BUNKKER UUTISET 3 • 2011 SUOMEN GOLFKENTÄNHOITAJIEN YHDISTYS Ainutlaatuiset rinneominaisuudet Paraller Series 4-vedon ansiosta! Leikkurit ovat aidosti muutettavissa parissa minuutissa alle jättävistä taakse heittäviksi! · FINNISH GREENKEEPERS´ ASSOCIATION Tehokas Kubotan 60 hv 4-sylinterinen turbomoottori! Ylivoimainen teho / työleveys suhde! AR-522 on ainoa aito rough- ja semirough leikkuri! Jacobsen kehitti moniyksikköiset vaakatasoleikkurit. AR-522 vie ne uudelle tasolle. Varaa koeajo! MAAHANTUONTI, MYYNTI JA HUOLTO SAMAN KATON ALLA KURIIRITIE 15, 01510 VANTAA PUH 020 7458 600 WWW.J-TRADING.FI BUNKKER UUTISET Bunkkeri-Uutiset on Suomen Golfkentänhoitajien Yhdistys – Finnish Greenkeepers´ Association ry:n virallinen jäsenlehti ja alan ammattilehti, joka jaetaan kaikille yhdistyksen jäsenille ja golfkentille. Lehti ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Sisällysluettelo Pääkirjoitus – puheenjohtaja Ora Paloheimo . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 4 Jätteiden kierrätys á la Keimola . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 6 Rakentamisreportaasi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 10 Ympäristöjärjestelmän luominen - osa 2 . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 16 Jäsensihteerin palsta ja valmistuneet . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 19 Onko kenttäsi nurmikko valmis talventuloon? . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 20 Ajankohtaista . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 22 Mukana kuvioissa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 24 Tapahtumakalenteri . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 29 Kolumni . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 30 Lehdessä julkaistut kirjoitukset eivät välttämättä edusta yhdistyksen virallista kantaa. FGA ry – Suomen Golfkentänhoitajien yhdistys Suomen Golfkentänhoitajien yhdistys – Finnish Greenkeepers Association r.y. kokoaa yhteen ammatikseen golfkenttiä hoitavat henkilöt. Tavoitteena on edistää heidän työhönsä kuuluvia asioita sekä harjoittaa ammatillista tiedotus- ja koulutustoimintaa. Yhteystiedot Puheenjohtaja Ora Paloheimo Vammala 040 716 2364 [email protected] Varapuheenjohtaja Tuukka Mönttinen Vihti 040 766 4394 [email protected] Sihteeri: Pasi Sallinen Siilinjärvi 020 187 8709 [email protected] Rahastonhoitaja: Jäsenet: Timo Puusaari Vantaa 040 705 6372 [email protected] Peter Gilbert Kuusankoski 050 564 8152 [email protected] Tommi Turunen Nurmijärvi 045 7731 3141 [email protected] Pasi Voutilainen Oulu 050 521 86 29 [email protected] Tapio Mäkinen Oulu 0440 581 292 [email protected] Koulutustoimikunta: Pasi Voutilainen ja Pasi Sallinen Ympäristötoimikunta: Ora Paloheimo ja Tommi Turunen Kilpailutoimikunta: Tommi Turunen ja Petteri Lehmuskoski Kansainvälisten asioiden toimikunta: Tuukka Mönttinen ja Peter Gilbert Nettitoimikunta: Pasi Voutilainen ja Mika Nurminen Risteilytoimikunta: Tapio Mäkinen ja Pasi Sallinen Lehtitoimikunta: Tuukka Mönttinen Ora Paloheimo Tiina Kotajärvi Tommi Turunen Jean Johansson Simo Kairus Pirjo Hotti Bunkkeriuutisten päätoimittaja: Pirjo Hotti Kajaani 044 7970 866 tai 050 5271 571 [email protected] Bunkkeriuutisten ilmoitusmyynti: Tuukka Mönttinen 040 766 4394 [email protected] Bunkkeri Uutisten aineistojen eräpäivät ja ilmestyminen numero 4 lehti 4 13.10.2011 1.11.2011 Tekstiaineistot päätoimittajalle tai taittajalle sähköpostina [email protected] tai [email protected] Taitto Forssa Print Paino Forssa Print 03 4155 677, fax 03 4155 726 Faktori Hannu Kurkikangas [email protected] 03 41 551 tarjoaa vain parasta pelikenttien ammattilaisille Risto Asikainen puh. 0500-558 801 [email protected] PL 15, 00131 Helsinki Bunkkeriuutiset_175x262mm.indd 1 29.6.2011 12.49 Lämpöä, vettä, ilmaa ja valoa Taas ollaan pisteessä, että kausi on puolivälissä. Monella on takana vaikea kevät heinien idätyksen suhteen. Erot talven jälkeen eri kenttien välillä ovat olleet aika hurjia. Kylvetty on enemmän ja vähemmän. Toisella on ollut vain muutama homelaikku ja toisella vain muutama laikku tervettä heinää. Aina ei voi keliäkään syyttää, kun heinä ei kasvuun lähde. Tänä keväänä itämisen varmistaminen on ollut todella haastavaa. Ensin oli kylmää ja tuulista, sitten kuumaa ja vielä tuulisempaa. Itse toista kenttää useamman kerran kylväneenä voin todeta, että holkki-ilmastuksella ja suorakylvetyllä siemenellä, idätys on onnistunut parhaiten. Pintakylvöt ovat olleet taas ihan onnenkauppaa.. Helpolla heinä ei tänä vuonna ole tullut. Sateita saatiin odotella kesäkuun puoliväliin asti. Sadetuksen varassa oltiin täysin. Muutaman viikon hellejakso näytti taas sen, missä kunnossa kastelujärjestelmä on. Kaikki viat löytyivät. Oli viallisia sadettimia ja virheellisiä sektoreita. Tämä opetti taas sen, että järjestelmän kunnon tarkistamista ei voi tehdä liikaa. Kone kun ei itse tiedä pyöriikö sadetin vai ei. Näin keskellä kautta pitää muistaa myös se, että kautta on vielä toinen mokoma jäljellä. Pieni vapaa, vaikka edes pidennetty viikonloppu ja muiden asioiden miettiminen, parantaa jaksamista ja antaa voimia pitkään kauteen. Varsinkin elokuu on monelle se suuri rypistys. Silloin koululaiset jatkavat opiskelujaan ja heinä jatkaa kasvuaan. Elokuussa on monia isoja kilpailuja joihin valmis- 4 tautuminen alkaa hyvissä ajoin. Eikä sitä totuutta saa unohtaa, että elokuussa heinää pitää alkaa valmistelemaan kohti talvea. Kova kilpailurypistys aiheuttaa varmasti päänvaivaa kentänhoidolle. Varsinkin hoidon mekaaninen puoli pitää saada mahtumaan johonkin väliin. Jos vain leikataan alas ja jyräillään, niin ongelmia on varmasti tulossa. Säännölliset ilmastukset ovat kauden aikana avain pitkälle syksyyn. Itse olen holkki-ilmastuksen kannalla. Holkki ei nosta kasvualustaa ja koneita vio käyttää heti ilmastuksen jälkeen. Lisäksi holkilla tulee todellinen reikä. Toki kerääjä on silloin ehdoton. Mielestäni pieni holkki taajaan noin tuuman silmälle ja noin 5-10 cm syvälle antaa parhaan tuloksen kauden aikana. Tappi siirtää tavaraa johonkin tai nostaa sitä ylös. Tappi-ilmastuksen jälkeen jää aina kohoumat, jos ei pintaa jollain lailla jyrätä. Jotenkin kuulostaa typerältä kun halutaan ilmaa kasvualustaan tapittamalla ja sitten heti tiivistetään…. Toki, jos on tarvetta mennä syvälle, niin tappi on paras, mutta harvoin kuitenkaan keskellä pelikautta. Aikaa vievää hommaa ilmastus on, mutta varmasti siitä saa työlle vastinetta. Monta muuta asiaa helpottuu, kun kasvualustassa on riittävästi ilmaa. Pidetään kaikki mielessä kauden loppuun asti muutama perusasia: LÄMPÖ, ILMA, VESI ja VALO. Ora Bunkkeriuutiset 3-2011 Kun laatu ja luotettavuus ratkaisevat! Oy Hako Ground & Garden Ab Sienitie 50 00760 Helsinki www.hako.fi GOLF_175x130mm_1044.pdf 1 11/1/2010 Petri Aaltonen Divisioonapäällikkö puh. 3:07:28 PM 040 587 4045 C M Y CM MY CY CMY K Laajan ja korkealaatuisen tuotevalikoimamme lisäksi meillä on tarjota teille uusinta teknistä asiantuntemusta ja ensiluokkaista asiakaspalvelua. Uskomme, että näistä on hyötyä myös teidän yrityksellenne. Soita ja kysy lisää! Myynti: Nina Piippo Puh: 010 217 9804 Gsm: 040 553 4110 sähköposti: [email protected] Tilaukset: Säkylän tehdas: Eija Männistö Puh 010 217 9875 GSM 0400 415 190 Karvian tehdas: Marita Kangas Puh 010 217 9851 GSM 050 440 1201 Sibelco Nordic Mikkelänkallio 3 02770 Espoo +358 10 217 9800 [email protected] www.sibelconordic.com Hiekkatoimittajalla uusi lippu salossa! Sibelco Nordic Oy Ab toimittaa teille myös tulevana kautena • katehiekat • bunkkerihiekat • väylähiekat • kasvukerrosmateriaalit ”Jätteiden” kierrä TEKSTI JA KUVAT: TIMO PUUSAARI ”Jätteistä” eroon pääseminen lienee kaikilla kentillä jollain tavalla järjestetty. Osa saadaan kierrätykseen, mutta osa menee väkisin kaatopaikalle. Tänä päivänä liki kaikki pakataan kahteen kertaan, ensin on pahvilaatikko ja sitten sisältö on vielä pakattu muoviin tai toisinpäin. Kaatopaikalle menevän jätteen minimoimiseksi on eri materiaaleille kehitelty erilaisia kierrätyskeinoja. Kuinka moni lajittelee omat kotitalousjätteensä? Se on omasta viitseliäisyydestä kiinni, laitetaanko kaikki jätteet samaan, citymarketin, roskapussiin vai lajitellaanko niitä. Sama asia se on työpaikallakin, mennäänkö helpomman kautta ja laitetaan kaikki Molokin kitaan vai nähdäänkö hieman vaivaa ja kierrätetään. 1) Roskat Kentällä on roskikset jokaisella tiiauspaikalla ja kaikilla keltaisilla ja punaisilla tiiauspaikoilla on pikku kupit katkenneille tiitikuille, niihin päätyy osa tikuista. Roskikset tyhjennetään kolmesti viikossa,”banaaninkuoria ” ei tästä sekajätteestä erotella, ainoastaan kierrätyspullot. Klubin parkkipaikalla on ns.jaettu Molok, city-Ki- ta, jossa toinen kita on kierrätyspulloille ja toinen kita muulle roskalle. Ainakin meidän parkkipaikalle tämä on liian pieni, se täyttyy turhan nopeasti, roskapuolen tyhjennysväli on Kompostipatteri. 6 Bunkkeriuutiset 3-2011 tys á la Keimola pari viikkoa. Kentällä täyttymisväli olisi todennäköisesti paljon pidempi, joten tämä testikappale tuli laitettua väärään paikkaan. 