1. No category

O rg anis aat io -S ano mat
O rgani s a at i o - S a n o m at
toukokuu 2013
- Teollisuuden yhteinen media -
Uudessa nousussa uusin tuottein
Dinoliftin toimitusjohtaja Karin Nars käänsi myynnin kasvuun.
Kasvuyritys
sivu 4–5
Ajankohtaista
Yli 800 kesätyöntekijää aloittaa Ruukissa
Rautaruukki tarjoaa ­tänä
kesänä yli 800 kesätyöpaikkaa eri toimipaikoilsivu 10
laan Suomessa.
Toimitusjohtaja Pekka Heikosen
mukaan seuraava askel on
vientiyrityksestä globaaliksi
toimijaksi.
Javasko jatkaa investointeja
hitsausautomaatioon
Javasko ottaa kesäkuussa
käyttöön keskiraskaiden
kappaleiden hitsaamiseen soveltuvan hitsaussivu 11
robotin.
Pemamek avaa vauhdilla uusia
myyntitoimistoja maailmallasivu 6–7
w w w . o r g a n i s a a t i o - s a n o m a t . c o m
Vaasan energiaklusteri
Organisaatio-Sanomat
O rg a n i sa at i o - S a n o m at
Pääkirjoitus
-Teollisuuden yhteinen media-
Tänään
1958
DFG 15
Ensimmäinen Jungheinrichin
dieseltrukki
1899
Friedrich
Jungheinrich
Jungheinrich trukkien perustaja
Organisaatio-Sanomat
1858
Rudolf
Diesel
Dieselmoottorin
keksijä
Dieseltrukkeja joihin voit
luottaa. Jo vuodesta 1958.
Hyödy kokemukseen perustuvasta osaamisesta.
Dieseltrukkimme DFG. Syntynyt Saksassa.
Kasvanut Euroopassa. Nyt maailmanlaajuisesti saatavilla
65:ssä eri maassa.
www.oneworld-oneforklift.com
3832_12_AZ_One_World_One_Forklift_255x375_FIN.indd 1
31.01.13 16:12
Jorma Turunen
toimitusjohtaja
Teknologiateollisuus ry
Haasteet ja
mahdollisuudet
lisääntyvät
teknologiateollisuudessa
Teknologiateollisuuden uusien tilausten määrä on ensimmäisen neljänneksen jälkeen 16% matalammalla tasolla kuin
vuosi sitten. Tilanne näyttää keskiarvojen valossa huonommalta kuin koskaan finanssikriisin jälkeen: Alkuvuoden liikevaihto tulee jäämään vuoden 2012 tasosta.
Suomen vienti on ollut samalla tasolla yli kaksi vuotta. Samanaikaisesti sekä perinteiset kilpailijamaamme Saksa,
Ruotsi ja Alankomaat, mutta erityisesti uudet kilpailijamaamme Viro, Puola ja Tsekki lisäävät markkinaosuuttaan
kansainvälisillä markkinoilla. Vaihtotaseemme on kriisimaiden tasolla ja tukevasti miinuksella.
Toisaalta luova taho synnyttää koko ajan uutta kaikilla päätoimialoillamme. Kovaa kasvua on terveysteknologia- ja pelialoilla, hyvää kasvua cleantech-alalla erityisesti energiatehokkailla ratkaisuilla sekä kaivosalalla. ICT- ja konsultointiala kasvavat myös mukavasti. 75% internetin hyödyistä
kohdistuu perinteisille toimialoille ja usko ICT:n voimaan
tuottavuuden parantajana sekä erityisesti uusien liiketoimintamallien mahdollistajana on vahva.
Yhtiöveron alentaminen uusiutumisen mahdollistajana on
hyvä alku, mutta se ei vielä riitä. Maan hallitusta tarvitaan
edelleen ennustettavamman teollisuus- koulutus- ja innovaatiopolitiikan tekemisessä.
Organisaatio-Sanomat - Teollisuuden yhteinen media Lehti:
Kustantaja: Organisaatio-Sanomat Oy
Painotalo: Alma Manu Oy, Tampere
Taitto:
Viestintätoimisto
Tammisto, Knuutila & Tammisto Oy
Jakelu: Suomen teollisuusyritykset sekä niiden
pääjohtajat, toimitusjohtajat, alue­johtajat,
markkinointijohtajat, myyntijohtajat, osto- ja
hankintajohtajat, ­viestintäjohtajat, myyntipäälliköt, osto- ja hankintapäälliköt, ostajat,
viestintä- ­ja tiedotuspäälliköt ja viestinnän­
suunnittelijat.
Kannen kuvat:
Tuomas Porkkala, Ruukki, Javasko
Osoitelähde: Organisaatio-Sanomat Oy
Osoitteenmuutokset
[email protected]
Päätoimittaja: Tuomas Porkkala
Ilmoitusmyynti:
Organisaatio-Sanomat Oy
Puh. 045 136 3532
[email protected]
Organisaatio-Sanomat Oy
Hämeenkatu 5 A
PL 148 • 33101 TAMPERE
Puh. 045 136 3532
Y-Tunnus: 2133651-5
ISSN:
Organisaatio-Sanomat
ISSN-L 1797-8548
ISSN 1797-8548 (Painettu)
ISSN 1797-8556 (Verkkolehti)
3
4
Organisaatio-Sanomat
O rg a n i sa at i o - S a n o m at
5
Dinolift
n Dinoliftin perusti 1950-luvulla Mauno
Kurppa, jolloin se toimi Kurpan Konepaja
nimellä
n Kurpan Konepajan hittituotteisiin
kuului mm. salaojituskoneet, joiden kysyntä kuitenkin hiipui 1980-luvun lopulla
n Yhtiö on valmistanut nostimia 1974
alkaen
n Karin Narsin isä Lars-Petter Godenhielm osti Kurpan Konepajan vuonna
1997 ja muutti nimen Dinolift Oy:ksi
n Lars-Petter Godenhielm kasvatti yh­
tiön liikevaihtoa kymmenssä vuodessa ­
yli 30 miljoonaa.
Karin Nars hyppäsi Dinoliftin puikkoihin hänen isänsä jälkeen. Hän on toiminut yhtiön toimitusjohtajana vuodesta 2011.
Dinolift on uudessa nousussa uusin tuottein
Loimaalla toimiva henkilönostimia valmistava Dinolift heräsi samaan todellisuuteen kuin monet muut vientipainotteiset yritykset Suomessa vuosina 2008–2009. Henkilönostimien
kysyntä romahti tuolloin 70 prosenttia yhden vuoden aikana.
Samaan aikaan Dinoliftin hallituksessa työskennellyt Karin
Nars koki, että yhtiön eteen oli tehtävissä enemmän operatiivisella puolella.
Teksti ja kuvat Tuomas Porkkala/O-S
– Lopetin tuolloin tehtäväni hallituksessa ja siirryin
yhtiön myynnin tehtäviin.
Halusin tehdä jotain konkreettista sen sijaan, että
odottaisin ja katsoisin vierestä miten kaikki valtaisa
työ sulaisi käsiin, Nars kertoo.
– Tiesin, että meillä on
selkeät ja hyvät tuotteet, ja
että sellaisia olisi myös mu-
kava myydä, hän jatkaa.
Narsin isä, Lars-Petter
Godenhielm, osti yhtiön
sen perustajalta Mauno
Kurpalta vuonna 1997.
Godenhielmin kuoltua helmikuussa 2011, Karin siirtyi toimitusjohtajan tehtäviin.
– Asiasta oli kyllä ollut
puhetta isän kanssa, että
ajan myötä ottaisin vetovastuun yhtiöstä, mutta tämä
tapahtui odottamattomasti,
ikään kuin pikakelauksella.
