Hyvää joulua ja inspiroivaa vuotta 2015! Hups, tänä vuonna ilmestyikin vain kaksi lehteä, hieman on ollut kiirettä kun vasta nyt ehdin lehdentekoon. Parempi myöhään kuin ei... Kesän tapahtumat rannassa oli aikamoinen kokemus kaikenkaikkiaan, sillä nyt en ollut tarkkailjan asemassa vaan tekemässä niitä. Röölän joulutori on nyt toista kertaa 7.12. Tervetuloa läheltä ja kaukaa! Katso myös takasivu... 2014 oli täynnään kaikkea uutta, joista voi rakentaa pohjaa taas uusille kokemuksille. Uusia ideoita (Saa muuten ehdottaa!) saadaan ensi vuonna toteutettua ja toivottavasti monet haaveetkin tulevat todeksi. Lehdessä on muutamia yhdistyksiä joista en tiennytkään, joten toivottavasti lukijallekin tulee ahaa elämyksiä. Anu Markoff, Rakkauden tähti ry:llä on ollut 10 vuotta monenlaista toimintaa, niin iloa kuin suruakin vuosiin on mahtunut, mutta aina on menty eteenpäin. Onnea Anu pitkästä elämäntyöstäsi! Löysin myös todella mielenkiintoisen Kalervo Laurikaisen artikkelin; Sisäisen ja ulkoisen maailman yhteiset juuret, joka kannattaa lukea vaikka joulunpyhinä tai kun aikaa on sillä Versio Olevastahan löytyy netistä, tuulamaria.fi sivuilta. Sisällysluettelo: Maatianen rysivut 3-5 Hyötykasviyhdistyssivut 6-7 Rakkauden Tähtisivut 8-13 Merimajakatsivu 13 Sisäisen ja ulkoisen maailman yhteiset juuret sivut 14-20 Tarottulkitsija Irmelisivu 20 Maailman parhaat tähtivalokuvat palkittiin sivu 20 Kuukauden Taiteilija; Juhani Linnovaara sivut 21-23 Röölän Kylätoimikuntasivu 24 Hyvää Itsenäisyyspäivää! Voikaa hyvin siellä! t.Tuulamaria Kangaslampi [email protected] 2 Maatiainen - Det lantliga kulturarvet ry on aatteellinen yhdistys, jonka tarkoituksena on säilyttää - vanhat viljely- ja koristekasvit - alkuperäiset kotieläinrodut - kulttuurimaisemat ja luonnon monimuo toisuus Yhdistys tahtoo myös ylläpitää omavaraisen elämänmuodon arvostusta ja sen edellyttämien taitojen osaamista. Yhdistyksessä on lähes 2000 jäsentä. Se on perustettu vuonna 1989. Vuoden 2014 maatiaisiksi valittiin tattari ja suomenpienhevonen. Vuoden 2014 perinnemaisema on Lohjansaari. Toimintaa -4 kertaa vuodessa ilmestyvä jäsenlehti Maatiainen -Kevät- ja syystaimipäivät -Siementen välitys jäsenille -Maatiaismatkat -Luennot, kurssit, seminaarit -Kirjavälitys -Näyttelyt -Paikallistoiminta -Maatiaisruokaryhmä -Ruusuryhmä -Maatiaiskanaryhmä -Muita toimintaryhmiä Maatiaiskasvit Maatiainen ry valitsee vuosittain yhden kasvin vuoden maatiaiskasviksi. Vuorovuosina valitaan hyöty- ja koristekasvi. Vuoden 2014 maatiaiskasvi on tattari. Lue lehdistötiedote. Maatiaiskasvit ovat elävää kulttuuriperintöä. Niiden arvo on luonnon monimuotoisuudessa, geneettisessä potentiaalissa ja kulttuurihistoriassa. Maapallon rajailmastoihin sopeutuneet maatiaiskasvit ovat erityisen arvokkaita. Suo- 3 malaisina olemme vastuussa tuleville sukupolville täällä kehittyneestä geneettisestä rikkaudesta. Nyt on aika varmistaa, ettei enää yksikään maatiaislajike katoa! Maatiaislajikkeet alkoivat syntyä eri puolilla maapalloa noin 10 000 vuotta sitten kun ihminen siirtyi keräilytaloudesta maanviljelyyn ja pysyvään asutukseen. Luonnonvalinnan ja ihmisen valinnan vuorovaikutuksessa syntyivät ”agri- ja hortikulttuurit” sekä karjanhoito. Kulttuurimaisema alkoi muotoutua. Tämän päivän maatiaiskasvit valikoituivat viljely- ja koristekasveiksi noin sata vuotta