Vuosikertomus 2008 (pdf)

Vuosikertomus 2008
Kalliolan setlementti
Kalliolan Kannatusyhdistys ry | Kalliolan Nuoret ry | Kalliolan Senioripalvelusäätiö
Sisällysluettelo
1
2
4
7
10
14
20
21
23
27
Toiminnanjohtajan katsaus
Kalliolan Kannatusyhdistys ry
Kalliolan kansalaisopisto
Lastensuojelu
Päihdetyö
Kehittämistyö | Kalliolan kehittämisyksikkö
Sovittelutoiminta
Vammaistyö
Kalliolan Nuoret ry
Kalliolan Senioripalvelusäätiö
Kalliolan setlementti on Kalliolan Kannatusyhdistys ry:n, Kalliolan Nuoret
ry:n ja Kalliolan Senioripalvelusäätiön muodostama yhteenliittymä, setlementti. Se toimii palvelujen tuottajana, kansalaisjärjestönä ja yhteiskunnallisena vaikuttajana. Kalliolan työaloja ovat lastensuojelutyö, nuorisotyö, kansalaisopistotoiminta, päihdetyö, seniorityö, vammaistyö, rikosten
ja riitojen sovittelutoiminta sekä kansalaistoiminta ja vapaaehtoistyö. Kalliola omistaa yhdessä Suomen Setlementtiliiton ja Setlementtinuorten liiton kanssa sosiaaliseen asumistuotantoon keskittyvän S-Asunnot Oy:n
sekä on mukana myös pääkaupunkiseudun rikosuhripäivystystoiminnassa. Kalliola on Suomen Setlementtiliiton jäsenyhdistys.
Vuosikertomuksen kuvituksena on Kalliolan kansalaisopiston kädentaito- ja taideaineiden kursseilla tehtyjä töitä, jotka ovat olleet esillä Kalliolan kevätnäyttelyssä 2008.
Vuosikertomus 2008
Kalliolan setlementti
Toiminnanjohtajan katsaus
Kalliolan setlementin toimintaa
ohjaavia arvoja ovat erilaisuuden hyväksyntä, luottamus ihmisen ja yhteisöjen kykyyn ratkaista itsenäisesti ongelmia,
tasa-arvoisuus ja yksilön oikeuksien kunnioittaminen. Kalliolan toiminta-ajatuksena on
auttaa ja tukea ihmisiä elämänkaaren eri vaiheissa asiantuntijapalvelujen ja kansalaistoiminnan avulla. Poliittisesti Kalliola
on sitoutumaton. Uskonnollisesti se toteuttaa avaraa ekumeenista ajattelua.
Toimintavuonna 2008 Kalliolan setlementin rooli kansalaistoiminnan ylläpitäjänä vahvistui edelleen. Ihmisten tarve tulla yhteen, tuntea yhteisöllisyyttä ja
tukea toinen toisiaan on kasvanut. Entistä suurempi joukko pääkaupunkiseudun asukkaista on syrjäytymässä tai jo
syrjäytynyt esimerkiksi köyhyyden, pitkäaikaistyöttömyyden, maahanmuuton
tai asunnottomuuden takia. Käsillä oleva syvä taloudellinen taantuma näyttää
pahentavan tilannetta. Tähän yhteiskunnalliseen haasteeseen Kalliola on vastannut elvyttämällä kansalaistoimintaa
ja perustamalla kansalaistoiminnan keskuksia eri puolille pääkaupunkiseutua.
Kalliolan ylläpitämä kansalaistoiminta on uudenlaista kaupunkisosiaalityötä. Sille on ominaista vahva verkottuminen ja kumppanuus alueella
toimivien järjestöjen, asukasyhdistysten, seurakunnan, kaupungin sosiaaliviraston, terveyskeskuksen, nuorisoasiainkeskuksen, koulujen ja muiden
julkisen sektorin toimijoiden kanssa.
Tavoitteena on ihmisten elämänhallinnan tukeminen ja syrjäytymisen ennaltaehkäiseminen. Yhtenä keskeisenä voimavarana tässä työssä ovat
vapaaehtoistyöntekijät, joita Kalliolan
yhteydessä toimii toista sataa. Vapaaehtoistyöntekijät toimivat muun muassa nuorten vertaistukijoina, ikäihmisten
atk-tutoreina, rikosten ja riita-asioiden
sovittelijoina, itsenäistyvien nuorten tai
päihdeongelmista toipuvien asumisen
tukihenkilöinä. Toiminnan taustalla vaikuttaa setlementtityön keskeisin arvo,
sen punainen lanka, luottamus ihmisessä ja yhteisöissä oleviin voimavaroihin. Vapaaehtoistyöllä ja kaikenikäisillä
vapaaehtoistyöntekijöillä onkin keskeinen rooli Kalliolan setlementin kansalaistoiminnassa.
Toimintavuoden aikana Kalliolan toiminta laajeni erityisesti lastensuojelutyön
alueella. Keväällä perustettiin Kalliolan
kuudes lastensuojelulaitos, Mäkelänkadun nuorisokoti, jonka palvelut ostaa Espoon kaupunki. Syksyllä käynnistettiin seitsemännen nuorisokodin
suunnittelutyö. Uusi Alppikylän nuorisokoti aloitti toimintansa helmikuussa
2009. Lastensuojelutyö laajentui myös
avohuollon puolelle Kalliolan käynnistettyä tehostetun perhetyön hankkeen
yhteistyössä Espoon kaupungin kanssa. Lastensuojelutyö koki kovan takaiskun toimintavuoden tammikuussa, kun
Mäkirinteen nuorisokoti tuhoutui maan
tasalle tulipalossa. Onneksi henkilövahingoilta vältyttiin.
Vuoden 2008 syksyllä Kalliolan setlementti käynnisti koko taloa koskevan
strategiatyöskentelyprosessin. Tarkoituksena on arvioida setlementtiarvoja
ja niiden soveltamista käytäntöön arjen
työssä sekä määritellä Kalliolan toiminnalliset painopistealueet seuraavien viiden vuoden ajalle. Edellinen strategiaprosessi toteutettiin 1990-luvun lopulla.
Lokakuussa Kalliolan setlementtitalo toimi kansainvälisen setlementtiliiton IFS:n (International Federation of
Settlements) ja Suomen Setlementtiliiton järjestämän The Local World
– Putting Communities at the Centre
-konferenssin kokouspaikkana. Konferenssissa oli 200 osanottajaa, joista
noin 100 oli ulkomaisten setlementtien
edustajia. Samassa yhteydessä suomalainen setlementtiliike vietti 90-vuotisjuhlaa.
Kalliolan setlementissä työskentelee
noin 220 kokopäiväistä työntekijää,
noin 200 tuntityöntekijää ja yli 100 vapaaehtoistyöntekijää.
Timo Lemmetyinen
toiminnanjohtaja
1
2
Vuosikertomus 2008
Kalliolan setlementti
Kalliolan Kannatusyhdistys ry
Kalliolan Kannatusyhdistys ry
ylläpitää Kalliolan kansalaisopistoa, Kiskon ja Nurmijärven päihdeklinikoita avo- jatkohoitopalveluineen, Alppikylän,
Kalliolan, Kilon, Matarin, Mäkelänkadun ja Mäkirinteen nuori­
sokoteja, Espoon vastaanot­
to­kotia, Ryhmäkoti Jatkoa,
Espoon kihlakunnan alueen
­sovittelutoimistoa, Ikäihmisten tietotupia sekä useita kansalaistoiminnan keskuksia pääkaupunkiseudulla.
Hallinto
Talous
Kalliolan Kannatusyhdistys ry:n puheenjohtajana toimi sosiaalineuvos
Jouko Kalliomaa ja varapuheenjohtajana johtaja Marja-Riitta Mäkinen. Hallituksen muina jäseninä toimivat YTM
Aulikki Kananoja, toimitusjohtaja Pekka
Korhonen, opetusneuvos Arja Mäkeläinen, erityisasiantuntija Tuija NorlamoSaramäki, professori Erja Saurama, rahoituspäällikkö Eija Venetkoski-Kukka
ja ylilääkäri Tanja Vuorela. Hallitus piti
neljä kokousta. Yhdistyksen vuosikokous pidettiin 28.4. ja syyskokous 15.12.
ja ylimääräinen yhdistyskokous 5.11.
Taloustoimistossa työskentelivät talouspäällikkö ja kaksi taloussihteeriä. Taloustoimisto tuotti kaikki Kalliolan Kannatusyhdistys ry:n taloushallinnon
palvelut. Yhdistyksen tilintarkastajina
toimivat Tom Sandell KHT JHTT ja Risto Ekholm KHT.
Vuonna 2008 Kalliolan Kannatusyhdistys ry:n henkilökuntaan kuului 161 kokopäivätoimista työntekijää, 335 tuntityöntekijää, joista 157 kansalaisopiston
tuntiopettajaa sekä noin 100 vapaaehtoistyöntekijää kansalaistoiminnan piirissä.
Hallituksen asettaman rakennustoimikunnan puheenjohtajana toimi toiminnanjohtaja Timo Lemmetyinen, muina
jäseninä Kalliolan rakennuttajakonsultti, rakennusmestari Timo Halonen sekä
tarvittaessa Kalliolan eri työalojen
edustajat. Toimikunta piti kahdeksan
kokousta. Keskeisin rakennushanke
oli Matarin nuorisokodin uudisrakennustyö. Talo valmistui Vantaalle marraskuussa ja nuoret muuttivat uusiin
tiloihin joulukuussa. Toimintavuoden aikana käynnistettiin myös Mäkirinteen
tulipalossa tuhoutuneen nuorisokodin
uudisrakennuksen suunnittelutyö niin,
että varsinaiset rakennustyöt päästiin
aloittamaan jo joulukuun aikana.
Kalliolan Kannatusyhdistys ry:n nimeämät edustajat toimivat Kiinteistö Oy
Helsingin Kalliolan ja S-Asunnot Oy:n
ja Suomen Ässäkodit Oy:n hallituksissa, Kalliolan Senioripalvelusäätiön valtuuskunnassa ja hallituksessa, Kalliolan
Nuoret ry:n johtokunnassa, Setlementtinuorten liiton työvaliokunnassa, Setlementtityön neuvottelukunnassa ja setlementtiliikkeen strategiatyöryhmässä,
Päihdehuollon Valtakunnallisessa Yhteistyöryhmässä Päivytissä, Rikosuhripäivystyksen Uudenmaan aluetyöryhmässä ja työvaliokunnassa, Heikki
Waris -instituutin johtoryhmässä, Sosiaalialan Työnantaja- ja Toimialaliiton
hallituksessa sekä lukuisissa muissa
verkosto-, kumppanuus- ja yhteistyöhankkeissa.
Kalliolan setlementin johtoryhmään
kuuluivat toiminnanjohtaja Timo Lemmetyinen, päihdetyönjohtaja Liisa Kallio, talouspäällikkö Tuija Lankinen, rehtori Ilona Maaperä, nuorisotyönjohtaja
Kirsi Mäntyniemi-Sipilä, lastensuojelutyönjohtaja Kari Ollila ja Kehittämisyksikön johtaja Matti Rajamäki. Johtoryhmä
piti 12 kokousta sekä kaksi koulutus- ja
strategiaseminaaria.
Kalliolan Kannatusyhdistys ry:n toiminnan tuotot olivat toimintavuonna
10 948 287,70 euroa (vuonna 2007
9 693 783,58 euroa) sisältäen RAY:ltä
saatuja toiminta- ja kehittämistyön
avustuksia 995 500 euroa ja investointiavustuksia 108 000 euroa. Kalliolan
kansalaisopiston valtioapu oli euroa
504 258 euroa (vuonna 2007 483 032)
ja Helsingin kaupungin avustus opistolle 15 430 euroa (vuonna 2007 14 500
euroa). Kalliolan Kannatusyhdistys ry:n
varsinaisen toiminnan tulos oli vuonna
2008 +129 297,25 euroa (vuonna 2007
+54 895,91 euroa) ja rahoituserien jälkeen + 122 697,25 euroa (+54 895,91).
Poistot on tehty suunnitelmapoistojen
mukaisesti yhteensä -185 455,13 euroa (-183 781,04). Yhdistyksen pitkäaikainen velka oli tilikauden päättyessä
1 028 226,75 euroa (960 619,14).
Omaan pääomaan on lisätty omakatteinen
rahasto, nimeltään Vieno Musikan muistorahasto, yhteensä 94 930,00 euroa.
Tietohallinto
Tietohallinnossa työskenteli kaksi järjestelmävastaavaa talouspäällikön toimiessa osaston esimiehenä. Tietohallinnon konsultaatiopalvelut ostettiin
Neuvos Group Oy:ltä.
Vuosikertomus 2008
Kalliolan setlementti
Keskeisin rakennushanke oli Matarin nuorisokodin
uudisrakennustyö. Talo valmistui Vantaalle marraskuussa ja
nuoret muuttivat uusiin tiloihin joulukuussa.
Kiinteistö Oy Helsingin Kalliola
Kalliolan Kannatusyhdistys ry omistaa
96% Kiinteistö Oy Helsingin Kalliolan
osakekannasta. Muita omistajia ovat
Suomen Setlementtiliitto ja Setlementti­
nuorten liitto. Yhtiö omistaa Kalliolan
setlementtitalon osoitteessa Sturenkatu 11, Helsinki. Talo sijaitsee Kalliolan
Kannatusyhdistys ry:n omistamalla tontilla.
Yhtiön hallituksen puheenjohtajana toimi Eija Venetkoski-Kukka ja muina jäseninä Pentti Lemmetyinen ja Timo
Lemmetyinen. Yhtiön toimitusjohtajana
toimi Timo Lemmetyinen.
S-Asunnot Oy
S-Asunnot Oy on Asuntorahaston hyväksymä yleishyödyllinen sosiaalinen
asunnontuottajayhteisö, jonka taustayhteisöjä ovat Suomen Setlementtiliit-
to, Setlementtinuorten liitto ja Kalliolan
Kannatusyhdistys ry.
S-Asunnot Oy tuottaa ja ylläpitää Ässäkoteja, jotka tarjoavat vuokra-asumista erityisesti yksinasuville. Asumisessa
painotetaan sosiaalista talonmiestoimintaa, asukastoimintaa, turvallisuutta ja häiriötilanteiden nollatoleranssia.
S-Asunnot Oy:n kerrostalot sijaitsevat
Malmilla, Pohjois-Haagassa ja Viikissä.
Asuntoja niissä on yhteensä 400.
3
4
Vuosikertomus 2008
Kalliolan setlementti
Kalliolan kansalaisopisto
Suomen setlementtiliikkeen 18
kansalaisopiston joukkoon kuuluva Kalliolan kansalaisopisto
on yksi Suomen 206 kansalaisopistosta. Opiston toiminta on
ihmisläheistä ja kaikille avointa
asuinpaikasta riippumatta.
Kalliolan kansalaisopiston johtokuntaan
kuuluivat sosiaalineuvos Jouko Kalliomaa, YTM Aulikki Kananoja, toimitusjohtaja Pekka Korhonen, opetusneuvos
Arja Mäkeläinen, johtaja Marja-Riitta
Mäkinen, erityisasiantuntija Tuija Norlamo-Saramäki, professori Erja Saurama,
rahoituspäällikkö Eija Venetkoski-Kukka ja ylilääkäri Tanja Vuorela.
Yleistä
Opisto on vapaan sivistystyön oppilaitos, joka järjestää kurssitoimintaa elinikäisen oppimisen periaatteen mukaisesti. Opisto tarjoaa kaikenikäisille
ihmisille mahdollisuuden omaehtoiseen oppimiseen ja kansalaisvalmiuksien kehittämiseen. Toiminta pohjautuu
ihmiskuvaan, jossa ihminen käsitetään
kokonaisuutena. Toiminta tukee ihmisen persoonallisuuden monipuolista
kehittymistä ja kykyä toimia yhteisöissä.
Kursseja tarjotaan kielissä, liikunnassa, terveydessä, taide- ja taitoaineissa,
kulttuurintuntemuksessa, maailmankatsomuksellisissa aineista ja tietotekniikassa. Pääasiallisesti opisto toimii
Kalliolan setlementtitalossa. Syksyn alkaessa opisto sai käyttöönsä kaksi uutta remontoitua tilaa Kalliolanrinteen
puolelta. Lisäksi tiloja vuokrattiin Opetusvirastolta ja yksityisiltä tahoilta. Järvenpäässä setlementti Louhelan tiloissa toteutettiin liikuntaryhmiä.
