Lehti pdf-muodossa
Rikosdraamaa varustamossa Satama on telakalle tärkeä naapuri Express-kuljetuksissa asiat ratkaistaan heti Aboard 2/2014 20 Hyttitehtaalta lähtee joka viikko noin 100–150 hyttiä, huippuaikoina lähes kaksinkertainen määrä. Niiden välivarastointiin tarvitaan runsaasti tilaa, jota hyttitehdas on viime aikoina vuokrannut sekä Pansion sataman alueelta että Turun Vapaavarastolta. 6 Meyerin telakan tavaravirrat saapuvat maahan nykypäivänä useiden satamien kautta ja vientitoiminta puolestaan tapahtuu perinteisesti laiva kerrallaan. Silti sataman läheisyys on telakalle tärkeää. 22 Pääkirjoitus Turun satama on osa maailmanluokan meriklusteria 3 KANNESSA: Rikosdraamaa varustamossa 4 KANNESSA: Satama on telakalle tärkeä naapuri 6 Aika on rahaa lastinkäsittelyssä 8 Eurooppa vahvistuu liikenneverkkoihin panostamalla 10 EU-päätökset tukevat satamayhteyksien kehittämistä 13 KANNESSA: Sataman työntekijä: Express-kuljetuksissa asiat ratkaistaan heti 14 Kaksipäiväisten NaviGate-messujen tavoitteena on vahvistaa merialojen elinvoimaisuutta ja luodata uusia mahdollisuuksia yhteistyöhön sekä vahvan osaamisen hyödyntämiseen. Verkkokauppa paisuu 16 Pasi Malisen kolumni Turkulainen laivanrakennus sai uskoa tulevaan ja kasvollisen omistajuuden 19 Sataman kautta: Maailman upeimmat hytit lähtevät maailmalle Turusta 20 NaviGate-messuilta menestystä merialoille 22 Aboard 2/2014 Turun Sataman asiakaslehti kuljetusalan ammattilaisille Julkaisija: Turun Satama Oy • Osoite: Juhana Herttuan puistokatu 21, 20100 Turku • www.portofturku.fi Päätoimittaja: Turun Sataman toimitusjohtaja Christian Ramberg s-posti: [email protected] Toimitussihteeri: Marjo Ekman s-posti: [email protected] • Ulkoasun toteutus: Aija Kallio Kannen kuva: Jouni Saaristo • Painopaikka: Finepress Oy Painosmäärä: 3 000 kpl Osoitteenmuutokset: [email protected] ISSN 2323-2498 Turun satama on osa maailmanluokan meriklusteria Turun satama sijaitsee varsinaissuomalaisen, kansainvälisesti tunnetun ja osaamisestaan arvostetun meriklusterin ytimessä. Turkulaisen telakkateollisuuden juuret ovat Aurajoen suulla ja laivanrakennus jatkui sataman alueella aina 1970-luvun puoliväliin asti, jolloin telakkatoiminnot siirtyivät Pernoon, Pansion sataman läheisyyteen. Siteet telakan ja sataman välillä ovat kuitenkin edelleen vahvat ja yhteistyötä tehdään molempiin suuntiin. Muutamien epävarmojen vuosien jälkeen Turun telakan tulevaisuus näyttää jälleen vahvalta. Elokuun alussa julkistettujen omistusjärjestelyjen tuloksena telakan tilauskanta kasvoi merkittävästi, mikä tietää tuhansia miestyövuosia telakan omalle väelle ja alihankkijoille suunnitteluyrityksistä komponenttitoimittajiin. Meriteknologinen osaaminen alueella on muutenkin myötätuulessa, kiitos lukuisien uusien innovaatioiden, jotka tuovat ratkaisuja muun muassa alusten rikkipäästöjen puhdistamiseen. Telakka- ja muun meriteknologisen teollisuuden ohella merenkulku ja logistiikka ovat varsinaissuomalaisen meriklusterin vahvoja osaamisalueita. Niiden merkitystä koko Suomelle korostaa se tosiasia, että yli 80 % Suomen ulkomaankaupasta kulkee meritse. Turun satamalla on tärkeä rooli Suomen ulkomaankaupan tavaravirtojen välittäjänä. Turku on Suomen Skandinavian liikenteen keskus, josta lähtee päivittäin viisi laivavuoroa tärkeimpään vastasatamaamme Tukholmaan. Yksi keskeisimpiä tavoitteitamme on jatkossakin kehittää merten moottoritietä yhteistyössä Tukholman sataman kanssa. Haluamme yhdistää meri- ja maakuljetukset tehokkaasti toimivaksi kokonaisuudeksi osana eurooppalaista TEN-T-liikenneverkkoa. Siihen liittyen olemme aktiivisesti mukana edistämässä myös E18-kasvukäytävähanketta Skandinavian ja Pietarin välillä. Tehokkuuden ja joustavuuden lisäksi kiinnitämme erityistä huomiota ympäristöasioihin. Pyrimme vähentämään oman toimintamme päästöjä ja aktivoimaan myös kumppaneitamme ottamaan käyttöön ympäristöystävällisiä teknologioita. Tähän liittyen satamaan on muun muassa suunnitteilla LNG-kaasuterminaali, joka palvelisi sekä ympäristöystävällistä nesteytettyä kaasua polttoaineenaan käyttäviä aluksia että lähiseudun teollisuutta. Christian Ramberg toimitusjohtaja 3 Rikosdraamaa varustamossa teksti: Sini Silván kuvat: Robert Seger Rikoksilla voidaan Harri Winterin tapaan herkutella robinhoodmaisesti, ottamalla rikkailta rosvoilta ja jakamalla oikeutta. -Olen oppinut jo työssä, että kuuntele koko ajan, kyseenalaista itsesi, Winter kertoo tavastaan kirjoittaa. 4 Aboard 2/2014 " Monet kollegat ovat lukeneet kirjaa ja katsoneet, löytävätkö sieltä itsensä. –Mutta ei tosiaan, henkilöhahmot ovat täysin fiktiivisiä niin kuin tarinakin." Nyt Harri Winterillä on työn alla toinen kirja, joka tarjoaa More Justice -sarjaan jatkoa uusissa ympäristöissä. Viking Linen operatiivinen johtaja Harri Winter vaihtoi hektisestä 24/7-työurasta vapaalle vuoden 2013 alussa. Varustamotyö vaihtui esikoiskirjailijan uraan. Winterille ratkaiseva hetki oli se, kun hän näki ilmoituksen Todellinen rikollinen -dekkarikurssista. Kurssin järjesti Turun yliopiston luovan kirjoittamisen koulutusohjelma. –Ajattelin, että kurssi pitäisi käydä ennen kuin alkaa kirjoittaa. Itse asiassa kirja ei ollut aivan ensimmäinen. Winterin 87-vuotias äiti oli säästänyt pikkupojan piirtämät kannet, jossa oli komeasti käsikirjoituksen otsikko: ”Minä olen rosvo”. –En itse muistanut tällaista olleenkaan. Käytännössä teema on pysynyt ja kypsynyt vuosikymmeniä. Esikoisdekkari ”Hyvät pahat pojat” kertoo More Justicen operaatioista, jossa näkökulma ei ole vain rikosten selvittely. Dekkarissa vieraillaan tekijöiden puolella. –Loogisesti ”Minä olen rosvo” -nimi sopii vieläkin. Tässähän on tavallaan rosvoja, jotka tekevät hyviä asioita. Logiikka on oikeustajun punnitseminen uudenlaisella tavalla. Winter sai kirjoituskurssilta hyvät eväät, erityisesti hänelle sopivat rikoskirjailija Jarkko