Tulevaisuuden tekijät - Suomen Lukiolaisten Liitto
Tulevaisuuden tekijät – Tutkimus lukiolaisten arvomaailmasta ja yhteiskunnallisesta vaikuttamisesta Suomen Lukiolaisten Liitto ry Ratavartijankatu 2 B 00520 Helsinki www.lukio.fi t ä j i k e t n e d u u s i Tuleva Tutkimus lukiolaisten arvomaailmasta ja yhteiskunnallisesta vaikuttamisesta Suomen Lukiolaisten Liiton tutkimus 2012 Osa 5 Suomen Lukiolaisten Liiton tutkimussarja t ä j i k e t n e d u u s Tulevai Tutkimus lukiolaisten arvomaailmasta ja yhteiskunnallisesta vaikuttamisesta Tekijät: Maria Vesanen, Paula Koivukangas, Mikael Thuneberg, Joonas Mikkilä Painopaikka: Korsholms Tryckeri, 2012 Sisällys Alkusanat6 1. T utkimuksen lähtökohdat ja toteutus 7 2. K iinnostus ajankohtaisiin ja yhteiskunnallisiin asioihin 9 Globaalit asiat kiinnostavat lukiolaisia eniten Päivänpolttavista aiheista keskustellaan kohtalaisen usein 10 Internetin uutissivustot ovat suosituin tietolähde 12 Opiskelijajärjestöjen ja urheiluseurojen toimintakiinnostaa 13 3. Lukiolaisten arvomaailma 14 Ekologista ja sosiaalista kestävyyttä arvostetaan 14 Lähipiiriä ja terveyttä pidetään tärkeinä 16 4. Politiikka ja yhteiskunnalliset näkemykset 18 Politiikan tulisi olla yhteisten asioiden ajamista 18 Yhdenvertaisuus ja mielipiteenvapaus nähdään tärkeinä 19 Lukioon kaivataan monipuolisempaa yhteiskuntaopin opetusta ja keskustelua 21 5. V aikuttaminen yhteiskunnallisiin asioihin 4 9 23 Vaikuttaminen kiinnostaa suurinta osaa 23 Äänestämisellä on merkitystä 25 Enemmistö laskisi kunnallisvaalien äänestysikärajaa 26 Kansanäänestysten ja julkisen keskustelun tehoon uskotaan 27 6. Kunnallisvaalit 31 Iso osa lukiolaisista suunnittelee äänestävänsä syksyn 2012 kunnallisvaaleissa 31 Ehdokas valitaan useimmiten pätevyyden ja mielipiteidenperusteella 33 Veroilla tuetaan mieluiten terveydenhuoltopalveluita ja koulutusta 34 7. Puolueet ja politiikka 36 Puolet voisi kuvitella liittyvänsä puolueeseen 36 Mielikuvat eri puolueista 37 Naisten ja miesten puoluekannoissa joitain eroja 41 8. Työurien pidentäminen Työelämän laadulla kohti pidempiä työuria 9. Nuorten syrjäytyminen Koulu- ja opiskeluterveydenhuolto ehkäisemään syrjäytymistä 10. Yhteenveto 44 44 46 46 49 Tulevaisuuden tekijät – Tutkimus lukiolaisten arvomaailmasta ja yhteiskunnallisesta vaikuttamisesta 5 Alkusanat Lukiolaiset ovat tulevaisuutemme tekijöitä. Siksi ei ole lainkaan yhdentekevää, millä tavalla he arvottavat maailmaa, tekevät yksilöllisiä valintoja ja asennoituvat vaikuttamiseen. Suomen Lukiolaisten Liiton tutkimussarjan käsillä oleva viides osa Tulevaisuuden tekijät antaa erikoislaatuisen mahdollisuuden tirkistää tulevaisuuteen lukiolaisten nykyisyydestä käsin. Pilkahdukset ovat rohkaisevia, mutta myös ajatuksia herättäviä. Lukiolaiset ovat hereillä. He liikkuvat tietoverkoissa ja seuraavat aikaansa niin globaalisti kuin paikallisesti, keskustelevat säännöllisesti ajankohtaisista asioista ja kokevat yhteiskunnallisen tietämyksensä suhteellisen hyväksi. Enemmistö lukiolaisista on myös kiinnostunut vaikuttamaan tärkeiksi kokemiinsa asioihin. Vaikuttamiskeinojen kavalkadista lukiolaiset suosivat niin perinteisiä edustuksellisen demokratian kuin vaihtoehtoisia suoran demokratian muotoja. Lukiolaisilla on vahvoja arvoja ja ihanteita. Sosiaalisen ja ekologisen kestävyyden vaaliminen niin paikallisesti kuin maailmanlaajuisesti osoittautuu heitä yhdistävimmäksi tekijäksi. Lukiolaisten ideaaliyhteiskunta rakentuu vahvoille yksilön oikeuksille, keskinäiselle yhdenvertaisuudelle ja kulttuuriselle monimuotoisuudelle. Politiikan tulisi heistä olla ennen kaikkea yhteisten asioiden ajamista. Lukiolaisilla on sanottavaa myös paikallisesti. Kotikuntansa he toivovat panostavan erityisesti terveydenhuolto- ja koulutuspalveluihin, joilla on lukiolaisten silmissä tärkeä tehtävä nuorten syrjäytymisen ehkäisemisessä. Syksyn kuntavaaliuurnille aikoo suunnata äänestysikäisten lukiolaisten selvä enemmistö. Yli puolet lukiolaisista myös laskisi kunnallisen äänestysikärajan 16 ikävuoteen. Lukiolaisten vaikuttamismahdollisuuksissa on kuitenkin parantamisen varaa. Mitä etäämmäksi lukiolaisten elinpiiristä siirrytään, sitä heikommiksi he vaikutusmahdollisuutensa kokevat. Mahdollisuusvajeen tilkitsemisen on lähdettävä liikkeelle nuoriin kohdistuvista ennakkoluuloista, joita tämä tutkimus osaltaan toivottavasti hälventää. Osallisuuden kokemuksen on oltava normaali, ei poikkeuksellinen, osa lukiolaisten ja muiden nuorten arkea. Helsingissä 20.6.2012 Veera Svahn puheenjohtaja Suomen Lukiolaisten Liitto 6 1. Tutkimuksen lähtökohdat ja toteutus Tutkimuksemme lähtökohtana on monipuolistaa käsitystämme nuorista yhteiskunnallisina toimijoina. Tavoitteenamme on tarkastella lukiolaisten arvoja ja asenteita yleisesti sekä kartoittaa erityisesti heidän ajatuksiaan yhteiskunnallisesta vaikuttamisesta, politiikasta ja poliittisista puolueista. Ydinkysymyksemme kuuluu: M illaisista tekijöistä tulevaisuus lukiolaisten mielissä rakentuu – ja toisaalta – millaisia tekijöitä tulevaisuus lukiolaisista saa? Tutkimus toteutettiin sähköisenä lomakekyselynä 19.4.–15.5.2012. Vastaajia tutkimuksessa oli yhteensä 4439. Vastaajat kutsuttiin mukaan tutkimukseen Suomen Lukiolaisten Liiton jäsenrekisteristä ja T-Median tutkimusrekisteristä. Tulokset on painotettu tilastollisesti niin, että ne edustavat lukiolaisia sukupuolen ja asuinalueen mukaan. Tulosten tilastollinen virhemarginaali on 95 prosentin luottamusvälillä ± 1,5 prosenttiyksikköä. Tutkimuksen kysymyksenasettelut ja jäsentely ovat Suomen Lukiolaisten Liiton laatimat. Tutkimuksen toteutuksesta vastasi T-Media. Tulevaisuuden tekijät – Tutkimus lukiolaisten arvomaailmasta ja yhteiskunnallisesta vaikuttamisesta 7 Alla olevasta kaaviosta käyvät ilmi vastaajien taustatiedot ja vastaajamäärät eri ryhmissä. Sukupuoli N % painotettu Nainen 3218 56 Mies 1012 44 Vuosikurssi N % 1. vuosikurssi 1603 36 2. vuosikurssi 1538 35 3. vuosikurssi 1282 29 Keskiarvo lukiossa N % yli 9,5 221 5 9,0-9,5 751 17 8,5-8,9 953 21 8,0-8,4 1097 25 7,5-7,9 782 18 7,0-7,4 423 10 alle 7,0 188 5 Tutkimuksen jäsennys on seuraavanlainen. Aluksi selvitämme (luku 2) lukiolaisten yleistä kiinnostusta ajankohtaisiin ja yhteisiin asioihin. Tuomme esille, mistä ajankohtaisista asioista lukiolaiset haluavat puhua ja kenen kanssa, ja millainen vaikuttamistoiminta nähdään kiinnostavana. Tämän jälkeen (luku 3) tarkastelemme lukiolaisten arvomaailmaa ja tuomme esille lukiolaisille tärkeitä asioita. Seuraavaksi (luku 4) selvitämme lukiolaisten näkemyksiä politiikasta ja yhteiskunnallisista asioista ja pohdimme, miten lukion yhteiskuntaopin opettamista voisi kehittää. Sen jälkeen (luku 5) tarkastelemme tarkemmin näkemyksiä yhteiskunnallisesta vaikuttamisesta. Tarkastelemme äänestämisen lisäksi erilaisia vaihtoehtoisia vaikuttamiskeinoja, joita lukiolaiset pitävät tehokkaina ja olisivat itse valmiita käyttämään. Tämän jälkeen (luku 6) luotaamme kunnallisvaaleihin liittyviä teemoja, mistä pääsemme käsittelemään eri puolueisiin liittyviä aiheita (luku 7). Lopuksi tarkastelemme vielä ajankohtaisia aiheita työurien pidentämiseen (luku 8) ja nuorten syrjäytymiseen (luku 9) liittyen, minkä jälkeen teemme tutkimuksen annista yhteenvedon (luku 10). 8 2. Kiinnostus ajankohtaisiin ja yhteiskunnallisiin asioihin GLOBAALIT ASIAT KIINNOSTAVAT LUKIOLAISIA ENITEN Kysyimme lukiolaisilta aluksi heidän kiinnostustaan ajankohtaisiin ja yhteisiin asioihin. 86 prosenttia kaikista vastaajista ilmoittaa olevansa kiinnostunut seuraamaan ajankohtaisia ja yhteisiä asioita. Mitä paremmin opinnoissa menestytään, sitä kiinnostuneempia näistä asioista ollaan. Yli 9,5 keskiarvon opiskelijoista 92 prosenttia ilmoittaa olevansa kiinnostunut seuraamaan ajankohtaisia ja yhteisiä asioita, sen sijaan alle 7,0 keskiarvon opiskelijoista luku on 78 prosenttia. Mielenkiintoista on, että lukiolaiset arvioivat oman kiinnostuksensa ikätovereitaan suuremmaksi. Vain 63 prosenttia vastaajista arvioi ikätoveriensa olevan kiinnostuneita seuraamaan ajankohtaisia asioita. Lukiolaiset ennemmin seuraavat yhteisten asioiden hoitoa, kuin osallistuvat näiden asioiden hoitoon. Eniten lukiolaisia kiinnostaa globaalit aiheet ja vähiten seurakuntaa koskevat aiheet. 80 prosenttia lukiolaisista ilmoittaa olevansa kiinnostunut seuraamaan yhteisten asioiden hoitoa maailmassa, mutta vain 48 prosenttia on kiinnostunut osallistumaan globaalien asioiden hoitamiseen. Valtion asioiden suhteen ero on vielä suurempi: 79 prosenttia on kiinnostunut seuraamaan, mutta vain 41 prosenttia on kiinnostunut osallistumaan. Oman lukion asioihin osallistuminen kiinnostaa yli puolta vastaajista. Seurakunta-asiat koetaan vähiten mielenkiintoisina: vain vajaa viidesosa vastaajista on kiinnostunut seuraamaan seurakunnan asioiden hoitoa tai osallistumaan näiden asioiden hoitoon. Yleinen trendi on, että hyvin opinnoissaan menestyvät ovat hieman kiinnostuneempia sekä seuraamaan että osallistumaan yhteisten asioiden hoitoon kaikilla näillä osa-alueilla. Tulevaisuuden tekijät – Tutkimus lukiolaisten arvomaailmasta ja yhteiskunnallisesta vaikuttamisesta 9 Kiinnostus seurata yhteisten asioiden hoitoa vs. osallistua yhteisten asioiden hoitoon 80 Maailmassa 48 79 Val^ossa 41 70 Lukiossa 51 54 Euroopan unionissa 28 43 Kunnassa 26 40 Järjestössä/vapaaehtoistoiminnassa 42 Kiinnostunut osallistumaan 17 Seurakunnassa 16 0% 25% Kiinnostunut seuraamaan 50% 75% 100% % Vastaajista ilmoi5aa olevansa eri5äin tai melko kiinnostunut Kuvaaja 1. Kiinnostus seurata yhteisten asioiden hoitoa vs. osallistua yhteisten asioiden hoitoon. n hoitoon... PÄIVÄNPOLTTAVISTA AIHEISTA KESKUSTELLAAN KOHTA LAISEN USEIN Kysyimme vastaajilta myös, kuinka usein he keskustelevat politiikasta, yhteiskunnallisista r3 asioista ja vaikuttamisesta ja kenen kanssa näitä keskusteluita käydään. 46 prosenttia vastaajista 1ilmoittaa keskustelevansa näistä asioista viikoittain, 23 prosenttia päivittäin. Pojat 3 2 Kuinka käyvät kiinnostunut olet osallist nnostunut En kovin kiinnostunut En lainkaan kiinnostunut Sample sizekeskustelijoita. Hyvin menestyvät opiskelijat ovat tyttöjä aktiivisempia keskusteluja 9ten 36,627288 asioiden hoitoon... 11,896175 Lukiossa 4424 politiikasta ja yhteiskunnallisista asioista hieman useammin kuin heikommin menestyvät 2ten a35,5928 sioiden hoitoon... 16,037567 Maailmassa 4396 Useimmiten4402 näistä asioista keskustellaan opiskelukavereiden %), ystävien ssa 6ten 33,655973 asioiden hopiskelijat. oitoon... 24,120004 Järjestössä/vapaaehtoistoiminnassa Eri_äin (81 kiinnostunut 5ten 40,34931 asioiden hoitoon... 18,725755 altiossa (79 %) Vja vanhempien4418 (78 %) kanssa. 27 prosenttia vastaajista ilmoittaa keskustelevansa Melko kiinnostunut r1 1ten 44,862654 asioiden hoitoon... 26,883782 Euroopan unionissa 4414 opettajien politiikasta, 9ten 48,174029 asioiden hmyös oitoon... 25,857616 Kunnassa kanssa 4411 9ten 25,912773 asioiden hoitoon... 