Bunkkeri-Uutiset 2-2012 - Suomen Golfkentänhoitajien Yhdistys
BUNKKER UUTISET 2 • 2012 SUOMEN GOLFKENTÄNHOITAJIEN YHDISTYS VIHERIÖ teemanumero ● ● ● ● ● Nopean viheriön perusteet Veren käyttö viheriöillä Hybridileikkurit Toro ja Jacobsen Viheriönhoito Skotlannissa Viheriöiden tärkeys pelaajalle · FINNISH GREENKEEPERS´ ASSOCIATION MATKALLA KENTÄNHOITAJAKSI Kesähessusta kentänhoitajaksi KUSTU Golden Pron puuhamies ARVOSTUSTA LUONNOLLE FEGGA:n seminaari Prahassa BUNKKER UUTISET Bunkkeri-Uutiset on Suomen Golfkentänhoitajien Yhdistys – Finnish Greenkeepers´ Association ry:n virallinen jäsenlehti ja alan ammattilehti, joka jaetaan kaikille yhdistyksen jäsenille ja golfkentille. Lehti ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Sisällysluettelo Päätoimittajan pääkirjoitus . . . . . . . . . . . . . . . . Puheenjohtajan pääkirjoitus . . . . . . . . . . . . . . . Feggan kokous . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . Teemana Viheriö . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . Gustav "Kustu" Weckström . . . . . . . . . . . . . . . . Neste-pienmoottoribensiiniä pienkoneisiin . . . . Golfkentänhoidon tutkintotoimikunnan palsta . Matkalla kentänhoitajaksi . . . . . . . . . . . . . . . . . GKM5 opintoretki Skotlantiin . . . . . . . . . . . . . . Tuoteuutisia . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . Ilmoittajat, Nimityksiä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 4 . 6 . 8 12 21 25 27 28 32 36 38 Lehdessä julkaistut kirjoitukset eivät välttämättä edusta yhdistyksen virallista kantaa. FGA ry – Suomen Golfkentänhoitajien yhdistys Suomen Golfkentänhoitajien yhdistys – Finnish Greenkeepers Association r.y. kokoaa yhteen ammatikseen golfkenttiä hoitavat henkilöt. Tavoitteena on edistää heidän työhönsä kuuluvia asioita sekä harjoittaa ammatillista tiedotus- ja koulutustoimintaa. Yhdistyksen virallinen osoite: FGA ry c/o Tuukka Mönttinen Mäntytie 5 D 3 03100 Nummela Yhteystiedot Y-tunnus: 1461131-2 Puheenjohtaja Tuukka Mönttinen Vihti tuukka.m(at)gmail.com 040 766 43 94 Varapuheenjohtaja Tommi Turunen Vihti tommi2.turunen(at)gmail.com 045 7731 3141 Sihteeri Pasi Sallinen Siilinjärvi pasi.sallinen(at)tarinagolf.fi 020 187 8709 Jäsensihteeri Pasi Voutilainen Oulu jasensihteeri(at)fga.fi 050 521 86 29 Rahastonhoitaja Timo Puusaari Vantaa timo.puusaari(at)keimolagolf.com 040 705 6372 Laskutusosoite: FGA ry c/o Timo Puusaari Keimola Golf Kirkantie 32 01750 VANTAA Osa-aikainen toiminnanjohtaja, Bunkkeri-Uutisten päätoimittaja ja ilmoitusmyynti Esa Hukkanen Helsinki esa.hukkanen(at)fga.fi 040 845 6449 Koulutustoimikunta Pasi Sallinen. Tommi Turunen, Petteri Lehmuskoski Ympäristötoimikunta Ora Paloheimo, Tommi Turunen Kilpailutoimikunta Tommi Turunen, Sami Lahti Kansainvälisten asioiden toimikunta Peter Gilbert, Tuukka Mönttinen Internet-toimikunta Pasi Voutilainen, Esa Hukkanen Tapahtumatoimikunta Hallitus, Esa Hukkanen Lehtitoimikunta Hallitus, Esa Hukkanen Jäsenet Ora Paloheimo Vammala ora.paloheimo(at)lakesidegolf.fi 040 716 2364 Bunkkeri Uutisten aineistojen eräpäivät ja ilmestyminen numerot 1 – 4 Peter Gilbert Kuusankoski peter.gilbert(at)koskigolf.fi 050 564 8152 lehti lehti lehti lehti Sami Lahti Turku sami.lahti(at)auragolf.fi Tekstiaineistot päätoimittajalle tai taittajalle sähköpostina [email protected] tai [email protected] 1 2 3 4 26.1.201214.2.2012 2.5.201222.5.2012 28.6.201217.7.2012 10.10.201230.10.2012 Taitto Forssa Print Paino Forssa Print 03 4155 677, fax 03 4155 726 Faktori Hannu Kurkikangas [email protected] 03 41 551 Asiantuntijapalvelut 30 vuoden kokemuksella. Turfco TriWave 60 Tarkkuuskylvökone kelluvilla kylvöyksiköillä Rink DS 3800 katelevitin 3,8 m³ sivukuljettimella, sopii myös talvikäyttöön Smithco Kaikenkokoiset ruiskuautot Raven SCS440 tietokoneohjatulla ruiskujärjestelmällä Verti Drain Concorde Turf Tidy 3000 Erinomainen pystyleikkuri ja harjalaite 3 m³ säiliöllä Nopea syväilmastaja hydraulisella työsyvyydensäädöllä Oy J-Trading Ab Kuriiritie 15, 01510 VANTAA puh. 020 7458 600 fax 020 7458 650 www.j-trading.fi P Ä Ä K I R J O IT U S ● Päätoimittaja Viheriöt ja ympäristö Pitelet kädessäsi Bunkkeri-Uutisten ensimmäistä teemanumeroa. Lehden teema on viheriö, joten lehdestä löytyy erilaisia viheriöaiheisia artikkeleita – toki muitakin aiheita käsitellään. Kokoamalla yhteen numeroon useampia saman aihealueen tekstejä haluamme helpottaa juttujen löytämistä tulevaisuudessa. Enää ei tarvitse muistaa, missä numerossa ”se mielenkiintoinen juttu veren käytöstä viheriöillä” oli, vaan riittää, että löytää lehden, jonka kannessa on VIHERIÖ-teksti. Viheriöiden Riittää, että löytää lehden, jonka kannessa on VIHERIÖ-teksti. lisäksi tässä numerossa käsitellään joka puolella paljon puhuttavaa ympäristöasiaa. Syngenta toteutti viime syksynä tutkimuksen siitä, mitä pelaajat arvostavat golfkentässä ja tärkeimmiksi tekijöiksi nousivat viheriöiden ja väylien tasaisuus ja taudittomuus. Sen sijaan kauniin vihreä väri ei enää ole pelaajille erityisen tärkeä – ainakaan tutkimuksen kohdemaassa Isossa-Britanniassa. Syngenta esitteli tutkimuksensa helmikuussa Prahassa pidetyssä FEGGA:n seminaarissa, jossa ympäristöasiat olivat muutenkin puheenaiheena. Muiden muassa GEO:n ja R&A:n edustajat puhuivat siitä. Syngentan tutkimuksesta voit lukea lisää tästä lehdestä, samoin FEGGA:n seminaarista ja sen yhteydessä pidetystä pohjoismaisten kentänhoitajien yhdistysten kokouksesta. Tässä numerossa alkaa juttusarja, jossa seurataan nuoren kentänhoitajan matkaa kesätyöntekijästä kentänhoidon ammattilaiseksi. Seurannan kohde on Lepaalla opiskeleva ja Hill Side Golfissa työskentelevä 20-vuotias espoolainen Mikke Merinen, joka esittelee itsensä juttusarjan ensimmäisessä osassa. Mikke pitää opiskelustaan päiväkirjaa ja raportoi lehden tulevissa numeroissa lisää opintojensa etenemisestä. Edelliseen numeroon verrattuna lehden ulkoasuun on tehty lisää muutoksia. Kannessa esitellään lehden sisältöä muutamalla otsikolla ja muutenkin kannen asettelua on hieman muutettu. Lehden sisällä muutoksen kokivat otsikot, joiden fontti muutettiin perinteisemmäksi ja selkeämmäksi. Lisäksi kuvien käyttötapoja on pohdittu ja teksteistä nostettu esille huomiokohteita, jotta lukija näkee, minkä tyyppisiä asioita tekstissä käsitellään. Lisää teemanumeroita on luvassa jatkossa. Vielä ei ole varmaa, onko jokaisella lehdellä oma teemansa, vai tehdäänkö niitä harvemmin. Kerro mielipiteesi tästä ensimmäisestä teemanumerosta golfkentänhoitajien Facebook-yhteisössä tai suoraan osoitteeseen [email protected]. Myös muuta palautetta – kriittistä ja rakentavaa tai positiivista ja kannustavaa – voi lähettää samojen kanavien kautta. Kiitos kaikille tähän mennessä palautetta antaneille! Teistä on ollut suuri apu lehteä suunniteltaessa. Mukavaa alkavaa kesää kaikille golkenttätyöntekijöille! Päätoimittaja Esa Hukkanen PS Olen matkoilla enkä vastaa puhelimeen ennen Juhannusta. Yhteyttä voi ottaa osoitteen [email protected] kautta. 4 Bunkkeriuutiset 2-2012 Väri, johon voit luottaa John Deere 8700 -väyläleikkuri • Leikkuukelojen nopea säätö • Suuri leikkuutehokkuus • Erinomainen leikkuujälki myös kosteassa ruohossa • Kuljettajaystävälliset hallintalaitteet • Innovatiiviset ratkaisut leikkuuyksikön rakenteessa Ympäristökonemyyjä Veli Sintonen [email protected] puh. 010 76 83425 www.agrimarket.fi www.deere.fi JD_bunkk175x262.indd 1 7.5.2012 11:29:35 P Ä Ä K I R J O IT U S ● Puheenjohtaja Parempiin tuloksiin vähemmällä työllä No eipä päästy tästäkään talvesta peruskaavalla kesään. Jälleen kerran lunta tuli koko Suomessa kaikkien mittareiden mukaan tarpeeksi. Tammikuussa näytti vielä suhteellisen hyvältä. Ja sitten se helmikuu, lunta tuli parissa viikossa noin kolme kertaa enemmän kuin koko tammikuussa yhteensä. Lisäksi eteläisessä Suomessa saimme mukavan räntäkuuron tammikuun alussa, mikä aiheutti tietysti viheriöille jääkerroksen. Maaliskuussa alkoi jälleen kerran ne etelän epäviralliset arpajaiset lumen linkoamisesta ja ennen kaikkea siitä, milloin sen tekee. Pahoja henkiä ja hajuja alkoi muodostua helmi- maaliskuun vaihteessa. Ottaako riski tuulikuivumisesta Brittein saarilla linksja kylmistä pakkasöistä vai odottaako sitä, tekeekö jääpolte omat harminsa. No tällä hetkellä näyttäisi kenttiä leikataan kerran kuitenkin siltä, että moni kenttä on selvinnyt talveskolmessa viikossa. ta hyvin. Ensimmäisenä kentän avasi tänäkin vuonna Vihti Golf 28. maaliskuuta. Perässä seurasivat Bjärkas Golf 29.maaliskuuta ja Meri-Teijo 30. maaliskuuta. Yleisesti ottaen kentät ovat kuulopuheiden mukaan tänä vuonna huomattavasti paremmassa kunnossa kuin viime vuonna. No syksy näyttää, miten meidän kävi. Syngenta teki tutkimuksen siitä, miten pelaajat arvostelevat kenttiä. Golfkentän arvostelutkriteerit ovat selvästi muuttumassa. Monien tutkimusten mukaan golfin pelaajat arvostavat nykyään vähemmän viheriönopeuksia kuin pallon rullaamista tasaisesti viheriöillä. Myös vihreä väri on jäämässä pikku hiljaa hieman taka-alalle. Tämä mahdollistaa meille kentänhoidon ammattilaisille kentänhoidossa uusia lähestymistapoja, jotka itse asiassa tukevat toinen toistaan. Maailmalla rölli-buumi alkaa pikku hiljaa väistyä ja mikäs muu kuin nata on tulossa tilalle. Monet kentät maailmalla ovat alkaneet suosia täydennyskylvöissä röllien seassa nataa. Syitä tähän on monia; vähäisempi lannoituksen, kastelun, torjunta-aineiden ja jopa hoidon tarve. Leikkuukorkeudeksi riittää 4-4,5 mm, ja nopeudet voivat helposti olla samaa luokkaa kuin 3 milliin leikatulla rönsyröllillä. Lisäksi leikkuutiheyttä voidaan harventaa ja tilanteen vaatiessa leikkuun sijaan voidaan jyrätä. Näin säästyy teriä ja työtunteja yksiköiden parissa. Talven kestävyydeltään nadan on todettu olevan myös hyvä. Skotlannissa viheriöt leikataan kolme kertaa viikossa. Tiedän, että Suomen kesän pitkät päivät muuttavat yhtälöä, mutta ajatuksen tasolla voitaisiin miettiä, josko leikkuu kertoja voisi nadan käytöllä vähentää myös meillä Suomessa. Sitten hieman lannoituksesta. Tässä hieman kärjistetty yhtälö: paljon typpeä = paljon työtä. Niin kuin kaikki tietävät, typpi potkii heinän kasvuun. Usein lannoitebudjettia suunniteltaessa unohdetaan se toinen puoli lannoituksen merkityksestä. Lannoitteilla pyritään tuottamaan kasvua, mutta väitän, että monesti jää miettimättä se toinen puoli paperista. Mitä jos lannoittaa liikaa? Liikaa lannoittaessa aiheuttaa itselleen kuluerän joka kasvaa moninkertaisesti. Ensin on käytetty ”varmuuden” vuoksi ylimääräistä, tai niin kuin suomalaiset sanovat, ”tarpeeksi” lannoitteita, joka yleensä tarkoittaa, että ruoho varmasti kasvaa. Ja kun ruoho kasvaa, sitten tarvitsee leikata. Varsinkin väylillä leikkaaminen on aikaa ja rahaa vievää työtä. Suomessa leikataan väylät keskimäärin n. kolme kertaa viikossa. Brittein saarilla links-kenttiä leikataan kerran kolmessa viikossa. En sano nytkään, että meidän pitäisi pyrkiä täysin samaan, mutta miettikää, jos tuosta kolmesta kerrasta viikossa saisi edes yhden kerran pois. Omalla kentälläni laskin, että jos leikkaisimme kolmen kerran sijaan kaksi kertaa viikossa, säästäisimme pelkästään kesä-, heinä- ja elokuun aikana noin 200 työtuntia. Tuon ajan voisi käyttää vaikka bunkkereihin. Lannoitesuunnitelmaa tehtäessä pitäisi siis muistaa, että lannoittamisella aiheutetaan lisää työtä. Sen sijaan, että isketään kunnon määrä kerralla, tulisi suosia joko pieniä kerta annoksia tai lannoitteita, jotka vapauttavat typpeä hitaasti ja hallitusti maaperään. Tuukka Mönttinen Puheenjohtaja 6 Bunkkeriuutiset 2-2012 FEGGA:n kokous Tsekin Tasavalta, Praha 16.