Mutta eipä siinä sen enempää ihmetelty, että mitäs
nyt. Tällaisissa tilanteissa
ihminen tekee sen mitä täytyy, Karin muistelee.
Tuotekehityksen
myötä takaisin
huipulle
Vielä ennen radikaalia kysynnän laskemista Dinoliftin liikevaihto oli noin 33
miljoonaa euroa. Tuolloin
"Kuukulkija" Dino 185XTS on Dinoliftin uusin nostinmalli. Nostin toimii polttomoottorilla.
Dinolift valmisti 1000 nostinta vuodessa. Narsin ar­
vion mukaan vuoden 2013
liikevaihto tulee olemaan
24 miljoonan paikkeilla ja
tuotannon volyymi noin
600 nostinta.
– Kysyntä palautuu hiljalleen, mutta ei tietenkään
sitä vauhtia kuin se aikoinaan putosi, Nars hymähtää.
– Olemme kuitenkin
tehneet merkittävän kasvun
vuoden 2009 pohjalukemista.
Suurin osa, noin 80 prosenttia, Dinoliftin valmistamista nostimista on hinattavia nostimia. Työskentelykorkeus nostimissa liikkuu
10–26 metrin välillä. Viime
vuosina myös ”itsekulkevat
nostimet” ovat kuuluneet
yhtiön tuotevalikoimaan.
Tuotekehityksen päästyä vauhtiin, Dinolift lanseerasi vuonna 2011 mark-
markkinaosuus maailman
laajuisesti. Toisaalta myös
kilpailu kuukulkijoiden kes-
”Kysyntä palautuu
hiljalleen, mutta ei
tietenkään sitä vauhtia
kuin se aikoinaan putosi.”
kinoille ”kuukulkijanostimen”. Kuukulkijanostin on
järeämmän luokan nostin,
joka on myös itseliikkuva,
mutta siinä ei ole tukijalkoja kuten hinattavissa nostimissa. Lisäksi konetta voidaan ajaa nostimen korista.
– Kuukulkijoiden tuotesegmentillä on ehdottomasti suurin ja myös kasvavin
kuudessa on kovinta, Nars
huomauttaa.
Tuotanto
omissa käsissä
Dinoliftin strategiana on aina ollut mahdollisimman
omavarainen tuotanto. Metallilevyt tulevat valmiiksi
leikattuina ja särmättyinä,
mutta hitsauksen ja koneis-
tuksen hoitaa oma väki.
Myös kaikki nostovarsien
sylinterit Dinolift valmistaa
itse alusta loppuun – yhtä
sylinterimallia lukuun ottamatta. Lisäksi pintakäsittely, kokoonpano ja testaus
tapahtuu Dinoliftin omasta
toimesta.
– Olemme kokeneet hyväksi toimintamalliksi pitää
osaaminen omassa halussa.
– Tällä alalla kysyntä
aaltoilee, ja kun töitä on vähemmän, voimme tehdä
omin voimin suurimman
osan töistä. Sitten kun taas
lähestytään 1000 nostimen
vuosi volyymia voimme
kasvattaa alihankinnan
osuutta, Nars kuvailee tuotantostrategiaa.
Tällä hetkellä Dinoliftillä työskentelee 126 työntekijää ja tuotantotilaa on yh-
Dinolift valmistaa kaikki nostovarsien sylinterit itse, yhtä
mallia lukuun ottamatta.
teensä 18 000 neliötä.
– Tilaa meillä on hyvin,
joten en pane pahakseni
vaikka se 1000 nostimen ra-
japyykki tulisikin vastaan
lähitulevaisuudessa, Nars
nauraa. n
6
Organisaatio-Sanomat
O rg a n i sa at i o - S a n o m at
7
Taustaa
n Vuonna 1970 perustettu Pemamek
on malliesimerkki siitä, mitä perheomisteinen yritys voi parhaimmillaan tarjota
seutukunnalle.
Pekka Heikosella ja Pemamekillä
on 35 vuoden yhteinen historia. Vuonna
1988 Heikonen osti yhtiön kokonaan
perheensä omistukseen silloiselta omistajalta, Amer-Yhtymältä. Tuolloin yhtiön
liikevaihto oli 15 miljoonaa markkaa
(2,5Me) ja sen palkkalistoilla toimi 40
työntekijää.
Vuonna 2003 Pemamek rakennutti
uuden tehtaan Loimaan keskustan tuntumaan ja työntekijöiden määrä oli lähes kaksinkertaistunut. Tehdasta laajennettiin vuonna 2009 nykyisiin mittoihin.
Pemamekin toimitusjohtaja Pekka Heikonen suhtautuu nöyrästi, mutta päämäärätietoisesti yhtiön kasvutavoitteisiin. – Tilauksista täytyy taistella jokaikinen päivä, mitään ei saa ilmaiseksi.
Pemamek avaa vauhdilla uusi myyntitoimistoja ympäri maailman
Pemamek laajentaa maailmanlaajuista myyntiverkostoaan ­
– tuotanto ja tuotekehitys keskittyvät jatkossakin Loimaalle.
Teksti ja kuvat Tuomas Porkkala/O-S
Loimaalainen hitsausautomaatioon erikoistunut laiteja järjestelmätoimittaja Pemamek Oy tavoittelee kasvua kasvun perään. Yhtiön
omistaja ja toimitusjohtaja
Pekka Heikonen kertoo
yhtiön avanneen viime
vuonna tytäryhtiön Venäjälle Pietariin sekä myyntitoimiston Brasiliaan Sao Paoloon. Tänä vuonna avauksia myyntitoimistojen osalta
on jatkettu Saksassa. Hieman myöhemmin edessä on
vielä avaus Itä-Euroopassa.
– Strategianamme on ottaa askel vientiyrityksestä
globaaliksi toimijaksi. Tämä tarkoittaa käytännössä,
että menemme entistä lähemmäksi entistä kauempana olevia asiakkaita, Heikonen linjaa.
Pemamekin tavoitteena
on saavuttaa muutaman
seuraavan vuoden aikana 50
prosentin kasvu.
– Puhumme orgaanisesta kasvusta, jonka pyrimme
saavuttamaan vahvalla läsnäolollamme maailman
markkinoilla. Uudet myyntitoimistot ovat käytännön
euron kasvua. Tavoitteen
toteutuessa Pemamekin liikevaihto harppaisi nykyisestä 40 miljoonasta 60 miljoonaan.
Pemamek toimittaa hit-
”Tätä osaamista ei
siirretä ulkomaille edes
kymmenessä vuodessa.”
toimia tämän tavoitteen saavuttamiseksi, Heikonen jatkaa.
Liikevaihdollisesti kasvu tarkoittaisi 20 miljoonan
sausautomaatioratkaisuitaan
jo nyt joka puolelle maailmaa. Yhtiön tämän hetkisestäkin myynnistä yli 90
prosenttia on vientikauppaa,
josta valtaosa, noin 60 prosenttia, suuntautuu Euroopan ulkopuolelle.
– Myös myyntitoimistojen avaaminen Kiinaan, Intiaan ja Pohjois-Amerikkaan on suunnitteilla, Heikonen paljastaa.
Heikonen korostaa, että
kasvustrategia pitää sisällään myös paljon muuta
kuin myyntitoimipisteiden
lisäämistä. Pemamek panostaa nyt toden teolla teknologiaosaamiseen ja asiakaskohtaiseen palveluun.
