sivu4–5 50-vuotias Leinolat Group kypsä maailman markkinoille

O rg anis aat io -S ano mat
marraskuu 2012
Talvivaara
”Pyrimme konseksukseen
kaikkien osapuolien kanssa”
sivu 7
nIMITYKSET
Uusi toimitusjohtaja
SOP-Metal Oy:ssä
sivu 14
Raimo Leinola tekee sen, mistä muut puhuu:
50-vuotias Leinolat Group kypsä
maailman markkinoille
sivu 4–5
KAIVOSTEOLLISUUS
KAIVOSTEOLLISUUS
”Jokainen
hyvä uutinen
kaivosalalta on
hyvä uutinen
Teknikumille”
Reijo Majamäki,
Teknikum Oy
sivu 6–7
KAIVOSTEOLLISUUS
2012–2022
Kaivosalalle syntyy
tuhansia uusia
työpaikkoja
w w w . o r g a n i s a a t i o - s a n o m a t . c o m
sivu 7
Organisaatio-Sanomat
O rg a n i sa at i o - S a n o m at
Tuottavuus
koholla!
Automaatio  Robotiikka  Työstökoneet  Oheislaitteet  Työvälineet
Lähellä konepajaasi!
Jatkuvaa kilpailukykyä tarjoaa tuottavuuskumppani:
• jonka edustamat työstökoneet ovat alansa huippua,
• joka on automaation ja robotiikan moniosaaja,
• jonka kokemus kiinnitin- ja työvälineratkaisuissa on kattavaa,
• joka tuntee asiakkaansa ja on nopea palvelemaan,
• jonka kattaville palveluille sekä ratkaisuille taataan elinikäinen tuki.
Sellainen on Fastems, jo yhdeksällä paikkakunnalla eri puolella Suomea.
Kysy, mitä konepajasi tarvitsee menestyäkseen
– me haemme ratkaisun.
Fastems Oy Ab
Tuotekatu 4
33840 Tampere
Puh. (03) 268 5111
Fastems Oy Ab
Hakkilankaari 2
01380 Vantaa
Puh. (03) 345 048
Fastems Oy Ab
Muottitie 1 A
65320 Vaasa
Puh. (03) 268 5880
w w w. f a s t e m s. co m
-Teollisuuden yhteinen media-
Ajankohtaista
Organisaatio-Sanomat
2
kuva Katri Tanni
Atlas Copco
AIRScan™ -mittauspalvelut
Vexve Areenan avajaiset
pidettiin Sastamalassa
sivu 9
kuva STX Finland
Atlas Copco on alansa tiennäyttäjä, jolla on yli 135 vuoden
kokemus paineilmatekniikasta. Haluamme tarjota asiakkaillemme ainoastaan parasta mahdollista tietotaitoa ja teknologiaa.
Energia edustaa noin 75 % paineilman tekemisessä muodostuvista kustannuksista, joten kaikki mahdolliset paineilmaan kohdistuvat säästöt ovat merkittäviä. Tutkimusten
mukaan jopa noin 30 % energiasta on säästettävissä, joten
näiden mahdollisuuksien kartoittaminen on ensiarvoisen
tärkeää. Tästä johtuen Atlas Copco on investoinut ja kehittänyt useita menetelmiä ja työkaluja paineilman tuottamisessa ja käyttämisessä muodostuvien kustannusten tunnistamiseen ja niiden vähentämiseen sekä paineilmajärjestelmien
taloudelliseen hyödyntämiseen.
TUI Cruises tilaa toisen
risteilijän STX Finlandin
Turun telakalta
sivu 10
kuva Tuomas Porkkala
Atlas Copco tarjoaa asiakkailleen tehokkaita AIRScan™
-palveluja paineilmajärjestelmän parantamiseksi.
Paineilmajärjestelmän vuotokartoitus voidaan suorittaa
tuotannon aikana jopa kymmenien metrien päästä vuotokohteesta. Paineilmavuotojen osuus kokonaispaineilman
kulutuksesta on arvioitu olevan keskimäärin noin 20–30
prosenttia. Tätä taustaa vasten on selvää, että helpoin tapa
saada säästöjä aikaiseksi on paikallistaa vuodot ja eliminoida
ne.
Ilmamäärän virtausmittauksella voidaan tehokkaasti selvittää
esimerkiksi osastokohtainen paineilman kulutus.
Paineilmajärjestelmän seurantamittauksella selvitetään miten
kompressoriohjausta on mahdollista parantaa, jotta paineilman tuotanto saadaan vastaamaan kulutusta mahdollisimman hyvin.
Hitsausrobotti toi hitsauspalkinnon GaV Groupille
sivu 11
Atlas Copcon AIRScan™ -mittaukset voidaan räätälöidä
jokaiseen mittaukseen asiakkaan tarpeiden mukaan.
Lisätietoa mittauksista saat alueesi Atlas Copco – piiripäälliköltä tai tuoteasiantuntija Juhani Sannalta.
Organisaatio-Sanomat - Teollisuuden yhteinen media Lehti:
Kustantaja: Organisaatio-Sanomat Oy
Painotalo: Alma Manu Oy, Tampere
Jakelu: Suomen teollisuusyritykset sekä niiden
pääjohtajat, toimitusjohtajat, alue­johtajat,
markkinointijohtajat, myyntijohtajat, osto- ja
hankintajohtajat, ­viestintäjohtajat, myyntipäälliköt, osto- ja hankintapäälliköt, ostajat,
viestintä- ­ja tiedotuspäälliköt ja viestinnän­
suunnittelijat.
Osoitelähde: Organisaatio-Sanomat Oy
Päätoimittaja: Tuomas Porkkala
Ilmoitusmyynti:
Organisaatio-Sanomat Oy
Puh. 045 136 3532
[email protected]
Taitto:
Viestintätoimisto
Tammisto, Knuutila & Tammisto Oy
Kannen kuvat:
Tuomas Porkkala ja Talvivaara
Organisaatio-Sanomat Oy
Hämeenkatu 5 A
PL 148 • 33101 TAMPERE
Puh. 045 136 3532
Osoitteenmuutokset
[email protected]
Y-Tunnus: 2133651-5
ISSN:
Organisaatio-Sanomat
ISSN-L 1797-8548
ISSN 1797-8548 (Painettu)
ISSN 1797-8556 (Verkkolehti)
Oy Atlas Copco Kompressorit Ab
Tuupakankuja 1, 01740 Vantaa
puh. 020 718 9200
fax 020 718 9201
www. atlascopco.fi
3
4
Organisaatio-Sanomat
O rg a n i sa at i o - S a n o m at
5
kuva Tuomas Porkkala
Leinolat Group
Oy Leinolat Ab
Vuonna 1962 perustettu perhe­
yritys, konsernin emoyhtiö.
n
Liitäntäletkut
Kumiointi
Konsernin liikevaihto noin 21
miljoonaa euroa, henkilöstömäärä 150
Laipallisia liitäntäletkuja käytetään
vaimentamaan tärinän ja äänen
siirtymistä putkistoon, tasaamaan
jännityksiä ja lämpölaajenemisia
sekä helpottamaan asennuksia.
Niitä voidaan käyttää
kulutusta kestävinä
putkina ja putkikäyrinä sekä
annostelu- ja
säätöventtiileinä.
Leimec Oy
Monipuoliseen ohutlevytuotantoon ja ilmastointiosaamiseen
erikoistunut yritys
n
Adiabatix Oy
Tarjoaa teollisen eristämisen ratkaisuja vaativissa kohteissa kuten
laivojen moottoreissa, ydinvoimaloissa, öljynporauslautoissa
n
Uwira Oy
Toimittaa energia- ja laivateollisuuden yrityksille hitsaamalla valmistettuja tuotteita, paineastioita
ja esivalmistettuja putkistoja
n
Kilkanen Oy
Vaativaa ja monipuolista CNCkoneistusta keskiraskaaseen
teollisuuteen
n
LVI - Leinolat Oy
IV-Urakointi
n
Polymeeripohjaisia
tuotteita ja ratkaisuja
kulumista ja korroosiota
vastaan.
Teknisiä kumituotteita,
polyuretaanituotteita sekä
pinnoiteratkaisuja
eri teollisuudenalojen
vaativiin tarpeisiin.
Kaivosala on uusi Leinolat Groupin aluevaltaus. – Kaivoksissa on havaittu lämmönhallintaan liittyviä ongelmia ja konsernimme teollisuuserityksiin erikoistunut yhtiö Adiabatix on ottanut asian ratkaistavakseen Leinolat Groupin toimitusjohtaja Raimo Leinola kertoo.
Lisäksi Leinolat Groupin erilaisista putkisto-osakokonaisuuksista vastaava Uwira mielii ratkaisuillaan kaivoksiin.
Leinolat Group hakee rohkeasti kasvua Euroopasta
Vaasalaisen perheyrityksen Leinolat
Groupin toimitusjohtaja Raimo Leinola
ei vähään tyydy. Konsernilla on vieheet
vedessä, eikä saaliiksi kelpaa vähempi
kuin Euroopan markkinat.
Teksti Tuomas Porkkala/O-S
Leinolat Group rynnistää
nyt voimakkaasti Euroopan
markkinoille ja Leinolan
mukaan tehdyt ponnistukset
alkavat näkyä.
– Olemme viime aikoina panostaneet voimakkaasti Eurooppaan myynti- ja
markkinointitoimiamme ja
tulosta alkaa vihdoin syntyä. Tarjouspyyntöjä tulee
pöydälle tasaisesti ja toimeksiannoista väännetään
tosissaan, Leinola kertoo.
Leinalat Groupin yhtiöt
valmistaa mm. ilmanvaihtolaitoksia, ohutlevytuotteita,
teollisuuseristyksiä, putkisto-osakokonaisuuksia sekä
erilaisia koneistustuotteita.
