Länsimetrosta lähes puolet on maanalaista - A

A-INSINÖÖRIT - TAITAVA JA TURVALLINEN KUMPPANI
Timo kotineva
Länsimetrosta lähes
puolet on maanalaista
talonrakentamista
Suomen suurin infrahanke Länsimetro on syvimpään kohtaansa edenneiden
mittavien tunnelilouhintojen ohella lähes puoliksi maanalaista talonrakentamista
asemien osalta. A-Insinöörit vastaa metrohankkeen rakennesuunnittelusta ja
geoteknisestä pääsuunnittelusta.
V
uoden 2007 hintatasossa noin 700
miljoonaa euroa
maksava Länsimetro Helsingistä
Espooseen olisi
ilman Olkiluodon
ydinvoimalatyömaata Suomen
suurin rakennushanke.
”Tässä Suomen suurimmassa infrahankkeessa lähes
puolet on talonrakentamista.
Ensi vuonna käynnistyvä
metroasemien rakentaminen
vaatii kuitenkin sekä suunnittelussa että toteutuksessa
erikoisosaamista ja vankkaa
kokemusta maanalaisesta
rakentamisesta”, Länsimetro
Oy:n toimitusjohtaja Matti
Kokkinen sanoo.
Asemat vastaavat viisikerroksisia rakennuksia, joissa
pelkästään asemalaitureiden
pituus on 90 metriä ja niiden
molempiin päihin sijoitetaan
saman verran teknisiä tiloja.
Kun laituritasolta on maan
pinnalle matkaa lähes 30
metriä, eroaa rakentaminen
tavanomaisesta talonrakentamisesta ratkaisevasti.
”Rakennesuunnittelusta
vastaavien A-Insinöörien osaaminen on keskeisessä roolissa
myös asemien rakennettavuuden kannalta. Toteutettavuus
ja logistiikan hallinta ovat
avainasioita maanalaisten
rakenteiden suunnittelussa,
koska tyhjää tonttia ei ole
ympärillä lainkaan”, Kokkinen
sanoo.
Kokemus
painoi konsulttien
valinnassa
Suunnittelijat valittiin tarjouskilpailulla, jossa osaamisen
ja kokemuksen tuomien
laatupisteiden merkitys oli
Kokkisen mukaan suuri.
Länsimetron rakentaminen
työllistää tuhansia henkilöitä. Suunnittelun osuus on
hankkeen vaativuuden takia
huomattava.
”Tällä hetkellä hankkeessa
on mukana noin 230 suunnittelijaa, joista satakunta
täysipäiväisesti.”
Ensi vuonna käynnistyvä metroasemien
rakentaminen on talonrakentamista, joka
vaatii sekä suunnittelussa että toteutuksessa
erikoisosaamista ja vankkaa kokemusta
maanalaisesta rakentamisesta.
- Matti Kokkinen
LÄNSIMETRO
Länsimetro Oy:n toimitusjohtaja Matti Kokkinen.
Länsimetro Oy:n ja rakennuttajakonsulttina toimivan
Sweco PM Oy:n palveluksessa
työskentelevien reilun 30
hengen lisäksi hankkeen
koordinoinnissa ovat keskeisesti mukana erikoisalojen
pääsuunnittelijat, Kokkisen
sanoin ”viisi viisasta miestä”,
jotka työskentelevät lähempänä rakennuttamista kuin
pääsuunnittelijat yleensä.
”Tällaisessa suuressa
hankkeessa aika on rahaa
ja kaikkien vaiheiden on
edettävä saumattomasti, mikä
edellyttää tiivistä yhteistyötä
eri suunnittelijoiden ja muiden
osapuolten kesken. Kokeneet
pääsuunnittelijat ovat kokonaisuuden hallinnassa tärkeitä
avainhenkilöitä.”
A-Insinöörit Suunnittelu
Oy:stä metron rakennesuun-
nitteluun osallistuu Espoon
toimistolla hanketta vetävän
projektipäällikkö Jukka OjaLipastin mukaan kymmeniä
suunnittelijoita. Geotekninen
pääsuunnittelu työllistää
Markku Tuholan lisäksi muutaman suunnittelijan.
