Asiantuntijuus – johtaminen – tietotyö – luovuus syksy 2013 5 minuutissakin voi oppia Cristina Andersson: Robotti joka kotiin s. 18-19 s. 10-11 Tuottavuus syntyy vuorovaikutuksesta s. 12-13 Suomi nousuun Risto Linturi tietää, miten elämämme voi muuttua paremmaksi. s. 6-8 Suomi 2.0 s. 9 2 Soveltaja syksy 2013 Pääkirjoitus Suomalainen rakennemuutos: Voiko rento työ olla tuottavaa? elämäntaparemontti vai nälkäkuuri? Kyllä, ehdottomasti, arvioivat Soveltajan tuottavuuskyselyyn vastanneet tietotyön tekijät. Yhtä lailla tuottava työ voi olla rentoa. Mutta mitä työn tuottavuudella tarkoitetaan? Ennen kaikkea työn taloudellista kannattavuutta ja hyvää työn jälkeä. Reilu kolmannes vastaajista totesi, että tuottavuus merkitsee heidän Suomi-neito on elänyt epäterveellistä elämää ja sillä on useita terveyttä uhkaavia vakavia häiriöitä yhtä aikaa. Päättäjät ovat vihdoin havainneet aiemmin kukoistaneen verevän neitosen kunnon romahtaneen. Potilaan tilasta ja avun tarpeesta puhutaan nyt yksimielisesti. Jarrumiehetkin ovat jo alkaneet puhua rakennemuutoksesta, kun hyvinvoinnistaan tinkivät kansalaiset tuntevat madonluvut. Suomea ollaan ajamassa nälkäkuurille. Kuurille, jossa muutokset ovat näennäisiä ja joka alkaa aina huomenna. Väärät lääkkeet, sanomme me. 0% Jotain muuta, mitä En osaa sanoa 40% 60% 80% 100% 13% 1% Työn tuottamista mahdollisimman vähällä henkilöstömäärällä 29% Määrää (suurta valmistuvan työn määrää) 25% 63% Työn taloudellista kannattavuutta 59% Laatua (työn hyvää jälkeä) Työn nopeutta 35% Mitataanko työpaikallasi henkilökohtaista tuottavuuttasi? 41% Kyllä Ei 49% En osaa sanoa Suomalaista sisua Uudistajat ottavat riskejä ja uhraavat tarvittaessa asemansa edistykselle. Omaa etuaan ajavat tai valtarakenteiden suojelijat eivät todellista muutosta pysty ajamaan. Tarvitsemme uudisraivaajia, jotka uskaltavat kyseenalaistaa aiemmat ratkaisut ja kykenevät luomaan uusia toimintamalleja. Elämäntapamuutos lähtee tiukasta päätöksestä, motivoivasta visiosta ja arjen todellisista muutoksista. Meidän on pakko uudistua. Suomi-neidon huomisen hyvinvoinnin turvaamiseksi kansa on siihen valmis. Ovatko valtaapitävät? 20% Mitä sana tuottavuus mielestäsi merkitsee omalla työpaikallasi? (voit valita usean vaihtoehdon) Kasvatetaan kakkua Todellinen rakennemuutos ei ole keskustelua kakun jakamisesta eikä nykytoiminnan kosmeettista kehittämistä. Kansakunnan panoksesta iso osa on nopeasti siirrettävä tuottaviin ja kehittyviin kohteisiin, kasvaville aloille. Kaikissa töissä on sovellettava uusia teknologioita ja kohdistettava ihmisten aika olennaiseen. Fokuksen tulee olla innovoinnissa, uuden opettelussa, työssä oppimisessa, automatisoinnissa ja asiakkaiden palvelemisessa. Luvassa on myös paranemisen tuskaa, sillä panos uuteen on pois olemassa olevasta. On kestettävä vanhan työn loppuminen, opiskelu sekä työn, työelämän ja rakenteiden muutos. Uppoavat laivat on hylättävä. Tarvitsemme radikaaleja uudistuksia, jotta tulevaisuus on kaikille mahdollisimman hyvä. työpaikoillaan myös nopeutta; kuitenkin vain neljännes piti nopeutta työn tuottavuuden toivottavana mittarina. Entä pitääkö jokaisen työntekijän olla tuottava? Kyllä-äänen antoi 70 prosenttia vastaajista. Lähes kaikki pitivät itseään tuottavina. 10% Pitäisikö kaikkien työntekijöiden henkilökohtaista tuottavuutta mitata? 47% Kyllä 32% Ei 21% En osaa sanoa Oletko mielestäsi tuottava? Suomalaista hyvinvointiyhteiskuntaa ja kaikkia sen rakentajia kunnioittaen, 93% Kyllä Ei 7% Voiko rento työ olla tuottavaa? 96% Kyllä Sanna Varpukari-Anttila Ei 4% Mitä mieltä sinä olet? Tuottavuuskysely, Soveltaja 2013 Soveltaja nostaa esiin työelämän ajankohtaisia ilmiöitä ja viestii ihmisläheisesti tieto- ja viestintätekniikan soveltamisesta. Soveltaja.fi päivittyy viikoittain verkossa, painettua Soveltajaa julkaistaan erikoisnumeroina. Julkaisija Sovelto Oyj Helsinki: Ratapihantie 11, (2 krs.), 00520 Helsinki Tampere: Naulakatu 3, 33100 Tampere sovelto.fi Päätoimittaja Sanna Varpukari-Anttila | Toimituspäällikkö Sari Tiiro, Optima Oy | Ulkoasu Erkki Tuomi, Neodesign Oy | Kannen kuva Antti Kirves | Painopaikka Sanomapaino Oy | Tilaukset, mediakortti ja osoitteenmuutokset Puh. 042 42 2121, sähköposti: [email protected] | Painosmäärä 100 000 | Jakelu muun muassa Helsingin Sanomien liitteenä. Lehteä postitetaan Sovelton markkinointirekisterin perusteella. sisältö Soveltaja syksy 2013 Näin maa makaa nyt s.4-5 3 Ihminen, tee jotain muuta! Robotisaatio muuttaa rajusti työ elämää, Cristina Andersson sanoo. Suomi nousuun s.10-11 Tuottavuus syntyy vuorovaikutuksesta Robottiautot, 3D-tulostus, grafeeni, itsediagnostiikka, listaa Risto Linturi, guruksikin kutsuttu teknologia vaikuttaja. "Muun muassa kaikki nämä ovat olemassa olevaa teknologiaa. Jos ryhdymme ottamaan sitä käyttöön, elämästämme tulee merkittävästi parempaa." Suomi 2.0 -ohjelma sisältää konkreettisia toimenpiteitä, joilla tuottavuus voidaan tuplata. Mukana on yrityksiä ja julkisia toimijoita. Miten suomi nousee? Näin pärjäät muutoksessa Esko Kilpi arvioi omaa tuottavuuttaan joka päivä. s.6-9 s.12-13 Improvisoiden s.14 Kohti ryntäytysmaailmaa s.15 Viisas pääsee vähemmällä 5 minuutissakin voi oppia Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston väki päivitti työtapojaan ja johtaa nyt puolessa tunnissa sen, johon ennen saattoi kulua puoli päivää. Nano-oppimispalan voi haukata milloin ja missä tahansa. Ihminen oppii usein myös huomaamattaan, Sami M. Leppänen sanoo. s.16 5 päivää vuodessa Tekla kouluttaa työntekijäänsä keskimäärin viisi päivää vuodessa. s.17 s.18-19 Mobiili maanviljelijä Älykäs traktori on Olli Marttilan toimisto, jossa hän tekee työtä yli 1000 tuntia vuodessa. s.21 Kuukausi ilman Facebookia s.22-23 ”Kaverit ovat kateellisia, kun lähden töihin” s.12-13 Multitaskaaja Noora Keskievari on äiti, toimitusjohtaja, koiranomi, opiskelija ja hallitusaktiivi. Miten hän kykenee kaikkeen? s.22-23 4 Soveltaja syksy 2013 Ei saa jäädä tuleen makaamaan 250 Tuotanto Hei,tässähän on draamaa enemmän kuin tosi-tv:ssä. (1990=100) Milloin tuotantomme nousee takaisin vuoden 2008 tasolle? • Ennusteiden mukaan ei ainakaan vielä 2015. 200 Mitä tämä tarkoittaa? • Kun kokonaistuotanto pienenee, se on aina joltain jotain jo saavutettua pois. • Työn tuottavuuden kasvu on ollut metalli-, elektroniikka- ja metsäteollisuuden varassa. Kaikkien näiden merkitys on selvästi vähentynyt. • Kestävän ratkaisun tuottavuusongelmaan tuo tuottavuuden kaksinkertaistaminen. Miten se tehdään? Miljoonan suomalaisen työntekijän panos on siirrettävä aloille, joissa olemme muita tehokkaampia. 150 100 Teollisuus Palvelut Lähde: Tilastokeskus, VM Alkutuotanto Rakentaminen 50 1991 1993 1995 1997 "Jokainen kymmeneuroinen, jonka kukin suomalainen käyttää kuukaudessa suomalaisiin tuotteisiin tai palveluihin, tuottaa 10 000 henkilötyövuotta." Tero Lausala, Suomalaisen Työn Liitto 1999 2001 2003 2005 2007 2009 2011* 2013* 2015* "Teollisuuden kyky tuoda panoksensa Suomen kansantalouden arvonlisäykseen on historiallisen heikko." "Suomen rikastumisen resepti 100 vuotta sitten: 1. hiotaan puu paperiksi ja 2. rikastetaan malmit metalleiksi. Se on yksinkertainen nytkin: 1. digitalisoidaan kaikki informaatio ja 2. siirretään tietotyö verkkoon." Tilastokeskus; HS 16.7.2013 Matti Pohjola, Aalto-yliopisto, Kauppakorkeakoulu Maailmankauppa (2000=100) 190 Suomen vienti romahti lamassa enemmän kuin maailmankauppa. Merde, mehän ollaan menetetty MARKKINAOSUUTTA MAAILMANKAUPASSA enemmän kuin Espanja ja Italia. Eiks niillä just ole se KRIISI, häh? 170 No kyl näyttää kehnolta tää tuleva kehitys. Pitäis tehdä järkevämpää ja tuottavammin. • Haastavassa kilpailutilanteessa suomalaisten yritysten innovaatiot ja kilpailukyky ovat merkittävässä roolissa. Suomen vienti kasvaa maailmankauppaa hitaammin. 150 • Elektroniikka- ja paperiteollisuutemme vienti on hiipunut, mitä ei ole vielä saatu korvatuksi uusilla vientituotteilla. • Euroalueen tilanne on herkkä ja sen shokkien sietokyky alhainen. Valoa tunnelin päässä on kuitenkin jo näkyvissä! 130 110 Suomen vienti (kausitasoittamaton) Maailmankauppa (kausitasoitettu) Lähde: CPB Netherlands Bureau for Economic Policy Analysis, Tilastokeskus, VM 90 2000 2002 2004 "Yksityiset kulutusmenot ovat 56 prosenttia bruttokansantuotteesta. Ei ole samantekevää, mihin suomalaiset kuluttajat ostonsa suuntaavat. " Tero Lausala, Suomalaisen Työn Liitto 2006 2008 2010 2012 2013** 2014** "Suomalaisten ei pitäisi ajatella, että vain vientiteollisuus on oikeaa tulonmuodostusta. Toisten paitojen peseminen ja vanhusten hoivaaminen on yhtä arvokasta elinkeinotoimintaa kuin matkapuhelinten vieminen maailmanmarkkinoille, jos niiden avulla syntyy lisää työpaikkoja." Juhana Vartiainen, VATT; Kehitys 1/2013 2015** "Toukokuun 2013 viennin arvo jäi vajaaseen 4,7 miljardiin euroon eli 6 % pienemmäksi kuin vuosi sitten. Tuonti supistui tätäkin jyrkemmin. Sen arvo jäi kymmeneksen viimevuotista pienemmäksi, vajaaseen 4,6 miljardiin euroon." Tavaroiden ulkomaankaupan ennakkotilasto, Tulli 8.7.2013 Soveltaja syksy 2013 5 Teksti: Sanna Varpukari-Anttila työn tuottavuus × työn määrä = elintaso työn tuottavuuden lasku = elintason lasku Indeksi 80 Aiheesta enemmän: Suhdannekatsaus 11.6.2013 www.vm.fi Huoltosuhde Työvoimapotentiaali supistuu. Talous kiristyy 70 • Supistuminen alkoi vuonna 2008 ja jatkuu vuoteen 2031. Samaan aikaan eläke- ja hoivamenot kasvavat. 70 lasta tai vanhusta 100 työikäistä kohti Hoivatarve kasvaa 60 Haa, yhä useampi siis elää sinun palkallasi! 