2) Klubiravintolan ruuantähteiden kompostointi Ravintolasta tuleva ylijäämäruoka yms. kompostoidaan neljään 550l kokoiseen Biolanin lämpökompostoriin. Kompostoreita meillä on tällä hetkellä neljä, mutta periaatteessa kuusi olisi oikea määrä, koska ruuantähteitä tulee niin paljon. Päivittäin kenttähenkilökunta tyhjentää nämä ravintolasta tulevat kompostisammiot kompostoriin ja sekoittaa joukkoon Biolanin komposti/ huussikuiviketta. Yhden kompostorin täyttyminen kestää viikosta kahteen. Tyhjennämme lopulta kompostoreiden sisällön jatkojalostukseen samaan aumakompostiin ruohojätteen kanssa. Kompostorit sijaitsevat huoltohallin roskakatoksen vieressä, mutta niiden siirtoa harkitaan aumakompostialueelle, tällä hetkellä siirron esteenä on pesupisteen pesuveden puuttuminen alueelta. Kompostisammiot täytyy huuhdella päivittäin ruuantähteistä, jotta ne voi viedä taas takaisin ravintolan keittiöön. 3) Paperin/pahvin kierrätys Pahvit kerätään niin klubilta, ravintolasta, proshopista kuin huoltohal- liltakin pahvi-Paavoon, joka tyhjennetään kerran viikossa. Paperille on oma kierrätysastiansa, se tyhjennetään tarvittaessa Paperitiikereiden toimesta. 4) Öljyt Huoltohallilla on 1000l jäteöljysäiliö, johon kerätään koneiden huolloista tulevat öljyt. Ekokem käy tyhjentämässä säiliön sen täytyttyä. 5) Ongelmajätteet Öljynsuodattimet, akut, paristot, lamput, öljyinen/rasvainen paperi, ravintolasta tuleva paistorasva, vanhat maalit, tyhjät aerosolipullot yms. haetaan kerran kaudessa Sitan toimesta huoltohallilta. "Muhju"kärry. Bunkkeriuutiset 3-2011 7 Aumakompostin alkua. 6) Muut jätteet Elektroniikkaromut viedään itse sorttiasemalle. Metalliromu menee naapurin siirtolavalle, luvan kanssa, ja painekyllästetty puulle tilataan tarvittaessa siirtolava. Joten nekin tulee hävitettyä asianmukaisesti. 7) Viheriöiden leikkuujätteen kompostointi Viheriöleikkurin perässä on kärry, johon leikkuujäte kerätään. Meillä on 6 kpl itse tehtyjä kärryjä. Kärryt tyhjennetään päivittäin kompostointipaikalle, jossa ruohojäte sekoitetaan kerran viikossa hakkeen kanssa sekaisin ns. aumakompos- ti. Kompostoinnin tuloksena syntyvä aines käytetään seuraavina vuosina kentän korjausrakentamisessa. Hake saadaan risuista/puista, jotka vuosittain raivataan kentän reunaalueilta. Viheriöiden kasvua voi seurata osittain syntyvän leikkuujätteen määrästä. Jos yhdeltä kentältä lähtee kaksi kärryllistä tavaraa, niin silloin tietää, ettei lannoituksella ole kiirettä. Kärryihin siirryttiin yli kymmenen Toro kastelee Toro-kastelujärjestelmä kastelee viheralueet automaattisesti, oikeassa järjestyksessä haluttuun aikaan. Lisätiedot: Puhelin 02071 50500, www.lemminkainen.fi/omni Bunkkeriuutiset_175x63mm.indd 1 8 27.4.2011 3-2011 16:05:52 Bunkkeriuutiset www.hami.fi GOLFKENTÄNHOITAJAN AMMATTITUTKINTO St. Andrew’s The Old Couse ei ole välttynyt peruskorjauksilta ja tässä on korotettu reuna-alueiden kumpareita, jotta jalankulkijat ovat peliltä paremmin suojassa. vuotta sitten, kun pelaajilta tuli riittävä määrä palautetta väärissä paikoissa olleista, haisevista, ruohokasoista. Toki leikkuujätteen voi karheikoihinkin levittää, mutta ainakin meillä tuntuvat nuo karheikot kasvavan muuten ihan tarpeeksi. 8) Jäteveden pienpuhdistamo Vaikka kenttä sijaitsee pääkaupunkiseudulla, niin kentällä ei ole kunnallista vesihuoltoa. Kaikista kentän lämpimistä rakennuksista tulevat jätevedet menevät omaan pienpuhdistamoon. Pienpuhdistamo rakennettiin yhdessä uuden huoltohallin kanssa ja se on toiminut keväästä 2007. Puhdistamo purkaa puhdistusprosessin päätyttyä puhdistetun veden kentän vesiesteeseen, joten esim. viime kesänä, 2010, kesä-syyskuun kaikki puhdistettu vesi jäi kentän omiin vesiesteisiin, kuivuuden vuoksi, ja sitä kautta puhdistettu vesi käytettiin kentän kasteluun. Puhdistamon toimintaa valvotaan säännöllisin väliajoin otettavilla näytteillä. Näytetulokset ovat pysyneet pienpuhdistamoille asetettujen raja-arvojen sisällä. Kenttävessoissa, 4kpl, on 5000l umpisäiliöt, jotka tyhjennetään 3 viikon välein pelikaudella. Vesi näihin vessoihin tulee kastelujärjestelmän kautta. Ennen pienpuhdistamoa jätevedet menivät kahteen umpisäiliöön, jotka piti tyhjentää kahdesti viikossa. Tuoksu oli klubitalon edustalla varsin mehevä pumppuauton vierailun aikana. ■ Bunkkeriuutiset 3-2011 Opinnot koostuvat lähiopetusjaksoista Lepaalla (2–4 pv.), etätehtävistä sekä verkko-opiskelusta. Valmistavan koulutuksen jälkeen opiskelijat osallistuvat tutkintotilaisuuteen, hyväksytystä suorituksista myönnetään tutkintotodistus. Koulutuksen sisältö: Nurmipintojen hoito, Kentän pelikuntoon saattaminen sekä Rakentaminen ja peruskorjaus. Lisäksi vapaavalintaisena tutkinnon osana on Yrittäjyys. Hakuaika alkaa 1.6. Hakuohjeet ja -lomakkeet www.hami.fi OSANÄYTÖT JA TUTKINTOTILAISUUDET 2011 Golfkentänhoitajan tutkintotilaisuus 13. –15.9. Lisätiedot [email protected] puh. (03) 646 5231 tai 040 839 2945 ja www.hami.fi EVO LEPAA MUSTIALA MEIJERIALA 9 RAKENTAMISREPORTAASI Vaikka pelaajamäärien lisäys ei Suomessa ole enää aikaisempien vuosien huippulukemissa, on golfkenttähankkeita suunnitteilla, rakenteilla ja valmistumassa. Myös mittavia peruskorjauksia ja laajennuksia on käynnissä maassamme. Rakentaminen siis jatkuu monessa muodossa golfkentillä. Seuraavassa on esitelty muutamia maassamme käynnissä oleva golfkenttien rakentamishanke. Rakentamisesta vastaaville henkilöille esitettiin seuraavia kysymyksiä: 1. Kuka olet ja missä rakennuskohteessa työskentelet? 2. Milloin rakennustyöt on aloitettu ja mikä on arvioitu valmistumisaikataulu? 3. Milloin vietetään kentän virallisia avajaisia? 4. Montako jäsentä /osakasta kentällä on/otetaan? 5. Mikä on kentän tai maaston tyyli ja suunnittelija? 6. Mitkä ovat kentän erikoisuudet tai erityispiirteet eli miten kenttä eroaa muista kentistä? 7. Mitkä ovat tähän asti suurimmat haasteet kentän rakentamisessa? 8. Mitkä ovat olleet onnistumisia tai positiivisia asioita rakentamisessa tähän saakka? 9. Muuta kentän rakentamiseen ja käyttöön liittyvää? 10. Mistä saa lisätietoja? ➥ 10 Bunkkeriuutiset 3-2011 HIMOS PATALAHTI GOLF OY, JÄMSÄ 1. Elise Järvinen, vastaava mestari, pääurakoitsijan edustaja Maarakennus M. Laivola Oy 2. Rakenteilla on siis 18-reikäinen kenttä, jossa tullaan pelaamaan pay & play -periaatteella. Rakentaminen aloitettiin helmikuulla alustavilla töillä ja varsinainen rakentaminen pyörähti käyntiin toukokuun alussa 2011. Kentän arvioidaan valmistuvan kesällä 2013. 3. Avajaiset ovat mahdollisesti kesäkuussa 2013. Tarkkaa päivämäärää ei ole vielä sovittu. 4. Osakkeita tai jäsenyyksiä ei tällä hetkellä ole kentälle, koska se on pay & play -periaatteella toimiva. 5. Maasto on Elisen uran haasteellisin, sillä alueella on paljon suota, jossa on paljon vettä. Alueen erikoisuus ovat ehdottomasti Himoksen rinteet 35 metrin korkeuseroineen. Kenttä sijaitsee saviharjulla eikä soraharjulla. Kentän on suunnitellut Jari Koivusalo ja metsäisestä alueesta johtuen kentän tyyli tulee olemaan forestland eli metsäkenttä. 6. Erikoisin asia kentässä on tietysti maisema ja kentän sijoittelu saviharjun rinteeseen, josta on hyvät näköalat. Kentällä on alppitunnelma, sillä niin Himoksen rinteet ovat sen verran jyrkät. Toinen erikoisuus on vesirange. Kolmas erikoisuus ovat liito-oravametsät, sillä niitä paljon alueella. Ne on pitänyt huomioida jo suunnittelussa, joten oravien kanssa pystytään olemaan sulassa sovussa samalla alueella. 7. Haastelllisinta on tähän mennessä ollut suolle ja saviharjuille rakentaminen. Suon yli on tehty risuarinat eli väylät kelluvat puulauttojen päällä. Vedenpinnan pitää korkealla Kuikkajärvi, johon rinteeen vedet laskevat. Järven veden pinta on sen verran korkealla, että neljä väylää on melkein järven pinnan kanssa samassa tasossa. Näille väylille on tehty risuarinat. Jämsän savet ovat kuukuisia kautta maan ja Elise on päässyt tekemään tuttavuutta niiden kanssa jo rakentamisen alkuvaiheessa saviharjulla, jossa Himos sijaitsee. Jyrkät savirinteet ovat täynnä vettä eri muodoissa eli rinteissä on vesisuonia, lähteitä ja vesisilmäkkeitä sekä suotovesiä. Vettä tulee koko ajan läpi savipatjoista rakentamisen myötä. 8. Onnistumisena voidaan mainita se, että talven kovien pakkasten aikana saatiin tehtyä metsätyöt ja turpeen talteenotto vesirangen alueella. Suo ei oikein meinannut jäätyä, vaikka jäätietä jäädytettiin kovien pakkasten aikana ja koko työ meinasi mennä hukkaan viikon mittaisella suojajaksolla. Suon pinta-ala on 1,5 hehtaaria ja koko ala saatiin kuorittua talvella kaikista vastoinkäymisistä huolimatta. Turvetta saatiin talteen noin 35 000 m3. Rakentaminen on vasta alussa, joten parin kuukauden kokemuksella ei vielä voi vielä tuulettaa huippuhetkillä. 9. Kentän korkeuseroista johtuen kentällä on huimat alppimaisemat. Alueelle on kaavoitettu mökkejä kentän välittömään läheisyyteen. Mielenkiintoista on nähdä kuinka mökit ja kenttä limitetään yhteen. Mökkitontit on huomioitava koko rakentamisen ajan. Alueesta tulee vilkas asutusalue, jossa on hienot maisemat ja harrastusmahdollisuudet lähellä. Golfkenttä ja mökkikylä tulevat muuttamaan Himoksen käyttöä enemmän ympärivuotiseen suuntaan, koska palvelutarjonta alueella lisääntyy kentän rakentamisen myötä. 10. Rakentamisesta saa lisätietoja Elise Järviseltä 044 5733 032 tai [email protected] ja Himoksen alueesta Hannu Mäntyharju [email protected] ➥ Bunkkeriuutiset 3-2011 11 HILLSIDE GOLF & COUNTRY CLUB, VALLEY - KENTTÄ, VIHTI 1. Haastateltavana Jorma Erikson, Backtee Oy:n toimitusjohtaja ja pitkän linjan golfkenttärakentaja. Haastattelu koskee kentän laajennusta eli Jore on ollut projektin vetäjän Hillside GolfIn Valley kentällä. 2. Yhdeksän reikäisen Valley -kentän rakentaminen 18-reikäiseksi aloitettiin 2010 tammikuulla. Koko kenttä avattiin kesäkuun 2011 alussa. Ensimmäisenä peliviikko oli pyhitetty osakkeenomistajille ja kenttä avasi suurelle yleisölle ovensa pari viikkoa sitten. Tämä vuonna on tehty kentän viimeistelytöitä. 