1. No category

E. N.
N. Setälä kansallisten tieteiden
edistäjänä ja poliittisena vaikuttajana
Poimintoja matkalta Hämeenlinnan Normaalilyseosta
Järvenpään Toimelaan
Kari Hiltula
E.
E N.
N Setälä historiankirjoissa
y
y
y
y
y
y
y
y
Syntyi Kokemäellä 27.2.1864, kuoli junassa matkalla
Helsingistä Järvenpäähän 8.2.1935
16-vuotias suomen kielen lauseopin kirjoittaja
Väitöskirja vain neljä vuotta ylioppilaaksi pääsyn
jälkeen, professoriksi 29-vuotiaana
”Setäläläinen”
Setäläläinen äännehistoriallinen kielentutkimus
vallitsi aina 1940-luvulle saakka
Turun yliopiston kanslerina 1926–35
Monien tieteellisten hankkeiden alullepanija ja
lehtimies
Laaja-alainen valtiomiesura kansanedustajana,
kansanedustajana
ministerinä ja suurlähettiläänä
Valtioneuvoksen arvo 1935
Kokemäen Setälät
SSetälä-suvun
tälä
matrikkeli
t ikk li
ulottuu vuoteen 1455
y Talonpoikaissuku,
Tl
ik i k jjossa
lukuharrastusta
arvostettu
y Suvun edustajia seudun
talonpoikaisen eliitin
viroissa lautamiehinä,
kirkon kuudennusmiehinä, nimismiehinä,
kestikievarin pitäjinä
y
Nestor Emilin lapsuus
Isä maanviljelijä
maanviljelijä, Setälän sukutilan isäntä
Otto Setälä, äiti Sofia (o.s. Heikkilä)
y Isä kuoli lavantautiin suurten nälkävuosien
aikaan 1867
y Muutto Lopelle 7-vuotiaana, kasvattih
t täti Miina
Mii ja
j hänen
hä
i h ä
vanhemmat
miehensä
kappalainen Lauri Palonen, joka kuului
merkittävään Branderien sivistyssukuun
y
Koululaisena
y
y
y
Setälä solmi tuttavuuksia pikkuserkkuihinsa,
pikkuserkkuihinsa
rovasti Henrik Branderin poikiin (vsta 1906
Paloheimo) ; lähipiiriin kuului Suomalaisen
puolueen johtajan Yrjö Koskisen perhe
Kävi kansakoulua 3.
3 luokkaan asti Lopella
Lopella,
joka tuohon aikaan oli kielipoliittisesti maan
vireimpiä maalaispitäjiä
Hämeenlinnan Normaalilyseon
pääsykokeisiin syksyllä 1874 kolmen
kansakouluvuoden jälkeen
Hämeenlinnan Normaalilyseo
y
y
y
Helsingin ruotsalaisen normaalikoulun v.
v
1867 perustettu suomenkielinen osasto
siirrettiin Hämeenlinnaan 1872
Koulu ehti lyhyessä ajassa (1873–87)
kasvattaa useita tulevia kulttuurin ja tieteen
merkkimiehiä,
kk
h ä tunnetuimpina JJean Sibelius
S b l ja
J. K. Paasikivi, kielentutkijoista E. N. Setälä, J.
E A
J.J Mikkola
Mikkola, E.
A. Tunkelo ja Artturi Kannisto
Opettajakuntaan kuuluivat Kaarlo Blomstedt,
Hämeen Sanomien perustaja sekä Arvid
Genetz (kirjailijanimi Arvi Jännes),
kielentutkija,
j myöhemmin
y
senaattori
Hämeenlinnan
Normaalilyseon
y
toimitila 1873–1888.
Rakennus kuvattuna
postitalona 1900luvun alussa.
