1. No category

NUMMI-PUSULAN JA LOHJAN KUNTALIITOKSEN
VAIKUTUS KARVIAISEN TOIMINTAAN
Yhtymähallitus 12.6.2012
Liite
Lohja, Nummi-Pusula ja Siuntio ovat valmistelleet kuntaliitosta, joka toteutuisi vuoden
2013 alusta lukien. Kuntaliitokseen liittyvät Lohjan, Nummi-Pusulan ja Siuntion päätökset
ovat edelleen kesken, mutta Lohjan ja Nummi-Pusulan kuntaliitos vaikuttaa todennäköiseltä.
Perussopimuksen määräykset kuntayhtymästä eroamiseeen
Kuntalain 84 §:n mukaan kunta voi erota kuntayhtymästä. Jos perussopimuksessa ei ole
muuta sovittu, tapahtuu eroaminen valtuutettujen toimikauden päättyessä jäsenkunnan ilmoitettua eroamisesta toimikauden päättymistä edeltävän kalenterivuoden loppuun mennessä.
Perusturvakuntayhtymä Karviaisella on perussopimus, jossa on säännökset kuntayhtymän
perustamisesta, toiminnasta, taloudesta ja myös kuntayhtymästä eroamisesta ja kuntayhtymän lakkauttamisesta. Karviaisen perussopimuksen 23 §:ssä on säännelty jäsenkunnan
eroaminen kuntayhtymästä. Jäsenkunnan, joka haluaa erota kuntayhtymästä, on ilmoitettava siitä kuntayhtymälle. Jäsenyys päättyy ilmoitusta seuraavan kalenterivuoden päättyessä, ellei kunnanvaltuustojen yhtäpitävin päätöksin asiasta toisin sovita.
Nummi-Pusula on ilmoittanut kuntayhtymästä eroamisestaan säädetyssä ajassa.
Jäsenkunnan erotessa kuntayhtymän peruspääoma pienenee eroavan kunnan peruspääomasijoituksen määrällä samasta ajankohdasta lukien kuin eroaminen kuntayhtymästä tapahtuu. Yhtymä maksaa eroavalle kunnalle sen osuuden jäsenyyden päättyessä vahvistettavasta peruspääomasta, sekä palauttaa sopimuksen voimaan tullessa korvauksetta luovutetun omaisuuden sopijakunnalle siinä kunnossa kuin se sopimuksen päättyessä on.
Yhtymähallituksen tehtävänä on laatia jäsenkunnan eroamisen vaikutuksista sopeutumista
koskeva selvitys, josta käyvät ilmi muutokset kuntayhtymän toiminnassa, henkilöstöä koskevat muutokset sekä vaikutukset yhtymän talouteen.
Perussopimukseen liittyy jäsenkuntien hallitusten hyväksymä perustelumuistio. Perustelumuistion mukaan kunnan erotessa kuntayhtymästä, luovuttaa kuntayhtymä ko. kunnan
maantieteellisellä alueella olevat kiinteistöt irtaimistoineen ko. kunnalle. Asiaan liittyy taloudellisia selvityksiä koskien mm. eläkevastuiden siirtoa. Tavoitteena on, että mahdollinen
eroaminen tapahtuu oikeudenmukaisesti ja jäljelle jääviä kuntia vahingoittamattomalla tavalla.
Laissa tarkoitettujen toiminnan uudelleenjärjestelyjen perusteella työnantajalla ei ole oikeutta irtisanoa palvelussuhdetta työsopimuslain (55/2001) 7 luvun 3 §:ssä tai kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain (304/2003) 37 §:ssä ja puitelain 5 ja 6 §:ssä tarkoitetuilla
taloudellisilla tai tuotannollisilla irtisanomisperusteilla. Laissa tarkoitetut uudelleenjärjestelyt, jotka johtavat henkilöstön työnantajan vaihtumiseen, katsotaan liikkeenluovutukseksi.
Karviaista perustettaessa laadittiin peruskunnista Karviaiseen siirtyviä varten henkilöstösopimus, jossa laissa todettua henkilöstön irtisanomissuojaa täsmennettiin. Henkilöstösopimuksessa määriteltiin varsin perusteellisesti henkilöstön siirtymiseen ja asemaan liittyviä
kysymyksiä. Kuntayhtymän purkautuessa tai jäsenkunnan irtisanoutuessa siitä menetellään voimassa olevan lainsäädännön mukaisesti (PARAS -lainsäädännön 5-vuoden irtisanomisturva vuoden 2013 loppuun asti, liikkeen luovutusperiaate).
