1 9.3.2011 Logistiikkayritysten Liitto ry Toimintakertomus 1.1. - 31.12. 2010 2 TOIMINTAKERTOMUS 2010 Yleistä 9.3.2011 Suomen talous ajautui vuoden 2008 lopulla taantumaan ja muuttui lamaksi vuoden 2009 aikana. Ns. Subprime – kriisistä alkanut lama kärjistyi samalla koko finanssialan kriisiksi ja valtiot joutuivat tekemään erilaisia, valtavia rahoituspaketteja pankeille, jotta ne eivät olisi kaatuneet. Suomen talous taittui uudelleen nousuun vuoden 2010 alkupuolella ja nousua jatkui vuoden loppuun saakka. EU:n valtioista Kreikka joutui rahoituskriisiin ja maalle räätälöitiin EU-maiden ja Maailmanpankin yhteinen rahoituspaketti. Maa joutuu tekemään mittavia budjettisäästöjä, mikä aiheutti Kreikassa laajoja mielenosoituksia. Kreikan jälkeen joutui myös Irlanti pyytämään rahoitusapua EU-mailta ja Maailmanpankilta. Portugalin ja Espanjan tilannetta seurataan tarkasti markkinoiden taholta ja kaikki em. tilanteet ovat aiheuttaneet häiriöitä kansainvälisillä rahoitusmarkkinoilla. Tämä on heijastunut ongelmallisten maiden maksamaan korkotasoon ja Euron sekä Dollarin vaihtosuhteeseen. Tästä on ollut vaikutuksia myös raakaöljyn hintaan. Yrityselämä on kärsinyt erittäin selvästi kaikesta tapahtuneesta ja taloudellinen tilanne on jatkunut hyvin epävarmana koko maailmassa, mistä taas johtuu investointien hidas liikkeellelähtö, tosin 2010 investoinnit liikahtivat jo toisella vuosipuoliskolla selvästi. Nytkin yritysten rahoitus joutui koville, mutta konkurssien määrä väheni vuonna 2010 n. 13 % edelliseen vuoteen verrattuna. Taloudellinen aktiviteetti on noussut selvästi. Suomessa teollisuustuotanto kasvoi n.8,5 % edellisvuodesta ja esim. Saksassa muutos oli hurja 11,8 %, mutta esim. Kreikassa 5,2 %. Keskimääräinen muutos EU27:ssa oli n.7,5 %. Suurimmat positiiviset nousut Suomessa olivat kaivos- ja metalliteollisuudessa ja vastaavasti suurin lasku juomateollisuudessa. Ennakkotietojen mukaan inflaatio on nostanut päätään ollen n. 3 % luokkaa vuodenvaihteessa 2010/2011. Suurimpia tekijöitä nousuun ovat öljyn ja tärkeimpien raakaaineitten sekä elintarvikkeiden hintojen voimakas nousu. Kuluttajahintaindeksin vuosimuutos 2010 oli siis korkea, 3,0 % (vrt. 2009 vain 0 %), EU:ssa yhdenmukaistettu kuluttajahintaindeksi oli keskimäärin 2,4 %. Muutos oli Suomessa kuitenkin todella iso ja viranomaiset ovat kiinnittäneet huomiota inflaation nousuun, joka tulee näkymään korkojen nousuna todennäköisesti jo keväällä 2011. Suomessa bruttokansantuote kääntyi onneksi kasvuun hyvin dramaattisen vuoden 2009 jälkeen. Bruttokansantuote kasvoi vuonna 2010 ennakkotietojen mukaan 3,1 % ja yhteenlaskettu arvonlisäys oli 183 mrd €. Myös EU-alueella vuoden 2010 bruttokansantuote nousi keskimäärin 2,1 %. Tuotanto oli vuoden 2006 tasolla. Tuotanto, yksityinen kulutus ja investoinnit kasvoivat. Kulutuksen volyymi kääntyi pitkästä aikaa kasvuun ollen 2,6 %. Yksityiset investoinnit kasvoivat 0,8 %. Viennin volyymi kasvoi n.16 % ja tuonnin volyymi kasvoi n.18 %. Viennin arvo oli 52,3 mrd € ja tuonnin 51,5 mrd €. Kasvusta huolimatta vienti ja tuonti jäivät yhä selvästi pienemmäksi kuin taantumaa edeltäneenä vuonna 2008. Tuontia kasvattivat erityisesti raakaöljy, öljytuotteet sekä malmirikasteet. Vientiä kasvattivat kemian teollisuus sekä metallien perusteollisuus. Myöhemmin vuonna 2010 kasvoi metsäteollisuus sekä koneet, laitteet ja kulkuneuvot. Suurin Suomen vientimaa oli pitkästä aikaa Ruotsi. Kauppatase laski hieman edellisestä vuodesta ja oli n. 3,5 mrd €. Suuren laivatilauksen luovutus oli tästä merkittävä osa. Vaihtotase oli n. 5,2 mrd €:a. Esimerkiksi Venäjällä bkt laski 7,5 % vuonna 2009, mutta kasvoi 4 % vuonna 2010. Palkansaajien keskimääräinen ansiotaso kasvoi vuonna 2010 arviolta 1,9 %. Kotitalouksien oikaistu reaalitulo kasvoi 2,3 % ja sosiaalietuudet kasvoivat 4,1 % sekä kotitalouksien omaisuus- ja yrittäjätulot kasvoivat 6,2 %. Inflaatio kiihtyi vuoden 2010 lopulla huolestuttavasti. Suomessa, kuten ympärimaailmaa, pörssikurssit nousivat varsin voimakkaasti vuoden 2010 aikana, Suomessa n. 25 %. Vaikka nousu oli selvää, aiheutti finanssikriisi edelleen suuria vaihteluja pörssikursseihin ja siten hermostuneisuutta markkinoilla. Suomessa pörssiyhtiöiden yhteenlaskettu nettotulos parani ilman kertaeriä n. 40 %, siis enemmän kuin pörssikurssit, mikä kertoo markkinoiden hermostuneisuudesta. Työllisyys parani koko vuoden vaikka edelleen lukuisia YT-neuvotteluja käytiin yrityksissä. Pääosin kuljetusalan yritykset ovat käyneet 2-3 YT –neuvottelukierrosta