Lehti pdf-muodossa
Baltic Line avasi uusia yhteyksiä Turusta Varustamot vastaavat ympäristövaatimuksiin DHL vie muodin sileänä kauppaan Aboard 1/2014 12 Turun sataman yhteydet Itämeren alueella paranivat edelleen, kun norjalainen Nor Lines AS -varustamo kaksinkertaisti Baltic Line -reittinsä laivakapasiteetin. 6 Satamaoperaattori Stevena vahvistaa asemiaan ja lisää ahtaus- ja huolintatoimintaansa Turun satamassa. 16 Sataman kautta: DHL:n muotilogistiikkakeskukseen Ovakon alueelle Turun satamaan, tulee vaatteita kaikkialta maailmasta. Pääkirjoitus Merkkejä paremmasta 3 Elokuvakaupunki Turku saa kruunukseen kuningattaren 4 Stevena laajentaa palveluja Turun satamassa 6 Oikotie Skandinaviasta Pietariin kulkee Turun kautta 8 KANNESSA: Varustamot vastaavat ympäristövaatimuksiin 18 KANNESSA: Baltic Line avasi uusia yhteyksiä Turusta 12 Pekka Ornen kolumni Äly tuo tehokkuutta kuljetusketjuun! 21 Trafi tuo turvallisuutta merelle 14 Sataman työntekijä: Eppu vie ihmisiä maailmalle 22 KANNESSA: Sataman kautta: DHL vie muodin sileänä kauppaan 16 Aboard 1/2014 Turun Sataman asiakaslehti kuljetusalan ammattilaisille Julkaisija: Turun Satama Oy • Osoite: Juhana Herttuan puistokatu 21, 20100 Turku • www.portofturku.fi Päätoimittaja: Turun Sataman toimitusjohtaja Christian Ramberg s-posti: [email protected] Toimitussihteeri: Marjo Ekman s-posti: [email protected] • Ulkoasun toteutus: Aija Kallio Kannen kuva: Jouni Saaristo • Painopaikka: Finepress Oy Painosmäärä: 3 000 kpl Osoitteenmuutokset: [email protected] ISSN 2323-2501 Merkkejä paremmasta Viime vuosi oli Turun Sataman ensimmäinen varsinainen tilikausi osakeyhtiönä. Taloustaantuman pitkittymisestä huolimatta sataman liikennemäärät antoivat jo viitteitä paremmasta. Alkuvuonna alkanut käänne vahvistui loppuvuonna, minkä ansiosta Turun sataman kokonaisliikenne kasvoi 3,8 prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Matkustajaliikenteen kehitys oli vielä vahvempaa kasvulukeman kivutessa 5,1 prosenttiin. Erityisesti vahvistui sataman Skandinavian liikenne, mikä on suoraa seurausta reittiä käyttävien asiakkaiden hyväksi tehdyistä panostuksista. Sataman ja kumppanien toiminnan tuloksena matkustajasatamaa on kohennettu, reitin aluskanta on uudistunut ja rahtikapasiteetti kasvanut sekä eri asiakasryhmien palveluja parannettu monin tavoin. Keväällä avautuneet uudet yhteydet Tanskaan ja Puolaan sekä Norjan reitin kapasiteetin kaksinkertaistuminen piristävät edelleen sataman Skandinavian liikennettä. Turun ja Tukholman väliseen yhteyteen kytkeytyvä Skandinaviasta Pietariin ulottuva kasvukäytävä mahdollistaa myönteisen kehityksen myös tulevaisuudessa. Turun sataman kasvavaan rooliin Pohjoismaiden ja Venäjän välisessä liikenteessä on varauduttu myös EU-tasolla. Satama ja sen itään suuntautuvat pääyhteydet eli E18-moottoritie sekä Turusta Vainikkalaan vievä rautatie kuuluvat unionin tärkeimmistä liikennekäytävistä muodostuvaan TEN-T-ydinverkkoon. Sen ansiosta Turun satama tarjoaa elinkeinoelämälle tehokkaat multimodaaliset kuljetusreitit myös Saksaan ja Välimeren maihin asti. Matkustajaliikenteen vahvistamiseksi Turun Satama jatkaa matkustaja- ja aluspalvelujen kehittämistä. Tavoitteena on tarjota asiakkaille yhtä laadukkaat palvelut Turun ja Tukholman välisen reitin molemmissa päissä. Toinen keskeinen tavoite on itään suuntautuvan rautatieliikenteen vahvistaminen. Toiveena on avata nopea junayhteys Turun ja Pietarin välille saamalla Turku Allegro-junan läntiseksi pääteasemaksi. Ympäristötyössä Turun Satama keskittyy Itämeren tilan parantamiseen ja on vahvasti mukana toteuttamassa EU:n Sininen kasvu -strategiaa, jonka yhtenä tavoitteena on kestävän kehityksen mukaisen teknologian hyödyntäminen Itämeren alueen meriliikenteessä. Ympäristöasiat ovat vahvasti esillä myös Turussa 1.–6. kesäkuuta järjestettävillä Turku Baltic Sea Days 2014 -päivillä, joissa toivomme tapaavamme sinutkin. Christian Ramberg toimitusjohtaja 3 Elokuvakaupunki Turk saa kruunukseen kunin teksti: Sini Silvan kuvat: Robert Seger, MaRI MERO –Ihan mieletön meininki, Länsi-Suomen elokuvakomission komissaari Teija Raninen lataa. Elokuvakaupunki Turku on lähtenyt lentoon. Kuin varkain tai vareksin Turku on muuttunut elokuvakaupungiksi. Tarvitsee vain istahtaa Ravintola Uuden Apteekin tiskin ääreen Kaskenkadulla ja on keskellä Reijo Mäen Vares-elokuvien maailmaa. Tuopin voi tilata tarjoilijalta, ihan samalta, jonka on nähnyt valkokankaalla. Miljöö on lahjomaton. Vares on seikkaillut myös Turun satamassa. Keväällä 2014 kamera käy sataman tuntumassa jälleen, kun Turun linnassa kuvataan Mika Kaurismäen ”The Girl King” -elokuvaa. Kaurismäki kiersi kaikki Euroopan 1600-luvun linnat, mutta päätyi Turkuun. Teija Ranisen kertomus on kuin tuhkimotarinaa: -Kuulin, että Kaurismäki oli käynyt Turussa ja laitoin sähköpostia, että ”Täällä Teija Raninen Länsi-Suomen elokuvakomissiosta ja että me palvelemme tuotantoja.” Turkuun saatiin valtava paletti, kansainvälinen suurtuotanto, jossa kaupunki ei jää vain kulisseiksi. Turussa hoidetaan myös elokuvan puvustus. –Tämä ei ole vain av-alan ihmisille, elokuvissa tarvitaan valtava määrä eri ammattilaisia. Tarjoamme harjoittelupaikkoja ja osaamista. Tämä on ponnahduslauta todella monelle vastavalmis- tuneelle päästä elokuvaproduktioon töihin. Kun kerran pääsevät ja näyttävät, että ovat hyviä, he pääsevät myös jatkossa, koska tämä on verkostobisnes, Raninen linjaa. ”Nopeat jalat ja stressinsietokykyä” Pukusuunnittelija Marjatta Nissinen otti syksyllä yhdessä Meri Pitkäsen kanssa haltuun Turun Satamalta vuokratut tyhjät tilat, joihin haettiin niin ammattilaiset, koneet kuin materiaalit. Kun astuu keskeltä satama-aluetta puvustamon ovesta sisään, olo on kirjaimellisesti kuin Liisalla Ihmemaassa. Vastassa on satoja ja satoja pukuja 1600-luvun hengessä pitseineen, kauluksineen ja röyhelöineen. Tyhjiin tiloihin on luotu ompelimo, jonka työpöydillä rönsyilee pitsi ja sametti. Arki on epookkiasuista kaukana. –Monenlaisille luonteille löytyy