Kuntaliitoksen vaikutukset talouteen
Jäsenkuntien Karviaiseen sijoittama peruspääoma jakaantuu seuraavasti:
Kuntayhtymään sijoitetun peruspääoman tarkoituksena on ollut turvata kuntayhtymän
maksuvalmius ja mahdollistaa pienten investointimenojen suorittaminen. Karviaisen maksuvalmius on ollut koko toiminnan aikana hyvä. Peruspääomaosuuksien suhteessa Nummi-Pusulan kunnan laskennallinen osuus Karviaisesta on 14 %.
Kun Nummi-Pusulan kunta eroaa ptky Karviaisesta, maksetaan kunnalle sen osuus peruspääomasta takaisin vähennettynä sen osuudella mahdollisesta edellisten vuosien alijäämästä. Karviaisen työterveyshuollon laskutus asiakkaina olevilta työnantajilta perustuu kiinteään toimenpidekohtaiseen hinnoitteluun. Työterveyshuollon osalta voi vuosittain syntyä alijäämää tai alijäämää. Syntyneitä alijäämiä on yhteensa 4 vuodelta 210.235,08 euroa. Alijäämää katetaan siten, että työtervyshuollon tulos vuodelta 2012 olisi ylijäämäinen ja että
kuntayhtymän tulos olisi ylijäämäinen. Jos tilinpäätöksessä 2012 on vielä kattamattomia
alijäämiä, vähennetään Nummi-Pusulalle palautettavasta peruspääomasta Nummi-Pusulan
osuus (14 %) kattamattomasta alijäämästä, mikä vuoden 2011 taseen alijäämien perusteella olisi 29.432,91 euroa.
Kuntalaskutus on Karviaisen jäsenkuntien kesken jakaantunut seuraavasti:
Nummi-Pusulan maksuosuuteen vuodelta 2011 sisältyi hallinnon ja muiden yhteisten toimintojen menoja yhteensä 384.000 euroa. Jotta Vihdin ja Karkkilan kustannustaso ei Nummi-Pusulan kuntaliitoksen vuoksi nousisi, on edellä mainittu summa kuntaliitoksen aiheuttama euromääräinen sopeuttamistarve yhteisten menojen osalta, kun Nummi-Pusulassa
olevat sosiaali- ja terveystoimen perustoiminnot siirtyvät kuntaliitoksen mukana. Päihde- ja
mielenterveyshanke on Kaste-ohjelman mukainen hanke ja päättyy tämän vuoden lopussa.
Sosiaalipäivystyksen osalta Karviainen on hallinnoija Karviaisen alueen lisäksi Lostin ja
Raaseporin alueella. Sosiaalipäivystyksen laskutus perustuu asukaslukuun, jolloin Nummi-Pusulan asukaskohtainen osuus näiltä osin tulee sisältymään Lostin alueen laskutukseen
vuonna 2013. Näin ollen sopeutettava euromäärä yhteisten kustannusten osalta on 360
-400 t.euroa.
Jos sopeutustarve lasketaan palvelulinjoittain on sopeuttamistarve seuraava:
Lasten ja nuorten linja
Työikäisten linja
45.000-65.000 euroa
90.000-95.000 euroa
Ikäihmisten linja
Yhtymän hallinto
60.000-65.000 euroa
125.000-150.000 euroa
Sopeuttamisohjelma ehdotetaan ajoitettavaksi vuosille 2012-2013. Sopeuttamisohjelma
koostuu seuraavista osioista:
Kuntaliitoksessa siirtyvät hallintotehtävät: 2 kpl (suunnitelma) 98.000 euroa
Vuoden 2012 talousarviossa sopeutetut tehtävät 2 kpl 97.000 euroa
Vuonna 2013 lakkautettavat tehtävät 4 kpl 123.000 euroa.
Logistiikkajärjestelmän muutos 50.000-60.000 euroa.
