Ryhmäkoti Jatko

OMAVALVONTASUUNNITELMA 2012
- päivitys 24.10.2014
1. Palvelun tuottajaa koskevat tiedot
Palvelun tuottaja:
Kalliolan Kannatusyhdistys ry
Palveluntuottajan Y-tunnus:
0116577-1
Toimipaikka:
Vammaistenpalvelut
Ryhmäkoti Jatko
Eliel Saarisen tie 15 A 1
00400 Helsinki
puh. 046 – 851 2460 tai 0400 – 277 135
fax: 09 - 458 7418
Lupa ryhmäkodin toimintaan on myönnetty: 1.12.2006
Kunnan päätös luvan vastaanottamisesta ja kaupungin tarkastus: 1.12.2006
Ympäristöviranomaisen lupatarkastus: 28.11.2012
Palvelujen vastuuhenkilö:
Marjukka Liikala
Eliel Saarisen tie 15 A 1
00400 Helsinki
Puh. 046 - 851 2460
[email protected]
Asiakasrekisteristä vastaava henkilö:
Marjukka Liikala
Eliel Saarisen tie 15 A 1
00400 Helsinki
Omavalvonnasta vastaavan organisaation johdon edustaja:
Timo Lemmetyinen, toiminnanjohtaja
Kari Ollila, työalajohtaja
Omavalvonnan vastuuhenkilö:
Marjukka Liikala
ryhmäkodin johtaja
Omavalvonnan päivittämissuunnitelma:
Omavalvontasuunnitelma päivitetään vuosittain sekä tarvittaessa
1
2. Toiminta-ajatus, arvot ja toimintaperiaatteet
Ryhmäkoti Jatko tarjoaa yhteisöllistä ympärivuorokautista palveluasumista kuudelle vaikeasti liikuntavammaiselle asukkaalle. Palveluasumista järjestettäessä vaikeavammaisena
pidetään henkilöä, joka vammansa tai sairautensa vuoksi tarvitsee jatkuvaluontoisesti toisen henkilön apua päivittäisistä toiminnoista suoriutumisessa, vuorokauden eri aikoina tai
muutoin erityisen runsaasti ja joka ei ole kuitenkaan laitoshoidon tarpeessa.
Ryhmäkoti Jatko kuuluu Lastensuojelu- ja vammaistyöalan kokonaisuuteen. Työaloilla on
yhteinen työalajohtaja.
Ryhmäkoti Jatkon toimintaa ohjaavat arvot
 luottamus yhteisössä oleviin voimavaroihin
 erilaisuuden tiedostaminen rikkaudeksi ja mahdollisuudeksi
 lähimmäisenrakkaus
Ryhmäkoti Jatkon toimintaperiaatteet
Ryhmäkodin tavoitteena on tarjota pysyvä koti siellä asuville vaikeasti liikuntavammaisille
henkilöille. Ympärivuorokautisen kodinomaisen kuntouttavan hoito-, tuki- ja ohjaustyön
keinoin mahdollistetaan kodissa asuville mielekäs ja merkityksellinen elämä. Ryhmäkodin
asukkaat muodostavat yhdessä yhteisöllisen kodin, jossa osa tavallista arkea on yhteisöllisyys asukkaiden ja työntekijöiden kesken sekä yhteistyö samassa talossa toimivan kehitysvammaisten asumisyksikön Rastinkodin kanssa.
Tavoitteena on tarjota asukkaille mahdollisuus tasa-arvoiseen elämään ja ehkäistä vaikeasti vammaisten ihmisten syrjäytymistä. Ryhmäkodin asukkailleen tarjoama ympärivuorokautinen hoito -, ohjaus - ja tuki on heille välttämätöntä, koska he tarvitsevat sitä laajaalaisen ja vaikea-asteisen vammansa vuoksi. Toiminnan suunnittelua ja toteuttamista ohjaavat asukkaiden omat toiveet ja tarpeet. Päivittäinen asukkaiden kanssa tehtävä työ tehdään suunnitelmallisesti, huomioiden erilaiset muuttuvat tilanteet ja olosuhteet työhön kiinteästi kuuluvana osana. Toiminnan suunnittelussa huomioidaan myös henkilökunnan voimavarat.
Kaikkina vuorokauden aikoina, laaja-alaisesta hoidon-, ohjauksen- ja tuentarpeesta johtuen, päävastuu toiminnan suunnittelussa ja toteutumisessa yhteistyössä asukkaiden kanssa on ryhmäkodin työntekijöillä. Asukkaiden itsemääräämisoikeuden kunnioittaminen suhteessa ammattihenkilökunnan vastuuseen ja velvollisuuteen osallistua heidän elämäänsä
ja päätöksiinsä, on päivittäiseen työhön liittyvän pohdinnan ja tasapainottelun asia.
Ryhmäkodissa tehtävän työn yksi perustavoitteista on asukkaiden turvallisuuden ja hyvinvoinnin takaaminen. Työn kulmakivenä on hyvä kuntouttava ja ihmistä kunnioittava perushoitotyö, kuten esimerkiksi hygienia, asentohoidot ja ruokailut. Läsnäolo, ohjaus - ja
tukityö on myös oleellinen ja kiinteä osa kodin päivittäistä toimintaa. Esteettinen ympäristö
on ihmisen yksi hyvinvoinnin lähde. Se on huomioitu ryhmäkodin arjessa.
Henkilökunnan tehtävänä on selvittää ja kehittää yhteistyössä asukkaiden kanssa heille
soveltuvaa ja merkityksellistä sekä iloa elämään antavaa päivittäistä toimintaa kodissa ja
kodin ulkopuolella.