3. Viralliset Valley-kentän avajaisia tullaan viettämään heinä-elokuulla 2011. 4. Hillside Golf Oy:ssä noin 1850 jäsentä, osakkeita on noin 1600 ja osakkeenomistajia on noin 850. Kenttiä on kaksi 18 reikäistä, joista Hill kenttä on ensisijaiseti varattu osakkeenomistajille ja Valley kenttä on niin sanottu pay & play kenttä eli siellä voivat pelata kaikki halukkaat ilman osakkuuksia tai jäsenyyksiä. Kentän erikoispiirre on se, 12 että kentälle voivat tulla pelaamaan myös henkilöt, joilla ei ole green cardi:a tietyin edellytyksin. Yksi edellytyksistä on, että mukana on peliseuraa, jolla on jo vihreä kortti suoritettuna. 5. Maasto Valleylla on jokilaakso, johon on laajennettu vesiesteitä kauniiksi ylivuotopatojen helminauhaksi. Alue oli niittyjä ja peltoa. Kenttää voisi luonnehtia avoimeksi ja puistomaiseksi kentäksi. Alueelle on istutettu paljon puita. Avoin alue ja pehmeä muotoilu luovat kentälle myös links-tuntua. Kentän suunnitteli Backtee Oy:sta Jorma Eriksson. Kenttä sopii takatiiltä pelattaessa hyvin myös kilpakentäksi. 6. Erikoisempana asiana on kentän avoin pelaamispolitiikka eli pay & play. Kentän toivotaan aktivoivat uudelleen niitä pelaajia, jotka ovat joutuneet jättämään harrastuksen tauolle perhe- tai työkiireiden vuoksi. Kenttä mahdollistaa lajin harrastamisen myös aloittelijoille. Sijainti on erittäin hyvä, sillä Vihdin alue on Ruuhka-Suomessa. 7. Jore kertoi, että mitään suurempia haasteita ei rakentamisessa ollut. Sää suosi rakentamista ja budjetti saatiin alitettua reilusti ja aikataulussa pysyttiin. Ikävin yllätys oli kahukärpäsinvaasio kahdella väylällä kylvösten noustua ylös, sillä tuholaiset pääsivät tekemään tuhojaan nuoressa kasvustossa. 8. Rakentamisen positiivisiksi asioiksi Jore listaa pelaajilta tuleen positiivisen palautteen. Kenttä on siis pelaajien mieleen. Rakentamisen hinta-laatu-suhde oli myös hyvä. 9. On erinomaisen hienoa, kun tilaaja tietää mitä haluaa. Hillside Golf:n päättäjillä on pitkällinen kokemus golfin harrastamisesta ja golfkulttuureista, joten yhteisen näkemyksen löytyminen oli helppoa. 10. Rakentamisesta saa lisätietoja Jorma Erikssoilta 0500 424 240 [email protected] ja Hillside Golf Oy kentistä toimitusjohtaja Lassi Kiviniemeltä 0400 905 870 ja [email protected] Bunkkeriuutiset 3-2011 Ammattilaisen valinta LAAJASTA VALIKOIMASTA LÖYDÄT SOPIVAN VAIHTOEHDON KYLVÖKSIISI • Vakioseokset viheriöille, väylille ja karheikoille • Rönsyröllit Independence 1, Penncross, Penn A4, PennG1 ja L93 • Nurmiröllit Bardot ja Jorvik • Luhtaröllit Vesper pinnoitettu ja Villa I • Kylänurmikat ”pussi” ja Juurtonurmikka Supranova • Englanninraiheinä Condrad1, westervoldinraiheinä Axcella1 ja jäykkänata Spartan • Kulutusta kestävät, nopeasti taimettuvat Julius Pregermniittynurmikka ja nurmikkotyypin timotei Piccolo GRIINO-LANNOITTEET GOLFKENTILLE Nyt ei korkea laatu tarkoita korkeaa hintaa. Griino-lannoitteet on kehitetty erityisesti golfkenttien ja urheilukenttien tarpeisiin. Griino-lannoitteet mahdollistavat siirtyä kayttämään lannoitteiden huipputeknologiaa aikaisempaa kustannustehokkaammin. • Griino Form viheriölannoitteet • Griino Permanent- ja Coteväylälannoitteet • Griino Sport syysja -täydennyslannoite • Griino Sol-kastelulannoite S.G. Nieminen Oy Puh. 030 650 50 www.sgnieminen.fi Bunkkeriuutiset 3-2011 13 RUKA GOLF OY, KUUSAMO 1. Haastateltavan Hannu Auvinen Ruka Golf Oy:stä rakennuttajan edustaja. Rakenteilla oleva kenttä on Kuusamon Golf Petäjäkankaalla. 2. 18-reikäisen kentän rakennustyöt on aloitettu toukokuussa 2011 ja 2013 olisi tarkoitus päästä pelaamaan. 3. Viralliset avajaiset on suunniteltu kesälle 2013, mutta päivämäärää ei ole lyöty lukkoon. 4. Ruka Golf ry:ssä on tällä hetkellä 700 jäsentä ja uusi osakeanti on juuri tullut markkinoille. Uutuutena ovat viikko-osakkeet hiljaiselle ja sesonkiajalle. 5. Maasto on harjumaastoa, kuten alueen nimikin sen sanoo. Alueella on paljon vettä jo luonnostaan. Vesi tulee peliin melkein jokaisella väyläl- 14 lä. Väylillä on jonkin verran korkeuseroja harjumaastosta johtuen. Kangasmetsään sopii luonnollisesti forestland- kenttä. Kentän on suunnitellut Mika Lindroos. 6. Kentän erikoisuutena ovat historialliset suojelukohteet, joista osa on pelissä vahvasti mukana. Esimerkiksi bunkkerit ovat oikeita alueella olleita taisteluasemia ja niistä on tehty peliin hiekkaesteitä. Kenttäalue on visuaalisesti erittäin kaunis. 7. Haastavinta on ollut lupaprosessi, joka kesti noin 8 vuotta. 8. Parasta rakentamisessa on ollut hyvä ja helposti työstettävä maapohja. Myös alueen luontaiset muodot on otettu huomioon suunnittelussa, joten suuria massojen ajoja ei ole tarvinnut tehdä. 9. Yksi poikkeuksellinen asia kentälle tulee, jota ei taida löytyä Suomesta. Nimittäin kentällä on ympäri vuoden 12 asteinen kasteluvesi. Vesi on läheisien meijerin laudevettä ja kaikki arvot ovat osoittaneet sen sopivaksi kasteluun nurmikkoalueille. 10. Rakentamisen nettisivut tulevat lähiaikoina Ruka Golfin sivuille. Osakkeista saa tietoja toimitusjohtaja Kyösti Salmirinteeltä 0500 283 135 [email protected] ja rakentamisesta saa tietoja Hannu Auviselta 0400 862 888 [email protected] Bunkkeriuutiset 3-2011 Arkkitehti muotoilee itse puskukoneella koko kentän – myös viheriöt ja bunkkerit. Kaasupumppaamo imee kaikki kaatopaikkakaasut tiivistyskerroksen alta. Tällä hetkellä niitä poltetaan soihdussa, mutta golfyhtiö rakentaa mikroturbiinilaitoksen, joka tekee kaasusta sähköä. Hukkalämmöstä tehdään kaukolämpöä ja -kylmää. Kaikki kastelujärjestelmän liitokset tehdään hitsaamalla. Kaikki kentän kaikki sadettimet ovat viheriösadettimia sektorisäädöllä. Sadettimia tulee kaiken kaikkiaan 950 kpl ja tässä hitsaan putkiliitosta viheriöllä 17. TAPIOLA GOLF OY 1. Haastateltavana Ilkka Kaivosoja, Tapiola Golf Oy, projektipäällikkö 2. 18- reikäisen kentän rakentaminen alkoi kesäkuussa 2011 ja 2012 loppukaudesta kentällä mahdollisesti jo pelataan. Tosin kentälle pääsevät pelaamaan mahdollisesti vain osakkaat 2012. 3. Kentän virallisia avajaisia on tarkoitus viettää keväällä 2013. 4. Osakkeenomistajien määrä on rajattu 600:an 5. Kentän alue on entinen kaatopaikka, joten alue on avoin. Sen on suunnitellut Tim Nugent. 6. Kentästä tulee avoimeen maastoon istutettu links kenttä. Vaikka kummut ovat matalia, niiden muotoa voisi kuvailla sanoilla terävä ja monimuotoinen. 7. Suurin haaste rakentamisessa on aikataulu. Toinen iso haaste on kaatopaikkaympäristö eli melkein kaikki rakentaminen tapahtuu Bunkkeriuutiset 3-2011 ylöspäin. Jokaisessa työvaiheessa on huomioitava alueen stabiliteetti ja alueen kaatopaikkarakentaminen tapahtuu osittain samaan aikaan kuin golfkentän rakentaminen. Kaatopaikan sinetöinti itsessään maksaa noin 15 milj. € ja tästä summasta golfyhtiö maksaa noin 15 %. Kaatopaikalle tehdään suodevesijärjestelmät, kaasujen poisto ja kuivatus. Golfkentän pinta-alasta kaatopaikka on 50 ha ja 5 ha on ympäröivää aluetta. 8. Suurimpia onnistumisia on tietysti se, että suunnittelija itse tekee kentän muotoilut ihan fyysisesti. Tim Nugent oli viime vuonna kentällä 3 kk ja aikoo olla tänä kesänä 6 kk tekemässä kentän muotoilua. Kenttä on myös erittäin urbaanissa ympäristössä, joten kentän rakentamiseen käytetään ylijäämä maamassoja. Jopa kasvualusta saadaan kaupunkiympäristöstä. Maa-aineksia siis kierrätetään ja ne päätyvät lopulta golfkentälle. 9. Poiketen monesta muusta kentästä, tällä kentällä ei tule olemaan kastelulampia, koska niitä ei voida kaivaa alueelle. Kastelussa tullaan käyttämään vesijohtoverkoston vettä. Kentän kastelu on erikoinen, sillä sadettimia tulee olemaan 950 ja kaikki ovat viheriösadettimia 2 – 4 rivissä. Toisaalta links heinät eivät kovin paljoa kastelua tarvitse. Toinen erikoisuus on metaanikaasu, jota kaatopaikoilla syntyy. Golfkentän metaanikaasua aiotaan käyttää hyväksi miniturbiinin ja biokaasulaitoksen avulla. Kaasun avulla saadaan sähköä, jota sitten voidaan mahdollisesti tuottaa ja myydä. 