–18.2.2012 TEKSTI: TUUKKA MÖNTTINEN, PETER GILBERT Tänä vuonna Euroopan golfkentänhoitajien yhdistykset kokoontuivat Tsekin tasavaltaan Prahaan. Paikalla oli kentänhoitoyhdistysten edustajia 19:stä eri maasta. Suomesta paikalla oli Tuukka Mönttinen ja Peter Gilbert. Yhdistysten lisäksi paikalla oli myös suuri joukko yhteistyökumppaneita. tää muutakin kentästään kuin sen, paljonko käyttää typpeä per hehtaari eri alueilla, tämä kannattaa käydä täyttämässä – jos vain englanti sujuu. Lisäksi Steve kertoi erilaisista mittausmenetelmistä, joita he ovat kehittäneet kentille. Mielenkiintoisim- Golf Tsekeissä ja golfkentän terveys Ohjelma alkoi perinteisesti torstaiiltana FEGGA:n puheenjohtajan Stig Perssonin puheenvuorolla. Myös toiminnanjohtaja Dean Cleaver, Tsekkien kentänhoitajayhdistyksen puheenjohtaja Mighal Voigts ja Tsekkien golfliiton puheenjohtaja esittäytyivät. Oma puheenvuoro oli myös R&A:n golfkentänhoitopuolen johtajalla Steve Isaacilla, joka oli muutama vuosi sitten R&A:n Benchmarkkausjärjestelmän takana. Ensimmäisenä hän myönsikin, että vaikka tuo ollut ja mennyt benchmarkkaus toi heille tärkeää tietoa kentänhoidosta ja sen rutiineista, oli se aivan liian työläs ja yksityiskohtainen kenttämestarille. Tällä hetkellä he ylläpitävät golfkentänhoitosivua osoitteessa www. randa.org/thegolfcourse. Haastatteluja ja raportteja löytyy kentiltä ympäri maailmaa. Sivustolle on myös tulossa osio nimeltään Golf Course Health Tracker eli vapaasti suomennettuna golfkentän terveysseuranta. Ensimmäisen osion täyttämiseen menee noin tunti, jonka jälkeen ohjelma tekee vastatuista osa-alueista diagrammit, joista voi tehdä helposti johtopäätöksiä sekä tarvittavia muutoksia kentänhoitoon. Jos haluaa tie- 8 Bunkkeriuutiset 2-2012 massa videossa pallo laskettiin samasta rännistä kymmenen kertaa kohti reikää kaikki samalla tavalla, mutta kuinka ollakaan yksi pallo kymmenestä ei mennyt sisään. Sitä sopiikin sitten miettiä, mitä sen pallon kohdalla tapahtui. GEO-sertifiointi GEO:n puheenvuoron käytti Benjamin Warren. Suomessa on käyty keskustelua GEO:n puolesta ja vastaan moneen otteeseen - ennen kaikkea siitä, mitä hyötyä siitä voi olla klubille. Hyvänä esimerkkinä tästä on eräs sveitsiläinen kenttä, joka sertifioinnin saatuaan sai yhteydenoton National Geographic -lehdeltä, joka halusi tehdä kentästä jutun. GEO:n suurin ajatus on se, että se pistää kentällä työskentelevät miettimään asioita sellaiselta kantilta, mitä ei normaalipäivänä tule ajateltua. Ennen kaikkea järjestelmää seuratessa voi tehdä huomattavia säästöjä, kun kaikki data on helposti seurattavissa. Kahdessa aktiivisessa viikossa koko järjestelmä on saatu pakettiin. Sen jälkeen jokainen voi itse päättää, viekö kentän sertifiointiin, jossa ammattilainen tulee vielä kertomaan, mitä voisi miettiä tehtävän erilailla. Lähtökohta GEO:ssa ei ole käyttää ylimääräistä rahaa vaan päinvastoin. Järkevillä investoinneilla voi säästää rahaa kymmenessä vuodessa isoja summia. Yhtenä käytännön esi- FEGGA:n seminaari pidettiin 1225 vuotta vanhassa Brevnovin luostarissa Prahassa. merkkinä Stig Persson kertoi, kuinka oli investoinut kentällään pahvipaalaimeen. Ennen kenttä joutui maksamaan siitä, että kuorma-auto kävi kahden kuukauden välein tyhjentämässä pahvinkeruulaatikot. Nykyään auto käy kerran vuodessa ja kenttä saa rahaa pahvipaaleista. Sama käytäntö on olemassa Suomessa. Pahvipaalit ovat valmista materiaalia energiantuotantoon toisin kuin irtopahvi. Lisätietoa GEO:sta saa osoitteesta www.golfenvironment.org FEGGA:n pääyhteistyökumppaneiden vuoro GEO:n jälkeen astuivat vuoroon pääyhteistyökumppanit. David Harrison Campey Turfilta puhui siitä, miten koneidenkäytön ja tehokkuuden merkitys on kasvanut kentillä huomattavasti. Taantuman aikana ensimmäiseksi maailmalla lopetettiin väylähiekoitus korkeiden kustannusten takia ja vaihdettiin työmenetelmää. Jalkapallokentille jo lähes vakiintuneessa menetelmässä käytetään ilmastuskoneen tapaista konetta, joka ilmastuksen lisäksi nostaa hiekan kuidun alta takaisin pintaan. Näin kierrätetään jo olemassa olevaa hiekkaa pinnan alta takaisin pinnalle. Valitettavasti tämä toimii ainoastaan kentillä, joissa on hiekka kasvualustana. Martin Benz John Deereltä kertoi uudesta JKI päivityksestä joka koskee jo paria maata Euroopassa. JKI eli Julius Kuhn-Institut toimii Saksassa ja valmistaa käytännössä lakiehdotuksia ja säädöksiä Saksan valtiolle. Tällä kertaa toimeksianto koski kasvinsuojeluruiskuja ja niiden ominaisuuksia ja varustelutasoa. Olennaisimpana osana on, että ainakin uusissa ruiskuissa tulee olla erikseen tankki, jonka kautta Nykyään auto käy kerran vuodessa ja kenttä saa rahaa pahvipaaleista. Bunkkeriuutiset 2-2012 9 Euroopan kentänhoitajien yhdistysten edustajat kokoontuivat yhteiseen seminaariin Prahaan helmikuussa. lisätään kemikaalit isoon tankkiin, ja että suuttimien täytyy myös olla määräysten mukaisia. Lisäksi kuljettajalla täytyy olla tutkinto ruiskuttamiseen – tämä määräys on tulossa myös Suomeen. Vaikka JKI toimiikin Saksassa, on se osa isompaa organisaatiota ENTAM:ia eli European Network for Testing of Agricultural Machines. ENTAM taas on Euroopan Unionin käyttämä järjestö, joka laatii direktiivit EU:n puolesta. Tällä hetkellä JKI-standardi on jo käytössä Saksassa, Sveitsissä, Itävallassa, Belgiassa ja Hollannissa. Näiden lisäksi se on esitelty Italiassa ja Ruotsissa. Lyhyenä johtopäätöksenä voidaan todeta, että on vain ajan kysymys, kun Suomi on osa tuota listaa. Lisää näistä säädöksistä kuulemme varmaan lähitulevaisuudessa. Syngentan Rod Burke kertoi heidän tekemästään tutkimuksesta Britanniassa. Tästä lisää toisaalla lehdessä jutussa Mitä pelaaja arvostaa golfkentässä? 10 Pallo laskettiin samasta rännistä kymmenen kertaa kohti reikää kaikki samalla tavalla, mutta kuinka ollakaan yksi pallo kymmenestä ei mennyt sisään. Jacobsenilta Richard Comely puhui siitä, mikä merkitys ruohonleikkureilla on golfkierrokseen ja sen laatuun. Ennen kaikkea Richard painotti uusien hybridileikkureiden ominaisuuksia. Hybridien kustannustehokkuus on parantunut ja ne kuluttavat huomattavasti vähemmän polttoainetta kuin diesel-hydrauliikkaleikkurit. Myös suuri kehitys on tapahtunut leikkuukelojen pyörimisnopeuden säätämisessä sähkömoottoreiden myötä. Toroa edustamassa oli Bruce Jamieson. Bruce puhui veden käytöstä ja sen tehokkuudesta. Toro kehittää tällä hetkellä Precision Sense Mobile Mapping –järjestelmää. Käytännössä laitetta ajetaan kentän läpi ja se mittaa alueen sekä sen pinnanmuodot, tämän jälkeen materiaalista tehdään analyysi jokaiselle väylälle ja järjestelmä kertoo, jos väylällä on esimerkiksi korkeita kumpuja joiden läheisyydessä vettä tarvitaan enemmän. Bruce myös mainitsi jo markkinoilla olevasta Turf Guard –järjestelmästä, jossa käytetään langattomia sensoreita – ensisijaisesti viheriöillä. Sensori mittaa maaperästä kosteutta, suolapitoisuutta ja lämpötilaa kahdesta eri korkeudesta. Ensisijaisesti järjestelmä on suunnattu kentille, joilla on niukasti vettä käytössä sekä niille, joilla vesi on suolapitoista. Turf Guard ei ole osa kastelujärjestelmää, vaan työkalu kenttämestarille kertomaan, milloin ja miten pitää kastella. Lisätietoa Turf Guardista löytyy osoitteesta http://www. Bunkkeriuutiset 2-2012 Kenttämestarit voisivat toimia itse kenttien toimitusjohtajina. toro.com/irrigation/golf/turfguard/ micro/index.html Puheenvuorojen jälkeen, Club Managers Assocition of Europeanin toiminnanjohtaja Jerry Kilby piti yhteistyökumppaneiden kesken paneelikeskustelun, jossa yleisö sai tehdä kysymyksiä esiintyjille. Virallisen ohjelman jälkeen suunnattiin tsekkiläiseen ravintolaan illalliselle syömään perinteistä tsekkiläistä ruokaa, joka on muuten aikalailla lihapainotteista! Myös Tsekkien kuuluisaa olutta oli tarjolla – tietenkin. Toisen päivän koulutus Launtaina pääpaino oli eri koulutuksiin liittyvissä projekteissa ympäri eurooppaa. Gorazd kertoi FEGGA:n yhteistyöstä EU:n kanssa. Yhteistyöllä pyritään vaikuttamaan siihen, että kenttiä koskeviin säädöksiin voitaisiin vaikuttaa etukäteen yhdessä päättäjien kanssa. Pirjo Hotti, Ivana Dopesova ja Ramune Kalvaitiene puhuivat GreenE-projekteista yhdessä KAO:n, Elmwood Collegen ja FEGGA:n kanssa. Tällä kertaa projekteja oli kaksi joisBunkkeriuutiset 2-2012 ta toinen Liettuassa ja toinen Tsekin tasavallassa. Projekteissa pyrittiin kouluttamaan kentänhoitajia ja luomaan heille koulutusjärjestelmää. Koulutus perustui pitkälti internetin välityksellä pidettäviin etäluentoihin, jolloin opiskelija voi opiskella mistä päin maailmaa vain, kunhan internetyhteys on saatavilla. Kamil Pecenka kertoi siitä, miten golfkentänhoitajia koulutetaan heillä Tsekeissä. Pääosin Tsekeissä keskitytään talviopiskeluun, kuten meillä Suomessakin. Koulutukset ovat hieman lyhyempiä; pääpainotus on kentänhoidon perusteissa sekä koneissa. Kesällä on lyhyt koulutusjakso, joka keskittyy käytäntöön. Osallistujia on ollut melko paljon. Jerry Kilby kertoi CMAE:n kuviosta, joka on kehitetty toimitusjohtajia varten. Club Managers Association of Europe järjestää jäsenilleen koulutustapahtumia, joihin osallistuessa saa kerättyä itselleen pisteitä. Kun tarvittava pistemäärä on saatu kasaan, myöntää CMAE kyseiselle henkilölle heidän sertifikaattinsa. Jerry Kilby myös toivoi että kenttämestarina työskentelevät ihmiset alkaisivat käydä enemmän heidän pisteohjelmaansa läpi, jolloin kenttämestarit voisivat toimia itse kenttien toimitusjohtajina. FEGGA:n vuosikokous Virallisen ohjelman jälkeen pidettiin vielä FEGGA:n vuosikokous. FEGGA sai palautetta siitä että ohjelman pitäisi olla enemmän kentänhoitopainotteinen. Myös FGA on antanut kyseisestä aiheesta samantyyppisen palautteen FEGGA:n hallitukselle jälkikäteen. Fegga suunnittelee Road Show:ta yhdessä muutamien yhteistyökumppaneiden kanssa. Road Show on suuntaamassa mahdollisesti pohjoismaihin ja ehkä myös meille Suomeen. Tästä mahdollisesti lisää myöhemmin. Seuraavan Fegga:n vuosikokous pidetään Sveitsissä vuonna 2012. ■ 11 Jacobsen Eclipse 322 Hybrid TEKSTI JA KUVA: PHILIP JUSLIN, J-TRADING Jacobsenin Eclipse 322 hybridi versio julkaistiin Euroopassa vuoden 2010 loppupuolella. Suomessa Eclipse 322 hybridi tuli ensimmäisen kerran markkinoille 2011, samaan aikaan Eclipsestä julkaistiin myös täyssähkö versio. Ransomes Jacobsen kertoo koneen olevan jotain ennennäkemätöntä, ja eroavan huomattavasti, hydraulisesti liikkuviin ja hydrauliöljyä käyttäviin koneisiin. E clipse 322 Hybridi, on suunniteltu vähentämään käyttökustannuksia ja lisäämään tuottavuutta, leikkuujäljestä tinkimättä. Jacobsen Eclipse 322 koneessa käytetään hybridi teknologian perustana Kubotan 13.3 hv, 2-sylinteristä nestejäähdytteistä diesel moottoria ja 48- voltin generaattoria. Generaattori tuottaa sähköä ajomoottoriin ja kelojen pyöritysmoottoreihin. Eclipse 322 hybridissä vaihtovirtamoottori toimii ns. ajomoottorina ja vastaa voimansiirrosta kahteen etupyörään tai kaikkiin kolmeen pyörään. Vaihtovirtasähkömoottorin etuna on se, että kokoonsa nähden, vaihtovirtamoottori pystyy tuottamaan muun muassa erittäin paljon vääntöä. Tätä hybridi yhdistelmää käyttämällä saadaan esille kaksi viheriöleikkurille ainutlaatuista ominaisuutta; Eclipse 322:ssa ei ole lainkaan hydrauliöljyä ja sen myötä hydrauliöljyvuodot ovat historiaa. Toinen ainutlaatuinen ominaisuus piilee sen säätömahdollisuuksissa. Viheriöleikkurin eri ominaisuuksia voidaan hyvin helposti muuttaa tai säätää vastamaan kaikkein vaativimpia toiveita. Eclipse:ssä on myös pyritty huomioimaan käyttäjää mahdollisimman hyvin. Hallintalaitteet on sijoitettu mahdollisimman ergonomisesti, jotta uupumukselta vältyttäisiin. Rattia voidaan helposti säätää muka- Myös leikkuuyksiköiden hallintalaitteet ovat mukavasti käden ulottuvilla. 