2
Ryhmäkodissa kokoontuu n. kerran kuussa Juttukerho, jossa asukkaat, puhetulkit ja henkilökunta yhdessä keskustelevat asukkaiden aloitteista tulevista aiheista. Kerran kuussa
ryhmäkodissa kokoontuu vaikeasti vammaisten henkilöiden taidekerho yhteistyössä Kalliolan Kansalaisopiston ja Kalliolan vapaaehtoistyön kanssa. Torstaisin iltaisin Toimintatorstai- tuokioissa kaikki asukkaat ja työvuorossa oleva henkilökunta tekevät yhdessä asukkaiden toiveiden mukaista asioita ja virkistystoimintaa. Joka kuudes viikko Toimintatorstain
ohjelmassa on yhteisökokous, jossa käsitellään ryhmäkodin asioita asukkaiden ja työntekijöiden välisen keskustelun avulla. Ryhmäkodin ulkopuolisten päivätoimintamahdollisuuksien etsiminen ja kehittäminen toteutetaan yhdessä asukkaiden läheisten ja kotikuntien sosiaalitoimen kanssa. Asukkaat osallistuvat yksilöllisin päätöksin muuna muassa CP-liiton ja
Validian päivätoimintoihin.
Asukkaiden vaikea vammaisuus ja vammaisuuden mukanaan tuomien liitännäissairauksien kuten perusvamman vaikeutuminen iän mukana, tuo kodissa tehtävään työhön vuosittain lisää haasteita ammatilliseen osaamiseen ja jaksamiseen. Ryhmäkodissa tehtävä työ
etsii jatkuvasti uusia, erilaisia ratkaisuja asukkaiden hyvinvoinnin edistämiseksi ja ylläpitämiseksi.
Asukkaiden puheentuoton ja puheen ymmärtämisen erityisvaikeudet ovat ryhmäkodin arkea. Kommunikointi ja kuulluksi tuleminen on kaikkien ihmisten perusoikeus. Kommunikaatiomenetelmien kehittyessä ryhmäkodissa perehdytään niiden käyttöön mahdollisimman hyvin hankkimalla tietoa ja taitoa vaihtoehtokommunikaatioista. Ryhmäkodissa tehdään kiinteää yhteistyötä asukkaiden puheterapeuttien ja puhetulkkien kanssa.
Syntymästään saakka vaikeasti vammaisten henkilöiden itsenäistyminen ja oman elämänsä haltijaksi pääseminen vaatii erityistukea ja ohjausta. Itsenäistymiseen ja aikuistumiseen
liittyen vaikeavammaisuus nostaa esiin monia kysymyksiä. Toiminnassa huomiodaan
myös asukkaiden psyykkinen hyvinvointi.
Henkilökunnalta vaaditaan osaamista asukkaiden tarpeisiin liittyvän tekniikan ja apuvälineiden huollossa, uusinnassa, testaamisessa sekä käyttökuntoon saattamisessa, jotta
toimisivat asukkaiden hyvinvointia tukien. Apuvälinetyö on merkittävä osa ryhmäkodin jokapäiväistä arjentyötä.
Kansalaisjärjestön toiminta yhteiskunnallisena vaikuttajana vaikeasti vammaisten
ihmisten asumispalvelujen tuottajana
Kansalaisjärjestön yksi perustehtävä on yhteiskunnallinen vaikuttaminen. Vaikeasti vammaisten ryhmäkodin ylläpitäjänä Kalliolan ja ryhmäkodin yhtenä tehtävänä on vaikuttaa ja
nostaa esiin vaikeasti vammaisten henkilöiden elämään liittyviä erityiskysymyksiä. Erilaisia
vaikuttamisen kanavia ovat muun muassa erilaiset yhteistyötahot, kotikunnat ja vammaisjärjestöt sekä Kalliolan järjestötoiminnasta saatujen kokemusten ja verkostojen hyödyntäminen.
3. Toimitilat
Ryhmäkodin tilat
Ryhmäkoti Jatko sijaitsee S - Asunnot Oy:n kerrostalon ensimmäisessä kerroksessa Pohjois-Haagassa. Tilat on suunniteltu vaikeavammaisten henkilöiden ryhmäkodin käyttöön ja
ne ovat asukkaiden käyttämien tilojen osalta esteettömät.
3
Kaikilla asukkailla on omat huoneet ja kylpyhuoneet sekä jyvitetty osuus yhteisistä tiloista.
Yhteisiä tiloja ovat olohuone, keittiö-ruokailutila, pesutupa, sauna, apuvälineiden säilytystila sekä inva- wc, joka on varattu vieraiden käyttöön. Tilojen suunnittelussa on huomioitu
pyörätuolien käytön vaatimat tilan tarpeet siten, että ruokailu ja yhdessä oleminen on
mahdollista kodin yhteisissä tiloissa.
Asukkaiden omat huoneet
Asukkaiden omien huoneiden ja kylpyhuoneiden koot ovat 23 – 22.5 m2. Asukkaiden jyvitetyt asuinneliöt ovat 54,68 m2 ja 55,18 m2. Asukkaiden huoneissa on vaihteella toimivat
kattonosturit, joiden käyttö esteettömästi on mahdollista asukkaan kaikissa yksityisissä
tiloissa. Asukkaiden omat huoneet ovat asukkaiden omien toiveiden mukaisesti sisustettu.
Asukkaat ovat sisustaneet huoneensa läheistensä kanssa. Huoneiden sisustuksessa on
huomioitu myös mahdollisimman hyvin myös ergonomiset tekijät. Ryhmäkodin henkilökunnan vastuulla on huolehtia asukkaiden huoneiden ja yhteisten tilojen viihtyvyydestä,
siisteydestä sekä esteettisyydestä yhteistyössä asukkaiden ja heidän läheisten kanssa.
4. Henkilöstö
Kalliolan henkilöstöstrategia
Kalliolassa on hyväksytty henkilöstöstrategia 2011 - 2015, joka kattaa keskeiset henkilöstöasioiden kehittämiskohteet kuten johtaminen ja esimiestyö, työhyvinvoinnin edistäminen,
sisäisen osaamisen hyödyntäminen, henkilöstön osaamisen kehittäminen ja rekrytointi.
Ryhmäkodin henkilöstön kelpoisuus, rakenne ja mitoitus
Ryhmäkodissa työskentelee moniammatillinen työryhmä. Työryhmässä on kahdeksan ohjaajaa, kaksi sairaanhoitajaa ja ryhmäkodin johtaja. Öisin työssä on yksi ohjaajista. Öisin
yhteistyötä tehdään naapurissa olevan kehitysvammaisten ryhmäkoti Rastinkodin kanssa.
