Isännöinti Ilkk a S aarinen Oy:n asiak as- ja sidosr yhmälehti | numero 1•2010 Huoneisto- REMONTIT hallintaan UUSI LAKI selkeyttää käytäntöjä Piha TALKOILLA kuntoon Hyvissä Käsissä 1 P I R K A N M A A N K I I N T E I S T Ö V I E S T I • 3/09 Ilkka Saarinen 1_10.indd 1 1 30.6.2010 14:53:53 2 Hyvissä Käsissä Ilkka Saarinen 1_10.indd 2 30.6.2010 14:53:55 Hyviss ksiss Hallitus on yhtiön tärkein toimielin H einäkuun alussa voimaan tulevasta uudesta Asunto-osakeyhtiölaista on kirjoitettu kuluvan talven ja kevään aikana paljon. Mieleeni on jäänyt otsikko, jossa todettiin että ”uusi laki mullistaa taloyhtiöiden elämää”. Jos muutosta tarkastellaan pykälien määrällä, niin varmasti näin voikin todeta. Heinäkuun ensimmäisenä voimaan tulevassa uudessa laissa on 314 pykälää. Aiemmassa vuodelta 1992 olevassa Asunto-osakeyhtiölaissa pykäliä oli 96. Vuoteen1992 asti oli pärjätty vuoden 1926 lailla, jossa oli 26 pykälää. Uusi laki on kokonaisuudistus, jossa lakiin on koottu lähes kaikki asuntoyhtiöiden toimintaa kosketteleva säännöstö. Aiemmin säännöstöä jouduttiin hakemaan muista laeista – pääasiassa osakeyhtiölaista. Lakiin on myös kirjoitettu auki sellaisia käytäntöjä, jotka ovat jo aiemmin olleet olemassa, mutta joita ei ole otettu lakiin. Tällainen on esimerkiksi säännös osakkeenomistajien yhdenvertaisuudesta tai menettelyt hallituksen kokousten suhteen. Olen tehnyt isännöitsijän työtä kahden edellisen lain aikana. Vaikka asumisen syvin olemus on säilynyt lähes muuttumattomana, on suomalaiseen asumiseen tullut paljon sellaista uutta, joka kaipaa sääntelyä. Nykypäivää ovat esimerkiksi nopeat tiedonsiirto- ja laajakaistaratkaisut, joiden hankkimiseen ja päätöksentekoon taloyhtiössä laki tuo mahdollisuuksia. Trendinä näkyvät myös asuntoremonttien määrän lisääntyminen ja osakkaiden halu tehdä asunnoistaan yksilöllisiä. Nämä on tehtävä siten, että remonteista ei ole kohtuutonta haittaa yhtiölle tai muille osakkaille – ja jälkikäteenkin on löydyttävä tieto tehdyistä huoneistokorjauksista ja -muutoksista. Asuntojen ostajat haluavat tietoa myynnissä olevista asunnoista ja millaiseen yhtiöön lähtevät osakkaaksi. asia, sillä hallitus on asunto-osakeyhtiön tärkein toimielin ja hallituksen jäsenet asuntoyhtiön tärkeä voimavara. Hallituksen jäsenyyteen ei ”jouduta”, vaan siihen tulisi pyrkiä ja päästä. Hallituksen jäsenyys ei ole vähäpätöinen talkooprojekti, vaan vastuullinen tehtävä. Hallitus on lain mukainen toimielin vastuineen ja velvoitteineen. Koska kaikilla tuntuu nykyään olevan krooninen kiire, tulisi hallituksessakin keskittyä taloyhtiön toiminnan ja lainmukaisten tehtävien kannalta keskeisimpiin asioihin. Hallituksen jäsenen palkkion tulisi olla oikeassa suhteessa tehtävän vastuullisuuteen. Hallituksen palkkion tulisi määrällisesti korvata tulon menetystä ja järjestelyitä siinä tapauksessa, että kokoukset pidetään päivällä, kun pitäisi ehkä olla omassa ”siviilityössään”. Päivällä pidettyihin hallituksen kokouksiin on mielestäni syytä suorastaan pyrkiä. On paradoksaalista, että hallituksen kokouksia pidetään ilta-aikaan jo pitkästä työpäivästä väsyneenä. Tällainen tilanne ei ole omiaan, kun pitäisi päättää kaikkien osakkaiden yhteisistä asioista ja esimerkiksi valmistella asumiseen paljon vaikuttavia ja kustannuksiltaan suuria kunnostuksia. Vaikka meillä jo onkin paljon hyviä kokemuksia aamulla ja päivällä pidettävistä kokouksista, haastan kaikki hallituksen jäsenet pohtimaan asiaa. Laki tuo mukanaan mm. osakkaan velvollisuuden ilmoittaa remonteistaan asuntoyhtiölle ennakkoon ja taloyhtiölle velvollisuuden käsitellä ilmoitukset, oikeuden valvoa remontit ja dokumentoida remonteista syntyvä aineisto. Säännös ei kuitenkaan ole tältä osin taannehtiva, eli ennen lain muutosta tehtyjä korjaus- ja muutostöitä ei tarvitse lähteä asuntokohtaisesti selvittämään. Lakimuutos valitettavasti myös lisää kustannuksia. Osakkeenomistajan on esimerkiksi korvattava yhtiölle remontti-ilmoitusten käsittelyn ja töiden valvonnan kustannukset. Suhtaudumme isännöitsijätoimistossa myönteisesti tulevaisuuden haasteisiin ja uuteen Asuntoosakeyhtiölakiin. Laki tuo systemaattisuutta sekä selkeyttä. Toisaalta se aiheuttaa lisätyötä. Lisätyö merkitsee lisäveloituksia, joilla voimme hankkia tarvittavat resurssit. Onneksemme suhtautuminen asiakkaiden puolelta on ollut rakentava lisääntyvää työtaakkaamme kohtaan. Asunto-osakeyhtiölain varjoon on jäänyt myös muita säännösmuutoksia, joista esimerkkinä euro-alueen yhteinen SEPAmaksujärjestelmä. Tulevaisuus on siis haasteita täynnä! Lain muutoksen uutisoinnissa on korostettu hallituksen roolia ja vastuuta. Tämä onkin hyvä Hyvää kesää 2010! Hyvissä Käsissä 3 P I R K A N M A A N K I I N T E I S T Ö V I E S T I • 3/09 Ilkka Saarinen 1_10.indd 3 3 30.6.2010 14:53:56 ASIANTUNTIJA Uusi asunto-osakeyhtiölaki astuu voimaan 1. heinäkuuta. Asianajaja, varatuomari Seppo Mäkelän mukaan lakiuudistus ei juurikaan muuta taloyhtiön hallitusjäsenten vastuita ja velvollisuuksia, mutta selkeyttää heidän toimintaansa. Laki ohjaa entistä paremmin hallitusta huolelliseen toimintaan Uusi laki selkeyttää hallituksen tehtäviä Kunnossapitoon lisää suunnitelmallisuutta A sunto-osakeyhtiölain uudistus on tämän vuoden merkittävin