Toiminta
Kielissä tarjottiin tavallisimpien kielien lisäksi hollantia, portugalia, japania, turkkia, arabiaa ja hepreaa. Uusina kielinä aloitettiin keväällä swahili ja
syksyllä albania. Syksyllä aloitettiin ensimmäinen matalankynnyksen kielikurssi ranskan opiskelijoille. Kurssi oli
tarkoitettu erityisesti niille, joiden aikaisemmat kieltenoppimiskokemukset olivat negatiivisia. Kurssilla korostui
puheen tuottaminen rennossa ilmapiirissä. Kulttuurintuntemusta käytännön
tasolla lisättiin japanilaisen ja espanjalaisen ruoan valmistamisen kursseilla,
jotka järjestettiin yhteistyössä Helsingin
yliopiston Kotitalous- ja käsityötieteiden
laitoksen kanssa. Kurssit pidettiin Helsingin yliopiston opetuskeittiössä. Sandelsin tietotekniikkatiloissa järjestettiin
ikäihmisille suunnattuja tietotekniikkaja digitaalikuvauskursseja, joilla käytettiin ikäihmisten tietotekniikan opetukseen kehitettyä Tikas-menetelmää.
Uusi liikuntatila, LiikeStudio, mahdollisti liikuntakurssitarjonnan laajentamisen
ja monipuolistamisen. LiikeStudiossa
järjestettiin pehmeän liikunnan ryhmiä.
Liikunta- ja tanssikurssien tarjonta eriytyi lajien sisällä. Opiskelijat etsivät juuri tiettyä tanssin lajia, kuten sambaa,
rumbitaa, afroa, butohia, havailijaista
hulaa tai kuntotanssia. Myös jooga on
eriytynyt suuntauksiin, ihmiset hakeutuvat juuri tietyn joogan pariin, kuten yinjooga, astanga, Iyengar, hatha tai flow.
Aikaisemmin ohjelmassa oli vain joogaa.
Opisto-ohjelmaan on vakiintunut maksuton ”Löydä oma lajisi” -kokonaisuus, jossa opiskelijoilla on mahdollisuus kokeilla liikuntalajeja maksutta.
Syksyn lajeina olivat chi kung, rumbita®, asahi, rentoudu ja hiljenny,
Mentastics®-mielikuvaliikunta ja joogaa Iyengarin tapaan.
Taide- ja taitoaineet saivat uudet työtilat Kalliolanrinteen puolella sijaitsevasta Pajasta. Pajaan siirtyivät kaikki
keramiikkaryhmät sekä lyijylasi ja posliinimaalaus. Matalankynnyksen kursseja laajennettiin kattamaan myös taide- ja taitoaineita. Uusina kursseina
aloittivat Ensiaskeleita maalaukseen,
Piirustuksen koukerot kuviksi ja Akvarellimaalausta empiville ja hapuileville.
Opisto-ohjelmaan otettiin useamman
vuoden tauon jälkeen ikonimaalaus,
jonka opetus perustuu Ikonimaalarit
ry:n kehittämään 4–5 vuotta kestävään
perusopinto-ohjelmaan. Mielenkiintoinen uusi kurssi oli kultaus. Kurssilla
kullattiin lyöntimetallilla, kultajauheella
tai lehtikullalla opiskelijoiden omia pieniä esineitä tai kehyksiä.
Ilmaisutaidossa aloitettiin kaksi uutta
suosituksi osoittautunutta ryhmää, Kirjoita elämäsi tarina ja Teatteri-ilmaisun
perusteet.
Kehittäminen
Opiston kurssitoimintaa kehitettiin Opetusministeriön myöntämän opintoseteliavustuksen turvin. Avustuksen kohteina
olivat työttömät, 63 vuotta täyttäneet,
eläkeläiset ja oppimisvaikeuksia kokevat. Avustusta kohdennettiin liikuntaryhmiin, taideryhmiin ja lukupiiriin.
Kurssit herättivät kiinnostusta opiskelijoiden keskuudessa.
Opisto-ohjelman sisältöä, työtapoja ja
toimintamalleja kehitettiin kehittämis-
Vuosikertomus 2008
Kalliolan setlementti
Kielissä tarjottiin tavallisimpien kielien lisäksi hollantia,
portugalia, japania, turkkia, arabiaa ja hepreaa. Uusina
kielinä aloitettiin keväällä swahili ja syksyllä albania.
päivillä ja viikoittaisissa opistokokouksissa. Opiston kehittämispäivät pidettiin
14.5. ja 24.10. Opisto- ja toimistosihteeri osallistuivat Suomen Setlementtiliiton järjestämiin Talous- ja toimistotyön
päiviin 11.–12.2. Opiston kieltenopettajia osallistui SUKOL:n järjestämään
Vapaan sivistystyön koulutuspäivään
Tampereella 14.3. Opiston edustajat
osallistuivat Suomen Setlementtiliiton
järjestämälle opistopäivälle Savonlinnassa 17.4.
Yhteistyö
Opisto oli mukana Kalliolan setlementin sisäisten verkostojen toiminnassa.
Yhteistyössä Ryhmäkoti Jatkon kanssa järjestettiin Taidekurssi vaikeavammaisille nuorille ja aikuisille. Ryhmä kokoontui Senioritalo Sandelsissa. Opisto
osallistui vapaaehtoistyön työryhmään
ja oli mukana suunnittelemassa ja toteuttamassa setlementin yhteistä vapaaehtoistyön koulutusta, joka toteutettiin 22. ja 29.9. Yhteistyössä Kalliolan
Senioripalvelusäätiön kanssa järjestettiin Kukanpäivän juhla Sandelsissa
13.5. Opisto oli mukana kansainvälisen
setlementtiliiton (International Federation of Settlements) konferenssissa
8.–11.10. Opiston edustaja toimi Kalliolan koulutustyöryhmässä, joka vastasi
koko henkilöstölle suunnatun koulutuspäivän suunnittelusta ja toteutuksesta.
Opisto osallistui setlementin palokoulutukseen ja tietoturvakoulutukseen.
Opisto oli edustettuna Kalliolan 90-vuotishistoriikin suunnittelusta vastaavassa
työryhmässä. Opiston edustaja osallistui Ikäihmisten tietotekniikka -hankkeen
ja Senioripalvelusäätiön Rinnalla kulkien -hankkeen ohjausryhmiin.
Opetushallituksen myöntämä kehittämishankerahoitus päättyy, mutta vuonna 2008 toteutettiin vielä Terveyshanke
yhteistyössä Lapin opistojen kanssa.
Zonta-naisjärjestön kanssa järjestettiin
filippiiniläisille maahanmuuttajille suomen kielen opetusta. Opettajina toimivat vapaaehtoiset Zonta-järjestön naiset. Ikäihmisten tietotekniikkayhdistys
Enter ry:n kanssa yhteistyössä järjestetyt viikoittaiset tuutor-työpajat toimivat edelleen aktiivisesti. Työpajat olivat
avoimia kaikille seniori-ikäisille. Yhteistyötä tehtiin myös Kalliolan setlementin
Ikäihmiset ja tietoyhteiskunta -projektin
kanssa.
Lastensuojelun keskusliiton kanssa järjestettiin Erovanhempien Tukikeskus
NEUVO:ssa eroryhmä sekä keväällä
että syksyllä. Yhteistyö Helsingin kaupungin Pihlajamäen aluetyön kanssa
jatkui. Yhteistyössä järjestettiin ompelukurssi Pihlajamäen lähiöasemalla.
Henkilökunta
Opiston päätoimiseen henkilökuntaan
kuuluivat rehtori (opintovapaalla 1.9.–
31.12), koulutussuunnittelija, opistosihteeri (vuorotteluvapaalla 1.9.–31.12.) ja
toimistosihteeri. Opiston vahtimestaripalveluista huolehdittiin yhteistyössä
Kalliolan Kannatusyhdistys ry:n kanssa. Lisäksi kanslia-apulaisina ja ilta-
5
6
Vuosikertomus 2008
Kalliolan setlementti
vahtimestareina toimi tuntityöntekijöitä.
Opetus tapahtui noin 157 tuntiopettajan voimin.
Tiedottaminen
Kevään ja syksyn kurssiohjelma ilmestyi sekä painettuna että internetissä.
Painettua ohjelmaa jaettiin pääkaupunkiseudun kirjastoihin ja kirjakauppoihin.
Opiston toimintaa markkinoitiin lehti-ilmoituksin sekä eri lehtien maksuttomilla minne mennä tänään -palstoilla.
Talous
»» Valtionosuus 501 865 euroa
»»
»»
(458 032 € vuonna 2007)
Valtionosuuteen oikeuttava tuntimäärä 10909 (10789)
Helsingin kaupungin avustus 15
430 (14 500 €). Avustus käytettiin
»»
erityisesti aliedustettujen ryhmien
osallistumisen mahdollistamiseksi.
Kalliolan vapaaopisto/Kalliolan Kannatusyhdistys ry sai testamenttilahjoituksen, joka on suunnattava
Kalliolan Laajasalossa sijaitsevan
kesäkodin kunnostamiseen.
»» Konsertti Eine kleine Nachtmusik
»»
Tapahtumia
»» Mediatori -tapahtuma Sanomatalossa 1.10., opiston toiminnan esittely
»» Pihlajamäen alueen messut 21.4.,
opiston toiminnan esittely
»»
kin konsertti 26.1. ja 7.12.
»»
15. - 21.4., avajaistapahtuma 15.4.
»»
»» Yksinlauluryhmän klassisen musii»» Taide- ja taitoaineiden kevätnäyttely
»» Kevyen musiikin ryhmän konser-
7.5., pianisti Sigita Hirvi, ryhmän vetäjä Lasse Myllymaa
Kalliola Rock 10.5., esiintyjät Beat
Warriors, Hotters, KT, Tha Branch
Davidian, Kärtsy Solo Band, Invisibles, Mandrakes, Mad Dogs and
an Englishman, Kumara. Yhteistyössä Kivikon kumppanuusnuorisotalo, Nuorisoasiankeskus, S-Asunnot,
Vertaistukipiste Redis, Kalliola, Kalliolan Nuoret, Vailla Vakinaista Asuntoa ty, Laurea Ammattikorkeakoulu,
Mannerheimin lastensuojeluliitto
Kalliolan henkilökunnan koulutuspäivä 14.11.
Kansalaisopiston tuntiopettajien pikkujoulutapahtuma 18.12.
Vieno Musikan muistokahvit 16.10.
tit 18.4.
»» Kalliolan suuren viihdeorkesterin
konsertti 6.4., kapellimestarina Lasse Myllymaa
Luentoja
»» Millä eväin eläkkeelle? 11.2. ja 25.2.
»» Yrjö Kallinen – elämä ja ihmisyys
29.9., 6.10., ja 13.10
»» Liikunta ja terveys -sarja, Diabe-
»»
»»
tes ja liikunta 6.10., Sydänliikunta 13.10. ja Niveloireisten liikunta
20.10.
Opetustunteja 12 724
Osallistujia 13 658
Vuosikertomus 2008
Kalliolan setlementti
Lastensuojelu
Kalliolan setlementin lastensuojelutyö on Kalliolan Kannatusyhdistys ry:n ylläpitämää ja lääninhallituksen luvanalaista sekä
valvomaa toimintaa. Kalliolan
lastensuojelutyön kokonaisuus
muodostui toimintavuonna kuudesta erillisestä lastensuojelulaitoksesta. Kokonaisuuteen
kuului Kalliolan nuorisokoti, Kilon nuorisokoti, Matarin nuorisokoti, Mäkelänkadun nuorisokoti, Mäkirinteen nuorisokoti
ja Kalliolan vastaanottokoti.
täyttää 21 vuotta. Kalliolan lastensuojelutyön käytössä oli kolme asumisharjoitteluasuntoa itsenäistyville nuorille. Kalliolan lastensuojelulaitokset ovat
profiloituneet setlementin lastensuojelulaitoksiksi, joissa painotetaan Kalliolan arvoja. Kaikki yksiköt osallistuivat
Kalliolan lastensuojelun strategiseen
kehittämistyöhön. Tavoitteena on luoda
setlementtiarvopohjainen lastensuojelu- ja perhetyön malli, jonka avulla pystytään entistä paremmin vastaamaan
päihde- ja mielenterveystaustaisten
sekä monikulttuurisista perheistä lähtöisin olevien lasten ja heidän perheidensä ongelmiin.
Lastensuojelulaitoksissa oli yhteensä 44 hoitopaikkaa. Kaikki hoitopaikat myytiin ostopalvelusopimuksilla
pääkaupunkiseudun kunnille. Kalliola järjestää sijaishuoltoa 13-18-vuotiaille nuorille, jotka eivät voi asua kotona ja joita ei voida hoitaa tukipalveluin
tai perhehoidossa. Tarvittaessa järjestetään myös jälkihuoltoa kunnes nuori
Kalliolan lastensuojelutyön toimintaa
ohjaa työalajohtoryhmä. Johtoryhmään
kuuluu lastensuojelutyönjohtaja, lastensuojeluyksiköiden esimiehet ja toimistonhoitaja. Lisäksi työalaan kuuluu Kalliolan sovittelutoiminta ja vammaistyö.
Johtoryhmän tehtävänä on koordinoida
Kalliolan lastensuojelutyön toimintaa,
tehdä strategisia linjauksia, suunnitella
Kalliolan lastensuojelutyössä työskenteli vuoden 2008 aikana 62 päätoimista
työntekijää. Henkilökuntaan kuuluivat
lastensuojelutyönjohtaja (1), yksikön
esimiehet (6), toimistonhoitaja (1), hoitotyön vastaavat (2), ohjaajat (45), perhetyöntekijät (2), psykiatriset sairaanhoitajat (4), toimintaterapeutti (1) ja
yöhoitajat (2). Kesälomakautena eri
yksiköissä työskenteli 1-2 kesätyöntekijää. Osa-aikaisia sijaisia oli noin 60.
Kalliolan vastaanottokoti
Mäkirinteen nuorisokoti
Mäkelänkadun nuorisokoti
kehittämistyötä sekä luoda yhteisiä toimintaperiaatteita. Johtoryhmä kokoontui joka kolmas viikko. Lisäksi lastensuojelutyönjohtaja konsultoi yksiköiden
esimiehiä tarvittaessa. Johtoryhmän
jäsenten työn tukena olivat säännölliset yksilötyönohjaukset, konsultaatiot,
kehittämiskeskustelut ja kaksi kertaa
vuodessa pidettävät johtoryhmän kehittämispäivät sekä säännöllinen täydennys- ja lisäkoulutus.
Lastensuojelun henkilökunta
Kalliolan setlementin lastensuojelutyö
Kalliolan nuorisokoti
Kilon nuorisokoti
Matarin nuorisokoti
7
8
Vuosikertomus 2008
Kalliolan setlementti
Kaikkien nuorisokotien toiminnassa korostettiin
nuorten itsenäistymisen tukemisen merkitystä.
Nuoria tuettiin itsenäiseen asioiden hoitoon,
päihteettömyyteen, koulutukseen ja työelämään.
Lisäksi eri yksiköissä oli opiskelijaharjoittelijoita koko toimintavuoden ajan.
Toimintavuoden keskeisiä asioita
Mäkirinteen nuorisokoti tuhoutui tulipalossa 10.1.2008, ja nuorisokoti joutui muuttamaan väliaikaisiin toimitiloihin
Hyvinkään Ridasjärvelle. Nuorisokodin uudisrakennuksen suunnittelutyöt
käynnistettiin heti tulipalon jälkeen.
Uusi nuorisokoti valmistuu kesällä 2009 palaneen talon tilalle. Uuden
nuorisokodin suunnittelussa pyrittiin ottamaan huomioon nuorten Kiskon yhteisöhoitomallin erityisyys. Mäkirinteen
nuorisokodin hoitomallia kehitettiin vastaamaan entistä paremmin vaikeahoitoisten nuorten tarpeisiin.
Mäkelänkadun nuorisokoti aloitti toimintansa 18.1.2008 henkilökunnan perehdyttämisellä ja nuorisokodin rakenteiden suunnittelemisella. Ensimmäiset
nuoret muuttivat nuorisokotiin helmikuussa. Mäkelänkadun nuorisokodin
uusien toimitilojen suunnittelu käynnistettiin samanaikaisesti ja toimitilat valmistuvat vuoden 2010 aikana Espoon
Saunalahteen.
