ab 010-2179 804 S.G. Nieminen Oy 0500-424 240 09-5028 238 Lannoitteet Arctic Nature Product Berner Oy Habitec Oy 050-5708 572 0500-558 801 050-4302 557 Koulutus Kainuun ammattiopisto Hamk Bunkkeriuutiset 2-2011 0400-478 302 08-6165 6602 03-6461 37 KAUDEN PÄÄTÖS- JA KOULUTUSRISTEILY GOLFKENTÄNHOITAJILLE JA SAMALLA FGA:N 25-VUOTIS JUHLARISTEILY Suomen golfkentänhoitajien yhdistys järjestää jäsenilleen laivaristeilyn Helsingistä Tukholmaan ja takaisin 30.marraskuuta.-2. joulukuuta 2011. Risteilyn tarkka ohjelma täsmentyy myöhemmin: Keskiviikko 30.11.2011 – Kokoontuminen Tallink/Silja Linen Helsinki/Olympiaterminaaliin klo 16.00 – Laiva lähtee klo 17.00 – Buffet-illallinen – FGA:n juhlapuheet (laivan kokoustilat) Torstai 1.12.2011 – erillisen ilmoituksen mukaista ohjelmaa Perjantai 2.12.2011 – Meriaamiainen 07.00 alk. – Paluu Helsinkiin klo 10.00 Matkan hinta: FGA:n jäsenet: •170,00 €/hlö B-luokassa 2 hengen hytissä •178,00 €/hlö Promenade- luokassa 2 hengen hytissä •183,00 €/hlö A-luokassa 2 hengen hytissä Ei jäsen •190 € / hlö Hintaan sisältyy: – henkilölippu ja hyttipaikka sovitussa luokassa meno-paluu – meriaamiainen meno-paluu – buffet-illallinen meno-paluu – kokouskahvit meno-paluu Ilmoittautuminen risteilylle 31.9.2011 mennessä seuraavasti: – Matka maksetaan etukäteen FGA:n tilille Nordea 101235-104888 HUOM! Maksajan tulee huolehtia siitä että maksajan nimi käy selkeästi ilmi suorituksesta. – Osallistujan / osallistujien nimet ja syntymäajat ilmoitetaan rahastonhoitajalle Timo Puu saarelle sähköpostitse: [email protected] (tässä yhteydessä on hyvä mainita myös matkan maksaja). Ilmoittakaa myös hyttijako, mikäli kyseessä on joku muu kuin 2 hengen hytti – Paikat täytetään ilmoittautumisjärjestyksessä. – Matkan peruutustapauksissa menettelemme laivayhtiön ehtojen mukaisesti: Matkan kuluton peruutus ja lopullinen lähtijämäärä on ilmoitettava 03.10. mennessä. Sen jälkeen tehdyt koko- ja yli 10 %:n osaperuutukset pidätämme maksuista peruutusehtojen mukaisesti. 38 Bunkkeriuutiset 2-2011 FGA on tehnyt lisää pääyhteistyökumppanuussopimuksia Toivotamme tervetulleeksi seuraavat yritykset: Berner, Hako Ground & Garden ja Sibelco Nordic Jos haluat yrityksesi FGA:n pääyhteistyö- tai yhteistyökumppaniksi ole yhteydessä FGA:n mainosmyyjään. Tuukka Mönttinen [email protected] GOLFKENTTIEN GOLFKENTTIEN GOLFKENTTIEN SUUNNITTELUSUUNNITTELU SUUNNITTELU PERUSKORJAUS PERUSKORJAUS PERUSKORJAUS RAKENTAMISEN URAKOINTI RAKENTAMISEN URAKOINTI RAKENTAMISEN URAKOINTI VALVONTA VALVONTA VALVONTA KENTÄNHOIDON NEUVONTA KENTÄNHOIDON NEUVONTA KENTÄNHOIDON NEUVONTA BACKTEE OY OY BACKTEE OY BACKTEE Jorma Eriksson Jorma Eriksson Jorma Eriksson 0500 424424 240424 0500 0500 240240 [email protected] [email protected] [email protected] Purotie 3 B 57 Purotie B 57 Purotie 3 B357 00380 Helsinki 00380 Helsinki 00380 Helsinki Islantilaisen kylpylän allasosasto helmikuussa 2011. KILPAILUKUTSU FGA:N MESTARUUSKILPAILUT 2011 pelataan 28.