lakimuutos, joka koskee noin 2,5 miljoonaa suomalaista. Valtionkin kannalta kyse on merkittävästä asiasta, sillä kiinteistöt ovat Suomen tärkeintä kansallisomaisuutta. Ei siis ole yhdentekevää, miten niistä huolehditaan ja miten kiinteistöjä ylläpidetään. – Liian monelta yhtiöltä on puuttunut kiinteistönpidostaan suunnitelmallisuutta. Peruskorjauksia on tehty liian myöhään ja se on aiheuttanut ylimääräisiä kustannuksia. Uuden lain sään- nökset selkeyttävät tässä suhteessa tilannetta. Hallitukset eivät pysty enää niin helposti siirtämään välttämättömiä remontteja, asianajaja Seppo Mäkelä sanoo. Uuden lain mukaan taloyhtiön hallituksen on esitettävä jokaisessa varsinaisessa yhtiökokouksessa näkemyksensä yhtiön kunnossapitotarpeista aina viidelle vuodelle eteenpäin. Lakitekstin mukaan selvityksessä on kyse sellaisesta yhtiön rakennusten ja kiinteistöjen kunnossapidosta, joka vaikuttaa olennaisesti osakehuoneiston käyttämiseen, yhtiövastikkeeseen tai muihin osakehuoneiston käytöstä aiheutuviin kustannuksiin. Selvitys yhtiön kunnossapitotarpeesta tulee laatia kirjallisena. Varsinaiset kunnossapitopäätökset tehdään kuitenkin aina erikseen. – Kyse ei ole vain osakkeenomistajien informoinnista. Kuntoselvitys on tärkeä myös kiinteistövälittäjille ja mahdollisille tuleville osakkaille. Riitatapaukset vähenevät, kun remontit eivät tule yllätyksenä uusille omistajille, Mäkelä sanoo. Muutostöistä ilmoitettava etukäteen Uusi laki selventää myös toiminta- mallia osakkaiden omien kunnossapitotöiden osalta. Osakkaalla on velvollisuus ilmoittaa taloyhtiöille etukäteen ja kirjallisesti kaikista suunnittelemistaan kunnossapitotöistä. Ilmoitusvelvollisuus koskee myös töitä, jotka voivat vaikuttaa yhtiön tai toisen osakkaan hallinnassa olevien tilojen käyttämiseen työn aikana. Käytännössä osakkaan on ilmoitettava taloyhtiölle esimerkiksi olohuoneen muovimaton vaihtamisesta parketiksi yhtä lailla kuin kylpyhuoneen hanan tai wc-istuimen vaihtamisesta. Lähtökohtaisesti ainoastaan maalaus- ja tapetointityöt Kunnossapitoselvitys monille jo tuttua asiaa Uuden Asunto-osakehtiölain mukaan hallituksen tulee esittää yhtiökokoukselle kirjallinen selvitys yhtiön kunnossapitotarpeesta tulevalle viidelle vuodelle. Kunnossapitoselvityksessä olevien korjausten tulee olla sellaisia, että niillä on olennainen vaikutus huoneistojen käyttämiseen, yhtiövastikkeeseen tai muihin huoneistojen käytöstä aiheutuviin kustannuksiin. Vähäpätöisiä huoltokorjauksia ei siis ole tarkoitus listata. Toisaalta kunnossapitotarpeella pitää olla kytkentä yhtiön rakennuksen kuntoon ja korjaustarpeeseen. Tämän selvittäminen vaatii 4 kunnossapitokatselmuksia, peruskuntoarvion laadintaa tai kuntotutkimuksia. Hallituksen tulee esittää yhtiökokoukselle myös kirjallinen selvitys yhtiössä suoritetuista huomattavista kunnossapito- ja muutostöistä ja niiden tekoajankohdat. Isännöinti Ilkka Saarinen Oy:n asiakaskiinteistöissä tulevia korjaus- ja kunnossapitohankkeita on käsitelty yhtiökokouksissa jo useampana vuonna, nimellä korjausohjelma. Korjausohjelma on pitänyt sisällään seurannan tehdyistä korjauksista kustannuksineen ja tekovuosineen, sekä ohjelman tulevien vuosien korjauksista. – Suurimmalla osalla asiakkaistamme kunnossapitotarpeeseen liittyvä selvitys on tuttua asiaa ja listaukset tehdyistä korjauksista ovat valmiina. Aineisto vaatii vain päivityksen, jonka saamme tehtyä kuluvan vuoden aikana, toimitusjohtaja Ilkka Saarinen kertoo. – Joissain tapauksissa teemme kunnossapitokatselmuksen tai teetämme peruskuntoarvion – tarpeen mukaan ja asiakaskohtaisesti. Koska suuri osa työstä on jo valmiiksi tehtynä, asiakkaamme voivat olla huoleti lain vaatiman kunnossapitoselvityksen osalta. Hyvissä Käsissä Ilkka Saarinen 1_10.indd 4 30.6.2010 14:53:57 eivät kuulu ilmoitusvelvollisuuden piriin. Osakkaan kirjallisen ilmoituksen on sisällettävä kaikki sellaiset tiedot, jotka taloyhtiö tarvitsee voidakseen arvioida, mitä töitä huoneistossa aiotaan tehdä ja etteivät ne aiheuta vahinkoa kiinteistölle, taloyhtiölle tai muille osakkaille. – Tämä on tärkeä ja hyvä uudistus. Hallituksen vastuulle jää kunnossapitotyön valvominen niin, että hyvän rakentamistavan toteuttaminen varmistuu. Yhtiö vastaa myös töihin liittyvien suunnitelmien, tarkastuspöytäkirjojen ja muiden osakkaan toimittamien asiakirjojen arkistoimisesta niin, että ne voidaan liittää esimerkiksi isännöitsijäntodistuksen liitteeksi. Näin molemmille osapuolille jää näyttö siitä, että työ on tehty huolellisesti ja hyvää rakennustapaa noudattaen, Seppo Mäkelä sanoo. Mäkelä suosittaa osakkaiden omissakin töissä ulkopuolisten ammattilaisten käyttöä. – Useimmiten hallituksen valvontatehtävät lisääntyvät maallikkojen tekemien remonttien yhteydessä. Kun osakas maksaa kaikki remontista – myös valvonnasta – aiheutuvat kulut, tulee maallikon tekemä työ hänelle helposti kalliimmaksi kuin työn teettäminen ammattilaisilla. Lähtökohtaisesti vastuut ennallaan Uudesta laista on kirjoitettu ja puhuttu paljon. Jopa niin paljon, että se on aiheuttanut hämmennystä ja pelkoa hallitusten jäsenten keskuudessa. Seppo Mäkelä haluaa rauhoitella yhtiöiden asioista päättäviä. – Käytännössä laki ei ole muuttanut esimerkiksi hallitusten jäsenten