Matarin nuorisokodin uudisrakennus
valmistui marraskuussa ja nuorisokoti pääsi muuttamaan Mäkelänkadulta
uusiin ajanmukaisiin toimitiloihin. Uudet
toimitilat sijaitsevat keskeisellä paikalla
Vantaan Matarissa. Uusi nuorisokoti on
valoisa ja suunniteltu pitkäaikaisessa
sijaishuollossa olevien nuorten kodiksi.
Kalliolan vastaanottokodissa käynnistettiin toukokuussa Tehostetun perhetyön projekti yhteistyössä Espoon kaupungin Honkamäen vastaanottokodin
kanssa. Projektin tavoitteena oli vastaanottotoiminnassa olevien nuorten
kotiutuminen tehostettujen perhetyön
menetelmien tukemana. Projektiin osallistui yhteensä 12 asiakasperhettä. Toiminta päätettiin vakiinnuttaa osaksi molempien vastaanottokotien toimintaa.
Lisäksi vastaanottokodin yhteyteen perustettiin erityisluokka vastaanottokodin nuorille yhteistyössä Espoon kaupungin opetustoimen kanssa.
Kaikkien nuorisokotien toiminnassa korostettiin nuorten itsenäistymisen tukemisen merkitystä. Nuoria tuettiin
itsenäiseen asioiden hoitoon, päihteettömyyteen, koulutukseen ja työelämään. Kasvatus- ja hoitotoiminta oli
tavoitteellista ja sitä arvioitiin sekä kehitettiin säännöllisesti. Vastaanottotoiminnan arviointimenetelmiä ja koko
lastensuojelutyön perhetyötä kehitettiin
aktiivisesti. Nuorten neuvotteluja pidettiin säännöllisesti. Neuvotteluihin osallistuivat nuoren ja perheen lisäksi nuoren sosiaalityöntekijä, koulun edustajat,
omaohjaajat ja yksikön esimies tai hoitotyön vastaava. Jokaiselle nuorelle oli
nimetty omaohjaaja tai omaohjaajaparit, jotka vastasivat nuoren asioiden
hoidosta yhteistyössä vanhempien ja
muun verkoston kanssa. Nuorten yhteydenpitoa vanhempien ja muun sukulaisverkoston kanssa tuettiin perheen
tilanteen mukaan.
Lastensuojelutyön keskeisiä työmenetelmiä olivat omaohjaajatyö, tiimityö,
verkostotyö, parityö ja perhetyö. Työmenetelmiä arvioitiin ja niitä kehitettiin
aktiivisesti. Erityisesti korostettiin perustehtävän vahvistamista. Henkilökunnalle järjestettiin konsultaatiota tarpeen
mukaan. Lastensuojelutyön eri yksiköiden laatukäsikirjoja työstettiin ja päivi-
tettiin koko toimintavuoden ajan. Lastensuojelutyön asiakastietojärjestelmä
oli käytössä viidessä yksikössä. Lisäksi
asiakastietojärjestelmää kehitettiin vastaamaan Mäkirinteen tarpeisiin.
Nuorisokotien sisäisessä tiedottamisessa kiinnitettiin huomiota työvuoron
vaihtoon, raportointiin ja säännölliseen
sähköpostin lukemiseen. Lisäksi eri toimintayksiköiden esitteitä ja kotisivuja
päivitettiin tarpeen mukaan.
Lastensuojelun työntekijät osallistuivat
Kalliolan eri työryhmien työskentelyyn,
kuten koulutustyöryhmään, tiedotustyöryhmään, yt-kokoukseen, taloustyöryhmään, tietoturvaryhmään, työsuojelutoimikuntaan, johtoryhmiin ja Kalliolan
Nuoret ry:n hallitukseen. Työryhmät
kokoontuivat noin kerran kuukaudessa. Yksi työntekijä toimi luottamusmiehenä. Osa yksiköiden esimiehistä
ja hoitotyönvastaavista osallistui pääkaupunkiseudun kuntien asiakasohjausryhmien työskentelyyn. Lisäksi
koko henkilökunnalle järjestettiin syyskuussa tyky-päivä.
Lastensuojelutyön keskeisiä yhteistyökumppaneita olivat pääkaupunkiseudun kunnat, nuorten sosiaalityöntekijät, kaupunkien lastensuojelulaitokset,
yksityiset lastensuojelulaitokset, HUS:n
nuorisopsykiatrian yksiköt, eri oppilaitokset, poliisi sekä Kalliolan eri yksiköt.
Talous
Lastensuojelutyön talous ja kirjanpito
hoidettiin Kalliolan Kannatusyhdistys
ry:n tileillä erillisenä pääluokkana. Pääkaupunkiseudun kunnat ostivat yhteensä 16 425 hoitovuorokautta. Yhteen-
Vuosikertomus 2008
Kalliolan setlementti
sä käytettyjä hoitovuorokausia kertyi
14 735 (89,71 %)
Koulutus ja työnohjaus
Lastensuojelutyön koko henkilökunta
osallistui säännöllisiin yksilö- tai ryhmätyönohjauksiin sekä konsultaatioihin.
Työryhmäpäiviä pidettiin kolmen viikon
välein. Kasvatuskokouksia pidettiin viikoittain. Lisäksi toimintavuoden aikana
pidettiin kahdesti henkilökunnan kehittämispäivät ja kehityskeskustelut.
Henkilökunnalle järjestettiin muun muassa traumatyön, päihdetyön ja tietoturvan täydennys- ja lisäkoulutusta.
Lukuisten erilaisten koulutusten vuoksi koulutusasiat käsiteltiin lastensuojelutyön johtoryhmässä erillisinä asioina. Tavoitteena oli päällekkäisyyksien
karsiminen sekä tasapuolisen täydennys- ja lisäkoulutukseen osallistumisen
turvaaminen. Lastensuojelutyön psykiatristen sairaanhoitajien ja toimintaterapeutin työtehtäviä kehitettiin aktii-
visesti. Työalajohtaja osallistui kahteen
Kalliolan johtoryhmän strategiaseminaariin sekä Kalliolan johtoryhmän
työskentelyyn.
Nuoret
Lastensuojelulaitoksissa asui toimintavuoden aikana 103 nuorta: 67 tyttöä ja
36 poikaa, iältään 12–20 vuotta. Nuoret kävivät peruskoulua, ammatillisia
opintoja tai lukiota. Lisäksi nuoria kävi
työssä tai työharjoittelussa työpajoilla.
Kaikille nuorille pyrittiin järjestämään
säännöllistä päivätoimintaa. Kulosaaressa, Itä-Pasilassa ja Kilossa sijaitsevissa asumisharjoitteluasunnoissa asui
viisi nuorta.
Harrastustoiminnasta mainittakoon
nuorten hiihtoloma- ja kesälomaretket,
päiväretket, nuorten koti-illat, harrastusillat, teatteri- ja elokuvakäynnit sekä
tyttöjen ja poikien viikonloppuretket.
9
10
Vuosikertomus 2008
Kalliolan setlementti
Päihdetyö
Kalliolassa on tehty päihdetyötä jo 26 vuotta. Toimintavuosi oli
toinen Kalliolan päihdetyön yhdistyttyä omaksi työalakseen.
Kalliolan setlementin strategiatyöskentelyn alettua syksyllä määriteltiin myös päihdetyölle lähivuosien strategiset
painopistealueet. Päihdetyön
johtoryhmä on nuori, ja vaikka yksiköiden johtajien arkiset
haasteet olivat omissa yksiköissä, päästiin työalan johtoryhmässä strategisen ajattelun
osalta hyvään alkuun.
Kalliolan päihdetyössä toimintavuosi oli
taloudellisesti hyvä eli talouden tasapainottamisen osalta onnistuttiin jo toisena vuonna peräkkäin. Tätä edesauttoi se, että Nurmijärven klinikalla oli
potilaita toisella vuosipuoliskolla poikkeuksellisen paljon, ja Kiskon klinikalla
onnistuttiin erittäin alhaisesta käyttöasteesta huolimatta säästötoimenpiteiden
avulla pitämään talous omillaan. Avoja jatkohoitoyksikkö kokonaisuutena
onnistui myös tekemään ylijäämäisen
tuloksen.
Kalliolan päihdetyön sisällä vietettiin
syntymäpäiviä. Kuvernöörintien jatkohoito täytti 20 vuotta ja Raha-automaattiyhdistyksen projekteina alkaneet
Avomylly ja Avokisko viettivät myös
juhlavuottaan. Avomylly täytti 15 vuotta
ja Avokisko 10 vuotta. Vuosi huipentui
näiden osalta Kalliolan setlementtitalolla pidettyyn juhlaan 24.10.2008. Laitoshoidon puolella Pidennetty myllyhoito
vietti 10-vuotisjuhlaansa joulukuussa.
Kalliolan päihdetyölle on ominaista vertaistuen ja 12-askeleen ryhmien vahva rooli. Molemmissa hoitomalleissa
on yhteisöhoidollinen pohja, ja Kiskon
yhteisöhoidossa® sekä pidennetyssä
myllyhoidossa se on viety pisimmälle.
Kaikkien Kalliolan hoito-ohjelmien tavoitteena on toipuminen päihteistä ja
päihteetön elämäntapa. Kohderyhmät
eroavat kuitenkin toisistaan. Myllyhoito
palvelee ensisijaisesti työelämästä hoitoon ohjattuja potilaita ja Kiskon yhteisöhoidossa® oppilaat ovat taustaltaan
huumeiden käyttäjiä.
Alkukesällä valmisteltiin Espoon, Vantaan ja Kauniaisten kaupunkien laitoshoidon kilpailutuksia. Kilpailutusprosessi koetteli etenkin päihdetyön
johtajan, talouspäällikön ja päihdetyön
johtoryhmän voimavaroja, mutta Kiskon
ja Nurmijärven klinikoiden osalta siitä
selviydyttiin – toisin sanoen em. kunnat voivat jatkossakin käyttää Kalliolan
kuntouttavan laitoshoidon palveluja.
Asiakastietojärjestelmän uudistaminen
alkoi toimintavuoden aikana, ja loppuvuodesta oltiin jo niin pitkällä, että vuoden vaihteen jälkeen päästään käyttämään uutta järjestelmää. Kalliolan
päihdetyöhön perustettiin myös talousassistentin toimi.
Kalliolan päihdetyön johtoryhmän linjauksena selvitettiin mahdollisuuksia liittyä pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelmaan, perehdyttiin Mieli
2009 –ohjelmaan sekä linjattiin Myllyhoidon mahdollisuuksia laajentaa toimintaansa myös koulutuksen suuntaan.
Pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelman osalta aloitettiin valmisteleva yhteistyöhanke
Y-säätiön kanssa. Nurmijärven klinikalle
perustettiin työryhmä valmistelemaan
koulutusmahdollisuuksia. Näihin teemoihin tullaan keskittymään Kalliolan
päihdetyön strategiatyöskentelyssä lähivuosina. Työskentely on konkreettinen haaste aluksi Kalliolan päihdetyön
johtoryhmälle ja sen myötä jatkossa yksiköille.
Kalliolan Nurmijärven klinikka
Nurmijärven klinikka tarjoaa myllyhoitoa päihdeongelmaisille ja heidän läheisilleen. Ensisijaisesti klinikalle ohjautuvat työelämästä hoitoon ohjatut
päihdeongelmaiset sekä heidän läheisensä. Verkostotyö perheen ja työnantajan sekä työterveyshuollon ja sosiaalitoimen kanssa on merkittävä osa
Myllyhoidon työotetta. Nurmijärven sosiaalityöntekijän toimi muutettiinkin loppuvuodesta verkostotyöntekijän toimeksi. Klinikan hoitopalveluja ovat 3–5
vrk arviointiohjelma, 28 vrk perushoito, 6 kk pidennetty myllyhoito, 5 vrk läheishoito, kriisi- ja jälkihoito sekä intervallihoidot. Klinikalla tuotettiin vuonna
2008 yhteensä 12 046 hoitovuorokautta. Ne jakautuivat seuraavasti: perushoito ja arviointi 7 961, pidennetty hoito
2 711, läheishoito155 sekä jatkohoito 1
219 vrk.
Edelliseen vuoteen verrattuna hoitovuorokausia oli yli 500 enemmän, koska kesällä potilasmäärät kasvoivat klinikalla merkittävästi. Kesä- ja joululomien
aikana potilasmäärät eivät pienentyneet, kuten perinteisesti on käynyt. Klinikan suurimmat käyttäjäkunnat olivat
Helsinki, Vantaa ja Espoo. Elokuun lopulla pidettiin tukihenkilöpäivä, jossa
Vuosikertomus 2008
Kalliolan setlementti
Kalliolan päihdetyölle on ominaista vertaistuen ja
12-askeleen ryhmien vahva rooli.
oli läsnä noin 100 osallistujaa. Pidennetyn myllyhoidon 10-vuotisjuhlaan/joulujuhlaan osallistui yli 60 hoidon aiemmin
käynyttä ja nyt raittiina elävää päihdeongelmaista.
Nurmijärven klinikan henkilöstölle tehtiin syksyllä nk. QPS-Nordica kysely
koskien työilmapiiriä ja työhyvinvointia.
Kyselyn tulokset purettiin ja jatkotyöskentelyn linjaukset tehtiin työryhmäpäivässä lokakuussa Ruotsiin suuntautuneen opintomatkan yhteydessä.
Kalliolan Kiskon klinikka
Kiskon klinikka on terapeuttinen yhteisö, jossa toteutetaan Kiskon yhteisöhoitoa® laitoshoitona yli 18-vuotiaille
huumausaineiden käyttäjille. Hoito-ohjelman perusta on yhteisöhoito, johon
kuuluu myös AA/NA:lainen toipumisohjelma, sosiaalikuntoutusta sekä terapiaa. Yhteisöhoidon perustana on transaktioanalyysin viitekehys. Asiakkaita
kutsutaan oppilaiksi, päihteettömän
elämäntavan opiskelijoiksi. Hoitoon hakeudutaan aina kahden kuukauden arviointijaksolle, jonka aikana arvioidaan
soveltuvuutta yhteisöhoitoon. Tarvittaessa oppilas siirretään muualle hoitoon.
12 Kiskon klinikan toimintavuosi oli vaikea. Käyttöasteet olivat alhaiset ja klinikan osalta jouduttiin vakavasti miettimään toiminnan edellytyksiä. Vuodesta
kuitenkin selvittiin taloudellisesti. Tosin
uusi ja pieni työryhmä joutui tekemään
työtä epävarmuuden ilmapiirissä. Yhteiskunnasta nousevat paineet lyhyisiin
hoitojaksoihin ja opiaattiriippuvaisten
korvaushoitopaikkojen lisäämiseen veivät asiakaspohjaa pitkäkestoiselta yhteisöhoidolta ja siten myös Kiskon klinikalta.
Kiskon klinikalla toteutui toimintavuoden aikana 2210 hoitovuorokautta.
Oppilaita oli klinikalla 31: miehiä 19 ja
naisia 12. Helsinki käytti 1312 hoitovuo-
rokautta. Toiseksi eniten hoitovuorokausia käytti Karjaa. Konsultatiivinen rooli
jatkui neljän eri vankilan Kisko-osastojen kanssa. Pohjoisen vankilaohjelmaa
rasittivat suunnitelmat Pelson vankilan lakkauttamisesta. Epävarmuus toiminnan jatkumisesta talousvaikeuksien
vuoksi varjosti myös vankilaohjelmia.
Kiskon yhteisöhoidon® piirissä olevilla
oppilailla oli yhteisiä tapahtumia, kuten
vuotuinen laskettelupäivä ja useat keskinäiset vierailukäynnit. Klinikalla vietettiin perinteinen seurantapäivä toukokuussa, jolloin kymmenet entiset
oppilaat tapasivat toisiaan.
Arviointi ja motivointi vieroitushoidossa
-hankkeen ryhmämuotoinen toiminta
käynnistyi keväällä 2008 Helsingin Diakonissalaitoksen huumevieroitusosastolla. Päihderiippuvuudesta toipumista käsitteleviä ryhmiä alettiin järjestää
Kalliolan projektihenkilöstön toimesta viikoittain. Kesälomakauden aiheuttaman tauon aikana toimintaa arvioitiin
11
12
Vuosikertomus 2008
Kalliolan setlementti
ja sisältöjä kehitettiin edelleen. Syksyllä 2008 toiminta käynnistettiin uudelleen ja se vakiintui loppuvuoden aikana osaksi osaston viikko-ohjelmaa.