vuosien 2008 ja 2009 aikana, mutta osittain niihin jouduttiin turvautumaan myös 2010. Työllisyyden pelätty heikkeneminen kääntyi kuitenkin 2010 paremmaksi työllisyydeksi. Työttömyysaste laski 1,4 % ollen vuonna 2010 n. 7,1%. Osittain tilanteeseen ovat vaikuttaneet 3 valtion erilaiset työllisyyttä tukevat toimenpiteet, jotka käytännössä vähenivät jo huomattavasti. Infran rakentamisessa oli käytössä vielä erityistoimenpitein aloitettuja urakoita. Pelättyä yli 10 % työttömyyttä ei onneksi päästy näkemään, kuten 1990-luvun alun lamassa (pahimmillaan 18 %). Vuoden 2010 lopussa työllisiä oli 43 000 enemmän kuin 2009 lopussa. Samalla työllisyysaste parani 1,3 %-yksikköä. Työttömyyden odotetaan vähenevän edelleen, mutta hitaammin. Suomen teollisuudessa on menossa iso rakennemuutos laman jäljiltä ja ennen kuin uusia työpaikkoja saadaan syntymään, ei työttömyys suuremmin helpota. Työvoimapulaan voidaan törmätä lähivuosina jo eräillä ammattialoilla, johon kuljetuskin kuuluu. Suomen korkotaso laski loppuvuodesta 2008 (syykuussa 5,019 %) voimakkaasti syksyä 2009 kohti, mutta tasaantui loppuvuodesta 2009 ja lähti taas lievään nousuun 2010 vuoden aikana (2010 tammikuu 1,25 % ja tammikuu 2011 1,55 %). Kiinnostuksella odotetaan, koska USA:n ja EKP:n korkotasot lähtevät nousuun. Rakentaminen on vähentynyt jo vuoden 2008 loppupuolelta ja vasta vuoden 2010 aikana rakennusten lupakuutioiden määrä kasvoi 6 %. Suurin kasvu tuli asuinrakennusten lupakuutioista, 35 %. Liike- ja toimistorakennusten lupakuutiot laskivat edelleen 11 %. Varastorakentamisen volyymi kasvoi kuitenkin lähes 16 %. Teollisuuden investoinnit nousivat noin 4,2 miljardiin euroon vuonna 2010, ollen n. 3,7 miljardia 2009. Investointimenot Suomesta ulkomaille olivat 2010 n. 1,5 miljardia euroa, joka on 2000 –luvun matalin. Sinänsä mielenkiintoista, että kaksi kolmasosaa teollisuuden ulkomaisten investointien arvosta suuntautuu EU-maihin ja Pohjois-Amerikkaan. Vuoden 2011 kokonaisinvestoinnit näyttävät kasvavan jo selvästi, odotusarvo on 6,4 miljardia euroa. Tämä tuo työtä myös kuljetusalalle. Kaikista suunnitelluista investoinneista 45 % on korvausinvestointeja, 24 % laajennusinvestointeja ja 21 % rationalisointiinvestointeja. Öljyn hinta Raakaöljyn hinta oli vuoden jo 2009 aikana taas noussut melko nopeasti noin 70-75 USD/bbl ja nousu jatkui vuoden 2010 aikana epävarmasta taloustilanteesta huolimatta kohti 100 USD/bbl. Kansainvälisen energiajärjestön IEA:n laskelmien mukaan maailman öljyn kulutus oli vuonna 2009 n. 84,9 miljoonaa barrelia päivässä. Määrä on 1,6 % edellisvuotta pienempi. Vuonna 2010 IEA odottaa maailmanlaajuisen taantuman helpottaessa öljyn kysynnän nousevan selvästi ollen 86,3 miljoonana barreliin päivässä. Kulutusarvio oli todellisuudessa kuitenkin 86,9 miljoonaa barrelia päivässä. Vuoden 2011 päivittäisen öljynkulutuksen arvioidaan olevan 89,3 miljoonaan barreliin, jossa on nousua 1,7 % vuoteen 2010 verrattuna. Myös öljyn hinnan on arvioitu nousevan Pohjois-Afrikan poliittisten levottomuuksien vuoksi ja arvioitua nopeamman elpymisen vuoksi Aasiassa ja Pohjois-Amerikassa. Eräät alaa seuraavat tahot ovat arvioineet, että öljybarrelin hinta voi nousta 380 dollariin vuoteen 2015 mennessä. 1995 2000 2005 Kuva 1. Raakaöljyn maailmanmarkkinahinta, Pohjanmeren Brent -laadun spot -hinta. USD/bbl: Yhdysvaltain dollaria barrelilta, barreli= 159 litraa) Lähde: Platts 2010 6.5.99 28.5.02 Kuva 3. Dieselin hintakehitys 1990 – 2010. (Lähde Neste Oil) 1.1.2011 2005 1.9.2010 1.6.2010 16.3.2010 20.11.2009 18.7.2009 24.4.2009 1.1.2009 11.10.2008 16.7.2008 24.4.2008 18.12.2007 8.9.2007 27.4.2007 8.1.2007 8.9.2006 2000 23.5.2006 26.1.2006 25.10.2005 15.6.2005 5.3.2005 3.12.2004 21.8.2004 14.4.2004 31.10.2003 Logistiikkayritysten Liitto ry 19.6.2003 7.3.03 22.11.02 1995 13.12.01 20.9.01 24.4.01 28.12.00 15.9.00 18.5.00 29.1.00 2.11.99 1,600 24.9.98 5.12.97 22.3.97 1.10.96 4 2010 Lähde: Platts Kuva 2. Öljytuotteiden maailmanmarkkinahintojen kehitys. DIESELIN HINTA 1.1.99 - 14.1.11 EUR / litra NesteOil-korttimittarikausihinta sis alv 1,400 1,200 1,000 0,800 2007 0,600 5 Kuva 4. Kuluttajahintaindeksi ja yhdenmukaistetun kuluttajahintaindeksin vuosimuutokset 2001 – 1/2011. (Lähde Tilastokeskus) Bruttokansantuotteen volyymin vuosimuutos, prosenttia Kuva 5. Bruttokansantuotteen volyymin vuosimuutos (2000-2010), prosenttia (Lähde Tilastokeskus) 6 Kuva 6. Teollisuustuotannon trendi Suomi, Saksa, Ruotsi, Ranska ja Iso-Britannia (BCD) 2000 – 2010, 2005=100, TOL 2008 (Lähde Tilastokeskus) Kuva 7. Suomen talletuspankkien viitekorkoja ja 12 kk:n euribor. 