työtä. Ompelijoista sukeutuu kuvauksiin pukijoita ja huolitsijoita. Kuvaustyössä pärjäävät ne, joilla on nopeat jalat, stressinsietokykyä, kestävyyttä ja tahtoa tehdä. Pitää olla tarkka ja huolellinen. Parasta on se henki, mitä täällä on. Taitoa tarvitaan mutta myös tahtoa tehdä, Nissinen sanoo. Tuotanto vaatii 1 500 pukua, joista osa vuokrataan, mutta satoja pukuja kuningattaren asuista alkaen tehdään itse. Nissisen suunnitel- mia toteuttavat sekä opiskelijat että Savonlinnan Oopperajuhlilta tutun vaatturi Kari Hallbergin kaltaiset rautaiset ammattilaiset. –Teen hoviväen asuja, joiden pitää olla presiis mittojen mukaan. Kaikki vaatteet sovitetaan näyttelijöille, Hallberg kuvailee. Kuningattaren asujen uusi elämä Elokuvakomissio hakee myös yrityksiä osallistumaan bisnekseen. –Tuleeko tästä kuningatarhype? Toivon, että Turun Satama saisi jompaankumpaan risteilyterminaaleista valtavat kuvat, joilla toivotettaisiin ensi-iltavuonna 2015 tulijat tervetulleiksi kuningatar Kristiinan kaupunkiin, Teija Raninen sanoo. Elokuvat eivät lähde jälkiä jättämättä. Parhaillaan on kehitteillä mobiilisovellus, jolla voi bongata Elokuvakaupunki Turun kuvauspaikkoja. The Girl King -kuvausten jälkeen Turun linnaan syntyy vuodelle 2015 näyttely Kuningatar Kristiina, jossa saadaan esille elokuvan pukuja ja rekvisiittaa. –Ihmiset ovat kiinnostuneita siitä, mitä tapahtuu behind the scenes ja erityisesti, miten itse voisi olla mukana, Raninen sanoo. Turun seudulla kuvataan yllättävän paljon. Talvella kamerat käyvät Voice-tuotannoissa, elokuvista esimerkkinä on myös Hulluna Saraan, Ella ja Paterock -elokuva. Rölli-elokuva 2012 oli elokuvapuvustukseen kuin pieni harjoitus, Kaurismäen The Girl King on näyttö. Ohjaaja Petri Kotwican kanssa on aiesopimus uudesta elokuvasta. Raninen on syystä ylpeä joukoistaan. • Rölli ja kultainen avain -elokuvan kuvaukset alkoivat Turussa elokuussa 2012 Ruissalossa ja jatkuivat Kakolanmäellä koko elokuun. Kuvauksia varten entiselle vankila-alueelle rakennettiin iso Rölli-City ja sirkus karuselleineen. 4 Aboard 1/2014 ku ngattaren Solar Films kuvasi Turussa kuusi Reijo Mäen romaaneihin perustuvaa pitkää Vares-elokuvaa, jotka esitettiin elokuvateattereissa vuosina 2011–2012. Suutari Hanna Kainulainen on tehnyt kenkiä myös Käsityöläismuseoon ja Turun linnaan. Kainulainen on yksi niistä, jotka olivat mukana luomassa ompelimoa täysin tyhjiin teollisuustiloihin, jossa leikataan kankaita, tehdään kaavoja ja ommellaan. Elokuvakomissaari Teija Raninen kertoo, että Mika Kaurismäki kuvaa myös kesä–heinäkuussa Turussa uutta elokuvaa Kotiinpaluu. Vuodelle 2014 odotetaan myös toista 1600-luvun epookkielokuvaa ja jälleen uutta Varesta. Stevena laajentaa palveluja Turun satamassa teksti: Kalle Kirstilä kuvat: Robert Seger Satamaoperaattori Stevena vahvistaa asemiaan ja lisää ahtaus- ja huolintatoimintaansa Turun satamassa. Tavoitteena on varmistaa yrityksen kapasiteetin riittävyys nykyisille ja uusille asiakkaille. Vuodesta 1989 lähtien Turun satamassa toiminut Stevena on keskittynyt irtolastien kuten agribulkin (lannoitteet ja rehuteollisuuden raaka-aineet), mineraalien sekä kierrätysmateriaalien käsittelyyn. Yrityksellä on Turussa ja Naantalissa yli 20 työntekijää ja se käsittelee näissä satamissa yli miljoonaa tonnia irtotavaraa vuodessa. Lisätilaa Länsisatamaan Nyt yritys on kasvattamassa Turussa varastokapasiteettiaan sekä lisäämässä palvelutarjontaansa myös uusille alueille. Tavoitteena on, että sillä olisi vuoden lopussa käytössä varastotilaa vähintään 10 000 neliötä. Stevenalla on entuudestaan Turun Länsisatamassa oma, noin 3 000 neliön Aura Bulk -varasto. Toimitusjohtaja Markku Mäkiperen mukaan myös erilaisille lisäarvopalveluille, kuten pakkausmuutoksille ja tavaran jalostuksille, on markkinoilla kasvavaa kysyntää. –Toki esimerkiksi irtotavaran säkittäminen ja suursäkkien bulkkaus ovat kuuluneet palveluihimme jo aiemminkin. Uusia laivoja Turkuun Syksystä 2013 lähtien Stevena on ohjannut Turun satamaan osan aiemmin Naantalin sata- 6 Aboard 1/2014 massa hoidetuista laivauksista. –Näkymämme näyttävät suotuisilta ja haluamme varmistaa itsellemme hyvät edellytykset kasvaa Lounais-Suomessa. Myös asiakkaat ovat olleet asiassa aktiivisia. Mäkiperen mukaan mahdollisuudet laajennuksiin ovat Naantalissa rajalliset, joten oli tehtävä valintoja. –Kokonaisliikenteen kasvun myötä uskomme toimintamme jatkuvan vilkkaana myös Naantalissa. Olemassa olevan liikenteen lisäksi Turkuun pyritään saamaan myös kokonaan uutta liikennettä. –Teräspuoli on yksi alue, jossa on kasvupotentiaalia. Nyt voimme tarjota asiakkaillemme uuden vaihtoehdon. Tunnettuus auttaa markkinoinnissa Mäkiperen mukaan Turun satama tarjoaa Stevenalle tärkeitä kasvumahdollisuuksia, varastotilaa ja nosturikapasiteettia. Myös sataman tunnettuudella on merkitystä uudisasiakashankinnassa, hän korostaa. –Suomen vanhimpana satamana Turku tunnetaan hyvin ulkomaillakin. Turku näkyy aina kartoissa. Markkinoinnissa se on hyvä lähtökohta. • Stevenan Markku Mäkiperen mukaan erilaisille lisäarvopalveluille, kuten pakkausmuutoksille ja tavaran jalostuksille, on markkinoilla kasvavaa kysyntää. Stevenan tavoitteena on, että sillä olisi vuoden lopussa käytössä vähintään 10 000 neliötä varastotilaa Turun satamassa. Vuonna 1982 perustettu Stevena Oy harjoittaa ahtaustoimintaa Lounais-Suomen alueella Turun, Naantalin, Uudenkaupungin ja Porin satamissa. Yritys on kuulunut vuodesta 1997 vaasalaiseen Backman-Trummer-yhtymään. Vienti- ja tuontikuljetuksiin sekä satamapalveluihin erikoistunut yhtymä toimii kaikkiaan 11 Länsi- ja Etelä-Suomen satamassa Haminan ja Kalajoen välillä. Alueelliselta kattavuudeltaan Backman-Trummer on Suomen suurin satamaoperaattori. Yhtymän varastojen kokonaispinta-ala on yli 180 000 m2. Vuonna 2013 yhtymän satamaoperaattorit käsittelivät 11,6 miljoonaa tonnia tavaraa. Backman-Trummer on osa vaasalaista KWH Groupia, jonka kokonaisliikevaihto on noin 440 miljoonaa euroa vuodessa. 