Ohjaajilla on vaadittava sosiaali- ja terveysalan toisen asteen tutkinto tai opisto- tai amk tutkinto. Sijaisiksi palkataan ensisijaisesti sosiaali- ja terveysalan koulutuksen saaneita
työntekijöitä tai alan opiskelijoita.
Työntekijät toimittavat todistukset kelpoisuudestaan työsuhteen alkaessa. Toimitettavia
todistuksia ovat koulutodistukset, työtodistukset, hygieniapassi ja ensiapukoulutustodistus.
Rikostaustan selvittämiseksi pyydetään myös todistus.
Työsuhteen alkaessa työntekijät ohjataan työterveydenhuollon työhöntulotarkastukseen.
Terveystarkastukseen liittyy myös huumetesti ja salmonellanäyte.
Kalliolan tasa-arvosuunnitelmassa on kuvattu rekrytoinnin keskeiset periaatteet: tasa-arvo
työhönotossa, työpaikkailmoittelu, valintakriteerit ja – menettelyt.
Henkilöstön rakenne vastaa asukkaiden vaikeavammaisuudesta nousevia tarpeita. Vaikeasti vammaisten asukkaiden päivittäinen hoito- ja ohjaustyössä korostuu hyvän perushoidon osaaminen ja sosiaaliohjauksen sekä hoitotyön erityisosaamisen tarve.
Aamuvuoroissa on kaksi – kolme työntekijää. Iltavuoroissa on kolme työntekijää. Öisin on
yksi työntekijä, joka tekee tarvittaessa yhteistyötä naapurissa olevan Rastinkodin työntekijän kanssa. Sairaanhoitajat ovat pääsääntöisesti arkiaamuisin tai iltavuoroissa sekä työ-
4
vuorojen mukaisesti viikonloppuisin. Ryhmäkodin johtaja on työssä arkisin. Ryhmäkodin
johtajan esimies on työalajohtaja.
Ryhmäkodin asukkailla on henkilökohtaisia avustajia vapaa-ajalle sekä päivätoimintaan.
Avustajien palkkaus tulee kotikuntien henkilökohtaisilla päätöksillä. Ryhmäkodin henkilökunta perehdyttää yhteistyössä asukkaan ja läheisten kanssa uudet avustaja asukkaan
asioihin. Perehdyttäminen vaatii yleensä 2 – 3 perehdytystapaamista ryhmäkodissa, ennen kuin he voivat avustaa asukasta ryhmäkodin ulkopuolella.
Henkilöstön koulutus
Henkilöstön vuosittainen koulutusohjelma tehdään esisijaisesti asukkaiden kanssa tehtävästä arjen työstä nousevista koulutustarpeita ja lain määräämien velvoitteiden mukaisesti.
Henkilökunta osallistuu mahdollisuuksien mukaan vammaistyön- ja sosiaali- ja terveysalojen koulutuspäiville sekä Kalliolan henkilökunnalle järjestettävään yhteiseen koulutukseen.
Konsultointiin ja koulutukseen käytetään tarvittaessa ulkopuolisia asiantuntijoita, kuten
esim. työterveyshuollon fysioterapeutti, puheterapeutti, neurologisiin sairauksiin perehtynyt
lääkäri ja haavahoitaja sekä infektioilta suojautumiseen ja aseptiikkaan erikoistunut hygieniahoitaja.
Apuvälinetyö on merkittävä osa päivittäistä työtä ryhmäkodissa. Apuvälineiden turvallisuuteen ja käyttöön henkilökunta saa ohjausta ja koulutusta erilaisten yhteistyötahojen avulla.
Kaikki työntekijät ovat vastuussa apuvälineiden tarkoituksen mukaisesta ja turvallisesta
käytöstä. Ryhmäkodissa on määritelty yhden ohjaajan erityistehtäväksi apuvälineasiat.
Henkilökunta saa koulutusta mm. lääkehoitoon, vaihtoehtokommunikaatio menetelmiin
sekä ensiapu ja palo- ja pelastuskoulutukseen sekä asukkaiden siirtämiseen ja nostamiseen. Henkilökunnan koulutustavoitteissa huomioidaan myös uudet asiakastyöstä esiin
nousevat tarpeet. Kaikkiaan koulutustarvetta määrittelee ensisijaisesti asukkaiden tarpeista nousevat asiat. Koulutustavoitteita määritellään myös työntekijäkohtaisesti mm. kehityskeskustelujen avulla.
Ryhmäkodin työntekijöiden yhteiset työryhmäpäivät pidetään kaksi -neljä kertaa toimintavuoden aikana. Työryhmäpäivien ohjelmaan sisältyy myös koulutuksellinen osio.
Perehdytyskansion valmistaminen on vuoden 2015 tavoitteita.
Henkilöstön hyvinvointi
Henkilöstön työkyvyn ja terveyden ylläpitämiseksi Kalliolassa on koko henkilökuntaa koskevat toimintaohjeet.
Työkyvyn tukemisen toimintamalli otettiin käyttöön loppuvuodesta 2011. Mallissa on kuvattu mm. sairauspoissaolojen hallinnan menettely ja yhteistyö työterveyshuollon kanssa.
.
Työhyvinvoinnin edistäminen kuuluu mm. työsuojelutoimikunnan tehtäviin. Työssä jaksaminen on otettu huomioon sekä työterveyshuollon toimintasuunnitelmassa että työsuojelun
toimintaohjelmassa ja terveydenhuollon toimintasuunnitelma. Työterveyshuolto on järjestetty sopimuksin Diacorin ja Mehiläisen kanssa.
5
Työhyvinvointikysely toteutetaan noin kolmen vuoden välein. Koko Kalliolan henkilöstön
työhyvinvoinnin ja vuorovaikutuksen parantamiseen tähdännyt hanke, Dialogista virtaa,
toteutettiin vuosina 2010 - 2011.