Pääasiakaskuntana toimivat
vaasalaiset energia-alan jätit. Nyt konserni on syöksynyt myös Eurooppalaisten
energiayhtiöiden perään.
Leinola kertoo, että neuvotteluita käydään suurien ja
merkittävien energiayhtiöiden kanssa. Joukossa on
ydinvoimaa, tuulivoimaa,
biovoimaa sekä perinteisempää energiatuotantoa
toimittavia yhtiöitä.
– Yhtiömme kasvunäkymät ovat merkittävät, kun
aletaan puhumaan auditoinneista ja tilauksista, neuvotteluiden sijaan, Leinola uskoo.
Taloustilanteen valossa
hetki ei ole välttämättä otollisin, mutta Leinola kertoo
varovaisuutta olevan ilmassa paremminkin kotimaan
markkinoilla.
– Kyllä se hieman huolestutti, että hiljeneekö Eurooppa täysin, mutta positiivisena yllätyksenä olemme
havainneet, että Euroopassa
käydään kuitenkin kauppaa
aktiivisesti.
Raimo Leinola pitää
myös mahdollisena oman
tuo­tanto- ja kokoonpano­
tehtaan avaamista Eurooppaan, jos ja kun tarjouspyyntöjä saadaan riittävästi kotiutettua tilauksiksi uudella
markkina-alueella. Sinänsä
ulkomaankauppa ei ole uusi
käsite konsernissa. Leinolat
Group toimittaa jo nyt 70 %
tuotteistaan joko välillisesti
tai suoraan ulkomaille.
– Meillä oli juuri Adiabatixin asennuksia Alaskassa ja työlistalla on Hawaiji,
Rio de Janeiro ja sieltä taas
Kainuuseen kaivokselle.
Hetki siinä jouduttiin sisäisesti neuvottelemaan, että
kuka minnekin lähtee, Leinola nauraa.
Taustalla
voimakas kasvu
Leinolat Groupilla on takana
voimakas kasvukausi. Vuosituhannen ensimmäisen
vuosikymmenen Leinola
kasvatti konsernin hartioita
pelkästään yksittäisen yhtiön
kehittämisen sijaan tehtiin
myös huomattavasti suurempia siirtoja.
– Aikoinaan kun päätös
tehtiin siitä, että lähdemme
hakemaan maailmalta myös
suoria asiakassuhteita niin
tiedostimme, että yksittäisenä yrityksenä selkäranka ei
kestä, eikä tarvittavaa nopeutta kasvuun voida saavuttaa pelkästään omaa toimin-
”Positiivisena yllätyksenä
olemme havainneet,
että Euroopassa käydään
kuitenkin kauppaa aktiivisesti”
yritysostoilla ja muilla merkittävillä investoinneilla. Itse
Leinola myöntää, että Euroopan, ja miksei myös
muun maailman valloitus,
on ollut jo pitkään konsernin
päämääränä, minkä vuoksi
taa kehittämällä. Aloimme
tarkkailla ympärillä olevia
yrityksiä ja huomasimme,
että vieressä oli toimintaamme tukevia yhtiöitä,
joiden kanssa intressit kohtasivat, Leinola muistelee.
Leinola kertoo, että konsernissa ollaan nyt muutaman vuoden ajan keskitytty
voimakkaasta kasvusta aiheutuneen ”sotkun” selvittämiseen sekä konsernin tavoitteiden yhtenäistämiseen. Samaan hengenvetoon
kuitenkin todeten, että mikäli synergiaedut täyttävä
yritys sattuu kohdalle, niin
mikä ettei.
– Ei tässä olla pysähdytty eikä pysähdytä, kun on
vauhtiin päästy.
Raimo Leinola haluaa
kuitenkin muistuttaa, että
konsernin kehittymisen takana on myös hyvä aktiivinen
hallitus, jonka jäsenet ovat
antaneet paljon osaamistaan
ja aikaansa yhtiön kehittämiseen. Unohtamatta tietenkään innokasta henkilökuntaa, joiden kanssa yhdessä
kaikki kova työ on tehty.
Nykyisin Leinolat
Groupin muodostaa Leimec, Adiabatix, Uwira, Kilkanen ja LVI Leinolat. n
Letkut • Myllynvuoraukset • Pinnoitukset
www.teknikum.com
Leinolat Group 50 vuotta
kuva Leinolat Group
Teksti Tuomas Porkkala/O-S
Leinolat Group on Raimo
Leinolan edesmenneen isän
Unto Leinolan vuonna
1962 perustaman Rakennuspeltisepät Leinolat &
kumpp. -toiminimen lopputulema. Leinolat Groupin
hallitukseen edelleen kuuluva Ritva Leinola, Unton
vaimo, kirjoitti Leinolat
Groupin 50-vuotisjuhlavuoden kunniaksi historiikin
konsernin tapahtumista
vuodesta 1962 tähän päivään. Historiikki kuvaa yhtiön kasvun omakotitalo­
alueen takapihalla toimi­
vasta erilaisia peltityökor­
jauksia tekevästä yrityksestä 150 henkeä työllistäväksi
konserniksi.
Raimo Leinola valittiin
yhtiön toimitusjohtajaksi
syksyllä 2000. Leinola näkee uhrauksista huolimatta
perheyrittäjyyden olevan
enemmän voimavara kuin
rasite.
– Perheyritys toimii ja
johtaa perheen omien arvojen ja etiikan pohjalta. Vaikeita päätöksiä tehdessä takaraivossa on aina tieto siitä, että päätökset vaikuttavat omien työkavereiden ja
ystävien elämään, Leinola
myöntää.
Tämä ei kuitenkaan ole
estänyt Leinolaa tekemästä
kylmäpäisiä ratkaisuja var-
Safe solutions for your industry
Edelläkävijä koneturvakomponenttien ja
-järjestelmien kehittäjänä
Hätäpysäyttimet ja sivusiirtovahdit kaikkiin kuljettimiin. Myös ATEX.
www.advancetec.fi • [email protected] • puh. 0207 199 430 • fax 09 350 5 260
mistaakseen isänsä aloittaman työn jatkuvuutta. Raimo Leinolan johtajuuden
aikana Leinoloiden perhe-
yhtiöstä on muodostunut
viisi yritystä käsittävä monialainen alihankintakonserni.
– Jos tämä helppoa olisi
ollut, tätä tekisi kaikki, Raimo Leinola päättää. n
6
Organisaatio-Sanomat
7
O rg a n i sa at i o - S a n o m at
kuva Tuomas Porkkala
Kaivosala palkkaa tuhansia
vuoteen 2022 mennessä
kuva Talvivaara
Kataisen hallitusohjelmassa on useita mainintoja kaivosalaan kohdistuvista myönnytyksistä. Talvivaaran toimitusjohtaja Harri Natunen näkee, että ensiaskeleet on otettu, aika näyttää loput.
kuva Talvivaara
Työntekijöistä taistellaan jo nyt. Oulun
yliopiston tekemän tutkimuksen mukaan lisätarve kaivosalan työntekijöistä on 5600 tulevan 10 vuoden aikana.
Teksti Tuomas Porkkala/O-S
Myynti-insinööri Reijo Majamäki kertoo kaivosteollisuuden olevan merkittävä liiketoimintaosa-alue Teknikum Oy:lle.
Teknikum mukana kotimaan
kaivoshankkeissa
Suomalaiseen kaivostoimintaan on
luvassa miljardien investoinnit lähi­
vuosina. Teollisuudelle ja infrarakentamiseen polymeerituotteita valmistava
Teknikum Oy on jo mukana Suomen
merkittävimmissä kaivoshankkeissa.
Teksti Päivi Eskelinen/O-S
Viime lokakuussa julkaistun kaivostoimialan raportin
mukaan kaivosteollisuuden
odotetaan kasvavan vauhdikkaasti kuluvalla vuosikymmenellä. Toimiala aikoo investoida Suomeen jopa neljä miljardia euroa lähivuosina. Maassa on parhaillaan vireillä viitisentoista merkittävää kaivoshanketta.
– Kaivosalan tuotteet ja
palvelut ovat yksi Teknikumin liiketoiminnan tukijaloista. Meillä on kaivosasiakkaita ympäri maailmaa
suoraan tai välillisesti kaivoslaitteita valmistavien
yhteistyökumppaniemme,
muun muassa Outo­tecin,
Sandvikin ja Metson, kautta, kertoo myynti-insinööri
Reijo Majamäki Tekni­
kumista.
Kansainvälisesti toimi-
vien yhteistyökumppanien
merkitys Teknikumille on
suuri, sillä kaivosalan tuotteiden myynnistä noin 80
prosenttia tulee viennistä.
– Totta kai seuraamme
valppaina myös kotimaan tapahtumia. Jokainen myönteinen kaivosuutinen on hyvä uutinen myös Tekni­
kumille, Majamäki sanoo.
Kaivosletkuja
Talvivaaraan
Teknikum on toimittanut
muun muassa letkujärjestelmiä materiaalinsiirtoa varten Talvivaaran nikkelikaivokseen.
– Ensimmäiset letkut
valmistettiin ja toimitettiin
Talvivaaralle jo kaivoksen
ykkösvaiheessa, jolloin kaivokseen rakennettiin putkilinjastoa.
Teknikum teki yhteistyötä putkilinjaston suunnit-
telusta vastanneen Sweco
Industry Oy:n kanssa määrittelemällä oikeankokoiset
letkut linjaston eri osiin sekä valitsemalla letkuihin
parhaiten soveltuvat kumilaadut.
