Vuosikertomus 2014
VUOSIKERTOMUS 2014 KALLIOLAN KANNATUSYHDISTYS RY SISÄLLYS: 1. 2. 3. Johdanto Kalliolan arvot 2 Kalliolan toiminta-ajatus 2 Setlementtiliike 2 Toiminnanjohtajan katsaus 2 Setlementtityötä pääkaupunkiseudulla Kalliolan kansalaisopisto 3 Lapsi- ja perhepalvelut 5 Päihdetyö 8 Vammaistyö 10 Kansalaistoiminta 11 Hallinto ja tukipalvelut Hallinto 16 Taloushallinto 17 Henkilöstö 17 Viestintä 18 1 1. JOHDANTO Kalliolan Kannatusyhdistys ry on vuonna 1919 toimintansa aloittanut kolmannen sektorin toimija, jonka työ perustuu setlementtiarvoihin. Kalliolan Kannatusyhdistys on osa Kalliolan setlementtiä, jonka muina juridisesti itsenäisinä organisaatioina toimivat Kalliolan Nuoret ry, Kalliolan Senioripalvelusäätiö, Oskelakoti Oy ja Kiinteistö Oy Helsingin Kalliola. Kalliolan Kannatusyhdistyksen toiminnan keskiössä ovat kansalaisopistotoiminta, lastensuojelutyö, päihdetyö, vammaistyö sekä kansalaistoiminta ja vapaaehtoistyö. Kalliolassa tehtävä nuorisotyö on organisoitu toteutettavaksi Kalliolan Nuoret ry:n kautta, seniorityö puolestaan Kalliolan Senioripalvelusäätiön kautta ja osan kuntouttavasta asumistoiminnasta toteuttaa Oskelakoti Oy. Helsingissä sijaitsevan Kalliolan setlementtitalon omistaa Kiinteistö Oy Helsingin Kalliola. Tontin, jolla Kalliolan setlementtitalo talo sijaitsee, omistaa Kalliolan Kannatusyhdistys ry. Kalliolan Kannatusyhdistys ry omistaa yhdessä Suomen Setlementtiliiton kanssa sosiaaliseen asumistuotantoon keskittyvän Setlementtiasunnot Oy:n ja sen tytäryhtiönä toimivan Setlementtiasumisoikeusasunnot Oy:n. Yhtiöillä on noin 1400 lähinnä pääkaupunkiseudulla sijaitsevaa asuntoa, joissa asuu yli 2000 ihmistä. Kalliolan osuus yhtiöstä on 10 prosenttia. Yhtiö toimii osana Suomen Setlementtiliiton konsernia. Kalliolan asiakaskunnan muodostavat pääsääntöisesti pääkaupunkiseudulla asuvat ihmiset ja Kalliolan palveluja ostavat kunnat. Kalliolan palvelutuotanto tuottaa valtakunnallisia palveluja. Verkostotyö on yksi Kalliolan keskeisimpiä toimintatapoja. Sen perusta on setlementtiarvoissa ja setlementtityön pitkäaikaisessa perinteessä. Arvot Kalliolan toimintaa ohjaavat seuraavat arvot: Luottamus ihmisen ja yhteisön kykyyn ratkaista itsenäisesti ongelmia Tasa-arvoisuus Yksilön oikeuksien kunnioittaminen Erilaisuuden hyväksyminen Toiminta-ajatus Toiminta-ajatuksena on läpi elämän kestävän oppimisen mahdollistaminen, elämänhallinnan edistäminen, ihmisten välisen vuorovaikutuksen tukeminen ja yhteisöllisyyden toteuttaminen. Setlementtiliike Kalliolan Kannatusyhdistys ry on Suomen Setlementtiliitto ry:n jäsen. Vuonna 1918 perustettu liike on sivistys- ja sosiaalityötä tekevä elämänkulkujärjestö, jonka muodostavat 36 paikallista setlementtiä ja 8 eri puolella Suomea toimivaa nuorisotyön piirijärjestöä. Suomalaisen setlementtiliikkeen palveluksessa toimii runsaat 4000 ammattilaista ja heidän lisäkseen suuri joukko vapaaehtoistyöntekijöitä. Suomessa tehtävä setlementtityö on osa kansainvälistä setlementtiliikettä, jonka yhteistyöjärjestönä toimii IFS International Federation of Settlements. Toiminnanjohtajan katsaus Vuosi 2014 oli Kalliolan juhlavuosi sen täyttäessä 95 vuotta. Tällä kertaa juhlavuotta vietettiin pääasiallisesti työn merkeissä. Tosin kolme juhlavuoteen liittyvää tilaisuuttakin järjestettiin. Alppipuistossa pidettiin kesäkuussa Kalliola Rock -tapahtuma ja syyskuussa Linnanmäen huvipuistossa järjestettiin ulkoilmatilaisuus, jossa esiintyi suuri joukko Kalliolan Nuorten toiminnassa olevia ja olleita ryhmiä. Molemmat tilaisuudet kokosivat paljon osanottajia. Helmikuussa järjestetyssä Sipin päivän vastaanotossa huomioitiin Kalliolan juhlavuotta muun muassa jakamalla ensimmäisen kerran Alli Trygg -palkinto. Palkinto myönnettiin Kalliolan lapsi- ja perhepalveluiden avohoitoyksikölle ja Nurmijärven klinikan perhekuntoutusyksikölle. Palkinnon tarkoituksena on kannustaa ja palkita Kalliolan työntekijöitä hyvästä työstä ja lisätä samalla työhyvinvointia. Vuoden 2014 strategisesti keskeiset päämäärät olivat ”uudistuminen”, ”Kalliola tutuksi” ja ”talous kuntoon”. Uudistumisella tähdättiin toiminnan uudistamiseen ja uusien tuotteiden kehittämiseen. Kalliola tutuksi panosti viestintään ja palveluiden markkinointiin erityisesti sosiaalisen median keinoin. Talous kuntoon –teema tähtäsi 2 toimivien talouskäytäntöjen kehittämiseen sekä tulojen ja menojen tasapainottamiseen. Tämä merkitsi muun muassa 400 000 euron säästötoimenpiteitä. Säästötavoitteissa onnistuttiin. Kalliolan tulos oli vuonna 2014 niukasti ylijäämäinen. Tiukka yhteiskunnallinen tilanne heijastui myös Kalliolan toimintaan. Pääkaupunkiseudun kunnat vähensivät palvelujen ostoa. Ne irtisanoivat lähes kaikki useita vuosikymmeniä voimassa olleet ostopalvelusopimukset. Näin palvelutuotantoon liittyvä toimintakulttuuri koki suuren muutoksen, kun ostopalvelusopimuksista siirryttiin kilpailutusten kautta puitesopimuksiin. Jatkossa kunnat maksavat vain käyttämistään hoitovuorokausista, jolloin riskin ja lopullisen vastuun kustannuksista kantaa aina palvelujen tuottaja. Toimintavuoden aikana Kalliolan kansalaistoiminta jatkoi kasvuaan. Muun muassa Pasilan asukastalossa kävi keskimäärin 1000 asiakasta viikossa ja Matinkylän Kylämajassa noin 500 asiakasta viikossa. Muita kansalaistoiminnan keskuksia ovat Askel, Ne-Rå, Spotti ja Sandels. Myös Kalliolan kansalaistoimintaan oleellisesti liittyvä vapaaehtoistyö kasvoi, samoin monikulttuurinen työ ja vertaistukitoiminta. Kalliolan palvelutuotannon yksikkö, jonka perustamisesta päätettiin syksyllä 2014, tarjoaa lapsi- ja perhepalveluita, päihde- ja mielenterveys- ja vammaistyön palveluita. Kalliola ylläpitää kymmentä sijaishuollon yksikköä, Nurmijärven myllyhoitoklinikkaa, Ryhmäkoti Jatkoa ja kuntouttavia asumispalveluyksikköjä. Palvelutuotanto tuottaa avohoito- ja tukipalveluita ja tarjoaa useille kymmenille itsenäistyville nuorille ja päihteistä kuntoutuville tuettuja asumispalveluja. Kalliolan asiakkaiden käytössä on myös Kiskossa sijaitseva Kärkelän toimintakeskus ja Helsingin Laajasalossa sijaitseva kesäkoti, jonka päärakennus peruskorjattiin vuoden 2014 keväällä. Kalliolan setlementtitalo, joka toimii Kalliolan kansalaisopistona ja Kalliolan keskustoimistona, sijaitsee Helsingin Kalliossa osoitteessa Sturenkatu 11. Kalliolan toiminnan keskiössä ovat pääkaupunkiseudun asukkaiden vuorovaikutuksen vahvistaminen, syrjäytymisen ehkäisy, nuorten ja pitkäaikaisasunnottomien asuttaminen ja asumisen tukeminen sekä jo syrjäytyneiden ihmisten elämänhallinnan palauttaminen. Tämä haastaa Kalliolan setlementtiä, sen kansalaistoimintaa, palvelutuotantoa ja opistotoimintaa jatkamaan uuden kaupunkisosiaalityön kehittämistä ja jalkauttamista arkeen eri puolilla pääkaupunkiseutua. Tavoitteenamme on tehdä kansalaislähtöistä työtä, vahvistaa eri verkostojen toimintaa, tuottaa asiakaslähtöisiä palveluja, edistää lähidemokratiaa ja tukea erilaisissa elämäntilanteissa olevia ihmisiä. Kaiken tämän työn taustalla ovat setlementtiarvot ja niiden jalkauttaminen arjen keskelle. Lämpimät kiitokset kuluneesta vuodesta! Timo Lemmetyinen toiminnanjohtaja 2. SETLEMENTTITYÖTÄ PÄÄKAUPUNKISEUDULLA KALLIOLAN KANSALAISOPISTO Kalliolan kansalaisopisto on vapaan sivistystyön oppilaitos, joka järjestää kurssitoimintaa elinikäisen oppimisen periaatteen mukaisesti. Toiminta pohjautuu setlementtiarvoihin ja ihmiskuvaan, jossa ihminen käsitetään kokonaisuutena. Opiston toiminta on kaikille avointa asuinpaikasta riippumatta. Kitaransoitosta karjalan kieleen, ikebanasta mindfulnessiin Valtaosa opiskelijoista tulee kantakaupungin alueelta. He ovat pääosin aikuisia, suurin ikäryhmä on 31–40 -vuotiaat. Opiskelu tapahtuu pääsääntöisesti iltaisin, mutta opetusta on myös joka viikonloppu lukuvuoden aikana. Opetusalueissa painottuivat kielet ja pehmeä liikunta. Uutena kielenä otettiin ohjelmaan karjalan kieli. Opetusta järjestettiin myös taideja taitoaineissa, musiikissa, ilmaisutaidossa, itsetuntemuksessa ja elämisentaidossa. Senioritalo Sandelsin tiloissa vertaisohjaajat opastivat ikäihmisiä tietotekniikan käyttöön kahdesti viikossa. Vuoden nousevana aihealueena oli musiikki, jonka ryhmävalikoimaa laajennettiin esimerkiksi Vapauta sisäinen kitarasankarisi -kurssilla. Verkko-opetuksena järjestettiin yhteistyössä Pro-Edun kanssa lääkelupakoulutus. Kokeiluna järjestettiin kestävää kaupunkilaisuutta käsittelevä kurssi, jonka aikana vierailtiin Dodo ry:n Kääntöpöytä -puutarhalla, Kyläsaaren Kierrätyskeskuksessa ja tutustuttiin Pasilan kirjaston ilmaisiin palveluihin. Kurssilla perehdyttiin myös kansalaisvaikuttamiseen eduskunnassa. 