”Suurimpia haasteita on
saada asemakaivannot täysin
tiiviiksi veden ja pohjaveden
paineelta. Esimerkiksi Urheilupuiston lähes kahden hehtaarin laajuisessa kaivannossa tukiseiniin kohdistuu kymmenen
ja syvimmillä kohdilla noin
16 metrin maanpaine ennen
kuin päästään kalliopintaan,
josta louhitaan melkein toinen
mokoma alaspäin”, Markku
Tuhola sanoo.
Katajaharjun kuilussa
tehdään ennen maankaivua
puoli metriä kallion sisään
Metrotunnelia louhitaan yli 100000 matkustajalle vuorokaudessa.
ulottuva noin 17 metrin
korkuinen porapaalulukkoseinä, jota käytetään Suomessa
ensimmäisen kerran laajassa
mittakaavassa.
”Koivusaaren asema on
yksi haasteellinen paikka, sillä
se rakennetaan meripenkereeseen Länsiväylän kylkeen.
Aseman sisäänkäyntikaivantojen tuennassa käytetään myös
porapaalulukkoseinää. Lauttasaaren salmen alla metrotunnelin louhinta on edennyt
syvimpään kohtaansa, lähes
60 metriin merenpinnan alla”,
Tuhola sanoo.
Sadan vuoden kestoikä
vaativissa olosuhteissa
Asemien ja tunneleiden
rakennesuunnittelussa on
huomioitava sadan vuoden
kestoikä.
”Suunnittelijoiden on
osattava valita kokonaistaloudellisia, pitkäikäisiä
ja järkevästi toteutettavia
ratkaisuja ja materiaaleja.
Esimerkiksi betonielementtien
tai betonimassan käyttöön vaikuttavat tarvittavan kaluston
kääntösäde, nostokorkeus,
ajoluiskat ja lukuisat muut
tunnelirakentamiseen liittyvät
asiat rakenteiden teknisen
toimivuuden ohella”, Jukka
Oja-Lipasti sanoo.
Kaikki asemarakenteet tietomallinnetaan ja mitoitetaan
käyttäen lähtötietoina louhinnan jälkeistä kalliomallia.
”Turvallisuus on hankkeessa
priorisoitu erittäin korkealle,
ja suunnittelun yhteydessä
tehdään perusteellinen riskien
kartoitus”, Oja-Lipasti sanoo.
Ympäristön painumia, poh-
javeden pintaa ja louhinnan
aiheuttamaa tärinää seurataan
ratalinjalla yli tuhannessa mittauspisteessä, joita täydennetään suunnittelun edetessä.
Metrohankkeesta ja sen
etenemisestä kerrotaan laajasti Länsimetron internetsivuilla
osoitteessa www.lansimetro.fi.
”Länsimetro edustaa valmistuttuaan vuoden 2015 lopulla
tekniikaltaan ja turvallisuudeltaan maailman kärkitasoa, kun
myös automaattimetro ja siihen liittyvät turvallisuusjärjestelmät laituriovineen on otettu
käyttöön koko metroradalla”,
Matti Kokkinen sanoo.
p. 0207 911 777 · www.ains.fi
KUVAT: Arkkitehtitoimisto K2S Oy
Orkideasta
tulevaisuuden
sairaala
ja seniorikoti
Orkidean terälehtiä muodoltaan muistuttava
keskusyksikkö pääsisäänkäynteineen on Espoon uuden
sairaalan arkkitehtonisesti näyttävin ja rakenneteknisesti
vaativin osa. Katon kaksoiskuorirakenne kätkee
sisälleen huipputekniikan, joten käyttäjät voivat nauttia
selkeistä pinnoista ja luontoon avautuvista valoisista
lasiseinäisistä tiloista, jotka helpottavat suunnistamista
ja edistävät paranemista.
E
spoon uuden
sairaalan ja seniorikodin suunnittelusta
järjestettiin vuonna
2008 kansainvälinen
arkkitehtikilpailu, jonka
voitti K2S Arkkitehdit
Oy:n ehdotus Orkidea.
A-Insinöörit Turun Juva Oy
on ollut alusta lähtien mukana
tilaajan esittämien tavoitteiden mukaisesti sairaalarakentamista kunnianhimoisesti uudistavassa hankkeessa ensin
kilpailuehdotuksen rakenneteknisenä asiantuntijana ja
sitten rakennesuunnittelijana
toisen vaiheen laatupisteytetyn toteutussuunnittelukilpailun jälkeen. Hankkeeseen
ohjataan tarvittavia resursseja
joustavasti myös A-Insinöörien
Espoon ja Tampereen toimistoilta.
usluokan P1 vaatimukset.