vastuita. Samat vastuut omaisuuden huolellisesta hoitamisesta ovat olleet olemassa ennenkin. Nyt ne on vain kirjattu lakiin selkeämmin. – Jatkossa kaikki asunto-osakeyhtiötä koskevat säädökset ovat yhdessä laissa, myös vahingonkorvausvastuiden osalta. Sekin on selkeä parannus. – Hallituksessa toimimista ei tarvitse jatkossakaan pelätä. Jos hallitus ja isännöitsijä ovat ajan tasalla, tehtävästä selviää kyllä puhtaalla maalaisjärjellä, Mäkelä rohkaisee. Yksi asia hallitusten on kuitenkin syytä muistaa. – Isännöitsijän valinta on hallituksen tärkein tehtävä. Uusi laki lisää isännöitsijän tehtäviä ja korostaa hallituksen ja isännöitsijän asemaa. Ammattitaidon merkitys korostuu entisestään. Anu Männistöltä voi tiedustella ohjeita ja lomakkeita huoneistokohtaisten muutostöiden valmisteluun. Uusi Asunto-osakeyhtiölaki tuo tullessaan muutoksia, jotka asuntoaan remontoivien tulee huomioida ennen töiden aloittamista. Isännöinti Ilkka Saarinen Oy on tehnyt asiakkailleen selkeät ohjeet huoneistokohtaisten muutosten toteuttamiseen. Tekninen isännöitsijä kehottaa käyttämään tarvittaessa asiantuntija-apua Remonttiin tarvitaan taloyhtiön lupa R emontin suunnitteluun ja valmisteluun kannattaa varata riittävästi aikaa, sillä uuden lain myötä osakkaan tulee selvittää muutos- tai korjaustyön luvanvaraisuus ja teettää tarvittavat suunnitelmat asiantuntijoita apuna käyttäen. Luvanvaraisuus on selvitettävä sekä isännöitsijältä että rakennusvalvonnasta. Ilman lupaa saa tehdä ainoastaan pinnoitteiden uusimiseen liittyviä sisäkunnostuksia, esimerkiksi maalausta, tapetointia ja keittiökalusteiden uusimista. Isännöintitoimistolta saa selkeät ohjeet ja valmiit lomakkeet huoneiston kunnossapito- tai muutostyön toteuttamisesta. Taloyhtiön hallitus käsittelee osakkaan tekemän ilmoituksen ja kuulee tarvittaessa asiantuntijoita. Korjaushanketta ei saa aloittaa ennen kuin taloyhtiön lupa ja mahdollinen rakennuslupa on myönnetty. Taloyhtiö ilmoittaa suunnitelmista tarvittaessa myös naapureille ja valvoo remontin toteuttamisen. Ilmoitusten käsittelystä, asiantuntijan käytöstä ja työn valvonnasta aiheutuvat kustannukset tulevat osakkaan maksettavaksi. – Toteutusvaiheen aluksi osakas pitää aloituskatselmuksen, johon kutsutaan urakoitsija, taloyhtiön edustaja, valvoja ja mahdollisesti myös rakennustarkastaja. Kokouksesta tulee tehdä pöytäkirja, tekninen isännöitsijä Anu Männistö kertoo. Taloyhtiön valvoja käy tarkistamassa työn tuloksen eri vaiheissa sekä työn valmistuttua. Korjaustyöstä ei saa aiheutua haittaa, vahinkoa tai kuluja taloyhtiölle tai muille osakkeenomistajille. Huoneistokohtaisten remonttien toteuttaminen tuo lisää töitä niin osakkaalle kuin isännöintitoimistollekin. Laissa velvoitetaan muun muassa asunto-osakeyhtiöt pitämään muutostyörekisteriä huoneistoissa tehtävistä remonteista. Muutostyö- ja kunnossapitoilmoitusten vastaanottaminen, käsittely, tarkastaminen, rekisterin ylläpitäminen ja tietojen siirtäminen isännöitsijäntodistuksiin ovat asioita, joiden hoitamisesta taloyhtiöiden on sovittava isännöintitoimistojen kanssa. Osakkaan taas on oltava entistä tarkempi työn laadusta ja hyvän rakennustavan toteutumisesta. – En näe tätä ongelmana, jos asiat tehdään kunnolla eli teetetään tarpeelliset selvitykset ja käytetään tarvittaessa ulkopuolistakin asiantuntija-apua, tekninen isännöitsijä Anu Männistö sanoo. Uusi laki kiinnostaa Isännöinti Ilkka Saarinen Oy järjesti hallitusten jäsenille toukokuussa infoillan uudesta Asunto-osakeyhtiölaista. Aihe kiinnostaa, sillä paikalle saapui noin sata kuulijaa. Illan aikana käsiteltiin muun muassa kunnossapitotarveselvitystä. – Jonkin verran huolta on ollut siitä minkälaiseen vastuuseen uusi laki asettaa hallituksen, jonka esitys kunnossapitotarveselvitys on, Anu Männistö kertoo. – Joidenkin mielestä vastuu voi tuntua liian pelottavalta eivätkä he halua enää jatkaa hallituksessa. Varmasti joitakin vaihdoksia on tullut tämän vuoksi. Pelko on kuitenkin turha, sillä laki vain tarkentaa nykyisiä käytöntöjä ja tavoitteita. Hyvissä Käsissä 5 P I R K A N M A A N K I I N T E I S T Ö V I E S T I • 3/09 Ilkka Saarinen 1_10.indd 5 5 30.6.2010 14:53:59 REMONTTIKOHDE Kalkussa nautitaan makoisista löylyistä upeissa tiloissa Saunaremontti ylitti odotukset As Oy Kalkunkartanossa tehtiin perusteellinen saunaremontti, johon asukkaat ovat erittäin tyytyväisiä. Sauna on nyt niin hieno, että ensimmäisenä remontin jälkeen saunoneet asukkaat eivät malttaneet poistua sieltä vuoronsa päätyttyä. Niinpä he istahtivat ihailemaan lopputulosta yhdessä seuraavalle saunavuorolle tulleiden kanssa. 