3 Erityisen suosittuja olivat FT Liisa Väisäsen pitämät symboleja käsittelevät kulttuuriluennot, jotka pohjustivat toukokuulle 2015 suunniteltua opintomatkaa Italiaan. Kesä-heinäkuun vaihteessa järjestettiin yhteistyössä WhiteHouse EG:n kanssa ranskan opiskelijoille kielimatka Nizzaan, matkanjohtajana toimi opiston ranskanopettaja Anneli Taimio. Teatteritoiminta oli vilkasta. Improvisaatio- kurssien lisäksi Helsingin aikuisopiston ja Kalliolan kansalaisopiston yhteinen AiKa-teatteri toimi aktiivisesti ja valmisti Johanna Torasvirran ohjauksessa keväällä opiskelijoiden kirjoittamiin teksteihin pohjautuvan näytelmän Ja he elivät onnellisina elämänsä loppuun asti ja syksyllä Sibylle Bergin mustan komedian Helgen elämä. Helsingin kaupungin avustus käytettiin maahanmuuttajien opetukseen. Kohderyhmänä olivat erityisesti kotouttamistoimien ulkopuolelle jäävät maahanmuuttajat. Maahanmuuttajatyötä tehtiin yhdessä Etelä-Helsingin kansalaisopisto Toimelan kanssa, yhteistyökumppaneina käytettiin myös Kalliolan kansalaistoiminnan toimijoita. Hankkeessa oli palkattu työntekijä kahden kuukauden ajan. Kaarlenkadun, Metsälän ja Punavuoren vastaanottokeskusten asiakkaille opetettiin suomea. Yhteistyössä Vahvasti tukien -projektin kanssa järjestettiin vapautuville vangeille tutustumiskurssi kansalaisopistotoiminnasta, mutta kurssi oli avoin myös muille osallistujille. Opisto jatkoi yhteistyötään setlementtiliikkeen muiden opistojen kanssa. Yhteistyössä Rovaniemen, Oulun ja Helsingissä sijaitsevan Toimelan kanssa toteutettiin Opetushallituksen laatu- ja kehittämisrahoituksella hanke, jossa keskityttiin CAF-laatukäsikirjan työstämiseen. Opintosetelirahoituksella mahdollistettiin työttömien, seniori-ikäisten, eläkkeellä olevien ja maahanmuuttajien osallistuminen opetukseen joko kokonaan ilmaiseksi tai viiden euron opintomaksulla. Opintosetelitoiminnan piirissä oli joogaa, liikuntaa, maalausta, keramiikkaa. Kielissä jaettiin kymmenen opintoseteliä, jotka saattoi käyttää eri kieliryhmiin. Opistossa oli keväällä opetusharjoittelijoita Helsingin yliopiston opettajan pätevöitymisopinnoista. Opetusharjoittelijat suunnittelivat ja toteuttivat Maailmankatsomuksia, perinteitä ja liikkeitä -luentosarjan, jonka aikana vierailtiin Helsingin synagogassa ja buddhalaisessa keskuksessa. Opisto-ohjelman sisältöä, opiston työtapoja ja toimintamalleja käsiteltiin viikoittaisissa opistokokouksissa ja kehittämispäivillä, jotka pidettiin 22.1., 26.3. ja 22.10. Opiston edustajat osallistuivat Suomen Setlementtiliiton opintoverkoston toimintaan ja opisto osallistui Helsingin, pääkaupunkiseudun sekä Uudenmaan rehtoreiden verkostoon sekä pääkaupunkiseudun koulutussuunnittelijoiden ja päälliköiden verkostoon. Pirjo Lohi opiston toimistosta suoritti oppilaitosten kestävän kehityksen arvioijan pätevyyden. Opiston opettajia osallistui laajaan Helsingin yksityisten opistojen järjestämään ja Aluehallintoviraston rahoittamaan Osaava-koulutukseen. Koulutusta suunnitteli tuntiopettajista koostuva ryhmä ja koulutuksen aiheet vaihtelivat opettajan roolista tietotekniikkakoulutukseen. Henkilökunta Opiston päätoimiseen henkilökuntaan kuuluivat rehtori, koulutuspäällikkö, opistosihteeri ja toimistosihteeri. Toimistossa oli lisäksi yksi tuntityöntekijä sekä iltavahtimestareina 4 tuntityöntekijää. Opetus tapahtui noin 140 tuntiopettajan voimin. Tiedottaminen Kevään ja syksyn kurssiohjelma ilmestyi sekä painettuna että internetissä. Painettua ohjelmaa jaettiin pääkaupunkiseudun kirjastoihin ja kirjakauppoihin. Opiston toimintaa markkinoitiin lehti-ilmoituksin ja eri lehtien maksuttomilla minne mennä tänään -palstoilla sekä opiston Facebook-sivulla. Talous Valtionosuus 587 936 euroa (613 587 euroa 2013) Valtionosuuteen oikeuttava tuntimäärä 11 072 (11 534 tuntia 2013) Helsingin kaupungin avustus oli 20 000 euroa (15 000 euroa 2013). Avustus käytettiin maahanmuuttajateeman mukaisesti 4 Tapahtumia AiKa- teatterin esitys Ja he elivät onnellisina elämänsä loppuun asti 12.4., 16.4., 23.4., 26.4., 27.4. ja 4.5., 7.5. ja 10.5. AiKa-teatterin esitys Helgen elämän 22.11., 26.11., 29.11., 30.11., 3.12., 7.12. ja 10.12. ja 13.12. Klassisen laulun iltapäivämatinea 12.4. ja 16.11. Kalliolan viihdeorkesterin konsertti 23.3., solistina Lasse Myllymaa Myyttikestit 29.3. Taide- ja taitoaineiden kevätnäyttely Liikestudiossa ja Pajassa 13. – 17.4., avajaistapahtuma 13.4. Arjen laulun konsertit 27.4. ja 29.11. Kalliolassa Pikkujoulutapahtuma 9.12. Luentoja Luentosarja Maailmankatsomuksia, perinteitä ja liikkeitä 13.3. – 10.4. Eurooppalainen ateria 1.3. Working and living in Helsinki 11.9., 18.9., 25.9. ja 2.10. Mitä symbolit ovat ja miksi niitä käytetään 28.9. Vapaana sivistystyönä järjestetty koulutus 12 721 tuntia Kurssilaisia 7744 LAPSI- JA PERHEPALVELUT Kalliolan setlementin lapsi- ja perhepalvelut ovat Kalliolan Kannatusyhdistys ry:n ylläpitämää ja Etelä-Suomen aluehallintoviraston luvanalaista sekä valvomaa toimintaa. Kalliolan lapsi- ja perhepalvelut tarjoaa sijaishuoltoa 12– 18-vuotiaille nuorille, jotka eivät voi asua kotona ja joita ei voida hoitaa tukipalveluin tai perhehoidossa. Kalliolan lapsi- ja perhepalvelut tarjoaa tarvittaessa myös jälkihuoltoa kunnes nuori täyttää 21 vuotta. Työalan käytössä on yhdeksän asumisharjoitteluasuntoa itsenäistyville nuorille. Kalliolan ylläpitämät nuorisokodit ovat profiloituneet setlementin lastensuojelulaitoksiksi, joissa painotetaan Kalliolan arvoja. Muutosten vuosi Kalliolan lapsi- ja perhepalveluiden kokonaisuus muodostui toimintavuonna kymmenestä erillisestä sijaishuollon yksiköstä. Kokonaisuuteen kuuluivat Kalliolan nuorisokoti, Kalliolan vastaanottokoti, Kilon nuorisokoti, Hirvikallion nuorisokoti, Matarin nuorisokoti, Nuorisokoti Majakka, Mäkirinteen nuorisokoti, Saunalahden nuorisokoti sekä Tiirakallion nuorisokodit Ankkuri ja Luotsi. Lastensuojelulaitoksissa oli yhteensä 67 hoitopaikkaa. Lisäksi kokonaisuuteen kuuluivat avopalveluiden Espoon ja Vantaan yksiköt. Kaikki hoitopaikat myytiin sgei- ja ostopalvelusopimuksilla tai maksusitoumuksilla lähinnä pääkaupunkiseudun kunnille. Muutamia ostoja tapahtui myös muualta Etelä-Suomen läänin alueelta. Ostajakunnat ostivat laitospalvelujen puolella toimintavuoden aikana yhteensä 23 811 hoitovuorokautta. Käytettyjä hoitovuorokausia kertyi 20 198 (83,84 %). Avopalveluissa yhteistyö Espoon kaupungin kanssa tehostetun perhetyön osalta päättyi kesäkuussa. Vantaan kaupungin kanssa yhteistyö jatkui. Työmuotoina olivat ammatillinen tukihenkilötoiminta, perhetyö sekä itsenäistymisen tukityö. Vuotta sävyttivät lastensuojelun toimintakentässä tapahtuneet suuret muutokset. Lisääntynyt kilpailu alalla ja palvelujen ostajien tarpeiden sekä strategisten painopisteiden muuttuminen vaikuttivat voimakkaasti alan palvelutarjontaan. Nämä seikat saivat aikaan sen, että myös Kalliolan Kannatusyhdistys joutui arvioimaan uudelleen tuottamiensa lastensuojelupalvelujen muotoa, sisältöä sekä niiden maantieteellistä painopistettä. Arvioinnin seurauksena päädyttiin muun muassa siirtämään Kalliolan nuorisokodin toiminta Helsingin keskustasta Pukkilaan Uudellemaalle. Uusi sijainti antoi mahdollisuudet vastata maantieteellisesti entistä laajemmalla alueella sijaitsevien sopimuskumppanikuntien erityisen lastensuojelun tarpeisiin. Ratkaisu osoittautui onnistuneeksi, kun uuden nuorisokodin käyttöaste lähenteli vuoden lopussa sataa. 