O rg anis aat io -S ano mat marraskuu 2012 Talvivaara ”Pyrimme konseksukseen kaikkien osapuolien kanssa” sivu 7 nIMITYKSET Uusi toimitusjohtaja SOP-Metal Oy:ssä sivu 14 Raimo Leinola tekee sen, mistä muut puhuu: 50-vuotias Leinolat Group kypsä maailman markkinoille sivu 4–5 KAIVOSTEOLLISUUS KAIVOSTEOLLISUUS ”Jokainen hyvä uutinen kaivosalalta on hyvä uutinen Teknikumille” Reijo Majamäki, Teknikum Oy sivu 6–7 KAIVOSTEOLLISUUS 2012–2022 Kaivosalalle syntyy tuhansia uusia työpaikkoja w w w . o r g a n i s a a t i o - s a n o m a t . c o m sivu 7 Organisaatio-Sanomat O rg a n i sa at i o - S a n o m at Tuottavuus koholla! Automaatio Robotiikka Työstökoneet Oheislaitteet Työvälineet Lähellä konepajaasi! Jatkuvaa kilpailukykyä tarjoaa tuottavuuskumppani: • jonka edustamat työstökoneet ovat alansa huippua, • joka on automaation ja robotiikan moniosaaja, • jonka kokemus kiinnitin- ja työvälineratkaisuissa on kattavaa, • joka tuntee asiakkaansa ja on nopea palvelemaan, • jonka kattaville palveluille sekä ratkaisuille taataan elinikäinen tuki. Sellainen on Fastems, jo yhdeksällä paikkakunnalla eri puolella Suomea. Kysy, mitä konepajasi tarvitsee menestyäkseen – me haemme ratkaisun. Fastems Oy Ab Tuotekatu 4 33840 Tampere Puh. (03) 268 5111 Fastems Oy Ab Hakkilankaari 2 01380 Vantaa Puh. (03) 345 048 Fastems Oy Ab Muottitie 1 A 65320 Vaasa Puh. (03) 268 5880 w w w. f a s t e m s. co m -Teollisuuden yhteinen media- Ajankohtaista Organisaatio-Sanomat 2 kuva Katri Tanni Atlas Copco AIRScan™ -mittauspalvelut Vexve Areenan avajaiset pidettiin Sastamalassa sivu 9 kuva STX Finland Atlas Copco on alansa tiennäyttäjä, jolla on yli 135 vuoden kokemus paineilmatekniikasta. Haluamme tarjota asiakkaillemme ainoastaan parasta mahdollista tietotaitoa ja teknologiaa. Energia edustaa noin 75 % paineilman tekemisessä muodostuvista kustannuksista, joten kaikki mahdolliset paineilmaan kohdistuvat säästöt ovat merkittäviä. Tutkimusten mukaan jopa noin 30 % energiasta on säästettävissä, joten näiden mahdollisuuksien kartoittaminen on ensiarvoisen tärkeää. Tästä johtuen Atlas Copco on investoinut ja kehittänyt useita menetelmiä ja työkaluja paineilman tuottamisessa ja käyttämisessä muodostuvien kustannusten tunnistamiseen ja niiden vähentämiseen sekä paineilmajärjestelmien taloudelliseen hyödyntämiseen. TUI Cruises tilaa toisen risteilijän STX Finlandin Turun telakalta sivu 10 kuva Tuomas Porkkala Atlas Copco tarjoaa asiakkailleen tehokkaita AIRScan™ -palveluja paineilmajärjestelmän parantamiseksi. Paineilmajärjestelmän vuotokartoitus voidaan suorittaa tuotannon aikana jopa kymmenien metrien päästä vuotokohteesta. Paineilmavuotojen osuus kokonaispaineilman kulutuksesta on arvioitu olevan keskimäärin noin 20–30 prosenttia. Tätä taustaa vasten on selvää, että helpoin tapa saada säästöjä aikaiseksi on paikallistaa vuodot ja eliminoida ne. Ilmamäärän virtausmittauksella voidaan tehokkaasti selvittää esimerkiksi osastokohtainen paineilman kulutus. Paineilmajärjestelmän seurantamittauksella selvitetään miten kompressoriohjausta on mahdollista parantaa, jotta paineilman tuotanto saadaan vastaamaan kulutusta mahdollisimman hyvin. Hitsausrobotti toi hitsauspalkinnon GaV Groupille sivu 11 Atlas Copcon AIRScan™ -mittaukset voidaan räätälöidä jokaiseen mittaukseen asiakkaan tarpeiden mukaan. Lisätietoa mittauksista saat alueesi Atlas Copco – piiripäälliköltä tai tuoteasiantuntija Juhani Sannalta. Organisaatio-Sanomat - Teollisuuden yhteinen media Lehti: Kustantaja: Organisaatio-Sanomat Oy Painotalo: Alma Manu Oy, Tampere Jakelu: Suomen teollisuusyritykset sekä niiden pääjohtajat, toimitusjohtajat, aluejohtajat, markkinointijohtajat, myyntijohtajat, osto- ja hankintajohtajat, viestintäjohtajat, myyntipäälliköt, osto- ja hankintapäälliköt, ostajat, viestintä- ja tiedotuspäälliköt ja viestinnän suunnittelijat. Osoitelähde: Organisaatio-Sanomat Oy Päätoimittaja: Tuomas Porkkala Ilmoitusmyynti: Organisaatio-Sanomat Oy Puh. 045 136 3532 [email protected] Taitto: Viestintätoimisto Tammisto, Knuutila & Tammisto Oy Kannen kuvat: Tuomas Porkkala ja Talvivaara Organisaatio-Sanomat Oy Hämeenkatu 5 A PL 148 • 33101 TAMPERE Puh. 045 136 3532 Osoitteenmuutokset [email protected] Y-Tunnus: 2133651-5 ISSN: Organisaatio-Sanomat ISSN-L 1797-8548 ISSN 1797-8548 (Painettu) ISSN 1797-8556 (Verkkolehti) Oy Atlas Copco Kompressorit Ab Tuupakankuja 1, 01740 Vantaa puh. 020 718 9200 fax 020 718 9201 www. atlascopco.fi 3 4 Organisaatio-Sanomat O rg a n i sa at i o - S a n o m at 5 kuva Tuomas Porkkala Leinolat Group Oy Leinolat Ab Vuonna 1962 perustettu perhe yritys, konsernin emoyhtiö. n Liitäntäletkut Kumiointi Konsernin liikevaihto noin 21 miljoonaa euroa, henkilöstömäärä 150 Laipallisia liitäntäletkuja käytetään vaimentamaan tärinän ja äänen siirtymistä putkistoon, tasaamaan jännityksiä ja lämpölaajenemisia sekä helpottamaan asennuksia. Niitä voidaan käyttää kulutusta kestävinä putkina ja putkikäyrinä sekä annostelu- ja säätöventtiileinä. Leimec Oy Monipuoliseen ohutlevytuotantoon ja ilmastointiosaamiseen erikoistunut yritys n Adiabatix Oy Tarjoaa teollisen eristämisen ratkaisuja vaativissa kohteissa kuten laivojen moottoreissa, ydinvoimaloissa, öljynporauslautoissa n Uwira Oy Toimittaa energia- ja laivateollisuuden yrityksille hitsaamalla valmistettuja tuotteita, paineastioita ja esivalmistettuja putkistoja n Kilkanen Oy Vaativaa ja monipuolista CNCkoneistusta keskiraskaaseen teollisuuteen n LVI - Leinolat Oy IV-Urakointi n Polymeeripohjaisia tuotteita ja ratkaisuja kulumista ja korroosiota vastaan. Teknisiä kumituotteita, polyuretaanituotteita sekä pinnoiteratkaisuja eri teollisuudenalojen vaativiin tarpeisiin. Kaivosala on uusi Leinolat Groupin aluevaltaus. – Kaivoksissa on havaittu lämmönhallintaan liittyviä ongelmia ja konsernimme teollisuuserityksiin erikoistunut yhtiö Adiabatix on ottanut asian ratkaistavakseen Leinolat Groupin toimitusjohtaja Raimo Leinola kertoo. Lisäksi Leinolat Groupin erilaisista putkisto-osakokonaisuuksista vastaava Uwira mielii ratkaisuillaan kaivoksiin. Leinolat Group hakee rohkeasti kasvua Euroopasta Vaasalaisen perheyrityksen Leinolat Groupin toimitusjohtaja Raimo Leinola ei vähään tyydy. Konsernilla on vieheet vedessä, eikä saaliiksi kelpaa vähempi kuin Euroopan markkinat. Teksti Tuomas Porkkala/O-S Leinolat Group rynnistää nyt voimakkaasti Euroopan markkinoille ja Leinolan mukaan tehdyt ponnistukset alkavat näkyä. – Olemme viime aikoina panostaneet voimakkaasti Eurooppaan myynti- ja markkinointitoimiamme ja tulosta alkaa vihdoin syntyä. Tarjouspyyntöjä tulee pöydälle tasaisesti ja toimeksiannoista väännetään tosissaan, Leinola kertoo. Leinalat Groupin yhtiöt valmistaa mm. ilmanvaihtolaitoksia, ohutlevytuotteita, teollisuuseristyksiä, putkisto-osakokonaisuuksia sekä erilaisia koneistustuotteita. Pääasiakaskuntana toimivat vaasalaiset energia-alan jätit. Nyt konserni on syöksynyt myös Eurooppalaisten energiayhtiöiden perään. Leinola kertoo, että neuvotteluita käydään suurien ja merkittävien energiayhtiöiden kanssa. Joukossa on