Sipilän reseptit: –Kun on miettinyt tarinan juonen, voi kirjoittaa luurangon, jossa tapahtumat ovat ranskalaisin viivoin luku luvulta. Olin mallioppilas, tein sen tekniikan mukaan ja se sopi minulle ehdottomasti. Kollegat etsivät kirjasta itseään Kirjassa liu´utaan jo ensi sivuilta varustamoyhtiö Östersjö Linen maailmaan, jota Winter kuvailee varmalla kädellä. –Laivamaailma on tuttu, olen ollut siellä periaatteessa koko ikäni. Monet kollegat ovat lukeneet kirjaa ja katsoneet, löytävätkö sieltä itsensä. –Mutta ei tosiaan, henkilöhahmot ovat täysin fiktiivisiä niin kuin tarinakin. Winter on osannut luoda hahmoistaan äärityyppejä. Kirjassa on kuvailtu narsistista persoonallisuutta, niin hyvyyttä kuin ahneutta. Jännite säilyy loppuun asti. Rahamaailman kuvioissa on auttanut nykypäivän talousrikollisten toiminnan seuraaminen. Pari vuotta sitten British Virgin Islandsien Tortolan saarella, Naantalin kokoisessa kaupungissa, Winter törmäsi itsekin veroparatiisien yhteen härskiin päätepisteeseen. Rakennuksen seinässä oli useiden satojen yritysten nimiä tulitikkulaatikon kokoisissa messinkilaatoissa. Ne edustivat yritysten pääkonttoreita, tuttujakin yrityksiä. –Se on täyttä todellisuutta, sen tajusi, kun näki ne kyltit. Kustannussopimus Karibian vesillä Winter työsti käsikirjoituksen ensimmäisen version dekkarikurssilla. Sen jälkeen teksti läksi kustantajille ja mies Karibialle kipparoimaan suomalaisten lomapurjehduksia. Winter tarjosi kirjaa neljään tai viiteen kustantamoon. Kaksi olivat innostuneita ja toisista tulivat standardivastaukset: kiitos paljon, ei sovi kustannusohjelmaamme. Winter pääsi tekemään kustannussopimuksen Myllylahti-kustantamon kanssa eksoottisissa olosuhteissa Karibialla. Hän viimeisteli kirjaa purjehtiessaan Windwardsaarilla; Martiniquen, Saint Lucian ja Grenadiinien maisemissa. –Totta kai olen tyytyväinen, ensi kertaa kun sai kirjan käteen tuli sellainen olo, että ”this is my baby”. Hienoja fiiliksiä tuli myös, kun kirja myytiin viikossa loppuun Turun kaikista kirjakaupoista. • 5 Satama on telakalle tärkeä naapuri teksti: Kalle Kirstilä kuvat: Robert Seger 6 Aboard 2/2014 Markku Päivärinta kertoo olleensa Turun telakalla töissä vuodesta 1974 erilaisissa logistiikan töissä. ”Aikanaan tulin kesätöihin tuonne jokivarteen ja sillä tiellä ollaan.” Samuli Kahalan työurallakin on jo mittaa, tosin kasassa on vasta puolet kollegan vuosista. ”20 vuotta sitten tulin telakalle. Kesätöihin alun perin minäkin. 10 vuotta olen työskennellyt erilaisissa logistiikan tehtävissä.” Meyerin Turun telakalle yhteistyö Turun sataman logistiikkatoimijoiden kanssa on tärkeä osa materiaalihallintaa. Meyerin telakan tavaravirrat saapuvat maahan nykypäivänä useiden satamien kautta ja vientitoiminta puolestaan tapahtuu perinteisesti laiva kerrallaan. Silti sataman läheisyys on telakalle tärkeää. –Kun satama sijaitsee melkein trukkimatkan päässä, se helpottaa monia asioita, Meyerin Turun telakan logistiikkapäällikkö Samuli Kahala toteaa. –Nopeus ja joustavuus ovat ilman muuta Turun sataman valtteja ja helpottavat meidän toimintaamme monin tavoin, työnjohtaja Markku Päivärinta lisää. vaativa tavararyhmä ovat keittiölaitteet, joita tarvitaan yhteen isoon risteilyalukseen hämmentävä määrä. –Keittiölaitteita menee yhteen laivaan tuhansien neliöiden edestä, Kahala sanoo. Näkyvä ja paljon tilaa vievä tavararyhmä ovat pelastusveneet –Ne saattavat ollakin turkulaisille tuttu näky, sillä niitä säilytetään Finnsteven kenttävarastossa Turun satamassa, Päivärinta mainitsee. Varastointitarve kasvussa Mayerin Turun telakalla on itsellään noin 6 500 lavapaikkaa telakka-alueella. Kaiken tavaran säilyttäminen telakan omalla alueella ei kuitenkaan ole mielekästä eikä edes mahdollista. –Esimerkiksi jätteenpolttolaitokset painavat jopa 30 tonnia. Ei meillä niille joka tilanteessa ole riittävällä nostokapasiteetilla varustettua katettua tilaa, työnjohtaja Markku Päivärinta sanoo. Tavaraa tarvitaan varastoista asennukseen hyvin eri vaiheissa laivan rakennusta. Telakan laivanrakennukseen liittyvä varastointitarve on Kahalan mukaan ollut kasvamaan päin. Laivojen irtokalusteet ovat yksi esimerkki uudesta tavararyhmästä. –Nykypäivänä me ostamme ne itse koko laivaan ja ne ovat siten tulleet meidän varastointivastuullemme. Toinen iso ja paljon varastointikapasiteettia Jätteenpolttolaitoksista jakkaroihin –Yksi erityinen tavararyhmä ovat pesulalaitteet, joita menee heti rakennusvaiheen alussa sinne laivan pohjalle. Toisaalta sitten ovat istuinjakkarat, joita viedään vielä viimeisinä päivinä sisään tuhansittain, Kahala kertoo. Uusi omistaja Turun telakan siirtyminen uuteen omistukseen elokuun alussa oli odotettu ratkaisu. –Kyllä täällä on ollut jo pitkään selvää, että pukki pitää saada maalattua uusilla väreillä, 40 vuotta Turun telakalla työskennellyt Markku Päivärinta summaa. Telakan uusi pääomistaja, saksalainen perheyhtiö Meyer Werft, vahvistaa pitkän linjan telakkamiesten uskoa telakan tulevaisuuteen. –Hyvältähän tämä vaikuttaa, kun omistajalla on pitkäjänteinen asenne ja parin sadan vuoden kokemus laivanrakennusalalta ja kun kyse on vielä perheyhtiöstä, logistiikkapäällikkö Samuli Kahala pohtii. • 7 Tehokas lastinkäsittely edellyttää sekä teknisesti korkeatasoisia laitteita että monipuolista ammattitaitoa palveluketjun eri vaiheissa. Näiden molempien merkitys korostuu Suomen kaltaisessa maassa, jonka ulkomaankaupasta yli 80 % tapahtuu meriteitse. Tätä taustaa vasten on helppo ymmärtää, miksi suomalaisessa meriklusterissa näiden alojen osaaminen on korkeaa kansainvälistä tasoa. Aika on rahaa lastinkäsittelyssä teksti: Kari Ahonen kuvat: Markku koivumäki Johtavaa lastinkäsittelyteknologiaa Maailmanlaajuisesti toimiva suomalainen MacGregor tarjoaa integroituja lastinkäsittelyratkaisuja sekä kunnossapitopalveluja merikuljetuksiin ja offshore-alan