60 lasta tai vanhusta 100 työikäistä kohti Hyvinvointiyhteiskunnan rakentamisvaiheessa oli edullinen huoltosuhde Eläköityminen vauhdittuu 50 Työikäisen väestön osuus pienenee ja eläkeikäisten määrä kasvaa nopeasti. Lähde: STM ja VM 40 1970 1980 1990 2000 2010 2020 2030 2040 • Yksi työllinen elättää nyt 1,1 muuta ihmistä. Vuonna 2030 elätettäviä on 1,6. Talous on kestävällä pohjalla, kun ikärakenteen muutoksen aiheuttamat menot pystytään rahoittamaan ilman verojen kiristämistä tai velanottoa! " Vuoden 2010 lopussa noin 43 prosenttia Suomen väestöstä kävi töissä. Loput 57 prosenttia väestöstä oli alle 15-vuotiaita, työttömiä, eläkeläisiä, opiskelijoita tai muita työvoiman ulkopuolisia henkilöitä." Haasteenamme on siis mittava julkisen talouden kestävyysvaje. Tilastokeskus Julkisyhteisöjen tulot ja menot 130 Ennustettu talouskasvu ei riitä kääntämään valtiontaloutta riittävään kasvuun. Ei ne pienet tulot vaan ne suuret menot. Vai miten se nyt menikään… 120 • Taloutemme ei ole vielä toipunut vuonna 2008 alkaneesta syvästä taantumasta. Tulot ovat pienentyneet ja samalla menojen kasvu jatkunut. Kulujen kattamiseksi velanottoa on lisätty. Velan kasvun myötä valtion rahoitusjäämä romahti ylijäämäisestä alijäämäiseksi vuona 2009. Velkaantuminen rajoittaa mahdollisuuksiamme valita. 110 100 90 Ongelma ei ole ainoastaan Euroopan suhdanteissa vaan myös omissa rakenteissamme. 80 70 Tulot Menot Lähde: Tilastokeskus, VM 2005 2006 2007 "Vahva valtiontalous on köyhän paras ystävä." Jyrki Katainen, Talouspolitiikan valinnat, VM 16.6.2009 2008 2009 2010 2011 "Tällä kasvuohjelmalla, näillä verotulojen lisäyksillä ja näillä säästöillä valtiontalous voidaan tasapainottaa." Jutta Urpilainen, 19.2.2011 Vantaa 2012 2013** 2014** "Rakenneuudistuksia pitää tehdä, jotta voimme ylläpitää hyvinvointivaltion myös lapsillemme." Jutta Urpilainen, YLE 29.8.2013 2015** • Kilpailukykymme on heikentynyt, ja vienti monella toimialalla romahtanut. Tuottavuutemme kasvu on hidasta, ja työvoiman tarjonta on supistunut. • Parantunut kilpailukyky kasvattaa tuloja. Ja koska kilpailukyky on tarjousten voittamista, meidän täytyy oppia myymään paremmin ja kyetä tuottamaan entistä enemmän arvoa tuotteilla ja palveluilla. • Resurssimme ovat vajaakäytöllä, ja meillä on mahdollisuus nopeaankin tulojen kasvattamiseen tuottavuutta lisäämällä. 6 Soveltaja syksy 2013 Oi Suomi, päiväs´ vielä koittaa Risto Linturi tietää, miten Suomi voi välttää Kreikan kohtalon ja nousta korkealle. Muutoksen esteenä olemme me itse: emme uskalla tavoitella parempaa. Teksti ja kuvat: Antti Kirves Ikinä ei ole etäisyys sen välillä, mitä osattaisiin tehdä ja mitä todella tehdään, ollut niin iso kuin nyt, Risto Linturi sanoo. 1800 Teknologia & Tuottavuus 1836 1862 Suomen ensimmäinen rautatie Taipaleen kanavan rakennustyömaalle. Suomen ensimmäinen henkilöliikenteen rautatie Helsingistä Hämeenlinnaan valmistuu. 1882 1887 1891 Sähkövalo Finlaysonin puuvillatehtaaseen. Ensimmäinen puhelinlinja rakennetaan Helsinkiin; puhelin oli patentoitu Yhdysvalloissa puolitoista vuotta aiemmin. Ensimmäinen vesisähkövoimala käyttöön Tampereella. Soveltaja syksy 2013 7 Miten suomi nousee? K aikki nykyiset tuotteet ja palvelut voidaan vuoteen 2030 mennessä tehdä keskimäärin kaksi kertaa nykyistä tehokkaammin, sanoo Sovelton muutosjohtaja Risto Linturi. Hän uskoo myös, että tarpeettomiksi käyvistä työtehtävistä vapautuville suomalaisille on täysin mahdollista löytää uutta työtä sitä kautta, että opitaan olemaan tehokkaampia. Esimerkiksi 3D-tulostus voi tehdä tähän asti kalliista käsityöstä halvempaa ja palauttaa suurimman osan Kiinaan karanneesta työstä takaisin. Ydinvoiman lisärakentamisesta pitäisi Linturin mielestä luopua, sillä aurinkopaneelien hinnan nopea lasku tekee jätti-investoinneista kannattamattomia kesken niiden takaisinmaksuajan. Opetusta hän muuttaisi vastaamaan paremmin nykyvaatimuksia. Esimerkiksi monia kiusaavasta differentiaali- ja integraaflilaskennasta siirrettäisiin paino sekä oppilaille että tietokoneille miellyttävämpiin algoritmisiin ja diskreetteihin matematiikan muotoihin. Puolet terveyskeskuskäynneistä saataisiin karsituksi itsediagnostiikalla. Robottiautot voisivat säästää melkein 10 miljardia vuodessa jo pelkkinä kalustokustannuksina. Samalla liikkumisesta tulisi paljon tasa-arvoisempaa ja kaupungeista nykyistä parempia paikkoja asua. Pihoilla olisi taas tilaa eikä pelkkiä parkkipaikkoja. – Rahallinen tuki ei minusta ole olennainen vaan lainsäädännön uudistus. Lakia robottiautoista on muutettu Kaliforniassa, Nevadassa, Washingtonissa ja Floridassa, ja yksitoista muuta Yhdysvaltain osavaltiota on tulossa perässä. Milloinkahan Suomessa muutetaan lainsäädäntöä niin, että robottiautoja päästäisiin edes kokeilemaan? Kehitystä kuitenkin on. Esi merkk inä positiivisesta muutoksesta valtiotasolla Linturi pitää ylioppilastutkinnon sähköistämistä. Hän kiittelee myös yksittäisten kaupunkien toimintaa, erityisesti Helsingin, Espoon, Vantaan ja Tampereen. – Jos suuret muutokset tehdään, meidän elintasomme kasvaa jatkuvasti ja kuormitamme luontoa paljon vähemmän kuin aikaisemmin. Saamme enemmän niitä asioita, joita kukin haluaa – mikä ei välttämättä ole materiaalista, vaan esimerkiksi mielekkäämpää ja terveempää elämää ja isompia vapauksia. Pelkäämme muuttua paremmiksi. Linturin mielestä valtiolta kaivattaisiin rohkeutta. Päätöksentekijät ovat julkisissa puheissaan hyvin varovaisia, eikä työtehoa parantavista työkaluista saa puhua mitään, koska siitä tulee työttömyyttä. – Ei tajuta, että Kreikassa, jossa on meitä paljon huonommat työkalut, on myös paljon isompi työttömyys – vaikka tekemistä olisi siellä paljon enemmän. – Tekemisen määrä ei luo työllisyyttä, vaan se että on riittävän hyvät työkalut, joilla tehdä. Jos on tarpeeksi hyvä, saa töitä. Me pelkäämme muuttua paremmiksi. On kamalaa, jos päättäjämme ovat siinä tilassa. Suomen vauhti henkilötyön tuottavuudessa oli 90-luvulla vielä useita prosentteja. Nyt se on enää prosentin luokkaa. – Valtio yrittää parantaa kuntien tehokkuutta niitä yhdistämällä, mutta se ei ole prosessien muuttamista. Niitä muutetaan lainsäädännöllä. Virallisissa keskusteluissa näkyneet tulevaisuusselvitykset olisi voitu sisältönsä puolesta kirjoittaa jo 90-luvulla, Linturi sanoo ja hämmästelee, miksei selvityksissä katsota tulevaisuuteen. – Suurimmat ongelmat ilmaantuvat 2020-luvulla. Huoltosuhde on nyt – Tietyssä mielessä vasta valtava kriisi saa toipumaan, mutta toivon, ettei Suomen herättämiseksi tarvittaisi sellaista. – Tarvitsisimme sellaisia päättäjiä, jotka eivät tarvitse kriisiä herätäkseen. Päättäjien pitää herätä siihen, ettei tämä ongelma ratkea kakunjakoopeilla. Visioita on heitelty, mutta niihin ei uskota, elleivät päättäjät niistä puhu. 90-luvulla mediakin puhui paljon rohkeammin uusista visioista ja positiivisesta suunnasta. Nyt maalataan enemmän uhkakuvia, Linturi sanoo. Suomalaista retoriikkaa hän pitää hölmönä: väitetään turhaa työtä merkitykselliseksi, vaikka se on oikeasti sellaista, minkä kivikin pystyy tekemään. Linturi puhuu hitaasti ja hiljaisella äänellä mutta tiettyjä sanoja painottaen. Fakta limittyy värikkäisiin vertauksiin. Istutko veneeseen, jossa on reikä lattiassa ja lapat vettä sieltä pois vai pistätkö pohjatulpan paikalleen ja istut vasta sitten? parempi kuin koskaan ennen, mutta vuonna 2030 se on historian huonoin. Meille tulee hirveä kiire. – Kakun koko ei kasva siitä, että siirrämme kirjanpidollista omaisuutta taskusta toiseen, eikä siinä synny ainuttakaan lounasta yhdellekään vanhukselle. Ekonomistit eivät osaa laskea, ja se on ollut tiedossa jo pitkän aikaa. Kriisit ovat tulleet heille aina yllätyksenä. Toivon, ettei Suomen herättämiseksi tarvita valtavaa kriisiä. Niin, kriisit. Niitähän Suomessa on ollut, ja aina niitä on seurannut uusi nousu. Sitäkö Suomi nytkin tarvitsee, pohjalle vajoamista? Kehitys on sitä, että otetaan käyttöön parempia työkaluja ja karsitaan turha työ pois. Miksi me emme ymmärrä käyttää uusia teknisiä välineitämme hyödyllisesti? Syynä on Linturin mukaan itsekäs pelko siitä, että jos asiat muuttuvat, joutuu itse työttömäksi tai opettelemaan uutta asiaa. Paniikki on vallannut koko yhteiskunnan liikkeenjohtoa, työntekijöitä, järjestöjä ja mediaa myöten. – Tarraudutaan kuin hukkuvat hajoavaan lauttaan sen sijaan että lähdettäisiin uimaan paremmalle Lopetetaan turhan työn väittäminen merkitykselliseksi… Suomi 1950-1960: Työn tuottavuus kasvaa vuosittain 1900 1913 1914 Ensimmäinen auto Suomeen Helsinkiin. Ensimmäinen Suomessa valmistettu auto esitellään Mynämäellä. 1922 1926 Tilastokeskukseen Suomen ensimmäinen reikäkorttikone. Yleisradio aloittaa säännölliset radiolähetykset. Autoja Suomessa noin 900. ”Tulevaisuudessa tietokoneiden maailmanmarkkinoille mahtuu noin viisi konetta.” IBM:n toimitusjohtaja Thomas J. Watson 1940-luvulla 1936 1939 Puhelimia on Suomessa yksi seitsemää henkilöä kohti; noin puolet puhelimista on muita kuin asuntopuhelimia eli elinkeinoelämän ja hallinnon käytössä. Lähes 90 % teollisuuden käyttövoimasta sähköistetty Suomessa. 1946 Maailman ensimmäinen elektroninen, yleiskäyttöinen tietokone Eniac esitellään. Sen rakensi Yhdysvaltain armeija ja sillä laskettiin ballistisia lentoratoja. 3,5% 1954 Matematiikkakonekomitea alkaa Suomessa suunnitella ESKO-tietokoneen rakentamista saksalaisen esikuvan mukaan. 