LUVY/112
26.9.2013
Lohjan kaupunki
Ympäristönsuojelu
Nummi-Pusulan Rausjärven vedenlaatututkimus kesällä 2013
mukana ELY-keskuksen heinäkuun ja LUVY:n syyskuun tulokset
Vesinäytteet Nummi-Pusulan Rausjärven eteläosasta otettiin 17.9.2013. Näytteenotto
liittyy Lohjan kaupungin ympäristötoimen velvoitteeseen seurata ympäristönsä tilaa.
Uudenmaan ELY-keskus otti samasta havaintopaikasta näytteet 22.7.2013 (tulokset
haettu Hertta-tietokannasta 26.9.2013). Molemmat tulokset on esitetty tässä raportissa. Tilanne antaa hyvän mahdollisuuden seurata järven vedenlaatumuutoksia heinäkuulta syyskuulle.
LUVY:n Näytteenotosta vastasi sertifioitu ympäristönäytteenottaja Arto Muttilainen
(erikoistumispätevyyden ala vesi- ja vesistönäytteet). Vesianalyyseistä vastasi LänsiUudenmaan vesi ja ympäristö ry:n laboratorio, joka on FINAS-akkreditointipalvelun akkreditoima testauslaboratorio T147, akkreditointivaatimus SFS-EN ISO/IEC 17025:
2005.
Rausjärven näytteet otettiin järven eteläosan 13-metriseltä syvänteeltä.
2/3
Rausjärven veden ulkonäköä luonnehdittiin 17.9. ruskeaksi, mutta kirkkaaksi. Vedessä
ei ollut vierasta hajua. Näkösyvyys oli sekä heinäkuun että syyskuun näytekerralla varsin hyvä, 2,7 m.
Rausjärvi on metsärantainen järvi. Kuva: LUVY ry/Arto Muttilainen 17.9.2013.
Tulokset
Rausjärvi eteläosa 1
22.7.2013 (Uudenmaan ELY-keskus)
0-2
1
6
9
Alkaliniteetti mmol/l
0,155
0,141
Ammoniumtyppi µg/l
4
19
Fosfaatti fosforina, suodattamaton µg/l
1
1
Hapen kyll.%
78
46
37
Happi, liukoinen mg/l
7,4
5,5
4,7
Kemiallinen hapen kulutus mg/l
14
14
Klorofylli-a µg/l
6,2
Kokonaisfosfori µg/l
11
8
Kokonaistyppi µg/l
410
470
Näyttenottoaika
Syvyys m
11
0,149
24
1
31
3,9
15
17,7
6,4
1
6,9
170
1,1
3,6
70
103
6,1
310
0,96
3,6
70
5,4
5,2
Mangaani µg/l
Nitriitti-nitraattityppi µg/l
pH
Rauta µg/l
Sameus FNU
Sähkönjohtavuus mS/m
Väriluku mg Pt/l
7
12
28
3,3
11
1,4
8,1
5,6
22
12
540
Lämpökest. Kolit pmy/100 ml
Lämpötila °C
17.9.2013 (LUVY)
0-2
1
0,15
5,3
<3
91
9
108
6,1
570
1,9
3,7
70
10
350
0
15,8
22
<10
7,2
140
0,8
3,8
40
Järven happipitoisuus oli molemmilla näytekerroilla hyvä pintavedessä, mutta tilanne
alkoi muuttua jo 6-7 metrin syvyydessä. Heinäkuussa alimman mittaussyvyyden happi-
3/3
pitoisuus oli vielä 3,9 mg/l, syyskuussa se oli heikentynyt lukemaan 1,4 mg/l. Alin mittaussyvyys oli kuitenkin syyskuussa metrin syvemmällä kuin heinäkuussa.
Pintaveden ravinnepitoisuudet ilmensivät hyvin vähäistä rehevyyttä. Kuitenkin loppukesän planktonlevätuotanto oli nostanut a-klorofyllipitoisuuden yli kolminkertaiseksi
heinäkuun lopulta syyskuun puoliväliin mentäessä. Samalla pintaveden pH oli noussut
tuotannon kiihtymisen seurauksena. Tilanne kuvaa hyvin a-klorofyllianalyysin luonnetta: se saattaa vaihdella voimakkaastikin kasvukauden aikana riippuen mittauspaikan
kulloisistakin olosuhteista. Rausjärven mineraaliravinnepitoisuudet (ammoniumtyppi,
nitraatti-nitriittityppi, fosfaattifosfori) olivat kummallakin havaintokerralla pieniä.
Veden pieni sähkönjohtavuus ilmensi vähäistä epäorgaanisten suolojen määrää. Kemiallinen hapenkulutus ja veden väriluku ilmensivät valuma-alueen humusvaikutusta, väriluku oli heinäkuussa lähes kaksinkertainen syyskuuhun verrattuna. Tämä voi johtua
esimerkiksi sateiden määrästä ennen näytteenottoa.
Eeva Ranta
Vesistötutkija
[email protected]
p. 019 323 866
Tiedoksi: Uudenmaan ELY-keskus Hertta tietokanta