10. Lisätietoja rakentamishankkeesta saa Ilkka Kaivosojalta 0500 880 505, [email protected] tai nettisivulta www.tapiolagolf.fi 15 Y M P Ä R I ST ÖA S IAT Artikkelisarjaan kuuluu 4 osaa… Olen luvannut avata tässä ja seuraavissa lehdissä hieman sitä, mistä arjen ympäristöasioissa on kyse. Lähtökohtani on isosta pieneen, siis tässä lehdessä ajatuksia siitä, miksi ympäristöjärjestelmää tulisi kentillä pohtia ja työstää. Seuraavassa lehdessä sitten hieman siitä miten luoda ympäristöjärjestelmää ja miten kentän koko vaikuttaa tähän työhön. Kolmannessa artikkelissa sitten katson mitä ja miten tuota luotua järjestelmää pitäisi käyttää. Viimeinen artikkeli sitten kokoaa edelliset auditoitavaksi kokonaisuudeksi eli kuvaan mitä ja miten auditoinnissa tapahtuu. Ympäristöjärjestelmän luominen – osa 2 V iime lehdessä aloitimme ympäristöasioihin tutustumisen hyvin yleisellä tasolla. Tässä käyn hieman läpi, miten tuollainen ympäristöjärjestelmä (EMS) voidaan luoda. Järjestelmän rakentaminen ja kuvaaminen on syytä tehdä rauhassa ja harkiten, sillä nythän ollaan tarttumassa asiaan, josta useimmilla on mielipide ja joka herättää tunteita! Kun järjestelmän kuvausta kirjoitetaan, pitää vielä muistaa käyttää sellaista kieltä ja sanastoa, jotta erilaiset lukijat saavat riittävän hyvin selvää. EMS (Enviroment Management System) on golfyhteisön sääntökirja (aivan kuten pelilläkin on sääntökirjansa ja paikallissäännöt), jota harva aivan pilkulleen hallitsee. Täydellinen hallinta ei olekaan se olennaisin juttu, vaan arjessa tapahtuvien asioiden ratkaiseminen sovittujen sääntöjen hengessä, muistaen perussäännöt eli aivan kuten pelissäkin, niin ympäristöasioissa ei saa muita vaarantaa. Ympäristöjärjestelmän rakenteen valinnassa on muutamia olennaisia seikkoja syytä ottaa huomioon. - rakenteen on oltava selkeä, jotta myös aihetta heikommin tuntevat saavat siitä selvää 16 - rakenteen on huomioitava koko yhteisö ja siihen liittyvät erilaiset toiminnot - rakenteen on palveltava arjen toimintaa Selkeysvaatimus nousee siitä, että kirjalliseen muotoon tehty EMS on apuväline henkilöstön ja myös pelaajien ympäristötietoisuuden ja ympäristöön liittyvien sääntöjen kouluttamisessa. Rakenteen avulla kukin löytää omaa toimintaansa koskevat asiat helposti. EMS:ssä on siis syytä olla omat osionsa kentänhoidolle, klubitalon toiminnoille ja pelaajille. Rakenteessa on hyvä myös olla osa josta selviää, millaisilla selvityksillä ja tutkimuksilla alueen erityis- piirteet on kartoitettu ja miten tilannetta seurataan. Golfyhteisö on monien erilaisten toimijoiden summa. Sen vuoksi joitakin asioita voi olla järkevää kuvata hieman eri sanoin eri kohdissa kirjallista tuotosta. Kirjallisen osa arvioinnissa ja suunnittelussa on syytä mennä lukijan ”saappaisiin” ja miettiä, mistä lukija tätä tietoa etsisi ja millaisessa muodossa asian parhaiten saisi menemään aina toiminnan tasolle saakka. EMS ei niinkään ole työohje (toki sellaisiakin sen tulee sisään joiltakin osin), vaan tavoiteohje, millaiseen lopputulokseen eri tilanteissa kukin toimija toivottavasti pääsee. Noihin lopputuloksiin (roskat päätyvät oikeisiin keräyspisteisiin, energiaa / vettä ei tuhlata jne.) pääsemiseksi kentällä on sitten syytä sopia pelisääntöjä. Koko yhteisön huomioimisvaatimus nousee tuolta alussa mainitulta tunnetasolta, jos EMS ei kata koko toimintaa, niin silloin jää arvailuille ja huhuille tilaa. Yhteisön päätoiminta on kentänhoito, jota me luonnollisesti kuvaamme kattavasti. Mutta yllättävän suuria ympäristövaikutuksia, varsinkin ympäristön kuormittamista vähentäviä, on klubitalon eri toiminnoilla, alihankkiBunkkeriuutiset 3-2011 joilla ja pelaajien valinnoilla. Niinpä järjestelmässä tulisi olla myös kuvattuna, muun muassa, alihankkijoiden valinnassa ympäristötekijöiden huomioiminen ja se miten alihankkijoita ohjeistetaan kentän EMS:n huomioimisessa. Mikään teksti tai kuva ei itsessään ole olennainen, jollei se palvele arjen toimintaa. Koko EMS’n on ohjattava ajattelua ja päätöksen tekoa eri toimijoiden tasolla siten, ettei ympäristöriskit realisoidu. EMS:stä löytyy apuväline, tietoa, sille nuorelle kausityöntekijälle, jonka koneesta kesken työn tulevat hydrauliikkaöljyt ulos. EMS auttaa pelaajia huomioimaan alueen erityispiirteet, niin etteivät esimerkiksi harvinaiset lajit tai erityistä huomiota ansaitsevat luontotyypit turhaan vaarannu. Edellä olevasta syntyy luonnollisesti kysymys, pitääkö muka jokaisella olla EMS mukana, eihän he muutoin voi tietää mitä ja miten toimia. Vaikka EMS liitteineen (mm. luontoja maisemaselvitys) kuvaa kattavasti aluetta ja yhteisöä sekä antaa ohjausta erilaisiin tilanteisiin, niin mappina, tiedostona se ei voi olla jokaisen ”taskussa”. Sen pitää olla jokaisen saatavilla, ja tämä tarkoittaa, että se pitää olla aidosti ja helposti saatavilla, ehkäpä tätä voidaan verrata työnantajan velvollisuuteen pitää TES jokaisen nähtävillä työpaikalla. Rakenteen kautta olennaisimmat asiat, kuten vaikkapa koneen kunnon tarkistuslista, voidaan ”irrot- Bunkkeriuutiset 3-2011 ta” tukemaan arjessa toimivaa henkilöä. Näin varmistetaan, että yleisen arvomaailman ja ohjeistuksen rinnalla kullakin toimijalla on heille kriittiset tiedot aina käsillä ja käytettävissä. EMS:n rakenne riippuu edellä olevien lisäksi aina myös kentästä, siellä olevasta toiminnasta ja henkilöstön valmiuksista. Olennaista ei ole se, onko jokin asia viety tietojärjestelmiin tai nettiin, vaan se, että asiat on riittävästi kuvattu myös johonkin kirjalliseen muotoon ja että tiedot ovat oikeasti tarvitsevien saatavissa. Olkoon se muoto sitten esimerkiksi kenttämestarin pöydällä oleva päivä- kalenteri, josta ilmenee mitä kunakin päivänä on kentänhoidossa tehty työ eli kenttämestarin kentänhoitokalenteri ei sitten voi olla lukkojen takana tai kotona mukana. Osansa EMS:n vaatimuksista asettaa kentän omat tavoitteet ja asema paikallisessa yhteisössä. Pieni 9-väyläinen harrastekenttä selviää yksinkertaisemmilla järjestelmillä, kuin 2x 18 reikäinen kansainvälisiä kilpailuja tavoitteleva kenttä. Yhteistä kuitenkin on se, että kumpikaan ei voi toiminnassaan vahingoittaa ympäristöä huolimattomuuden tai välinpitämättömyyden seurauksena. Vahinkoja sattuu, mutta niiden hoidon pitää 17 olla määrätietoista, selkeää ja niistä pitää kyetä ottamaan opiksi, aina opin jakamiseen asti. EMS:n rakenteeseen pitää myös kuulua tavat toiminnan kehittämiseen. Tämä kattaa sekä sidosryhmien antaman palautteen käsittelyä, toiminnan kehittämistavoitteita että henkilöstön kouluttamista. Kaikessa toiminnassa on aina varaa kehittyä, saada aikaan enemmän vähemmällä tai ainakin nykyinen toiminta vähemmän ympäristöä kuormittavaaksi. Toki jossain vaiheessa tulee vastaan raja, jossa uusia säästöjä tai ympäristökuormituksen vähennyksiä ei enää merkittävästi ole saavutettavissa, mutta aina on tilaa ihmisten paremmalle osaamiselle ja aktiivisemmalle asenteelle, siis koulutukselle! EMS:n voi rakentaa ihan oman mallin pohjalle, mutta silloin tarvitaan melkoista sitoutumista, vihkiytymistä aiheeseen ja melko paljon aikaakin. Helpompana ratkaisuna on jonkin kansallisesti tai kansainvälisesti kehitetyn mallin käyttö. Tällaisia malleja ovat mm. Golfliiton ympäristöjärjestelmä, ISO14001, EMAS sekä GEO (Golf Environment Organisation). Suomessa on ollut toistakymmentä vuotta SGL:n ympäristö- 18 Terkuin Yours Sincerely Kari I. Mattila P. +358 400 428 950 Email. [email protected] käsikirja kenttien käytettävissä. Se luo hyvän, toimialan erityispiirteet huomioivan, puitteen rakenteelle. ISO14001, EMAS ja GEO ovat järjestelmiä, joihin voi saada ulkopuolisen arvioinnin ja sen kautta sertifioinnin. ISO14001 ja varsinkin EMAS ovat kohtuullisen raskaita kehittää, ylläpitää ja saada auditoitua. Niihin liittyy myös vähintään vuosittainen auditointi. GEO on toimialan yhteinen kansainvälinen järjestelmä, jossa auditointi tehdään kolmen vuoden välein. Järjestelmä huomioi alan erityispiirteet ja on jo saavuttanut kansainvälisesti merkittävän aseman. Kaikkiin edellä mainittuihin järjestelmiin on saatavissa konsultatiivista apua. Yleisellä tasolla uskon, että suurin osa toimijoista säästää melkoisesti aikaa, rahaa ja hermoja hyödyntäessään ammattilaisia EMS:n luomisessa. SGL:n osalta apuna toimivat liiton kenttäkonsultit, GEO:n osalta suomessa on asiantuntijana Apila Group ja ISO14001 sekä EMAS osalta löytyy runsas määrä erilaisia konsultointiorganisaatioita. Ensi kerralla sitten käyn hieman enemmän läpi sitä, miten EMS:ää voisi arjessa käyttää. ■ Bunkkeriuutiset 3-2011 J Ä S E N S I HT E E R I N PA L STA Uudet jäsenet Nimi Hellberg Arto Hilpinen Henri Hyvönen Jari Petri Kalervo Järvinen Aslan Karvonen Jukka Kaunismäki Ari Kojo Jarmo Kyllönen Nico Kyrki Juhani Laurila Jens Lindqvist Pasi Moilanen Miika Perttunen Pirkka Rantanen Heikki Salonen Ari Tuomala Tomi Uunila Tuomas Vilja Jonne Asunmaa Roosa Horn Teemu Jähi Tuomas Kasanen Timo Saari Nina Sandberg Tony Varelius Tiiu Vehkaperä Jaakko Villamo Marja Ylinara Emilia Jäsenluokka A-Jäsen A-jäsen A-Jäsen A-Jäsen A-Jäsen A-Jäsen A-Jäsen A-Jäsen A-jäsen A-Jäsen A-Jäsen A-Jäsen A-Jäsen A-jäsen A-jäsen A-Jäsen A-Jäsen A-jäsen B-jäsen B-Jäsen B-jäsen B-jäsen B-jäsen B-jäsen B-Jäsen B-jäsen B-Jäsen B-Jäsen Työpaikka Kanava Golf Kankaisten Golf Laukaan Peurunkagolf Tawast Golf KoskiGolf Espoo Ringside Golf Vierumäki Golf Espoo Ringside Golf Kankaisten Golf Master Golf Hirvihaaran Golf Hillside Golf & Country Club Nokia River Golf Hyvigolf Vierumäki Golf Helsingin Golfklubi Hirsala Golf Kankaisten Golf Laukaan Peurunkagolf Mikkelin Golf Mikkelin Golf Muurame Golf Ruukki Golf Suur-Helsingin Golf Helsingin Golfklubi Kajaanin Golf Botnia Golf Tornio Golf V A L M I ST U N E I T A Golfkenttien rakentamisen ja hoidon ammattiaineopettaja Kainuun ammattiopisto- liikelaitoksessa työskentelevä Pirjo Hotti on suorittanut hyväksytysti Post Graduate Certification of Teacher Status –opinnot Jyväskylä University of Applied Science – oppilaitoksessa 23.5.2011. Tutkinto on suoritettu englanniksi ja Jyväskylän ammattikorkeakoulun opettajankoulutusyksikössä. Tutkinto on antaa pätevyyden ammattiaineopettajaksi ja ammattialana on golfkenttien rakentaminen ja hoito eli golfkenttäala. Bunkkeriuutiset 3-2011 Suomessa golfkenttien rakentamisen ja hoidon ammattiaineopettajakunta on vielä harvalukuinen. Suoritettu tutkinto taitaa olla ensimmäinen laatuaan ja erikoisuutena on muulla kuin suomenkielellä suoritetut opinnot. Kainuun ammattiopistoliikelaitoksen Seppälän luonnonvara-alan yksikkö 19 Talvi tulee kohta – onko kenttäsi nurmikko valmis talven tuloon? K esä on parhaimmillaan ja nurmikoiden viherpeittävyyden pitäisi olla erinomainen. Ainakin, jos asiaa tarkastellaan nurmikon kasvukalenterista. Alkukesä on nurmikon kasvatuksen aikaa ja luonto antaa eväät vahvaan kasvuun. Kentänhoidon tehtäväksi jää tukea kasvua ravinteilla, vedellä ja