ydinvoimaa, tuulivoimaa, biovoimaa sekä perinteisempää energiatuotantoa toimittavia yhtiöitä. – Yhtiömme kasvunäkymät ovat merkittävät, kun aletaan puhumaan auditoinneista ja tilauksista, neuvotteluiden sijaan, Leinola uskoo. Taloustilanteen valossa hetki ei ole välttämättä otollisin, mutta Leinola kertoo varovaisuutta olevan ilmassa paremminkin kotimaan markkinoilla. – Kyllä se hieman huolestutti, että hiljeneekö Eurooppa täysin, mutta positiivisena yllätyksenä olemme havainneet, että Euroopassa käydään kuitenkin kauppaa aktiivisesti. Raimo Leinola pitää myös mahdollisena oman tuotanto- ja kokoonpano tehtaan avaamista Eurooppaan, jos ja kun tarjouspyyntöjä saadaan riittävästi kotiutettua tilauksiksi uudella markkina-alueella. Sinänsä ulkomaankauppa ei ole uusi käsite konsernissa. Leinolat Group toimittaa jo nyt 70 % tuotteistaan joko välillisesti tai suoraan ulkomaille. – Meillä oli juuri Adiabatixin asennuksia Alaskassa ja työlistalla on Hawaiji, Rio de Janeiro ja sieltä taas Kainuuseen kaivokselle. Hetki siinä jouduttiin sisäisesti neuvottelemaan, että kuka minnekin lähtee, Leinola nauraa. Taustalla voimakas kasvu Leinolat Groupilla on takana voimakas kasvukausi. Vuosituhannen ensimmäisen vuosikymmenen Leinola kasvatti konsernin hartioita pelkästään yksittäisen yhtiön kehittämisen sijaan tehtiin myös huomattavasti suurempia siirtoja. – Aikoinaan kun päätös tehtiin siitä, että lähdemme hakemaan maailmalta myös suoria asiakassuhteita niin tiedostimme, että yksittäisenä yrityksenä selkäranka ei kestä, eikä tarvittavaa nopeutta kasvuun voida saavuttaa pelkästään omaa toimin- ”Positiivisena yllätyksenä olemme havainneet, että Euroopassa käydään kuitenkin kauppaa aktiivisesti” yritysostoilla ja muilla merkittävillä investoinneilla. Itse Leinola myöntää, että Euroopan, ja miksei myös muun maailman valloitus, on ollut jo pitkään konsernin päämääränä, minkä vuoksi taa kehittämällä. Aloimme tarkkailla ympärillä olevia yrityksiä ja huomasimme, että vieressä oli toimintaamme tukevia yhtiöitä, joiden kanssa intressit kohtasivat, Leinola muistelee. Leinola kertoo, että konsernissa ollaan nyt muutaman vuoden ajan keskitytty voimakkaasta kasvusta aiheutuneen ”sotkun” selvittämiseen sekä konsernin tavoitteiden yhtenäistämiseen. Samaan hengenvetoon kuitenkin todeten, että mikäli synergiaedut täyttävä yritys sattuu kohdalle, niin mikä ettei. – Ei tässä olla pysähdytty eikä pysähdytä, kun on vauhtiin päästy. Raimo Leinola haluaa kuitenkin muistuttaa, että konsernin kehittymisen takana on myös hyvä aktiivinen hallitus, jonka jäsenet ovat antaneet paljon osaamistaan ja aikaansa yhtiön kehittämiseen. Unohtamatta tietenkään innokasta henkilökuntaa, joiden kanssa yhdessä kaikki kova työ on tehty. Nykyisin Leinolat Groupin muodostaa Leimec, Adiabatix, Uwira, Kilkanen ja LVI Leinolat. n Letkut • Myllynvuoraukset • Pinnoitukset www.teknikum.com Leinolat Group 50 vuotta kuva Leinolat Group Teksti Tuomas Porkkala/O-S Leinolat Group on Raimo Leinolan edesmenneen isän Unto Leinolan vuonna 1962 perustaman Rakennuspeltisepät Leinolat & kumpp. -toiminimen lopputulema. Leinolat Groupin hallitukseen edelleen kuuluva Ritva Leinola, Unton vaimo, kirjoitti Leinolat Groupin 50-vuotisjuhlavuoden kunniaksi historiikin konsernin tapahtumista vuodesta 1962 tähän päivään. Historiikki kuvaa yhtiön kasvun omakotitalo alueen takapihalla toimi vasta erilaisia peltityökor jauksia tekevästä yrityksestä 150 henkeä työllistäväksi konserniksi. Raimo Leinola valittiin yhtiön toimitusjohtajaksi syksyllä 2000. Leinola näkee uhrauksista huolimatta perheyrittäjyyden olevan enemmän voimavara kuin rasite. – Perheyritys toimii ja johtaa perheen omien arvojen ja etiikan pohjalta. Vaikeita päätöksiä tehdessä takaraivossa on aina tieto siitä, että päätökset vaikuttavat omien työkavereiden ja ystävien elämään, Leinola myöntää. Tämä ei kuitenkaan ole estänyt Leinolaa tekemästä kylmäpäisiä ratkaisuja var- Safe solutions for your industry Edelläkävijä koneturvakomponenttien ja -järjestelmien kehittäjänä Hätäpysäyttimet ja sivusiirtovahdit kaikkiin kuljettimiin. Myös ATEX. www.advancetec.fi • [email protected] • puh. 0207 199 430 • fax 09 350 5 260 mistaakseen isänsä aloittaman työn jatkuvuutta. Raimo Leinolan johtajuuden aikana Leinoloiden perhe- yhtiöstä on muodostunut viisi yritystä käsittävä monialainen alihankintakonserni. – Jos tämä helppoa olisi ollut, tätä tekisi kaikki, Raimo Leinola päättää. n 6 Organisaatio-Sanomat 7 O rg a n i sa at i o - S a n o m at kuva Tuomas Porkkala Kaivosala palkkaa tuhansia vuoteen 2022 mennessä kuva Talvivaara Kataisen hallitusohjelmassa on useita mainintoja kaivosalaan kohdistuvista myönnytyksistä. Talvivaaran toimitusjohtaja Harri Natunen näkee, että ensiaskeleet on otettu, aika näyttää loput. kuva Talvivaara Työntekijöistä taistellaan jo nyt. Oulun yliopiston tekemän tutkimuksen mukaan lisätarve kaivosalan työntekijöistä on 5600 tulevan 10 vuoden aikana. Teksti Tuomas Porkkala/O-S Myynti-insinööri Reijo Majamäki kertoo kaivosteollisuuden olevan merkittävä liiketoimintaosa-alue Teknikum Oy:lle. Teknikum mukana kotimaan kaivoshankkeissa Suomalaiseen kaivostoimintaan on luvassa miljardien investoinnit lähi vuosina. Teollisuudelle ja infrarakentamiseen polymeerituotteita valmistava Teknikum Oy on jo mukana Suomen merkittävimmissä kaivoshankkeissa. Teksti Päivi Eskelinen/O-S Viime lokakuussa julkaistun kaivostoimialan raportin mukaan kaivosteollisuuden odotetaan kasvavan vauhdikkaasti kuluvalla vuosikymmenellä. Toimiala aikoo investoida Suomeen jopa neljä miljardia euroa lähivuosina. Maassa on parhaillaan vireillä viitisentoista merkittävää kaivoshanketta. – Kaivosalan tuotteet ja palvelut ovat yksi Teknikumin liiketoiminnan tukijaloista. Meillä on kaivosasiakkaita ympäri maailmaa suoraan tai välillisesti kaivoslaitteita valmistavien yhteistyökumppaniemme, muun muassa Outotecin, Sandvikin ja Metson, kautta, kertoo myynti-insinööri Reijo Majamäki Tekni kumista. Kansainvälisesti toimi- vien yhteistyökumppanien merkitys Teknikumille on suuri, sillä kaivosalan tuotteiden myynnistä noin 80 prosenttia tulee viennistä. – Totta kai seuraamme valppaina myös kotimaan tapahtumia. Jokainen myönteinen kaivosuutinen on hyvä uutinen myös Tekni kumille, Majamäki sanoo. Kaivosletkuja Talvivaaraan Teknikum on toimittanut muun muassa letkujärjestelmiä materiaalinsiirtoa varten Talvivaaran nikkelikaivokseen. – Ensimmäiset letkut valmistettiin ja toimitettiin Talvivaaralle jo kaivoksen ykkösvaiheessa, jolloin kaivokseen rakennettiin putkilinjastoa. Teknikum teki yhteistyötä putkilinjaston suunnit- telusta vastanneen Sweco Industry Oy:n kanssa määrittelemällä oikeankokoiset letkut linjaston eri osiin sekä valitsemalla letkuihin parhaiten soveltuvat kumilaadut. – Letkujen sisämateriaali valitaan letkuissa virtaavan prosessiliuoksen kemiallisen koostumuksen ja käyttöpaineen mukaan. Teknikumilla on hyvä kemikaalien asiantuntemus ja pitkän kokemuksen pohjalta kehi- Erityistä huomiota kiinnitettiin myös linjaston kriittisiin kohtiin, joissa letkut yhdistetään muoviputkiin. Teknikum