5 Lapsi- ja perhepalveluiden hallinto supistui vuoden aikana yhdellä henkilöllä. Uutta henkilöä ei palkattu tilalle, vaan hallinnon toimintaa tehostettiin vastuiden ja tehtävien uudelleenjärjestelyjen avulla. Toimintavuoden syksyn aikana ryhdyttiin suunnittelemaan koko Kalliolan setlementin palvelutuotannon yhdistämistä yhdeksi työalaksi. Muutoksen avulla Kalliola pystyy entistä paremmin hyödyntämään synergiaetujaan sekä tarjoamaan laajempia ja monipuolisempia palvelukokonaisuuksia asiakkaidensa käyttöön. Erityisesti se helpottaa palvelujen saavutettavuutta, ketjuttamista ja hoitojatkumoa. Vuoden aikana Kalliola osallistui osaamis- ja toiminta-alueellaan julkistettuihin kilpailutuksiin niin avo-, laitos- kuin vaativien laitospalveluiden kategorioissa. Toimintavuoden aikana kerättiin yksikkökohtaista palautetta nuorilta, vanhemmilta, nuorten sosiaalityöntekijöiltä sekä henkilökunnalta itseltään palvelujen laadun sekä työhyvinvoinnin parantamiseksi. Erityisyksiköt Kalliolan Kannatusyhdistys ylläpiti neljää lastensuojelun vaativan laitoshoidon yksikköä. Näitä olivat Kalliolan nuorisokoti, nuorisokoti Majakka sekä Tiirakallion nuorisokodin osastot Ankkuri ja Luotsi. Vuoden aikana yksiköissä oli hoidossa yhteensä 38 nuorta, joista 16 oli tyttöjä ja 22 poikia. Ikäjakauma oli nuorisokodeissa 13–18 vuotta. Vaativan laitoshoidon palveluissa hoitovuorokausia käytettiin yhteensä 6982/8846. Kalliolan nuorisokodin muutto Pukkilaan vaikutti hetkellisesti kokonaiskäyttöastetta pienentävästi ja koko vuoden käyttöasteeksi tuli vaativien laitospalveluiden osalta näin 78,9 %. Kalliolan Kannatusyhdistyksen ylläpitämiä lastensuojelun alaikäisten päihdeyksikköjä oli toimintavuonna kaksi: Mäkirinteen ja Saunalahden nuorisokodit. Vuoden aikana yksiköissä asui yhteensä 26 nuorta, joista 9 oli tyttöjä ja 17 poikia. Nuoret olivat iältään 14–17 -vuotiaita. Alaikäisten päihdepalveluiden yksiköissä hoitovuorokausia käytettiin yhteensä 3885/4745. Käyttöaste oli 81,9 %. Erityisyksiköiden toiminnassa keskityttiin vuoden aikana perhetyön kehittämiseen sekä yhteisöllisten ryhmätoimintojen eteenpäin viemiseen. Perusyksiköt Kalliolan Kannatusyhdistyksen ylläpitämiä lastensuojelun perusyksiköitä olivat Matarin, Kilon sekä Hirvikallion nuorisokodit. Matarin nuorisokoti tuotti kaikki palvelunsa ostopalvelusopimuksella Vantaalle ja Kilon sekä Hirvikallion nuorisokodit vastaavasti Espoolle. Vuoden aikana yksiköissä asui yhteensä 33 nuorta, joista 23 oli tyttöjä ja 10 poikia. Ikäjakauma nuorisokodeissa oli 11–18 vuotta. Perusyksiköiden työskentelyssä keskityttiin erityisesti myönteisten ja yhteistyöhön suuntautuvien vuorovaikutussuhteiden rakentamiseen sekä tukemiseen eri toimintaympäristöissä. Itsenäistymisvaiheessa olevien nuorten asumisharjoittelua kehitettiin rakenteellisemmaksi, jotta se antaisi nuorille paremmat lähtökohdat itsenäiseen asumiseen siirtymiseen. Nuorisokotien työkäytäntöjä ja toiminnan rakenteita myös hiottiin vastaamaan paremmin yhteiskunnallisiin vaatimuksiin. Asiakasprofiili laajentui toimintavuoden aikana käsittämään perinteisten sijoitusten lisäksi enenevässä määrin myös avohuollon sijoituksia ja kiireellisiä sijoituksia. Peruspalvelujen yksiköissä hoitovuorokausia käytettiin yhteensä 7178/7665. Käyttöaste oli 93,6 % Avo- ja vastaanottopalvelut Avopalvelujen toiminta oli muutoksessa toimintavuoden aikana, koska yhteistyö Espoon kaupungin kanssa päättyi kesäkuussa. Tämä aiheutti luonnollisesti vaihdoksia henkilöstössä, josta seurasi haasteita myös asiakastyön laadun säilyttämiselle. Haasteista selvittiin ja yhteistyö Espoon kanssa saatettiin päätökseen hallitusti hyvässä yhteishengessä. Yhteistyö Vantaan kaupungin kanssa jatkui normaalisti ja jatkuu edelleen, kun Vantaa päätti käyttää vuoden mittaisen optionsa palvelujen ostamiseen Kalliolalta myös vuonna 2015. Palveluvalikkoon kuuluivat ammatillinen tukihenkilötoiminta, perhetyö sekä itsenäistymisen tukityö. 6 Tapahtuneiden muutosten ja henkilövaihdosten seurauksena avopalvelut jouduttiin organisoimaan uudelleen. Keskiöön rakennustyössä nousivat työn rakenteiden vahvistaminen, tiimiytyminen, yhtenäiset toimintatavat ja työmenetelmät sekä työn suunnitelmallisuus. Kalliola osallistui toimintavuoden lopulla julkaistuun Kuuma-kuntien kilpailutukseen avopalvelujen osalta ja tuli myös valituksi puitesopimuskumppaniksi. Kalliolan avopalvelut palvelivat yhteensä 45 asiakasta: ammatillisessa tukityössä oli 15 nuorta (11 poikaa ja 4 tyttöä), perhetyössä 18 perhettä (29 lasta, joista 14 poikaa ja 15 tyttöä) sekä itsenäistymisen tukityössä 12 nuorta (5 poikaa ja 7 tyttöä). Jaksojen pituuden keskiarvo oli 5–7 kk ja asiakkaiden ikäjakauma oli 0–20 vuotta. Kalliolan vastaanottokodin koko kapasiteetti oli toimintavuonna Espoon kaupungin käytössä. Vuoden aikana yksikössä oli hoidossa yhteensä 53 nuorta, joista 23 oli tyttöjä ja 30 poikia. Ikäjakauma nuorisokodissa oli 13–17 vuotta. Käyttöaste oli 78,8 % (2014/2555). Vuoden 2014 painopistealueita olivat laadukas arviointityö, työskentelyn avoimuus ja selkeys sekä olemassa olevien menetelmien vahvistaminen. Lisäksi panostettiin ulkoisten ja sisäisten yhteistyösuhteiden ylläpitämiseen ja vahvistamiseen. Koko työryhmän käymä kaksikehäisen oppimisen koulutuskokonaisuus saatiin päätökseen ja saatua oppia hyödynnettiin nuorten sekä perheiden kanssa työskentelyssä. Henkilöstö Kalliolan lastensuojelussa työskenteli toimintavuoden aikana 112 päätoimista työntekijää. Kesälomakautena kussakin yksikössä työskenteli kesätyöntekijä. Osa-aikaisia sijaisia oli vuoden aikana noin 100. Lisäksi yksiköissä oli vuoden aikana noin 30 opiskelijaharjoittelijaa, joista osa teki myös työelämälähtöisiä opinnäytetöitä Kalliolan lastensuojelutyöhön. Henkilöstölle tarjottuja koulutuksia olivat muun muassa Traumanäkökulma hoitotyön välineenä -koulutus, Toimiva Lapsi ja Perhe -koulutus, esimiesvalmennus, JET -koulutus, Kalliolan koulutuspäivä, väkivallan ehkäisy ja turvallinen hoito (VETH) - koulutus, kaksikehäisen oppimisen malli -koulutus, lääkehoidon koulutus, hätäensiapukoulutus sekä korva-akupunktiokoulutus. Nuoret Kalliolan lastensuojelulaitoksissa asui toimintavuoden aikana yhteensä 150 nuorta, joista 71 oli tyttöjä ja 79 poikia. Nuoret olivat iältään 11–18 -vuotiaita. Nuoret kävivät peruskoulua, ammatillisia opintoja tai lukiota. Lisäksi nuoria kävi työssä, valmentavassa koulutuksessa, työvalmennuksessa sekä työharjoittelussa. Kaikilla nuorilla on ollut järjestettyä säännöllistä päivätoimintaa. Kulosaaressa, Itä-Pasilassa, Kilossa, Espoonlahdessa, Hirvisuolla ja Pajupolulla sijaitsevat asumisharjoitteluasunnot olivat koko vuoden nuorisokotien käytettävissä. Itä-Pasilan asunto siirtyi syksyllä toistaiseksi avopalveluiden käyttöön asuntopulan takia. Kärkelän toimintakeskus Kalliolan omistamaa Kärkelän toimintakeskusta hyödynnettiin ympäri vuoden aktiivisesti. Nuorille järjestettiin retkiä ja leirejä Kärkelään toimintavuoden aikana noin 30. Leirit olivat 2–5 päivän pituisia. Alkukesästä järjestettiin myös kaksi työpainotteista leiriä lastensuojeluyksiköiden nuorille. Leireillä tehtiin pieniä hoito- ja kunnostustöitä Kärkelän kiinteistössä ja sen ympäristössä yhdessä nuorten kanssa. Leirien tarkoituksena oli tutustuttaa nuoria työelämään ja sen ilmiöihin. Työsuorituksistaan nuoret saivat pienen rahallisen korvauksen. Leirit saivat niille osallistujilta hyvää palautetta. Palautteen perusteella päätettiin jatkaa leirien järjestämistä myös tulevina kesinä. Kärkelän toimintakeskusta käytettiin laajasti myös yksiköiden kehittämispäivien järjestämiseen. 7 PÄIHDETYÖ Kaikkien Kalliolan päihdetyön hoito-ohjelmien tavoitteena on toipuminen päihteistä ja päihteetön elämäntapa. Kohderyhmät eri toiminnoissa eroavat kuitenkin toisistaan. Myllyhoito palvelee ensisijaisesti työelämästä hoitoon ohjattuja asiakkaita ja Kiskon yhteisöhoidossa® asiakkaat ovat taustaltaan huumeiden käyttäjiä. Kalliolan päihdetyölle on ominaista vertaistuen ja 12-askeleen ryhmien vahva rooli. Kaikissa hoitomalleissa on yhteisöhoidollinen pohja ja hoito-ohjelmissa on selkeä rakenne. Kalliolan Nurmijärven klinikka Kalliolan Nurmijärven klinikka tarjoaa kuntoutusta päihderiippuvaisille ja heidän läheisilleen. Klinikka on erikoistunut työelämän päihdeongelmien kuntoutukseen, mutta asiakkaista nyt jo valtaosa on työelämän ulkopuolella. Klinikka tekee tiivistä yhteistyötä kuntien, työpaikkojen sekä työterveyshuollon kanssa. Klinikan palvelut perustuvat Minnesotamalliin, joka kehitettiin USA:ssa noin 60 vuotta sitten. Malli tunnetaan Suomessa nimellä Myllyhoito. Klinikan käyttöasteet vaihtelivat vuoden kuluessa suuresti. Lapsiperhekuntoutus oli tyhjänä alkuvuodesta, mutta asiakkaat löysivät sen huhtikuusta alkaen, jolloin asiakkaita ohjautui osastolle hyvin. Tavoitteesta jäätiin jälkeen, vaikka uusi Lapsiperhekuntoutus tasoittikin käyttöasteita jonkin verran. Vuoden aikana klinikalla toteutettiin yhteensä 6460 (edellisenä vuonna 5726) hoitovuorokautta. Hoitovuorokaudet jakautuivat seuraavasti: perushoito, intervalli sekä kriisihoidot ja kurssit 4809 (4663) vrk. Lapsiperhekuntoutuksessa hoitovuorokausia oli 1651, josta aikuisia 777 ja lapsia 874. Potilaita klinikalla oli yhteensä 232 (234). Elokuussa klinikalla pidettiin perinteinen tukihenkilöpäivä, johon kokoontui paljon entisiä asiakkaita viettämään kesäpäivää. Työterveysasemilla, työpaikoilla, sosiaalitoimistossa sekä A-klinikoilla tehtiin vuoden aikana useita hoidon esittelyitä. Klinikan ja AA:n välistä yhteistyötä organisoi aikaisempien vuosien tapaan AA:n Kalliola-toimikunta. Lapsiperhekuntoutusta varten remontoitiin omat erilliset tilat. Sosiaalisessa mediassa tehty lastentarvikkeiden keräyskampanja tavoitti yli 17000 katsojaa ja lahjoituksia saatiin erittäin paljon. Klinikan toiminta sai tasaisesti hyvää mediajulkisuutta. Kalliolan päihdetyön avo- ja asumispalvelut Kalliolan päihdetyön avo- ja asumispalvelut laajentuivat kesäkuussa 