– Pyrimme tekemään
eroa esimerkiksi japanilaisiin ja korealaisiin kilpailijoihimme sillä, että räätälöimme ratkaisumme entis-
tä monikäyttöisimmiksi asiakkaan tuotannon näkökulmasta. Pyrimme erikoistumaan hitsausautomaatiotoimittajana entisestään ja
voittamaan kilpailijoitamme astetta yksilöllisemmillä
ratkaisuilla, Heikonen selventää.
Teknologiaosaaminen
avainasemassa
Pemamekin toimitukset
ovat globaaleja kautta linjan, mutta tarjottavien tuoteratkaisujen tuotanto ja
suunnittelu on ja pysyy Loimaalla. Koska yhtiön toiminta nojaa vahvasti teknologiosaamiseen, myös kotimainen insinööriosaaminen
Varatoimitusjohtaja Jaakko Heikonen (vas.) neuvonpidossa myyntijohtaja Jukka Rantalan kanssa.
on yksi yhtiön ehdottomista
kivijaloista. Heikosesta on
aistittavissa aito arvostus
suomalaista insinööriosaamista kohtaan.
– Ratkaisujemme kohdalla puhutaan niin vaativalla tavalla räätälöidyistä
laitetoimituksista, että sitä
osaamista ei siirretä ulkomaille edes kymmenessä
vuodessa.
Pemamekissä työskentelee tällä hetkellä yli 60 insinööriä, joista yli puolet
ovat DI ansioituneita. Luku
on varsin suuri yhtiön koko
henkilöstömäärään suhteutettuna, joka on 150
työntekijää.
– Ei tuotantoa kannata
lähteä harjoittelemaan ulkomaille. Siitä on olemassa
nykyään enemmän varoittavia esimerkkejä kuin niitä
onnistumisia.
– Tästä huolimatta kaikenlainen muu jalkautuminen lähelle asiakkaita on
järkevää, juuri esimerkiksi
palveluiden ja myynnin
osalta, Heikonen sanoo.
Linja on ymmärrettävissä, sillä Pemamekin tuotanto on massatavaran vastakohta. Jonkinlaista käsitystä
tapauskohtaisesta räätälöinnistä antaa se, että insinöörit saattavat suunnitella yhtä
toimitusta kohden 20-30
konseptisuunnitelmaa ennen kuin asiakas toteaa ot-
tavansa tuotteen. Prosessi
saattaa viedä vuosia.
Lisää perspektiiviä tarjoaa toimitusten muut seikat. Esimerkiksi 70%
myynnistä on täysin yksilöity asiakkaan tuotannon
tarpeiden mukaan. Nämä
ovat projektiluontoisia toimituksia, joiden arvo vaihtelee 0,5–10Me välillä. Liikevaihdosta 20% muodostuu laiteratkaisuista. Loput
10%, muodostuu asiakastuesta, joka käsittää erilaisia
huolto- ja palvelutoimintoja. n
8
Organisaatio-Sanomat
O rg a n i sa at i o - S a n o m at
Levytyö Särkinen Oy
Avemet Oy
n Liikevaihto (2012): 7 M€
n Henkilöstömäärä: 43
n Leo Särkinen perusti yhtiön
vuonna 1974. Samuli Särkinen osti
liiketoiminnan kesäkuussa 2012.
n Asiakkaina toimivat suuret kotimaiset kone- ja laitevalmistajat
mm. Metso, Konecranes, ­Kumera,
Sandvik.
n Palvelut: levyleikkaus (poltto ja
plasma), särmäys, levymankelointi, hitsaus, lämpökäsittely, maalaus
ja koneistus sekä kokoonpano.
n Toimipaikka Tampereen
­Hervannassa.
n Liikevaihto (2012): 6,2 M€
n Henkilöstömäärä: 26
n Perustettu 1989 (Tuomo
Valkama ja Jukka Seppä ostivat
liiketoiminnan vuonna 2007)
n Asiakaskunta koostuu pääasiassa kotimaisista alihankintayrityksistä
n Yhtiön palvelut muodostuvat erilaisista leikkausmenetelmistä: poltto-, plasma-, laser- ja
vesileikkaus. Lisäksi yhtiöllä on
laaja särmäyspuristinkonekanta ja porausautomaatti.
n Varastossa levymateriaalit:
rakenneteräkset, kulutuslevyt,
erikoislujat, rosterit ja hapot.
n Toimipaikka Tampereen
Messukylässä
9
Asiakkaan yllättäessä pitkällä särmäyssarjalla aikaa kuluu 15 minuuttia ja sarja on jaettu, Samuli Särkinen (vas.) ja Tuomo Valkama lupailevat. Molemmat yritykset ovat tottuneet ripeään tilausten käsittelyyn, mikä mahdollistaa osaltaan myös nopeat toimitukset.
Levytyö Särkinen ja Avemet täydentävät
toistensa leikkaus- ja särmäyspalveluita
Alihankintayritys Avemet Oy ja konepaja Levytyö Särkinen
Oy ovat haalineet haltuunsa merkittävän särmäys- ja polttoleikkauskonekannan. Tamperelaisyritykset hyödyntävät harvinaislaatuisessa yhteistyössä toistensa palveluita oman toimitusvarmuuden varmistamiseksi.
Teksti ja kuvat Tuomas Porkkala/O-S
Levytyö Särkisen toimitusjohtaja Samuli Särkinen
ja Avemetin tuotantojohtaja
Tuomo Valkama alkavat
oma-aloitteisesti kertoa toinen toistensa toiminnasta.
Syy osittain kilpailevan yhtiön arvostukseen selviää
nopeasti kun Särkinen alkaa
puhua toimitusvarmuudesta
ja tilausten luonteesta, joita
alihankintayritykset nykyisin saavat.
– Tämän päivän trendi
on se, että toimitukset voi-
vat olla myöhässä jo samana päivänä kun tilaus kirjataan sisään. Tästä huolimatta laadun jälkeen paras kilpailuvaltti on toimitusvarmuus, ja meillä on nyt yhdessä Avemetin kanssa yksi
Pirkanmaa laajimmista särmäys- ja polttoleikkauskonekannoista, Särkinen to­
teaa.
Yhtiöillä tai niiden omistajilla ei ole ristikkäisomistuksia toistensa kanssa, eikä
näin tule olemaan jatkossakaan. Sen sijaan yhteistyön
taustalla on herrasmiessopi-
mus, jonka mukaan yritykset auttavat toisiaan kiireellisissä tilanteissa tai tapauksissa, joissa huomataan, että toisen konekanta soveltuu paremmin kyseisen työn
tekemiseen.
– Avoimella yhteistyöllä
voimme turvata toistemme
selustat toimitusvarmuudessa. Meillä molemmilla on
omat asiakkaat ja tilaukset,
mutta välillämme vallitsee
vahva luottamus, joten tämän tyyppinen yhteistyö on
meille täysin luontevaa,
Särkinen jatkaa.
Konekantoihin
investoitu
voimakkaasti
Levytyö Särkinen ja Avemet molemmat ovat investoineet voimakkaasti viime
vuosina konekantaansa.
Avemetin viimeisimpiä
hankintoja ovat 2000t särmäyspuristin, Vossin toimit-
vymankeli on hankittuna,
mutta se on vielä säilytyksessä Levytyö Särkisen hallissa.
– Aluksi tarjosimme ainoastaan levyleikkausta
kaikilla eri menetelmillä,
mutta huomasimme nopeasti, että asiakkaat haluavat
pidemmälle jalostettuja
”Avoimella yhteistyöllä
voimme turvata toistemme
selustat toimitusvarmuudessa.”
Samuli Särkinen, Levytyö Särkinen
tama uusi poraus- ja kierteytyskone sekä jäysteen
poistoon tarkoitettu hiontalinjasto. Myös iso metallile-
tuotteita. Näin päädyimme
investoimaan myös särmäys- ja porauskonekantaan,
Valkama kertoo.
