Bunkkeriuutiset 2/11 - Suomen Golfkentänhoitajien Yhdistys

BUNKKER
UUTISET
2 • 2011
SUOMEN GOLFKENTÄNHOITAJIEN YHDISTYS
· FINNISH GREENKEEPERS´ ASSOCIATION
Nyt juhlimme Scotts-lannoitteiden
20-vuotisjuhlaa Suomessa.
Teidän luottamuksenne tuotteitamme
kohtaan on tehnyt sen mahdolliseksi –
KIITOS!
20 YEARS
Juhlan kunniaksi tarjoamme
50 ensimmäiselle tilaajalle
makean yllätyksen!
– lyömätön yhdistelmä: asiantuntemus, laatutuotteet ja tulokset –
BUNKKER
UUTISET
Bunkkeri-Uutiset on Suomen Golfkentänhoitajien Yhdistys – Finnish Greenkeepers´ Association ry:n
virallinen jäsenlehti ja alan ammattilehti, joka jaetaan kaikille yhdistyksen jäsenille ja golfkentille.
Lehti ilmestyy neljä kertaa vuodessa.
Sisällysluettelo
Pääkirjoitus – puheenjohtaja Ora Paloheimo . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 4
Opintomatka Skotlantiin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 6
Feggan konferenssi Islannissa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 10
Koetuloksia luhtaröllin talvehtimisesta Norjasta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 14
Nurmikonsiementuotannosta lyhyesti . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 16
Ympäristöjärjestelmä golfkentän työkalupakissa - osa 1 . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 20
Ajankohtaista . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 22
Pohjoismainen kentänhoitajien tapaaminen 2011 . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 25
Mukana kuvioissa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 26
Ruiskutusajoneuvot . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 28
Golfin toimialapäivät . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 30
Tuoteuutisia . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 32
Tarkkaa kasvinsuojelua . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 34
Lehdessä julkaistut kirjoitukset eivät välttämättä edusta yhdistyksen virallista kantaa.
FGA ry – Suomen Golfkentänhoitajien yhdistys
Suomen Golfkentänhoitajien yhdistys – Finnish Greenkeepers Association r.y. kokoaa yhteen ammatikseen golfkenttiä hoitavat henkilöt. Tavoitteena on edistää heidän työhönsä
kuuluvia asioita sekä harjoittaa ammatillista tiedotus- ja koulutustoimintaa.
Yhteystiedot
Puheenjohtaja
Ora Paloheimo
Vammala
040 716 2364
[email protected]
Varapuheenjohtaja
Tuukka Mönttinen
Vihti
040 766 4394
[email protected]
Sihteeri:
Pasi Sallinen
Siilinjärvi
020 187 8709
[email protected]
Rahastonhoitaja: Jäsenet:
Timo Puusaari
Vantaa
040 705 6372
[email protected]
Peter Gilbert
Kuusankoski
050 564 8152
[email protected]
Tommi Turunen
Nurmijärvi
045 7731 3141
[email protected]
Pasi Voutilainen
Oulu
050 521 86 29
[email protected]
Tapio Mäkinen
Oulu
0440 581 292
[email protected]
Koulutustoimikunta: Pasi Voutilainen ja Pasi Sallinen
Ympäristötoimikunta: Ora Paloheimo ja Tommi Turunen
Kilpailutoimikunta: Tommi Turunen ja Petteri Lehmuskoski
Kansainvälisten asioiden toimikunta:
Tuukka Mönttinen ja Peter Gilbert
Nettitoimikunta: Pasi Voutilainen ja Mika Nurminen
Risteilytoimikunta: Tapio Mäkinen ja Pasi Sallinen
Lehtitoimikunta:
Tuukka Mönttinen
Ora Paloheimo
Tiina Kotajärvi
Tommi Turunen
Jean Johansson
Simo Kairus
Pirjo Hotti
Bunkkeriuutisten päätoimittaja:
Pirjo Hotti
Kajaani
044 7970 866 tai 050 5271 571
[email protected]
Bunkkeriuutisten ilmoitusmyynti: Tuukka Mönttinen
040 766 4394
[email protected]
Bunkkeri Uutisten aineistojen eräpäivät ja ilmestyminen numerot
3–4
lehti 3
28.6.2011 15.7.2011
lehti 4
13.10.2011 1.11.2011
Tekstiaineistot päätoimittajalle tai taittajalle sähköpostina
[email protected] tai [email protected]
Taitto Forssa Print
Paino Forssa Print
03 4155 677, fax 03 4155 726
Faktori Hannu Kurkikangas
[email protected]
03 41 551
Ainutlaatuiset
rinneominaisuudet
Paraller
Series
Ainutlaatuiset
4-vedon
rinneansiosta!
ominaisuudet
Ainutlaatuiset
Paraller Series
rinne4-vedon
Ainutlaatuiset
ominaisuudet
ansiosta!
rinneParaller
Series
ominaisuudet
4-vedon
Paraller
Series
ansiosta!
4-vedon
ansiosta!
Tehokas Kubotan
60 hv 4-sylinterinen
turbomoottori!
Ylivoimainen
Tehokas
Kubotan
teho
/ työleveys
60 hv 4-sylinterinen
suhde!
turbomoottori!
Tehokas Kubotan
Ylivoimainen
60 hv 4-sylinterinen
teho
/ työleveys
Tehokas
Kubotan
turbomoottori!
suhde!
60 hv
4-sylinterinen
Ylivoimainen
turbomoottori!
teho / työleveys
Ylivoimainen
suhde!
teho / työleveys
suhde!
Leikkurit ovat
aidosti muutettavissa parissa
minuutissa
alle
Leikkurit ovat
jättävistä
taakse
aidosti muutettaheittäviksi!
vissa
parissa
Leikkurit ovat
minuutissa alle
aidosti muutettajättävistä
taakse
Leikkurit
ovat
vissa parissa
heittäviksi!
aidosti
muutettaminuutissa alle
vissa parissa
jättävistä
taakse
minuutissa
alle
heittäviksi!
jättävistä taakse
heittäviksi!
MAAHANTUONTI,
MYYNTI JA HUOLTO
SAMAN KATON ALLA
on ainoa aito
rough- ja semirough
AR-522
leikkuri!
on ainoa aito
rough-AR-522
ja semirough
onleikkuri!
ainoa aito
rough- ja semirough
leikkuri!
KURIIRITIE 15, 01510 VANTAA
PUH 020 7458 600
WWW.J-TRADING.FI
MYYNTI JA HUOLTO
MAAHANTUONTI,
SAMAN
KATON ALLA
MYYNTI JA HUOLTO
SAMAN KATON ALLA
PUH 020 7458 600
KURIIRITIE
15, 01510 VANTAA
WWW.J-TRADING.FI
PUH 020 7458 600
WWW.J-TRADING.FI
AR-522
on ainoa aito
rough- ja semirough
leikkuri!
AR-522
Jacobsen kehitti moniyksikköiset vaakatasoleikkurit.
AR-522 vie ne uudelle tasolle.
Varaa koeajo! vaakatasoleikkurit.
Jacobsen kehitti moniyksikköiset
AR-522 vie ne uudelle tasolle.
Jacobsen kehitti moniyksikköiset
Varaa koeajo! vaakatasoleikkurit.
AR-522
vie ne uudelle tasolle.
Jacobsen kehitti
moniyksikköiset
vaakatasoleikkurit.
MAAHANTUONTI,
KURIIRITIE 15, 01510 VANTAA
MYYNTI JA HUOLTO
PUH 020 7458 600
AR-522 vie
ne koeajo!
uudelle tasolle.
Varaa
SAMAN KATON ALLA
WWW.J-TRADING.FI
MAAHANTUONTI,
KURIIRITIE 15, 01510 VANTAA
Varaa koeajo!
Uusi golfkausi odottaa!
Uusi golfkausi käynnistyy iloisen odottavalla mielellä. Kentät ovat saaneet levätä pitkän talven ajan ja toivottavasti kentänhoitajatkin. Lumen alta on paljastunut
monennäköisiä viheriöitä. Positiivisia yllätyksiäkin on
ollut. Minun tietooni ei ole mitään täystuhoja tullut.
Alkuun tuntui, että kauden avaus on aikaisintaan toukokuun alussa. Lunta on ollut paljon ja tänä keväänä on
varmasti kokeiltu monenlaisia lumenpoistokeinoja kentiltä. Lumen koostumus on ollut kuitenkin sellainen, että se suli todella nopeasti tuoden mukanaan jopa tulvia.
Tämän jälkeen pintakuivuminen alkoi todella nopeasti,
minkä vuoksi kentille piti taas saada vettä. Hankaluuksia aiheutti varmasti roudassa oleva maa ja pelko kasteluputkien jäätymisestä.
Kevään ja alkukesän tärkeimpiä hommia on heinän ja
varsinkin kylvetyn siemenen tasaisen kosteuden varmistaminen. Pintakerros kuivahtaa aurinkoisina ja varsinkin tuulisina päivinä todella nopeasti. Vettä on saatava, jotta itämisellä olisi edellytyksiä. Sitten tulee se toinen ääripää: Jos kastelet liikaa, niin saat varmasti levälle otollisen alustan. Tarkkana saa siis olla. Kastelutekniikka pitää muistaa: kylvöksille vähän kerralla ja usein.
Usein kastelujärjestelmä on tähän aikaan ”raakile”. Talvella tulleita vaurioita parsitaan kovalla kiireellä kuntoon, jotta kastelu onnistuisi. Itse olen miettinyt, miten
tuota kastelujärjestelmän käyttöönottoa voisi ennakoida, jotta tietäisi, mitä tuleman pitää. Pahimmassa tapauksessa saattaa viedä pitkään, ennen kuin vettä saadaan putkilinjaan. Pumppaamon pystyy jollain tavalla
käymään läpi ennen varsinaista käyttöönottoa, mutta
putkistoa ei. Ohjauspuolen voi tarkistaa helposti: mittari mukaan ja kaapeille. Pumppaamon tarkistuksessa
pitää muistaa, että pumppuja EI SAA KÄYTTÄÄ KUIVANA. Pumppua kannattaa pyöräyttää käsin muutama
kierros ennen käynnistystä. Pohjaventtiilin kunto kan-
4
nattaa varmistaa ennen varsinaista käyttöönottoa täyttämällä imuputki. Tällöin pinta ei saa laskea. Myös pohjaventtiilin ympärillä olevan sihdin, joka estää roskien
pääsyn pohjaventtiiliin ja sitä kautta järjestelmään, pitää
olla kunnossa. Huolella käyttöönotettu kastelujärjestelmä on kentän sydän.
Sitten itse kasteluun… Siihen kannattaa ihan oikeasti
panostaa. Liika kastelu on vieläkin yleistä. Kuinka moni tietää todellisen käytetyn vesimäärän? Toki tietokoneelta saa jonkinlaisen lukeman, mutta se on helposti
harhaanjohtava. Kone perustaa lukeman sille asetettujen arvojen perusteella, eikä se huomioi pumppujen kulumista, eikä myöskään välttämättä tiedä, ovatko pumput päällä ollenkaan. Koneelta esimerkiksi nähdään, että väylien kastelu on mennyt yön aikana ja veden kulutuksesta saadaan laskennallinen arvo. Veden kulutuksen
lukema olisi sama, vaikka aamulla huomattaisiin, että
jokin sadettimista on jäänyt auki. Todellisen pumpatun
vesimäärän saa selville ainoastaan, jos pumppaamo on
varustettu vesimittarilla.
Pyörrekammiomittarista voi havaita myös pohjaventtiilin vuodon: pumppujen ollessa pysähdyksissä se pyörii
silloin väärinpäin. Liiallinen vedenkäyttö on ainoastaan
haitaksi. Heti, kun uudet kylvökset on saatu kuntoon,
niin kastelua pitää ehdottomasti vähentää. Heinä vielä
oppii senkin. Kastelujärjestelmään on syytä muutenkin
keskittyä. Pelkästään väärinsäädetyt tai rikkinäiset sadettimet huomataan vasta silloin, kun voidaan todeta,
että heinä kuoli jo. Systemaattinen tarkkailu on etu monessa asiassa. Sillä varmistetaan mahdollisimman tasaisen kastelun koko kauden ajan.
M. Syrjää lainatakseni: ”Takaisin sateeseen astelen, silmänurkkiani kastelen…” sopivan kosteaa golfkautta kaikille!
Ora ja hallitus
Bunkkeriuutiset 2-2011
Väri, johon
voit luottaa
John Deere 8700
-väyläleikkuri
• Leikkuukelojen nopea säätö
• Suuri leikkuutehokkuus
• Erinomainen leikkuujälki myös kosteassa ruohossa
• Kuljettajaystävälliset hallintalaitteet
• Innovatiiviset ratkaisut leikkuuyksikön rakenteessa
Golfkonemyynti:
Jorma Nikolajew
puh. 010 76 83421
Soita ja varaa koeajo.
www.agrimarket.fi
www.deere.fi
JD_bunkk175x262.indd 1
5.5.2011 16:29:19
Kainuun Ammattiopiston Golfkentänhoitajan at:n opiskelijoiden
Opintomatka Skotlantiin
St.Andrewsiin
14.2.-18.2.2011
Kirjoittaja ja kuvat: Maarit Knuutinen, Kainuun ammattiopisto
Olimme suunnitelleet syksyllä 2010 aloittaneiden golfkentänhoitajan ammattitutkinto
opiskelijoiden kanssa opintomatkaa ulkomaille ja vahvana suosikkina oli ehdotus lähteä
tutustumaan golfin kotiin Skotlantiin ja St. Andrewsiin. Ajankohdaksi valittiin helmikuu 2011
opiskelijoiden työtilanteiden vuoksi. Ajankohta olikin osuva sillä sää Skotlannissa oli mukavan
keväinen verrattuna Suomen silloisiin huippupakkasiin. Niinpä helmikuun 13. kokoonnuimme
Teron, Andrein, Hannun, Harrin, Olgan ja Pirjon kanssa Kajaanin lentokentälle ja matka kohti
Skotlantia alkoi. Lensimme ensin Helsingistä Amsterdamiin ja sieltä Skotlantiin Edinburghiin.
Edinburghin lentoasemalla Elmwood Collegen autokuski Richard oli noutamassa meitä
ja väsyneinä, mutta onnellisina pakkasimme tavaramme bussiin. Leppoisan matkaseuran
saattelemana pääsimme St. Andrewsiin.
6
Bunkkeriuutiset 2-2011
Links maanantai
Maanantai aamuna 14.2. suuntasimme virkeinä St. Andrewsissa sijaitsevaan Elmwood Collegen International Officeen, jossa meitä vastassa oli Sharon Reekie ja opettaja Paul
Miller. Paul esitteli meille golfin historiaa ja esittelyn lopuksi kävelimme jokaisen jo kovasti odottamaan
The Old Coursella. Iltapäivällä oppaanamme toimi Elmwoodin opettaja Mike Clark esittelemään ja esitteli vielä tarkemmin The Old Coursea ja links- kenttien hoidon periaatteita. Tutustuimme mm. links- kenttien tyypilliseen kasvillisuuteen ja
reveted bunkkereihin.
Iltapäivällä ehdimme käydä vielä Skotlannin yhdellä vanhimmista links- kentistä nimeltään Leven
Links. Kenttämestari Andy esitteli
meille kenttää ja sen historiaa. Kentällä on kaksi klubia, jotka molemmat ylpeilevät vanhimmilla amatöörikisoilla.
Salainen kenttä ylämaalla
Tiistaina 15.2. suuntasimme matkamme Skotlannin ylämaalle Gleneaglesiin Elmwoodin opettajan
Wayne Robertsin johdolla. Ylämaa
oli rannikkoon verrattuna huomattavasti jylhempää ja kasvillisuus
nummille tyypillistä kanervikkoa.
Ylämaan korkeat maastonmuodot
ovat ikivanhoja vuoria. Ja glen tarkoittaa suomeksi laaksoa. Ilma oli
sisämaassa kylmempää ja maassa
oli paikoitellen lunta. Ylämaan kentät eroavat rannikon kentistä moreenia muistuttavan maapohjan perusteella ja ne ovat tyypillisiä heathland-kenttiä.
Gleneaglesissa tutustuimme G
West kenttään, jonka rakentaminen
oli aloitettu 2008. Kentän oli suunnitellut David Kid ja arkkitehtuuri
oli todella henkeä salpaavaa. Kenttä istui vallitsevaan maisemaan, jopa niinkin hyvin, etteivät paikalliset asukkaat tienneet kentän tarkkaa sijaintia. Kentälle ei päästetty
ulkopuolisia tai edes lehdistöä, koska kentän pelaajakunta tulee olemaan varsin äveriästä porukkaa.