12 vaan asentoon ja kyynärnojan kohdalle on sijoitettu LCD näyttö, josta näkyy kaikki oleellinen tieto. Myös leikkuuyksiköiden hallintalaitteet ovat mukavasti käden ulottuvilla. Niin kuin monet muutkin toiminnot, myös yksiköiden nosto ja lasku on täysin sähköllä toimiva. Joystick:in kautta voidaan käyttää jokaista yksikköä erikseen. Nostamalla keskellä olevaa yksikköä pystyasentoon, voidaan leikata niin, että jälki/raidoitus on kuin singelillä olisi leikattu. Kun kaikki kolme yksikköä ovat alhaalla, saavutetaan 1,6m leikkuuleveys. Eclipse 322 hybridissä leikkuutiheys ja nopeus ovat säädettävissä ja kontrolloitavissa. Leikkuunopeus voi olla enimmillään 9 km/h (siirtymänopeus 14,5 km/h) ja leikkuutiheys 1,27mm – 6,35mm, 11 lehtisellä kelalla. Hyvien säätömahdollisuuksien ansiota kenttämestari voi ”lukita” nopeuden tai leikkuutiheyden ja varmistaa, että kaikki kentän Eclipse 322 leikkurit leikkaavat samalla leikkuutiheydellä. Näin jälki on aina samantasoista koneesta ja kuljettajasta riippumatta. Jacobsen Eclipse 322 viheriöleikkuria suunniteltaessa on myös huomioitu huoltomiestä ja huoltamista. Kun tässä hybridikoneessa avaa konepellin paljastuu yllättävän tilava konehuone, jossa pääsy kaikkiin tärkeisiin huoltokohteisiin on helppoa. Koneessa on myös ns. ”swing-out centre unit”, elikkä keskimmäistä yksikköä voidaan helposti heilauttaa ulos koneen alta koneen sivulle, jolloin yksikön puhdistaminen, säätäminen ja tarkistaminen ovat erittäin helppoja ja nopeita toimenpiteitä. Jacobsen Eclipse 322 Hybrid kuluu markkinoiden kehittyneimpiin viheriöleikkureihin. Käyttämällä sähköllä toimivia komponentteja strategisissa kohteissa saavutetaan useita uusia ja tärkeitä ominaisuuksia, joihin lukeutuu muun muassa huomattavasti pienempi polttoainekulutus. On hyvä muistaa, että näitä ominaisuuksia saavutetaan nykyään leikkuujäljestä ja mukavuudesta tinkimättä. ■ Bunkkeriuutiset 2-2012 TORO Greensmaster Triflex TEKSTI JA KUVAT: PETRI AALTONEN, OY HAKO GROUND & GARDEN AB Toron triplexleikkureiden viheriökonevalikoima on täydentynyt täysin uudelle TriFlex mallistolla. Perustana on Toron DPA-leikkuuyksikkö ja sen sisältämät ominaisuudet ja edut - kaikki muu onkin sitten uutta! Kehitystyön lähtökohtana on ollut luoda ensimmäinen ajoleikkuri, jonka leikkuutulos vastaa singelleikkurin leikkuujälkeä. Yksiköiden kannatinjärjestelmä Leikkuuyksiköiden kannatinjärjestelmän kaksoiskolmiotukivarret mahdollistavat yksiköiden liikkumisen kaikkiin suuntiin tarkasti viheriön pintoja myötäillen. Käännöksissä myös leikkuuyksiköt pääsevät kääntymään, mikä osaltaan vähentää kunniakierroksilla nurmipinnan kulumisen riskiä. Kannatinjärjestelmän rakenne ja kiinnityspisteen vieminen leikkuuyksikön etupuolelle, tekee leikkuuyksiköistä itseohjautuvia. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että normaalisti käännöksissä painovoima pyrkii viemään yksikköä käännöksen sisäreunaa kohden, aiheuttaen yksiköiden sisäreunassa painetta, alhaisemman leikkuukorkeuden, joka kunniakierroksilla näkyy ”pykälinä”, mutta uuden rakenBunkkeriuutiset 2-2012 teen ansiosta yksikön sisäreuna pyrkii nousemaan kompensoiden tämän painovoimavaikutuksen. Lopputuloksena on tasainen ja yhtenäinen leikkuujälki myös kunniakierroksilla. Niin leikkuuyksiköiden kuin yksiköiden pyöritysmoottoreidenkin kiinnitys tapahtuu helposti ja nopeasti ilman työkaluja. Myös keski-yksikön huollettavuus ja yksikön vaihtaminen onnistuu helposti. Astinlauta aukeaa ylös, jolloin keskiyksikkö on yhtä hyvin esillä kuin etuyksikötkin. Keruukopat on tuotu entistä lähemmäs kiinni leikkuuyksikköön ja ne seuraavat tarkasti yksikköä. Koppien muotoilu ja leikkuukelan pyörimisestä kopan sisälle muodostuva ilmavirta ja miten se on ohjattu, vaikuttavat yhdessä siihen, että kaikissa olosuhteissa leikkuujäte tulee kerättyä mahdollisimman tarkasti. Uudet renkaat ja vanteet Kun puhutaan viheriöiden leikkuusta, leikkuujäljestä ja miten siinä Toro pystyy vielä entisestään kehittymään, on kyse pienistä, mutta kuitenkin samalla oleellisista asioista. Asioista, jotka kertovat huippuunsa viedystä tuotekehityksestä, tinkimättömästä asenteesta ja halusta löytää aina parhaat ratkaisut. Muuttamalla renkaiden ja vanteiden rakennetta, Toro TriFlex leikkureissa on päästy pois triplexleikkureille tyypillisestä renkaan jättämästä ”kuviosta”, jossa painoa kohdistuu maahan enemmän renkaan reunoilla. Etenkin märillä ja pehmeillä viheriöalustoilla, tämä on vaikuttanut leikkuujälkeen. Uusi rakenne ja muotoilu jakaa painon tasaisesti koko renkaan alalle, eikä häiritseviä ”raitoja” pääse syntymään. Sähköpyöritteiset leikkuuyksiköt TriFlex Hybrid mallissa leikkuuyksiköitä pyörittävät sähkömoottorit. Tämä ominaisuus on siis vain yksi optio ja osa siinä kokonaisuudessa, jota TriFlex mallisto edustaa. Toro halusi ratkaista tietyt perintei- 13 Astinlauta aukeaa ylös, jolloin keskiyksikkö on yhtä hyvin esillä kuin etuyksikötkin. siin suoraan generaattorin pyörittämiin sähkömoottoreihin ja niiden aikaansaamaan leikkuujälkeen liittyvät ongelmat. Lähtökohtana oli jo itse sähkömoottori ja sen laadulliset ja toiminnalliset ominaisuudet. Toron vaatimukset täyttävää sähkömoottoria ei löytynyt valmiina, vaan Toro päätyi kehittämään ja valmistamaan pyöritysmoottorit itse. Toro toteutti sähköpyöritteiset leikkuuyksiköt rinnakkaisella 48 V:n sähkö- GOLFKENTTIEN KENTTIEN ENTTIEN NITTELUSUUNNITTELU NITTELU SKORJAUS KORJAUSPERUSKORJAUS RAKENTAMISEN URAKOINTI NTAMISEN URAKOINTI NTAMISEN URAKOINTI VALVONTA ONTA NTA KENTÄNHOIDON NEUVONTA ÄNHOIDON NEUVONTA ÄNHOIDON NEUVONTA BACKTEE OY OY BACKTEE OY BACKTEE Jorma Eriksson Jorma Eriksson Jorma Eriksson 0500 424424 240424 0500 0500 240240 [email protected] [email protected] [email protected] Purotie 3 B 57 Purotie B 57 Purotie 3 B357 00380 Helsinki 00380 Helsinki 00380 Helsinki järjestelmällä, jossa omiin akkuihin on varastoituneena ns. booster-energiaa. Tämän ansiosta leikkuuyksiköt pyörivät välittömästi täydellä, halutulla pyörimisnopeudella ilman mitään leikkuujälkeen vaikuttavia viiveitä. Samoin leikkuun aikana vaihtuvat vastusolosuhteet, eivät vaikuta kelojen pyörimisnopeuteen ja sitä kautta leikkuujälkeen. Seuraava askel on kokonaan sähkökäyttöinen triplexleikkuri, jonka kehitystyö on koko ajan käynnissä. Senkin osalta markkinoille aikanaan tuleva malli on kerralla valmis tuote ja edustaa jälleen - Torolle tyypillisesti - alan kehittyneintä kärkeä, jossa käyttäjien tarpeet ja käytännön vaatimukset yhdistyvät edistyksellisiin ratkaisuihin. Koska kyseessä on kokonaan uusi leikkurimallisto ja itse asiassa kokonaan uusi ajattelutapa; päästä triplexleikkurin tehokkuudella ja tuottavuudella singelleikkurin leikkuujälkeen, on edellä esiin nostetut ominaisuudet vasta pieni osa kaikkea sitä, mitä uusi Toro TriFlex tarjoaa ja pitää sisällään. ■ Kun on kyse nurmikkosiemenistä ja lannoitteista, olemme puhelinsoiton päässä. Osaava Griino-tiimi palveluksessasi! Ilkka Väre 040 583 4746 ilkka.vare@sgn.fi www.sgnieminen.fi 14 Timo Rinkinen 050 303 3844 timo.rinkinen@sgn.fi Bunkkeriuutiset 2-2012 Tuote voi olla koostumukseltaan esimerkiksi 50 % verijauhetta ja 50 % luu- ja sarvijauhetta. Veren ja verituotteiden käyttöä golfkentillä lannoitteena TEKSTI JA KUVA: MIKA NURMINEN, SCHETELIG OY Ennen teollisten mineraalilannoitteiden käyttöä kentänhoidossa käytettiin nurmikon ravinteiden lähteenä pääasiassa orgaanisia raaka-aineita. Links-kentät Englannissa (perinteiset merenrannoilla sijaitsevat natavoittoiset golfkentät vailla puustoa) ovat aina käyttäneet hoitotuotteinaan myös orgaanisia tuotteita. Syyt käytölle ovat olleet totuttu tapa ja ympäristöä kunnioittavat perinteet. K eväisin ja syksyisin Links-kentillä käytetään mielenkiintoisia tuotevaihtoehtoja kuten veri- ja luujauhetuotteita, joissa on myös sarviluujauhetta mukana. Symbiolla on Englannissa myynnissä orgaanisia tuotteita käyttäville kentille veri- ja luujauhetuotteita. Suosituimmat versiot eri orgaanisista verituotteista ovat ravinnearvoiltaan 8+0+0 ja 8+0+0+2 % Fe. Tuotteet tehdään asiakkaiden reseptien toivomusten mukaisesti. Tuote voi olla koostumukseltaan esimerkiksi 50% verijauhetta ja 50% luu- ja sarvijauhetta. Vaihtoehtoisesti orgaanisten veri- ja luujauheiden lisäksi voidaan lisätä ammoniumsulfaattia ja rautaa. Bunkkeriuutiset 2-2012 Käytettävät tuotteet ovat hienojakoista pölyä, joita levitetään kentälle sellaisenaan. Levittäminen saattaa tuntua vähän haasteellista juuri pölyn hienojakoisuuden takia ja hengityssuojaimien käyttöä suositellaan. Nämä lannoitteet eivät myöskään saa kastua levittämisen aikana, muutoin levittämisestä tulee mahdotonta. Tuotteet ovat kuitenkin kaiken vaivan arvoisia, erityisesti silloin kun kentänhoidossa halutaan käyttää orgaanisvoittoisia lannoitteita. Käyttöä on rajoitettava liian lähellä perustamisvaiheen kylvöjä, koska tuote voi stimuloida liikaa voimakasta kasvua ja aiheuttaa polttovioitusta nuorelle kasvin taimelle. Annosmääränä yleisimmin on 50-100g/m². Eng- lantilaiset viherrakentajat käyttävät kyseisiä tuotteita myös muissa sopivissa kohteissa. Orgaanisten lannoitteiden käyttö on tällä hetkellä suorastaan trendikästä ja sitä voi käyttää hyväksi myös kentän markkinoinnissa. Ulkomaisilla markkinoilla verijauhetuotteita saa myös versioina, joihin on lisätty fosforia tai kaliumia. Puhtaassa verijauheessa typpi on nopeasti liukenevaa ja luujauheessa taas hitaasti. Luujauheessa ei ole luonnostaa juurikaan kaliumia ja verijauhe puhtaana on käytännössä pelkkää typpeä. Verijauhetta on käytetty ja käytetään saaliseläinten (peurat, kanit) karkottamiseen, mutta toisaalta sen on sanottu kylläkin houkuttelevan esimerkiksi rottia. Käyttöön liittyy myös hygieniariskejä, kuten salmonellaa, mikäli raakaainetta ei ole käsitelty asianmukaisesti. Suomessa Evira valvoo eläinperäisten lannoitevalmisteiden maahantuontia, markkinointia ja käyttöä. Ennen käyttöönottoa kannattaakin varmistaa viranomaisilta voimassa olevan asetuksen mukaiset vaatimukset eläinperäisten lannoitevalmisteiden käytöstä golf- ja urheilunurmikkojen lannoituksessa. ■ 15 Kainuun Ammattiopisto goes to Scotland – Skotlantilainen viheriönhoito TEKSTI: PIRJO HOTTI, MERVI KARJALAINEN, RIITTA HAUTAJOKI JA JOHNNY BOSTRÖM KUVAT: PIRJO HOTTI Kainuun ammattiopiston golfkentänhoitajan ammattitutkintoon valmistavan koulutuksen opiskelijat vierailivat Skotlannissa maaliskuun lopulla 2012. Matka oli osa heidän opintojaan ja viikon ohjelma oli monipuolinen, mutta vaativa. Perinteisiä links ja heathland kenttiä kierrettiin joka päivä monta tuntia kertakaikkisen upeassa ja epätyypillisen aurinkoisessa säässä. Jokaista kenttää oli esittelemässä kentänhoidon edustaja ja yhtenä päivänä päästiin pelaamaan 9 reikää, tosin Elmwood collegen farmland-kentällä. Kierroksen jälkeen kaikki totesivat swingin olevan melko ruosteessa talven jäljiltä. Harjoitusviheriö a la Kings Barnes. Jyrkät mereen viettävät viheriöiden taustat olivat peruskorjausohjelmassa Castle Coursella. Ainoa ongelma olivat satunnaiset kylänurmikkatuppaat, joita viheriöleikkaajat kitkivät viheriöiltä joka päivä leikkuun lomassa. Lyhyt raportti links- ja heathaland-kentiltä – opintomatkalla opittua viheriöiden hoidosta St. Adrewew’s:issa ei voi olla käymättä The Old Course:lla ja The New Course:lla. Oppaana kenttäkierroksella oli tietenkin Links Trustin Course Superintendent Gordon Moir. Molemmat kentät ovat pääsääntöisesti pelikäytössä koko vuoden. Viheriöiden leikkuukorkeudet vaihtelivat talven 7 mm:stä kesän 5 mm:n. Kauden 2012 tavoitteena oli päästä eroon viheriökasvustoja vaivaavasta raiheinästä, sillä se ei ole luontainen links-heinä. Kylänurmikka oli jo saatu kuriin ja sitä esiintyi enää pai- 16 koin, mutta raiheinästä oli tullut ongelma. Tupastavana ja leveälehtisenä se muutti puttausominaisuuksia muuten luonteisesti liukkailla natavaltaisilla viheriöillä. Raiheinän torjuntaan tullaan käyttämään kitkemistä ja kemiallista torjuntaa ja viheriöitä täydennyskylvetään kauden aikana useasti puistonata-nurmirölli-etelännata-seoksella. Lannoitteena käytetään fosforittomia lannoitteita ja kokonaistyppi on 35 kg/ha vuodessa. Castle course ja Kings Barnes vierailtiin saman päivän aikana. Castle Coursella oppaana oli kenttämestari Allan Patterson. Vuona 2008 avatun kentän viheriöt olivat upeassa kunnossa, mutta osalle niistä oli tehty perusBunkkeriuutiset 2-2012 Raiheinätupas erottuu nata-nurmirölli viheriökasvustossa linkskentällä selvästi. korjausta talven aikana, koska mereen viettävät viheriöiden takaosat ovat pelaajille liian rankaisevia. Mielenkiintoa herätti myös kentän oma pieni nurmiheinien koeruutualue, jossa oli eri-ikäisiä alueita ja tietysti koeruutuina oli myös paljon ylistetty etelännata. Kings Barnes oli kenttämestari Innes Knightin mukaan avattu pelaajille viikko sitten talvitauon jälkeen ja viheriöt olivat eriomaisessa kunnossa. Oikeastaan ainoa ongelma olivat satunnaiset kylänurmikkatuppaat, joita viheriöleikkaajat kitkivät