tarpeisiin. Kansainvälisesti arvostettu yritys on lastiluukkujen, ro-ro-laitteiden ja lastinkäsittelynostureiden markkinajohtaja. –Tärkeimmät asiakkaamme tulevat kauppamerenkulun ja offshore-teollisuuden parista. Keskeistä varustamoille räätälöidyissä tuotteissa ovat asiakkaan lastaustarpeet, liikennöitävän reitin satamavaatimukset sekä kunkin aluksen yksilöllinen lastiprofiili. Huomioimalla nämä jo suunnittelussa, voidaan parantaa aluksen tuottavuutta, pidentää sen kannattavaa käyttöikää ja vähentää ympäristövaikutuksia, kertoo Timo Nordlin MacGregor Finland Oy:sta. Uudisrakentamista ja aluskonversioita Kaarinan kaupungissa, Turun naapurissa sijaitsevat MacGregorin lastiluukkuliiketoiminnan 8 Aboard 2/2014 MacGregorilla on myös maailmanlaajuinen huoltoverkosto, jolla on yli 70 toimipistettä maailman suurimmissa satamissa. Huoltopalvelumme auttaa asiakaitamme pitämään alukset ja tavarat liikenteessä sekä varautumaan tuleviin huoltotarpeisiin jo etukäteen, kertoo Timo Nordlin MacGregor Finlandista. Alusten lyhentyneet kääntöajat satamissa ovat haaste lastinkäsittelystä vastaaville operaattoreille. Joskus alukset ovat myöhässä aikataulustaan, jolloin teemme parhaamme aikataulun kiinnisaamiseksi lisäämällä miehiä ja koneita lastia purkamaan, vakuuttaa Finnsteven Simo Laurila. " Keskeistä varustamoille räätälöidyissä ydintoiminnot eli muun muassa suunnittelu ja tuotteissa ovat asiakkaan lastaustarpeet, myynti. Varsinaisesta liikennöitävän reitin satamavaatimukset tuotannosta vastaavat sekä kunkin aluksen yksilöllinen lastiprofiili." tarkoin valitut partnerit eri puolilla maailmaa, pääosin Aasiassa, jonne rahtialusten valmistus on keskittynyt. Turun raattori Turun ja Helsingin satamissa. Yrityksen telakalla rakennettuihin matkustaja-aluksiin Turun toiminnoista vastaava Simo Laurila MacGregor on toimittanut lähinnä erilaisia rampkorostaa Timo Nordlinin tavoin aikataulujen ja peja, autokansia ja keulaovia. turvallisuuden merkitystä ahtaus- ja lastinkäsit–Merkittävä osa liiketoimintaamme muodostelypalveluissa. tuu myös erilaisista aluskonversioista. Esimer–Ykkösasia varustamon näkökulmasta on, etkiksi alusten ramppeja muutetaan liikennöitävien tä alus kääntyy satamassa aikataulussaan. Sen reittien vaihtuessa, tehdään ro-ro-aluksista varmistamiseksi saamme asiakkaalta etukäteen läpiajettavia ja rakennetaan autokansia kahteen ohjeet lähtevän ja saapuvan lastin käsittelyä varkerrokseen. Turvallisuusvaatimusten uudistumiten. Lähtevän lastin yksiköt rakennetaan etukäsen myötä olemme kehittäneet vuosien varrella teen ennen laivan saapumista ja varataan oikea myös täysin uusia tuotteita ja ratkaisuja, Timo määrä miehiä ja koneita valmiiksi laiturille, jotta Nordlin kertoo. töihin voidaan tarttua heti aluksen kiinnittymisen jälkeen, Simo Laurila kertoo. Lastinkäsittely satamassa edellyttää tekijöilTehokasta toimintaa tään suurta tarkkuutta ja ammattitaitoa, kun satamassa alusta lastataan ja puretaan samaan aikaan. Liikenteen ohjaus on vaativaa, kun trailereita ja Finnlines-konserniin kuuluva Finnsteve on suurin lauttavaunuja kulkee sisään ja ulos aluksesta. yksikköliikenteeseen erikoistunut satamaope- Aluksen rahtiplaania lukemalla on tunnistettava, mikä osa lastista puretaan ja mikä jatkaa mahdollisesti matkaa seuraavaan satamaan. Tärkeä osa työtä on myös lastin tarkastaminen mahdollisten kuljetusvaurioiden varalta. –Lastinkäsittely satamassa jatkuu vielä purkamisen jälkeenkin. Osa lastista kuljetetaan Finnlinesin terminaaliin niin sanottua kuljetusteknistä varastointia varten. Osa jatkaa suoraan rannasta kumipyörien päällä kohti vastaanottajiaan. Rahtia odottaville kuljetusliikkeille ilmoitamme jo etukäteen, milloin aluksella saapuvat irtoperät ovat noudettavissa satamasta tai terminaalistamme. Sen ansiosta he voivat aikatauluttaa muut kuljetuksensa sen mukaisesti ja minimoida kuljetusten välille jäävän hukka-ajan. • 9 10 Aboard 2/2014 Tehokkaasti toimivien liikennejärjestelmien kehittäminen kuuluu Euroopan Unionin tärkeimpiin infrastruktuurihankkeisiin. Liikenne on avainasemassa eurooppalaisia yhteismarkkinoita rakennettaessa ja sen sujuvuutta tehostamalla voidaan vahvistaa maanosamme talouskasvua. Toimivat liikennejärjestelmät helpottavat tavaroiden ja ihmisten liikkumista ja auttavat vähentämään liikenteen ympäristövaikutuksia. Eurooppa vahvistuu liikenneverkkoihin panostamalla teksti: Kari Ahonen kuvat: Markku Koivumäki –EU:n liikennepolitiikan keskeisenä tavoitteena on kehittää yksi yhtenäinen Euroopan laajuinen liikenneverkko, joka yhdistää maanosamme tärkeimmät vesi-, maantie-, rautatie- ja lentoliikenneyhteydet, kertoo kesäkuussa Turun Baltic Sea Days -tapahtumassa vieraillut Euroopan komission edustaja Jose Anselmo. Liikennekäytävät muodostavat uuden runkoverkon perustan TEN-T-verkoksi nimetty uusi liikenneverkko rakentuu runkoverkosta ja sitä tukevasta kattavasta verkosta. Runkoverkon perustana on yhdeksän Euroopan tärkeintä liikennekäytävää. Kaksi käytävistä johtaa pohjoisesta etelään, kolme idästä länteen ja neljä käytävää halkoo Eurooppaa diagonaalisesti. Runkoverkko muokkaa idän ja lännen väliset yhteydet uudestaan, poistaa pullonkauloja, parantaa liikenneinfrastruktuuria ja tehostaa rajat ylittäviä kuljetuksia matkustajien ja yritysten kannalta kaikkialla EU:ssa. Se parantaa yhteyksiä eri liikennemuotojen välillä ja edistää EU:n ilmastonmuutostavoitteiden saavuttamista. –Runkoverkon rakenne, aikataulut ja rahoitus on jo vahvistettu Euroopan Unionin jäsenmaiden taholta. Vuosina 2014–2020 Euroopan Unionin rahoitus liikenneverkkoihin kolminkertaistetaan 26 miljardiin euroon, joka kohdennetaan runkoverkon kehittämiseen. Kaikkiaan runkoverkon ensimmäisen vaiheen toteuttamisen arvioidaan maksavan noin 250 miljardia euroa vuosina 2014–2020. Kokonaisuudessaan runkoverkon on määrä olla valmis vuoteen 2030 mennessä, Jose Anselmo valottaa