on kehittänyt vaativiin kohteisiin ja korkeille paineille soveltuvan laippaliitoksen. Letkuun integroitu laippa takaa ehdottoman tiiviin liitoksen ilman jälkikiristystä. Työnsuunnittelija Jussi Heino Talvivaara Sotkamo Oy:stä kertoo, että Talvivaarassa kaivosletkujen on kes- ”Teknikumilla on haastaviin oloihin sopivat laadukkaat tuotteet. Myös letkujen kotimaisuus, toimituksen kokonais edullisuus ja joutuisa toimitusaika painoivat vaakakupissa Teknikumin eduksi” Jussi Heino, Talvivaara tettyjä omia kumisekoituksia, joista löytyy sopiva materiaali joka kohteeseen. Teknikum valmistaa itse omat kumisekoituksensa. Letkujen pintamateriaalin valinnassa ratkaisevat sääolot ja erilaiset mekaaniset rasitukset. Talvivaarassa olot ovat haastavat, sillä suurin osa putkilinjastosta sijaitsee ulkona. tettävä happamia prosessiliuoksia ja erilaisia metalli sakkoja. – Teknikumilla on haastaviin oloihin sopivat laadukkaat tuotteet. Myös letkujen kotimaisuus, toimituksen kokonaisedullisuus ja joutuisa toimitusaika painoivat vaakakupissa Teknikumin eduksi. – Teknikum on toimitta- nut letkujen lisäksi palkeita, vuorauksia ja pinnoituksia. Toimitukset ovat pysyneet aikataulussa ja yhteistyömme on sujunut joustavasti. Myös tuotteiden elinkaariodotukset ovat täyttyneet, Jussi Heino kertoo. vainnollisen grafiikan perusteella vuorauksen huoltotarve on helppo arvioida. Asiakas saa halutessaan oi- Ratkaisuja kehitetään asiakaskohtaisesti Viimeksi Teknikum teki Talvivaaralle kalkkikiven jauhinmyllyn kumivuorauksen. Teknikum mitoitti ja valmisti Sastamalan tehtaallaan uuden kumisen sisävaipan halkaisijaltaan 2,9 metrin ja pituudeltaan 10 metrin myllyyn. – Kumimateriaali valitaan jauhettavan materiaalin koostumuksen ja ominaisuuksien sekä myllyn ajoparametrien mukaan. Vuorauksen mitoituksen optimoinnissa käytämme simulointiohjelmaa. Ensimmäinen toimitus sujui hyvin, ja olemme sopineet jo uusistakin hankkeista, Reijo Majamäki kertoo. Vuorauksen kunnonseurantaan Teknikum on kehittänyt ohjelman, johon kirjataan mittaustulokset. Ha- keuden ohjelman käyttöön. Teknikum räätälöi tarvittaessa ratkaisuja myös pieniin tarpeisiin, joiden avulla asiakas voi vähentää huoltotöitä ja säästää silkkaa rahaa. – Talvivaarassa olemme esimerkiksi kehittäneet tiivisterenkaan biokasaliuotuksessa tarvittavaan putkiston liitoskappaleisiin. Kehitystyö poisti riippuvuuden yhden valmistajan tuotteista ja antaa näin mahdollisuuden hankkia entistä edullisempia varaosia, Majamäki sanoo. n kuva Tuomas Porkkala Teknikum Yhtiöt Oy Johtava polymeeri teknologian konserni Pohjoismaissa. Konserniin Suomessa kuuluvat Teknikum Oy Vammalan tehdas, Teknikum Oy Kiikan tehdas ja Teknikum Sekoitukset Oy Keravalla. n n n Perustettu vuonna 1989, henkilöstömäärä noin 440 henkilöä, liikevaihto noin 60 miljoonaa euroa. Teknikum ulkomailla: OOO Teknikum (Venäjä, Viipuri), Teknikum Technology Co., Ltd (Kiina, Suzhou), T.OY-TEK Schlauch technologie GmbH, (Saksa, Mülheim a/d Ruhr, myyntiyhtiö Keski-Eurooppaan) n Teknikumin osaamis alueet ovat kulutuksen- ja korroosionsuojaukseen liittyvät tuote- ja palveluratkaisut, nesteiden ja muiden materiaalien siirtoon suunnitellut teollisuusletkut ja letkuasennelmat sekä asiakaskohtaiset polymeerituotteet. n Teknikum omistaa osuuden polymeeritekniikan kehitys- ja tutkimusyhtiö Elastopoli Oy:stä. n Oulun yliopiston yhteydessä toimiva vuorialan koulutus- ja tutkimusverkosto Oulu Mining School:n (OMS) selvityksen mukaan kaivosalan lisätyövoimatarve on merkittävä vuoteen 2022 mennessä. Selvityksen mukaan alan on löydettävä 4100 työntekijää, 700 toimihenkilöä sekä geologian, louhinnan ja kunnossapidon ammattilaista 200 kutakin vuoteen 2022 mennessä. Talvivaaran toimitusjohtaja Harri Natunen vahvistaa lisätarpeiden olevan pelkästään Talvivaarassa satoja lisätyöpaikkoja, mikäli Talvivaara toteuttaa ympäristövaikutusten arviointimenettelyssä parhaillaan olevan tuotannon laajennuksen sekä jalostusasteen nostotavoitteensa. Varauksellinen lähtökohta johtuu siitä, että kyseisten toimenpiteiden toteutuminen ei ole täysin Talvivaaran varassa. – Näiden alakohtaisten rekrytointitarpeiden lisäksi on syytä muistuttaa, että kaivosalan kerrannaisvaikutukset ovat alihankkijoiden ja muiden toimittajien suuntaan noin nelinkertaiset eli yksi kaivostyöpaikka tuo noin 4 muuta työpaikkaa, Natunen laskelmoi. Lisäksi huomionarvoista on se, että kaivosalan työpaikat syntyvät poikkeuksetta alueille, joissa monien muiden alojen on haastavaa työllistää ja lisäksi työttömyysaste on selvästi koko maan keskiarvon yläpuolella. – Toivoisin, että viimeaikaisten YT-uutisten jälkeen nimenomaan kaivosalan uutiset koettaisiin myönteisinä ja toimialamme nähtäisiin monien ihmisten mahdollisuutena työllistyä ja elää elämää myös isojen kaupunkikeskittymien ulkopuolella, Natunen toteaa. Jo tänä vuonna kaivosalan lisätyötarve on ollut 530 työntekijää. Näidenkin työntekijöiden löytäminen on kiven alla. Kaivokset joutuvat tahtomattaan kilpailemaan samoista työtekijöistä. – Tämän kaltaista ilmiötä on ollut havaittavissa ja se on johtanut myös tietynlaiseen palkkakilpailuun. Tiedossa on paljon tapauk- Talvivaaran toimitusjohtaja Harri Natunen. on valmis antamaan työpanostaan alalle vasta 5–6 opiskeluvuoden jälkeen. Kaivos on kärsivällisen sijoitus Suomessa jaksetaan päivitellä myös kotimaisten kai- ”Toivon, että toimialamme nähtäisiin monien ihmisten mahdollisuutena työllistyä ja elää elämää myös isojen kaupunkikeskittymien ulkopuolella” Harri Natunen, Talvivaara sia, joissa kaivos joutuu houkuttelemaan korkeammalla palkalla osaajia vaihtamaan työnantajaa, Natunen kertoo. Natusen mukaan ongelman ydin ei kuitenkaan ole maksettava palkka, vaan se, että työntekijöitä ei riitä kaikille. – Alan koulutuksessa on ollut havaittavissa tietynlaisia laiminlyöntejä kuluneiden vuosien varrella, Natunen sanoo. Todeten perään, että tilannetta on alettu korjata, mutta koulutuspaikkojen lisäämisen tulokset näkyvät hitaasti. Nuori teekkari vosten omistusten ulkomaalaistaustoja. Natunen toteaa heti, että ala on erittäin pääomavaltaista ja että sijoittajat sitoutuvat pitkäksi aikaa – pikavoittoja tavoittelevien ei kannata vaivautua. Lisäksi alan tietotaidolla on oma merkityksensä, minkä vuoksi ulkomaalaiset sijoittajat ovat tervetulleita, väheksymättä kuitenkaan kotimaista osaamista. – En myöskään näe mitään pahaa siinä, että usein suurin osa, noin 75% kaivokseen sijoitetusta pääomasta kohdistuu maahan, missä kaivos sijaitsee ja työllistämisvaikutukset kohdistuvat kokonaan kyseiseen maahan. Myös jatkojalostusaste on korkea maassa, jossa kaivos sijaitsee, mikä taas työllistää jatkojalostuslaitoksia ja näin hyöty moninkertaistuu, Natunen korostaa. Kotimaiset sijoittajat olisivat kuitenkin hyödyksi alalle. – Kyllä kotimaisten sijoittajien myötä esimerkiksi erilaiset investointituet olisivat tukevampia, Natunen tuumaa. Haasteellinen toimintaympäristö Kaivosalaan kuuluu myös kiusalliset aiheet alan kannalta. Eniten huomiota on luultavimmin suomalaisessa mediassa saanut kaivostoiminnan ympäristövaikutukset. – Kyllä me ollaan