7 Turun satama on Suomen Skandinavian liikenteen keskus ja keskeinen linkki Skandinavian ja Venäjän välisessä liikenteessä. Sataman selkeinä vahvuuksina ovat tiheät ja nopeat laivayhteydet Tukholmaan sekä erinomaiset maantieyhteydet, joista tärkeimmän muoteksti: Kari Ahonen kuvat: Markku Koivumäki, Jouni Saaristo dostaa E18-moottoritie. Turvallista ja sujuvaa tieyhteyttä täydentää satamaan ulottuva rautatie siirtokuormausmahdollisuuksineen. Oikotie Sk Pietariin ku 8 Aboard 1/2014 kandinaviasta ulkee Turun kautta E18 on Euroopan tärkeimpiä yhteyksiä lännen ja idän välillä Euroopan Unionin TEN-T-ydinverkkoon kuuluva E18-tieyhteys muodostaa kustannustehokkaan liikennekäytävän läpi Skandinavian Oslosta Tukholmaan ja Turusta Helsingin kautta edelleen Pietariin asti. Pietarissa E18-tie liittyy Moskovaan johtavaan M10-päätiehen, minkä ansiosta reitti yhdistää toisiinsa Skandinavian ja Venäjän suurimmat markkina-alueet. –E18-tie priorisoitiin jo 1990-luvun puolivälissä osaksi Euroopan tärkeimpiä liikenneverkkoja ja liittyessään Euroopan Unioniin Suomi sitoutui rakentamaan siitä moottoritietasoisen yhteyden Turusta Venäjän rajalle asti vuoteen 2015 mennessä. Alkuperäisestä aikataulusta on jouduttu hieman tinkimään, mutta näillä näkymin E18-tien Suomen osuus valmistuu kokonaisuudessaan vuoteen 2018 mennessä. Helsingin seudulla ovat parhaillaan käynnissä Kehä III:n perusparannustyöt ja Haminan ohikulkutie valmistuu tulevan syksyn aikana. Itäpäässä Koskenkylän ja Kotkan välinen osuus avataan liikenteelle tämän vuoden aikana. Työt viimeisellä osuudella Haminasta E18-tieyhteyden Suomen osuuteen on panostettu kokonaisuudessaan yli kaksi miljardia euroa. Nyt on elinkeinoelämän aika ottaa kaikki hyöty valmiista infrasta, sanoo johtaja Matti Vehviläinen Varsinais-Suomen ELYkeskuksesta. 9 6h 3h 6h 11 h h E18-moottoritie sekä Turun ja Tuhkholman väliset tiheät laivayhteydet muodostavat molempiin suuntiin toimivan nopean ja turvallisen kuljetusreitin Euroopan ja Venäjän välille. 0 3 Vaalimaalle käynnistyvät todennäköisesti vuonna 2015, kertoo johtaja Matti Vehviläinen Varsinais-Suomen ELY-keskuksesta. Länsirannikon satamayhteyksiin kannattaa edelleen investoida Turun satamayhteyksien kehittämisessä toteutui iso askel, kun Suikkilantien parannustyöt valmistuivat viime vuodenvaihteessa. Tien nelikaistaistaminen ja uudet liittymäjärjestelyt varmistavat sujuvan ajomatkan Turun satamasta Suomen runkotieverkkoon. Raskaan liikenteen ohjaaminen satamasta Suikkilantietä pitkin valtatie 8:lle ja Turun kehätien kautta E18-moottoritielle auttaa autoilijoita välttämään keskustan ruuhkat ja vähentää liikenteen asutukselle aiheuttamia ympäristövaikutuksia, Satamaliikenteen tarpeet edellyttävät Vehviläisen mukaan jatkossa investointeja myös Turun kehätien parantamiseen Naantalin ja Kaarinan välisellä osuudella. Yksi tärkeimpiä kehittämiskohteita on E18- ja E8-teiden liittymä Raisiossa, joka muodostaa Turun ja Naan- 10 Aboard 1/2014 talin satamien liikenteen solmukohdan. Turun DB Schenkerin rekat ovat satamasta E18-tielle suuntautuvan liikenteen tuttu näky E18-moottoritiellä käyttämän eritasoliittymän parantamisen lisäksi suunnitelmissa on muun muassa NaanSkandinavian ja Pietarin välinen yhteys on talin satamaliikenteen ohjaaminen keskustan tärkeä myös kansainvälisiä logistiikkapalveläpi tunnelia pitkin. luja tarjoavalle DB Schenkerille. DB Schen–Turun ja Naantalin satamayhteyksien ker on Deutsche Bahn AG:n kuljetus- ja edelleen kehittämiseksi kannattaa olla aklogistiikkadivisioona ja yksi alansa johtavista tiivinen EU:n suuntaan. Parannusten suunyrityksistä maailmassa. DB Schenker tarjoaa nit telukustannuksiin maa-, lento- ja merikuljeon mahdollista saada tusten lisäksi monipuoliEU:n tukea jopa 50 % sen logistiikkapalveluiden EU-tuki voi toimia ja toteutukseen 20 %. valikoiman, joka sisältää kehityksen Mahdolliset EU:n tukea globaalien toimitusketjujen katalysaattorina. tavoittelevat paranhallintaan liittyvät ratkaisut. nuskohteet koskevat –Pohjoismaat muodosvaltatie 8:n eritasoliittavat DB Schenkerille kuin tymää ja kehätietä tunneleineen Raision kesyhden yhtenäisen kotimaan. Yhtiömme on kustassa sekä kehätien osuutta valtateiden Skandinavian liikenteen markkinajohtaja ja 10 ja 1 välillä. EU-tuki voi toimia kehityksen Ruotsi on syöttöliikenteen osalta olennainen katalysaattorina, kunhan samalla huolehosa DB Schenkerin logistiikkaketjua. Turun ditaan kansallisen rahoituksen saamisesta. satamassa sijaitseva jakelukeskuksemme Kilpailu tieliikenteen kehittämisrahoituksesta on yksi Suomen suurimpia, johon Turun ja on kuitenkin kovaa, joten koko seudun täytyy Tukholman välillä liikennöivät alukset tuovat ajaa etuaan laajalla rintamalla, Matti Vehviläipäivittäin suuria rahtimääriä Itämeren yli. nen korostaa. Turusta tuotteet kulkevat tilaajilleen pääosin ” Vihreän toiminnan edistäminen on osa DB Schenkerin liiketoimintastrategiaa. Intermodaalisten kuljetusten kehittäminen mahdollistaa kuljetusten ympäristövaikutusten pienentämisen, vakuuttaa johtaja Erik Söderholm DB Schenkeriltä. kaa vain noin 580 km, johtaja Erik Söderholm rekoilla, joita rullaa yhtiömme väreissä joka DB Schenkeriltä korostaa. päivä kymmenittäin pitkin E18-tietä, kertoo DB Schenkerin Itä-Euroopan alueen maakuljetuksista vastaava johtaja Erik Söderholm. Schenker toivoo Turun ja Tukholman välisen yhteyden intermodaalisten eduista Erik Söderholm korostaa lyhyttä yhteyksien kehittämistä merimatkaa ja toimivia aikatauluja. Aamuja iltalähdöt antavat pelivaraa kuljetusten –Venäjälläkin toimimme kuin kotimarkkisuunnitteluun ja täsmällisten aikataulujen noilla. Meillä on ollut Venäjällä oma yhtiö jo ansiosta tiedetään melkein minuutilleen, vuodesta 1992 alkaen, minkä ansiosta tunnemmilloin tavara on satamassa. me idänkaupan logistiikan ja muut paikallisen –Nopeuden merkiliiketoiminnan haastystä logistiikkapalteet. DB Schenkerin Nopeuden merkitystä velujen eri vaiheissa jakelujärjestelmä on logistiikkapalvelujen eri ei voi liikaa korosVenäjän suurin ja palvaiheissa ei voi liikaa taa, koska