7 Kuva 8. Kuorma-autojen tavarankuljetukset kotimaan liikenteessä neljännesvuosittain (Lähde Tilastokeskus) Viranomaismuutokset Aikaisemmasta Ajoneuvohallintokeskuksesta tuli 1.1.2010 Liikenteen turvallisuusvirasto TaFi. Toinen virasto, johon yhdistettiin erilaisia väylähallintoja, sai nimekseen Liikennevirasto. Se vastaa liikenteen palvelutason ylläpidosta ja kehittämisestä valtion hallinnoimilla liikenneväylillä. Kumpikin virasto toimii LVM:n hallinnon alla. EU:n vaikutukset ja koulutus Ajo- ja lepoaika asetus on tiukentanut työvoiman käyttöä ja käytännössä on tullut usein esiin ongelmia, jolloin esim. lastausaikojen venyminen tai lastauksen odottaminen on vähentänyt varsinaista ajoaikaa. Samalla on tullut esiin ongelmia, että kuljettaja ei ole pääsyt muutaman kymmenen kilometrin päähän kotiin, koska työaika on loppunut ja on ollut pakko jäädä tauolle. Aikataulusuunnittelu vaatii huomattavasti tarkempaa työtä kuin aikaisemmin. Tämän vuoksi on keskustelua jatkettu viranomaisten kanssa, että säädöksiä saataisiin muutettua siten, järkeviä joustoja työajan kestolle voitaisiin käyttää. Myös AKT on ollut joustojen takana. Silti asiassa ei ole päästy eteenpäin. Logistiikkayritysten Liitto on ottanut tavoitteeksi saada uuteen hallitusohjelmaan kannan, että Suomi olisi asiassa aktiivisempi ja mahdollisesti aloitteellinen EU:ssa. Vuoden 2005 aikana tuli voimaan kuljettajien koulutusvaatimuksia kiristävä direktiivi. Se vaati 10.9.2009 alkaen uusilta raskaan liikenteen ammattikuljettajilta ammattikoulutasoisen peruskoulutuksen, 280/140 tuntia, tai logistiikan ammattitutkinnon, 3 v. Lisäksi vaatimuksiin tuli säännöllinen täydennyskoulutus, 5 tp/5 v. Käytännössä tämä vaikeuttaa tilapäisten kuljettajien saamista alalle, esim. palomiehet, poliisit, opiskelit jne. Tämä aiheuttaa ongelmia erityisesti loma-aikoina. Suuri kysymys on myös se, saadaanko tätä kautta yleensä kuljettajia riittävästi enää alalle. Sinänsä koulutus nostaa alan ammattitaitoa ja siten arvostusta, mutta hinta voi olla myös kova. Opetusministeriö kehotti ammattioppilaitoksia nostamaan logistiikka-alan koulutuspaikkojen määrää syksyllä 2007. Puolustusvoimat aloitti laajennetun kuljettajakoulutuksen 2009 tammikuun saapumiserästä alkaen. Eri edunvalvontapiirien yhteistyönä saatiin Puolustusvoimille lisää määrärahaa kasvavan koulutusmäärän vuoksi ja koulutusmäärät nousevat 2200 varusmieskuljettajasta 3700 varusmieheen vuosittain. Vuoden 2009 aikana Puolustusvoimat sai läpi ensimmäisen kokonaisen koulutuserän, 3700 varusmieskuljettajaa. Palveluajan (12 kk) jälkeen osa varusmiehistä on saanut CE –kortin ja osa C –kortin. CE –kortin saaneet ovat valmiit elinkeinoelämän palvelukseen, C –korttilaiset joutuvat odottamaan 21 v ikää ja saavat sitten siviilikortin. Puolustusvoimien rooli on nähty alalla ratkaisevan 8 tärkeänä saada uutta työvoimaa. PV on lupautunut kartoittamaan, moniko kuljettajakoulutuksen saanut on loppujen lopuksi hakeutunut alalle töihin. Vuonna 2014, kun ensimmäinen ammattikuljettajien jatkokoulutusjakso päättyy, poistuu ammattimaisen kuljettajan pätevyys arviolta yli 800 000 C- ja D-kortin omaavalta kuljettajalta. Tällöin tulee aidosti pulaa kuljettajista ja varsinkin tuuraajista. Opetusministeriö hyväksyi kesällä 2008 kokeiluluonteisen työjohtokoulutuksen aloittamisen kone- ja metallipuolella, auto- ja kuljetuspuolella sekä kaupan alalla. Varsinainen koulutus alkoi syksyllä 2009, kun koulutukseen valitut oppilaitokset saivat tehtyä opintoohjelman. Liitto oli aktiivisesti ajamassa koulutuksen aloittamista. Tähän mennessä kaikki kurssit ovat täyttyneet, mutta myös keskeyttäneiden määrä on suuri koulutuksen aikana. TOIMIALA Työllisyys ja työvoima Toimialamme työllisyys heikkeni vuoden 2008 syksystä ja lähes kaikki isot yritykset joutuivat käymään YT-neuvotteluja joko yksi tai useampia kierroksia vuoden 2009 aikana. Vuoden 2010 aikana palkattiin jonkin verran lisää henkilökuntaa. Käytännössä ainoastaan elintarvikekuljetusten volyymi on säilynyt lähivuosina ennallaan. Kuitenkin on arvioitu, että pula kuljettajista pitkällä tähtäimellä tulee aiheuttamaan kasvavia ongelmia liittomme jäsenistölle hoitaa päivittäiset logistiset toiminnat. Yrittäjiä on poistumassa alalta enemmän kuin uusia saadaan tilalle varsinkin taakse jäävän taantuman vuoksi. Alihankkijoiden henkilöt mukaan lukien nykyiset jäsenyritykset työllistivät yli 6 500 henkilöä. Alihankinta Nykyisten jäsenyritysten alihankkijoiden (1400) henkilömäärä oli noin 2200 henkilöä. Kalusto Jäsenyritysten kaluston määrä pysyi suunnilleen ennallaan ja oli n. 2 500 omaa autoa ja n. 2 500 alihankkijoiden autoa. Laajentavia ja uudistavia terminaali-investointeja tehtiin jäsenyritysten piirissä ja rakentaminen jatkuu vielä lähivuosina. Kaluston saatavuudessa on ollut taas jonkin verran ongelmia vuonna 2010. Raskaitten hyötyajoneuvojen myyntimäärät kasvoivat n. 5,3 % ja pakettiautojen n. 4,4 %. Kannattavuus Ennakkotietojen mukaan alan kannattavuus ei parantunut ratkaisevasti vuoden 2010 aikana, koska kuljetusmäärät eivät vielä nousseet vuoden 2008 tasolle ja mm. palkkakulut nousivat huomattavasti vuonna 2009 vuoden 2010 ollessa rauhallisempi. Polttoaineen hinta lähti lievään nousuun 2009 lopulla ja 2010 dieselin hinta nousi selvästi, koska raakaöljyn hinta hätyytteli 100 USD/bbl tasoa ja tuotehinta nousi suhteessa vielä tätäkin nopeammin. Rahtihinnat Hintakilpailu jatkui tiukkana, vaikka kuljetusvolyymit nousivat vuoden 2009 tasosta selvästi. Rahtien hintoja ei vuoden 2010 aikana saatu nostettua tarpeeksi verrattuna kustannusten nousuun. Polttoainekulut nousivat vuoden aikana huomattavasti, lähes 20 %, johtuen kallistuneesta raakaöljystä ja euron ja dollarin suhteesta. Polttoainelisä oli rahtihinnoissa pääsääntöisesti käytössä, vaikuttaen suurimpaan osaan jäsenyritysten liikevaihdosta. Myös kuorma-autoliikenteen kustannusindeksi on yleistynyt hinnoittelun apuna. Kustannukset Kuljetusalan kokonaiskustannukset kohosivat selvästi, eri ajoneuvotyyppien painotettu keskiarvo nousi 5,1 %. Mutta tämä ei kerrokaan kaikkea totuutta. Pakettiautojen ja kevyiden kuorma-autojen kustannukset kohosivat 2,2 %, keskiraskaiden ja raskaiden kuorma-autojen 3,6 % ja perävaunuyhdistelmien kustannukset 5,9 %. Suurimmat kustannusnousut olivat polttoaineessa 19,7 %, palkoissa vain 1,3 %, korjauksessa ja huollossa 3,5 %, hallintokuluissa 2,3 % ja vakuutuksissa 3,2% sekä renkaissa lähes 3,0 %. Yleisen korkotason laskun johdosta vuonna 2009 korkojen kustannusvaikutus oli lähes neutraali vuonna 2010. JÄRJESTÖTOIMINTA EK:ssa jatkui keskustelu jäsenliittojen määrän vähentämiseksi ja koon kasvattamiseksi. EK:ssa logistiikkaa eri tavalla edustavilla liitoilla oli yhteinen edustaja EK:n hallituksessa, Hacklin Oy:n hallituksen puheenjohtaja Jyrki Paavola, joka jatkaa vielä myös 2010. Vuoden 2007 alussa e.m. liittojen edustajat lähtivät kehittämään Logistiikan Neuvottelukuntaa, joka pitkällä tähtäimellä etsii mahdollisuuksia toimialarakenteen tiivistämiseksi logistiikkaa edustavien järjestöjen kesken. Neuvottelukunta teetti vuoden 2007 aikana kaksi selvitystä, toisen elinkeinopoliittisesta edunvalvonnasta ja toisen työmarkkinapoliittisesta 9 edunvalvonnasta. Lisäksi 2008 konsultin toimesta tehtiin selvitys eri vaihtoehdoista, joko logistiikka yhteen ”liittoon” tai osana Palvelualat ry:tä. Näiden selvitysten pohjalta oli tarkoitus hakea yhteistyömahdollisuudet alkuvaiheessa. Koska ALT ei hyväksynyt tiiviimpää yhteistyötä muiden logistiikan alojen liitojen kesken, jäi tiiviimpi yhteistyö liittojen välillä vielä täysin kesken. Satamaoperaattoreiden toimitusjohtaja Jouko Santala sai tehtäväksi kartoittaa tilanne uudestaan 2009 kesällä, mutta tilanne ei muuttunut. Erityispalvelujen Työantajaliitto, Liikenne- ja Erityisalojen Työnantajat ry, Palvelualojen Toimialaliitto ry sekä Tieto- ja Tekniikka-alojen Työnantajaliitto ry päättivät vuoden 2010 lopussa yhdistyä vuoden 2011 alussa PALTA ry:ksi. Suomen Huolintaliikkeiden Liitto ry liittyy myös PALTA:n jäseneksi 2011. Logistiikka on saanut siten suuremman edunvalvojan, mutta edelleenkään siinä ei ole kaikki mukana. Edustajamme EK:n hallinnossa 2010 aikana EK:n hallinnossa toimivat: Edustajisto 2004 – 2005 – 2006 – 2007 – 2008 – 2009 – 2010 Kaija Taipale ja varamiehenä Harri Keihänen Logistiikkayritysten Liitto ja jäsenistämme Kjell Clemes, Ålands Arbetsgivareförening. Hallitus 2009 - 2010 Hallituksen puheenjohtaja Jyrki Paavola, logistiikka-alan yhteisenä edustajana. Yrittäjävaltuuskunta 2005 – 2006 – 2007 – 2008 – 2009 – 2010 Kaija Taipale Aluejohtokunnat 2004 – 2005 – 2006 – 2007 – 2008 – 2009 – 2010 Keski-Suomen, Kaija Taipale, Lapin, Juha Korpikari, Pirkan-maan, Heikki Tyvi, Pohjois-Karjalan, Pertti Korhonen, Pohjois-Pohjanmaan, Ville Vähälä, Pohjois-Savon, Esko Torssonen, Satakunnan, Pekka Auramaa, ja Varsinais-Suomen, Jouni Sopula. Logistiikkavaliokunta 2005 – 2006 – 2007 – 2008 – 2009 – 2010 Edustajamme Markku Henttinen Logistiikan EK