viheriöiltä joka päivä leikkuun lomassa. Heathlandin kenttävierailu suuntautui 135-vuotiaalle Lady Bank -kentälle, jota meille esitteli apulaiskenttämestari. Viheriöt olivat superhyvässä kunnossa kahta lukuun ottamatta. Syynä tähän oli se, että ne oli korjattu pari vuotta sitten USGA specin mukaiseksi, kun taas vanhat viheriöt olivat mallia: paikallinen moreenimaa ja push-up. Lady Bank oli käyttänyt erittäin etelännatavoittoisia siemenseoksia ja viheriöiden kasvusto oli uskomattoman hienossa kunnossa. Vuosien kokeilun ja etsinnän jälkeen lannoitteiksi oli valikoitunut Griggs Brothersin lannoitteet, joita apulaiskenttämestari kehui kovasti natavaltaisten viheriöiden hoidossa. Back to the basics – etelännadan uudelleen tuleminen Lady Bank kentällä oli talven aikana korjattu viheriön lähestymisaluetta ja siirtonurmi oli sekoitus puistonataa, nurmirölliä ja etelännataa. Bunkkeriuutiset 2-2012 Jokainen hienolehtisiä heiniä käyttävä perinteinen kenttä vannoi kovasti etelännadan nimeen ja heinää käytettiin erittäin paljon täydennyskylvöjen siemenseoksissa. Hyviksi puoliksi mainittiin aikainen kasvuun lähtö, tiheät hienolehtiset kasvustot, hyvä väri, kulutuksen ja kuivuuden kesto, suhteellisen vaatimaton ravinteiden ja veden tarve sekä erittäin hyvä tautien vastustuskyky. Viime vuosina Skotlannissa on satanut lunta ja osalla viheriöistä on ollut jopa jääpeitettä. Talvituhoja on ollut ja hometauteja on esiintynyt jopa links-kentillä. Kenttämestarit oat etsineet vaihtoehtoja hitaasti kasvaville puistonadalle ja nurmiröllille ja ottaneet siemenseoksiin mukaan etelännadan, joka on osoittautunut erittäin käyttökelpoiseksi heinäksi vaativissa sääolosuhteissa. Barenbrugin lajikkeista yleisesti käytössä olivat lajikkeet ”Barpearl” ja ”Barcrown”. ■ 17 Suurin apu voi olla, kun on aktiivisesti yhteydessä lähikenttiin. Singelileikkuuta Espanjan Murciassa Polaris World La Torren kentällä. Viheriötä kastellaan käsin Polaris World La Torressa. Nopeiden ja tasaisten viheriöiden perusteet TEKSTI: TUUKKA MÖNTTINEN, TOMMI TURUNEN KUVAT: TUUKKA MÖNTTISEN ARKISTOT Lannoitteet Hyvänä lähtökohtana on lannoitteiden käyttö maltillisesti peruskaudella. Pyritään välttämään liika lannoittamista, jolloin vältytään kasvupiikeiltä, samalla myös viheriöt säilyvät mahdollisimman tasaisina koko pitkän päivän. Kasvupiikkejä välttäessä on hyvä käyttää joko nestelannoitteita esim. 1-3 viikon välein tai rakeisissa lannoitteissa hallitusti liukenevia lannoitteita. Uudet typen muodot nestelannoitteissa ovat yleistymässä, näistä hyvinä esimerkkeinä ovat metyleeni-urea sekä triazone. Myöskään perus hivenlannoitus koko kauden läpi ei ole pahitteeksi. Tietty typpi-kalium-tasapainoa on tarkkailtava etenkin helteisinä aikoina. Äärimmäisiä viheriönopeuksia tavoitellessa pieni pii-kali-lannoitus voi myös auttaa asiaa. Kastelu Kastelu on suuri vaikuttaja viheriönopeuksiin. Hyvät viheriöt voi helposti pilata päivässä kastelemalla liikaa. Maailmalla suositaan paljon käsin kastelua viheriöillä, millä pyritään maksimoimaan veden oikea määrä oikeaan paikkaan, apuna voi käyttää kosteusmittareita. Yleisesti 18 kastelussa tulisi pyrkiä kastelemaan paljon kerralla ja pitämään mahdollisen pitkä tauko kasteluiden välissä. Päivittäisessä kastelussa heinän juuri ei koskaan pyri syvemmälle kasvualustaan, koska se saa kaiken pinnasta. Toki tässä omat rajansa asettaa kentällä olemassa oleva kastelujärjestelmä eli sen teho ja tuotto. Pidemmällä kasteluvälillä juuri pyrkii käyttämään olemassa olevan kosteuden tehokkaammin ja hakeutuu syvemmälle kasvualustaan sinne, missä vettä on saatavilla. Esimerkiksi rönsyrölliviheriöillä tämä on hyvä keino yrittää ainakin hieman hillitä kylänurmikkaa, jonka juuret pysyvät useimmiten melko lähellä pintaa. Kastelussa on hyvä kokeilla esimerkiksi soak-ohjelmaa, jolla voi kastella ensin 10 minuuttia yhtä aluetta niin, että saadaan pinta kosteaksi. Sen jälkeen ohjelma pitää 15 minuutin tauon, jonka aikana vesi alkaa valua pikkuhiljaa alaspäin kasvualustassa ja sitten 15 minuutin jälkeen annetaan uudestaan 10 minuuttia. Tällä ohjelmalla mm. pintavalumat vähenee huomattavasti, jolloin kastelun tehokkuus paranee. Huomatkaa, että kasteluaika pysyy samana, koska tuon odotetun ajan järjestelmä avaa sadettimia jossain muualla. Tämä toimii hyvin myös väylillä ja lyöntipaikoilla! Kuituisessa ja hieman tiivistyneessä kasvualustassa kastelun tehostamiseen on myös hyvä käyttää kostutusaineita, jotka auttavat veden läpäisyä. Luonnollisesti hyvä ilmastusohjelma on myös tarpeen. Ennen kilpailuja viheriöt pyritään kuivattamaan mahdollisimman kuiviksi ja koviksi, millä maksimoidaan liukkaus ja myös hankaloitetaan hieman lähestymislyöntien pysyvyyttä viheriöillä. Mikäli tiukka paikka tulee ja isojen kisojen aikaan kuuma päivä yllättää, voi illasta antaa tilkan vettä viheriöille. Pystyyn kasvava heinä Kun edellä mainitut asiat ovat kunnossa, on hyvä keskittyä itse heinään ja siihen mitä näkyy pinnalla. Lamokasvun ehkäisemiseksi säännöllinen verkotus, harjaus, groomaus ja pystyleikkuu ovat tarpeen. Nämä toimenpiteet ohjaavat heinää kasvamaan suoraan ylöspäin sekä tihenemään – tiheä, pystyssä oleva heinä takaa loogisen rullin pallolle. Lisäksi näin saadaan poistettua vanhaa kasvustoa ja tehtyä samalla uudelle elinvoimaisemmalle kasvustolle tilaa. Bunkkeriuutiset 2-2012 Hiekoitus etenkin pystyleikkuun jälkeen on myös hyväksi, jotta saadaan tasoitettua viheriön epätasaisuuksia. Hiekoitus myös auttaa viheriön ”pitävyyteen” pelaajien lyödessä lähestymislyönnissään backspinniä eli alakierrettä. Leikkuu Sitten itse leikkuuseen. Tylsillä, väljillä ja huonosti huolletuilla terillä on täysin turha lähteä kentälle. Parhaan mahdollisen tuloksen saa vain ja ainoastaan terävillä ja hyvin huolletuilla terillä. Näin leikkuujälki on mahdollisimman tasainen ja pallo rullaa viheriöllä ilman ylimääräisiä pomppuja. Mitä alemmas mennään, sitä tarkempaa on että yksiköt on säädetty huolellisesti ja ennen kaikkea kaikki yksiköt on säädetty keskenään samalla tavalla. Isoissa tapahtumissa leikattaessa useammalla koneella yhtä aikaa on hyvä tapa, että vain yksi ihminen säätää kaikki koneet valmiiksi, jolloin vähennetään virhemarginaalia. Leikkuukorkeus ei myöskään tee autuaaksi. Varsinkin kylänurmikkaviheriöillä kun mennään alle kolmen millin saattaa tulla ongelmia. Kylänurmikan stressinsietokyky on huono, jolloin matalilla leikkuukoroilla ”kylis” alkaa harventua huomattavasti ja voi jopa kuolla kokonaan. Kylänurmikkaviheriöillä matalan leikkuukoron sijaan olisi hyvä käyttää ristiin leikkuuta tavallista enemmän ja ehdottomasti viheriöjyrää. Näin leikkuukorkoa voidaan pitää hieman korkeammalla ja samalla kylis voi huomattavasti paremmin. Kylänurmikan harventumisominaisuuden myötä oikea-aikaiset täydennyskylvöt monivuotisilla lajeilla, kuten röllillä, olisi hyvä suorittaa hyvissä ajoin niin, että kun kylänurmikka alkaa loppukesästä harventua, olisi viheriöllä jo valmiina siementä paikkaamaan kylänurmikan karkuun lähtöä. Jos miehistöä riittää viheriöleikkuuseen, niin maailmalta voi ottaa myös mallia singeleiden käytöstä. Monet ”maailmanluokan” kentät leikkaavat muuten päältä ajettavilla leikkureilla, mutta isojen kisojen lähestyessä he siirtyvät käyttämään singeleitä joitakin kuukausia ennen kisoja. Kisa-aamuna viheriöt saatetaan leikata jopa kolmeen suuntaan singeleillä. Terve viheriö Lopuksi yksi asia, joka olisi hyvä muistaa. Terve ja tauditon viheriö on aina parempi pelattava ja kestää paremmin kulutusta. Myös visuaalisesti laikuton viheriö on paremman näköinen. Rekisteröityjen tautiaineiden lista on tällä hetkellä aika rajallinen, mutta lähitulevaisuudessa tämä on mahdollisesti muuttumassa. Tautitorjunta on tehtävä viimeistään, kun ensimmäiset tautilaikut tulevat näkyviin. Ristiriitaista tautitorjunnasta tekee se, että varmuuden vuoksi ei tulisi koskaan ruiskuttaa. Tautiaineiden teho on kuitenkin huomattavasti parempi ennaltaehkäisevänä kuin taudin ollessa jo aktiivisena, tämän vuoksi pieni ennakointi ei ole haitaksi tautipaineen ollessa suuri. Tämänkaltaisissa tilanteissa suurin apu voi olla, kun on aktiivisesti yhteydessä lähikenttiin. Jos naapurikentällä on jo tauti aktiivinen, on hyvin todennäköistä, että olosuhteiden ollessa otolliset, tauti aktivoituu myös omalla kentällä. Seuraavan kerran tilanne voi olla toisin päin, jolloin voi vastavuoroisesti varoittaa naapurikenttää kasvutaudin olemassa olosta. Näin ollen pari viikkoa ennen isoja kisoja ei välttämättä olisi pahitteeksi tehdä tautitorjunta. ■ Bunkkeriuutiset 2-2012 The Scandinavian Way Täydellinen, hiilihydraattipohjainen BIOGOLF nestelannoiteohjelma kehitetty pohjoismaisiin olosuhteisiin. •ympäristöystävällinen •Viheriöille •Lyöntipaikoille •pelaajaystävällinen •laatutakuu •Väylille HUMATE maanparannusaineet ZeoPro maanparannusaine L- - aminohappotuotteet • Maksimaalinen stressisuoja GYPSUM NOPEASTI LIUKENEVA KIPSI KOSTUTUSAINEET Århusinkatu 3 D 124 20320 Turku Mobile: 050 570 8572 Tel. 02 239 1955 Fax 02 239 1950 e-mail: [email protected] JOUSTAVA TOIMITUS JA MAKSUEHDOT - Laatua luonnon ehdoilla- 19 Mitä pelaaja arvostaa golfkentässä? TEKSTI JA KUVA: ESA HUKKANEN Vastajulkaistussa UK Golf Survey -tutkimuksessa kysyttiin 305 isobritannialaiselta golfin pelaajalta internettutkimuksessa, mitä he arvostavat golfkentässä. Viheriöissä pelaajat arvostavat eniten tasaisuutta ja pallon häiriötöntä rullia. Viheriöt Kasvintuotannon ja -viljelyksen kehittämiseen erikoistuneen Syngentan toteuttaman tutkimuksen perusteella näyttäisi siltä, että pelaajat pitävät tärkeimpänä kentissä nimenomaan viheriöiden kuntoa. Kaikkiaan 15 tutkitusta osatekijästä seuraavaksi tärkeimmiksi nousivat pelaamisen hinta, kenttäsuunnittelu ja väylien kunto. Selkeästi vähiten tärkeimpinä pidettiin pro shopin valikoimaa, myytävien tuotteiden laatua ja viimeisimpänä golfauton käyttömahdollisuutta. Golfauton käyttäminen kuitenkin miellytti pelaajia yhtä paljon kuin yleinen pelinopeus sekä tarjolla olevat ruoka- ja juomapalvelut. Viheriöillä tärkeimpänä pidettiin tasaista pallon rullia ja sitä, ettei viheriöllä kasva sinne kuulumattomia rikkakasveja. Muutenkin nurmipinnan taudittomuutta pidettiin tärkeä- nä. Sen sijaan viheriön vihreää väriä ja pallon nopeaa rullia ei koettu yhtä tärkeäksi. Kysytyistä seikoista eniten tyytyväisyyttä tutkimukseen osallistuneet pelaajat kokivat saavansa tasaisesta pallon rullista mutta huomattavasti vähemmän nopeasta rullista, vaikka yleisesti ottaen pelaajat olivat tyytyväisiä kaikkiin viheriön kuntoon liittyviin tekijöihin. Väylät, tiialueet, karheikot ja reuna-alueet Yleisesti ottaen pelaajat olivat tyytymättömämpiä väylien kuin viheriöiden kuntoon. Tärkeimmät tyytyväisyyteen vaikuttavat tekijät väylien kunnossa olivat pallon hyvä makuu ja ruohon tasaisuus. Tärkeänä pidettiin myös rikkaruohojen ja irtilyötyjen turpeiden, ”naarmujen” sekä paljaiden kohtien poissaoloa. Tutkimuksen perusteella pelaajat eivät erityi- Kentänhoitajien näkyminen kentällä ei ollut pelaajille suuri huolenaihe. Kentän ulkopuolistenkin alueiden on tärkeää näyttää luonnollisilta. 