jokainen veluksessamme siellä liikenevä tunti tartyöskentelee noin 900 korostaa. vitaan saapuvan taihmistä. Varastointi- ja varan työstöön ja jalogistiikkapalvelujen likeluun. Turussa rekat purkautuvat aluksista säksi tarjoamme kumi- ja rautapyöräkuljetuksia, erittäin nopeasti, koska alusten satamassa lentorahteja ja merikonttien kuljetuksia. Pääosa oloaika on minimoitu. Sen ansiosta tuotteet Venäjän kuljetuksistamme on valmistuotteiden, ovat hyvässä vauhdissa kohti vastaanottakuten elintarvikkeiden vientiä, Erik Söderholm jiaan vielä saman päivän aikana. Pietariin kertoo. suuntautuvia kuljetuksia ajatellen kannattaa Venäjän liikennettä ajatellen johtaja Erik myös muistaa, että Turusta Pietariin on matSöderholmin mukaan Skandinavian ja Pie- ” tarin välisellä reitillä kannattaisi panostaa intermodaalisten yhteyksien kehittämiseen. DB Schenker -konsernille tällaiset ratkaisut ovat tuttuja Euroopan sisäisestä liikenteestä, jossa yhtiön omat junat kuljettavat rekkoja ja irtoperiä esimerkiksi Saksasta Välimerelle asti. Parhaimmillaan yhdessä junassa kulkee noin 30 rekkaa. –Myös Turussa kannattaisi tutkia mahdollisuudet rautateiden hyödyntämisestä itään suuntautuvassa liikenteessä. Volyymia kiskokuljetuksiin varmasti riittäisi jo Suomen omillakin vientimäärillä. Kustannustehokkuuden maksimoimiseksi olisi toki eduksi saada myös ruotsalaiset huomaamaan rautatiekuljetusten edut. Rekkojen ja irtoperien kuljettaminen kiskoilla parantaisi lisäksi merkittävästi kuljetusten ympäristöystävällisyyttä. Varteenotettava vaihtoehto olisi myös säännöllisen laivaliikenteen avaaminen Turun ja Pietarin välille. Uskon, että kiinnostuneita asiakkaita olisi useita, mikäli yhteyksiä olisi esimerkiksi kaksi–kolme kertaa viikossa. Laivayhteys olisi varmaankin toteutettavissa nopeammin, mikäli kiskoille ei saada uusia toimijoita, DB Schenkerin Erik Söderholm tuumii. • 11 Baltic Line avasi uusia yhteyksiä Turusta teksti: Kari Ahonen kuvat: Markku Koivumäki Turun sataman yhteydet Itämeren alueella paranivat edelleen, kun norjalainen Nor Lines AS -varustamo kaksinkertaisti Baltic Line -reittinsä laivakapasiteetin. Maaliskuussa liikenteeseen asetettu mv Link Star avasi suoran laivayhteyden Turusta Norjan lisäksi myös Puolaan ja Tanskaan. Pitkäaikaisella sopimuksella rahdatun mv Link Starin lastikapasiteetti on 4 000 tonnia. Alus liikennöi Suomen lipun alla ja sen jääluokka on 1A. Uuden aluksen rinnalla jatkaa myös reitillä aiemmin liikennöinyt mv Baltic Betina. Lisää kilpailukykyä tiheämmillä yhteyksillä Kahdella aluksella operointi mahdollisti samalla siirtymisen viikoittaisiin lähtöihin aikaisemman kahden viikon aikataulutuksen sijaan. Baltic Line Finland Oy:n toimitusjohtaja Tomas Uschanow pitää kapasiteetin kasvua ja siirtymistä viikkoliikenteeseen yhtiön kilpailukykyä merkittävästi parantavana askeleena. –Viikoittaiset yhteydet antavat asiakkaillemme entistä paremmat mahdollisuudet vientitoimitusten aikatauluttamiseen omien asiakkaidensa toiveiden mukaisesti. Lisäksi asiakkaillamme on nyt mahdollisuus laivata suoraan Turusta Puolaan ja Tanskaan, joissa satamamme ovat Swinoujscie ja Fredericia. Uusien satamien ansiosta Baltic Line Finland tarjoaa nyt varteenotettavan vaihtoehdon Baltian kautta Puolaan ja Ruotsin kautta Tanskaan reititetyille tavaravirroille, Tomas Uschanow korostaa. Tehokasta palvelua suomalaiselle teollisuudelle Tomas Uschanowin mukaan Baltic Line palvelee koko Suomen teollisuutta niin viennissä kuin tuonnissa. Etupäässä linjalla kulkee erilaista nosturi- ja trukkikäsiteltävää lastia, kuten teräs- ja metsäteollisuuden tuotteita, kemikaaleja, rehuja ja kontteja sekä veneitä. –Merkittävä osa rahdistamme koostuu suurikokoisten projektilastien kuljetuksesta. Aluksillemme sopivia lasteja ovat esimerkiksi konepajateollisuuden valmistamat siilot, tankit, nosturit, teräsrakenteet ja dieselmoottorit. Uuden aluksemme ro-ro-rampin ansiosta voimme jatkossa kuljettaa linjalla myös pyörillä tai teloilla kulkevia koneita ja laitteita, Baltic Line Finland Link Starin asettaminen liikenteeseen mahdollistaa jatkossa myös ro-ro-kuljetukset Baltic Linen reitillä, kertoo Baltic Line Finland Oy:n toimitusjohtaja Tomas Uschanow. Oy:n myynti- ja kehitysjohtaja Mika Saarinen kertoo. Mv Link Starin tuoman lisäkapasiteetin ansiosta Baltic Linen kuljetusmäärät kasvavat huomattavasti, mikä piristää merkittävästi myös Turun sataman liikennettä. Turun satamaan on hyvät yhteydet niin maanteitse kuin rautateitsekin, minkä lisäksi satamassa on riittävästi kenttä- ja terminaalikapasiteettia täyttämään teollisuuden mittavammatkin tarpeet. –Hyvän reittiverkoston ansiosta Turussa lastatut offshore-projektit hoidetaan käytännössä samoilla lastiyksiköillä ja nopeassa aikataulussa Turusta perille saakka. Näin minimoidaan jälleenkäsittelyt reitillä, mikä merkitsee laivaajille merkittävää kustannusetua ja vähentää riskiä kuljetusvaurioihin. Investoinnit pohjoisen Norjan uusille kaasu- ja öljykentille ovat huomattavia ja näistä Baltic Line tavoittelee lisälasteja jatkossa, Mika Saarinen kertoo. • Suora yhteys Pohjois-Norjan reiteille Baltic Line liikennöi useisiin eteläisen Norjan satamiin aina Bergeniin saakka. Bergenistä lastit voidaan jälleenlaivata Nor Linesin rannikkoliikenteen aluksilla aina Hammerfestiin saakka. 