6 K alkunkartanon kaksi talosaunaa korjattiin perusteellisesti tammikuussa alkaneessa remontissa. Isännöinti Ilkka Saarinen Oy:n tekninen isännöitsijä Petri Setälä sai suunnittelutyöhön asukkailta vain yhden toivomuksen. – Halusimme, että saunassa olisi jotakin sellaista mitä emme ole ennen nähneet. Annoimme Petrille vapaat kädet ja ihastuimme kertaheitolla hänen suunnitelmaansa, taloyhtiön hallituksen puheenjohtaja Jouko Mönkkönen kertoo. – Varsinkin pienistä harmaista laatoista suihkujen väliin tehdyt mosaiikkikuviot ovat mahtavat. Ne sopivat erinomaisesti harmaisiin lattialaattoihin ja tuovat ainakin minun mieleeni suomalaisen graniitin. Toinen ilonaihe on saunan taidolla tehty panelointi. – Tervaleppä tuoksuu ja näyttää mahtavalta! Kuvio lähti siitä, että ei löytynyt tarpeeksi pitkää tervaleppäpaneelia, joka olisi voitu vetää suorana koko katon mitalta. Se olikin täydellinen vahinko, sillä olemme kaikki ihan lääpällämme lopputulokseen. Työn toteutti Kiinteistöpalvelu Keijo Tuomola ja sieltä mies nimeltä Kettunen, joka teki todella upeaa jälkeä, Mönkkönen kehuu. Tyhjä tila yllätti As Oy Kalkunkartano rakennettiin vuonna 1975. Kerrostalossa asuu edelleen toistakymmentä ”alkuasukasta”. Hyvissä Käsissä Ilkka Saarinen 1_10.indd 6 30.6.2010 14:54:00 Lapset saivat oman tyylikkään penkin lattianrajaan. Suihkujen väliin tehty mosaiikkikuvio tuo saunaan kylpylämäistä tunnelmaa ja muistuttaa graniittia. Jouko Mönkkönen ihailee tervaleppäpaneelista taidolla toteutettuja kattokuvioita uudistetussa saunassa. – Itsekin muutin silloin C-rapun kuudenteen kerrokseen, josta myöhemmin muutimme D-rappuun samaan kerrokseen. Muuttomatkaa oli 20 senttiä ja tavarat kannettiin parvekkeelta toiselle, Jouko Mönkkönen muistelee. Maasto on Kalkussa eli Mustavuoren laskettelurinteen maisemissa sen verran vaihtelevaa, että talon pihan puolella kerroksia on seitsemän, mutta toisella puolella kahdeksan. Tontin korkeusvaihtelut näkyvät siinäkin, että A-rapun saunatilan lattian alla on maata, mutta talon toisessa päädyssä saunojen alla onkin 2,5 metriä tyhjää tilaa. – Se pudotus olikin meille mielenkiintoinen yllätys, joka löytyi, kun saunan lattiaa jouduttiin avaamaan remontin yhteydessä suunniteltua enemmän. Selvisi, että saunan alle piti aikanaan rakentaa autotalli, mutta arava kielsi sen. Tämä on yksi Tampereen viimeisiä arava-taloja, Jouko Mönkkönen kertoo. Sauna oli alkuperäiskunnossa Kalkunkartanon sauna oli ennen remonttia lähes alkuperäiskunnossa. Toki lauteiden paneelit on vaihdettu pari kertaa vuosien varrella, mutta lattian pienet laatat alkoivat irtoilla. – Meitä epäilytti lähteekö kosteus painumaan pohjaan. Myöhemmin selvisi, että suihkunurkkauksissa oli kosteutta, joten onneksi myös seinät remontoitiin, Mönkkönen sanoo. Remontti lisäsi saunojen käyttöä Löylyhuoneen lattiatasossa on pieni syvennys ja siellä on oma istumapaikka lapsille ja muille lempeistä löylyistä pitäville. – Lattiapenkki päällystettiin styrofoamista tehdyillä wedi-levyillä, joiden kestävyys on ihan huippuluokkaa. Levyjen karhea pinta oli helppo laatoittaa samoilla laatoilla, joita on lattiassakin, Mönkkönen kertoo. Penkin päälle tehtiin puinen laude ja seinään kaunis paneelikuviointi. Lopputulos miellyttää saunojien silmää. – Tässä asuu paljon eri ikäistä väkeä ja kaikki tykkäävät remontin lopputuloksesta. Tällainen saunan pitää ollakin, hallituksen puheenjohtaja kiittelee kaikkien asukkaiden puolesta. Kalkunkartanossa on 74 huoneistoa ja noin 45 saunavuoroa. Lisäksi asukkaat saunovat maanantaisin lenkkisaunassa. Huoneistokohtaisia saunoja talossa on vain yksi. – Saunojen käyttö on kasvanut remontin myötä. Olemmekin puhuneet, että ottaisimme syksyllä toisen lenkkisaunan esimerkiksi keskiviikolle, Mönkkönen sanoo. Sauna on paitsi kaunis, myös käytännöllinen. Lattian tummanharmaat laatat ovat turvalliset, sillä ne eivät ole liukkaat märkänäkään. Samat lattialaatat jatkuvat tyylikkäästi myös pukuhuoneiden puolelle. – Pukuhuoneen vanhat seinät käsiteltiin ja laitettiin venelakka päälle. Niidenkin ilme muuttui täysin. Tärkein juttu pukuhuoneissa on kuitenkin se, että saimme niihin lattialämmityksen. Se on erittäin miellyttävä. Työn jälki on erittäin siistiä Taloyhtiön hallituksen puheenjohtaja seurasi mielenkiinnolla perusteellisen saunaremontin edistymistä. – Tuomolan Keijon porukalla oli hieno tapa työskennellä. He suunnittelivat ja mittasivat kaiken ensin huolellisesti ja tekivät työn sitten maltillisesti. Työn jälki onkin erittäin siistiä. Uudet kiukaat kruunaavat Kalkunkartanon onnistuneen saunaremontin. – Nyt kiukaista tulee kertakaikkisen pehmeät löylyt! Hyvissä Käsissä 7 P I R K A N M A A N K I I N T E I S T Ö V I E S T I • 3/09 Ilkka Saarinen 1_10.indd 7 7 30.6.2010 14:54:01 KORJAUSPALVELUMME t Linjastosaneerausten hankesuunnittelu ja projektinjohto t Kuntoarviot ja kuntotodistukset t Korjaussuunnittelu t Rakennuttaminen ja valvonta Tampere Satakunnankatu 23 A 33210 Tampere Puh. 0207 911 777 Kaikki mitä kiinteistösi tarvitsee - saman katon alta! Kiinteistönhoitoa vahvalla ammattitaidolla! Meiltä saat myös sKYLPYHUONEREMONTITSEKËMUUTHUONEISTOREMONTITsKOSTEUSVAHINKOKORJAUKSETKOSTEUSMITTAUKSETJAKUIVATUKSETsLËMPÚKUVAUKSETs)6KANAVIENPUHDISTUKSETMITTAUKSETJA KUVAUKSETsENERGIATODISTUKSETsSËHKÚISENHUOLTOKIRJANKIINTEISTÚNKËYTTÚÚN Talotekniikkaa kokonaisvaltaisesti ja nykyaikaisesti! sKAIKKITALOTEKNISETTYÚTKIINTEISTÚILLEJAKOTITALOUKSILLE sSËHKÚPUTKIJAAUTOMATIIKKASEKËLËMPÚPUMPPUTYÚTHUOLLOISTAURAKOINTIIN etunimi.sukunimi@ains.ﬁ www.a-insinoorit.