Tuottavuus kuntapalveluissa
Tuloksellisuus Tuottavuus kuntapalveluissa Voiko hyvinvointipalvelujen tuottavuutta mitata? Tutkija Aki Jääskeläinen kehottaa miettimään, miksi tuottavuutta mitataan. Halutaanko tuottaa tilastoja vai halutaanko kehittää toimintaa? Hyvinvointipalveluiden tuottavuudesta väitöskirjan tehneen Tampereen teknillisen yliopiston tutkijan Aki Jääskeläisen mukaan tuotos-panos -ajattelu ei perinteisesti sovellettuna istu julkiselle sektorille. – Perinteisellä tuotantolinjalla yksityisellä puolella tuotos on sitä, että tuotetaan tietty määrä keskenään samantapaisia tuotteita, Jääskeläinen toteaa. Julkisella puolella pitää hänen mu- kaansa ottaa huomioon myös se, minkälaisia asiakkaat ja heidän tarpeensa ovat. Tuottavuuden parantaminen ei saa olla ristiriidassa isompien vaikuttavuustavoitteiden kanssa. Julkisen sektorin keskustelussa puhutaan usein tuottavuudesta ja tuloksellisuudesta rinta rinnan. Jääskeläisen mukaan asioita ei pidä sotkea keskenään. – Tuloksellisuus voidaan liittää esimerkiksi julkisen sektorin perimmäisiin kysymyksiin. Halutaan, että ihmiset voivat hyvin ja että annetaan hyvää koulutusta. Tuottavuus on Jääskeläisen mukaan kapeampi käsite. – Mutta se ei saisi olla niin kapea, että puhuttaisiin vain tehokkuudesta ja siitä, miten voitaisiin mahdollisimman vähillä resursseilla tuottaa mahdollisimman monta asiakaskontaktia. Se ei ole tuottavuutta. Henkilöstöä ei tarvitse vähentää Elina Palonen Tutkija Aki Jääskeläinen on väitellyt hyvinvointipalvelujen tuottavuudesta. Huono tuottavuus on panosten käyttöä johonkin muuhun kuin asiakkaan hyväksi. 6 Kuntatyönantaja 2/2011 Tuottavuuden parantaminen liitetään usein lomautuksiin ja irtisanomisiin. Jääskeläinen totesi väitöskirjassaan, että tuottavuutta voidaan parantaa muutenkin. – Olen usein käyttänyt esimerkkinä vanhusten palvelutaloja. Jos asioita mitataan vain karkealla mittarilla, näyttää vanhusten hoitoisuuden kasvaessa siltä, että tarvitaan koko ajan enemmän resursseja, jotta voidaan hoitaa sama määrä vanhuksia. Jääskeläisen muistuttaa, että eri palvelutaloissa voi myös olla erilaisia vanhuksia. – Jos mittari ei ota tätä huomioon, se antaa asiasta väärän kuvan. Se ei kuvasta aidosti tuottavuutta. Kyse on silloin enemmän mittausteknisistä ongelmista ja asioista puhutaan väärin. Miten tuotavuutta näissä asioissa voidaan mitata konkreettisesti? – Pitää miettiä, miksi tuottavuutta halutaan mitata. Joudutaan pohti- Johtava suunnittelija Jukka Öberg sanoo, että nykyisin tuottavuuslaskennassa otetaan huomioon myös palvelujen luonne. Tuottavuuden parantaminen ja sen mittaaminen on kytketty yhä enemmän käytännön johtamistyöhön. maan, halutaanko tuottaa poliitikoille päätöksentekoa tukevia tilastoja vai haluaako vanhusten palvelutalon johtaja kehittää toimintaa. – Molemmissa keskeiseksi nousee se, että pitää pystyä ymmärtämään tuotettavan palvelun sisältöä. Myös tuotoksen laatu pitäisi Jääskeläisen mielestä pitää rinnalla. Julkisella sektorilla ei kuitenkaan voida lähteä pelkästään laadun maksimoinnista. – Pitää miettiä, mikä on riittävä laadun taso, riittävä vaikuttavuus tavoitteiden saavuttamiseen. Jääskeläinen totesi väitöskirjassaan, että huono tuottavuus tarkoittaa panosten käyttöä johonkin muuhun kuin asiakkaan hyväksi. – Jos toiminta on huonolla tavalla organisoitu, siellä on raskaat rakenteet, raskas hallintokoneisto ja byrokratiaa, veronmaksajien rahoja käytetään sellaiseen asiaan, mikä ei suoraan hyödytä asiakkaita. Jos työntekijät eivät pysty omassa työssään hyödyntämään vahvuuksiaan, puserrus saattaa kohdistua tuottavuuden näkökulmasta vääriin