Länsimetrosta lähes puolet on maanalaista - A
A-INSINÖÖRIT - TAITAVA JA TURVALLINEN KUMPPANI Timo kotineva Länsimetrosta lähes puolet on maanalaista talonrakentamista Suomen suurin infrahanke Länsimetro on syvimpään kohtaansa edenneiden mittavien tunnelilouhintojen ohella lähes puoliksi maanalaista talonrakentamista asemien osalta. A-Insinöörit vastaa metrohankkeen rakennesuunnittelusta ja geoteknisestä pääsuunnittelusta. V uoden 2007 hintatasossa noin 700 miljoonaa euroa maksava Länsimetro Helsingistä Espooseen olisi ilman Olkiluodon ydinvoimalatyömaata Suomen suurin rakennushanke. ”Tässä Suomen suurimmassa infrahankkeessa lähes puolet on talonrakentamista. Ensi vuonna käynnistyvä metroasemien rakentaminen vaatii kuitenkin sekä suunnittelussa että toteutuksessa erikoisosaamista ja vankkaa kokemusta maanalaisesta rakentamisesta”, Länsimetro Oy:n toimitusjohtaja Matti Kokkinen sanoo. Asemat vastaavat viisikerroksisia rakennuksia, joissa pelkästään asemalaitureiden pituus on 90 metriä ja niiden molempiin päihin sijoitetaan saman verran teknisiä tiloja. Kun laituritasolta on maan pinnalle matkaa lähes 30 metriä, eroaa rakentaminen tavanomaisesta talonrakentamisesta ratkaisevasti. ”Rakennesuunnittelusta vastaavien A-Insinöörien osaaminen on keskeisessä roolissa myös asemien rakennettavuuden kannalta. Toteutettavuus ja logistiikan hallinta ovat avainasioita maanalaisten rakenteiden suunnittelussa, koska tyhjää tonttia ei ole ympärillä lainkaan”, Kokkinen sanoo. Kokemus painoi konsulttien valinnassa Suunnittelijat valittiin tarjouskilpailulla, jossa osaamisen ja kokemuksen tuomien laatupisteiden merkitys oli Kokkisen mukaan suuri. Länsimetron rakentaminen työllistää tuhansia henkilöitä. Suunnittelun osuus on hankkeen vaativuuden takia huomattava. ”Tällä hetkellä hankkeessa on mukana noin 230 suunnittelijaa, joista satakunta täysipäiväisesti.” Ensi vuonna käynnistyvä metroasemien rakentaminen on talonrakentamista, joka vaatii sekä suunnittelussa että toteutuksessa erikoisosaamista ja vankkaa kokemusta maanalaisesta rakentamisesta. - Matti Kokkinen LÄNSIMETRO Länsimetro Oy:n toimitusjohtaja Matti Kokkinen. Länsimetro Oy:n ja rakennuttajakonsulttina toimivan Sweco PM Oy:n palveluksessa työskentelevien reilun 30 hengen lisäksi hankkeen koordinoinnissa ovat keskeisesti mukana erikoisalojen pääsuunnittelijat, Kokkisen sanoin ”viisi viisasta miestä”, jotka työskentelevät lähempänä rakennuttamista kuin pääsuunnittelijat yleensä. ”Tällaisessa suuressa hankkeessa aika on rahaa ja kaikkien vaiheiden on edettävä saumattomasti, mikä edellyttää tiivistä yhteistyötä eri suunnittelijoiden ja muiden osapuolten kesken. Kokeneet pääsuunnittelijat ovat kokonaisuuden hallinnassa tärkeitä avainhenkilöitä.” A-Insinöörit Suunnittelu Oy:stä metron rakennesuun- nitteluun osallistuu Espoon toimistolla hanketta vetävän projektipäällikkö Jukka OjaLipastin mukaan kymmeniä suunnittelijoita. Geotekninen pääsuunnittelu työllistää Markku Tuholan lisäksi muutaman suunnittelijan. ”Suurimpia haasteita on saada asemakaivannot täysin tiiviiksi veden ja pohjaveden paineelta. Esimerkiksi Urheilupuiston