yhteistyöryhmä ja Koulutus- ja työvoimapolitiikan yhteistyöryhmä 2006 – 2007 – 2008 – 2009 – 2010 Edustajamme Kyösti Orre Logistiikan maakuljetusryhmä 2004 – 2005 – 2006 – 2007 – 2008 – 2009 – 2010 Harri Keihänen, Pekka Simiö ja Kyösti Orre Muut jäsenyydet Liiton edustaja Ilkka Tirkkonen jatkaa Jyväskylän Ammattikorkeakoulun logistiikan neuvottelukunnan puheenjohtajana ja jäsenenä on ollut Kyösti Orre. Liitto on jäsenenä seuraavissa organisaatioissa: Suomen Osto- ja Logistiikkayhdistys, Helsingin Kauppakamari, Rahtarit ry, kannatusjäsenyys, Veronmaksajain Keskusliitto sekä Auto- ja Tiefoorumi. Liitto liittyi ITS Finlandin jäseneksi vuoden 2010 alussa ja Pakkausyhdistyksen jäseneksi vuoden 2011 alussa. 2006 alkaen yhteistyö SKAL:n kanssa jatkui ilman jäsenyyttä yhteistyösopimuksen pohjalta. Vuosikokous Vuosikokous pidettiin Eteläranta 10, Elinkeinoelämän Keskusliiton tiloissa 19.5.2010. Edustettuna oli 10 jäsenyritystä, yhteensä 51,20 % kaikista jäsenten äänistä. Läsnä oli 10 henkilöä. Jäsenkirjeet ja muu tiedotus sekä liiton ulkoinen asu Jäsenkirjeitä lähetettiin 10 kappaletta. Tilivuoden aikana käytettiin sähköpostia lähetysmuotona. 4 jäsentä sai vielä paperimuotoisen kirjeen. Lisäksi käytettiin EK:n tiedotteita ja internet-sivuja. Liitto uudisti nettisivut, jotka saatiin käyttöön syksyllä 2009. Sivuja päivitetään tarvittaessa. 10 Liitto teetti mainostoimisto Up-to-Pointilla graafiset ohjeet, jotka valmistuivat loppuvuodesta 2009 ja päivitettiin 2010. Lausunnot Liitto antoi 35 lausuntoa tai vastaavaa vuonna 2010. Lausuntojen määrä kasvoi selvästi edellisestä vuodesta, mikä on osoitus liiton roolin vahventumisesta. Organisaatio Järjestön organisaatio oli 2010 entisellään. Palveluksessa on yksi henkilö, toimitusjohtaja, joka hoitaa järjestön juoksevat asiat. Hallitus 1.1.-31.12.010 Hallitus kokoontui toimintavuoden aikana 5 kertaa. Puheenjohtajat Varapuheenjohtaja Markku Henttinen Kaija Taipale Jäsenet Jussi Auramaa Harri Keihänen Thomas Backlund (-5/10) Pertti Korhonen Jari Rinnekoski (5/10-) Jussi Sipilä Tiina Salonen (-5/10) Jouni Sopula Erkki Valtonen Juha Wallin (5/10-) Ville Vähälä (5/10-) Henkilöstö Toimitusjohtajana on toiminut diplomi-insinööri Kyösti Orre. Talous Järjestön talous perustui jäsenten liikevaihtoon perustuviin jäsenmaksuihin. Toiminnallinen tulos oli 5119,59 € voitollinen, mutta todellinen tulos ilman Historia –projektin tuomia sponsorituloja oli n. 5400,00 € tappiollinen. Tappio katetaan edellisten vuosien ylijäämästä. Toimitilat Toimimme Yleiseltä Teollisuusliitolta vuokratuissa tiloissa Eteläranta 10:ssä 7. kerroksessa. Lisäksi on vuokrattu arkisto- ja varastotilaa. Jäsenistö Vuoden 2010 lopussa jäsenmäärä oli 35. Vuoden 2010 alussa liittoon liittyivät Posten Logistik SCM Oy ja Matkahuolto Oy. Vuoden 2010 alussa Kuljetusliike P.Lindström erosi yritysjärjestelyjen vuoksi liitosta ja 2010 lopussa liitosta erosivat Jyväskylän Kiitokuljetus ja Nordnet Logistics. Vuoden 2011 alussa liittoon liittyi Ahola Transport Oy ja kolmen uuden, mahdollisen jäsenen kanssa käydään keskusteluja. Tilintarkastajat 2010 Esa Antikainen Helsingistä ja Pauli Jokiniitty Tampereelta varamiehinään Jorma Koramo Kuusamosta ja Veli Lindholm Helsingistä. LIITON STRATEGIA Hallitus päätti uuden puheenjohtajan johdolla päivittää liiton strategia, koska edellinen päivitys oli tehty 2003. Strategiaa selvästi terävöitettiin ja yhdeksi tärkeäksi kohdaksi otettiin jäsenkunnan strateginen laajentaminen niin, että saamme kaikki merkittävät alan toimijat mukaan liiton toimintaan. Tällöin on mahdollista saada aikaiseksi Älykäs toimitusketjun hallinta koko Suomeen. Katso Jäsenistö ja Jäsenluettelo. Liiton Missio on seuraava: Logistiikkayritysten Liitto ry:n jäsenet ovat alan keskeisiä toimijoita, jotka yhteistyössä luovat ja kehittävät parhaita käytäntöjä kokonaisvaltaiseen toimitusketjun hallintaan. Liiton Visio on seuraava: • Jäsenenä kaikki alan keskeiset toimijat • Liiton mielipiteillä on kysyntää 11 • Liitto muodostaa parhaiden alan yleisten käytäntöjen luomiseksi asiantuntijafoorumin jäsenistölle • Liitolla on selkeä ja ajantasainen näkemys: - Lainsäädännön, standardien, toimintamallien jne. kehittämisestä - Julkisen sektorin muista alan toimintaan vaikuttavista asioista - Väylästön kehittämisestä - Liikenneverkkojen kehittämistarpeesta (satamat, terminaalit jne.) - Liikenneturvallisuudesta • Liitolla on selkeä ja ajantasainen näkemys: - Työturvallisuuden tilanteesta ja kehittämistarpeista - Tutkimus- ja koulutustarpeiden