Ilmatiiveyttä osoittava ilmanvaihtoluku saa olla enintään
1,0 1/h, mikä on todennettava
mittauksin”, projektipäällikkö
Launo Laatikainen sanoo.
Monimuotoisessa rakennuksessa jossa on paljon ikkunapintaa tavoitteiden saavuttaminen edellyttää työmaalta
suurta huolellisuutta valittujen
suunnitteluratkaisujen ja
detaljien toteuttamisessa.
”Paikalla valettu teräsbetoninen kaksoiskuorirakenne on
paloturvallisuuden ja huollettavuuden kannalta erinomainen ratkaisu, koska teknisten
järjestelmien asennukset ja
huoltotoimenpiteet voidaan
tehdä laattojen välisessä
tilassa, joka muodostaa oman
palo-osastonsa”, Laatikainen
sanoo.
Paikalla valettu teräsbetoninen
kaksoiskuorirakenne on paloturvallisuuden
ja huollettavuuden kannalta
erinomainen ratkaisu.
- Launo Laatikainen
”Huippumodernin mutta
tiloiltaan viihtyisän sairaalahankkeen rakenneteknisesti
vaativin osuus on orkidean
terälehtien muotoinen keskusosa, jonka sisäpihalle avautuvat seinät ovat kokonaan
lasia. Katto- ja välipohjaratkaisuksi kehitimme liittorakenteisen kaksoiskuorivälipohjan,
jolla saavutetaan lasiseinien
edellyttämät pienet taipumat
sekä välitilassa lukuisten teknisten järjestelmien joustava
asentaminen ja huollettavuus”, senior advisor Jouko
Lindgren A-Insinöörit Turun
Juva Oy:stä kertoo.
Rakennesuunnittelun ja
toteutuksen haasteita lisäävät
rakennukselle asetetut tiukat
vaatimukset lukuisilla osaalueilla.
”Rakennuksen tulee täyttää
energialuokan A ja puhta-
Sairaalahankkeen rakenneteknisesti vaativin osuus on orkidean terälehtien muotoinen keskusosa, jonka sisäpihalle avautuvat
seinät ovat kokonaan lasia.
Kestäviä rakenteita
ja uusinta tekniikkaa
Kaikki suunnittelijat käyttävät
hankkeessa tietomallintamista.
”Meillä on käytössä Teklan
ohjelmisto, jossa kaikkia materiaaleja käsitellään samassa
tietomallissa. Rakenteiden
laskennassa hyödynnämme
myös järeitä FEM-ohjelmistoja”, Jouko Lindgren sanoo.
Tietomallinnus helpottaa
esimerkiksi törmäystarkasteluita ja läpivientien mitoittamista.
”Nykyaikaisessa sairaalassa
on valtava määrä erilaisia
teknisiä järjestelmiä, jotka
Orkideassa halutaan mahdollisimman pitkälle piiloon
mutta helposti huollettaviksi.
Kellarikerroksen teknisistä
tiloista talo- ja sairaalatekniik-
ka johdetaan kerroksiin rakenneteknisesti sopiviin kohtiin
sijoitetuissa pystykuiluissa”,
Launo Laatikainen sanoo.
Orkideassa jätteet ja pyykitkin kulkevat alipaineputkissa,
ja logistiikassa varaudutaan
sairaalatarvikkeiden, lääkkeiden ja ruoan siirtämiseen
esimerkiksi vihivaunuilla.
”Rakennusten suunniteltu
kestoikä on rungon osalta
sata vuotta ja julkisivuissakin
50 vuotta, joten rakenteiden
suunnittelussa on varauduttava myös järjestelmien uudistamiseen ilman että sairaalan
toiminta häiriytyy”, Laatikainen
sanoo.
A-Insinöörit Turun Juva Oy:n
neuvotteluhuoneen lasivitriiniin on kertynyt vuosien varrella paljon palkintoja vaativista
kohteista, esimerkiksi Vuoden
teräsrakenne –palkinnot Turun
konservatoriosta ja Olympiastadionin katsomon kattamisesta, Vuoden betonirakenne
–palkinto Raision kirjastosta
sekä Vuoden puurakenne –palkinto Lahden Sibeliustalosta,
joka valittiin myös Vuoden
rakennusinsinöörityöksi.