sitten. Vuoden 2009 maatiaiskasvi oli rohtosuopayrtti. Vuoden 2010 maatiaiskasvi oli (rohto)liperi eli lipstikka. Vuonna 2011 vuoden maatiaiskasvi oli kultapallo. Vuoden 2012 maatiaiskasvi oli maatiaisruis. Vuoden 2013 maatiaiskasvi oli harjaneilikka. Vuoden 2014 maatiaiskasvi on tattari. Maatiainen ry valitsee vuosittain vuoden maatiaiseläimen. Vuoden 2014 maatiaiseläin on suomenpienhevonen. Lue lehdistötiedote. Suomessa on keritty lampaita ja lypsetty lehmiä jo 4000 vuoden ajan, kenties kauemminkin. Ensimmäisistä kotieläimistämme kehittyivät suomalaiset maatiaiseläinrodut. Meillä on vielä tallella alkuperäisiä vanhoja maatiaisrotuja, kuten itäsuomalainen kyyttölehmä, suomenhevonen, suomenlammas ja maatiaiskana. Ainoastaan alkuperäinen suomensika ja sen kaksi erillistä maantieteellistä kantaa ovat kuolleet sukupuuttoon. Monet alkuperäisrotumme ovat nykyisin pieniä, uhanalaisia rotuja. Niitä ylläpidetään erityisissä säilytyskarjoissa, joina Suomessa toimivat Pelson ja Sukevan vankiloiden maatilat. Eläimiä on myös maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksessa, koulutiloilla ja 4 yksityisillä omistajilla. Rotujen geeniainesta säilytetään pakastamalla sukusoluja ja alkioita geenipankkiin. Syrjäytymässä olevilla maatiaisroduilla on taloudellis-biologinen ja tieteellinen merkitys. Niiden erityisominaisuuksia voidaan tarvita tulevaisuuden kotieläintaloudessa, koska tuotanto-olosuhteet, jalostustavoitteet ja kuluttajien tarpeet muuttuvat. Ihmisen kesyttämien eläinlajien geneettinen monimuotoisuus turvataan yhdeltä osaltaan ylläpitämällä alkuperäisrotuja. Maatiaisrotujen sukupuutto merkitsisi myös suomalaisen kulttuurin köyhtymistä. Rodut ovat tärkeä osa suomalaisuutta ja ansaitsevat tulla säilytetyksi elävänä osana maamme kulttuuriperintöä. Perinnemaisemat Maaseutumme arvokkaat perinnemaisemat ovat syntyneet vuosisatojen aikana ihmisen toiminnan tuloksena. Vanha maataloutemme perustui laajoihin niittyalueisiin, joilta korjattiin karjalle talvirehu. Heinän lisäksi kerättiin lehtipuista lehdeksiä eli kerppuja. Karja laidunsi kesät vapaasti metsissä ja aidatuilla hakamailla sekä niiton jälkeen myös niityillä. Niittyjä oli 1880-luvulla arviolta noin 1,6 miljoonaa hehtaaria, kun peltoa oli vain puolet siitä. Viikatteen ja karjan lisäksi myös tuli on muuttanut maaseutumme luontoa ja maisemaa. Kaskiviljelyyn kuului puuston polttaminen, mikä nuorensi metsiämme ja lisäsi lehtipuustoa. Kasken jälkeen jatkettu niitto ja laidunnus loi ahoja. Vuosisatoja jatkuneiden perinteisten maankäyttötapojen seurauksena niityt, hakamaat, lehdesniityt ja metsälaitumet ovat muovautuneet kasvi- ja eläinlajistoltaan monimuotoisimmiksi luontotyypeiksemme. Luonnonarvoiltaan merkittävimpiä perinnebiotooppeja ovat erilaiset niityt, etenkin tuoreet niityt ja kedot. Ne ovat monen uhanalaisen eliölajin ensisijaisia elinympäristöjä. Perinteiseen maatalousympäristöön liittyvät erottamattomasti myös vanhat rakennukset ja rakennelmat, joiden säilymisellä on historiallista ja maisemallista arvoa. Heinäladot, metsälaitumien karjasuojat sekä riukuja kiviaidat kertovat menneiden sukupolvien työstä ja rakentamisen tavoista. Maatilojen perinteiset pihapiirit ja niiden vanhat, hyvin säilyneet talonpoikaiset rakennukset sekä pihat ja puutarhat perinteisine hyöty- ja koristekasveineen ovat keskeinen ja arvokas