tilanteesta ja kehittämistarpeista - Häiriötilanteiden varmistamisesta ja huoltovarmuudesta - Viranomaispäätösten vaikutuksista kustannustehokkuuteen • Liitolla on selkeä ja ajantasainen näkemys: - Älyliikenteen hankkeiden kehittämisestä Visiosta tehtiin Toimintasuunnitelma aikatauluineen vuodelle 2010. TYÖRYHMÄT JA PROJEKTIT Logistiikkafoorumi Liikenneministeri Vehviläinen asetti 16.4.2008 Logistiikkafoorumin tekemään Suomen Logistiikkastrategiaa ja Elinkeinopoliittista ohjelmaa. Asia sisältyy hallitusohjelmaan. Logistiikkafoorumin toiminta-aika on 15.5.2008 – 15.6.2010. Liittomme sai foorumin jäseneksi 5 edustajaa. Puheenjohtaja toimi LVM:n ylijohtaja Juhani Tervala, mutta kun hänet valittiin Liikenneviraston pääjohtajaksi vuoden 2010 alussa, vaihtui puheenjohtajaksi vuoden 2009 lopussa ylijohtaja Minna Kivimäki. Foorumin alaisuuteen muodostettiin 6 alatyöryhmää, jotka raportoivat tuloksensa Logistiikkafoorumille. Tavoitteen oli löytää 5 -10 strategisesti tärkeää asiaa, joita valtionhallinto voi yhdessä elinkeinoelämän kanssa lähteä työstämään eteenpäin. Tarkoitus oli lisätä Suomen logistista kilpailukykyä ja alentaa logistiikan kustannuksia, parantaa koulutusta ja tutkimusta jne. Kustannustehokkuuden parantaminen tuntuu tosin kovin utopistiselta. Strategian loppuraportin työstäminen aloitettiin loppuvuodesta 2009 ja alustava raportti esiteltiin 4.6.2010 sekä ministerille että osallistujille. Raportti sai varsin kovaa kritiikkiä ja ministeri Vehviläinen lupasi ministeriönsä työstävän asiaan vielä eteenpäin. Keväällä 2011 LVM tulee antamaan lopullisen raportin, mutta tuloksesta ei odoteta mitään ihmeempää, valitettavasti. Elinkeinopoliittista ohjelmaa on työstetty LVM:n sisäisissä virkamiestyöryhmissä ja elinkeinoelämä on kritisoinut, ettei sitä ole kuultu toistaiseksi asiassa. Myöskään tämä raportti, joka julkistettiin keväällä 2010, ei täytä elinkeinoelämän vaatimuksia. Tiemaksut LVM selvitti laajassa työryhmässä vuosien 2007-2008 aikana tiemaksujen mahdollisuutta Kaakkois-Suomessa. Varsinainen tiemaksu jäi tässä vaiheessa pois, koska sellaista tekniikkaa, jolla maksun kerääminen olisi ollut helppoa, ei vielä ollut satavilla. Lisäksi tiemaksun periminen pelkästään Kaakkois-Suomessa olisi johtanut alueen teollisuuden ja kuljetuselinkeinon eriarvoiseen asemaan Suomessa. Liittoomme ajoi voimakkaasti tiemaksujen hylkäämistä. Samassa yhteydessä LVM päätti rakentaa rekkaparkin Vaalimaalle, mutta laman johdosta vähentynyt transitoliikenne ja valitukset rekkaparkin rakentamisesta ovat toistaiseksi pysäyttäneet rakentamisen. Vuonna 2010 ei asian suhteen tapahtunut muutosta. Vuosien 2008-2010 aikana selvitettiin pääkaupunkiseudun ruuhkamaksun tarpeellisuutta. Ensimmäisessä loppuraportissa päädyttiin neljään vaihtoehtoon, mutta koska vaihtoehdoista oltiin lausuntojen perusteella kovin eri mieltä, määräsi ministeri Vehviläinen tehtäväksi jatkoselvityksiä ruuhkamaksujen vaikutuksista erityisesti elinkeinoelämälle. Selvitykset ovat valmistuneet tammikuussa 2011. Liitto vastusti voimakkaasti ruuhkamaksuja, koska hyötyliikenne ei aiheuta ruuhkia, eikä hyötyliikenteellä ole muita vaihtoehtoja hoitaa tehtäväänsä. Myös ministeri Vehviläinen otti asiaan hyvin varauksellisen kannan. Lisäksi ajateltu tekniikka, satelliittipaikannus, ei ole käytössä vielä missään maailmassa. 12 Ministeri Vehviläinen kertoi, että seuraava maan hallitus saa miettiä, miten asiassa lähdetään etenemään. Kuormalavavaliokunta Kuormalavojen hallinnointi siirtyi 1.1.2008 alkaen PPK Oy:n hallintaan. Kuormalavavaliokunnan tehtävänä on ylläpitää FI-2002 kuormalavajärjestelmää ja kehittää kaikkea kuormalavoihin liittyvää toimintaa. Vuonna 2010 kuljetusalan edustajana on ollut Pasi Muhonen VRTranspoint Oy:stä. Puheenjohtajana on toiminut Kaarlo Svensson Tuko Logistic Oy:stä. Tämän rinnalla on toiminut kuormankantajien KuKa –työryhmä, joka kehittää kuormankantajien tehokkaampaa kiertoa, pyrkii ehkäisemän hävikkiä jne. Työryhmä on laatinut sopimusmallin kuljetuksia käyttäville osapuolille. Moottoriliikenteen Keskusjärjestö ry Logistiikkayritysten Liitto ry ei osallistunut Moottoriliikenteen Keskusjärjestö ry:n toimintaan vuonna 2010. ATP-neuvottelukunta Toimitusjohtaja on osallistunut elintarvikekuljetuksia ja ATP-sopimukseen liittyviä asioita käsittelevän ATP-neuvottelukunnan työskentelyyn vuonna 2010. Neuvottelukunnassa on edustajia Elintarvikevirastosta (EVIRA), ja maatalousministeriöstä, kaupasta, teollisuudesta, kuljetusvälineteollisuudesta ja kuljetusalan