20 semmin välittäneet siitä, oliko kentänhoitajia työskentelemässä pelattavalla väylällä vai ei. Myöskään väylillä ruohon vihreä väri ei ollut tärkeässä roolissa. Tiialueilla tärkeänä pidettiin sitä, että vähäruohoisia tai kokonaan paljaita alueita ei ollut. Kuten väylillä myös tiialueilla tärkeäksi nousi alueen ”puhtaus”, eli ettei siellä ollut ylimääräisiä turpeita tai naarmuja. Vihreä väri ei ollut tiialueillakaan merkittävä eikä tiialueen näkyvä raidoitus. Pelaajat olivat tyytymättömämpiä tiialueisiin kuin viheriöihin tai väyliin. Pelissä olevissa karheikkoalueissa tärkeänä pidettiin sitä, että ne näyttivät tasaisilta ja hoidetuilta. Myös pallon löytyminen karheikosta on pelaajille tärkeää. Tutkimukseen vastanneet pelaajat eivät muihin osa-alueisiin verrattuna välittäneet, vaikka karheikossa kasvaisikin rikkaruohoja. Pitkä ruohokaan ei juuri haitannut, eikä karheikosta ollut tärkeää päästä helposti pois. Tärkeämpää oli, että karheikot näyttivät siisteiltä. Noin puolet vastanneista pelaajista ei olleet tyytyväisiä karheikkoihin. Pelialueen ulkopuolella olevien alueiden täytyy pelaajien mukaan näyttää luonnollisilta. Tärkeää on myös alueiden ja reittien selkeä merkitseminen. Samoin teiden ja polkujen hyvää kuntoa pidettiin tärkeänä. Selkeästi vähemmän tärkeää oli se, että kentällä on kukkia näkyvissä. Tätä tärkeämpää oli muun muassa luonnon monimuotoisuuden näkyminen ja ympäristön huomioon ottavat toimet kentällä. Yleisesti kentänhoitajien näkyminen kentällä ei ollut pelaajille suuri huolenaihe, mutta kuitenkin sen verran, että se tuli mainituksi tutkimuksessa. Tutkimus toteutettiin viime vuoden loka-marraskuussa. Englanninkielinen tutkimus on ladattavissa pdf-muodossa osoitteessa http:// www.greencast.co.uk/media/9289/ PlayerSurvey-GreenCast.pdf. Syngentaan pääsee tutustumaan osoitteessa www.syngenta.fi. ■ Bunkkeriuutiset 2-2012 Golfala oli alussa hyvinkin kausiluonteinen, mutta tänä päivänä homma on ympärivuotista. Gustav ”Kustu” Weckström TEKSTI JA KUVAT: SIMO KAIRUS JA GUSTAV WECKSTRÖM Tämänkertaisen juttusarjan päähenkilönä on varmaan kaikkien golfalan ihmisten tuntema Golden Pron Gustav Weckström. Annetaan ”Kustun” kertoa tarinansa. O len syntynyt vuonna 1967. Asun edelleen syntymäkotini vieressä Vantaalla Helsingin Pitäjän Kirkonkylässä vanhassa suojellussa talossa, jonka remontti on jatkunut vuodesta 1992,siitä asti kuin me vaimoni kanssa talo ostettiin. Perheeseemme kuuluu myös 15 -vuotias tyttäremme. Golfalalle ajauduin vuonna 1982, jolloin minut pyydettiin Jokke Laaksosen omistamaan M-Tuonti -nimiseen moottoripyöräliikkeeseen kesätöihin. Olin sitä ennen jakanut maiBunkkeriuutiset 2-2012 noksia ja joka kerta ”kuolannut” crossipyöriä liikkeessä. Jokke oli juuri joutunut lopettamaan moottoripyörä kilpauransa ja oli innostunut golfista. Moottoripyörä liikkeen nurkassa oli esillä myös vähän golfmailoja ja tarvikkeita. M-Tuonti toimi silloin mm. Golden Ram sekä JB Halleyn maahantuojana. Innostuin itse golfista ja liityin SHG:n jäseneksi vuonna 1983. Muistan vielä ensimmäisen kierrokseni Luukin kentällä. Olimme sopineet lähtöajan aamuksi ja ajoin mopollani Luukkiin bägi selässä. Odot- telin Jokkea joka ei ilmestynyt sovittuna aikana, vaikka hänen tapoihin ei kuulunut myöhästeleminen. Jokke tuli tunti, ehkä puolitoista myöhässä – otti mailat ja sanoi ”anteeksi, että olen myöhässä, mutta piti käydä synnytyslaitoksella – poika tuli”. M-Tuonnin golfbusiness kasvoi ja muutimme 1984 Pohjois-Haagan Huovitielle – Suomen johtava golfliike oli syntynyt! Kävin koulun loppuun – varusmiesaika laivastossa Upinniemessä – opiskelin markkinointilinjalla Yo-merkonomiksi, mutta me- 21 nin töihin aina kun oli mahdollista. Jokke möi M-Tuonnin Pekka Vasalan edustamalle SVUL:lle vuonna 1988, mutta piti itsellään osan toiminnasta joka koostui golfkenttävälineistä. Jokke perusti Golden Pro Ky:n, johon hän pyysi minut yhtiömieheksi. Toiminta oli aluksi niin pientä, että jatkoin SVUL:n palveluksessa ja hoidin Golden Pro:n toimintaa iltaisin koska Jokke muutti perheineen vuodeksi Jenkkeihin. Olin töissä ensin MTuonnissa, sitten Mulitfackissa ja viimein Polar Golf golftukussa. Otin Erikssonin Jorman työajoneuvona oli ruskea Datsun 100A. lopputilin SVUL:lta 1990 ja siirryin Golden Pro Ky:n palkkalistoille. Joken business idea oli myydä kenttävälineitä ja ClubCar -golfautoja. Kiersimme Suomen kenttiä ja markkinoimme tuotteitamme. Kauppa kävi – vaihdossa oli kylläkin pakko ottaa vanhoja traktoreita ja muita ”aarteita”. Muistan erityisesti kun jouduin ajamaan vanhan massikan Tuusulan golfkentältä Seutulaan. Ajoin ensimmäistä kertaa traktoria, joka kaiken lisäksi oli vaikea hallita leveiden renkaisen takia – tämä traktori palvelee edelleen Masterissa. Golden Pro:n toiminta kasvoi uusien edustusten, johon muun muassa kuului Par-Aide, Standard Golf sekä RangeKing niin, että piti palkata lisää väkeä ja muuttaa suurempiin tiloihin. Muutimme takaisin Huovitielle ja vuokrasimme varaston Vantaalta. Jokke sairastui 2004 ja menehtyi samana vuonna, jonka seurauksena ostin häneltä Golden Pro:n, joka oli kasvava, erittäin hyvässä kunnossa oleva yritys. Tarkoituksena on ollut säilyttää sama ilmapiiri ja hyvät suhteet asiakkaisiimme, kuin Jokke oli vuosien saatossa aikaan saanut. Työpaikkani Tänä päivänä Golden Pro Oy:n toimipaikka on Vantaan Piispankylässä vanhassa maatalon piharakennuksessa, joka on muutettu moderniksi toimistoksi. Kaikki golfmailojen yms. kuluttajatuotteiden maahan- 22 tuonti on lopetettu ja fokus on golfkenttävälineissä ja golfautoissa. Tuotevalikoima on vuosien varrella kasvanut ja edustuksia on tullut lisää, joihin lukeutuvat mm. Tru-Turf -greenijyrät, Tacit -kenttävälineet, Buffalo -turbiinipuhaltimet sekä RangeServant -palloautomaatit & kerääjät. Golden Pro Oy:n nuoremmat työkaverini Tommi, Juha ja Mikko pitävät yrityksen ajan tasalla nykyteknologiasta. Konttorihommia hoitaa meidän pitkäaikainen konttoristimme Tuula. Kauden aikana palkkaamme kiireapulaisia tarpeen mukaan. Työ- ja vapaa-aika Kauden aika työpäivien pituus kieltämättä hipoo kipurajaa, ainakin perheeni mielestä, mutta viikonloput on pyhitetty mökkeilyyn ja lepoon. Golfala oli alussa hyvinkin kausiluonteinen, mutta tänä päivänä homma on ympärivuotista. Syksy ja talvi on erittäin aktiivista aikaa – silloin pitää kartoittaa kenttien tarpeet ja huolehtia että kaikki tavarat pystyy toimittamaan kun kausi alkaa. Kevät ja kesä on yhtä pakkaamista ja tavaran toimittamista. Lomia on kauden aikana rajoitetusti, mutta kauden jälkeen lähdemme mielellämme ”lämpimään”. Pyrin myös tutustumaan kansainvälisiin messuihin aina kun se on mahdollista. Viikonloput vietämme Porvoon ul- neuvona oli ruskea Datsun 100A, jolla hän vei kelaleikkuria Luukissa ja pelattiin puisilla puumailoilla. Pääsin jopa pelaamaan siihen aikaan vielä pienemmillä palloillakin. Ihmettelimme kovasti kun ensimmäiset teräspuumailat tulivat ja rautamailatkin muuttuivat kehäpainotetuiksi. Kehitys kenttävälineissä on ollut aika maltillista, mutta joskus joku uutuus tulee kuten esimerkiksi suositut greenijyrät, reikäkuppi mainospaikalla tai akkukäyttöinen reikäkaira. Tänä päivänä Suomen kenttien laatuvaatimukset ja kalusto vetää vertoja muihin Euroopan maiden kentille. Meidän työ on helpottunut huomattavasti nyt kännykkä & netti aikakaudella. Asiakkaisiin saa yhteyden tarvittaessa, eikä tarvitse kytätä kelloa ja soittaa kahvi –tai lounastauolla, kun kenttämestarit olivat puhelimen ääressä Kilpaillaanko? Golden Pro:n päätös erikoistua golfkenttävälineisiin, ennen kuin siihen oli tarpeeksi kenttiä Suomessa, mahdollisti maailman johtavimpien merkkien maahantuonnin. Kilpailijoita ilmestyi, kun kenttiä alettiin rakentaa, mutta oikeastaan Uffe & Stigu on ainoat kenen kanssa olemme ”vääntäneet” alusta asti. Ensin kenttävälineiden kanssa – sitten palloautomaattien – nyt enää golfautojen kanssa. Kenttämestareiden verkostoituminen ja liiton konsultit ovat auttaneet monia kenttiä saamaan tietoa ongelmatilanteiden ratkaisemiseksi. kosaaristossa sijaitsevalla kesämökillämme, jonka johdosta veneily on perheellemme tärkeätä. Veneilyharrastukseen on kuulunut kansimiehen hommia Porvoolaisella Alexandra -jaalalla, moottoriveneilyä sekä purjehdusta. Nykyään vähän nopeampi vene on perheemme valinta. Talvisin käymme laskettelemassa viikon tai kaksi Ruotsissa tai Norjassa. Maailma muuttuu Golfala oli ”lapsen kengissä” tullessani alalle. Erikssonin Jorman työajo- Tulevaisuus ja haasteet Mielestäni ala on vakiintunut, eikä yllätyksiä ole odotettavissa. Golfkentät miettivät imagoaan myös ympäristöystävällisyyden kannalta, mikä on loistavaa. Sähkökäyttöiset golfautot ja leikkurit ovat osaltaan auttaneet positiivisen imagon rakentamisessa. Uudet kenttähankkeet ovat erittäin kiinnostavia – varsinkin kun missään muualla Euroopassa ei rakenneta juuri mitään. Suurimpana haasteena pidän asiBunkkeriuutiset 2-2012 akkaiden tarpeiden jatkuvaa tyydyttämistä. Tähän liittyy tiedottaminen, esittely, tuotteiden ja varaosien varastoiminen, täsmälliset toimitukset, huolto, uusien tuotteiden löytäminen yms. Olen huomannut, että liiketoiminta on helpompaa mitä enemmän tavaraa on saatavana suoraan varastosta. Nimeä kolme työsi kannalta tai muuten, mielestäsi parasta kenttää suomessa Olen kiertänyt kaikki suomen kentät ja myös pelannut lähes kaikki. Minulle on vuosien varrella jäänyt hy- hat kentät eläisivät sen mukaan mitä paikkakunnan pelaajamäärät ja sponsoroivat yritykset mahdollistavat. Onko mielestäsi eroja kenttien välillä siinä, miten asioita tehdään? Suomessa on kasvanut joukko nuorehkoja kenttämestareita jotka ovat erittäin kiinnostuneita alasta. Nämä kenttämestarit kiertävä alan messuja ja imevät kaiken saatavissa olevan tiedon netistä. Arvostan kovasti asiakkaitteni kiinnostusta työhönsä ja muistan lämmöllä vuosien varrella tehtyjä kokeiluja esimerkiksi Kerro omasta golfurastasi Liityin SHG:n vuonna 1983. Pelasin aktiivisesti, niin kauan kuin kentälle piti mennä fillarilla tai mopolla. Ajokortin saatuani golfpelaaminen väheni. Olen aina ollut ”lupaavaa juniori”, mutta ainoa iso pelillinen saavutus on oikeastaan olleet Business Golf Open –osakilpailun voitto Tuusulassa 1988. Huippuhetkeni golfkentällä koin kuitenkin pelatessani yhden reiän Tom Watsonin kanssa pro-amissa Scotlannissa ennen Brittish Openia 1988. Ostin viime vuonna uudet Titun mailat, jotka odotan innostuttavan Kustu Weckström Kaukokiidon kisoissa Gumböle Golfissa 2011 viä muistoja mm. Nordcentteristä, Ålands Golfista sekä Masterista. Kytäjä Golfin ja Linna Golfin jälkeen koko Suomen golfkulttuuri muuttui ja laatuvaatimukset ovat nyt erittäin korkealla. Olen aina arvioinut kentät ottaen huomioon mikä millekin paikkakunnalle on mahdollista ja järkevää. Tärkeintä on, että niin uudet ja van- talvituhojen välttämiseksi. Tästä esimerkkejä Jussi Vahalan telttaratkaisu EGS:n greenillä tai Teemu Lehtimäen kuplamuoviratkaisut. Kenttämestareiden verkostoituminen ja liiton konsultit ovat auttaneet monia kenttiä saamaan tietoa ongelmatilanteiden ratkaisemiseksi, mikä selvästi on ollut turva monelle kenttämestarille. Huippuhetkeni golfkentällä koin kuitenkin pelatessani yhden reiän Tom Watsonin kanssa. Bunkkeriuutiset 2-2012 minut pelaamaan enemmän. Tavoite on pelata 10 kierrosta, mutta rangella pitää ensin totutella. Haaveita tulevaisuudelle, mitä tahansa Haaveita on ja aina on ollut. Yksi haave oli rangen rakentaminen, joka on nyt tehty. Opin paljon rakentamisesta ja näen nyt kenttien haasteet alkutaipaleella eri silmin. Hyvän talviharjoitteluhallin perustamin on ollut toinen pitkäaikainen haave, mutta nyt pitää olla realisti ja 23 toivoa, että joku muu hoitaa homman. Olen ihastunut par 3 kenttiin ja toivon, että niitä rakennettaisiin mahdollisimman lähelle keskustoja. Näissä näen onnistumisen mahdollisuuden. Pilkonpuiston, Joensuun keskustassa ja Nurmijärven Par 3 kenttä ovat hyviä esimerkkejä onnistuneista ratkaisuista ”kynnyksen madaltamista”. Tom Watsonin kirjaa lainatakseni ” Lähipeli ratkaisee” - minua valitettavasti lähipeli on aina rankaissut. Voin nyt, 30 vuotta sitten golfalalla aloittaneena todeta, että olen nähnyt golfkenttien ja golfvarusteiden kehityksen siitä asti kuin golf lähti kasvuun Suomessa. Olen kokenut pari lamaa, jotka koettelivat kenttiä ja tutustunut useaan projektiin, joita ei koskaan saatu toteutettua. Näistä epäonnistuneista hankkeista tulee erityisesti mieleen Länsi-Suomeen suunniteltu Teutar Golf, jonka klubitalo oli piirretty kallion laelle ja nousu sinne oli tarkoitus tapahtua hissillä 18 greenin vierestä. Muistan puuhamiehen uuden Pajeron, jonka hän kehui vaihtaneensa kentän osakkeisiin – kävi autokauppiasta sääliksi. Tai Kuutamo Golf Vihdissä, joka raivasi metsäänsä 9 reikää. Puuhamies soitti ja pyysi käymään. Kävin ja totesin, että kentillä on yleensä range. Puuhamies soitti seuraavana päivä ja sanoi, että nyt hänkin raivasi itselleen rangen. Lähetimme hänelle vähän tavaraa, mutta homma hyytyi ja jouduimme hakemaan tavarat pois. Minulla on ollut ilo tuntea monta vaikuttajaa Suomen golfissa vuosien varrella. Muistan erityisesti