Talvivaarassa koettu painetta monista eri syistä, ja nämä vievät fokustamme pois itse toiminnastamme ja olemme joutuneet lisäämään resurssejamme näiden asioiden selvittämiseen. Pyrimme konseksukseen kaikkien osapuolien kanssa. n 8 Organisaatio-Sanomat O rg a n i sa at i o - S a n o m at Hannumetin uudet tilat täynnä kuva Hannumet 9 Vexve Areenan avajaiset pidettiin Sastamalassa kuva Mauri Heinonen nisteri Jyrki Katainen (kok.) tähdensi Sastamalan alueen yhteistyövoimaa, jonka avulla on saatu paikkakunnalle monia näkyviä tuloksia. Katainen kehui sekä Raskaiden ja vaativien teräsrakenteiden hitsaukseen erikoistunut kaarinalainen Hannumet on saanut halli-investointinsa valmiiksi. Teksti Martti Tammisto/O-S – Kun viimeisin vuokralainen saa marraskuussa siirrettyä tuotantonsa, on uusi halli täynnä, Hannumet Oy:n toimitusjohtaja Jussi Hannula kertoo. – Lähiaikoina voi ajankohtaiseksi tulla jälleen uuden hallin rakentaminen. Rakennustöiden osalta viime vuodenvaihteessa valmistuneista 4.000 neliön tiloista noin 1.500 neliötä on Hannumetin omassa käytössä, loput on vuokrattu, samoin vanha, noin 500 metrin päässä sijaitseva vanha halli. Uuden hallin rakennustyöt Hannumet teki pääosin itse. Jussi Hannulan mukaan työn ajoitus osui nap- piin, halli saatiin rakennettua hiljaisena aikana, tänä vuonna ei aikaa oman hallin rakenteiden tekoon olisi enää löytynytkään. Vuokralaisina yhteistyökumppaneita Vuokralaisiksi Hannumet löysi pitkäaikaisen yhteistyökumppaninsa Kone cranesin Turun huoltoyksikön, asennusvalmiita ilmastointikonehuoneita valmistavan Scan-Airin ja nosto lavalaitteita muun muassa pelastuslaitoksille tekevän Veman. Erilaisten teräshallien runkorakenteiden teon lisäksi vuonna 1983 perustettu Hannumet hitsaa, asentaa paikoilleen omalla kuljetusja asennuskalustolla. Jussi Hannulan mukaan perheyritys on keskittynyt ”Lähiaikoina voi ajankohtaiseksi tulla jälleen uuden hallin rakentaminen” Jussi Hannula, Hannumet ja huoltaa muun muassa vaativia hallinosturiratoja sekä lossikaltureita, raskaita kelluvia teräslaitureita lossisatamiin. Tuotteet toimitetaan tilaajalle ja asennetaan erityisesti pitkäaikaisiin kumppanuussuhteisiin, yhteistyö on jatkunut muun muassa lossiliikennettä 38 paikkakunnalla harjoittavan Suomen Lauttaliikenne Oy:n (FinFerries) kanssa liki 30 vuotta ja Konecranesin kanssa parikymmentä vuotta. – Pitkäaikaisia asiakassuhteisiin keskittyminen ei tarkoita sitä, ettemme olisi kiinnostuneita myös yksittäisistä töistä. – Tunnemme teräsrakenteille asetetut laatuvaatimukset ja rakennusalan toimijoiden odotukset. Osaamisen takeena on laatujärjestelmä, joka takaa, että koko prosessimme teräsrakenteiden valmistuksesta kuljetukseen ja asennustöihin täyttää asiakkaiden laatuvaatimukset. n ”Sastamalan seudun koulutuskuntayhtymä on ollut meille monissa hankkeissa uutta luova kumppani. Olemme olleet yhdessä toteuttamassa mm. laajennetun työssäoppimisen mallia sekä työmestarikoulutusta, joista molemmista on saatu erittäin hyviä tuloksia” Jarmo Nieminen, Vexve Vexve Oy:n hallituksen puheenjohtaja Jarmo Nieminen avajaisjuhlassa. Liikunta- ja oppimiskeskus Vexve Areenan avajaisjuhlassa tiistaina 23.10.2012 puhunut Vexve Oy:n hallituksen puheenjohtaja Jarmo Nieminen tähdensi tiiviin oppilaitos- ja yritysyhteistyön tärkeyttä yrityksen menestyksen taustalla. Teksti Katri Tanni kuva Maintpartner Ferroplan kehittää toimintaansa hiljaisempina aikoina Ferroplan Oy:ssä on todettu hitaamman kysynnän ajoissa olevan se hyvä puoli, että silloin ehditään keskittyä tuotteiden kehittämiseen. Ferroplan Oy:n tuotekehityksestä vastaava Lauri Lahti kertoo, että tuotekehitysosastolla on ollut täysi höyry päällä. Kaikki tuotekonfiguraattorimallit – eli niin sanotut pohjat, joihin asiakkaan tuotetiedot syötetään on päivitetty alkuvuodesta 2012. Lisäksi viimeisin versio vapaasta rullakuljettimesta on valmis. – Tuotekehityksellä on varmistettu sekä edullinen hinta että tuotteen helppo ja nopea kokoonpantavuus. Tuote on mahdollista toimittaa erittäin nopeasti suoraan hyllystä, Lauri kertoo. Vapaa rullakuljetin voidaan muuttaa myöhemmin käytölliseksi kuljettimeksi ja se sopii esimerkiksi muovija pahvilaatikoiden kuljettamiseen varastoautomaattien yhteyteen tai keräilyyn. Toinen Ferroplanin tuoteuutuus on Lavapinoajan uusin versio, johon voidaan syöttää tai purkaa kerralla 1–7 kuormalavaa. Edeltäjänsä tavoin uusi versio on täysin automaattinen. – Normaalisti lavoja syötetään kerrallaan vain yksi. Tässä on mahdollista viedä tai purkaa trukilla jopa seitsemän lavaa kerralla. Erittäin paljon kuormalavoja käsitteleville yrityksille tämä tuote on ehdoton, puhdasta ajansäästöä, kertoo Maintpartnerille sopimus puolalaisen helikopterivalmistajan kanssa a kuv Lavapinoajan tuotevastaava myyntipäällikkö Jari Mäkipää. Ferroplan on saanut Lavapinoaja-tuotteestansa erittäin hyvää asiakaspalau- r Fer opl an tetta. – Lavapinoajia toimitetaan heti varastosta ja niiden toimitusaika on erittäin nopea, Mäkipää lisää. Ferroplan Maintpartner ASI ja puolalainen helikopteri valmistaja PZL- widnik ovat tehneet sopimuksen yhtiön tuotantolaitteiden ja kiinteistön kunnossapidosta, mukaan luettuna varaosat ja alihankinta. Sopimuksen kesto on yli viisi vuotta ja se on suurin yksittäinen Maintpartner ASIn tekemä sopimus Puolassa. PZL- widnikin henkilöstön määrä on 3,500. Yhtiö sijaitsee lähellä Lublinin kaupunkia. PZLwidnik on osa italialaista AgustaWestland-konsernia. Maintpartner on poh- joismainen teollisuuden kunnossapito- ja käyttöpalveluja toimittava yritys. Maintpartner Groupin henkilöstön määrä on noin 1750 ja vuotuinen liikevaihto noin 150 miljoonaa euroa. Konsernilla on toimintaa Suomessa, Ruotsissa, Puolassa ja Virossa. Maintpartner Groupin omistavat johto ja CapManin hallinnoimat rahastot. Maintpartnerin henkilöstön määrä Puolassa on noin 250 ja liikevaihto noin PLN 35 miljoonaa. Maintpartner töön Sastamalan koulutuskuntayhtymän rakennuttaman liikunta- ja oppimiskeskus Vexve Areenan tiistaina 23.10.2012 Sastamalassa. Uudessa hallissa sijaitsee ny- – Kumppanuus Sastamalan seudun koulutuskunta yhtymän kanssa on meille strategisesti tärkeä asia. Ilman osaavaa, seudullista työvoimaa emme pääse kehittämään Vexveä yrityksenä. Sastamalan seudun kou- lutuskuntayhtymä on ollut meille monissa hankkeissa uutta luova kumppani. Olemme olleet yhdessä toteuttamassa mm. laajennetun työssäoppimisen mallia sekä työmestari-koulutusta, joista molemmista on saatu erittäin hyviä tuloksia, Jarmo Nieminen tähdensi Vexve Areenan avajaisissa Sastamalassa. Niemisen mukaan yhteistyö on syntynyt työtä teke- mällä eivätkä hyvät aikomukset ole jääneet vain puheiksi. Hänen mukaansa uusi liikunta- ja oppimiskeskus on siitä erinomainen esimerkki. Pääministeri Jyrki Katainen: ”Oppilaitos- ja yritysyhteistyöstä hyötyvät kaikki osapuolet” Vexve Areenan avajaisissa juhlapuheen pitänyt päämi- Sastamalan koulutuskuntayhtymän että paikallisten yritysten hyvää yhteishenkeä ja siitä kantautunutta alueen positiivista mainetta. – Sastamalassa on esimerkillisellä tavalla tehty kaikkia osapuolia hyödyttävää oppilaitos- ja