Huumevieroitusosaston henkilökunnan kanssa toteutetun jatkuvan yhteisen arvioinnin ja seurannan perusteella
kaikki osapuolet ovat olleet projektiryhmien toimintaan erittäin tyytyväisiä.
Ryhmiin on osallistunut kerralla keskimäärin kuusi vieroitushoidossa olevaa
asiakasta. Ryhmätoimintaa kokeiltiin
vuonna 2008 myös A-klinikkasäätiön
Turun katkaisuhoitoasemalla ja vuonna 2009 projektiryhmiä tullaan järjestämään useissa kohteissa pääkaupunkiseudulla.
Kalliolan päihdetyön avo- ja
jatkohoitoyksikkö
Yksikössä toimivat Kalliolan päihdetyön
hoitomallien avo- ja jatkohoitojen työmuodot. Kuvernöörintien jatkohoitoyk-
sikkö sijaitsee Helsingin Laajasalossa, ja kaikki muut toiminnot Helsingissä
Mäkelänkadulla Näkövammaisten keskusliiton vuokratiloissa.
Avomylly
Avomylly tarjoaa myllyhoidollista arviointi- ja hoitopalvelua iltapainotteisena
ryhmätoimintana. Potilaita oli yhteensä 73: naisia 18 ja miehiä 55. Yksikössä tehdään myös avoarviointeja ilman,
että potilas sitoutuu automaattisesti
hoitojaksolle. Avoarviointeja tehtiin 124,
minkä seurauksena laitoshoitoon ohjautui 24 asiakasta. Työnantajat olivat
pääasiallinen hoitoon ohjaaja (33 potilasta), ja toiseksi suurin potilasryhmä
olivat itse hoitoon hakeutuneet (24).
A-klinikan, lastensuojelun tai työterveyshuollon ohjaamana tuli hoitoon 21
potilasta. Valtaosa potilaista oli helsinkiläisiä. Myös Espoosta ja Vantaalta
sekä muista pääkaupunkiseudun kun-
nista oli potilaita. Lisäksi järjestettiin 12
läheisviikonloppua, joihin osallistui 64
päihdeongelmaisen läheistä.
Kuvernöörintien jatkohoitoyksikkö
Kuvernöörintien jatkohoitoyksikkö on
myllyhoidollinen asumisyksikkö. Oppilaita yksikköön ohjautuu Nurmijärven
klinikan pidennetystä hoidosta, perushoidosta ja avomyllystä.
Toimintavuoden aikana yksikössä toteutui 2335 hoitovuorokautta . Oppilaita
oli 22: miehiä 17 ja naisia 5. Kuvernöörintien jatkohoitoyksikköön ohjautui oppilaita yhdeksästä kunnasta, suurin osa
Helsingistä, Espoosta ja Vantaalta.
Avokisko
Avokiskon Kiskon yhteisöhoidon® avohoito-ohjelmaan voi hakeutua huumeidenkäyttäjä, joka on vieroittautunut
Vuosikertomus 2008
Kalliolan setlementti
Kaikkien Kalliolan hoito-ohjelmien tavoitteena on toipuminen
päihteistä ja päihteetön elämäntapa.
päihteistä, ja hän on riittävästi integroitunut yhteiskuntaan eli hänellä on sellaiset rakenteet, jotka tukevat päihteetöntä elämäntapaa.
Avokiskossa oli vuoden aikana hoidossa 14 oppilasta: naisia 11 ja miehiä 3. Oppilaat olivat helsinkiläisiä (9),
vantaalaisia (3) ja espoolaisia (2). Helsingin päihdetyön jälkikuntoutusyksikkö ohjasi eniten oppilaita Avokiskoon.
Tämä kertoo osaltaan Avokiskon sopivuudesta asiakkaille, jotka ovat päässeet raitistumisen alkuun ja jotka hyötyvät terapeuttisesta ja kuntouttavasta
työstä toipumisen varmistamiseksi.
Kiskon jatko- ja perhehoitoyksikkö
Kiskon jatko- ja perhehoitoyksikkö on
tarkoitettu Kiskon yhteisöhoidon® oppilaille, jotka ovat irtautumassa hoitoyhteisöstä Kiskon klinikan ja Kiskon
vankilaohjelmien jälkeen. Jatkohoitoyksikön asumisyhteisöllä on merkittävä
rooli laitoskuntoutuksen ja itsenäisen
asumisen välimaastossa hoitokokonaisuuden onnistumisen kannalta. Yksikössä toteutui 1 525 hoitovuorokautta, ja oppilaita oli yhteensä 14: miehiä
13 ja yksi nainen. Oppilaat ohjautuivat
seitsemästä kunnasta, suurin osa Helsingistä. Osa heistä oli määrätty vankilasta koevapauteen.
osalle asiakkaista saatiin kaikissa toiminnoissa järjestymään verkostotapaaminen. Molemmilla klinikoilla oli tiivis
yhteys AA- ja NA-toimintaan. Klinikoilla kokoontui useita vertaistukiryhmiä, ja
asiakkaat kävivät ulkopuolisissa 12-askeleen ryhmissä useita kertoja viikossa. Nurmijärven ja AA:n välistä yhteyttä organisoi AA:n Kalliola-toimikunta.
Vankiloiden kanssa tehtävä yhteistyö
oli edelleen vilkasta, ja Kiskon yhteisöhoidon® vakiintuneen yhteistyön lisäksi toteutettiin toinen nk. Kivimylly-hanke
Jokelan vankilassa.
Päihdetyön johtaja ja Kiskon ArMoprojektin projektivastaava kuuluvat
vastaperustetun Suomen terapeuttisten yhteisöjen hallitukseen. Päihdetyön johtaja edusti Stakesin lähettämänä Kiskon yhteisöhoitoa® Slovakiassa
ja Romaniassa käynnissä olevissa EUhankkeissa. Päihdetyön johtajan tehtäviin kuului myös Kalliolan päihdetyön ja
sen tavoitteiden tunnetuksi tekeminen
yhteistyöverkostoissa sekä uusien yhteistyömuotojen luominen.
Henkilöstö
Tiedotus ja yhteistyö
Kalliolan päihdetyössä työskenteli vuoden lopussa 54 työntekijää. Henkilökunta on edelleen joutunut sopeutumaan organisaation muutosprosessiin
ja työskentelemään paineiden alla.
Muutosprosessi on näkynyt mm. yhteisten käytäntöjen muokkaamisena.
Nurmijärven ja Kiskon klinikoilla järjestettiin lähes 100 tiedotustilaisuutta ja
harjoittelijoita oli yksiköissä useita. Kalliolan päihdetyö oli edustettuna kuudessa messutapahtumassa ja muissa
alan keskeisissä tapahtumissa. Valta-
Kiskon yhteisöhoidon® työntekijät jatkoivat transaktioanalyyttistä koulutusta
ja Myllyhoidon henkilöstö teki syksyllä
opintomatkan Tukholmaan tutustumaan
”Minnesota-malliseen” avohoito-ohjelmaan. Osa henkilöstöstä on osallistu-
nut toimintavuoden aikana muun muassa Jyväskylän yliopiston järjestämään
yhteisöhoidon koulutukseen, Kalliolan
ja Ensi- ja turvakotien liiton yhteiseen
traumakoulutus-ohjelmaan, Myllyhoitoyhdistyksen järjestämään realiteettiterapiakoulutukseen, Psykoteamin
järjestämiin koulutuksiin, Tukinaisen
järjestämään Seksuaalisen väkivallan
kohtaaminen -koulutukseen sekä EuropAsi-koulutukseen. Työalan johtoryhmä
sai koulutusta myös työlainsäädäntöön
liittyvissä asioissa. Huumetyötä tekevä henkilöstö osallistui keväällä Huumetyön neuvottelupäivillä George DeLeonin yhteisöhoidon koulutuspäivään.
Osa henkilöstöstä on opiskellut työn
ohessa, ja työalan työntekijöitä valmistui muun muassa sosionomeiksi ja
työnohjaajiksi sekä osa suoritti päihdetyön ammattitutkinnon. Päihdetyön
johtoryhmän jäsenille sekä koko hoitohenkilöstölle on järjestetty säännöllistä
työnohjausta.
Kaikissa yksiköissä on pidetty omia kehittämispäiviä, ja päihdetyön henkilöstö
kokoontui yhteen keväällä Kiskon klinikalla tehden samalla kevätretken Fiskarsiin. Joulun alla koko henkilöstölle
järjestettiin kokoontuminen Avo- ja jatkohoitoyksikössä sekä yhteinen joulupäivällinen.
13
14
Vuosikertomus 2008
Kalliolan setlementti
Kehittämistyö | Kalliolan kehittämisyksikkö
Kalliolan kehittämisyksikön tehtävänä on toimia yhdessä yksilöiden, perheiden ja yhteisöjen
kanssa hyvinvoinnin parantamiseksi, luoda edellytyksiä ihmisten osallisuudelle yhteiskunnassa sekä uudistaa
setlementtityötä kehittämishankkeiden ja uusien toimintamallien avulla.
Kehittämisyksikkö tukee kehittämistoiminnan ja hankkeiden suunnittelua, toteutusta ja arviointia. Yhteistyökumppaneita ovat Kalliolan muut
toimintayksiköt, kunnat, useat kansalaisjärjestöt ja korkeakoulut.
Kehittämisyksikön eri toimintojen kautta on kertynyt tietoa ihmisten jokapäiväisistä ongelmista. Riittämätön perusturva aiheuttaa pitkäaikaista köyhyyttä
ja lisää elämisen ongelmia, kuten myös
asunnottomuus ja asunnon saamisen
vaikeus. Järjestöjen toiminnoista on
tullut tuki monille sellaisillekin sosiaali- ja terveyspalveluista syrjäytyneille,
joiden avuntarpeisiin järjestötyön keinoin ei ole mahdollista vastata. Ihmisten on myös vaikea saada tietoa palveluista ja omista oikeuksistaan niiden
saamiseen.
Toiminta
Askel
Yksikön kehittämishankkeita ja toimintoja olivat Tuettu asuminen ja vapaaehtoistoiminta, Askel, neuvontapalvelu
Ne-Rå, Aktivoiva talousohjaus, Ikäihmiset ja tietoyhteiskunta, Päihdeperhekeskus, Itä-Pasilan asukastalo sekä
Hoitovalmennus ja Kansalaistoiminnan
kehittäminen huumeriippuvaisille. Toimintoja toteutettiin työntekijöiden ja vapaaehtoisten yhteisvoimin. Sisällöiltään
erilaisten toimintojen yhteisinä periaatteina olivat helppo saavutettavuus, ihmislähtöisyys, ihmisten arvostus ja
luottamus. Toimintoja rahoittaa pääosin
Raha-automaattiyhdistys.
Askel on Espoossa Pappilantien järjestökadulla toimiva matalan kynnyksen kohtaamispaikka. Se perustettiin
alun perin tueksi syrjäytyneille päihdeja mielenterveysongelmaisille sekä heidän läheisilleen. Toiminnan kehittymisen myötä Askeleen on löytänyt myös
laajempi kävijäjoukko. Toiminnan keskeisenä tarkoituksena on mahdollistaa
elämäntavan muutoksia ihmistä kunnioittavan kohtaamisen, yhteisöllisyyden
ja yhdessä tekemisen tuella. Askeleessa oli edelleen kolme työntekijää sekä
lisäksi työllistettyjä ja vapaaehtoistoimijoita.
Toimintavuonna yksikössä jatkettiin
kansalaistoiminnan sisällöllistä kehittämistä, täsmennettiin toimintojen seurantaa ja käynnistettiin strategiatyöskentelyä sekä eri toimintojen että koko
yksikön osalta. Tämän myötä toiminnassa on aiempaa vahvemmin painottunut setlementtityön kehittäminen.
Toimintavuoden huomattava muutos oli
muutto uusiin, edelleen järjestökadulla
sijaitseviin tiloihin. Kävijämäärät nousivat edellisvuosien tapaan (2008: 611 /
kk: miehet 389, naiset 222) ja muuton
aiheuttama notkahdus jäi väliaikaiseksi.
Muutto toi mukaan uusia vapaaehtoistoimijoita. Edelleen suurimmalle osalle
kävijöistä Askel toimi yhteisönä ihmis-
suhteiden ylläpitämiseen ja elämäntilanteiden pohtimiseen. Yksilökeskusteluja työntekijöiden kanssa käytiin noin
400 ja erilaisiin ohjattuihin ja vertaisryhmiin sekä yhteisiin tapahtumiin osallistuminen jatkui vilkkaana. Työvoiman
palvelukeskuksen ja Kehityspiikki oy:n
kanssa jatkettiin päihdeongelmaisten
työllistämisyhteistyötä. Askeleen toiminnassa oli mukana useita opiskelijoita. Valmistumassa on toiminnan arviointia palveleva opinnäytetyö, jossa on
kartoitettu kävijöiden näkemyksiä Askeleen toiminnoista.
Askel toimi edelleen osana Espoon
järjestökadun kumppanuushanketta.
Kumppaneina ovat Hyvä Arki ry, Espoon mielenterveysyhdistys, Espoon
luonnonsuojeluyhdistys, Espoon aikuissosiaalityö, Espoon työvoiman palvelukeskus ja seurakunta. Myös Espoon
päihdepalveluiden kanssa tehtiin tiivistä yhteistyötä. Erityisen kiinnostavaksi
on osoittautunut vilkkaana jatkunut jalkapallojoukkue FC Askeleen toiminta,
jossa yhdistyvät vapaaehtoisuus, moniulotteinen vertaisuus ja päihdekuntoutumisen tuki.
Matalan kynnyksen neuvontapiste
Ne-Rå
Neuvontapiste Ne-Rån toiminta perustuu Matalan kynnyksen neuvontapiste
-projektissa (2004–2007) kehitettyihin
toimintamalleihin. Toiminta-ajatuksena on tukea kansalaisten omatoimista selviytymistä ja palvelujen saantia.
Toiminnan toteuttamisessa ja kehittämisessä sosiaalialan korkeakouluopiskelijoilla on olennainen osa. Yhteistyökumppaneita ovat Helsingin yliopiston
yhteiskuntapolitiikan laitos ja Svenska
Vuosikertomus 2008
Kalliolan setlementti
social- och kommunalhögskolan sekä
ammattikorkeakoulut Arcada ja Stadia
sekä 1.8.2008 lähtien Metropolia. Työntekijöitä on kaksi.
Toimintavuonna julkaistiin projektin loppuraportti sekä Kalliolan julkaisusarjassa että internet-sivuilla. Korkeakouluopiskelijoiden oppimisympäristöä
koskeva raportti ”Ne-Rå som innovativ praktikinlärningsmiljö” julkaistiin
Finlandssvenska kompetenscenterin
Työpaperit -sarjassa (Arbetspapper
3/2008).
Neuvontatyötä jatkettiin sekä Ne-Rån
Kalliossa sijaitsevassa toimitilassa että
jalkautuvien neuvontapalveluiden avulla Pelastusarmeijan miesten asuntolassa ja Folkhälsanin Senioritalossa.
Uusia jalkautumisen paikkoja olivat
Kalliolan Itä-Pasilan asukastalo ja Helsingin sosiaaliviraston ruotsinkielinen
perhekeskus. Jalkautumista toteuttivat
opiskelijat. Jalkautuva työ olikin yksi
toiminnan kehittämisalue, samoin opiskelijatoiminnan edistäminen ja asiakastyön osalta maahanmuuttajien asiointiin
liittyvät kysymykset. Toiminnan seuranta- ja arviointimenetelmien kehittäminen päätettiin nivoa strategiatyöhön,
joka aloitettiin syksyllä 2008. Tiedottamisesta laadittiin suunnitelma Kalliolan
setlementin tiedottajan kanssa.
Toimintavuonna yhteydenottoja oli yhteensä 474. Asiakasmäärä pysyi lähes ennallaan. Yhteydenottajista maahanmuuttajia oli vajaa neljännes, mikä
oli edellisvuotta enemmän. Huomattavaa on, että käyntien osuus kasvoi
verrattuna puheluihin ja käyntien kestot sekä asiakkaiden toistuvat asioinnit lisääntyivät. Monilla asiakkailla oli
useita huolen aiheita. Maahanmuut-
tajille puolestaan palvelujärjestelmän
ymmärtäminen oli tavallista vaikeampaa. Heille annettiinkin muutaman
kerran myös asiointitukea ja ohjattiin
maahanmuuttajille kohdennettuihin
palveluihin. Ryhmämuotoiset tutustumiskäynnit lisääntyivät, koska yhteistyötahot toivat omia asiakasryhmiään
neuvontapisteeseen.