TEN-T-runkoverkon kustannuksia ja aikataulua. Uuden runkoverkon tukena on kattava tieverkosto, jonka reitit liitetään runkoverkkoon alueellisella ja kansallisella tasolla. Kattavalla verkolla varmistetaan koko EU:n tarvitsemat liikenneyhteydet ja kaikkien alueiden saavutettavuus. Tavoitteena on, että vähitellen ja viimeistään vuonna 2050 Euroopan kansalaisten ja yritysten suuri enemmistö on enintään 30 minuutin matkustusajan päässä tästä kattavasta verkosta. Itämeri yhdistää Suomen kahteen pääkäytävään Suomi on mukana kahdessa käytävässä, joista Skandinavia–Välimeri-käytävä on Euroopan talouden kannalta keskeinen pohjoisen ja etelän välinen liikenneväylä. Se ylittää Itämeren Suomesta Ruotsiin ja jatkaa Saksan ja Alppien läpi Italiaan. Käytävä yhdistää Skandinavian ja Pohjois-Saksan suuret kaupunkikeskittymät ja satamat ja jatkaa Etelä-Saksan, Itävallan ja Pohjois-Italian teollisten tuotantokeskusten läpi, jotka se yhdistää edelleen Italian ja Vallettan satamiin. Pohjanmeri–Itämeri-käytävä puolestaan yhdistää Itämeren itärannikon satamat ja 11 " –Itämeri on ollut kautta aikojen tärkeä kauppaväylä koko Eurooppaa ajatellen." uusiin kuin vanhoihin aluksiin tarvitaan päästöjä vähentävää teknologiaa. Pääasialliset vaihtoehdot ovat joko rikkipesurien asentaminen aluksiin tai siirtyminen ympäristöystävällisiin polttoaineisiin, kuten nesteytetty maakaasu eli LNG. LNG:n käytön edistämiseksi on sen saatavuus varmistettava koko Itämeren alueella rakentamalla satamien yhteyteen riittävä määrä LNGterminaaleja. Ympäristötavoitteiden saavuttamiseksi on tärkeää, että myös teollisuus ja valtiot ovat mukana tukemassa päästöjä vähentävien innovaatioiden syntymistä ja rakentamassa LNG:n jakelun vaatimaa infraa, Jose Anselmo muistuttaa. Liikenteen turvallisuus ja tehokkuus myös avainasioita Euroopan Unioni kohdentaa liikenneverkkojen rakentamiseen seuraavalla viisivuotiskaudella 26 miljardia euroa. Tällä summalla halutaan vauhdittaa eri jäsenmaiden omien liikenneinvestointien toteuttamista erityisesti TEN-T-ydinverkkoon kuuluvilla liikennekäytävillä. Runkoverkon toteutuminen tavoiteaikataulussa edellyttää myös jäsenmaiden välistä yhteistyötä ja hankkeiden koordinointia, Euroopan komission Jose Anselmo korostaa. Pohjanmeren satamat sekä lauttayhteydellä Suomen ja Viron. –Itämeri on ollut kautta aikojen tärkeä kauppaväylä koko Eurooppaa ajatellen. Tänä päivänä sen merkitys on entistäkin suurempi, sillä Itämeri yhdistää toisiinsa elinvoimaisia ja kehittyviä talousalueita aina Välimerta ja Pohjanmerta myöten. Tästä syystä Itämerta halkoo kaksi TEN-T-runkoverkon liikennekäytävistä, joiden osana kehitystyön kohteina ovat Itämeren merten moottoritie -hanke sekä E18-kasvukäytävähanke, Jose Anselmo kertoo. Itämerellä keskeisenä asiana ympäristöystävällisyys Jose Anselmon mukaan Itämeren liikenteen kehittämisen prioriteetit TEN-T-ohjelmassa ovat ympäristöystävällisyys, meriliikenteen ohjaus sekä tavaravirtojen ohjaus ja seuranta. Näistä tärkeimpänä Anselmo näkee liikenteen ympäristövaikutusten vähentämisen. –Laivaliikenteen päästöjen vähentäminen on pääroolissa, mihin hyvän lähtökohdan antaa ensi vuonna Itämeren alueella voimaan astuva rikkidirektiivi. Uusi direktiivi määrää laskemaan laivojen polttoaineiden rikkipitoisuuden yhdestä prosentista 0,1 prosenttiin. Tämän johdosta niin 12 Aboard 2/2014 Meriliikenteen ohjauksen merkitystä korostaa Itämeren runsas laivaliikenne. Itämeri on maailman vilkkaimmin liikennöityjä merialueita, jonka laivaliikenteen ennustetaan kaksinkertaistuvan seuraavien 20 vuoden aikana. Siksi TEN-Tliikennejärjestelmässä tullaan kiinnittämään erityishuomiota myös alusliikenteen seurantaan ja valvontaan. –Liikenteen turvallisuuden varmistamisessa keskeisiä asioita ovat alushenkilöstön ja valvontaviranomaisten koulutus sekä meriliikenteen ohjaus- ja informaatiojärjestelmien kehittäminen ja tehokas hyödyntäminen. Olennaista on myös Itämeren alueen valtioiden ja viranomaisten välisen merivalvontayhteistyön parantaminen, Jose Anselmo korostaa. Logistiikan tehostamiseksi Anselmon mielestä tärkeimpiä kehittämiskohteita ovat tavaravirtojen ohjaus ja seuranta. Läpimenoaikoja TEN-T-verkon satamissa täytyy kyetä edelleen lyhentämään ja maaliikenneyhteydet satamista sisämaahan on rakennettava mahdollisimman sujuviksi ja turvallisiksi. Rahdin kulun seurannassa on panostettava yhä enemmän sähköiseen tiedonsiirtoon logistiikan kaikissa vaiheissa. –Maantiekuljetukset tulevat jatkossakin olemaan merkittävässä roolissa tavarankuljetuksista puhuttaessa. Tieliikenteenkin osalta suurimmat haasteet liittyvät ympäristövaikutusten vähentämiseen ja liikenteen sujuvuuden ja turvallisuuden parantamiseen. Näihin haasteisiin voidaan vastata siirtymällä raskaassa liikenteessä LNG:n ja muiden ympäristöystävällisten polttoaineiden käyttöön sekä kehittämällä innovatiivisia älyliikenneratkaisuja, Euroopan komission TEN-T-politiikasta vastaava Jose Anselmo vakuuttaa ja muistuttaa, että tarkoin kohdennetut infrainvestoinnit ovat ratkaiseva tekijä koko Euroopan taloudellisen kasvun, työllisyyden ja kilpailukyvyn edistämisessä. • Turun Satamalle ja sen asiakkaille eurooppalaisen liikennejärjestelmän kehittämispäätökset ovat myönteinen uutinen. Sataman kuuluminen TEN-T-ydinverkkoon nopeuttaa sataman tärkeimpien yhteyksien kehittämistä ja liikenteen pullonkaulojen poistamista. EU-päätökset tukevat satamayhteyksien kehittämistä teksti: Kari Ahonen kuva: Markku Koivumäki –Euroopan komission piirtämällä kartalla Turun satama on linjattu osaksi Skandinavia– Välimeri-liikennekäytävää, joka jatkuu Turusta Helsingin kautta aina Suomen ja Venäjän rajalle asti. Satamayhteyksistä ydinverkkoon kuuluvat E18-moottoritie sekä Turun ja Helsingin välinen rautatie. Ensin mainitun rakentaminen on loppusuoralla ja ratayhteyden uudistamiselle on näytetty vihreää valoa