”Palkinnot lämmittävät,
mutta suunnittelulla me elämme”, Jouko Lindgren sanoo.
A-Insinöörit Turun Juva Oy on ollut alusta lähtien mukana
sairaalarakentamista kunnianhimoisesti uudistavassa hankkeessa.
Ympäristöluokituksen kysyntä kasvaa
A-Insinööreille Espooseen
A-luokan toimitilat
Kotimainen
kasvuyritys kolmella
paikkakunnalla
KUVAT: PENTTI HOKKANEN / FLAMING STAR OY
Toimitilamarkkinoilla kiinteistösijoittajien ja yritysten kysyntä painottuu nyt
uusiin ympäristöluokitettuihin kiinteistöihin, joihin
on hyvät julkiset liikenneyhteydet. A-Insinöörit on
sekä rakennesuunnittelija
että tilojen tuleva käyttäjä
Espoon Leppävaaraan loppuvuodesta valmistuvassa
Suomen ensimmäisessä
A-energialuokan toimistotalossa Alberga Business
Parkissa, jonka NCC myi
saksalaiselle kiinteistösijoittajalle.
N
CC Property
Development
Oy myi Alberga
Business Parkin
ensimmäisen,
kokonaisalaltaan
13000 neliömetrin toimitalon ja siihen
liittyvät 245 pysäköintioikeutta
saksalaiselle kiinteistösijoittajalle Union Investment Real
Estate GmbH:lle joulukuussa.
A-Insinöörien pääkaupunkiseudun toiminnot muuttavat rakennuttamispalveluita lukuun
ottamatta loppuvuodesta
valmistuvaan toimistotaloon,
jonka yli 90 prosentin vuokrausaste osoittaa, millaisista
toimitiloista on tällä hetkellä
kysyntää.
”Kansainvälisten kiinteistösijoittajien toimitilainvestoinneissa kiinteistön
ympäristöluokitus ja hyvä
energiatehokkuus ovat usein
keskeisiä vaatimuksia. Monet
yritykset ovat alkaneet viime
vuosina hakeutua uusiin ympäristöluokiteltuihin toimitiloihin, joihin on hyvät julkisen
ja kevyen liikenteen yhteydet”,
projektikehitysjohtaja Tapio
Rantanen NCC Property Development Oy:stä sanoo.
Toimitilat nähdään yhä
useammin tärkeänä osana
yrityksen brändiä ja ympäristömyötäisiä arvoja. Uudet
viihtyisät ja ympäristöluokitellut toimitilat hyvien liikenneyhteyksien solmukohdassa
lisäävät asiakkaiden arvostusta, mutta ennen kaikkea
ne parantavat henkilöstön
viihtyvyyttä, työmotivaatiota ja
sitoutumista yritykseen.
Rantasen mukaan kohteelle
haettava very good –tasoinen
Breeam-ympäristöluokitus ja
toimistotilojen energiatehokkuusluokka A olivat tärkeitä
tekijöitä noin 35 miljoonan
euron kiinteistökaupan syntymisessä.
”Ympäristöluokitukseen
vaikuttavat Albergassa hyvin
”Ilmatiiveyden osalta Alberga Business Park on jo varsin lähellä passiivitasoa”, projekti-insinööri
Diana Ponkkala A-Insinööreistä sanoo. Vieressä suunnittelupäällikkö Pertti Juhola.
monet asiat, kuten kunnolliset
pyöräparkit ja suihkutilat. Tärkeä osa ympäristönäkökulmaa
on hyvä energiatehokkuus,
joka edellyttää rakennuttajalta
selkeää tahtotilaa sekä arkkitehti-, rakenne- ja taloteknisen
suunnittelijan ja työmaan
hyvää yhteistoimintaa”, Tapio
Rantanen sanoo.
Hyvä energiatehokkuus
varmistaa kiinteistön käyttökustannusten pysyminen
kohtuullisena myös tulevaisuudessa, kun energian hinta
nousee.
Ilmatiiveys lähes
passiivienergiatasoa
Arkkitehtitoimisto Brunow &
Maunulan suunnitteleman,
viidestä toimistotalosta muodostuvan Alberga Business
Parkin kokonaislaajuus on
34000 kerrosneliötä. Rakennesuunnittelija on A-Insinöörit
Suunnittelu Oy.