Yhteensä n. 370.000 euroa
Karviaisen aloittaessa vuonna 2009 ostettiin perusturvan käytössä ollut poistamaton irtain
käyttöomaisuus Karviaisen omistukseen. Näin tehtiin kaikkien jäsenkuntien osalta. Nummi-Pusulalta ostettiin tuolloin irtaimistoa 32 137,58 euroa arvosta. Vuoden 2011 tilinpäätöksessä irtaimen käyttöomaisuuden poistamaton menojäännös oli 14 148,50 euroa. Tämä
käyttöomaisuus luovutetaan uudelle kunnalle samoilla ehdoilla, millä se on hankittukin.
Näin ollen omaisuuden luovutuksesta laaditaan kauppakirja. Kaupan kohteena on Karviaisen omistama Lohjan kaupungille luovutettava sosiaali- ja terveystoimen irtain käyttöomaisuus Nummi-Pusulan toimipisteistä. Muu irtain omaisuus luovutetaan korvauksetta.
Omaisuuden arvona kaupassa käytetään ko. omaisuudella Karviaisen taseessa 31.12.2012
olevaa arvoa. Tasearvoltaan kokonaan poistettu tai muutoin nolla-arvoinen omaisuus luovutetaan korvauksetta.
Karviainen toimii pääasiassa jäsenkunnilta vuokratuissa tiloissa, joten kiinteistöjen omistuksien luovutuksia ei tapahdu kuntaliitoksen yhteydessä. Vuokrasopimukset Karviaisen ja
Nummi-Pusulan välillä päättyvät kuntaliitoksen yhteydessä. Samoin päättyvät sopimukset
ruokapalveluista.
Kun Karviainen on kilpailuttanut palveluja (esim. välinehuolto), on tarjouspyynnöissä edellytetty, että kuntaliitoksen tapahtuminen huomioidaan tarjousta tehtäessä. Palveluita on
myös kilpailutettu mahdollisuuksien mukaan Lohjan kanssa yhdessä. Lisäksi on järkevää,
että Lohja kilpailuttaessaan tänä vuonna palvelujaan voi ottaa Nummi-Pusulasta siirtyvät
toiminnot kilpailutuksen piiriin. Lisäksi ostopalvelusopimukset, jotka koskevat Nummi-Pusulan toimipisteitä tai nummipusulalaisia asiakkaita käydään läpi ja sovitaan niiden siirtymisestä.
Tilivuoden 2012 aikana kaikki Nummi-Pusulan toimintoja koskevat saatavat vuosilta
2009-2011 on poistettu. Lisäksi on sovittava vuoden 2012 tilinpäätöksen saatavien perinnästä ja mahdollisesta poistamisesta vuonna 2013.
Vuosilomien osalta vastuu jaetaan seuraavasti:
Lomavuonna 1.4.2011-31.3.2012 Karviaisen palveluksessa ansaitut, vielä pitämättömät
vuosilomapäivät siirtyvät pidettäviksi Lohjan kaupungin palveluksessa. Aikana
1.4.2012-31.12.2012 ansaitut vuosilomat siirtyvät myös pidettäviksi uuden työnantajan
palvleuksessa. Tilinpäätöksessä 2012 kirjataan lomapalkkavastuut. Vastuut lasketaan tilinpäätökseen henkilöittäin. Karviainen on vastuussa loma-ajan palkoista ja lomarahasta
31.12.2012 asti. Vastuu ajalta 1.1.-31.3.2013 kuuluu uudelle työnantajalle. Loma-ajan palkan ja lomarahan vastuut sosiaalikustannuksineen on vuoden 2011 jaksotustietojen perusteella arvioituna n. 570.000 euroa Lohjan palvelukseen siirtyvän henkilöstön osalta. Vuonna 2011 Nummi-Pusulan toimipisteiden kokonaissumma henkilöstökulujen osalta oli
4.679.550 euroa.
Henkilöstövaikutukset
Lohja, Nummi-Pusula ja Karviainen ovat valmistelleet henkilöstösopimusta liittyen Nummi-Pusulan sosiaali- ja terveystoimen toimipisteiden ja niiden henkilöstön siirtymisestä
Lohjan kaupungin palvelukseen. Sopimus tuodaan päätettäväksi kuntaliitoksen toteutumisen varmistuttua.Tarkistetun laskelman mukaan Nummi-Pusulan toimipisteistä siirtyy yhteensä 107,3 virkaa ja tehtävää. Nummi-Pusulan osuus yhteisista tehtävistä on laskennallisesti pääsääntöisesti 14 % lukuun ottamatta tehtäviä, joissa on muu selkeä prosenttijako.