hallitustasolla, kertoo Turun Satama Oy:n toimitusjohtaja Christian Ramberg. Turun Sataman kannalta tärkein on kuitenkin meriyhteys Tukholmaan, jonka kehittämistä vauhditetaan myös Euroopan Unionin taholta. Värtanin satamassa on TEN-T-osarahoituksella jo käynnissä mittava uudistus- ja laajennustyö, jonka pitäisi valmistua vuonna 2016. Satama laajenee meren suuntaan, laituripaikkoja tulee lisää ja satamaliikennettä sujuvoitetaan muun muassa maantietunneleita rakentamalla. Matkustajia palvelemaan rakennetaan uusi terminaali ja rahtiliikenteen operointia tehostetaan uusilla lastinkäsittelylaitteilla. Meriyhteyden kokonaisuutta kehitetään tiiviissä yhteistyössä Tukholman sataman kanssa. Tavoitteena on, että Turun ja Tukholman satamat muodostavat modernin satamaparin, joka palvelee tehokkaasti sekä matkustajaliikennettä että elinkeinoelämän logistisia tarpeita. Tehokkuuden lisäksi panostetaan erityisesti ympäristövaikutusten vähentämiseen esimerkiksi LNGpolttoaineen käytön edistämiseksi. –Turun Satama jakaa myös Turun kaupungin, Varsinais-Suomen liiton sekä useiden muiden tahojen toivomuksen ratayhteyksien parantamisesta. Erityisesti henkilöliikenteen kannalta olisi tärkeää, mikäli Turun ja Helsingin välistä Turun sataman mukanaolo TEN-T-ydinverkossa osoittaa Turun ja Tukholman välisen meriliikenteen merkityksen niin tavara- kuin matkustajaliikenteen pohjoismaisena pääreittinä. Molempien satamien, varustamojen ja muiden yhteistyökumppanien toimesta reitin palvelutarjonta on kehittynyt vahvasti ja panostukset kehittämiseen jatkuvat edelleen, vakuuttaa toimitusjohtaja Christian Ramberg. matkustajayhteyttä ja aikataulua saataisiin parannettua nykyisestä. Yhteistyössä nämä tahot ovat esittäneet ratalinjan oikaisua niin, että tulevaisuudessa matkan kesto olisi ainoastaan yksi tunti. Hankkeen tärkeyttä korostaa se, että Helsinki–Turku-ratayhteys on yksilöity Verkkojen Eurooppa -rahoitusvälinepäätöksessä mahdolliseksi kehittämishankkeeksi, toimitusjohtaja Ramberg toteaa. • 13 –Moro, moro, saitko keikkaa jo, kuljetuspäällikkö Aleksi Koivisto kyselee kuljettajalta. Hän istuu headset päässään päätteen ääressä. Päivä on hyvässä vauhdissa. Oy Scandic Trans Ab:n Express-liikenteen ajojärjestelijät pitävät tavaran liikkeellä ja autot aikatauluissa Turun terminaalista käsin. Express-kuljetuksissa asiat ratkaistaan heti teksti: Sini Silván kuvat: Robert Seger Kuljetuspäälliköt Jan Svarfvar ja Aleksi Koivisto hoitavat Oy Scandic Trans Ab:n Express-tuotteen ajojärjestelyitä Turun terminaalista. Express-kuljetukset lomittuvat osaksi yhtiön muuta liikennettä, jota ohjataan pääkonttorista Vaasan Mustasaaresta. –Haasteena on, että joka päivä auto pitää saada mahdollisimman täyteen tavaraa ja samalla ottaa huomioon kuljettajien lakisääteiset tauot päivän aikana, Svarfvar sanoo. –Jos on joku rauhallinen päivä, niin tuntuu, että jotakin tapahtuu kuitenkin kohta. Tilanteet muuttuvat nopeasti. Koivisto ja Svarfvar ovat koko ajan valmiina: jos kuljettaja jää odottamaan, aikataulut pettävät. Ongelmat pitää ratkaista heti. –Tämä on eräänlaista katastrofien johdettua hallintaa. Svarfvar hoitaa tuontia Suur-Tukholman alueelta, Koivisto vientiä. Pikarahtiautot kuljettavat tavaraa Tukholma–Turku–Helsinkiakselilla. Töitä kaksikko tekee kahdeksasta neljään tai viiteen, puhelin kulkee mukana 24/7. –Sunnuntai-illat ovat sellaisia, että puhelin soi takuuvarmasti. On parempi vastata, koska maanantait ovat silloin paljon helpompia, Koivisto kertoo työstään. Express-autoille on tyypillistä, että niissä on FRC- tai FNA-luokitus ja perälautanostin. Tavara noudetaan ovelta ja kuljetetaan yön yli perille vastaanottajalle. Aamulla auto tulee laivalla Tukholmasta Turkuun, vie lähetyksiä perille sekä lastaa Helsingissä ja lähtee jälleen Turusta iltalaivalla Tukholmaan. Tavaraa kulkee molempiin suuntiin, niin että joka arkipäivä Tukholmassa liikkuu pari autoa, samoin Helsingissä. 14 Aboard 2/2014 Miehet pohtivat Express-kuljettajien erikoista elämää: viisi yötä viikossa laivalla. –Kuljettajat ovat olleet vuosia mukana ja hoitavat hyvin työnsä, heihin voi luottaa. Autot ovat yksiköitä, kuljettajat persoonia –Periaatteessa, raa’asti otettuna, autot ovat vain yksiköitä, joilla on rekisterinumero. Tiedämme, mitä auto pystyy tekemään, mitkä ovat sen speksit, Svarfvar kertoo. Työ on kuin palapelin kokoamista, kun kootaan sopivat tavarat kyytiin ja ajoitetaan lastaukset. On huomioitava paitsi kuljettajien työajat ja asiakkaiden toivomukset, myös eri tavaroiden yhteensopivuus, esimerkiksi vaaralliset aineet ei sovi lääkkeiden tai elintarvikkeiden kanssa samaan autoon. Käytännössä kuljettajat ovat kuitenkin yhtä tuttuja kuin autot. Koivisto ja Svarfvar tietävät jo toistensa puheesta sen, kenen kanssa milloinkin puhutaan. Eroja on myös siinä, miten herkästi kuljettaja ottaa yhteyttä kun ongelmia tulee: –Olemme kaikki yksilöitä, Svarfvar tuumaa. –Järjestelmät paranevat koko ajan, yritetään päästä siihen, että tietokoneella saadaan tiedot kuljettajille mahdollisimman pitkälle. Puhelinyhteyttä se ei silti korvaa, Koivisto sanoo. –Aika paljon kuljettajat soittelevat myös tosilleen. Tieto kulkee autosta autoon. Sanatonta yhteispeliä Joku on ihmetellyt välillä kaksikon tiivistä työskentelyä samassa, aika pienessä työhuoneessa. He kuitenkin pohtivat, että mikään muu ei onnistuisikaan. –On opittu puheesta tietämään kysymättä, mitä toinen tekee. Jos oltaisiin erillisissä huoneissa, jäisi paljon tietoa pois. Vaikkei kuuntele, niin kuulee, mitä tapahtuu ja miten päivä etenee. Svarfvar ja Koivisto ovat ajan tasalla toistensa tehtävistä ja tekevät samaa työtä, mutta silti hiukan eri tavalla. –Suurin haaste työssä on se, että aikataulu on ihan ehdoton. Autojen pitää tulla ajoissa satamaan ja purkupaikoille. Jos oma kuljettaja ei ehdi, käytetään alihankkijoita. Aina löytyy jokin keino, Koivisto tiivistää. • –Google Maps on meille paras kaveri, sieltä voi tarkastaa millaisesta osoitteesta on kyse. Mahtuuko auto ajamaan vai ei. Väittelyjä tulee joskus, kun kuljettajilla on asiasta eri näkemys, kuljetuspäälliköt Aleksi Koivisto ja Jan Svarfvar nauravat. 