58,314201 Seurakunnassa 4401 yhteiskunnallisista asioista ja vaikuttamisesta. En kovin kiinnostunut En lainkaan kiinnostunut 10 Kuinka usein keskustelet poli.ikasta, yhteiskunnallisista asioista tai Kuinka usein keskustelet pyoli.ikasta, yhteiskunnallisista Kuinka usein keskustelet hteiskunnallisista asioista tai asio vaiku3amisesta muiden ihmisten pkoli.ikasta, anssa? muiden ihmisten kanssa? llisista vaiku3amisesta asioista tai vaiku3amisesta muiden ihmisten kanssa? äin 23 46 Kaikki vastaajat (n=4419) Kaikki vastaajat 23 (n=4419) Kaikki vastaajat (n=4419) SUKUPUOLI SUKUPUOLI 8 Nainen (n=3203) SUKUPUOLI 17 46 ain mia kertoja kuukaudessa dessa 46 mmin 23 27 46 18 46 19 51 47 20 25 PäiviXäin 26 3 yli 9,5 (n=219) 29 9,0-‐9,5 (n=750) 9,0-‐9,5 (n=750) 6 8,5-‐8,9 (n=953) 22 8,5-‐8,9 (n=953) 6 8,0-‐8,4 (n=1096) 21 ViikoXain 27 Harvemmin 75 % 33 18 15 46 10 46 18 6 19 29 46 22 51 10 46 27 6 8 6 6 46 15 6 46 6 19 51 7 20 20 25 6 6 47 25 7 Kuinka usein keskustelet poli.ikasta, yhteiskunn 26 10 20 43 26 43 27 10 17 vaiku3amisesta muiden ihmisten kanssa? 8,0-‐8,4 21 (n=1096) 8,0-‐8,4 (n=1096) 6 7,5-‐7,9 (n=782) 20 43 7,5-‐7,9 (n=782) 20 7,5-‐7,9 ( n=782) 7 7,0-‐7,4 (n=423) 16 40 7,0-‐7,4 16 (n=423) 7,0-‐7,4 (n=423) 10 alle 7,0 (n=189) 19 42 17 28 kertoja 11 Muutamia kuukaudessa 50 % yli 9,5 33 (n=219) 46 9,0-‐9,5 29 (n=750) 51 8,5-‐8,9 22 (n=953) 47 8 46 23 27 17 (n=3203) 46 17 46 Nainen (n=3203) 30 Nainen Mies (n=1008) 30 46 Mies ( n=1008) 30 Mies ( n=1008) 10 KESKIARVO LUKIOSSA KESKIARVO L UKIOSSA KESKIARVO L UKIOSSA 6 33 46 yli 9,5 (n=219) 15 46 23 23 46 100 % 21 47 16 40 28 19 7,0 (n=189) 19 42 alle 7,0 (n=189) alle 0 % 25 % 50 v%astaajat 75 % Kaikki (n=4419) 25 0 % 25 %0 % 50 % % SUKUPUOLI 40 27 11 42 28 23 100 % Nainen (n=3203) 17 27 11 50 75 % % 100 17 Mies (n=1008) Kuvaaja 2. Keskustelu politiikasta, yhteiskunnallisista asioista tai vaikuttamisesta. 30 KESKIARVO LUKIOSSA 33 yli 9ajankohtaisista ,5 (n=219) Kysyimme avoimena kysymyksenä vastaajilta myös, mistä yhteisistä tai 29 9,0-‐9,5 ( n=750) asioista he mieluiten keskustelevat. Vastauksista selviää, että lukiolaisia puhuttavat mm. 22 8,5-‐8,9 (n=953) päivän politiikka ja siihen liittyvät tuoreet päätökset, vaaliaiheet sekä uutisissa käsitellyt 21 8,0-‐8,4 (n=1096) asiat. Keskustelua herättää myös itseä ja nuoria yleisesti koskevat aihepiirit. Muita esiin 20 7,5-‐7,9 (n=782) nousseita teemoja ovat mm. ihmisoikeudet, maahanmuutto ja Suomen, EU:n ja maailman 16 7,0-‐7,4 (n=423) asiat laajemmin. alle 7,0 (n=189) 40 19 0 % 25 % Kuvaaja 3. Minkälaisista yhteisistä tai ajankohtaisista asioista keskustelet mieluiten? Tulevaisuuden tekijät – Tutkimus lukiolaisten arvomaailmasta ja yhteiskunnallisesta vaikuttamisesta 11 INTERNETIN UUTISSIVUSTOT OVAT SUOSITUIN TIETOLÄHDE Selvitimme, mistä lukiolaiset saavat tietonsa yhteiskunnan ja maailman tilasta. Useimmiten tiedot ovat peräisin internetin uutissivustoilta: 92 prosenttia vastaajista ilmoittaa saavansa tietonsa sieltä. Tärkeinä tiedonlähteinä toimivat myös sanomalehdet (86 %), TV (85 %) sekä kaverit ja ystävät (80 %). Suhteellisen moni saa tietoa yhteiskunnan ja maailman tilasta myös sosiaalisesta mediasta (72%) ja perheeltään (67 %). Kirjallisuudesta saatu tieto tavoittaa vain noin neljänneksen vastaajista. Naiset (58 %) saavat tietonsa huomattavasti useammin aikakauslehdistä kuin miehet (37 %). Kirjallisuudesta tietoa kartuttavat useammin hyvin opinnoissaan menestyvät nuoret: yli 9,5 keskiarvon opiskelijoista 35 prosenttia ilmoittaa saavansa tietoa kirjallisuudesta, alle 7,0 keskiarvon opiskelijoista luku on vain 15 prosenttia. tä saat Mistä (etosi saat yhteiskunnan ja maailman (lasta? Voit valita useamman tietosi yhteiskunnan ja maailman tilasta? Voit valita useamman vaihtoehdon. htoehdon. Interne]n uu]ssivustot 92 Sanomalehdet 86 TV 85 Kaverit ja ystävät 80 Sosiaalinen media 72 Perhe 67 Radio 57 Aikakauslehdet 49 Kirjallisuus 23 Järjestön tai harrastuksen kau^a 15 Tapahtumat 15 Jokin muu, mikä En mistään 2 0 0% Kuvaaja 4. Tietolähteet. 12 25% 50% 75% 100% OPISKELIJAJÄRJESTÖJEN JA URHEILUSEUROJEN TOIMINTA KIINNOSTAA Pyysimme lukiolaisia kertomaan, minkälaisissa yhteisöllisen toiminnan muodoissa he ovat mukana ja olisivatko he valmiita liittymään erilaisiin järjestöihin/yhteisöihin. Suosituimpia toiminnan muotoja ovat opiskelijajärjestöjen ja urheiluseurojen toiminta. 38 prosenttia vastaajista kuuluu opiskelijajärjestöön ja 30 prosenttia johonkin urheiluseuraan. Niistä opiskelijoista, jotka eivät kuulu kumpaakaan edellisistä, yli kolmannes kuitenkin ilmoittaa voivansa liittyä niiden toimintaan. Kiinnostavaa on, että harva lukiolainen (5%) on mukana hyväntekeväisyys- tai ihmisoikeusjärjestössä, mutta huomattavan suuri osa (59%) olisi valmis liittymään toimintaan. Sukupuolten välillä on kuitenkin suuri ero: naiset (73 %) ovat selvästi miehiä (40 %) kiinnostuneempia liittymään hyväntekeväisyys- tai ihmisoikeusjärjestön toimintaan. Vaikka liki neljännes vastaajista on mukana seurakunnan toiminnassa, ei se näyttäydy muiden silmissä erityisen houkuttelevana: 67 prosenttia vastaajista ei ole mukana eikä myöskään ole kiinnostunut liittymään uskonnolliseen toimintaan. Poliittisten puolueiden nuorisojärjestöt houkuttelevat noin kolmannesta vastaajista. Oletko mukana joidenkin näiden tahojen toiminnassa tai voisitko lii3yä m Oletko mukana joidenkin näiden toiminnassa tai voisitko oidenkin näiden tahojen toiminnassa tai tahojen voisitko lii3yä mukaan? liittyä mukaan? assa t ai v oisitko l ii3yä m ukaan? oidenkin näiden tahojen toiminnassa tai voisitko lii3yä mukaan? Olen mukana toiminnassa En ole mukana, muYa voisin liiYyä toimintaan En ole mukana, enkä ole k assa ssa taan En ole mukana, muYa voisin liiYyä toimintaan En ole mukana, enkä ole kiinnostunut liiYymään toimintaan En En ole om muYa voisin toimintaan ole e msim. ukana, enkä ole kiinnostunut liiYymään toimintaan 38 Opiskelijajärjestö, Suomen Lukiolaisten Liito le ukana, mukana, enkä ole liiYyä kiinnostunut liiYymään tEn oimintaan sten Liito Opiskelijajärjestö, esim. Suomen Lukiolaisten Liito 38 34 Opiskelijajärjestö, esim. Suomen Lukiolaisten Liito eiluseura ojärjestö n yhteisö laskunta sjärjestö valtuusto ojärjestö protes[ uyhdistys Urheiluseura 30 34 Urheiluseura 29 38 36 38 30 34 Urheiluseura 34 34 Muu 30 harrastus-‐ tai nuorisojärjestö 34 29 30 29 36 24 36 24 50 26 Muu harrastus-‐ tai nuorisojärjestö 23 26 10 24 tai muu uskonnollinen 50 yhteisö Muu harrastus-‐ tai nuorisojärjestö Seurakunta 24 50 26 23 10 67 Seurakunta tai muu uskonnollinen yhteisö 23 10 67 Seurakunta tai muu uskonnollinen yhteisö 15 42 Oppilaskunta 23 10 67 15 42 43 Oppilaskunta 15 Oppilaskunta Hyväntekeväisyys-‐ 59 tai 42 ihmisoikeusjärjestö 5 43 15 42 43 5 59 37 Hyväntekeväisyys-‐ t ai i hmisoikeusjärjestö 59 37 Hyväntekeväisyys-‐ tai ihmisoikeusjärjestö 5 38 Nuorten vaikuYajaryhmä, esim. nuorisovaltuusto 4 5 59 37 4 38 58 Nuorten vaikuYajaryhmä, esim. ensim. uorisovaltuusto 4 38 58 Nuorten vaikuYajaryhmä, nuorisovaltuusto 31 PoliiZsen puolueen nuorisojärjestö 3 4 38 58 3 65 PoliiZsen puolueen nuorisojärjestö 3 31 31 65 PoliiZsen puolueen nuorisojärjestö 45 Jokin yhden asian liike tai protes[ 3 3 31 Jokin yhden asian liike tai protes[ 65 3 45 52 3 45 52 Jokin yhden asian liike tai protes[ 50 Luonto-‐ tai eläinsuojeluyhdistys 3 3 45 Luonto-‐ tai eläinsuojeluyhdistys 52 3 50 47 50 47 Luonto-‐ tai eläinsuojeluyhdistys 3 55 AmmaZliiYo 1 55 44 AmmaZliiYo 1 3 50 47 55 44 AmmaZliiYo 1 maZliiYo 1 55 0 %44 Erilaiset toiminnan 0 % Kuvaaja 5.25 % 50 % muodot.75 % 0 % 25 % 25 % 50 % 0 % 50 % 75 % 25 % 100 % 75 % 100 100 % Tulevaisuuden tekijät – Tutkimus lukiolaisten arvomaailmasta ja yhteiskunnallisesta vaikuttamisesta 13 3. Lukiolaisten arvomaailma EKOLOGISTA JA SOSIAALISTA KESTÄVYYTTÄ ARVOSTETAAN Selvitimme myös lukiolaisten tyytyväisyyttä tämän hetkiseen elämäntilanteeseensa sekä heidän yleistä arvomaailmaansa. Lukiolaisten elämäntilanne näyttää hyvin valoisalta: 95% ilmoittaa olevansa erittäin tai jokseenkin tyytyväinen elämäntilanteeseensa. Tyytyväisyyttä perustellaan mm. ystävillä ja perheellä, hyvällä koulumenestyksellä, terveydellä ja kivoilla harrastuksilla. Moni mainitsee myös seurustelun positiivisena lisänä elämässään. Tyytyväisyyttä laskee mm. liika itsekriittisyys, masennus, kavereiden puute, heikko taloudellinen tilanne ja epävarmuus tulevaisuudesta. Osa vastaajista kokee myös lukio-opinnot raskaiksi. “Minulla on paljon kavereita ja ystäviä, koulussa menee hyvin ja viikossa käyn paljonharrastuksissani.” (Nainen, 1. vuosikurssi) “En ole kovin tyytyväinen nykyiseen elämäntilanteeseen koska minulla on paljon vaikeuksia elämässäni, kuten masennus ja koulustressi ja kavereiden puute.” (Nainen, 1. vuosikurssi) “Perheen ja itseni ainainen rahanpuute rajoittaa tekemistä, mutta muuten elämä on mallillaan” (Mies, 1. vuosikurssi) Selvitimme myös lukiolaisten näkemyksiä erilaisista arvoväittämistä. Vastauksissa ilmenee huoli ekologisesta ja sosiaalisesta kestävyydestä: tärkeänä pidetään luonnonvarojen kestävää käyttöä sekä köyhyyden vähentämistä kehittyvissä maissa. Nuoret puoltavat myös seksuaalivähemmistöjen tasa-arvoa: yli 70 prosenttia vastaajista näkee, että samaa sukupuolta oleville tulisi sallia avioliitto ja adoptio-oikeus. Jyrkin kielto tulee kannabiksen laillistamiselle: lukiolaisista 55 prosenttia on täysin eri mieltä väittämän “kannabis on laillistettava” kanssa. Vähiten kantaa otetaan Euroopan unionin ja euron hyötyjä ja haittoja koskeviin väittämiin. 14 Mitä mieltä olet seuraavista Mitä mieltä olet seuraavista väi/ämistä? Täysin samaa mieltä voittelun sijaan väittämistä? Jokseenkin samaa mieltä Jokseenkin eri mieltä Täysin eri mieltä 43 40 Ihmisen toiminta on ylieänyt luonnon kantokyvyn rajat 36 45 Vauraiden kehieyneiden maiden on auteeava köyhiä ja kehieyviä maita 32 44 Valfon on huolehdieava maaseudun ja pienten kunfen pitämisestä asueuna 54 19 Avioliieo on sallieava myös samaa sukupuolta oleville 51 22 Homo-‐ ja lesbopareille on anneeava adopfo-‐oikeus 19 53 Yksilö on itse vastuussa omasta menestyksestään ja hyvinvoinnistaan 32 39 Eläinten oikeuksia on paranneeava 38 32 Väkivalta ei ole missään tapauksissa oikeuteeua 29 36 Ihmiskunta tulee lopulta tuhoamaan itsensä 27 38 Talouskasvua on hillieävä, mikäli maapallon kantokyky halutaan säilyeää 11 48 Ihmisen tulisi huomioida yhteisön/yhteiskunnan etu oman edun tavoieelun sijaan 20 32 19 Eurosta on Suomelle enemmän hyötyä kuin haieaa 18 32 19 Euroopan unionista on Suomelle enemmän hyötyä kuin haieaa 20 28 29 Käsiaseet on kielleeävä kokonaan 12 35 26 Tiede tulee ratkaisemaan suuret ympäristöongelmat kuten ilmaston lämpenemisen 15 30 34 Maahanmuueoa on rajoiteeava 28 36 Musiikin, elokuvien ja pelien luvaton jakaminen ja lataaminen nefssä on tuomieavaa 10 26 37 Yksilön tulee kantaa suurin vastuu hyvinvoinfpalveluiden kustannuksista 7 12 16 29 Yleisestä asevelvollisuudesta on luovueava 22 37 Tuloerojen kasvu yhteiskunnassa on hyväksyeävää 6 15 33 Ulkomaalaisille opiskelijoille on aseteeava lukukausimaksut 6 12 17 55 Kannabis on laillisteeava 7 46 Valfon ainoa tehtävä on valvoa kansalaisten turvallisuuea 3 11 37 Ympäristöstä ja luonnosta kannetaan nykyisin liian suurta huolta 2 9 0 % 25 % 50 % En osaa sanoa 8 2 7 12 13 4 3 3 9 13 9 11 8 5 6 23 15 3 2 5 9 23 15 6 2 7 14 12 3 18 28 4 7 9 22 8 23 14 8 7 19 12 8 18 13 8 17 34 9 27 8 34 12 9 33 6 49 3 75 % 100 % Kuvaaja 6. Lukiolaisten näkemykset arvoväittämistä. Tarkasteltaessa sukupuolten välisiä eroja voidaan todeta, että naiset kannattavat avioliittoa ja adoptio-oikeutta samaa sukupuolta oleville miehiä useammin. Naisista avioliittoa Maahanmuu'oa on jarajoite'ava kannattaa 81 prosenttia adoptio-oikeutta 82 prosenttia. Miehillä vastaavat luvut ovat 63 prosenttia (avioliitto) ja 61 prosenttia (adoptio-oikeus). Miehet (62 %) sitä vastoin uskovat naisia (37 %) useammin, että tiede tulee ratkaisemaan suuret ympäristöongelmat kuten ilmaston lämpenemisen. Samoin miehet (39 %) hyväksyvät tuloerojen kasvun yhteiskunnassa naisia (18 %) useammin. MiehetSUKUPUOLI ja heikommin opinnoissaan menestyvät puoltavat 10 28 36 (n=3206) maahanmuuton rajoittamista naisiaNainen ja hyvin opinnoissaan menestyviä useammin. Mies (n=1010) 20 hanmuu'oa on rajoite'ava KESKIARVO LUKIOSSA Maahanmuuttoa on rajoitettava 33 10 9 yli 9,5 (n=221) 11 25 41 16 Täysin samaa mieltä 9,0-‐9,5 (n=750) 9 27 42 16 Jokseenkin samaa mieltä 8,5-‐8,9 (n=952) 10 30 15 8,0-‐8,4 (n=1098) SUKUPUOLI 17 7,5-‐7,9 (n=783) 28 Täysin eri mieltä Nainen (n=3206) 10 25 7,0-‐7,4 (n=424) 20 33 Mies (n=1010) En osaa sanoa 25 alle 7,0 (n=187) KESKIARVO LUKIOSSA 0 25 % yli 9,5 (n=221) 11 äysin samaa mieltä okseenkin samaa mieltä okseenkin eri mieltä äysin eri mieltä 9,0-‐9,5 (n=750) 9 8,5-‐8,9 (n=952) 10 38 30 Jokseenkin eri mieltä n osaa sanoa 15 32 34 7,5-‐7,9 (n=783) 17 38 30 34 33 alle 7,0 (n=187) 25 34 25 % 16 75 6 % 16 6 12 30 25 10 29 9 6 21 13 32 7,0-‐7,4 (n=424) 0 % 50 % 12 30 32 42 30 15 15 25 % 41 27 8,0-‐8,4 (n=1098) 33 50 % 6 13 75 % 5 7 100 % Kuvaaja 7. Maahanmuuton rajoittaminen. Tulevaisuuden tekijät – Tutkimus lukiolaisten arvomaailmasta ja yhteiskunnallisesta vaikuttamisesta 9 5 7 10 9 13 11 9 9 9 9 11 11 11 29 21 6 13 32 34 36 6 15 LÄHIPIIRIÄ JA TERVEYTTÄ PIDETÄÄN TÄRKEINÄ Kysyimme myös vastaajilta, asioita he apitävät tärkeinä elämässään. Vastauksista Kuinka tärkeänä pidät mitä seuraavia sioita elämässäsi? selviää, että lukiolaiset pitävät tärkeimpinä asioina ystäviä, terveyttä ja perhettä. Lisäksi lukiolaiset arvostavat opiskelua sekä itsestään ja kunnostaan huolehtimista. 