8 Soveltaja syksy 2013 Miten suomi nousee? lautalle tai jopa rantaan. Toivotaan, että oma elämä jatkuisi ja omat edut säilyisivät edes kuukauden vielä entisellään, tai edes tunnin. Että jokin ihme tapahtuisi. Pelonsekainen tarrautuminen estää paremman tavoittelun. Pelko johtuu siitä, ettei parempaa vaihtoehtoa nähdä. Toisaalta pelko on myös riskin pelkoa. – Mutta jos tietää, että laiva räjähtää viiden minuutin päästä, hyppää kyllä mereen, vaikkei tietäisikään, jaksaako uida rantaan asti. Pelko työpaikoista on Linturin mielestä turhaa, jos toimeen ryhdytään nyt. – Jos me emme tee uudistuksia, meille tulee Kreikan työttömyys. Jos metalli- ja metsäteollisuuden ja pankki- ja teletoiminnan uudistuksia ei olisi tehty, olisimme kehitysmaa ja meillä olisi kehitysmaan työttömyysluvut Vielä 90-luvulla visioita Linturin mukaan Suomessa toteutettiin. Kun alettiin nousta lamasta, alettiin uskoa internetin ja kännyköiden kaltaisiin teknologioihin. Nyt yhteis kunnassa on hänen mielestään sellainen ilmapiiri, ettei kannata …jos suuret muutokset uskalletaan tehdä, saamme enemmän; esimerkiksi mielekkäämpää ja terveempää elämää ja isompia vapauksia… tehdä asioita paremmin, jotta ei joudu työttömäksi. – Jos olisimme ajatelleet näin ennenkin, puolet väestöstä olisi nyt pesemässä paitoja ja toinen puoli pilkkomassa polttopuita. Kaikki olisivat työllistettyjä ja kaikki kuolisivat keskimäärin kolmekymppisinä, Linturi lataa. Pahin este kehitykselle on nysvääminen. Se, että tehdään pieniä säätöjä, jotka parantavat asiaa ehkä prosentin. Risto Linturin puheesta paistaa pettymys siihen, miten asiat ovat ja etenevät; liian nihkeästi, liian hitaasti, väärillä tavoilla, huonoon suuntaan. Hän ei löydä johtajiemme visioista esityksiä siitä, miten meille saisi jotakin oikeasti hyödyllistä lisää; esimerkiksi, miten sänkyihin sidotut vanhuksemme saataisiin paremmin hoidetuiksi. Mutta ei hän ole tainnut toivoaan menettää. Hän haluaa herättää. Kun häntä kuuntelee, seuraa joko korvienpunoitus tai sitten tunne siitä, että tällä miehellä on maailmankaikkeuden tulevaisuuden varalle Suuri Suunnitelma. Asiat vaikuttavat hänen muotoileminaan yksinkertaisilta. Linturin mielestä on kohtuutonta odottaa markkinoiden jotenkin korjaavan ongelman; ratkaisu on valtionjohdossa ja rohkeassa suunnanmuutoksessa. – Ongelma on nimenomaan toimintaprosessien vanhakantaisuus, johon kuntatalouden, -palvelujen ja valtionhallinnon toiminta sekä lainsäädäntö ohjaavat. Parannuksia etsitään nysväämisestä, pienistä säädöistä, jotka parantavat jotakin asiaa ehkä prosentilla. Se on pahin este kehitykselle. Suomi 1960-1970: Työn tuottavuus kasvaa vuosittain lähes 1957 1958 Televisiotoiminta alkaa laajamittaisesti Suomessa. Postipankkiin Ensi eli IBM 650 -tietokone, jollaisia on maailmassa noin 600. 1960 Suomen Puolustusvoimille oma IBM-tietokone. Nouse, Suomi, vuorten yli. Linturi ei oikein ymmärrä, miksi osakkeenomistajia syyllistetään osinkojen nostamisesta, kun edunsaajat ovat eläkevakuutusyhtiöitä ja valtioita. – Suuryritykset ovat parantaneet voittoja ostamalla ulkomaisia yhtiöitä ja konsolidoimalla. Juuri niin 5% 1963 ESKO valmistuu vaikeuksien jälkeen Teknillisessä korkeakoulussa ja siirretään Helsingin yliopistolle. Pitäisi tavoitella pankkiuudistusten kaltaisia isoja parannuksia joka ikisellä alalla, Linturi sanoo. Hänestä ei myöskään ole mitään isompaa syytä, miksi suomalaisten pitää maksaa miljardi euroa terveydenhuollon tietojärjestelmästä ja virolaisten omastaan kymmenen miljoonaa. – Syy siihen, ettei uudistuksia ole tehty, on munattomuudessa. Meillä on puoluepolitiikan, yrityselämän ja virkamieskunnan hyvä veli -järjestelmä, jossa kaikkien selkää pitää rapsuttaa ja jossa yhdenkään etuja ei saa talloa. Äänestäjän mieltä ei saa pahoittaa. Ennen kutsuttiin elinikäiseksi oppimiseksi sitä, että jokaisen ihmisen pitää varautua työuransa aikana …visioita on heitelty, mutta eivät ihmiset niihin opettelemaan parikin usko, elleivät päättäjät niistä puhu. uutta ammattia. Nyt teeskennellään, että niin ei tarvitsisi pitäisi tehdä: laskevalta markkinalta pitäisi vapauttaa resursseja tehdä. – Keskustelu jää kakunjakamiseen kasvumarkkinoille. Linturi huokaa. ja yhteiskunta pysähtyy. Vuodesta – Onhan se turhauttavaa kitua 2000 alkaen meillä ei ole pipelineen autiomaassa, kun vuorten toisella tullut oikeasti mitään uutta, ja julkis puolella odottaisivat solisevat purot. hallinnon tuottavuus on kehittynyt – Uuteen meneminen on riskialnegatiivisesti. tista, vähän niin kuin vuorikiipeily. Mutta jos me jätämme ne vuoret kiipeämättä, vuonna 2030 olemme Kreikan tilanteessa. 1968 1969 Suomessa on yhteensä 155 tietokonetta Neljän yhdysvaltalaisyliopiston kampuksen tietokoneet yhdistetään yhdeksi verkoksi, ARPANETiksi, josta Internet saa alkunsa. Einari Vidgrén suunnittele ja valmistaa ensimmäisen kuormankantavan metsäkoneen. 1960-luku: Teollisuusrobottien kehitystyö alkaa Yhdysvalloissa 1970 Katso video Suomi 1970-1980: Työn tuottavuus kasvaa vuosittain lähes 4% 1971 Suomessa yksi lankapuhelin kahta henkilöä kohti. Posti- ja lennätinlaitos avaa autoradiopuhelinverkon (ARP), joka on Suomen ensimmäinen matkapuhelinverkko. 1960-luvun loppu: Sähkölamppu valaisee valtaosan Suomea. 1973 Erkki Kurenniemi kehittää digitaalisen DIMI-syntetisaattorin, jota Digelius alkaa valmistaa. DIMIn ohjainta voidaan pitää maailman ensimmäsenä kaupallisena mikrotietokoneena. 9 Soveltaja syksy 2013 Miten suomi nousee? Suomi 2.0 -ohjelma tähtää hyvinvointiyhteiskunnan säilyttämiseen Ohjelma sisältää konkreettisia toimenpiteitä, joilla työn tuottavuus voidaan kaksinkertaistaa. Suomi 2.0 -ohjelma tähtää henkilötyön tuottavuuden kautta saatavaan neljän prosentin vuosittaiseen BKT:n kasvuun. Tämä olisi riittävä ylläpitämään hyvinvointivaltion palvelut tulevaisuuden ikärakennehaasteista huolimatta. – Kyse on merkittävästä ja konkreettisesta keinosta turvata suomalainen hyvinvointiyhteiskunta. Tähän tarvitsemme vain olemassa olevan tiedon soveltamista ja rohkeutta, sanoo Suomi 2.0 -ohjelman taustavaikuttaja Risto Linturi Soveltosta. Mukana yksityinen ja julkinen sektori Uskon, että meillä on jo ensi vuosikymmenen lopulla päästötön ja palveleva järjestelmä, jossa oman auton sijaan käytetään yhteiskäyttöisiä kuljettajattomia autoja. Marko Forsblom, LVM Suomi 2.0 -ohjelma sisältää konkreettisia toimenpiteitä, joilla henkilötyön tuottavuus voidaan tuplata vuoteen 2030 mennessä ja suomalaisia kouluttaa uudelleen tulevaisuuden aloille. Ohjelma keskittyy mikrotalouden ratkaisuihin mutta kansantaloudellisesta näkökulmasta. Jokaisen yksittäisen ratkaisun tavoitteena on vapauttaa tai työllistää uudelleen vähintään 10 000 henkilöä. Tämän vuoden alussa käynnistynyttä Suomi 2.0 -ohjelmaa koordinoi Sovelto. Mukana on organisaatioita sekä yksityiseltä että julkiselta sektorilta. Suomi 2.0 -ohjelman ensimmäinen konkreettinen hanke on robottiliikennettä edistävä Metropolivisio 2030, johon osallistuvat muun muassa liikenne- ja viestintäministeriö, Helsingin ja Espoon kaupungit, Huoltovarmuuskeskus, Karttakeskus, Näkövammaisten Keskusliitto ja Tampereen yliopisto. Kohti parempaa tulevaisuutta Suomi 2.0 -ohjelma pyrkii edistämään muun muassa seuraavien radikaalien innovaatioiden käyttöönottoa: • Robottiliikenne • Nelikopterit ja muut etiäiset • DNA-lukijat ja itsediagnostiikka • Pikavalmistus, 3D-tulostus • Grafeeni ja muut uudet materiaalit kuten puukuitu • Hallintorakenteiden muutos: tiskipalvelujen minimointi ja kuntien sijaan sektorikohtaiset lakisääteiset osuuskunnat Robotti rattiin 3D-tulostusta kouluihin Opetushallitus on myöntänyt valtionavustusta 3D-tulostuksen jalkauttamiseen kouluihin. Avustus on osa oppimisympäristöjen kehittämistä ja monipuolistamista. 3D-tulostuksen mahdollisuuksiin pääsevät pian tutustumaan muun muassa Kaitaan koulu ja lukio Espoossa, Etu-Töölön lukio, Helsingin kuvataidelukio ja Alppilan lukio Helsingissä, Karan koulu Riihimäellä sekä Hämeenkylän koulu Vantaalla. Oppimishanke sisältää koulutuspaketin opettajalle ja oppimateriaalin oppilaille sekä 3D-tulostimen (miniFactory 2.0). Suomi 1980-1990: Työn tuottavuus kasvaa vuosittain lähes 1980 1977 Osmo Kainulainen rakentaa Telmac 1800 –mikrotietokoneen. Suomen ensimmäinen ydinvoimala käyntiin Loviisassa. 1981 Opettajien koulutuksesta vastaa Sovelto, joka myös koordinoi koulujen valtionavustushaun. Avustusta oli haettu yhteensä 62 koululle. Myös muut 3D-tulostuksesta kiinnostuneet oppilaitokset voivat halutessaan liittyä oppimishankkeeseen omarahoituksella. Tähän mennessä 3% 1982 1983 1984 Ensimmäinen IBM PC Suomeen Nokialta MikroMikko, IBM:ltä Personal Computer Maailman pohjoisin metro aloittaa Helsingissä. Metro on tähän mennessä Suomen historian suurin investointi. reilu parikymmentä opettajaa on ilmoittautunut koulutukseen omarahoituksella, kertoo Aku Kaartinen Soveltosta. Mobira Talkman: Nokia esittelee maailman ensimmäisen kannettavan NTM-autopuhelimen. 1981–1982: Ensimmäinen pohjoismainen matkapuhelinverkko NMT aloittaa toimintansa. 1986 1987 1986 Suomen ensimmäinen tuulivoimala Inkooseen. Mobira Cityman: Nokia esittelee maailman ensimmäisen NMTmatkapuhelimen. Taskuun mahtuvalla "pikkupuhelimella” on alkuvaiheessa noin 300 käyttäjää. 10 Soveltaja syksy 2013 Miten suomi nousee? Teksti: Miia Eloranta Kuvat: Antti Kirves Ihminen, tee jotain muuta! Robotti hoitaa hommat töissä ja kotona Robotin Suomessa tekemä työ on suomalaista. Suomi 1990-2000: Työn tuottavuus kasvaa vuosittain lähes 1990 1991 Linus Torvalds julkistaa Linux-käyttöjärjestelmän. World Wide Web syntyy, kun Tim Berners-Lee yhdistää Internetin ja hypertekstin. 3% 1993 Kotitalouksista 94 prosentilla on ainakin yksi lankapuhelin käytössään. Nokia esittelee ensimmäisenä maailmassa tuotantovalmiin digitaalisen GSM-puhelimen. Maailman ensimmäinen GSMpuhelu soitetaan Nokian Radiolinjalle toimittamassa verkossa. 1997 Nettiin pääsee 10 % Suomen kotitalouksista. 1999 2000 Suomi 2000-2010: Työn tuottavuus kasvaa vuosittain keskimäärin Useammalla taloudella matkapuhelin kuin lankapuhelin; noin puolella talouksista vielä molemmat. Suomi 1900-2011: » elintaso kasvanut 14,2-kertaiseksi » työn tuottavuus kasvanut 15,5-kertaiseksi » työn määrä asukasta kohti vähentynyt 10 % 1,5% 2005 Stanfordin yliopiston robottiauto selviytyy maaliin asti Yhdysvaltain armeijan Nevadassa järjestämässä aavikkoajokilpailussa. Soveltaja syksy 2013 11 Esimerkiksi siivoojat ja lakimiehet voidaan korvata roboteilla. Kaikki työ, jossa on selkeät säännöt ja prosessit, tulee robottien tehtäväksi, sanoo Eurooppalaista Robottiviikkoa Suomessa koordinoiva Cristina Andersson. Tietokirjailija, puhuja ja voittamisvalmentaja Cristina Andersson pelkää, että suomalaiset yllätetään housut kintuissa: päivän polttavin kysymys hänen mielestään on, mitä robotisaatio tekee työelämälle, mutta aiheesta ei Suomessa puhuta. – Sveitsiläinen pankki irtisanoi äskettäin 10 000 työntekijää. Kysymys ei suinkaan ole siitä, että pankkitoimialalla menisi huonosti Sveitsissä vaan siitä, että on töitä, joissa ihmistä ei vain enää tarvita, Andersson sanoo. – Kaikki työ, jossa on olemassa selkeät säännöt ja prosessit, tulee robottien tehtäväksi. Sellaista on Anderssonin mukaan esimerkiksi siivous. Hän uskoo, että myös lakimiehet voidaan suurelta osin korvata roboteilla, jotka pystyvät etsimään esimerkiksi ennakkopäätöksiä huomattavasti ihmistä nopeammin. Robottitoimittajat, robottiopettajat, robottibussit… Lista on pitkä. – Puhutaan, että suurimpia työelämähaasteita ovat työyhteisö- tai johtamisongelmat. Niitä on aina ollut. 