15 Verkkokauppa paisuu teksti: KALLE KIRSTILÄ kuvat: Robert Seger Yhä useampi paketti maailmalla on matkalla verkkokaupan asiakkaalle. Verkkokauppa asettaa logistiikka-alalle uusia vaatimuksia niin laadun kuin tarpeiden suhteen, kertoo PostNordin kansainvälisistä jakeluratkaisusta ja verkkokaupasta vastaava johtaja Jouni Lamberg. Pohjoismaiden suurimman verkkokauppakumppani PostNordin Jouni Lamberg näkee suomalaisessa verkkokaupassa paljon hyödyntämätöntä potentiaalia. Toistaiseksi suomalaisen verkkokaupan toimijoista ei ole noussut suuria kansainvälisiä menestystarinoita. Sen sijaan suomalaiset verkkoasiakkaat asioivat ahkerasti esimerkiksi ruotsalaisissa ja saksalaisissa verkkokaupoissa. –Meidän tehtävänämme on tuoda suomalaisten verkkokauppojen käyttöön kansainväliset logistiikkaratkaisut. Olemme yhä enemmän B2C eli business to consumer -toimija. Muutoksen takana on kirjepostin, kuten esimerkiksi laskujen, volyymin voimakas lasku. Vastaavasti verkkokaupan kasvun myötä kuluttajille kulkevan pientavaran ja yksittäisten kollien määrä on noussut. –Ei kannata pysyä kehityksen perässä vaan 16 Aboard 2/2014 on kuljettava keulilla. Tämä tarkoittaa uudenlaisiin vaatimuksiin vastaamista. Meidän on päästävä lähelle kuluttajaa, antaa esimerkiksi kuluttajan valita hänelle parhaiten sopivan noutopisteen, Lamberg kertoo. Lisäarvopalvelut nousussa Logistiikkakumppani ei ole verkkokaupalle enää pelkkä logistiikkakumppani, joka vastaa tavaran turvallisesta kulkemisesta aikataulun mukaisesti asiakkaalle. Varastointi, tilausten keräily, pakkaaminen, myyntikunnon tarkistus ja asiakaspalautusten hallinnointi ovat yhä useammin osa pakettia, jonka verkkotoimija logistiikkakumppaniltaan ostaa. Lambergin mukaan verkkokauppojen ja niiden varastojen ei ole enää välttämätöntä sijaita lähellä toisiaan tai varsinaista kivijalkaliikettä, jos sellainen on. –Asiakkaalle räätälöidään tämän haluamat palvelut palvelumoduuleista yhdistämällä haluttu kokonaisuus. Verkkokaupan suurena trendinä on ulkoistaminen, ennen kivijalasta verkkokauppaan, mutta nyt verkkokaupan valikoima ja varastointi voi olla täysin eriytetty ja myymälät tulevaisuudessa enemmänkin show roomeina, Lamberg ennustaa. Lambergin mukaan myös IT-ratkaisut integroituvat yhä tiiviimmin tavaran varastointiin ja kuljettamiseen. Kasvavaan läpinäkyvyyden vaatimukseen vastaaminen edellyttää sujuvaa raportointia. –Kuluttaja vaatii verkkokauppatoimittajalta tietoa, missä hänen tilaamansa tavara on, joten meidän on sitä kyettävä toimittamaan. Kuluttaja vaatii myös yhä enemmän joustoa, esimerkiksi noutopaikan muuttaminen viime Kuljettaja Urmas Roosma purkaa kuormaansa kuormausalueella. PostNordin Jouni Lamberg kertoo perheensä olevan aktiivinen verkkoshoppailija. ”Esimerkiksi kirjat tilataan usein nettikaupoista.” Juhani Nurminen ja Juha Palaja purkavat kuormaa kuljettimelle. 17 77 % suomalaisista on tehnyt ostoksia verkosta 14 % suomalaisista ostaa tuotteita verkosta vähintään kerran kuussa 1 % suomalaisista tekee verkko-ostoksia kerran viikossa tai useammin Tilastolähde: PostNordin selvitys verkkokaupasta Pohjoismaissa vuonna 2013 Johanna Itälaakso keräilee lähetystä. tipassa omien tarpeiden mukaan on trendi. Palaute epäonnistumisista on niin ikään yhä suorempaa ja se leviää sosiaalisen median kanavissa nopeasti. –Myös viesti hyvästä palvelusta leviää, uskoo Lamberg. Verkkokauppa leviää Verkkokaupan suurimpia tuoteryhmiä Suomessa ovat vaatteet, kirjat ja elektroniikka, mutta voimakkaassa kasvussa on uusia tuoteryhmiä, kuten terveydenhuollon tarvikkeet sekä sisustus. Kasvavan verkkokaupan ja uusien tuoteryhmien myötä myös asiakaspalautukset kasvavat ja niiden tehokkaasta hoitamisesta on tullut yhä tärkeämpää, sillä alan kilpailu on pitänyt siitä huolen, että kuluttajalle tavaroiden palauttaminen on useimmiten ilmaista. –Kaikki verkko-ostoksia tehneet tietävät, että tulee tilanteita, ettei tuote olekaan sopiva. Palautuslogistiikan tehokas hoitaminen onkin aivan yhtä oleellista kuin se ensimmäinen osio, eli tilauksen asiakkaalle kuljettaminen, PostNordin Jouni Lamberg sanoo. PostNord pystyy tarjoamaan Turun varastossaan esimerkiksi pölyvapaata tilaa, jota vaaditaan elektroniikan varastointiin. Uudet tuoteryhmät, kuten elintarvikkeet tai lääkkeet, saattavat tulevaisuudessa asettaa uudenlaisia vaatimuksia varastoinnille. –Lämpötilasäänneltyä tilaa meillä ei tällä het- 18 Aboard 2/2014 kellä ole, mutta seuraamme tietenkin tilannetta ja kysyntää ja reagoimme sen mukaisesti. Verkkokauppa karkaa Suomesta Lambergin mukaan verkkokaupan kasvu on ollut Suomessa jo vuosia 10 prosentin luokkaa. Nyt kaupan arvo on noin 10 miljardia euroa. –On surullista että tämä kasvu on ollut lähes yksinomaan ulkomaisten toimijoiden varassa. Nyt raha valuu Suomesta ulos. Lamberg sanoo, että ainakaan logistiikka ei ole suomalaisen verkkokaupan kansainvälistymisen este. –Haasteet ovat muualla. Tarvitaan hyvä tuote ja on erilaistettava itsensä markkinoilla. Joitakin positiivisia esimerkkejä tällaisesta sentään jo on, esimerkiksi Muumit, joka vie paljon Japaniin. Logistiikan kannalta PostNordin varaston sijainti Turun sataman kupeessa on ideaali, sillä suuri osa verkkokaupan tavarasta kulkee Suomeen joko Ruotsista tai Ruotsin kautta esimerkiksi Saksasta, Iso-Britanniasta ja Beneluxmaista. Lamberg näkisi mieluusti lähtevää verkkokaupan tavaraliikennettä Suomesta näihin maihin. Hänen mukaansa myöskään Venäjän verkkokaupan potentiaalia ei tulisi unohtaa. –Venäjällä kasvu on yhä voimakasta ja se olisi Suomelle suuri mahdollisuus. • Pasi Malinen (KTT) on innovatiivisen liiketoiminnan