Kentällä pääsimme tutustumaan
heathland-kentille tyypilliseen kanervakasvuston siirtoon ja istutukseen. Paikallista kanervakasvustoa
tuotiin läheisiltä nummilta trukkiBunkkeriuutiset 2-2011
lavoille nostettuina paloina ja purkamisen ja siirron jälkeen kaivinkone asensi kanervapalat paikoilleen
rakennetun kenttäalueen rinteisiin.
Kanervaa käytettään tällä kentällä
bunkkereiden laidoilla ja välialueilla omina kasvustoryhminä piikkipensaan tapaan.
Keskiviikkona Belfry:n
kenttäesittely ja historian
havinaa
Keskiviikkona 16.2. aamulla meille oli järjestetty mielenkiintoinen
golfkenttäesittely International Officessa. Belfryn kenttämestari Neil
Smith tuli esittelemään golfkenttiään ja parkland-kentille tyypillistä kentänhoitoa. Belfry:ssä on kolme 18- reikäistä kenttää: The Derby, The PGA National ja Brabazon.
Belfry:ssä on järjestetty mm. Ryder
Cup- kilpailuja ja se on yksi kauneimmista Englannin parklandkentistä. Neil esitteli kentien kalustoa ja työntekijämääriä sekä kenttien lannoitusohjelmat, jotka pyrittiin pitämään samanlaisina kaikilla
kolmella kentällä. Kentän kuntoon
panostettiin runsaasti rahaa ja Belfryn kentät pidettiin erinomaisessa
kunnossa läpi vuoden. Kenttämestarin filosofiana oli, että pelkkä hyvätasoinen viheriö ei riitä vaan hoidon tulee olla viimeisteltyä lyöntipaikoilla, väylillä ja reuna-alueilla.
Pelaajalle on tarjottava elämyksiä
golfkierroksella ja kentänhoito pyrkii osaltaan tarjoamaan niitä.
Neil Smithin jälkeen lähdimme
käymään jokaisen golfaajan ja ken-
tänhoitajan must kohteeseen eli Golf
History Museum:iin. Old Tom Morris tervehti meitä kaikella arvokkuudellaan museon aulassa. Museossa historia kierrettiin läpi tähän
päivään asti ja monta mielenkiintoista seikkaa paljastui golfin kehityksessä. Erityistä huomiota herätti golfpallon kehitys höyhenillä täytetystä nahkapallosta nykyaikaiseksi palloksi sekä mailojen kehittyminen nykyaikaiseen muotoonsa. British Openiin valmistautuminen ja
kaikki kilpailut oli myös selostettu
seikkaperäisesti museon tiloissa.
Uus-vanhoja kenttiä torstai
Torstaina 17.2. tutustuimme kahteen
St. Andrewsissa sijaitsevaan linkskenttään eli Kingsbarn:iin ja Castle
Courseen Elmwood Collegen opettajan Ian Butcherin johdolla. Mukanamme oli myös kiinalaisia opiskelijoita Elmwood Collegesta. Tunnelma oli hyvin kansainvälinen.
Kingsbarns:in kenttä oli hyvin vaikuttava ja onhan se rankattu Britannian ja Irlannin sekä Euroopan
yhdeksi upeimmista kentistä. Eikä
syyttä! Maasto oli hyvin vaihtelevaa ja meri toi oman leimansa kenttään. Kaikki dyynit ja muodot olivat
ihmisen suunnittelemia ja rakentamia, mutta ne istuivat hyvin maisemaan. Kenttähän pommitettiin
maan tasalle toisen maailman sodan
aikana ja kentän alkuperäinen kuva
päätyi 1900- luvun lopulla amerikkalaisen golfin harrastajan käsiin.
Loppu on historiaa, sillä kenttä entisöitiin perunapellosta takaisin enti7
Viheriöiltä löytyi sammalta, mutta
se on links-kentillä normaali merkki vuodenajasta, matalasta typpitasosta ja happamesta pH:sta. Sammal vähenee kevään tullen viheriöiltä, kun heinä aloittaa jälleen kasvunsa. Sammal ei siis ole ongelma
links- viheriöillä talvella.
Perjantaina palattiin alkuun
Perjantaina 18.2. kävimme vielä kerran tutustumassa The Old Courseen
ja pääsimme kurkkamaan myös
huoltohalliin ja sen konekantaan.
Kentät olivat hitaan kasvun aikaan
talvikorkeuksissa, mutta vaikuttivat hyvin liukkailta. Viheriöiden
leikkuukorkeus oli 6mm ja väylien 10mm. Nata- nurmirölli kasvustot olivat vielä näissä korkeuksissa
nopeita, joten pallon sijoittaminen
pitch & run pelissä korostui. Kaikki kenttämestarit korostivat linkskenttien omaa ideologiaa pelin ja
hoidon kannalta ja se jäi kaikille
ryhmäläisille hyvin mieleen.
Thank you!
seen loistoonsa links- kentäksi. Kentän filosofiana on tarjota uusia elämyksiä ja haasteita pelaajalle lyöntipaikolla, väylillä ja viheriöillä. Tämä piti todellakin paikkansa ja ryhmämme olivat todella otettuja kentästä ja sen esittelystä.
Iltapäivällä kävimme St. Andrewsin lähellä olevalla Castle Coursilla, joka oli 2008 avattu uusi linkskenttä. Castle Course kuuluu Links
Trust:in kenttäkokonaisuuteen, johon kuuluu seitsemän links-kenttää
8
St.Andrewsin alueella. Tunnetuin
Links Trustin hallinnoimista kentistä on ilman muuta The Old Course.
Castle Coursen kenttäalue oli ollut rakentamisen alussa tasaista viljelys- ja laidun maata, mutta se oli
muovailtu kaivinkoneella taitavasti ” tuulen muovaamiksi” dyyneiksi. Kentällä oli märkyyden kanssa
jonkin verran ongelmia. Pohjamaa
ei ollut links-maata vaan sisälsi savensekaista viljelysmaata. Ongelmaa oli korjattu pinta-salaojituksin.
Viikko Skotlannissa oli kaikille hyvin antoisa ja vettäkään ei satanut
joka päivä. Kiitän kaikkia mukana
olleita matkaseuralaisia Harria, Teroa, Hannua, Andreita, Olgaa ja Pirjoa antoisasta matkasta ja tietenkin
kaikkia Elmwoodin Collegen opettajia sekä henkilökuntaa upeasta
matkaohjelmasta. Erityiskiitos The
Old Coursen, Leven Linksin, G Westin, Belfryn, Kings Barnsin ja Castle
Coursen kenttämestareille mahdollisuudesta tutustua opastettuna näihin upeisiin kenttiin. ■
Bunkkeriuutiset 2-2011
HYVINVOINTIALA | KULTTUURIALA | LIIKETALOUDEN ALA | LUONNONVARA-ALA
MATKAILU-, RAVITSEMIS- JA TALOUSALA | TEKNIIKAN JA LIIKENTEEN ALA
Golfkenttämestarin
erikoisammattitutkinto
Opintoja voi suorittaa työn ohessa
ja niihin sisältyy verkko-opiskelua.
Koulutuksen kesto on noin 1,5 vuotta
ja laajuus on 60 opintoviikkoa.
Etätehtävät ja työssäoppiminen tehdään pääsääntöisesti omille työpaikoille. Tutkinto koostuu viidestä eri
tutkinnon osasta, jotka suoritetaan
intervalli- ja monimuotokoulutuksena
osio kerrallaan.
Voit aloittaa opiskelun myös osatutkintona.
Lisätietoja:
• Pirjo Hotti, p. 044 797 0866
• Maarit Knuutinen, p. 044 797 4559
• Olga Ovchinnikova, p. 044 797 0814
S-postit muodossa
[email protected]
Koulutus alkaa vuoden 2012 alussa.
Seppälään rakennetaan urheilunurmialuetta
– seuraa hanketta blogisivulta
http://blogit.kao.fi/sportsturf
Kirkkoahontie 115, Seppälä | 87910 Linnantaus | www.kao.fi
KIOTI
EX50 HST
- 50 hv
- Hydrostaatti
- Tehdasasennettu
hytti ilmastoinnilla
Hinta alk.
22.900€
alv 0%
Oy Hako Ground & Garden Ab
Sienitie 50
00760 Helsinki
www.hako.fi
Bunkkeriuutiset 2-2011
Petri Aaltonen
myyntipäällikkö
puh. 040 587 4045
9
FEGGAN
KONFERENSSI
ISLANTI 24.-26.2.2011
Tällä kertaa Fedation of European Golf Greenkeepers Associations' konferenssi oli tavallista suurempi, sillä osallistujia oli myös
Euroopan ulkopuolelta. FEGGA isännöi 2011 International Summit- tapahtumaa, joka kerää golfkentänhoidon edustajia yhteen
eri mantereilta. Islannissa oli edustettuna Euroopan maiden lisäksi mm. Kanada, USA ja Australia. Australian edustaja kertoi, että hänellä oli ollut hieman vaikeuksia saada työnantaja ymmärtämään, että kenttämestari matkustaa Islantiin (engl. Iceland) keskeltä Australian hehkeintä kesää helmikuussa ottaakseen osaa
golfkentänhoidon ja nurmiasioiden kokoukseen. Seuraava International Summit on Australiassa 2012 kesäkuussa, johon kentänhoitoyhdistysten edustajat toivotettiin tervetulleiksi niin kokousten ja golfin merkeissä.
K
onferenssin ohjelma oli
jälleen monipuolinen ja
kahden päivän aikana
tietoa tulvi kentänhoidosta ja rakentamisesta osallistujille niin virallisen ohjelman taholta kuin käytäväkeskusteluissa. Osanottajille varattu mahdol-
10
lisuus tutustua Islantiin kiertoajelulla, jossa käytiin katsomassa
kuuluisaa geysir:iä ja totta kai tutustuttiin golfkenttään. Virallinen
ohjelma alkoi erittäin virallisesti,
sillä Islannin presidentti ja golfliiton puheenjohtaja avasivat tilaisuuden.
Islanti, golf ja kentänhoito
Islanti on mielenkiintoinen ja erittäin golfystävällinen maa. Islannin
valtio tulee voimakkaasti golfin pelaamista ja on asettanut tavoitteekseen, että kaikki 300 000 maan asukasta pelaisi golfia tulevaisuudessa. Maassa on paljon jokamiehen
kenttiä, joita paikalliset maanviljelijät ovat perustaneet pelloilleen. Islannista toki löytyy myös täysimittaisia kenttiä "kaikilla mausteilla" ja
klubikulttuurilla, mutta suurin osa
paikallisista harrastaa golfia "maksa
ja pelaa"- mentaliteetilla. Keskiverto
kausivastike 18 reikäisellä kentällä
on noin 500 – 600 € ja jäseniä täysimittaisella kentällä on noin 400. Yksityisiä kenttiä maassa ei ole, joten
green fee pelaajat pääsevät kentälle
kuin kentälle pelaamaan. Täysimittaisen kentän green fee on noin 30 €.
Islanti on ensimmäinen maa maailmassa, jossa kaikki maan 65 kent-
Bunkkeriuutiset 2-2011
tää ovat GEO ympäristöohjemassa mukana. Islannin golfliitto tukee voimakkaasti ympäristötyötä
golfkentillä, sillä saarivaltion luonto ja siitä huolehtiminen ovat osa
golfkentänhoitotyötä maassa. Tämä kyllä ymmärtää, kun on vieraillut laavaisille kallioille rakennetulle golfkentällä. Golfkentän rakentaminen on varmasti haastavaa, mutta niin on hoitokin. Suurin osa kentistä oli suljettuna helmikuussa, koska sää oli erittäin vaihtelevaa ja jopa lunta satoi, Se kyllä suli pois nopeasti, mutta nurmiheinien kasvu
oli talvella lähes olematonta ja niitä
haluttiin suojella ylimääräiseltä rasitukselta. Islantilaiset kentänhoitajat totesivat, säätila saarella on lauhkea eli talvet eivät ole erikoisen kylmiä ja kesät eivät ole kuumia. Yllättävää oli se, että eniten turisteja ja
golfturisteja Islantiin tulee Saksasta, toiseksi eniten Iso-Britanniasta
ja vasta kolmanneksi suurin ryhmä ovat amerikkalaiset. Amerikkalaistuminen näkyi kuitenkin selvästi Reykjavik:in katukuvassa, vaikka
islantilaiset pitävät kiinni perinteisistä arvoistaan mm. arkkitehtuurin osalta.
Golfkentänhoitajat kouluttautuvat ammattiinsa naapuri saarivaltiossa ja nimenomaan Skotlannin puolella. Islannissa ei ole lyhyt-
Bunkkeriuutiset 2-2011
kursseja lukuun ottamatta ammatillista koulutusta golfkentänhoidolle. Muuta skotti oli tullut kesätöihin Islantiin muutama vuosi sitten ja samalla reissulla ovat vieläkin.
Islantilaiset puhuvat hyvää englantia, joten sen vuoksi Iso-Britannia on
luonnollinen valinta ammatilliseen
koulutukseen.
Ihme ja kyllä, taannoinen tulivuoren purkaus ei vaurioittanut
golfkenttiä vaikka osa saarivaltiosta peittyi tuhkaan. Kyselin islantilaisilta kentänhoitoväeltä, että milloin seuraava tulivuorenpurkaus
mahdollisesti tapahtuu? He vain
kohauttelivat olkapäitään ja vastasivat, että ihan milloin vain. Asia ei
erityisemmin tuntunut vaivaavan
heitä. Kaikkeen taitaa tottua. Islannissa on myös sanonta, että jos eksyt Islannissa metsään, et ole enää
Islannissa. Maassa ei ole metsiä ollenkaan. Maisemat olivat siis todella
jännittävät ja välillä näytti, että ajellaan kuun pinnalla, kun geotermisen voimalaitoksen ympäristössä oli
vain höyryä ja laavakenttiä silmänkantamattomiin. Islanti on omavarainen lämmityksen ja sähköntuotannon suhteen 99 %:sti, kiitos
geotermisten voimaloiden. Islanti on todella erikoinen ja vierailun
arvoinen maa, sillä paikalliset ovat
rentoja ja ystävällisiä ja suurin osa
maan väestöstä asuu Reykjavik:in
alueella (noin 200 000). Muutama
kuriositeetti vielä saarivaltiosta eli
Islannin suosituin ruoka on hot dog
ja pääministerin numero löytyy puhelinluettelosta.
11
Konferenssissa kuultua ja
nähtyä
Konferenssissa oli niin paljon nähtävää ja kuultavaa, että nostan tässä
esille "kuumimmat" aiheet tällä hetkellä. Mikäli joku haluaa lisää tietoja, niin FEGGA kotisivulla kannattaa piipahtaa www.fegga.org, koska siellä on muutama juttu ja paljon
kuvia konferenssiin liittyen. FEGGAn uutiskirje Talking Turf tulee
varmasti kertomaan myös lisää aiheesta ja se ilmestyy nyt sähköisesti.
Jos et saa uutiskirjettä, niin voit aina käydä lukemassa sen FEGGA:n
kotisivulta.
Kentänhoidon "työkalujen"
kehitys
Konferenssiväen joukossa mielenkiintoa herättävät aina kentänhoitokoneet ja -laitteet, koska ne ovat
ammattilaisten työkaluja nurmien
hoidossa. Golfkoneita ja -laitteista valmistavien yritysten alustukset ja paneeli saivat aikaa vilkasta keskustelua ja kysymyksiä sateli panelisteille. Alustuksissa mainittiin taas kerran vetykennot ja litiumakut voimanlähteinä koneiden
moottoreihin, mutta niin kauan, kun
niiden kaupallinen valmistus ei ole
suuressa mittakaavassa autoteollisuudessa, niin golfkentänhoito joutuu odottamaan polttonestevapaita
moottoreita. Tällä hetkellä vetykennojen ja litiumakkujen hinnat ovat
12
erittäin korkeat ja niiden toimintavarmuus ja -aika on vielä liian alhainen työkoneisiin.
Robottileikkureita on tulossa
markkinoille ja ensimmäiset karheikkorobotit ovat tulossa koetuotantoon. Robotteja on nyt testattu
pari vuotta oikeissa kenttäolosuhteissa ja tulokset olivat niin hyviä,
että valmistus aloitetaan. Tarkempaa ajankohtaa ei mainittu.