71 prosenttia 86 Ystävät näkee juhlimisen ja hauskanpidon tärkeänä. Vähiten tärkeinä asioina pidetään päihteitä ja 79 Terveys 80 Perhe uskontoa. 53 Opiskelu Lukiolaisille tärkeät asiat näyttäytyvät kohtalaisen samanlaisina sukupuolesta ja opinto60 Itsestä ja kunnosta huoleh`minen menestyksestä riippumatta. Kuitenkin joitakin eroja vastauksista tulee esille. Naiset pitävät 51 Vapaa-‐ajan h arrastukset tärkeämpänä mm. matkustelua (79 %) ja ulkonäköä (78 %). Miehistä 58 prosenttia pitää Työ matkustelua tärkeänä ja 65 prosenttia ulkonäköä. Miehillä (49 %) korostuu hieman41 naisia 31 Seksuaalisuus (40 %) useammin arvostettu yhteiskunnallinen asema. Raha ja omaisuus 16 Kuinka tärkeinä pidät seuraavia asioita elämässäsi? Ulkonäkö Juhliminen ja hauskanpito En kovin tärkeänä En lainkaan tärkeänä En osaa sanoa Ystävät 8 Arvosteau yhteiskunnallinen asema 8 86 Perhe Opiskelu Työ Juhliminen ja hauskanpito Lemmikit 8 Arvosteau yhteiskunnallinen asema 8 10 Päihteet 1 9 0 % Kuvaaja 8. Lukiolaisille tärkeät asiat. 16 8 41 12 40 35 41 31 53 35 50 % 4 16 25 31 25 % 5 1 6 2 29 38 16 5 1 23 49 23 Yhteiskunnallinen ak`ivisuus 3 1 25 44 14 2 1 18 24 51 26 Perinteet ja tavat 7 1 2 12 2 4 63 20 Matkustelu 1 6 1 60 13 31 25 % 4 0 35 52 16 Ulkonäkö 2 0 17 35 4 0 49 41 31 Raha ja omaisuus 16 38 0 12 1 35 2 0 19 42 51 Seksuaalisuus 31 42 0 % 60 Vapaa-‐ajan harrastukset 10 Päihteet 1 9 53 Itsestä ja kunnosta huoleh`minen Uskonto Uskonto 80 49 23 Yhteiskunnallinen ak`ivisuus 79 44 14 Lemmikit Terveys 51 26 Perinteet ja tavat t seuraavia atsioita Melko ärkeänä elämässäsi? 60 20 Matkustelu Eriaäin tärkeänä 63 13 75 % 4 4 2 2 100 % 50 % Missä määrin koet olevasi? Suomalainen 68 Selvitimme myös lukiolaisten näkemyksiä siitä, miten he paikallistavat itsensä eri viiteryhmiin. 93 prosenttia vastaajista kokee itsensä suomalaisiksi. Eurooppalaisiksi itsensä 43 39 Kouluyhteisön jäsen tunnistaa 81 prosenttia vastaajista, ja maailmankansalaisiksi 61 prosenttia vastaajista. Oma paikkakunta näyttäytyy myös suhteellisen merkittävänä viiteryhmänä: 77 prosenttia lukiolaisista tunnistaa itsensä oman paikkakuntansa asukkaaksi. Maakunta sitä30 vastoin jää hieman 51 Eurooppalainen etäisemmäksi, vain 46 prosenttia vastaajista näkee itsensä maakunnan asukkaana. Oman paikkakunnan asukas koet olevasi? Missä määrin koet olevasi? Harrastusyhteisön jäsen EriQäin paljon Melko paljon Melko vähän En lainkaan En osaa sanoa 46 Suomalainen 36 Maakunnan asukas Oman paikkakunnan asukas 17 0 % Maailmankansalainen 1 1 34 50 % 50 % 5 1 13 12 6 5 14 34 29 25 % 17 29 34 17 4 1 17 13 26 27 0 % 25 % 31 36 14 29 51 46 Harrastusyhteisön jäsen 34 39 30 1 0 6 1 25 27 43 Eurooppalainen Maakunnan asukas 26 68 Maailmankansalainen Kouluyhteisön jäsen 31 75 % 6 100 % Kuvaaja 9. Eri viiteryhmiin paikantuminen. Tulevaisuuden tekijät – Tutkimus lukiolaisten arvomaailmasta ja yhteiskunnallisesta vaikuttamisesta 17 4. Politiikka ja yhteiskunnalliset näkemykset POLITIIKAN TULISI OLLA YHTEISTEN ASIOIDEN AJAMISTA Kysyimme lukiolaisilta avoimena kysymyksenä, mitä heille tulee mieleen sanasta politiikka. Useimmiten mieleen tulee yhteisten asioiden hoitaminen, vaikuttaminen ja päätöksenteko. Usein mainitaan myös poliitikot, eduskunta ja kansanedustajat. Joillekin politiikka-sanasta tulee mieleen vaalit, hallitus ja presidentti. Osa näkee politiikan viittaavan johonkin tylsään. “Presidentti, kansanedustajat, vaalit. Tärkeistä asioista päättäminen ja niistä huolehtiminen.” (Nainen, 3.-4. vuosikurssi) “Tylsää ja uuvuttavaa keskustelua asiasta joka ei kiinnosta” (Nainen, 2. vuosikurssi) “Kaksisataa apinaa vääntämässä kättä kaikesta, ihan periaatteen vuoksi.” (Mies, 1. vuosikurssi) Kysyimme vastaajilta myös, näkevätkö he politiikan enemmän kamppailuna vai yhteistyönä. Lukiolaisten mielestä politiikka on sekä yhteisten asioiden ajamista että eriävien poliittisten suuntausten kamppailua. 47 prosenttia näkee politiikan yhteisten asioiden ajamisena, 45 prosenttia taas kamppailuna. Jokin muu vaihtoehdon valinneet näkevät, että politiikassa korostuvat molemmat puolet. Myös kompromissien tekeminen ja maan sisäisten ja ulkoisten asioiden hoitaminen tuodaan esille. Jotkut vastaajat näkevät politiikan myös likaisena pelinä. 94 prosenttia lukiolaisista kuitenkin ajattelee, että politiikan tulisi olla ainoastaan yhteisten asioiden ajamista. 18 Yhteisten asioiden ajamista Eriävien poliiQsten suuntausten kamppailua Jotain muuta, mitä? Mitä näistä poliPikka on? 47 45 Mitä poliPikan tulisi olla? 9 94 0 % 25 % 2 4 50 % 75 % 100 % Kuvaaja 10. Näkemys politiikasta YHDENVERTAISUUS JA MIELIPITEENVAPAUS NÄHDÄÄN TÄRKEINÄ Lukiolaiset kannattavat tasa-arvoa ja monikulttuurisuutta ja näkevät yksilön kyvyt huomattavasti syntyperää merkittävämpinä tekijöinä yksilön yhteiskunnallisen aseman kannalta. 95 prosenttia vastaajista näkee, että eri sukupuolta olevia on kohdeltava kaikissa tilanteissa tasaveroisina. 87 prosenttia vastaajista on myös samaa mieltä väittämän ”yhteiskunnassa on hyvä olla eri kulttuuritaustan omaavia yksilöitä” kanssa. Sen sijaan vain harva vastaajista (10 %) näkee, että syntyperä määräisi yksilön aseman yhteiskunnassa. Yksilön kykyjen merkitystä moni kuitenkin korostaa; 61 prosenttia ajattelee, että yksilön kyvyt määräävät tämän aseman yhteiskunnassa. Vallan ei haluta keskittyvän ainoastaan varttuneemmille sukupolville, näin ajattelee 81 prosenttia vastaajista. mieltäväi/ämistä? olet seuraavista Mitä mieltä oMitä let seuraavista Täysin samaa mieltä väittämistä? Jokseenkin samaa mieltä Jokseenkin eri mieltä Täysin eri mieltä Yksilön on voitava ilmaista vapaase mielipiteensä 77 Yksilöiden on oltava tasavertaisia lain edessä 21 85 Yksilöllä on oltava uskonnon ja omantunnon vapaus Yhteiskunnan toiminnan on perustufava yhteisese säädefyyn lakiin 33 39 41 Ainoastaan poliisilla ja armeijalla on oikeus väkivallan ja pakkokeinojen käyföön 37 36 Yhteiskunnassa vallitsevien moraalikäsitysten on oltava mahdollisimman yhtenäisiä 23 Pienet tuloerot ovat yhteiskunnan yhtenäisyyden kannalta tärkeitä 23 Tavaroita ja palveluita on voitava vaihtaa ja kaupata vapaase ilman rajoifeita 50 39 Tuotantovälineiden ja pääoman on oltava pääasiallisese yksityisessä omistuksessa 6 29 Vähemmistöjen on taivufava yhteiskunnan enemmistöjen tahtoon 5 Yhteiskunnassa vallan on kuulufava varfuneemmille sukupolville 2 Syntyperä määrää yksilön aseman yhteiskunnassa 1 0 % 22 27 12 9 14 42 16 46 49 25 % 62 50 % 8 10 5 7 32 25 11 28 40 26 Yhteiskunnassa on oltava yhteinen/suurinta osaa yhdistävä uskonto 4 4 10 3 9 16 22 19 6 3 4 21 35 3 2 3 6 4 15 16 43 14 2 4 15 41 18 8 10 13 39 24 Yksilön kyvyt määräävät yksilön aseman yhteiskunnassa 2 0 3 5 1 2 38 46 Yhteiskunnassa ei tulisi olla toimeentuloon tai sosiaaliseen asemaan perustuvia luokkaeroja 4 1 1 38 49 Yhteiskunnassa on oltava yhteinen/suurinta osaa yhdistävä kieli 1 0 1 23 55 Yhteiskunnassa on hyvä olla eri kulfuuritaustan omaavia yksilöitä 1 0 1 14 72 61 Yksilön tulee voida hankkia toimeentulonsa itse valitsemallaan tavalla 1 0 0 12 83 Eri sukupuolta olevia on kohdeltava kaikissa elanteissa tasaveroisina Yhteiskunnassa vallitsevien tapojen ja perinteiden on oltava mahdollisimman yhdenmukaisia En osaa sanoa 6 3 75 % 100 % Kuvaaja 11. Lukiolaisten näkemykset poliittisista väittämistä. Tulevaisuuden tekijät – Tutkimus lukiolaisten arvomaailmasta ja yhteiskunnallisesta vaikuttamisesta 19 Tarkasteltaessa väittämiä tarkemmin suhteessa sukupuoleen ja opintomenestykseen voidaan havaita joitakin eroja vastaajien näkemyksissä. Heikommin opinnoissaan menestyvät näkevät hyvin opinnoissaan menestyviä useammin, että yhteiskunnassa vallitsevien perinteiden ja tapojen on oltava mahdollisimman yhdenmukaisia. Miehet (40 %) ovat useammin samaa mieltä väittämän ”vähemmistöjen on taivuttava yhteiskunnan enemmistöjen tahtoon” kanssa kuin naiset (22 %). Miehet (75 %) myös puoltavat tavaroiden ja palveluiden vapaata kauppaamista ilman rajoitteita naisia (54 %) useammin. Miehet ja hyvin opinnoissaan menestyvät ovat selvästi useammin samaa mieltä väittämän ”kyvyt määräävät yksilön aseman yhteiskunnassa” kanssa kuin naiset ja heikommin opinnoissaan menestyvät. Kysyimme lukiolaisilta myös, kuinka suuren osan tulevista tuloistaan he olisivat valmiita antamaan veroihin. Melkein neljännes antaisi tuloistaan 16–20 prosenttia. Vastauksissa on kuitenkin paljon hajontaa. Reilu neljännes kaikista vastaajista olisi valmis antamaan veroihin vain 10 prosenttia tai alle. Opintomenestys näyttää olevan yhteydessä veronmaksuhalukkuutten: mitä heikommin opinnoissaan menestyy, sitä useammin veroja maksettaisiin vain 10 prosenttia tai alle. Pyysimme vastaajia myös perustelemaan vastauksiaan. Useat näkevät hyvinvointiyhteiskunnan ylläpitämisen tärkeänä, jolloin veroja oltaisiin periaatteessa valmiita maksamaan reilustikin. Toisaalta kuitenkin halutaan, että tehdystä työstä jää myös itselle palkkaa reilusti käteen. Moni vastaajista ei myöskään ole varma, miten veroprosentti tarkalleen ottaen lasketaan. Kuinka suuren osan tule prosen4lukuna. Kuinka suuren osan tulevista tuloistasi olisit valmis antamaan veroihin? Vastaa prosenttilukuna. 0-‐5 % 6-‐10 % 11-‐15 % 16-‐20 % 21-‐25 % 26-‐30 % 31-‐35 % 36-‐40 % sta tuloistasi olisit valmis antamaan veroihin? Vastaa yli 40 % Kaikki vastaajat (n=3907) 5 5 4 15 10 22 12 16 11 KESKIARVO LUKIOSSA yli 9,5 (n=200) 3 7 9,0-‐9,5 (n=664) 5 8,5-‐8,9 (n=829) 8,0-‐8,4 (n=976) 12 7,5-‐7,9 (n=692) 11 7,0-‐7,4 (n=368) 19 14 22 6 6 4 1 5 4 1 10 3 4 2 % 1 3 16-‐20 % 4 6 6 23 0-‐5 % 16 6-‐10 %15 11-‐15 Kaikki vastaajat (n=3907) 11 16 12 22 0 % 25 % 50 % 75 % 100 % KESKIARVO LUKIOSSA yli 9,5 (n=200) 3 7 8 17 Kuvaaja 12. Lukiolaisten valmius maksaa veroja(n=664) tulevaisuudessa. 