– Letkujen sisämateriaali valitaan letkuissa virtaavan prosessiliuoksen kemiallisen koostumuksen ja
käyttöpaineen mukaan. Teknikumilla on hyvä kemikaalien asiantuntemus ja pitkän
kokemuksen pohjalta kehi-
Erityistä huomiota kiinnitettiin myös linjaston
kriittisiin kohtiin, joissa letkut yhdistetään muoviputkiin. Teknikum on kehittänyt vaativiin kohteisiin ja
korkeille paineille soveltuvan laippaliitoksen. Letkuun integroitu laippa takaa
ehdottoman tiiviin liitoksen
ilman jälkikiristystä.
Työnsuunnittelija Jussi
Heino Talvivaara Sotkamo
Oy:stä kertoo, että Talvivaarassa kaivosletkujen on kes-
”Teknikumilla on haastaviin oloihin
sopivat laadukkaat tuotteet. Myös letkujen
kotimaisuus, toimituksen kokonais­
edullisuus ja joutuisa toimitusaika painoivat
vaakakupissa Teknikumin eduksi”
Jussi Heino, Talvivaara
tettyjä omia kumisekoituksia, joista löytyy sopiva materiaali joka kohteeseen.
Teknikum valmistaa itse
omat kumisekoituksensa.
Letkujen pintamateriaalin valinnassa ratkaisevat
sääolot ja erilaiset mekaaniset rasitukset. Talvivaarassa
olot ovat haastavat, sillä
suurin osa putkilinjastosta
sijaitsee ulkona.
tettävä happamia prosessiliuoksia ja erilaisia metalli­
sakkoja.
– Teknikumilla on haastaviin oloihin sopivat laadukkaat tuotteet. Myös letkujen kotimaisuus, toimituksen kokonaisedullisuus
ja joutuisa toimitusaika painoivat vaakakupissa Teknikumin eduksi.
– Teknikum on toimitta-
nut letkujen lisäksi palkeita,
vuorauksia ja pinnoituksia.
Toimitukset ovat pysyneet
aikataulussa ja yhteistyömme on sujunut joustavasti.
Myös tuotteiden elinkaariodotukset ovat täyttyneet,
Jussi Heino kertoo.
vainnollisen grafiikan perusteella vuorauksen huoltotarve on helppo arvioida.
Asiakas saa halutessaan oi-
Ratkaisuja kehitetään
asiakaskohtaisesti
Viimeksi Teknikum teki
Talvivaaralle kalkkikiven
jauhinmyllyn kumivuorauksen. Teknikum mitoitti ja
valmisti Sastamalan tehtaallaan uuden kumisen sisävaipan halkaisijaltaan 2,9
metrin ja pituudeltaan 10
metrin myllyyn.
– Kumimateriaali valitaan jauhettavan materiaalin
koostumuksen ja ominaisuuksien sekä myllyn ajoparametrien mukaan. Vuorauksen mitoituksen optimoinnissa käytämme simulointiohjelmaa. Ensimmäinen toimitus sujui hyvin, ja
olemme sopineet jo uusistakin hankkeista, Reijo Majamäki kertoo.
Vuorauksen kunnonseurantaan Teknikum on kehittänyt ohjelman, johon kirjataan mittaustulokset. Ha-
keuden ohjelman käyttöön.
Teknikum räätälöi tarvittaessa ratkaisuja myös
pieniin tarpeisiin, joiden
avulla asiakas voi vähentää
huoltotöitä ja säästää silkkaa rahaa.
– Talvivaarassa olemme
esimerkiksi kehittäneet tiivisterenkaan biokasaliuotuksessa tarvittavaan putkiston liitoskappaleisiin. Kehitystyö poisti riippuvuuden
yhden valmistajan tuotteista
ja antaa näin mahdollisuuden hankkia entistä edullisempia varaosia, Majamäki
sanoo. n
kuva Tuomas Porkkala
Teknikum
Yhtiöt Oy
Johtava polymeeri­
teknologian konserni
Pohjoismaissa.
Konserniin Suomessa
kuuluvat Teknikum Oy
Vammalan tehdas, Teknikum Oy Kiikan tehdas ja
Teknikum Sekoitukset Oy
Keravalla.
n
n
n Perustettu vuonna
1989, henkilöstömäärä
noin 440 henkilöä, liikevaihto noin 60 miljoonaa
euroa.
Teknikum ulkomailla:
OOO Teknikum (Venäjä,
Viipuri), Teknikum
Technology Co., Ltd (Kiina,
Suzhou), T.OY-TEK Schlauch­
technologie GmbH, (Saksa,
Mülheim a/d Ruhr, myyntiyhtiö Keski-Eurooppaan)
n
Teknikumin osaamis­
alueet ovat kulutuksen- ja
korroosionsuojaukseen
liittyvät tuote- ja palveluratkaisut, nesteiden ja
muiden materiaalien siirtoon suunnitellut teollisuusletkut ja letkuasennelmat sekä asiakaskohtaiset
polymeerituotteet.
n
Teknikum omistaa osuuden polymeeritekniikan
kehitys- ja tutkimusyhtiö
Elastopoli Oy:stä.
n
Oulun yliopiston yhteydessä toimiva vuorialan
koulutus- ja tutkimusverkosto Oulu Mining
School:n (OMS) selvityksen mukaan kaivosalan lisätyövoimatarve on merkittävä vuoteen 2022 mennessä. Selvityksen mukaan
alan on löydettävä 4100
työntekijää, 700 toimihenkilöä sekä geologian, louhinnan ja kunnossapidon
ammattilaista 200 kutakin
vuoteen 2022 mennessä.
Talvivaaran toimitusjohtaja Harri Natunen
vahvistaa lisätarpeiden olevan pelkästään Talvivaarassa satoja lisätyöpaikkoja,
mikäli Talvivaara toteuttaa
ympäristövaikutusten arviointimenettelyssä parhaillaan olevan tuotannon laajennuksen sekä jalostusasteen nostotavoitteensa. Varauksellinen lähtökohta
johtuu siitä, että kyseisten
toimenpiteiden toteutuminen ei ole täysin Talvivaaran varassa.
– Näiden alakohtaisten
rekrytointitarpeiden lisäksi
on syytä muistuttaa, että
kaivosalan kerrannaisvaikutukset ovat alihankkijoiden
ja muiden toimittajien suuntaan noin nelinkertaiset eli
yksi kaivostyöpaikka tuo
noin 4 muuta työpaikkaa,
Natunen laskelmoi.
Lisäksi huomionarvoista on se, että kaivosalan
työpaikat syntyvät poikkeuksetta alueille, joissa
monien muiden alojen on
haastavaa työllistää ja lisäksi työttömyysaste on
selvästi koko maan keskiarvon yläpuolella.
– Toivoisin, että viimeaikaisten YT-uutisten jälkeen nimenomaan kaivosalan uutiset koettaisiin
myönteisinä ja toimialamme nähtäisiin monien ihmisten mahdollisuutena
työllistyä ja elää elämää
myös isojen kaupunkikeskittymien ulkopuolella, Natunen toteaa.
Jo tänä vuonna kaivosalan lisätyötarve on ollut
530 työntekijää. Näidenkin
työntekijöiden löytäminen
on kiven alla. Kaivokset
joutuvat tahtomattaan kilpailemaan samoista työtekijöistä.
– Tämän kaltaista ilmiötä on ollut havaittavissa ja
se on johtanut myös tietynlaiseen palkkakilpailuun.
Tiedossa on paljon tapauk-
Talvivaaran toimitusjohtaja Harri Natunen.
on valmis antamaan työpanostaan alalle vasta 5–6 opiskeluvuoden jälkeen.
Kaivos on
kärsivällisen sijoitus
Suomessa jaksetaan päivitellä myös kotimaisten kai-
”Toivon, että toimialamme nähtäisiin
monien ihmisten mahdollisuutena
työllistyä ja elää elämää myös isojen
kaupunkikeskittymien ulkopuolella”
Harri Natunen, Talvivaara
sia, joissa kaivos joutuu
houkuttelemaan korkeammalla palkalla osaajia vaihtamaan työnantajaa, Natunen kertoo.
Natusen mukaan ongelman ydin ei kuitenkaan ole
maksettava palkka, vaan
se, että työntekijöitä ei riitä
kaikille.
– Alan koulutuksessa on
ollut havaittavissa tietynlaisia laiminlyöntejä kuluneiden vuosien varrella, Natunen sanoo. Todeten perään,
että tilannetta on alettu korjata, mutta koulutuspaikkojen lisäämisen tulokset näkyvät hitaasti. Nuori teekkari
vosten omistusten ulkomaalaistaustoja. Natunen toteaa
heti, että ala on erittäin pääomavaltaista ja että sijoittajat sitoutuvat pitkäksi aikaa
– pikavoittoja tavoittelevien
ei kannata vaivautua. Lisäksi alan tietotaidolla on oma
merkityksensä, minkä vuoksi ulkomaalaiset sijoittajat
ovat tervetulleita, väheksymättä kuitenkaan kotimaista
osaamista.
– En myöskään näe mitään pahaa siinä, että usein
suurin osa, noin 75% kaivokseen sijoitetusta pääomasta kohdistuu maahan,
missä kaivos sijaitsee ja
työllistämisvaikutukset kohdistuvat kokonaan kyseiseen
maahan. Myös jatkojalostusaste on korkea maassa,
jossa kaivos sijaitsee, mikä
taas työllistää jatkojalostuslaitoksia ja näin hyöty moninkertaistuu, Natunen korostaa.
Kotimaiset sijoittajat olisivat kuitenkin hyödyksi
alalle.
– Kyllä kotimaisten sijoittajien myötä esimerkiksi
erilaiset investointituet olisivat tukevampia, Natunen
tuumaa.
Haasteellinen
toiminta­ympäristö
Kaivosalaan kuuluu myös
kiusalliset aiheet alan kannalta. Eniten huomiota on luultavimmin suomalaisessa mediassa saanut kaivostoiminnan ympäristövaikutukset.