2014, kun Kalliolan Kannatusyhdistys osti Oskelakoti Oyn toiminnan. Osakeyhtiöllä on oma vuosikertomuksensa. Avomylly Avomylly tarjoaa myllyhoidollista kuntoutuspalvelua iltapainotteisena, kurssimuotoisena ryhmätoimintana. Kalliolan omissa tiloissa järjestettiin kolme Avomylly-kurssia ja Vantaan A-klinikoiden tiloissa kolme kurssia. Kaiken kaikkiaan kuudella Avomylly-kurssilla on ollut toimintavuoden aikana asiakkaita 35 (edellisenä vuonna 33), naisia 12 (15) ja miehiä 22 (18). Läheisiltoja järjestettiin neljä. Avokisko Avokisko on tarkoitettu yli 18-vuotiaille huumausaineiden käyttäjille. Hoidossa sovelletaan Kiskon yhteisöhoitoa® avohoitoon. Avokiskossa asiakasta autetaan tiedostamaan päihteettömän elämän vaatimat muutokset elämässään ja tuetaan uusien rakentavien toimintamallien luomisessa ja toteuttamisessa. Hoito-ohjelman kesto on noin puolitoista vuotta. Avokiskoon voi hakeutua päihteistä vieroittautunut huumeidenkäyttäjä. Avokiskon toimintaan vaikutti yleinen taloudellinen tilanne ja kuntien palvelurakenteissa tapahtuneet muutokset. Avokiskoon hakeneiden määrä pysyi korkeana, mutta kuntien maksusitoumusten saaminen on ollut vaikeaa mikä näkyy hoidon aloittaneiden määrässä. Kuntoutuksen sisältöä on edelleen kehitetty erityisesti tunnetyön menetelmien ja irtaantumisvaiheen osalta. Avokiskossa oli vuoden aikana hoidossa 10 (edellisenä vuonna 16) asiakasta. Naisia näistä oli 6 (11) ja miehiä 4 (5). Asiakkaista oli helsinkiläisiä 6(10), vantaalaisia 3(5) ja espoolaisia 1(2). Hoitovuorokausia kertyi yhteensä 2285 (2551). Asiakkaat hakeutuivat hoitoon pääsääntöisesti oma-aloitteisesti esimerkiksi A- ja H-klinikoiden kautta. 8 Kuvernöörintien asumisyhteisö Kuvernöörintien asumisyhteisö on tarkoitettu laitoshoidon päättäneille päihderiippuvuudesta toipuville täysi-ikäisille asiakkaille. Asumisyhteisö on profiloitunut erityisesti huumausaineidenkäyttäjien kuntoutukseen ja valmennukseen, mutta soveltuu myös esimerkiksi Nurmijärven klinikalta ohjautuvien asumispalveluksi. Oppilaiden (asukkaiden) toipumista tuetaan yhteisövalmentajien tuella yhteisöhoidon menetelmin ja rakentein. Oppilaat vastaavat myös yhteisön arkeen liittyvistä asioista. Toimintavuoden aikana vahvistettiin ja vakiinnutettiin entisestään verkostoyhteistyötä, sekä yhteisön sisäisiä rakenteita vastaamaan asukkaiden lisääntyvää tuen tarvetta. Toinen työntekijöistä on valmistunut neuropsykiatriseksi valmentajaksi ja toinen kouluttautunut käyttämään viiden pisteen korva-akupunktio-menetelmää. Asumisyhteisö tarjoaa asukkaille viikoittain mindfulness- ja akupunktioryhmän. Käytämme myös ADHDvalmennuksen keinoja asukkaan arjenhallinnan parantamiseksi. Paikkaluku on 8+2 siten, että Kuvernöörintiellä on 8 paikkaa ja 2 paikkaa Setlementtiasunnoilta vuokratussa kolmiossa Viikissä. Etäasunto on tarkoitettu vanhimmille, seuraavaksi pois muuttamassa oleville oppilaille. Tavoitteena on itsenäisen asumisen harjoittelu ja turvallinen irrottautuminen yhteisöstä. Kokemukset etäasumisesta olivat positiivisia ja asukkaita tulevaisuuteen valmistavia. Asukkaita Kuvernöörintien asumisyhteisöön tuli Keravan vankilan Kisko-yhteisöstä, Kalliolan Nurmijärven klinikalta, A-klinikkasäätiön Hietalinna-yhteisöstä, Kankaanpään A-kodista, Terapiatehtaalta sekä Päihdehuollon Jälkikuntoutusyksikön ohjaamina. Yhteisön käyttöaste oli hyvä koko vuoden. Verkostotyötä laajennettiin entisestään ja asiakkaille löydettiin uusia tarpeenmukaisia palveluita niin järjestöjen kuin virallisen palveluverkostonkin tarjonnasta. Toimintavuoden aikana kiinteistössä remontoitiin keittiö, joka vihittiin käyttöön yhteisellä jouluaterialla. Avokiskon ja Kuvernöörintien oppilasyhteisöjen kanssa vietettiin yhteisöpäiviä heittäytyen leikkiin tarinateatterin hengessä tarinateatteriohjaaja Pekka Makkosen johdolla sekä Kansallisteatterin kiertuenäytelmän Nuoruustangon parissa. Toimintavuoden aikana yksikössä toteutui 3383 (edellisenä vuonna 3424) hoitovuorokautta. Asiakkaita oli 22 (25), joista miehiä oli 16 (20) ja naisia 6 (5). Helsingin kaupunki osti palveluja 2387 (2526) vuorokautta ja muut kunnat yhteensä 996 (898) vuorokautta. Itäviitta-yhteisö Itäviitta-yhteisön tukiasumisen kohderyhmänä ovat 18–29 -vuotiaat pitkään asunnottomana olleet nuoret. Tukiasumisen asiakkaat tarvitsevat sosiaalisten ja terveydellisten syiden vuoksi tukea, apua ja ohjausta niin asunnon järjestämisessä kuin elämänhallinnan vahvistamisessa. Nuorten asunnottomuuden taustalla on usein riittämättömät arkielämän taidot ja hallitsematon päihteidenkäyttö. Nuoret asuvat omissa yksiöissä, joita on yhteensä kymmenen. Palvelun tilaaja on Espoon kaupunki ja asumisen tukipalvelun tuottaa Kalliolan setlementti. Asumispalvelun lähtökohtana on asunto ensin -periaatteen mukainen toiminta, jossa asunto on lähtökohta ja perusedellytys pitkään asunnottomana eläneen nuoren sosiaalisen kuntoutumisen prosessin käynnistämiselle ja onnistumiselle. Nuoren asuminen turvataan tukipalveluilla ja tarvittavat sosiaalisen kuntoutumisen prosessit käynnistetään asumisen vakiinnuttua. Toiminta perustuu asukkaan, yhteisövalmentajan ja asumisyhteisön muiden asukkaiden luottamuksen rakentamiseen ja asukkaan voimavarojen esiin nostamiseen ja tukemiseen. Tavoitteena on, että nuoren asuminen onnistuu, arkielämän taidot vahvistuvat ja päihteiden käyttö vähenee tai loppuu. Tukiasumisen päätyttyä nuorella on valmiudet siirtyä itsenäiseen asumiseen. Jatkoasuminen on ollut aiempia vuosia vaikeampaa yleisen vuokra-asuntotilanteen ollessa huono. Vuokranantajana Itäviitta-yhteisössä toimii S-Asunnot Oy. Vuoden 2014 aikana asukkaita oli yhteensä 20 (14), josta 5 (2) keskeytti palvelun, 3 (6) muutti itsenäiseen asumiseen suunnitellusti. Miehiä Itäviitta-yhteisössä asui yhteensä 11 (11) ja naisia 9 (3). Vahvasti tukien -kuntoutus Raha-automaattiyhdistyksen rahoittama Vahvasti tukien eli VAHVAT jatkui kahden työntekijän voimin. Vahvat toimintaa jatkettiin Raha-automaattiyhdistyksen kohdennetun AK- rahoituksen tuella. Kuntoutus on kumppanuushanke Kriminaalihuollon tukisäätiön kanssa ja sen tavoitteena on luoda vankilasta vapautuville päihdeongelmaisille avohoidollinen kuntoutusohjelma, joka auttaa ja tukee vapautuvaa vankia asumisessa, päihteettömässä elämässä ja arjen 9 hallinnassa. Toimintaympäristönä ovat vankilat, Kalliolan päihdetyön avopalvelut sekä Kriminaalihuollon tukisäätiön asumispalvelut. Vahvoissa kehitettiin asiakastietojärjestelmä ja uudistettiin kirjalliset kuntoutustehtävät. Hanke kuuluu osana pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelmaan. Ohjelmassa oli mukana 15 asiakasta. Projektissa tehtiin töitä yhdeksän eri vankilan kanssa. Toiminta laajeni koskemaan myös tuettua asumista ja omaan kotiin vapautuvia vankeja. Kalliolan kansalaisopiston kanssa kehitettiin ja toteutettiin kurssikokonaisuus Vahvat-asiakkaille. Uusi alku -projekti Uusi alku -projekti pääsi käynnistymään syksyllä toiminnan suunnittelun ja verkostoyhteistyön osalta. Uusi alku projektin kohderyhmänä ovat yli 55-vuotiaat pääkaupunkiseudun asukkaat, joiden elämäntapaa hallitsee liiallinen alkoholinkäyttö. Projektiin osallistuvat asiakkaat voivat olla vielä mukana työelämässä tai ovat jo siirtyneet eläkkeelle. Projektissa toteutetaan ryhmämuotoisia avokuntoutustoimintoja, elämäntaparemontteja, joita kehitetään koko projektin ajan kertyvien kokemusten pohjalta. Tavoitteena on löytää toimivia käytäntöjä kohderyhmän elämänlaadun kohentamiseen, toteuttaa niitä käytännössä ja kirjata käytännöt. Tiedotus ja yhteistyö Kalliolan päihdetyö osallistui toimintavuoden aikana seuraaviin kansallisiin tapahtumiin: Huumetyön neuvottelupäivät, Valtakunnalliset Päihde- ja mielenterveyspäivät ja Päihdelääketieteen päivät. Mediajulkisuutta toimintavuoden aikana saatiin lehtikirjoitusten sekä Ylen pääuutisten parissa. Sosiaalisen median käyttö laajeni toimintavuoden aikana. Nurmijärven klinikalla järjestettiin avoimet ovet keväällä, ja vierailijoita oli noin sata. Toimintojen piirissä järjestettiin useita tiedotustilaisuuksia ja eri yksiköissä oli alan opiskelijoita harjoittelijoina. Valtaosalle asiakkaista saatiin kaikissa toiminnoissa järjestymään verkostotapaaminen. Kaikkien palveluiden parissa oli tiivis yhteys AA- ja NA -toimintaan. Henkilöstö Kalliolan päihdetyössä työskenteli vuoden 2014 lopussa 29 vakituista työntekijää ja muutamia tuntipalkkaisia. Henkilökunta joutui sopeutumaan palveluntuotannon organisaation muutosprosessiin sekä ulkoa päin tuleviin talouspaineisiin. Yt-neuvottelut koskettivat toimintavuoden aikana henkilökuntaa eri tavoin. Työalan johtoryhmä työskenteli kuitenkin säännöllisesti ja päivitti muun muassa