2000-luvulla paljon akuutimpi ongelma on se, mitä robotisaatio tekee työelämälle. Jokaisen keksittävä itse uusia töitä Kun robotit yleistyvät, mitä ihmiset sitten tekevät? Tämän kysymyksen Andersson kuulee usein. Hän ei tiedä vastausta, mutta tietää sen, että jotain muuta kuin nyt. – Se pitää jokaisen itse keksiä. Tulevaisuudessa on varmasti työnehdotustoimistoja eikä työvoimatoimistoja. Lapsille pitäisi opettaa ennen kaikkea itseohjautuvuutta. Roboluution Andersson määrittelee teknologiaevoluution uudeksi vaiheeksi, jossa tietokoneet korvautuvat roboteilla. Jokaisella meillä on silloin robotti – aivan kuten puhelin tai tietokone nyt. Suomi 2009: Työn tuottavuus romahtaa Andersson itse on jo aloittanut säästämisen omaa robottia varten. – Erityisesti ajattelen aikaa, jolloin en ehkä tule enää itsenäisesti toimeen kotona. Robottiavusteisena voin jatkaa elämää omassa kodissa. Robotti voi myös viihdyttää ja toimittaa asioita – ehkä se opettaa minua laulamaan ja soittamaan! Ihmisellä inhimilliset kyvyt Andersson uskoo, ettei ihminen päihitä robotteja niiden omissa lajeissa. – Meidän pitäisi keskittyä kehittämään sitä, mikä meissä on inhimillistä eikä kilpailla robottien kanssa. Tärkeitä asioita meissä ihmisissä ovat toisistamme välittäminen, oppiminen, luovuus, itsemme ilmaisu taiteen kautta. Robotisaatio on maailmalla Anderssonin mukaan jo iso juttu. Siksi hän halusi tuoda marrasjoulukuun taitteeseen ajoittuvan Eurooppalaisen Robottiviikon Suomeen. – Suomi on ollut keskeisessä asemassa automaation kehityksessä. On hämmästyttävää, että olemme nyt jääneet roikkumaan ict-aikaan ja haluamme olla robotisaatiossa jälkijunassa. – Globaalisti teollisuus tulee jatkossa keskittymään sinne, missä on paras robotisaatio eikä sinne, missä on edullisin työvoima. Vaikuttaa huolestuttavasti siltä, että jäämme Suomessa nuolemaan näppejämme. Robotisaatiossa on Anderssonin mielestä paljon voitettavaa: esimerkiksi työn parempi tuottavuus ja laatu sekä rutiininomaisten, ikävien, raskaiden ja vaarallisten töiden siirtyminen pois ihmisiltä. Hän muistuttaa, että myös robotin Suomessa tekemä työ on suomalaista. Robotisaation eettinen pohdinta on Anderssonin mukaan ihmisen kannalta kenties tärkein keskustelunaihe. Keskeisiä ovat myös lainsäädäntö ja verotuskysymykset. Suomi on aina ollut hyvä työn prosessoinnissa, mutta nyt pitäisi Anderssonin mielestä luoda aikaansaamisen kulttuuri. Hänen visiossaan osaamista ja luovuutta tukevat Ihmisen ei kannata kilpailla robotin kanssa vaan keskittyä johonkin, joka on inhimillisesti hyvää, Cristina Andersson sanoo. valmentajat yleistyvät, ja ihmiset innovoivat omia työmarkkinoitaan. – Hyvä ajatus on se, että robotti luo vaurautta ja ihminen arvoa. Vauraudessa on vaarana se, että syntyy rikkaiden robottienomistajien Robotti luo vaurautta, ihminen arvoa ryhmä ja köyhien määrä kasvaa. Siksi arvoasioita ja niihin liittyvää lainsäädäntöä pitäisi pohtia nyt, myös Suomessa. Nykyisenlaisten työpaikkojen menetys on robotisaation pelottavin ilmiö, mutta siitä voi Anderssonin mukaan seurata paljon hyvää. Hän ottaa esimerkiksi vanhustenhuollon hoivarobotit, jotka voivat pelastaa pahimmalta mahdolliselta kohtalolta; oman intimiteetin ja autonomian menettämiseltä hoitokotien väsyneisiin rattaisiin. Robottiavusteisuus pidentää aikaa selviytyä itsenäisesti kotona, ja hoitajille tarjoutuu mahdollisuus keskittyä hoitotyön inhimilliseen puoleen, kun raskaat ja rutiininomaiset työt on siirretty hoivaroboteille. – Uskon, että robotisaatio vie yhteiskuntaamme kohti parempaa ja ihmiset saavat aikaa toisilleen. Tärkeisiin linjauksiin on syytä tarttua välittömästi. Suomi 2011: Työn tuottavuus kasvaa -6% 2010 2007 Suomi on 6. robotisoitunein teollisuusmaa: käytössä on noin 6000 teollisuusrobottia. Eniten teollisuusrobotteja käyttää Japani. Facebook alkaa levitä Suomessa. 2011 Noin 300 uutta teollisuusrobottia käyttöön Suomessa. Oma kännykkä lähes kaikilla 11-vuotiailla Suomessa. Eurooppalainen Robottiviikko on vuonna 2010 käynnistynyt, Euroopan komission rahoittama vuosittainen tapahtumakokonaisuus, joka toteutuu Euroopan eri maissa yhtäaikaisesti. Tänä vuonna Robottiviikko järjestetään 25.11 – 1.12., ja Suomi on mukana ensimmäistä kertaa. Yhteistyökumppaneita Suomessa ovat muun muassa TEM, Suomalaisen Työn Liitto ja Aalto-yliopisto; mukana ovat myös ABB, IBM, Tieto ja Yle. Robottiviikon Suomen-koordinaattori on Cristina Andersson. Hän on tietokirjailija, voittamisvalmentaja ja kouluttaja sekä aktiivinen bloggaaja ja seurattu twiittaaja, joka ylsi Ylen kesäkuussa julkaisemalle #SuomiTop100-listalle. Katso video 0,5% 2012 Twitteriä aletaan kääntää suomeksi. FAKTA 2013 Internetiä käyttää 90 prosenttia 16–74-vuotiaista suomalaisista. Lähteitä: Asikainen, Tomi 2001: Suomen ensimmäiset tietokoneet; Jalava, Jukka & Pohjola, Matti: Tuottavuus Suomessa 1900-2030 Valtioneuvoston kanslian julkaisu 32/2004; Pantzar, Mika 1996: Kuinka teknologia kesytetään; Peltonen, Lauri 2007: Suomen tietokoneistumisen alkuaskeleet; Pohjola, Matti: Ainakin yksi matkapuhelin 97 prosentilla suomalaisista kotitalouksista. Käytännössä jokaisella työikäisellä on matkapuhelin, ja kahdessa taloudessa kolmesta jokaisella talouden jäsenellä on oma matkapuhelin. Lankapuhelin enää 41 prosentilla talouksista. Googlen robottiautot ajavat Kaliforniassa liikenteen keskellä. 3D-tulostus nousee otsikoihin Suomessa. Sovelto järjestää Suomen ensimmäisen kaikille avoimen pikavalmistuskilpailun. Teknologia ja talouskasvu hyvinvoinnin lähteinä 2011; Mitä on talouskasvu? 2012. Muita lähteitä: Kansallisbiografia, MikroPC, Suomen Suomen maanteillä 4,9 miljoonaa ajoneuvoa, joista henkilöautoja hieman yli 2,5 miljoonaa. Yhtään robottiautoa ei Suomessa ole. Robotiikkayhdistys, Tekniikka & Talous, Tietokone, Tietoviikko, Tilastokeskus, Wikipedia, Ylen Elävä arkisto Koonnut: Sari Tiiro 12 Soveltaja syksy 2013 Miten suomi nousee? Teksti: Olli Manninen Kuva: Jarmo Teinilä Tuottavuus syntyy vuorovaikutuksesta Ilman muiden neuvoa tai ilman yhteistyötä suoritettu työ tuskin kattaa edes omia kuluja, Esko Kilpi sanoo. Hän itse arvioi omaa tuottavuuttaan joka päivä. ”Kaverit ovat kateellisia, kun lähden töihin” Kai Kärkkäinen valmistui puhdistuspalvelualan toimitilahuoltajaksi Kiipulan ammattiopistosta parisen vuotta sitten. Sen jälkeen hän on työskennellyt laitoshoitajana Espoon Järjestöjen Yhteisössä (EJY). Kärkkäinen kannustaa kehitysvammaisia nuoria hakemaan rohkeasti töitä ja pyytämään tarvittaessa apua. – Opiskeluaikana jännitti, saanko töitä vai täytyykö olla työttömänä, hän sanoo ja jatkaa, että työlista EJY:llä on sopiva. Luppoaikaa ei ole, mutta kaiken saa tehtyä ajallaan. Työkaveri Mikko on ollut samassa organisaatiossa laitoshuoltajana jo kymmenen vuotta. – Kaverit ovat kateellisia, kun lähden töihin, Mikko hymyilee. Kärkkäinen on osa-aikatöissä palkkatukipäätöksellä ja saa palkan lisäksi eläkettä. Kela määrittelee, Hyvin tehty työ ja oma raha ovat Kaille ja Mikolle ylpeydenaiheita. Soveltaja syksy 2013 13 Työssä on yhä useammin kyse toisiaan tarvitsevien ihmisten vuorovaikutuksesta eikä joukosta itsenäisten asiantuntijoiden suorituksia. Luovan tietotyön tuottavuutta on hankala mitata prosessiteollisuuden malleilla. Luovan tietotyön tuottavuus syntyy vuorovaikutuksesta: jaamme osaamistamme toisillemme ja samalla jalostamme toisilta vastaanottamaamme tietoa, määrittelee liikkeenjohdon neuvonantaja Esko Kilpi. – Työn tuottavuutta on tähän asti lähestytty enimmäkseen mekaanisesti. On arvioitu, miten paljon jotakin tuotetta tulee tuotantoputkesta ulos tietyssä ajassa ja tietyin kustannuksin. Tällainen kvantitatiivinen lähestyminen istuu huonosti moderniin tietotyöhön, jonka tavoitteena on luoda lisäarvoa asiakkaille, Kilpi sanoo. Hänen mielestään työ ja sen sisältö sekä työn aikaansaama lisäarvo pitäisi määritellä kokonaan uusiksi. – Työssä on yhä useammin kyse toisiaan tarvitsevien ihmisten vuorovaikutuksesta eikä joukosta itsenäisten asiantuntijoiden suorituksia. Itsenäinen työsuoritus on vain lähtökohta. – T yön tuottavuuden perusyksikkö on vuorovaikutus, ja työn kehittämisen keskeinen tavoite tulisi Tietotyön tuottavuus liittyy oppimisen määrään, laatuun ja nopeuteen. arvioiminen edellyttää uudenlaisia mittareita, Kilpi sanoo. Monet yritykset haluavat muuttua luovemmiksi ja sosiaalisemmiksi, mutta Kilven mukaan työ- ja johtamiskulttuurit jarruttavat kykyä omaksua modernin tietotyön toimintamalleja. – Vaikka halua uudistumiseen olisikin, lähestytään työn tuottavuutta kuitenkin usein vanhojen oppien mukaan. Tällä hetkellä tuottavuus merkitsee monelle yritykselle lähinnä kululeikkauksia ja niukkoja investointeja, joiden avulla pyritään parempaan liiketoiminnan katteeseen. Kululeikkauksista investointien logiikkaan Entä jos kululogiikan sijasta omaksuttaisiinkin investointilogiikka ja mietittäisiin, miten mahdollistettaisiin asiakkaalle se, mistä asiakas on valmis maksamaan? Kilpi ottaa esimerkiksi lentoyhtiön. Se voisi esimerkiksi selvittää, miten paljon asiakkaat olisivat valmiita maksamaan nopeasta ja joustavasta palvelusta, jolla asiakkaat pääsivät suoraan kotoaan taksilla lentokentälle aina lennon lähtöportille asti tarvitsematta jonottaa lähtöselvityksessä. – Kun yrityksen asiakaspalvelun valjastaisi selvittämään tällaisen uuden palvelukonseptin kysyntää, saataisiin nopeasti selville sen potentiaali ja samalla organisaatio oppisi ketterästi, mitä asiakkaat arvostavat ja voisivat tuoda joustavasti uuden palvelun markkinoille. Tasa-arvoisia aikuinen-aikuinen-suhteita olla vuorovaikutustaitojen jalostaminen. Tästä syntyy työn katteellisuus. Miten vuorovaikutusta tai sen