professori Turun yliopiston Brahea - Kehittämispalvelut -yksikössä. Pasi Malinen on tehnyt yrittäjyyteen liittyvää tutkimusta sekä ollut mukana kansallisten ja kansainvälisten yrittäjyyshankkeiden johdossa ja suunnittelussa yli kahdenkymmenen vuoden ajan. Turkulainen laivanrakennus sai uskoa tulevaan ja kasvollisen omistajuuden Turkulaisen laivanrakennuksen yksi merkittävimmistä päivistä oli Wärtsilä Meriteollisuuden konkurssi 23.10.1989. Seuraava merkittävä päivä oli 4.8.2014, kun ministeri Vapaavuori piti tiedotustilaisuuden STX Finlandin tilanteesta. Tiedotustilaisuus oli pitkään jatkuneen valmistelun, neuvottelujen ja sopimisen lopputulos. Samanaikaisesti on neuvoteltu ainakin valtion omistamien yhtiöiden (Finnvera, Suomen Teollisuussijoitus), STX:n (emo ja STX Finland), Meyerin, tilaajien (etenkin TUI), sekä monien muiden kanssa. Poissa julkisuudesta ja eri osapuolille tilannetta rakentaen. Pitkästä aikaa turkulaisen laivanrakennuksen tulevaisuus näyttää valoisammalta. Meyer on perinteikäs saksalaistelakka. Nyt telakalle tuli kasvollinen omistaja (perheyritys) pitkän ajanjakson jälkeen. Perheyritysten kvartaali on usein 25 vuotta! Ei voi uskoa, että Meyer tulee Turkuun vain rakentamaan kaksi tiedotustilaisuudessa ilmoitettua TUI-laivaa, vaan olettaa saavansa kahden laivan optiot rakennettavakseen. Ja epäilen, että jotakin muutakin on jo valmisteilla. Meyer sai kaupassa Oasis-luokan jättiristeilijäosaamista, huippuluokan alihankkijaverkoston sekä omia aikaisempia telakoitaan paremman kokoonpanopaikan suurimmille risteilijöille. Valtio tuli mukaan perustettavaan yhtiöön vähemmistöosakkaana Suomen Teollisuussijoitus Oy:n kautta. Teollisuussijoitus on riskisijoittaja, jonka sijoituksissa on yleensä mukana muita sijoittajia. Ministeri Vapaavuoren mukaan valtio voi irrottautua telakkatoiminnasta, kun sopiva ostaja vähemmistöosakkuudelle löytyy. Sopivaa ostajaa etsitään varmasti aktiivisesti, sillä ainakaan nykyisen hallituksen linjana ei ole lisätä valtio-omisteista teollisuutta vaan vähentää sitä. Nyt toteutunut mukaantulo pitääkin nähdä sijoituksena. Sen kerrannaisvaikutukset jättävät Turun seudulle runsaasti veroeuroja suoraan ja välillisesti. Mahdollinen osakkuuden myynti on tulevaisuuden asia. Meyerille valtion mukanaolo kertoo siitä, että mahdollisissa tulevissa laivakaupoissa valtion tuki- ja takaustoiminta on mukana EU:n tukiraamien mukaisesti. Rakennusaikaisen rahoituksen varmistaminen on toimialalla elintärkeää. Meyer voi myös tuoda Turkuun omaa laivanrakennusosaamistaan sekä toivottavasti myös investoi Turun telakkaan. Kaupassa Meyer sai toimivan alihankintaverkoston, joka on ollut vaikeuksissa telakan pienen tilauskannan vuoksi. Lopputulos ei olisi voinut olla parempi. Pasi Malinen Prof. (ma.), KTT, dosentti 19 STX Finland Cabins Oy on maailman johtava esivalmistettujen moduulihyttien valmistaja. Viimeisen 30 vuoden aikana hyttitehdas on toimittanut yli 125 000 hyttiä ja kylpyhuonetta erilaisiin matkustaja-aluksiin sekä offshore- ja rakennusteollisuudelle. Yhtiön tehtaat sijaitsevat Piikkiössä ja Paimiossa, hyvien kulkuyhteyksien varrella, lähellä Meyerin Turun telakkaa. Maailman upeimmat hytit lähtevät maailmalle Turusta teksti: Kari Ahonen kuva: Markku Koivumäki 20 Aboard 2/2014 Piikkiössä asiakkailla on mahdollisuus tutustua valmiiksi rakennettuihin ja sisustettuihin mallihytteihin. Joskus varustamot lähettävät henkilökuntaansa yöpymään niissä testatakseen ratkaisujen toimivuutta käytännössä. STX Cabinsin moduuleissa on huomioitu myös logistiikan asettamat vaatimukset. Sen ansiosta moduulien siirrot ja asennukset eri kohteissa tapahtuvat turvallisesti ja sujuvasti, kertoo tuotantopäällikkö Lauri Laakso. Hyttien valmistus käynnistyy paneelituotannolla. Nämä yhdistetään hytin rungoksi ja moduuliin asennetaan tehtaalla kaikki kiinteä sisustus sekä LVIS-varustus. –Telakkateollisuus on edelleen suurin asiakasryhmämme, vaikka toimitukset hotelleihin ja kerrostaloihin lisääntyvätkin koko ajan. Parhaillaan työn alla ovat saksalaisen TUI Cruises -varustamon Turun telakalta tilaaman Mein Schiff 4 -loistoristeilijän hytit, joita alukseen tulee yhteensä 1 825. Matkustajahyteistä yli 80 prosentissa on oma parveke ja kaksitasoisissa sviiteissä on omat, lähes 30 neliömetrin terassit. Vastaavan määrän hyttejä teimme myös toukokuussa TUI Cruisesille luovutettuun sisaralukseen, kertoo hyttitehtaan tuotantopäällikkö Lauri Laakso. Kokonaistoimituksia avaimet käteen Tehtaan tuotanto on viime vuosina painottunut yhä vahvemmin kokonaisten hyttialueiden rakentamiseen. Hytti- ja kylpyhuonemoduulien rinnalle on tullut myös alusten julkisten tilojen ratkaisuja. Hyvänä esimerkkinä näistä on uuden Viking Gracen kylpyläalue. –Kokonaistoimituksessa hytit toimitetaan asiakkaille avaimet käteen -toimituksena. Tekniset tiedot tulevat telakalta ja arkkitehtisuunnittelu aluksen tilanneelta varustamolta. Niiden pohjalta hyttitehtaalla rakennetaan mallihytit, jotka tekevät asiakkaille helpoksi ratkaisujen arvioinnin niin sisustuksen viihtyisyyden kuin tilojen toiminnallisuuden näkökulmasta. Toisinaan asiakkaat lähettävät henkilökuntaansa jopa yöpymään mallihyteissä ennen sarjatuotannon aloitusta, Lauri Laakso kertoo tuotannon etenemisestä. Varsinaisessa tuotantovaiheessa hytit kootaan vaiheittain asennusvalmiiksi moduuleiksi. Omaa tuotantoa olevat seinäpaneelit kiinnitetään runkoon, tehdään LVIS-asennukset, pintatyöt ja pääosin myös kalusteet asennetaan paikoilleen jo hyttitehtaalla. Telakalla hyttien asennuksesta vastaavat alan ammattilaiset hyttitehtaan projektinjohdon valvonnassa. Logistiikka avainasemassa –Tehokas tuotanto edellyttää logistiikkaketjun tiukkaa hallintaa. Yhdessä projektissa on noin 300 tavarantoimittajaa ja yhteen hyttiin saattaa sisältyä tuhatkunta eri komponenttia. Näiden materiaalivirtojen hallinta on avainasia