päihdetyön strategian toimintavuoden aikana sekä osallistui myynnin ja markkinoinnin koulutukseen ja suunnitteluun. Asumispalveluihin palkattiin johtaja. Henkilöstöä on lisäkoulutettu etenkin menetelmäopintojen (mm. Transaktioanalyysikoulutus, Tietoisuustaitomenetelmät, toiminnalliset menetelmät, työnohjauskoulutus, akupunktiokoulutus) ja alan koulutus- ja asiantuntijapäivien sekä Kalliolan koulutuspäivien yhteydessä. Koko hoitohenkilöstölle on järjestetty säännöllistä työnohjausta ja työalan johtoryhmä on hankkinut ulkopuolista konsultaatiota. Henkilöstö osallistui Kalliolan virkistäytymispäiviin. Henkilöstön joulujuhlia vietettiin yksiköittäin. VAMMAISTYÖ Ryhmäkoti Jatko on Kalliolan Kannatusyhdistys ry:n ylläpitämä vaikeasti liikuntavammaisten yhteisöllinen ryhmäkoti. Ryhmäkoti tarjoaa ympärivuorokautista palveluasumista kuudelle vaikeasti liikuntavammaiselle asukkaalle. Ympärivuorokautisen kodinomaisen hoito-, tuki- ja ohjaustyön tavoitteena on tarjota kodissa asuville mielekäs elämä ja yhdessä olemisen iloa. Ryhmäkodissa tehdään kodinomaista hoito-, ohjaus- ja tukityötä. Tavoitteena on tarjota ryhmäkodin asukkaille heidän perustarpeensa huomioiva, mielekäs sekä turvallinen ja tasa-arvoinen jokapäiväinen elämä. Vammaispalvelulakiin perustuvaa palveluasumista ostavat Helsingin, Espoon ja Vantaan kaupungit sekä Nurmijärven kunta. Palveluasumista järjestettäessä vaikeavammaisena pidetään henkilöä, joka vammansa tai sairautensa vuoksi tarvitsee jatkuvaluonteisesti toisen henkilön apua päivittäisissä toiminnoista suoriutumisessa vuorokauden eri aikoina tai muutoin erityisen runsaasti. 10 Kuuden asukkaan pysyvä koti Ryhmäkodissa asui toimintavuoden aikana kuusi asukasta. Ikäjakaumaltaan he ovat 23–32 -vuotiaita. Asukkaista neljä käyttää kommunikointiinsa erilaisia vaihtoehtokommunikaatiomenetelmiä. Kaikki asukkaat tarvitsivat lähes kaikissa toimissaan hoitoa, ohjausta ja tukea. Toimintaa kodissa ja sen ulkopuolella Vuonna 2014 kuusi asukasta kävi päivätoiminnoissa ja toimintakeskuksessa yksilöllisten päätöstensä mukaisesti. Ohjaus- ja tukityöt olivat oleellinen osa kodin päivittäistä toimintaa. Henkilökunnan tehtävänä oli kehittää yhteistyössä asukkaiden ja omaisten kanssa asukkaille soveltuvaa mielekästä päivittäistä toimintaa kodissa ja kodin ulkopuolella. Ryhmäkodista käytiin muun muassa elokuvissa, Linnanmäellä, teatterissa ja konserteissa. Lisäksi ryhmäkodissa järjestettiin yhteistyössä Hakavuoren seurakunnan kanssa rippikoulu kolmelle asukkaalle. Konfirmaatiojuhla oli Hakavuoren kirkossa joulukuussa. Kalliolan kansalaisopiston ja ryhmäkodin yhteistyössä toteuttama vaikeasti vammaisten henkilöiden taidekerho jatkoi toimintaansa edelleen. Taidekerhon toteutuminen mahdollistui Kalliolan vapaaehtoistyön avulla toimivien avustajien avulla. Ryhmäkodin asukkaat ja henkilökunta järjestivät taidenäyttelyn yhteistyössä Setlementtiasuntojen kanssa talon yhteisötilassa toukokuussa. Näytteillä oli ryhmäkodin toimintavuosien aikana valmistuneita taideteoksia. Toiminnan suunnittelua ja toteuttamista ohjasivat asukkaiden omat toiveet ja tarpeet henkilökunnan voimavarat huomioiden. Toiminnan kehittämisen tavoitteena oli ryhmäkodin toimintavalmiuden säilyttäminen asukkaiden avun ja hoidon tarpeen kasvaessa vuosien kuluessa. Erilaisten apuvälineiden ja teknisten laitteiden sovitus- ja huoltotyöt sekä uusien käytön opetteleminen olivat kiinteä ja paljon työaikaresursseja vaativa osa päivittäistä työtä. Ryhmäkodin toiminnassa huomioitiin asukkaiden puheentuoton ja puheen ymmärtämisen erityisvaikeudet. Henkilökunta perehtyi ja hankki tietoja vaihtoehtokommunikaatiomenetelmien käytöstä. Yövuorojen osalta Ryhmäkoti Jatko teki toimintavuoden aikana yhteistyötä samassa talossa toimivan Rastinkodin kanssa. Lisäksi ryhmäkodit järjestivät yhdessä asukkaiden joulujuhlan. Ryhmäkodissa tehtiin yhteistyötä asukkaiden kotikuntien kanssa, muun muassa hoito- ja palvelusuunnitelmien teossa sekä toimeentuloon, apuvälineisiin ja terveydenhoitoon liittyvien asioiden hoitamisessa. Subjektiivinen oikeus puhetulkkaukseen puhevammaiselle henkilölle toteutui Kelan tulkkipalvelukeskuksen kautta. Kelan kanssa asiointi oli merkittävässä osassa ryhmäkodin toiminnassa ja asukkaiden tarvitsemien terapiapalvelujen, kuten puhe-, fysio- ja toimintaterapioiden, hankinta ja koordinointi olivat kiinteä osa päivittäistä työtä. Henkilöstö Ryhmäkodissa työskenteli 11 päätoimista työntekijää. Henkilökuntaan kuului seitsemän ohjaajaa, kaksi sairaanhoitajaa, vastaava ohjaaja ja ryhmäkodin johtaja. Kesälomasijaisina oli kaksi työntekijää ja osa-aikaisia sijaisia oli vuoden aikana useita. Opiskelijaharjoittelijoita eri oppilaitoksista oli kaksi. Talous Ryhmäkodin tuotot koostuivat kuntien maksamista hoitovuorokausimaksuista ja asukkaiden maksamista vuokrista sekä ateria- ja perusmaksuista. Helsinki, Espoo, Vantaa ja Nurmijärvi ostivat vuoden aikana yhteensä 2190 hoitovuorokautta. KALLIOLAN KANSALAISTOIMINTA Vuoden 2014 kehittämishankkeita ja toimintoja olivat Vapaaehtoistoiminta ja asumisen tukeminen, Askel, Neuvontapiste Ne-Rå, Pasilan asukastalo, Asukastalo Kylämaja, Matinkylän asukastalon käynnistämis- projekti, sekä Maahanmuuttajien vertaisohjaus -projekti. Lisäksi yksikkö toteutti setlementtiliiton Yhdessä mukana -projektin Helsingin osahanketta sekä osallistui Uusi alku -projektin käynnistämiseen hankesuunnittelun ja arvioinnin osalta. Kansalaistoiminnan yksikön kehittämissuunnittelija ja johtaja osallistuivat Kalliolan päihdetyön vapautuvien vankien tukitoimintaan liittyvän Vahvat -projektin jatkorahoituksen suunnittelun työstämiseen sekä toiminnan arvioinnin toteuttamiseen. 11 Kehittämistoiminnan painopistealueina olivat yksikön strategian mukaisesti maahanmuuttajatyö, työllistäminen, vapaaehtoistyö, asukastalotoiminta ja verkostoituminen. Toimintojen arvioinnissa ja dokumentoinnissa toteutettiin normaaleja seurantakäytäntöjä. Kansalaistoiminnan yksikön palveluksessa oli toimintavuoden aikana 18 työntekijää ja 80–100 vapaaehtoistyöntekijää. Lisäksi yksikössä oli useita työllistettyjä työntekijöitä, useita työharjoittelijoita sekä kymmeniä opiskelijaharjoittelijoita. Kaikille työntekijöille järjestettiin säännöllinen työnohjaus, mahdollisuus osallistua täydennyskoulutukseen sekä muuta työkykyä ylläpitävää toimintaa (virkistyspäivät, kulttuurisetelit). Toimintavuoden aikana haettiin rahoitusta Raha-automaattiyhdistykseltä Vantaan asukastalon toimintoihin sekä Vahvat-hankkeen ja Kylämajan asukastalon jatkoon. RAY myönsi jatkorahoituksen Kylämajalle sekä Vahvathankkeelle. Vantaa asukastalo-projektille ei myönnetty rahoitusta. Diakonia ammattikorkeakoulun kanssa jatkettiin kumppanuussopimuksen mukaista yhteistoimintaa. Keskeisimpinä yhteistoiminnan alueita olivat edelleen Kalasataman kansalaistoiminnan kehittäminen ja toteuttaminen, vapaaehtoistyön liittäminen osaksi ammattikorkeakoulun opetusta sekä yhteinen hankesuunnittelu. Kansalaistoimintaa ja kehittämishankkeita toteutettiin kumppanuuksien avulla, joissa oli mukana Helsingin ja Espoon sosiaalitoimen työmuotoja, Espoon työvoiman palvelukeskus, eri alojen järjestöjä, korkeakouluja sekä alueen asukkaita ja palvelun piirissä olevia kansalaisia. Yksikkö organisoi Kalliolan kansalaistoiminnan foorumin toiminnan ja järjesti Kalliolan kansanjuhlan syksyllä. Toiminnoista tiedotettiin Kalliolan internet-sivuilla, Facebookissa, erilaisten yhteistyöverkostojen kautta sekä useiden lehtiartikkeleiden, kurssien ja luentojen avulla. Kansalaistoiminnan yksikön rahoitus muodostui pääosin RAY:n toiminta- ja projektiavustuksista. Lisäksi Helsingin kaupunki myönsi rahoitusta Pasilan asukastalon vuokriin sekä vapaaehtoisten koulutukseen, virkistäytymiseen ja toiminnanohjaukseen. Espoon kaupunki rahoitti Askeleen ja Matinkylän asukastalon toimitiloja sekä Matinkylän työntekijän palkkauksen. Vapaaehtoistoiminta Toiminnasta vastasi kaksi työntekijää (koordinaattori ja toiminnanohjaaja), lisäksi toiminnan toteutukseen osallistui laaja joukko vapaaehtoistoimijoita ja yhteistyöverkostojen työntekijöitä. Vapaaehtoistoiminnan toiminnanohjaajan tehtävää hoiti vuoden aikana kaksi eri henkilöä. Vapaaehtoistoiminta tarjoaa mahdollisuuden osallistua tavallisen ihmisen taidoin erilaisiin toiminnan muotoihin. Tehtäviä ovat muun muassa suomen kielen opetus maahanmuuttajille, tukihenkilönä toimiminen, läksyapuohjaus ja vammaisten kuvataidekerhon ohjaaja. Asumisen tukemisen tarkoitus on asujan elämänhallinnan vahvistaminen, jotta itsenäiseen asumiseen siirtyminen mahdollistuisi. Koko toimintaa kehitetään ja toteutetaan vapaaehtoisten, asiakkaiden ja ammattilaisten yhteistyönä. Vapaaehtoistoiminnassa keskityttiin perustehtäviin: vapaaehtoisten koulutukset, toiminnanohjaukset, virkistys ja vapaaehtoisten välitys yksikön eri toimintoihin. Koulutuksista ja virkistyksistä saatiin hyvää palautetta. Toiminnanohjausten katsotaan olevan tärkeää vapaaehtoisten tukemista. Tukihenkilötoiminta on edelleen keskeinen vapaaehtoistoiminnan muoto. Metropolia-ammattikorkeakoulun kanssa kehitettiin opiskelijoiden vapaaehtoistoimintaan liittyvää yhteistyötä. Oppilaitosyhteistyölle muodostui perusta. Jatkossakin keskeiset yhteistyökumppanit ovat Metropolia ja Diakonia ammattikorkeakoulu. Asumisen tukemisessa yhteistyökumppanina oli Y-säätiön ja Setlementtiasuntojen ohella Nuorisoasuntosäätiö. Asuntojen saanti oli edelleen kuitenkin vaikeaa. Asuttamisen piirissä keskeiset ryhmät ovat entiseen tapaan olleet päihde- ja mielenterveyskuntoutujat. 