Nämä vakanssit yhteenlaskettuna merkitsevät vajaa 9 henkilötyövuotta. Suunnitelma kuntaliitoksessa Nummi-Pusulan toimipisteistä siirtyvistä tehtävistä on tämän muistion liitteenä.
Kun Karviaista perustettiin järjestettiin virat ja tehtävät uudestaan. Yhtymähallitus perusti
virat ja vahvisti uudet tehtävänimikkeet. Jäsenkuntien perusturvaorganisaatioiden johto- ja
esimiestehtäviin liittyviä vakansseja poistui muutoksen yhteydessä yhteensä 36 kpl, joista
11 Karkkilasta, 11 Nummi-Pusulasta ja 14 Vihdistä. Karviaiseen perustettiin tuolloin yhteensä 30 johto- ja esimiestehtävää, joista lasten ja nuorten palveluiden linjalle 3, työikäisten linjalle 11 ja ikäihmisten linjalle 12 virkaa ja tehtävää. Hallintoon tuli kuntayhtymän
johtajan lisäksi tuolloin 3 tehtävää. Tällä hetkellä johto- ja esmiestehtäviä on 30, mutta
johto- ja esimiesrakenne on muuttunut siten, että päällikkötehtävistä on painopistettä siirretty osastonhoitajatasoon ja johtaviin asiakastyöntekijöihin, joita on yhteensä 5 johto- ja
esimiestyöhön luetuissa tehtävissä. Päällikköjen lukumäärä on pienentynyt kahdella. Lisäksi
on lakkautettu 1 projektipäällikön tehtävä.
Nummi-Pusulan liittyessä Lohjaan luovutaan vuosina 2012-2013 edellä esitetyn sopeuttamisohjelman mukaan 8 tehtävästä, joista 3 on hallintotehtäviä, joista 2 on sosiaali- ja terveydenhuollon tehtäviä, jotka on vähennetty jo vuoden 2012 talousarviossa kuntaliitokseen
varautuen ja 3 on tukipalvelutehtäviä. Hallintotehtävien osalta on suoritettava ko. tehtävien osalta henkilöiden kuuleminen ja huomioitava mahdollinen PARAS-puitelain mukainen
irtisanomissuoja.
Tukipalvelutehtävien osalta sopeuttaminen tapahtuu eläköitymisen yhteydessä tai tehtävän
tullessa avoimeksi muusta syystä. Vuonna 2012 eläköityjien määrä voi olla 16-20 henkilöä,
vuonna 2013 12-16 henkilöä. Hallinto- tai muiden yhteisten tehtävien osuus eläköityjistä
on n. 5 henkilöä ts. 13. %.
Kuntaliitoksen vaikutus perussopimukseen ja hallintosääntöön
Kuntaliitos vaikuttaa myös perussopimuksen sisältöön. Seuraavat perussopimuksen määräykset tulee vähintään korjattavaksi:
2 § Jäsenkunnat ja kaupungit
3 § Kuntayhtymän tehtävät (viittaus kansanterveyslakiin)
6 § Yhtymäkokous (edustajien määrä, kokoonpano)
7 § Yhtymähallitus (toimielimen jäsenten määrä ja kokoonpano)
12 § Hallinnon ja talouden tarkastus, tarkastuslautakunnan jäsenten määrä ja kokoonpano
13 § Peruspääoma (jakautunut 31.12.2008 kuntakohtaisten asukalukujen suhteessa)
27 § Voimaantulo
Hallintosäännön määräyksiä ei välttämättä tarvitse kuntaliitoksen vuoksi muuttaa. Kuntaliitoksen varmistuttua tässä yhteydessä olisi hyvä tehdä tarpeellisiksi katsotut muutokset sekä perussopimukseen että hallintosääntöön.