Lyseolaisena
y
y
y
y
Lempiniminä
”Oraattori” ja
”Tätilä”
Tätilä
Ahkera kirjaston
käyttäjä harrasti
käyttäjä,
teatteria
Suomalaisuusaate
vahvistui
Kouluajan tieteellinen
seura Yrjön-seura
1879
Kirjallisia töitä
y
y
y
Yrjön-seuran ”Kuusikko”
Kuusikko suomensi
varhaiskristillisyyden ajoista kertovan
romaanin saksalaisen egyptologin Max
romaanin,
Ebersin Homo sumin,
Suomen ja ruotsin kielen lehtori Genetz
valvoi työtä, joka julkaistiin 1881
Valvoja lehdessä ja sai
Kirja arvosteltiin Valvoja-lehdessä
kieliasustaan kiitokset; nuori unkarilainen
fennougristi József Szinnyei kehui kirjan
suomea ystävälleen Antti Jalavalle
Kieliopin suomennoksia
y
y
y
y
Suomalaisten oppikirjojen tarve huutava
Setälä ryhtyi kääntämään Eurénin kielioppia
suomeksi jo syksyllä 1876,
1876 tuloksena 50
50sivuinen luonnostelma
T i
Toinen
käsikirjoitus
kä iki j it v. 1879 olili jjo 100
100sivuinen ja sisälsi esipuheenkin; tuleva lehtori
Genetz sai tekstin luettavakseen ja sisällytti
siitä muutaman sivun omaan muoto-oppiinsa
G t kkehotti
Genetz
h tti Setälää
S tälää llauseopin
i ainesten
i t
kokoamiseen
”Tätilän
Tätilän plätkä
plätkä”
y
y
y
Aiemmin lauseoppeja oli ilmestynyt Yrjö
Koskiselta (1860) ja A. W. Jahnssonilta (1871),
supisuomalaista lauseoppia ei kuitenkaan
vielä ollut ilmestynyt
Jälkimmäistä käytti Setälä mallina omaan
tiiviiseen 54-sivuiseen ”oppikirjan
kokeeseensa”, hyödyntäen myös József
kokeeseensa
Budenzin unkarinkielistä suomen kielioppia
Painettujen lähteiden lisäksi apuna olivat
neuvot ja ohjeet, joita tekijä sai opettajaltaan
Genetziltä
Lauseopin vastaanotto
Lauseoppi otettiin jo korrehtuurivaiheessa
käyttöön lyseon alimmilla luokilla
y Kirjaa käsiteltiin Kotikielen Seurassa 1881
y
sävyyn;
yy ; syksyllä
y y 1882 senaatti
myönteiseen
myönsi Setälälle vielä tunnustuspalkinnon
L
i esitti
itti sinänsä
i ä ä jjo ttunnettuja
tt j
y Lauseoppi
asioita osittain uudella tavalla etevästi ja
kriittisesti järjestettynä
y
Murresyntaksin tutkijaksi
y
y
y
Abiturienttikesänä 1881 murreaineiston
keruu stipendiaattina osana SKS:n suomen
murteiden lauseopin
p tutkimusohjelmaa
j
Setälä työskenteli kaksi kuukautta Ruoveden
ja Keuruun seuduilla, tallentaen aitoa
k
kansankieltä,
k l ä irrallisten
ll
llauseiden
d lisäksi
l äk mm.