13 Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi vastaa merenkulun turvallisuudesta Suomessa. Viraston vastuulla ovat alusturvallisuus, alusten ja satamarakenteiden turvatoimet sekä veneilyn turvallisuus ja valvonta. Lisäksi Trafi vahvistaa alusten miehityksen ja antaa laivaväen pätevyyskirjat ja -todistukset. Trafi tuo turvallisuutta merelle teksti: Kari Ahonen kuvat: Jouni Saaristo, Markku Koivumäki 14 Aboard 1/2014 Trafin neljästä merenkulun valvontayksiköstä yksi sijaitsee Turussa. Auriga Business Centerissä toimivan Läntisen valvontayksikön vastuualue ulottuu Särkisalosta Merikarvialle, Ahvenanmaa mukaan lukien. Yksikön päällikkönä toimii Esa Saari. –Trafi on kauppamerenkulun puolella Suomen ainoa turvallisuusviranomainen. Päätyönämme ovat alusten katsastukset ja tarkastukset, joilla pyritään varmistamaan, että Suomen vesialueilla liikennöivät alukset täyttävät niille asetetut vaatimukset, Esa Saari tiivistää Trafin keskeisintä tehtäväkenttää. Tarkastusten painopiste riskialteimmissa aluksissa Ulkomaisten alusten tarkastukset perustuvat Port State Control -direktiiviin, jolla pyritään estämään huonokuntoisten alusten pääsy järjestelmään kuuluvien valtioiden satamiin. PSC- eli satamavaltiotarkastukset koskevat jäsenmaiden satamissa tai ankkuripaikoilla käyviä ulkomaisia aluksia. Valvontaa kohdistetaan valvontajärjestelmän kriteerien mukaisesti useimmiten –Eri alustyyppien tarkastukset poikkeavat toisistaan sekä tarkastuksen sisällön että tarkastustiheyden osalta, kertoo Trafin läntisen valvontayksikön päällikkö Esa Saari. suurehkon riskiluokan aluksiin, mutta kaikki alukset tarkastetaan vähintään kolmen vuoden välein. Euroopan lisäksi PSC-järjestelmä kattaa läntisen Venäjän sekä Kanadan. –Tarkastukset käynnistyvät järjestelmän tuottaman informaation perusteella. Saamme sen kautta ilmoitukset Suomeen saapuvista ulkomaisista aluksista sekä niille tehtävistä tarkastuksista. Ilmoitukset perustuvat tarkistettavien alusten riskiprofiiliin, johon vaikuttavat muun muassa aluksen kansallisuus, ikä ja tyyppi sekä aluksen, varustamon ja luokituslaitoksen historia. Osa tarkastuksista on pakollisia, osa voidaan tietyissä tilanteissa siirtää myöhemmin –Turun sataman liikenteestä suurin osa tapahtuu alhaisen riskiluokituksen aluksilla. Pääosa vesillämme liikkuvista aluksista on melko hyväkuntoisia, joskin saariston yhteysalusliikenteen aluskanta on muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta jo ikääntynyttä, Saari toteaa. tehtäväksi tai jättää kokonaan tekemättä. Eri alustyyppien tarkastukset poikkeavat toisistaan sekä tarkastuksen sisällön että tarkastustiheyden osalta, Esa Saari kertoo. Tarkastajilla oikeus pysäyttää puutteellinen alus Jokaisesta alusturvallisuuden tarkastuksesta laaditaan tarkastuskertomus. Kertomukseen kirjataan mahdollisesti havaitut puutteet ja määräaika, mihin mennessä puutteet on korjattava. Jos alusturvallisuudessa oleva vika tai puute aiheuttaa selkeän turvallisuusriskin voidaan alus pysäyttää, kunnes puute on korjattu tai poistettu. –Aluksen pysäyttäminen on tarkkaan punnittava päätös, jonka lähtökohtana on aina konkreettinen vaaran uhka. Tällöin havaittu puute voi aiheuttaa vaaraa ihmishengelle, olennaista vaaraa terveydelle tai välitöntä vaaraa alukselle, muulle liikenteelle tai meriympäristölle. Suomessa tehdyissä satamatarkastuksissa on pysäytetty viime vuosina vain yhdestä kolmeen alusta. Tyypillisimpiä syitä näihin ovat olleet puuttuvat todistusasiakirjat sekä aluksen rakenteessa tai varusteissa havaitut puutteet. Saaristomeren tarkastusyksikön alueella ei pysäytetty viime vuonna yhtään alusta, mutta huomautuksia tarkastuksissa kirjattiin aika ajoin, Esa Saari muistelee. Trafin Saaristomeren tarkastusyksikössä työskentelee lähes kymmenhenkinen tiimi. Alustarkastusten lisäksi heitä työllistävät myös varustamojen turvallisuusjohtamisen järjestelmien sekä satamien ISPS-turvajärjestelmien auditoinnit. Lisäksi valvotaan vaarallisten aineiden kuljetuksia yhdessä muiden viranomaisten kanssa. • 15 DHL:n muotilogistiikkakeskuksen palvelu on asiakkaalle optimaalista. Kauden uutuusvaatteet saadaan heti myyntiin, siisteinä, höyrytettyinä ja henkareissa. On oivallista ostajallekin, että silitysrautaa ei tarvita, vaatteita voi käyttää heti. DHL vie muodin sileänä kauppaan teksti: Sini Silvan kuvat: Robert Seger DHL:n muotilogistiikkakeskukseen Ovakon alueelle Turun satamaan, tulee vaatteita kaikkialta maailmasta. Trendi on kuitenkin se, että tuotanto on Kaukoidän sijaan lähempänä, kuten Makedoniassa ja Portugalissa. DHL Supply Chain on keskittänyt Suomen muotilogistiikan Turkuun. Sieltä vaatteet viedään myymälöihin eri puolille Suomea täysin myyntikuntoisina. Välillä toimittiin Piispanristillä, mutta tehtiin paluu ehdottoman oikeaan paikkaan satama-alueelle: –Meillä on loistava sijainti Turussa. Päivän ensimmäinen autolautta tulee Ruotsista tänne ja viennissä viimeinen yhteys lähtee illalla Turusta. Lisäksi täältä ovat hyvät yhteydet E63- ja E18-teitä koko Suomeen, DHL Supply Chainin muotilogistiikkakeskuksen vetäjä Juha Ruuhijärvi kertoo. Automaatiolla siistiä ja sileää Muotilogistiikkakeskukseen vaatteet tulevat laatikoissa tai riippukuljetettuina. –Riippukuljetetut vaatteet ovat tasalaatuisimpia, Ruuhijärvi kertoo. Kun tavarat pakataan laatikoihin, mukaan mahtuu aina yllätyksiä. Muotilogistiikkakeskus on kuin valtava 24 000 neliömetrin vaatekaappi. Vaatteita varten on 32 kilometriä automatisoitua riippukiskoa, johon vaatteet ripustetaan henkareissa. Tiloja laajennettiin pari vuotta sitten, kun DHL Supply Chain solmi pitkän sopimuksen S-ryhmän kanssa. Näin esimerkiksi Prismojen ja Sokosten vaatteissa näkyy Turussa lisäarvopalveluina tehty viimeistely. Lisäarvopalvelut tarkoittavat esimerkiksi, että vaatteiden kuljetussuojat poistetaan, vaatteet ripustetaan henkareihin ja pakkausvekit höyrytetään suoriksi. Tuotteisiin voidaan myös kiinnittää hintalaput. –Kun kysyntä tuotteelle on kova, tämä on myös nopein tie kauppaan. Kaupassa ei enää tarvitse henkaroida ja hinnoitella tuotteita ahtaissa takatiloissa, Ruuhijärvi kertoo. Muotilogistiikkakeskus toimii myös laadunvarmistuksena. –Kaupasta tulee yhä vähemmän palautuksia laadun takia. Muotilogistiikkakeskuksen etu on, että esille voidaan toimittaa yhtä aikaa koko asukokonaisuus: puku, kengät ja solmio sopivan paidan kanssa. Vihreää ja ekologista muotilogistiikkaa Tuotteista poistetaan logistiikkakeskuksessa ylimääräiset silkkipaperit, muovit ja pakkaussuojat. Näin kauppaan ei jää vaatteista jätteitä. DHL Supply Chain ottaa kaiken ylimääräisen eli esimerkiksi henkarit ja muovit talteen ja kierrättää ne. 99 prosenttia jätteestä menee hyötykäyttöön ja loppu energiaksi. –Myymälöissä henkilökunta voi keskittyä asiakaspalveluun ja myymälästä vapautuu varastotiloja, koska myyntikunnostetut tuotteet toimitetaan suoraan esillepanoon. Meidän kuljettajamme laittavat kaupassa tuotteen suoraan esille, Ruuhijärvi sanoo. Vakituista henkilöstöä DHL:n muotilogistiikkakeskuksessa on 50, sesonkeina henkilökunnan määrä jopa moninkertaistuu. –Palveluksessamme on sitoutuneita, rautaisia ammattilaisia, joista jotkut ovat olleet töissä jopa vuodesta 1973 asti. Sama pätee asiakkaisiin, meillä on todella pitkäaikaisia asiakassuhteita, Ruuhijärvi kiittää. • Karoliina Paasimaa huolehtii silkkipapereiden ja ylimääräisten pakkausmateriaalien poistosta. Taustalla Vesa Karro. 