asioihin. Se voi aiheuttaa kiireen tuntua. – Joku voi sanoa, että nyt teidän tuottavuuttanne pitää parantaa. Työntekijästä saattaa tuntua jo ennestään, että on hirveä kiire eikä hän pysty tekemään yhtään enempää. Jääskeläisen mukaan silloin pitäisi suunnata tekemistä uudella tavalla. – Kiire voi helpottua, kun se suuntautuu oikein. Alussa oli ajatus hukassa Kun Helsingin kaupungin talous- ja suunnittelukeskuksen johtava suunnittelija Jukka Öberg aloitti parikymmentä vuotta sitten tehtävässään, tuottavuudesta puhuttiin jo, mutta kukaan ei tiennyt, mitä se kunnassa tarkoittaa. – Silloin markkinoitiin, että tuloksellisuus on tuottavuutta, vaikuttavuutta ja palvelukykyä. Mietittiin, että tuottavuus on tuottavuutta ja vaikuttavuus on vaikuttavuutta ja niitä ei voi sotkea. Öbergin mukaan aiemmin tuottavuus sotkettiin myös yksikkökustan- Matti Immonen Byrokratia heikentää tuottavuutta nuksiin. Kunta-alalla oli kiinnostuttu suhdeluvuista. – Laskettiin esimerkiksi, kuinka suuri osa ikäluokasta saa hoitopalveluita. Jotkut tykkäsivät, että se on tuottavuutta. Se kuvaa kuitenkin enemmän palveluiden saatavuutta ja sitä, kuinka paljon ihmiset käyttävät palveluita. Tulosjohtaminen toi tuottavuuslaskennan 1980- ja 90-lukujen taitteessa muotiin tuli tulosjohtaminen. – Se toi mukanaan tuottavuuslaskennan, kuinka paljon virasto tuottaa. Liikkeelle lähdettiin Tilastokeskuksen tuotos per panos -määritelmästä. Tuotokset saatiin palvelujen ja tuotteiden suoritemääristä, jotka annettiin loppuasiakkaille. Kunnan sisäisiä tuotteita ei laskettu. Työn tuottavuutta yritettiin Öber- gin mukaan laskea, mutta lopulta päädyttiin keräämään vain suoritteita. Sitä teki jokainen virasto ja yksikkö. – Laskennan puutteena oli, että se ei ottanut huomioon laatua. Nyt on kehitetty kolmannen sukupolven tuottavuuden mittausta, joka ottaisi huomioon myös asiakastyytyväisyyden eli laadun. Toisen sukupolven mittaamisessa verrattiin virastojen toimintaa edellisvuoteen. Nyt verrataan samanlaisten toimipisteiden tuottavuutta keskenään. Öbergin mukaan nykyinen järjestelmä ottaa myös palveluiden luonteen huomioon. – Siinä lasketaan painotettu suoritearvo. Uusi monimuuttujapohjainen tuottavuuden mittaaminen on ymmärrettävämpi myös henkilökunnalle. O Teksti: Mika Peltonen/UP 2/2011 Kuntatyönantaja 7 Tuloksellisuus Palvelutalossa mitataan tuottavuutta Hyvä tulos – hyvä mieli Tuottavuusmatriisin myötä johtajalla on työväline, jonka avulla on helppo perustella, mihin työyksikön tulee pyrkiä työllään, sanoo johtaja Kaisa Rankaviita, joka käyttää matriisia tuottavuuden mittaamiseen vanhuspalveluissa. Helsingin kaupungin sosiaalivirastossa on kehitetty uudenlaista lähestymistapaa tuottavuuden mittaamiseen. Pilottikohteina ovat olleet päivähoito ja vanhusten palvelut. Kehitystyötä on tehty yhteistyössä Tampereen teknillisen yliopiston tuottavuuden mittaamiseen erikoistuneiden tutkijoiden kanssa. Tavoitteena on ollut luoda menetelmä, joka ottaa huomioon toiminnan laadun ja jota voidaan hyödyntää käytännön johtamistyössä. Vanhuspalvelujen tuottavuutta on arvioitu palveluasumisessa ja vanhainkotihoidossa. Tuottavuuden mittaamiseen kehitettiin matriisimalli, joka mahdollistaa moniulotteisen tuottavuuden tarkastelun. Matriisimalli on ollut Itä-Pasilan palvelutalossa käytössä vuodesta 2007 lähtien. – Tuottavuusmatriisin myötä joh- tajalla on työväline, jonka avulla on helppo perustella, mihin työyksikön tulee pyrkiä työllään. Ilman matriisiakin työtä tulee tehdä samoin tavoittein, sanoo palvelutalon johtaja Kaisa Rankaviita. Tuottavuusmatriisi tekee työn näkyväksi Itä-Pasilan palvelutalon asukkaat asuvat palvelutalossa omissa kodeissaan ja ovat vuokrasuhteessa Helsingin kaupunkiin. Asukkaita talossa on 110. Palvelut sovitaan jokaisen asukkaan kanssa yksilöllisesti. Palvelumaksut määräytyvät asiakkaan avuntarpeen ja tulojen mukaan. Henkilökunta toimii neljässä tiimissä ja on paikalla palvelutalossa ympäri vuorokauden. Tiimeistä kolme on hoitotiimejä, jotka vastaavat hoidosta ja palveluista. Tiimissä on jokaiselle asi- Matti Immonen Tuottavuusmatriisi on tehnyt työn näkyväksi, sanoo johtaja Kaisa Rankaviita. 