9,0-‐9,5 5 9 9 25 8,5-‐8,9 (n=829) 8 16 12 21 8,0-‐8,4 (n=976) 12 20 11 24 7,5-‐7,9 (n=692) 11 18 16 24 7,0-‐7,4 (n=368) 21 19 14 22 alle 7,0 (n=174) 25 23 16 15 alle 7,0 (n=174) 20 21 13 9 24 16 18 7 4 5 7 3 13 8 24 11 20 6 16 12 21 12 16 8 14 9 7 23 11 25 9 9 18 16 17 8 25 ”En itse pystyisi opiskelemaan, syömään päivittäin yms ilman valtion tukea, joka on mahdollista verotulojen avulla. Jos pystyn auttamaan muita maksamalla veroja, teen sen.” (Mies, 3.-4. vuosikurssi) “En halua maksaa liian suurta osaa tuloistani veroihin, sillä olen ansainnut tuloni itse, ja näin ollen minun tulisi saada käyttää ne kuten haluan.” (Nainen, 3.-4. vuosikurssi) LUKIOON KAIVATAAN MONIPUOLISEMPAA YHTEISKUNTA OPIN OPETUSTA JA KESKUSTELUA Lukiolaiset arvioivat yhteiskunnallisen tietämyksen tasonsa paremmaksi kuin ikätoveriensa. 64 prosenttia vastaajista arvioi oman tietämyksensä tason joko hyväksi tai erinomaiseksi, kun ikätoverien osalta tietämyksen tason arvioi hyväksi tai erinomaiseksi vain 44 prosenttia. Miehet (75 %) arvioivat tietämyksensä tason paremmaksi kuin naiset (55 %). Oman tietämyksen tason arvio paranee opintomenestyksen mukaan. Ikätovereiden tietämyksen taso arvioidaan omaa tasoa huonommaksi kaikissa keskiarvoluokissa, mutta mitä paremmin opinnoissaan menestyy, sitä suurempi ero oman tietämyksen ja ikätoverien oletetun tietämyksen välille kasvaa. Oma vs. ikätoverien yhteiskunnallisen tietämyksen taso n yhteiskunnallisen 4etämyksen taso ma vs. ikätoverien yhteiskunnallisen 4etämyksen taso Erinomainen Hyvä Erinomainen Tyydy]ävä Hyvä Heikko Tyydy]ävä Heikko a yhteiskunnallisen tasosta \etämyksen tasosta Arvio \oetämyksen masta yhteiskunnallisen 19 57 57 24 19 yli 9,5 (n=221) 24 1 yli 9,5 (n=221) 14 57 57 14 9,0-‐9,5 (n=749) 26 3 26 9,0-‐9,5 (n=749) 59 28 4 28 8,5-‐8,9 (n=950) 10 8,5-‐8,9 (n=950) 10 59 56 34 8,0-‐8,4 (n=1099) 7 56 34 4 8,0-‐8,4 (n=1099) 7 52 36 7,5-‐7,9 (n=784) 6 36 5 7,5-‐7,9 (n=784) 6 7,0-‐7,4 (n=422) 52 6 49 40 40 7,0-‐7,4 (n=422) 6 alle 7,0 (n=189) 49 5 49 38 5 49 38 8 alle yhteiskunnallisen 7,0 (n=189) 5 \etämyksen tasosta Arvio ikätovereiden 34 56 yli 9,5 (n=220) n yhteiskunnallisen \etämyksen tasosta 40 51 10 9,0-‐9,5 34 (n=750) 1 56 yli 9,5 (n=220) 41 52 8 8,5-‐8,9 40 (n=953) 1 51 9,0-‐9,5 (n=750) 1 44 48 8,0-‐8,4 (n=1096) 1 1 41 52 5 8,5-‐8,9 (n=953) 47 45 7,5-‐7,9 (n=785) 1 44 48 7 8,0-‐8,4 (n=1096) 1 46 45 7,0-‐7,4 (n=422) 1 47 2 45 7,5-‐7,9 (n=785) 1 48 40 7 alle 7,0 (n=186) 46 45 9 7,0-‐7,4 (n=422) 1 0 % 25 % 50 % 75 % 48 40 9 alle 7,0 (n=186) 2 Kuvaaja 13. Oma vs. ikätoverien yhteiskunnallisen tietämyksen taso. 0 % 25 % 50 % 75 % 1 3 4 4 5 5 8 10 8 5 7 7 9 9 100 % 100 % Tulevaisuuden tekijät – Tutkimus lukiolaisten arvomaailmasta ja yhteiskunnallisesta vaikuttamisesta 21 Yhteiskunnallisten tietojen ja taitojen opettamiseen lukiossa ja peruskouluissa voitaisiin panostaa vielä hieman enemmän. 55 prosenttia vastaajista näkee, että yhteiskunnallisten tietojen ja taitojen opettaminen lukiossa on erittäin tärkeää. Kuitenkin vain 13 prosenttia näkee, että lukio ja peruskoulu on tarjonnut heille erittäin hyvät yhteiskunnalliset tiedot ja taidot. 71 prosenttia vastaajista pitää kuitenkin saamiaan tietoja ja taitoja melko hyvinä. Kysyimme lukiolaisilta myös, mitä lukiossa voitaisiin tehdä lukiolaisten yhteiskunnallisen kiinnostuksen lisäämiseksi. Yhteiskuntaopin tunteja voitaisiin lukiolaisten mielestä monipuolistaa ja kehittää, yhteiskunnallisista ja ajankohtaisista teemoista kaivataan lisää tietoa ja sen toivotaan olevan käytännönläheisempää. Myös keskustelu ajankohtaisista asioista nähdään tärkeänä aktivoinnin välineenä. Lisäksi erilaiset tapahtumat ja esimerkiksi poliitikkojen vierailut lukiossa voisivat vastaajien näkemysten mukaan lisätä kiinnostusta. Kuvaaja 14. Mitä lukiossa voitaisiin tehdä lukiolaisten yhteiskunnallisen kiinnostuksen lisäämiseksi? “Keskusteluja, paneeleja, vieraita, mitä vaan. Omassa lukiossa ei tehty mitään, joten mistä tahansa olisi hyvä lähteä.” (Mies, 3.-4. vuosikurssi) “Tunneilla voitaisiin käsitellä enemmän juuri ajankohtaisia asioita ja miten ne liittyvät kaikkeen.” (Nainen, 3.-4. vuosikurssi) “Konkreettisempia toimia (esim. tutustumiskäyntejä) oppitunneille lisää eikä vain kirjasta lukemista!” (Nainen, 3.-4. vuosikurssi) 22 5. Vaikuttaminen yhteiskunnallisiin asioihin VAIKUTTAMINEN KIINNOSTAA SUURINTA OSAA Kysyimme myös lukiolaisten kiinnostusta yhteiskunnallisiin asioihin vaikuttamisesta. 63 prosenttia kaikista vastaajista on erittäin tai melko kiinnostuneita vaikuttamaan yhteiskunnallisiin ja muihin yhteisiin asioihin. Reilu kolmannes ei ole erityisen kiinnostuneita. Kiinnostus vaikuttamiseen kasvaa opintomenestyksen parantuessa. Jälleen oma kiinnostus vaikuttamiseen nähdään suurempana kuin ikätoverien: vastaajista vain 43 % arvioi ikätoveriensa olevan erittäin tai melko kiinnostuneita vaikuttamaan yhteiskunnallisiin tai yhteisiin asioihin. Eroja ei juurikaan ole tarkasteltaessa kysymystä eri taustamuuttujien suhteen. Kuinka koiinnostunut olet yhteiskunnallisiin ja muihin yhteisiin asioihin kiinnostunut let yhteiskunnallisiin ja muihin yhteisiin asioihin Kuinka kiinnostunut olet yhteiskunnallisiin ja muihin yhteisiin vaiku2amisesta? amisesta? asioihin vaikuttamisesta? Kaikki vastaajat (n=4421) 48 15 15 Kaikki vastaajat (n=4421) Nainen (n=3209) 48 13 13 Mies (n=1005) 48 18 18 Mies (n=1005) KESKIARVO LUKIOSSA KESKIARVO LUKIOSSA yli 22 9,5 (n=220) yli 9,5 (n=220) 9,0-‐9,5 (n=749) 20 9,0-‐9,5 (n=749) Vain vähän kiinnostunut ähän kiinnostunut En lainkaan kiinnostunut kaan kiinnostunut 8,5-‐8,9 (n=953) 16 8,5-‐8,9 (n=953) 7,0-‐7,4 (n=425) alle 7,0 (n=188) 48 37 22 51 20 47 50 16 8,0-‐8,4 (n=1094) 47 16 16 12 7,5-‐7,9 (n=784) 47 12 8,0-‐8,4 (n=1094) 7,5-‐7,9 (n=784) 34 3 SUKUPUOLI SUKUPUOLI Nainen (n=3209) kiinnostunut EriWäin kiinnostunut kiinnostunut Melko kiinnostunut 48 34 45 9 7,0-‐7,4 (n=425) 9 46 9 alle 7,0 (n=188) 9 0 % 25 % 0 % 2 51 24 47 30 50 32 3 2 3 30 45 40 46 42 32 32 2 47 35 47 38 50 % 25 % 37 3 48 32 35 2 38 3 5 3 40 42 75 % 50 % 100 % 75 % Kuvaaja 15. Kiinnostus vaikuttamiseen. Seuraavaksi kysyimme avoimella kysymyksellä, onko lukiolaisilla ollut viime aikoina henkilökohtaista tarvetta vaikuttaa johonkin tiettyyn yhteiskunnalliseen asiaan. Useimmiten vaikuttamisen tarve on kohdistunut nuorten hyvinvointiin ja opiskelijoiden asemaan, ihmisten tasa-arvoon, eläinten oikeuksiin sekä seksuaalivähemmistöjen oikeuksiin. Myös ympäristöasioihin ja maahanmuuttajien oikeuksiin on haluttu vaikuttaa, moni kuuluttaa yleisesti suvaitsevaisuuden perään. Lisäksi rikollisuus ja rikollisille jaetut tuomiot herättävät jonkin verran huolta vastaajien keskuudessa. Tulevaisuuden tekijät – Tutkimus lukiolaisten arvomaailmasta ja yhteiskunnallisesta vaikuttamisesta 23 Kuvaaja 16. Mihin asiaan lukiolaiset ovat halunneet vaikuttaa viime aikoina. Seuraavaksi kysyimme lukiolaisten näkemyksiä heidän omista vaikutusmahdollisuuksistaan. Yleisesti ottaen lukiolaiset ovat kohtalaisen yksimielisiä mahdollisuuksistaan vaikuttaa eri asioihin. Mitä etäämmäksi lukiolaisen omasta elinpiiristä liikutaan, sitä heikommaksi vaikutusmahdollisuudet koetaan. Lähes kaikki vastaajat näkevät, että vaikutusmahdollisuudet omaan terveydentilaan, onnellisuuteen ja jatkokoulutus- ja uravalintoihin ovat varsin hyvät. Omassa lukiossa vaikutusmahdollisuutensa hyviksi kokee 64 prosenttia lukiolaisista. Sen sijaan reilusti yli puolet vastaajista arvioi vaikutusmahdollisuutensa heikoiksi, kun kysytään vaikuttamisesta kunnan, Suomen valtion, Euroopan unionin tai kansainvälisen yhteisön toimintaan tai tulevaisuuteen. Oman toimeentulon ja jatkokoulutus- ja uravalintojen suhteen heikommin opinnoissaan menestyvät arvioivat vaikutusmahdollisuutensa hieman heikommiksi kuin hyvin opinnoissaan menestyvät. 24 Millaisina pidät vaikutusmahdollisuuksiasi liittyen seuraaviin asioihin? Millaisina pidät vaikutusmahdollisuuksiasi lii2yen seuraaviin asioihin? EriVäin hyvinä Melko hyvinä En kovin hyvinä Oma terveydenUla En lainkaan hyvinä 56 Oma onnellisuus 53 Jatkokoulutus-‐ ja uravalinta 51 Oma toimeentulo Oman lukioyhteisön toiminta ja tulevaisuus Kansainvälisen yhteisön toiminta ja tulevaisuus 3 3 0 1 42 3 0 1 43 4 0 1 57 12 8 1 2 52 KoUkunnan toiminta ja tulevaisuus 3 26 28 51 22 16 41 25 % 50 % 8 18 27 42 4 5 10 52 Euroopan unionin toiminta ja tulevaisuus 1 9 0 % 40 32 Suomen valUon toiminta ja tulevaisuus 2 En osaa sanoa 7 14 39 8 75 % 100 % Kuvaaja 17. Lukiolaisten näkemykset omista vaikutusmahdollisuuksistaan. ÄÄNESTÄMISELLÄ ON MERKITYSTÄ Kysyttäessä äänestämiseen ja edustukselliseen demokratiaan liittyvistä väittämistä selviää, että vain murto-osa lukiolaisista pitää äänestämistä merkityksettömänä. Jopa 79 prosenttia ajattelee, että äänestäminen on kansalaisvelvollisuus. Yhtä moni ei kuitenkaan haluaisi säätää äänestämistä lailla pakolliseksi, ja 65 prosenttia kaipaa edustuksellisen demokratian rinnalle muita vaikuttamisen väyliä. Lukiolaiset suhtautuvat edistyksellisesti äänestämisen käytännön järjestelyihin: 78 prosentin mielestä äänestysaktiivisuus kasvaisi, jos internetin kautta voisi äänestää. Heikommin opinnoissaan menestyvät ajattelevat hieman hyvin menestyviä harvemmin, että äänestäminen on kansalaisvelvollisuus. Alle 7,0 keskiarvon opiskelijoista näin ajattelee 73 prosenttia, kun yli 9,5 keskiarvon opiskelijoista luku on 83 prosenttia. Muita vaikuttamisväyliä äänestämisen ja edustuksellisen demokratian rinnalle kaipaavat erityisesti hyvin opinnoissaan menestyvät. Tulevaisuuden tekijät – Tutkimus lukiolaisten arvomaailmasta ja yhteiskunnallisesta vaikuttamisesta 25 Mitä mieltä olet seuraavista äänestämiseen ja edustukselliseen liittyvistä väittämistä? Mitä demokratiaan mieltä olet seuraavista äänestämiseen ja edustukselliseen demokra3aan lii4yvistä väi4ämistä? etin kautta voisi äänestää Täysin samaa mieltä Jokseenkin samaa mieltä siin asioihin kaipaavat rinnalleen muita vaikuttamisen väyliä Äänestäminen o n kansalaisvelvollisuus ä missä äänestäminenkin nestämistä parempi vaihtoehto ÄänestysakVivisuus kasvaisi, jos mäyös InterneVn kauWa voisi äänestää llisten asioiden perustietämyksestä ennen änestyslupaa si Äänestäminen on paras keino vaikuWaa yhteisiin asioihin Jokseenkin eri mieltä Täysin eri mieltä 41 37 7 Kansalaisten pitäisi läpäistä tesV yhteiskunnallisten asioiden perusVetämyksestä ennen äänestyslupaa 7 Äänestämisen on säädeWävä lailla pakolliseksi 3 16 34 13 Äänestämisellä ei ole mitään merkitystä 1 6 0 % 17 35 36 4 18 9 43 28 25 % 3 4 7 29 8 15 37 20 4 3 23 31 4 3 20 45 23 Suora toiminta ja kansalaisakVivisuus ovat äänestämistä parempi vaihtoehto 11 49 20 ÄänestämäWä jäWäminen on kannanoWo siinä missä äänestäminenkin 13 41 24 Äänestäminen ja edustuksellinen demokraVa kaipaavat rinnalleen muita vaikuWamisen väyliä En osaa sanoa 38 4 63 50 % 2 75 % 100 % Kuvaaja 18. Äänestäminen ja edustuksellinen demokratia. Kysyimme myös vastaajien mielipidettä siitä, miten nuoria voitaisiin aktivoida äänestämään. Lukiolaiset painottavat keskustelun ja tiedottamisen tärkeyttä. Politiikan ja vaalijärjestelmän nähdään jäävän etäiseksi nuorille. Moni näkeekin tärkeänä sen, että nuoria lähestyttäisiin heitä kiinnostavilla aiheilla ja asioista kerrottaisiin selkeämmin. Osa arvelee nuorten omien vaalitenttien ja vaalikampanjoiden voivan toimia aktivoinnin keinona. Monen mielestä nuorille pitäisi myös painottaa äänestämisen tärkeyttä. Millä keinoilla nuoria voisi aktivoida äänestämään? “Vaalijärjestelmä jää etäiseksi ja ehdokkaat samoin. Kouluissa pitäisi perehdyttää asiaan paremmin.” (Nainen, 3.