lähes kahden hehtaarin laajuisessa kaivannossa tukiseiniin kohdistuu kymmenen ja syvimmillä kohdilla noin 16 metrin maanpaine ennen kuin päästään kalliopintaan, josta louhitaan melkein toinen mokoma alaspäin”, Markku Tuhola sanoo. Katajaharjun kuilussa tehdään ennen maankaivua puoli metriä kallion sisään Metrotunnelia louhitaan yli 100000 matkustajalle vuorokaudessa. ulottuva noin 17 metrin korkuinen porapaalulukkoseinä, jota käytetään Suomessa ensimmäisen kerran laajassa mittakaavassa. ”Koivusaaren asema on yksi haasteellinen paikka, sillä se rakennetaan meripenkereeseen Länsiväylän kylkeen. Aseman sisäänkäyntikaivantojen tuennassa käytetään myös porapaalulukkoseinää. Lauttasaaren salmen alla metrotunnelin louhinta on edennyt syvimpään kohtaansa, lähes 60 metriin merenpinnan alla”, Tuhola sanoo. Sadan vuoden kestoikä vaativissa olosuhteissa Asemien ja tunneleiden rakennesuunnittelussa on huomioitava sadan vuoden kestoikä. ”Suunnittelijoiden on osattava valita kokonaistaloudellisia, pitkäikäisiä ja järkevästi toteutettavia ratkaisuja ja materiaaleja. Esimerkiksi betonielementtien tai betonimassan käyttöön vaikuttavat tarvittavan kaluston kääntösäde, nostokorkeus, ajoluiskat ja lukuisat muut tunnelirakentamiseen liittyvät asiat rakenteiden teknisen toimivuuden ohella”, Jukka Oja-Lipasti sanoo. Kaikki asemarakenteet tietomallinnetaan ja mitoitetaan käyttäen lähtötietoina louhinnan jälkeistä kalliomallia. ”Turvallisuus on hankkeessa priorisoitu erittäin korkealle, ja suunnittelun yhteydessä tehdään perusteellinen riskien kartoitus”, Oja-Lipasti sanoo. Ympäristön painumia, poh- javeden pintaa ja louhinnan aiheuttamaa tärinää seurataan ratalinjalla yli tuhannessa mittauspisteessä, joita täydennetään suunnittelun edetessä. Metrohankkeesta ja sen etenemisestä kerrotaan laajasti Länsimetron internetsivuilla osoitteessa www.lansimetro.fi. ”Länsimetro edustaa valmistuttuaan vuoden 2015 lopulla tekniikaltaan ja turvallisuudeltaan maailman kärkitasoa, kun myös automaattimetro ja siihen liittyvät turvallisuusjärjestelmät laituriovineen on otettu käyttöön koko metroradalla”, Matti Kokkinen sanoo. p. 0207 911 777 · www.ains.fi KUVAT: Arkkitehtitoimisto K2S Oy Orkideasta tulevaisuuden sairaala ja seniorikoti Orkidean terälehtiä muodoltaan muistuttava keskusyksikkö pääsisäänkäynteineen on Espoon uuden sairaalan arkkitehtonisesti näyttävin ja rakenneteknisesti vaativin osa. Katon kaksoiskuorirakenne kätkee sisälleen huipputekniikan, joten käyttäjät voivat nauttia selkeistä pinnoista ja luontoon avautuvista valoisista lasiseinäisistä tiloista, jotka helpottavat suunnistamista ja edistävät paranemista. E spoon uuden sairaalan ja seniorikodin suunnittelusta järjestettiin vuonna 2008 kansainvälinen arkkitehtikilpailu, jonka voitti K2S Arkkitehdit Oy:n ehdotus Orkidea. A-Insinöörit Turun Juva Oy on ollut alusta lähtien mukana tilaajan esittämien tavoitteiden mukaisesti sairaalarakentamista kunnianhimoisesti uudistavassa hankkeessa ensin kilpailuehdotuksen rakenneteknisenä asiantuntijana ja sitten rakennesuunnittelijana toisen vaiheen laatupisteytetyn toteutussuunnittelukilpailun