jalostamista voidaan mitata? – Luovassa tietotyössä on keskeisenä tavoitteena tehdä yhdessä arvokkaampia asioita. Työn katteellisuus syntyy siitä, että työn tilaaja arvostaa tuottajaltaan saamaa asiantuntemusta ja on halukas maksamaan siitä. Yritys voi puolestaan hyödyntää kerryttämäänsä kokemusta sekä tässä yhteistyössä että tulevissa hankkeissaan. – Tietotyön tuottavuus liittyy oppimisen määrään, laatuun ja nopeuteen. Sen Suuret organisaatiot ovat Kilven mukaan hyvin hitaita oppimisprosesseissaan, mikä johtuu pitkälti perinteisestä yrityskulttuurista ja johtamistavasta. – Nykyisessä johtamiskulttuurissa johtaja ja johtoryhmä tekevät suunnitelmia, joita muut työntekijät toteuttavat. Tällöin vain muutama oppii, kun taas suurin osa ei opi uutta. Luova tieto työkulttuuri kannustaa osallistuvaan, itsestään organisoituvaan vastuunkantoon ja koostuu tasa-arvoisista aikuisten välisistä suhteista. Eikö tämä merkitse johtajuuden eroosiota? että eläkkeen lisäksi voi tienata noin 700 euroa kuukaudessa. Työnantaja maksaa palkan lisäksi normaalit työnantajamaksut. opastusta ja tukea, vaikka pystyisivätkin tekemään itsenäisesti töitä. – Olemme palkanneet avoimiin tehtäviin pätevät osaajat. Emme näe ongelmia – Johtajuuteen liittyy aina valtaa. Liian keskitetty tai liian pienen joukon valta hidastaa yrityksen oppimista ja tekee organisaatiosta haavoittuvaisen. Johtajuus tulisi ymmärtää osana tekemistä, eikä ulkopuolisena asemana tai tehtävänä. Menestyvä johtaja on mahdollistaja, joka osaa houkutella ympärilleen riittävästi erilaisia asiantuntijoita ja työntekijöitä. – Samankaltaisista osaajista koostuvat tiimit kaventavat usein myös suunnittelun näköaloja, Kilpi lisää. – Suuri osa oleellisesta tiedosta löydetään tai luodaan tehtävää toteutettaessa, jolloin ennakointi on vaikeaa. Johtaminen onkin siksi entistä enemmän keskinäisriippuvuuden ja kahdensuuntaisen kommunikaation ymmärtämistä. Kyse on uudenlaisesta vastuunotosta ja siitä, kuinka yhä suurempi osa työntekijöistä haluaa ja voi olla läsnä, ja kommunikoida tavalla, joka oli aiemmin varattu vain heille, joita kutsuimme johtajaksi, Kilpi sanoo. ”Reflektoin joka päivä” Esko Kilpi kertoo arvioivansa päivittäin omaa tuottavuuttaan. Vähintään kerran viikossa hän pohtii, miten hänen oma osaamisensa on kehittynyt ja kirjoittaa tästä prosessista blogiinsa. – Blogin avulla voin seurata ajatteluni kehitystä ja myös kirjoitusteni saamaa palautetta. Palautteen perusteella voin päätellä näkökulmieni kiinnostavuuden ja samalla arvioida myös oman tuottavuuteni kehitystä. –Tuottavuus ei omassa työssäni tarkoita sitä, millaisen tuloksen olen saavuttanut jonakin hetkenä, vaan se on ajatustyön jatkumo, joka jalostuu päivä päivältä. Kilven blogi: eskokilpi.blogging.fi vaan mahdollisuuksia, Luukkainen summaa. Teksti ja kuva: Maaret Väkinen Samat pelisäännöt Monet luulevat, että erityisryhmät vaativat erityiskohtelua. Pelisäännöt ovat kuitenkin kaikille samat, sanoo kehitysvammaisten kanssa pitkään töitä tehnyt Mika Luukkainen, EJY ry:n toiminnanjohtaja. Yhtäläiset säännöt luovat yhteenkuuluvuuden ja turvallisuuden tunnetta. Työkyky on luonnollisesti otettava huomioon, sillä erityisnuoret tarvitsevat FAKTA • Osatyökykyisyydellä tarkoitetaan • Työkyvyttömyyseläkkeellä on Suomessa toimintakyvyn vajausta, joka haittaa työn kymmeniä tuhansia ihmisiä, jotka haluaisivat tekemistä. tehdä työtä. • Jo pienillä työolomuutoksilla haittaa voidaan • Suomessa on noin 260 000 työkyvyttömyys lieventää: hyvä valaistus, toimiva akustiikka, eläkeläistä; heistä osatyökyvyttömiä noin 10 %. Lähteet: STM, TEM liikkumisen esteettömyys, teknologian käyttö. 14 Soveltaja syksy 2013 Miten suomi nousee? Improvisoiden Innovaatioiden kehittämisessä on kyse myös kyvystä improvisoida. Innovaatiot syntyvät yllättävistä oivalluksista, kun on uskallettu irtautua rutiineista ja antaa tilaa hulluille ideoille. Improvisoiva työkulttuuri on luonteva osa arkea Mendorissa, joka on kehittänyt taskukokoisen verensokerimittarin. – Improvisoimme harva se päivä. Olemme pyrkineet luomaan yritykseen virheistä oppimisen ja hyväksymisen kulttuuria, sanoo Mendorin toimitusjohtaja Kristian Ranta. Yrittämisestä palkitaan, ja epäon nist umisista jaetaan kokemuksia oppimistarkoituksessa. Ranta kertoo käytännön esimerkin yrityksen alkutaipaleelta: Mendor säästi kymmeniä tuhansia euroja rakentamalla omin ideoin kosteustestauskaapin. – Meillä ei tuolloin ollut budjettia hankkia ammattimaisia ilmastokaappeja. Verensokerimittarituotteemme kosteuskestävyyttä ja säilyvyyttä piti kuitenkin pystyä testaamaan monipuolisesti ja perusteellisesti. Keksimme, että yhdistämällä akvaarion, auton tuulilasipesinpumpun, Improvisointi voi pitkällä tähtäimellä lisätä tuottavuutta, Kristian Ranta sanoo. lämpölamput ja lisäreleet saimme rakennettua automatisoidun ilmastokaapin. Rannan mukaan improvisointi on ominaista etenkin tuotekehitykseen ja markkinointiin liittyvissä kysymyksissä. Nyt yrityksessä on työn alla uudentyyppinen pilvipalvelu, jolla diabeetikot voivat saada hoitonsa paremmin kontrolliin yhdessä terveydenhuollon kanssa. – Kun luodaan kokonaan uutta palvelua ja markkinaa, improvisoinnin merkitys korostuu. Ei ole juurikaan olemassa mitään käytäntöjä tai sääntöjä. Silloin on tärkeää, että jokainen meistä on herkkinä asiakkailta tuleville heikoille signaaleille ja valmis heittämään kehitystyöhön villejä ideoita. Kaaosta vai lisää tuottavuutta? Kristian Ranta muistuttaa, että vahvasti säännelty lääkintälaite- ja lääketeknologian ala asettaa omat rajoituksensa improvisointiin. Esimerkiksi markkinoinnissa on oltava tarkka, että pysyy alan säädösten rajoissa. – Olemme kuitenkin onnistuneet löytämään uusia lähestymistapoja markkinointiin, joka erottaa meidät kilpailijoista. Sykkivässä startup-yrityksessä jokainen työntekijä on kuin oman elämänsä kapellimestari. Nopeat mikropäätökset ovat osa työn arkea eikä kaikkeen tarvitse kysyä toimitusjohtajan lupaa. – Omien kokemusteni perusteella improvisointi voi lyhyellä tähtäimellä aiheuttaa kaaosta ja sekaannusta, mutta pitkällä tähtäimellä se voi hyvinkin lisätä työn tuottavuutta, Ranta sanoo. – Improvisoinnista ei saa tulla kuitenkaan itsetarkoitus. On tärkeää miettiä tarkkaan, missä asioissa yritys tarvitsee luovuutta ja improvisointia ja missä taas on parasta edetä perinteisin keinoin. Teksti: Olli Manninen Kuva: Jarmo Teinilä Yhdistämällä akvaarion, tuulilasipesinpumpun, lämpölamput ja lisäreleet saimme rakennettua auto matisoidun ilmastokaapin. Mummolla myönteistä yrityskuvaa Esimerkkinä spontaanista ideoinnista Kristian Ranta mainitsee rekrytointi-ilmoituksen, jolla Mendor haki taannoin apua toimistolle. Tarina yritysmummoa etsivästä startup-yrityksestä levisi nopeasti valtamediassa, ja hakemuksia alkoi sadella ympäri Suomea – Tarvitsimme toimistolla yleistä apua – ja hieman sielunhoidollista kuuntelevaa korvaa ja tukea työntekijöille. Yllätyimme ilmoituksemme saamasta julkisuudesta. – Improvisointi tuotti meille sekä sisäisesti myönteistä ilmapiiriä että vahvisti varmasti myös meidän brändikuvaa työnantajana, Ranta uskoo. Soveltaja syksy 2013 15 Paranna tuottavuuttasi – tartu luuriin! Kohti ryntäytysmaailmaa Kankeasti kääntyvien suuryritysten aika on ohi. Menestyjät säntäävät nyt uusiin asioihin notkeasti ja nopeasti. Aalto-yliopiston Pienyrityskeskuksen tutkimusjohtaja Jari Handelberg puhuu ryntäytysmaailmasta: yritykset säntäävät nopeasti uusiin asioihin ja kyttäävät uusia juttuja aktiivisesti, kasvavat kiivaasti ja käyttävät kasvuun yksityistä rahaa yritystukien sijaan. Tässä maailmassa Eurooppa on jäämässä amerikkalaisten ja aasialaisten jalkoihin. – Nopeisiin liikkeisiin ei ole totuttu, emme ole tarpeeksi dynaamisia ja meiltä puuttuvat visionäärit. Eikä kuluttajan toiveita vieläkään osata kuunnella tarpeeksi hyvin. Jari Handelberg tutki 1990-luvun lopulla suomalaisia ICT-yrityksiä ja huomasi niiden toimivan jäykkien rakenteiden ohjaamina. Viime vuosina hän on perehtynyt kansainvälisesti toimiviin suomalaismenestyjiin kuten Duudsoneihin, Nightwishiin ja pelialan yrityksiin. – Neuvostoliiton romahtamisesta on yli 20 vuotta, mutta luotamme yhä siihen, että innovaatioita tuottaa valtio eivätkä alakulttuurit ja yksilöt. Arvomme ja sääntömme periytyvät keskusjohtoiselta kaudelta, ja yrittäjyys näyttäytyy usein jämävaihtoehtona. Suuryritysten valta on ollut iso ja niitä on pidetty tavoiteltuina työpaikkoina; niille suljettu järjestelmä oli etu. Maailma on kuitenkin mullistunut, ja suuryritysten rooli ja merkitys on Handelbergin mukaan romahtanut. Ovia olisi hänen mielestään avattava uudenlaiseen yhteistyöhön, ja suomalaisten olisi siedettävä erilaisuutta, jonkinasteista eriarvoisuutta, jopa kaaostakin. Hän peräänkuuluttaa radikaalia yrittäjyyttä. – Ideoita pitäisi pystyä testaamaan saman tien eikä jäädä odottamaan tukipäätöksiä. Ideoiden ympärille pitää kasata asiasta kiinnostuneita ihmisiä, on oltava avoin ja utelias ja uskallettava rohkeammin lähteä toteuttamaan omia ideoitaan. – Samalla olisi oltava rohkeutta luopua monista asioita, joihin vanhassa järjestelmässä totuttiin, Handelberg kannustaa ja muistuttaa, että uudessa ympäristössä, jossa on vastassa itsekkäitä sijoittajia, ei toimita julkisen tuen turvin. Suomalaisten olisi hänen mukaansa opittava sietämään, että rahaa kasaantuu joillekin enemmän kuin muille. Asenteiden muuttumiseen tarvitaan aikaisempaa enemmän ruohonjuuritason keskustelua ja käytännön toimintaa. Hyviksi esimerkeiksi hän nostaa näkyvimpinä Rovion ja Duudsonit. – Aikaisemmin luovia hörhöjä ja kansantaiteilijoita vähäteltiin. Spedehän oli oikeasti edelläkävijä, mutta häntä pidettiin lähinnä koko kansan pellenä. Nyt näitä pellepelottomia tarvitaan tien raivaajiksi ja auktoriteettien kyseenalaistajiksi. Tulevat menestyjät eivät kysele titteleitä vaan verkostoituivat rohkeasti samanhenkisten kanssa, panevat likoon koko osaamisensa eivätkä itke tukien perään. Muutokseen onkin Handelbergin mukaan jo herätty monella taholla. Ay-liikkeen kotisivuilta löytyy