Neuvontapisteestä tiedusteltiin eniten
sosiaalipalveluista ja -etuuksista sekä
haettiin lomakkeiden täyttöapua. Yhteydenottojen aiheet koskettivat enemmän asumiseen liittyviä asioita kuin
toimeentulohuolia, mikä aiemmin oli
yleisin aihe. Asumisaiheen tärkeys
kertoi pääkaupunkiseudun vaikeasta
vuokra-asuntotilanteesta sekä siitä, että
Ne-Råssa voi saada samanaikaisesti tukea monenlaisten asioiden hoitamiseen. Myös Ne-Rån jalkautuvan neuvonnan toteuttamisella asuntolassa oli
vaikutusta asumiskysymysten lisääntymiseen. Toinen merkittävä yhteydenoton aihe oli toimeentulotuen hakemiseen liittyvät ongelmat. Työasiat ja
työttömyysturva askarruttivat erityisesti maahanmuuttajia, joita myös ohjattiin neuvontapisteeseen työvoimatoimistosta.
Opiskelijat vastasivat neuvontatyöstä ja muista tehtävistä vakituisen henkilökunnan ohjaamina. Ne-Råssa oli 54
opiskelijaa yhteistyössä mukana olevista korkeakouluista sekä kaksi opiskelijaa Diakonia-ammattikorkeakoulusta. Vapaaehtoisia opiskelijoita oli
muutama. Opiskelijoille järjestettiin perehdytyskursseja ja osa heistä osallistui myös Kalliolan vapaaehtoistoiminnan kurssille syksyllä 2008.
Tuettu asuminen ja
vapaaehtoistoiminta
Tuettu asuminen ja vapaaehtoistoiminta tarjoaa tuetun asumisen lisäksi vapaaehtoistoimintaa, vapaaehtoistyön
koulutusta, ryhmätoimintaa, kohdennettua yksilötukea ja erilaisia kursseja.
Yleisenä tavoitteena on tukea etenkin
päihdehoidoissa ja lastensuojelun piirissä olleiden asumista ja elämänhallintaa vapaaehtois- ja vertaistoiminnan
sekä ammatillisen tuen keinoin. Toiminnasta vastaa kaksi työntekijää ja lisäksi
mukana on vapaaehtoistoimijoita.
Asumiseen liittyvän toiminnan pääkumppani oli edelleen Y-säätiö. Ysäätiön/Y-asuntojen omistamiin huoneistoihin hakijoista kutsuttiin Tuetun
asumisen kautta haastatteluun yhteensä 22 henkilöä, joista naisia oli
neljä. Suurin osa oli päihdekuntoutujia ja osalla oli myös kriminaalitausta.
Useimmilla oli velkaa, häiriöitä luottotiedoissa ja ongelmia talouden hallinnassa. Asunnon sai vuoden loppuun
mennessä 11 henkilöä. Asumisen tukitoimiin kuuluivat vapaaehtoiset tukihenkilöt, palveluohjaus ja kohdennetut yksilötapaamiset. Asukkaita ohjattiin
osallistumaan myös Kalliolan eri toimintoihin. Aktivoiva talousohjaus -projektin
kanssa tehtiin kiinteää yhteistyötä, mm.
työstettiin asunnon saamisen edellyttämiä velkojen maksusuunnitelmia. Erilaisia yhteydenottoja työntekijöiden ja
asunnon hakijoiden, asunnon saaneiden sekä yhteistyökumppaneiden välillä oli tapaamisten lisäksi 352.
Tuetun asumisen ja Y-säätiön yhteistyönä kehitettiin toiminnalle malli, jonka tarkoituksena on lisätä ja selkiyttää
asumisen tukitoimia, yhteistyötä Y-sää-
15
16
Vuosikertomus 2008
Kalliolan setlementti
Kehittämisyksikön eri toimintojen kautta on kertynyt tietoa
ihmisten jokapäiväisistä ongelmista. Riittämätön perusturva
aiheuttaa pitkäaikaista köyhyyttä ja lisää elämisen ongelmia,
kuten myös asunnottomuus.
tiön asukassihteereiden ja Tuetun asumisen työntekijän välillä sekä määrittää tarkemmin asunnonhakukriteerit.
Y-säätiön ja Kalliolan setlementin välille solmittiin 12.5.2008 yhteistoimintasopimus, joka selkiyttää muun muassa
toimintaa vuokrarästi- ja asumishäiriötapauksissa. Asumisen tukea lisättiin
tarjoamalla uudelle asukkaalle työntekijän tukea ensimmäisen asumisvuoden aikana. Tuki on osittain säännöllistä, osittain lisätukea tarvittaessa sekä
akuuttia kriisitukea.
Y-säätiön lisäksi toiminta linkittyi Turun kaupunkilähetyksen ja Tampereen
setlementti Naapurin tuetun asumisen
toimintoihin. Yhteistyötä tehtiin myös
muiden asumisen tukitoimintaa ja vapaaehtoistoimintaa järjestävien tahojen
kanssa. Arviointiin, vertaisarviointiin ja
kehittämiseen liittyvät tapaamiset järjestettiin maaliskuussa ja syyskuussa.
Vapaaehtoisia tukihenkilöitä oli toiminnassa mukana 32, tukisuhteita oli 13.
Tuensaajien ikä vaihteli 9–90 -vuoden
välillä. Tukea hakevien elämään liittyi
yksinäisyyttä, päihde- ja mielenterveysongelmia, lähisuhdeväkivaltaa sekä
asumiseen liittyviä ongelmia. Tukihenkilöille järjestettiin toiminnanohjausta,
perehdytystä ja virkistäytymistä. Uutena tukimuotona käynnistettiin tukihenkilöille ja tuettaville tarkoitettu olohuonetoiminta.
Tuetun asumisen työntekijät osallistuivat aktiivisesti koko Kalliolan vapaaehtoistoiminnan kehittämiseen. Syksyllä
järjestettiin toisen kerran Kalliolan yhteinen vapaaehtoistyön johdantokurssi ja työstettiin esite Kalliolan vapaaehtoistoiminnoista. Toinen työntekijä vetää
Kalliolan vapaaehtoistoimintaa suunnit-
televaa tiimiä. Vapaaehtois- ja kansalaistoimintaa kehitetään myös Kalliolan
kansalaistoiminnan foorumilla. Se kokoontui vuoden aikana neljä kertaa.
Aktivoiva talousohjaus –projekti
(2005–2009)
Projektissa työskennellään taloudellisissa vaikeuksissa olevien, pääasiassa
päihde- ja kriminaalitaustaisten henkilöiden sekä heidän perheenjäsentensä kanssa. Tavoitteena on tukea heitä
talous- ja velka-asioiden selvittämisessä ja talouden hallintaan saamisessa.
Projektin tarkoitus on myös lisätä näiden asiakkaiden parissa työskentelevien tietoutta talouteen liittyvistä asioista sekä tuottaa talousohjauksen malli ja
talousohjausopas. Työntekijöiden lukumäärä on vaihdellut yhdestä kahteen.
Hankkeen toimintamallin mukaisesti talousohjauksessa otetaan huomioon asiakkaan koko elämäntilanne ja
sovitetaan talouteen liittyvien asioiden
hoito sen mukaiseksi. Suurelle osalle
asiakkaista taloudellisen tilanteen selvittäminen on vaativaa ja he tarvitsevat
tukea prosessin eteenpäin viemiseen.
Tyypillisellä asiakkaalla on velkaa alle
15 000€. Se muodostuu ulosoton, perintätoimistojen, Oikeusrekisterikeskuksen ja kaupungin perimistä sairaudenhoitoon liittyvistä laskuista, vanhoista
vuokrarästeistä, sakoista, korvauksista
ja muista vanhoista julkishallinnollisista
laskurästeistä. Velkaantumiseen on vaikuttanut päihteiden käyttö ja tilanteen
ratkaisemiseen vaikuttaa työttömyys.
Toimintavuoden aikana suurin osa asiakkaista tuli talousohjaukseen erilaisten yhteistyötahojen lähettäminä.
Verkostomaisen työskentelyn onnistumisesta kertoo, että yhteensä 29 yhteistyökumppania lähetti asiakkaitaan
ohjaukseen, jota annettiin sekä omassa toimipisteessä että jalkautuvasti
työskennellen. Asiakastapaamisia kertyi 133. Lisäksi talousohjausinfoja ja
koulutustilaisuuksia pidettiin 15. Niihin
osallistui yhteensä 102 henkilöä. Ohjausta annettiin myös netin ja puhelimen
välityksellä.
Toimintavuoden alussa voimaantullut
laki velkojen vanhentumisesta näyttäisi motivoineen osan asiakkaista aloittamaan velkojensa selvittämisen. Toisaalta juuri tähän asiakasryhmään talouden
taantumat osuvat herkästi, mikä näkyi työssä jo loppuvuonna. Työssä
olevista asiakkaista suuri osa oli ollut
työelämässä vain vähän aikaa ja kouluttamattomina he myös olivat ensimmäisten irtisanottujen joukossa. Asiakkaiden asuntojen saantia puolestaan
vaikeutti se, että osa vuokranantajista muutti asukasvalintaansa siten, että
vanhojen rästivuokrien lisäksi luottotietorekisterissä näkyvät merkinnät estivät
asunnon saannin. Asunnottomuus teki
työllistymisen usein mahdottomaksi,
päihdekuntoutujien hoitojaksoja asuntoloissa oli jatkettava ja liian suurissa ja
/ tai kalliissa asunnoissa asuvat asiakkaat eivät saaneet vaihdettua asuntoaan heille sopivampaan.
Toimintavuonna järjestettiin yhteistyössä Helsingin kaupungin päihdehuollon jälkikuntoutusyksikön, talous- ja
velkaneuvonan, Helsingin seurakuntayhtymän ja Suojatie ry:n kanssa neljä koulutuspäivää taousohjauksesta. Osallistujina oli päihdetyöntekijöitä,
diakoniatyöntekijöitä, palveluohjaajia
sekä sosiaalityöntekijöitä ja -ohjaajia,
Vuosikertomus 2008
Kalliolan setlementti
yhteensä 68 henkilöä. Palautteen mukaan koulutukset koettiin tarpeellisiksi
ja lisäkoulutusta toivottiin.
Hoitovalmennusprojekti (2005–2007)
Projektissa työskenneltiin hoitoa tarvitsevien, mutta sen ulkopuolella olevien
huumeriippuvaisten kanssa. Hanke tarjosi tukea hoitoon valmentautumiseen
ja toisaalta lääkkeellisistä hoidoista irrottautumiseen. Projektissa kehitettiin
saatujen kokemusten ja huumeiden
käyttäjien hoitoa koskevan tietoaineksen pohjalta hoitovalmennusmalli, jota
voidaan soveltaa huumeriippuvaisten
kanssa työskentelyssä.
Vuoden 2008 alkupuolella viimeisteltiin
projektin loppuraportti, joka julkaistiin
Kalliolan setlementin julkaisusarjassa.
Raportti sisältää toiminnan kuvauksen
ja arvioinnin lisäksi myös projektin toimintamallin esittelyn.
Ikäihmiset ja tietoyhteiskunta
-projekti (2005–2009)
Projektissa on kehitetty toimintamalli, jota soveltamalla voidaan ehkäistä
ikäihmisten syrjäytymistä tietoyhteiskunnasta. Mallin perusajatuksena on
tukea ikäihmisiä hankkimaan tietoteknistä osaamista ja oppimaan sen soveltamista arkielämässä keskinäiseen
tukeen perustuvan vertaisverkoston
avulla. Hankkeessa ikäihmisten ”opettajat” ovat koulutettuja vertaistuutoreita. Toimintamallissa yhdistyy tavoitteellinen ja mielekäs yhdessä toimiminen
sekä sosiaalinen vuorovaikutus ikäihmisten elämänlaatua vahvistavalla tavalla.
Projekti ylläpiti Senioreiden tietotupia
Senioritalo Sandelsissa Töölössä, Pihlajamäen lähiöasemalla ja Itä-Pasilan
asukastalossa. Asiakaskäyntejä yhteensä noin 1 400. Tietotuvissa toteutettiin myös vertaistuki- ja muut koulutukset, puhelinneuvonta ja hoidettiin
kotikäyntiasioinnit. Vertaistukihenkilöille järjestettiin koulutuksia ja opintoretkiä. Senioritalo Sandelsin tietotuvassa
järjestettiin kolme avointa luentotilaisuutta.
Yhdessä ET-lehden kanssa järjestettiin käytettävyystesti kännyköiden soveltuvuudesta ikäihmisille. Ikäihmisille
kohdennettuja tukipalveluita ja oppimismateriaaleja sisältävä Senioriportaali julkaistiin vuonna 2007 ja sen kehittäminen jatkui. Kartoitettiin internetin
yhteisöllisten palvelujen soveltuvuutta seniorikansalaisille ja tehtiin teeman
pohjalta haastatteluja ja tarvekartoituksia. Portaalissa julkaistiin uutisotsikoita yhteistyössä Uuden Suomen kanssa
sekä avattiin blogi, jossa yhteiskunnalliset vaikuttajat kirjoittivat ajankohtaisista vanhustyön aiheista.
Hankkeen pääyhteistyökumppanit olivat Raha-automaattiyhdistys, Microsoft,
Kalliolan kansalaisopisto, Doberman
consulting ja Vanhustyön keskusliitto.
17
18
Vuosikertomus 2008
Kalliolan setlementti
Hankkeessa työskenteli projektivastaava, koordinaattori ja tuntitoiminen kouluttaja. Tämän lisäksi projektissa toimi
18 vapaaehtoista kouluttajaa.
Itä-Pasilan asukastalo -projekti
(2008–2011)
Projekti käynnistyi maaliskuussa, jolloin asukastalo avattiin. Asukastalo on setlementtiarvoihin perustuva,
asukkaiden omaa toimijuutta ja keskinäistä vuorovaikutusta tukeva kohtaamispaikka, kokoontumistila ja toimintapiste. Projekti on Kalliolan setlementin
ja Helsingin kaupungin kumppanuushanke. Kaupunki on Raha-automaattiyhdistyksen ohella toiminnan rahoittaja. Kalliolan Nuoret on yksi asukastalon
toimijoista ja yhteistyötä tehdään myös
muiden Kalliolan toimintojen kanssa.
Asukastalossa on olohuone, tietotupa ja kahvinurkkaus sekä keittiö ja eri
kokoisia ryhmä- / askartelutiloja, joita asukkaat ja järjestöt voivat varata
myös omaan käyttöönsä. Työntekijöitä
on kaksi.
Toimintavuonna asukastalolle luotiin
säännölliset aukioloajat ja toiminnalliset
rakenteet. Tärkeäksi kävijöiden yhteiseksi foorumiksi muodostui asukastaloparlamentti. Kävijämäärien kasvaessa
oli tarpeen työstää yhteistyön ja yhteisten tilojen käytön pelisäännöt. Tiedotustoimintaa on tehty Pasilan Uutisten,
lehtisten ja sosiaali- ja terveyspuolen
virastojen sekä järjestöjen kautta.
Keväällä käynnistyivät ensimmäiset
harrastus- ja vertaistukiryhmät. Vuoden
loppuun mennessä toiminta oli monipuolistunut ja mukaan oli tullut runsaasti eri asukasryhmiä edustavia eriikäisiä Pasilan asukkaita. Ikäihmisten
toimintoja olivat mm. venyttely, muistijumppa, tietotupa ja seniorikahvila.
Lapsille oli tarjolla tukea läksynlukuun
ja Kalliolan Nuorten vetämiä ryhmätoimintoja ja jalkapalloa. Myös olohuone
otettiin käyttöön. Soppapäivät vetivät
väkeä yhteisen aterioinnin pariin. Yhteisissä tapaamisissa syntyi toimintaideoita, esimerkiksi terveyspiste, jossa vapaaehtoisena toimiva terveydenhoitaja
mittaa verenpaineita, antaa neuvontaa,
kuuntelee ja keskustelee. Muitakin toimintoja, kuten bändi, shakkikerho ja
suomenkielen opetus maahanmuuttajille, ikään kuin käveli sisään asukastaloon vapaaehtoistoimijoiden mukana.