”Rakennesuunnittelussa on
kiinnitetty erityistä huomiota
rakenteiden höyryn- ja ilmantiiveyteen sekä kylmäsiltojen
välttämiseen. Suunnittelun
edetessä todettiin, että
rakentamismääräyskokoelman
U-arvovaatimukset riittävät
A-energialuokan saavuttamiseen, jos varmistetaan hyvä
ilmatiiveys ja ilmanvaihto
varustetaan kyllin tehokkaalla
lämmön talteenottolaitteistolla”, suunnittelupäällikkö Pertti
Juhola A-Insinöörit Suunnittelu
Oy:stä sanoo.
”Detaljisuunnittelu ja
huolellinen työn toteutus
ovat höyry- ja ilmatiiveyden
ja hyvän energiatehokkuuden
saavuttamisessa avainasemassa. Kaikki läpimenokohdat
on tiivistettävä huolellisesti.
Ovi- ja ikkuna-aukkojen liitokset aiheuttavat usein jopa
70 prosenttia ilmavuodoista”,
Juhola sanoo.
Lämpimien tilojen ilmanvuotoluvun suunnitteluarvona
n50 on käytetty 0,9 1/h.
TOIMITUS: Sampsa Heilä / Viestintätoimisto Linjaari p. 040 720 2930
Toimitilat nähdään yhä useammin tärkeänä osana yrityksen brändiä ja ympäristömyötäisiä arvoja.
”Tavoitteen vaativuutta
kuvaa se, että passiivienergiarakennuksessa ilmanvuotoluku saa olla enintään 0,6.
Ilmatiiveyden osalta Alberga
Business Park on jo varsin
lähellä passiivitasoa”, projektiinsinööri Diana Ponkkala
A-Insinöörit Suunnittelu Oy:stä
sanoo.
Ponkkala on tehnyt
insinöörityönsä passiivienergiatasoisesta toimistorakentamisesta, joka ei välttämättä
ole kovin kaukaista tulevaisuutta. EU-direktiivin mukaan
uusien rakennusten pitää olla
vähintään nollaenergiatasoa
jo vuonna 2020.
Tulevaisuudessa jopa
plusenergiatoimistoja
”Asuinrakennuksia on jo
toteutettu passiivi- ja nollaenergiatasoisina. Tilaajien
vaatimustason nousu ja energiamääräysten kiristyminen
johtavat todennäköisesti ajan
mittaan myös toimistorakentamisessa jopa plusenergiarakentamiseen”, Diana Ponkkala
sanoo.
”Ekotehokkuuden vaatimus
näkyy jo myös vanhojen toimistotilojen peruskorjauksissa.
Etenkin kansainväliset tilaajat
painottavat sitä, ettei toimisto
ole enää vain paikka jossa
ihmiset käyvät töissä, vaan
myös osa yrityksen brändiä”,
ULKOASU / TAITTO: Alma 360
suunnittelupäällikkö Mikko
Tarri A-Insinöörit Suunnittelu
Oy:stä sanoo.
A-Insinööreillä on korjauspuolellakin kohteita, joissa
tutkitaan esimerkiksi aurinkopaneelien tai -keräimien
integroimista osaksi julkisivua.
Mikko Tarri on myös Julkisivuyhdistyksen puheenjohtaja.
Toimistotalojen lisäeristäminen ei ole Tarrin mukaan
pelkästään taloudellisten
investointilaskelmien pohjalta
yleensä kannattavaa, koska
jäähdytykseen kuluu enemmän energiaa kuin lämmitykseen toisin kuin esimerkiksi
asuinrakennuksissa.
”Vanhojen toimistokiinteistöjen energiatehokkuutta
voidaan usein helpoimmin
parantaa taloteknisten
järjestelmien uusimisella
ja tehokkaalla lämmön talteenotolla. Rakennetekniset
mahdollisuudet tulevat heti
niiden jälkeen ja edellyttävät
korjausrakentamisen hyvin
tuntevaa rakennesuunnittelijaa”, Mikko Tarri sanoo.