jälkeen. Hankkeeseen ohjataan tarvittavia resursseja joustavasti myös A-Insinöörien Espoon ja Tampereen toimistoilta. usluokan P1 vaatimukset. Ilmatiiveyttä osoittava ilmanvaihtoluku saa olla enintään 1,0 1/h, mikä on todennettava mittauksin”, projektipäällikkö Launo Laatikainen sanoo. Monimuotoisessa rakennuksessa jossa on paljon ikkunapintaa tavoitteiden saavuttaminen edellyttää työmaalta suurta huolellisuutta valittujen suunnitteluratkaisujen ja detaljien toteuttamisessa. ”Paikalla valettu teräsbetoninen kaksoiskuorirakenne on paloturvallisuuden ja huollettavuuden kannalta erinomainen ratkaisu, koska teknisten järjestelmien asennukset ja huoltotoimenpiteet voidaan tehdä laattojen välisessä tilassa, joka muodostaa oman palo-osastonsa”, Laatikainen sanoo. Paikalla valettu teräsbetoninen kaksoiskuorirakenne on paloturvallisuuden ja huollettavuuden kannalta erinomainen ratkaisu. - Launo Laatikainen ”Huippumodernin mutta tiloiltaan viihtyisän sairaalahankkeen rakenneteknisesti vaativin osuus on orkidean terälehtien muotoinen keskusosa, jonka sisäpihalle avautuvat seinät ovat kokonaan lasia. Katto- ja välipohjaratkaisuksi kehitimme liittorakenteisen kaksoiskuorivälipohjan, jolla saavutetaan lasiseinien edellyttämät pienet taipumat sekä välitilassa lukuisten teknisten järjestelmien joustava asentaminen ja huollettavuus”, senior advisor Jouko Lindgren A-Insinöörit Turun Juva Oy:stä kertoo. Rakennesuunnittelun ja toteutuksen haasteita lisäävät rakennukselle asetetut tiukat vaatimukset lukuisilla osaalueilla. ”Rakennuksen tulee täyttää energialuokan A ja puhta- Sairaalahankkeen rakenneteknisesti vaativin osuus on orkidean terälehtien muotoinen keskusosa, jonka sisäpihalle avautuvat seinät ovat kokonaan lasia. Kestäviä rakenteita ja uusinta tekniikkaa Kaikki suunnittelijat käyttävät hankkeessa tietomallintamista. ”Meillä on käytössä Teklan ohjelmisto, jossa kaikkia materiaaleja käsitellään samassa tietomallissa. Rakenteiden laskennassa hyödynnämme myös järeitä FEM-ohjelmistoja”, Jouko Lindgren sanoo. Tietomallinnus helpottaa esimerkiksi törmäystarkasteluita ja läpivientien mitoittamista. ”Nykyaikaisessa sairaalassa on valtava määrä erilaisia teknisiä järjestelmiä, jotka Orkideassa halutaan mahdollisimman pitkälle piiloon mutta helposti huollettaviksi. Kellarikerroksen teknisistä tiloista talo- ja sairaalatekniik- ka johdetaan kerroksiin rakenneteknisesti sopiviin kohtiin sijoitetuissa pystykuiluissa”, Launo Laatikainen sanoo. Orkideassa jätteet ja pyykitkin kulkevat alipaineputkissa, ja logistiikassa varaudutaan sairaalatarvikkeiden, lääkkeiden ja ruoan siirtämiseen esimerkiksi vihivaunuilla. ”Rakennusten suunniteltu kestoikä on rungon osalta sata vuotta ja julkisivuissakin 50 vuotta, joten rakenteiden suunnittelussa on varauduttava myös järjestelmien uudistamiseen ilman että sairaalan toiminta häiriytyy”, Laatikainen sanoo. A-Insinöörit Turun Juva Oy:n neuvotteluhuoneen lasivitriiniin on kertynyt vuosien varrella paljon palkintoja vaativista kohteista, esimerkiksi Vuoden teräsrakenne –palkinnot Turun konservatoriosta ja Olympiastadionin katsomon kattamisesta, Vuoden