leikkaamisella. Mutta kuinka nurmiheinät selviävät talven tuloon asti, talvesta puhumattakaan? Kasvu loppuu, kun valo vähenee Nurmikon kunnon ylläpito vaatii aktiivisia toimenpiteitä ja olosuhteiden seuraamista, ja tarvittaessa olosuhteisiin reagoimista. Kalenteri kertoo varmuudella valonmäärän muutoksen kesän taittuessa syksyyn. Kun valon määrä vähenee, nurmikon yh- 20 teytystehokkuus pienenee nopeasti. Kansankielellä sanottuna kasvu hidastuu ja lopulta pysähtyy. Tämä on luonnollinen ilmiö, jonka näemme omin silmin. Kalenteriin pitää merkitä ainakin yksi merkkipaalu. Tämä on päivämäärä, jonka jälkeen valo ei riitä yhteyttämiseen. Siis viikko, jolloin nurmikon versojen kasvu pysähtyy. Ennen sitä ja sen jälkeen täytyy tehdä oikeita toimenpiteitä. Etelä-Suomessa tämä ajankohta on noin lokakuun puolivälissä. Nurmiheinien välillä on eroja valon käytön tehokkuudessa ja paikkakunta etelä-pohjoinen akselilla vaikuttaa suoraan ajankohtaan. Lisäksi kasvun loppumiseen vaikuttaa puiden ja maaston aiheuttama varjostus. Oikeaan suuruusluokkaan osutaan, kun päivän pituus jää alle 10 tunnin. Kesästä on pitkä aika siihen, kun nurmikon kasvu loppuu. Oikeilla toi- menpiteillä nurmikko pysyy elinvoimaisena ja kasvattaa sekä juuria että versoja. Onnistuminen antaa parhaat edellytykset pitkään talveen. Hellejakso voi pysäyttää kasvun Suomessa käytettävät nurmikkolajit ovat viileisiin olosuhteisiin sopeutuneita lajeja. Tämä tarkoittaa sitä, että nämä nurmikkolajit hidastavat tai jopa lopettavat yhteyttämisen helteellä. Liian kuumassa säässä nurmikko alkaa yhteyttämisen sijaan hengittää ja kuluttaa varastoituja ”sokereita”. Kun ennusteet lupaavat yli viikon jaksoa, jolloin päivällä on hellettä ja yölläkin lämmintä, niin silloin täytyy reagoida tilanteeseen sen mukaisella lannoituksella. Helteellä nurmikkoheiniä ei saa pakottaa kasvuun typellä, koska silloin kasvu kuluttaa Bunkkeriuutiset 3-2011 juurakon vararavinnon loppuun ja kasvu voi hidastua, jopa pysähtyä pitkäksikin ajaksi. Lisäksi nurmikon yleiskunto heikkenee ja kasvitaudit iskevät helpommin. Ohje hellejakson lannoitukseen on yksinkertainen. Vaihdetaan lannoitteeseen, jonka NK-suhde on reilusti kaliumin puolella. Silloin typpeä ei tule liikaa ja kalium ylläpitää vesitasapainoa. Lisäkalium on joka tapauksessa tarpeen ja ruiskutuslannoituksessa nurmikko saa sitä heti. Jos kasvu hidastuu runsaasti, on syytä vähentää lannoitusmäärää jopa 50 %. Lisäksi kasvua ja yhteyttämistä voi ylläpitää glysiinibetaiinilla. Ruiskuta Greenstimiä heti helteiden alkaessa viikon välein. Helteiden jälkeen palataan normaaliin hoitolannoitukseen. Siis lannoitetaan kasvun ja ajankohdan mukaisesti. Jos olosuhteet ovat kuivat ja lämpimät, kannattaa jatkaa kaliumpainotteista lannoitusta. Jos lämpötila on ”normaali” ja vettä riittää, jatketaan tasapainoisella NK-suhteella. Anna nurmikolle mahdollisuus valmistautua talveen Syksyllä nurmikko pyrkii kasvattamaan vahvan juuriston ja varastoimaan sinne yhteyttämistuotteita talvea ja kevään kasvuun lähtöä varten. Kasvun hidastumisen aikana täytyy pitää lehtipinta-ala mahdollisimman suurena. Tämä tarkoittaa käytännössä leikkuuvälien harventamista ja leikkuukorkeuden nostoa. Muista, että leikkaamalla poistat yhteyttämistuotteita, jotka oli tarkoitettu varastoitavaksi juurakkoon. Ylläpidä versojen kasvua maltillisella lannoituksella. Pienet kerta-annokset tasapainoisella (NK 1:08-1,2) lannoitteella sopivat syksyyn. Lisäksi kalsiumlannoitus on eduksi, koska sillä varmistetaan vahva solurakenne syksyn kasvuun. Vahva solurakenne kestää mekaanista rasitusta ja pystyy vastustamaan taudinaiheuttajien iskuja. Juuret jatkavat kasvuaan, jos niille annetaan oikeat eväät Kun versojen kasvu on loppunut, juuret jatkavat kasvu vielä useita Bunkkeriuutiset 3-2011 viikkoja lämpötilan mukaan. Juurten kasvu ei ole kiinni valosta, vaan hapesta, lämmöstä ja ravinteista. Jotta juuret voivat kasvaa, täytyy juurten pystyä hengittämään. Tämä tarkoittaa sitä, että juurten pitää saada happea ja hengityksessä muodostuvan hiilidioksidin täytyy siirtyä maasta ilmaan. Hyvän kaasujenvaihdon edellytys on hyvä maan rakenne ja salaojitus. Kaasujenvaihto tapahtuu kasvualustan ilmahuokosissa. Siksi ylimääräisen veden pitää päästä pois, jotta ilmahuokoset eivät ole täynnä vettä. Ja kaasujenvaihdolle ei saa olla esteitä, kuten tiivis kuitukerros. Lienee sanomattakin selvää, että ilmastus varmistaa kaasujenvaihdon. Tiheä ja riittävän syvä holkitus tekee varmuudella kanavat, joiden kautta juuret saavat happea ja voivat kasvaa alaspäin. Lisäksi juuret tarvitsevat kasvuun typpeä. Älä siis lopeta lannoitusta kokonaan, kun versojen kasvu loppuu, vaan jatka lannoitusta kerran tai kaksi pienillä kertaannoksilla. Nurmikon kasvua ja kuntoa säätelevät monet tekijät. Lopputulos on hoitotoimenpiteiden ja kasvutekijöiden summa. Kirjoitan toisen osan nurmikkoheinien kasvusta ja kasvutekijöistä ensi vuoden puolella. Silloin käsittelen kevään ja alkukesän erityispiirteitä. ■ Janne Pulkkinen Liiketoimintapäällikkö Berner Osakeyhtiö NH-KONEET OY Kerro mitä tuotteita tarvitset – Me järjestämme sen! • • • • • • Maredo viheriöleikkurin paikkokylvin enää Tähden muotoiset vibraterät tekevätÄlä reikiäkaiva aina 1200 reikääkaivurilla! / m2. Kylvömäärä: 0.17 – 2.00 kg / 100 m2 Nyt myös Ketjukaivuri Tähtiterän pää asettaa siemenen maaperään ja juuri oikeaan kohtaan. urakointia/vuokrausta! ”taloudellinen” paikkokylvin ei tuhlaa siemeniä Sopii Toro, JD ja Jacobsen [email protected] • www.nh-koneet.com • puh: 044-2700374 www.nh-koneet.com [email protected] puh: 044 2700 374 21 G O L F K E N T Ä N H O I D O N T U T K I N TOTO I M I K U N N A N PA L S TA GOLFKENTÄNHOIDON TUTKINTOTOIMIKUNTA 8212 Toimikausi 2010 – 2013 A JA N K O HTA I STA Kokoonpano puheenjohtaja varapuheenjohtaja jäsen sihteeri Kai Jylhä Jan Ruoho Tapio Mäkinen Pirjo Hotti Golfkentänhoidon tutkintotoimikunta on OPH:n nimittämä asiantuntijaelin, joka vahvistaa oppilaitosten tutkintoesitykset tutkinnoista, ohjaa ja valvoo tutkintotoi- OAJ/ opetus; [email protected] FGMA/ työnantaja; [email protected] FGA/ työntekijä; [email protected] OAJ/ opetus; [email protected] mintaa sekä kehittää tutkintoja. Tutkintotoimikunta tekee työtään kokouksissa, oppilaitoksissa ja tutkintotilaisuuksissa. LAUSUNTOPYYNTÖ Opetushallitus pyysi toukokuussa golfkentänhoidon tutkintotoimikunnalta lausuntoa koskien golfkentänhoitajan ja liikuntapaikkahoitajan ammattitutkintojen yhdistämisestä. Esityksen yhteisestä tutkinnosta oli OPH:lle tehnyt liikuntapaikka-alan tutkintotoimikunta. Esitystä olivat puoltaneet Itä-Suomen, Kuortaneen ja Vierumäen urheiluopistot. Uudeksi tutkinnoksi esitettiin liikuntapaikkojenhoitajan ammattitutkintoa, jossa golfkentänhoito olisi valinnaisena osana kesäliikuntapaikkojen hoidossa. Esityksessä tutkintojen yhdistämistä perusteltiin mm. golfkentänhoitajien ympärivuotisella työllistymisellä liikuntapaikoille. Golfkentänhoidon tutkintotoimikunta otti lausunnossaan kielteisen kannan tutkintojen yhdistämiseen, sillä tutkintotoimikunta katsoi, että golfken- 22 tänhoitajan at on luonnonvara-alan ammatti ja liikuntapaikkahoitajan at on liikuntapaikka-alan ammatti. Golfkentänhoidon ammatti perustuu kasvuun ja sen hallintaan, kun taas kasvullisia asioita on hyvin vähän liikuntapaikkahoitajan ammatinperusteissa. Golfkentänhoidon tutkintotoimikunta pyysi lausunnot luonnonvara-alan oppilaitoksilta, jotka järjestävät golfkentänhoidon tutkintotilaisuuksia eli Hämeen ammatti-instituutti Lepaalta ja Kainuun ammattiopisto-liikelaitokselta. Molempien oppilaitosten lausunnoissa oli kielteinen kanta esitykseen. Asiaa käsitellään kesälomien jälkeen Opetushallituksessa, josta se lähtee Opetusministeriöön. Golfkentänhoidon tutkintotoimikunta seuraa esityksen käsittelyä ja tiedottaa siitä tarvittaessa myös golfkentänhoitoa. Bunkkeriuutiset 3-2011 Näyttötutkintojen järjestämissopimukset Suomessa on tälle hetkellä kolme oppilaitosta, joilla on golfkentänhoitajan ammattitutkintoon ja golfkenttämestarin erikoisammattitutkintoon valmistavaa koulutusta: Hämeen ammatti-instituutti Lepaa, Kainuun ammattiopisto- liikelaitos ja Suomen urheiluopisto Vierumäki. Tällä hetkellä voimassa olevat tutkintojen järjestämissopimukset (28.6.2011): Golfkentänhoitajan ammattitutkinto Tutkintoja voi suorittaa myös ilman valmistavaa koulutusta. Tällöin kannattaa ottaa yhteyttä johonkin yllämainituista oppilaitoksista ja neuvotella tutkinnonsuorittamisesta heidän kanssaan tutkinnonsuorittamisesta. Mikäli koko tutkinnonsuorittaminen suorittaminen ei sovi elämäntilanteeseen, voi tutkintoja suorittaa osatutkintoina. Osatutkintoja voi suorittaa valmistavan koulutuksen avulla tai ilman. Lisätietoja tutkintojen suorittamisesta saa tutkintotoimikunnalta tai oppilaitoksista. Mikäli Tutkintotoimikunnan kotisivu: http://www.oph.fi/koulutus_ja_tutkinnot/ammattikoulutus/tutkintotoimikunnat/muu_luonnonvara_ja_ymparistoalan_koulutus jos saa tietoja mm. toimikunnan kokouksista ja ajankohtaisista aiheista. Seuraava tutkintotoimikunnan sähköinen kokous on 19.7.2011 ja kokoukseen tulevien aineistojen tulisi olla sihteerillä viimeistään 12.7.2011. • Hämeen ammaati-instituutti, Lepaa • Kainuun ammattiopisto- liikelaitos • Suomen urheiluopisto, Vierumäki Golfkenttämestarin erikoisammattitutkinto • Hämeen ammaati-instituutti, Lepaa • Kainuun ammattiopisto- liikelaitos VEITSI-ILMASTIN - jaetut ja jousitetut teräyksiköt - veitset uppoavat jopa 15 cm syvyyteen - jyrkät käännökset mahdollisia - kiinnitys 3-pistenostolaitteeseen Carrier Turf 175 Työleveys: 1,75 m Paino: 549-769 kg Suositus: 30 – 40 hv Carrier Turf 225 Työleveys: 2,25 m Paino: 636-919 kg Suositus: 30 – 40 hv Katso esittelyvideo: www.goldenpro.fi ClubCar Turf 252 - 48 volttia - IQ Plus System – 8 kpl 6V akkuja - enemmän tehoa - yhdellä latauksella jopa 130 km! - kiihtyvyys, huippunopeus ja moottorijarrutus _säädettävissä - ruostumaton alumiinipalkkirunko - jousitus ja iskunvaimennus edessä ja takana - 4-pyörä jarrut - tehokas sähkökippi - ajovalot - CE-hyväksytty Myös bensakäyttöisenä 350cc GOLDEN PRO OY Bunkkeriuutiset 3-2011 Ruusumäentie 1 b Vantaa puh. 09-2411 020 www.goldenpro.fi 23 MUKANA KUVIOISSA Golfkenttä on monen ihmisen työpaikka. Kentällä työskentelee kentänhoitajia, toimitusjohtajia, rangepoikia ja -tyttöjä, proshopin henkilökuntaa, kokkeja, kenttämestareita ja monia muita ammattilaisia. Golfalaan liittyy lisäksi iso joukko muiden alojen edustajia. He myyvät ja toimittavat lannoitteita, koneita, kentän tarvikkeita tai mm. viherrakennusalan palveluita. Kaikki he luovat omalta osaltaan sitä hienoa kokonaisuutta jollaisena palaajat ja ohikulkijat golfkentät kokevat ja näkevät. Tarkoituksena on esitellä kentällä työskenteleviä sekä näitä monien eri alojen osaajia leppoisan haastattelun merkeissä. Golfkenttämestari Pekka Karttunen Haastattelija: Simo Kairus Tämän lehden henkilökuvassa on golfkenttämestari Pekka Karttunen. Työpaikkana hänellä on Pickala Golf. Pekka on ajankohtainen henkilö haastateltavaksi, sillä pelataanhan FGA:n mestaruuskisat Pickalassa. Haastattelu kannattaa siis lukea tarkkaan! Olen Olen Pekka Karttunen 48-183-83 yksikköa, viimeinen luku vain ”kisakaudella”. Toimin kenttämestarina Pickala Golfissa. Vapaa-aikaan kuuluvat kaukosäätimen hypistely ja Vinskin kanssa lenkkeily. Suunnasta ja vauhdista meillä on usein eri käsitys. Lumisina talvina tulee hiihdettyä. Olen Kotkasta lähtöisin. Poikavuodet kuluivat hiihdon ja yleisurheilun parissa ilman merkittäviä saavutuksia, kunnes 16 vuotiaana ymmärsin lopettaa ja siirtyä lentopallon pariin alasarjoihin. Maailmalle lähdön myötä jäi myös lentopallo. Kotiväkeeni kuuluvat avovaimoni Marjo, psykiatriaan erikoistuneena sairaanhoitajana hän laittaa tarpeen tullen pitkälle laukalle vauhkoontuneen ukon takaisin radalle. Meillä on 11- vuotias ”heppahullu” tytär Telma ja 2- vuotias uppiniskainen cairnterrieri Danny De Vito, alias Vinski. Lisäksi on islanninhevosruuna Mikki, jolla tosin on tallipaikka Kirkkonummen Evitskogissa. Asumme Espoon Olarissa rivitaloyhtiössä, työpaikalle Pickalaan työmatkaa kertyy 33 kilometriä. Työhistoriaa Koulutukseltani olen puutarhateknikko 1985 kurssilta Lepaalta. Koulun jälkeen pääsin rakentamaan jalkapallokenttiä seuraavaksi kahdeksi vuodeksi. Jalkapallokenttien rakentamisessa sain eniten oppia kenttien mittauksista, massalaskennasta ja korkeuksien hallinnasta. Vuonna 1987 pääsimme mukaan eturintamassa rakentamaan golfkenttiä ja silloinhan niitä värkättiin lähes TERVETULOA syyskuussa Pickalaan FGA ry:n mestaruuskilpailuihin! Jessen porukalla ovat kisavalmistelut jo kuumeisesti käynnissä. Pekka Karttunen 24 Bunkkeriuutiset 3-2011 kaikkialle. No, sellaisia tekeleitähän niistä tuli, mutta sitkeä kentänhoito, aika ja luonto ovat muokanneet niistä kaikista kelpo kenttiä, joista jäsenet /osakkaat ovat ylpeitä. Elise Järvinen oli 1988 talvella sukkelana tyttönä onnistunut hankkimaan itselleen peräti kaksi kenttämestarin pestiä rakenteilla oleville kentille. Elise joutui luopumaan Hyvinkään paikasta ja suositteli minua Hyvigolfin puuhamiehille ja siitä alkoi matkani golfkenttien kiehtovaan maailmaan. Hyvigolfissa kahden ensimmäisen hyvin sujuneen vuoden jälkeen, vuonna-91 jääpolte tuli hyvin tutuksi osaksi kentänhoitoa. Viheriöt olivat seuraavina kesinä hyvässä pelikunnossa vasta heinäkuun alussa, silloin opin ymmärtämään mitä hapettomuus viheriöille voi tarkoittaa! Hyvigolfin johto oli kuitenkin pitkämielinen ja sain pitää työpaikkani. Elokuussa -94 minut kutsuttiin Pickala Golfin kenttämestariksi. Lokakuun loppuun hoidin sekä Hyvinkään että Pickalan kenttämestarin pestiä. Pickalassa toimin kentänhoidon vastaavana kenttämestarina aina vuoteen 2009 saakka, kunnes yhtiössä todettiin tarve muodostaa kehitysyksikkö kenttien korjausrakentamiseen. 1980- luvun kentät ovat aikansa tekeleitä ja niiden korjaaminen ja perusparantaminen on miltei loputon työ, kuten hyvin tiedämme. Itselleni tilaisuus siirtyä rakentamisen pariin tuli hyvään aikaan ja 20 Bunkkeriuutiset 3-2011 vuotta kentänhoidon kenttämestarina tuntui riittävän ja ”kilometrit” olivat hyvällä tavalla täynnä. Töiden organisointi oli helppo tehtävä, koska omassa organisaatiossamme oli sekä kyvykäs että halukas henkilö ottamaan vastuun kentänhoidosta, joten apulaiskenttämestari Jesse Kaan otti vastaan vt. kenttämestarin paikan. Olemme sopineet tämän järjestelyn vuoden 2012 loppuun. Toivon osakkaiden halua sitoutua senkin jälkeen kenttien kehittämiseen, jotta järjestelystä tulisi pysyvä. Suunnitelmia ja haaveita meillä on Pickalassa, nimenomaan Park ja Seaside kenttien kehittämisen tiimoilta. Tämä nykyinen työni tuntuu oikealta unelmatyöltä ja mielenrauha on ihan toisella tasolla kuin 60 reiän hoidon hullunmyllyssä! Pickala Golfista Pickala Golf sijaitsee Siuntion kunnassa, osittain meren rannalla. Pickalassa on 2040 pelioikeutta ja yhtiön liikevaihto oli viime vuonna 2,2 miljoonaa euroa. Pickalassa on kolme 18 reiän kenttää; Forest, Park ja Seaside sekä 6- reikäinen Par 3- kenttä Garden. Park ja Seaside ovat 1988 avattuja kenttiä ja Forest avattiin peliin 2004. Park ja Seaside kenttien viheriöt ja väylät ovat heinälajiltaan kylänurmikkaa. Forest- kentän viheriöt ovat rönsyrölliä ja väylät on niittynurmikka-nataseosta. Golfyhtiöllä on palveluksessa 12 vakituista henkilöä, 25 joista kentänhoidossa työskentelee 9 henkilöä.Jessellä on apunaan kolme apulaiskenttämestaria ja kaksi mekaanikkoa sekä kastelujärjestelmän hoitaja, puutarhuri, kiinteistöjen hoitaja ja myös ”pahimmillaan” kesäkuusta alkaen 25 kausi- ja kesätyöntekijää. Kesäkuun alussa on yksi suurimpia haasteita saada uudet ”suviuunot” tekemään työtänsä eksymättä väärille kentille. Juhannuksen jälkeen harharetket loppuvat, kun paikat, kentät ja toiminta tulevat tutuksi. Konekalustoa on luonnollisesti paljon, koska kentät ovat runsaan 200 hehtaarin alueella. Hoidettua pinta-alaa on noin 140 hehtaaria. Leikkuukalustosta valtaosa on punaista ja lisäksi on muutama oranssi kone. Golfkeskuksena Pickala on vireä ja kenttiin sekä oheispalveluihin on panostettu voimakkaasti viime vuosina. Tänä keväänä valmistuivat Golfkartanoon uudet tilat caddiemastereille ja toimistoväelle ja pukutilat ja saunat uusittiin täysin. Vanha kivinen navetta saneerattiin vuokrattavien sähköautojen lataus- ja huoltotilaksi.Pickalassa kenttien ympäristössä on paljon osakkaidemme asuntoja ja sen vuoksi kerholla on verrattain vilkasta myös iltaisin. Monille kentät ovat ”takapihan” jatke ja osallistuminen golfyhteisömme toimintaan on aktiivista. Osakkailla on selkeä tahtotila toimitilojen ja kenttien parantamiseen. Luonnollisesti hankesuunnitelmat pitää olla esillä hyvissä ajoin eli mitä, missä, milloin ja paljonko? Osakkaat ovat selkeästi tyytyväisiä yhtiön toimintaan ja saavutettuihin tuloksiin. Kenttähenki- GOLFKENTTIEN KENTTIEN ENTTIEN NITTELUSUUNNITTELU NITTELU SKORJAUS KORJAUSPERUSKORJAUS RAKENTAMISEN URAKOINTI NTAMISEN URAKOINTI NTAMISEN URAKOINTI VALVONTA ONTA NTA KENTÄNHOIDON NEUVONTA ÄNHOIDON NEUVONTA ÄNHOIDON NEUVONTA 26 löstö saa ansaitsemaansa arvostusta työstään. Kehitysryhmä Siirryin 2009 keväällä työskentelemään ja johtamaan kehitysryhmää. Työntekijänä ja ihmisenä olen mielestäni suoraviivainen toteuttaja, joten tällainen työ on minulle juuri omiaan ja olen suorastaan innoissani tästä työstä. Kehitystyön toteutuneet kustannukset olivat viime vuonna 285 000 euroa. Työni keskeisiä elementtejä ovat muutostöiden suunnitteluun osallistuminen, kustannusten arviointi ja aikataulutuksen laatiminen sekä päättäminen mitä, missä ja milloin on järkevintä tehdä golftoimintaa häiritsemättä. Olen mukana kohteiden määrittämisessä ja mittauksissa. Tilaan materiaalit työmaalle ennakoivasti rajallisten varastopaikkojen vuoksi sekä opastan rekat kippauspaikkaan. Osallistun myös varsinaisiin töihin, kuormaan usein traktoreita, tiivistän, kylvän ja tasaan. Kalustona meillä on ostopalveluna yhdeksän tonnin tela-alustainen kaivukone, tarvittaessa myös 14 tonninen. Yhtiön omana kalustona on traktorikaivuri lähinnä kuormaukseen ja tarvittava määrä traktoreita perävaunuineen sekä 600 kilon tärylevy. Mittauskalustona meillä on kaksitoiminen lasertasain sekä vaakituskone. Ryhmässä työskentelee kolme henkilöä. Myös metsien harvennushakkuita suorittavan metsurin työn ohjaaminen kuuluu työhöni. Pääosin tehtävämme on uudelleenrakentaa Park ja Seaside kenttien lyöntipaikat golfautoteineen. Lyöntipaikkojen rakentamisen lisäksi tehtäviimme on kuulunut vesiesteiden BACKTEE OY OY BACKTEE OY BACKTEE Jorma Eriksson Jorma Eriksson Jorma Eriksson 0500 424424 240424 0500 0500 240240 [email protected] [email protected] [email protected] Purotie 3 B 57 Purotie B 57 Purotie 3 B357 00380 Helsinki 00380 Helsinki 00380 Helsinki kaivamista ja rakentamista, taukokioskin perustusten tekemistä sekä piha ja kivitöitä. Park- kentän lyöntipaikkojen muutostyöt saimme päätökseen viime kesänä ja Seasiden