järjestöistä. Neuvottelukunta julkisti ”ATP –aapisen” vuonna 2007 keväällä, johon on koottu keskitetysti alalla tarvittavaa tietoa. Oppaan painatuksen rahoitukseen osallistuvat MMM ja yritykset. Opasta jaettiin jäsenistölle n. 300 kpl ilmaiseksi. Lisäksi painettiin huomattavasti lyhyempi käyttäjäopas kuljettajille ja sitä jaettiin lähes 800 kappaletta ilmaiseksi jäsenistölle. Logistiikan omavalvonta Liiton jäsenketjut ja muut liiton elintarvikekuljetusliikkeet perustivat Eviran asiantuntijan kanssa työryhmän, LOMA (Logistiikan Omavalvonta), keväällä 2008, jossa tehdään ”Parhaat käytännöt elintarvikekuljetuksissa” –ohjeet sekä omavalvontaohjeitten runko yritysten käyttöön. Tällä pyritään ”standardisoimaan” omavalvontasuunnitelmat ja siten helpottamaan niiden hyväksymistä koko Suomessa. Hyväksymisissä on tällä hetkellä liikaa ongelmia kunnallisten elintarviketarkastajien kanssa. Elintarvikealan Kuljetusyrittäjät otettiin mukaan projektiin syksyllä 2008, joten saamme koko alan mukaan uuteen toimintatapaan. Keväällä 2009 ohjeet annettiin läänien eläinlääkäreille sekä elintarviketarkastajille kommentoitavaksi. Ohjeita muutettiin kommenttien perusteella. Ohjeitten runko on käytännössä nyt valmis. Jouduimme odottamaan Elintarvikelain muuttamista lähes vuoden, mutta muutokset tulevat olemaan pääosin meille hyviä ja työtä vähentäviä. Seuraavaksi ohjeet annetaan maaliskuussa 2011 Eviran hyväksyttäviksi ja Evira tiedottaa EUkomissiota ohjeistamme. Eviran hyväksynnän jälkeen ohjeet annetaan jäsenistön käyttöön. Uusittu Elintarvikelaki suhtautuu erittäin positiivisesti tekemäämme Hyvän käytännön ohjeisiin. Ministeri Sirkka-Liisa Anttila on asettanut lisäksi selvitysmiehen kartoittamaan mahdollisuutta elintarvikevalvonnan siirtämisestä kunnilta valtiolle (Eviralle). Liitto oli merkittävästi vaikuttamassa asiaan. Tiekuljetuselinkeinon kehittäminen - Innoroad-projekti sekä Kuljetusala.com Vuonna 2004 käynnistynyt projekti toimii Jyväskylän ammattikorkeakoulun ja Jyväskylän yliopiston puitteissa. Tavoitteena on kuljetusalan tutkimuksen, koulutuksen kehittämisen ja palvelut kattavan osaamiskeskuksen aikaan saaminen. Johtoryhmässä on Heikki Tyvi. Innoroadin alla on toiminut myös 2007-2009 ”Kuljetusala.com” –projekti, jossa yläasteen ja lukion opiskelijoille sekä aikuisopiskelijoille tuotiin esiin logistiikan koulutusta ja uramahdollisuuksia. OPM vastasit pääosin rahoituksesta, mutta muut osapuolet ovat myös osallistuneet rahoitukseen. Yhteistyötahoina ovat olleet alan järjestöt, Volvo, Toyota, LVM, Liikenneturva ja Puolustusvoimat. Jyväskylän ammattikorkeakoulu vastasi projektin käytännön toteutuksesta. Liittomme oli aktiivisesti mukana projektissa ja osallistui sekä rahoittamiseen että kiertuepäivillä jäsenyritysten henkilöstön ja kaluston läsnäololla toimintarasteilla. Projekti päättyi kesällä 2009. Projekti onnistui hyvin, sillä auto- ja kuljetusala oli aikaisempaa enemmän ensiksi valittuna koulutussuuntana ja opiskelupaikkojen määrää saatiin kasvatettua. Kuljetusala.com käynnistettiin uudelleen syksyllä 2010 yhdessä ALT:n, SKAL:in, AKT:n sekä liittomme välillä. Yrityspuolelta mukaan tuli Volvo. Projektissa päivitettiin vanhat nettisivut ja niiden päivitykseen ja sisällön tuottamiseen palkattiin konsultti, jolla on kokemusta erityisesti nuorten koulutuksesta. Projekti kestää vuoden 2011 loppuun. 13 Kuljetusketjun vastuu-työryhmä Liikenne- ja viestintäministeriö käynnisti työryhmän selvittämään muutostarpeita kuljetusketjun vastuukysymyksissä liikenneturvallisuuden näkökulmasta. Hanke on yksi niistä, jotka käynnistyivät Konginkankaan liikenneonnettomuuden seurauksena. Edustajamme ryhmässä olivat Jouni Sopula ja Kaija Taipale. LVM esitti työn tulokseen perustuvan tieliikennelain muutosehdotuksen eduskunnalle joulukuussa 2005 ja se astui voimaan 2006 syksyllä. Vuosien 2008-2010 aikana ryhmä ei kokoontunut. ARS2009 ja SAHTI Vuonna 2007 aloitettiin varsinaisen sähköisen toimintamallin, ARS2009, kehittäminen liiton jäsenten piirissä. Projektin alussa on määritelty uudestaan Tavaralinjaliikenteen Yleiset Toimitusmääräykset. Liiton hallitus sai ne tiedoksi keväällä 2008. Toimitusmääräykset on käännetty englanniksi ja ruotsiksi ja ne löytyvät myös liiton nettisivuilta. Keväällä 2008 pyydettiin tarjoukset ketjujen yhteisen sähköisen tilausportaalin. Kuljetustilaus.fi, rakentamisesta ja portaali tilattiin HiQ Softplan Oy:ltä. Ohjelman testaus aloitettiin 20.1.2009 ja tuotantokäyttöön se saatiin 6.5.2009. Ministeri Vehviläinen teki ensimmäisen