12 Asukkaita tuetun asumisen kohteissa oli 15. Vapaaehtoisia vuoden aikana eri kohteissa oli yhteensä 115. Koulutuksia ja infotilaisuuksia toteutettiin 16. Koulutuksiin osallistui 182 henkilöä. Erilaisiin tapahtumiin osallistui yhteensä 640 henkilöä. Askel Askel on monipuolisesti toimiva matalakynnyksinen kohtaamispaikka. Sen erityisluonteena on toimia päihteiden kanssa vaikeuksissa olevien ihmisten ja heidän läheistensä ”omana paikkana”. Myös uusia ryhmiä on tullut mukaan toimintaan. Toiminnan ideana on mahdollistaa elämäntavan muutos, osallisuus ja yhdessä tekeminen. Toiminnan perustana on ihmistä arvostava kohtaaminen. Toimintaa rahoittavat Rahaautomaattiyhdistys ja Espoon kaupunki. Askeleessa oli kaksi työntekijää (vastaava työntekijä ja sosiaaliohjaaja) sekä työllistettyjä (10), opiskelijoita (21) ja vapaaehtoistoimijoita. Olohuone oli edelleen talon keskus oleilun, keskustelujen ja vertaistuen paikkana. Vakiintuneiden ryhmien (kaksi AA -ryhmää, teemaryhmä ja naisten ryhmä) toiminta jatkui. Jonkin aikaa tauolla ollut NA -ryhmä toimi uuden vetäjän tuella erinomaisesti. Yhteistyössä Espoon kaupungin kanssa organisoitiin työllistymistä ja elämänhallintaa tukemaan tarkoitettu Kipinäryhmä. Yhteistyötä jatketaan, sillä sekä osallistujien että ohjaajien palaute oli positiivista. Yhteistyö Mielenterveys- ja päihdepalvelukeskus Empun kanssa jatkui. Samoin jatkui osallistuminen Espoon keskuksen suunnitteluun. Askel oli päävastuussa Espoo-päivän organisoinnista Espoon keskuksen osalta. Koko perheen piknikille osallistui noin 1400 espoolaista. Opiskelijat järjestivät muun muassa levyraateja ja askartelua sekä elokuvien katselua. Opiskelijan voimin toteutettiin myös ”villasukkaprojekti”. Se tuotti yli 200 sukkaparia, joita jaettiin ihmisille muun muassa Asunnottomien yönä. Askeleen futisjoukkue FC Askel toimi edelleen aktiivisesti. Harjoituksissa oli joka kerta 15–20 pelaajaa ja myös turnauksiin osallistuttiin. Askeleen bändi toimi vaihtuvin kokoonpanoin. Mahdollisuus musiikin tekemiseen ja esittämiseen oli kaikille osallistuneille tärkeää. Teatteriryhmäyhteistyö Espoon esittävän taiteen koulun kanssa jatkui. Käyntikertoja Askeleessa yhteensä 4 300. Ohjattuja toimintaryhmiä oli 192. Ohjattuun toimintaan osallistuneita ihmisiä oli 1 430 toimintavuoden aikana. Matalan kynnyksen neuvontapiste Ne-Rå Neuvontapiste Ne-Rån tehtävänä on tukea ihmisiä sosiaalipalvelujen löytämisessä ja omatoimisessa asioiden edistämisessä. Sosiaalialan korkeakouluopiskelijoille Ne-Rå tarjoaa monipuolisen oppimisympäristön. Toiminnan toteuttamis- ja kehittämiskumppaneita ovat Helsingin yliopiston sosiaalitieteiden laitos ja Svenska social- och kommunalhögskolan sekä ammattikorkeakoulut Arcada ja Metropolia. NeRåssa työskenteli kaksi vakituista työntekijää: toiminnan kokonaisuudesta ja kehittämistyöstä vastaava kehittämispäällikkö ja toiminnanohjaaja, jonka tehtävänä oli erityisesti opiskelijoiden ja vapaaehtoisten ohjaus. Neuvonta ja ohjaus Ne-Rån tarjoama neuvonta ja ohjaus lisääntyivät edellisestä vuodesta. Yhteydenottoja kirjattiin nyt 757. Näistä 2/3 oli käyntejä neuvontapisteessä tai tempauksissa, joissa neuvontaa jalkautettiin yhteistyökumppaneiden tiloihin. Englanniksi asioivien osuus nousi hieman edellisestä vuodesta ollen nyt 25 %. Neuvontapisteeseen otettiin yhteyttä koko Helsingin alueelta. Neuvonnan tapoina painottuivat käytännön apu ja tiedon antaminen. Neuvonnan keskeiset sisällöt kiteytyivät asumiseen (30%) ja sosiaaliturvaan (30%). Sosiaaliturvaan liittyvissä aiheissa toimeentulotukeen liittyvät kysymykset olivat keskeisenä sisältönä. Ne-Råsta toivottiin harvoin tietoa terveyspalveluista, mutta terveydentilan ja toimintakyvyn heikkeneminen oli usein taustalla ja puheissa haettaessa etuuksia tai palveluja. Ne-Råssa haluttiin toimintavuonna selvittää perusteellisemmin edellytyksiä pitkäjänteisemmän ja ohjauksellisemman tuen antamiseen ihmisille, jotka asioivat useita kertoja ja tarvitsivat syvällisempää tukea asioidensa edistämiseen. 13 Asiointitukea tarjottiin yhteensä 88 kertaa ja ohjauksellisia keskusteluja kirjattiin 71. Erityisesti asiointitukiasiakkaiden (4) kanssa auttaminen tarkoitti tiiviimpää yhteistyötä tarvittavien viranomaisten tai järjestötoimijoiden kanssa. Tempausluonteisia neuvontatilaisuuksia oli kaikkiaan 15. Ideana oli järjestää tilaisuus, jonne ihmiset voivat tulla erityisesti tarvitessaan apua lomakkeiden täyttöön. Kaksi tempausta järjestettiin yhteistyössä Luckan Integrationin kanssa, jolloin Luckan keskittyi työhakemuksissa avustamiseen ja Ne-Rå sosiaalipalveluihin ja etuuksiin. Paikkoina olivat kirjasto 10, Itäkeskuksen kirjasto, kohtaamispaikka Askel Espoon keskuksessa, leikkipuisto Linja Kalliossa sekä Vinkit Espoossa ja Vantaalla. Korkeakouluyhteistyö - oppimisympäristö Opiskelijoita Ne-Råssa oli 34 neljästä eri korkeakoulusta. Opintojaksosta riippuen opiskelijoiden tehtäviin kuuluivat neuvontyö ohjatusti, jalkautuva neuvonta, tempausten järjestäminen ja tiedottaminen. Opiskelijat olivat mukana myös alueellisissa tapahtumissa sekä verkostoissa ja tekivät tutustumiskäyntejä (29). Opiskelijat tekivät Ne-Rån kehittämistä tukevia tehtäviä kuten selvityksen ”Asiakkaiden mielipiteitä asiointituesta” ja ”Vapaaehtoisen kokemuksia tehtävästään”. Opiskelijat tekivät myös videon Ne-Rån toiminnasta näkökulmana asiakkaan ääni. Kumppanuuskorkeakoulujen yhdysopettajien ja toimintaa arvioivan tukiryhmän kanssa kokoonnuttiin yhteensä 7 kertaa. Kurssi-, ryhmä- ja vapaaehtoistoiminta Ne-Rå toteutti yhteistyössä Kuluttajaliiton asumisneuvonnan ja Kalliolan vapaaehtoistoiminnan ja tuetun asumisen kanssa kaksi vuokra-asumisen luentoa, joista toinen suomeksi ja toinen englanniksi. Luennoille osallistui yhteensä 14 henkilöä. Ne-Rå järjesti myös Takuu-säätiön kanssa talous-illan, jossa olivat aiheena maksuhäiriöt ja niistä selviytyminen. Osallistujia oli kahdeksan. Vapaaehtoisten vetämä suomen kielen ryhmä kokoontui 23 kertaa ja käyntejä oli 120. Mieli maasta ry:n ryhmä kokoontui Ne-Rån tiloissa 36 kertaa ja siinä oli 198 käyntiä. Vapaaehtoistyössä oli mukana 10 vapaaehtoista, joista viisi oli opiskelijoita ja viisi muita vapaaehtoisia. Vapaaehtoiset toimivat ryhmänvetäjinä, asiointitukihenkilöinä, neuvontatyössä ja tapahtumissa. Alue- ja verkostotyö Ne-Råsta osallistuttiin kunnallisista ja järjestöihin sijoittuvista neuvontapisteistä koostuvaan verkostoon, joka kokoontui kaksi kertaa. Ne-Rå oli mukana myös monikulttuurisen työn toimijoiden VETO- verkostossa sekä verkoston järjestämässä Järjestötori-tapahtumassa ja osallistui myös Maahanmuuttajien asunnottomuus-verkoston järjestämään asunnottomuustoimijoiden toriin. Työ- ja elinkeinotoimiston järjestämässä Takuuareenassa tavoitettiin erityisesti nuoria. Ne-Råsta käytiin myös esittelemässä toimintaa ja yksittäisiä palveluja ja etuuksia eläkeläisryhmälle Asukastalo Myllärissä. Yhteistyössä Suomen Pakolaisavun, Helsingin sosiaali- ja terveysviraston asumisneuvonnan ja Kalliolan kansalaisopiston kanssa järjestettiin syksyllä työ- ja asumisteemoihin liittyvä kurssi ”Working and Living”, jolla oli 18 osallistujaa ja yhteensä 22 käyntiä. Kalliolan kansalaistoiminnan yksikön sisäisessä yhteistyössä pidettiin somalinkielisille Mini-ABC, jonka teemoina olivat työ, asuminen, lasten kasvatus sekä yhteiskunta ja kulttuuri. Osallistujia oli 15. Kehittämispäällikkö oli mukana Setlementtiliiton sukupuolisensitiivisen nuorisotyöhankkeen, Diakonissalaitoksen Seniori-Vamos -projektin ja Luckan Integrationin ohjausryhmätyöskentelyssä. Kalliolan kansalaistoiminnan yksikön toimijoiden keskinäistä yhteistyötä olivat vapaaehtoistoiminnan kurssi, kansanjuhlan suunnittelu ja toteutus, monikulttuurinen työryhmä ja Mini ABC-kurssi maahanmuuttajille sekä osallistuminen