Konevalmistajat ovat miettineet,
että nykyisessä taloudellisessa tilanteessa ja ilmaston muutoksessa koneiden vaihtoväliä voitaisiin pidentää viiteen vuoteen tai yli sen, koska
kentillä ei ole tällä hetkellä varaa ostaa uusia koneita joka kolmas vuosi ja ilmaston ääriolot vähentävät
koneiden käyttötunteja. Myös koneiden ennakoiva huolto ja yleensä
huolto on parantunut merkittävästi
viime vuosien aikana. Vaihtokoneet
ovat siis entistä paremmassa kunnossa, niillä on huoltohistoria kirjattuna joko koneen sisälle tietokoneeseen tai huoltokirjaan ja koneella on vähemmän käyttötunteja vaikka se on ollut käytössä pidempään.
le luodaan GEO:n rekisteriin oma
"tili", jota voi päivittää ja muokata
tarpeen mukaan. Jonathan Smith
esitteli sähköisiä lomakkeita ja niiden käyttöä sekä kertoi, että eurooppalaiset maat ja kentät alkavat
pikku hiljaa ottaa osaa GEO:n sertifiointiohjelmaan. Ympäristöasiat ovat tärkeä ja luonteva osa golfkentänhoitoa, joten tietojen kerääminen sähköisesti yhteen paikaan
ja niiden päivittäminen ei taida tulla enää kovin paljon helpommaksi
kuin GEO:n systeemissä. Ja jokainen
kenttä varmaan haluaa nähdä itsensä GEO:n kartalla joko sertifikaattiohjelmassa mukana olevana tai sertifioituna.
Uutuutena oli perustamisvaiheessa oleva sertifiointiohjelma rakennusvaiheessa oleville kentille. Rakennusaikainen sertifiointi ei ole
vielä käytössä GEO:n sivulla, mutta
sen esittely ja käyttöönotto tapahtuu
lähitulevaisuudessa Jonathan Smithin mukaan.
Aina niin ajankohtaista
ympäristöasiaa
Maria Strandberg esitteli hankkeen,
joka tehdään Pohjoismaisen ministerineuvoston alaisuudessa ja siinä
tutkitaan golfkenttien monipuolisuutta ja monikäyttöisyyttä. Hankkeen nimi on "Multifunctional golf
courses". Tähän mennessä ei golfkenttien käyttöä ole kartoitettu tai
tutkittu muun kuin lajiin liittyvän
käytön osalta. Hankkeessa tarkastellaan golfkentän muita käyttäjiä kuin golfareita ja heidän käyttötottumuksiaan kentän alueella. Samalla on tarkoitus tehdä mallinnos,
Golf Environment Organisation:n
puheenvuoro oli iloinen yllätys,
sillä konferenssiväki sai kuulla, että Islannin kaikki 65 ovat rekisteröityneet GEO:n sertifiointi ohjelmaan. Mikäli golfkenttä on valmis
ja toiminnassa, mukaan sertifiointi ohjelmaan voi liittyä nettisivulla
http://www.golfenvironment.org/
certification/. Lomakkeet voi täyttää sähköisesti ja jokaiselle kentäl-
STERF- pohjoismaalaista
tutkimustyötä
Bunkkeriuutiset 2-2011
jossa golfkenttien suunnittelussa ja
käytössä tulevaisuudessa huomioitaisiin paremmin alueen muut käyttäjät. Maria luetteli muista kentän
käyttäjäryhmistä mm. koiran ulkoiluttajat, marjastajat ja maastopyöräilijät. Jo yksistään näillä kolmella ryhmällä on hyvin erilaiset tarpeet käyttää golfkentän eri alueita. STERF tulee julkaisemaan tutkimuksen tuloksen, kun hanke saadaan päätökseen.
Paneelikeskustelu
Konferenssi huipentui paneelikeskusteluun, jossa käytiin läpi eri
maanosien taloustilannetta ja sen
vaikutuksia golfkentänhoitoon.
Keskustelussa nousi myös esille vesitalous ja ympäristösäännöt ja määräykset sekä yhteistyö arkkitehtien
ja kentänhoidon välillä jo suunnitteluvaiheessa.
Amerikkalaiset golfkentät ovat kipuamassa pikkuhiljaa laman syövereistä ylöspäin, mutta kehitystä tapahtuu hitaasti. GCSAA:n edustajan mukaan pahin lama on jo taittunut, mutta toipuminen voi golfkenttien osalta kestää vuosia. Pahin on
jo kuitenkin ohi golfkenttien osalta.
Australiaa koettelivat tulvat, mutta myös kuivuus ja kuumuus kiusaa maata ja golfkenttiä vuorovuosin tulvien kanssa. Veden kanssa ja
ilman eläminen on arkipäivää aussi kenttämestarille, joten kentänhoito on kehittänyt keinoja selvitä niin
kuivuudesta kuin tulvatuhoistakin.
Lama ei ole vaikuttanut yhtä rajusti
Australiassa golfkenttiin ja kentänhoitoon kuin Amerikassa.
Golfkenttäarkkitehtien Euroopan
kattojärjestön (EIGGA) puheenjohtaja Krause kertoi, että tulevaisuudessa suunnittelijoiden on oltava
yhä kekseliäämpiä, sillä kenttien
suunnittelu tulee muuttumaa perinteisestä 18 reikäisestä championship- kentästä yhä enemmän vaihteleviksi sekä pelaamisen että sijoittelun suhteen. Golfin pelaamiseen on
pystyttävä tarjoamaan entistä enemmän monipuolisia mahdollisuuksia
lasten lyöntipaikoista 3 – 6 – 12 reiän
kierroksiin. Kenttien on myös oltava
muunneltavissa pelillisesti ja niiden
tulisi sijaita taajamissa tai niiden välittömässä läheisyydessä. Tämä tarkoittaa sitä, että golfin harjoittelupaikkoja tullaan suunnittelemaan
Bunkkeriuutiset 2-2011
entistä enemmän lähiliikuntapaikkojen, virkistysalueiden ja puistojen yhteyteen. Myös kasteluveden
ja kohtuuhintaisen maan saatavuus
aiheuttaa tulevaisuudessa entistä enemmän haasteita suunnittelijoille. Suunnittelijoiden on siis pystyttävä käyttämään suunnitelmissaan vähemmällä vedellä ja ravinteilla toimeentulevia heiniä ja maaalueiden koko tulee pienenemään.
Maanrakentaminen tulee haasteellisemmaksi, sillä kenttiä on pystyttävä suunnittelemaan ja rakentamaan todella erikoisille maa-alueille
erilaisissa ilmasto-olosuhteissa. Nämä asiat eivät taida vielä olla ajankohtaisia Suomessa, sillä meillä on
vettä ja maata saatavilla ja valtio tukee lähiliikuntapaikkarakentamista.
Isännille kiitos
Talouskriisi tuntuu ravistelleen kovalla kädellä golfia ja sitä kautta kentänhoitoa. Taloudellinen ahdinko suurissa golfmaissa USAssa
ja Iso-Britanniassa heijastuu myös
muihin maihin, vaikka maiden talous on jo elpymässä. Tunnelmat
International Summit:ssa olivat varovaisen positiivisia. Islannin esimerkki lamasta ja siitä toipumisesta loi kuitenkin uskoa myös muiden
maiden osallistujiin.
Islanti, konferenssin isäntämaa,
oli pistänyt parastaan ja osanottajat eivät ihan heti tule unohtamaan
erikoista maata, lupsakoita ihmisiä
ja golfin voittokulkua laavakentillä. Islannilla on paljon asioita, joista se voi olla ylpeä. Mikäli joku kysyy, kannattaako matkustaa Islantiin, niin vastus on ehdoton kyllä.
Maa kannattaa kokea itse, sillä sitä
on vaikea selittää. ■
Feggan vuosikokous eli AGM (Annual General Meeting)
Kokouksessa päätettiin että Stig Persson Ruotsista jatkaa Feggan hallituksen puheenjohtajana seuraavat kaksi vuotta. Goncalo Carneiro Portugalista, luopui omasta varapuheenjohtajan sekä hallituksen paikastaan ja uudeksi varapuheenjohtajaksi valittiin kaksi vuotiseen pestiin
jo vanha hallituksen jäsen Olafur Por Agustsson Islannista. Hallituksessa jatkaa myös Michael McFeely Irlannista ja Kamil Pecenka Tsekeistä. Uutena hallitukseen valittiin Giovanni Nava Italiasta.
Kokouksessa käsiteltiin sääntömääräiset asiat sekä päätettiin Puolan yhdistyksen erottamisesta toistaiseksi koska Puola ei ole maksanut jäsenmaksuaan.
13
Koetuloksia luhtaröllin
talvehtimisesta
Norjasta
Kokeita tekemässä ja hankkeessa mukana tutkijat:
Tatsiana Espevig, Arne Tronsmo, Trygve S. Aamlid, Björn Molteberg ja Anne Marte Tronsmo, Norja
Kuten otsikko kertoo, Velvet
Green projektin yksi päätavoitteista on, selvittää luhtaröllin talvehtimista ja hoitamista
golfviheriöllä sekä tämän heinälajin talvehtimisominaisuuksia. Seuraavassa lyhyt katsaus
projektiin luhtaröllin talvehtimisen osalta.
Kylmänkestävyys
Projekti on antanut heinän kylmänkestävyydestä hyvää tietoa. Luhtarölli ei ainakaan ole huonompi kestämään hallaa kuin rönsyrölli. Syksyn hallojen lisäksi molemmat lajit
kestävät jopa kahdenkymmenen asteen pakkasia, todennäköisesti jopa
alempia. Näyttää siltä, että erilaisten
luhtarölli lajikkeiden välillä ei ole
mainittavia eroja. Suoranaisia pakkasvaurioita esiintyy harvoin Pohjolan golfkentillä ja näin ollen tämä ei ole mielenkiinnon kohteemme. Kiinnostavampi asia on pakkaskestävyyden heikentyminen eli
miten hyvin ruoho kestää lauhoja
ja märkiä kausia, erityisesti kevättalvella. Tätä asiaa ei ole vielä tut-
2004 – 2005 Aspellsvoll:in golfkentällä Norjassa viheriöt olivat talvella jään peitossa.
kittu tarkemmin, mutta asiaan palataan hankkeen aikana. Tulemme
saamaan käytännön kokemuksia
Luhtarölli kevätpakkasten kestosta
Samuelsdalsin golfkentältä Falunista, Ruotsista.
Jääpeite ja lumihome
Tärkeää taustatietoa luhtarölli projektille antoi lajikokeilu, joka todisti että tämä laji talvehtii paremmin,
kuin rönsyrölli ankarassa talvi-ilmastossa Apelsvollissa (Toten). Toinen koetalvi 2004- 2005, jolloin viheriö oli kolme kuukautta jääpeitteen
Taulukko 1. Talvivauriot prosenteissa koeviheriöillä Apelsvollissa ja Landvikissa.
Luvut ovat keskiarvoja kaikista lajikkeista jokaisella lajilla
Paikka
Apelsvoll
Apelsvoll
Apelsvoll
Landvik
vuosi
2003- 2004
2004- 2005
2007- 2008
2007- 2008
Jääpolte
Jääpolte
Lumihome
Tärkein vaurion syy:
Lumihome
Luhtarölli
46
4
43
43
Rönsyrölli
65
43
92
40
Punanata
23
38
20
3
14
alla, todisti tämän. Ensimmäinen talvi 2003- 2004, jolloin lumihome oli
tärkein syy ruohon vahingoittumiseen, oli myös luhtaröllissä huomattavia vaurioita. Vauriot olivat prosentuaalisesti vähän pienempiä kuin
rönsyröllillä. (Taulukko 1.) Kannattaa huomioida, että koekenttää ei
ruiskutettu kasvinsuojeluaineilla.
Vuonna 2007 tehtiin uusi lajikokeilu Apelsvollissa. Ensimmäinen
talvi 2007- 2008 oli jäätalv, ja vauriot
olivat jälleen olevan isompia rönsyröllillä kuin luhtaröllillä (taulukko
1). Verrokkikentällä Landvikissa ei
ollut talvivaurioita maaliskuulle asti ollenkaan, mutta pääsiäisenä satoi
puoli metriä märkää lunta, joka aiheutti yhtä voimakkaaseen lumihome-epidemian molemmissa lajeissa.
Laboratorio olosuhteissa tehdyissä tautikokeissa on tähän mennessä ollut liian monta muuttuvaa tekijää, jotta voisimme tehdä varmoja
päätelmiä asiasta. Saadut kokemukset ovat kuitenkin samansuuntaiset
kuin kenttäkokeiluissa, nimittäin
luhtarölli on vähintään yhtä herkkä
lumihomeelle, mutta kestää vähän
paremmin jääpoltetta, kuin rönsyrölli. ■
Bunkkeriuutiset 2-2011
VEITSI-ILMASTIN
- jaetut ja jousitetut teräyksiköt
- veitset uppoavat jopa 15 cm syvyyteen
- jyrkät käännökset mahdollisia
- kiinnitys 3-pistenostolaitteeseen
Carrier Turf 175
Työleveys: 1,75 m
Paino: 549-769 kg
Suositus: 30 – 40 hv
Carrier Turf 225
Työleveys: 2,25 m
Paino: 636-919 kg
Suositus: 30 – 40 hv
Katso esittelyvideo: www.goldenpro.fi
ClubCar Turf 252
- 48 volttia
- IQ Plus System – 8 kpl 6V akkuja
- enemmän tehoa
- yhdellä latauksella jopa 130 km!
- kiihtyvyys, huippunopeus ja moottorijarrutus
_säädettävissä
- ruostumaton alumiinipalkkirunko
- jousitus ja iskunvaimennus edessä ja takana
- 4-pyörä jarrut - tehokas sähkökippi - ajovalot
- CE-hyväksytty
Myös bensakäyttöisenä 350cc
GOLDEN PRO OY
Ruusumäentie 1 b Vantaa puh. 09-2411 020 www.goldenpro.fi
Lyömätön yhdistelmä
• kastelujärjestelmiä • lannoitteita • siemeniä •
GF-varaosia
Nyt myös laaja valikoima GF-varaosia kentän kunnossapitoon:
• GFsähköhitsauskoneetja-putkiliittimet(muhvit,satulat,t-yhteet,kauluksetjne.).
• LaajavalikoimakierteellisiämuoviosiasekäPoly16puserrusliitimiäjapulttisatuloita.
•kaikkivähintäänPN10paineluokkaa
Kimmo Nieminen puh. (09) 8520 6279, [email protected], (09) 8520 631, www.habitec.fi
Bunkkeriuutiset 2-2011
15
Nurmikonsiementuotannosta lyhyesti
Mika Nurminen, Habitec Oy – 29.4.2011
Toivomuksena artikkeliin oli seuraavia otsikoita. Paljonko tuotetaan nurmikonsiemeniä
urheilunurmikkokäyttöön? Ketkä ovat nurmikonsiementuottajia? Kuinka siemeniä tehdään?
Mitä säkin % tarkoittavat? Paljon muitakin kysymyksiä aiheesta varmasti löytyy.
Tässä on lyhyesti vastauksia yleisimpiin asioihin.
Suurimpia siementuottajia:
DLF Trifolium Group (Tanska)
The Royal Barenbrug Group (Hollanti)
Nurmikonsiementä vuodesta
1904, 12 maassa, maailmanlaajuinen, noin 70 - 90 000tn tuotanto rehu- ja nurmikonsiemenissä. Bar-alkuiset lajikkeet
Nurmikonsiementä vuodesta 1906,
R&D 80ac, maailmanlaajuinen, noin
130 000 tn, tuottaa puolet maailman
viileän vyöhykkeen nurmikonsiemenistä, nataa ja niittynurmikkaa
Maailman nurmikonsiementuotanto on keskittynyt Oregonin ja
Washintonin osavaltiohin Amerikkaan. Siellä on saatavilla kausittain sateita tarpeeksi ja yleisesti viileämpiä lämpötiloja. Talvisin
ei tule liikaa vesisateita, kesät ovat
viileähköjä ja kuivia. Nämä olosuhteet yhdistettynä kannustavat
kunnon kypsymisen nurmikonsiemenille ja parhaita satoja. Kolme
Scotts Professional (US)
Nurmikonsiementä vuodesta 1868,
R&D 90ha, maailmanlaajuinen, erikoiset ja vaativien ominaisuuksien siemenet, noin 100 000tn, mm.
Penn-lajikkeet
avain kasvatusaluetta siellä on LaGrange alue ja Madras Valley Oregonissa, sekä osassa Pasco:a, Washintonissa.
Siementuotannoissa on käytössä
vuoroviljelyperiaate. Hyvältä lohkolta saa satoa riippuen hoidoista
ja rikkakäsittelyistä, noin 4-6 vuotta. Läpäisyä saisi valitulla alustalla olla kohtalaisesti ja kasvualustan
materiaali keskiarvon tasoista. Kylvöajankohdat ovat loppukesä ja ensisijaisesti suositumpi on kevätkylvö. Alle +5 asteen maalämpötiloissa ei kylvetä eikä syyskuun 10 päivän jälkeen. Kylvömäärä on suuremmilla siemenillä 2-3kg/a ja pienemmillä siemenillä vähemmän.