Yhteensä vajaan vuoden toiminta-aikana kävijöitä oli noin 5300. Kävijämäärä
ei sisällä Kalliolan Nuorten toimintoja.
Asukastalo oli myös aktiivinen paikallinen toimija ja se on edustettuna eri
foorumeissa ja yhteistyöverkostoissa. Tärkeitä verkostoja ovat EAPN-Fin
– Suomen köyhyyden ja syrjäytymisen
vastainen verkosto, East team aluefoorumi, varhaisen tuen tiimi ja alueellisen
työn työryhmä sekä Pasila-seura.
Kansalaistoiminnan kehittäminen
huumeriippuvaisille -projekti
(2008–2011)
Projektin tarkoituksena on kehittää matalan kynnyksen kohtaamispaikka huumeriippuvaisille, erityisesti heille, jotka
ovat suuntautumassa päihteiden käytöstä irrottautumiseen, hakeutumassa
hoitoon tai siirtymässä pois lääkkeellisistä hoidoista. Toiminta tukee omalta osaltaan asiakkaiden arjessa pärjäämistä ja elämänmuutoksia tärkeänä
osana huumeriippuvaisten hoito- ja tukiverkostoa. Projektissa sovelletaan ja
kehitetään edelleen Hoitovalmennus-
projektissa työstettyä toimintamallia.
Kohtaamispaikkaan kehitetään myös
huumetyön oppimisympäristöä. Projekti
toteutetaan Kalliolan setlementin, A-klinikkasäätiön ja Helsingin Diakonia-ammattikorkeakoulun kumppanuushankkeena. Työntekijöitä hankkeessa on
kaksi.
Toimintavuoden aikana kohtaamispaikalle etsittiin, remontoitiin ja kalustettiin tila, joka avattiin marraskuussa.
Kohtaamispaikka nimettiin Linkiksi ja
projekti sai uudeksi nimekseen Linkki – tukea huumeriippuvaisille. Toinen
työntekijä työskenteli koko vuoden ajan
viikoittain Vinkki-terveysneuvontapisteissä, joissa voidaan saada yhteyksiä
Linkin toiminnasta hyötyviin asiakkaisiin. Asiakkaiden löytäminen ja luottamuksen herättäminen on vaikea tehtävä, mutta vuoden lopulla ensimmäiset
asiakkaat tulivat toiminnan piiriin. Toiminnasta on myös tiedotettu monien
verkostojen kautta. Projektille koottiin
ohjaus- ja johtoryhmä.
Päihdeperhekeskus -projekti
(2006–2009)
Päihdeperhekeskus-projektissa (Perhe elämään -projekti) on kehitetty tukimuotoja, joilla voidaan ennaltaehkäistä päihteiden aiheuttamia haittoja
perheissä. Kehittämistyössä on keskitytty sellaisiin tuen muotoihin, jotka
huomioivat perheen eri jäsenet tarpeineen. Tavoitteena on ollut myös kehittää päihdeperhekeskusmalli, jota voidaan soveltaa autettaessa päihteiden
käytön vuoksi vaikeuksissa olevia perheitä. Verkostoyhteistyönä toteutetun
hankkeen osapuolina ovat Kalliolan
päihdetyö, lastensuojelutyö ja sosiaalinen nuorisotyö. Sisäisten yhteistyöver-
Vuosikertomus 2008
Kalliolan setlementti
Asukastalo on setlementtiarvoihin perustuva, asukkaiden
omaa toimijuutta ja keskinäistä vuorovaikutusta tukeva
kohtaamispaikka, kokoontumistila ja toimintapiste.
kostojen rinnalla kehittämistoimintaan
ovat osallistuneet erilaisissa rooleissa Stakes, Päihdejärjestöjen läheistyön
kehittämisverkosto sekä Helsingin kaupungin lapsiperheiden päihdepalveluiden kehittämishanke. Hankkeessa
on ollut vaihtelevasti yhdestä kahteen
työntekijää.
Projektin puitteissa Stakes on kouluttanut Kalliolan työntekijöitä Toimiva lapsi & perhe -menetelmien käyttöön (Beardsleen perheinterventio,
lapset puheeksi). Toimintavuonna Kalliolan eri toimintayksiköissä tehtiin 42
perheinterventiota. Osassa näistä kokeiltiin sektorirajoja ylittäviä työkäytäntöjä toteuttamalla interventio siten,
että työparit olivat eri toimintayksiköistä tai työaloilta. Craft-valmennuta, joita
on päihteiden käyttäjien läheisille tarkoitettu kognitiivis-behavioraalinen valmennusohjelma, tehtiin 14 kappaletta.
Työmenetelmistä saadut kokemukset
ovat osoittautuneet jo hankkeen alkuvaiheessa niin käyttökelpoisiksi, että
ne on otettu osaksi perhetyötä joihinkin
Kalliolan yksiköihin.
Vertaistukitoiminnan kehittäminen
käynnistettiin perustamalla ohjattu vertaisryhmä päihdeongelmaisten läheisille projektin ja Kalliolan päihdetyön
yhteistyönä. Ryhmäläiset jatkoivat kokoontumisia omana vertaisryhmänään.
Projektin tavoitteena olleen päihdeperhekeskuksen perustaminen käynnistyi syksyllä 2008. Projektissa saatujen
kokemusten ja suunnittelutyön myötä alkuperäinen ajatus oli selkiytynyt ja
osittain muuttunut. Nimi vaihdettiin perheiden kohtaamispaikaksi, mutta edelleen se on tarkoitettu perheille, joilla on
päihteiden käyttöön liittyviä vaikeuksia.
Toiminnassa painotetaan alkuperäis-
tä suunnitelmaa vahvemmin vertaistukea ja kävijöiden omaehtoisen toiminnan mahdollistamista. Tärkeää on
myös helposti saatavilla oleva ammatillinen tuki ja kaikkien perheenjäsenten
tuentarpeiden huomioiminen. Toimintavuonna ehdittiin kunnostaa kohtaamispaikalle tilat Kalliolan setlementtitalon
alakertaan. Samalla käynnistettiin toiminnasta informoiminen monien verkostojen kautta.
alueen asukkaita ja palvelun piirissä
olevia kansalaisia. Kaikkiaan yksiköllä
oli yli 20 eri toiminnallista viranomaisja järjestökumppania. Tämän lisäksi yksikön johtaja toimi Kalliolan edustajana mm. seuraavissa yhteistyöryhmissä:
Päihdehuollon Valtakunnallinen Yhteistyöryhmä, Päihdejärjestöjen yhteistyöryhmä, VAPA, KRITS:n Perheiden tuki
-hanke ja Takuu Säätiön Omille jaloille
-projekti
Kehittäminen
Henkilökunta
Toimintavuonna kehittämistyössä on
keskitytty tuottamaan strategiaa kehittämisyksikölle ja yhtäaikaisesti sen eri
toiminnoille. Yksikön strategiaa työstettiin sekä kehittämispäivillä että yksikön
kokouksissa. Tavoitteena on, että strategioiden valmistuttua asetettujen tavoitteiden toteutumista seurataan säännöllisesti palavereissa, joihin osallistuvat
toiminnan toteuttajat sekä yksikön johtaja ja kehittämissuunnittelija. Säännöllinen, dokumentoitu seuranta käynnistettiin toimintavuoden aikana Askeleessa,
samoin alkaneiden projektien osalta toteutussuunnitelmien täsmentämisvaiheesta lähtien. Seurannan ohella tavoitteeksi asetettiin tiedon keräämiseen
liittyvien asioiden selkeyttäminen: mitä
tietoa ja mitä tarkoituksia varten eri toiminnoista on tarpeen kerätä.
Kehittämisyksikön palveluksessa oli
toimintavuoden aikana 18 työntekijää.
Lisäksi yksikössä oli useita työllistettyjä työntekijöitä, useita työharjoittelijoita
sekä useita kymmeniä opiskelijaharjoittelijoita.
Yhteistyö
Kansalaistoimintaa ja kehittämishankkeita toteutettiin kumppanuuksien avulla, joissa oli mukana Helsingin
ja Espoon sosiaalitoimen työmuotoja,
Espoon työvoiman palvelukeskus, eri
alojen järjestöjä, korkeakouluja sekä
Tiedottaminen
Toiminnoista tiedotettiin Kalliolan internet-sivuilla, erilaisten yhteistyöverkostojen kautta sekä useiden lehtiartikkeleiden, seminaarien ja luentojen avulla.
Talous
Yksikön rahoitus muodostui pääosin
RAY:n toiminta- ja projektiavustuksista.
Lisäksi Helsingin kaupunki myönsi rahoitusta kansalaistoimintaan Pihlajanmäkeen ja Itä-Pasilaan. Yritysrahoitusta saatiin Ikäihmiset ja tietoyhteiskunta
-projektiin Microsoft oyj:tä.
19
20
Vuosikertomus 2008
Kalliolan setlementti
Sovittelutoiminta
Rikosten sovittelua on toteutettu Suomessa vuodesta 1983
lähtien. Sovittelutoiminnan johto, ohjaus ja valvonta kuuluvat
sosiaali- ja terveysministeriölle. Sovittelutoiminnan valtakunnallista ohjausta, seurantaa ja
kehittämistä varten sosiaali- ja
terveysministeriön yhteydessä
toimii valtionneuvoston kolmeksi vuodeksi kerrallaan asettama
rikosasioiden sovittelun neuvottelukunta.
Espoon kihlakunnan alueen sovittelutoimiston toiminnasta vastaa Kalliolan
setlementti. Toimistossa työskenteli neljä päätoimista ja yksi osa-aikainen työntekijä: sovittelujohtaja, kolme
sovittelunohjaajaa ja osa-aikainen toimistotyöntekijä. Yksi työntekijä jäi toimintavuoden aikana äitiyslomalle ja
hänen tilalleen valittiin sijainen. Vapaaehtoissovittelijoita oli noin 50, joista aktiivisesti sovittelussa oli mukana
noin 40. Tämän lisäksi toukokuussa
2008 päättyi ensimmäinen peruskurssi, jolla koulutettiin 16 uutta vapaaehtoissovittelijaa.
Vuoden 2008 talousarvio oli 280.055
euroa. Määrärahat eivät riittäneet sovittelupalveluiden järjestämiseen. Tästä syystä Kalliolan Kannatusyhdistys ry
subventoi toimintaa.
vuonna 2007 sovitteluun ohjautui 178
tapausta ja vuonna 2008 tapauksia oli
340. Yhteistyötahojen kanssa tehtävää
työtä laajennettiin muun muassa markkinointitempauksilla sekä osallistumalla muiden toimijoiden järjestämiin tilaisuuksiin, kuten Espoon kaupungin
järjestämät väkivallattoman viikon messut. Uusia sovittelualoitteita on saatu
Espoon ja Siuntion eri yksiköistä.
Kouluttautuminen ja työnohjaus
Vapaaehtoissovittelijoille järjestettiin
koulutusta kuukausipalavereiden yhteyteen. Näihin tilaisuuksiin on kutsuttu
eri asiantuntijoita luennoimaan. Vapaaehtoissovittelijat ovat myös osallistuneet lääninhallitusten ja muiden sovittelutoimistojen järjestämiin koulutuksiin.
Varsinaista työnohjausta ei vapaaehtoisille järjestetty. Vakituisilla työntekijöillä
sen sijaan oli työnohjaus.
Stakes aloitti laajan lähisuhdeväkivaltakoulutuspaketin, jonka peruskoulutusosioon toimistosta osallistui kolme
työntekijää ja viisi vapaaehtoissovittelijaa. Lähisuhdeväkivaltakoulutus on
kestoltaan noin 1,5 vuotta ja jatkokoulutukseen on alustavasti ilmoittautunut
noin 15 vapaaehtoissovittelijaa. Toimiston henkilökunta on myös aktiivisesti
osallistunut Kalliolan sisäisiin koulutuksiin, kuten tietoturvakoulutukseen, traumakoulutukseen sekä johtajuuskoulutukseen.
Toiminnan painopisteet käytännön
työssä
Tietoa sovittelusta
Sovittelutapausten määrän kasvattaminen oli keskeinen painopistealue.
Toimintavuonna tämä toteutui, sillä
Vuonna 2008 eniten sovittelualoitteita tuli Espoon poliisilta. Toiseksi eniten
aloitteita teki syyttäjä. Espoossa myös
tapahtui valtaosa sovitteluun ohjautuneista rikoksista (74 %). Sovittelusopimusten korvaussummat ovat nousseet
edellisestä toimintavuodesta huomattavasti. Vuonna 2007 toteutunut korvaussumma oli kokonaisuudessaan 19.000
€ ja vuonna 2008 summa oli 73.000 €.
Epäillyistä miehiä oli 84 %. Myös uhreista miehiä oli valtaosa (64 %). Asianomistajat kuuluivat suurimmaksi osaksi
(49 %) työikäisiin eli 30-64-vuotiaisiin.
Epäiltyjen ikäjakauma oli hieman moninaisempi, sillä työikäisiä oli 31 % epäillyistä. 1-14-vuotiaita oli lähes yhtä paljon 25 %.
Vuosikertomus 2008
Kalliolan setlementti
Vammaistyö
Ryhmäkoti Jatko on Kalliolan ylläpitämä vaikeasti liikuntavammaisten asumisyhteisö.Ryhmäkoti tarjoaa ympärivuorokautista
palveluasumista kuudelle vaikeasti liikuntavammaiselle nuorelle aikuiselle. Ympärivuorokautisen kodinomaisen hoidon,
tuen ja ohjaustyön tavoitteena
on tarjota kodissa asuville mielekäs elämä, yhteisöllisyyttä ja
yhdessä olemista.
Vammaispalvelulakiin perustuvaa palveluasumista ostavat Helsinki, Espoo
ja Nurmijärvi. Palveluasumista järjestettäessä vaikeavammaisena pidetään
henkilöä, joka vammansa tai sairautensa vuoksi tarvitsee jatkuvaluonteisesti
toisen henkilön apua päivittäisissä toiminnoista suoriutumisessa, vuorokauden eri aikoina tai muutoin erityisen
runsaasti. Henkilö ei ole kuitenkaan laitoshoidon tarpeessa.
Ryhmäkoti Jatkossa pyritään mahdollisimman kodinomaiseen hoito-, ohjausja tukityöhön. Tavoitteena on mahdollistaa yhteisöllisen ryhmäkodin asukkaille
mielekäs ja turvallinen jokapäiväinen
elämä. Ryhmäkodin tavoitteena on
myös pyrkiä tarjoamaan nuorille aikuisille mahdollisuus tasa-arvoiseen ja
ikäisilleen ominaiseen elämään ehkäisten näin myös syrjäytymistä.
Ryhmäkoti Jatko jatkoi toimintavuonna
oman toimintansa kehittämistä. Tavoitteena on ollut luoda Kalliolan vammaistyön malli profiloituen setlementin vammaistyöksi.
Toimintavuoden keskiössä
Toimintavuoden aikana korostuivat
edelleen asukkaiden lapsuudenkodista muuttoon ja kotiutumistyöhön liittyvät asiat. Samoin korostui nuorten vanhempien kanssa tehtävä yhteistyö ja
vanhempien tukeminen nuoren kotoa
muuttoon liittyvässä prosessissa. Vaikeavammaisuus nostaa esiin monia kysymyksiä nuoren itsenäistymiseen ja
aikuistumiseen liittyvissä asioissa.
Toisen toimintavuoden aikana muokattiin ja kehitettiin toimintaa, jonka avulla voidaan ottaa huomioon asukkaiden
kasvava avun ja hoidon tarve. Haastavaa oli vammaistyöhön liittyvä erilaisten apuvälineiden ja teknisten laitteiden käyttökuntoon saattaminen sekä
niiden käytön opetteleminen.
Vaikeasti vammaisten kanssa tehtävä
työ on haasteellista. Tieto-taidon karttuminen ja perusrutiinien muodostuminen vievät aikaa. Työn fyysinen ja
psyykkinen kuormittavuus on suurta ja kokoaikaista läsnäoloa vaativaa.