sekä aikataulujen että kustannusten pitävyyden varmistamiseksi. Oman hankintaorganisaatiomme osaamisen lisäksi tarvitsemme luotettavia ja joustavia logistiikkakumppaneita niin varastointiin kuin kuljetuksiin, tuotantopäällikkö Lauri Laakso tähdentää. Hyttitehtaalta lähtee joka viikko noin 100–150 hyttiä, huippuaikoina lähes kaksinkertainen määrä. Niiden välivarastointiin tarvitaan runsaasti tilaa, jota hyttitehdas on viime aikoina vuokrannut sekä Pansion sataman alueelta että Turun Vapaavarastolta. Lisäksi hyttitehtaalla on käytössä hallitilaa esimerkiksi Aasiasta konttilasteittain saapuvia komponenttitoimituksia varten. –Varastotarpeemme on hyvin vaihtelevaa, mutta Turun Satama kumppaneineen on vastannut joustavasti tarpeisiimme. Sataman alue sopii erinomaisesti hyttien välivarastointiin telakan läheisyyden ansiosta ja kuljetusten järjestäminen on helppoa. Sataman kanssa teemme myös yhteistyötä muun muassa offshore-toimituksissa, joita laivataan Turusta tilaajilleen aina Aasiaa myöten. Yhteistyömme sataman kanssa alkoi jo 1980-luvulla ja uskon sen vahvistuvan edelleen, vakuuttaa STX Finland Cabins Oy:n tuotantopäällikkö Lauri Laakso. • 21 NaviGate-messuilta menestystä merialoille teksti: Kari Ahonen kuvat: Markku Koivumäki Meriteollisuus on vahvasti verkostoitunut toimiala, jossa yhden projektin parissa toimii suuri määrä eri yrityksiä. NaviGate-messut tarjoavat alan toimijoille mahdollisuuden tuoda esiin omaa osaamistaan ja luoda kontakteja mahdollisiin yhteistyökumppaneihin, sanoo Turun Messu- ja Kongressikeskuksen markkinointipäällikkö Jaakko Mäkikalli. Turku tunnetaan vahvana meriteollisuuden ja merilogistiikan keskuksena, jossa toimii suuri joukko alan kansainvälisesti arvostettuja yrityksiä sekä tutkimus- ja koulutuslaitoksia. Yhdessä eri toimialaorganisaatioiden kanssa ne ovat näkyvästi mukana sekä messujen järjestelyissä että näytteilleasettajina. 22 Aboard 2/2014 Merilogistiikan ottaminen mukaan messukokonaisuuteen korostaa teollisuuden ja logistiikan välistä yhteyttä. Toimialojen liiketoiminnoissa on lukuisia eri kosketuspintoja, joiden kautta syntyi luontevasti ajatus messusisällön laajentamisesta kummatkin sektorit kattavaksi. Messujen jo ennakkoon herättämä mielenkiinto osoittaa ratkaisun onnistuneen, toteaa projektipäällikkö Sami Pietilä. Merilogistiikan ja meriteollisuuden asiantuntijat, ammattilaiset ja opiskelijat kokoontuvat Turkuun 19.–20. marraskuuta 2014. Kaksipäiväisten NaviGate-messujen tavoitteena on vahvistaa merialojen elinvoimaisuutta ja luodata uusia mahdollisuuksia yhteistyöhön sekä vahvan osaamisen hyödyntämiseen. –Meriteollisuuden messutapahtumia on järjestetty Turussa aiemminkin, vuosina 2007 ja 2009. Runsas vuosi sitten ryhdyimme eri yhteistyötahojen kanssa visioimaan uudenlaista tapahtumaa, joka yhdistäisi meriklusterin keskeisimmät toimialat eli meriteollisuuden ja merilogistiikan. Yhteisen messutapahtuman järjestämistä puoltaa alojen jo nyt vahva yhteistyö ja monissa asioissa yhtenevät edut ja tarpeet. Kumpikin tarvitsee toistaan menestyäkseen kansainvälisessä kilpailussa, avaa messutapahtuman taustaa Turun Messu- ja kongressikeskuksen markkinointipäällikkö Jaakko Mäkikalli. Monipuolinen ja ajankohtainen ohjelmasisältö Messut ovat saaneet innostuneen vastaanoton ja yhteistyökumppaneiksi on lähtenyt laaja joukko alan merkittävimpiä toimijoita. Yritysten lisäksi mukana ovat toimialan keskeiset tutkimus- ja oppilaitokset sekä muut alan organisaatiot. Yhdessä heidän kanssaan rakennettu messuohjelma sisältää koulutusta, seminaareja, tietoiskuja, verkostoitumista sekä rekrytointia. Asiakokonaisuudet ovat ajankohtaisia ja toimialaa palvelevia. Näytteilleasettajia messuille odotetaan saapuvan jopa 150. –Laajan ohjelmatarjontansa ansiosta Na- viGate tulee olemaan uudenlainen ja alallaan ainutlaatuinen tapahtuma Suomessa. Ohjelmatarjontaan on panostettu erittäin paljon, jotta tapahtumasta olisi todellista hyötyä kaikille osallistujille. Seminaarien keskeisiä aiheita ovat merenkulun Suomelle tarjoama kilpailukyky, arktisen ulottuvuuden tuomat mahdollisuudet meriklusterin liiketoiminnalle sekä risteilijärakentamisen ja alusten retrofit-toiminnan tulevaisuuden näkymät, kertoo NaviGate-messujen projektipäällikkö Sami Pietilä. Erinomainen tilaisuus verkostoitua kansainvälisesti Edellä mainittujen aiheiden lisäksi messuilla pohditaan merenkulun vaikutusta ympäristöön sekä keinoja varautua uusiin rikki- ja typpirajoituksiin. Oma osionsa on varattu myös viennin ja rahoituksen kysymyksille. Messujen ohjelmatarjontaa täydentävät eri yhteistyökumppanien samanaikaiset oheistapahtumat. –Asiantuntijaseminaarien anti yhdistettynä näytteilleasettajien jakamaan informaatioon antaa messuvieraille hyvän kuvan meriklusterin tämän hetken tilanteesta ja tulevaisuuden näkymistä. Monipuolista sisältötarjontaa täydentää ainutlaatuinen mahdollisuus tavata alan ihmisiä, verkostoitua, kontaktoitua ja solmia kaupallisia yhteyksiä tulevaisuutta ajatellen. Messujen yhteydessä järjestetään lisäksi NaviGate Matchmaking -tapahtuma. Enterprise Europe Networkin järjestämään tapahtumaan voi etukäteen sopia tapaamisia itseä kiinnostavien toimijoiden kanssa. Kannattaa siis tulla Turkuun, kehottavat NaviGate-messuista vastaavat Sami Pietilä ja Jaakko Mäkikalli yhteen ääneen. Turun Satama mukana messuilla kumppaneineen Turun Satama on ollut aktiivisesti mukana kehittämässä NaviGate-messuja ja on mukana myös näytteilleasettajana. Sataman messuosastolla on mahdollisuus tavata Turun Sataman edustajien lisäksi myös eri yhteistyökumppaneitamme ja vaihtaa ajatuksia merenkulun ja logistiikan ajankohtaisista asioista. Mukana osastollamme ovat: Baltic Line Finland Oy, DSV, Mann Lines Oy, Läänin Kuljetus Oy, Stevena Oy, Turku Stevedoring Oy ja Oy Wikeström & Krogius Ab. • 23 Monipuolista palvelua kaikille asiakasryhmille
© Copyright 2024