betonirakenne –palkinto Raision kirjastosta sekä Vuoden puurakenne –palkinto Lahden Sibeliustalosta, joka valittiin myös Vuoden rakennusinsinöörityöksi. ”Palkinnot lämmittävät, mutta suunnittelulla me elämme”, Jouko Lindgren sanoo. A-Insinöörit Turun Juva Oy on ollut alusta lähtien mukana sairaalarakentamista kunnianhimoisesti uudistavassa hankkeessa. Ympäristöluokituksen kysyntä kasvaa A-Insinööreille Espooseen A-luokan toimitilat Kotimainen kasvuyritys kolmella paikkakunnalla KUVAT: PENTTI HOKKANEN / FLAMING STAR OY Toimitilamarkkinoilla kiinteistösijoittajien ja yritysten kysyntä painottuu nyt uusiin ympäristöluokitettuihin kiinteistöihin, joihin on hyvät julkiset liikenneyhteydet. A-Insinöörit on sekä rakennesuunnittelija että tilojen tuleva käyttäjä Espoon Leppävaaraan loppuvuodesta valmistuvassa Suomen ensimmäisessä A-energialuokan toimistotalossa Alberga Business Parkissa, jonka NCC myi saksalaiselle kiinteistösijoittajalle. N CC Property Development Oy myi Alberga Business Parkin ensimmäisen, kokonaisalaltaan 13000 neliömetrin toimitalon ja siihen liittyvät 245 pysäköintioikeutta saksalaiselle kiinteistösijoittajalle Union Investment Real Estate GmbH:lle joulukuussa. A-Insinöörien pääkaupunkiseudun toiminnot muuttavat rakennuttamispalveluita lukuun ottamatta loppuvuodesta valmistuvaan toimistotaloon, jonka yli 90 prosentin vuokrausaste osoittaa, millaisista toimitiloista on tällä hetkellä kysyntää. ”Kansainvälisten kiinteistösijoittajien toimitilainvestoinneissa kiinteistön ympäristöluokitus ja hyvä energiatehokkuus ovat usein keskeisiä vaatimuksia. Monet yritykset ovat alkaneet viime vuosina hakeutua uusiin ympäristöluokiteltuihin toimitiloihin, joihin on hyvät julkisen ja kevyen liikenteen yhteydet”, projektikehitysjohtaja Tapio Rantanen NCC Property Development Oy:stä sanoo. Toimitilat nähdään yhä useammin tärkeänä osana yrityksen brändiä ja ympäristömyötäisiä arvoja. Uudet viihtyisät ja ympäristöluokitellut toimitilat hyvien liikenneyhteyksien solmukohdassa lisäävät asiakkaiden arvostusta, mutta ennen kaikkea ne parantavat henkilöstön viihtyvyyttä, työmotivaatiota ja sitoutumista yritykseen. Rantasen mukaan kohteelle haettava very good –tasoinen Breeam-ympäristöluokitus ja toimistotilojen energiatehokkuusluokka A olivat tärkeitä tekijöitä noin 35 miljoonan euron kiinteistökaupan syntymisessä. ”Ympäristöluokitukseen vaikuttavat Albergassa hyvin ”Ilmatiiveyden osalta Alberga Business Park on jo varsin lähellä passiivitasoa”, projekti-insinööri Diana Ponkkala A-Insinööreistä sanoo. Vieressä suunnittelupäällikkö Pertti Juhola. monet asiat, kuten kunnolliset pyöräparkit ja suihkutilat. Tärkeä osa ympäristönäkökulmaa on hyvä energiatehokkuus, joka edellyttää rakennuttajalta selkeää tahtotilaa sekä arkkitehti-, rakenne- ja taloteknisen suunnittelijan ja työmaan hyvää yhteistoimintaa”, Tapio Rantanen sanoo. Hyvä energiatehokkuus varmistaa kiinteistön käyttökustannusten pysyminen kohtuullisena myös tulevaisuudessa, kun energian hinta nousee. Ilmatiiveys lähes passiivienergiatasoa Arkkitehtitoimisto Brunow & Maunulan suunnitteleman, viidestä toimistotalosta