– Kyllä me ollaan Talvivaarassa koettu painetta monista eri syistä, ja nämä vievät fokustamme pois itse
toiminnastamme ja olemme
joutuneet lisäämään resurssejamme näiden asioiden
selvittämiseen. Pyrimme
konseksukseen kaikkien
osapuolien kanssa. n
8
Organisaatio-Sanomat
O rg a n i sa at i o - S a n o m at
Hannumetin uudet tilat täynnä
kuva Hannumet
9
Vexve Areenan avajaiset pidettiin
Sastamalassa
kuva Mauri Heinonen
nisteri Jyrki Katainen (kok.)
tähdensi Sastamalan alueen
yhteistyövoimaa, jonka
avulla on saatu paikkakunnalle monia näkyviä tuloksia. Katainen kehui sekä
Raskaiden ja vaativien teräsrakenteiden
hitsaukseen erikoistunut kaarinalainen
Hannumet on saanut halli-investointinsa valmiiksi.
Teksti Martti Tammisto/O-S
– Kun viimeisin vuokralainen saa marraskuussa siirrettyä tuotantonsa, on uusi
halli täynnä, Hannumet
Oy:n toimitusjohtaja Jussi
Hannula kertoo.
– Lähiaikoina voi ajankohtaiseksi tulla jälleen uuden hallin rakentaminen.
Rakennustöiden osalta
viime vuodenvaihteessa
valmistuneista 4.000 neliön
tiloista noin 1.500 neliötä
on Hannumetin omassa
käytössä, loput on vuokrattu, samoin vanha, noin 500
metrin päässä sijaitseva
vanha halli.
Uuden hallin rakennustyöt Hannumet teki pääosin
itse. Jussi Hannulan mukaan työn ajoitus osui nap-
piin, halli saatiin rakennettua hiljaisena aikana, tänä
vuonna ei aikaa oman hallin
rakenteiden tekoon olisi
enää löytynytkään.
Vuokralaisina
yhteistyökumppaneita
Vuokralaisiksi Hannumet
löysi pitkäaikaisen yhteistyökumppaninsa Kone­
cranesin Turun huoltoyksikön, asennusvalmiita ilmastointikonehuoneita valmistavan Scan-Airin ja nosto­
lavalaitteita muun muassa
pelastuslaitoksille tekevän
Veman.
Erilaisten teräshallien
runkorakenteiden teon lisäksi vuonna 1983 perustettu Hannumet hitsaa, asentaa
paikoilleen omalla kuljetusja asennuskalustolla.
Jussi Hannulan mukaan
perheyritys on keskittynyt
”Lähiaikoina voi
ajankohtaiseksi tulla jälleen
uuden hallin rakentaminen”
Jussi Hannula, Hannumet
ja huoltaa muun muassa
vaativia hallinosturiratoja
sekä lossikaltureita, raskaita
kelluvia teräslaitureita lossisatamiin. Tuotteet toimitetaan tilaajalle ja asennetaan
erityisesti pitkäaikaisiin
kumppanuussuhteisiin, yhteistyö on jatkunut muun
muassa lossiliikennettä 38
paikkakunnalla harjoittavan
Suomen Lauttaliikenne Oy:n
(FinFerries) kanssa liki 30
vuotta ja Konecranesin kanssa parikymmentä vuotta.
– Pitkäaikaisia asiakassuhteisiin keskittyminen ei
tarkoita sitä, ettemme olisi
kiinnostuneita myös yksittäisistä töistä.
– Tunnemme teräsrakenteille asetetut laatuvaatimukset ja rakennusalan toimijoiden odotukset. Osaamisen takeena on laatujärjestelmä, joka takaa, että
koko prosessimme teräsrakenteiden valmistuksesta
kuljetukseen ja asennustöihin täyttää asiakkaiden laatuvaatimukset. n
”Sastamalan seudun
koulutuskuntayhtymä on ollut
meille monissa hankkeissa uutta
luova kumppani. Olemme olleet
yhdessä toteuttamassa mm.
laajennetun työssäoppimisen
mallia sekä työmestarikoulutusta, joista molemmista on
saatu erittäin hyviä tuloksia”
Jarmo Nieminen, Vexve
Vexve Oy:n hallituksen puheenjohtaja Jarmo Nieminen avajaisjuhlassa.
Liikunta- ja oppimiskeskus Vexve Areenan avajaisjuhlassa tiistaina 23.10.2012
puhunut Vexve Oy:n hallituksen puheenjohtaja Jarmo Nieminen tähdensi tiiviin
oppilaitos- ja yritysyhteistyön tärkeyttä
yrityksen menestyksen taustalla.
Teksti Katri Tanni
kuva Maintpartner
Ferroplan kehittää toimintaansa
hiljaisempina aikoina
Ferroplan Oy:ssä on todettu hitaamman
kysynnän ajoissa olevan se hyvä puoli, että silloin ehditään keskittyä tuotteiden kehittämiseen.
Ferroplan Oy:n tuotekehityksestä vastaava Lauri
Lahti kertoo, että tuotekehitysosastolla on ollut täysi
höyry päällä. Kaikki tuotekonfiguraattorimallit – eli
niin sanotut pohjat, joihin
asiakkaan tuotetiedot syötetään on päivitetty alkuvuodesta 2012. Lisäksi viimeisin versio vapaasta rullakuljettimesta on valmis.
– Tuotekehityksellä on
varmistettu sekä edullinen
hinta että tuotteen helppo ja
nopea kokoonpantavuus.
Tuote on mahdollista toimittaa erittäin nopeasti suoraan hyllystä, Lauri kertoo.
Vapaa rullakuljetin voidaan muuttaa myöhemmin
käytölliseksi kuljettimeksi ja
se sopii esimerkiksi muovija pahvilaatikoiden kuljettamiseen varastoautomaattien
yhteyteen tai keräilyyn.
Toinen Ferroplanin tuoteuutuus on Lavapinoajan
uusin versio, johon voidaan
syöttää tai purkaa kerralla
1–7 kuormalavaa. Edeltäjänsä tavoin uusi versio on
täysin automaattinen.
– Normaalisti lavoja
syötetään kerrallaan vain
yksi. Tässä on mahdollista
viedä tai purkaa trukilla jopa seitsemän lavaa kerralla.
Erittäin paljon kuormalavoja käsitteleville yrityksille
tämä tuote on ehdoton, puhdasta ajansäästöä, kertoo
Maintpartnerille
sopimus puolalaisen
helikopterivalmistajan kanssa
a
kuv
Lavapinoajan tuotevastaava
myyntipäällikkö Jari Mäkipää.
Ferroplan on saanut
Lava­pinoaja-tuotteestan­sa
erittäin hyvää asiakaspalau-
r
Fer
opl
an
tetta. – Lavapinoajia toimitetaan heti varastosta ja niiden toimitusaika on erittäin
nopea, Mäkipää lisää.
Ferroplan
Maintpartner ASI ja
puolalainen heli­kop­te­ri­
valmistaja PZL- widnik
ovat teh­neet sopimuksen
yhtiön tuotantolaitteiden
ja kiinteistön kunnossapidosta, mukaan luettuna
varaosat ja alihankinta.
Sopimuksen kesto on
yli viisi vuotta ja se on
suurin yksittäinen Maintpartner ASIn tekemä sopimus Puolassa.
PZL- widnikin henkilöstön määrä on 3,500.
Yhtiö sijaitsee lähellä
Lublinin kaupunkia. PZLwidnik on osa italialaista
AgustaWestland-konsernia.
Maintpartner on poh-
joismainen teollisuuden
kunnossapito- ja käyttöpalveluja toimittava yritys. Maintpartner Groupin
henkilöstön määrä on
noin 1750 ja vuotuinen
liikevaihto noin 150 miljoonaa euroa. Konsernilla
on toimintaa Suomessa,
Ruotsissa, Puolassa ja Virossa. Maintpartner Groupin omistavat johto ja
CapManin hallinnoimat
rahastot.
Maintpartnerin henkilöstön määrä Puolassa on
noin 250 ja liikevaihto
noin PLN 35 miljoonaa.
Maintpartner
töön Sastamalan koulutuskuntayhtymän rakennuttaman liikunta- ja oppimiskeskus Vexve Areenan tiistaina
23.10.2012 Sastamalassa.
Uudessa hallissa sijaitsee ny-
– Kumppanuus Sastamalan seudun koulutuskunta­
yhtymän kanssa on meille
strategisesti tärkeä asia. Ilman osaavaa, seudullista
työvoimaa emme pääse kehittämään Vexveä yrityksenä. Sastamalan seudun kou-
lutuskuntayhtymä on ollut
meille monissa hankkeissa
uutta luova kumppani.
Olemme olleet yhdessä toteuttamassa mm. laajennetun työssäoppimisen mallia
sekä työmestari-koulutusta,
joista molemmista on saatu
erittäin hyviä tuloksia, Jarmo Nieminen tähdensi
Vexve Areenan avajaisissa
Sastamalassa.
Niemisen mukaan yhteistyö on syntynyt työtä teke-
mällä eivätkä hyvät aikomukset ole jääneet vain puheiksi. Hänen mukaansa uusi
liikunta- ja oppimiskeskus on
siitä erinomainen esimerkki.
Pääministeri
Jyrki Katainen:
”Oppilaitos- ja yritysyhteistyöstä hyötyvät
kaikki osapuolet”
Vexve Areenan avajaisissa
juhlapuheen pitänyt päämi-
Sastamalan koulutuskuntayhtymän että paikallisten
yritysten hyvää yhteishenkeä ja siitä kantautunutta
alueen positiivista mainetta.