satuja ja runoja
T tki
K
illi S t k
k
ki l tä
Tutkimus
Koillis-Satakunnan
kansankielestä
ilmestyi SKS:n tunnetussa Suomi-sarjassa
1883 Setälän jo opiskellessa yliopistossa;
1883,
esikuva myöhemmille murteiden lauseopin
tutkimuksille
Yliopistoon
y
y
y
Keisarilliseen Aleksanterin -yliopistoon
Länsisuomalaisen Osakunnan opiskelijaksi
30 5 1882
30.5.1882
Setälä järjesti kesällä 1882 lauseopillista
aineistoaan; Lännetär-osakuntalehdessä
Lännetär osakuntalehdessä
ilmestyi ensimmäinen painettu tutkimus,
kansanperinteen alaan kuuluva artikkeli
Munapoika
Setälä opiskeli erityisesti suomen kieltä ja
kirjallisuutta, vertailevaa kielentutkimusta ja
sanskritia sekä latinaa ja Kreikan kirjallisuutta
Tieteellisiä seuroja
y
y
y
y
y
Kotikielen Seuraan vuonna 1882
Luottamustoimet seurasivat: sihteeriksi 1885,
seuraavana vuonna kandidaatintutkinnon
jälkeen jo varapuheenjohtajaksi, esimiehenä
1890–1916
Ensimmäinen huomattava puhe marraskuussa
1886 professori August Ahlqvistin 60-vuotisj hl
juhlassa
Suomalais-Ugrilaiseen Seuraan 1886
M d
Muodostui
i Setälän
S älä keskeiseksi
k k i k i foorumiksi
f
ik i
kielen- ja kulttuurintutkimuksen alalla;
esimiehenä 1910 – 1935
Valvojan aika
y
y
y
Suomenmielinen
kulttuuriaikakauslehti
Valvoja perustettiin vuoden
1880 lopulla
Valvojan kielentarkastajaksi
Setälä tuli 1883, hän myös
kirjoitti lehteen, aluksi
arvosteluja oman
tieteenalansa teoksista,
esim. 1885 Volmari Porkan
väitöskirjasta
Vuosina 1897–1905 Setälä
oli lehden päätoimittajana,
vastaavana toimittajana
vuoteen 1909
Kandidaatiksi
y
y
y
Toisena opiskeluvuonnaan Setälä sai
opintomenestyksensä ansiosta ns.
Arwidssonin stipendin
Käänteentekevänä teoksena tieteellisen
kehityksensä kannalta Setälä piti professori
O. E. Tudeerin ehdottamaa G. Meyerin
kielioppia joka noudatti uutta
kreikan kielioppia,
uutta,
nuorgrammaattista oppisuuntaa
Setälä valmistui kolmessa vuodessa
huippuarvosanoin ja hänet promovoitiin
priimusmaisteriksi 1886
Väitöskirja
y
y
y
Väitöskirja Zur Geschichte der TempusTempus und
Modusstammbildung in den finnisch-ugrischen
Sprachen tarkistettiin tammikuussa 1887
Nuorgrammaattisen oppisuunnan ensimmäinen
sovellus
ll suomalaisessa
l i
ki
kielitieteessä
liti t
ä
Keskeisiä käsitteitä äännelaki (kielen äänteet
muuttuvat ajan kuluessa säännöllisesti, ilman
poikkeuksia) ja analogia (jos poikkeuksia oli, ne
voitiin osoittaa jonkin tietyn mallin mukaan
tapahtuneiksi analogioiksi)
Opintomatkoilla
y
y
Vuosina
V
i 1888
1888–90
90
Setälä opiskeli ja tutki
sekä
kä kkeräsi
ä i aineistoa
i i
ulkomailla
Hän alkoi valmistella
tieteellistä
pääteostaan,
Yhteissuomalaista
äännehistoriaa
(1890–91)
Professoriksi
y
y
y
y
Setälästä tuli professori 29
29-vuotiaana
vuotiaana, kun
suomen kielen ja kirjallisuuden professuuri
jjaettiin kahtia 1893
Setälä haki professuuria jo aiemmin mutta
hävisi opettajalleen Genetzille; myrskyisässä
h k
hakuprosessissa
ja sen jälkimainingeissa
älk
välit
äl
viilenivät
P f
i Setälä
S tälä jjatkoi
tk i ää
j
Professorina
äänne- ja
sanahistoriallisia tutkimuksiaan
Uudisti oppiaineensa opetusta lisäämällä
oppilaiden omatoimisuutta kehittävää
seminaariopetusta
Perhe--elämää
Perhe
Lokakuussa 1890 Setälä kihlautui Helmi
Krohnin, suomenmielisen professori Julius
Krohnin tyttären kanssa
y Kesäkuussa 1891 p
pari vihittiin Helsingin
g
saksalaisessa kirkossa, vihkijänä Emilin
kasvatusisä pastori Lauri Palonen
kasvatusisä,
y Setälän perheeseen syntyi yhteensä neljä
lasta:Vilho, Salme, Sirkka ja Annikki
y
Setälän perhe
kesäasuntonsa
Kallioniemen
puutarhan
tekorauniolla.Valok.