muodostuvan Alberga Business Parkin kokonaislaajuus on 34000 kerrosneliötä. Rakennesuunnittelija on A-Insinöörit Suunnittelu Oy. ”Rakennesuunnittelussa on kiinnitetty erityistä huomiota rakenteiden höyryn- ja ilmantiiveyteen sekä kylmäsiltojen välttämiseen. Suunnittelun edetessä todettiin, että rakentamismääräyskokoelman U-arvovaatimukset riittävät A-energialuokan saavuttamiseen, jos varmistetaan hyvä ilmatiiveys ja ilmanvaihto varustetaan kyllin tehokkaalla lämmön talteenottolaitteistolla”, suunnittelupäällikkö Pertti Juhola A-Insinöörit Suunnittelu Oy:stä sanoo. ”Detaljisuunnittelu ja huolellinen työn toteutus ovat höyry- ja ilmatiiveyden ja hyvän energiatehokkuuden saavuttamisessa avainasemassa. Kaikki läpimenokohdat on tiivistettävä huolellisesti. Ovi- ja ikkuna-aukkojen liitokset aiheuttavat usein jopa 70 prosenttia ilmavuodoista”, Juhola sanoo. Lämpimien tilojen ilmanvuotoluvun suunnitteluarvona n50 on käytetty 0,9 1/h. TOIMITUS: Sampsa Heilä / Viestintätoimisto Linjaari p. 040 720 2930 Toimitilat nähdään yhä useammin tärkeänä osana yrityksen brändiä ja ympäristömyötäisiä arvoja. ”Tavoitteen vaativuutta kuvaa se, että passiivienergiarakennuksessa ilmanvuotoluku saa olla enintään 0,6. Ilmatiiveyden osalta Alberga Business Park on jo varsin lähellä passiivitasoa”, projektiinsinööri Diana Ponkkala A-Insinöörit Suunnittelu Oy:stä sanoo. Ponkkala on tehnyt insinöörityönsä passiivienergiatasoisesta toimistorakentamisesta, joka ei välttämättä ole kovin kaukaista tulevaisuutta. EU-direktiivin mukaan uusien rakennusten pitää olla vähintään nollaenergiatasoa jo vuonna 2020. Tulevaisuudessa jopa plusenergiatoimistoja ”Asuinrakennuksia on jo toteutettu passiivi- ja nollaenergiatasoisina. Tilaajien vaatimustason nousu ja energiamääräysten kiristyminen johtavat todennäköisesti ajan mittaan myös toimistorakentamisessa jopa plusenergiarakentamiseen”, Diana Ponkkala sanoo. ”Ekotehokkuuden vaatimus näkyy jo myös vanhojen toimistotilojen peruskorjauksissa. Etenkin kansainväliset tilaajat painottavat sitä, ettei toimisto ole enää vain paikka jossa ihmiset käyvät töissä, vaan myös osa yrityksen brändiä”, ULKOASU / TAITTO: Alma 360 suunnittelupäällikkö Mikko Tarri A-Insinöörit Suunnittelu Oy:stä sanoo. A-Insinööreillä on korjauspuolellakin kohteita, joissa tutkitaan esimerkiksi aurinkopaneelien tai -keräimien integroimista osaksi julkisivua. Mikko Tarri on myös Julkisivuyhdistyksen puheenjohtaja. Toimistotalojen lisäeristäminen ei ole Tarrin mukaan pelkästään taloudellisten investointilaskelmien pohjalta yleensä kannattavaa, koska jäähdytykseen kuluu enemmän energiaa kuin lämmitykseen toisin kuin esimerkiksi asuinrakennuksissa. ”Vanhojen toimistokiinteistöjen energiatehokkuutta voidaan usein helpoimmin parantaa taloteknisten järjestelmien uusimisella ja tehokkaalla lämmön talteenotolla. Rakennetekniset mahdollisuudet tulevat heti niiden jälkeen ja edellyttävät korjausrakentamisen hyvin tuntevaa rakennesuunnittelijaa”, Mikko Tarri sanoo. ”Strategiamme on tarjota kaikkia suunnittelupalveluita pääkaupunkiseudulla, Pirkanmaalla ja Turun alueella. Kasvuyrityksenä meillä on sekä