yritysyhteistyötä. Kun oppilaitokset ottavat aloituspaikkoja miettiessään huomioon yritystarpeet, voidaan varmistaa osaava työvoima alueen yrityksille. Tällaisella yhteistyöllä kaikki osapuolet voittavat, Katainen lausui juhlapuheessaan. Pääministeri Katainen vihki juhlatilaisuudessa käyt- kyaikaisten sisäliikuntatilojen lisäksi mm. 130-paikkainen ravintola, kokoustilat, kuntosali, kiipeilyseinä sekä ravintola-alan opiskelijoiden koulutustilat. Vexve Group Oy on suomalainen vahvasti kasvava konserni, jonka päätoimipaikka sijaitsee Sastamalassa. Konsernin liikevaihto on noin 50M€ ja henkilöstöä on yhteensä 160. Konsernin tytäryhtiöt, Vexve Oy, Vesinieminen Oy, Hopunkadun Rauta Oy, LVI miehet Oy ja Partnos Oy toimivat pääasiassa teknologiateollisuuden ja talotekniikan aloilla. n ABB:n robotit Valmet Automotiven uudelle linjalle Uuteenkaupunkiin kuva ABB ABB on allekirjoittanut sopimuksen laajasta robottitoimituksesta Valmet Automotiven uudelle valmistuslinjalle Uudenkaupungin autotehtaalle. Kappalemäärältään kaikkien aikojen suurin Suomessa tehty robottisopimus si- sältää arviolta jopa 200 robottia, jotka osallistuvat Mercedes-Benzin uuden A- sarjan rakentamiseen Valmet Automotiven korkeasti automatisoidulla uudella linjalla. Valmet Automotive on Suomen suurin robottien käyttäjä. Uudella linjalla ABB:n robotit vastaavat muun muassa pistehitsauksesta, liimauksesta ja materiaalinkäsittelystä ja varmistavat omalta osaltaan tehokkaan autonvalmistuksen. – Kilpailukykymme perustuu tuotannon korkeaan laatuun sekä kykyyn käynnistää tuotanto nopeasti. ABB on Valmet Automotiven luotettava kumppani, jolla on merkittävä rooli tavoitteidemme saavuttamisessa. Edistääksemme asiakkaidemme kilpailukykyä rakennamme nyt ABB:n kanssa ”Kilpailukykymme perustuu tuotannon korkeaan laatuun sekä kykyyn käynnistää tuotanto nopeasti. ABB on Valmet Automotiven luotettava kumppani, jolla on merkittävä rooli tavoitteidemme saavuttamisessa” Jyrki Nurmi, Valmet Automotive yhteistyössä uuden ajan hitsausprosessia, tuotantoteknisestä suunnittelusta vastaava johtaja Jyrki Nurmi Valmet Automotivesta sanoo. ABB on johtava teollisuusrobottien, modulaaristen valmistusjärjestelmien ja robottipalvelujen tuottaja. Yhtiö on toimittanut Suo- meen jo yli 2000 ja maailmanlaajuisesti yli 200 000 robottia. Yhtiö on tehnyt yhteistyötä Uudenkaupungin autotehtaan kanssa aiemminkin: robotteja on toimitettu tehtaalle myös Porschen ja Fisker Karman valmistuslinjoille. Kaupan sisältämät robotit valmistetaan ABB:llä Ruotsissa. Suomen ABB vastaa toimituksen käyttöönoton ja käytön aikaisesta tuesta. Valmet Automotiven suunnitelmissa on valmis taa Uudenkaupungin tehtaalla yli 100 000 A-sarjan Mercedestä vuodesta 2013 vuoteen 2016. ABB on johtava sähkövoima- ja automaatioteknologiayhtymä, jonka tuotteet, järjestelmät ja palvelut parantavat teollisuus- ja energiayhtiöasiakkaiden kilpailukykyä ympäristömyönteisesti. ABB:n palveluksessa työskentelee noin 100 maassa yli 145 000 henkilöä, joista Suomessa lähes 7 000. ABB 10 Organisaatio-Sanomat TUI Cruises tilaa toisen risteilijän STX Finlandin Turun telakalta Ruukki ja CapMan muodostavat Euroopan johtavan konepajateollisuuden valmistuskumppanin Fortacon Tasowheel Group Oy osti Etelko Oy:n osake-enemmistön kuva Tasowheel Etelko Oy kuva STX Finland n Vuonna 1988 perustettu paperikoneen hienosäätötoimilatteita valmistava ja markkinoiva yritys. n Toimipiste sijaitsee Uuraisilla n Palveluksessa on tällä hetkellä 20 henkilöä. Tasowheel Group Oy on 31.10.2012 alle kirjoitetulla sopimuksella ostanut hieno säätötoimilaitteita prosessiteollisuudelle valmistavan Etelko Oy:n osake-enemmistön. Kaupan myötä Uuraisilla toimivasta Etelkosta tulee yksi Tasowheel Groupin tytäryhtiöistä. – Yritysosto on kasvu strategiamme mukainen. Etelko Oy toimii osittain samalla toimialalla kuin tytär- TUI Cruisesille rakennettavan ensimmäisen risteilijän tuotanto alkoi maanantaina 5.11. ja se luovutetaan tilaajalleen keväällä 2014. Nyt vahvistetun uuden aluksen tuotanto käynnistyy ensi vuoden kesällä ja se valmistuu Turun telakalta keväällä 2015. Yhteensä nämä kaksi alusta tuovat STX Finlandin Turun telakalle noin 11.000 henkilötyövuotta. Mein Schiff 3 nimisen risteilijän tuotannonaloitus suoritettiin Turun telakalla perinteitä noudattaen. Tuotantohallissa järjestettyä tilaisuutta oli todistamassa TUI Cruisesin, Royal Caribbean Cruise Linen, STX Finlandin, luokituslaitos Det Norske Veritaksen:n edustajia sekä lehdistöä. Innovatiivisen GT 99 300 suuruisen laivan pituus on n. 294 metriä ja leveys n. 36 metriä. Hyttejä alukseen tu- lee 1,250, matkustajamäärä on 2,500 ja miehistön koko 1,000 henkeä. Risteilyalukseen tulee runsaasti ympäristöystävällisiä ominaisuuksia ja sen energiatehokkuuteen kiinnitetään erityistä huomiota. – Olemme erittäin tyytyväisiä että TUI Cruises vahvisti toisen aluksen tilauksen, ja saamme rakentaa upealle Mein Schiff 3 risteilijälle sisaraluksen Turun telakalla. On myös upeaa että pääsemme aloittamaan ensimmäisen risteilijän tuotannon intensiivisen perussuunnitteluveiheen jälkeen. Tuotannon-aloituksen jälkeen projektin vaatima miehitys lisääntyy huomatta- vasti tulevina kuukausina ja saavuttaa huippunsa ennen ensi kesää, kertoo STX Finland Oy:n varatoimitusjohtaja Jari Anttila. – Oltuamme alalla vasta neljä vuotta ja tuotuamme markkinoille kaksi alusta, Mein Schiff 1:n ja Mein Schiff 2:n, olemme ylpeitä siitä, että voimme edetä ensimmäisen oman uudisrakennuksemme rakentamisen suhteen ja täten jatkaa laivastomme kasvattamista, toteaa TUI Cruisesin toi mitusjohtaja Richard J. Vogel. – Suunnittelu on pitänyt meidät todella kiireisinä viimeiset kaksi vuotta, mutta nyt asiat alkavat todella Laivat rakennetaan STX Jinhae -telakalla Koreassa, ja MacGregor ro-ro-laitteet toimitetaan vuoden 2013 viimeisen vuosineljänneksen ja vuoden 2014 toisen vuosineljänneksen aikana. Kuhunkin alukseen toimitetaan MacGregor-kulma peräramppi, peräovi, rampin peiteluukut ja ovet, väliovet ja voimayksikkö. – Ro-ro-laitteet ovat olennainen osa laivan lastinkäsittelykykyä, sanoo Magnus Sjöberg, ro-rolaivoista vastaava myyntijohtaja. – Cargotecin asiantuntijat olivat mukana projektissa jo aikaisessa suunnitteluvaiheessa, mikä mahdollisti tehokkaan ja turvallisen lastinkäsittelyratkaisun sekä laivan parhaan mahdollisen kokonaistehokkuuden ja tuottavuuden. TUI AG:n ja kansainvälisen risteilyvarustamon Royal Caribbean Cruises Ltd:n yhteisyritys. kuva Tuomas Porkkala -laivue tarjoaa noin 3836 vuodepaikkaa TUI Cruisesin kaikenkattavan Premium All-Inclusive n Hampurissa päämajaan -matkustuskonseptin kohsa pitävä yritys on tarjon- deryhmänä ovat ensisijaisesti pariskunnat ja perheet, nut risteilyjä saksankielijotka haluavat vapautta, selle markkina-alueelle toukokuusta 2009 lähtien. tilan tuntua, korkeaa laatua ja henkilökohtaista palvelua. TUI Cruisesin Mein Schiff mennä eteenpäin, hän jatkaa. STX Finland Oy:llä on kolme telakkaa: Turun telakka, Rauman telakka sekä Arctech Helsinki Shipyard Oy:n telakka, josta STX Finland Oy omistaa 50 %. n STX Finlandin tytäryhtiöitä