Tuusulan Proon Mauri Luukkosen, joka vanhana nyrkkeilijänä antoi ”miljoonan taalan neuvoja” ilmaiseksi, kun vein hänelle proshopissa myytävää tavaraa. Tuusulan proshop oli silloin yhdistetty klubitalona toimivaan parakkiin. Talin Timo Haapasta on ollut kiva nähdä Ruotsin messuilla ja vaihtaa kuulumisia. Jäätkö tästä ammatista eläkkeelle? Tulen jäämään - mitä myöhemmin, sitä parempi. Minulla on aina se pallonpojan paikka vapaa rangella. ■ 24 NORDIC GREENKEEPER MEETING 16.2.2012 PRAHA TEKSTI: TUUKKA MÖNTTINEN Pohjoismaiden kentänhoitoyhdistyksillä on tapana kokoontua kerran vuodessa FEGGA:n vuosikokouksen yhteydessä saman pöydän ääreen. Keskustelujen aiheina on yleensä, mitä voitaisiin tehdä yhdessä edistämään kentänhoitoa Pohjoismaissa. Y leisten kuulumisten vaihdon yhteydessä keskusteltiin koulutuksesta sekä mahdollisesti yhteisesti järjestettävistä konemessuista, joilla olisi myös englanninkielisiä esityksiä. Ensimmäisenä järjestämispaikkana toimii mahdollisesti RuotSterfiltä on tulossa oma si vuonna 2014. Talyhyt koulutusohjelma, pahtumaan voisi osallistua kaikki eijohon haetaan opiskelijoita vätkä vain yhdistykjokaisesta Pohjoismaasta. sien jäsenet. Jos yhteiset messut järjestetään ja huomataan, että niille on kysyntää, mietimme myös, että onko tarpeen perustaa mahdollisesti yhteinen yhdistys pohjoismaisten kentänhoitoyhdistysten välillä. Jälleen yksi lyhenne lisää golfseurojen ja yhdistysten maailmaan, olisiko se sitten vaikka FNGA eli Federation of Nordic Greenkeepers’ Associations… Yhteispohjoismainen kentänhoitajakoulutus Koulutuksen osalta norjalaiset lupasivat tutkia, olisiko Pohjoismaissa mahdollista järjestää kentänhoidon opetus yliopistotasolla. Yhteismielin sovittiin, että mallia haettaisiin tällä kertaa Yhdysvalloista ja Kanadasta. Norjan kentänhoitajayhdistyksen toiminnanjohtaja Agnar Kvalbein lupasi ottaa selvää, olisiko mahdollista järjestää jonkun yhdysvaltalaisyliopiston kanssa yhteistyössä jo olemassa oleva tutkinto Atlantin tällä puolella. Agnar kertoi myös, että Sterfiltä on tulossa oma lyhyt koulutusohjelma, johon haetaan opiskelijoita jokaisesta Pohjoismaasta. Koulutus painottuu erilaisten tutkimusten tekoon ja yhteisenä kielenä on englanti. Tästä saadaan toivottavasti lisää tietoa myöhemmin. Lopuksi Agnar kertoi, että Pohjoismaiden kentänhoitajayhdistysten joka toinen vuosi järjestettävä golfkilpailu järjestetään 12.–15.9. Norjan Stavangerissa. Suomi osallistuu myös tähän tapahtumaan. Artikkeli kisoista tulee näillä näkymin Bunkkeri-Uutisten vuoden viimeiseen numeroon. Bunkkeriuutiset 2-2012 Neste-pienmoottoribensiiniä TEKSTI: NESTE OIL pienkoneisiin Pienmoottoribensiini on paras pienmoottorille, miellyttävin polttoneste käyttäjälleen sekä turvallisin ympäristölle. K esämökkikausi on käynnistymässä ja samalla kodin puutarhapienkoneita tai muita ajopelejä kaivellaan esiin talven varastoista. Mopot ovat jo ilmestyneet päristelemään kyläteille, on siis aika katsastaa laitteiden kunto ja toimivuus. Neste-pienmoottoribensiiniä arvostaa varmasti niin järvenselän kuulaudesta nauttiva uistelija kuin nurmikkoa kesähelteellä leikkaavakin. Myös rankassa työkäytössä Neste-pienmoottoribensiini näyttää puolensa kun vaaditaan koneelta erinomaista teknistä suorituskykyä ja isoja kierroksia. Neste-pienmoottoribensiiniä käyttämällä varmistat pienkoneittesi toimivuuden talvisäilytyksen jälkeen, jolloin työskentely ja harrastaminenkin on huomattavasti tavanomaista mukavampaa. Pienmoottoribensiiniä käytettäessä vaatteisiinkaan tai autotalliin ei jää sellaista hajua kuin tavallisista bensiineistä. Neste-pienmoottoribensiini 4-T on kehitetty täyttämään pienten polttomoottorien vaatimukset ja se sopii erilaisiin harraste- ja ammattikäyttöisiin polttomoottoreihin, joilta vaaditaan isoja kierroksia ja suorituskykyä. Pienmoottoribensiinin käyttökohteita ovat mm. ruohonleikkurit, moottori- ja raivaussahat, siimaleikkurit, moottorikelkat, perämoottorit, mopedit ja monet muut pienet bensiinimoottorit. Ei haise eikä sisällä haitta-aineita Pienmoottoribensiini ei sisällä bentseeniä eikä haitallisia aromaatteja, joten sitä ei luokitella myrkylliseksi eikä syöpää aiheuttavaksi aineeksi. Pienmoottoribensiini pitää moottorin puhtaana, laskee sen käyntilämpötilaa ja varmistaa häiriöttömämmän käynnin ja käynnistyksen seBunkkeriuutiset 2-2012 kä pidentää myös moottorin käyttöikää. Tuote ei haise kuten perinteinen autobensiini, ja se sopii erinomaisesti pienkoneiden kausisäilytykseen. Tuote ei sisällä etanolia. Vähemmän haittaa ympäristölle ja käyttäjille Neste-pienmoottoribensiini on kehitetty sellaiseksi, että sen haihtuma ja pakokaasupäästöt aiheuttavat mahdollisimman vähän haittaa sekä käyttäjille että ympäristölle. Tämän vuoksi se valmistetaan vain ja ainoastaan tarkoin valikoiduista rikittömistä, hyvin puristusta kestävistä parafiineistä. Neste-pienmoottoribensiinissä ei siis ole alkuunkaan olefiineja eikä aromaatteja, varsinkaan bentseeniä. Bentseenittömyytensä ansiosta Neste-pienmoottoribensiiniä ei luokitellakaan myrkylliseksi aineeksi. Käsittely turvallista ja miellyttävää Tarkoin valitun kemiallisen koostumuksensa ansiosta Neste-pienmoottoribensiini ei höyrysty yhtä helposti kuin tavalliset bensiinit, joten sen käsittely on miellyttävää ja turvallista. Neste-pienmoottoribensiiniä käytettäessä pienkoneissa koneen kuumuudesta tai polttoaineensyötön yksinkertaisesta rakenteesta johtuvat tyypillisen suuren haihtumishäviöt jäävät pienemmiksi. Hyvä säilyvyys Etenkin pienkäyttäjän kannalta Neste-pienmoottoribensiinin hyvä säilyvyys on myönteinen ominaisuus. Pienmoottoribensiiniä käytettäessä polttoainejärjestelmää ei tarvitse tyhjentää pitemmänkään käyttötauon ajaksi, sillä Neste-pienmoottori- Milloin valita pienmoottoribensiini tavallisen bensiinin sijaan? Kun pakokaasut tai tankkaushajut hengityksen lähellä •sahat •ruohonleikkurit •perämoottorit •mopot Kun säilytät koneitasi pitkään esim. kausiseisonnan aikana •puutarhakoneet •lumilingot •moottorikelkat •moottoripyörät Kun satunnaiskäyttö, jossa varmuus tärkeä, esim. pitkät sähkökatkot •aggrekaatit www.nesteoil.fi www.neste.fi bensiini ei seisoessa hartsiinnu tai muuten vanhene. Saatavuus Neste-pienmoottoribensiini 4T on mittarimyynnissä Helsingin Neste Oil Eläintarhan asemalla ja Porvoossa Neste Oil Asentajantien asemalla. Neste-pienmoottoribensiinin pienpakkaukset 2T ja 4T ovat myös saatavilla Neste Oilin asemilla. 2T-pienmoottoribensiiniä myydään oranssissa kanisterissa, jota löytyy sekä 5- että 10-litraisena. 4T-pienmoottoribensiinin tunnistat vihreästä 5 litran kanisterista. Neste-pienmoottoribensiini 4-tahtilaatu ei sisällä öljyä. Osa pienkoneista vaatii öljyllisen 2-tahtilaadun. Tarkista käytettävä tahtilaatu koneen käyttöohjeista ennen tankkausta. Pienmoottoribensiiniä on valmistettu Neste Oilin Naantalin jalostamolla vuodesta 1990 lähtien. Pienmoottoribensiiniä viedään myös Ruotsiin ja Saksaan. ■ 25 KASTELUJÄRJESTELMÄT – sadettimet – putkenosat – magneettiventtiilit – Wilo-pumput VESI-HEIKKI OY 26 Puh. 0400-767 533 [email protected] Bunkkeriuutiset 2-2012 G O L F K E N T Ä N H O I D O N T U T K I N TOTO I M I K U N N A N PA L S TA GOLFKENTÄNHOIDON TUTKINTOTOIMIKUNTA 8212 Toimikausi 2010 – 2013 Kokoonpano puheenjohtaja varapuheenjohtaja jäsen sihteeri Kai Jylhä Jan Ruoho Tapio Mäkinen Pirjo Hotti OAJ/ opetus; [email protected] FGMA/ työnantaja; [email protected] FGA/ työntekijä; [email protected] OAJ/ opetus; [email protected] Golfkentänhoidon tutkintotoimikunta on OPH:n nimittämä asiantuntijaelin, joka vahvistaa oppilaitosten tutkintoesitykset, ohjaa ja valvoo tutkintotoimintaa sekä kehittää tutkintoja. Tutkintotoimikunta tekee työtään kokouksissa, oppilaitoksissa ja tutkintotilaisuuksissa. Näyttötutkintojen järjestämissopimukset Suomessa on tällä hetkellä kolme oppilaitosta, joilla on golfkentänhoitajan ammattitutkintoon ja golfkenttämestarin erikoisammattitutkintoon valmistavaa koulutusta: Hämeen ammatti-instituutti Lepaa, Kainuun ammattiopisto- liikelaitos ja Suomen urheiluopisto Vierumäki. Tutkintoja voi suorittaa myös ilman valmistavaa koulutusta. Mikäli sinulla on pitkällinen kokemus golfkentänhoitajan tai golfkenttämestarin ammatissa toimimisesta, kannattaa ottaa yhteyttä johonkin yllämainituista oppilaitoksista ja neuvotella tutkinnonsuorittamisesta. Jos taas koko tutkinnon suorittaminen ei sovi elämäntilanteeseesi, voit suorittaa tutkintoja osa kerrallaan eli osatutkintoina. Osatutkintoja voit suorittaa valmistavan koulutuksen kautta tai hakeutua suoraan tutkintoon. Lisätietoja tutkintojen suorittamisesta saat tutkintotoimikunnalta tai yllämainituista oppilaitoksista. Tällä hetkellä voimassa olevat tutkintojen järjestämissopimukset (2.5.2012): Golfkentänhoitajan ammattitutkinto Hämeen ammaati-instituutti, Lepaa Kainuun ammattiopisto- liikelaitos Suomen urheiluopisto, Vierumäki Hyväksytysti suoritetut ja vahvistetut koko tutkinnot Golfkenttämestarin erikoisammattitutkinto GOLFKENTÄNHOITAJAN AMMATTITUTKINTO Hämeen ammaati-instituutti, Lepaa Kainuun ammattiopisto- liikelaitos Harri Polojärvi Kuusamo 26.4.2012 A JA N K O HTA I STA Tutkintotoimikunnan kotisivu: http://www.oph.fi/koulutus_ja_tutkinnot/ammattikoulutus/tutkintotoimikunnat/muu_luonnonvara_ja_ymparistoalan_koulutus jos saa tietoja mm. toimikunnan kokouksista ja ajankohtaisista aiheista. Bunkkeriuutiset 2-2012 27 Matkalla kentänhoitajaksi TEKSTI: MIKKE MERINEN, ESA HUKKANEN KUVAT: ESA HUKKANEN, JAN LAMPENIUS Aloitamme tässä numerossa juttusarjan, jossa seuraamme 20-vuotiaan espoolaisen Mikke Merisen etenemistä ”kesähessusta” kentänhoitajaksi koulutuksen kautta. Mikke on työskennellyt yhden kesän vihtiläisessä Hill Side Golf & Country Clubissa ja opiskelee nyt Lepaan ammattiopistossa kentänhoitajan ammattiin. Ensimmäisessä osassa Mikke kertoo hieman itsestään ja ajatuksistaan golfkentänhoidosta. Kuka Mikke? Olen Mikke Merinen, 20-vuotias espoolainen. Toimin kentänhoitajana Hill Side Golfissa, Vihdin Jokikunnalla ja suoritan kentänhoitajan ammat- titutkintoa Lepaalla. Valmistuin parisen vuotta sitten ammattikoulusta autokorinkorjaajaksi, mutta en valmistumiseni jälkeen ole tehnyt korinkorjaajan hommia työkseni. Mikke jatkaa toista kauttaan kentänhoitajana Hill Sidessa. Kesää kohti täynnä mielenkiintoa ja koulusta saaduilla uusilla opeilla. Mikke kävi tutustumassa espanjalaiseen golftarjontaan ennen kotimaisten kenttien aukeamista maaliskuussa 2012. 