EU norm US norm EU norm US norm EU norm US norm
min. itävyysprosentti
min. puhdas siemen
min. rikkasiementä
Agrostis Stolonifera
75 %
85 %
90 %
98 %
2,0 %
0,03 %
Niittynurmikka
75 %
80 %
85 %
95 %
2,0 %
0,3 %
Festuca (fine fescue) 75 %
80 %
85 %
97 %
2, 0%
0,3 %
Festuca arundinacea 80 %
90 %
95 %
98 %
1,5 %
0,3 %
Lolium Perenne
85 %
96 %
99 %
1,5 %
0,5 %
16
80 %
Bunkkeriuutiset 2-2011
Lannoituksissa rakeiset ja ruiskutteiset NP lannoitteet ovat tärkeimpiä siemenkypsyttämiseen. Satoa
tulee monista tekijöistä ja lajista
riippuen keskiarvolla 75 – 500kg
/a. Siemensato kerätään kun siemenen kosteuspitoisuus nousee
28 prosenttiin, sen jälkeen siementä kuivatetaan 7 – 10 päivää varastointiturvallisuuteen.
Nurmikonsiemenen kasvatus
kuukausikalenterina:
Joulukuussa ja tammikuussa ei toimenpiteitä, helmikuussa ruiskutettavia ravinteita, maaliskuussa urealannoitus ja tarvittaessa rikkatorjunta sekä käsikitkentä, huhti- ja toukokuussa rikkakasvien poistoa ja kasvitautien tarkkailu- ja torjunta, kesäkuussa kukintoa, heinäkuussa kypsä siemen kerätään, elokuussa jälkiharvestointityöt ja kuiva olki pois-
Bunkkeriuutiset 2-2011
A säkki siementä
2€/kg
98,5 % puhtaus
88,0 % itävyys
96,7 % Pure Live Seed (puhdasta elävää siementä)
B säkki siementä
1,75€/kg
85,0 % puhtaus
80,0 % itävyys
68,0 % Pure Live Seed
(puhdasta elävää siementä)
A säkin kustannus
B säkin kustannus
2€/kg : 86,7 % PLS = 2,30€/kg PLS 1,75€/kg : 68 % PLS = 2,60€/kg
tetaan, polttotyöt, syyskuussa kenttä valmistellaan, lokakuussa kylvetään tai istutetaan sekä lannoitetaan,
marraskuussa ensimmäiset rikkatorjuntatoimenpiteet.
Siemen sertifikaatti
Oregon State University hallinnoi
siemensertifointia tuotannosta siementen puhtauteen. Siementuotannon kaikkia vaiheita seurataan ja
testataan. Sama käytäntö on muissa
muualla sertifiointia vaativissa paikoissa.
Hinta ja laatuvertailu kannattaa tarkistaa ostetuista siemenistä. Tällä laskukaavalla saattaa tehdä siemenostoissa huomattaviakin
säästöjä. Lisähyötynä saa parhainta mahdollista itävyyttä ja onnistumista. Toisin sanoen välillä kilohinnaltaan kalliimpi saattaa tulla kuitenkin edullisemmaksi!
17
18
Bunkkeriuutiset 2-2011
5-8 – 7-4
5-8 – 7-5
5-8 – 7-2
5-5 – 7-5
5-5 – 8-0
5-5 – 6-5
700
3,300
5,500
6,500
3,000
3,800
Poa pratensis
Smooth-stalked meadowgrass
Poa trivialis
Rough-stalked meadowgrass
Poa annua
Annual meadowgrass
Koeleria macrantha
Crested hairgrass
Deschmpsia caespitosa
Tufted hairgrass
4-5 – 7-5
2,000
Festuca avina duriuscula
Hard fescue
Lolium perenne
Perennial ryegrass
4-5 – 5-8
2,000
Festuca avina tenuifolia
Sheeps fescue
5-5 – 7-0
5-5 – 6-8
1,000
Festuca rubra trichaphylla
Slender creeping red fescue
450
5-5 – 6-8
1,000
Festuca rubra commutata
Chewings fescue
Festuca arundinacea
Tall Fescue
5-5 – 6-8
1,000
Festuca rubra rubra
Strong creeping red fescue
5-5 – 7-0
5-6 – 7-0
16,000
Agrostis stolonifera
Creeping bent
Rhizomatous Tall Fescue (RTF) 400
5-6 – 7-0
14,000
Agrostis capillaris
Browntop bent
high
low
high
high
medium
medium
high
high
very low
very low
low
low
low
high
medium
medium
good
weak
weak
weak
medium
good
good
good
weak
good
weak
weak
good
moderate
low
very low
intensive
medium
medium
medium
medium
medium
very good
very low
low
low
low
intensive
medium
good
average
average
average
poor
good
average
average
average
average
average
average
average
poor
poor
Species
Seeds per Optimal Humidity Salt
Maintenance Fast
gram
pH range
tolerance level required establishment
SOIL CONDITIONS
T
R
T
S
R
T
T
R
T
T
R
T
R
S
Rgood
very high
medium
very low
low
low
excellent
good
good
average
poor
average
medium
very low
high
high
high
high
very good medium
very good medium
very good very low
average
good
good
very good low
good
medium
high
low/very low
high
high
medium
medium
very low
very low
low/very low
low/very low
low
low/medium
low
high
high
high
very low
medium
medium
medium
low
low
low
low
low
high
high
medium
very high
Water
Thatch
requirement build-up
MAINTENANCE
Rhizomes Shade
Nitrogen
Stolens/
tolerance requirement
Tufted
GUIDE TO SPECIES CHARACTERISTICS
Tulevaisuuden siemenkehitys
ja nykytrendit:
Parempia kulutuskestävyyksiä, kuivuudensietokykyä, tautien vastutuskykyä, matalaa kasvutapaisuutta,
kuumuudensietokykyä, hienolehtisyyttä, matalan leikkuukoskeudenkestoa, nopeampaa itävyyttä, alhaisempien lämpötilojen itävyyttä, jne.
Nyt on jo saatavilla esimerkiksi englannin raiheinissä +4 asteessa itävyyttä, tummanvihreää sävyä, hienolehtisyyttä, matalan leikkuukorkeuden sietoa, erittäin kovan kulutuksen kestoa = Silver Dollar. Lähes
samoja ominaisuuksia on niittynurmikkalajikkeessa Thermal Blue.
Nykytrendinä on valita golfkentän rakenteisiin lajikkeita värien perusteella ensisijaisesti. Useimmilla lajikkeilla muut vaaditut ominaisuudet täyttyvät kuitenkin. Voidaan valita siis sävyittäin vihreys korostamaan kentän muotoja ja
kontrasteja. Ohessa on kuva Sand
Golf kentästä Ruotsista. Sekoituksia voidaan tehdä sillä perusteella
mitä on tavoitteena kentän ilmeellä saavuttaa.
Tutkimus ja tuotekehitys:
Kaikilla yllämainituilla isolla siementuottajalla on tutkimusta ja tuotekehitystä Suomelle tärkeissä paik-
kakunnissa ja maissa, mukaan lukien olosuhteet. Suomelle talvenkestävyys asettaa jo lähtökohtaisesti
oman vaatimuksensa, valon määrämme kesällä on vastaava kuin
etelän maissa koko vuoden aikana.
Näiden ansiosta hoitotasommekin
on korkealla. Suomessa käytetään
virallisia nurmikonkokeissa Scandinavian Turfgrass Testing tahon
palveluksia ja tuloksia. Viime vuosina Sterf tutkimuslaitos on myös
osallistunut yhteisiin pohjoismaisiin tutkimuksiin eri nurmikkolajikkeista. ■
http://www.barenbrug.com/
http://www.scottsproseed.com/
http://www.dlf.com/
Tänä kesänä karheikko kasvaa! Oletko valmis?
Toron laajasta vaakatasoleikkurimallistosta löytyy paras ratkaisu kaikkiin tarpeisiin!
Oy Hako Ground & Garden Ab
Sienitie 50
00760 Helsinki
www.hako.fi
Bunkkeriuutiset 2-2011
Petri Aaltonen
myyntipäällikkö
puh. 040 587 4045
19
Y M P Ä R I ST ÖA S IAT
Artikkelisarjaan kuuluu 4 osaa…
Olen luvannut avata tässä ja seuraavissa lehdissä hieman sitä, mistä arjen ympäristöasioissa on kyse. Lähtökohtani on isosta pieneen, siis tässä lehdessä ajatuksia siitä, miksi ympäristöjärjestelmää tulisi kentillä pohtia ja työstää. Seuraavassa lehdessä sitten hieman siitä miten luoda ympäristöjärjestelmää ja miten kentän
koko vaikuttaa tähän työhön. Kolmannessa artikkelissa sitten katson mitä ja miten tuota luotua järjestelmää pitäisi käyttää. Viimeinen artikkeli sitten kokoaa edelliset auditoitavaksi kokonaisuudeksi eli kuvaan
mitä ja miten auditoinnissa tapahtuu.
Ympäristöjärjestelmä
golfkentän työkalupakissa
- osa 1
Y
mpäristöasiat ovat nousseet viimeisten vuosikymmenten aikana vahvasti esille yhteiskunnassa. Ympäristöasioiden hoidon kohdalla hyvin usein tunteet ovat se
ratkaiseva tekijä, ja varsinkin kun
tietoa ja faktaa ei ole käytettävissä.
Ympäristöjärjestelmä (environmental management system = EMS) on
tapa kuvata asioita tietynlaiseen arvomaailmaan pohjautuen. Tavallisen kansalaisen käsitys viheralan
töistä on hyvin rajoittunut, vaikka uskomus omaan tietämykseen
on suuri! Niinpä se, mikä golfkentän hoidossa toimiville on tulosta
jokapäiväisestä aktiivisesta työstä,
on muille usein lähes ihmettä, joka on mahdollista vain kemikaaleilla asenteella ”leikkaanhan minäkin
nurmikon joka viikko, eikä minun
nurmikkoni ole viheriön tasoinen”.
Tuossa ajatusmallissa on se muheva multa, johon erilaiset vaikuttajatahot kylvävät kentän hoitoa
haittaavaa siementä. Äärimmilleen
vietynä voidaan päätyä Hollannin
tyyppiseen tilanteeseen, jossa myös
20
järkevä kasvun tukeminen kemikaaleilla on kielletty. Me suomessa
olemme Euroopan mallioppilas, jos
jokin direktiivi on tyrkyllä, niin sehän meillä otetaan käyttöön viimeisen päälle! Keski- ja Etelä-Euroopassa veden saatavuus alkaa olla ongelma. Nuo edellä mainitut muodostavat kokonaisuuden, josta voi nousta
suomalaista kentänhoitoa uhkaavia
tekijöitä. Meillä on ilmasto-olosuhteista johtuvia erityispiirteitä, joiden
vuoksi pan-eurooppalaiset kentänhoidon rajoitukset eivät meillä toimi. Käsittääkseni suurin osa Portugalin kentistä ei kärsi lumihomeesta.
Ympäristön kunnon valvonnassa
on Suomen tasolla resurssipulaa ja
yhä enemmän tulee ilmi jopa harkittuja väärinkäytöksiä. Yhteiskunnan
(ja valvontaviranomaisten) kannalta helppo tie ulos on täyskielto. Kun
kielletään jossain päin kyseenalaistettujen ratkaisujen käyttö ja maahantuonti niin kenenkään ei tarvitse
valvoa. Ja golfalan imago rajallisen
väestön harrastuksena yhdistettynä
alussa mainittuihin käsityksiin kentänhoidosta antaa tilaa viranomai-
selle yleistä mielipidettä syleilevien
ratkaisujen tekemiseen. Pystytään
osoittamaan, että ympäristöstä pidetään huolta.
Toimialana voimme joko toivoa,
että rajoituksia ei tule, suunnitella
miten mahdollisimman pitkään jarrutamme rajoitusten tulemista tai
päättää ottaa tilanteen hallintaan
etukäteen! Jos (ja kuten toivon kun),
me hoidamme toimialan ympäristöasiat niin, että voimme etukäteen
osoittaa, että emme ole ympäristön
saastuttaja vaan itse asiassa puhdistaja, niin silloin me voimme osoittaa virkamiehille, ettei viranomaisääntelyä tarvita nykyistä enempää.
Aikaa on kuitenkin sangen rajallisesti. Muutamat lähivuodet pääotsikoissa tullee olemaan ydinvoimaasiat, mutta yksikin laaja-alainen likaisesta vedestä johtunut epidemia
jossain päin Eurooppaa voi hyvin
nopeasti muuttaa tilanteen.
Golfalalle on jo noin 15 vuotta sitten ryhdytty rakentamaan Euroopan tason ympäristöasioiden viitekehystä. Samoihin aikoihin tehtiin myös kansallinen ympäristökäBunkkeriuutiset 2-2011
sikirja kenttien työn avuksi. Noista
vuosista on moni asia muuttunut ja
kehittynyt. Toimialan yhteinen kansainvälinen viitekehys ympäristöasioiden hoitamisen osoittamiseksi on nykyään GEO (Golf Environment Organisation), joka keskittyy
puhtaasti golfalaan ja toimii ympäri maapalloa.
Meillä on kansallisesti maailmanluokan osaamista ja osaajia ympäristöasioiden hoidon kehittämiseen
ja kuvaamiseen, meillä on kentän
toimijoille käytettävissä yhteinen
käsikirja (Golfliiton ympäristöjärjes-
telmä) ja meillä on myös muita ympäristöjärjestelmiä (esim ISO14001),
joiden avulla kukin kenttä voi rakentaa haluamansa tyyppisen ympäristöjärjestelmän. Mitä laajemmin näitä käytetään, mitä laajemmin näiden järjestelmien tuloksista kerrotaan, sitä vähemmän meille
tulee paineita ulkopuolisilta sidosryhmiltä. Paineita, jossa meille kerrottaisiin mitä ja miten meidän tulisi
omaa viheraluettamme hoitaa.
Henkilökohtaisesti kannatan golfliiton ja GEO’n järjestelmien käyttöä, onhan ne räätälöity toimialan
tarpeisiin vastaaviksi. Muitakin järjestelmiä voidaan käyttää ja niistä
tulevat myös olennaiset asiat esille.
Oli järjestelmä mikä tahansa, niin
kentänhoidossa on aina esillä kasvu
ja sen eri tekijöiden hallinta eli vesi, ravinteet ja kasvinsuojeluaineet.
Kenttäyhteisössä tulisi olla kaikkialla yhteiset pelimerkit energian ja jätteiden käsittelyn osalta.
Ensi kerralla hieman ajatuksia siitä, miten itse kukin voi EMS’n rakentamisen kanssa käytännössä toimia. ■
Terkuin Yours Sincerely
Kari I. Mattila
P. +358 400 428 950
Email. [email protected]
Mikä mies on ympäristömies Kari Mattila
1997; Suomen golfliiton ympäristöjärjestelmä – ohjeistuksen valmisteluun osallistuminen
2000; Committed to Green auditoinnit suomessa, Kurk, Rönnäs, Sarfvik, Tarina, Rantasalmi
2000; Lepaa golfkentän ympäristöasioiden konsultointi
2000 – 2001 Kytäjä Golf; ympäristövaikutusten selvitys ja rakentamisaikainen ympäristöasioiden konsultointi
2001; Golf Course in Change, R&A:n konferenssi; Portugal; luennoitsijana
2002; HAMK ”kasvihuoneyritysten jätteidenhallintahanke” 7 kasvihuoneen auditoinnit
2003; Hortonomeille luento ”Miten tunnistat ja vähennät ympäristöriskejä vihersektorilla ja puutarha
yrityksessä”
2004; Golf Course in Change Portugal, R&A:n konferenssi Portugal; luennoitsijana
2004; TTS; luennoitsijana ”Golf ympäristötiedottaminen”
2004; TTS; luennoitsijana ”ISO 14001”
2005; Slovenian golfkentänhoitajien konferenssi, luennoitsijana
2006; FEGGA:n konferenssi; Algarve; luennoitsijana
2008; KAO, luennoitsijana ”Golf Ympäristöjärjestelmä”
2011; GEO – järjestelmän auditoija; Suomi, Venäjä, Baltian maat
Ympäristöalan koulutus
1996 Hyvinkää-Riihimäen Ammatillinen Aikuiskoulutuskeskus, Ympäristöyrittäjä-koulutus (700h)
1997 – 1998 Hyvinkää-Riihimäen Ammatillinen Aikuiskoulutuskeskus, Yrityksen ympäristöjärjestelmän
rakentaminen
1996 – 1998 Postgraduate Diploma in Environmental Technology
1996 – 2003 Wolverhampton University, M. Sc. Environmental Management,
1996 – 2004 Mikkelin Ammattikorkeakoulu, insinööri (amk) ympäristöjohtaminen
1997 Helsingin Kauppakorkeakoulu, pienyrityskeskus, Eu-project Managers koulutusohjelma
Bunkkeriuutiset 2-2011
21
G O L F K E N T Ä N H O I D O N T U T K I N TOTO I M I K U N N A N PA L S TA
GOLFKENTÄNHOIDON
TUTKINTOTOIMIKUNTA 8212
Toimikausi 2010 - 2013
Golfkentänhoidon tutkintotoimikunta on OPH:n nimittämä asiantuntijaelin, joka vahvistaa oppilaitosten tutkintoesitykset tutkinnoista, ohjaa ja valvoo tutkintotoimintaa sekä kehittää tutkintoja.