ﬁ asiakaspalvelu: puh. 010 3950 395 HH-kiinteistöpalvelut Oy, Kanjoninkatu 4, 33720 Tampere www.hhkp.fi Osaaminen ja ammattitaito sekä luotettavat merkit kaiken kokoisiin kiinteistöihin ja koteihin samasta osoitteesta Uudistetut, isommat tilat ja parempi tuotevalikoima suoraan hyllyistä Sammonkatu 8-10:ssa Kalevan kirkkoa vastapäätä. Takuutuotteet, -huollot sekä -korjaukset nopeasti ja ammattitaidolla. Sammonkatu 10 • 33540 Tampere puh. 03-212 0001 • faksi 03-212 0041 [email protected] www.automaatiocenter.fi 8 Hyvissä Käsissä Ilkka Saarinen 1_10.indd 8 30.6.2010 14:54:04 HENKILÖKUVA Isännöinti Ilkka Saarinen Oy:n tekninen isännöitsijä, rakennusmestari Petri Setälä on päävastuussa asiakasyhtiöissä tehtävistä korjaushankkeista. Pelkästään tämän vuoden aikana tehdään noin 160 eri kokoista remonttia, joista lähes jokainen kulkee Setälän työpöydän kautta. Rakennusmestari Petri Setälä huolehtii korjaushankkeista ”Hankesuunnittelu on hyvä tehdä perusteellisesti” P etri Setälä on sen verran menevä mies, ettei häntä ihan helposti tavoita toimistolta. – Aika paljon olen tien päällä. Noin puolet työajastani menee kentällä, jossa teen lähinnä korjaushankkeisiin liittyvää seurantaa, osallistun työmaakokouksiin ja -katselmuksiin sekä seuraan hankkeiden toteutumista. Osa ajasta menee myös erilaisissa korjauksiin ja vahinkoihin liittyvissä tarkastuksissa, Setälä kertoo. Toimistolla hän tekee pääasiassa korjaushankkeiden rakennuttamistehtäviin liittyvää työtä, mutta myös päivittäisten ”juoksevien asioiden” hoito ottaa oman aikansa. – Asukkaat ovat nykyään hyvin kiinnostuneita oman talon remontista ja heiltä tulee paljon puheluita ja sähköpostia. Meillä on myös tiedotusvastuu useimmissa hankkeissa eli hoidamme korjaushankkeen yleistiedottamisen. Pienikin epäily kannattaa selvittää Petri Setälä rohkaisee taloyhtiöiden hallituksia selvityttämään kiinteistön korjaustarpeen. Ter- veellinen ja turvallinen asuminen on tärkein teknisen isännöinnin periaatteista. – Ilman muuta kannattaa ottaa yhteyttä isännöitsijätoimistoon, jos joku asia pikkuisenkin epäilyttää. Joskus on pienen epäilyn perusteella löydetty isompiakin ongelmia kuten kosteusvaurioita. – Meillä on jonkin verran mittauskalustoa, jolla kartoitamme mahdollisia vaurioita. Ja jos emme omin voimin saa ongelmien syytä selville, niin pyydämme eri alojen asiantuntijoita apuun. Tämän vuoden 160 korjaushankkeesta pienimmät ovat esimerkiksi väliaitojen maalauksia ja suurimmat putkistosaneerauksia. Petri Setälä ei pelkää haasteita, vaan ottaa mielellään rakennuttajan roolin. – Usein meillä on isommissa hankkeissa ulkopuolinen rakennuttajakonsultti ja valvoja, mutta joissakin olemme itse hoitaneet rakennuttamisen. Joukossa on muutama putkistosaneerauskin. – Rakennuttaminen on minun mielestäni mukavaa työtä. Pienet korjaukset joskus rönsyilevät, mutta putkistosaneeraus on selkeä iso kokonaisuus, jollaisesta tykkään. Uskoisin, että rakennutamme jatkossa itse entistä enemmän. Liika säästäminen voi tulla kalliiksi Isännöinti Ilkka Saarinen Oy:n asiakaskiinteistöissä on parhaillaan menossa toistakymmentä putkistosaneerausta. Osassa on työt täydessä vauhdissa, toisissa ollaan vasta hankesuunnitteluvaiheessa. Rakennusmestari suosittelee taloyhtiöille, että korjaushanke suunniteltaisiin rauhassa ja huolellisesti ennen töiden aloittamista. – Hankesuunnitteluvaihe on erittäin tärkeä. Siinä katsotaan mikä se remontin tarve ja laajuus on oikeasti, ettei tehdä liikaa tai liian vähän. Asiaa on hyvä miettiä etukäteen, Setälä korostaa. – Yleisin virhe varmaankin on, että pyritään säästämään jättämällä remontista pois jotakin oleellista. Siinä kuitenkin menetetään se hyöty, jota remontilla on tavoiteltu. On kustannustehokkaampaa korjata kaikki kerralla kuin alkaa jo muutaman vuoden kuluttua uusia sitä mikä jätettiin remontissa tekemättä. Tekninen isännöitsijä Petri Setälän työpöydän kautta kulkee lähes jokainen asiakasyhtiön remontti. Hän huolehti myös tässä lehdessä esiteltyjen As Oy Kalkunkartanon talosaunojen rakennuttamistehtävistä ja valvonnasta. – Kyllähän niistä komeat saunat tuli. Asukkaiden mielestä putkiremontti on usein asia, joka tekisi mieli siirtää hamaan tulevaisuuteen. Setälä kuitenkin kannustaa tarttumaan toimeen mahdollisimman pian mikäli korjaustarvetta ilmenee. – Kyllähän putkiremonttityömaa vaatii asukkaalta aika paljon, mutta jos putkistossa on ongelmia, niin ei remonttia kannata lykätä. Työt pysyvät pääsääntöisesti kohtalaisen hyvin aikataulussa, tosin ainahan voi jotain pieniä yllätyksiä tulla. Petri Setälä asuu itse Pirkkalan Haikassa rintamamiestalossa, jonka hän on remontoinut itse kaikilta osin. Perheeseen kuuluu vaimo ja kolme lasta; 11- ja 4-vuotiaat pojat sekä 10-vuotias tytär. – Lasten harrastuksiin osallistumiseen ja kuljettamiseen menee paljon aikaa varsinkin vanhimman pojan jääkiekkoharrastuksen osalta. Omat harrastukset ovatkin vähissä, tosin kesäisin yritän rullaluistella sauvojen kera mahdollisimman paljon. Keskikesällä Setälän perhe katoaa puolentoista viikon omatoimimatkalle Espanjaan. Hyvissä Käsissä 9 P I R K A N M A A N K I I N T E I S T Ö V I E S T I • 3/09 Ilkka Saarinen 1_10.indd 9 9 30.6.2010 14:54:05 10 Hyvissä Käsissä Ilkka Saarinen 1_10.indd 10 30.6.2010 14:54:06 ASUKAS KERTOO Linnainmaalla As Oy Leenanlinnassa on ahkeraa talkooväkeä. Yhdetkään kevättalkoot eivät ole jääneet väliin ja nyt niitä on järjestetty jo kolmetkymmenet. Pyöreitä vuosia juhlittiin helatorstain aattona upeassa auringonpaisteessa. Linnainmaalla ei lintsata pihan kunnostamisesta Talkoot parantavat