28 Bunkkeriuutiset 2-2012 Aloitin golfata vuonna 2006 ja päädyin pelaamaan edellisvuonna valmistuneeseen Hill Sideen perheen mukana. Kesämökkimme sijaitsee noin 10 minuutin päässä autolla, kun kotoa ajettaessa aikaa ker- selle, joka kutsuikin sitten työhaastatteluun, jossa hommat kuulostivat koko ajan paremmalta. Halusin todella tämän työn, mutta ilman mitään aikaisempaa kokemusta tällaisista jutuista oli pieni pelko, että en Mikke kokeilee palloa vierittämällä, onko reikä hyvässä paikassa. Loukkaantumiset osaltaan ohjasivat golfkentälle ja töiden pariin. tyy noin 40 minuuttia ja reilu 50 kilometriä suuntaansa. Muita harrastuksia on ollut vain jalkapallo, jota olen pelannut kohta 15 vuotta - viimeiset 5-6 vuotta vähän aktiivisemmin oman ikäluokan SM-sarjoissa ja miesten kakkosdivisioonassa. Näistä aktiivisemmista vuosista kaksi viimeistä on ollut todella vaikeita nilkan ja vakavan polviloukkaantumisen takia; leikkauspöytä on tullut tutuksi pariinkin otteeseen. Täksi kesäksi tein ison päätöksen ja lopetin pallon potkimisen ainakin tässä vaiheessa. Loukkaantumiset osaltaan ohjasivat golfkentälle ja töiden pariin. Töihin golfkentälle Olin astumassa armeijan harmaisiin tammikuussa 2011. Olin valmistautunut vähintään kuuden kuukauden poissaoloon normaalielämästä, joten koulusta tai töistä ei siinä vaiheessa ollut mitään tietoa. Kävi kuitenkin niin, että kolmen palveluspäivän jälkeen alokas Merinen todettiin liian riskialttiiksi varusmiespalvelijaksi ison polvileikkauksen takia, ja sain kahden vuoden lykkäyksen, jonka lääkäri muuttaa tänä kesänä vapautukseksi. Kuuden kuukauden reissu muuttuikin kolmeksi päiväksi, ja mielessä ehti käydä jo, että joudun tekemään koulutukseni mukaisia peltihommia ainakin siihen asti, että löydän itselleni oikeasti mieleisen työn. Netissä huomasin että kotikentälleni Hill Sideen haettiin caddie masteria kesäksi ja se kuulosti hyvältä. Parisen päivää mietin hakemuksen laittamista, jolloin kuulin myös kesähommista kentänhoidon puolella, mikä kuulosti vielä paremmalta. Soitin saman tien kenttämestari Tuukka MönttiBunkkeriuutiset 2-2012 saisikaan paikkaa. Hyvinhän siinä sitten onneksi kävi. Alkuvuoden sitten odottelin lumen sulamista, että pääsisin töihin. Huhtikuun puolella pääsin vihdoin kentälle ja alusta asti työnteko tuntui ensimmäistä kertaa todella hyvältä ja mielenkiintoiselta monipuolisuuden vuoksi ja työilmapiiri oli aivan loistava. Mitä pidemmälle kesää mentiin, sitä enemmän mielenkiinto nousi ja uutta asiaa tuli lähes joka päivä, mikä piti mielenkiinnon yllä koko ajan. Ammatiksi kentänhoitaja Olisiko ollut ensimmäisten kahden kuukauden jälkeen, kun rupesin itsekseni miettimään kouluttautumista tälle todella kiinnostavalle alalle. Kesällä mainitsin asiasta Tuukalle, joka vaikutti innostuneelta tulevasta uravalinnastani. Tein siinä sitten Kuulin myös kesähommista kentänhoidon puolella, mikä kuulosti vielä paremmalta. Nyt Bunkkerit puhtaaksi! www.nh-koneet.com [email protected] Jorma Nikolajew 040 764 7936 29 päätöksen, jota en varmasti kadu, ja hain Lepaalle suorittamaan kentänhoitajan ammattitutkintoa. Tämän päätöksen myötä sain vastuullisempia töitä kentällä – sellaisia, joita en usko että ensimmäistä kesää töissä olleet yleensä tekevät. Pääsin esimerkiksi ruiskuttamaan, joka on yksi mielenkiintoisimmista asioista kentänhoidossa. Tulevaisuudessakin ajattelin perehtyä siihen enemmän. Sisäistin perushommat nopeasti ja tuntui, että olisin tehnyt jo useamman vuoden näitä töitä. Vähän erikoisemmat ja vastuullisemmat työt opin myös pienen ajan kanssa, toki aina välillä sain pieniä niksejä Tuukalta ja kentällä toisinaan pyörivältä Erikssonin Jorelta. Kesä meni töitä tehdessä nopeasti – tuli muuten pelattua ensimmäistä kertaa elämäni aikana yli viisi kierrosta kesässä. Harmikseni ei ole tarkkaa määrää mutta arvioisin noin 100 kierrosta, minkä takia olen jäänyt nyt myös pelaamiseen koukkuun. Tulevana kesänä jää aikaa pelaamiseen vielä enemmän, kun jää pallon potkiminen pois kuvioista. Koulutus Syys-lokakuussa aloitin Lepaalla. Oli vähän outo mutta hyvä fiilis mennä taas kouluun – tällä kertaa opiskele- Parin viikon kuluessa mentiin kuitenkin syvemmälle aisoihin ja uutta asiaa tuli samaan tahtiin kuin kesällä työskennellessä kentällä. Kiinnostavimpia aiheita koulussa on tähän mennessä ollut rakentaminen ja peruskorjaus, missä olisi tulevai- Tuntui, että olisin tehnyt jo useamman vuoden näitä töitä. Mikke Merinen tähtää tiimerkit oikeaan suuntaan syksyn viimeisiä kierroksia varten. maan oikeasti kiinnostavaan ammattiin. Koulusta on jäänyt ainoastaan positiivinen mieli. Ihmiset samalla vuosikurssilla ovat aivan loistavia ja heistä on tullut hyviä kavereita jo ensimmäisen puolen vuoden aikana. Aluksi tunneilla oli sellaisia asioita, jotka olivat aikalailla tuttuja jo ensimmäisen työvuoden jälkeen. suudessa kiinnostavaa olla mukana. Onneksi kaikista läpikäydyistä asioista saa monisteet, niin voi myöhemmin vilkuilla mitä ei ole jäänyt tunnilla mieleen. Mieleen on jäänyt paljon puhutut links-bunkkerit – niistä on kuultu!! Tämän tutkinnon jälkeen aion suorittaa golfkenttämestarin erikoisammattitutkinnon ja päästä vielä syvemmälle asioihin, joita koulussa on oppinut, mutta sen aika on sitten jossain vaiheessa. Aloitin maaliskuun lopulla tämän vuoden työt kentällä ja siitä asti on menty kesää kohti täynnä mielenkiintoa ja koulusta saaduilla uusilla opeilla. Luulen että toisesta kesästä tulee yhtä opettava kuin ensimmäinenkin kesä oli. ■ Tärkeä osa kentänhoitajaksi oppimisessa on myös työtovereilta saadut neuvot. Kuvassa vanhempi kentänhoitaja Matti Villanen näyttää nuoremmalle suuntaa. 30 Bunkkeriuutiset 2-2012 www.hami.fi tarjoaa vain parasta golfkenttien ammattilaisille GOLFKENTÄN AMMATTI-J A ERIKOISAMMATTITUTKINNOT Lannoitteiden lisäksi golkenttäsiemenet "raakana" ja iSeed®starttiravinteilla pinnoitettuna Koulutukset on suunnattu henkilöille, jotka jo työskentelevät golfkentänhoidon ammateissa tai aikovat hakeutua alalle. Ammatissa toimivat golfkentänhoitajat ja -kenttämestarit voivat koulutuksen avulla päivittää tietojaan. Valmistavan koulutuksen jälkeen opiskelijat osallistuvat tutkintotilaisuuteen, hyväksytystä suorituksista myönnetään tutkintotodistus. Golfkentänhoitajan ammattitutkinto Koulutuksen sisältö: Nurmipintojen hoito, Kentän pelikuntoon saattaminen sekä Rakentaminen ja peruskorjaus. Lisäksi vapaavalintaisena tutkinnon osana on Yrittäjyys. Golfkenttämestarin erikoisammattitutkinto Koulutuksen sisältö: Nurmipintojen hoito, Kentän peli- ja kilpailukunnosta huolehtiminen, Rakentaminen ja peruskorjaus, Kentänhoidon suunnittelu ja seuranta sekä Esimiehenä toimiminen. Lisäksi vapaavalintaisena tutkinnon osana on Yrittäjyys. Hakuaika koulutuksiin alkaa 1.6. Hakuohjeet ja -lomakkeet www.hami.fi Lisätietoja koulutuksista ja tutkintotilaisuuksista: [email protected] puh. (03) 646 5231 tai 040 839 2945 [email protected], 0500 - 558 801 [email protected], 040 - 678 3343 PL 15, 00131 Helsinki EVO Bunkkeriuutiset 2-2012 Bunkkeriuutiset_85x262mm.indd 1 23.1.2012 10.45 LEPAA MUSTIALA MEIJERIALA 31 GKM5 opintoretki Skotlantiin St. Andrewsiin osa 1/2 TEKSTI JA KUVAT: JEAN JOHANSSON GKM5 suoritti talvella 2012 opintomatkan Skotlantiin tutustumaan paikallisiin kenttiin ja hoitomenetelmiin. Matkaan lähti kaikkiaan 11 henkeä, kentänhoitajia ja kenttämestareita Suomen eri kentiltä, sekä pari opettajaa Lepaan Puutarhaopistosta. Informaatiota paikallisista kentistä ja hoitotavoista tuli runsaasti, ja tässä hieman rönsyilevä artikkeli matkan annista. Tarinan seuraava osa julkaistaan Bunkkeri-Uutisten seuraavassa numerossa. St. Andrewsin monet kentät Matka alkoi sunnuntaina Helsinki-Vantaan lentoasemalta, suuntana Amsterdam ja sieltä kohti Edinburgh:ia, josta pikkubussilla itse pääkallopaikalle St. Andrews:iin. Puolilta öin olimmekin perillä ja hotellin baarisssa nautitun yömyssyn jälkeen ryhmä suuntasi unten maille. Vaikka kohteena on se kuuluisa golfin pääkallopaikka, St. Andrews ei ole vain se yksi maailman tunnetuin kenttä. Näitä alkuperäisiä links-kenttiä hallinnoi St. Andrews Links Trust, joka käsittää seitsemän kentän kokonaisuuden itse St. Andrews:issa 32 tai sen lähiympäristössä. Vierailimme sekä trustiin kuulumattomilla kuin trustiin kuuluvillakin kentillä. Paikalliset ovat todella tarkkoja sen suhteen, mitä kenttiä voi kutsua links-kentäksi. Kaikkein tärkein määritelmä on se, minkä materiaalin päälle kenttä on rakennettu, eikä asialla ole mitään tekemistä sen kanssa, kuinka vanha kenttä on kyseessä. Hyvänä esimerkkinä tästä oli matkamme Kinsgbarns:in kentälle: matkan varrella, aivan naapurissa, sijaitsee rannalle rakennettu uudehko kenttä St. Andrews Bay, jota paikalliset eivät pidä links-kenttänä, vaikka muotoilussa on käytetty kaik- ki kikat sitä kikka kolmosta myöten, eikä rahasta ole tingitty. Väylien rakenne on täysin oppikirjojen mukainen ja siinä kohtaa tuo merkittävin ero on syntynyt; siinä missä linkskentällä pallo laskeuduttuaan rullii ja pomppii, kunnes lopulta pysähtyy minne mielii, oppikirjojen mukaan rakennetulla väylällä pallo ei rulli edes puoliakaan. Tuonnempana löytyy selvennys Kingsbarns:in kenttään ja siihen, miksi niinkin nuori ja täysin käsin muotoiltu kenttä taas lasketaan aidoksi links-kentäksi. Ehkäpä vielä se tarvinnee mainita, että paikalliset suhtautuvat peliin ja näihin kenttiin to-del-la fanaattisesti. Bunkkeriuutiset 2-2012 Bunkkeriprojekti Elmwoodissa. Kentän alla on muinaisen linnoituksen rauniot ja kirjaimellisesti mitään maan muokkaamiseen liittyvää ei saa tehdä ilman viranomaisten lupaa. Bunkkeriuutiset 2-2012 33 Itse St. Andrews:in kaupunki on pieni yliopistokaupunki, jossa on hotellien, bed&breakfast majatalojen sekä golfkauppojen lisäksi paljon hotelleja, bed&breakfast majataloja ja golfkauppoja. Koko kaupungissa on asukkaita vajaa 17 000. Mikäli sattuu muuttamaan jostain syystä kaupunkiin, pieneksi eduksi voidaan laskea kaupungissa asuvalle tuo 170 puntaa vuodessa maksava pelioikeus, jonka hinnalla voikin sitten pelata Links Trust:in jokaisella seitsemällä kentällä. Skotlantilainen ammattitaito Maanantaina tutustuimme ensin St. Michaels:in kenttään, oppaanamme toimi paikallinen kenttämestari, apulaiskenttämestari ja kuskimme Alan Clark, joka toimii opettajana Elmwood:in kentällä. Kentän vanhempi ysi on perustettu 1903, joten muihin paikallisiin kenttiin verrattuna kenttä ei ollut kovin vanha. Sijainti oli valittu loistavasti, sillä kentän alla on muinaisen linnoituksen rauniot ja kirjaimellisesti mitään maan 34 muokkaamiseen liittyvää ei saa tehdä ilman viranomaisten lupaa. Käytännössä tämä tarkoittaa, että kaikki rakentaminen tapahtuu ylöspäin. Kentällä on noin 350 jäsentä ja greenfee inhimilliset 30 puntaa. Vaikka kyseessä ei ollut mikään suuren rahan kenttä, päin vastoin, kenttä oli olosuhteisiin nähden loistavassa kunnossa. Uudella puolella oli Seuraavaksi suuntasimme Elmwood College:n kentälle. Kenttää käytetään koulutustarkoituksessa, eli jokin osa kentästä on aina jonkinlaisen remontin alla. Koululla oli sopimus Toro:n kanssa, joten lähes poikkeuksetta kaikki koneet olivat punaisia yhtä Kubotaa ja jotain oudompaa pikkutraktoria lukuun ottamatta. Konehallin yhteydessä on Pahin vaje on korjaantunut jo sillä, että ammattitaidosta ollaan tilanteen salliessa valmiit maksamaan. Kymmenen kesähessua ei todellakaan vastaa kymmentä kentänhoitajaa. pari bunkkeriprojektia siirtonurmea odottamassa. Salaojitukselle ei juurikaan ole tarvetta, koska kasvualustan alla on pelkkää hiekkaa. Väylillä ei ollut sadetusta ja heinä luonnollisesti nataa, greenit olivat myös natavoittoiset. Paikkaamiseen käytetään raiheinää. Osaa väylistä reunusti kitukasvuinen mäntymetsä ja kaikki metsikkö oli merkitty out-paaluin. Kysyimme syytä tähän, ja vastauksena saimme kuulla kuinka metsiköt ovat yksityisaluetta, jonne puut on istutettu joskus 60-luvulla. Vaikka kyseessä ei ole links-kenttä, alueella kasvaa piikkihernettä, joka paikallisten puheiden mukaan on enemmän riesa, kuin hieno yksityiskohta tyypilliselle skotlantilaiselle golfkentälle. Tällä 18-reiän kentällä vakituista kenttähenkilökuntaa on kaksi kappaletta ja kesäkaudeksi palkataan neljä kausityöntekijää. Kentän kunnosta päätellen määrä on riittävä, vaikka käytettävän rahan vähyyttä pariin otteeseen oppaamme manasivatkin. luokkahuone, josta löytyy kaikki tarvittava opetustarvike videotykkiä myöten, kenttämestarin toimisto sekä pieni huoltohalli, jossa oli myös teroituskoneet sekä työtilat mailanrakennuksen opiskeluun. Kentän alueella sijaitsee todella hieno range, joka oli rakennettu parin vanhan väylän tilalle. Tällä kentällä oli myös yksi bunkkeriprojekti kesken ja kuten edelliselläkin kentällä, bunkkerin tekemiseen käytetään runsaasti aikaa ja vaivaa; vaikka kyseessä oli matala bunkkeri, kaikki reunat oli revetöity noin 30-40 sentin korkeuteen asti. Menetelmä voi vaikuttaa turhan työteliäältä, mutta toisaalta tällä menetelmällä ei ole tarvetta millekään kanttausoperaatiolle reunojen siistimiseksi. Päivän päätteeksi halukkaat saivat pelata kierroksen golfia, tosin päivä oli jo niin pitkällä että aikaa halukkailla jäi vain yhdeksän reiän pelaamiseen. Koulutuksen taso on vakuuttava ja asiaan suhtaudutaan vakavasti. Tässä maassa arvostetaan kentän- Bunkkeriuutiset 2-2012 hoitajia jo siitä syystä, että alalle on vaikeaa saada uusia työntekijöitä koska nykynuoriso työskentelee mieluummin sen läppärin ääressä kaakaomuki toisessa kädessä. Toinen syy arvostukseen on siinä, että maan kentänhoitajia edustava taho on jo 60-luvulta asti tehnyt suuren työn luennoimalla alan haasteista ja ammattitaidon vaatimuksista eri golfseuroille, golf-ammattilaisille ja itse pelaajille. Vaikka alalle ei ole mitään tunkua, suuri osa kentistä pystyy paikkaamaan vajeen