Kehityskeskustelut käydään oman esimiehen kanssa sovittuina aikoina, yleensä yksi –
kaksi kertaa vuodessa. Kehityskeskustelun menetelmällisenä apuvälineenä käytetään
Varman Evita - Peiliä. Ryhmäkodin koko työryhmän yhteinen työnohjaus toteutuu noin 10
kertaa vuodessa. Ryhmäkodin johtajalla on myös oma esimiestyötä tukeva työnohjaus.
Työhyvinvoinnin tukemiseksi henkilökunnalle jaetaan vuosittain Smartumin liikunta - ja
kulttuuriseteleitä virkistymistä varten. Ryhmäkodin henkilöstö osallistuu Kalliolan yhteiseen
virkistyspäivään mahdollisuuksien mukaan. Ryhmäkodin oma virkistyspäivä on liitetty työryhmäpäivien yhteyteen.
Ryhmäkodin henkilökunnalla on keskiviikkoisin viikkopalaveri. Viikkopalavereissa käsitellään tiedotusasiat ja ryhmäkotiin toimintaan liittyvät asiat. Palaverista tehdään muistiot,
jotka ovat kaikkien työntekijöiden luettavissa. Viikkopalaverin tavoitteena on tiedonkulun
lisäksi kehittää vuoropuhelua työntekijöiden kesken sekä pohtia yhdessä työstä nousevia
asioita.
Työturvallisuus
Työturvallisuus on huomioitu ryhmäkodin mm. lattiamateriaalien valinnoissa. Tapaturmien
ehkäisemiseen henkilökunta perehdytetään ja vastuutetaan huolehtimaan ryhmäkodin tilojen ja tavaroiden sekä apuvälineiden omilla säilytyspaikoilla pitämiseen. Apuvälineet ja
laitteet huolletaan ja pidetään puhtaina. Henkilökunta perehdytetään huoltoon liittyviin toimenpiteisiin ja yhteistyötahoihin. Henkilöstön ammatillista osaamista ja vastuuta on myös
huomioida tarvittavat huollot ja vaaratilanteet. Koko Kalliolassa on käytössä Uhka-, väkivalta – ja vaaratilanne raportointi järjestelmä, johon kirjataan myös ns. vähältä piti- tilanteet. Raportit käsitellään työsuojelutoimikunnassa.
Työergonomiaa käsitellään normaalina työhön oleellisesti liittyvänä osatekijänä ja henkilökuntaa ohjataan ja kannustetaan miettimään työergonomiaan liittyviä asioita ja tuomaan
parannusehdotuksia yhteiseen keskusteluun. Työterveyden huollon fysioterapeutti käy
ryhmäkodissa noin kahden vuoden välein ohjaamassa muun muassa siirroissa ja nostoissa.
5. Asiakkuus
Palveluasuminen
Ryhmäkodin palveluasumista ostavat pääkaupunkiseudun kunnat. Asukkaille tehdään hoito- ja palvelusuunnitelmat yhteistyössä asukkaan, läheisten, sosiaalityöntekijän ja muiden
tarvittavien yhteistyötahojen kanssa. Suunnitelmat päivitetään joko tarvittaessa tai sovitusti
määräajoin. Asukkaiden vuorokautinen hoidon ja palveluntarve on noin 15 – 20 tuntia ja he
tarvitsevat aina henkilökunnan läsnäoloa.
Asukkailla on omat edunvalvojat, joko läheinen tai yleinen edunvalvoja.
6
Asukkaiden kustannukset
Asukkaat maksavat palveluasumiseen liittyen ruuasta sekä perusmaksun. Ruoka - ja perusmaksun määrittelee Helsingin kaupungin sosiaalilautakunta, jota ohjetta on käytetään
myös muiden kotikuntien asukkaille.
Ruokamaksuissa huomioidaan koko- ja osapäiväiset poissaolot.
Asukas maksaa itse mm. omat vaatteensa, hygieniatuotteet ja muut asiat joita henkilökohtaiseen elämäänsä tarvitsee.
Asukkaiden käteisvarojen hoito
Asukkaiden päivittäinen käteisvarojen hoito ja kirjanpito kuuluu ryhmäkodin perustyöhön.
Kirjanpidossa noudatetaan Helsingin kaupungin ja Kalliolan tilintarkastajien ohjeita. Asukkailla on omat kassakirjapidot. Kassakirjapito toimitetaan vuosittain edunvalvojille. Käteiskirjanpito ja kuitit säilytetään kymmenen vuotta lukittavan toimiston lukittavassa kaapissa.
6. Asukkaiden terveyden- ja sairaanhoito
Kotikuntien kautta saatavat terveydenhoitopalvelut
Kunnilla on kokonaisvastuu ryhmäkodin asukkaiden terveydenhoidosta. Ryhmäkodissa
asuu neljän kunnan asukkaita ja kuntien toteuttamistahot ovat yksilöllisiä. Helsingin asukkaat saavat terveydenhoitopalvelut kotihoidon, terveyskeskuksen ja kotisairaalan kautta
sekä kehitysvammapoliklinikan toimesta. Muiden kuntien asukkailla on joko kunnan ostamana palvelut yksityiseltä lääkäri, terveysasemalta tai kotisairaalasta ja kehitysvammapoliklinikan kautta. Tarvittaessa asukkaat käyttävät myös yksityislääkärin palveluja niin halutessaan, vastaten itse kustannuksista.
Suunterveydenhoitoon liittyvät palvelut asukkailla ovat joko yksityishammaslääkärissä
käynnein, terveyskeskuksen hammashoidosta tai erityistarpeiden mukaan esim. kuntien
erityishammashoitoloissa.
Akuutti terveyden – ja sairaanhoidon tarve nousee esiin pääosin ryhmäkodin henkilökunnan havainnoista ja on tarpeen mukaan järjestettävissä. Määräaikaistarkastusten toteuttamisesta huolehditaan annettujen ohjeiden mukaisesti yhteistyössä asukkaiden ja heidän
läheistensä kanssa. Asukkaiden läheisten huomiot ovat myös tärkeitä ja välttämättömiä,
jotta vaikeasti vammaisten asukkaiden kokonaishyvinvointi tulee huomioiduksi.