nuorille että kokeneille työntekijöille paljon mielenkiintoisia ja haasteellisia työtehtäviä”, A-Insinöörit Suunnittelu Oy:n varatoimitusjohtaja Seppo Raiski pääkaupunkiseudun toimipisteestä Espoosta sanoo. Lähes 400 A-Insinööristä jo 80 työskentelee Espoossa, jossa rakenne- ja geoteknisen suunnittelun rinnalle käynnistettiin infrasuunnitteluyksikkö tämän vuoden alussa. Rakennuttamispalveluita tarjoaa Espoossa 18 ammattilaista vuoden 2011 rakennuttajakonsultiksi valitun Juhani Karhun johdolla. ”Meillä on paljon koko työuransa A-Insinööreissä viihtyneitä ihmisiä, joista monet haluavat jatkaa osa-aikaisesti vielä eläkeiän jälkeen. Nuoret työntekijät arvostavat työskentelyä tiimeissä yhdessä kokeneempien suunnittelijoiden kanssa sekä mahdollisuutta käyttää aina uusimpia suunnitteluohjelmistoja, joiden hyödyntämisessä olemme varmasti Suomen kärjessä”, Seppo Raiski sanoo. Yrityksen oma koulutus AI-Akatemiassa varmistaa, että henkilöstöllä on aina uusin osaaminen eri suunnittelualoista ja ohjelmistoista. Vahva tietotekninen tukipalvelu sekä läheinen ohjelmistoyhteistyö Teklan kanssa puolestaan takaavat sen, että ohjelmistot toimivat häiriöttä ja suunnittelijat voivat keskittyä rauhassa ja täysipainoisesti omaan työhönsä. ”Haluamme tarjota henkilöstöllemme parhaat mahdolliset työtilat hyvällä sijainnilla. Henkilöstö arvostaa myös sitä, että meillä ei viime laskusuhdanteessa ollut lomautuksia, jotka olivat suunnittelutoimistoissa yleisiä kun toimeksiannot vähenivät”, Raiski sanoo. ”Omistajat työskentelevät yrityksessä eikä meidän siten tarvitse elää pörssin ja lyhytjänteisen kvartaalitalouden armoilla tai jakaa rahaa ulkomaisille omistajille vaan panostamme aidosti henkilöstöön sekä heidän käyttämiinsä suunnittelutyökaluihin ja työtiloihin yrityksen pitkän tähtäimen kilpailukyvyn ja kannattavan kasvun varmistamiseksi.” Aamupala ja iltapäivän välipala sekä henkilöstölle järjestettävät liikunta-, juhla- ja muut tilaisuudet ovat myös tärkeitä tekijöitä yhteishengen ja työviihtyvyyden kohottajina. Lisäksi henkilöstön käytössä on neljä mökkiä Ylläksellä, Tahkolla, Meri-Teijossa ja Mouhijärvellä. Panostus henkilöstöön on näkynyt korkean työtyytyväisyyden ja henkilöstön sitoutumisen lisäksi myös julkisena tunnustuksena. Pirkanmaalla A-Insinöörit valittiin vuonna 2007 Vuoden työnantajaksi. ”Yli 50-vuotisen historiamme ajan olemme panostaneet vahvasti toiminnan kehittämiseen. Nykyisin suunnittelemme suomalaisten kohteiden lisäksi kattilalaitoksia ja erilaisia hankkeita ympäri maailmaa, ja Venäjän markkinoita varten meillä on toimisto Pietarissa.” ”Kasvuyrityksenä meillä on sekä nuorille että kokeneille työntekijöille paljon mielenkiintoisia ja haasteellisia työtehtäviä”, Seppo Raiski Sinustako A-Insinööri? w w w. a ins.f i / re k r y p. 0207 911 777 · www.ains.fi Maailman suurin ja ripeästi, kiitos ”Tällaisissa uuden teknologian hankkeissa yksi tärkeimmistä asioista on osapuolten kyky reagoida nopeasti vastaan tuleviin muutoksiin, joita prosessisuunnittelussa saatetaan tehdä vielä hankkeen aikana. Rakennesuunnittelijan tulee olla mitä suurimmassa määrin yhteistyökumppani ja