lyöntipaikkojen muutostöiden parissa olemme olleet vuoden ajan. Työpäiväni alkaa klo 6.30 sähköpostin lukemisella kahvin kera, sitten työnjako ja siirtyminen kohteeseen. Usein ensimmäinen tehtävä on arviointia tai mittausta, montako kuormaa vielä menee, jne. Eniten työaikaa vie massojen kuormaus, siirto ja eri kerrosten tasaus.Viikonloppuisin osallistun vuorollani reikien ja teemerkkien vaihtoon kentillämme. Kesälomaa olen pitänyt viikon verran loppukesällä, silloin olen käynyt kiertämässä lähikenttiä mailojen kanssa. Vuosilomaa olen pitänyt tammikuun lopulta maaliskuun puoleenväliin, riippuen tehtävästä työstä ja talvesta. Kahtena viimeisenä talvena työt on lopetettu jouluviikolla paksun lumikerroksen vuoksi, joten lomailua on kertynyt enemmän kuin vuosikausiin. Tällä hetkellä meillä on työn alla Seaside 7:n väylän muutostyöt. Bunkkeri muutettiin ruohopainanteeksi, ruohopainanne bunkkeriksi ja viheriönkumpu ruohopainanteeksi. Kolme viimeistä viikkoa olemme työstäneet metsään uusia lyöntipaikkoja. Työ on pitänyt sisällään louheen tasausta, kiilausta murskeella, tiivistystä, täytehiekan ajoa murskeen päälle, täytemaiden ajoa luiskiin, sadetusputkien asennusta, kasvualustan ajoa, tiivistystä ja tasausta. Seaside 7:nen väylän valmistumisen jälkeen (tiedossa) olevassa ohjelmassa on Seasiden ”takaysin” lyöntipaikkojen uusiminen ja valmista tulisi olla ensi vuoden lopulla. Projektimme ”Park ja Seaside lyöntipaikat kuntoon 2012” on silloin lopussa. Jatko on auki ja päätöksiä ei ole vielä tehty. Uskomme ja toivomme ”näyttöjen” riittävän osakkaille, jotta hyvässä vauhdissa oleva kehitystyö saisi jatkua. Haasteita työssäni Kentänhoito golfpelin keskellä on kaikkialla haasteellista ja hermojen kiristymistä tapahtuu molemmilla puolilla. Toivotaan, että jatkossakin mahdumme kentille samaan aikaan ja pelaajat jaksavat tarpeen tullen Bunkkeriuutiset 3-2011 hetken malttaa ja kentänhoitajat muistavat antaa sopivasti tilaa. Tällä hetkellä en koe ylivoimaisia haasteita työssäni. Paineita ei ole päässyt kertymään, koska on sellainen varmuuden tunne, että tämä homma on hanskassa. Työryhmäni on kokenut ja osaava. Tärkeätä työssämme on tehdä niin hyvää jälkeä, että osakkaat kokevat panostuksensa kenttien kehittämiseen mielekkääksi. Jos toiveemme ja suunnitelmamme toteutuvat, niin kehitystyö muuttuu 2013 laajemmaksi. Tuolloin myös ulkopuolisia urakoitsijoita tarvittaisiin ja se toisi uudenlaiset haasteet työlleni. Toteuttaminen muuttuisi silloin enemmän työn valvomiseksi. Mikä on muuttunut Kentänhoidon konekalusto ei ole muuttunut aikojen saatossa niin paljon kuin voisi kuvitella. 80 – luvun lopulla oli jo ihan kelpo viheriöleikkurit. Jacobsenin Greensking ja Toron Greenmaster olivat lähes samoja leikkureita kuin tänä päivänä. Myös 5yksikköisiä väyläleikkureita oli saata- villa. Suurin kehitys on tapahtunut karheikkoleikkureissa. Vielä 90 – luvun puolivälissä karheikkoja höylättiin metrin levyisillä rimpuloilla ja työtunteja kului! 1995 Jacobsen toi markkinoille HR-5111 mallin, joka mullisti karheikkoleikkuun. Pian kyseinen kone löytyi lähes jokaisen golfkentän arsenaalista. Esikarheikkoja on leikattu yleisesti vasta viidentoista vuoden ajan. Ravinnepuolella on ollut kovaa kehitystä, vaikka kyllä 80 – luvullakin osattiin ja rankkaa kasvua saatiin aikaiseksi Oulun-salpietarilla tai ammoniumsulfaatilla. Kaksikymmentä vuotta sitten ainainen purnauksen aihe oli viheriöiden pitävyys tai niiden pitämättömyys. Silloin viheriöiden leikkuukorkeus oli kireimmässä kisakunnossa 4 milliä. Tosin Sarfvikin vanhalla kentällä hurjasteltiin jo silloin ihan omissa lukemissa. Viimeiset seitsemän vuotta viheriöt ovat olleet liian tahmeita, mutta ilmeisesti riittävän pitäviä. ”Hyvinä vanhoina aikoina” talven runtelemille viheriöille työnnettiin reippaasti evästä, kovasta heinän- kasvusta ei moitittu, vihreydestä kehuttiin. Nykyisin mestarit joutuvat rajoittamaan rankasti alkukesän typenantoa, sillä muuten joutuu kesäkuun iltakierroksilla puttaamaan kaislikossa ja sehän on ihan sietämätöntä! Mutta ilmeisesti pitkään aukkoisen aneemiset viheriöt on sitten pelaajien valinta, kun ei malteta odottaa heinäkuun alkuun. Pienelle mutta äänekkäälle pelaajaryhmälle viheriöiden nopeus on kerta kaikkiaan lähes kaikki kaikessa ja homma on osittain riistäytynyt epäterveille urille. Viheriöjyrät antavat mahdollisuuden jumpata sekaviheriötkin säälliseen kisakuntoon, mutta ei sitäkään parane tehdä joka päivä koko kesän ajan, vaikka sellaisiakin esityksiä on ollut. Mielestäni kentänhoidon taso on noussut vähintään samassa tahdissa kuin pelaajien taso, mutta pelaajien vaatimustaso taas on noussut kuitenkin vielä enemmän. Yhteistyöstä Suoranaista kilpailutilannetta ei lähikenttien kanssa ole, varsinkaan kun HYVINVOINTIALA | KULTTUURIALA | LIIKETALOUDEN ALA | LUONNONVARA-ALA MATKAILU-, RAVITSEMIS- JA TALOUSALA | TEKNIIKAN JA LIIKENTEEN ALA Golfkenttämestarin erikoisammattitutkinto Opintoja voi suorittaa työn ohessa ja niihin sisältyy verkko-opiskelua. Koulutuksen kesto on noin 1,5 vuotta ja laajuus on 60 opintoviikkoa. Etätehtävät ja työssäoppiminen tehdään pääsääntöisesti omille työpaikoille. Tutkinto koostuu viidestä eri tutkinnon osasta, jotka suoritetaan intervalli- ja monimuotokoulutuksena osio kerrallaan. Voit aloittaa opiskelun myös osatutkintona. Lisätietoja: • Pirjo Hotti p. 044 797 0866 • Maarit Knuutinen p. 044 797 4559 • Olga Ovchinnikova p. 044 797 0814 S-postit muodossa [email protected] Koulutus alkaa vuoden 2012 alussa. Kirkkoahontie 115, Seppälä | 87910 Linnantaus www.kao.fi Bunkkeriuutiset 3-2011 27 ei ole mitään myydä, korkeintaan golfelämyksiä. Yritystapahtumien osalta on ehkä jonkinlaista kilpailua ollut. Lähikenttien välillä on kaikkien kanssa hyvä yhteistyö, mutta se jää aikapulasta johtuen lähinnä puhelinkeskustelujen asteelle. Kaikki lähialueen kentät ovat konekalustoltaan omavaraisia ja lainaamistarvetta ei ole esiintynyt. Jäsenet kyllä kommentoivat kerkeästi kenttiä, joissa ovat vierailleet, mutta yleensä positiivisesti. Hienoja Golfkenttiä Olen kiertänyt suurimman osan Suomen kentistä, mutta ihan kaikkialle ei ole vielä tie vienyt. Yhtään mielestäni huonoa kenttää en ole kiertänyt, monta sitäkin parempaa. Itse pidän avarista kentistä, joissa on maltilliset korkeuserot, suuret vastaanottavat viheriöt, joiden pinta näkyy lähestymislyönnissä. En ole onnistunut saamaan hyviä golfelämyksiä pitkillä Championship kentillä, joissa viheriöt on nostettu korkealle bunkkereiden taakse. Teknisesti valioluokan kenttiä ovat nämä suuret hankkeet, joissa suuri taloudellinen panostus kyllä näkyy; Kytäjän kentät, Linnagolf, Hirsala ja varauksin Vierumäen Cook. Minulle mieluisia kenttiä (pelaamistani) ovat esimerkiksi Lohjan molemmat kentät, Nordcenter Benz, Wiurila ja Ringside. Pickalan kenttiä olen jäävi arvioimaan. Kolmen parhaan kentän joukkoon mahtuu ensimmäiseksi Kytäjän Northwest. Sisääntulo on todella hieno ja hyvin muotoillut viheriöt ja kaikki esteet on näkyvillä ja rakentamisen laatu on korkealla tasolla. Kytäjän toinen kenttä ei mahdu listalleni vain ja ainoastaan liian monen nostetun sokkoviheriön vuoksi. Toinen on Lohjan Kalkkipetteri, jossa on todella suuret ja vastaanottavat viheriöt ja muutenkin tosi reilu kenttä. Kolmanneksi laitan Vierumäen Cook kentän ”ainutlaatuisen” maaston ja kivan layoutin ansiosta. Pelaamisestani Lapsuuden kotini oli Kotkan Vanhan kentän liepeillä ja siellä tuli kyllä pal- • MAANRAKENNUS – Isoja ja pieniä koneita • SALAOJITUS – Isoja ja pieniä koneita • MURSKAUSJYRSINTÄ/JÄÄNJYRSINTÄ • VÄYLÄHIEKOITUS MASIINERI OY A. Leino Ahmoontie 319, 03620 Karkkila puh/fax 09-2258 100, 0400 478 302 [email protected] www.masiineri.fi LÄHETÄ MAA MAA–– JA KASTELUVESINÄYTTEET MEILLE n en e i n i s yy ila l t t a ma An m a Oy Hortilab Ab Vaasantie 41 jon vietettyä aikaa, mutta laji ei kuitenkaan vielä silloin tarttunut. Pelaamisen aloitin tammikuussa 1990 Floridassa, mistä myös hankin upouudet Golden Ramit.Harrastusta jatkoin sitten Hyvinkään kentällä. Pelasin aktiivisesti joka viikonloppu kilpailuissa, tasoitus painui lähelle kymppiä. Pickalaan mentyäni pelaaminen väheni vuosi vuodelta ja viime vuonna minulle tuli vain 15 kierrosta. En enää osallistu vakavahenkisiin kilpailuihin, mutta kutsukilpailuihin osallistun innokkaasti. Tasoitus on noussut vuosien kuluessa 7,6:sta yli kahdentoista eikä takalautaa ole näkyvissä. Tavoitteita ei sinänsä ole, mutta joskus kun on aikaa, sitten isketään veteraanisarjassa. Myöhemmin Golden Ramit ovat vaihtuneet Ping Zing rautoihin vuodelta 1997. Pisin maila on Taylor Made Burner ihan parin vuoden takaa ja uusimpana hankintana Pingin ”reskari”, joka on johtanut minut nimestään huolimatta useammin vaikeuksiin kuin pelastanut.Muu perhe ei juuri harrasta golfia, he vain ”hevostelevat.” Marjo on tosin Vihti Golfin jäsen ja pelasi viimeksi golfia kaksi vuotta sitten Katinkullassa. Tulevaisuuden haaveet Toivon saavani jatkaa Pickalan kenttien kehittämistä. Uskoisin jaksavani tätä työtä eläkeikään saakka ainakin henkisesti, mutta fyysisesti en mene takuuseen. Tosin työkaverit ovat luvanneet hitsata pienen puskulevyn rollaattoriin, jos askel alkaa painaa liikaa. Siviilipuolella perheen naisilla on haaveena pieni maapaikka, jossa hevosen pito olisi mahdollista ja itse pääsisin Hansuksi sinne. Mutta ne hinnat ovat täälläpäin ihan tavoittamattomissa. Sitten eläkkeellä ollessa on haaveena mennä golfkentälle aamuisin, noitua pullakahvin hinta ja lähteä pelaamaan seniorien viikkokilpailuun. Kierroksen jälkeen istutaan muiden supersenioreiden kanssa terassilla ja taivastellaan miksi kenttää ei voi leikata takaperin. Ja missä ne tulokset viipyy, ei tässä ole aikaa koko päivää odotella. 