7. Ravinto ja ruokahuolto
Hyvä, monipuolinen ja riittävä ravinto on ryhmäkodin asukkaiden yksi perusasia. Se on
yhteisöllisen ryhmäkodin ”sydänasioita”. Pyritään mahdollisuuksien mukaan kokoontumaan yhteiseen ruokailuhetkeen. Ruokalistat on suunniteltu kuuden viikon jaksoihin. Ruokalistojen teossa on huomioitu asukkaiden mieltymykset, toiveet ja henkilökohtaiset erityistarpeet. Asukkaiden erityistarpeet kirjataan hoito- ja palvelusuunnitelmaan. Tarvittaessa
käytetään kirjallista myös ruuan ja nesteen määrän seurantaa.
7
Ryhmäkodissa ruokatalous hoidetaan oman henkilökunnan toimesta. Ruuan valmistus
tapahtuu ryhmäkodin keittiössä ja asukkaat ovat osittain mukana ruuanlaitossa. Ruuat tilataan kaksi kertaa viikossa tukusta ja lähikaupassa käydään tarpeen mukaan. Omavalvonta
toteutetaan viranomaisten ohjeiden mukaisesti, kuten ruokanäytteet, lämpötilan mittaus ja
kirjaaminen.
Ruokailuajat ovat: Aamiainen n. klo 7 – 9, lounas 10.30 – 12, välipala 13.30 – 15, päivällinen 15.30 – 17 ja iltapala 19 – 20. Ruokailuissa huomioidaan asukkaiden yksilölliset tarpeet myös ruoka-aikojen suhteen. Keittiö on ns. kotikeittiö eli tarvitsevalle tarjotaan kellon
ajasta riippumatta. Ryhmäkodissa huomioidaan asukkaiden vieraat ja juhlat, valmistaen
myös heille tarjottavaa, huomioiden tarjoilussa asukkaiden toiveet.
8. Terveyden suojelu, elintarvikehygienia ja siivous
Henkilökunnan hygienia
Henkilökunta perehdytetään ryhmäkodissa vaadittavaan hygienia osaamiseen, johon kuuluu mm. käsienpesu ja työvaatetus. Ohjataan huomioimaan myös sairaana työssä olon
vaarat itselle ja asukkaille.
Siivous
Ryhmäkodin tiloihin on kodin toiminnan alkaessa tehty vaadittavat viranomaisten tarkastukset.
Toiminnan yksi peruskivi on asukkaiden ja henkilökunnan hyvinvointi sekä terveellisen
elin- ja työympäristön siisteys, järjestys ja esteettisyys. Ryhmäkodin kaikki tilat siivoaa siivousliike kerran viikossa tiistaisin. Perjantaisin ryhmäkodin henkilökunta siivoaa asukkaiden huoneet ja kylpyhuoneet. Öisin pestään keittiön ja yhteisten tilojen lattiat.
Ryhmäkodissa siivousohjelma sekä yksittäisiä ohjeistuksia kuten esim. erityssiivousohjeet.
Siivoukseen olemme hankkineet asiantuntijatietoa mm. HUS hygieniahoitajalta sekä siivoustyönohjaajalta. Erityssiivousohjeet (Noro ja Clostridium) on laadittu yhteistyössä
HUS:n hygieniahoitajan kanssa.
Elintarvikehygienia
Kaikilta työntekijöitä vaaditaan hygieniapassi. Keittiössä toteutetaan omavalvontaa ohjeiden mukaan kuten esim. ruokanäytteet ja ruokien lämpötilojen mittaus. Tiedot kirjataan ja
säilytetään.
Pyykit
Ryhmäkodissa on pesutuvassa kaksi laitospesukonetta. Asukkaiden pyykit pestään aamuin ja illoin. Asukkaat vaihtavat vaateensa päivittäin ja tarvittaessa. Pyykit pestään terveystarkastajan ohjeen mukaisesti pääosin 60 asteen pesussa. Huomioidaan erityisvaatteiden omat hoito-ohjeet.
Jätehuolto
Eri tiloissa on omat roskakorit. Jätepussi suljetaan heti vaipan vaihdon jälkeen ja viedään
siivouskomerossa olevaan jätesäkkiin. Jätesäkki viedään aina aamu- ja iltavuoron jälkeen
8
taloyhtiön jätesäiliöön. Lasiroskat, lehdet ja pahvi sekä ongelmajätteet toimitetaan omiin
keräyspisteisiin. Ryhmäkodissa on laadittuna jätehuoltosuunnitelma.
9. Lääkehuolto
Ryhmäkodin lääkehoito toteutetaan STM:n Turvallinen lääkehoitosuunnitelman oppaan
mukaisesti. Lääkehoitosuunnitelma on tehty ja se päivitetään aina tarvittaessa. Lääkehoidon vastuulääkäri on geriatrian erikoislääkäri Kirsi Tolonen. Hän allekirjoittaa lääkehoitoluvat ja seuraa poikkeama tapahtumat. Lääkehoitolupien oikeudet on määritelty STM:n ohjeen mukaisesti. Ryhmäkodin lääkehoidosta vastaavat sairaanhoitajat.
Lääkkeet säilytetään lukittavassa toimistossa olevassa lääkekaapissa. Lääkekaapin avaimet ovat joko sairaanhoitajan tai vuorossa vastaavana olevan ohjaajan hallussa.
Lääkepoikkeamat kirjataan tarkoitusta varten olevaan lomakkeeseen. Poikkeamatilanteessa toimitaan kirjallisten ohjeiden mukaisesti. Lääkehoidon poikkeamat käsitellään viikkopalaverissa kolmen kuukauden välein. Sairaanhoitaja kokoaa tiedot lääkehoidon vastuulääkärille. Lääkepoikkeama kirjataan aina myös asiakasrekisteriin.
Lääkkeet jaetaan dosetteihin, josta joko sairaanhoitajat tai vuorossa vastaavana oleva ohjaaja laittaa ne merkattuihin lääkelaseihin.