Valtakunnallinen kuntarakenteen uudistus vuosina 2012-2014
Suomessa on juuri päättymässä ns. PARAS-hankkeen mukainen kunta- ja palvelurakenneuudistus. PARAS-hankkeen keskeinen velvoite kunnille oli perusterveydenhuollon ja siihen
kiinteästi liittyvien sosiaalihuollon palveluiden järjestämiselle säädetty vähintään noin
20.000 asukkaan väestöpohja. Kunnat saivat valita, täyttävätkö ne väestöpohjan kuntaliitoksen kautta vai perustamalla yhteistoiminta-alueen. Perusturvakuntayhtymä Karviainen
on PARAS-uudistuksen puitelain mukainen sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistoiminta-alue. PARAS-puitelaki on voimassa vuoden 2012 loppuun ja sen yhteistoimintavelvoitteet puitelakimuutoksen myötä vuoden 2014 loppuun (Kunnallishallinnon rakennetyöryhmän selvitys, Osa I, 2012, 23–24).
Alkamassa on uusi laajamittainen kuntauudistus. Valtiovarainministeriö asetti 4.3.2011
Kunnallishallinnon rakennetyöryhmän selvittämään kuntalain kokonaisuudistuksen pohjaksi
vaihtoehtoisia kunnallishallinnon rakennemalleja. Hankkeen toimikaudeksi määriteltiin
4.3.2011 – 30.12.2011. Valtiovarainministeriö muutti 2.9.2011 päätöksellä työryhmän toimeksiantoa siten, että työryhmän tehtäväksi asetettiin valmistella kuntauudistuksen toteuttaminen hallitusohjelmassa esitettyjen linjausten mukaisesti. Toimeksiannon mukaan
työryhmän tehtävänä oli laatia hallitusohjelmassa tarkoitettu selvitys kullekin alueelle tarkoituksenmukaisesta kunta- ja palvelurakenteesta.
Hallitusohjelmassa kuntarakenneuudistuksen (Kunnallishallinnon rakennetyöryhmän selvitys Osa I, 2012, 17) tavoitteena on vahvoihin peruskuntiin pohjautuva elinvoimainen kuntarakenne. Elinvoimainen kunta- ja palvelurakenne perustuu väestörakenteelle, jossa väestökehitys turvaa riittävän työikäisen väestön sekä riittävät talous- ja henkilöstöresurssit
palveluiden järjestämiseksi. Elinvoimaisella kuntarakenteella varmistetaan keskeisten hyvinvointipalvelujen järjestäminen tulevaisuudessa.
Väestökehitys on selvityksen (Osa I, 2012, 17) mukaan haastamassa kuntien kyvyn järjestää peruspalveluja 2020–2030 -luvuilla. Väestön huoltosuhteen dramaattinen heikkeneminen seuraavan kahdenkymmenen vuoden aikana, maan sisäinen muuttoliike, globalisaation
lieveilmiöt sekä kansainvälisen ja Suomen talouden epävakaus uhkaavat kuntien toimintaa.
Selvityksen mukaan pelkkä ikärakenteen muutos lisää 20 vuodessa huomattavasti erityisesti sosiaali- ja terveyspalvelujen tarvetta ja kustannuksia (Osa I, 2012,45).
Valtakunnallista kuntauudistusta vuosina 2012–2014 on perusteltu (Kuulemistilaisuus Uusimaa 21.3.2012) seuraavasti:
Kunnallishallinnon rakennetyöryhmän selvityksessä osa II:ssa on suoritettu maakuntakohtainen tarkastelu, jossa Uudellemaalle on esitetty asetettavaksi yhdeksän erityistä kuntajakoselvitystä siten, että Vihti ja Karkkila muodostaisivat yhden selvitysalueen (Osa II,
2012,21).