”Strategiamme on tarjota kaikkia suunnittelupalveluita pääkaupunkiseudulla, Pirkanmaalla ja Turun
alueella. Kasvuyrityksenä meillä on sekä nuorille
että kokeneille työntekijöille paljon mielenkiintoisia
ja haasteellisia työtehtäviä”, A-Insinöörit Suunnittelu
Oy:n varatoimitusjohtaja Seppo Raiski pääkaupunkiseudun toimipisteestä Espoosta sanoo.
Lähes 400 A-Insinööristä jo 80 työskentelee
Espoossa, jossa rakenne- ja geoteknisen suunnittelun rinnalle käynnistettiin infrasuunnitteluyksikkö
tämän vuoden alussa. Rakennuttamispalveluita
tarjoaa Espoossa 18 ammattilaista vuoden 2011
rakennuttajakonsultiksi valitun Juhani Karhun
johdolla.
”Meillä on paljon koko työuransa A-Insinööreissä
viihtyneitä ihmisiä, joista monet haluavat jatkaa
osa-aikaisesti vielä eläkeiän jälkeen. Nuoret työntekijät arvostavat työskentelyä tiimeissä yhdessä
kokeneempien suunnittelijoiden kanssa sekä mahdollisuutta käyttää aina uusimpia suunnitteluohjelmistoja, joiden hyödyntämisessä olemme varmasti
Suomen kärjessä”, Seppo Raiski sanoo.
Yrityksen oma koulutus AI-Akatemiassa varmistaa, että henkilöstöllä on aina uusin osaaminen
eri suunnittelualoista ja ohjelmistoista. Vahva
tietotekninen tukipalvelu sekä läheinen ohjelmistoyhteistyö Teklan kanssa puolestaan takaavat sen,
että ohjelmistot toimivat häiriöttä ja suunnittelijat
voivat keskittyä rauhassa ja täysipainoisesti omaan
työhönsä.
”Haluamme tarjota henkilöstöllemme parhaat
mahdolliset työtilat hyvällä sijainnilla. Henkilöstö
arvostaa myös sitä, että meillä ei viime laskusuhdanteessa ollut lomautuksia, jotka olivat suunnittelutoimistoissa yleisiä kun toimeksiannot vähenivät”,
Raiski sanoo.
”Omistajat työskentelevät yrityksessä eikä meidän siten tarvitse elää pörssin ja lyhytjänteisen kvartaalitalouden armoilla tai jakaa rahaa ulkomaisille
omistajille vaan panostamme aidosti henkilöstöön
sekä heidän käyttämiinsä suunnittelutyökaluihin ja
työtiloihin yrityksen pitkän tähtäimen kilpailukyvyn
ja kannattavan kasvun varmistamiseksi.”
Aamupala ja iltapäivän välipala sekä henkilöstölle järjestettävät liikunta-, juhla- ja muut tilaisuudet
ovat myös tärkeitä tekijöitä yhteishengen ja työviihtyvyyden kohottajina. Lisäksi henkilöstön käytössä
on neljä mökkiä Ylläksellä, Tahkolla, Meri-Teijossa ja
Mouhijärvellä.
Panostus henkilöstöön on näkynyt korkean
työtyytyväisyyden ja henkilöstön sitoutumisen
lisäksi myös julkisena tunnustuksena. Pirkanmaalla
A-Insinöörit valittiin vuonna 2007 Vuoden työnantajaksi.
”Yli 50-vuotisen historiamme ajan olemme
panostaneet vahvasti toiminnan kehittämiseen.
Nykyisin suunnittelemme suomalaisten kohteiden
lisäksi kattilalaitoksia ja erilaisia hankkeita ympäri
maailmaa, ja Venäjän markkinoita varten meillä on
toimisto Pietarissa.”
”Kasvuyrityksenä meillä
on sekä nuorille että
kokeneille työntekijöille
paljon mielenkiintoisia ja
haasteellisia työtehtäviä”,
Seppo Raiski
Sinustako A-Insinööri?
w w w. a ins.f i / re k r y
p. 0207 911 777 · www.ains.fi
Maailman suurin
ja ripeästi, kiitos
”Tällaisissa uuden teknologian
hankkeissa yksi tärkeimmistä
asioista on osapuolten kyky
reagoida nopeasti vastaan
tuleviin muutoksiin, joita prosessisuunnittelussa saatetaan
tehdä vielä hankkeen aikana.