ovat mm. Aker Arctic Technology Oy ja STX Cabins Oy. Yhtiö kuuluu kansainväliseen STX Europe -konserniin. STX Finland kuva Cargotec Cargotecille suuri MacGregorro-ro-lastinkäsittelylaitetilaus Cargotec sai lokakuussa suuren tilauksen MacGregor-ro-ro-lastinkäsittelylaitteiden toimittamisesta neljään 45,000 dwt:n kontti/ro-ro-alukseen italialaiselle Ignazio Messina & C. S.p.A. konttilaivavarustamolle. TUI Cruises n yhtiömme Tasowheel Systems Oy, joten se sopii hyvin osaksi konserniamme, sanoo Tasowheel Group Oy:n toimitusjohtaja Kari Sorjonen. Sorjosen mukaan Taso wheel on selvinnyt taantu- masta toistaiseksi hyvin ja konsernin liikevaihto kasvaa budjetoidusti. – Tulemme tänä vuonna ylittämään 20 miljoonan euron liikevaihdon. Vaikka markkinoilla on epävarmuutta, uskomme kasvuun myös ensi vuonna. Kasvua Tasowheel hakee kotimarkkinoiden lisäksi panostamalla voimakkaasti kansainvälisille markkinoille. Tasowheel Group Oy on vuonna 1979 perustettu Cargotec tehostaa tavaravirtojen kulkua niin maalla kuin merelläkin - kaikkialla, missä tavara liikkuu. Cargotecin tytärbrändit Hiab, Kalmar ja MacGregor tunnetaan kuorman- ja lastinkäsittelyalan johtavina brändeinä ympäri maailman. Cargotecin liikevaihto vuonna 2011 oli 3,1 miljardia euroa, ja konserni työllistää noin 10 500 henkilöä. Cargotec suomalaisessa omistuksessa oleva kansainvälisesti toimiva, korkealaatuiseen tarkkuusmekaniikkaan ja voimansiirtoon erikoistunut teknologiakonserni. Taso wheel Groupin tytäryhtiöitä ovat Tampereella toimivat Tasowheel Systems Oy ja Tasowheel Gears Oy sekä Tikkakoskella toimiva Tasowheel Tikka Oy. Yhtiön palveluksessa on noin 120 henkilöä. Tasowheel Hitsausrobotti toi hitsauspalkinnon GaV Groupille TYYTYVÄISET: Vasemmalla STX Finlandin varatoimitusjohtaja Jari Anttila ja oikealla TUI Cruisesin toimitusjohtaja Richard J. Vogel. TUI Cruisesin toinen risteilylaivatilaus tietää hyvää TUI Cruisesin asiakkaille sekä lähitulevaisuudessa Varsinais-Suomen alihankintateollisuudelle ja työllisyydelle. TUI Cruisesin toimitusjohtaja Richard J. Vogel vahvisti STX Finland Oy:n Turun telakalla 5.11.2012 tuotannonaloituksen yhteydessä myös toisen risteilylaivan tilauksen Turun telakalta. 11 O rg a n i sa at i o - S a n o m at Palkinnon vastaanotti Nordic Welding –messuilla lokakuussa vas. kehitysinsinööri Tuukka Starck ja Pirkkalan tulosyksikön päällikkö Hannu Kirveslahti. GaV Group Oy on tämän vuoden Hitsaava yritys. Palkinnon perustelujen mukaan se on kehittänyt tuotantoaan määrätietoisesti sekä ottanut käyttöön robottihitsauksen vaativien painelaitteiden ja hitsattujen kokoonpanojen sarjavalmistuksessa. – Otimme tunnustuksen vastaan suurella kunnioituk- sella, kehitysinsinööri Tuukka Starck GaV Groupista sanoo. – Hienoa, että kaikista Suomen hitsaavista yrityksistä juuri meidän tekemä kehitystyö palkittiin. GaV Groupin Pirkkalan tehtaalla otettiin keväällä 2011 painesäiliöiden valmistuksessa käyttöön robot- ti, jota voidaan käyttää sekä leikkaukseen että hitsaukseen. Robottisovellus, jossa on yhdistetty MAG-hitsaus ja hienosädeplasmaleikkaus, on Suomessa ainutlaatuinen. Tuukka Starckin mukaan robotti on nostanut työn tuottavuutta sekä parantanut ergonomiaa. Sen käyttöönotto on ollut suuri harppaus tuotannon kehittämisessä. Robottia käytetään Pirkkalassa erilaisten säiliöiden osavalmistukseen ja varaajien kokoonpanohitsaukseen. Painesäiliöiden kokoonpanohitsaus tehdään edelleen käsin, mutta niiden päädyt yhteineen hitsaa robotti. Maalämpövaraajat sen sijaan hitsataan kokonaan robotilla. Tämä on mahdollista, koska varaajien suunnittelussa on otettu huomioon robottihitsauksen tarpeet. Robotti auttaa osaltaan painelaitteiden valmistuksen pysymisessä Suomessa, ja mahdollistaa myös niiden viennin. Tuukka Starckin mukaan GaV Group pyrkii vientimarkkinoille asiakkaan tarpeiden mukaan räätälöidyillä piensarjasäiliöillä. Robotti soveltuu erityisesti 10–50 kappaleen sarjojen valmistukseen. Vuoden Hitsaushuippu -palkinnot jaettiin lokakuussa järjestelyillä Nordic Welding Expo -messuilla. Hitsauksen tarkastusyksikkönä palkittiin Säteilyturvakeskuksen (STUK) ydinvoimalaitosten valvontaosasto. Hitsauskouluttajana palkittiin Optiman Kone- ja metallialan koulutustiimi. Palkinnot jakaa Suomen Hitsausteknillinen Yhdistys ry. GaV Group Rautaruukki Oyj ja CapManin hallinnoimat rahastot ovat sopineet yhdistävänsä Komasin ja Ruukki Engineering -divisioonan yksiköitä uudeksi yhtiöksi. Yhtiön nimeksi tulee Fortaco ja siitä tulee alansa suurin toimija Euroopassa. Ruukki saa uuden yhtiön muodostuksessa 19,0 prosentin omistusosuuden yhtiöstä, noin 25 miljoonaa euroa käteistä sekä noin 81 miljoonan euron arvosta yhtiön pääomaan sidottuja arvopapereita – yhteisarvoltaan noin 114 miljoonaa euroa, mikä vastaa Ruukin yhtiöön siirtämän liiketoiminnan arvoa. Sopimuksen toteutuminen vaatii kilpailuviranomaisten hyväksynnän, ja sen arvioidaan toteutuvan viimeistään joulukuun 2012 alkupuolella. – Uudella yhdistetyllä kokonaisuudella on tehokkaat komponenttivalmistusyksiköt, jotka sijaitsevat lähellä asiakkaiden markkinoita. Ruukille uuden yhtiön menestyminen on erittäin tärkeää sekä teräsvolyymien kehittymisen vuoksi että myös sitoutuneen pääoman tuotto-odotuksen vuoksi, sanoo Rautaruukki Oyj:n toimitusjohtaja Sakari Tamminen. Fortacon pro forma -liikevaihdon arvioidaan olevan noin 270 miljoonaa euroa vuonna 2012, ja se työllistää noin 2 600 henkilöä. Yhtiö muodostetaan yhteensopivista, toisiaan täydentävistä Ruukin ja Komasin yksiköistä. Ruukki Engineeringin yksiköt Jászberény (Unkari), Wrocław (Puola) ja Holíc (Slovakia) sekä Kurikka, Sepänkylä ja Kalajoen komponenttiliiketoiminta siirtyvät uuteen yhtiöön. Siirtyvien Ruukin yksiköiden liikevaihto vuonna 2011 oli 158 miljoonaa euroa. Kaupan ulkopuolelle jäävien Ruukki Engineeringin liiketoimintojen liikevaihto vuonna 2011 oli noin 100 miljoonaa euroa. Siirtyvien yksiköiden työntekijät siirtyvät uuteen yhtiöön vanhoina työntekijöinä. Komasilta uuteen yhtiöön kuuluvat Janów Lubelski (Puola), Narva (Viro) sekä Sastamala, Kurikka, Parkano ja Härmä. Ruukki Tieto myy Valko-Venäjän toimintonsa ScienceSoftille, joka jatkaa yhtiön alihankkijana Tieto on päättänyt myydä ValkoVenäjän yksikkönsä osakekannan ScienceSoftille, joka jatkaa yhtiön alihankintakumppanina. Tiedon kaikki 90 työntekijää Valko-Venäjällä siirtyvät ScienceSoftin palvelukseen. Kauppa on osa Tiedon strategiaa, jolla se pyrkii yksinkertaistamaan ja keskittämään toimintojaan maantieteellisesti. Tieto perusti yksikön Minskiin Valko-Venäjälle vuoden 2007 lopussa. Yksikkö toimii Tiedon eri liiketoimintojen kehityskeskuksena ja tukee kasvua erityisesti naapurimaassa Venäjällä. – Järjestelyn tuloksena kasvun edellytykset säilyvät ennallaan ja laadukas työ jatkuu uudessa toimintakehyksessä, sanoo Sampo Salonen, Executive Vi- ce President, Global Delivery and Quality, Tieto. ScienceSoftilla on asiakkaita 20 maassa muun muassa Euroopassa, Yhdysvalloissa ja Venäjällä. Järjestelyn yhteydessä ScienceSoft perustaa ODC (offshore development centre) -kehityskeskuksen Tiedon tuotantoa