yrittäjyysosioita, ja Aalto-yliopiston yrittäjyyskursseilla professorit ja opiskelijat yhdistävät tutkimuksen tekemisen käytännön työhön entistä useammin. Teksti: Tiina Toivakka Kuvitus: Erkki Tuomi Väsynyt spostiviestiketjuihin, joissa ihmiset pompottelevat aatoksiaan toisilleen eikä kukaan ota vastuuta mistään? Jos ketjussa on enemmän kuin kaksi vastauskierrosta, kannattaa tarttua puhelimeen, vinkkaa yrittäjä Ilja Pozin. Hän listasi LinkedInin välittämässä kolumnissaan 8 Things Productive People Do During the Workday asioita, joilla tietotyöläinen voi parantaa tuottavuuttaan; eniten hämmästyneen innoittuneita lukijakommentteja keräsi neuvo käyttää puhelinta. Puhelin on ollut suotta unohduksissa: se on nopea tavoitettavuusväline, ja yhden puhelinkeskustelun aikana saa sovituksi monta asiaa. Niin, työelämässä on kummasti niitäkin, jotka eivät vastaa puhelimeen. Pozin neuvoo sopimaan ajan puhelinkeskustelua varten. Soitellaan siis Entäpä ne muut tuottavuusvinkit? • Tee päivittäin itsellesi tehtävälista. • Pidä taukoja. • Noudata 80/20-sääntöä: 20% työnteostasi tuottaa tuloksestasi 80%. • Aloita päiväsi keskittymällä itseesi. Jos aloitat sen tsekkaamalla meilit, annat toisten sanella työpäiväsi kulun. • Tee vaativimmat ja hankalimmat tehtävät ensin. • Luo systeemi, jolla torjut aikasyöpöt. Lue spostisi vain tiettyinä aikoina päivässä. • Älä sekoita tuottavuutta ja laiskuutta. Palaverit ja meilien tsekkaus ovat keinoja välttää varsinaista työntekoa. Suomalaisten olisi siedettävä erilaisuutta, jonkinasteista eriarvoisuutta, jopa kaaostakin. Teksti: Sari Tiiro Lohkaisuja Productivity isn't everything, but in the long-run it is almost everything. Paul Krugman, taloustieteen nobelisti Jari Handelberg Työn tuottavuuteen vaikuttavat työvoiman koulutus, investoinnit koneisiin ja laitteisiin ja teknologinen kehitys. Näistä tärkein on teknologinen kehitys. Matti Pohjola, Aalto-yliopisto 16 Soveltaja syksy 2013 Näin pärjäät muutoksessa Viisas pääsee vähemmällä Helsingin kaupunki suunnitteluvirasto hoitaa nyt puolessa tunnissa sen, johon ennen kului jopa puoli päivää. Viraston it-päällikkö Jarmo Suomisto lukaisi Sovelton julkaiseman Tieto työtaito-oppaan ja innostui. – Oppaassa on kiteytetty, mitä nykypäivän tietotyö on ja annetaan samalla käytännön esimerkkejä fiksumpaan työskentelyyn tietotekniikan avulla. Kun 270 henkilöä työllistävässä kaupunkisuunnitteluvirastossa oli juuri siirrytty Microsoftin uuteen Outlookjärjestelmään ja otettu samalla käyttöön Microsoft Lync 2010, oli sopiva hetki päivittää myös työtapoja. Tietotyötaitoja kehittämällä asiantuntijavirastossa on saatu sähköpostitulvaa kuriin, ajanhallintaan uusia työkaluja ja kollegojen tavoitettavuus kohdalleen. – Vaikka olemme Helsingin kaupunkikonsernissa suhteellisen pieni yksikkö, tehdään meidän tuottamiemme suunnitelmien perusteella mittavia investointeja. Siksi on tärkeää, että tieto on virheettömästi ja viipymättä saatavilla sitä tarvitseville, Suomisto korostaa. Parhaimmat pikavoitot tietotyötaitojen kehittämisestä ovat syntyneet Microsoft Lync 2010 -pikaviestimen käyttöönoton myötä. – Pikaviestinnän ohella Lync on kätevä sekä sisäisissä palavereissa että konsernitason erilaisissa poikkihallinnollisissa kokouksissa, Suomisto sanoo. Kun kaupunkikonsernin yksiköt ovat hajallaan ympäri kaupunkia, tavoittavat videoneuvottelut näppärästi osallistujat, ja turhaa matkustamista voidaan samalla vähentää. Lync on osoittautunut käyttökelpoiseksi välineeksi jakaa tietoa joulukuussa pääkaupunkiseudulla käyttöönotetusta uudesta ETRS-GK25tasokoordinaatistosta. Aiemmin Helsingissä käytettiin omaa sata vuotta vanhaa järjestelmää, ja Espoossa, Kauniaisissa ja Vantaalla vanhaa valtion koordinaatistoa. Teksti: Olli Manninen Kuva: Antti Kirves Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston väki on kehittänyt tietotyötapojaan fiksummiksi, Jarmo Suomisto kertoo. Katso video Soveltaja syksy 2013 17 Näin pärjäät muutoksessa Huippuasiantuntijuus on Teklan tärkeimpiä kehittymispolkuja, Anneli Bergström kertoo. Viisi päivää vuodessa Ohjelmistoyhtiö Tekla kouluttaa työntekijäänsä keskimäärin viisi päivää vuodessa. – Osaamisen kehittäminen on meille tosi tärkeää, jotta uudet teknologiat pysyvät hallinnassa. Samalla se on merkittävä syy siihen, miksi meillä viihdytään töissä. Vaihtuvuus on pientä, sanoo Teklan henkilöstöjohtaja Anneli Bergström. Vuonna 1996 Suomessa perustetusta Teklasta tuli parisen vuotta sitten osa amerikkalaista Trimble-konsernia. Teklan Suomen-henkilöstöstä 75 prosenttia on korkeakoulututkinnon suorittaneita. Bergström kehuu, että talon väelle on luontaista koko elämän jatkuva opiskelu. Tekla järjestää keskimäärin viisi päivää koulutusta kutakin työntekijäänsä kohden. Sen lisäksi kaikille uusille työntekijälle on omat perehdytysohjelmansa. – Voisin kuvitella, että mahdollisuus oman osaamisen kehittämiseen lisää Teklan houkuttelevuutta työnantajana. Myös kansainväliset mahdollisuudet kiinnostavat hakijoita, Bergström sanoo. Yhtiö kartoittaa jokasyksyiseen koulutussuunnitelmaansa tulevien vuosien tarpeita niin liiketoiminnan kuin teknologiankin vinkkeleistä. Lisäksi huomioidaan kehityskeskusteluissa esille tulleet koulutustarpeet. HR kilpailuttaa koulutusyhtiöitä, ja yksittäisiin koulutuksiin pääsee esimiehen luvalla. Teksti ja kuvat: Antti Kirves Kehittymisen mahdollisuus lisää houkuttelevuuttamme työnantajana. Katso video Ammattilainenkin arvostaa ulkopuolisia virikkeitä Teknologiajohtaja Kim Nyberg vetää Teklan yksikköä, joka tekee tuotekehitykselle työkaluja muun muassa tiedonhallintaan ja käyttöliittymien suunnitteluun. Nyberg sanoo, että koulutus on auttanut suodattamaan olennaisen epäolennaisesta ja nopeuttanut uusien asioiden käyttöönottoa. – Sovelluskehitys on mennyt aika monimutkaiseksi. Kun asioita voi tehdä niin monella tavalla, miten niitä oikeasti kannattaa tehdä? Vaikka meillä ihmiset opiskelevat itse, kyllä ammattilaisetkin tarvitsevat välillä ulkopuolista tukea ja virikkeitä. – Kaikki tieto löytyy netistä, mutta siellä sitä on liikaakin. Koulutettavan näkökulmasta on selkeä etu, että joku muu on valmistellut koulutuksen ja osaa kiteyttää asian muutamassa tunnissa. 18 Soveltaja syksy 2013 5 minuutissakin voi oppia Teksti: Jukka Behm Kuva: Karoliina Ek Ihminen oppii usein huomaamattaan. Opimme myös palautteesta ja puhumalla kollegoidemme kanssa, Sami M. Leppänen sanoo. MOTIVATION MOTOR Aivot tykkäävät toistosta SENSORY MOVEMENT PLANNING VISION EMOTIONS MEMORY Kun opimme jotakin uutta, vaikkapa uuden sanan, aivojen hermosolujen välille muodostuu tämän tiedon sisältävä yhteys. Yhden kerran luotu yhteys on usein heikko, ja siksi aivoissa tapahtuvaan toistamiseen tähtäävät tekniikat ovat olennainen osa oppimista. Kun aikuinen oppii, aivot hyödyntävät aiemman oppimisen luomia kytkentöjä. Jos aiempi hermoverkkokytkentä on hyvin voimakas esimerkiksi asenteen tai uskomuksen vuoksi, ei oppimisen vaatimaa muutosta välttämättä tapahdu. Toisaalta jos kytkentöjä ei käytä, ne heikkenevät ja ajan kuluessa poistuvat. Sekin tiedetään, että tunteisiin kytketyt tapahtumat saavat aivoissa etuoikeutetun käsittelyn. Oppiminen on yleensä tehokkainta, jos samaan aikaan hyödynnetään sekä näkö- että kuulohavaintoja. Tämä perustelee klassisen luentotyyppisen opetuksen tehoa verrattuna pelkkään kirjan lukemiseen. Ja koska kertaus on nykypäivänäkin opintojen/oppimisen äiti, harjoitellakin pitää, jotta hermoverkkoyhteyden muutokset tulevat riittävän vahvoiksi. Muun muassa nämä oppimiseen liittyvät asiat ovat mukana DI Panu Korpelan lisensiaatintyön kirjallisuusosuudessa. Korpela, joka työskentelee Soveltossa senior-konsulttina, työstää e-oppimista käsittelevää opinnäytettään Aalto-yliopiston Perustieteiden korkeakoulussa tietotekniikan laitoksella. Aivot ja pelit Soveltaja syksy 2013 19 Näin pärjäät muutoksessa Oppimisesta 70 prosenttia syntyy työssä. Joskus viisi minuuttiakin riittää uuden omaksumiseen. Perinteisillä kursseilla oppimiseen voi keskittyä kaikessa rauhassa, opettajilta kuulee palautetta ja muiden kurssilaisten kanssa saa vaihtaa ajatuksia. – Kaikilta ei irrottautuminen kurssille onnistu. Heitä helpottaa, jos kurssimateriaali on saatavissa verkosta, sanoo palvelupäällikkö Sami M. Leppänen Soveltosta. Oppitunti on hyvä pilkkoa ennen verkkoon lataamista vaikkapa 4–5 minuutin moduuleiksi eli nanopaloiksi. Yhden nanopalan voi haukata missä vaiheessa päivää tahansa ja missä tahansa. Otetaan esimerkki. Kokenut Excelkäyttäjä haluaa oppia ohjelmasta lisätoiminnon. Hän ei halua lähteä sen takia kahden päivän kurssille. Onneksi kurssin anti on verkossa. Sieltä löytyy parin minuutin mittainen video, josta selviää haluttu asia. – Kyllä viidessä minuutissa voi oppia uuden ominaisuuden yleisesti käytetyistä toimisto-ohjelmistoista. Aikaa voi jäädä jopa harjoittelulle, Leppänen sanoo. Tällaisesta oppimisesta käytetään termiä täsmäoppiminen, lyhytoppiminen tai nano-oppiminen. – Tämä on myös työelämälähtöistä oppimista. Kiireiselle työntekijälle ajansäästö on eduksi, se on vastaus hänen tarpeeseensa. Oppimisen yhtälö 70-20-10 Nano-oppimis palan voi haukata milloin ja missä tahansa. Yleissivistyksen merkitys kasvaa Työvoiman liikkumisen yleistyessä ja työtehtävien monimuotoistuessa eurooppalaiset tarvitsevat uudenlaista osaamista, sanoo Euroopan parlamentin jäsen Sirpa Pietikäinen. – On opittava ymmärtämään peruslogiikoita ja erilaisten konseptien toimintamalleja. Myös yleissivistyksen merkitys kasvaa. Kun oppii ymmärtämään asioiden lainalaisuuksia, on yksityiskohtien oppiminen helpompaa. Oman haasteensa työelämälle tuo Euroopan ikääntyminen, jota Pietikäinen ei pidä pahana asiana. Ilmiöön on vain kyettävä sopeutumaan, ja sen myönteiset puolet on otettava käyttöön. Leppänen uskoo 70–20–10 -malliin. Sen mukaan oppimisesta 70 prosenttia syntyy työn ohessa ja 20 prosenttia palautteesta. – Vain 10 prosenttia oppimisesta tapahtuu perinteisessä oppimistilaisuudessa. Ihminen oppii tekemällä ja kokeilemalla ja tekee sen usein ihan tiedostamatta. – Meidän