- 29.syyskuuta 2011. Henkilökohtaiset sarjat sekä joukkuekilpailu pelataan Pickala golfissa Siuntiossa. Henkilökohtaiset sarjat pelataan 28.9. ja joukkuekilpailu 29.9. Kilpailusarjat ovat: • Miehet hcp ja scr • Naiset hcp ja scr. • Joukkue-kilpailu HUOM! Naisten sarjajaon edellytyksenä on että scratch sarjaan ilmoittautuu vähintään viisi osallistujaa. Muussa tapauksessa scratch sarjaa ei pelata. – Henkilökohtaiset sarjat (max 110 henk.) Yhteislähtö klo 10.00 Scratch: Lyöntipeli, 18 reikää, klubitee, tasoitus max. 12.0 Hcp: Pistebogey, 18 reikää, klubitee, max tasoitus 36 (tätä suuremman tasoituksen omaavat pelaavat kilpailussa tasoituksella 36). – Joukkue kilpailu (max 72 joukkuetta) Yhteislähtö klo 10.00 Greensome, pistebogey, 3/4 tasoituksin (max 30.0) 2 hengen joukkueille. Kilpailuun osallistuvien joukkueiden jäsenten on oltava samalta kentältä. Kentältä voi ensisijaisesti ilmoittautua vain yksi joukkue. Mikäli ilmoittautumisajan umpeuduttua on tilaa, voidaan mukaan ottaa useampiakin joukkueita samalta kentältä. ”Sekajoukkueet” voivat pelata mukana kilpailun ulkopuolella. – Kilpailuihin osallistuminen edellyttää voimassaolevaa jäsenyyttä yhdistyksessä. – Voittajat saavat FGA:n ikuisesti kiertävän kiertopalkinnon vuodeksi, kustakin sarjasta palkitaan kolme parasta tulosta. – Kirjalliset ilmoittautumiset kilpailutoimikunnalle 31.8. mennessä: e-mail: [email protected] tai [email protected] HUOM! Paikat täytetään ilmoittautumisjärjestyksessä. MAJOITUKSET Yhdistyksellä on varattuna majoituskiintiö Siuntion hyvinvointikeskuksesta. Hinta 140 € / vrk kahden hengen huone. Varaukset: Poikkeuksellisesti tänä vuonna kilpailuun ilmoittautumisen yhteydessä s-postiin: [email protected] tai [email protected]. Lisätietoja majoituksesta: Tommi Turunen puh 045 77313141. Toiveissa olisi, että esim. kenttämestari hoitaisi kenttänsä majoituslistan kerralla. Hotellin tarkemmat tiedot löytyvät osoitteesta www.siuntionhyvinvointikeskus.fi. Perinteinen iltatilaisuus illallisineen ja palkintojenjakoineen on keskiviikkona Siuntion hyvinvointikeskuksessa. Tarkka kellonaika ilmoitetaan myöhemmin. Hotellista on varattu pieni kiintiö myös edeltävälle vuorokaudelle 27-28.9. KULJETUKSET FGA järjestää tarvittaessa kiinnostuksesta riippuen kuljetuksen 28.9 aamulla kuljetuksen kentälle hotellilta ja tietenkin takaisin. Ilmoitathan kyytitarpeen ilmoittautumisen ohessa. Kilpailutoimikunta: Tommi Turunen (Nurmijärvi), 045 7731 3141, [email protected] Petteri Lehmuskoski (Lepaa) 040 839 2945, [email protected] Huom. Mahdollista lisäinfoa FGA:n nettisivuilla: www.fga.fi
© Copyright 2024