Kalasataman alueen toimintaan. Viestintä Tiedotuskanavia olivat kotisivut ja Facebook-sivut, sähköposti, tiedotusvälineet ja omat tempaukset sekä tapahtumat. Pidettiin myös infotilaisuuksia toiminnasta yhteistyötahojen tiloissa ja Ne-Råssa sekä osallistuttiin korkeakoulujen järjestämiin tilaisuuksiin opiskelijoille. Osa opiskelijoille suunnatuista tilaisuuksista koski laajasti Ne-Rån 14 toimintamuotoja, harjoittelu- ja työskentelymahdollisuuksia sekä opinnäytetöitä. Lisäksi osallistuttiin isoihin monia toimijoita yhdistäviin tapahtumiin kuten Maailma kylässä ja Takuuareena. Ne-Rå osallistui Setlementtiliiton kutsumana tilaisuuteen, jossa tiedotettiin useille toimittajille sähköisen asioinnin tuottamista ongelmista maahanmuuttajille. Pasilan asukastalo Pasilan asukastalo on kaikille avoin kohtaamispaikka, kokoontumistila ja toimintapiste. Toiminnan tarkoitus on edistää asukkaiden välistä vuorovaikutusta ja tukea ihmisten omaa toimijuutta. Palautteiden mukaan toiminnan nähdään edistävän alueen asukkaiden hyvinvointia ja lisäävän keskinäistä luottamusta. Asukastalon perustoimintoja ovat verkosto- ja aluetyö, olohuone, ryhmät, tapahtumat, jalkautuva apu, vertaistoiminta, vaikuttaminen, asukkaiden omat toiminnat sekä työllistäminen ja opiskelijaharjoittelijoiden ohjaus. Toimintaa rahoittavat RAY ja Helsingin kaupunki. Asukastalossa työskenteli kolme kokopäiväistä työntekijää, joista yksi asukastalon vastaava. Lisäksi resursseina olivat palkkatukityöllistetyt (2) ja työharjoittelijat (12), opiskelijat (10), vapaaehtoistyöntekijät (24), kieliharjoittelijat (29) sekä alueen aktiivit. Käyntejä Asukastalossa oli noin 30 000. Perustoimintojen ylläpito ja uudistaminen ovat jokapäiväistä perustyötä. Kävijäkunta on monipuolistunut. Tärkein viestintäkanava on edelleen Pasila-seuran lehti ja tapahtumista mittavin oli Pasila-viikko. Helsingin kaupungin lähidemokratiahankkeessa syntyneitä yhteyksiä ylläpidettiin ja yhteistyössä asukkaiden kanssa määriteltiin alueen kunnostustarpeita sekä niiden toteutusjärjestystä. Alueen kehittämisyhteistyö jatkui Keski-Pasilan rakentamisprojektissa (asukkaat, asukastalo, Pasila-seura, kaupunki, rakentaja YIT). Helsingin kaupunginteatterin kanssa jatkettiin yhteistyötä Pääroolissa Pasila -hankkeessa. Työllistetyille järjestettiin koulutusta yhteistyössä Asukastalo Kylämajan, Askeleen ja Espoon mielenterveysyhdistyksen kanssa ja Pasilassa oli lisäksi oma koulutus maahanmuuttajille. Työllistämistoiminta kehittyi ja tulokset parantuivat. Yhteistyössä kaupungin kotihoidon kanssa organisoitiin asukastalossa kokoontuva muistisairaiden Lapatossu-ryhmä. Yhteistyö alueen asumisyksikön kanssa tiivistyi, asukastalo oli mukana alueen tapahtumissa ja kriisiasumisessa olevia maahanmuuttajia osallistui suomen opetukseen. Länsi-Pasilassa osallistuttiin Naapuruuspiirin toiminnan käynnistämiseen. Asukastalo Kylämaja (Matinkylä) Asukastalo Kylämaja on Espoon Matinkylässä sijaitseva asukkaiden sekä monenlaisten muiden toimijoiden yhteinen paikka. Asukastalossa työskenteli toimintavuoden aikana kaksi työntekijää, 13 työllistettyä, 17 opiskelijaa sekä 25 vapaaehtoistyöntekijää. Käyntejä oli reilut 21 000. Ryhmätoimintoihin osallistuneita oli yhteensä 9 541. Infotilaisuuksiin sekä ohjaus- ja neuvontakäynteihin osallistui yhteensä 495 henkilöä. Kalliolan asukastalot toimivat samoin periaattein, keskeistä ovat toiminnan avoimuus, erilaisten ihmisten vuorovaikutuksen edistäminen ja avun sekä tuen tarjolla olo. Toimintaa rahoittavat Espoon kaupunki ja RAY. Asukastalo Kylämajalle on ensimmäisten vuosien aikana muotoutunut vahva toiminnallinen perusta. Kalliolan, Espoon aikuissosiaalityön ja Espoon mielenterveysyhdistyksen toteutuskumppanuus toimii. Olohuone, ryhmät ja muut perustoiminnat ovat vakiintuneita, mutta uudistuvia. Uudet toimijat ja toiminnat ovat lämpimästi tervetulleita. Matin Kyläfest -viikko oli vuoden suurin aluetapahtuma. Toteutuksessa oli mukana 19 toimijatahoa. Viikon aikana tapahtumia oli eri puolilla Matinkylää. Asukkaiden toiveiden mukaisesti tehtiin yhteisvoimin vanhan ostarin kasvojen kohotus. Siivottiin talkoilla ja graffititapahtumassa taiteilijat maalasivat osan seinistä sekä opastivat asukkaita grafiittitaiteeseen. Olarin puolella osallistuttiin perinteiseen Olari-tempaukseen. Atk-tuki löysi toimivan muotonsa atk-luokkana ja toiminta vakiintui. Tarjolla oli henkilökohtaista apua sekä ryhmämuotoista aihealueeseen tutustumista. Uutta ryhmätoimintaa oli muun muassa Pelimimmit, Kipinä-ryhmä, Dekkariklubi, sauvakävelyryhmä sekä senioritanssit. Kirpputori oli avoinna kuukausittain. 15 Kylämaja-päivää vietettiin maaliskuussa teemalla tasa-arvo ja lapset. Kohokohtana oli taiteilija Ak-bar Sepiddamin lasten oikeuksia käsitelevän taidenäyttelyn avajaiset. Näyttelyn suunnattua eteenpäin, näytteille asetettiin lasten tuottamaa taidetta. Muita tapahtumia olivat muun muassa Nouruz-juhla, talviolympialaisten kisakatsomo ja ruuanlaittokurssit. Keskeisin tiedotuskanava oli edelleen Haloo Kylämaja -lehti ja sitä täydensivät muun muassa Facebook-sivu ja blogi. Maahanmuuttajien vertaisohjausprojekti VERTSI Maahanmuuttajien vertaisohjausprojektissa kehitetään yhteistyössä palvelujärjestelmän ja muiden toimijoiden kanssa työskentelytapoja ja menetelmiä, joita soveltamalla voidaan vastata nykyistä paremmin vaikeissa elämäntilanteissa olevien maahanmuuttajien avun tarpeisiin. Projektissa työskentelee kaksi kokopäiväistä työntekijää, työllistettyjä ja opiskelijaharjoittelijoita (5) sekä vapaaehtoistyöntekijöitä (13). Projektin perustana on vertaisohjaus ja toisaalta toimiminen siten, että voidaan edesauttaa vuorovaikutuksen syntymistä maahanmuuttajaväestön ja muun väestön välille. Vertaisohjaaja on maahanmuuttoprosessin jo läpikäynyt, suomalaista kulttuuria ja palvelujärjestelmää tunteva henkilö. Vertaisohjaaja antaa vertaistukea ja palveluohjausta avun tarpeessa oleville, kielitaidottomille tai muuten vaikeassa elämäntilanteessa oleville maahanmuuttajataustaisille henkilöille. Myös ryhmät ja erilaiset yhteisölliset tapahtumat ovat tärkeä osa toimintaa. Maahanmuuttajien vertaisohjaus -projekti muutti Pasilan asukastalosta Malmin Novan kauppakeskukseen vuoden alussa. Nimi lyhennettiin Vertsiksi. Heti muuton jälkeen hanke osallistui Malmin rastit -tapahtumaan ja uuden tulokkaan toimintaan kävi tutustumassa lähes sata henkilöä. Asettautuminen Malmille sujui luontevasti. Vertsin toimintaa on Malmin nuorisotalolla ja Madetojan palvelutalolla. Alun perin suunnitelmissa ollut yhteistyö Malmin toimintakeskuksen kanssa ei käynnistynyt Helsingin asukastilojen epäselvän tilanteen vuoksi. Vapaaehtoisia saatiin myös helposti toimintaan aika pian Malmille siirtymisen jälkeen. Pasilassa käynnistyneitä ryhmätoimintoja jatkettiin ja perustettiin uusia ryhmiä. Ryhmätoimintoja olivat muun muassa Vanhempana Suomessa (yhteistyö Sopu-hankkeen kanssa), kurdinaisten ryhmä, ikäihmisten vertaistukiryhmä, vanhempain ryhmä, naisten ryhmä Tullaan tutuiksi, uiguurien vertaisryhmä, arabiankielisten naisten vertaisryhmä, kokkikerho sekä suomen kielen opetusryhmät ja keskustelukerho. Kesällä järjestettiin yhteistyössä Sopu-hankkeen kanssa perheleiri kurdi- ja afgaaniperheille. Kalliolan kansalaisopiston kanssa organisoitiin ravinto- ja hyvinvointikurssi. Toteutettiin vertaisohjaajan peruskoulutuskurssi yhteistyössä Suomen pakolaisavun kanssa. Järjestettiin kaksi 10 viikon kotoutumiskurssia vasta maahan tulleille arabiankielisille pakolaistaustaisille yhteistyössä sosiaaliviraston maahanmuuttoyksikön kanssa. Monikulttuurinen olohuone -toiminta käynnistettiin vuoden lopulla yhteistyössä Pääkaupunkiseudun yksin- ja yhteishuoltajien kanssa. Yhteistyö Malmin sosiaalitoimiston työntekijöiden kanssa käynnistyi. Asiakasohjaus toimi vastavuoroisesti. Vertaisohjaaja jalkautui tarvittaessa asiakkaiden mukana kotikäynnille tai viranomaistapaamisiin. Asiakkaita oli 180, ryhmäkertoja 185, ryhmätoimintoihin osallistuneita 1165, koulutukseen osallistuneita 56 ja tapahtumiin osallistuneita 541. 