Avemet tavoittelee investointien myötä myös
merkittävää kasvua. Tavoitteena on lähivuosien aikana
kasvattaa yhtiön liikevaihto
nykyisestä 6,3 miljoonasta
20–30 miljoonaan.
Levytyö Särkinen tekee
puolestaan lähes kaiken,
mitä hitsattujen levytyörakenteisten koneiden ja koneosien valmistajalta voi
odottaa. Yhtiö valmistaa
tuotteet alusta loppuun,
suunnittelusta koneistukseen.
Yhteistyö ulottuu
80-luvulle
Avemet sijaitsee Tampereen
Messukylässä Rautaruukin
entisissä tehdastiloissa.
Tuomo Valkama osti Avemetin edelliseltä omistajalta
yhdessä nykyisen yhtiökumppaninsa Jukka Sepän
kanssa vuonna 2007. Seppä
on myös yhtiön operatiivisessa toiminnassa mukana
polttoleikkeitä, mitä kautta
myös miehet oppivat tuntemaan toisensa. Valkama ja
”Henkilökemiat mahdollistivat
mutkattoman yhteistyön, ja
sitä kautta päästiin nykyiseen
hyvään synergiseen tilaan.”
Tuomo Valkama, Avemet
ja toimii Avemetin toimitusjohtajana.
Ennen yrittäjä uraansa
Valkama toimi Kumeran
palveluksessa Kylmäkoskella. Seppä oli puolestaan
samaan aikaan Ruukilla
myynnin tehtävissä. Ruukki
toimitti tuolloin Kumeralle
Seppä näkivät markkinoilla
tarvetta ennen kaikkea palvelevalle esikäsittelytoimittajalle ja päätyivät lopulta
yhdessä yrittäjiksi ostamalla Avemetin liiketoiminnan.
– Kumeran kautta olen
ollut tekemisissä myös Levytyö Särkisen kanssa jo
80-luvulta asti, Valkama
kertoo.
Alkuun Avemet ja Levytyö Särkinen olivat tavanomaisessa asiakassuhteessa. Luottamus syveni,
samoin yhteistyö.
– Emme koskaan suunnitelleet sen suuremmin yhteistyökuvioita Särkisen
kanssa. Näkisin, että henkilökemiat kuitenkin mahdollistivat mutkattoman yhteistyön, ja sitä kautta päästiin
nykyiseen hyvään synergiseen tilaan, Valkama arvio.
Levytyö Särkisellä on
laaja särmäystyökaluvarasto
ja Avemetilta löytyy puolestaan kaikkia metallimateriaaleja omasta varastosta.
– Yhdistelmä on loistava, Valkama summaa. n
UUTUUS !
AZM300 enemmän kuin solenoiditurvalukko
-Symmetrinen asennus oikea– ja vasenkätisiin oviin
-3 toimintasuuntaa
-Sallii suuret kohdistuspoikkeamat
-Lukitusvoima 1.000 N, pitovoima valittavissa 25 N 50 N
-RFID –koodaus, yli 30.000 eri koodia
-Sarjakytkentä ilman turvatason pudotusta
-Hygieniavaatimukset täyttävä muotoilu
-Kestää useimpia puhdistusliuoksia, IP69K
-PL e / SIL 3
Organisaatio-Sanomat
Tampereen Messut mukana uudessa
Tuottavuusloikka-projektissa
Fortaco tehostaa
kunnossapitoaan
Virossa yhteistyöllä
Maintpartnerin kanssa
Maintpartner ja
Fortaco ovat allekirjoittaneet kolmivuotisen kunnossapidon palvelusopimuksen.
Tampereen seudulla on käynnistynyt pilottiprojekti, jossa kasvuhakuiset pk-palveluyritykset etsivät uusia keinoja työn
tuottavuuden parantamiseen.
Kevään ja kesän aikana viisi tamperelaisyritystä etsii
uudenlaista liiketoiminnallista ajattelua tieto- ja viestintäteknologiaa hyödyntämällä. Projektin etenemistä
ja tuloksia dokumentoi
Tampereen yliopisto.
Tutkimuslaitos ETLAn
mukaan tieto- ja viestintäteknologiaan perustuvat digitaaliset palvelut ovat yksi
tärkeimmistä tekijöistä kansainvälisen talouden kasvussa. Etenkään palvelualoilla toimivat suomalaiset
kuva Ruukki
Yli 800 kesätyöntekijää aloittaa Ruukissa
Rautaruukki tarjoaa tänä kesänä yli 800
kesätyöpaikkaa eri toimipaikoillaan
Suomessa.
Perinteisesti yli puolet
Ruukin kesätyöntekijöistä
opiskelee tekniikan alan tutkintoa joko ammatti- tai korkeakoulussa. Ruukki osallistuu myös Vastuullinen kesäduuni 2013 -kampanjaan ja
sitoutuu näin noudattamaan
hyvän kesätyön periaatteita.
Suurin osa kesätyönteki-
jöistä palkataan tuotannon
prosessi-, kunnossapito- ja
työnjohtotehtäviin Raahen
ja Hämeenlinnan tehtaille.
Lisäksi haettavana on ollut
erilaisia työtehtäviä yrityksen tukifunktioissa, esimerkiksi tuotekehityksen, tuotannonsuunnittelun ja logistiikan parissa.
– Olihan se hienoa, kun
sain tietää pääseväni Ruukkiin kesäksi töihin. Saan
loistavaa työkokemusta ensimmäistä kertaa koulutustani vastaavasta työstä.
Odotan jo innolla, että pääsen töihin toukokuun alussa, kertoo Tuomo Leinonen, materiaalitekniikan
opiskelija Oulun yliopistosta. Leinonen on yksi Raahen tutkimus- ja kehitysosaston ensi kesän harjoittelijoista.
Kesätyöntekijät ovat olleet tyytyväisiä työrupeamaansa Ruukissa. Vuonna
2012 tehdyn kyselyn (noin
400 vastaajaa) perusteella
parasta Ruukissa työskentelyssä olivat työkaverit, työilmapiiri, työn monipuolisuus ja uuden oppiminen.
Jopa 98 % vastaajista ilmoitti olevansa kiinnostunut tulemaan Ruukkiin töihin myös tulevaisuudessa.
Viime vuonna Ruukki
sai myös kunniamaininnan
valtakunnallisessa Vastuullinen kesäduuni -kilpailussa.
– Vastuullinen kesäduuni 2013 -kampanjassa sitoudumme näkyvästi niihin periaatteisiin, jotka ovat olleet
osa normaalia kesätyöntekijöiden rekrytointiprosessia
ja kohtelua meillä jo vuosikaudet, sanoo Ruukin henkilöstöjohtaja Sami Ärilä.
– Turvallisuus on meille
ykkösasia, ja sen vuoksi kesätyöntekijöillekin kerro-
taan heti ensimmäisenä päivänä turvallisuuden pelisäännöt. Isoimmilla tehdaspaikkakunnilla järjestetään
yhteisiä perehdytyspäiviä,
joissa kerrotaan yleisistä
turvallisuusohjeista, työajoista, työterveyshuollosta
ja muista talon tavoista.
Kattava perehdytys ja
työnopastus on meille kunnia-asia, Ärilä jatkaa.
Ruukki
United Project Group osaksi Keskustekniikka konsernia
Tampereen Keskustekniikka Oy on
­ostanut Suomalaisen sähköistys, instrumentaatio ja automaatioratkaisuja ja
palveluita tarjoavan United Project
Group Oy:n.