Yksi toimintavuoden keskeisistä tavoitteista oli saada yksi kokopäiväinen vakituinen työntekijä lisää vuoden 2009
alussa. Tavoitteen tueksi ryhmäkodissa tehtiin muun muassa viikon työajanseuranta sekä asukkaiden hoidon- ja
avuntarvetta mittaava PAAVO-mitoitus
ja esiteltiin ryhmäkodin toimintaa tutustumiskäyntien ja palavereiden avulla
asukkaiden kotikuntien sosiaalitoimen
edustajille.
Ryhmäkodin perustana oli asukkaille
tarjottava hyvä ja ammattitaitoinen perushoitotyö. Ohjaus- ja tukityöt olivat
oleellinen osa kodin päivittäistä toimintaa. Henkilökunnan tehtävänä oli selvit-
tää ja kehittää yhteistyössä asukkaiden
ja omaisten kanssa asukkaille soveltuvaa mielekästä ja kiinnostavaa päivittäistä toimintaa kodissa ja kodin ulkopuolella. Ryhmäkodista tehtiin käyntejä
muun muassa elokuviin, Linnanmäelle
ja teatteriin.
Ryhmäkodin toiminnassa huomioitiin
asukkaiden puheentuoton ja ymmärtämisen erityisvaikeudet. Henkilökunta perehtyi ja hankki tietoja vaihtoehtokommunikaatioista.
Ryhmäkodin strategiatyö käynnistettiin
yhdessä koko Kalliolan kanssa.
Henkilökunta
Ryhmäkodissa työskenteli vuoden
2008 aikana 10 päätoimista työntekijää. Henkilökuntaan kuuluivat yksikön
esimies, hoitotyön vastaava ja ohjaajat.
Kesälomasijaisina oli kaksi työntekijää.
Osa-aikaisia sijaisia oli melko runsaasti koko kuluneen vuoden ajan. Opiskelijaharjoittelijoita oli kaksi.
Talous
Ryhmäkoti Jatkon talous ja kirjanpito hoidettiin Kalliolan Kannatusyhdistys ry:n tileillä erillisenä pääluokkana.
Ryhmäkodin tuotot koostuivat kuntien
maksamista hoitovuorokausimaksuista
ja erillisvuokrista, nuorten maksamista
vuokrista sekä ateria- ja käyttömaksuista. Helsinki, Espoo ja Nurmijärvi ostivat
yhteensä 2218 hoitovuorokautta.
21
22
Vuosikertomus 2008
Kalliolan setlementti
Ryhmäkoti Jatkossa pyritään mahdollisimman
kodinomaiseen hoito-, ohjaus ja tukityöhön.
Tavoitteena on mahdollistaa yhteisöllisen ryhmäkodin
asukkaille mielekäs ja turvallinen jokapäiväinen elämä.
Yhteistyö
Yövuorojen osalta Ryhmäkoti Jatko teki
yhteistyötä samassa talossa toimivan
Rastinkodin kanssa.
Ryhmäkodissa tehtiin paljon yhteistyötä asukkaiden kotikuntien kanssa. Kotikuntien kanssa tehtiin muun muassa
kuntoutus- ja palvelusuunnitelmia asukkaille sekä hoidettiin toimeentuloon,
apuvälineisiin ja terveydenhoitoon liittyviä asioita. Subjektiivinen oikeus puhetulkkaukseen puhevammaiselle henkilölle toteutui tulkin kautta.
Kela:n kanssa asiointi oli merkittävä osassa ryhmäkodin toiminnassa. Asukkaiden tarvitsemien terapiapalvelujen, kuten
puhe-, fysio-, ratsastus-, toiminta- ja psykoterapioiden, hankinta ja koordinointi olivat kiinteä osa päivittäistä työtä. Nuorten
terveydenhoitoon liittyvät lääkäri- ja sairaalakäynnit toteutti ryhmäkodin henkilökunta. Yhteistyössä kotikuntien ja terapeuttien sekä HUS:in kanssa toteutettiin
apuvälineiden huolto- ja korjaus sekä uusien laitteiden hankinta ja sovitus. Asukkaiden matkojen järjestely ja koordinointi
oli päivittäistä työhön kuuluvaa toimintaa
ja niissä yhteistyökumppaneita olivat useat invataksipalveluja tuottavat yritykset,
kotikunnat sekä Kela.
Ryhmäkodin tavoitteena on ollut liittää
toimintaansa Kalliolan vapaaehtoistyö.
Vapaaehtoisten löytäminen ja sitouttaminen ryhmäkodin toimintaan mukaan
on ollut haasteellista. Vapaaehtoistyö
toteutui ryhmäkodissa vuoden aikana yhden vapaaehtoisen säännöllisinä
käynteinä. Syksyllä käynnistyi ryhmäkodin ja kansalaisopiston yhteishankkeena vammaisten taidekurssi. Kurssi järjestettiin kansalaisopiston tiloissa
joka kolmas viikko. Taidekerhon toteu-
tuminen mahdollistui neljän vapaaehtoisen avustajan avulla.
Koulutus ja työnohjaus
Henkilökunnalle järjestettiin täydennysja lisäkoulutusta vammaistyötaitojen
vahvistamiseksi. Yksilökoulutuksena
yksi työntekijä suoritti trauma- ja kriisityön koulutuksen. Henkilökunta osallistui säännöllisiin ryhmä- ja yksilötyönohjauksiin. Työryhmän kokoontumiset
toteutuivat viikkopalavereiden sekä kehittämispäivien avulla. Yksikön esimies
osallistui Kalliolan Kannatusyhdistyksen järjestämään esimieskoulutukseen
ja aloitti kaksivuotisen johtamistaidon
JET-koulutuksen.
Asukkaat
Ryhmäkodissa asuu kuusi asukasta.
Ikäjakaumaltaan he ovat 20-27-vuotiaita. Ryhmäkodin asukkaista neljä käyttää kommunikointiinsa vaihtoehtokommunikaatiomenetelmää ja kaksi tuottaa
puhetta. Suurin osa asukkaista tarvitsee lähes kaikissa toimissaan hoitoa,
ohjausta ja tukea.
Yksi asukkaista päätti toimintavuoden
aikana peruskouluopinnot. Valmentavaan koulutukseen haki kaksi asukasta onnistumatta kuitenkaan saamaan
opintopaikkaa. Osa asukkaista kävi
päivätoiminnoissa muutamana päivänä
viikossa. Vapaa-ajantoimintoina asukkaat osallistuivat urheilu- ja musiikkitapahtumiin. Ryhmäkodin piha oli kesällä
käytössä päivittäin ulkoilu- ja ruokailupaikkana. Vapaa-ajanviettoa kodissa
olivat myös erilaisten pelien pelaaminen sekä musiikin kuuntelu.
Vuosikertomus 2008
Kalliolan setlementti
Kalliolan Nuoret ry
Kalliolan Nuoret ry on helsin­
kiläinen, poliittisesti ja uskonnollisesti riippumaton vuonna
1974 rekisteröitynyt varhaisnuoriso- ja nuorisoyhdistys, jonka
toiminta-aluetta on pääkaupunkiseutu. Kalliolan Nuoret ry on
osa Kalliolan setlementtiä. Yhdistyksen perustehtävänä on
tukea toimintansa kautta lasten
ja nuorten kasvua yksilönä ja
yhteisön jäsenenä. Painopistealueena on sosiaalinen nuorisotyö, joka pohjautuu setlementtiarvoihin.
Nuorisotyön johtajan katsaus
Vuonna 2008 keskityttiin toimintojen
laajentamiseen ja työmuotojen vakiinnuttamiseen. Sosiaalisen nuorisotyön
kehittämistyö ja arviointi olivat myös
toimintavuoden painopistealueita.
Edellisenä toimintavuonna perustetut
toimet, kehittämissuunnittelija ja taloussihteeri ovat osoittaneet tarpeellisuutensa. Kalliolan Nuoret ry:n johtoryhmän työskentely kehittyi edelleen ja
johtoryhmä aloitti strategiatyöskentelyn. Taloushallinnossa suurin muutos oli
kirjanpidon siirtyminen Kalliolan Nuoret
ry:n taloussihteerin hoidettavaksi.
Taloudellisesti vuosi 2008 oli erityisesti
iltapäivätoiminnan osalta haasteellinen.
Tähän tulisi löytää ratkaisu lähivuosina,
jotta toiminnan jatkuvuus, laatu ja kehittyminen voidaan taata.
Toimintavuoden aikana yhdistys aloitti oman julkaisusarjan, jossa oli vuoden
loppuun mennessä julkaistu useampia
teoksia. Yksi vuoden kohokohta oli Kalliolan Nuoret ry:n järjestämä Meistä on moneksi -seminaari, jossa oli noin 100 osanottajaa. Seminaarissa esiteltiin päättyviä
tai päättyneitä RAY-rahoitteisia hankkeita:
Avara - nuorten osallisuuskeskus, Nuoret
äidit -hanke, Sisters -monikulttuurisen tyttötyön hanke ja Pop In -hanke, joka keskittyy seksuaalista väkivaltaa kohdanneiden tyttöjen yksilö- ja ryhmätukeen sekä
seksuaalikasvatukseen.
Kalliolan Nuoret ry:n toimintamuotoja
olivat Tyttöjen Talo® -naistietoisen tyttötyön keskus, Kivikon kumppanuustalo, iltapäiväkerhotoiminta, lähiöissä
tehtävä sosiaalinen nuorisotyö, nuorten
vapaaehtoistoiminnan keskus, Itä-Pasilan sosiaalisen nuorisotyön hanke sekä
Tyttöjen Tuettu asuminen.
Vuoden 2007 aikana käynnistyneet Tyttöjen tuetun asumisen ja Itä-Pasilan
monikulttuurisen sosiaalisen nuorisotyön hankkeet edistyivät hyvin toimintavuoden aikana. Vuoden 2008 aikana aloitettiin myös Espoon kaupungin
kanssa neuvottelut Espoon Tyttöjen Talon toiminnan käynnistämiseksi.
Kalliolan Nuoret ry:n vahvuus on työntekijöissä, joiden ammattitaito on aidossa kohtaamisessa ja itsenäisessä
työotteessa. Haasteellisista tilanteista
huolimatta työn laatu ja sitoutuminen
setlementtiarvoihin pysyivät korkealla
tasolla. Vuonna 2008 Kalliolan Nuoret
ry:ssä oli 52 työntekijää.
Yhteistyö ja kumppanuus eri toimijoiden
kanssa olivat tärkeitä voimavaroja. Erityisesti Helsinki Teamin kanssa vaikutettiin
päättäjiin muun muassa iltapäivätoiminnan rakenteiden ja rahoituksen parantamiseksi. Kalliolan Nuoret ry oli mukana kehittämässä setlementtinuorisotyötä
Setlementtinuorten liitto ry:n Tyttöjen Talojen koordinointi- ja tutkimushankkeessa.
Henkilökunnan jaksaminen oli kuluvan
vuoden keskeisiä teemoja. Iltapäiväkerhojen ohjaajat ja vaativaa sosiaalista nuorisotyötä tekevät työntekijät ja
hankevastaavat tarvitsevat työnsä tueksi vankat rakenteet ja työnohjauksen. Näihin asioihin panostettiin erityisesti vuoden 2008 aikana.
Hallinto ja talous
Vuosi 2008 oli taloudellisesti katsottuna tasapainoinen vuosi lukuun ottamatta iltapäiväkerhotoiminnan rahoitusta. Kalliolan Nuoret ry:n toimintaa
ovat vuoden 2008 aikana rahoittaneet
RAY, Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskus, sosiaalivirasto, terveyskeskus ja opetusvirasto, Opetusministeriö,
Kulttuurirahasto, TE-keskus, Lions Club
sekä lukuisa määrä muita lahjoittajia.
Kalliolan Nuoret ry:n johtokunta on yhdeksänjäseninen. Johtokunta kokoontui
vuoden 2008 aikana viisi kertaa. Vuosikokous pidettiin maaliskuussa ja syyskokous joulukuussa.
Kehittämistoiminta 2008
Vuoden 2008 kehittämistoiminnassa
keskeistä oli taloudellisen tilanteen vakiinnuttaminen ja organisaation taloudellis-hallinnollisten käytäntöjen kehittäminen. Myös Kalliolan Nuoret ry:n
toimintojen yhteistyötä ja synergiaetuja vahvistettiin muun muassa johtoryhmätyöskentelyn, yhteisten koulutusten
ja tyky-toiminnan kautta. Suuri kehittämishaaste oli Kalliolan Nuorten toiminnan ulkoisen näkyvyyden ja vaikutta-
23
24
Vuosikertomus 2008
Kalliolan setlementti
vuuden lisääminen. Olennaista tässä
on ulkoisen tiedotuksen tehostaminen.
Tätä tehtiinkin vuoden kuluessa uusien
nettisivujen ja esitteiden päivittämisen
myötä. Lisäksi aloitettiin eri toiminnoille tehtävien tiedotus- ja vaikuttavuussuunnitelmien työstäminen.
Vuonna 2008 panostettiin erityisesti laadullisen arvioinnin kehittämiseen. Kuluneen vuoden aikana yhtenäistettiin arviointikäytäntöjä ja luotiin toiminnoille
yhtenäinen arviointirakenne. Lähes kaikissa toiminnoissa otettiin käyttöön muokattu BSC-tuloskortti, jonka juurruttaminen
jatkuu tulevana vuonna. Toimintavuoden
aikana pidettiin kaksi kaikille toiminnoille
yhteistä kehittämispäivää, joissa toisessa teemana oli arvokeskustelu ja toisessa
käsiteltiin arviointikäytäntöjä.
virikkeellinen, toiminnallinen ja turvallinen
iltapäivä aikuisen seurassa. Vuonna 2008
Kalliolan Nuoret ry:llä oli 13 iltapäiväkerhoryhmää eri puolilla Helsinkiä. Kaikissa ryhmissä oli kaksi tai kolme ohjaajaa,
joista yksi oli vastuuohjaaja, jolla on muodollinen pätevyys, muut ovat pääsääntöisesti työllistettyjä tai oppisopimusopiskelijoita. Lisäksi ryhmissä oli opiskelija- tai
työharjoittelijoita, joita oli vuoden 2008 aikana kaikkiaan 19. Toiminnan piirissä oli
yhteensä 443 lasta. Ohjaajia oli yhteensä 46. Helsingin kaupungin opetusvirasto tukee perusopetuslain mukaista iltapäivätoimintaa.
Lähiöissä tehtävä sosiaalinen
nuorisotyö
Iltapäiväkerhotoiminta 2008
Kalliolan Nuoret ry:n ryhmätoiminta jatkui vuoden 2008 aikana sosiaaliviraston rahoittamana.
Kalliolan Nuoret ry:n pienten koululaisten
iltapäivätoiminnan periaatteena on tarjota
Yhteistyökumppaneiden sosiaaliviraston Rudolfin asukaspuiston, Klaarin,
Laajasalon nuorisotalon ja Setlementtinuorten liiton syksyllä 2006 käynnistynyt iltatoiminta jatkui edelleen.
Myös syksyllä 2007 alkaneet Puistolan
ja Pihlajamäen nuorten avoimet illat jatkuivat vuonna 2008. Puistolan Olkkari
toimi päihteettömänä vaihtoehtona perjantai-iltaisin lähinnä vapaaehtoisvoimin. Kivikon kumppanuusnuorisotalolla jatkettiin tyttö- ja poikatyötä.
Kesäkerhotoimintaa tuotettiin Punainen
Sulka -rahoituksella. Kesäkerhot sijaitsivat Puistolassa ja Vuosaaressa. Toiminnan piirissä oli noin 40 lasta.
Tyttöjen Talo®
Tyttöjen Talo® toimii 10–28-vuotiaiden
tyttöjen ja nuorten naisten tukena pääkaupunkiseudulla matalan kynnyksen
periaatteella. Perustehtävänä on tukea tyttöjen ja nuorten naisten kasvua
kohti oman itsensä näköistä naiseutta
Vuosikertomus 2008
Kalliolan setlementti
Kalliolan Nuoret ry:n pienten koululaisten
iltapäivätoiminnan periaatteena on tarjota virikkeellinen,
toiminnallinen ja turvallinen iltapäivä aikuisen seurassa.
naistietoisessa ja yhteisöllisessä ilmapiirissä.
tarjoten yksilö- ja ryhmätukea osana
Tyttöjen Talon perustoimintaa.