osa rakennettua perinnemaisemaa. Parhaimmillaan tilan pihapiiri ja sitä ympäröivät pellot, niityt ja laitumet muodostavat yhdessä tasapainoisen kokonaisuuden, joka ilmentää hyvin seudulle tyypillisiä luonto- ja kulttuuripiirteitä. Erityistä arvoa perinnemaisemaan tuo pitkästä asutushistoriasta kertova kiinteä muinaisjäännös, kuten rautakautinen kalmisto tai uhrikivi. Vuosisatojen työn tuottama kulttuuriperintö, sen muovaamat ympäristöt ovat katoamassa maaseutumaisemasta. Niittyjen ja luonnonlaidunten voimakas väheneminen alkoi 1800-luvun lopulta, kun niitä alettiin raivata pelloiksi tai metsittää. Viime vuosikymmeninä nurmilaitumet ovat korvanneet luonnonlaitumet lähes kokonaan eikä luonnonheinää enää korjata karjalle ravinnoksi. Pois käytöstä jääneet perinnebiotoopit ovat kasvamassa umpeen. Tällä hetkellä perinnebiotooppeja on noin 40 000 hehtaaria, ja tästä alasta noin 30 000 hehtaaria on hoidon piirissä. Perinnebiotoopit ovat kaikkein uhanalaisimpia maamme luontotyypeistä. Maatalouden tehostuminen näkyy muutoinkin monin paikoin maiseman yksipuolistumisena ja luonnon köyhtymisenä: suurempina, yhtenäisinä viljelyaukeina, piennarten ja avo-ojien vähenemisenä, peltosaarekkeiden ja maisemapuiden raivaamisena sekä perinteisten rakennusten ja rakennelmien purkamisena ”tarpeettomina”. semat säilyisivät, ne vaativat hoitoa, jatkuvaa työtä. Niiden säilymisen perusedellytys on maaseudun pysyminen elinvoimaisena ja asuttuna. Maisemanhoito on maanviljelyn ja perinteisen laidunnuksen tai niiton jatkamista sekä jo umpeenkasvaneiden alueiden kunnostamista. Se on myös vanhojen rakennusten ja rakennelmien ylläpitoa sekä niiden ympäristön, kuten pihojen, puutarhojen ja raittien kohentamista. Siemenvälitys Maatiainen välittää vanhojen kotimaisten viljelykasvien sekä luonnonkasvien siemeniä ja julkaisee vuosittain siemenluettelon, jossa esitellään myynnissä olevat siemenet ja sipulit. Valikoimissa on vanhoja maatiaislajikkeita, runsaasti luonnonkasveja ja ns. luonnonperennoja. Tarjolla on niin ruohovartisia kuin puuvartisiakin kasveja, hyöty- ja koristekasveja, perennoja ja yksivuotisia. Listalla on jonkin verran myös sellaisten uudempien lajien siemeniä, joita ei ole helposti saatavilla. Jäsenet saavat siemenet muita edullisemmin. Siemenluettelo Vuosittain ilmestyvän Siemenluettelon jäsenet saavat ensimmäisen jäsenlehden mukana. Netistä löytyvät myös siementen keruuohjeet. www.maatiainen.fi Perinnemaisemat ovat luonnoltaan, kulttuurihistoriallisesti tai maisemallisesti arvokkaita alueita, joita tulee vaalia. Jotta perinnemai- 5 sen tärkein tehtävä on järjestää yleisöluentoja, kursseja, retkiä ja ylipäätänsä edistää luonnonmukaista kotiviljelyä. Osallistumme alan messuille, harjoitamme julkaisutoimintaa, puhelinneuvontaa ja vuokraamme viljelypalstoja. Vuosittainen taimitori toukokuussa kokoaa puutarhaharrastajat viljelykauden avajaisiin ja sadonkorjuujuhlassa syksyllä nautimme kesän tuloksista. Hyötykasvit käsitämme hyvin laajassa merkityksessä. Niitä ovat myös koristekasvit, koska ihminen tarvitsee myös kauneutta, tuoksuja yms.voidakseen hyvin. Hyötykasviyhdistys Hyötykasviyhdistyksen toimisto ja Alku & Juuri -puutarhapuoti sijaitsevat Helsingissä, Taka-Töölössä, lähellä Sibeliuspuistoa. Yhdistyksen kotipaikka on Helsinki, alaosastoja toimii Kanta-Hämeessä, Kuopiossa, Lahdessa, Pirkanmaalla