United Project Group
(UPG) on vuonna 2009 perustettu suomalainen asian-
tuntijayritys, joka tuottaa
prosessitekniikan, sähköistyksen ja automaation asen-
11
O rg a n i sa at i o - S a n o m at
kuva Tuomas Porkkala
10
nusteknisiä kokonaisratkaisuja prosessilaitostoimittajien, teknologia- ja laitetoimittajien sekä teollisuuslaitoksien loppukäyttäjien tarpeisiin.
– Osana Keskustekniikka konsernia, UPG laajentaa tarjontaamme ja osaamistamme teollisuuden
sähköistyksen, instrumentaation ja automaation tuo-
te- ja palvelusegmentissä.
Toteutuneen yrityskaupan
myötä Keskustekniikalla
on vahva osaaminen ja kyky toteuttaa vaativia teollisuuden sähköteknisiä kokonaisratkaisuja aina suunnittelusta, asennettuun ja
käyttöönotettuun laitokseen
saakka, kertoo Keskustekniikan toimitusjohtaja Harri Lamminen.
Tampereen Keskustekniikka Oy, on sähköjärjestelmiin ja -palveluihin keskittynyt yhtiö, jonka liikevaihto vuonna 2012 oli
noin 32Me ja henkilöstömäärä noin 220. Yhtiön
asiakkaita ovat suuret suomalaiset kone- ja laitevalmistajat ja energiasektori.
Yhtiön toimipisteet sijaitsevat tällä hetkellä Tampe-
reella, Kauhavalla, Raumalla, Espoossa, Turussa ja
Vaasassa.
Yhtiöjärjestelyn tuloksena Suomeen syntyy uusi
merkittävä yhtiökokonaisuus, joka palvelee entistä
kokonaisvaltaisemmalla
konseptilla suomalaisia ja
kansainvälisiä asiakkaita.
Keskustekniikka
pk-yritykset eivät kuitenkaan riittävästi hyödynnä
tieto- ja viestintäteknologiaa liiketoiminnassaan, vaikka sen kautta voitaisiin parantaa työn johtamista ja organisointia sekä viestintää.
Palvelualojen työnantajat PALTA, Tampereen Palveluinnovaatiokeskus TamSI, Microsoft, TeliaSonera,
Pirkanmaan yrittäjät, Tampereen kaupunkiseudun
elinkeino- ja kehitysyhtiö
Tredea Oy sekä työ- ja elinkeinoministeriö ovat yhdis-
täneet voimansa Tuottavuusloikka-projektissa, joka
syntyi organisaatioiden yhdessä tunnistamasta mahdollisuudesta auttaa palvelualoilla toimivia pieniä ja
keskisuuria yrityksiä parantamaan tuottavuuttaan kattavammalla tieto- ja viestintäteknologian hyödyntämisellä.
Viisi yritystä haastaa
toimintatapansa
Tuottavuusloikkaan on valittu pilottivaiheessa mukaan viisi hyvin erilaista
pirkanmaalaista palvelualan
yritystä, jotka lähtevät hakemaan uudenlaista liiketoiminnallista ajattelua ja
toimintatapoja. Mukana
ovat Tampereen Messut,
kuljetusalan yritys Tenho
Kemppainen Oy, arkkitehtitoimisto ArkJaatiset, tilitoimisto Gylling Accounting
sekä myynninedistämistoimisto Expression.
Keskeinen tavoite on
saattaa yritykset tunnistamaan teknologian luomia,
tuottavuutta parantavia innovaatiomahdollisuuksia
päivittäisessä toiminnassa.
Kevään ja kesän aikana yritykset pitävät kirjaa toiminnastaan, ajankäytöstään ja
muutosten vaikutuksista
työhön ja asiakkaisiin yhdessä Tampereen yliopiston
ja projektiryhmän kanssa.
Teksti Aila Välikoski/O-S
− Viime vuonna hankimme
tuotantoomme ison hitsausrobottiaseman. Se on parantanut kilpailukykyämme
merkittävästi, ja myös asiakkaat ovat tiedostaneet tämän. Uusi robotti tuo tarvittavaa lisäkapasiteettia, ja
varakoneena se myös turvaa
katkeamattoman tuotannon
kaikissa tilanteissa, Javaskon myyntijohtaja Hannu
Soimasuo kertoo.
− Hitsausrobottien avulla pystymme tarjoamaan
kansainvälisen vertailun
kestävän hintatason Suomessa tehtynä, siis low costia lyhyellä toimitusajalla.
Se kiinnostaa kasvavasti
asiakkaita, jotka tähän asti
ovat hankkineet hitsausrakenteitaan halpatuotantomaista.
Hannu Soimasuon mukaan epävarmassa taloustilanteessa päähankkijat arvioivat hankintaketjujen toimintaa laajasti eri kulmista.
Kilpailukykyisten hintojen
rinnalle entistä tärkeämmäksi on tullut tehokas varastojen hallinta. Se onnistuu, kun tuotanto tapahtuu
lähellä ja toimitukset ovat
mahdollisia tarkasti ja nopeasti päämiehen tarpeen
mukaan.
Kesällä käyttöön tuleva
hitsausasema on Motomanin valmistama, sen L-tyyppisen kääntöpöydän kantavuus on kolme tonnia ja
pyörähdyshalkaisija 3,6
metriä. Robotti hitsaa pienehkön auton kokoisia kappaleita ja tekee sen käsihitsaukseen verrattuna 3–5
kertaa tehokkaammin.
− Javaskossa kehitäm-
Kalmar ostaa
espanjalaisen Mareiportin
kuva Javasko
me tuotantoa systemaattisesti investoinneilla, joilla
saamme aikaiseksi merkittäviä hyppäyksiä kustannustehokkuuteen. Näitä
ovat nyt erityisesti satsaukset hitsausautomaatioon.
Maintpartner
Tampereen Messut
Javasto jatkaa investointeja
hitsausrobotiikkaan
Javasko Oy jatkaa investointeja hitsausautomaatioon ottamalla kesäkuussa
2013 käyttöön keskiraskaiden kappaleiden hitsaamiseen soveltuvan hitsausrobottiaseman.
Sopimus astuu voimaan
3.6.2013 ja koskee Fortaco Narvan tuotantolaitosta. Yksikön nykyinen
kunnossapitohenkilöstö
siirtyy edelliseltä palveluntarjoajalta Maintpartnerille vanhoina työntekijöinä.
– Haluamme jatkaa
tuotannon kokonaistehokkuuden kehittämistä ja
tuotantokoneiden käytettävyyden systemaattista
parantamista tuotantolaitoksellamme Narvassa
valitsemalla tähän erikoistuneen alan osaajan
kumppaniksemme, valottaa Fortacon Suomen ja
Baltian toiminnoista vastaava johtaja Tomas
Forsgård yhteistyösopimuksen taustaa.
– Sopimus on merkittävä askel Maintpartnerille laajentuessamme Virossa. Sopimus on myös
ensimmäinen kokonaisvaltainen kunnossapitosopimus, joka koostuu yksinomaan tuotteistetuista
kunnossapidon osakokonaisuuksista eli Value
Elements palvelutuotteistamme, kertoo Maintpartner Groupin Baltian liiketoiminnasta vastaava johtaja Tommi Kajasoja.
Maintpartner on pohjoismainen teollisuuden
kunnossapito- ja käyttöpalveluja toimittava yritys. Maintpartner Groupin henkilöstön määrä on
noin 1650 ja vuotuinen
liikevaihto noin 160 miljoonaa euroa. Konsernilla
on toimintaa Suomessa,
Ruotsissa, Puolassa ja Virossa. Maintpartner Groupin omistavat johto ja
CapManin hallinnoimat
rahastot.