Tutkintotoimikunta tekee työtään kokouksissa, oppilaitoksissa ja
tutkintotilaisuuksissa.
Näyttötutkintojen
järjestämissopimukset
Yhteistyötä sopimusoppilaitosten kanssa
Suomessa on tälle hetkellä kolme
oppilaitosta, joilla on golfkentänhoitajan ammattitutkintoon ja golfkenttämestarin erikoisammattitutkintoon valmistavaa koulutusta:
Hämeen ammatti-instituutti Lepaa, Kainuun ammattiopisto (Seppälän yksikkö) ja Suomen urheiluopisto Vierumäki. Nämä oppilaitokset ovat järjestäneet myös ammatti- ja erikoisammattitutkintojen
tutkintotilaisuuksia. Oppilaitokset tekevät golfkentänhoidon tutkintotoimikunnalle näyttötutkintojen järjestämissopimushakemukset,
joiden keskeinen sisältö on näyttötutkintojen järjestämissuunnitelma. Suunnitelmassa oppilaitos kertoo, miten aikoo toteuttaa näyttötutkinnot käytännössä. Tutkintotoimikunta käsittelee kokouksessaan järjestämissopimushakemukset ja solmii ammatti- ja erikoisammattitutkintojen järjestämissopimukset oppilaitosten kanssa. Tämän vuoksi
oppilaitoksia kutsutaan näyttötutkintojärjestelmässä sopimusoppilaitoksiksi.
Tutkintotoimikunta järjesti sopimusoppilaitoksille yhteistoimintapäivän Kainuun ammattiopistolla
8.2.2011. Tilaisuudessa sopimusoppilaitokset esittelivät näyttötutkintotoimintaansa, tutkintotoimikunta
esitteli tutkintojen laadunvalvontaa
ja yöelämäyhteistyötä sekä henkilökohtaistamista ja luentotilaisuuden
lopuksi kuultiin OPH:n Seppo Hyppösen puheenvuoro näyttötutkintoihin liittyvistä ajankohtaisista asioista. Tilaisuuden lopuksi sopimusoppilaitosten edustajilla oli mahdollisuus keskustella näyttötutkintoihin liittyvistä asioista tutkintotoimikunnan kanssa. Tilaisuuden materiaalit löytyvät tutkintotoimikunnan kotisivulta:
http://www.oph.fi/koulutus_ja_
tutkinnot/ammattikoulutus/tutkintotoimikunnat/muu_luonnonvara_ja_ymparistoalan_koulutus
Samalla sivulla on myös näkyvissä kokouskalenteri, jossa on kokouspäivämäärä ja aineiston eräpäivä. Kalenterin avulla voi siis suunnitella tutkintotilaisuuksia ja arvioi-
da tutkintojen vahvistamiseen liittyviä päivämääriä.
Tilaisuudessa käsiteltiin vilkkaasti
työpaikoilla tapahtuvista tutkintotilaisuuksista. Tämän pitäisi olla arkipäivää ja normaali käytäntö, mutta golfkentänhoidossa on sen verran
muuttuvia tekijöitä, että aina tutkinnon suorittaminen työpaikalla ei ole
mahdollista muuta kuin osittain.
Oman haasteensa tutkinnon suorittamiseen tekevät sää, kilpailut, vuodenajat ja hoitosuunnitelma. Tutkinnonsuorittaja ei aina pysty näyttämään ammatillista osaamista muuta kuin osittain työpaikalla johtuen
edellä mainituista seikoista. Ihanne
tilanne kuitenkin olisi, jos tutkinnonsuorittaja voisi tehdä tutkintotilaisuuden omalla työpaikallaan.
Keskustelun lomassa sopimusoppilaitokset ehdottivat, että asiaa
voitaisiin työstää työryhmässä. Ehdotuksen pohjalta virisi hanke ja
sen suunnittelu lähti käyntiin, sillä
OPH:lla on erillismäärärahoja tutkintojen kehittämiseen liittyviin hankkeisiin. Tutkintotoimikunta voi olla mukana hankkeessa, mutta työryhmä koostuu sopimusoppilaitosten opetushenkilöstöstä. Hankkeen
suunnittelun vetäjäksi pyydettiin
Kainuun ammattiopistolta koulutussuunnittelija, NTM Jatta Ahlstenia.
Hankesuunnitelman käsittely on seuraavassa tutkintotoimikunnan kokouksessa 24.5.2011. Asiasta tiedotetaan
tällä palstalla myöhemmin lisää.
Vahvistetut tutkinnot ja osatutkinnot
Golfkenttämestarin erikoisammattitutkinto Hämeen ammatti-instituutti, Lepaa
7.2.2011
22
Tuukka Mönttinen
Bunkkeriuutiset 2-2011
A JA N K O HTA I STA
Kokoonpano
puheenjohtaja
varapuheenjohtaja
jäsen
sihteeri
Kai Jylhä
Jan Ruoho
Tapio Mäkinen
Pirjo Hotti
OAJ/ opetus; [email protected]
FGMA/ työnantaja; [email protected]
FGA/ työntekijä; [email protected]
OAJ/ opetus; [email protected]
Tutkintotoimikunnan nettisivu www.oph.fi/http://www.oph.fi/koulutus_ja_tutkinnot/ammattikoulutus/
tutkintotoimikunnat/muu_luonnonvara_ja_ymparistoalan_koulutus
Tietoa näyttötutkinnoista:
Golfkentänhoidon tutkintojen ammatinperusteet:
http://www.oph.fi/koulutuksen_jarjestaminen/opetussuunnitelmien_ja_tutkintojen_perusteet/
nayttotutkintojen_perusteet#G
Näyttötutkintoihin liittyvää tietoa:
http://www.nayttotutkinnot.fi
Voimassa olevat tutkinnonjärjestämissopimukset (tilanne 2.5.2011)
Golfkenttämestarin erikoisammattitutkinto
• Kainuun ammattiopisto
• Hämeen ammatti-instituutti, Lepaa
Golfkentänhoitajan ammattitutkinto
• Hämeen ammatti-instituutti, Lepaa
Toro kastelee
Toro-kastelujärjestelmä kastelee viheralueet
automaattisesti, oikeassa järjestyksessä haluttuun aikaan.
Lisätiedot: Puhelin 02071 50500, www.lemminkainen.fi/omni
Bunkkeriuutiset
2-2011
Bunkkeriuutiset_175x63mm.indd
1
27.4.2011 16:05:52
23
T UT K I NT OT O I M I K U NTA HAA STATT E L E E
Golfkentänhoidon tutkintotoimikunta haastattelee golfalalla toimivia henkilöitä
golfkentänhoidon tutkintoihin liittyvistä asioista. Samalla esitellään henkilöä ja
toimenkuvaa sekä kuullaan hänen näkemyksiään golfalasta.
Tällä kertaa oli tarkoituksena selvittää FGMA:n näkemyksiä golfkentänhoitoon liittyvistä asioista,
erityisesti golfkentänhoidon koulutuksesta ja ammattitutkinnoista.
Kuka olet?
Staffan Tuomolin
Mistä tulet?
Nordcenter Golf & Country Club toiminnanjohtaja ja Oy Nordgolf Ab toimitusjohtaja sekä
FGMA ry:n (Suomen golfkenttien toimitus- ja toiminnanjohtajien yhdistys) puheenjohtaja.
Staffan on toiminut golfalalla parisenkymmentä vuotta. Näkemystä ja koemusta siis riittää.
Ammattiasiaa?
Staffanin mukaan kenttäyhtiö odottaa golfkentänhoitajan ammatti- ja golfkenttämestarin
erikoisammattitutkinnon suorittaneelta työntekijältä tietoa ja taitoa tehdä työ laadukkaasti
sekä laaja-alaista osaamista.
Samalla hän painottaa, että suuren hyödyn opiskelusta saa omaehtoisessa koulutuksessa opiskellut työtekijä. Työhönottotilanteessa varsinkin aikuisopiskelu kertoo työntekijän
omasta kiinnostuksesta ja sitoutumisesta alaan ja ammattimaiseen toimintaan. Työntekijän
markkina-arvo siis kasvaa eli töitä saa alalta helpommin.
Keskustelu palkkauksesta kouluttamattoman ja kouluttautuneen työntekijän välillä sai Staffanin mietteliääksi. Selkeä näkemys kuitenkin oli, että palkannousu on melkoisen luonnollista. Esimerkkinä seuraava tilanne: työntekijä lähtee opiskelemaan golfkentänhoitajan at
tai golfkenttämestarin eat valmistaviin koulutuksiin ja tutkinnon suoritettuaan saa palkankorotuksen. Miksi näin? Edellä mainittu sitoutuneisuus tulee konkreettisesti esiin ja työnantaja saa entistäkin laadukkaamman työntekijän. Tämä on ”win-win” tilanne, jossa molemmat voittavat.
Lopuksi!
FGMA ry kouluttaa omia jäseniään mm. golfjohtajakurssilla. Hakijoita on ollut enemmän
kuin voitu ottaa sisään. Tämä kertoo Staffanin mukaan siitä, että FGMA:n jäsenet arvostavat pääsääntöisesti kouluttautumista, koska kuten jo mainittu, koulutus yhdessä alan osaajien kanssa antaa lisää taitoja ja samalla mahdollistaa verkostoitumisen.
KASTELUJÄRJESTELMÄT
– sadettimet
– putkenosat
– magneettiventtiilit
– Wilo-pumput
VESI-HEIKKI OY
24
Puh. 0400-767 533
[email protected]
Bunkkeriuutiset 2-2011
Pohjoismainen
kentänhoitajien
tapaaminen 2011
F
eggan konferenssin yhteydessä on ollut tapana pitää epävirallinen kokous
pohjoismaisten golfkentänhoitajayhdistysten kanssa. Ensimmäisen kerran kokous pidettiin 2009 Kööpenhaminassa, jonka
jälkeen kokouksesta päätettiin tehdä jokavuotinen tapahtuma. Kokouksien päätavoitteena on ollut vahvistaa yhteystyötä STERF:n (Sports
Turf Environental and Research
Foundation) ja pohjoismaisten kentänhoitajienyhdistysten välillä, keskustella uusista ja meneillä olevista STERF:in rahoittamista tutkimuksista sekä tietysti vaihtaa informaatiota ja kuulumisia kansallisten yhdistysten välillä.
Paikalla kokouksessa oli Martin
Nielsson Tanskasta, Ingvar Fjellman
Ruotsista, Agnar Kvalbein Norjasta, Tuukka Mönttinen ja Ora Paloheimo Suomesta, Agust Jensson ja
Bjarni Thor Hannesson Islannista ja
Bunkkeriuutiset 2-2011
Hans Beurlin Tanskasta, joka myös
edustaa golfkentähoitajia STERF:in
hallituksessa sekä Maria Strandberg
STERF:in edustajana.
Islannin kuulumisia
Islannissa on aloitettu uusi yhteinen
koulutusohjelma Maatalousyliopiston alaisuudessa golfkenttämestareille ja jalkapallokentänhoitajille.
Koulutus kestää 4 viikkoa ja opiskelu tapahtuu talvella. Tällä hetkellä kurssilla on 19 opiskelijaa. Lisäksi Islantilaiset ovat rakentaneet testialueen, jossa tutkitaan, voidaanko
kasvualustaa lämmittämällä saada
hyötyä nurmialueiden hoitoon. Ensisijaisesti koe liittyy jalkapallokenttiin, mutta mielenkiintoisia ajatuksia heräsi myös eri sovellusten mahdollisesta käyttämisestä golfkentillä esimerkiksi lumenpoistoa kasvualustaa lämmittämällä.
Norjan ja Tanskan kuulumisia
Norjassa ja Tanskassa oli viime vuoden aikana mietitty, miten yhteistyökumppanit saataisiin aktiivisemmin
mukaan yhdistyksen toimintaan.
Ruotsin kuulumisia
Ruotsalaiset ovat viime aikoina
pyrkineet lähempään yhteistyöhön
jalkapallokentänhoitajien kanssa.
Ruotsissa golfkentänhoitajayhdistyksen jäseneksi pääsevät nyt myös
jalkapallokentänhoitajat.
Samassa veneessä…
Yhteenvetona huomattiin että on
hyvä kerran vuodessa nähdä ja vaihtaa kuulumiset yhdistysten kesken,
koska kaikki pyörivät hyvin pitkälti
samojen ongelmien kanssa ja on hyvä kuulla, miten muut ovat kyseisiä
ongelmia ratkaisseet. ■
25
MUKANA KUVIOISSA
Golfkenttä on monen ihmisen työpaikka. Kentällä työskentelee kentänhoitajia, toimitusjohtajia, rangepoikia ja- tyttöjä, proshopin henkilökuntaa, kokkeja, kenttämestareita ja monia muita ammattilaisia. Golfalaan liittyy lisäksi iso joukko muiden alojen edustajia. He myyvät ja toimittavat lannoitteita, koneita, kentän tarvikkeita tai mm. viherrakennusalan palveluita. Kaikki
he luovat omalta osaltaan sitä hienoa kokonaisuutta jollaisena palaajat ja ohikulkijat golfkentät kokevat ja näkevät. Tarkoituksena on esitellä kentällä työskenteleviä sekä näitä monien eri alojen osaajia leppoisan haastattelun merkeissä.
Sarjan saa kunnian aloittaa Oy Hako Ground & Gardenin
divisiooonapäällikkö Petri Aaltonen
haastattelija: Simo Kairus
Kuka olet?
Olen Petri Aaltonen, vielä nuori 30-kymppinen – mutta
jo syksyllä tulee 40 täyteen. Perheeseen kuuluvat vaimo ja tytöt 17 v. ja 14 v. sekä poika 12 v.
Mitä olet alalla puuhaillut?
Työurani alkoi kun pääsin vuonna 1992 kesätöihin Yyteri Golfiin kentänhoitajaksi. Kesätyöt pitenivät noin 6
kuukauden mittaiseksi kausityöksi ja siinä tulivat kaikki
golfkentän työt tutuiksi.
En oikein tiennyt, mitä tekisin isona ja kun Porissa
löytyi sopivasti koulutuspaikka, niin kaupallinen koulutus tuli hankittua ja valmistuin laskentatoimen tradenomiksi 1998. Itse asiassa siltä alalta olikin jo osa-aikainen työpaikka valmiina, kun minua kysyttiin Yyteriin
kenttämestariksi. Se päätös merkitsi lopullista ajautumista tälle golfalalle…
Yyterissä olin kenttämestarina ”erittäin mielenkiintoiset ja värikkäät” vuodet 1998 – 2001.
Uusia haasteita aina pitää etsiä ja sellaiset löytyivät
hieman myöhemmin Tammer-Golfista. Siellä olin kenttämestarina 2001 – 2006.
Vuonna 2002 hakeuduin ensimmäiselle golfkenttämestarin erikoisammattitutkintoon valmistavaan koulutukseen Hämeen ammatti-instituuttiin Lepaalle.
Ja jos ollaan ihan tarkkoja, kun kerran diplomit jaetaan aakkosjärjestyksessä, niin olen ensimmäinen
erikoisammattitutkinnon suorittanut golfkenttämestari.
Kaupallinen koulutus oli varmaan jättänyt jälkensä ja
ehkäpä muutenkin kiinnosti tavallaan laajentaa näkökulmaa ja tehtäväkenttää. Hakon työpaikkailmoitus
”osui ja upposi”. Aloitin siis huhtikuussa 2006 Oy Hako
Ground & Gardenilla myyntipäällikkönä. Tässä hommassa tulee nyt siis viisi vuotta täyteen.
Asuinpaikkana perheelläni on Pori. Asumme omakotitalossa, joka on ns. rintamamiestalo. Täydellistä remonttia on tehty vähitellen viimeiset kuusi vuotta ja toivottavasti tänä kesänä tulee valmista.