16 Aboard 1/2014 Kauppaan ei kerry jätettä kuljetuspakkauksista, eikä varastotiloja tarvita. Vaate saadaan tehtaalta usein meriteitse Turun logistiikkakeskukseen ja sieltä henkarissa, hinnoiteltuna ja huoliteltuna asiakkaan sovitettavaksi liikkeeseen. Höyrytunnelissa tuotteet paitsi siliävät myös puhdistuvat mahdollisista käsittelykemikaaleista. Huolitellun tuotteen tuntee kaupassakin tuoksusta – tai siitä, ettei ylimääräisiä tuoksuja ole. DHL:n muotilogistiikkatoiminnoista Ovakon alueella Turussa vastaava site manager Juha Ruuhijärvi on tullut taloon kesätöihin jo 1980-luvulla. Ensikosketus muotiin on muuttunut vankaksi osaamiseksi ja koko muotilogistiikkatoiminnan johtamiseksi Turussa. Jouni Kartastenpää siirtää lähialueelle jakeluun meneviä tuotteita jalkakonttiin. Kuljetuksen ajaksi vaatteet suojataan kierrätettävillä kuljetuspusseilla, jotka kuljettaja poistaa myymälässä. 17 Varustamot vastaav ympäristövaatimu teksti: Kalle Kirstilä kuvat: Robert Seger, Langh ship oy, viking line ABP Tiukentuvat rikkipäästömääräykset ovat saaneet suomalaiset varustamot kehittämään uusia ratkaisuja aluksiinsa. Ratkaisut vaihtelevat toiminnan luonteen ja alusten mukaan: Langh Ship on kehittänyt rahtilaivojensa käyttöön suljetun kierron rikkipesurin, Meriaura on päättänyt panostaa bioöljyyn ja Viking Linen uusi Grace-alus kulkee LNG:llä. –Laivamme ajavat pitkää linjaa ja koko ajan rikkidirektiivialueella, joten polttoaineen kulutus on meille merkittävä tekijä. Kokonaiskulutuksemme on vuodessa noin 26 000 tonnia ja raskaan polttoöljyn hintaero suhteessa meridieseliin on suuri ja tulee yhä kasvamaan, Langh Shipin toimitusjohtaja Hans Langh tiivistää varustamon lähtökohdat. Langhin mukaan ajonopeuksien laskeminen pienentäisi kulutusta, mutta silloin ei enää pysyttäisi kahden viikon kierrossa, sillä ajomatkat Suomesta Keski-Eurooppaan ovat pitkiä. Esimerkiksi Langh Shipin konttialus m/s Laura ajaa Kemistä Hollantiin, siis koko ajan rikkidirektiivialueella. M/s Laura kykenee kuitenkin nyt ja tulevaisuudessa ajamaan juuri niin korkearikkisellä polttoaineella kuin sen rahtaaja vain on Rotterdamista löytänyt. Tämän mahdollistaa varustamon kehittämä suljetun kierron rikkipesuri eli ”skrubberi”. Se puhdistaa savukaasun jopa puhtaammaksi kuin jos käytetyn polttoaineen rikki- 18 Aboard 1/2014 pitoisuus olisi alle 0,1 %, mihin rikkipitoisuuden raja putoaa direktiivialueella ensi vuoden alusta. si käytettyihin laivoihin, Langh kertoo. Pesuri ei sovi kaikille Kokemus vesien puhdistamisesta apuna Rikkipesurit eivät kuitenkaan sovellu kaikkiin aluksiin. Suomen varustamoteollisuuden tekemän selvityksen mukaan niiden asentaminen on teknisesti ja taloudellisesti järkevää vain kolmannekseen olemassa olevasta aluskannasta. Langh Shipin tarkoitukseen pesuri oli kuitenkin paras ratkaisu. –LNG:n asennus vanhoihin aluksiin ei ole mahdollista ja bioöljyjen saatavuus taas on rajallista. Käytännössä olisi pitänyt siirtyä käyttämään matalarikkistä dieseliä eli MGO:ta (marine gas oil), Langh toteaa. Langh Ship lähti kehittämään pesuria omin voimin. –Pyysimme ensin tarjouksia maailmalta, mutta kaikki osoittautuivat aivan liian kalliiksi, jotta niitä olisi voinut harkitakaan asennettavak- Langhin mukaan suuri osa maailmalla tarjolla olevista pesurijärjestelmistä perustuu avoimeen kiertoon. Tällöin merivettä pumpataan skrubberin läpi ja savukaasuista irtoava lika huuhdotaan edelleen mereen. Langh Ship halusi kuitenkin hyödyntää Pesupalvelu Hans Langhin pitkää kokemusta teollisten pesuvesien puhdistamisesta ja kehittää suljetun kierron järjestelmän, jossa haitalliset aineosat erotellaan vedestä. Rikin ohella pesuri puhdistaa savukaasun pienhiukkasista eli nokipartikkeleista. Kehitystyö käynnistyi TEKESin tuella vuonna 2012 ja ensimmäinen pesuri asennettiin m/s Lauraan vuoden 2013 toukokuussa. Kokemukset ovat olleet hyviä ja laiva on ollut koko ajan liikenteessä. Tavoitteena on asentaa pesurit myös varustamon neljään muuhun alukseen vat uksiin Lang Shipin tavoitteena on asentaa pesurit kaikkiin varustamon aluksiin ja tarjota yhtiön kehittämää teknologiaa myös muille toimijoille. ”Kyseessä on 2–3 miljoonan euron investoinnista per laiva”, Hans Langh toteaa. M/s Laura kykenee ajamaan tulevaisuudessakin korkearikkisellä polttoaineella. Tämän mahdollistaa Lang Shipin TEKESin tuella kehittämä ja patentoima suljetun kierron rikkipesuri eli ”skrubberi”. Meriauran erikoislastialus m/s Merin toimintakenttää ovat Itämeri ja Pohjanmeri Englannin kanaalista Pohjois-Norjaan. Alus kulkee bioöljyllä, jossa hyödynnetään muun muassa kalanperkeitä ja jonka on kehittänyt konserniin kuuluva uusikaupunkilainen Sybimar Oy. ja tarjota yhtiön kehittämää teknologiaa myös muille toimijoille. –Kyse on 2–3 miljoonan euron investoinnista per laiva, mutta takaisinmaksuaika on vain kaksi vuotta, kun liikennöidään koko ajan rikkidirektiivialueella. M/s Meri kulkee kalanperkeillä Turkulaisen Meriaura-yritysryhmän toimitusjohtaja Jussi Mälkiä näkee suomalaisessa merenkulussa kaksi mahdollista kehityssuuntaa: merenkulku voi joko ajautua kriisiin tai sitten uudet ympäristövaatimukset kirittävät kotimaisen merenkulun hakemaan uusien innovaatioiden avulla kilpailuetua markkinoilla. Kiristyvät ympäristövaatimukset kuitenkin vaativat varustamoilta investointeja. Meriauralla on kaikkiaan yhdeksän