– Sastamalassa on esimerkillisellä tavalla tehty
kaikkia osapuolia hyödyttävää oppilaitos- ja yritysyhteistyötä. Kun oppilaitokset
ottavat aloituspaikkoja
miettiessään huomioon yritystarpeet, voidaan varmistaa osaava työvoima alueen
yrityksille. Tällaisella yhteistyöllä kaikki osapuolet
voittavat, Katainen lausui
juhlapuheessaan.
Pääministeri Katainen
vihki juhlatilaisuudessa käyt-
kyaikaisten sisäliikuntatilojen lisäksi mm. 130-paikkainen ravintola, kokoustilat,
kuntosali, kiipeilyseinä sekä
ravintola-alan opiskelijoiden
koulutustilat.
Vexve Group Oy on
suomalainen vahvasti kasvava konserni, jonka päätoimipaikka sijaitsee Sastamalassa. Konsernin liikevaihto on noin 50M€ ja
henkilöstöä on yhteensä
160. Konsernin ty­täryhtiöt,
Vexve Oy, Vesinieminen
Oy, Hopun­kadun Rauta Oy,
LVI miehet Oy ja Partnos
Oy toimivat pääasiassa teknologiateollisuuden ja talotekniikan aloilla. n
ABB:n robotit Valmet Automotiven uudelle
linjalle Uuteenkaupunkiin
kuva ABB
ABB on allekirjoittanut sopimuksen
laajasta robottitoimituksesta Valmet
Automoti­ven uudelle valmistuslinjalle
Uudenkaupungin autotehtaalle.
Kappalemäärältään kaikkien aikojen suurin Suomessa tehty robottisopimus si-
sältää arviolta jopa 200 robottia, jotka osallistuvat
Mercedes-Benzin uuden A-
sarjan rakentamiseen Valmet
Automotiven korkeasti automatisoidulla uudella linjalla.
Valmet Automotive on
Suomen suurin robottien
käyttäjä. Uudella linjalla
ABB:n robotit vastaavat
muun muassa pistehitsauksesta, liimauksesta ja materiaalinkäsittelystä ja varmistavat omalta osaltaan tehokkaan autonvalmistuksen.
– Kilpailukykymme perustuu tuotannon korkeaan
laatuun sekä kykyyn käynnistää tuotanto nopeasti.
ABB on Valmet Automotiven luotettava kumppani,
jolla on merkittävä rooli tavoitteidemme saavuttamisessa. Edistääksemme asiakkaidemme kilpailukykyä rakennamme nyt ABB:n kanssa
”Kilpailukykymme perustuu tuotannon
korkeaan laatuun sekä kykyyn käynnistää
tuotanto nopeasti. ABB on Valmet
Automotiven luotettava kumppani,
jolla on merkittävä rooli tavoitteidemme
saavuttamisessa”
Jyrki Nurmi, Valmet Automotive
yhteistyössä uuden ajan hitsausprosessia, tuotantoteknisestä suunnittelusta vastaava
johtaja Jyrki Nurmi Valmet
Automotivesta sanoo.
ABB on johtava teollisuusrobottien, modulaaristen valmistusjärjestelmien
ja robottipalvelujen tuottaja.
Yhtiö on toimittanut Suo-
meen jo yli 2000 ja maailmanlaajuisesti yli 200 000
robottia. Yhtiö on tehnyt
yhteistyötä Uudenkaupungin autotehtaan kanssa aiemminkin: robotteja on toimitettu tehtaalle myös
Porschen ja Fisker Karman
valmistuslinjoille.
Kaupan sisältämät robotit
valmistetaan ABB:llä Ruotsissa. Suomen ABB vastaa
toimituksen käyttöönoton ja
käytön aikaisesta tuesta.
Valmet Automotiven
suunnitelmissa on valmis­
taa Uudenkaupungin tehtaalla yli 100 000 A-sarjan
Mercedes­tä vuodesta 2013
vuoteen 2016.
ABB on johtava sähkövoima- ja automaatioteknologiayhtymä, jonka tuotteet,
järjestelmät ja palvelut parantavat teollisuus- ja energiayhtiöasiakkaiden kilpailukykyä ympäristömyönteisesti. ABB:n palveluksessa
työskentelee noin 100 maassa yli 145 000 henkilöä, joista Suomessa lähes 7 000.
ABB
10
Organisaatio-Sanomat
TUI Cruises tilaa toisen risteilijän
STX Finlandin Turun telakalta
Ruukki ja CapMan muodostavat
Euroopan johtavan
konepajateollisuuden
valmistuskumppanin Fortacon
Tasowheel Group Oy osti Etelko
Oy:n osake-enemmistön
kuva Tasowheel
Etelko Oy
kuva STX Finland
n Vuonna 1988 perustettu paperikoneen
hienosäätötoimilatteita valmistava ja markkinoiva yritys.
n Toimipiste sijaitsee
Uuraisilla
n Palveluksessa on tällä hetkellä 20 henkilöä.
Tasowheel Group Oy on 31.10.2012 alle­
kirjoitetulla sopimuksella ostanut hieno­
säätötoimilaitteita prosessiteollisuudelle valmistavan Etelko Oy:n osake-enemmistön.
Kaupan myötä Uuraisilla
toimivasta Etelkosta tulee
yksi Tasowheel Groupin tytäryhtiöistä.
– Yritysosto on kasvu­
strategiamme mukainen.
Etelko Oy toimii osittain samalla toimialalla kuin tytär-
TUI Cruisesille rakennettavan ensimmäisen risteilijän
tuotanto alkoi maanantaina
5.11. ja se luovutetaan tilaajalleen keväällä 2014. Nyt
vahvistetun uuden aluksen
tuotanto käynnistyy ensi
vuoden kesällä ja se valmistuu Turun telakalta keväällä
2015. Yhteensä nämä kaksi
alusta tuovat STX Finlandin
Turun telakalle noin 11.000
henkilötyövuotta.
Mein Schiff 3 nimisen
risteilijän tuotannonaloitus
suoritettiin Turun telakalla
perinteitä noudattaen. Tuotantohallissa järjestettyä tilaisuutta oli todistamassa
TUI Cruisesin, Royal Caribbean Cruise Linen, STX
Finlandin, luokituslaitos
Det Norske Veritaksen:n
edustajia sekä lehdistöä.
Inno­vatiivisen GT 99 300
suuruisen laivan pituus on
n. 294 metriä ja leveys n. 36
metriä. Hyttejä alukseen tu-
lee 1,250, matkustajamäärä
on 2,500 ja miehistön koko
1,000 henkeä. Risteilyalukseen tulee runsaasti ympäristöystävällisiä ominaisuuksia ja sen energiatehokkuuteen kiinnitetään erityistä huomiota.
– Olemme erittäin tyytyväisiä että TUI Cruises
vahvisti toisen aluksen tilauksen, ja saamme rakentaa
upealle Mein Schiff 3 risteilijälle sisaraluksen Turun
telakalla. On myös upeaa
että pääsemme aloittamaan
ensimmäisen risteilijän tuotannon intensiivisen perussuunnitteluveiheen jälkeen.
Tuotannon-aloituksen jälkeen projektin vaatima miehitys lisääntyy huomatta-
vasti tulevina kuukausina ja
saavuttaa huippunsa ennen
ensi kesää, kertoo STX Finland Oy:n varatoimitusjohtaja Jari Anttila.
– Oltuamme alalla vasta
neljä vuotta ja tuotuamme
markkinoille kaksi alusta,
Mein Schiff 1:n ja Mein
Schiff 2:n, olemme ylpeitä
siitä, että voimme edetä ensimmäisen oman uudisrakennuksemme rakentamisen suhteen ja täten jatkaa
laivastomme kasvattamista,
toteaa TUI Cruisesin toi­
mitusjohtaja Richard J.
Vogel.
– Suunnittelu on pitänyt
meidät todella kiireisinä viimeiset kaksi vuotta, mutta
nyt asiat alkavat todella
Laivat rakennetaan STX
Jinhae -telakalla Koreassa,
ja MacGregor ro-ro-laitteet
toimitetaan vuoden 2013
viimeisen vuosineljänneksen ja vuoden 2014 toisen
vuosineljänneksen aikana.
Kuhunkin alukseen toimitetaan MacGregor-kulma­
peräramppi, peräovi, rampin peiteluukut ja ovet, väliovet ja voimayksikkö.
– Ro-ro-laitteet ovat
olennainen osa laivan lastinkäsittelykykyä, sanoo
Magnus Sjöberg, ro-rolaivoista vastaava myyntijohtaja.
– Cargotecin asiantuntijat olivat mukana projektissa jo aikaisessa suunnitteluvaiheessa, mikä mahdollisti
tehokkaan ja turvallisen lastinkäsittelyratkaisun sekä
laivan parhaan mahdollisen
kokonaistehokkuuden ja
tuottavuuden.
TUI AG:n ja kansainvälisen risteilyvarustamon
Royal Caribbean Cruises
Ltd:n yhteisyritys.
kuva Tuomas Porkkala
-laivue tarjoaa noin 3836
vuodepaikkaa
TUI Cruisesin kaikenkattavan Premium All-Inclusive
n Hampurissa päämajaan­ -matkustuskonseptin kohsa pitävä yritys on tarjon- deryhmänä ovat ensisijaisesti pariskunnat ja perheet,
nut risteilyjä saksankielijotka haluavat vapautta,
selle markkina-alueelle
toukokuusta 2009 lähtien. tilan tuntua, korkeaa laatua
ja henkilökohtaista palvelua.
TUI Cruisesin Mein Schiff
mennä eteenpäin, hän jatkaa.
STX Finland Oy:llä on
kolme telakkaa: Turun telakka, Rauman telakka sekä
Arctech Helsinki Shipyard
Oy:n telakka, josta STX
Finland Oy omistaa 50 %.
n
STX Finlandin tytäryhtiöitä
ovat mm. Aker Arctic
Technology Oy ja STX
Cabins Oy. Yhtiö kuuluu
kansainväliseen STX Europe -konserniin.