3. HALLINTO JA TUKIPALVELUT Hallinto Kalliolan Kannatusyhdistys ry:n puheenjohtajana toimi vuonna 2014 asianajaja Hanna-Mari Manninen ja varapuheenjohtajana toimitusjohtaja Pekka Korhonen. Hallituksen muina jäseninä toimivat johtava sosiaalityöntekijä Eveliina Cammarano, yliopettaja Elsa Keskitalo, palvelumuotoilija Mikko Leskelä, sijoituspäällikkö Tuomo Mäkinen, kehittämispäällikkö Airi Partanen ja yliopiston lehtori Erja Saurama. Hallitus piti viisi kokousta. Kalliolan Kannatusyhdistys ry:n vuosikokous pidettiin 28.4. ja syyskokous 15.12. Kalliolan setlementin johtoryhmässä olivat edustettuina kaikki setlementin työalat ja sisäiset tukipalvelut. Johtoryhmään kuuluivat toiminnanjohtaja Timo Lemmetyinen, päihdetyönjohtaja Liisa Kallio, talousjohtaja Tuija Lankinen, rehtori 16 Ilona Maaperä, nuorisotyönjohtaja Kirsi Mäntyniemi-Sipilä, lapsi- ja perhetyönjohtaja Kari Ollila, henkilöstöjohtaja Matti Pihkala ja kansalaistoiminnan johtaja Matti Rajamäki. Johtoryhmä piti 13 kokousta ja kaksi seminaarijaksoa. Se osallistui yhdessä Kalliolan muiden johtajien ja esimiesten kanssa toimintavuoden aikana järjestettyyn johtamiskoulutukseen. Taloushallinto Kalliolan taloustoimistossa työskentelivät talousjohtaja, taloushallinnon kehittämispäällikkö, kaksi kirjanpitäjää ja kolme palkanlaskijaa, joista yksi osatoimisesti. Edellisvuonna (2013) käyttöönotetut taloushallinnon ja palkkahallinnon ohjelmistot toimivat odotetulla tavalla ja helpottivat arjen työtä. Kalliolan taloustilanne oli koko toimintavuoden ajan tiukka. Säästöjä tehtiin yli 300 000 euron edestä ensi sijaisesti lomauttamalla työntekijöitä, lomarahojen vaihtamisella lomaoikeudeksi ja jättämällä täyttämättä osa vapautuneista vakansseista. Vuoden 2014 osalta Kalliolan Kannatusyhdistys ry teki ylijäämäisen tuloksen. Tosin tulostavoitetta ei kuitenkaan saavutettu. Tietohallinto Kalliolan tietohallinnossa keskityttiin vuonna 2014 tietotekniikkaympäristön teknisten komponenttien päivityksiin. Suurin päivitystarve kohdistui sähköpostipalveluihin, jonka perusteella Kalliolassa siirryttiin vuonna 2014 Microsoftin Office 365 -palveluihin. Käyttöönoton myötä Kalliolassa otettiin aktiiviseen käyttöön muun muassa Lync-palvelut pikaviestintään ja videoneuvotteluihin. Lisäksi vuonna 2014 aloitettiin dokumenttienhallinnan järjestelmäprojekti. Vuoden 2014 alussa viimeiset Windows XP käyttöjärjestelmällä varustetut työasemat korvattiin Windows 7 käyttöjärjestelmällä. Henkilöstö Uudistuminen oli yksi kolmesta vuoden strategisesta painopistealueesta, jolla oli lukuisia liittymiä henkilöstöstrategian täytäntöönpanoon toimintavuoden aikana. Jatkettiin muun muassa toimenpiteitä sisäisen osaamisen jakamisen hyödyntämiseksi entistä paremmin. Perehdytysmentoroinnin järjestelmää kehitettiin edelleen. Työhön perehtymisen ja työhönopastuksen runko-ohjelmaa päivitettiin. Skillhive-parviälysovelluksen käyttö laajentui vaiheittain ja uusimpana hankkeena käynnistettiin vuoden lopulla sen hyödyntäminen perehdytyksen apuna. Skillhive-järjestelmällä oli vuoden lopussa yli 170 käyttäjää. Syyskuussa hyväksyttiin Kalliolan ensimmäinen henkilöstösuunnitelma, joka liittyy erityisesti vuoden 2014 alusta voimaan tulleisiin kahteen uuteen lakiin (Laki taloudellisesti tuetusta ammatillisen osaamisen kehittämisestä ja Laki koulutuksen korvaamisesta). Henkilöstö- ja koulutussuunnitelmat tuli saattaa uuden lain mukaisiksi vuoden aikana. Henkilöstö- ja koulutussuunnitelma käsiteltiin yhteistoimintamenettelyssä. Toimintavuonna jatkettiin edelleen myös vahvasti edellisen vuoden painopistealueen eli työhyvinvoinnin ja työssäjaksamisen toimenpiteitä. Merkittävä asia oli työterveyshuollon palvelujen kilpailutus. Sen tuloksena Kalliolan henkilökunnan työterveyshuollon palvelujen tuottaja vaihtui. Uutena palvelujen tuottajana aloitti 1.1.2015 Suomen Terveystalo Oy. Kilpailutuksen tavoitteena olivat paitsi taloudelliset syyt myös työterveyshuollon ja Kalliolan välisten toimintaprosessien ja käytäntöjen uudistaminen ja tehostaminen sekä esimiesten entistä vahvempi mukaan ottaminen mahdollisten työkykyongelmien ennaltaehkäisyyn ja niihin puuttumiseen varhaisessa vaiheessa. Työterveyshuollon työpaikkaselvityskäynnit ja niitä edeltäneet työpaikan vaarojen ja riskien kartoitukset tehtiin neljään yksikköön. Työkyvyn tukemisen toimintamallin jalkauttamistyötä jatkettiin muun muassa hyödyntämällä systemaattisesti Mepcon HR–järjestelmän sairauspoissaolojen seurantajärjestelmää, josta saadaan aiempaa kattavammin ja reaaliaikaisemmin tiedot varhaisen puuttumisen mahdollistamiseksi. Kalliolan Kannatusyhdistyksessä sairauspoissaolopäiviä oli kaikkiaan 3895 (3887 vuonna 2013). Aiempina vuosian kasvussa ollut sairauspoissaolojen määrän kasvu on saatu taitetuksi. Kuitenkin yksittäisten henkilöiden pitkäkestoiset sairauslomat aiheuttavat vaihtelua vuosien välillä. Yhteistyö työeläkeyhtiö Varman kanssa työhyvinvoinnin tukemisessa kehittyi entistä suunnitelmallisemmaksi. Kattava työhyvinvoinnin hankesuunnitelma päivitettiin ja useita Varman kehittämiä esimiestyön ja työhyvinvoinnin työkaluja, kuten kehityskeskusteluja tukeva Evita-peiliä, hyödynnettiin päivittäisessä työssä. Työeläkeyhtiö Varman tuki työkykyjohtamisen kehittämiseen on merkittävä eli yhteensä 55 000 euroa vuosina 2014-2015. 17 Toimintavuoden aikana lähes 40 johtoryhmien jäsentä ja esimiestä osallistui Kalliola-Akatemia -ohjelmaan, joka rakennettiin edellisvuonna toteutetun Kalliola Pro -esimiesvalmennusohjelman jatkoksi. Neljän istunnon aiheina olivat talousasiat, työkykyjohtaminen, itsensä johtaminen sekä verkostotyöskentely. Lisäksi edellisenä vuonna aloitettua paricoaching-työskentelyä jatkettiin. Kalliolan setlementin nuorisokotien asiakaskunnan koostuessa entistä vaikeahoitoisemmista nuorista erilaiset vaara- ja väkivaltatilanteet olivat arkipäivää. Tämän vuoksi työsuojelutoiminnassa yhtenä keskeisenä painopisteenä oli uhka-, väkivalta- ja vaaratilanteiden raportoinnin kehittäminen ja hyödyntäminen. Ilmoituksia uhkatilanteista tehtiin vuoden aikana 223 kappaletta (306 kpl vuonna 2013), joista 3 kappaletta (6 vuonna 2013) koski vammoja aiheuttaneita fyysisiä väkivaltatilanteita. Sekä tilanteiden ennaltaehkäisyyn että niiden jälkikäsittelyyn on kiinnitetty erityshuomiota sekä yksiköissä, työsuojeluyhdyshenkilöiden tapaamisissa, työsuojelutoimikunnassa ja johtoryhmässä. Työilmapiirikyselyn tehtiin syksyllä (edelliset vuosina 2012 ja 2009). Vastaajia oli 160. Taloudellinen epävarmuus, säästöt ja yt-neuvottelut heijastuivat kyselyn tuloksiin. Kun vuoden 2012 kyselyssä vielä 63 % vastaajista piti asemaansa työsuhteen jatkumisen kannalta joko erittäin turvattuna tai turvattuna, oli vuoden 2014 kyselyssä vastaava prosenttiluku enää 34%. Muilta osin tulokset olivat pysyneet kutakuinkin ennallaan. Alli Trygg –palkinto myönnettiin ensimmäistä kertaa edellisen vuoden saavutuksista ja kilpailu jatkui myös toimintavuotena. Palkinto on tarkoitettu kannustamaan ja palkitsemaan Kalliolan setlementin henkilöstöä hyvästä työstä sekä lisäämään työhyvinvointia. Viestintä Kalliolan viestintä tukee työn ja tavoitteiden toteutumista sekä rakentaa ja ylläpitää Kalliolan setlementin yhteisökuvaa. Kalliolan sisäinen viestintä käsittää tiedonkulun ja vuorovaikutuksen, joka tapahtuu Kalliolan eri henkilöiden, henkilöryhmien ja yksiköiden välillä. Ulkoinen viestintä tukee palveluiden ja toimintojen markkinointia. Ulkoisella viestinnällä ylläpidetään ja kehitetään organisaation yhteisökuvaa avainkohderyhmissä. Kalliolan kotisivut sekä Kalliolan sosiaalisen median profiilit ovat tärkeimpiä ulkoisen viestinnän kanavia. Sisäisen viestinnän pääkanava on Kalliolan setlementin työntekijöille tarkoitettu intranet Sipinät. Toimintavuoden aikana uudistettiin Kalliolan setlementin kotisivut. Kotisivujen sisällöllinen käyttöliittymä uusittiin vastaamaan paremmin asiakaslähtöistä mallia entisen organisaatiomallisen rakenteen sijaan. Samalla visuaalinen ilme uusittiin. Uuden sivuston suunnittelusta vastasi mainostoimisto Alaska ja sivuston toteutti Flow Apps. Kalliolan tiedottaja ja henkilöstöjohtaja suunnittelivat käyttöliittymän yhteistyössä eri työalojen edustajien kanssa. Sosiaalisen median kanavien kehittämistä jatkettiin. Aktiivisimmassa käytössä olivat Facebook ja Twitter. Toimintavuoden aikana irtisanottiin yhteistyö videokanavatilaa tarjonneen Dreambrokerin kanssa. Kalliolan Facebooksivun käyttäjämäärää kasvatettiin kampanjoiden avulla. Kalliolan Twitter-tilin seuraajamäärä kasvoi runsaasti vuoden aikana. Graafisen ilmeen yhtenäistämistä jatkettiin edelleen esitteiden osalta ja uusia painotuotteita tehtiin eri toiminnoille tarpeen mukaan. Kalliolan tapahtumia ja toimintoja markkinoitiin sosiaalisessa mediassa sekä paikallislehdissä. Sekä uusista että vanhoista toiminnoista tiedotettiin aktiivisesti mediassa. Toimintavuoden aikana jatkettiin mediaseurantaa yhteistyössä Meltwaterin kanssa sekä otettiin käyttöön uusi mediajakelujärjestelmä niin ikään Meltwaterin kautta. Mediajakelujärjestelmä tarjoaa tuhansien toimittajien ajan tasalla olevat yhteystiedot, mikä helpottaa mediatiedotusta. Kalliolan tiedottaja toimi vuonna 2014 Kalliolan Kannatusyhdistyksen hallituksen sekä johtoryhmän sihteerinä. 18
© Copyright 2024