yhteishenkeä L eenanlinnan kevättalkoissa ei lasketa montako säkillistä lehtiä kukin haravoi, vaan ollaan iloisia jokaisesta osallistujasta. Tällä kertaa talkoolaisia oli viisitoista. – Kirjoitin kutsuunkin, että haravanvarteen ei tarvitse tarttua, vaan tärkeintä on olla mukana. Talkoissa tutustuu muihin asukkaisiin ja samalla koko talon yhteishenki paranee, Leenanlinnan hallituksen puheenjohtaja ja talkoiden yleishanslankari Tiina Pummi sanoo. – Varsinaisen talkooporukan lisäksi tarvitaan muun muassa työnjohtajia, neuvonantajia ja lastenkaitsijoita, joten kaikki ovat tervetulleita. Meillä on talkoissa tietysti myös virallinen kahvinkeittäjä ja leipoja. Tehtävää riittää, sillä Leenanlinnalla on iso tontti. – Jos tämä alue rakennettaisiin nyt, niin meidän ja naapuritalon väliin tulisi vielä yksi talo, Unto Lehtonen arvelee. Asukkaat ovat tyytyväisiä isoon pihaansa, vaikka se työtä teettääkin. Miehet leikkaavat pensaita ja puita, naiset pitävät rikkaruohot kurissa ja kukkapenkit kukoistavina. – Hoidamme itse kesäkukat asukkaiden kesken. Meillä on tässä keinuparlamentti, joka istuu pihakeinussa ja suunnittelee istutuksia, Tiina Pummi sanoo. Hänen pieni Aino-tyttärensäkin on jo innostunut kukkapenkin muokkaamisesta. Tämän lehden kansikuvassa poseeraava Aino saa hyvää oppia Liisa Tammiselta, joka on talon viherpeukalo. – Moni muukin asukas tykkää istuttaa ja hoitaa kukkia. Itse kasvatan esimerkiksi samettiruu- sun taimia, joista saan sisareltani ensikylvön, Tamminen kertoo. Talkootyöllä säästyy rahaa Talkoisiin osallistuu yleensä kymmenkunta asukasta. Lapsetkin otetaan mielellään mukaan oppimaan talkookulttuuria. – Me olemme halunneet pitää yllä vanhaa talkooperinnettä niin kauan kuin vain jaksamme. Tosin aika ikääntynyttä porukkaa tässä alkaa olla, Liisa Tamminen ja Unto Lehtonen kertovat. Villiviinin vanhat kuivuneet köynnökset saavat kyytiä säleikköaidasta ja onpa tämän kevään talkoissa käyttöä moottorisahallekin. – Jänis on syönyt koristeomenapuun, joten se täytyy kaataa, Aila Mölsä perustelee sahan tarvetta. Myös pienet korjausta vaativat toimenpiteet hoituvat pihassa talon asukkaiden voimin. – Kyllä tästä talosta on aina löytynyt käsistään kätevää porukkaa, Liisa Tamminen kehuu. – Korjaamme kaiken mikä on mennyt talven aikana rikki. Joka kevät tulee tehtyä talkoilla jotakin sellaista, jolla säästetään yhtiön kuluja, Unto Lehtonen jatkaa. Talkooväki on jo aikaisemmin päivällä kantanut pihapöydän talvisäilöstä ulos aurinkoon. Puhdistettu pöytä saa päälleen liinan ja kauniin kattauksen. – Yleensä paistamme makkaraa ja juomme olutta, kunhan olemme saaneet hommat tehtyä. Tänä vuonna päätimme tilata ruuan ulkoa, joten tänään juhlitaan ja syödään hyvin, Tiina Pummi kertoo iloisesti hymyillen. Hyvissä Käsissä 11 P I R K A N M A A N K I I N T E I S T Ö V I E S T I • 3/09 Ilkka Saarinen 1_10.indd 11 11 30.6.2010 14:54:06 Tehtävät vaihtuvat Aito Sähkön Osaaja. ASTO-asennustiimi tarjoaa asiakkailleen joustavaa ja luotettavaa palvelua kaikkiin sähkön kokonaisratkaisuihin. Maaliskuussa ovat aloittaneet: • Isännöitsijänä insinööri Mika Kilpilampi • Kiinteistösihteerinä asiakaspalvelussa tradenomi Maarit Kärnä ASTO-asennustiimi Oy, Tampere, p. 0400 239 117, www.astooy.com • Tiedottajana tradenomi Mirka Saanto-Setola 12 Hyvissä Käsissä Ilkka Saarinen 1_10.indd 12 30.6.2010 14:54:08 Korjaushankkeeseen voi hakea avustusta HYVÄ TIETÄÄ Valtio kannustaa taloyhtiöitä siirtymään uusiutuvien energialähteiden käyttöön Tänä vuonna alkavaan taloyhtiön korjaushankkeeseen kannattaa hakea suhdanneluonteista energia-avustusta. Edellytyksenä avustuksen hakemiselle on, että korjaushanke parantaa rakennuksen energiatehokkuutta, vähentää haitallisia päästöjä tai edistää uusiutuvien energialähteiden käyttöönottoa. Hissittömässä kerrostalossa on hyvä muistaa, että hissin rakentamiseen saa isot avustukset. Suhdanneluonteisilla energia-avustuksilla tuetaan etenkin uusiutuvan energian kuten pellettien käyttöönottoa. Kuvassa pellettisiiloa asentaa Patrik Mattsson. Kuva: Pellettienergiayhdistys. S uhdanneluonteisten energiaavustusten haku jatkuu 17. syyskuuta asti. Avustuksiin on varattu enintään 37 miljoonaa euroa. – Vuonna 2009 suhdanneluonteisella korjausavustuksella oli jatkuva hakuaika ja hakemukset käsiteltiin saapumisjärjestyksessä. Vuoden 2010 suhdanneluontoisilla energia-avustuksilla on päivään sidottu hakuaika, mikä tarkoittaa myös sitä, että hakemukset käsitellään yhdellä kertaa. Ne laitetaan etuoikeusjärjestykseen eli avustuksen saaminen ei ole automaattista, Tampereen kaupungin korjausneuvoja Eeva-Liisa Anttila sanoo. Etusijalla on uusiutuvan energian käyttöönotto taloyhtiöissä. Sitä pyritään avustamaan täysimääräisesti, jolloin avustuksen suuruus on 15 prosenttia kustannuksista. – Aran suositusten mukaan ensisijaisia avustettavia toimenpiteitä ovat lämmitysjärjestelmien muuttaminen maalämpöpumpulla, pelleteillä tai muulla puuperäisellä polttoaineella toimivaksi, lämmi- tysjärjestelmän täydentäminen lämpöpumpuilla, aurinkolämpöjärjestelmän lisääminen, hybridilämmitysjärjestelmän rakentaminen sekä kiinteistökohtaisen tuulivoima- tai aurinkosähköjärjestelmän rakentaminen, Anttila luettelee. Suhdanneluonteista energiaavustusta voi hakea myös eräisiin ulkovaipan, putkiston, ilmanvaihdon ja lämmityksen toimenpiteisiin. Näitä ovat esimerkiksi liittyminen kaukolämmitykseen ja ulkovaipan lisäeristäminen. Kaikki 25 avustettavaa toimenpidettä löytyvät tarkemmin hakulomakkeesta. Taloyhtiölle voi tulla kiire Mikäli taloyhtiö alkaa vasta nyt miettiä remonttia, sille voi tulla melkoinen kiire. – Osa toimenpiteistä tarvitsee rakennusluvan, joten suunnitelmien pitäisi olla jo aika pitkällä, EevaLiisa Anttila muistuttaa. Työt on aloitettava aikavälillä 1.4.