-4. vuosikurssi) “Pitäisi olla niitä vaikuttajia, jotka oikeasti haluavat ajaa nuorten asemaa paremmaksi ja nuorten asioita muutenkin.” (Nainen, 2. vuosikurssi) “Nuorten omilla vaalitenteillä sekä kampanjoilla.” (Mies, 2. vuosikurssi) ENEMMISTÖ LASKISI KUNNALLISVAALIEN ÄÄNESTYS IKÄRAJAA Selvitimme myös lukiolaisten mielipidettä siitä, pitäisikö vaalien ja vaaliehdokkuuden äänestysikärajaa laskea 16 ikävuoteen. Vastauksista selviää, että 54 prosenttia lukiolaisista laskisi äänestysikää kunnallisvaaleissa. Sen sijaan vain 23 prosenttia näkee, että ikärajaa tulisi laskea eduskuntavaaleissa. Presidentinvaalien osalta ikärajan laskemista kannattaa 20 prosenttia ja europarlamenttivaalien osalta vain 12 prosenttia vastaajista. Kiinnostavaa on, 26 että mitä pidemmälle opinnoissa edetään, sitä harvempi näkee, että ikärajaa tulisi laskea missään vaaleissa 16 vuoteen. Esimerkiksi eduskuntavaalien osalta ensimmäisen vuosikurssin opiskelijoista ikärajan laskemista kannattaa 31 prosenttia, kun kolmannen ja neljännen vuoden opiskelijoista enää 12 prosenttia. Ehdokkaaksi asettumisen ikärajan laskeminen herättää lukiolaisissa vähemmän kiinnostusta. Kunnallisvaalien osalta ehdokkaaksi asettumisen ikärajan laskemista 16 ikävuoteen kannattaa noin neljännes. Eduskuntavaalien, presidentinvaalien ja europarlamenttivaalien Äänestysikärajan laskeminen vs. ehdokkaaksi ase5umisen osalta ikärajan laskemista kannattaa selvästi alle kymmenes vastaajista. ikärajan laskeminen Kyllä Ei En osaa sanoa Äänestysikärajan laskeminen 16 ikävuoteen Kunnallisvaalit 39 54 Eduskuntavaalit 5 75 20 EuroparlamenFvaalit 6 71 23 PresidenEnvaalit 7 9 78 12 Ehdokkaaksi aseGumisen ikärajan laskeminen 16 ikävuoteen Kunnallisvaalit Eduskuntavaalit 4 72 24 2 91 7 EuroparlamenFvaalit 3 94 2 PresidenEnvaalit 3 95 2 0 % 25 % 50 % 75 % 100 % Kuvaaja 19. Äänestysikärajan laskeminen vs. ehdokkaaksi asettumisen ikärajan laskeminen. KANSANÄÄNESTYSTEN JA JULKISEN KESKUSTELUN TEHOON USKOTAAN Selvitimme myös lukiolaisten näkemyksiä muiden vaikuttamiskeinojen kuin vaaliäänestämisen tehokkuudesta. Lukiolaiset näkevät kansanäänestyksen (87 %) ja keskustelun tiedotusvälineissä (81 %) tehokkaimmiksi keinoiksi vaikuttaa. 79 prosenttia vastaajista arvioi myös lainmukaisen lakkoilun olevan tehokas vaikuttamiskeino. Reilu puolet vastaajista arvioi, että kulutus- ja elämäntyylivalinnoilla ja adressilla tai vetoomuksella voi vaikuttaa tehokkaasti. Samoin perinteisen vapaaehtois- ja yhdistystoiminnan vaikuttavuuteen luottaa yli puolet. Laittomien keinojen tehokkuuteen uskoo selvästi vähäisempi osa lukiolaisista: noin kolmannes arvioi mellakoinnin ja noin kymmenes omaisuuden vahingoittamisen ja henkilöihin kohdistuvan väkivallan tehokkaaksi vaikuttamiskeinoksi. Tulevaisuuden tekijät – Tutkimus lukiolaisten arvomaailmasta ja yhteiskunnallisesta vaikuttamisesta 27 Kuinka tehokkaina vaikuttamiskeinoina koet seuraavat? a tehokkaina vaiku-amiskeinoina koet seuraavat? n tehokas Kansanäänestys tehokas Keskustelu `edotusvälineissä a sanoa Lainmukainen lakkoilu Luvallinen mielenosoitus tai -‐ilmaus n tehokas kaan tehokas Kulutus-‐ ja elämäntyylivalinnat 14 44 14 44 Suora yhteydenoao virkamiehiin Vapaaehtois-‐ ja järjestötoiminta (muu kuin puolue) 3 Ei kovin tehokas Ei lainkaan tehokas Adressi tai vetoomus 5 3 7 19 51 55 24 23 60 39 44 50 % 44 51 44 75 % 48 12 Vapaaehtois-‐ ja järjestötoiminta (muu kuin puolue) 31 42 53 54 43 9 Kuvaaja 20. Vaikuttamiskeinojen Stehokkuus. uora yhteydenoao virkamiehiin 6 27 40 33 14 3 8 5 Omaisuuden vahingoiaaminen Kulutus-‐ ja elämäntyylivalinnat 14 5 29 29 14 26 17 Suora yhteydenoao p0 oliibsiin pääaäjiin % 25 % 6 34 12 4 19 24 6 Kantaaoaava t aide Lainmukainen lakkoilu 6 14 5 U hkailu ja km iristys 14 33 Luvallinen ielenosoitus tai -‐ilmaus 6 4 10 mediassa Henkilöihin kohdistuva väkivalta Keskustelu sosiaalisessa 7 8 43 Ehdokkaan tai puolueen vaalityön tekeminen 10 Eriaäin tehokas 8 36 27 Laiton lakkoilu K7 ansanäänestys Melko tehokas 5 26 24 7 M ellakoin` `edotusvälineissä Keskustelu En osaa sanoa 30 8 46 10 3 29 3 Kuinka tehokkaina vaiku-amiskeinoina 45 10 seuraavat? Kansalaisaloite koet 2 8 7 45 12 2 15 29 4 48 9 15 27 3 53 43 17 Suora yhteydenoao poliibsiin pääaäjiin Adressi tai vetoomus 4 60 14 Keskustelu sosiaalisessa mediassa 2 55 19 10 9 1 4 51 36 26 45 4 2 4 3 27 3 29 4 30 7 100 % 29 3 34 8 46 29 8 31 10 Kansalaisaloite Tarkasteltaessa vaikuttamiskeinoihin liittyviä väittämiä tarkemmin voidaan45 havaita, että 12 43 14 Ehdokkaan tai puolueen vaalityön tekeminen 10 sukupuolella ja opintomenestyksellä on yhteys siihen, miten tehokkaina eri keinot nähdään. 27 8 39 Laiton lakkoilu 7 Esimerkiksi naiset (64 %) näkevät kulutus ja elämäntyylivalinnat tehokkaampina vaikut24 5 40 Mellakoin` 7 tamiskeinoina kuin miehet (51 %). Myös paremmin opinnoissaan menestyvät arvioivat 24 4 44 Kantaaoaava taide 6 5 14 6 Yli 9,5 33 Uhkailu ja kiristys menestyvät. sen tehokkaammaksi vaikuttamiskeinoksi kuin heikommin keskiarvon 4 10 6 26 Henkilöihin kohdistuva väkivalta opiskelijoista 67 prosenttia arvioi keinon tehokkaaksi, kun alle 7,0 keskiarvon opiskelijoista 33 Omaisuuden vahingoiaaminen 3 8 5 luku on 48 prosenttia. Sama pätee vapaaehtois- ja järjestötoimintaan: naiset (61 %) arvi0 % 25 % 50 % oivat sen selvästi tehokkaammaksi kuin miehet (48 %). Samoin 9,5 keskiarvon opiskelijat (67 %) arvioivat vapaaehtois- ja järjestötoiminnan tehokkaammiksi kuin alle 7,0 keskiarvon opiskelijat (48 %). 29 27 19 24 23 42 54 51 75 % Kuinka vaiku-amiskeinoina koet koet seuraavat? Kuinkatehokkaina tehokkaina vaikuttamiskeinoina seuraavat? EriJäin tehokas Melko tehokas Ei kovin tehokas Ei lainkaan tehokas En osaa sanoa Kulutus-‐ ja elämäntyylivalinnat Nainen (n=3205) 16 Mies (n=1009) 48 12 4 5 27 39 35 11 3 Vapaaehtois-‐ ja järjestötoiminta Nainen (n=3201) Mies (n=1008) 50 11 7 0 % 41 25 % Kuvaaja 21. Yksilölliset vaikuttamiskeinot sukupuolittain. 28 26 38 50 % 3 8 75 % 15 15 9 6 100 % Kysyttäessä lukiolaisilta, mitä vaikuttamiskeinoja he olisivat itse valmiita käyttämään tärkeäksi kokemaansa asiaan, näyttää järjestys hieman toiselta kuin tehokkaiksi arvioitujen keinojen listassa. Suosituimmaksi vaikuttamisen väyläksi nousee kiinnostavasti adressi tai vetoomus, joilla olisi valmis vaikuttamaan 79 prosenttia vastaajista. Myös kansanäänestys (74 %), keskustelu sosiaalisessa mediassa (67 %) ja kulutus ja elämäntyyli valinnat (66 %) nähdään usein keinoina, joilla itse oltaisiin valmiita vaikuttamaan tärkeäksi koettuun asiaan. Sen sijaan laittomia keinoja, kuten henkilöihin kohdistuvaa väkivaltaa ja omaisuuden vahingoittamista, olisi valmis käyttämään vain muutama prosentti. Vain noin kymmenes vastaajista olisi valmis mellakoimaan. Valitse ne, joilla olisit itse valmis vaikuttamaan tärkeäksi kokemaasi asiaan. Voit valita useampia vaihtoehtoja. Valitse ne, joilla olisit itse valmis vaiku1amaan tärkeäksi kokemaasi asiaan. Voit valita useampia vaihtoehtoja. Adressi tai vetoomus 79 Kansanäänestys 74 Keskustelu sosiaalisessa mediassa 67 Kulutus-‐ ja elämäntyylivalinnat e) 66 Lainmukainen lakkoilu 60 Luvallinen mielenosoitus tai -‐ilmaus 60 Keskustelu bedotusvälineissä 57 Vapaaehtois-‐ ja järjestötoiminta (muu kuin puolue) 50 Suora yhteydenoco poliidsiin pääcäjiin 45 Kansalaisaloite 41 Suora yhteydenoco virkamiehiin 41 Kantaaocava taide 35 Ehdokkaan tai puolueen vaalityön tekeminen 26 Laiton lakkoilu 13 Mellakoinb Uhkailu ja kiristys 9 3 Omaisuuden vahingoicaminen 3 Henkilöihin kohdistuva väkivalta 2 0% 25% 50% 75% 100% Kuvaaja 22. Keinot, joilla lukiolaiset olisivat itse valmiita vaikuttamaan. Tarkasteltaessa lukiolaisten valmiutta vaikuttaa tärkeiksi kokemiinsa asioihin erilaisten keinojen avulla, voidaan vastauksissa jälleen havaita selviä eroja sukupuolesta ja opintomenestyksestä riippuen. Valmius vaikuttaa kulutus- ja elämäntyylivalinnoilla kasvaa sitä mukaan, mitä paremmin opiskelija menestyy opinnoissaan; alle 7,0 keskiarvon opiskelijoista 43 prosenttia ilmoittaa valmiutensa vaikuttaa näin, kun yli 9,5 keskiarvon opiskelijoista luku on 82 prosenttia. Myös naiset (73 %) ovat valmiimpia vaikuttamaan kulutus- ja elämäntyylivalinnoilla kuin miehet (57 %). Lisäksi naiset (64 %) ovat miehiä (54 %) useammin valmiita osallistumaan luvalliseen mielenosoitukseen. Yleinen trendi on, että paremmin opinnoissaan menestyvät ovat useammin valmiita käyttämään luvallisia ja laillisia keinoja vaikuttaakseen tärkeiksi kokemiinsa asioihin kuin heikommin opinnoissaan menestyvät. Muun muassa mellakoinnin osalta trendi menee toisinpäin, heikommin menestyneet opiskelijat ovat useammin valmiita vaikuttamaan oit valita useampia vaihtoehtoja. tärkeäksi kokemaansa asiaan mellakoimalla. Myös miehet (15 %) ovat valmiimpia76 mellakointiin kuin naiset (5 %). 73 75 63 61 59 57 57 58 54 43 44 39 44 48 81 71 73 64 Tulevaisuuden tekijät – Tutkimus lukiolaisten arvomaailmasta ja yhteiskunnallisesta vaikuttamisesta 29 Valitse ne, joilla olisit itse valmis vaikuttamaan tärkeäksi kokemaasi asiaan. Voit valita useampia vaihtoehtoja. Valitse ne, joilla olisit itse valmis vaiku4amaan tärkeäksi kokemaasi asiaan. Voit valita useampia vaihtoehtoja. 76 73 75 Kansanäänestys Adressi tai vetoomus 63 Keskustelu sosiaalisessa mediassa 61 59 57 Lainmukainen lakkoilu Kulutus-‐ ja elämäntyylivalinnat 57 58 54 Keskustelu Bedotusvälineissä Luvallinen mielenosoitus tai -‐ilmaus Suora yhteydenoEo poliiGsiin pääEäjiin 43 44 39 44 39 39 Suora yhteydenoEo virkamiehiin Kansalaisaloite Vapaaehtois-‐ ja järjestötoiminta (muu kuin puolue) 29 KantaaoEava taide Ehdokkaan tai puolueen vaalityön tekeminen Laiton lakkoilu 10 MellakoinB Uhkailu ja kiristys Omaisuuden vahingoiEaminen Henkilöihin kohdistuva väkivalta 1 5 5 17 26 26 48 73 64 59 40 15 Miehet 4 1 3 1 0% 81 71 Naiset 25% 50% 75% 100% % vastaajista valinnut vaihtoehdon Kuvaaja 23. Vaikuttamiskeinot sukupuolittain. Kysyimme myös lukiolaisten mielipiteitä kansalaistottelemattomuudesta. Moni vastaajista näkee, että kansalaistottelemattomuus on sallittua esimerkiksi sellaisissa tilanteissa, joissa rikotaan räikeästi ihmisoikeuksia ja/tai demokraattisia periaatteita vastaan. Myös sellaiset toimet, joilla pyritään herättämään keskustelua esimerkiksi jonkin eettisen ongelman suhteen (kuten eläinten oikeudet) vahingoittamatta ketään ovat joidenkin vastaajien mielestä sallittuja. Toisaalta kohtalaisen moni vastaajista myös vastustaa kansalaistottelemattomuutta. Näissä tapauksissa lailliset keinot nähdään usein parhaina tapoina vaikuttaa. Onko kansalaistottelemattomuus mielestäsi oikeutettua jossakin tilanteessa? Jos kyllä, niin missä? ”On silloin kun vaihtoehtoisia keinoja ei ole, ja tilanne on sellainen, että se ehdottomasti vaatii muutosta. Esimerkiksi, jos valtion johto alkaisi toimimaan demokratian vastaisesti ja riistäisi kansalta sen oikeuksia. ” (Nainen, 3.-4. vuosikurssi) ”Kansalaistottelemattomuudessa ei ole mitään vikaa, kunhan kukaan ei vahingoitu. Esimerkiksi sikatilojen kuvaaminen on ihan jees.” (Nainen, 3.-4. vuosikurssi) “Ei mielestäni. Asioita on parempi pyrkiä hoitamaan laillisten ja hyväksyttävien keinojen kautta. Laittomuus vie uskottavuutta ja pohjaa hankkeilta eikä se herätä arvonantoa ajatukselle sen enempää kuin sen ajajallekaan.” (Nainen, 3.