Rakennesuunnittelijan tulee
olla mitä suurimmassa määrin
yhteistyökumppani ja kyetä
löytämään tilaajalle edullisia
ratkaisuja myös omatoimisesti”, osastopäällikkö Ari Mäkitalo Metso Oyj:stä sanoo.
”Voimalaitosten teräsrunkojen rakennesuunnittelu
on äärimmäisen kiehtovaa,
koska hankkeissa on pystyttävä yhdistämään suuren
kokonaisuuden taloudellinen
optimointi uusimmilla suunnittelutyökaluilla tehtävään
tekniseen laskentaan ja mitoitukseen. Vaativuutta lisäävät
kireät aikataulut ja hankkei-
den kansainvälisyys”, Vaasan
kaasutuslaitoshankkeen
projektipäällikkö Jussi Vaiste
A-Insinööreistä sanoo.
”Vaskiluoto on Suomen
tuulisimpia paikkoja, ja 40
metrin korkuinen suhteellisen
hoikka rakennus edellyttää
staattisen mitoituksen lisäksi
myös joiltain osin dynaamista
laskentaa”, Vaiste sanoo.
Polttoaineteholtaan 140
megawatin biomassan
kaasutuslaitos rakennetaan
nykyisen 560 megawatin kivihiilivoimalaitoksen yhteyteen.
Kaasutusteknologian avulla
hiilen vuosikulutus vähenee
jopa 40 prosenttia.
”Hiilidioksidipäästöt pienenevät noin 230000 tonnilla
vuodessa, mikä vastaa henkilöautolla noin 50000 kierrosta
maapallon ympäri. Olemme
olleet mukana monissa
Pekko Pennanen
”Voimalaitosten teräsrunkojen rakennesuunnittelu on
äärimmäisen kiehtovaa useiden tekijöiden optimointia”,
projektipäällikkö Jussi Vaiste A-Insinööreistä sanoo. Kuvassa
tyypillinen voimalaitoksen teräsrungon palkki.
Metso toimittaa Vaasaan Vaskiluodon Voimalle
maailman suurimman biomassan kaasutuslaitoksen.
Teräsrungon rakennesuunnittelijaksi Metso valitsi
A-Insinöörit, jolla on vankka kokemus teknis-taloudellisesti ja aikataulultaan vaativista voimalaitosprojekteista eri puolilta maailmaa.
tällaisissa uutta teknologiaa
edustavissa hankkeissa”,
Vaiste sanoo.
Teräsrakenteet suunnitellaan ja mallinnetaan Tekla
Structures –ohjelmistolla,
joka on yhteydessä Metson
laitossuunnittelun PDMSohjelmaan.
”Mallinnus helpottaa oleellisesti esimerkiksi törmäystarkasteluita. Toimitamme myös
konepajalle ja asentajille
suunnitelmat havainnollisessa 3D-muodossa”, Jussi Vaiste
sanoo.
Suomalaisille konepajoille
A-Insinöörit toimittaa myös
SAP/AX-tiedostot, joita ne pystyvät hyödyntämään omassa
tuotannonohjauksessaan ja
materiaalien hankinnassaan.
Kiinassa minimoidaan
hitsauksen sijaan kilot
”Käytettyihin runkoratkaisuihin ja liitosdetaljeihin
vaikuttaa huomattavasti se,
sijaitsevatko kohde ja konepaja Euroopassa, Yhdysvalloissa
tai Kiinassa. Työvoimakustannuksiltaan halvassa Kiinassa pyritään minimoimaan
teräsmenekki, kun taas
Suomessa teräskiloja voidaan
jonkin verran kasvattaa jos
sillä säästetään hitsauksen
työmäärää.”
Suunnittelussa, kuorma- ja
varmuuskertoimissa sekä
ohjelmistoissa on huomioitava paikalliset määräykset ja
viranomaisvaatimukset, jotka
vaihtelevat jopa EU:n sisällä.
”Meille on kertynyt jo paljon
eurokoodien kansallisia liitteitä”, Vaiste sanoo.
Hän arvioi, että vähintään
puolet sähköposteista kirjoitetaan voimalaitosprojekteissa
englanniksi. Työmaakäynneille
on monesti lähdettävä lentokoneella.
”Yksi mielenkiintoinen kohde oli Metson Ranskan Bordeauxiin toimittama voimalaitos,
jossa kävin muutaman kerran
asennuksen aikana ja sen valmistuttua tarkistamassa että
kaikki on tehty suunnitelmien
mukaisesti.”