käyttämällä erittäin ammattitaitoista vakituista väkeä, ja se pahin vaje on korjaantunut jo sillä, että ammattitaidosta ollaan tilanteen salliessa valmiit maksamaan. Kymmenen kesähessua ei todellakaan vastaa kymmentä kentänhoitajaa. Perinteinen skotti-ilmasto? Tiistaina keli oli kuten maanantainakin, eli aurinkoinen ja lähes tyyni. Tällä kertaa suuntana oli vuonna 1786 perustettu Grail Golfing Society, maailman 7. vanhin golf seura, jonka vanhempi 18-reiän lenkki, Balcomie, on Old Tom Morrisin suunnittelema ja valmistunut 1895. Kokonaisuuteen kuuluu myös uudempi 18-reiän lenkki, valmistunut 1998. Vanha puoli oli suljettu talvikaudeksi ja alueella suoritettiin pieniä peruskorjauksia bunkkereiden ja väylien osalta. Sama tarina jatkuu kuin aiemmillakin kentillä; siinä missä Suomessa tingitään ensimmäiseksi, täällä käytetään valtavasti aikaa ja vaivaa bunkkereiden rakentamiseen ja hoitamiseen. Toki on selvää, että aikaa on eri tavalla käytettävissä kuin kylmässä kotosuomessa, ja bunkkeriremontit suoritetaan talvikaudella. Lähes kaikki bunkkerit on revetöity kauttaaltaan. Seinät hoidetaan noin kahden viikon välein flymolla ja bunkkereiden ympärystät Toro:n Sidewinderilla. Bunkkerit haravoidaan kesäkaudella joka toinen päivä, kaikki käsin. Työntekijöitä tällä 36-reiän kokonaisuudella on 10, jonka lisäksi kesäkaudelle palkataan 2 kausityöntekijää. Kentällä kiinnitetään runsaasti huomiota yksityiskohtiin sekä työjälkeen, ja esimerkiksi greenikoneen rattiin pääsee vasta noin vuoden parin työkokemuksella. Mikään skalppaaminen tai greenien rajojen eläminen ei ole suotavaa, vaan greenin raja menee siinä missä sen ”kuuluu” mennä, eikä siitä juuri tingitä suuntaan tai toiseen. Asenne kentänhoitoon, kuin myös ammattitaito, näkyy kentän yleisilmeessä. Kenttää hoidetaan kokonaisuutena ja kaikki kauneusvirheet koetaan koko kentän ongelmana, ei vain jonain yksittäisenä kohtana joka kaipaa korjausta sitten joskus. Lannoitteiden käyttöä pyritään välttämään mahdollisimman paljon ja tavoitteena on että heinä kasvaa mutta erittäin hitaasti. Väri on toissijainen tavoite, tosin näillä heinälaaduilla se ei ole edes ongelma. Tällä saadaan vähennettyä leikkuun tarvetta ja säästettyä aikaa muihin tehtäviin. Typpeä greeneille annetaan vuoden aikana noin 40 kiloa / hehtaari. Ajatuksena tuntuukin olevan, että mitä harvemmin leikkuri on kentällä, sitä parempi. Tässä on myös muitakin etuja, näin kylänurmikka pysyy aisoissa jos selviytyy laisinkaan. Siinä missä Suomessa tingitään ensimmäiseksi, täällä käytetään valtavasti aikaa ja vaivaa bunkkereiden rakentamiseen ja hoitamiseen. Bunkkeriuutiset 2-2012 Yleisilme on erittäin selkeä, eikä mitään turhaa ole tuotu väkisin kentälle. Kukkaistutukset on suosiolla jätetty klubitalon ja parkkipaikan läheisyyteen, eikä kentällä ole mitään paalumerta, istutettuja pensaita, asvaltoituja teitä, kiveyksiä tai edes opasteita seuraavalle lyöntipaikalle. Väylää reunustava raffi on noin 5-20 metriä leveä ja ”leikkaamaton” alue leikataan kerran vuodessa matalaksi, josta kerätään leikkuujäte pois ja näin kasvualusta saadaan pidettyä ravinteista köyhänä. Kulumisjälkiä on todella vähän kuten muillakin kentillä, ja yksi suurimmista syistä siihen on se, että näillä kentillä pelaajat eivät käytä mitään mailakärryjä, eikä ainakaan näin talvikaudella kentälle päästetä pelaajia mikäli kenttä on sateen johdosta märkä. Pelifilosofia on täysin erilainen verrattuna kotimaiseen; kenttä pelataan sellaisena kuin se on, eikä peliä yritetä helpottaa millään keinotekoisilla apuvälineillä. Kuulemma St. Anrews:in alueella tasoituksella 1-2 pelaavia pelaajia on 13 tusinassa, eikä alhaisella tasoituksella pelaavat pelaajat rajoitu pelkästään elämänsä voimissa oleviin junnuihin. Kun katsoo puitteita ja paikallisten asennetta itse peliä ja kenttää kohtaan, en edes ihmettele. Kuten aiempinakin päivinä, päivä päättyi yhteiseen ruokailutuokioon satunnaisessa ravintolassa, jossa kerrattiin päivän kokemuksia ja keskusteltiin kentänhoidosta sekä kaikesta muusta epäoleellisesta. Sattuneesta syystä pubikulttuuri tulee tällä alueella väkisinkin tutuksi, koska alueelta ei juuri muuta tekemistä löydy; ei ole mitään keilahalleja tai biljardisaleja. Noh, maassa maan tavalla... ■ Kirjoittaja opiskelee golfkenttämestariksi Lepaan Puutarhaopistossa kurssilla GKM5. 35 T U OT E U UT I S IA Toro ProStripe 560 Toro on tuonut markkinoille uudentyyppisen ammattikäyttöön tarkoitetun perässäkäveltävän vaaka-tasoleikkurin. Erona aikaisempiin malleihin, ProStripe 560:ssä on takana pyörien sijasta kelaleikku-reista tuttu takarulla, joka aikaansaa ”raitakuvion” ja mahdollistaa entistä alhaisemman leikkuukor-keuden. Ihanteellinen leikkuri vaikkapa lyöntipaikkaremontin jälkeisiin ensimmäisiin leikkuisiin! Kaksiosainen takarulla ei murra jyrkissäkään käännöksissä. Leikkuukorkeuden pikasää- tö; 13 – 60 mm. Työleveys 56 cm. Keruupussin tilavuus 70 l. Hinta: 1.300 € alv 0 %. Lisätiedot ja myynti: Oy Hako Ground & Garden Ab Petri Aaltonen puh. 040 587 4045 PAR AIDE infotaulut – – – – – helpottamaan päivittäistä tehtävien jakoa saatavilla magneetti kiinnityksellä tai ilma whiteboard taulu – kirjoita / pyyhi 12 kpl erilaisia tauluvaihtoehtoja koko / taulu 61 x 122cm Myynti ja maahantuonti: Golden Pro Oy Ruusumäentie 1 b 01730 Vantaa 09-2411020 www.goldenpro.fi 36 Bunkkeriuutiset 2-2012 T U OT E U UT I S IA Evergreen suojapeitteet Evergreen suojapeittteet nyt saatavana Golden Pro Oy:lta. Mallit: Original (valkoinen), Premium (vihreä), Radiant (hopea) Koot (m) 3,5 x 15,2 7 x 15,2 15,2 x 18,3 18,3 x 27,5 21,3 x 27,5 24,4 x 33,5 Myynti ja maahantuonti: Golden Pro Oy Ruusumäentie 1 b 01730 Vantaa 09-2411020 www.goldenpro.fi Nurmikonsiemenseos uutuuksia viheriöille: Viheriöseos 3 Puistonata 40% Puistonata 20% Etelännata 20% Etelännata 20% Viheriöseos 4 Puistonata 50% Etelännata 20% Rönsyrölli 15% Rönsyrölli 15% Symbio ROOT REPAIR 10 l Symbion Root Repair stimuloi vaurioituneen juuriston korjautumista ja edistää hyödyllisten mikrobien rakentumista kasvin tueksi. Minimoi pakkas- ja sulamisvaurioita solutasoisella vesisäännöstelyllä ja auttaa sukkulamatovaurioihin. Sisältää monipuolisia hiilihydraatteja ja orgaanisia aminohappoja, jotka edistävät yhteyttämistä ja auttavat kasvia tärkeiden elintoimintojen ylläpitämisessä, erityisesti vaurioiden korjaamisessa. Annostelu kaudelle 3 x 15l /ha, 2 viikon välein, jonka jälkeen 2,5l/ ha/kk. Riittoisa ja edullinen. Lisätietoja tuotteista: Mika Nurminen, 050 430 2557 ja Krista Kauste, 09-8520 6276 Lisätietoja tuotteista: Mika Nurminen, 050 430 2557 ja Karita Larkka, 040-534 5454 Schetelig Oy, Vantaa 09-852 061 Symbio Early Start 9+3+14+Mg+Fe + hyödyllisiä mikrobeja Symbion uutuus, alkukevään Early Start-lannoite, sisältää 0,5-2mm minirakeita, joiden nopeasti liukenevat ravinteet ovat kasville valmiiksi saatavilla olevassa muodossa. Sisältää myös kuitua hajottavia mikrobisukuja ja fosforin kasville liukoiseksi muuttavia mykorritsoja, jotka edistävät tehokkaasti kasvin ravinteiden saantia, antaen kunnon boostin nurmikon kasvuun lähdölle viileässäkin. Riittoisana edullinen 20kg säkki kattaa 770m² alan. Lisätietoja tuotteista: Mika Nurminen, 050 430 2557 ja Krista Kauste 09-8520 6276 Schetelig Oy, Vantaa 09- 852 061 Symbio CMS Shoot 5+0+2 Symbio CMS Shoot on valmistettu melassista, sisältäen proteiinia (9,2% amino-happoja) hiilihydraatteja ja ravinteita kasvin saatavilla olevissa muodoissa. Stimuloi mikrobit toimimaan heti alkukeväästä, joka edistää juuriston toimintaa ja aikaistaa kasvuun lähtöä. Auttaa siementen itämisessä ja edistää kasvua myös varjoisilla paikoilla. Sopii keväällä erityisesti nadoille ja rölleille, raiheinälle ja kylänurmikalle koko kasvukaudella. Riittoisa ja edullinen annostelu: Viheriöille 10-20 l/ha, muille urheilunurmikoille 10-50 l/ha. Pakkauskokoja 20l, 200l ja 1000l. Lisätietoja tuotteista: Mika Nurminen, 050 430 2557 ja Krista Kauste 09-8520 6276 Schetelig Oy, Vantaa 09- 852 061 Schetelig Oy, Vantaa 09- 852 061 Bunkkeriuutiset 2-2012 37 I L M O ITTA JAT Koneet, Laitteet, Tarvikkeet Agrimarket Golden Pro Oy Hako Ground & Garden Oy J-Trading Oy NH-Koneet Oy Vesi Heikki Oy 010 7683 421 09 2411 020 040 5874 045 020 7458 600 040 7647 936 0400 767 533 Lannoitteet ja Siemenet Schetelig Oy S.G. Nieminen Oy Berner Oy Arctic Nature Product Oy 09 852 061 09 5028 238 0500 558 801 050 5708 572 Maa-ainekset Sibelco Nordic Oy Ab 010 2179 804 Urakointi, Palvelut, Polttoaineet Backtee Oy 0500 424 240 Neste Oil 010 4006 540 NexGolf Koulutus Kainuun ammattiopisto Hämeen ammatti-instituutti 08 6165 6602 03 6465 231 N I M ITY K S I Ä S.G. Nieminen Oy / SGN Group Ilkka Väre on nimitetty nurmikkosiemenet -tuoteryhmän tuotepäälliköksi S.G. Nieminen Oy:ssä 1.2.2012 alkaen. Hänen tehtävänään kehittää nurmikkosiementen ja lannoitteiden myyntiä viheralan ammattilaisille. Ilkalla on vahva tausta kasvualustoista ja lannoitteista toimittuaan Kekkilässä tuotepäällikkönä 18 vuoden ajan. Koulutukseltaan Ilkka on hortonomi ja agronomi. 38 Bunkkeriuutiset 2-2012 Kun laatu ja luotettavuus ratkaisevat! Oy Hako Ground & Garden Ab Sienitie 50 00760 Helsinki www.hako.fi Petri Aaltonen Divisioonapäällikkö puh. 040 587 4045 SUOMEN GOLFKENTÄNHOITAJIEN YHDISTYS – FINNISH GREENKEEPERS ASSOCIATION RY FGA:N MESTARUUSKILPAILUT 2012 pelataan 19.–20. syyskuuta 2012. Henkilökohtaiset sarjat pelataan Muurame golfissa 19.9. ja joukkuekilpailu pelataan 20.9. Revontuligolfissa Hankasalmella. Henkilökohtaiset sarjat (max 120 henk.) Yhteislähtö klo 10.00 Scratch: Lyöntipeli, 18 reikää, klubitee, HCP alle 12.0. HCP: Pistebogey, 18 reikää, klubitee, HCP yli 12.0 (yli 36 tasoituksella pelaavat kilpailussa tasoituksella 36). • • Joukkuekilpailu (max 72 joukkuetta) Yhteislähtö klo 10.00 Greensome, pistebogey, 3/4 tasoituksin (max 30.0) 2 hengen joukkueille. Kilpailuun osallistuvien joukkueiden jäsenten on oltava samalta kentältä. Kentältä voi ensisijaisesti ilmoittautua vain yksi joukkue. Mikäli ilmoittautumisajan umpeuduttua on tilaa, voidaan mukaan ottaa useampiakin joukkueita samalta kentältä. ”Sekajoukkueet” voivat pelata mukana kilpailun ulkopuolella. • • • - Kilpailuihin osallistuminen edellyttää voimassaolevaa jäsenyyttä yhdistyksessä. - Voittajat saavat FGA:n ikuisesti kiertävän kiertopalkinnon vuodeksi. Jokaisesta sarjasta palkitaan kolme parasta tulosta. - Sitovat ilmoittautumiset 31.8. mennessä ensisijaisesti Nexgolfissa, FGA:n nettisivujen kautta tai sähköpostilla: [email protected]. FGA:n sivuille tulee ohjeet internetilmoittautumisesta. HUOM! Paikat täytetään ilmoittautumisjärjestyksessä. MAJOITUKSET Yhdistyksellä on varattuna majoituskiintiö Lomakeskus revontulesta. Majoitusvaihtoehdot Pöllöhotellissa: Rivitalo jossa on yhteensä 37 hotellihuonetta. Huoneissa wc, suihku, tv, oma piha tai parveke. 2 h huoneissa 40 € / hlö / vrk 1 h huoneessa 55 € / hlö / vrk • • Draivi Rivitalo, jossa on yhteensä 10 kpl 2 h huoneita ja 3 kpl 1 h huoneita. Huoneissa oma wc. Sauna ja suihkutilat yhteisessä tilassa. 2 h huoneissa 35 € / hlö / vrk 1 h huoneessa 50 € / hlö / vrk • • Lomamökeissä 4-6 hlön lomamökissä (9 kpl) 6-8 hlön lomamökissä (2 kpl) 8-10 hlön lomamökeissä (2 kpl) • • • 50 € / hlö / vrk (min 4 hlöä) 50 € /hlö / vrk (min 6 hlöä) 50 € / hlö / vrk (min 8 hlöä) Hintaan sisältyy aamiainen, liinavaatepaketti. Loppusiivous eri veloituksesta 50 €/mökki. Majoituksen varaus 31.8. mennessä Lomakeskus Revontuli puh. 014-8448 291 Perinteinen iltatilaisuus illallisineen, savusaunoineen ja palkintojenjakoineen on keskiviikkona Lomakeskus Revontulessa. Tarkka kellonaika ilmoitetaan myöhemmin. Hotellista on varattu pieni kiintiö myös edeltävälle yölle 18-19.9, kaukaa tulevia varten. KULJETUKSET FGA järjestää tarvittaessa kiinnostuksesta riippuen kuljetuksen 19.9. aamulla kuljetuksen hotellilta kentälle ja tietenkin takaisin. Ilmoitathan kyytitarpeen ilmoittautumisen ohessa. Kilpailutoimikunta: Tommi Turunen (Nurmijärvi), 045 7731 3141, [email protected] & Sami Lahti (Turku) 040 546 9662 Suomen golfkentänhoitajien yhdistys – Finnish Greenkeeper Association
© Copyright 2024