-4. vuosikurssi) 30 6. Kunnallisvaalit ISO OSA LUKIOLAISISTA SUUNNITTELEE ÄÄNESTÄVÄNSÄ SYKSYN 2012 KUNNALLISVAALEISSA Selvitimme lukiolaisten näkemyksiä ja aikomuksia vuoden 2012 kunnallisvaaleja ajatellen. Tavoitteenamme oli kartoittaa erityisesti lukiolaisten äänestysaktiivisuutta ja äänestyspäätökseen vaikuttavia tekijöitä. Kysyimme alkuun lukiolaisten ajatuksia nykyisten kunnanvaltuutettujen 50 vuoden keski-iästä, mikä herättikin vastaajissa monenlaisia tuntoja. Useimmiten lukiolaiset ovat huolissaan, kuinka sen ikäiset ihmiset voivat olla kiinnostuneita nuorille tärkeistä asioista puhumattakaan niiden edistämisestä. Toisaalta kypsässä iässä olevien päättäjien nähdään omaavan paljon kokemusta. Moni vastaajista toivoo kunnanvaltuustoon mahdollisimman monen ikäisiä edustajia, vaikka nuorten vähäinen kiinnostus kunnanvaltuutetun tehtäviin tiedostetaan. Mitä mieltä olet siitä, että kunnanvaltuutettujen keski-ikä on 50 vuotta? “Nuorien pitäisi aktivoitua politiikassa, jotta nuoret äänestäjät saisivat vaihtoehtoja.” (Mies, 3.-4. vuosikurssi) “Nuorempia mukaan! Ei pelkästään *nuoria*, vaan tasaisesti kaikenikäisiä.” (Mies, 3.-4. vuosikurssi) “Aika ikävää. Miten voi olettaakaan, että siellä tiedettäisiin nuorten aikuisten tai nuorten asioista tarpeeksi?” (Nainen, 3.-4. vuosikurssi) Äänestämisaikeista kysyttäessä kävi ilmi, että 67 prosenttia äänestysikäisistä lukiolaisista ilmoittaa aikovansa äänestää lokakuussa 2012 järjestettävissä kuntavaaleissa. Noin kolmannes vastaajista ei vielä osaa sanoa, tuleeko äänestämään tulevissa kuntavaaleissa. Äänestysaktiivisuus on selvästi yhteydessä opintomenestykseen: yli 9,5 keskiarvon opiskelijoista 80 prosenttia ilmoittaa äänestävänsä kunnallisvaaleissa, kun alle 7,0 keskiarvon opiskelijoista vain puolet aikoo varmasti suunnata äänestämään. Heikommin menestyvien keskuudessa on enemmän epävarmuutta siitä, aiotaanko äänestämään mennä vai ei. Myös sukupuolten välillä eroa on hieman; 64 prosenttia naisista aikoo äänestää syksyn 2012 kunnallisvaaleissa, kun miehistä vaaliuurnille aikoo suunnata 69 prosenttia. Tulevaisuuden tekijät – Tutkimus lukiolaisten arvomaailmasta ja yhteiskunnallisesta vaikuttamisesta 31 Aiotko äänestää kuntavaaleissa? Aiotko äänestää kuntavaaleissa? Kyllä Ei Kaikki vastaajat (n=2634) En osaa sanoa 67 4 29 KESKIARVO LUKIOSSA yli 9,5 (n=132) 80 9,0-‐9,5 (n=435) 2 74 8,5-‐8,9 (n=563) 68 4 8,0-‐8,4 (n=649) 68 4 7,5-‐7,9 (n=482) 61 7,0-‐7,4 (n=252) 28 28 33 5 50 0 % 24 6 60 alle 7,0 (n=115) 18 2 34 8 25 % 42 50 % 75 % 100 % Kuvaaja 24. Aikomus äänestää kunnallisvaaleissa 2012. Kysyimme myös niiltä vastaajilta, jotka ilmoittivat, että eivät aio äänestää syksyn 2012 kuntavaaleissa (4 %) syytä tähän päätökseen. Useimmiten syynä äänestämättä jättämiseen on se, että vaalien tuloksen ei nähdä vaikuttavan omaan elämään, politiikkaa ei nähdä kiinnostavana tai nuorella ei ole tarpeeksi tietoa ehdokkaiden ja puolueiden mielipiteistä, jotta pystyisi valitsemaan niiden välillä. 32 prosenttia näistä vastaajista ilmoittaa syyn johtuvan viitseliäisyyden puutteesta. Miksi et aio äänestää syksyn kunnallisvaaleissa? Miksi et aio äänestää syksyn kunnallisvaaleissa? Voit valita useamman syyn. Voit valita useamman syyn. ystyisin valitsemaan niiden välillä Vaalien tuloksella ei ole merkitystä minun elämälleni 55 Poli^ikka ei kiinnosta minua 48 Minulla ei ole tarpeeksi ^etoa pystyäkseni valitsemaan puolueiden välillä 46 En luota polii^kkojen tekevän, mitä lupaavat 43 Vaalien tulos ei muuta poli^ikan suuntaa ahdollisuuksia tulla valituksi En usko löytäväni ehdokasta, joka edistäisi minulle tärkeitä asioita 40 38 En viitsi 32 Minulla ei ole mielipiteitä polii_sista kysymyksistä 30 Äänelläni ei ole vaikusta vaalitulokseen 19 En usko, e`ä minulle tärkeitä asioita edistävä ehdokas tulisi valituksi 15 Poli^ikka on likaista peliä, protestoin sitä vastaan 13 En ^edä, miten äänestäminen tapahtuu Jokin muu, mikä Haluan protestoida nykyistä poli^ikan suuntaa vastaan 0% Kuvaaja 25. Äänestämättä jättämisen syyt. 32 8 7 6 25% 50% 75% EHDOKAS VALITAAN USEIMMITEN PÄTEVYYDEN JA MIELIPITEIDEN PERUSTEELLA Kysyimme myös lukiolaisten perusteita äänestyspäätöksen tekemiseksi kuntavaaleissa. Suurin osa vastaajista (67 %) valitsee parhaan henkilön, mutta myös puoluekannalla on merkitystä. 15 prosenttia ilmoittaa valitsevansa parhaan henkilön puoluekannasta riippumatta, ja 18 prosenttia ilmoittaa valitsevansa ensisijaisesti puolueen, jonka jälkeen ehdokas valitaan puolueen sisältä. Kysyttäessä erilaisista äänestyspäätökseen vaikuttavista tekijöistä selviää, että eniten lukiolaisten päätökseen vaikuttavat ehdokkaan mielipiteet ja ehdokkaan pätevyys. Melkein kaikki vastaajat ilmoittavat ehdokkaan mielipiteiden vaikuttavan päätökseen, 95 prosenttia ilmoittaa myös pätevyyden vaikuttavan äänestyspäätökseen. Samoin puoluekanta ja esiintymistaito painavat paljon lukiolaisten tehdessä äänestyspäätöstä. Sen sijaan vain noin kymmenes vastaajista ilmoittaa ehdokkaan ulkonäön ja sukupuolen vaikuttavan äänestyspäätökseen. Ehdokkaan ikä (53 %) ja ehdokkaan persoonan miellyttävyys (77 %) vaikuttavat naisten äänestyspäätökseen enemmän kuin miesten. Vastaavat luvut miehillä ovat ehdokkaan iän suhteen 40 prosenttia ja ehdokkaan persoonan miellyttävyyden suhteen 65 prosenttia. Kuinka paljon nämä seikat vaikuttavat päättäessäsi, ketä äänestät? Kuinka paljon nämä seikat vaiku2avat pää2äessäsi, ketä äänestät ? VaikuTaa todella paljon VaikuTaa melko paljon VaikuTaa hieman Ehdokkaan mielipiteet 87 Ehdokkaan pätevyys 12 1 0 63 Ehdokkaan puoluekanta 32 32 Ehdokkaan esiintymistaito 46 22 Ehdokkaan persoonan miellyTävyys Ehdokkaan tunneTuus 3 36 37 Ehdokkaan sukupuoli 1 9 0 % 13 47 Ehdokkaan ulkonäkö 1 10 29 43 45 27 25 % 3 8 40 21 3 26 43 11 3 22 46 13 4 1 18 53 25 Ehdokkaan kokeneisuus Ehdokkaan ikä Ei vaikuta lainkaan 63 50 % 75 % 100 % Kuvaaja 26. Äänestyspäätökseen vaikuttavat tekijät. Kysyttäessä tarkemmin, minkä ikäistä ehdokasta vastaajat mieluiten äänestäisivät kunnallisvaaleissa, 34 prosenttia ilmoittaa, että ehdokkaan iällä ei ole heille merkitystä. 30 prosenttia äänestäisi mieluiten 25–29-vuotiasta. Kysyttäessä äänestyspreferenssejä sukupuolen mukaan, 80 prosenttia vastaajista ilmoittaa, että sukupuolella ei ole merkitystä. Tarkasteltaessa kysymystä sukupuolen mukaan nähdään, että naisista 78 prosenttia ilmoittaa, että Tulevaisuuden tekijät – Tutkimus lukiolaisten arvomaailmasta ja yhteiskunnallisesta vaikuttamisesta 33 sukupuolella ei ole merkitystä. Miehistä näin ilmoittaa 83 prosenttia. 19 prosenttia naisista ilmoittaa äänestävänsä ennemmin naista, miehistä 17 prosenttia ilmoittaa äänestävänsä ennemmin miestä. VEROILLA TUETAAN MIELUITEN TERVEYDENHUOLTO PALVELUITA JA KOULUTUSTA Seuraavaksi selvitimme, mihin kunnallisiin palveluihin lukiolaiset olisivat valmiita sijoittamaan verorahansa. Vastaajat saivat valita 22 vaihtoehdon joukosta kolme mielestään tärkeintä palvelua. Selvästi useimmiten vastaajat valitsevat kolmen tärkeimmän kunnallisen palvelun joukkoon terveydenhuoltopalvelut (58 %), opiskelu- ja koulutusasiat (50 %) ja työllistämisen (26 %). Syrjäytymisen ehkäisyn valitsee kolmen tärkeimmän joukkoon 17 prosenttia lukiolaisista. Harvempi priorisoisi esimerkiksi kulttuuripalveluita, kauppa- ja kulutusmahdollisuuksia tai kirjastoja, vain muutama prosentti valitsee nämä tärkeimpien palveluiden joukkoon. Mihin seuraaviin kunnallisiin palveluihin palveluihin pistäisit verorahasi? alitse kolme Mihin seuraaviin kunnallisiin pistäisit V verorahasi? tärkeintä. Valitse kolme tärkeintä. Terveydenhuoltopalvelut Opiskelu-‐ ja koulutusasiat Työllistäminen Syrjäytymisen ehkäisy Joukkoliikenne Järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitäminen Sosiaalihuoltopalvelut Vanhuspalvelut Ympäristönsuojelu ja kierrätys Liikunta-‐ ja urheilupalvelut Harrastus-‐ ja toimintamahdollisuudet Nuorisopalvelut Asumisasiat Päivähoitopalvelut Yricämisen ja elinkeinonharjoicamisen tukeminen Autodet Päihde-‐ ja huumeneuvonnan ja hoidon palvelut Kirjastot Muut kulcuuripalvelut Kaupat ja kulutusmahdollisuudet Ravintola-‐ ja kahvilapalvelut Kuntalaisten vaikucamismahdollisuudet 0% 58 50 26 17 16 16 15 15 13 13 12 10 7 6 6 5 5 5 2 2 1 1 25% 50% 75% Kuvaaja 27. Verorahojen käyttö. Heikommin opinnoissaan menestyvät laittaisivat verorahojaan useammin työllistämiseen ja nuorisopalveluihin kuin hyvin opinnoissaan menestyvät. Esimerkiksi alle 7,0 keskiarvon opiskelijoista 17 prosenttia valitsee nuorisopalvelut kolmen tärkeimmän palvelun joukkoon, kun yli 9,5 keskiarvon opiskelijoista vastaava luku on neljä prosenttia. Hyvin menestyvät taas sijoittavat heikommin menestyviä ennemmin verorahojaan opiskelu- ja koulutusasioihin. Hyvin opinnoissaan menestyvät tukisivat verorahoillaan myös hieman useammin terveydenhuoltopalveluita kuin heikommin menestyvät. Samoin naiset (63 %) laittaisivat rahaa useammin terveydenhuoltoon kuin miehet (52 %). 34 Kysyimme vastaajilta avoimena kysymyksenä, minkä yhden asian he haluaisivat muuttaa kotikunnassaan, jos se olisi heidän päätettävissään. Moni lukiolainen kaipaisi parempaa ja halvempaa joukkoliikennettä. Myös monipuoliset harrastusmahdollisuudet nähdään tärkeinä. Terveydenhuoltoa tulisi monen mielestä parantaa ja myös nuorten hyvinvointiin tulisi panostaa enemmän. “Terveydenhuollon kehittäminen. Esimerkiksi mielenterveyden ongelmia on lähes mahdotonta päästä hoitamaan, ellet suurin piirtein vahingoita itseäsi.” (Nainen, 1. vuosikurssi) “Nuorille enemmän toimintaa, musiikkia ja urheilua!” (Nainen, 2. vuosikurssi) “Ilmainen/huomattavasti edullisempi pääkaupunkiseudun sisäinen julkinen liikenne.” (Mies, 3.-4. vuosikurssi) Kuvaaja 28. Jos voisit muuttaa yhden asian kotikunnassasi, mikä se olisi? Tulevaisuuden tekijät – Tutkimus lukiolaisten arvomaailmasta ja yhteiskunnallisesta vaikuttamisesta 35 7. Puolueet ja politiikka PUOLET VOISI KUVITELLA LIITTYVÄNSÄ PUOLUEESEEN Selvitimme myös lukiolaisten kiinnostusta lähteä mukaan puoluepolitiikkaan sekä heidän näkemyksiään eri puolueista. Kuusi prosenttia kaikista vastaajista ilmoittaa olevansa kiinnostunut kunnallisvaaliehdokkuudesta vuoden 2012 kuntavaaleissa. Myöhempien kunnallisvaalien osalta kiinnostuneiden määrä on hieman suurempi: 13 prosenttia. Miehet ovat ehdokkuudesta hieman kiinnostuneempia kuin naiset, sekä vuoden 2012 että tulevien kunnallisvaalien osalta. Sen sijaan puoluepolitiikka kiinnostaa huomattavasti useampia: 45 prosenttia vastaajista ilmoittaa olevansa kiinnostunut puoluepolitiikasta. Kiinnostus on yhteydessä opintomenestykseen: mitä paremmin opiskelijat menestyvät opinnoissaan, sitä useammin ollaan kiinnostuneita puoluepolitiikasta. Jälleen kerran oma kiinnostus arvioidaan suuremmaksi kuin ikätoverien. Kysyttäessä lukiolaisten arviota ikätovereiden kiinnostuksesta, vain 27 prosenttia kaikista vastaajista arvioi ikätovereidensa olevan kiinnostuneita puoluepolitiikasta. Kiinnostus puoluepolitiikkaan vs. arvio ikätoverien kiinnostuksesta Kiinnostus puoluepoli,ikkaan vs. arvio ikätovereiden kiinnostuksesta EriWäin kiinnostunut Melko kiinnostunut En kovin kiinnostunut Kiinnostus puoluepoliVikkaan 36 Kaikki vastaajat (n=4426) 9 KESKIARVO LUKIOSSA 42 16 yli 9,5 (n=221) 40 13 9,0-‐9,5 (n=751) 37 8,5-‐8,9 (n=952) 10 36 8,0-‐8,4 (n=1099) 9 37 7,5-‐7,9 (n=784) 5 31 7,0-‐7,4 (n=425) 8 27 alle 7,0 (n=187) 7 Arvio ikätovereiden kiinnostuksesta 26 Kaikki vastaajat (n=4416) 1 KESKIARVO LUKIOSSA 23 yli 9,5 (n=221) 22 9,0-‐9,5 (n=750) 0 26 8,5-‐8,9 (n=950) 1 27 8,0-‐8,4 (n=1096) 1 27 7,5-‐7,9 (n=780) 1 26 1 7,0-‐7,4 (n=423) 29 alle 7,0 (n=188) 0 0 % 25 % 50 % En lainkaan kiinnostunut 42 12 33 39 44 41 44 47 47 8 9 9 14 14 15 18 67 7 71 72 69 65 64 66 61 6 7 4 7 8 7 9 75 % 100 % Kuvaaja 29. Kiinnostus puoluepolitiikkaan vs. arvio ikätovereiden kiinnostuksesta. Kysyimme myös nuorten kiinnostusta poliittisten puolueiden jäsenyyteen. Vain pieni osa lukiolaisista on mukana poliittisten puolueiden toiminnassa; jäsenenä on kaikista vastaajista neljä prosenttia. Sen sijaan jopa puolet vastaajista ilmoittaa voivansa kuvitella liittyvänsä jonkin poliittisen puolueen jäseneksi. Hyvin opinnoissaan menestyvät ovat heikommin menestyviä hieman kiinnostuneempia puoluejäsenyydestä. 