Suomen lipun alla liikennöivää alusta. Yksi niistä, eri- 19 Yksi tulevaisuuden ympäristövaatimuksista liittyy alusten pallaste- eli painolastivesiin. Uusilla rajoituksilla pyritään estämään eliöiden siirtyminen vesialueilta toiselle.”Meillä on ollut jo pitkään tavoitteena olla pallastoimatta. Sen sijaan käsittelemme laivan sisäisiä vesiä kuin painolastivesiä”, kertoo Viking Linen Kari Pihlajaniemi. Viking Grace kulkee LNG:llä. Varustamon vanhoilla aluksilla päästövähennyksiä haetaan toimintatapojen hiomisella, koneistoteknisillä parannuksilla sekä hyödyntäen teknologian kehittymistä. koislastialus m/s Meri kulkee muun muassa kirjolohen perkuujätteestä jalostetulla bioöljyllä, jonka on kehittänyt konserniin kuuluva uusikaupunkilainen Sybimar Oy. –Olemme kehittäneet tuotteen, jonka nimi on VG Marine Ecofuel. Emme ole päätyneet tähän vain vastataksemme rikkidirektiiviin, vaan katsomme pidemmälle tulevaisuuteen. Kierrätettävyyden vuoksi se on myös hiilitaseeltaan hyvä polttoaine. Mälkiä uskoo rikkidirektiivin olevan vasta alkua ja päästömääräysten seuraavan askeleen olevan jo lähellä. Siksi kehitystyössä ovat olleet erityishuomiossa kasvihuonekaasut (hiilidioksidi- ja metaanikaasut). – Pitäisi yrittää löytää pidemmälle meneviä kokonaisvaltaisia ratkaisuja. Isot investoinnit edessä Bioöljyä käyttävä m/s Meri aloitti liikennöinnin 2012 kesäkuussa. Erikoiskuljetusaluksen toimintakenttää ovat Itämeri ja Pohjanmeri Englannin kanaalista Pohjois-Norjaan. Nyt Meriaura on investoimassa sekä uuteen energiatehokkaaseen kuivalastialusten sarjaan että bioöljytuotannon kasvattamiseen. –Pyrimme siirtämään aluksiamme bioöljyyn sitä mukaa kun saamme kasvatettua öljytuotantoa. Tähtäimessä on alkuvuosi 2015. Tulevaisuudessa näen meidät tuottamassa bioöljyä myös muille. Maailman merillä bioöljyn käyttö on toistaiseksi marginaalista. –Kyse on pienistä kokeiluista siellä täällä. 20 Aboard 1/2014 Kiinnostusta on paljon, mutta merenkulkukäyttö on vasta aluillaan. Bioöljyn saatavuuden ongelma on hajanaisuus. Viking Linen valinta on LNG –Kun olimme suunnittelemassa uutta laivaa, oli selvää, että haemme sillä kestävää ympäristökehitystä. LNG oli selvityksiemme mukaan paras tarjolla oleva vaihtoehto”, Viking Linen teknisen operoinnin apulaisjohtaja Kari Pihlajaniemi kertoo. Viking Grace oli sekä kokoluokassaan että alustyypiltään ensimmäinen LNG-käyttöinen alus maailmassa. Pihlajaniemen mukaan pioneerityö kannatti. Käyttökokemukset ovat ylittäneet kaikki odotukset ja myös matkustajat arvostavat ympäristöteknologian kärjessä kulkemista. –Itämeren heikkoa tilaa ei kiistä kukaan, se on historiaa. Merimaakaasun eli LNG:n käyttö soveltuu Pihlajaniemen mukaan parhaiten uudislaivoihin, jotka toimivat Itämeren linjaliikenteessä ja joissa on jo LNG:n käyttöön soveltuva infrastruktuuri toiminnassa. LNG tulee olemaan Viking Linen valinta myös tulevissa laivatilauksissa. – Teimme ehdottomasti oikean ratkaisun. Päästövähennyksiä teknisellä optimoinnilla Yhtiön muilla aluksilla Viking Line tulee siirtymään vuoden 2015 alussa vähärikkisen raskaan polttoaineen (0,5 %) käytöstä matalarikkipitoiseen (0,1 %). Pihlajaniemen mukaan entistä tiukempien rikkirajoitusten myötä Itämeren alueella tulee olemaan ylipäätään rajoitetusti saatavilla korkearikkistä ja edullisempaa polttoainetta. – Laskelmiemme mukaan rikkipesureiden takaisinmaksuaika muodostuu liian pitkäksi, ellei saatavilla ole polttoainetta, jossa on riittävästi rikkiä, jolloin hinta on järkevä. Päästövähennyksiä haetaankin Viking Linen vanhoilla aluksilla toimintatapojen hiomisella, koneistoteknisillä parannuksilla sekä hyödyntäen teknologian kehittymistä. – Se on jatkuva projekti, joka edellyttää henkilöstön kouluttamista ja tekniikan virittämistä jokaisessa aluksessa optimaaliseen kuntoon. Tavoitteena on päästä koneissa samaan tehokkuuteen kuin aikanaan aluksen luovutusvaiheessa. • Pekka Orne on Suomen Osto- ja Logistiikkayhdistys LOGY ry:n puheenjohtaja. Lisäksi hän on yrittäjä päivänvalolamppuja maahantuovassa AD-Lux Oy:ssä sekä logistiikkayritys Logistiikkatalo Turku Oy:n toimitusjohtaja. Äly tuo tehokkuutta kuljetusketjuun! Logistiikan sähköiset toimintatavat ovat edellytys laadukkaalle, kustannustehokkaalle ja virheettömälle kuljetustoiminnalle. Sähköiset kuljetustiedot auttavat kuljetuspalvelujen tuottajia toteuttamaan oman osuutensa logistiikkaketjussa, mikä takaa loppuasiakkaalle hyvän palvelutason. Tietoa on tilaus- ja toimitusketjun eri kohdissa välitetty sähköisesti jo iät ja ajat. Älylogistiikassa puhutaan kuitenkin paljon enemmästä: näiden järjestelmien yhteensovittamisesta ja tiedon paremmasta hyödyntämisestä. Älykkäässä logistiikassa kaikki tavaran liikkumiseen liittyvä tieto kulkee kuljetettavan tavaran rinnalla – tai jopa ennakoivasti sen edellä. Tiedonkulkua nopeuttamalla mahdollistetaan logistiikkakustannusten kohtuullistaminen. Vanha totuushan on, että kustannuksia kertyy sitä enemmän, mitä useammin kuljetettavaan tavaraan kosketaan. Sama koskee myös tietoa. Kustannukset nousevat, kun samaa tietoa joudutaan käsittelemään uudelleen esimerkiksi toisessa järjestelmässä tai useammassa kohteessa. Älykäs logistiikka vähentää myös virhemahdollisuuksia. Tiedon kulkiessa muuttumattomana alusta loppuun asti vältetään epäselvistä tai puutteellisista kuljetustiedoista johtuvat lähetysten harhautumiset ja myöhästymiset. Tiedon määrän lisääntyminen luo samalla edellytykset uusille tavoille ajatella asioita. Selkeämpi tilastointi auttaa virtaviivaistamaan toimintatapoja ja hakemaan hyötyjä toimitusketjun kaikilla alueilla aina ympäristöasioita myöten. kuljetustiedosta välittyy sähköisesti kuljetusliikkeille, kun esimerkiksi Ruotsissa ollaan yli 90 prosentin tasolla. Sama tilanne on yksittäisissä kuljetustilauksissa. Suomessa yli 40 prosenttia kuljetuksista tilataan manuaalisesti, kun länsinaapurissa luku on vain 5 prosenttia. Älykkään logistiikan edistäminen onkin koko logistiikka-alan yhteinen haaste. Logistiikkayritysten ja heidän asiakkaidensa