Javasko Oy on MänttäVilppulassa toimiva järjestelmätoimittaja, jonka asiakkaina on muun muassa
kansainvälisiä pumppu-,
sähkömoottori- ja työkonevalmistajia.
Cargoteciin kuuluva Kalmar on
ostanut espanjalaisen nostureiden kunnossapito- ja huoltoyhtiö
Mareiport S.A:n
koko osakekannan.
Yritysosto on Kalmarille
strateginen askel kehittyä
merkittäväksi maailmanlaajuiseksi nostureiden
kunnossapito- ja huoltoyhtiöksi. Kalmar on ollut
yhtiön vähemmistöosakas
30 prosentin omistuksellaan vuodesta 2007.
Mareiport on yksityisomistuksessa oleva yritys,
joka perustettiin vuonna
1985 Espanjan Algecirasissa. Yritys on toimittanut huoltopalveluja satamille ja terminaaleille sekä kunnossapito- ja modernisointipalveluja monenlaisille nostureille, kuten satamanostureille, mobiilipukkinostureille, irtolastinkäsittelynostureille
ja suurille telakkanostureille erityisesti Välime-
ren alueella. Mareiportin
liikevaihto oli vuonna
2012 noin 20 miljoonaa
euroa, ja sen palveluksessa on noin 250 henkilöä.
– Maailmanlaajuisesti
käytössä on noin 5 000
satamanosturia. Suurin
osa niistä on ollut toiminnassa yli kymmenen
vuotta ja kaipaa kunnostusta ja modernisointia.
Samaan aikaan asiakkaamme tarvitsevat muutoksia olemassa oleviin
satamanostureihinsa yhä
suurempien alusten käsittelyä varten. Hankkimalla
Mareiportin kokonaan
omistukseensa Kalmar
laajentaa nostureiden
huolto- ja kunnossapitotoimintaansa erityisesti
Etelä-Euroopassa, Lähiidässä ja Afrikassa, Kalmarin johtaja Olli Isotalo
sanoo.
Kalmar on osa Cargotecia. Cargotecin liikevaihto vuonna 2012 oli
3,3 miljardia euroa, ja
konserni työllistää noin
10 000 henkilöä.
Cargotec
12
Organisaatio-Sanomat
O rg a n i sa at i o - S a n o m at
Tieto uudisti tehdasjärjestelmät
Metsä Boardin viidessä tehtaassa
Inspecta laajentaa palveluitaan
rakennussektorilla
kuva Tieto
Inspecta tarjoaa uusia rakennussektorin palveluita
rakennuspaalujen kantavuus- ja eheysmittausten
aluevaltauksella.
Uuteen palvelukokonaisuuteen kuuluu paalujen
staattisten ja dynaamisten
koekuormitusten lisäksi niiden ehjyysmittaukset, lyöntikokeet, pudotustiivistyksen laadunvalvonta sekä
paalutuksen mallintaminen.
Tähän asti kantavuusmittauksia Suomessa on tehnyt
vain kolme toimijaa ja kaivinpaalujen eli paikallaan
valettavien paalujen eheysmittauksia yksi palveluntoimittaja.
Huhtikuun alussa Ins­
pectalla aloittaneet paalumittausasiantuntijat, diplo-
mi-insinöörit Teemu Riihimäki ja Teemu Repo haluavat luoda entistäkin tehokkaamman työkalun niin
paalutusurakoitsijoiden
kuin suunnittelijoiden käyttöön.
– Uskon, että pystymme
Inspectassa viemään paalumittauksen uudelle, vielä
Suomessa ennennäkemättömälle tasolle, Repo kertoo.
– Elämme voimakkaasti
muuttuvassa rakennusmaailmassa, jossa kehittyminen
edellyttää muutosvalmiutta.
Inspectalla meillä on hyvät
puitteet toimia rakentamisen laadun parantamisessa
suunnannäyttäjänä, jatkaa
Riihimäki.
Riihimäellä ja Repolla
on kattava kokemus paalu-
jen mittaustyöstä ja -tutkimuksesta. Riihimäki kirjoitti diplomityönsä vuonna
2004 aiheesta ”Pienpaalujen asentaminen kevyillä
lyöntilaiteilla” ja on mitannut tuhansia paaluja useissa
sadoissa eri kohteissa ja
Suomen, Viron, Latvian,
Liettuan, Venäjän ja Azerbaijanin alueella. Paalumittausten ohella hän on mm.
osallistunut erilaisiin tuotekehitys- ja opetustehtäviin.
Repolla pitkä tutkimuskokemus energiapaalu- ja
maalämpötutkimuksessa sekä opetustausta maamekaniikassa. Diplomityössään
2007 hän tutki ratasillan teräsputkipaaluja.
Euroopan johtavat
KAIVOS-
TEKNOLOGIA-
messut Tampereella
11.-12.9.2013
Tampereen Messuja Urheilukeskus
www.euromining.fi
Suomen johtava teollisuuden
ykkösmessutapahtuma juhlistaa
25-vuotistaivaltaan
Inspecta
Näyttelypinta-ala kasvaa
uuden E-hallin myötä
Juhlavuoden teemana
muotoilu ja kilpailukyky
Renewa toimittaa biokattilalaitoksen Mariestadiin Ruotsiin
Tieto on toimittanut tehdasjärjestelmät Metsä Boardin viidelle kartonkitehtaalle Suomessa.
Tiedon TIPS-järjestelmään
perustuvat kokonaisuudet
kattavat tuotannon optimoinnin ja hallinnan, varastonhallinnan sekä erilaiset
liittymät alihankkijoihin,
myyntijärjestelmään ja automaatioon.
Järjestelmässä on myös
liityntä SAP Business Warehouse -raportointiin. Vastaavaan malliin perustuva
toimitus on parhaillaan me-
nossa Metsä Boardin tehtaalla Gohrsmühlessä, Saksassa.
Metsä Board on käyttänyt TIPS-tuotetta jo aiemmin, mutta nyt versio päivitettiin uuteen sekä otettiin
käyttöön kaikilla viidellä
tehtaalla. Jatkossa järjestelmän uudet versiot päivittyvät 1–2 vuoden välein, mikä pidentää sen elinkaarta.
– Rakensimme järjestel-
män, joka mahdollistaa yhteisten parhaitten käytänteiden kehittämisen sekä helpottaa tavoitteiden asettamista ja seurantaa viidellä
tehtaallamme. Järjestelmän
ylläpito ja jatkokehittäminen tehostuivat. Projektissa
oli mukana merkittävä määrä omaa henkilöstöämme ja
toivomuksiamme sovelluksen kehittämisessä toteutettiin merkittävässä määrin.
Teimme työtä hyvässä yhteistyössä, aikataulussa ja
budjetissa, vaikka projektin
laajuuteen ja toteutusjärjestykseen tuli matkan varrella
merkittäviä muutoksia, sanoo toimitusketjusta vastaava johtaja Matti Ketonen
Metsä Boardilta.
– Tehdasjärjestelmät
ovat tehtaan toiminnan
ydin. Olemme iloisia, että
TIPS-tuotteemme on vakuuttanut Metsä Boardin.
Projekti tehtiin erittäin tiukassa aikataulussa ja sovituilla kustannuksilla, joka
oli mahdollista sekä meidän
että Metsä Boardin vahvalla
sitoutumisella, sanoo projektista vastannut Markku
Kivijärvi Tiedolta.
Tieto Integrated Paper
Solution on kokonaisvaltainen tuotannonohjausjärjestelmä sellu-, paperi-, kartonki- ja pehmopaperiteollisuudelle. Yli 10 000 loppukäyttäjää eri puolilla maailmaa käyttää järjestelmää
päivittäin tehtaan prosessien hallintaan.