Kustavi Grotenfelt
1907.
Tutkimusmatkoja
y
y
y
y
y
Liivinrannalla vuosina 1888 ja 1912
1912, tuloksena
satuja, lauluja, sananlaskuja ja arvoituksia
V äläi
Vepsäläisten
parissa
i 1889 ja
j 1916
Vatjalaismailla 1889 ja 1909
Vuosien 1909 ja 1912 matkoilla oli mukana
myös Setälän vanhin poika Vilho, joka toimi
valokuvaajana ja huolehti parlografista
Setälä huomasi jjo varhain apuvälineiden
p
merkityksen ja pyrki edistämään niiden käyttöä
tutkimuksessa
Professori E.N.
E N Setälä
ja fil. maist. E.A.
Saarimaa matkustavat
veneellä Pizaan
Pizaan.Valok.
Valok
Vilho Setälä 1912.
Wil am Krišiān
Wil´am
keskustelee professori
E.N. Setälän kanssa.
Piza Valok
Piza.
Valok.Vilho
Setälä 1912.
Indrok Kandõs
professori E.N. Setälän
kielimestarina.
Uuškila Valok
Uuškila.
Valok.Vilho
Setälä 1912.
Vaikeita aikoja ja uuden alkua
Setälän äiti sekä kasvattivanhemmat
kuolivat lyhyen ajan sisällä 1908
y Avioliitto Helmi Setälän kanssa päättyi
eroon 1913
y Saman vuoden lopulla hän solmi toisen
i liitt
Vilh
l Th
i ttyttären
ttä
avioliittonsa
Vilhelm
Thomsenin
Kristianen kanssa; perheeseen syntyi kaksi
lasta, Veikko (1914–1920) ja Ursula
(
(1922–2007)
)
y
Poliitikkona
y
y
y
y
Suomalaisuusliikkeen vahva vaikutus
kansalaisyhteiskunnan synnyssä: suomalaisten
enemmistö tuli saada liikkeen taakse
Vaikeina aikoina Setälä piti velvollisuutenaan
taistella Suomen perustuslaillisten oikeuksien
puolesta
l
Suomenkielisen koulutuksen ja lukutaidon
ötä ihmiset
ih i t voivat
i t tuntea
t t kuuluvansa
k l
myötä
johonkin kansaan
Setälä argumentoi suomensuomen ja ruotsinruotsin
kielisten kielisovun puolesta
Kaukonäköisiä projekteja
y
y
y
Setälä esitti 1896 ajatuksen kolmesta
sanakirjasta: 1) kansakielen, 2) vanhemman
kirjakielen,
j
jja 3)) nykyisen
y y
kirjakielen
j
sanakirja; tuolloin ilmeni jo toive suomen
kielen etymologisesta sanakirjasta
S älä tunsi hyvin
Setälä
h
H.
H G.