36 MIELIKUVAT ERI PUOLUEISTA Seuraavaksi selvitimme lukiolaisten mielikuvia eri puolueista avoimella kysymyksellä. Seuraavilla sivuilla on esitetty sanapilviä, joista nähdään, minkälaisia teemoja nuorten vastauksista nousee esille. Kuvaaja 30. Lukiolaisten mielikuvat kokoomuksesta. “Köyhät kyykkyyn, kahdet työmarkkinat, maahanmuuttajien hakeminen, tuloerojen kasvattaminen” (Mies, 2. vuosikurssi) “Oikeudenmukaisuuteen pyrkivä puolue. Ahkeruudesta tulisi palkita ei rangaista. Moni hyvin toimeentuleva on ansainnu rahansa. Kulttuuri ja liikunta ovat hyvinvointia lisääviä asioita.” (Nainen, 2. vuosikurssi) Tulevaisuuden tekijät – Tutkimus lukiolaisten arvomaailmasta ja yhteiskunnallisesta vaikuttamisesta 37 Kuvaaja 31. Lukiolaisten mielikuvat vihreistä. “Ajavat hyviä asioista, mielestäni luonnosta huolehtiminen on tärkeää.” (Nainen, 2. vuosikurssi) “Rahaa tuhlaavia utopisteja” (Mies, 3.-4. vuosikurssi) Kuvaaja 32. Lukiolaisten mielikuvat keskustasta. “Arvot hyvät, maan järkevä kokonaisvaltainen kehittäminen, hyvä vero- ja elinkeinopolitiikka. Maalaispuolue, median ajojahdin kohteena.” (Mies, 1. vuosikurssi) “Paikalleen jämähtänyt entinen maaseudun äänenkannattaja. Jyrää kunnallispolitiikassa.” (Nainen, 3.-4. vuosikurssi) 38 Kuvaaja 33. Lukiolaisten mielikuvat SDP:stä. “Duunarien etu tärkein, mitäänsanomaton.” (Mies, 2. vuosikurssi) “Demokratia, kaikki tasa-arvoisia ja hyvinvointia kaikille.” (Nainen, 2. vuosikurssi) Kuvaaja 34. Lukiolaisten mielikuvat vasemmistoliitosta. “Ihmisen asialla” (Mies, 3.-4. vuosikurssi) “Elämäntapatyöttömien puolue” (Mies, 3.-4. vuosikurssi) Tulevaisuuden tekijät – Tutkimus lukiolaisten arvomaailmasta ja yhteiskunnallisesta vaikuttamisesta 39 Kuvaaja 35. Lukiolaisten mielikuvat RKP:sta. “Ruotsalaisia alistamassa suomalaisia, ei kiitos.” (Nainen, 1. vuosikurssi) “Reilu vähemmistöpuolue.” (Nainen, 3.-4. vuosikurssi) Kuvaaja 36. Lukiolaisten mielikuvat perussuomalaisista. “Ehkä Suomen pelastus.” (Nainen, 1. vuosikurssi) “Eivät saa mitään aikaa, rasistisia.” (Nainen, 2. vuosikurssi) 40 Kuvaaja 37. Lukiolaisten mielikuvat kristillisdemokraateista. “Ihme lakiehdotuksia, joita ei ole ajateltu tarpeeksi. Räsänen voisi ajatella vähän ennen kuin tuomitsee toisia ihmisiä” (Mies, 2. vuosikurssi) “Ajaa kristillisiä arvoja, mikä on oikeen hyvä.” (Nainen, 1. vuosikurssi) NAISTEN JA MIESTEN PUOLUEKANNOISSA JOITAIN EROJA Mielikuvien kysymisen yhteydessä pyysimme vastaajia kertomaan, voisivatko he äänestää kyseessä olevaa puoluetta. Vihreät ja kokoomus näyttävät päätyvän todennäköisimmin lukiolaisten äänestyslipukkeeseen: vihreitä ilmoittaa voivansa äänestää 63 prosenttia vastaajista, kokoomusta 55 prosenttia vastaajista. Kristillisdemokraatteja voisi äänestää reilu kymmenes vastaajista. Tulevaisuuden tekijät – Tutkimus lukiolaisten arvomaailmasta ja yhteiskunnallisesta vaikuttamisesta 41 tää seuraavia Voit valita puolueita? useamman vaihtoehdon. Voisitkopuolueita? äänestää seuraavia Voit valita useamman oisitko äänestää k.o. puoluetta. Vihreät | Voisin äänestää vaihtoehdon. oisitko äänestää k.o. puoluetta. Kokoomus | Voisin äänestää oisitko äänestää k.o. puoluetta. SDP | Voisin äänestää oisitko äänestää k.o. puoluetta. Vihreät Keskusta | Voisin äänestää oisitko äänestää k.o. puoluetta. Vasemmistoliitto | Voisin äänestää oisitko äänestää k.o. puoluetta. Perussuomalaiset | Voisin äänestää Kokoomus oisitko äänestää k.o. puoluetta. RKP | Voisin äänestää oisitko äänestää k.o. puoluetta. Kristillisdemokraatit | Voisin äänestää 63 55 SDP 41 Keskusta 40 VasemmistoliiXo 30 Perussuomalaiset 15 RKP 15 KrisYllisdemokraaYt 11 0% 25% 50% 75% 100% Kuvaaja 38. Puolueiden kannatus. Tarkasteltaessa tarkemmin lukiolaisten intoa äänestää eri puolueita voidaan havaita, että kokoomus on selvästi suositumpi miesten kuin naisten keskuudessa. Miehistä 65 prosenttia ilmoittaa voivansa äänestää kokoomusta, naisista 46 prosenttia. Hyvin opinnoissaan menestyvät ilmoittavat hieman heikomman opintomenestyksen opiskelijoita useammin voivansa äänestää kokoomusta. Vihreät taas ovat selvästi suositumpia naisten (74 %) kuin miesten (49 %) keskuudessa. Myös vihreät vetoavat hieman enemmän hyvin opinnoissaan menestyviin opiskelijoihin. Perussuomalaiset taas vetoavat useammin miehiin ja heikommin opinnoissaan menestyviin. 42 Voisitko äänestää seuraavia puolueita? Voit valita useamman vaihtoehdon. tää seuraavia puolueita? Voit valita useamman vaihtoehdon. 49 Vihreät 74 65 Kokoomus 46 43 Keskusta 39 43 SDP 37 30 30 VasemmistoliiYo 13 16 RKP KrisZllisdemokraaZt Perussuomalaiset 0% 13 9 Miehet 25 Naiset 7 25% 50% 75% 100% % vastaajista valinnut vaihtoehdon Kuvaaja 39. Puolueiden kannatus sukupuolittain. Kysyttäessä erikseen suosikkipuoluetta ja vähiten mieluisaa puoluetta voidaan havaita, että perussuomalaiset nousevat epäsuosittujen puolueiden kärkeen: 50 prosenttia vastaajista näkee perussuomalaiset vähiten mieluisana puolueena. Seuraavaksi epäsuosituin puolue on kristillisdemokraatit; 19 prosenttia valitsee sen epämieluisimmaksi puolueeksi. Suosikkeina näyttäytyvät vihreät (31 %) ja kokoomus (26 %). Kysyimme lukiolaisilta myös avoimen kysymyksen muodossa, mihin asioihin puolueiden ja poliitikkojen tulisi heidän mielestään puuttua enemmän. Esille tuodaan samoja asioita kuin edellä: mm. nuorten hyvinvointi, ympäristöasiat, syrjäytyminen, tasa-arvo ja työttömyys. Kuvaaja 40. Mihin asioihin puolueiden ja poliitikkojen tulisi puuttua enemmän? Tulevaisuuden tekijät – Tutkimus lukiolaisten arvomaailmasta ja yhteiskunnallisesta vaikuttamisesta 43 8. Työurien pidentäminen TYÖELÄMÄN LAADULLA KOHTI PIDEMPIÄ TYÖURIA Kysyimme lukiolaisten näkemyksiä työurien pidentämisestä ja eläkkeelle jäämisestä. Ensi alkuun pyysimme lukiolaisia arvioimaan, minkä ikäisenä he uskovat jäävänsä eläkkeelle. Vastauksissa on paljon hajontaa, kuitenkin kolmannes vastaajista arvelee jäävänsä eläkkeelle 65-vuotiaana. 13 prosenttia lukiolaisista arvelee jäävänsä eläkkeelle vasta yli 70-vuotiaana. Heikommin opinnoissaan menestyvät arvelevat hyvin menestyneitä useammin jäävänsä eläkkeelle alle 65-vuotiaina. Pyysimme myös lukiolaisia arvioimaan erilaisia työuria ja eläkkeitä koskevia väittämiä. Yli 90 prosenttia lukiolaisista korostaa työelämän laadun ja työssä jaksamisen tärkeyttä työurien pidentämisestä käytävässä keskustelussa. Puolet vastaajista näkee, että työn tehokkuutta on lisättävä nykyisestä. Vajaa kolmannes lukiolaisista näkee, että opintoaikoja ja välivuosia on lyhennettävä työurien alkupään pidentämiseksi. Sen sijaan eläkkeitä ei haluta leikata: melkein 80 prosenttia vastaajista on eri mieltä sen suhteen, että eläkkeen suuruutta pitäisi vähentää nykyisestä. Huomionarvoista on, että useiden väittämien kohdalla “en osaa sanoa” vastanneiden osuus on varsin iso. Mitä mieltä olet seuraavista työuria ja eläkkeitä koskevista väittämistä? Mitä mieltä olet seuraavista työuria ja eläkkeitä koskevista väi3ämistä? pidentämiseksi Täysin samaa mieltä Jokseenkin samaa mieltä Jokseenkin eri mieltä Työelämän laatua ja työssä jaksamista on paranneXava työurien miseksi ja huoltosuhteen parantamiseksi pidentämiseksi än pidentämiseksi entämiseksi 56 Työnantajien maksamia eläkemaksuja on nosteXava nykyisestä 10 41 Työn tehokkuuXa on lisäXävä nykyisestä 10 40 Suomi tarvitsee lisää maahanmuuXajia työvoimatarpeen tyydyXämiseksi ja huoltosuhteen parantamiseksi Työuria on pidenneXävä nykyisestä 12 11 26 Opintoaikoja ja välivuosia on lyhenneXävä työurien alkupään pidentämiseksi 8 24 Työntekijöiden maksamia eläkemaksuja on nosteXava nykyisestä 3 24 Eläkkeen suuruuXa on vähenneXävä nykyisestä 2 7 0 % Kuvaaja 41. Työuria ja eläkkeitä koskevat väittämät. 5 36 14 19 13 8 32 37 50 % 12 24 7 40 15 15 33 35 25 % 29 18 34 22 5 1 4 3 30 31 8 En osaa sanoa 35 17 31 Eläkeiän alarajaa (nyk. 63 vuoXa) on nosteXava työurien loppupään pidentämiseksi 44 Täysin eri mieltä 15 75 % 100 % Tarkasteltaessa väittämiä tarkemmin suhteessa taustamuuttujiin voidaan havaita selkeitä mielipide-eroja sekä sukupuolittain että opintomenestyksen suhteen. Miehet ja hyvin opinnoissaan menestyvät ajattelevat selvästi muita useammin, että työuria on pidennettävä. Myös eläkeiän alarajan nostamista kannattavat useammin miehet ja hyvin opinnoissaan menestyvät. Hyvin opinnoissaan menestyvät ajattelevat heikommin opinnoissaan menestyviä useammin myös, että Suomi tarvitsee lisää maahanmuuttajia työvoimatarpeen tyydyttämiseksi ja huoltosuhteen parantamiseksi. Yli 9,5 keskiarvon opiskelijoista näin ajattelee 61 prosenttia, alle 7,0 keskiarvon opiskelijoista vain 28 prosenttia. Työuria on on pidenne.ävä nykyisestä Työuria pidennettävä nykyisestä Täysin samaa mieltä Jokseenkin samaa mieltä Jokseenkin eri mieltä Täysin eri mieltä En osaa sanoa SUKUPUOLI Nainen (n=3188) 7 Mies (n=1004) 28 35 16 16 34 31 14 10 9 5 10 KESKIARVO LUKIOSSA yli 9,5 (n=220) 23 9,0-‐9,5 (n=750) 36 16 8,5-‐8,9 (n=947) 10 8,0-‐8,4 (n=1086) 10 7,5-‐7,9 (n=776) 6 7,0-‐7,4 (n=424) 10 alle 7,0 (n=188) 7 0 % 26 36 29 33 34 30 25 % 50 % 12 16 33 34 12 15 37 26 9 11 33 29 21 10 13 21 19 11 19 75 % 100 % Kuvaaja 42. Työurien pidentäminen. Pyysimme lukiolaisia myös välittämään terveisiä eläkejärjestelmästä päättäville vanhemmille sukupolville. Terveisissä korostuu toive, että eläkeikärajaa ei tulisi nostaa. Toisaalta moni on myös huolissaan siitä, riittävätkö eläkkeet tulevaisuudessa enää heille itselleen. Nuorien ajaminen opintoputkeen nähdään myös monesti kyseenalaisena, väärät päätökset pelottavat. Moni peräänkuuluttaa työhyvinvointiin panostamista keinona työurien pidentämiseen. Myös nuorten ja työttömien työllistämistä pidetään tärkeänä. Millaisen viestin välittäisit eläkejärjestelmästä päättäville vanhemmillesukupolville? “Jos valtiomalli halutaan säilyttää, on uhrauduttava tekemään töitä pidempään. Vaihtoehtoja ei juuri ole.” (Mies, 3.-4. vuosikurssi) “Miettikää omalla kohdallanne mitä haluaisitte ja kokisitte reiluksi ja järkeväksi ja tarjotkaa sama meillekkin.” (Nainen, 3.-4. vuosikurssi) “On järjetöntä sysätä nuoria töihin ennen kuin he ovat siihen valmiita. Huomio tulisi kiinnittää työssä jaksamiseen ja sairaseläkkeelle joutuvien auttamiseen. Sairaseläkkeellä on aivan liikaa nuoria, masentuneita ihmisiä.” (Nainen, 3.