varten. Keskuksen turvallisuussäädökset ja työmenetelmät noudattavat Tiedon käytäntöjä sekä asiakassitoumuksia. Osa Tiedon toiminnoista siirretään asteittain Tiedon globaaleihin toimituskeskuksiin Tšekissä ja Intiassa. Tieto 12 Organisaatio-Sanomat O rg a n i sa at i o - S a n o m at 13 kuva Mervento HT Laser lyhentää läpimenoaikoja Lean-menetelmällä HT Laser Oy tehostaa toimintaansa Lean SixSigma -laatujohtamisen työ kalun avulla. Työ alkoi keväällä 2011 Vieremän tehtaalta. Suomalainen tuuliturbiinivalmistaja Mervento Oy lanseerasi uuden suoravetoisen tuuliturbiiniperheen MERVENTO 3.6-118 ja MERVENTO 4.0-118M ovat suoravetoturbiineja, joissa on otettu käyttöön monia uusia tuottavuutta ja luotettavuutta parantavia innovaatioita. Tuloksena on markkinoiden alhaisin tuulienergian tuotantokustannus. Suoravetoturbiinista puut tuu kokonaan vika-altis ja hankalasti huollettava vaihteisto, kuten myös vaihteiston aiheuttamat tehohäviöt. Uudentyyppisillä hydraulisilla lapakulma- ja suuntasäätöratkaisuilla on puolestaan päästy eroon yleisistä säätöjärjestelmävioista, jot- ka ovat kalliita ja aikaavieviä korjattavia. Lisäksi niiden avulla on pystytty parantamaan turbiinin energiatuotantoa. – Merventon tuuliturbiinit ovat markkinoiden ensimmäiset alusta saakka kylmiin ja jäätäviin olosuhteisiin suunnitellut tuulitur- biinit. Suomen talvi on otettu huomioon materiaalivalinnoissa ja eri järjestelmien suunnittelussa, millä varmistetaan ongelmaton toiminta rannikolla ja merellä myös kylmään vuodenaikaan, toteaa Merventon teknol ogiajohtaja Patrik Holm. – Tavallisesta poiketen, turbiinissa käytetty teräs on kylmäluokiteltu aina -40°C asteeseen saakka, ja kaikki kriittiset sähkölaitteistot ovat lämmitettyjä. Roottorin lavat on varustettu aktiivisella jäänpoistolla ja lapojen johtoreunat suojattu jäätävän lumisateen aiheuttamaa mekaanista kulutusta vastaan, Patrik jatkaa. Pitkälle kehitetyn ennakoivan kunnonvalvonnan ja yksinkertaisen suoravetorakenteen avulla huollontarve on minimoitu. Kylmiin olosuhteisiin kehitetyn turbiiniasemakonseptin johdosta määräaikaishuollot voidaan suorittaa nopeasti ja turvallisesti, mikä lyhentää oleellisesti huoltoseisokin aiheuttamaa tuotantokatkoa. Mervento 3.6-118 tuuliturbiiniin voi tutustua Vaasan Sundomissa, jonne ensimmäinen voimalaitos on pystytetty alkuvuodesta 2012. – Pilottivoimala on ylit- MERVENTO 3.6-118 / MERVENTO 4.0-118M n Nimellisteho 3,6 MW / 4.0 MW n Nimellistuulennopeus 11,5 m/s / 12,0 m/s n Roottorin halkaisija 118 metriä n Roottorin napakorkeus 90 tai 125 metriä n Suunniteltu IEC tuuliluokkaan IIA / IIB n Toimintalämpötila -30°C ... 40°C tänyt kaikki odotuksemme. Korkea energiantuotto yhdessä matalien ylläpitokustannusten kanssa merkitsee Fortumin Joensuun sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitokseen integroitava bioöljylaitos tuottaa sähkön ja kaukolämmön lisäksi lähitulevaisuudessa 50 000 tonnia bioöljyä vuosittain. Bio- öljyn raaka-aineena käytetään metsähaketta sekä muuta puubiomassaa. Fortum investoi bioöljylaitokseen noin 30 miljoonaa euroa ja on saanut hankkeelle valtion investointitukea noin 8 miljoonaa euroa. – Investointi bioöljylaitokseen on Fortumille erittäin merkittävä. Haluamme tarjota kestäviä ratkaisuja, jotka auttavat vähentämään päästöjä, tehostamaan resurssien käyttöä ja varmistamaan energian saatavuuden. Näin voimme tuottaa merkittävää lisäarvoa asiak- kaillemme, omistajillemme ja koko yhteiskunnalle, Fortumin talousjohtaja Markus Rauramo toteaa. Bioöljyä tullaan käyttämään aluksi muun muassa Fortumin omilla lämpölaitoksilla korvaamaan raskasta polttoöljyä. Joensuun bioöljylaitoksen 50 000 tonnin vuosituotanto vastaa yli 10 000 pientalon lämmitystarvetta. Bioöljylaitoksen rakentaminen on edennyt aikataulun mukaan, ja laitoksen suunnitellaan olevan tuotantotoiminnassa ensi vuoden syksyllä. Peruskiven sisään muurattiin lieriö, johon laitettiin tiedoksi tuleville sukupolville bioöljylaitoksen tiin, osaprosessien optimoinnin sijaan. Ongelmitta tästä vaiheesta ei selvitty. – Olennaista on testata ratkaisumalleja, eikä antaa liian aikaisessa vaiheessa periksi, Juha Anttila painottaa. Toimet tehosivat Prosessin edetessä nähtiin, että virtaus lähti kasvamaan, keskeneräinen tuotanto pieneni, läpimenoaika puolittui ja toimitusvarmuus nousi pysyvästi lähelle täydellistä. Myös seuraava tehostettava kohde löytyi nopeasti. – Tehdas siirtyy päivä- tuntija teollisuuslasereilla ja vesisuihkuleikkauksessa. Asiantuntemuksen piiriin kuuluvat myös laserhitsaus, alumiinihitsaus ja robotti- hitsaus. HT Laserin palvelut kattavat levypohjaiset tuotteet laserleikkeistä järjestelmätoimituksiin. Yrityksellä on toimipisteet 10 paikka- kunnalla Suomessa ja tuotantoyksikkö Puolassa sekä myynti- ja hankintayksikkö Venäjällä. HT Laser Flowrox venttiilit ja pumput Proven Performance vaativiin teollisuuden käyttökohteisiin Flowroxin (ent. Larox Flowsys) yli 30 vuoden kokemus ja 100 000 toimitusta takaavat tietämyksen asiakkaiden virtauksensäätöprosesseista. Flowroxin tuotteilla minimoit käyttökustannukset. Uuslaitetoimitusten ohella saat meiltä laajan palvelu- ja huoltotuen. Ota yhteyttä niin suunnitellaan yhdessä tarpeisiisi sopiva ratkaisu! Finnmateria-messuilta löydät meidät osastolta B265. KATSO LISÄÄ: WWW.FLOWROX.COM tai skannaa viivakoodi. T-DRILL toimittaa kolme uutta putken katkaisulinjaa Continentalille alhaista tuulienergian tuotantokustannusta, Patrik summaa. Mervento Fortumin uuden bioöljylaitoksen peruskivi muurattiin Joensuussa Ensimmäisen teollisen mittakaavan bioöljylaitoksen peruskivi muurattiin perjantaina 2.11. Joensuussa. Pilottihankkeen päämäärä oli läpimenoajan raju lyhentäminen. – Läpimenoajan lyhentäminen vaatii laajaa remonttia niin ajatusmallin kuin prosessinohjauksen ajattelutavoissa, hankkeeseen osallistunut tuotantojohtaja Juha Anttila sanoo. Työ aloitettiin määrittelemällä nykytila ja tavoitetila. Oleellista projektin onnistumisessa on haastavan mutta realistisen tavoitetilan löytäminen. Koko Vierimäen tehtaan henkilöstön koulutuksen jälkeen siirryttiin varsinaiseen virtauksen optimoin- ohjauksesta tuntiohjaukseen, mikä on konepajassa iso askel. Me olimme iloisia, kun saamme haasteen esille, näin voimme ratkaista sen. Jatkuva parannus on juuri tätä. Lean SixSigman avulla HT Laser Vieremän toiminta tehostunut ja asiakastyytyväisyys parantunut. Pilottihankkeen hyvän etenemisen jälkeen vastaava työ on aloitettu myös muissa yksiköissä. – Osa ”lääkkeistä” käy sellaisenaan, mutta nykytilan määrittäminen tulee tehdä tarkasti yksikkökohtaisesti, Antila muistuttaa. HT Laser Oy on vuonna 1989 perustettu konepajateollisuuden valmistuspalveluja tarjoava yritys. Liikevaihto vuonna 2011 oli 42 miljoonaa euroa ja henkilöstö 240 henkilöä. Yritys on tuotannon johtava asian- piirustuksia, käytössä olevia kolikkoja ja muurauspäivän Karjalainen-lehti. Peruskiven päämuuraajina olivat Fortumin talousjohtaja Markus Rauramo, työministeri Lauri Ihalainen ja Joensuun kaupunginjohtaja Kari Karjalainen. Fortum T-DRILL Oy on allekirjoittanut sopimuksen kolmen lastuttoman TCC-28 -putkenkatkaisukoneen toimittamisesta Continentalille, joka on yksi maailman suurimmista autoteollisuuden alihankkijoista. Kaksi koneista menee romanialaiselle S.C. ContiTech Romania S.R.L.:lle sekä yksi Brasilian Ponta Grossaan Continental ContiTech Brazilille, jonne toimitettiin jo elokuussa 2011 samanlainen laitteisto. Koneiden on tarkoitus olla tuotantokäytössä Continentalilla helmi-maaliskuussa 2013. Myös yhtiön Kiinan tehdas osti TCC-28 -koneen tämän vuoden helmikuussa. Kahdella kolmesta nyt tilatusta koneesta voidaan suorien putkien lisäksi katkaista myös kelalta tulevaa putkea. Continental valmistaa koneilla eri automerkkien ilmastointilaitteiden sekä ohjaustehostimien putkia, jotka ovat pääasiassa alumiinia tai hiiliterästä ja niiden ulkohalkaisija on 8–25 mm. – Autoteollisuudessa putkenkatkaisulle asetetut laatuvaatimukset yhdessä koneiden luotettavuuden ja tarkkuuden kanssa ovat ne avainasiat, joihin Continental luottaa meissä laitetoimittajana, T-DRILLin myyntijohtaja Timo Lehtonen sanoo ja uskoo, että yh- teistyö yhtiön tuotannon kehittämisessä jatkuu. Continental toimittaa autoteollisuudelle mm. jarrujärjestelmiä ja voimansiirtolaitteiden osia sekä renkaita. Vuonna 2010 konsernin liikevaihto oli 26 miljardia euroa ja sillä on n. 160.000 työntekijää 45 maassa. Pääkonttori sijaitsee Hannoverissa Saksassa. T-DRILL suunnittelee, valmistaa ja markkinoi metalliputken haaroitukseen, käsittelyyn, katkaisuun ja muotoiluun käytettäviä koneita ja laitteita. Tuotannosta T-DRILL putkenkatkaisulinja, joka soveltuu sekä suorienettä kelalta tulevan materiaalin katkaisuun. yli 90 % menee vientiin. Tyypillisiä asiakasryhmiä ovat autoteollisuuden alihankkijat, ilmastointi- ja lämmönvaihtimien valmistajat sekä laivateollisuuden, elintarvike- kemian- ja lääke- sekä paperiteollisuuden putkistojen ja laitteistojen valmistajat. T-DRILL 14 Organisaatio-Sanomat O rg a n i sa at i o - S a n o m at 15 kuva SOP-Metal Ruotsin uusi kansallisstadion Friends Arena avattu – Ruukki toimitti yli 20 miljoonan euron rakenteet stadionille kuva Ruukki Friends Arena Tukholmassa on yksi Pohjois-Euroopan suurimmista monitoimistadioneista. Friends Arenasta tulee Ruotsin jalkapallomaajoukkueen ja Allsvenskan-sarjassa pelaavan AIK:n kotikenttä. Vasemmalla SOP-Metal Oy:n uusi myyntipäällikkö Hannu Viljamaa ja tuore toimitusjohtaja Sami Kuntola. SOP-Metal Oy:lle uusi toimitusjohtaja Vaasassa toimivan SOP-Metal Oy:n uutena toimitusjohtajana on aloittanut Sami Kuntola. Sami aloitti tehtävässään 3.9.2012. Yrityksen toimitusjohtajana tähän asti toiminut Sakari Särkiniemi, joka on myös toinen yhtiön pääomistajista, jatkaa kehitystyössä sekä hallituksen puheenjohtajana. Yrityksen uutena myyntipäällikkönä aloitti samaan aikaan Hannu Viljamaa. – Tulevaisuuden suunnitelmissa on toiminnan kasvaminen sekä kehittyminen. Kasvua haetaan maltillisesti mutta liikevaihdossa tavoitellaan kasvua jo tänä vuonna sekä myös tulevina vuosina, uusi toimitusjohtaja Sami Kuntola kertoo. Yhtiön tavoitteena on uusien asiakassuhteiden solmiminen myös Suomen ulkopuolelle. Uusien asiakassuhteiden hankinnassa Euroopasta on Viron tehdas merkittävässä asemassa. – Kaupan tekeminen Eurooppaan on uusi aluevaltaus, jossa Viron tehdas toimii päämiehenä. Tähän asti Viron tehtaan tuotanto on mennyt pääasiassa Viron alueelle, Kuntola kertoo. SOP-Metal Oy on kasvanut tasaisesti pienestä konepajasta alihankintatyön ammattilaiseksi. Toimitilat ovat paikalla, josta on helppo toimia yhteistyössä asiakkaiden kanssa. Yrityksellä on myös sivutoimipisteet Lappajärvellä sekä Virossa. Yritys on perustettu vuonna 1993. SOP-Metal Juhani Perämäki on nimitetty myyntijohtajaksi. Hänen vastuualueenaan ovat erityisesti yhtiön Teollisuuspalvelu-liiketoiminnan tuotteet ja ratkaisut. Juhanin toimipiste on Lappeenrannassa. Ari Kilpinen on nimitetty Plantool Service -tuotelinjaan tuoteryhmäpäälliköksi. Ari vastaa Teollisuuspalvelu -liike- HT Laser 2009–2011. Rakenteet valmistettiin pääosin Ruukin Ylivieskan ja Peräseinäjoen yksiköissä. Rakenteiden korkealla esivalmistusasteella haluttiin vähentää rakentamisen riskejä ja lisätä työturvallisuutta. Arenan kantavien ristikkorakenteiden valmistuksessa käytettiin mm. lujia Ruukki Optim -erikoisteräksiä. Erikoisterästen käyttö vähensi merkittävästi terästarvetta ja toi siten selviä kustannussäästöjä. – On hienoa nähdä, kun Friends Arena aloittaa toimintansa. Kyseessä oli mielenkiintoinen ja haastava projekti rakenteiden suuren koon sekä erityisratkaisujen, kuten avattavan katon vuoksi. Juuri suunnittelu- ja asennusosaamisemme vakuutti tilaajan kyvystämme toteuttaa tämänlainen, arkkitehtonisesti näyttävä ratkaisu. Pääurakoitsija Peabin osaava projektinjohto sekä Swecon ammattitaitoinen rakennesuunnitteluosaaminen auttoivat merkittävästi onnistuneessa toteutuksessa, talonrakentamisen projekti- liiketoiminnan johtaja Sami Eronen toteaa. Areena sijaitsee Tukholman lähistöllä Solnassa samalla alueella, johon valmistuu syksyllä 2015 Skan- Tos Varnsdorf -avarruskoneet WRD Nimitykset Plantool Jalkapallo-otteluita stadionille mahtuu seuraamaan 50 000 katsojaa ja konsertteihin sekä muihin tapahtumiin 65 000 katsojaa. Avattavan katon ja vaihdettavien pelialustojen ansiosta Friends Arena (aiempi nimi Swedbank Arena) muovautuu erityyppisten tapahtumien tarpeisiin ympäri vuoden. Stadionin avajaisjuhlallisuuksia on nimitetty Ruotsin kaikkien aikojen suurimmaksi näytökseksi. Ruukki toimitti areenan teräsputkipaalut, vastasi kantavien teräsrakenteiden valmistuksesta ja asentamisesta sekä kattoelementtien toimittamisesta ja asentamisesta vuosina toiminnan huolto-, varaosa-, modernisointi- ym. palvelutuotteista ja niiden kehittämisestä. Esko Malmiala on nimitetty laserjärjestelmien huoltoinsinööriksi. Hän jatkaa myös yhtiön vanhempana laserasiantuntijana. Eskon toimipiste on Hyvinkäällä. Vesa Luukkonen on nimitetty huolto- ja projektiinsinööriksi. Vesan toimipiste on Kiteellä. Antti Laitinen siirtyy HT Laser Oy:n Kaarinan tehtaalle. Kaarinassa hänen Petteri Kinnunen on nimitetty tekniselle osastolle ohjelmoijaksi. Hänen tehtäviinsä kuuluu edelleen myös automaatiosuunnittelu. Matti Matalamäki on nimitetty tekniselle osastolle ohjelmoijaksi. Niklas Sundstedt on nimitetty tekniselle osastolle automaatiosuunnittelijaksi. Karan halkaisija X-pituusliike, mm Y-pystyliike, mm Z-rammin liike, mm W-karan liike, mm 130 / 150 / 170 / 200 5 000–29 000 2 000–6 000 1 000–1 500 700–1 000 Tos Hulin -karusellisorvit Powerturn 1 250–5 000 -mallit Max. sorvaushalkaisija, mm Max. työkappaleen halkaisija, mm Max. työkappaleen korkeus, mm Max. työkappaleen paino, kg Pöydän halkaisija, mm Jari Kontturi on nimitetty tuotannon työnjohtajaksi. tehtävänsä ovat tarjouslaskenta ja tilaus-toimitusprosessin hoito. Etu-Hankkion katu 18, PL 14, 33701 Tampere • Puh. 020 163 0300 [email protected] • www.tampereenkonepalvelu.fi 1 400–5 500 1 400–5 500 1 300–1 480 (2 380) 8 000–30 000 1 250–5 000 dinavian suurin kauppakeskus Mall of Scandinavia. Ruukki toimittaa teräsrakenteet kauppakeskukseen. Ruukki
© Copyright 2024