lisäksi talkoisiin tarvitaan mukaan myös koko IT-sektori. Sähköistämällä eri prosessit saamme tilaus-toimitusketjut tehokkaiksi ja vahvistamme meidän kaikkien kilpailukykyä. Tervetuloa mukaan Suomen Osto- ja Logistiikkayhdistys LOGY ry:n toimintaan. Tehdään muutos yhdessä! Pekka Orne Suomen Osto- ja Logistiikkayhdistys LOGY ry:n puheenjohtaja Suomi tulee älykkään logistiikan hyödyntämisessä eurooppalaisittain katsoen jälkijunassa. Tällä hetkellä alle 60 prosenttia 21 Eppu vie ihmisiä maailmalle teksti: Kalle Kirstilä kuvat: Robert Seger Pohjolan Matka vie vuosittain tuhansia ihmisiä Turun sataman kautta maailmalle. Tilausajolinja-autonkuljettajan työ on paljon muutakin kuin ihmisten viemistä turvallisesti paikasta toiseen. Bussillinen riihimäkeläisiä asiakkaita on matkalla Viking Gracelle Pohjolan Matkan järjestämille vuosittaisille kevätkarkeloille. Määränpää lähestyy ja matkustajien ajatukset taitavat jo olla laivassa. Hetkeä myöhemmin Emmerich ”Eppu” Beekmann ohjaa Pohjolan Matkan auton numero 264 pysäköintiruutuun Turun satamassa, takana on 2,5 tunnin ajo ja laivan lähtöön on melko tarkalleen tunti. –No niin, tervetuloa Turun satamaan, kuljettaja toivottelee asiakkaille ja kertoo vielä lyhyesti laivaan menon käytännön asioista ja illan ohjelmasta. –Jos tulee jotain kysyttävää matkan aikana, napatkaa laivalla meitä sinitakkisia rohkeasti hihasta. ”Linjuriauto on maantien ässä / jos olet jonnekin pyrkimässä” ”Rakkaus jättää ja lempikin pettää / linjuriauto ei hylkää, ei kettään” Matkustaja-satamassa eletään päivän vilkAsiointi ryhmämatkatiskillä terminaalin toikaimpia hetkiä – pelkästään Pohjolan Matsessa kerroksessa hoituu viidessä minuutiskan linja-autoja on parkissa 11 kappaletta. sa. Eppu jakaa asiakkaiden liput bussissa ja –Kauimmaiset ovat tulleet Pohjoismuistuttaa vielä jokaista katsomaan sisäänKarjalasta ja lähteneet liikkeelle jo varhain menoportin lipusta, jotta löytää helpoiten aamulla. Meillä oli tänään vähän lyhyempi omalle hyttikäytävälle. Seuraavaksi puretaan ajo, Eppu kertoo. tavarat ja katsotaan, että jokainen asiakas Aika usein autojen matka jatkuu varhain saa tavaratilasta omat laukkunsa. aamulla Tukholman satamasta esimerkiksi Sitten vielä kuljettajan omat tavarat muKolmårdeniin tai Tanskan Legolandiin. Tällä kaan, auton läpikäyminen ja ovet lukkoon. kertaa bussi kuiVielä ehtii juoda tenkin saa jäädä pikaisen kahvin Asiakkaiden kanssa parkkiin Turkuun, terminaalissa enpääsee moniin paikkoihin, nen kuin on aika koska asiakkaat ovat menossa 23 astua laivaan. joihin ei varmasti tulisi tunnin risteilylle. –Meille kuljetmuuten mentyä. –Pian päästajille nämä ovat tään laivaan ja vain lauttamatkoja, pitämään hauskaa, mutta ensin minä haen pakollinen juttu, joka kuuluu työhön. Aika liput, Eppu kertoo mikrofoniin ja lähtee liplaivalla kuluu levätessä ja syödessä. Koko pujen hakuun. ajan pitää olla valmiina töihin. Useimmiten liikkeelle lähdetään aikaisin aamulla, jolloin ” Kevätiltana Turun satamassa riittää vipinää ennen iltalaivojen lähtöä. Ammattikuljettajan työvälineisiin kuitenkin kuuluvat rauhalliset otteet ja pitkä pinna niin liikenteessä kuin asiakkaiden kanssa. 22 Aboard 1/2014 Kun asiakkaat ovat lähteneet, on aika tarkistaa auto ja sulkea ovet. Tällä kertaa bussi jää satamaan parkkiin, vaikka Eppu lähtee itse laivaan mukaan. Tilausautokuljettajan työn monipuolisuus ja sosiaalisuus viehättävät Eppua. ”Tässä hommassa jokainen päivä on erilainen. Välillä ollaan museomatkalla kotimaassa, sitten taas vaikka puutarhamatkalla Ruotsissa.” Autonkuljettajien tehtäviin kuuluu myös laivalippujen hakeminen ryhmämatkatiskiltä ja jakaminen asiakkaille. pitää olla virkeänä. Sosiaalisena ihmisenä sitä onneksi aina löytää kyllä juttuseuraa, muita kuljettajia tai asiakkaita, joten aika kuluu. ”Huumorikaan ei loppua malta edes kuljettajalta” Kolme vuotta Pohjolan Matkan tilausbusseja ajanut Eppu sanoo olevansa mahtavassa työssä. Sosiaaliselle ihmiselle vakiolinjan ajaminen kävikin puuduttavaksi. –Tässä hommassa jokainen päivä on erilainen. Asiakkaat tekevät siitä aina omanlaisensa, mutta myös ohjelmat vaihtuvat. Välillä ollaan museomatkalla kotimaassa, sitten taas vaikka puutarhamatkalla Ruotsissa. Suosiotaan jatkuvasti kasvattavat puutarhamatkat Ruotsiin ja Viroon kuuluvat Epun omiin suosikkeihin – kuinka ollakaan, sillä miehellä on myös puutarha-alan koulutus ja oma pihapuutarha kuuluu rakkaimpiin harrastuksiin. –Asiakkaiden kanssa pääsee moniin paik- koihin, joihin ei varmasti tulisi muuten mentyä. Omasta lähiympäristöstäkin löytyy paikkoja ja kohteita, joista ei ole tiennytkään. Kohteiden ja matkojen teemojen lisäksi asiakaskunta vaihtelee. –Nyt meillä on matkassa paljon eläkeläisiä, joista monet ovat meidän kanta-asiakkaita ja ryhmän kerääjiä, mutta sitten taas kesällä, kun mennään vaikkapa Kolmårdeniin linja-auto on täynnä lapsiperheitä. ”Linja-autossa on myös tunnelmaa” Tilausajoja tekevän kuljettajan työnkuvaan kuuluu opasmaisia tehtäviä ja myös kaikenlaisen asiakaspalautteen vastaanottaminen. –Vain palautteen perusteella pystymme parantamaan palvelua. Tietenkin joskus harmittaa sillä useimmiten yllätykset eivät johdu omasta toiminnasta. Aikataulut voivat pettää liikenneongelmien vuoksi ja tekniikkakin voi pettää, rengaskin voi joskus puhjeta, ei sille mitään voi. Ruotsiin ja Baltiaan matkustetaan yleensä yhden kuljettajan voimin. Silloin päivittäinen ajoaika rajoittuu lain mukaan yhdeksään tuntiin. Hyvät unenlahjat ovat työssä tärkeät. –Silloin pitää pystyä nukkumaan, kun se on mahdollista. ”Sen ilmapiirissä viehkeässä / matkan ku tekee niin nuoreksi jälleen / vanhakin tulee tälleen” Epun mukaan linja-autonkuljettajan työ on palveluammatti ja onnistuminen näkyy uudelleen matkoille palaavissa asiakkaissa. – Kivointa on kun tapaa myöhemmin jonkun aiemmin matkalla olleen, joka tulee kädestä pitäen kiittämään. Silloin tietää onnistuneensa. • Lainaukset Reino Helismaan sanoittamasta ja Toivo Kärjen säveltämästä Linjuripolkasta vuodelta 1950. 23
© Copyright 2024