STX Finland
kuva Cargotec
Cargotecille suuri MacGregorro-ro-lastinkäsittelylaitetilaus
Cargotec sai lokakuussa suuren tilauksen MacGregor-ro-ro-lastinkäsittelylaitteiden toimittamisesta neljään 45,000
dwt:n kontti/ro-ro-alukseen italialaiselle
Ignazio Messina & C. S.p.A. konttilaivavarustamolle.
TUI Cruises
n
yhtiömme Tasowheel Systems Oy, joten se sopii hyvin osaksi konserniamme,
sanoo Tasowheel Group
Oy:n toimitusjohtaja Kari
Sorjonen.
Sorjosen mukaan Taso­
wheel on selvinnyt taantu-
masta toistaiseksi hyvin ja
konsernin liikevaihto kasvaa budjetoidusti.
– Tulemme tänä vuonna
ylittämään 20 miljoonan euron liikevaihdon. Vaikka
markkinoilla on epävarmuutta, uskomme kasvuun
myös ensi vuonna. Kasvua
Tasowheel hakee kotimarkkinoiden lisäksi panostamalla voimakkaasti kansainvälisille markkinoille.
Tasowheel Group Oy on
vuonna 1979 perustettu
Cargotec tehostaa tavaravirtojen kulkua niin maalla kuin merelläkin - kaikkialla, missä tavara liikkuu.
Cargotecin tytärbrändit
Hiab, Kalmar ja MacGregor
tunnetaan kuorman- ja lastinkäsittelyalan johtavina
brändeinä ympäri maailman. Cargotecin liikevaihto
vuonna 2011 oli 3,1 miljardia euroa, ja konserni työllistää noin 10 500 henkilöä.
Cargotec
suomalaisessa omistuksessa
oleva kansainvälisesti toimiva, korkealaatuiseen
tarkkuusmekaniikkaan ja
voimansiirtoon erikoistunut
teknologiakonserni. Taso­
wheel Groupin tytäryhtiöitä
ovat Tampereella toimivat
Tasowheel Systems Oy ja
Tasowheel Gears Oy sekä
Tikkakoskella toimiva Tasowheel Tikka Oy. Yhtiön
palveluksessa on noin 120
henkilöä.
Tasowheel
Hitsausrobotti toi
hitsauspalkinnon GaV Groupille
TYYTYVÄISET: Vasemmalla STX Finlandin varatoimitusjohtaja Jari Anttila ja oikealla TUI Cruisesin toimitusjohtaja Richard J. Vogel. TUI Cruisesin toinen risteilylaivatilaus
tietää hyvää TUI Cruisesin asiakkaille sekä lähitulevaisuudessa Varsinais-Suomen alihankintateollisuudelle ja työllisyydelle.
TUI Cruisesin toimitusjohtaja Richard
J. Vogel vahvisti STX Finland Oy:n Turun
telakalla 5.11.2012 tuotannonaloituksen
yhteydessä myös toisen risteilylaivan tilauksen Turun telakalta.
11
O rg a n i sa at i o - S a n o m at
Palkinnon vastaanotti Nordic Welding –messuilla lokakuussa vas. kehitysinsinööri
Tuukka Starck ja Pirkkalan tulosyksikön päällikkö Hannu Kirveslahti.
GaV Group Oy on tämän
vuoden Hitsaava yritys. Palkinnon perustelujen mukaan
se on kehittänyt tuotantoaan
määrätietoisesti sekä ottanut
käyttöön robottihitsauksen
vaativien painelaitteiden ja
hitsattujen kokoonpanojen
sarjavalmistuksessa.
– Otimme tunnustuksen
vastaan suurella kunnioituk-
sella, kehitysinsinööri Tuukka Starck GaV Groupis­ta
sanoo.
– Hienoa, että kaikista
Suomen hitsaavista yrityksistä juuri meidän tekemä
kehitystyö palkittiin.
GaV Groupin Pirkkalan
tehtaalla otettiin keväällä
2011 painesäiliöiden valmistuksessa käyttöön robot-
ti, jota voidaan käyttää sekä
leikkaukseen että hitsaukseen. Robottisovellus, jossa
on yhdistetty MAG-hitsaus
ja hienosädeplasmaleikkaus, on Suomessa ainutlaatuinen. Tuukka Starckin
mukaan robotti on nostanut
työn tuottavuutta sekä parantanut ergonomiaa. Sen
käyttöönotto on ollut suuri
harppaus tuotannon kehittämisessä.
Robottia käytetään Pirkkalassa erilaisten säiliöiden
osavalmistukseen ja varaajien kokoonpanohitsaukseen.
Painesäiliöiden kokoonpanohitsaus tehdään edelleen
käsin, mutta niiden päädyt
yhteineen hitsaa robotti.
Maalämpövaraajat sen sijaan hitsataan kokonaan robotilla. Tämä on mahdollista, koska varaajien suunnittelussa on otettu huomioon
robottihitsauksen tarpeet.
Robotti auttaa osaltaan
painelaitteiden valmistuksen pysymisessä Suomessa,
ja mahdollistaa myös niiden
viennin. Tuukka Starckin
mukaan GaV Group pyrkii
vientimarkkinoille asiakkaan tarpeiden mukaan räätälöidyillä piensarjasäiliöillä. Robotti soveltuu erityisesti 10–50 kappaleen sarjojen valmistukseen.
Vuoden Hitsaushuippu
-palkinnot jaettiin lokakuussa järjestelyillä Nordic Welding Expo -messuilla. Hitsauksen tarkastusyksikkönä
palkittiin Säteilyturvakeskuksen (STUK) ydinvoimalaitosten valvontaosasto.
Hitsauskouluttajana palkittiin Optiman Kone- ja metallialan koulutustiimi. Palkinnot jakaa Suomen Hitsausteknillinen Yhdistys ry.
GaV Group
Rautaruukki Oyj ja CapManin hallinnoimat rahastot ovat sopineet yhdistävänsä Komasin ja Ruukki Engineering
-divisioonan yksiköitä uudeksi yhtiöksi.
Yhtiön nimeksi tulee Fortaco ja siitä tulee alansa suurin toimija Euroopassa.
Ruukki saa uuden yhtiön
muodostuksessa 19,0 prosentin omistusosuuden
yhtiöstä, noin 25 miljoonaa euroa käteistä sekä
noin 81 miljoonan euron
arvosta yhtiön pääomaan
sidottuja arvopapereita –
yhteisarvoltaan noin 114
miljoonaa euroa, mikä
vastaa Ruukin yhtiöön
siirtämän liiketoiminnan
arvoa. Sopimuksen toteutuminen vaatii kilpailuviranomaisten hyväksynnän, ja sen arvioidaan toteutuvan viimeistään joulukuun 2012 alkupuolella.
– Uudella yhdistetyllä
kokonaisuudella on tehokkaat komponenttivalmistusyksiköt, jotka sijaitsevat lähellä asiakkaiden markkinoita. Ruukille uuden yhtiön menestyminen on erittäin tärkeää
sekä teräsvolyymien kehittymisen vuoksi että
myös sitoutuneen pääoman tuotto-odotuksen
vuoksi, sanoo Rautaruukki Oyj:n toimitusjohtaja
Sakari Tamminen.
Fortacon pro forma
-liikevaihdon arvioidaan
olevan noin 270 miljoonaa
euroa vuonna 2012, ja se
työllistää noin 2 600 henkilöä. Yhtiö muodostetaan
yhteensopivista, toisiaan
täydentävistä Ruukin ja
Komasin yksiköistä.
Ruukki Engineeringin yksiköt Jászberény (Unkari),
Wrocław (Puola) ja Holíc
(Slovakia) sekä Kurikka,
Sepänkylä ja Kalajoen
komponenttiliiketoiminta
siirtyvät uuteen yhtiöön.
Siirtyvien Ruukin yksiköiden liikevaihto vuonna
2011 oli 158 miljoonaa euroa. Kaupan ulkopuolelle
jäävien Ruukki Engineeringin liiketoimintojen liikevaihto vuonna 2011 oli
noin 100 miljoonaa euroa.
Siirtyvien yksiköiden
työntekijät siirtyvät uuteen
yhtiöön vanhoina työntekijöinä. Komasilta uuteen
yhtiöön kuuluvat Janów
Lubelski (Puola), Narva
(Viro) sekä Sastamala, Kurikka, Parkano ja Härmä.
Ruukki
Tieto myy Valko-Venäjän
toimintonsa ScienceSoftille,
joka jatkaa yhtiön alihankkijana
Tieto on päättänyt myydä ValkoVenäjän yksikkönsä osakekannan
ScienceSoftille, joka jatkaa yhtiön
alihankintakumppanina.
Tiedon kaikki 90 työntekijää Valko-Venäjällä siirtyvät ScienceSoftin palvelukseen. Kauppa on osa
Tiedon strategiaa, jolla se
pyrkii yksinkertaistamaan
ja keskittämään toimintojaan maantieteellisesti.
Tieto perusti yksikön
Minskiin Valko-Venäjälle
vuoden 2007 lopussa.
Yksikkö toimii Tiedon eri
liiketoimintojen kehityskeskuksena ja tukee kasvua erityisesti naapurimaassa Venäjällä.
– Järjestelyn tuloksena
kasvun edellytykset säilyvät ennallaan ja laadukas
työ jatkuu uudessa toimintakehyksessä, sanoo Sampo Salonen, Executive Vi-
ce President, Global Delivery and Quality, Tieto.