Kunnallishallinnon rakennetyöryhmän raportin (Osa I,2012, 18) mukaan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen uudistaminen on välttämätöntä. Palvelujärjestelmässä uudistamisessa on tärkeintä jo pitkälti toteutetun sosiaalihuollon ja terveydenhuollon integroimisen lisäksi yhdistää samaan rakenteeseen mahdollisimman laajasti perustason ja erityistason tehtäviä. Hallitusohjelman mukaan (Osa I,2012, 20) sosiaali- ja terveyspalvelut järjestetään yhtenä kokonaisuutena painottaen ennalta ehkäisyä ja asiakkaan asemaa. Sosiaalija terveydenhuollon rahoitus- ja järjestämisvastuu on samalla organisaatiolla (kunta tai sote-alue). Selvityksen mukaan hallitusohjelmaan on kirjattu kaksiportainen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenne siten, että kunnat ja sosiaali- ja terveydenhuoltoalueet vastaavat sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalveluista sekä osasta erikoissairaanhoidon tehtäviä sekä vastaavasti sosiaalihuollon tehtävistä tavoitteena mahdollisimman laajan palvelukokonaisuuden muodostuminen. Kuntien ja sote-alueiden yhteisiä tehtäviä varten on viisi
erityisvastuualuetta (Erva). Erva -alueen tehtäviin kuuluvat muun muassa vaativat keskitettävät terveyden- ja sosiaalihuollon palvelut sekä alueellaan tutkimukseen, kehittämiseen
ja koulutukseen liittyviä tehtäviä.
Näin ollen lähivuosina (2012–2014) ennakoidaan olevan kaksi suurta muutosta: kuntarakenteen muutos ja uudet säännökset sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä. Vihdin
ja Karkkilan osalle esitetty kuntajakoselvitys voi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisen
osalta merkitä kahta vaihtoehtoa riippuen siitä, mitä laissa sosiaali- ja terveydenhuollon
järjestämisestä tullaan säätämään. Laki voi sisältää sen, että Vihdin ja Karkkilan kokoisella
alueella voidaan järjestää koko sosiaali- ja terveydenhuolto Erva -alueen tehtäviä lukuun
ottamatta. Todennäköisempi vaihtoehto on Sote -alueen muodostaminen joko Lohjan sairaanhoitoalueen pohjalta tai jollakin muulla Uudenmaan aluerakenteella. STM:ssä sosiaalija terveydenhuollon palvelurakenneselvitys on käynnistetty ja siitä tulisi antaa väliraportti
toukokuussa 2012. Näin ollen tarkempaa tietoa seuraavasta sosiaali- ja terveydenhuollon
uudistamissuunnasta voidaan saada lähiviikkoina.
Yhteenvetona voidaan todeta, että seuraavina vuosina on Karviaisen osalta 3 keskeistä
muutosulottuvuutta:
·
Nummi-Pusulan kuntaliitos Lohjaan, jonka talous- ja henkilöstövaikutukset on alustavasti kartoitettu tässä muistiossa
·
Valtakunnallinen kuntarakenteiden selvitystyö, jonka seurauksena Uudenmaan kuntakartta saattaa muuttua
·
Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenteiden uudistaminen
Tähän samaan ajankohtaan asettuu myös suurten ikäluokkien eläköityminen, joka tuo
oman haasteensa sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämiselle.
Ptky Karviaisen organisaatio perustuu elämänkaarimalliin. Karviaista perustettaessa elämänkaarimallin johtoajatuksena oli asiakaslähtöisyyteen ja asiakkaan asioiden kokonaisvaltaiseen lähestymistapaan pohjautuva organisaatio- ja palvelumalli. Elämänkaarimalliin pohjautuva organisaatio ei ole Suomessa ainutlaatuinen, mutta ei myöskään tavanomainen.
Tyypillisempi organisointitapa edelleen on toimintopohjainen malli, jossa sosiaalipalvelut ja
terveyspalvelut on organisoitu omiksi toimintalinjoikseen. Tyypillinen malli nykyisin on: terveyspalvelut, sosiaalipalvelut, asumis- ja laitospalvelut (tai vanhuspalvelut). Oleellisinta
palvelujen organisointitavassa on, että se on riittävästi asiakkaiden tarpeisiin vastaava palvelumalli.
Kuntarakennetyöryhmän ehdotuksista lausuntokierros on päättynyt. Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisen osalta ensimmäisiä STMn ehdotuksia kuullaan toukokuussa. Tällöin
on hyvä jatkaa arviota siitä, minkälaisilla elementeillä Vihdin-Karkkilan alueella on mahdollisuus menestyä seuraavassa kuntarakenneuudistuksessa ja sosiaali- ja terveydenhuollon
palvelurakenneuudistuksessa.
rlr/lf/sk/ph/rl
Liite: Suunnitelma kuntaliitoksen yhteydessä Nummi-Pusulan toimipisteistä siirtyvistä tehtävistä