tilauksen järjestelmällä Logistiikka –messuilla. Portaalin rakentamisen ja tulevan ylläpidon maksavat kolme ketjua, mutta liitto omistaa portaalin. Liitto on varannut domainit ”Kuljetustilaus.fi/com/net” sekä ”Kuljetustilaukset.fi/com/net”. Ohjelma mahdollistaa sähköisen tilausprosessin ja siten sähköisen rahtikirjan käytön. Myös tulostettavat kollilaput ja rahtikirja saadaan järjestelmästä. Tarkoitus on saada muitakin liiton jäseniä portaalin käyttäjiksi ja näille on tarjottu mahdollisuutta hallituksessa sovittavaa korvausta vastaan liittyä järjestelmään. Portaaliin tilattiin päivitys ja pieni laajennus loppusyksystä 2010, mutta tarkoitus on pitää se yksinkertaisena ja helppokäyttöisenä lähinnä PKsektorin käyttöön. Vakuutusriskit ja TKSL Koska sähköinen toimitusketju eroaa mm. kuittauskäytännöissä paperisesta prosessista, perustettiin työryhmä, VARSI, miettimään alan yhteisiä käytäntöjä. Vakuutusyhtiöitten edustajien kanssa käytiin muutama yhteinen keskustelu yksityiskohdista. Työryhmä täydensi Tavaralinjaliikenteen Yhteisiä Toimitusmääräyksiä näillä tarkennuksilla ja ne otettiin periaatteessa käyttöön vuoden 2010 alussa. Liitto käännätti Tiekuljetussopimuslain englanniksi ja Oikeusministeriö tarkisti käännöksen. Käännös on jaettu jäsenkunnalle. SFS Rahtikirjastandardin päivittämistä varten perustettiin SFS:n toimesta työryhmä 2009 kesällä ja työryhmä on saanut esityksen muutoksista valmiiksi helmikuussa 2010. Päivitetty rahtikirjastandardi lähetettiin lausuntokierrokselle 2010 keväällä ja hyväksyttiin uudistettuna loppuvuodesta 2010. Siirtymäaika uuden standardin käyttöön on vuosi 2011. Logistiikkatoimialan kartoitus ja TULO Uudenmaa TE -keskus teki alkuvuodesta 2007 alueensa yrityksistä logistiikan työvoimatarvekyselyn ja samalla kartoitettiin logistiikan mahdollisia muutoksia 3-5 vuoden sisällä. Keski-Uudenmaan ammattiopisto (Keuda) jatkoi TE-keskuksen kartoitusta omalla selvityksellään logistiikka-alan koulutustarpeesta ja koulutuksen sisällön ja työn kohtaamisesta. Selvitys valmistui vuoden 2008 lopulla. Liiton edustaja osallistui ohjausryhmätyöskentelyyn. Keudan projekti jälkeen on aloitettu TKK/Dipolin järjestämä TULO –projekti (Tulevaisuuden logistiikka). Tässä projektissa pyritään ohjaamaan ja kouluttamaan Uudenmaan Pk tason kuljetusyrityksiä parempaan liiketoiminnan ymmärtämiseen ja laaja-alaiseen alan ymmärtämiseen. Projekti on saanut varsin mittavasti ESR –rahaa EU:lta. TULO:n kesto on 2,5 vuotta ja toimitusjohtaja on ollut mukana ohjausryhmässä. TULO järjesti yhteensä 8 työpajapäivää. Projektin loppuu keväällä 2011. PaKu –projektit Vuonna 2008 käynnistettiin PaKu –projekti, ”Parasta Kuljetusalan Työntekijälle”, johon osallistuvat Schenker Cargo, Suomen Kaukokiito sekä Transpoint. Tarkoitus oli hakea mm. parannuksia työntekijöiden työssä viihtyvyyteen sekä muutenkin parantaa tiedotus jne. asioita. Projekti onnistui hyvin ja erilaisia kehitysprojekteja käynnistettiin kaikissa kolmessa yrityksessä muutamalla toimipaikalla. Ns. hyviä käytäntöjä on tarkoitus monistaa saavutettujen tulosten perusteella kyseisissä ketjussa myös muissakin toimipisteissä. Konsulttiyritys Muutostaito, joka oli vastuussa projektin toteutuksesta, järjesti yhteisiä ta- 14 paamisia projektissa mukana oleville. Projekti loppui loppukeväällä 2010. Työsuojelurahasto rahoitti projektia. Historia Liitto on tilannut toimittaja Olli Blombergilta tavaralinjaliikenteen historian. Kirjasta tulee 416 -sivuinen ja se valmistuu vuoden 2011 keväällä. Rahoitus hoidetaan pääosin sponsoreiden avulla. Liitto järjestää yhdessä Mobilia –museon kanssa vuonna 2011 tavaralinjoja koskevan näyttelyn nimeltään Yölinjalla. Samana vuonna liitto juhlii myös 60-vuotis juhlaansa. MERKKIVUODET Omat ansiomerkit Tavaralinjat -mitali Vuoden aikana myönnettiin 2 kpl Tavaralinjat - mitalia Logistiikkayritysten Liiton ansiomerkit Vuoden aikana myönnettiin 45 kpl liiton ansiomerkkejä. Suomen Kiitoautot Oy Kuljetusliike Taipale Oy Helsingissä 20.2.2011 LOGISTIIKKAYRITYSTEN LIITTO ry Hallitus Markku Henttinen Kaija Taipale Jussi Auramaa Pertti Korhonen Jussi Sipilä Harri Keihänen Jari Rinnekoski Jouni Sopula Erkki Valtonen Juha Wallin Ville Vähälä Kyösti Orre toimitusjohtaja Jäsenyritykset 40 kpl 5 kpl 15 Kuva 9. Logistiikkayritysten Liitto ry:n hallitus vasemmalta oikealle: Jouni Sopula, Erkki Valtonen, Jussi Auramaa, Jussi Sipilä, vpj. Kaija Taipale, Pertti Korhonen ja Harri Keihänen. Kuvasta puuttuu pj. Markku Henttinen, Jari Rinnekoski, Juha Wallin ja Ville Vähälä.