9. Pelastussuunnitelma, poistumissuunnitelma ja sisäinen palotarkastus sekä turvallisuuskävely
Ryhmäkodissa on vaadittava pelastussuunnitelma, turvallisuusselvitys ja poistumissuunnitelma. Ryhmäkodissa on myös käytössä turvallisuuskävely, jonka avulla henkilökunta käy
perehtymässä ja tarkastamassa ryhmäkodin sekä naapurissa toimivan ryhmäkodin tiloihin
ja laitteisiin sekä huomioi mahdolliset muutoksen tarpeet. Pelastusharjoitukset on toteutettu pelastuslaitoksen ja naapurin ryhmäkodin kanssa vuosittain. Sammutusharjoituksia toteutetaan palolaitoksella tai ryhmäkodin pihalla pelastusharjoitusten yhteydessä. Ryhmäkodissa on myös harjoiteltu savupelastusta. Pelastuskoulutuksiin osallistuu koko henkilökunta ja asukkaat.
Ryhmäkodissa tehdään pelastussuunnitelman mukaiset palohälytys- ja sammutusautomatiikan testaus kuukausittain taloyhtiön huoltoyhtiön toimesta. Koehälytyksen yhteydessä
mahdolliset korjaus- ja huoltotöitä vaativat toimenpiteet tehdään heti. Koepalohälytykset
kirjataan huoltokansioon. Koepalohälytyksen jälkeen ryhmäkodin asukkaiden automaattiovet nollataan käyttökuntoon välittömästi koekäytön jälkeen.
Ensiapukoulutus toteutetaan määräajoin joko koko henkilöstölle yhtä aikaa tai yksilöllisen
koulutustarpeen muualla.
9
10.
Riskien ja epäkohtien tunnistaminen ja korjaavat toimenpiteet
Kalliolassa toteutetaan säännöllisesti kaikissa yksiköissä Työturvallisuuslain 10§:n edellyttämä työpaikan riskien ja vaaratekijöiden kartoitus. Se toteutetaan aina ennen työterveyshuollon ns. työpaikkaselvityskäyntejä sekä kun olosuhteissa tapahtuu merkittäviä muutoksia. Kartoitus ja yhteenveto tehdään sähköisen lomakkeen avulla. Tulokset käsitellään yksikön työntekijöiden kanssa ja niiden pohjalta laaditaan yksikkökohtainen työsuojelun toimenpideohjelma, jossa aikataulu ja vastuutahot.
Kalliolassa on käytössä uhka-, väkivalta- ja vaaratilanteiden sähköinen raportointijärjestelmä. Raporttiin kirjataan kaikki turvallisuutta uhkaavat tapahtumat. Raportit lähetetään
työsuojelupäällikölle, joka tarkastaa ne ja lähettää paluupostina raportin sen tehneen henkilön esimiehelle tarpeen mukaan toimenpidesuosituksin täydennettynä. Tilanteet käydään
työryhmässä läpi. Raporttien yhteenvedot käsitellään työsuojelutoimikunnassa ja ne toimitetaan myös Kalliolan johtoryhmälle. Vakavien työtapaturmien ilmoittamisesta työsuojeluviranomaisille on henkilöstö ohjeistettu erikseen. Kriisitilanteissa toimitaan Kalliolan kriisisuunnitelman ohjeiden mukaan esim. debriefingin järjestämiseksi.
Riskien kartoituksen pohjalta tehdään edellä kuvatulla tavalla toimenpideohjelma. Tapahtumaraporttien käsittelyn perusteella tehdään työyksikössä ne korjaavat toimenpiteet, jotka
vastuunjakojen mukaan ovat paikallisesti toteutettavissa. Muut toimenpiteet sovitaan työalan tai koko Kalliolan johtoryhmässä.
Sovituista toimenpiteistä informoidaan henkilöstöä johtoryhmien muistiossa ja intranetissä
sekä tarvittaessa erillisissä tiedotustilaisuuksissa, ryhmäkodin viikkopalavereissa, työryhmäpäivillä sekä sisäisen viestivihon, sähköpostin ja päivittäisien raporttien avulla. Yhteistyötahoja informoidaan merkittävimmistä toimenpiteistä säännöllisissä tapaamisissa ja palautetilaisuuksissa ja asian luonteesta riippunen välittömästi. Ryhmäkodissa toimenpiteistä
tiedotetaan läheisille, sosiaalityöntekijöille sekä muille asiaan liittyville yhteistyötahoille.
11.
Yhteistyöverkosto
Asukkaiden omaiset ja läheiset
Ryhmäkodissa yhteistyö asukkaiden omaisten ja läheisten kanssa nähdään voimavarana
ja mahdollisuutena. Tavoitteena on vuorovaikutuksellinen ammatillinen läheistyö. Läheiset
kuuluvat ryhmäkodin jokapäiväiseen toimintaan kiinteästi ja luontevasti. Läheiset ovat mukana tehtäessä asukkaiden palvelusuunnitelmia kotikuntien kanssa sekä koottaessa hoitosuunnitelmaa ryhmäkodin työryhmän kanssa.
Toiminnassa huomioidaan asukkaiden vanhempien tukeminen ja kunnioittaminen. Nuorten
aikuisten itsenäistyminen ja kotoa muuttaminen ovat suuri muutos nuorten aikuisten läheisille. Ryhmäkodin henkilökunta ja asukkaat järjestävät vanhemmille ja läheisille mm. joulukahvitilaisuuden.
Terapiat, puhetulkit ja kotikuntien sosiaalityö
Asukkaiden tarvitsemat terapiat sekä puhetulkkipalvelut toteutetaan Kelan myöntäminä.
Terapiat toteutuvat useiden eri palveluntuottajan toimesta. Terapiat toteutetaan joko ryhmäkodilla tai terapiapalvelujen tuottajien toimitiloissa. Puhetulkit välittää Kelan tulkkipalve10
lukeskus. Apuvälineisiin liittyen ryhmäkodissa tehdään kiinteää työtä kotikuntien apuvälineyksiköiden kanssa sekä kotikuntien maksusitoumusten kautta osoitettujen erilaisten
apuvälinefirmojen kanssa.