Tyttöjen Talo on toiminut vuodesta 2000
alkaen Helsingissä. Tyttöjen Talo on
kumppanuustalo, josta vastaavat Kalliolan Nuoret ry, Setlementtinuorten liitto
ry ja Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskus. Päärahoittajat vuonna 2008
olivat Helsingin kaupunki, RAY sekä
Opetusministeriö. Sosiaalivirasto rahoitti järjestöavustuksen kautta Tyttöjen
Talon erityistuen tyttöryhmiä ja Nuoret
Äidit -projektia. Perustoiminta on pysyvän rahoituksen piirissä.
Sisters-projektin viimeinen toimintavuosi 2008 oli monikulttuurisen tyttötyön
vakiinnuttamisen ja juurruttamisen aikaa. Vuonna 2008 toteutettiin hyväksi havaittuja toimintamalleja ja monikulttuurisen tyttötyön monitasoisuus
korostui entisestään. Projekti on lisännyt monikulttuurisuutta Helsingin Tyttöjen Talolla ja maahanmuuttajataustaiset
tytöt ovat integroituneet talon perustoimintaan.
Tyttöjen Talossa on avoin kahvila, joka
tarjoaa matalan kynnyksen tulla taloon, liittyä toimintaan ja saada tukea.
Avoin toiminta toimii väylänä talon muihin toimintoihin, joita ovat tapahtumat,
harrastusryhmät, vuorovaikutteiset tyttöryhmät, avoimet iltapäiväryhmät ja
yksilöllinen tuki.
Nuoret Äidit -projekti
Yksilöllisesti ja ryhmätoiminnan kautta tuettuja nuoria oli Tyttöjen Talolla vuonna
2008 yhteensä 1090. Näistä ns. suunnitelmallisesti ja pitempikestoisesti tuettuja
tyttöjä ja nuoria naisia oli 376. Käyntikertoja talolla oli 7476 ja talon ulkopuolella
tavoitettuja kontakteja oli 3449. Vuonna
2008 Tyttöjen Talolla oli 73 kävijää enemmän suunnitelmallisen ja pitkäkestoisen
tuen piirissä kuin edellisenä vuonna.
Sisters – Monikulttuurisen tyttötyön projekti
Sisters-projektin tavoitteena on tukea
monikulttuurisia tyttöjä kulttuuristen voimavarojensa tunnistamisessa ja haltuunotossa. Projekti on tukenut monikulttuurisuuden erityiskysymyksissä
RAY:n rahoittama Nuoret äidit -projekti on psykososiaalinen tukimuoto, joka
vastaa asiakaslähtöisesti alle 21-vuotiaiden nuorten äitien erityistarpeisiin.
Projektin tavoitteena on nuorten äitien
äitiyden vahvistaminen raskauden aikana ja sen jälkeen, terveiden perhemallien muodostumisen tukeminen ja
turvallisen lapsuuden takaaminen.
Vuonna 2008 toimintaan osallistui 60–
70 äitiä. Suljettuja ryhmiä oli yhteensä
14 ja avoimia ryhmiä 2. Toiminnan pääpainopiste on selkeästi ryhmätoiminnassa, mutta myös yksilötukea annettiin tarpeen mukaan.
Tyttöjen Talon Seksuaalikasvatus
ja -neuvonta
Tyttöjen Talon seksuaalikasvatus ja
-neuvontapalvelu koostuu useista eri
toimintamuodoista: matalankynnyksen
Pop In -seksuaalineuvontavastaanotto, seksuaalikasvatustuokiot kouluilla,
yksilötyö ja -tuki, tyttöryhmien ohjaa-
minen sekä verkostotyöstä oppilaitosten ja virastojen kanssa. Tavoitteena on
seksuaalisuuteen liittyvien asioiden jäsentäminen, itsensä kuuntelemiseen ja
omiin valintoihin tukeminen, toisen kunnioittaminen sekä keskusteluavun tarjoaminen yksilön tai ryhmän tarpeista lähtien. Rahoittajina ovat Helsingin
kaupungin terveyskeskus sekä RAY.
Vuonna 2008 työmuodossa on kiinnitetty
erityistä huomiota maahanmuuttajanuorten seksuaaliterveyden erityiskysymyksiin. Seksuaalikasvatushanke on osoittanut tarpeellisuutensa julkisen sektorin ja
koulujen antaman terveyskasvatuksen ja
–palvelujen täydentäjänä.
Pop In – Seksuaalisen väkivallan
vastainen hanke
Hankkeen tarkoituksena on ollut vastustaa nuoriin kohdistuvaa seksuaalista kaltoin kohtelua tuomalla asiaa esiin
yhteiskunnassa ja herättämällä keskustelua aiheeseen liittyen. Hankkeen
myötä kehitetty ja tarjottu matalankynnyksen tukimuotoja tytöille, jotka ovat
joutuneet seksuaalisesti kaltoin kohdelluiksi tai muutoin oireilevat seksuaalisuuden osa-alueilla.
Vuosi 2008 oli hankkeen viimeinen vuosi. Painopiste oli seksuaalista väkivaltaa ja kaltoin kohtelua kohdanneiden
tyttöjen ja nuorten naisten yksilö- ja
ryhmämuotoisessa tukemisessa. Vuoden 2008 aikana hankkeessa toteutettiin seitsemän ryhmää, joissa käsiteltiin
joko seksuaalisen väkivallan kokemuksia tai seksuaalisuutta osana itseä.
Ryhmämuotoisesti tuettiin 40 tyttöä tai
nuorta naista ja yksilötuen piirissä oli
21 tyttöä tai nuorta naista. Matalankyn-
25
26
Vuosikertomus 2008
Kalliolan setlementti
Tyttöjen tuettu asuminen aloitti toimintansa kodinomaisissa
tiloissa keväällä 2008. Kaikki viisi tyttöä muuttivat yhteisöön
toukokuun aikana.
nyksen seksuaalineuvontavastaanotto otti tyttöjä vastaan neljänä päivänä
viikossa. Vastaanotto toimii ilman ajanvarausta ja siellä on ollut mahdollisuus
raskaustestiin, klamydiaseulontoihin ja
jälkiehkäisyyn.
Kivikon kumppanuusnuorisotalo
Kivikon kumppanuusnuorisotalo on syksyllä 2000 toimintansa aloittanut kumppanuusnuorisotalo, jossa toteuttajatahoja ovat Kalliolan Nuoret ry ja Helsingin
kaupungin nuorisoasiainkeskus. Setlementtinuorten liitto ry on ollut mukana
tukemassa toiminnan kehittämistä. Toiminnan tavoitteena on edistää alueen
nuorten ja perheiden hyvinvointia.
Vuoden aikana kumppanuustalolla järjestettiin muun muassa yhteistyötä taidekeskus Kiasman kanssa, disko- ja
bändi-iltoja, tanssia, pelikerhoja, futsalia, sählyä, käsityöryhmiä sekä sosiaalista vahvistamista edistävää toimintaa.
Avara – nuorten osallisuuskeskus
Malmin asemalla sijaitseva Nuorten
osallisuuskeskus Avara on kumppanuushanke, jossa ovat mukana Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskus ja
Kalliolan Nuoret ry. Keskuksessa toimii
kolme hanketta: Avaran koulutukset,
nuorten vertaisvalistusohjelma Skarppi ja Pääkaupunkiseudun Nuorten Ääni
-toimitus (NÄT). Osallisuuskeskuksen
visiona on olla nuorten yhteisöllisen
ja demokraattisen toimintakulttuurin
asiantuntija. Avaran toiminnassa mukana olevat nuoret ovat yhteiskunnallisia
vaikuttajia ja saavat aikaan muutoksia
omassa asuin- ja elinympäristössään.
Itä-Pasilan monikulttuurinen
sosiaalisen nuorisotyön hanke
RAY:n rahoittaman Itä-Pasila-hankkeen
tavoitteena on kohdata alueen riskiolosuhteissa eläviä lapsia ja nuoria sekä
vahvistaa heitä kokonaisvaltaisesti. Hankkeen tilat ovat Itä-Pasilan Asukastalossa. Pääteemoja ovat lasten ja
nuorten osallisuus, toiminnallisuus, sukupuolisensitiivisyys, vuorovaikutuksellisuus ja sosiaalinen vahvistaminen.
Asiakkaita ovat alueen lapset ja nuoret.
Menetelminä hankkeessa on käytetty
ohjattuja vertaistuellisia tyttö- ja poikaryhmiä, avoimia iltoja, teemapäiviä, tapahtumia, retkiä ja leirejä sekä joitakin
yksilötapaamisia.
Tyttöjen tuettu asuminen
Tyttöjen tuetun asumisen hanke on
suunnattu 17–21-vuotiaille nuorille naisille. Asumismuotona on asumisyhteisö, joka sijaitsee vuokra-asunnossa.
Tuetun asumisen malli on tarkoitettu tytöille, jotka sosiaalisista syistä tarvitsevat tukea itsenäistymiseen. Hankkeella
on RAY:n rahoitus vuosille 2007–2010.
Tyttöjen tuettu asuminen aloitti toimintansa kodinomaisissa tiloissa keväällä
2008. Kaikki viisi tyttöä muuttivat yhteisöön toukokuun aikana. Asiakasohjaus
ja valinta tapahtuvat yhteistyössä Helsingin sosiaaliviraston lastensuojelun
kanssa. Tyttöjen muutettua yhteisöön
kesän alussa 2008 alkoi kotiutuminen
ja yhteisön muodostuminen.
Vuosikertomus 2008
Kalliolan setlementti
Kalliolan Senioripalvelusäätiö
Kalliolan Senioripalvelusäätiön toiminta jatkui Kuntokeidas Sandelsissa, osoitteessa
Välskärinkatu 4, Helsinki. Tämän lisäksi säätiö toteutti yhteistyössä Helsingin kaupungin
sosiaaliviraston kanssa useita
erilaisia ikäihmisille suunnattuja
tapahtumia ja tasapainoryhmiä
lähialueen palvelutaloissa.
Tilikauden aikana säätiön omana toimintana toteutettiin 702 allasvoimisteluryhmää (vuonna 2007 ryhmiä oli 683)
625 kuntosaliryhmää (640) ja 242 muuta liikuntaryhmää (230).
Asiakaskäyntejä näissä ryhmissä oli
yhteensä 11 290 (11 398). Ulkopuolisten järjestäminä ryhminä toteutettiin
528 allasvoimisteluryhmää (498), 30
kuntosaliryhmää (39) ja 198 muuta liikuntaryhmää (270). Kuntokeidas Sandelsin kevätkausi alkoi 7.1. ja syyslu-
kukausi loppui 19.12. Toimitilat pidettiin
suljettuina 20.6.–3.8. välisen ajan.
Tilikauden aikana palvelumaksuja kertyi 134 737,03 euroa (vuonna 2007
maksuja kertyi 128 931,40 euroa). Raha-automaattiyhdistykseltä saatiin
avustusta 30 000 euroa Ryhmästä terveyttä ja iloa -terveysliikuntahankkeeseen. Tämän lisäksi avustusta saatiin
Helsingin kaupungilta 7 600 euroa. Tulostavoitteeksi asetettu +–0 -taso saavutettiin ylijäämän ollessa +1 640,94
euroa (vuonna 2007 ylijäämä oli +12
945,80 euroa).
Kalliolan Senioripalvelusäätiön valtuuskunnan puheenjohtajana toimi Rakel
Hiltunen ja varapuheenjohtajana Jorma Haapamäki. Muina jäseninä olivat
Pekka Häyhä, Jouko Kalliomaa, Pentti Järvinen, Ilona Maaperä, Kirsti Nieminen, Tuija Lankinen, Matti Rajamäki,
Kirsi Ala-Jaakkola ja Anneli Taimio. Valtuuskunnan jäsen Hannu Juutinen menehtyi kesäkuussa 2008 ja hänen jäljel-
lä olevalle kaudelle valittiin Timo Laine.
Valtuuskunnan kevätkokous pidettiin
19.5.2008 ja syyskokous 1.12.2008.
Säätiön hallituksen puheenjohtajana
toimi Pekka Korhonen ja varapuheenjohtajana Marja-Riitta Mäkinen, muina
jäseninä Päivi Schulz, Pirkko Ruuskanen-Parrukoski, Terttu Olin ja Markku
Lakkala. Hallitus piti toimintavuonna
neljä kokousta. Senioripalvelusäätiön
toiminnanjohtajana toimi Kalliolan Kannatusyhdistyks ry:n toiminnanjohtaja Timo Lemmetyinen. Tilintarkastajina toimivat Tom Sandell KHT, JHTT ja
Timo Nummi KHT.
27
28
Vuosikertomus 2008
Kalliolan setlementti
Yhteystiedot
Kalliolan Kannatusyhdistys ry
Avo- ja jatkohoitoyksikkö
Sturenkatu 11
00510 Helsinki
Puhelin (09) 7701 2310
Faksi (09) 7701 2333
Sähköposti [email protected]
Mäkelänkatu 50 C
00530 Helsinki
Puhelin (09) 7701 2467
»» Avomylly, puhelin 040 512 3870
»» Avokisko, puhelin 040 709 4565
»» Kiskon jatko- ja perhehoitoyksikkö
puhelin 040 549 8686
Sähköposti [email protected]
KANSALAISOPISTOTYÖ
Kalliolan kansalaisopisto
Kuvernöörintien jatkohoitoyksikkö
Sturenkatu 11
00510 Helsinki
Puhelin (09) 7701 2310
Faksi (09) 7701 2333
Sähköposti [email protected]
Kuvernöörintie 11
00840 Helsinki
Puhelin 040 751 6739
Sähköposti [email protected]
Päiväosasto
Ilmeentie 3
02140 Espoo
Puhelin (09) 7701 2339
Faksi (09) 2957 0010
Kilon nuorisokoti
Nuijamäki 6 C 23
02630 Espoo
Puhelin (09) 770 12530
Faksi (09) 770 12533
Matarin nuorisokoti
LASTENSUOJELUTYÖ
Rekolantie 81
01400 Vantaa
Puhelin (09) 770 12521
Faksi (09) 876 3876
Alppikylän nuorisokoti
Mäkelänkadun nuorisokoti
Mäkelänkatu 50 A
00510 Helsinki
Puhelin (09) 770 12484
Faksi (09) 321 4250
Mäkelänkatu 50 B
00510 Helsinki
Puhelin (09) 770 12122
Faksi (09) 752 2007
Kalliolan nuorisokoti
Mäkirinteen nuorisokoti
Sturenkatu 11 A 3
00510 Helsinki
Puhelin (09) 770 12331
Faksi (09) 770 12335
Kylä-Katilantie 43
05950 Hyvinkää
Puhelin 0400 410814
Faksi (019) 455 422
KEHITTÄMISTYÖ
Kalliolan Kehittämisyksikkö
Sturenkatu 11
00510 Helsinki
Sähköposti [email protected]
PÄIHDETYÖ
Kalliolan Nurmijärven klinikka
Vantalantie 86
05450 Nukari
Puhelin (09) 7701 2410
Faksi (09) 5479 0027
Sähköposti [email protected]
Kalliolan Kiskon klinikka
Melkkarmaantie 11
25470 Kisko
Puhelin (02) 739 2200
Faksi (02) 739 2805
Sähköposti [email protected]
Kalliolan vastaanottokoti
Ilmeentie 3
02140 Espoo
Puhelin (09) 770 12338
Faksi (09) 2957 0010
Tehostettu perhetyö
Ilmeentie 3
02140 Espoo
Puhelin 09 7701 2339
Faksi (09) 2957 0010
VAMMAISTYÖ
Ryhmäkoti Jatko
Eliel Saarisen tie 15
00400 Helsinki
Puhelin (09) 7701 2582
Faksi (09) 770 12581
Vuosikertomus 2008
Kalliolan setlementti
SOVITTELUTOIMINTA
Espoon sovittelutoimisto
Sinikalliontie 10
02630 Espoo
Puhelin (09) 12490
Faksi (09) 584 00905
Sähköposti [email protected]
NUORISOTYÖ
Kalliolan Nuoret ry
Toinen linja 3
00530 Helsinki
Puhelin (09) 7701 2345
Sähköposti [email protected]
SENIORITYÖ
Kalliolan Senioripalvelusäätiö/
Kuntokeidas Sandels
Välskärinkatu 4 B
00260 Helsinki
Puhelin (09) 4368 8070
Sähköposti [email protected]
Kiinteistö Oy Helsingin Kalliola
Sturenkatu 11
00510 Helsinki
Puhelin (09) 7701 2301
Faksi (09) 7701 2333
29