G Porthanin
P h
sanakirjak
suunnitelman, jota voi pitää hankkeiden
edeltäjänä
Hankkeet ovat toisaalta sitoneet opiskelijoita
ja tutkijoita
tutkijoita, toisaalta tarjonneet runsaasti
tutkittavaa aineistoa, josta aikaisemmin oli
p
puute
Kalevalaseura
y
y
y
Vuosisadan vaihteessa karelianismin kulta
kultaaikana alkoi kehkeytyä ajatus kansallisen
tieteen jja taiteen yyhdistämisestä
harmoniseksi kokonaisuudeksi
Vaikeina aikoina syntyi tarve korostaa
suomen kielen,
k l suomalaiskansallisen
l k
ll
hhengen
ja kansakunnan elinvoimaisuutta
Ää hi t i lli i t aihepiireistä
ih ii i tä SSetälä
tälä siirtyi
ii t i
Äännehistoriallisista
etymologiaan ja vanhemmiten suomalaiseen
kansanrunouteen ja esihistoriaan,
esihistoriaan jota
käsittelevistä teoksista Sammon arvoitus
((1932)) on laajin
j jja merkittävin
Kalevalaseuran
virallinen
perustamiskokous
Helsingissä
Virkamiestalossa
9 12 1919
9.12.1919.
Kuvaamo E. B. Höijer.
Kirjallisuutta
y
Häkkinen,
ä
e , Kaisa
a sa 2008:
008: Suo
Suomen
e kielen
e e historia
sto a 2.. Suomen
Suo e kielen
e e tut
tutkimuksen
u se
historia. Turun yliopiston suomalaisen ja yleisen kielitieteen laitoksen
julkaisuja 78. Turku: Turun yliopisto.
y
Itkonen, Erkki 1966: Suomalais
Itkonen
Suomalais-ugrilaisen
ugrilaisen kielen
kielen- ja historiantutkimuksen alalta.
alalta
Tietolipas 20. Helsinki: SKS.
y
Kalleinen, Kristiina 2011: Kansallisen tieteen ja taiteen puolesta. Kalevalaseura
1911 2011 SKST 1307.
1911–2011.
1307 Helsinki: SKS
SKS.
y
Karlsson, Fred 2000: E. N. Setälä vaarallisilla vesillä. Tieteellisen vallankäytön,
käyttäytymisen ja perinteen analyysi. SKST 765. Helsinki: SKS.
y
Kelomäki, Tapani 2009: Nuorgrammaattisuuden myytti suomen kielen
tutkimuksessa. Helsingin yliopiston suomen kielen ja kotimaisen
kirjallisuuden laitos. Helsinki: Helsingin yliopisto.
y
Korhonen, Mikko 1986: Finno-Ugrian language studies in Finland 1828–1918.
The History of Learning and Science in Finland 1828–1918. Vol. 11. Helsinki:
Societas Scientiarum Fennica.
y
Korhonen,
o o e , Mikko
o – Su
Suhonen,
o e , Seppo – Virtaranta,
ta a ta, Pertti
e tt 1983:
983: Sata vuotta
suomen sukua tutkimassa. 100-vuotias Suomalais-Ugrilainen Seura. Espoo:
Weilin+Göös.
y
Memoria saecularis E
E. N.
N Setälä 27
27. II.
II 1964.
1964 SUST 135.
135 Helsinki: SuomalaisUgrilainen Seura 1964.
y
Paunonen, Heikki 1976: Kotikielen Seura 1876–1976. – Virittäjä 80 s. 310–
432.
432
y
Peltola, Saara 1998: E. N. Setälä. Kansallinen vaikuttaja. Järvenpää: Järvenpääseura ry.
y
Salminen, Timo 2008: Aatteen tiede. Suomalais-Ugrilainen Seura 1883–2008.
SKST 1172. Helsinki: SKS.
y
Sinnemäki, Anssi – Nevanlinna, Laura ((toim.)) 2004: Suomen kulttuurihistoria
5. Viisisataa pienoiselämäkertaa. Hakemisto. Helsinki: Tammi.
y
Vares,Vesa – Häkkinen, Kaisa 2001: Sanan valta. E. N. Setälän poliittinen,
yhteiskunnallinen ja tieteellinen toiminta. Helsinki: WSOY.