ScienceSoftilla on
asiakkaita 20 maassa
muun muassa Euroopassa, Yhdysvalloissa ja Venäjällä. Järjestelyn yhteydessä ScienceSoft perustaa ODC (offshore development centre) -kehityskeskuksen Tiedon tuotantoa varten. Keskuksen
turvallisuussäädökset ja
työmenetelmät noudattavat Tiedon käytäntöjä sekä asiakassitoumuksia.
Osa Tiedon toiminnoista
siirretään asteittain Tiedon globaaleihin toimituskeskuksiin Tšekissä ja
Intiassa.
Tieto
12
Organisaatio-Sanomat
O rg a n i sa at i o - S a n o m at
13
kuva Mervento
HT Laser lyhentää läpimenoaikoja Lean-menetelmällä
HT Laser Oy tehostaa toimintaansa
Lean SixSigma -laatujohtamisen työ­
kalun avulla. Työ alkoi keväällä 2011
Vieremän tehtaalta.
Suomalainen tuuliturbiinivalmistaja Mervento Oy
lanseerasi uuden suoravetoisen tuuliturbiiniperheen
MERVENTO 3.6-118 ja MERVENTO
4.0-118M ovat suoravetoturbiineja,
joissa on otettu käyttöön monia uusia
tuottavuutta ja luotettavuutta parantavia innovaatioita. Tuloksena on markkinoiden alhaisin tuulienergian tuotantokustannus.
Suoravetoturbiinista puut­
tuu kokonaan vika-altis ja
hankalasti huollettava vaihteisto, kuten myös vaihteiston aiheuttamat tehohäviöt.
Uudentyyppisillä hydraulisilla lapakulma- ja suuntasäätöratkaisuilla on puolestaan päästy eroon yleisistä
säätöjärjestelmävioista, jot-
ka ovat kalliita ja aikaavieviä korjattavia. Lisäksi niiden avulla on pystytty parantamaan turbiinin energiatuotantoa.
– Merventon tuuliturbiinit ovat markkinoiden ensimmäiset alusta saakka
kylmiin ja jäätäviin olosuhteisiin suunnitellut tuulitur-
biinit. Suomen talvi on otettu huomioon materiaalivalinnoissa ja eri järjestelmien
suunnittelussa, millä varmistetaan ongelmaton toiminta rannikolla ja merellä
myös kylmään vuodenaikaan, toteaa Merventon
tekno­l ogiajohtaja Patrik
Holm.
– Tavallisesta poiketen,
turbiinissa käytetty teräs on
kylmäluokiteltu aina -40°C
asteeseen saakka, ja kaikki
kriittiset sähkölaitteistot
ovat lämmitettyjä. Roottorin
lavat on varustettu aktiivisella jäänpoistolla ja lapojen
johtoreunat suojattu jäätävän lumisateen aiheuttamaa
mekaanista kulutusta vastaan, Patrik jatkaa.
Pitkälle kehitetyn ennakoivan kunnonvalvonnan ja
yksinkertaisen suoravetorakenteen avulla huollontarve
on minimoitu. Kylmiin olosuhteisiin kehitetyn turbiiniasemakonseptin johdosta
määräaikaishuollot voidaan
suorittaa nopeasti ja turvallisesti, mikä lyhentää oleellisesti huoltoseisokin aiheuttamaa tuotantokatkoa.
Mervento 3.6-118 tuuliturbiiniin voi tutustua Vaasan
Sundomissa, jonne ensimmäinen voimalaitos on pystytetty alkuvuodesta 2012.
– Pilottivoimala on ylit-
MERVENTO 3.6-118 /
MERVENTO 4.0-118M
n
Nimellisteho 3,6 MW / 4.0 MW
n
Nimellistuulennopeus 11,5 m/s / 12,0 m/s
n
Roottorin halkaisija 118 metriä
n
Roottorin napakorkeus 90 tai 125 metriä
n
Suunniteltu IEC tuuliluokkaan IIA / IIB
n
Toimintalämpötila -30°C ... 40°C
tänyt kaikki odotuksemme.
Korkea energiantuotto yhdessä matalien ylläpitokustannusten kanssa merkitsee
Fortumin Joensuun sähkön
ja lämmön yhteistuotantolaitokseen integroitava bioöljylaitos tuottaa sähkön ja
kaukolämmön lisäksi lähitulevaisuudessa 50 000 tonnia bioöljyä vuosittain. Bio-
öljyn raaka-aineena käytetään metsähaketta sekä
muuta puubiomassaa. Fortum investoi bioöljylaitokseen noin 30 miljoonaa euroa ja on saanut hankkeelle
valtion investointitukea
noin 8 miljoonaa euroa.
– Investointi bioöljylaitokseen on Fortumille erittäin merkittävä. Haluamme
tarjota kestäviä ratkaisuja,
jotka auttavat vähentämään
päästöjä, tehostamaan resurssien käyttöä ja varmistamaan energian saatavuuden. Näin voimme tuottaa
merkittävää lisäarvoa asiak-
kaillemme, omistajillemme
ja koko yhteiskunnalle, Fortumin talousjohtaja Markus
Rauramo toteaa.
Bioöljyä tullaan käyttämään aluksi muun muassa
Fortumin omilla lämpölaitoksilla korvaamaan raskasta polttoöljyä. Joensuun
bioöljylaitoksen 50 000 tonnin vuosituotanto vastaa yli
10 000 pientalon lämmitystarvetta.
Bioöljylaitoksen rakentaminen on edennyt aikataulun mukaan, ja laitoksen
suunnitellaan olevan tuotantotoiminnassa ensi vuoden
syksyllä. Peruskiven sisään
muurattiin lieriö, johon laitettiin tiedoksi tuleville sukupolville bioöljylaitoksen
tiin, osaprosessien optimoinnin sijaan. Ongelmitta
tästä vaiheesta ei selvitty.
– Olennaista on testata
ratkaisumalleja, eikä antaa
liian aikaisessa vaiheessa periksi, Juha Anttila painottaa.
Toimet tehosivat
Prosessin edetessä nähtiin,
että virtaus lähti kasvamaan, keskeneräinen tuotanto pieneni, läpimenoaika
puolittui ja toimitusvarmuus nousi pysyvästi lähelle täydellistä.
Myös seuraava tehostettava kohde löytyi nopeasti.
– Tehdas siirtyy päivä-
tuntija teollisuuslasereilla ja
vesisuihkuleikkauksessa.
Asiantuntemuksen piiriin
kuuluvat myös laserhitsaus,
alumiinihitsaus ja robotti-
hitsaus. HT Laserin palvelut
kattavat levypohjaiset tuotteet laserleikkeistä järjestelmätoimituksiin. Yrityksellä
on toimipisteet 10 paikka-
kunnalla Suomessa ja tuotantoyksikkö Puolassa sekä
myynti- ja hankintayksikkö
Venäjällä.
HT Laser
Flowrox venttiilit ja pumput
Proven Performance
vaativiin teollisuuden käyttökohteisiin
Flowroxin (ent. Larox Flowsys) yli 30 vuoden kokemus ja
100 000 toimitusta takaavat tietämyksen asiakkaiden
virtauksensäätöprosesseista.
Flowroxin tuotteilla minimoit käyttökustannukset.
Uuslaitetoimitusten ohella saat meiltä laajan palvelu- ja
huoltotuen. Ota yhteyttä niin suunnitellaan yhdessä
tarpeisiisi sopiva ratkaisu!
Finnmateria-messuilta löydät meidät osastolta B265.
KATSO LISÄÄ:
WWW.FLOWROX.COM
tai skannaa viivakoodi.
T-DRILL toimittaa kolme uutta putken
katkaisulinjaa Continentalille
alhaista tuulienergian tuotantokustannusta, Patrik
summaa.
Mervento
Fortumin uuden bioöljylaitoksen peruskivi
muurattiin Joensuussa
Ensimmäisen teollisen mittakaavan
bioöljylaitoksen peruskivi muurattiin
perjantaina 2.11. Joensuussa.
Pilottihankkeen päämäärä
oli läpimenoajan raju lyhentäminen.
– Läpimenoajan lyhentäminen vaatii laajaa remonttia niin ajatusmallin
kuin prosessinohjauksen
ajattelutavoissa, hankkeeseen osallistunut tuotantojohtaja Juha Anttila sanoo.
Työ aloitettiin määrittelemällä nykytila ja tavoitetila. Oleellista projektin onnistumisessa on haastavan
mutta realistisen tavoitetilan löytäminen.
Koko Vierimäen tehtaan
henkilöstön koulutuksen
jälkeen siirryttiin varsinaiseen virtauksen optimoin-
ohjauksesta tuntiohjaukseen, mikä on konepajassa
iso askel. Me olimme iloisia, kun saamme haasteen
esille, näin voimme ratkaista sen. Jatkuva parannus on
juuri tätä.
Lean SixSigman avulla
HT Laser Vieremän toiminta
tehostunut ja asiakastyytyväisyys parantunut. Pilottihankkeen hyvän etenemisen jälkeen vastaava työ on aloitettu
myös muissa yksiköissä.
– Osa ”lääkkeistä” käy
sellaisenaan, mutta nykytilan määrittäminen tulee tehdä tarkasti yksikkökohtaisesti, Antila muistuttaa.
HT Laser Oy on vuonna
1989 perustettu konepajateollisuuden valmistuspalveluja tarjoava yritys. Liikevaihto vuonna 2011 oli 42
miljoonaa euroa ja henkilöstö 240 henkilöä. Yritys
on tuotannon johtava asian-
piirustuksia, käytössä olevia
kolikkoja ja muurauspäivän
Karjalainen-lehti.
Peruskiven päämuuraajina olivat Fortumin talousjohtaja Markus Rauramo,
työministeri Lauri Ihalainen
ja Joensuun kaupunginjohtaja Kari Karjalainen.