ja Turussa. Tällä hetkellä yhdistyksessä on reilut 7000 jäsentä. Hyötykasviyhdistys ry:n puheenjohtaja on Mari Nummi-Karttunen ja toiminnanjohtaja on Taina Laaksoharju. Hieman historiaa Hyötykasviyhdistys ry perustettiin kesällä 1978. Yhdistyksen "isä" oli toimittaja Risto Nurmi ja professori Toivo Rautavaara oli yksi perustajajäsenistä. Perusajatuksena oli silloin solmia uudelleen jo katkenneet yhteydet luontoon. Tällä hetkellä meitä hyötyläisiä on jo yli 7000 ympäri Suomea ja ulkomaillakin. Meitä kaikkia yhdistää rakkaus luontoon 6 ja halu hyödyntää luonnon antimia kestävän kehityksen periaatteella. Luonnonmukainen viljely ja luonnon hyötykäyttö kuuluvat arkipäiväämme. Vanhat kasvit kunniaan! Vanhojen kasvien säilyttäminen on yksi yhdistyksen tärkeä tehtävä. Tämän tehtävän professori Rautavaara halusi erikseen kirjata sääntöihin. Niinpä jäsenet, joilla on vanhoja, pitkään meillä Suomessa kasvaneita kantoja, vaalivat niitä aarteinaan puutarhoissaan. Lisäksi yhdistys suosii siemenvalinnoissaan vanhoja, historiallisesti mielenkiintoisia lajikkeita. Siemenluettelosta löytyykin useita kymmeniä 1700-1800-luvun kauppalajikkeita. Tärkein tehtävä: kotiviljelyn edistäminen Aatteellisen ja yleishyödyllisen yhdistyk- Jäsenlehti Pähkylä Jäsenlehti Pähkylä yhdistää kaikki hyötyläiset neljä kertaa vuodessa. Siinä käsitellään laajasti keittiökasvien ja yrttien viljelyä ja käyttöä unohtamatta luonnonkasvien hyötykäyttöä. Jäseniltä jäsenille-palstalla julkaistaan jäsenien pikkuilmoituksia, jos haluaa esimerkiksi antaa, ostaa tai myydä kasveja ja puutarhakirjoja. Siinä voi myös kertoa kokemuksistaan tai kysyä ongelmiinsa ratkaisua. Kauha ja juuri-osastossa jäsenet antavat hyvät kasvisruokareseptinsä muiden nautittaviksi. Postin asiakaslehtikilpailussa A-sarjassa 1995 Pähkylä sai kunniakkaan toisen sijan yli sadan osallistujalehden joukosta. Huomiota kiinnitettiin mm. lukijaläheisyyteen, informatiivisuuteen, asiantuntevuuteen ja taittoon. Raati totesi mm., ettei se ole mikään tiukkapipoisten lehti ja kaikesta saa sen vaikutelman, että puutarhanhoito on nautinnollinen asia. Tammikuun alussa, ilmestyy reilusti yli 100-sivuinen siemenluettelo, joka on samalla viljelyopas. Se on puutarhaharrastajan inspiraation lähde! Hyötykasviyhdistys r.y. Mechelininkatu 51 00250 Helsinki Y 0669145-5 Puh. 09 4342 350, 040 592 2122 Sähköposti: [email protected] 00560 Helsinki Puh. 040 592 2122 e-mail: [email protected] Kotisivu: http://www.hyotykasviyhdistys.fi Kanta-Häme Sirkka Sandelin, gsm 0400 509 001, [email protected] Kuopio Katja Turunen, gsm 044 - 303 0609, [email protected] Lahti Siqri Piirainen, 040 - 725 0304, [email protected] Länsi-Uusimaa Natalia Teikola, puheenjohtaja, 050 - 325 1804, [email protected] Oulu Tanja Ijäs, puheenjohtaja, 0400 - 612 226, [email protected] Maija Ijäs, varapuheenjohtaja, [email protected] Kirsi Koivula, varainhoitaja, [email protected] [email protected] Pirkanmaa Hannu Tuomi, puheenjohtaja, gsm 040 801 6716, [email protected] Kaisu Tupala, sihteeri, gsm 050 - 520 8331 [email protected] http://pirkanmaanhyotykasviyhdistys.blogspot.com/ Turku Merja Markkula, puheenjohtaja, gsm 040 580 3901, [email protected] Tuija Suokas, sihteeri, gsm 050 - 387 6001, [email protected] Hyötykasviyhdistys Annalan puutarha Hämeentie 154, rakennus J 7 Rakkaudentähti 10 vuotta ”Kymmenen vuoden matkaan mahtuu paljon muistoja, niin mukavia kuin kipeitäkin. Rakkaudentähti viettää ensivuonna omaa 10- vuotis juhlaansa. Siksi nyt on hyvä hetki muistella, minkälaisia vaiheita matkalla on ollut.” 