Tsekkeihin Prahaan toteutetussa voimalaitoksessa
suunnitelmat piti tarkastuttaa
paikallisen yliopiston professorilla, joka kävi hankkeen
aikana läpi 3000 sivua laskelmien dokumentaatioita ja
varmisti myös että laskelmat
vastasivat piirustuksia.
”Näin suuri työ ei olisi
onnistunut, jollemme olisi
ensin sopineet yhdessä suunnitteluperusteista ja käyneet
suunnitelmia läpi useissa
tapaamisissa eri vaiheissa.”
Kantavuuslaskelmista
kantarellimetsään
Tampereen teknillisessä
yliopistossa teräsrakenteiden
suunnitteluun erikoistunut
Jussi Vaiste päätyi neljä vuotta
sitten A-Insinööreihin kartoitettuaan sopivinta työpaikkaa
sekä työtehtävien että työpaikan ilmapiirin kannalta.
Hän on työskennellyt
voimalaitoshankkeiden
parissa Teollisuus ja toimitilat –yksikössä. Kaksi viimeistä
vuotta hän on ollut projektipäällikkönä neljässä voimalaitoshankkeessa vastaten
suunnitteluryhmästä, johon
kuluu tyypillisesti 3D-laskentamallista vastaava staatikko
sekä kaksi suunnittelijaa ja
mallintajaa.
”Projektit ovat olleet haastavia ja olen viihtynyt erittäin
hyvin. Meidän henkilökunnassamme löytyy hyvin laajaalaista erikoisosaamista.”
Jussi Vaisteen mukaan
henkilöstön sitoutumista lisää
yrityksen ja siinä työskentelevien omistajien kantama
sosiaalinen vastuu työntekijöistä.
Jussi Vaiste lataa akkuihinsa
virtaa monipuolisilla harrastuksilla: hiihtoa, suunnistusta,
pesäpalloa, metsästystä,
sienestystä, marjastusta ja ympärivuotista verkkokalastusta
sekä ruoanlaittoa.
”Perheen ja ystävien kanssa
maistuu vaikka itse ammuttu
kauris kantarellikastikkeella
puolukkahillon kera.”
A-Insinöörit (Tekla)
Energiahaaste
avaruusajan
rakennustekniikan
opiskelijoille
A-Insinöörit Oy haastaa rakennustekniikan opiskelijat suunnittelukilpailuun, jossa haetaan uusia
innovatiivisia ratkaisuja energiatehokkaaseen rakentamiseen. Vain avaruus on suunnittelutyössä rajana.
Kilpailuidea sai alkunsa Tiedekeskus Heurekan 20X0
Matka tulevaisuuteen –näyttelystä, jossa A-Insinöörit
on päätukijana.
”Uskomme vahvasti siihen, että rakennustekniikat
tulevat muuttumaan lähivuosina. Alalla on tarvetta
uusille innovaatioille ja siksi haluamme ohjata opiskelijoita omatoimiseen, luovaan ja energiataloudellisesti kestävään suunnittelutyöhön”, A-Insinöörien
tekninen johtaja Olli Saarinen toteaa.
Kilpailun voittaja saa valintansa mukaan vauhdittaa uraansa tutustumalla alan kansainvälisiin messuihin tai osaamistaan vastaavan työ- tai harjoittelupaikan A-Insinööreissä Espoossa, Tampereella tai
Turussa. Kilpailuaika päättyy 7.11.2011.
Lisätietoja www.ains.fi
Millainen materiaali sopisi avaruushissin rakenteeksi?
Rakennustekniikan opiskelija (ammattikorkeakoulu tai yliopisto): ideoi uusia rakenteita tai
materiaaleja energiatehokkaaseen ja taloudelliseen rakentamiseen. Voit voittaa elämäsi työpaikan tai
messumatkan alan ulkomaiseen tapahtumaan.
Katso ohjeet ja lisätiedot: www.ains.fi.
Liity myös Facebook-ryhmäämme, niin saat tietää, millaista turvallista
rakennuttamista ja rakentamisen suunnittelua me toteutamme. www.facebook.com/A-Insinöörit
p. 0207 911 777 · www.ains.fi
p. 0207 911 777 · www.ains.fi