Toimiva asukkaiden hyvinvointia tukeva yhteistyö ja vuoropuhelu asukkaiden kotikuntien
sosiaalityöntekijöiden kanssa on toiminnan perusasioita. Sosiaalityöntekijöitä tavataan tarvittaessa ja sovitun suunnitelma mukaisesti.
Rastinkoti
Naapurissa sijaitseva kehitysvammaisille palveluasumista tuottava Rastinkoti on toiminnallisesti ja yhteisöllisesti tärkeä yhteistyökumppani. Molemmissa ryhmäkodeissa valvoo öisin
yksi ohjaaja ja he tekevät yhteistyötä, kuten mm. kaksi kertaa yössä soittavat toisilleen
tarkistussoiton ja tarvittaessa pyytävät apua asukkaiden hoitoon liittyvissä asioissa. Ryhmäkotien henkilöstön koulutusta toteutetaan osittain yhdessä.
Oppilaitosyhteistyö
Sosiaali- ja terveydenhoitoalan oppilaitosten opiskelijoille tarjotaan käytännön harjoittelupaikkoja. Tavoitteena on oppilaitosyhteistyön kehittäminen myös vaikuttamiskeinona, jotta
vammaistyöstä kiinnostuisi tulevaisuudessa yhä useampi alan opiskelija.
Yhteistyö Kalliolan kansanopiston ja vapaaehtoistyön kanssa
Yhteistyössä Kalliolan kansalaisopiston kanssa toteutetaan vammaisten taidekurssia.
Kurssin toteuttamisen mahdollistaa yhteistyö Kalliolan vapaaehtoistyön kanssa. Ryhmäkodin toimintaan osallistuu ajoittain vapaaehtoistyöntekijöitä. Tavoitteena on löytää lisää
vammaisten ihmisten parissa tehtävästä vapaaehtoistyöstä kiinnostuneita ihmisiä. Vapaaehtoiset saavat vapaaehtoistoimintaan koulutuksen, työnohjausta ja muuta tukea Kalliolan
vapaaehtoistyön ohjauksen kautta. Vapaaehtoiset perehdytetään asukkaiden kanssa toimimiseen ryhmäkodin henkilökunnan toimesta ja heitä sitoo vaitiolovelvollisuus, joka tehdään myös kirjallisena sopimuksena.
7. Vaitiolovelvollisuus ja tietoturvasuunnitelma
Vaitiolovelvollisuus on ehdoton ja sen merkitystä korostetaan henkilökunnalle ja tilapäisille
sijaisille. Jokainen työntekijä allekirjoittaa salassapitosopimuksen työsuhteen alkaessa.
Vuoden 2014 aikana jatketaan tietoturvasuunnitelman rakentamista.
12.
Laadunhallinta
Hoito – ja palvelusuunnitelmat
Asukkaiden hoidon, ohjauksen ja tuen tarvetta seurataan jatkuvasti ja huomiot kirjataan
asiakastietojärjestelmään. Huomioiden pohjalta tehdään tarvittavat muutokset. Asukkaille
tehdään hoito- ja palvelusuunnitelmat yhteistyössä asukkaan, läheisten, sosiaalityötekijän
sekä muiden tarvittavien yhteistyötahojen kanssa. Suunnitelmat päivitetään tarvittaessa
sekä yksilöllisesti sovittujen aikataulujen mukaisesti.
Kuntoutussuunnitelmat
Asukkaiden kuntoutussuunnitelmasta vastaa kotikunnan lääkinnällisestä kuntoutuksesta
vastaava lääkäri tai kunnan määrittelemä muu taho josta kunta ostaa palvelun. Kuntoutussuunnitelmaa varten ryhmäkodissa kootaan asioita yhteistyössä asukkaan, läheisten ja
11
terapeuttien kanssa. Voimassa olevaan kuntoutussuunnitelmaan perustuu mm. kaikki
asukkaalle Kelasta haettavat terapiat.
Asiakkaan ja omaisten osallistuminen sekä asiakaspalaute
Asukkaiden puheentuoton ja puheen ymmärtämisen erityisvaikeudet ovat ryhmäkodin arkea. Kommunikointi ja kuulluksi tuleminen on kaikkien ihmisten perusoikeus. Kommunikaatiomenetelmien kehittyessä ryhmäkodissa perehdytään niiden käyttöön mahdollisimman hyvin, hankkimalla tietoa ja taitoa vaihtoehtokommunikaatioista. Asukkaiden kommunikaatiomenetelmiin liittyvää koulutusta järjestään noin kerran vuodessa. Kouluttajana toimivat muuna muassa asukkaidemme erityistarpeet tuntevat puheterapeutit ja puhetulkit.
Asukkaiden kommunikaatioon ja oikeuteensa ilmaista tahtonsa sekä olla yhteydessä toisiin ihmisiin tuetaan myös yhteistyöllä puhetulkkien kanssa.
Asukkaiden kommunikaatiokykyyn liittyen merkittävä osa päivittäistä hoito- ja ohjaustyötä
liittyy kiinteästi asukkaiden toiveiden huomioimiseen. Asukkaiden toiveet ja palautteet käsitellään päivittäin raporttien yhteydessä ja niihin reagoidaan heti. Asiakastietojärjestelmään
kirjataan joka työvuorossa esiin tulevat asiat ja muutoksen tarpeet. Esiin tulleet asiat käsitellään henkilökunnan raportilla ja tehdään tarvittavia uudistuksia ja muutoksia asukaskohtaisesti sekä yleisissä toteuttamistavoissa.
Asukkaiden vaikeavammaisuudesta johtuen heidän läheistensä kanssa tehtävä yhteistyö
on kiinteää, jopa päivittäistä. Läheiset osallistuvat kiinteästi asukkaiden elämään ja ovat
mukana erilaisissa asukkaiden hoitoon liittyvissä asioissa. Läheisiltä saadut huomiot ja
kehittämistarpeet kirjataan asiakastietojärjestelmään. Ne käsitellään henkilökunnan raporteilla ja niiden pohjalta tehdään tarvittavat muutokset sekä asukaskohtaisesti että yleisissä
toteuttamistavoissa.