Harrastuksiini kuuluvat remontti- ja puutarhatyöt,
golf, lenkkeily ja nyt viimeisimpänä harrastuksena, joka
kuvaa kaiketi tätä vääjäämättä lähestyvää keski-ikää,
on paritanssi ja ihan oman vaimon kanssa.
Kerro työstäsi ja sen sisällöstä?
Päävastuualueenani ovat Suomen ja Viron golfkentät ja
lisäksi toimin jonkun verran kunnallissektorilla (jalkapallokentät ja puistot ) ja onhan joitain satunnaisia leikkuriasiakkaita muitakin.
Tuotevalikoimaan kuuluvat Toron golfkoneet ja muut
nurmialueiden hoitokoneet, Kioti traktorit ja Foleyn teroituskoneet ja lisäksi muutamia pienempiä tuotemerkkejä.
Hinnoittelua
Tuotteiden hinnat pysyivät parin ensimmäisen vuoden
aikana lähes ennallaan. Nyt viimeisten vuosien aikana
on tullut pieniä hinnankorotuksia siten, että jos verrataan nykyisiä hintoja viiden vuoden takaisiin hintoihin,
on nousua tapahtunut ehkä keskimäärin n. 6%.
Tuoteryhmittäin ja tuotteittain voi kuitenkin olla isompiakin nousuja. Se yleensä selittyy sillä, että kyseinen
kone on viimeisen viiden vuoden aikana muuttunut ja
kehittynyt oleellisesti.
26
Bunkkeriuutiset 2-2011
Tuotteista ja toiminnasta
Leikkuripuolellahan markkinat ovat oikeastaan jakautuneet kolmen kilpailijan kesken: Toro, John Deere ja Jacobsen – Ransomes.
Lisälaitteissa ja golfautoissa on sitten jo useampia kilpailijoita ja toimijoita. Mitään selkeää tutkimustietoa tai
tilastoa markkinoiden jakaantumisesta ei ole, mutta kun
tavalla tai toisella on mukana tai ainakin tietoinen lähes
kaikista golfkenttien hankinnoista, niin ei voi olla kuin
tyytyväinen Hakon saavuttamasta markkinaosuudesta.
Kaikkia kauppojahan ei voi voittaa, mutta Toro on selkeä markkinajohtaja Suomessa!
Menestyksen perustana on tietysti itse tuote, jonka
pitää olla kunnossa. Varmasti Hako on osannut tehdä
asioita oikein ja antanut minulle vapauden ja resurssit
tehdä tätä työtä.
Uskon lisäksi, että myös omalla työlläni on merkitystä, sillä tunnen alan ihmiset, kenttien tarpeet ja puhun
kenttämestarien kanssa ”samaa kieltä”. Tiedän ne kriittiset tilanteet, joissa konemyyjän pitää pystyä venymään.
Onhan kilpailu eri toimijoiden kanssa kovaa, mutta
kyllä alan eri tilaisuuksissa hyvin sovitaan saman katon
alle.
Läheisempää yhteistyötä olen tehnyt sitten muiden
golfalan toimijoiden kanssa, josta hyvänä esimerkkinä
on vaikkapa FGA:n mestaruuskisojen 1. pelipäivän jo
perinteinen taukoteltta.
Muutama sana tulevaisuudesta
Toron mallisto on viimeisten vuosien aikana uudistunut
koko ajan ja myös kokonaan uusia koneita on tullut
markkinoille. Singelileikkurien ja ruiskuautojen kysyntä
on jo lisääntynyt ja tullee varmasti myös edelleen lisääntymään.
Lisäksi huomio siirtyy varmasti vähitellen viheriöiltä,
joilla hoitotaso on nostettu ”huippuunsa”, väylille. Niiden hoitoon kaivataan mm. kerääviä harjalaitteita, tehokkaita pystyleikkureita ja erilaisia ilmastuskoneita.
Väylien hoitotason noususta kertoo jo viime vuosina tapahtunut selkeä muutos siirtymisessä 7 – yksikköisestä väyläkoneesta 5-yksikköisiin. Lisäksi leikkureihin halutaan entistä enemmän takarullan puhdistusharjoja ja
groomereita. Leikkuukorkeudethan ovat tulleet väylillä
reilusti alaspäin parin viime kauden aikana.
Viheriöleikkuri puolella sähkön mukaan tuleminen on
varmasti tulevaisuutta. Pitää kuitenkin muistaa, että esimerkiksi sähkötoimiset leikkuuyksiköt eivät voi olla
greenileikkurissa mikään itseisarvo, eikä edes tärkein
ominaisuus. Tämä näkyykin Toron tuotekehittelyssä nyt
ja tulevaisuudessa kokonaan uudistetuissa viheriöleikkureissa.
Onhan näitä kenttiä
Olen aina vieroksunut kenttien arvioimista ja laittamista
paremmuusjärjestykseen. Jokaisella oikeaksi golfkenBunkkeriuutiset 2-2011
täksi kutsuttavalla kentällä pitää tietysti olla tietyt perusasiat kunnossa ja tietty hoitotaso. Kentäthän ovat
kaikki erilaisia. Perusasiat kuten sijainti, pinta-ala, maaperä, pinnanmuodot, lay-out, käytetyt heinälaadut
asettavat tietyt raamit toiminnalle. Kaikki muu on sitten
pelkkää valintaa! Kentänhoidolle pitää asettaa tavoitteet sen mukaan mitä halutaan ja mihin resurssit riittävät. Jonkinlaista onnistumista voidaan sitten verrata ei muihin kenttiin – vaan siihen asetettuun tavoitteeseen.
Kenttien pitää olla erilaisia ja vastata kentän käyttäjien tarpeisiin ja toisaalta käytössä oleviin resursseihin.
Kenttien erilaisuus on rikkaus pelaajille ja mielestäni parasta golfia on nähdä ja kokea erilaisia kenttiä.
Minun kannaltani kentät ovat erilaisia myös siinä miten hankintoja tehdään. Luottamushenkilöiden, toimitus- ja toiminnanjohtajan ja kenttämestarien roolit ja
työjako konehankinnoissa vaihtelevat kenttien välillä
suuresti!
Golfin harrastamisesta
Nousiaisen Tommi (Kotka Golfin nykyinen toimitusjohtaja) opetti golfin alkeita Yyterissä kenttähenkilökunnalle tunnin viikossa ja varmaan jo toisena vuonna meidät
päästettiin ihan kentälle asti. Yyterin aikoina oli pelaamisessani kokonaisia välivuosia. Oma golfharrastus sai
vauhtia jossain vaiheessa 2000- luvun alkupuolella, kun
lajista kiinnostuivat ensin appiukko ja vaimon veli ja
myöhemmin muukin lähisuku. Näin tuli lisää kaivattuja
pelikavereita. Viime kesänä vaimo ja lapset aloittivat
myös golfin. Nyt pitää yrittää sen verran ihan oikeasti
opetella pelaamaan, että kuitenkin saisi säilytettyä
oman perheen mestaruuden itsellään. Eniten golfissa
nautin pelaamisesta mukavassa seurassa ja uusien
kenttien kokemisessa.
Haaveita ja haaveilua
Jos kuitenkin pitäydytään näissä työhön liittyvissä haaveissa, niin kai se on jonkinlainen pyrkimys entisestään
kehittää Hakon toimintaa niin, että pystymme vastaamaan kenttien antamaan luottamukseen suurimpana
konetoimittajana. Pyrimme toimimaan sen edellyttämällä tavalla, mutta kuitenkin niin, että osaisin myös
edes vähän säästellä itseäni.
Jäätkö tästä ammatista eläkkeelle?
Välillä tuntuu, että tällä menolla ja vauhdilla tästä hommasta ei jäädä kuin korkeintaan sairaseläkkeelle J Eläkkeelle jään todennäköisesti kuitenkin tältä alalta, mutta
en ehkä juuri tästä ammatista.
Tällä hetkellä nykyinen työ tuntuu edelleen mielekkäältä ja sopivan haastavalta ja vaihtelevalta. Tällä työhistorialla ei varmaankaan edes kannata yrittää sovittaa
itseään mihinkään säännölliseen kahdeksasta neljään
työhön.
27
RUISKUAJONEUVOT
Tehokkuutta, tarkkuutta ja turvallisuutta ruiskutus
O
Oy Hako Ground & Garden Ab
Petri Aaltonen
myyntipäällikkö
len usein todennut, että ns. lautaslevittimet
ja niiden myötä omaksutut
uudenlaiset
dressauskäytännöt, ovat yksittäisistä golfkoneista viimeisten vuosien
aikana muuttaneet eniten kentänhoitoa ja vieneet sitä eteenpäin. Samanlainen mullistava parannus
ovat, Suomessa vasta ihan viime
vuosina, käyttöönotetut ruiskuajoneuvot. Yleensähän kentänhoidon
kehittyminen ja hoitotason nostaminen perustuu työmenetelmissä tapahtuviin muutoksiin. Esimerkiksi lisätään mekaanisia hoitotoimenpiteitä, muutetaan dressaushiekan
raekokoa tai lasketaan leikkuukorkeutta. Ruiskutuksissa muutoksen
ja kehittymisen mahdollistavat kokonaan uudenlaiset työkalut - lähtökohtana muutokselle ovat kentänhoitokoneet.
Perinteiset maataloudesta golfkäyttöön levinneet kasvinsuojeluruiskut ovat joko traktorisovitteisia
tai monitoimiajoneuvon lavan tilalle
asennettavia ruiskuja, joissa pumppua käytetään voiman mekaanisella
ulosotolla. Moottorin kierroksilla
säädellään pumpun tuottoa, joka
välittyy suoraan suuttimille. Paine-
mittarin avulla käyttäjä yrittää pitää
ruiskutuksen tasaisena. Tällainen
pressure-system toimii tasaisilla
pinnoilla, joilla voi olla ruiskutuksen
tasaisuudessa jonkinlaisia eroja.
Kun siirrytään pellolta muotoilluille
golfviheriölle ja käytetään vaikkapa
typpi- tai rautapitoisia nestelannoitteita, lopputulos ei ole enää olekaan
tyydyttävä. Ylä- ja alamäissä nopeuden muuttuessa paineen säilyt-
• MAANRAKENNUS – Isoja ja pieniä koneita
• SALAOJITUS – Isoja ja pieniä koneita
• MURSKAUSJYRSINTÄ/JÄÄNJYRSINTÄ
• VÄYLÄHIEKOITUS
MASIINERI OY
A. Leino Ahmoontie 319, 03620 Karkkila
puh/fax 09-2258 100, 0400 478 302
[email protected]
www.masiineri.fi
28
täminen samana itse asiassa lisää
entisestään ruiskutuksen tuoton
epätasaisuutta.
Ruiskuajoneuvoissa on pumpun
ja suuttimien väliin asennettu sähkötoimiset venttiilit, joilla säädellään
ruiskutuksen tuottoa, mikä puolestaan perustuu virtausmittariin. Tällainen flow-system eliminoi maaston pinnanmuutosten aiheuttamat
muutokset ja ruiskutuksen tuotto
säilyy halutunlaisena muotoilluillakin
viheriöillä. Lähtökohtatietona on siis
haluttu ruiskutuksen tuotto ( l / ha ),
joka toteutuu tarkasti ja helposti.
Yleinen viheriöiden hoitotason
nousu ja nestelannoitusten lisääntyminen on herättänyt kentillä tarvetta
kehittää ruiskutuskalustoa. On huomattu, että yksi monitoimiajoneuvo
on joka tapauksessa vain ja ainoastaan ruiskutuskäytössä. Kaluston
uusimisessa vain ruiskutuskäyttöön
tarkoitettu ajoneuvo ja kaikki sen
mukaan tuomat edut, ovat oikea
ratkaisu.
Toro on niin maailmanlaajuisesti
kuin Suomessa ruiskuajoneuvoissa
Bunkkeriuutiset 2-2011
Bunkkeriuutiset 2-2011
www.hami.fi
edelläkävijä ja markkinajohtaja. Toron valikoimassa on
kaksi ruiskuajoneuvoa: Multi Pro 1250 ja 5800. Koneen mallista riippuen saatavissa on laaja valikoima lisävarusteita. Vakiopuomeihin asennettavat tuulisuojat
mahdollistavat onnistuneen ruiskutuksen kaikissa olosuhteissa. Erillisellä huuhtelusäiliöllä ja pumpulla ruiskun pesu voidaan tehdä helposti ja nopeasti kentällä
ja ”huuhteluvesi” voidaan käyttää hyödyksi väylillä tai
karheikoissa. Sekoitussäiliön avulla rakeisten ja nestemäisten tuotteiden lisääminen pääsäiliöön onnistuu
helposti ja turvallisesti. Sivupuomien automaattisella
korkeudensäädöllä voidaan helpottaa muotoiltujen viheriöiden ruiskutustyötä. Ja vaahtomerkitsimellä taataan yhtenäinen ruiskutus myös laajoilla nurmialueilla.
Muita lisävarusteita ovat käsiletkuvarustus joko mekaanisella tai sähkötoimisella letkukelalla, katos ja tuulilasi sekä varsinainen ohjaamo.
Ruiskuajoneuvojen ruiskutusautomaatikan avulla
voidaan seurata ruiskutettua pinta-alaa ja nestemäärää sekä kuljettua matkaa. Tarkka ja aina halutunlainen
ruiskutus on edellytys nestelannoitteiden parhaalle
mahdolliselle käytölle ja niistä saatavalle hyödylle, mikä näkyy hyväkuntoisena ja yhtenäisenä nurmipintana. Ruiskutuksen tarkkuus poistaa mahdolliset hävikit
ja yhdessä lisävarusteiden kanssa huomioidaan myös
ruiskutustyön ympäristöystävällisyys ja turvallisuus.
”Tällaista konetta teillä ei ole aikaisemmin ollut.”
Aloitan tällä lauseella ruiskuajoneuvojen käyttökoulutuksen. Kun kentälle tulee uusi leikkuri, niin kokenut
kentänhoitaja omaksuu sen käytön nopeasti ja uusi
kone on täysin hyödynnettävissä heti alusta asti. Ruiskuajoneuvon kanssa pitää löytyä vähän malttia ja aikaa tutustua, opetella ja kokeilla koneen käyttöä. Vain
tällä tavalla on edellytykset saada koneesta täysi hyöty irti. Missään nimessä ruiskuajoneuvojen käyttö ei
ole vaikeaa, mutta jos jostain syystä on selvinnyt
omalla kentänhoitouralla pahemmin käyttöohjeita lukematta, niin tässä kohtaa manuaaliin on kuitenkin
syytä tutustua. Käyttöönottovaiheen jälkeen ruiskuajoneuvon käytön helppous ja työskentelyn varmuus madaltaa kynnystä tehdä ruiskutuksia, mikä heijastuu hyvinkin nopeasti ja suoraan kentän kuntoon. Käyttökokemukset ja kommentit vahvistavat ja tukevat Toron
ruiskuajoneuvojen ominaisuuksia ja tuotetietojen kuvauksia. Ruiskuajoneuvot helpottavat ja nopeuttavat
ruiskutustyötä, tekevät ruiskutustyöstä tarkkaa ja lopputuloksesta halutunlaista: tuottavaa, tehokasta ja turvallista. Ruiskuajoneuvojen avulla on mahdollista kehittää kentänhoitokalustoa ja nostaa hoitotasoa. Pitäisi ottaa askel eteenpäin, silloin kun tehdään konehankintoja eikä vain tyytyä olemassa olevan kaluston korvaamiseen.
Suomesta löytyy kahdeksan Toron ruiskuajoneuvoa
kuluvan kevään toimituksiin ja tämä helpottaa niitä
kenttiä, joilla ruiskutuskaluston uusiminen tulee ajankohtaiseksi. Poiketen leikkureista ja muista golfkoneista, ruiskujen demoaminen onnistuu parhaiten kentällä,
jolla on oma ruiskuajoneuvo. Näin on mahdollista nähdä ja päästä kokeilemaan käytännön ruiskutustyötä ja
kuulla käyttökokemuksia. Kerron mielelläni lisää Toron
ruiskuajoneuvoista ja sovitaan yhdessä esittelyajankohta lähinnä olevalle Toro-kentälle! ■
GOLFKENTÄNHOITAJAN
AMMATTITUTKINTO
Opinnot koostuvat lähiopetusjaksoista Lepaalla
(2–4 pv.), etätehtävistä sekä verkko-opiskelusta.
Valmistavan koulutuksen jälkeen opiskelijat osallistuvat tutkintotilaisuuteen, hyväksytystä suorituksista myönnetään tutkintotodistus.