64200 Närpiö Puh 06-3474250 Fax 06-3474260 S-posti: [email protected] 28 Bunkkeriuutiset 3-2011 TA PA HT U MA KA L E NT E R I FGA:n tapahtumakalenteri vuodelle 2011 11. – 13. Elokuuta Lepaan puutarhamessut. Paikkana Lepaa, Hattula. Virallisesti Fga ei ole mukana näillä messuilla mutta käykää ihmeessä vierailemassa FGA:n yhteistyökumppaneiden luona, joista moni on varmasti paikalla. 28. – 29. Syyskuuta Mestaryyskilpailut 2011. Peliareena Pickala Golf 30. Marraskuuta Fga:n syyskokous. Tarkka aika ja paikka ilmoitetaan myöhemmin. 30. Marraskuuta – 2. Joulukuuta Laivaristeily. Välillä Helsinki – Tukholma ja paikkana laiva HARROGATE 2012 FGA pyrkii järjestemään opintomatkan Harrogateen ja alustava päivämäärä matkalle on 22. – 25. Tammikuuta 2012. Matkan arvioitu hinta olisi noin 500 – 600 €. Olemme alustavasti kaavaillut noin 20 hengen porukkaa ja alustavat ilmoittautumiset saa laittaa sähköpostiosoitteeseen [email protected]. Jos kiinnostuit ilmoita itsesi mukaan. Lisätietoa tulee seuraavassa lehdessä ja mahdollisesti yhdistyksen internet sivuilla. Lisäksi asiasta voi myöhemmin kysellä sähköpostitse matkanjärjestäjiltä. Peter Gilbert [email protected] Mika Nurminen [email protected] I L M O ITTA JAT Koneet, Laitteet, Tarvikkeet Siemenet Golden Pro Oy 09-2411 020 Hako Ground & Garden Oy 040-5874 045 J-Trading Oy 020-7458 600 NH-Koneet Oy 044-2700 374 Lemminkäinen 020-71 5000 S.G. Nieminen Oy Maa-ainekset Neuvonta Sibelco Nordic Oy Ab 010-2179804 Urakointi, Palvelut Masiineri Oy Backtee Oy 09-5028 238 Lannoitteet Arctic Nature Product Berner Oy Hortilab Oy Ab 050-5708 572 0500-558 801 06-347 4251 Koulutus 0400-478 302 0500-424240 Kainuun ammattiopisto Hamk 08-6165 6602 03-6461 Mikäli haluat FGA:n tiedotteita sähköpostiisi, niin lähetä sähköpostiosoitteesi jäsensihteerille [email protected] Bunkkeriuutiset 3-2011 29 KOLUMNI ”Meillä ei oo aikaa tä Olen kuullut tuon lausahduksen sivustaseuraajana tai lausahduksen kohteena kerran kuin useammin. Ei ole aikaa, millä usein on tarkoitettu että ei ole tarpeeksi työntekijöitä. Monessa tapauksessa mielestäni kumpaakin olisi ollut vallan mainiosti, kyse on vain organisoinnista. Olen ollut sen suhteen erittäin onnekas, että olen päässyt työskentelemään eri tasoisilla ja kokoisilla kentillä. Suurista kentistä (enemmän kuin perinteinen 18 väylää) olen nähnyt työntekijöiden määrän suhteen lähes ääripäät, pienemmillä kentillä jo budjetista johtuen erot eivät tietenkään ole niin suuret. Minne se aika sitten oikein katoaa? Monesti kauden aikana se kiire syntyy siitä, että ns. mopo lähtee käsistä; raffit pääsevät rehottamaan siellä kentän etäisimmässä päässä tai että ylemmältä taholta laitetaan tärkeysjärjestys uusiksi, luodaan projekteja jotka voisi hoitaa vaikkapa vasta siellä kesän lopussa kun leikkuurumba rauhoittuu. Kun lopulta luodaan keinotekoinen paniikki, mennään siihen mukaan ja ruvetaan sähläämään sen sijaan, että laitettaisiin uusi kuuppa jäitä hattuun ja mentäisiin eteenpäin hoitaen ne listalla oikeasti tärkeimmät asiat ensin kunnolla. Korjataan hoitovirheitä hoitovirheillä. Pelaajan silmin kenttä on hyvin hoidettu, kun greenit ovat ummessa ja johdonmukaiset, väylät leikattu, teet kunnossa ja raffit pelattavalta alueelta matalana. Niin ja ne bunkkerit. Aikaa ja työvoimaa saa kyllä kulumaan jos laitetaan vaikkapa kaksi kesäpoikaa liimailemaan ”haravat bunkkeriin” tarroja samalla kun annetaan kentänhoitajan lapioida yksin bunkkerin kantteja. ”Ei oo nyt ketään auttamaan”. Sitä voi myös tuhlata laittamalla joka viikko, tai mahdollisesti joka päivä, kokonaan asiaan perehtymätön henkilö oppimaan koneen käyttöä ja järkevää tapaa leikata. Valehtelematta millään tavoin olen todistanut kuinka tällä tapaa saadaan kokematon raffikuski käyttämään vartin alueeseen kolmisen tuntia. Tärkeintä tässäkin tapauksessa oli se, että kone oli käynnissä ja pyöri kentällä sen sijaan että kuinka siistiä ja tehokasta jälkeä se sai aikaan. Tai että annetaan muuten vain kesäpoikien näyttää kiireisiltä; annetaan heidän valikoida työnsä ja työkumppaninsa. Hyvin äkkiä muodostuukin pareja ja ryhmiä jotka kyllä hymyssä suin ajelevat ympäri kent- 30 tää mutta kukaan ei tiedä että mitä he tekevät ja missä ajassa. Onko sen kantojyrsintämontun täyttöön järkevä päästää kolme kesäpoikaa muutamaksi tunniksi? Meneekö kolmen neliön nurmettamiseen oikeasti kaksi työntekijää ja yksi päivä Mitä enemmän tekijöitä yhden projektin kimpussa ei tarkoita sitä, että työntekijöiden määrä tarkoittaisi laadultaan parempaa ja nopeampaa työtahtia. Projektista riippuen, kun liioitellaan työntekijöiden määrällä, projekti hidastuu. Tärkeää on myös se, ketä laitetaan tekemään sitä projektia; kymmenen kesäpoikaa vai pari ammattitaitoista kentänhoitajaa ja vielä mieluummin vaikkapa yksi kentänhoitaja kahden kesäpojan kanssa ahkeroimaan? Ensisijaista ajan säästämisessä on se, että luottohenkilöille jaetaan vastuualueet; valitaan henkilöt heidän omien vahvuuksien mukaan ja käytetään niitä hyväksi. Annetaan vastuuhenkilöille mahdollisuus muokata oman vastuualueen omat viikkorutiinit ja jaetaan heille pari kättä siihen avuksi; näin vältytään siltä arpomiselta että kuka hoitaa ja mitä, sen lisäksi, että joka kerta ei tarvitse opettaa perusasioita uusiksi sille uudelle projektiin tulevalle. Apukädet ovat vastuussa vastuuhenkilöille, vastuuhenkilöt apulaiskenttämestarille/reille ja apulaiskenttämestari/t kenttämestarille. Omalla kentällä vastuullani on (tähän ne rummut ja fanfaarit :D) bunkkerit. Perinteisesti tätä perin väheksyttyä, mutta yhtä oleellista osaa kuin mikä tahansa muu alue kentästä, hoitaa kauden aikana yleensä vain se yksi kesäpoika. Päivästä toiseen sitä samaa vatkaamista ja reunojen haravointia. Kun lopulta juolavehnä ja voikukat ovat tehneet temppunsa, laitetaan kiireellä töihin joku random kitkentäpartio ja siihen perään siimapojat skalppaamaan ne bunkkerien reunat. Tätä samaa kaudesta toiseen kunnes on lopulta pakko laittaa se kanttauspartio suorittamaan sitä vastenmielistä tehtävää. Omalla kohdalla ratkaisu tähän on ollut se, että bunkkeripojalla on tietyt päivät, jolloin päivästä riippuen tehdään bunkkerien vatkaus, kriittisten alueiden flymous , kitkentä tai reunojen haravointi. Avuksi olen saanut siimapojat (2) flymoamaan kaikki bunkkerien reunat ja puhaltamaan leikkuujätteet pois bunkkerista kerran viikossa. Kun rytmiin pääsee, jokainen hoitokerta on nopea; ei tarvitse hoitaa yhdellä kertaa koko Bunkkeriuutiset 3-2011 lläseen” kentän ongelmia vaan ainoastaan yksittäisiä ongelmakohtia. Tällä saadaan pidettyä myös mielenkiinto yllä tehtävää työtä kohtaan, jokainen työpäivä on hiukan erilainen. Kaikki tämä on järjestetty niin, että ”priimakunto” on aina viikonloppu. En väitä että omalla kohdalla bunkkerien kunnossa oltaisiin vielä siinä missä haluaisin, mutta muutos on parempaan päin; jokainen hoitokerta helpottaa seuraavaa. Toinen alue, missä monesti kuulee mopon lähteneen käsistä, on raffit. Suuri osa pelaajista pelaa suurehkolla tasoituksella; pallo lentää miten sattuu. Pallon etsimiseen menee aikaa ja se taas hidastaa peliä. Kenties heti maanantaina kannattaisi laittaa raffikuskit ajamaan joka ikisen väylän ympäri se kaksi, kolme tai neljä kierrosta, jonka jälkeen tiistain voi käyttää niihin lyöntipaikkojen ympäryksiin ja muihin vähemmän tärkeisiin alueisiin. Tärkeää pelaajille on kuitenkin ne leikatut raffit siellä väylän välittömässä läheisyydessä ja vain murto-osa sinkoaa pallonsa sille sektorille 150 metriä eteenpäin +150 metriä oikealle/vasemmalle. Loppuviikon voi käyttää raffien pelattavan osan (se kahdesta neljään raitaa väylän ympäri) matalana pitämiseen ja ei niin tärkeiden alueiden alas leikkuuseen. Tähtäimenä viikonlopun priimakunto. Väitän että tällä myös leikkuujätteen kertyminen vähentyy merkittävästi ja kenttä pysyy siistimmän näköisenä. Väylät. On tapauksia, jossa joka ikinen arkipäivä kentälle lähtee neljä väyläkonetta kuskeineen ja kun he ovat saaneet työnsä tehtyä, he lähtevät uudelle kierrokselle leikkaamaan pois aamun kosteudesta johtuvat leikkuujätteet. Tajutonta työvoiman tuhlausta, etenkin kun lopulta työntekijät oppivat rytmittämään työpäivänsä niin, että yhdeksän väylän leikkaamiseen menee tasan koko päivä. Omalla kohdalla pelaajana mikään ei harmita niin paljon kuin se peliä viivästyttävä kone tai sen pörinä. Keinoja, olosuhteita ja tapoja on tietenkin monenlaisia, mutta loppujen lopuksi kyse on vain asioiden järjestelystä. Tämä ei ole mitään ydinfysiikkaa, jossa kenttämestarin täytyy naama punaisena ajella ympäri kenttää valvomassa jokaista yksittäistä työntekijää. Vastuun ja työvoiman oikealla jakamisella pääsee jo aika pitkälle. Loppujen lopuksi pelaajia vartenhan me olemme töissä. Jean Johansson Bunkkeriuutiset 3-2011 31 KUTSU FGA ry:n syyskokoukseen Suomen Golfkentänhoitajien Yhdistyksen sääntömääräinen syyskokous vuonna 2011 pidetään keskiviikkona 30. marraskuuta kello 14.00 alkaen. Kokouspaikka on Berner Oy:n toimitilat, Käyntiosoite: Eteläranta 4 B, 00130 Helsinki. Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat. Vapaa- ja kunniajäsenten esittäminen ja hyväksyminen: esitykset ja ehdotukset hallitukselle mielellään etukäteen 23.11.2011 mennessä Tervetuloa! Hallitus