Tieto on Pohjoismaiden
suurin tietotekniikkapalve-
luyritys, joka tarjoaa täyden
elinkaaren IT-palveluita sekä yksityiselle että julkiselle sektorille. Yhtiö on perustettu vuonna 1968, ja sen
pääkonttori sijaitsee Helsingissä. Tiedon palveluksessa
työskentelee noin 17 000
ammattilaista yli 20 maassa
ja yhtiön liikevaihto on noin
1,8 miljardia euroa.
Tieto
Insta Automationille
toimipiste Imatralle
Insta Automation Oy:n
Asennus-yksikkö on
avannut toimipisteen
Imatralla osoitteessa
Kertakaari 5, 55120
Imatra. Toimipisteen
yhteyshenkilönä toimii
projektinhoitaja Vesa
Mäkelä.
Insta-konsernilla on
nyt toimipaikat Tampereella, Vantaalla, Helsingissä, Muuramessa,
Oulussa, Porissa, Porvoossa, Harjavallassa,
Varkaudessa ja Imatralla.
Insta Automation
Marko Husu on nimitetty Insta Automation
Oy:n Asennus-liiketoimintyksikköön projektipäälliköksi 01.05.2013
alkaen. Markon toimenkuvaan kuuluu muun
muassa projektien tarjouslaskenta ja toimitusprojektien hoito.
Marko on aiem­min toiminut asennusosastolla
projekti-insinöörinä.
Insta Automation
Paikallisen bioenergian
asiantuntija Renewa Oy ja
Katrinefors Kraftvärme Ab
ovat allekirjoittaneet sopimuksen lämpöteholtaan 28
MW:n biokattilalaitoksesta.
Renewa toimittaa biokattilalaitoksen yhdistettyyn sähkön- ja lämmöntuotantoon Metsä Tissuen paperitehtaalle Mariestadiin
Ruotsiin. Kattilalaitos tuottaa prosessihöyryä Metsä
Tissuen paperitehtaan käyt-
töön, höyryä sähköntuotantoa varten ja lämpöä EteläRuotsissa Vänernin itärannalla sijaitsevan Mariestadin kaupungin kaukolämpöverkkoon.
– Laitoksen polttotekniikka perustuu leijupetiteknologiaan, joka mahdollistaa vaihtelevalaatuisten
polttoaineiden käytön energiantuotannossa alhaisin
päästöin. Kattilassa käytetään polttoaineena Metsä-
Wärtsilä toimittaa varavoimadieselgeneraattorit
Olkiluodon ydinvoimalaitokselle
Wärtsilä on allekirjoittanut
sopimuksen Teollisuuden
Voima Oyj:n kanssa laitoksen turvallisuusjärjestelmiin
kuuluvien varavoimadieselgeneraattorien toimittamisesta Olkiluodon ydinvoimalaitoksen Olkiluoto 1 ja
Olkiluoto 2 -yksiköille.
Wärtsilä vastaa projektin suunnittelusta, hankinnoista ja asennustöistä sekä
käyttöönotosta. Wärtsilä
toimittaa yhdeksän Wärtsilä
32 -moottoria, jotka käyttävät polttoaineenaan kevyttä
polttoöljyä.
Wärtsilä toimittaa voimalaitokseen myös kaikki
tarvittavat apulaitteistot.
Wärtsilän toimittamat dieselgeneraattorit toimivat varajärjestelmänä, jonka tarkoitus on varmistaa että
ydinvoimala saa tarvitsemansa sähkön. Wärtsilän
laitteisto toimitetaan ja
asennetaan vaiheittain al­
kaen vuonna 2016.
– Modernisoimme Olkiluodon laitosta jatkuvan
parantamisen periaatteella ja meille on tärkeää, että laitoksessa on aina uusinta ja luotettavinta teknologiaa. Osana käynnissä olevaa isoa modernisointihanketta uusimme dieselgeneraattorit, jotka varmistavat
sähkönsaannin mahdollisessa mutta epätodennäköisessä sähkönmenetystilanteessa, toteaa tekniikkaosaston johtaja Sami Jakonen
TVO:sta.
– Tämä on merkittävä
tilaus Wärtsilälle. Varavoimantuotanto otetaan käyttöön siinä tapauksessa että sähkönsyöttö ulkoisista sähköverkoista ja laitoksen päägeneraattorilta on
estynyt. Tärkeimmät varavoimantuotannolle asetetut vaatimukset ovat nopea
käynnistys, riittävä säh-
24.–26.9.2013
Tampereen Messuja Urheilukeskus
Tissuen paperitehtaassa sivutuotteena syntyvää lietettä ja metsähaketta sekä purkupuuta. Tuotannossa syntyvien sivutuotteiden ja purkupuun käyttö vähentää uusiutumattomien energialähteiden käyttöä. Uusi laitos
tuottaa pääosan Mariestadin
tarvitsemasta kaukolämpöenergiasta, kertoo Johan
Nilsson, Katrinefors Kraftvärme Ab:n toimitusjohtaja.
Renewa
köntuotanto sekä erinomainen luotettavuus tiukkojen
säännösten mukaisesti, sanoo Vesa Riihimäki, Wärtsilän Power Plants -liiketoiminnan johtaja.
TVO on suomalainen
ydinvoimayhtiö, joka omistaa kaksi ydinvoimalaitosta
Olkiluodossa Länsi-Suomessa. Kolmas ydinvoimalaitosyksikkö on parhaillaan
rakenteilla.
Wärtsilä on kansainvälisesti johtava merenkulun ja
energiamarkkinoiden voimaratkaisujen toimittaja, joka tukee asiakasyrityksiä
tuotteiden koko elinkaaren
ajan. Vuonna 2012 Wärtsilän liikevaihto oli 4.7 miljardia euroa ja henkilöstömäärä oli noin 18.900 henkeä. Yrityksellä on lähes
170 toimipistettä 70 maassa.
Wärtsilä
13
www.alihankinta.fi
ASIAKASLÄHTÖISTÄ SUUNNITTELUA JA TOTEUTUSTA
yli 30 vuoden kokemuksella.
Tarkkaa
liikkeenhallintaa
ASIANTUNTIJAT
PALVELUKSESSANNE
Tasowheel Systems Oy
Tasowheel Gears Oy
Tasowheel Tikka Oy
Ota yhteyttä
www.tasowheel.fi
Vaativaa
koneistusta
Laadukasta
voimansiirtoa
14
Organisaatio-Sanomat
O rg a n i sa at i o - S a n o m at
ABB ja Savon Voima pilotoimaan
älykkäitä ratkaisuja maakaapeliverkkoon
kuva ABB
ABB ja Savon Voima ovat käynnistäneet
tutkimus- ja kehityshankkeen sähkön
toimitusvarmuutta, turvallisuutta ja tehokkuutta parantavien ratkaisujen kehittämiseksi Savon Voima Verkon keskijänniteverkossa. Tavoitteena on kehittää
verkkoratkaisut, jotka turvaavat laadukkaan ja luotettavan sähkönjakelun.
ABB ja Savon Voima ovat
käynnistäneet tutkimus- ja
kehityshankkeen sähkön
toimitusvarmuutta, turvallisuutta ja tehokkuutta parantavien ratkaisujen kehittämiseksi Savon Voima Verkon keskijänniteverkossa.
Pilottihanke koskee Lapinlahden alueen 20 kV keskijänniteverkkoa. Se on osa
Lapinlahden ja Ahmon sähköasemien välisen verkoston perusparannustyötä ja
sisältää maakaapeloinnin,
sähköasemien saneerauksen
sekä verkoston automaatiotason noston. Tavoitteena
on kehittää verkkoratkaisut,
jotka turvaavat laadukkaan
ja luotettavan sähkönjakelun.