Koulutuksen sisältö:
Nurmipintojen hoito, Kentän pelikuntoon saattaminen sekä Rakentaminen ja peruskorjaus. Lisäksi
vapaavalintaisena tutkinnon osana on Yrittäjyys.
Hakuaika alkaa 1.6.
Hakuohjeet ja -lomakkeet www.hami.fi
OSANÄYTÖT JA
TUTKINTOTILAISUUDET 2011
Golfkentänhoitajan tutkintotilaisuus 13. –15.9.
Lisätiedot
[email protected]
puh. (03) 646 5231 tai 040 839 2945 ja
www.hami.fi
EVO
LEPAA
MUSTIALA
MEIJERIALA
29
Golfin toimialapäivät
10.-11.3.2011
kirjoittaja: Tuukka Mönttinen
Toimialapäivät pidetään joka
toinen vuosi. Mukana päiviä
järjestämässä oli Suomen Golfliitto, FGA, FGMA, SGKY sekä
Suomen PGA. Yhteistyökumppaneina toimi Apila Group, Hako Ground & Garden, J-Trading
ja Titleist.
Seminaari on tarkoitettu golfalan
ammattilaisille (toimitus- ja toiminnanjohtajat, toimisto- ja kenttähenkilöstö, pro:t ja ravintoloitsijat) sekä golfin luottamushenkilöille (puheenjohtajat), liittovaltuuston edustajille sekä järjestävien yhdistysten
hallitusten jäsenille.
Tästä luennoitiin ja
puhuttiin 2011
Tänä vuonna tapahtumapaikkana
toimi Scandic Marina Congress Center, Helsingissä Seminaarin suurena
huolenaiheena tuntui olevan golfin
tulevaisuus niin Suomessa kuin ulkomailla.
Finnairilta oli puhumassa Mikko Tuomainen heidän kanta-asiakas järjestelmästään ja siitä miten he
ovat sitouttaneet asiakkaitaan.
Glenn Cundari Kanadan PGA:sta
kertoi miten he olivat luoneet mallin
peruskoulun opettajille golfin opettamisesta liikuntatunneilla. Kanadan PGA:n tavoitteena oli siis pitkällä aika tähtäimellä tuoda lisää
harrastajia lajin pariin.
Aiheesta jatkoi Mika Nieminen
FGMA:n nykyinen puheenjohtaja sekä Hyvigolf oy:n toimitusjohtaja. Hän kertoi, miten heillä pyritään sitouttamaan juuri green cardin
suorittaneet pelaajanalut aktiivisiksi
harrastajiksi.
FGA:n puhujina toimivat Benjamin Warren ja Kari Mattila GEO:sta
(Golf Environment Organisation).
Kari Mattila toimii Suomessa GEO:n
sertifioija. Benjamin Warren kertoi
30
miten GEO:n ympäristöjärjestelmä
on edennyt maailmalla ja oli iloinen
siitä, että Suomessa Hirsala Golf on
ensimmäisenä kenttänä maassamme saanut sertifikaatin. Hirsala Golf
sai myös Suomen Golfliiton myöntämän ympäristöpalkinnon. Perusteina oli hyvä esimerkki muille Suomen golfyhteisöille ja sitoutuminen
Suomen Golfliiton ympäristöjärjestelmään alusta asti.
Golfliiton ympäristöjärjestelmä ja
GEO:n ympäristösertifikaatti ovat
siis kaksi eri kokonaisuutta, ja molemmat täydentävät toisiaan. Yhdessä käytettynä nämä järjestelmät
ovat oiva työkalu kentänhoidolle sekä koko golfyhteisölle. Ympäristöasioista on lisää Bunkkeri Uutisissa tässä lehdessä kun Kari Mattila
aloittaa oman ympäristöpalstansa.
Suomen Golfliitto käytti oman
puheenvuoronsa green card-uudistuksesta ja uusista palveluistaan. Lisäksi puhuttiin uusitusta yhdistyslaista ja urheiluseurojen verotuksesta. Liitto myös palkitsi suuren joukon golfseuroja sekä pelaajia heidän
ansioistaan vuodelta 2010. Jokainen
voi itse käydä katsomassa lisää tästä
osoitteesta Suomen Golfliiton nettisivulta www.golf.fi.
Kirjoittajan kommentit
Yhteenvetona toimialapäivistä voisi sanoa, että jälleen kerran saatiin
järjestettyä hyvä, lyhyt ja ytimekäs
kaksipäiväinen tapahtuma. Itse haluaisin nähdä hieman enemmän
kentänhoitopuolta edustettuna tässä tapahtumassa. Toimimme kaikki
golfalalla ja joskus ei olisi pahitteeksi tietää muista golfin parissa tapahtuvista asioista.
Täytyy muistaa, että ohjelman lisäksi nämä ovat sosiaalisia tapahtumia joissa on yleensä hyvät ruoat,
hyvät bileet ja ennen kaikkea hyvä
meininki. Olen varma, että tänäkin
vuonna monta yhteistä ongelmaa
ratkaistiin illallisen yhteydessä hyvän ruuan parissa sekä baaritiskillä.
Vaikka ohjelma ei aina tuntuisi välttämättä kohtaavan kuulijaa, muistakaa, että paikalla on usein ihmisiä,
joilla on ollut tai on ihan samat ongelmat kuin teillä. Usein yhdessä
niihin voi löytää ratkaisun. Joku on
joskus todennut FGA:n risteilyllä,
että ilta oikeassa porukassa laivalla
voi vastata useiden päivien opetusta koulussa. ■
Bunkkeriuutiset 2-2011
GOLF_175x130mm_1044.pdf 1 11/1/2010 3:07:28 PM
C
M
Y
CM
MY
CY
CMY
K
Laajan ja korkealaatuisen tuotevalikoimamme lisäksi meillä on tarjota
teille uusinta teknistä asiantuntemusta ja ensiluokkaista asiakaspalvelua.
Uskomme, että näistä on hyötyä myös teidän yrityksellenne.
Soita ja kysy lisää!
Myynti: Nina Piippo
Puh: 010 217 9804
Gsm: 040 553 4110
sähköposti: [email protected]
Tilaukset:
Säkylän tehdas: Eija Männistö
Puh 010 217 9875
GSM 0400 415 190
Karvian tehdas: Marita Kangas
Puh 010 217 9851
GSM 050 440 1201
Sibelco Nordic
Mikkelänkallio 3
02770 Espoo
+358 10 217 9800
[email protected]
www.sibelconordic.com
Hiekkatoimittajalla uusi
lippu salossa!
Sibelco Nordic Oy Ab toimittaa teille myös tulevana kautena
• katehiekat
• bunkkerihiekat
• väylähiekat
• kasvukerrosmateriaalit
PRO
tarjoaa edullisia ratkaisuja ongelmiin ja kasvun ihmeisiin
iskee juuristoon!
Erityisesti voikukan ym. vaikeiden
rikkakasvien torjuntaan
Ongelmarikat ovat niitä, joiden hävittäminen on kaikkein vaikeinta.
Vaikeus syntyy lehtimassan suhteellisen pienestä osuudesta juurimassaan.
Ariane S tehoaa hyvin myös mataraan ym. leveälehtisiin rikkoihin.
Karkoita rikkakasvit golfnurmikoiltasi het alukesästä.
Ariane_Greencare175x130mm.indd 1
Bunkkeriuutiset 2-2011
Risto Asikainen puh. 0500-558 801,
[email protected]
PL 15, 00131 Helsinki
5.5.2011 10.44
31
T U OT E U UT I S IA
Griino -lannoitteet vahvasti markkinoilla
S.G. Nieminen laajensi viime syksynä
liiketoimintaansa lannoitteisiin nurmikkosiemenistä tutulla Griino -tuotemerkillä. Lannoitetarjonta koostuu
ensimmäisessä vaiheessa ympäristöystävällisistä pitkäkestoisista rakeisista lannoitteista. Valikoiman rungon
muodostavat hitaasti liukenevat Griino Form -viheriölannoitteet sekä hallitusti liukenevat Griino Permanent ja
Griino Cote -lannoitteet väylille, lyöntipaikoille, urheilukentille ja puistonurmikoille. Valikoimaa täydentävät syyslannoite, täydennyslannoite, kalsiumlannoite sekä koristekasvilannoitteet.
Tuotteiden tutkimus- ja kehitystyön
sekä tuotannon taustalla olevat henkilöt ovat olleet kehittämässä markkinoilla olevia Scottsin huippulannoitteita jo 70-luvulta alkaen. Valmistaja
kiinnittää erityishuomiota raaka-aineiden puhtauteen ja toimivuuteen. Parhaat saatavilla olevat raaka-aineet takaavat kasvien ravinteiden saatavuu-
den ja käyttöturvallisuuden. Lannoitteiden tuotantoprosessi on kehitetty
tehokkaaksi ja joustavaksi ja näin
pystytään vastaamaan asiakkaiden
muuttuviin tarpeisiin. Osaavien ja kokeneiden ostajien, logistisen osaamisen ja toimivien varastointitilojen
avulla S.G. Nieminen pyrkii oikea-aikaisin ja täsmällisiin toimituksiin asiakkaille. Taustalla ei ole globaalia
markkinointikoneistoa tai monikansallista myyntiorganisaatiota, jotka nostaisivat
turhaan tuotteiden hintoja. Tämä näkyy asiakkaalla kustannussäästöinä - laadusta tinkimättä.
Näin asiakas ostaa itse tuotteiden lisäksi tuotannon tehokkuutta ja toimitusketjun hallinnan osaamista.
Lannoitevalikoimaa täydennetään
seuraavassa vaiheessa pitkäkestoisilla nestelannoitteilla, biostimulanteilla ja kostutusaineilla. Tuotteet tu-
levat ennakkomyyntiin syksyllä 2011.
Lisätietoja Griino -lannoitteista osoitteessa: http://www.sgnieminen.fi/
lannoitteet
Headland on saapunut Suomeen!
S.G. Nieminen Oy on aloittanut yhteistyön Headland Amenity Ltd:n
kanssa ja laajentaa tuotevalikoimaansa rakeisten erikoislannoitteiden jatkoksi Headlandin korkealaatuisilla ja
innovatiivisilla tuotteilla, jotka on
suunnattu pääasiassa golfkenttien ja
urheilukenttien hoitoon. Uuden Headland -tuotevalikoiman pääpaino on hitaasti liukenevilla nesteillä ja ongelmia
ennalta ehkäisevillä tuotteilla. Tuotteista haetaan käytännön kokemuksia tulevan kauden kuluessa ja tuotteet tulevat ennakkomyyntiin ensi
syksynä.
SGN Groupin tiloissa Koivuhaassa
järjestettiin keskiviikkona 13.4.2011
kansainvälisen tason seminaari kenttien hoitoon ja tuotteisiin liittyen.
Headland Amenity Ltd:n tekninen
johtaja Mark Hunt saapuu kertomaan
nurmikoiden ravinnetaloudesta sekä
kasvitautien ehkäisystä ilman kasvinsuojeluaineita. Mark on työskennellyt
golfkenttäsektorilla 21 vuotta eri puolilla Eurooppaa (mm. Englanti, Irlanti,
Tanska, Ruotsi, Saksa, Itävalta, Sveitsi) aiemmin mm. Scottsin palveluksessa. Hän on erikoistunut osaamisessaan erityisesti nurmikoiden ravinnetalouteen ja kasvitautien hallintaan.
Lisätietoa näistä uusista tuotteista
saa S.G. Niemisen kotisivuilta osoitteesta http://www.sgnieminen.fi/lannoitteet/ajankohtaista sekä Headlandin kotisivuilta www.headlandamenity.com S.G. Niemisellä lisätietoja antaa myyntipäällikkö Timo Rinkinen
puh. 050 303 3844 tai tuotepäällikkö
Päivi Hänninen puh. 050 575 7669.
Kuvateksti: Headlandin tekninen johtaja
Mark Hunt luennoi S.G. Niemisellä
32
Bunkkeriuutiset 2-2011
Ammattilaisen valinta
Golfkentänhoidon miniseminaari järjestettiin jälleen kerran
Sportec messujen yhteydessä Tampereella 24.3.2011. Järjestelyistä vastasivat Habitec Oy, FGA ry ja Kainuun ammattiopisto sekä tietysti Tampereen messut. Greentec ja Sportec järjestetään joka toinen vuosi Tampereella. Tilaisuus oli
maksuton osallistujille ja ennakkorekisteröitymistä seminaariin ei tarvinnut tehdä. Tämä vuonna FGA ry piti kevätkokouksensa miniseminaarin jälkeen.
Tilaisuudessa oli kolme luentoa ja materiaalit voi käydä katsomassa
tai ladata osoitteesta
http://www.kao.fi/suomeksi/Aikuisopisto/Koulutusalat/Luonnonvara-ala/Golfala.iw3
TerraCottem, André Thiendbondt, Belgia
• Luennolla esiteltiin TerraCottemin käyttökohteita ja -tapoja
• Luento on osittain suomeksi ja osittain englanniksi
Golfkenttämestarin menestymisen avaimet, Jon Scott, Niclaus
Design (Pirjo Hotti)
LAAJASTA
VALIKOIMASTA
LÖYDÄT SOPIVAN
VAIHTOEHDON
KYLVÖKSIISI
• Vakioseokset viheriöille, väylille ja
karheikoille
• Rönsyröllit Independence 1, Penncross, Penn A4, PennG1 ja L93
• Nurmiröllit Bardot ja Jorvik
• Luhtaröllit Vesper pinnoitettu ja
Villa I
• Kylänurmikat
”pussi” ja Juurtonurmikka Supranova
• Englanninraiheinä
Condrad1, westervoldinraiheinä Axcella1 ja jäykkänata
Spartan
• Kulutusta kestävät,
nopeasti taimettuvat
Julius Pregermniittynurmikka ja nurmikkotyypin timotei Piccolo
• Luennoitsijan äkillisen sairastumisen vuoksi, luento esitettiin vapaana käännöksenä suomeksi
• Luentomateriaalit ovat suomenkielellä
Lehtilannoituksen perusteet, David Snowden, Iso-Britannia
• Tässä luennossa on lehtilannoituksen nyrkkisäännöt joka kentälle
• Luentomateriaali on englanniksi
NH-KONEET OY
Kerro mitä tuotteita tarvitset – Me järjestämme sen!
•
•
•
•
•
•
Vastaterät, holkit, piikit,
Maredo viheriöleikkurin paikkokylvin
suodattimet yms.
Tähden muotoiset vibraterät tekevät
reikiämyös
aina 1200
reikää
/ m2.
Kysy
muita
kulutusosia.
2
Kylvömäärä: 0.17 – 2.00 kg / 100 VIHERIÖLEIKKURIN
m
Tähtiterän pää asettaa siemenen maaperään
ja juuri oikeaan kohtaan.
PAIKKOKYLVÖYKSIKÖT
”taloudellinen” paikkokylvin ei–tuhlaa
siemeniä - nopea
taloudellinen
Sopii Toro, JD ja Jacobsen
– asettaa siemenen maaperään
[email protected]
• www.nh-koneet.com puh:
044-2700374
• puh:
www.nh-koneet.com
[email protected]
044
2700 374
HUOM! Nyt on hyvä aika puhdistaa Bunkkerit!
Bunkkeriuutiset 2-2011
GRIINO-LANNOITTEET
GOLFKENTILLE
Nyt ei korkea laatu tarkoita korkeaa
hintaa. Griino-lannoitteet on kehitetty erityisesti golfkenttien ja urheilukenttien tarpeisiin. Griino-lannoitteet
mahdollistavat siirtyä kayttämään
lannoitteiden huipputeknologiaa
aikaisempaa kustannustehokkaammin.
• Griino Form viheriölannoitteet
• Griino Permanent- ja Coteväylälannoitteet
• Griino Sport syysja -täydennyslannoite
• Griino Sol-kastelulannoite
S.G. Nieminen Oy
Puh. 030 650 50
www.sgnieminen.fi
33
Tarkkaa kasvinsuojelua
John Deere ProGator HD200 –ruiskulla ja tuulensuojapuomeilla
John Deere ProGator lavamaasturi on kätevä ja kompakti työjuhta golfkentän hoitotöihin. HD 200 -ruiskuvarustuksen kanssa se
muuttuu tehokkaaksi kasvinsuojeluruiskuksi.
J
ohn Deere HD 200 ruiskuvarustus koostuu ProGatorin lavalle asennettavasta säiliöstä, puomistosta, pumpusta ja
venttiileistä sekä sähköisestä ohjainyksiköstä. Säiliön tilavuus on
750 litraa, joten yhdellä täytöllä käsitellään useita hehtaareja, käytettävästä vesimäärästä riippuen. Säiliön
suuresta koosta huolimatta painopiste on onnistuneen muotoilun ansiosta alhaalla, joten kone on vakaa
kaltevissakin paikoissa.