pitäisi kyetä rakentamaan sellaisia työelämän verkostoja, joissa voitaisiin yhdistää ja hyödyntää sekä nuorten tuore koulutieto että vanhempien ihmisten kokemuksellinen tieto. – Vanha raksuttaa hitaammin, koska aivoihin on ehtinyt kertyä monenlaista vertailevaa kokemustietoa. Kun vanhempi ihminen sanoo en tiedä, hän tarkoittaa ettei hän voi olla varma, koska vaihtoehtoja on monia. Kun nuori sanoo saman, hän tarkoittaa, ettei hänellä todella ole hajuakaan. Tulevaisuuden työelämässä tarvitaan Pietikäisen mielestä uudenlaisia tapoja tiedon keräämiseen, jäsentämiseen ja välittämiseen. – Fiksut ihmiset tekevät yhä fiksumpia asioita, mutta on kehitettävä uusia välineitä, jotta tietoa voidaan mahdollisimman hyvin hyödyntää. Kuuntelemalla ja havainnoimalla asiat jäävät mieleen. Vielä parempi on, jos pitää lisäksi visuaalista päiväkirjaa eli valokuvaa ja bloggaa ja käy havaintojaan läpi muiden kanssa. Learning 2.0. Mobiilioppiminen. Pilvioppiminen. Leppänen suoltaa uusien oppimistapojen nimiä. Luokkahuoneopetuksen rinnalle kaivataan uusia vaihtoehtoja. Leppänen sanoo kannattavansa monimuotoisuutta eli kaikkien oppimiskeinojen tasapuolista hyödyntämistä rinnakkain. Vaihtoehdot tukevat erilaisia käyttökohteita ja tarpeita. – Esimerkiksi opiskelu verkon kautta sopii diginatiiveille, niille, joille tietotekniikka ei tunnu vieraalta. Kaikkea ei voi toki oppia itsekseen, eikä myyntivalmennusta tai ihmissuhdetaitojen koulutusta kannata siirtää nettiin. suorittaa omaan tahtiin vaikkapa kuukauden aikana. Oppijan ei tarvitse myöskään miettiä, onko kurssi täynnä tai tuleeko sinne valituksi. – Demokraattista oppimista, Leppänen määrittelee. – Oppiakseen ei täydy olla tiettynä aamupäivänä luokassa Helsingissä, vaan opiskelu voi tapahtua New Yorkissa, lentokentällä tai mökkilaiturilla. Katso video Demokraatinen tapa oppia Palautteiden perusteella perinteisen kurssin suorittavat arvostavat opiskelussaan keskusteluja ja arkielämän caseja eli sitä, miten opittavia asioita on hyödynnetty ja sovellettu työelämässä. Samat elementit pitää Leppäsen mielestä saada verkko-oppimiseen. –. Oppiminen voi myös verkossa olla yhteisöllinen kokemus. Opitaan toisilta oppijoilta, ei vain kouluttajalta. Opiskelija ei ole enää vain opiskelija, vaan hän tuottaa uutta opiskelumateriaalia. Eikä opettaja ole pelkästään tiedonjakaja vaan keskustelun käynnistäjä ja siitä syntyvän uuden tiedon kokooja. Aiemmin Nokiassa työskennelleellä Leppäsellä on näyttöä yhteisöllisen verkko-oppimisen toimivuudesta vuodesta 2007 lähtien. – Suurimpaan järjestämääni verkko-oppimistapahtumaan osallistui 8500 koulutettavaa eri puolilta maailmaa. Jos opetusmateriaali on verkossa, siitä voi opiskella vain sen asian, mikä kiinnostaa. Tai sitten parin päivän mittaisen kokonaisuuden voi Sovelto Channel Tuotekehitysvaiheessa oleva Sovelto Channel on yhteisöllisen oppimisen konsepti, jossa hyödynnetään online-sisältöjä ja monimuoto-oppimisen ajatuksia. Oppimiskokonaisuuksiin kuuluu videoluentoja ja -haastatteluja, perinteisen e-oppimisen parhaita konsepteja, pelejä, online-harjoituksia, itsearviointeja ja Sovelton asiantuntijoiden vinkkejä. Sovelto Channelilla oppimista tuetaan kokonaisuutena. Esimerkiksi työssä opitut asiat on tarkoitus saada jakoon. Työelämään toivoisi enemmän sallivuutta, joka antaa tilaa innostumiselle, Sirpa Pietikäinen sanoo. Sirpa Pietikäinen painottaa myös luovuuden ja sallivuuden merkitystä. – Uuden luomiseen tarvitaan leikkiä ja heittäytymistä. Sallivassa yhteiskunnassa ihminen voi rentoutua ja hänellä on lupa välillä myös väsyä. Jos turvallisuus on uhattu, ei ihminen kykene innovoimaan. Teksti: Tiina Toivakka 20 Soveltaja syksy 2013 Muutosta mietittiin niiden kautta, joilla oli vähiten ohjelmiston käyttökokemusta. Näin pärjäät muutoksessa Oma juttu Satavuotias Onninen satsaa moniosaamiseen. Uuden työkalun oppimista tukivat tietoiskut ja videoklipit. Teknisen alan tukkukauppa on ihmisbisnestä. Moniosaamista ja uutta asennetta vaaditaan enemmän ja enemmän. – Ihmiset meillä tekevät, osaavat ja onnistuvat. Itsensä kehittäminen on hyvin tärkeää, ja siihen halutaan meillä panostaa. Se ei ole vain sanahelinää, kertoo henkilöstön kehityspäällikkö Tarja Nenonen Onniselta. Onninen vaihtoi Office 2010:een viime vuonna. Siirtymä ei ollut ihan pikkujuttu, sillä edellinen versio oli 2003. Samalla uusittiin kaikki yhtiön työasemat ja päivitettiin käyttöjärjestelmäksi Windows 7. Muutosta mietittiin Onnisella niiden henkilöiden kautta, joilla oli vähiten ohjelmiston käyttökokemusta. – Meillä on iso skaala ihmisiä töissä. Joku sanoi, että ”vihdoinkin” ja toinen sanoi että ”voi ei, kuinka saan työni tehdyksi”, Nenonen nauraa. Muutokseen valmistauduttiin koulutuksilla ja infoilla. – Meillä oli kolmen tunnin tietoiskuja Soveltolta siitä, mikä muuttuu ja miten. Niiden tueksi oli täsmäohjeita videoklippeinä ja kirjallisesti. Lisäksi nauhoitimme vielä Live Meetingilla lyhyen ”näin se menee” -tietoiskun, jota voi pyörittää videona toimipaikoissa, ja toisen, jossa perehdytään tarkemmin Exceliin ja muihin ohjelmiin. Nea Väisänen ja Timo Antinoja Onniselta osallistuivat Office 2010 -koulutukseen. saatiin madalletuksi paikallisilla infoilla. Tuli tunne, että kyllä me tämä osataan, Nenonen kertoo. Palautetta tuli hyvin vähän, mikä Nenosen mielestä kielii siitä, että joko kaikki on hyvin tai sitten kaikki palautteet eivät tulleet tietoon. Toiveita on tullut lisäkoulutukseen, lähinnä Exceliin. Niitä on myös kuunneltu. Lähellä omaa työtä Onnisen väestä yli 60 prosenttia on myyntihenkilöstöä. – Pyrimme valmentamaan ominaisuuksia, jotka ovat hyvin lähellä ihmisten omaa työtä. Emme kouluta koulutuksen vuoksi, vaan annamme räätälöidysti valmiuksia kohdata asiakas ja hänen haasteensa paremmin, Tarja Nenonen sanoo. Myös työssä ja toisilta oppiminen on isossa roolissa. Se ei kuitenkaan Nenosen mukaan aina riitä. – Työn ohessa opettelusta voi seurata, että osataan ehkä vähän kapeasti käyttää ohjelmia eikä hyödynnetä niitä laajasti. Teksti ja kuvat: Antti Kirves Siirtymä yllätti helppoudellaan Pääkäyttäjiä koulutettiin pienryhmänä kaksi päivää, ja jonkin verran muita aktiivikäyttäjiä puolen päivän siirtymäkursseilla. – Siirtymä meni niin helposti, että ihan ihmetytti. Sillä osalla ihmisiä, joilla olivähemmän käyttökokemusta, kynnys oli korkeampi, mutta sitä Tunti säästöä työviikkoon Laminoitujen ja pinnoitettujen pakkauskääreiden valmistaja Walki siirtyi Office 365 Outlook ja Lync -ympäristöön keväällä 2013. Yhtiö halusi tarjota koulutuksen saman sisältöisenä Suomen lisäksi myös Saksan ja Puolan henkilöstölle paikallisella kielellä ja paikallisten kouluttajien toteuttamana. Sovelto tuotti Walkin SharePointpohjaiseen koulutusympäristöön Kun opissa on pelkästään oma väki ja ympärillä omat tilat, tulee se tunne, että tämä on meidän juttu, Tarja Nenonen sanoo. tallennettavan, koko henkilöstön käyttöön tarkoitetun oppimateriaalin sekä koulutuksen sisältösuunnitelman, joka ohjeistettiin Saksan ja Puolan kouluttajille. Kouluttajabriiffin piti Sovelton kouluttaja Lyncin välityksellä. Koulutukset toteutettiin kolmen tunnin tietoiskuina Walkin omissa tiloissa Valkeakoskella ja Pietarsaaressa sekä Saksan ja Puolan toimipisteissä. Lisäksi tietoiskuja järjestettiin etäkoulutuksina Lyncin välityksellä. Joka toinen palautekyselyyn vastannut arvioi siirtymäkoulutuksen säästävän työaikaa keskimäärin puoli tuntia viikossa; joka kolmas arvioi säästön olevan ainakin tunti viikossa. Avunpyynnöt kollegoille vähenivät Pikakuljetusyritys TNT Suomi päivitti henkilöstönsä taulukkolaskentataidot ennakkoon, jotta ohjelman uuden version käyttöönotto sujuisi vaivattomasti. Oppimisen halua Nea Väisänen työskentelee Onnisen luotonvalvonnassa. Hän osallistui puolen päivän Office 2010 -koulutukseen. – Kurssi oli hyödyllinen. Aika paljon tuli uusia toiminnallisuuksia. Mielellään asiaa olisi kuunnellut pitempäänkin. Omille kysymyksille ei oikein jäänyt aikaa. Timo Ainasoja on Onnisen hankinnassa tuotepäällikkönä. Hän osallistui yhteen päivän mittaiseen Excel-kurssiin. – On hyvä huomata, että jollakin pikkujutulla saa nopeutettua omaa työtä. Ainasojan kurssilla oli kymmenisen henkeä. – Sekin on niin iso porukka, että kun kaikki haluavat kysyä omiin töihin liittyviä asioita, jäädään äkkiä aikataulusta. Pienissä ryhmissä olisi kiva oppia. Katso video Sovelto toteutti Excel 2010 -koulutuksia pienryhmissä, joissa kaikkien toiveet tulivat kuulluiksi. Parisen kuukautta koulutusrupeaman jälkeen siihen osallistuneet arvioivat, että koulutus on tehostanut työtapoja merkittävästi: aikaa säästyy jokaiselta puolisen tuntia viikossa. Lisäksi he olivat yksimielisiä siitä, että ohjelmiston käyttöön liittyvän avun kysyminen kollegoilta on vähentynyt erittäin tai melko paljon. Myös työtyytyväisyys parantui. Soveltaja syksy 2013 21 Älykäs traktori on Olli Marttilan toimisto, jossa hän tekee töitä yli 1000 tuntia vuodessa. Mobiili maanviljelijä Olli Marttila haluaa olla isänsä kaltainen edelläkävijä ja hyödyntää uutta teknologiaa. K un Olli Marttila keväällä kylvi kauraa, ohraa ja rapsia Kotkassa sijaitseville pelloilleen, traktoriin asennettu Task Monitor-laite keräsi katolle sijoitetun GPS-antennin avulla tietoja traktorin liikkeestä ja tallensi samalla tietoa traktorin nostolaitteesta, ulosottoakselista ja erillisestä työtila-anturista. Marttilan ei tarvinnut useinkaan pomppia traktorin kopista tarkistamaan kylvöjälkeä. – Teknologia ei yksin paranna maatilan tuottavuutta, mutta lisää työn huolettomuutta, hän sanoo. Monitorilaite on dataliittymän avulla yhteydessä verkkoon. Tiedot tallentuvat ohjelmiston kehittäneen Suonentieto Oy:n palvelimelle, jolta Marttila voi poimia tarvitsemansa tiedot kotikoneelleen ja siirtää ne esimerkiksi viljelysuunnitteluohjelmistoon. – Enää ei tarvitse pitää ruutukirjaa puoliväsyneenä ja muistella, mistä mikäkin kuorma oli peräisin tai myöhemmin arvuutella, milloin jokin tietty lohko on kylvetty, kun kiireisimpinä sesonkeina työt venyvät helposti aamukuudesta