8 Kuntatyönantaja 2/2011 akkaalle määritelty vastuuhoitaja. Viriketiimi vastaa palvelutalon kulttuuri- ja viriketoiminnasta. Rankaviidan mukaan matriisi mahdollistaa yhteisen keskustelun työn tekemisestä ja suunnittelusta. Tuottavuusmatriisin mittareiden lähtökohtana on toiminta eli työn tekeminen. Matriisi mahdollistaa työn näkyvyyden. Jokaisen työyhteisön työntekijän panos on tärkeä. – Henkilöstö tietää mitä on saatu aikaiseksi. Mittaritulokset antavat tietoa siitä, missä on hyvä petrata. Niiden perusteella voidaan käydä yhteistä keskustelua, miten työn tekeminen saadaan sujuvaksi niillä voimavaroilla, jotka ovat käytössä unohtamatta asiakasta ja hänen elämäänsä. Useita mittareita Vanhuspalveluissa yksi tuottavuuden mittari on asumisvuorokauden hinta. Muita ovat hoitopaikkojen käyttöaste, henkilöstön työpanos suhteessa hoitopaikkoihin, alle 60 päivän sairauspoissaolot sekä asiakkaan toimintakyvyn säilyminen ja vuoteeseen hoidettavien osuus. Laskennallinen asumisvuorokauden hinta mittaa esimerkiksi palvelun tarvetta. Vähäinen palveluntarve tuottaa vähemmän tulosta: suuri palvelujen tarve parempi on tulos. – Tämä tarkoittaa myös sitä, että asukas on oikeassa asumispaikassa ja henkilöstön osaaminen ja työpanos suunnataan ns. oikeisiin asioihin, kertoo Rankaviita. Tavoitteena on pitää palvelutalon asumispaikat täynnä eli sadan prosentin käyttöaste. – Hyvä tulos mahdollistuu, jos pystytään suunnittelemaan ja organisoimaan työprosessit mahdollisimman hyvin ja selkeästi. Tuottavuutta tavoitellaan myös parantamalla työhyvinvointia ja pyrkimyksellä vähentää henkilöstön sairauspoissaoloja. – Hyvinvoivassa työyhteisössä työntekijöiden vaihtuvuus on pienempi, mikä parantaa myös palvelun laatua ja lisää asiakastyytyväisyyttä. Rankaviita korostaa myös, että on tärkeää ylläpitää asiakkaiden toimintakykyä. Itä-Pasilan palvelutalon asiakkaat pyritään hoitamaan omassa kodissaan niin kauan kuin se on mahdollista. Heillä ja heidän omaisillaan on mahdollisuus osallistua hoidon ja palvelun suunnitteluun ja arviointiin. – Palvelutalon asukkaille pyritään tarjoamaan asukkaan toiveiden ja tarpeiden pohjalta mielekästä tekemistä kaikkina viikon päivinä. Unohtamatta kulttuuritarjontaakaan, kertoo Rankaviita. Hyvä tulos palkitsee Teksti: Kaisa Koskela Matti Immonen Vanhuspalvelun johto tuottaa palveluyksikköihin mittareiden tulokset, joita seurataan vertaamalla niitä edellisten vuosien tuloksiin. – Yksikköjen tuloksia voi myös verrata keskenään. Keskustelun kautta oivalletaan ja opitaan, miten voidaan löytää olennainen, jota voi muuttaa ja mitä voi parantaa työn tekemisessä, kuvailee Rankaviita. Henkilöstö sitoutuu tuottavuusajatteluun sen myötä, että heillä on mahdollisuus osallistua oman työn suunnitteluun ja työprosessien parantamiseen. Tuottavuusajattelu on lisännyt yhteistyötä tiimien välillä. Saavutetuista tuloksista palkitaan tulospalkkiolla. – Keskustelemme ja arvioimme yhdessä. Hyvä tulos, hyvä mieli, kiteyttää Rankaviita. O Itä-Pasilan palvelutalossa viihtyvät sekä asiakkaat että henkilökunta. 2/2011 Kuntatyönantaja 9
© Copyright 2024