Ryhmäkodissa on tavoitteena tehdä asukkaillemme erityisesti soveltuva palautteen koonti
menetelmä. Omaisilta kerättävää palautemallia kehitetään. Palautemenetelmää kehitetään
myös yhteistyökumppaneille.
Turvallisuus
Ryhmäkodissa on käytössä paljon apuvälineitä sekä sairaalasängyt. Henkilökunta perehdytetään laitteiden turvalliseen käyttöön ja korjauksen ja huollon tarpeiden huomiointiin.
Asukkaiden apuvälineiden ja sairaalasänkyjen huolto kirjataan heidän omiin apuvälinetiedostoihinsa. Ryhmäkodin apuvälineiden huollot kirjataan huoltokansioon.
Terveydenhuollon laitteella tarkoitetaan terveydenhuollon laitteista ja tarvikkeista annetun
lain (629/2010) 5 §:n mukaisia hoitoon käytettäviä laitteita, joita ovat mm. sairaalasängyt,
nostolaitteet, veren sokerin ja verenpaineen mittarit ynnä muut sellaiset. Toiminnanharjoittajan velvollisuuksista on säädetty terveydenhuollon laitteista ja tarvikkeista annetussa
laissa (629/2010) 24–26 §:ssä sekä Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston antamissa määräyksissä 4/2010. Terveydenhuollon laitteiden ja tarvikkeiden aiheuttamista
vaaratilanteista tehdään ilmoitus Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirastolle. Ryhmäkodissa on nimetty apuvälinevastaava. Apuvälineturvallisuuteen perehdytetään ja vastuutetaan koko henkilökunta. Apuvälineitä ja tarvikkeita liittyviä vaaratilanteita koskevien
ilmoitusten tekemisestä vastaa ryhmäkodin johtaja yhteistyössä henkilökunnan kanssa.
12
13.
Tietoturva, dokumentointi ja asiakirjahallinto
Kuvaus asiakastietojen kirjaamisesta, käsittelystä ja salassapitosäännösten noudattamisesta. Kalliolan johtoryhmä on 26.3.2010 hyväksynyt tietoturvapolitiikan, jossa määritellään tietojen turvaamisen tavoitteet, vastuut ja toteutuskeinot koko organisaatiossa.
Keskeiset lähtökohdat asiakastietojen käsittelyssä ovat Henkilötietolaki (523/99), Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista (812/2000) ja Laki sosiaali- ja terveydenhuollon
asiakastietojen
sähköisestä
käsittelystä
(2007/159).
Tietoturvaorganisaatio on määritelty ja vastuuhenkilöt nimetty kuhunkin yksikköön.
Tietoturvan ja – suojan asioiden perehdytystä varten Kalliolassa on käytössä erillinen Tietoturva perehdytyksen osana – ohjelma. Yksiköihin on nimetty tietoturva/tietosuojavastaavat, joilla on yhteisiä tapaamisia 2-4 kertaa vuodessa. Kaikissa yksiköissä
toteutetaan ”Tietoturva tutuksi” – tietoiskut noin kerran vuodessa. Niissä käydään tietoturvan ja – suojan perusasiat läpi. Ryhmäkodissa tietoturvavastaavina toimii kaksi työntekijää
sekä ryhmäkodin johtaja. Ryhmäkodin tietoturvavastaavat osallistuvat Kalliolan tietoturvatyöryhmän palavereihin. Ryhmäkodin seuraava päivitystietoturvainfo-tapaaminen järjestetään keväällä 2015.
Tietoturvapolitiikan pohjalta on laadittu tietoturvaohjeet, jotka ovat keskeinen osa henkilöstön perehdytystä. Kaikki työntekijät ovat allekirjoittaneet salassapitosopimuksen.
Käytössä on Tietoturva perehdytyksen osana -ohje.
Asiakastietojärjestelmistä on laadittu työyksikössä julkistetut tietosuojaselosteet, joiden
liitteenä ovat ohjeistukset ja lomakkeet tietojen tarkastusoikeudesta ja korjaamismenettelystä. Rekisteritietoja käytetään asiakkaan hoitopalveluiden järjestämiseen, suunnitteluun
ja toteuttamiseen sekä asiakastietojen ja -maksujen käsittelyyn. Tietoja käytetään myös
toiminnan suunnitteluun, tilastointiin sekä opetus- ja tutkimustarkoituksiin. Asukkaiden
suostumus henkilötietojen käsittelyyn saadaan hoitosopimuksen allekirjoituksella.
Asiakastietoja käsitellään pääosin sähköisesti. Tietojärjestelmänä toimii Leanware Oy:n
toimittama ohjelmisto. Tietokanta ja tietokantayhteydet on suojattu yleisesti hyväksyttävillä
menetelmillä. Henkilötietoja koskeviin sähköisiin tiedostoihin pääsevät vain nimetyt henkilöt henkilökohtaisen käyttäjätunnuksen ja salasanan avulla. Järjestelmän käyttö edellyttää
henkilökohtaista tunnistautumista ja käyttöä valvotaan keräämällä lokitietoja. Tiedot poistetaan järjestelmästä sovitun ajan kuluttua, kuitenkin noudattaen tietosuojasääntöjä. Paperisia asiakastietoja säilytetään ryhmäkodin lukittavassa arkistokaapissa lukittavassa toimistossa. Paperiset asiakirjat hävitetään asianmukaisesti silppurissa.
Kalliolan Kannatusyhdistys ry:n tietosuojavastaava: Matti Pihkala puh.045 - 7730 4204
Ryhmäkodin tietosuojavastaavat: Kaisa Hämäläinen, Mirka Misukka ja Marjukka Liikala
Henkilökunnan tietojen rekisteröinti ja asiakirjat
Henkilökunnan henkilötietojen rekisteröinnin käyttötarkoitus on ainoastaan työsuhdeasioihin ja työnantajan velvoitteisiin liittyvää. Paperisessa muodossa olevia tietoja säilytetään
lukitussa kaapissa ja lukittavassa toimistossa. Sähköisiin asiakirjoihin pääsee vain nimetyt
henkilöt salasanoin ja tunnuksin.
13