kyetä löytämään tilaajalle edullisia ratkaisuja myös omatoimisesti”, osastopäällikkö Ari Mäkitalo Metso Oyj:stä sanoo. ”Voimalaitosten teräsrunkojen rakennesuunnittelu on äärimmäisen kiehtovaa, koska hankkeissa on pystyttävä yhdistämään suuren kokonaisuuden taloudellinen optimointi uusimmilla suunnittelutyökaluilla tehtävään tekniseen laskentaan ja mitoitukseen. Vaativuutta lisäävät kireät aikataulut ja hankkei- den kansainvälisyys”, Vaasan kaasutuslaitoshankkeen projektipäällikkö Jussi Vaiste A-Insinööreistä sanoo. ”Vaskiluoto on Suomen tuulisimpia paikkoja, ja 40 metrin korkuinen suhteellisen hoikka rakennus edellyttää staattisen mitoituksen lisäksi myös joiltain osin dynaamista laskentaa”, Vaiste sanoo. Polttoaineteholtaan 140 megawatin biomassan kaasutuslaitos rakennetaan nykyisen 560 megawatin kivihiilivoimalaitoksen yhteyteen. Kaasutusteknologian avulla hiilen vuosikulutus vähenee jopa 40 prosenttia. ”Hiilidioksidipäästöt pienenevät noin 230000 tonnilla vuodessa, mikä vastaa henkilöautolla noin 50000 kierrosta maapallon ympäri. Olemme olleet mukana monissa Pekko Pennanen ”Voimalaitosten teräsrunkojen rakennesuunnittelu on äärimmäisen kiehtovaa useiden tekijöiden optimointia”, projektipäällikkö Jussi Vaiste A-Insinööreistä sanoo. Kuvassa tyypillinen voimalaitoksen teräsrungon palkki. Metso toimittaa Vaasaan Vaskiluodon Voimalle maailman suurimman biomassan kaasutuslaitoksen. Teräsrungon rakennesuunnittelijaksi Metso valitsi A-Insinöörit, jolla on vankka kokemus teknis-taloudellisesti ja aikataulultaan vaativista voimalaitosprojekteista eri puolilta maailmaa. tällaisissa uutta teknologiaa edustavissa hankkeissa”, Vaiste sanoo. Teräsrakenteet suunnitellaan ja mallinnetaan Tekla Structures –ohjelmistolla, joka on yhteydessä Metson laitossuunnittelun PDMSohjelmaan. ”Mallinnus helpottaa oleellisesti esimerkiksi törmäystarkasteluita. Toimitamme myös konepajalle ja asentajille suunnitelmat havainnollisessa 3D-muodossa”, Jussi Vaiste sanoo. Suomalaisille konepajoille A-Insinöörit toimittaa myös SAP/AX-tiedostot, joita ne pystyvät hyödyntämään omassa tuotannonohjauksessaan ja materiaalien hankinnassaan. Kiinassa minimoidaan hitsauksen sijaan kilot ”Käytettyihin runkoratkaisuihin ja liitosdetaljeihin vaikuttaa huomattavasti se, sijaitsevatko kohde ja konepaja Euroopassa, Yhdysvalloissa tai Kiinassa. Työvoimakustannuksiltaan halvassa Kiinassa pyritään minimoimaan teräsmenekki, kun taas Suomessa teräskiloja voidaan jonkin verran kasvattaa jos sillä säästetään hitsauksen työmäärää.” Suunnittelussa, kuorma- ja varmuuskertoimissa sekä ohjelmistoissa on huomioitava paikalliset määräykset ja viranomaisvaatimukset, jotka vaihtelevat jopa EU:n sisällä. ”Meille on kertynyt jo paljon eurokoodien kansallisia liitteitä”, Vaiste sanoo. Hän arvioi, että vähintään puolet sähköposteista kirjoitetaan voimalaitosprojekteissa englanniksi. Työmaakäynneille on monesti lähdettävä lentokoneella. ”Yksi mielenkiintoinen kohde oli Metson Ranskan Bordeauxiin toimittama voimalaitos, jossa kävin muutaman kerran asennuksen aikana ja sen valmistuttua tarkistamassa että kaikki on tehty suunnitelmien