–31.12.2010 ja toteutettava viimeistään vuoden 2011 aikana. Toimenpiteet saa aloittaa ennen kunnan avustuspäätöstä. Tamperelaiset taloyhtiöt hakevat avustusta Tampereen kaupungilta. Hakulomakkeet ja lisätiedot löytyvät osoitteesta www.ara.fi, esitteitä ja lomakkeita saa myös kaupungin asuntotoimesta. Kunnat tekevät avustuspäätökset ensi syksyn aikana. Päätökset tehdään erikseen toimenpiteille, joilla otetaan käyttöön uusiutuvaa energiaa ja muille toimenpiteille. Sama hakija voi siis saada kaksi erillistä avustuspäätöstä. Kustannusten tulee olla vähintään 5 000 euroa per hanke. Määräraha loppui kesken Taloyhtiöt innostuivat hakemaan valtion niin sanottuja 10 prosentin korjausavustuksia niin innokkaasti, että määräraha loppui pahasti kesken. Viime vuoden lopussa päättyneen hakuajan kuluessa hakemuksia tuli noin 250 miljoonan euron edestä, kun tarjolla oli 175 miljoonaa euroa. Hallitus päätti kattaa vajeen asuntorahastosta, sillä yllättävä tilanne koetaan positiiviseksi ongelmaksi. Avustuksiin menee rahaa, mutta ne ovat tehokas keino elvyttää rakennusalaa. Tampereellakin korjausavustuksia on haettu selvästi enemmän kuin rahaa on ollut tarjolla. – Viime vuonna päätöksiä teh- tiin kahdeksan miljoonan euron edestä kaikkiaan 545 kohteelle. Marras-joulukuussa jätettiin yli 500 hakemusta, joiden määrärahan tarve olisi 7,7 miljoonaa euroa, Eeva-Liisa Anttila kertoo. – Nämä hakemukset odottavat valtion lisätalousarviossa luvattua määrärahaosuutta. Hissin rakentamiseen tarjolla isot avustukset On olemassa kuitenkin yksi avustus, jonka hakijoita ei ole ruuhkaksi asti. Hissittömille kerrostaloille tarjottava avustus ei ole taloyhtiöitä innostanut. – Jostain syystä Tampere on jälkijunassa tässä hissirakentamisessa, Anttila toteaa. Hissirakentamiseen myönnettävä avustus on hyvin avokätinen, sillä taloyhtiön maksettavaksi jää vain reilu kolmannes kustannuksista. – Valtio avustaa maksamalla puolet ja Tampereen kaupunki 15 prosenttia hankkeesta, kun puhutaan uuden hissin rakentamisesta hissittömään kerrostaloon. Eeva-Liisa Anttila kertoo, että Tampereella on kolmi- ja nelikerroksisia hissittömiä taloja noin 700, joissa on yhteensä noin 2 000 porrashuonetta. Hissirakentamiselle siis olisi tarvetta. – Tähän mennessä Tampereelle on rakennettu 14 kohteeseen yhteensä 53 hissiä. Vain yksi näistä on asunto-osakeyhtiö, kaikki muut ovat vuokrataloyhtiöitä. Hyvissä Käsissä 13 P I R K A N M A A N K I I N T E I S T Ö V I E S T I • 3/09 Ilkka Saarinen 1_10.indd 13 13 30.6.2010 14:54:11 Mikko Turkki ja Timo Vähäpukkinen edustavat harvinaiseksi käynyttä ammattikuntaa Asukkaat arvostavat talonmiestä Eläkkeelle jäänyt Mikko Turkki (vas.) ja nykyinen talonmies Timo Vähäpukkinen ovat tuttuja miehiä Satakunnankadun kulkijoille. Vähäpukkisen työkalu on nimeltään Läpsy. Se siivoaa hiekat kadulta jopa neljä kertaa harjaa nopeammin. 14 Hyvissä Käsissä Ilkka Saarinen 1_10.indd 14 30.6.2010 14:54:11 M ikko Turkki aloitti talonmiehenä vuonna 1993 ja luovutti työt Timo Vähäpukkiselle tämän vuoden maaliskuussa. Eläkkeelle hän tosin jäi jo aikaisemmin. – Täällä tuli kuitenkin puutetta talonmiehestä, joten palasin tehtävään vielä puoleksi vuodeksi, Turkki kertoo. Hän viihtyi hyvin työssään, jossa voi tulla vastaan vaikka mitä. – Talonmiehen on oltava lähtövalmiina, oli vuorokaudenaika mikä tahansa. Saattaa tulla esimerkiksi putkitukoksia, vesivuotoja sun muuta. Ja asukkaille täytyy ovia käydä avaamassa joskus keskellä yötäkin. Timo Vähäpukkinen on huomannut jo saman: – Tämä on sellaista hommaa, että jos aamulla suunnittelet mitä meinaat tänään tehdä, niin viimeistään puolen päivän jälkeen menee kaikki mukkelis makkelis. –Talonmiehellä täytyykin olla sellainen luonne, ettei suunnitelmien sotkeutuminen haittaa. Lisäksi tässä täytyy tulla kaikkien kanssa toimeen, Vähäpukkinen kuvailee. Hän sai tuntumaa talonmiehen työhön jo nuorena miehenä. – Sen jälkeen olin töissä tehtailla ja viimeksi työskentelin viisi vuotta huoltoyhtiön palveluksessa huoltomiehenä. Samanlaista hommaa se on kuin talonmiehenkin työ, mutta huoltomiehellä on paljon enemmän kiinteistöjä, joista jokaisessa ehtii olla vain minimiajan. Tässä kun on samassa talossa koko päivän, ALAN AMMATTILAISET Satakunnankatu 19–21:ssä sijaitseva tekstiilitalo on mukavasti vanhanaikainen, sillä talossa työskentelee ja asuu yhä oma talonmies. Ei tosin ollut helppoa löytää eläkkeelle jääneelle Mikko Turkille seuraajaa, sillä ammattikunta on käynyt harvinaiseksi. Talon asukkaat Eero ja Kirsti Laitala kiittelevät entistä ja nykyistä talonmiestä hyvin tehdystä työstä. niin tulee varmasti kaikki asiat tehdyksi. Satakunnankatu 19–21:een kuuluu yli 50 huoneistoa sekä Aleksanterinkadun