Fortum
T-DRILL Oy on allekirjoittanut sopimuksen kolmen
lastuttoman TCC-28 -putkenkatkaisukoneen toimittamisesta Continentalille, joka on yksi maailman
suurimmista autoteollisuuden alihankkijoista.
Kaksi koneista menee romanialaiselle S.C. ContiTech
Romania S.R.L.:lle sekä yksi Brasilian Ponta Grossaan
Continental ContiTech Brazilille, jonne toimitettiin jo
elokuussa 2011 samanlainen laitteisto. Koneiden on
tarkoitus olla tuotantokäytössä Continentalilla
helmi-maaliskuussa 2013.
Myös yhtiön Kiinan tehdas
osti TCC-28 -koneen tämän
vuoden helmikuussa.
Kahdella kolmesta nyt
tilatusta koneesta voidaan
suorien putkien lisäksi katkaista myös kelalta tulevaa
putkea. Continental valmistaa koneilla eri automerkkien ilmastointilaitteiden sekä
ohjaustehostimien putkia,
jotka ovat pääasiassa alumiinia tai hiiliterästä ja niiden ulkohalkaisija on 8–25
mm.
– Autoteollisuudessa
putkenkatkaisulle asetetut
laatuvaatimukset yhdessä
koneiden luotettavuuden ja
tarkkuuden kanssa ovat ne
avainasiat, joihin Continental luottaa meissä laitetoimittajana, T-DRILLin
myyntijohtaja Timo Lehtonen sanoo ja uskoo, että yh-
teistyö yhtiön tuotannon kehittämisessä jatkuu.
Continental toimittaa
autoteollisuudelle mm. jarrujärjestelmiä ja voimansiirtolaitteiden osia sekä renkaita. Vuonna 2010 konsernin liikevaihto oli 26 miljardia euroa ja sillä on n.
160.000 työntekijää 45
maassa. Pääkonttori sijaitsee Hannoverissa Saksassa.
T-DRILL suunnittelee,
valmistaa ja markkinoi metalliputken haaroitukseen,
käsittelyyn, katkaisuun ja
muotoiluun käytettäviä koneita ja laitteita. Tuotannosta
T-DRILL putkenkatkaisulinja,
joka soveltuu sekä suorienettä kelalta tulevan materiaalin katkaisuun.
yli
90 %
menee
vientiin. Tyypillisiä asiakasryhmiä ovat autoteollisuuden alihankkijat,
ilmastointi- ja lämmönvaihtimien valmistajat sekä
laivateollisuuden, elintarvike- kemian- ja lääke- sekä
paperiteollisuuden putkistojen ja laitteistojen valmistajat.
T-DRILL
14
Organisaatio-Sanomat
O rg a n i sa at i o - S a n o m at
15
kuva SOP-Metal
Ruotsin uusi kansallisstadion Friends Arena avattu
– Ruukki toimitti yli 20 miljoonan euron
rakenteet stadionille
kuva Ruukki
Friends Arena Tukholmassa on yksi
Pohjois-Euroopan suurimmista monitoimistadioneista. Friends Arenasta tulee Ruotsin jalkapallomaajoukkueen
ja Allsvenskan-sarjassa pelaavan AIK:n
koti­kenttä.
Vasemmalla SOP-Metal Oy:n uusi myyntipäällikkö Hannu Viljamaa ja tuore toimitusjohtaja Sami Kuntola.
SOP-Metal Oy:lle uusi toimitusjohtaja
Vaasassa toimivan SOP-Metal Oy:n
uutena toimitusjohtajana on aloittanut
Sami Kuntola. Sami aloitti tehtävässään 3.9.2012.
Yrityksen toimitusjohtajana tähän asti toiminut Sakari Särkiniemi, joka on
myös toinen yhtiön pääomistajista, jatkaa kehitystyössä sekä hallituksen puheenjohtajana. Yrityksen
uutena myyntipäällikkönä
aloitti samaan aikaan Hannu Viljamaa.
– Tulevaisuuden suunnitelmissa on toiminnan
kasvaminen sekä kehittyminen. Kasvua haetaan
maltillisesti mutta liikevaihdossa tavoitellaan kasvua jo tänä vuonna sekä
myös tulevina vuosina, uusi toimitusjohtaja Sami
Kuntola kertoo.
Yhtiön tavoitteena on
uusien asiakassuhteiden solmiminen myös Suomen ulkopuolelle. Uusien asiakassuhteiden hankinnassa Euroopasta on Viron tehdas
merkittävässä asemassa.
– Kaupan tekeminen
Eurooppaan on uusi aluevaltaus, jossa Viron tehdas
toimii päämiehenä. Tähän
asti Viron tehtaan tuotanto
on mennyt pääasiassa Viron alueelle, Kuntola kertoo.
SOP-Metal Oy on kasvanut tasaisesti pienestä
konepajasta alihankintatyön ammattilaiseksi. Toimitilat ovat paikalla, josta
on helppo toimia yhteistyössä asiakkaiden kanssa.
Yrityksellä on myös sivutoimipisteet Lappajärvellä
sekä Virossa. Yritys on perustettu vuonna 1993.
SOP-Metal
Juhani Perämäki on nimitetty myyntijohtajaksi. Hänen vastuualueenaan ovat erityisesti yhtiön Teollisuuspalvelu-liiketoiminnan tuotteet ja
ratkaisut. Juhanin toimipiste on Lappeenrannassa.
Ari Kilpinen on nimitetty Plantool Service -tuotelinjaan tuoteryhmäpäälliköksi. Ari vastaa
Teollisuuspalvelu -liike-
HT Laser
2009–2011. Rakenteet valmistettiin pääosin Ruukin
Ylivieskan ja Peräseinäjoen yksiköissä. Rakenteiden
korkealla esivalmistusasteella haluttiin vähentää rakentamisen riskejä ja lisätä
työturvallisuutta.
Arenan kantavien ristikkorakenteiden valmistuksessa käytettiin mm. lujia
Ruukki Optim -erikoisteräksiä. Erikoisterästen käyttö vähensi merkittävästi terästarvetta ja toi siten selviä
kustannussäästöjä.
– On hienoa nähdä, kun
Friends Arena aloittaa toimintansa. Kyseessä oli mielenkiintoinen ja haastava
projekti rakenteiden suuren
koon sekä erityisratkaisujen, kuten avattavan katon
vuoksi. Juuri suunnittelu- ja
asennusosaamisemme vakuutti tilaajan kyvystämme
toteuttaa tämänlainen, arkkitehtonisesti näyttävä ratkaisu. Pääurakoitsija Peabin
osaava projektinjohto sekä
Swecon ammattitaitoinen rakennesuunnitteluosaaminen
auttoivat merkittävästi onnistuneessa toteutuksessa,
talonrakentamisen projekti-
liiketoiminnan johtaja Sami
Eronen toteaa.
Areena sijaitsee Tukholman lähistöllä Solnassa samalla alueella, johon valmistuu syksyllä 2015 Skan-
Tos Varnsdorf -avarruskoneet
WRD
Nimitykset
Plantool
Jalkapallo-otteluita stadionille mahtuu seuraamaan 50 000 katsojaa ja
konsertteihin sekä muihin
tapahtumiin 65 000 katsojaa. Avattavan katon ja
vaihdettavien pelialustojen
ansiosta Friends Arena (aiempi nimi Swedbank Arena) muovautuu erityyppisten tapahtumien tarpeisiin
ympäri vuoden. Stadionin
avajaisjuhlallisuuksia on
nimitetty Ruotsin kaikkien
aikojen suurimmaksi näytökseksi.
Ruukki toimitti areenan
teräsputkipaalut, vastasi
kantavien teräsrakenteiden
valmistuksesta ja asentamisesta sekä kattoelementtien toimittamisesta ja
asentamisesta vuosina
toiminnan huolto-, varaosa-, modernisointi- ym.
palvelutuotteista ja niiden
kehittämisestä.
Esko Malmiala on nimitetty laserjärjestelmien
huoltoinsinööriksi. Hän
jatkaa myös yhtiön vanhempana laserasiantuntijana. Eskon toimipiste on
Hyvinkäällä.
Vesa Luukkonen on nimitetty huolto- ja projektiinsinööriksi. Vesan toimipiste on Kiteellä.
Antti Laitinen siirtyy HT
Laser Oy:n Kaarinan tehtaalle. Kaarinassa hänen
Petteri Kinnunen on nimitetty tekniselle osastolle ohjelmoijaksi. Hänen tehtäviinsä kuuluu edelleen myös
automaatiosuunnittelu.
Matti Matalamäki on nimitetty tekniselle osastolle
ohjelmoijaksi.
Niklas Sundstedt on nimitetty tekniselle osastolle
automaatiosuunnittelijaksi.
Karan halkaisija
X-pituusliike, mm
Y-pystyliike, mm
Z-rammin liike, mm
W-karan liike, mm
130 / 150 / 170 / 200
5 000–29 000
2 000–6 000
1 000–1 500
700–1 000
Tos Hulin -karusellisorvit
Powerturn 1 250–5 000 -mallit
Max. sorvaushalkaisija, mm
Max. työkappaleen halkaisija, mm
Max. työkappaleen korkeus, mm
Max. työkappaleen paino, kg
Pöydän halkaisija, mm
Jari Kontturi on nimitetty
tuotannon työnjohtajaksi.
tehtävänsä ovat tarjouslaskenta ja tilaus-toimitusprosessin hoito.
Etu-Hankkion katu 18, PL 14, 33701 Tampere • Puh. 020 163 0300
[email protected] • www.tampereenkonepalvelu.fi
1 400–5 500
1 400–5 500
1 300–1 480 (2 380)
8 000–30 000
1 250–5 000
dinavian suurin kauppakeskus Mall of Scandinavia.
Ruukki toimittaa teräsrakenteet kauppakeskukseen.
Ruukki