-4. vuosikurssi) Tulevaisuuden tekijät – Tutkimus lukiolaisten arvomaailmasta ja yhteiskunnallisesta vaikuttamisesta 45 9. Nuorten syrjäytyminen KOULU- JA OPISKELUTERVEYDENHUOLTO EHKÄISEMÄÄN SYRJÄYTYMISTÄ Kysyimme lukiolaisilta avoimella kysymyksellä heidän näkemyksiään siitä, mistä nuorten syrjäytyminen voisi johtua. Moni vastaajista arvelee syrjäytymisen voivan johtua kiusaamisesta. Samoin nuoriin kohdistuvien paineiden sekä mielenterveysongelmien ja yleisen välinpitämättömyyden arvioidaan pahimmillaan voivan johtaa syrjäytymiseen. Ystävät, sosiaaliset taidot ja opiskelu- tai työpaikka nähdään myös tärkeinä tekijöinä nuorten hyvinvoinnin ja yhteiskunnassa kiinni pysymisen kannalta. Vanhempien ja koko yhteiskunnan nähdään osaltaan vaikuttavan nuorten syrjäytymiseen. Toisaalta myös nuoren omaa vastuuta ja aktiivisuutta korostetaan. “Ehkä välinpitämättömyyden lisääntymisestä, yksilön tarpeita huomioimattomasta ja menestyskeskeisestä ilmapiiristä...” (Nainen, 1. vuosikurssi) “Menestymisen paineista ja itsensä väheksymisestä. Osin laiskuudesta ja yhteiskunnan puuttumattomuudesta asiaan.” (Nainen, 3.-4. vuosikurssi) “kiusaaminen, eriarvoisuus, päihteet. joukossa tyhmyys tiivistyy” (Nainen, 3.-4. vuosikurssi) Pyysimme lukiolaisia myös arvioimaan erilaisten väittämien avulla, miten paljon eri tekijät altistavat nuoren syrjäytymiselle. Eniten altistavia tekijöitä lukiolaisten mielestä ovat psyykkisen terveyden ongelmat, sopeutumiskyvyttömyys, läheisten ystävien puute ja vääränlainen ystäväpiiri. 73 prosenttia vastaajista arvelee laiskuuden ja melkein puolet vastaajista näkee myös väärän koulutus- tai ammatinvalinnan altistavan syrjäytymiselle. Vanhempien koulutustason arvellaan sen sijaan altistavan syrjäytymiselle harvemmin. 46 Missä määrin seuraavat altistavat nuoren syrjäytymiselle? äärin Missä seuraavat al/stavat nuoren syrjäytymiselle? määrin seuraavat al/stavat nuoren syrjäytymiselle? paljon paljon paljon aan Eri_äin paljon 4 0 41 56 Psyykkisen terveyden ongelmat 56 41 Psyykkisen terveyden ongelmat 7 1 54 39 Sopeutumiskyvy_ömyys 39 54 Sopeutumiskyvy_ömyys 9 1 40 50 Läheisten ystävien vähäisyys 50 40 Läheisten ystävien vähäisyys 9 2 44 46 Vääränlainen ystäväpiiri Ei kovin paljon 46 44 Vääränlainen ystäväpiiri 15 2 46 37 Vanhempien huolenpidon puute 37 46 Vanhempien huolenpidon puute Ei lainkaan 2 15 47 36 Vanhempien päihteidenkäy_ö 36 47 Vanhempien päihteidenkäy_ö 2 16 49 33 Synnynnäinen tai pysyvä vammaisuus 33 49 Synnynnäinen tai pysyvä vammaisuus 4 17 42 37 Perusasteen jälkeisen tutkinnon puu_uminen 37 42 1 Perusasteen jälkeisen tutkinnon puu_uminen 3 24 43 30 Laiskuus 30 43 24 Laiskuus 2 26 56 17 Fyysisen terveyden ongelmat 17 56 26 Fyysisen terveyden ongelmat 4 28 47 20 Yhteiskunnan tuen puute 20 47 28 Yhteiskunnan tuen puute 3 31 51 15 Oppimisvaikeudet 15 51 31 Oppimisvaikeudet 6 39 42 13 Heikko opetus 13 42 39 Heikko opetus 5 41 42 Kykyjen puute 11 42 41 Kykyjen puute 11 6 41 42 Vanhempien työ_ömyys 11 42 41 Vanhempien työ_ömyys 11 5 46 40 Vanhempien taloudellinen huono-‐osaisuus 8 40 46 Vanhempien taloudellinen huono-‐osaisuus 8 6 46 40 Väärä koulutusvalinta 8 40 46 Väärä koulutusvalinta 8 6 46 40 Väärä amma`nvalinta 7 40 46 Väärä amma`nvalinta 7 10 46 35 Heikko opinto-‐ohjaus 10 35 46 Heikko opinto-‐ohjaus 10 13 51 30 Elämänkumppanin puu_uminen 7 30 51 Elämänkumppanin puu_uminen 7 19 57 21 Vanhempien alhainen koulutustaso 4 21 57 Vanhempien alhainen koulutustaso 4 0 % 25 % 50 % 75 % 100 % 0 % 25 % 50 % 75 % Melko paljon Kuvaaja 43. Nuorten syrjäytymiselle altistavat tekijät. Nuoret ovat suhteellisen yksimielisiä syrjäytymistä aiheuttavista tekijöistä sukupuolesta tai opintomenestyksestä riippumatta. Muutamien väittämien kohdalla eroja kuitenkin on löydettävissä. Heikommin opinnoissaan menestyvät näkevät hyvin menestyneitä useammin, että elämänkumppanin puuttuminen altistaa nuorten syrjäytymiselle. Alle 7,0 keskiarvon opiskelijoista näin ajattelee 46 prosenttia, kun yli 9,5 keskiarvon opiskelijoista vain 26 prosenttia. Myös miehet (40 %) ajattelevat näin hieman naisia (33 %) useammin. Hyvin opinnoissaan menestyvät taas korostavat opintojen tärkeyttä: he näkevät selvästi heikommin menestyviä opiskelijoita useammin, että perusasteen jälkeisen tutkinnon puuttuminen voi altistaa syrjäytymiselle. Yli 9,5 keskiarvon opiskelijoista näin ajattelee 88 prosenttia, alle 7,0 keskiarvon opiskelijoista 70 prosenttia. Sukupuolen mukaan tarkasteltuna nähdään, että naiset korostavat miehiä useammin koulun roolia. Naisista 59 prosenttia näkee heikon opetuksen ja 49 prosenttia heikon opinto-ohjauksen altistavan syrjäytymiselle. Miehillä vastaavat luvut ovat 49 prosenttia (heikko opetus) ja 37 prosenttia (heikko opinto-ohjaus). Kysyimme myös lukiolaisten mielipidettä siitä, mihin toimiin pitäisi panostaa nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseksi. Vastaajat saivat valita annetuista vaihtoehdoista kolme mielestään tärkeintä. Tärkeimpinä toimenpiteinä lukiolaiset pitävät koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoon panostamista, perustoimeentulon turvaamista, opintotuen riittävyyttä, työharjoitteluihin panostamista ja opinto- ja uraohjaukseen panostamista oppilaitoksissa. Viidennes panostaisi etsivään nuorisotyöhön. Sen sijaan harvempi priorisoisi esimerkiksi työpajatoimintaan tai osatyökykyisten kuntoutustoimintaan. Heikommin menestyvät panostaisivat opintotuen riittävyyteen ja työharjoitteluihin hieman useammin kuin hyvin opinnoissaan menestyvät. Hyvin menestyvät taas panostaisivat hieman useammin opinto- ja uraohjaukseen oppilaitoksissa. Tulevaisuuden tekijät – Tutkimus lukiolaisten arvomaailmasta ja yhteiskunnallisesta vaikuttamisesta 47 Mihin seuraavista tulisi mielestäsi panostaa nuorten syrjäytymi- Mihin seuraavista tulisi mielestäsi panostaa syrjäytymisen sen ehkäisemiseksi? Valitse kolmenuorten tärkeintä. ehkäisemiseksi? Valitse kolme tärkeintä. Koulu-‐ ja opiskeluterveydenhuolto 32 Perustoimeentulon turvaaminen 31 Opintotuen riibävyys 28 Työharjoibelut 27 Opinto-‐ ja uraohjaus oppilaitoksissa 27 Oppivelvollisuusiän nostaminen 18-‐ikävuoteen 20 Etsivä nuorisotyö 20 Opetuksen laatu 20 Ammacllisen koulutuksen aloituspaikkojen lisääminen 15 Oppisopimuskoulutus 12 Yribämisen edistäminen 11 Maahanmuubajien koulutus 11 Lukiokoulutuksen aloituspaikkojen lisääminen 9 Opiskelijavalintojen jouhevoibaminen 9 Opinto-‐ ja uraohjaus työvoimatoimistoissa 8 Palkkatuebu työ (SANSSI-‐kord) 7 Työpajatoiminta Osatyökykyisten kuntoutustoiminta 0% 6 5 25% Kuvaaja 44. Eri tekijöihin panostaminen syrjäytymisen ehkäisemiseksi. 48 50% 10. Yhteenveto Tämän tutkimuksen perusteella voidaan todeta, että vallitsevista ennakkoluuloista poiketen lukiolaisten selvä enemmistö on kiinnostunut ajankohtaisista ja yhteiskunnallisista asioista. He myös kantavat huolta niin lähiympäristöstä kuin koko maailmasta. Lukiolaiset haluavat olla tekemässä tulevaisuutta useilla eri areenoilla ja useilla eri tavoilla. Lukiolaisten arvomaailman keskeinen tekijä on tasa-arvo, joka näkyy haluna kohdella ja kunnioittaa yksilöitä yhdenvertaisesti sukupuolesta, varallisuudesta, etnisestä taustasta tai seksuaalisesta suuntauksesta riippumatta. Myös luonnon tilasta ja kehittyvistä maista huolehtimista pidetään tärkeänä. Yhteiskuntaa ylläpitäviksi keskeisiksi tekijöiksi lukiolaiset näkevät yhteisesti määritellyt ja tasapuolisesti kaikkia sitovat lait, kulttuuritaustojen moninaisuuden sekä yksilön oikeuden mielipiteensä ilmaisemiseen sekä oman elinkeinonsa harjoittamiseen. Terveys ja lähimmäiset ovat lukiolaisnuorten oman elämän merkittävimpiä tekijöitä. Työura-keskusteluun lukiolaiset suhtautuvat jokseenkin epäileväisesti peräänkuuluttaen sukupolvien välistä solidaarisuutta. Lukiolaiset ovat myös asennoituneet vaikuttamaan yhteisiin asioihin niin perinteisiä kuin vaihtoehtoisia väyliä hyödyntäen. Maailman ja valtion asiat näyttäytyvät globaaleista tietoverkoista uutisensa hamuaville lukiolaisille jopa kiinnostavampina kuin oma kunta. Tiettyä epäluuloa, tai kenties realismia, lukiolaisten asenteesta on kuitenkin luettavissa, sillä he näkevät vaikutusmahdollisuutensa globaalilla ja valtiollisella tasolla varsin pieniksi. Lukiolaiset haluavat kuitenkin olla tekemässä myös kuntaa koskevia ratkaisuja: melkein 70 prosenttia äänestysikäisistä vastaajista suunnittelee äänestävänsä syksyn 2012 kunnallisvaaleissa; 16-vuotiaille kunnallisvaaliäänioikeuden soisi yli puolet lukiolaisista. Huolestuttavaa kuitenkin on, että lukiolaisista vain kolmannes kokee kuntatason vaikutusmahdollisuutensa hyviksi. Tahdon ja tulosten välillä on edelleen liian suuri epäsuhta, mikä nuoria osallistaessa tulisi ottaa vakavasti. Lukiolaisille tärkeimpiä tekijöitä tulevaisuuden kunnassa ovat terveydenhuolto ja koulutus, joihin ollaan myös valmiita sijoittamaan eniten verovaroja. Tämä ei ole yllättävää, sillä lukiolaiset näkevät näiden olevan myös parhaita keinoja nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseen. Edustuksellisella demokratialla ja äänestämisellä lukiolaiset uskovat edelleen olevan merkitystä, joskin niiden rinnalle kaivataan myös muita vaihtoehtoja. Muiden vaikuttamistapojen kärkeen nousevat suorat kansanäänestykset, adressit ja vetoomukset, perinteisessä ja sosiaalisessa mediassa tapahtuva keskustelu sekä elämäntyyli- ja kulutusvalinnat. Väkivaltaan ja muihin laittomuuksiin ei juuri haluta turvautua. Kansalaistottelemattomuus nähdään viimeisenä oljenkortena ilmeisten epäkohtien korjaamiseksi. Suhteellisen pieni osa lukiolaisista on mukana perinteisessä yhdistystoiminnassa pois lukien opiskelija- ja urheilujärjestöt. Toisaalta hyvin moni olisi valmis liittymään järjestötoimintaan. Esimerkiksi hyväntekeväisyys- tai ihmisoikeusjärjestöön ilmoittaa voivansa liittyä yli puolet vastaajista. Poliittisten puolueiden jäsenyyttä taas voisi harkita jopa puolet lukiolaisista. Lukiolaisten vastaukset antavat ymmärtää, että yhdessä tekemiselle löytyy vastaisuudessakin tilausta muodossa tai toisessa. Vaikuttamishalusta huolimatta lukiolaisten arvot ja asenteet eivät aina käänny toiminnan tasolle. Yksi keskeinen syy siihen voi olla, että lukiolaiset eivät välttämättä tiedosta kaikkia tarjolla olevia vaikuttamisreittejä tai kokevat ne tehottomiksi. Tässä kohtaa koulutuksella on erittäin tärkeä rooli nuorten aktivoimisessa. Teorian tasolla lukiolaiset kokevat Tulevaisuuden tekijät – Tutkimus lukiolaisten arvomaailmasta ja yhteiskunnallisesta vaikuttamisesta 49 olevansa melko hyvin perehdytettyjä, mutta kaipaavat selkeästi esimerkkejä käytännöistä, joilla ylittää kuilu teorian ja ajankohtaisten yhteiskunnallisten ilmiöiden välillä. Lukiolaiset esittävätkin lukion yhteiskuntaopin opetuksen sitomista nykyistä tiiviimmin ympäröivään yhteiskuntaan ja siellä operoiviin toimijoihin. Lukiolaisten keskuudessa kiinnostus ja vaikuttamishalu ovat usein myös sidoksissa opintomenetykseen ja jossain määrin myös sukupuoleen. Hyvin opinnoissaan menestyvät ovat heikosti menestyviä useammin sekä kiinnostuneita yhteiskunnallisista asioista että halukkaita vaikuttamaan niihin. Miehet ovat taas vastausten perusteella naisia astetta kiinnostuneempia ja aktiivisempia osallistujia. Nämäkin erot voivat olla sidoksissa tapaan, jolla kouluissa käsitellään yhteiskunnallisia asioita ja vaikuttamista. Jos yhteiskunnallista opetusta saataisiin lukiolaisten omien ehdotusten mukaisesti monipuolisemmaksi ja käytännönläheisemmäksi erilaisten kampanjoiden, vierailuiden ja keskusteluiden avulla, heikomminkin menestyvät opiskelijat voisivat innostua yhteisistä asioista nykyistä enemmän. 50 Tulevaisuuden tekijät – Tutkimus lukiolaisten arvomaailmasta ja yhteiskunnallisesta vaikuttamisesta Suomen Lukiolaisten Liitto ry Ratavartijankatu 2 B 00520 Helsinki www.lukio.fi t ä j i k e t n e d u u s i Tuleva Tutkimus lukiolaisten arvomaailmasta ja yhteiskunnallisesta vaikuttamisesta Suomen Lukiolaisten Liiton tutkimus 2012 Osa 5 Suomen Lukiolaisten Liiton tutkimussarja
© Copyright 2024