mukaisesti.” Tsekkeihin Prahaan toteutetussa voimalaitoksessa suunnitelmat piti tarkastuttaa paikallisen yliopiston professorilla, joka kävi hankkeen aikana läpi 3000 sivua laskelmien dokumentaatioita ja varmisti myös että laskelmat vastasivat piirustuksia. ”Näin suuri työ ei olisi onnistunut, jollemme olisi ensin sopineet yhdessä suunnitteluperusteista ja käyneet suunnitelmia läpi useissa tapaamisissa eri vaiheissa.” Kantavuuslaskelmista kantarellimetsään Tampereen teknillisessä yliopistossa teräsrakenteiden suunnitteluun erikoistunut Jussi Vaiste päätyi neljä vuotta sitten A-Insinööreihin kartoitettuaan sopivinta työpaikkaa sekä työtehtävien että työpaikan ilmapiirin kannalta. Hän on työskennellyt voimalaitoshankkeiden parissa Teollisuus ja toimitilat –yksikössä. Kaksi viimeistä vuotta hän on ollut projektipäällikkönä neljässä voimalaitoshankkeessa vastaten suunnitteluryhmästä, johon kuluu tyypillisesti 3D-laskentamallista vastaava staatikko sekä kaksi suunnittelijaa ja mallintajaa. ”Projektit ovat olleet haastavia ja olen viihtynyt erittäin hyvin. Meidän henkilökunnassamme löytyy hyvin laajaalaista erikoisosaamista.” Jussi Vaisteen mukaan henkilöstön sitoutumista lisää yrityksen ja siinä työskentelevien omistajien kantama sosiaalinen vastuu työntekijöistä. Jussi Vaiste lataa akkuihinsa virtaa monipuolisilla harrastuksilla: hiihtoa, suunnistusta, pesäpalloa, metsästystä, sienestystä, marjastusta ja ympärivuotista verkkokalastusta sekä ruoanlaittoa. ”Perheen ja ystävien kanssa maistuu vaikka itse ammuttu kauris kantarellikastikkeella puolukkahillon kera.” A-Insinöörit (Tekla) Energiahaaste avaruusajan rakennustekniikan opiskelijoille A-Insinöörit Oy haastaa rakennustekniikan opiskelijat suunnittelukilpailuun, jossa haetaan uusia innovatiivisia ratkaisuja energiatehokkaaseen rakentamiseen. Vain avaruus on suunnittelutyössä rajana. Kilpailuidea sai alkunsa Tiedekeskus Heurekan 20X0 Matka tulevaisuuteen –näyttelystä, jossa A-Insinöörit on päätukijana. ”Uskomme vahvasti siihen, että rakennustekniikat tulevat muuttumaan lähivuosina. Alalla on tarvetta uusille innovaatioille ja siksi haluamme ohjata opiskelijoita omatoimiseen, luovaan ja energiataloudellisesti kestävään suunnittelutyöhön”, A-Insinöörien tekninen johtaja Olli Saarinen toteaa. Kilpailun voittaja saa valintansa mukaan vauhdittaa uraansa tutustumalla alan kansainvälisiin messuihin tai osaamistaan vastaavan työ- tai harjoittelupaikan A-Insinööreissä Espoossa, Tampereella tai Turussa. Kilpailuaika päättyy 7.11.2011. Lisätietoja www.ains.fi Millainen materiaali sopisi avaruushissin rakenteeksi? Rakennustekniikan opiskelija (ammattikorkeakoulu tai yliopisto): ideoi uusia rakenteita tai materiaaleja energiatehokkaaseen ja taloudelliseen rakentamiseen. Voit voittaa elämäsi työpaikan tai messumatkan alan ulkomaiseen tapahtumaan. Katso ohjeet ja lisätiedot: www.ains.fi. Liity myös Facebook-ryhmäämme, niin saat tietää, millaista turvallista rakennuttamista ja rakentamisen suunnittelua me toteutamme. www.facebook.com/A-Insinöörit p. 0207 911 777 · www.ains.fi p. 0207 911 777 · www.ains.fi
© Copyright 2024