iltayhdeksään. Task Monitor seuraa tarkasti myös säiliörehun ajossa ajetut tiekilometrit ja kipattujen kuormien määrät. Lumityöaikana laitteen avulla on helppo selvittää, kuinka paljon aikaa kussakin kohteessa on kulunut. Oman tilan viljelyn lisäksi Marttila tekee monialaista urakointia muille tiloille eteläisessä Kymenlaaksossa. – On tärkeää, että voin tarkasti osoittaa yhteiskumppaneilleni tai asiakkaalle, miten urakka on edennyt ja mihin laskutus perustuu. Maatilansa tukihakemuk set Marttila on hoitanut sähköisesti jo vuosia ja tekee tukihakemuksia ja viljelys uunnitelmia myös alueen muille tiloille. Pellepelottomuutta uudessa polvessa Ammattikorkeakoulussa agrologiksi opiskelleella Marttilalle oli oikeastaan itsestäänselvyys, että hän lähtee jatkamaan sukunsa tilaa, kun hänen veljensä ja sisko valitsivat muun työuran. Agrologivaimonsa kanssa Marttila suhtautuu kunnianhimoisesti Task Monitor seuraa tarkasti ajetut kilometrit ja kipattujen kuormien määrät. suvun perinteen jatkamiseen, sillä Virsumäen tilan historia ulottuu aina 1700-luvulle asti. Nyt kolmikymppisenä hän on ottamassa vetovastuuta 150 hehtaarin maatilasta. Isänsä tavoin hän haluaa kehittää maatilansa tuottavuutta ja kertoa avoimesti julkisuudessa, millä reunaehdoilla maataloudessa menestyy nykyaikana. – Tilan kehitys on edennyt rauhallisesti viimeisten vuosien aikana, enkä ole lähtenyt toteuttamaan radikaaleja uudistuksia. Haluan kuitenkin olla isäni kaltainen alan edelläkävijä ja hyödyntää viimeisintä teknologiaa maanviljelyssä. – Oma ammattiaito ja itsensä kehittäminen ovat viljelijän työssä avainasemassa. Lopulta sääolot vaikuttavat siihen, millainen satovuodesta tulee. Tehokas toimisto Enää ei tarvitse pitää ruutukirjaa puoliväsyneenä ja muistella, mistä mikäkin kuorma oli peräisin. Traktori on Marttilan toimisto, jossa hän työskentelee yli 1000 tuntia vuodessa. Siksi se on ergonomisesti mukava, ja olennainen tieto on nopeasti ulottuvilla hytissä. – Älypuhelimen ansiosta olen tavoitettavissa, ja tarjousten, tilausvahvistusten tai rahtikirjojen käsittely on sähköpostilla nopeaa. Säätietojen reaaliaikainen seuranta on myös kätevää älypuhelimen avulla. Täsmäviljely Suomeenkin Maatalouden rakennemuutos on ollut Kymenlaaksossakin raju. Monet pienemmät tilat ovat lopettaneet, eikä oman pellon vieressä naapuria näy. Marttila ennakoi maatalouden keskittymisen kiihtyvän entisestään lähivuosina ja uskoo USA:ssa ja Euroopassa yleistyneen täsmäviljelyn rantautuvan enenevästi Suomeenkin. – Kun kaikki koneet ovat satelliitin päässä, voidaan esimerkiksi lohkokohtaisesti suunnitella tarkat ajolinjat ja optimoida, miten kylvöt, sadonkorjuu tai kasvisuojeluruiskutukset kannattaa toteuttaa. Seuraaviin työkoneisiin investoitaessa tulee harkittavaksi ISOBUSjärjestelmään siirtyminen. Useat työkonevalmistajat tarjoavat ISOBUSyhteensopivia koneita, jolloin traktorin ja työkoneen yhteensovittaminen onnistuu yhden liittimen avulla. Nykyisin traktorien hytit täyttyvät eri työkoneiden monitoreista, joiden vuotuinen käyttöaika saattaa olla hyvinkin lyhyt. Marttilalla nyt käytössä oleva kylvökone on kuitenkin hieman kuin julkishallinnon IT-projekti: monesta palasesta koottu omiin tarkoituksiin räätälöity teholaite, joka ei ole ISOBUS-järjestelmän kanssa yhteensopiva. Kylvökoneen paksurautainen alusta on tehty Amerikassa, säiliö Englannissa ja elektroniikka sekä muut virittelyt ovat omaa tuotantoa. – Edessä on mittava investointi, kun tämän koneen elinkaari joskus päättyy. Vanhan päälle ei kannata lähteä rakentamaan, vaan on hankittava kokonaan uutta, Olli Marttila laskeskelee. Teksti: Olli Manninen Kuvat: Johannes Wiehn 22 Soveltaja syksy 2013 taminen & luovuus Kuukauden kaheli Sarja esittelee ihmisiä, jotka ajattelevat tai tekevät kummallisia. Multitaskaaja Multitaskaaja ja nonstop self-developer, entisajan sanoin joka paikan höylä. Noora Keskievari ottaa vauvan mukaan palavereihin ja oppii uutta tapaamalla ihmisiä. Olet toimitusjohtaja, koiranomi, agilitykouluttaja, hallitusaktiivi, verkottuja, opiskelija ja kahden pienen lapsen äiti. Miten ehdit tehdä kaiken? – Aprillipäivänä syntynyt vauvani kulkee mukana palavereihin ja sitten minulla on uskomattoman hieno tukiverkosto, joka auttaa koordinoinnissa ja ajanhallinnassa. Tein viime vuonna rinnakkain neljää eri työtä, mikä oli mahdollista, kun mieheni oli hoitovapaalla. Kun on mieleltään joustava ja kekseliäs, asiat saa rullaamaan halutulla tavalla. Miten yhteistyökumppanisi suhtautuvat, kun tuot vauvan palavereihin? – Tapaamiset ovat sujuneet mutkattomasti, vaikka teen paljon yhteistyötä miesvoittoisissa verkostoissa. Pikkumies on usein päikkäreillä, kun me muut teemme ajatustyötä. Eikö tunnu stressaavalta, kun sinulla on niin monta rautaa tulessa yhtä aikaa? – Päinvastoin! Olen huomannut, että olen parhaimmillani, kun hoidan useita asioita samanaikaisesti. Jos keskityn vain yhteen asiaan, en saa itsestäni aina kaikkea irti. Olen non stop self-developer! Kaikki toimialat, joissa olen mukana, tukevat toisiaan. Urheilupuolen mentaaliharjoittelusta ja valmennuksesta on ollut paljon apua jopa synnytyksissäni. Missä olet hyvä? – Minut tuntevat kertovat, että saan innostuneisuuteni tarttumaan helposti toisiin. En yritä tietoisesti innostaa ihmisiä, mutta ilmeisesti teen sitä alitajunnassani. Mitä et osaa? – Olen jatkuvasti menossa enkä ehkä osaa aina nollata tilanteita. En koe kuitenkaan olevani stressaantunut, vaan koen paineistettuna pystyväni parhaimpaan. Saatan myös unohtaa, etteivät kaikki ihmiset työskentele samalla tavoin kuin minä. Siksi haluankin oppia ja kehittää jatkuvasti tiimi- ja johtamistaitojani. Minkä uuden taidon haluaisit oppia ja miksi? – Asioiden visualisoiminen ja kuvankäsittely kiinnostavat minua. Haluaisin opiskella Art Directorin taitoja, jotta voisin omissa töissä ja harrastuksissa tuottaa visuaalisesti houkuttelevaa tietoa. Millaisia neuvoja antaisit yrittäjän urasta haaveileville? – Yksin puurtamisella ei välttämättä pääse pitkälle. Kun tutustuu Noora Keskievari Työ: Yrittäjä, agilityvalmentaja, OneMindDogs Oy:n toimitusjohtaja Koulutus: Kauppatieteen opiskelija, koiranomi Kotipaikka: Parainen rohkeasti erilaisiin ihmisiin, oppii tunnistamaan myös omat vahvuutensa ja heikkoutensa ja löytää ympärilleen sellaiset ihmiset, joiden kanssa on hyvä työskennellä. Yrittäjän pitää muistaa myös oppia luopumaan ajoissa. Aina hyvätkään ideat eivät lopulta lennä. Millainen koulutus sinulla on? – Arvostan tutkintoja, mutta itse opin parhaiten tekemisen kautta. Perustin opintojeni alkuvaiheessa koirankoulutukseen erikoistuneen yrityksen ja saatoin yritystoiminnassani samalla hyödyntää kauppakorkeakoulussa oppimiani asioista. Opinnot ovat nyt loppusuoralla ja gradu asiakastyytyväisyyden muodostumisesta asiantuntijapalvelualoilla on valmis. Viime aikoina olen lisäksi osallistunut IMD:n ja Perheyritysten liiton järjestämille kursseille, joista on ollut erittäin paljon hyötyä. Hakeudun mielelläni sellaiseen lisäkoulutukseen, joka kiinnostaa minua aidosti. Mikä oli haaveammattisi nuorena? – Lukion viimeiseen luokkaan asti halusin eläinlääkäriksi. Erinäisten tapahtumien kautta ajauduin selaamaan kauppakorkeakoulun pääsykoekirjoja ja yllätyksekseni ne olivatkin tosi mielenkiintoisia. Sillä tiellä olen. Mitä haluaisit muuttaa maailmassa? – Pyrin omalta osaltani tekemään töitä sen eteen, että voisin olla positiivinen ja välittää positiivisuutta myös ympärilleni. Olisi upeaa, jos jokainen voisi nauttia elämästään ja löytää joka päivästä asioita, joista voi aidosti olla iloinen ja onnellinen. Teksti: Olli Manninen Kuvat: Päivi Kosonen Kysely Tulevaisuuden ammatit vuonna 2030? Maailma muuttuu, ja niin muuttuu työkin. Mitä uusia ammatteja tarvitaan vuonna 2030? Mitkä nykyiset ammatit ovat kadonneet siihen mennessä? Millaista työtä itse teet vuonna 2030? Millaista uutta osaamista silloin tarvitset? Anna mielikuvituksesi lentää! Kerro näkemyksesi ja voita ilmainen koulutuspäivä. Kuukausi ilman Facebookia Toimittaja Jaakko Kilpeläinen oli pitkään tiedostanut riippuvuutensa Facebookista: hän kirjautui sinne ensimmäisenä aamulla ja viimeisenä illalla. Tarve jakaa ajatuksia ja lukea kuulumisia tuli koska tahansa: syödessä, urheillessa ja etenkin työskennellessä. Jo ennen lounasta käyntejä oli kertynyt toista kymmentä, ja olipa hän havahtunut FB:n syövereistä auton ratissakin. Ongelma söi aikaa ja työtehoa. Niinpä hän päätti pitää Facebookista kuukauden mittaisen eli ennätyspitkän tauon. Ei paastoa ilman vieroitusoireita; ulkopuolisuuden tunne oli niistä selvin. – Arvuuttelin, mistä keskusteluista jään paitsi, mitkä tapahtumakutsut ja ehkä työtilaisuudet missaan. Turhauduin, kun keksin vitsin, mutta en päässyt kalastelemaan sillä tykkäyksiä, Kilpeläinen kirjoittaa kolumnissaan soveltaja.fi:ssä. Hän huomasi haikailevansa myös sitä, mitä oli luullut vihaavansa: vääriä mielipiteitä, linkkejä harhaanjohtaviin hömppäuutisiin, naivistis-idealistisia latteuksia Soveltaja syksy 2013 23 Tulevaisuuden bisnes tehdään verkostoissa, joissa jokainen jäsen tuottaa omalla vuorovaikutuksellaan lisäarvon yhteistyöhön, Noora Keskievari sanoo. Aikasyöppö hetkeen tarttumisesta ja sydämen kuuntelemisesta. – Kaipasin jotakin, mistä ärsyyntyä kuvitellakseni itseni jotakuta toista paremmaksi. Muutaman viikon tauon jälkeen miehen pää tuntui kieltämättä levänneeltä. Ensimmäistä kertaa aikoihin hän saattoi katsoa kokonaisen elokuvan tai lukea monen sivun lehtijutun yhdeltä istumalta, ilman tarvetta keskeyttää itseään muilla virikkeillä. Töihin hän saattoi keskittyä tunninkin kerrallaan. Kuukauden jälkeen oli tilinteon hetki. Kuinkas sitten kävikään? Kaipasin jotakin, mistä ärsyyntyä. TRENDI • Amerikkalaisteinien suosikkeja ovat nyt Instagram, Twitter, Vine ja Snapchat. • Facebook ei ole enää trendikäs; nuoret mieltävät sen aikuisten foorumiksi. • Useimmilla on edelleen FB-tili, mutta he ovat kyllästyneet aikuisten sanaharkkoihin ja ystäviensä alituisiin päivityksiin. Lähde: Teens, Social Media and Privacy. Pew Internet 2013.