Hydraulinen puomisto
Hydraulisesti taitettavan puomiston
leveys on 5,5 metriä. Puomisto taittuu kuljetusasentoon koneen sivuille kevyesti sähköpainikkeella suoraan kuljettajan istuimelta.
Jutun kohteena olevassa Gatorissa
puomisto on varustettu tuulisuojauksella, mistä on monia etuja. Golfkentillä on usein lampia ja muita vesistöjä, jotka ovat herkkiä torjuntaaineille. Tuulisuojaus estää torjuntaaineiden pääsyn niihin. Lisäksi ruis-
kuttamaan voi lähteä juuri silloin kun
haluaa, myös silloin kun kentällä on
pelaajia. Tuulisuojauksen ansiosta
ruiskutusneste ei leviä ympäristöön
ja pelaajien päälle. Gator-ruiskun
hydraulinen pumppu on myös erittäin hiljainen, joten ruiskun käyttö ei
häiritse kentällä olevia pelaajia kohtuuttomasti.
Sähköinen hallinta
ProGator-ruiskun sähköinen TeeJetohjausyksikkö on isoista maatalouskoneista tuttua teknologiaa. Ohjausyksikön avulla hallitaan puomiston nostoa ja laskua sekä ruiskutusmäärää ja -painetta. Asetetut arvot
ProGator-ruiskun TeeJet-ohjainyksikkö on isoista John Deere
-maatalouskoneista tuttua, koeteltua ja hyväksi havaittua teknologiaa.
John Deere ProGator on kokoonsa nähden erittäin tehokas kasvinsuojeluruisku golfkentille. Tuulisuojatun puomiston ansiosta sitä
voidaan käyttää erittäin joustavasti.
34
Bunkkeriuutiset 2-2011
Gatorin sähköhydraulinen puomisto taittuu työ- tai kuljetusasentoon vaivattomasti sähkökytkimellä suoraan kuljettajan
istuimelta.
näkyvät selkeästi yhdellä vilkaisulla laitteen isokokoiselta näytöltä.
Asetusten tekeminen ohjausyksikköön on helppoa. Haluttua ruiskutusmäärää tai -painetta muutettaessa näyttö kertoo suoraan ajonopeuden, jolla haluttu ruiskutusmäärä saavutetaan. Puomiston nostoa ja laskua ohjataan kevyttoimisilla sähkökytkimillä. Ohjausyksikössä
on myös katkaisijat ajamista helpottaville vaahtomerkitsimille.
Kätevä ja helppokäyttöinen
Käyttäjien kommenttien mukaan Gator-ruisku on kätevä, nopea ja helppokäyttöinen. Sen käyttö ei vaadi erikoisosaamista, vaan periaatteessa kuka tahansa pystyy
omaksumaan sen muutamassa minuutissa.
Sähköhydraulinen puomisto on vaivaton käyttää ja ohjausyksikön automatiikka tekee työstä helppoa ja vaivatonta. Ohjausyksikön toiminta on erittäin nopeaa.
Säiliön tyhjenemisestä ilmoittavan hälytyksen ansiosta
kuljettajan ei tarvitse tarkkailla säiliön nestemäärää,
vaan hän voi keskittyä työn seuraamiseen. Vaahtomerkitsimet auttavat kuljettajaa seuraamaan tarkasti edellistä ajolinjaa.
Tuulisuojauksen johdosta ruisku on myös erittäin tarkka. Aine menee juuri sinne minne pitääkin, mikä näkyy
suoraan säästöinä torjunta-ainekuluissa. Puomiston tukipyörät on sijoitettu puomin etureunaan, jolloin ne eivät jätä raitoja nurmikon pintaa.
Monipuolinen työjuhta
Kasvinsuojelun lisäksi ProGatorilla voidaan hoitaa lukuisia muita golfkentän hoitotöitä. Katehiekan levitys hoituu tehokkaasti nurmikon pintaa vahingoittamatta Gatorin lavalle asennettavalla katehiekan levittimellä, jota
ruiskun tapaan käytetään koneen omalla hydrauliikalla.
Suuren kantavuuden ansiosta Gator soveltuu raskaisiinkin kuljetustöihin, ja kolmisylinterinen dieselmoottori on hiljainen, tehokas ja taloudellinen. Ominaisuuksiltaan ja teholtaan Gator vastaakin oikeaa traktoria, mutta kätevässä, kompaktissa ja ketterässä muodossa. ■
Bunkkeriuutiset 2-2011
35
J Ä S E N S I HT E E R I N PA L STA
Kevään vuosikokouksessa vahvistettiin muutokset yhdistyksen sääntöihin. Suurimmat
muutokset koskivat jäsenluokkia ja niiden sisältöä. Uudet säännöt voi lukea kokonaisuudessaan FGA:n www-sivuilta. Laskut lähetettiin huhtikuun alkupuolella ja kuun loppuun
mennessä maksaneita oli vain puolet. Maksamatta jääneet laskut tulevat saamaan toukokuun aikana muistutuslaskun. Eräpäivään
mennessä maksaneille kortit saapuvat toukokuun toisella viikolla viimeistään.
Jäseniä yhdistyksellä on seuraavasti:
A-jäseniä: 419
B-jäseniä: 59
C-jäseniä: 18
D-jäseniä: 52
Vapaa/kunniajäseniä: 18
Uudet jäsenet:
Aronen Kalle-Antti
Eriksson Maria
Hukkanen Taneli
Isosomppi Heikki
Junni Jarkko
Kylliäinen Niko
Kyöstilä Essi
Pekko Sohlman
Pitkänen Pasi
Väisälä Klaus
Arjamaa Tuomas
Artturi Juho-Pekko
Korhonen Mikko
Pekonen Henri
Pulkkinen Anniina
Taavila Toni
A-Jäsen
A-Jäsen
A-Jäsen
A-Jäsen
A-Jäsen
A-Jäsen
A-Jäsen
A-Jäsen
A-Jäsen
A-Jäsen
B-jäsen B-jäsen B-jäsen B-jäsen B-jäsen
B-jäsen
Kurk Golf
Ruukki Golf
Hillside Golf & Country Club
Hattula Golf
PuulaGolf
Hirvihaaran Golf
Kanavagolf
Viipurin Golf
Kultaranta Golf
Paloheinä Golf
Harjattula Golf
Oulun Golf
Kajaanin Golf
Kanavagolf
Muurame Golf
Iitti Golf
TA PA HT U MA KA L E NT E R I
FGA:n tapahtumakalenteri
vuodelle 2011
11. – 13. Elokuuta
Lepaan puutarhamessut. Paikkana Lepaa, Hattula. Virallisesti Fga ei ole mukana näillä messuilla mutta käykää
ihmeessä vierailemassa FGA:n yhteistyökumppaneiden
luona, joista moni on varmasti paikalla.
28. – 29. Syyskuuta
Mestaryyskilpailut 2011. Peliareena Pickala Golf
30. Marraskuuta
Fga:n syyskokous. Tarkka aika ja paikka ilmoitetaan
myöhemmin.
30. Marraskuuta – 2. Joulukuuta
Laivaristeily. Välillä Helsinki – Tukholma ja paikkana laiva
36
HARROGATE 2012
FGA pyrkii järjestemään opintomatkan Harrogateen ja
alustava päivämäärä matkalle on 22. – 25. Tammikuuta
2012. Matkan arvioitu hinta olisi noin 500 – 600 €. Olemme alustavasti kaavaillut noin 20 hengen porukkaa ja alustavat ilmoittautumiset saa laittaa sähköpostiosoitteeseen
[email protected]. Jos kiinnostuit ilmoita itsesi mukaan.
Lisätietoa tulee seuraavassa lehdessä ja mahdollisesti yhdistyksen internet sivuilla. Lisäksi asiasta voi myöhemmin
kysellä sähköpostitse matkanjärjestäjiltä.
Peter Gilbert
[email protected]
Mika Nurminen
[email protected]
Bunkkeriuutiset 2-2011
Feggan konferenssin avasi Islannin presidentti Ólafur Ragnar Grímsson (oikealla).
I L M O ITTA JAT
Koneet, Laitteet, Tarvikkeet
Urakointi, Palvelut
Golden Pro Oy Hankkija-Maatalous Oy Hako Ground & Garden Oy J-Trading Oy NH-Koneet Oy Tarha-Tuote Oy
Lemminkäinen
Vesi Heikki Oy
Masiineri Oy Backtee Oy
Siemenet
09-2411 020
010-7683 421
040-5874 045
020-7458 600
044-2700 374
09-3505 610
020-71 5000
0400-767 533
Maa-ainekset
Sibelco Nordic Oy Ab
010-2179 804
S.G. Nieminen Oy
0500-424 240
09-5028 238
Lannoitteet
Arctic Nature Product Berner Oy Habitec Oy
050-5708 572
0500-558 801
050-4302 557
Koulutus
Kainuun ammattiopisto Hamk
Bunkkeriuutiset 2-2011
0400-478 302
08-6165 6602
03-6461
37
KAUDEN PÄÄTÖS- JA KOULUTUSRISTEILY GOLFKENTÄNHOITAJILLE
JA SAMALLA FGA:N 25-VUOTIS
JUHLARISTEILY
Suomen golfkentänhoitajien yhdistys järjestää jäsenilleen laivaristeilyn
Helsingistä Tukholmaan ja takaisin 30.marraskuuta.-2. joulukuuta 2011.
Risteilyn tarkka ohjelma täsmentyy myöhemmin:
Keskiviikko 30.11.2011
– Kokoontuminen Tallink/Silja Linen Helsinki/Olympiaterminaaliin klo 16.00
– Laiva lähtee klo 17.00
– Buffet-illallinen
– FGA:n juhlapuheet (laivan kokoustilat)
Torstai 1.12.2011
– erillisen ilmoituksen mukaista ohjelmaa
Perjantai 2.12.2011
– Meriaamiainen 07.00 alk.
– Paluu Helsinkiin klo 10.00
Matkan hinta: FGA:n jäsenet:
•170,00 €/hlö B-luokassa 2 hengen hytissä
•178,00 €/hlö Promenade- luokassa 2 hengen hytissä
•183,00 €/hlö A-luokassa 2 hengen hytissä
Ei jäsen
•190 € / hlö
Hintaan sisältyy:
– henkilölippu ja hyttipaikka sovitussa luokassa meno-paluu
– meriaamiainen meno-paluu
– buffet-illallinen meno-paluu
– kokouskahvit meno-paluu
Ilmoittautuminen risteilylle 31.9.2011 mennessä seuraavasti:
– Matka maksetaan etukäteen FGA:n tilille Nordea 101235-104888
HUOM! Maksajan tulee huolehtia siitä että maksajan nimi käy selkeästi ilmi suorituksesta.
– Osallistujan / osallistujien nimet ja syntymäajat ilmoitetaan rahastonhoitajalle Timo Puu saarelle
sähköpostitse: [email protected] (tässä yhteydessä on hyvä mainita myös
matkan maksaja).
Ilmoittakaa myös hyttijako, mikäli kyseessä on joku muu kuin 2 hengen hytti
– Paikat täytetään ilmoittautumisjärjestyksessä.
– Matkan peruutustapauksissa menettelemme laivayhtiön ehtojen mukaisesti:
Matkan kuluton peruutus ja lopullinen lähtijämäärä on ilmoitettava 03.10. mennessä.
Sen jälkeen tehdyt koko- ja yli 10 %:n osaperuutukset pidätämme maksuista
peruutusehtojen mukaisesti.
38
Bunkkeriuutiset 2-2011
FGA on tehnyt lisää
pääyhteistyökumppanuussopimuksia
Toivotamme tervetulleeksi seuraavat yritykset:
Berner, Hako Ground & Garden ja Sibelco Nordic
Jos haluat yrityksesi FGA:n pääyhteistyö- tai yhteistyökumppaniksi ole yhteydessä FGA:n mainosmyyjään.
Tuukka Mönttinen
[email protected]
GOLFKENTTIEN
GOLFKENTTIEN
GOLFKENTTIEN
SUUNNITTELUSUUNNITTELU
SUUNNITTELU
PERUSKORJAUS
PERUSKORJAUS
PERUSKORJAUS
RAKENTAMISEN
URAKOINTI
RAKENTAMISEN
URAKOINTI
RAKENTAMISEN
URAKOINTI
VALVONTA
VALVONTA
VALVONTA
KENTÄNHOIDON
NEUVONTA
KENTÄNHOIDON
NEUVONTA
KENTÄNHOIDON
NEUVONTA
BACKTEE
OY OY
BACKTEE
OY
BACKTEE
Jorma
Eriksson
Jorma
Eriksson
Jorma
Eriksson
0500
424424
240424
0500
0500
240240
[email protected]
[email protected]
[email protected]
Purotie
3 B 57
Purotie
B 57
Purotie
3 B357
00380
Helsinki
00380
Helsinki
00380
Helsinki
Islantilaisen kylpylän allasosasto helmikuussa 2011.
KILPAILUKUTSU
FGA:N MESTARUUSKILPAILUT 2011 pelataan 28.- 29.syyskuuta 2011.
Henkilökohtaiset sarjat sekä joukkuekilpailu pelataan Pickala golfissa Siuntiossa. Henkilökohtaiset
sarjat pelataan 28.9. ja joukkuekilpailu 29.9.
Kilpailusarjat ovat:
• Miehet hcp ja scr
• Naiset hcp ja scr.
• Joukkue-kilpailu
HUOM! Naisten sarjajaon edellytyksenä on että scratch sarjaan ilmoittautuu vähintään viisi osallistujaa. Muussa
tapauksessa scratch sarjaa ei pelata.
– Henkilökohtaiset sarjat (max 110 henk.) Yhteislähtö klo 10.00
Scratch: Lyöntipeli, 18 reikää, klubitee, tasoitus max. 12.0
Hcp: Pistebogey, 18 reikää, klubitee, max tasoitus 36 (tätä suuremman tasoituksen omaavat pelaavat kilpailussa
tasoituksella 36).
– Joukkue kilpailu (max 72 joukkuetta) Yhteislähtö klo 10.00
Greensome, pistebogey, 3/4 tasoituksin (max 30.0) 2 hengen joukkueille.
Kilpailuun osallistuvien joukkueiden jäsenten on oltava samalta kentältä. Kentältä voi ensisijaisesti ilmoittautua
vain yksi joukkue. Mikäli ilmoittautumisajan umpeuduttua on tilaa, voidaan mukaan ottaa useampiakin joukkueita
samalta kentältä.
”Sekajoukkueet” voivat pelata mukana kilpailun ulkopuolella.
– Kilpailuihin osallistuminen edellyttää voimassaolevaa jäsenyyttä yhdistyksessä.
– Voittajat saavat FGA:n ikuisesti kiertävän kiertopalkinnon vuodeksi, kustakin sarjasta palkitaan kolme parasta
tulosta.
– Kirjalliset ilmoittautumiset kilpailutoimikunnalle 31.8. mennessä:
e-mail: [email protected] tai [email protected]
HUOM! Paikat täytetään ilmoittautumisjärjestyksessä.
MAJOITUKSET
Yhdistyksellä on varattuna majoituskiintiö Siuntion hyvinvointikeskuksesta. Hinta 140 € / vrk kahden hengen huone.
Varaukset: Poikkeuksellisesti tänä vuonna kilpailuun ilmoittautumisen yhteydessä s-postiin:
[email protected] tai [email protected]. Lisätietoja majoituksesta: Tommi Turunen
puh 045 77313141. Toiveissa olisi, että esim. kenttämestari hoitaisi kenttänsä majoituslistan kerralla.
Hotellin tarkemmat tiedot löytyvät osoitteesta www.siuntionhyvinvointikeskus.fi.
Perinteinen iltatilaisuus illallisineen ja palkintojenjakoineen on keskiviikkona Siuntion hyvinvointikeskuksessa. Tarkka kellonaika ilmoitetaan myöhemmin. Hotellista on varattu pieni kiintiö myös edeltävälle vuorokaudelle 27-28.9.
KULJETUKSET
FGA järjestää tarvittaessa kiinnostuksesta riippuen kuljetuksen 28.9 aamulla kuljetuksen kentälle hotellilta ja tietenkin takaisin. Ilmoitathan kyytitarpeen ilmoittautumisen ohessa.
Kilpailutoimikunta:
Tommi Turunen (Nurmijärvi), 045 7731 3141, [email protected]
Petteri Lehmuskoski (Lepaa) 040 839 2945, [email protected]
Huom. Mahdollista lisäinfoa FGA:n nettisivuilla: www.fga.fi