puoleiset liikehuoneistot. – Työpäivä alkaa kuuden maissa porttien ja autotallin lukkojen aukaisemisella. Sitten teen roskakierroksen eli lakaisen kadun ja pihan ja siivoan roskat pois. Talvella teen lumityöt ja keväällä pesen pihat. Asukkaiden huoneistoissa käyn tekemässä huoltotöitä. Talkkarit saavat kiitosta asukkailta – Kyllä asukkaat tykkäävät, että talolla on oma talonmies. Onhan se heille paljon joustavampaa. Tässäkin on yritetty huoltofirmaa, mutta asukkaat eivät olleet tyytyväisiä ja halusivat pitää oman talonmiehen, Mikko Turkki sanoo. Talon asukkaille Kirsti ja Eero Laitalalle talonmies on tärkeä. – Me arvostamme kovasti sitä, että meillä on tässä oma talonmies. Se lisää etenkin vanhempien ihmisten turvallisuuden tunnetta. – Meillä kävi hyvä tuuri tässä talossa, kun Mikko tuli aikanaan odottelemaan eläkeikää ja teki siinä ohessa oikein hyvää työtä. Ja hyvä tuuri jatkui, kun saimme nyt Vähäpukkisen jatkamaan hänen työtään. Eero Laitala lisää, että talonmiehestä on paljon apua asunnossa tehtävissä pienissä huoltotöissä, jos asukkaalla itsellään on peukalo keskellä kämmentä. – Mikko onkin käynyt meillä tekemässä monenlaisia hommia. Hänellä on aika laaja reviiri mitä meihin tulee, sillä hän käy jopa tyhjentämässä kesämökkimme kaivon. – Niin ja Mikko tuo joulukuusenkin joka vuosi, Kirsti Laitala lisää iloisesti hymyillen. Pariskunta kertoo, että taloyhtiöstä myytävän asunnon ilmoitus päätyi tänä keväänä Suomen Kuvalehden Jyvät ja akanat palstalle. Ilmoituksessa luki: Talossa on oma talonmies. Kannattaa tutustua. – Kysyinkin Mikolta, onko ollut ruuhkaa oven takana! Mutta tässäkin se nähdään, että oma talonmies on tärkeä ja niin arvostettu asia, että se kannattaa mainita jopa asunnon myynti-ilmoituksessa, Eero Laitala huomauttaa. – Kävihän Aamulehti tekemässä minusta jutun. Sen verran harvinaisia talojen omat talonmiehet nykyisin ovat, Mikko Turkki toteaa. 135 maratonin talonmies Hyvillä talonmiehillä olisi vielä nykyäänkin kysyntää. – Puutarhakadulta kävivät minua kosimassa kahden talon yhteiseksi talonmieheksi ja Satamakadultakin soittelivat, kun kuulivat minun lähtevän tästä eläkkeelle, Mikko Turkki sanoo. – Kyllä talonmiehiä kysytään, mutta eihän tämä työ sovi kaikille, jos ei ole tarjota koneita takapuolen alle. Ja usein taloyhtiössä ei ole asuntoa talonmiehelle. Siihen kaatuu moni yritys saada kiinteistölle oma talonmies. Kyllä asunto olisi ehdoton edellytys. Turkki ei kaivannut uusinta teknologiaa helpottamaan työtään. – Minä olen tottunut tekemään työt vanhanaikaisilla vehkeillä. Joskus jotkut yrittivät esittää, että hommataan pieni tuuppaava traktori, mutta ei sellaisella näin ahtaassa pihassa olisi mitään tehnyt. Tein lumityöt käsivoimin ja kunto pysyi hyvänä. Ei tehnyt ehtoolla enää mieli lähteä punttisalille, Turkki naurahtaa. Kovasta kunnosta kertoo se, että täysmaratoneja oli haastatteluhetkellä takana 135, nyt jo todennäköisesti enemmän. Niiden lisäksi tämä supertalonmies juoksee lyhyempiä matkoja, takana on esimerkiksi 36 Pirkan hölkkää. – Kyllä minä ehdin täysmaratoneja juosta alle kolmen tunnin, mutta sitten tuli sairauksia, enkä enää tavoittele uusia ennätysaikoja. Ei tällä ikää tarvitse hosua, mutta täytyy sitä vähän itseänsä punnita, että missä kunnossa on. – Talonmiehen työ auttoi pysymään hyvässä fyysisessä kunnossa ja nuppikin pysyi kunnossa, kun oli tekemistä. Olin Finlaysonilla 27 vuotta laitosmiehenä, mutta se ajettiin alas ja oli pakko katsella muita hommia. Kymmenen kuukautta niitä etsin, kunnes sain tämän talonmiehen pestin. Puoleksi vuodeksi tähän tulin, mutta 14 vuotta siinä sitten meni. Ja mukavaa oli. Hyvissä Käsissä 15 P I R K A N M A A N K I I N T E I S T Ö V I E S T I • 3/09 Ilkka Saarinen 1_10.indd 15 15 30.6.2010 14:54:13 Syntynyt paikalliseksi Kysy tarjous myös kaapeliTV-palvelusta Tämän helpommaksi tätä ei voi enää tehdä – vain päätös jää Teille Nykyaikana asukkaan internet yhteys on yksi peruspalveluista taloyhtiössä, kuten sähkö ja vesi. Paikallisena toimijana Tampereen Puhelin on erikoistunut tarjoamaan taloyhtiöille kilpailukykyisiä laajakaistapalveluita. Koko taloyhtiön laajakaistapalvelu on helppo ja valmiiksi asennettu palvelu. Jokaiseen huoneistoon kytketään internetyhteys, joka laskutetaan suoraan taloyhtiöltä. Huoneistokohtainen kokonaiskustannus jää usein alle kymmenen euron kuukaudessa. Yhtiölle ei koidu erillisiä laite- tai ylläpitokustannuksia. Perusnopeus päätetään taloyhtiön tarpeiden mukaan. Asukas voi tilata lisäpalveluita ja -nopeuksia edullisesti suoraan Tampereen Puhelimelta. Tarjoamme helppoa yhteistyömallia. Ota yhteyttä Katjaan tai Jussiin ja sovitaan aika tapaamiselle! Katja Heikkilä Myyntipäällikkö Jussi Alopaeus Myyntipäällikkö puh. 044 305 0095 katja.heikkila@ tampereenpuhelin.ﬁ puh. 044 047 4457 jussi.alopaeus@ tampereenpuhelin.ﬁ Isännöinti Ilkka Saarinen Oy:n ja Tampereen Puhelimen yhteistyöetuna tarjoamme 1 €:n alennus/huoneisto koko taloyhtiön laajakaistapalvelun kk-maksusta Myymälä ja asiakaspalvelu: Hämeenkatu 28, Tampere Avoinna ma-pe 10-18, la 10-14 Asiakaspalvelunumero: (03) 455 1000, hinta ppm / pvm asiakaspalvelu@tampereenpuhelin.ﬁ www.tampereenpuhelin.ﬁ 16 Hyvissä Käsissä Ilkka Saarinen 1_10.indd 16 30.6.2010 14:54:14