– Maaseutuverkon maakaapeloinnilla on myös
”kolikon kääntöpuoli”, se
lisää loistehoa, minkä vuok-
si jännitteen pysyminen laadukkaana on haasteellista.
Hankkeessa pilotoimme
ABB:n tuotteita ja teknologioita hyödyntäen uusia
energiatehokkaita ratkaisuja
loistehon ja maasulkuvirran
kompensoimiseksi, suunnittelupäällikkö Jussi Antikainen Savon Voima Verkosta sanoo.
Sähkömarkkinalain uudistus asettaa uudet kriteerit
sähkön toimitusvarmuudelle. Se sallii asemakaavaalueella enintään kuuden
tunnin keskeytysajan, muilla alueilla enimmillään 36
tunnin. Maakaapelointi on
yksi ratkaisu toimitusvarmuuden parantamiseksi.
– Loistehon väheneminen laskee sähkönsiirron
kustannuksia. Kompensointilaitteet parantavat myös
henkilöturvallisuutta, kun
Yksi kumppani – useita palveluita
Turvallisempaa, yksinkertaisempaa ja kannattavampaa
Inspecta tuntee valmistuksen ja kunnossapidon haasteita yli kolmenkymmenen
vuoden kokemuksella. Yli 1400 asiantuntijan voimin palvelemme turvallisuuteen, laatuun ja elinkaareen liittyvissä kysymyksissä - Suomessa, Ruotsissa, Norjassa, Tanskassa ja Baltian maissa.
Palveluidemme avulla voidaan tunnistaa piileviä riskejä ja valmistautua ennalta
arvaamattomaan ennen kuin riskit muuttuvat turhiksi kustannuksiksi, toimintahäiriöiksi tai pahimmassa tapauksessa henkilövahingoiksi. Sovellamme
kosketusjännitteet alenevat.
Pilottihankkeessa Savon
Voiman verkkoon asennetaan ABB:n hajautetun
kompensoinnin laitteistot,
joissa samaan rakenteeseen
on integroitu sekä loistehon
että maasulkuvirran kompensointikuristimet, tutkimusjohtaja Esa Virtanen
ABB:ltä sanoo.
Sopimuksen mukaisesti
ABB kehittää pilottialueen
verkostoautomaatiota vyöhykekonseptin mukaisilla
ratkaisuilla. Pilotissa varaudutaan myös älykkyyden lisäämiseen sähköverkkoon.
Energiamarkkinaviraston mukaan sähkönjakelun
keskeytyksistä aiheutui
Suomessa asiakkaille 417
miljoonan euron haitta
vuonna 2011. Vakiokorvauksia sähkön jakeluverkon
haltijat maksoivat noin 47
miljoonaa euroa.
Keskijänniteverkon
maakaapelointiaste Suomessa oli vuonna 2011 noin
12 prosenttia. Sähkömarkkinalain tavoitteena on, että
pitkät sähkökatkot ovat historiaa vuonna 2028. Lakiesitys käsitellään eduskunnassa keväällä, ja lain on
määrä tulla voimaan kesällä.
ABB
Nimitykset
Fortumin teknologiajohtaja
Heli Antila kansainväliseksi
puhtaan energian
suurlähettilääksi
Fortumin teknologiajohtaja Heli Antila on nimetty
kansainväliseksi puhtaan
energian suurlähettilääksi
23 maan energiaministereistä koostuvan verkoston kokoontumisessa Intiassa.
Suurlähettiläiden tehtävänä on edistää tietoisuutta
puhtaan energian ja teknologian (cleantech) mahdollisuuksista globaalisti sekä
kotimaissaan perustettavien
verkostojen kautta.
– Olen erittäin otettu
tästä kunnianosoituksesta,
Heli Antila sanoo.
– On ilo olla edesauttamassa naisten asemaa puhtaan energian alueella maailmanlaajuisesti. Kehitysmaiden naisille sähkö on
avain pois köyhyydestä.
Näkemyksemme mukaan
aurinkoenergia ja energiatehokkuus ovat tulevaisuuden
energiajärjestelmän, aurinkotalouden, tärkeimpiä osaalueita, Antila jatkaa.
Fortumin näkemyksen
mukaan aurinkotalouteen
siirrytään vähitellen teknologian ja yhteiskunnan kehittyessä, ja ilmastomyönteiset ratkaisut edistävät tätä
kehitystä. Aurinkoenergia
on tärkeä kehitysalue Fortumissa ja yhtiö on edelläkävijöitä biopolttoaineisiin
perustuvassa sähkön ja lämmön yhteistuotannossa.
Fortum
SOP-Metal Oy
Relicomp Oy
Relicomp Oy:n nimitykset 2.4.2013 alkaen:
Kirsi Korvola-Mäkinen
on nimitetty SOP-Metal
Oy:n henkilöstöpäälliköksi ja laatukoordinaattoriksi 1.4.2013 alkaen.
Hän vastaa HR-toimintojen sujuvuudesta ja kehittämisestä sekä hoitaa laatuasioita yhdessä laatupäällikön kanssa.
Kirsi on työskennellyt
SOP-Metal Oy:ssä kaksi
vuotta. Hän valmistui
jouluna 2011 Seinäjoen
Ammattikorkeakoulusta
Pienen ja keskisuuren
yritystoiminnan liikkeenjohdon koulutusohjelmasta tradenomiksi.
Kehityspäälliköksi on nimitetty Esa Nostaja. Nostaja on ollut yhtiön palveluksessa vuodesta 1997
useissa eri tehtävissä, vastaten viimeisimmäksi tuotannosta.
Uudessa tehtävässään
Nostaja vastaa myynnistä
ja asiakkuuksista. Lisäksi
hänen vastuualueinaan
ovat hankintatoimi sekä
tuote- ja menetelmäkehitys. Nostaja on johtoryhmän jäsen ja raportoi tehtävässään toimitusjohtajalle.
Tuotantopäälliköksi on nimitetty ins. Jani Lepola.
Lepola on ollut Relicompin palveluksessa vuodesta 2005 vastaten eri tehtävistä mm. tuotannon suunnittelusta.
Lepola vastaa uudessa
tehtävässään tilaus-toimitusprosessista ja tuotannon kokonaisvaltaisesta
johtamisesta niin Kauhajoella kuin Suolahdessakin. Lepola on johtoryhmän jäsen ja raportoi tehtävässään toimitusjohtajalle.
Laatupäälliköksi on nimitetty Katri Rientamo.
Rientamo on ollut Relicompin palveluksessa vuodesta 2007 mm. työnjohtajana ja laatuvastaavana.
Rientamo vastaa uudessa tehtävässään kokonaisvaltaisesti laatutyön
kehittämisestä yhtiössä.
Rientamo on johtoryhmän
jäsen ja raportoi tehtävässään toimitusjohtajalle.
Talouspäällikkönä jatkaa
Tiina Jyllilä. Jyllilä vastaa
niin sisäisestä kuin ulkoisesta laskennasta sekä ICTtoimintojen kehittämisestä.
Jyllilä on johtoryhmän jäsen ja raportoi tehtävässään toimitusjohtajalle.
Inspecta, PL 113, 00181 Helsinki
ammattitaitoamme tarkastuksesta, testauksesta, sertifioinnista, konsultoinnista
ja koulutuksesta asiakkaidemme hyödyksi parhaalla mahdollisella tavalla.
Inspecta on kumppani, joka tarjoaa laajan valikoiman turvallisuutta ja kannattavuutta lisääviä palveluita saman katon alta. Yhdessä tehostamme liiketoimintaanne ja mahdollistamme kestävämmät toimintatavat sekä turvallisemman työympäristön.
15