8 neen kymmenen vuoden matkalle. Työhön ryhtymistä vauhditti uusien diagnoosien takia saatu pitkä sairasloma ja oma tarve parantua työkykyiseksi jälleen. Henkimaailma kutsui voimakkaasti. Aivan ensimmäiset epäviralliset neljä postituslistalaista kokoontuivat opiskelemaan äänellä parantamista henkimaailman kanavointien tahdittamana Anun lähettämien kuukausittaisten postien kautta. jakoulutuksen netin välityksellä. Mukana oli kymmenen opiskelijaa, joista edelleen on osa Rakkaudentähden toiminnassa mukana. Anu matkusti lisäksi opettamassa eri paikkakunnilla ja pitämässä pieniä Work Shoppeja enkeleistä, henkisestä kasvusta ja energiahoitamisesta. Työsopimus henkimaailman kanssa Vuonna 2008 toiminta oli laajentunut ja saanut monenlaisia pikku haaroja. Toimitusjohtajakoulun tehtävien myötä suuntaviivat kuitenkin selkenivät. Eräänä elokuisena iltana Anu istui piirtelemässä koulutehtäväksi saatua mind mappia keittiön pöydän ääressä, kun 3 vuotias Santtu -poika tuli kysymään heleällä lapsen äänellä: ”Mikä ihmeen rakkauentähti sinulla siinä on?” Ja niin aloitti Rakkaudentähti viimein netissä omalla nimellään ja nettisivuilla. Keminmaan toimitila lopetettiin samalla sillä toiminta tuntui keskittyvän pääsääntöisesti internettiin ja asiakkaita oli ympäri suomea. Vuosi 2006 oli heräävän Rakkaudentähden aikaa. Tammikuisena talvipäivänä aurinko paistoi kimmeltävälle valkealle hangelle ja Anu uskalsi viimein luvata enkeleille työskentelevänsä kokopäiväisesti henkimaailman kanssa. Mukaan tuli nopeassa tahdissa erinlaisia energiahoitoja ja kanavointeja. Kanavat aukesivat kirjoittamalla henkisiä lasten satuja viikoittain postituslistalle ja toimimalla meditaatioiden vetäjänä yhdessä Jorma Vittaniemen kanssa Keminmaassa. Ihmisiä tuli listoille lisää ja kesällä 2007 järjestettiin yhdessä suuri veden parantamis- ja pyhittämisseremonia 7.7.2007 Ultrapäivillä. Vuosi 2005 oli muutoksen ja mullistusten vuosi Rakkaudentähden Anu Markoffille. Äitiyslomalta töihin palailevan arkeen kuului vauvan hoidon lisäksi voimakas ja nopea henkinen herääminen, joka sai sysäyksen ohimolohkoepilepsia ja astma diagnooseista. Äkkiä ilmaantuneet vaivat laittoivat miettimään elämän tarkoitusta ja muistelemaan lapsuuden selvänäköisiä kokemuksia uudella ajatuksella. Tapahtumasta kirjoitettiin Ultra-lehteen SBTHE -nimellä, sillä Rakkaudentähti toimi tuohon aikaan vielä useilla peitenimillä. Palveluistaan Anu tiedotti netissä Mother Ashir sekä Villa-Virnan nimellä ja kävi kotiväen kanssa keskusteluja siitä, kuinka avoimesti nettiin voisi laittaa henkisiä asioita. Noihin aikoihin koko suku tuntui olevan kutsumusta vastaan ja selvänäkijän työ herätti paljon vastustusta ja pelkoja lähipiirissä. Onneksi henkiset ihmiset ympärillä jaksoivat kannustaa ja postituslistan kautta tullut positiivinen palaute antoi uskoa jatkaa eteenpäin. Niinpä syksyllä 2005 Anu aloitti virallisesti auttajana peitenimen takaa tehden kaukohoitoja eri sivustoilla netissä ja kirjoittaen kanavointeja enkeleiltä ja valo-olennoilta. Ensimmäisenä palveluna aloitettiin keskiviikkoiset kaukohoidot klo 21-24 välisenä aikana ja sille paikalle ne vakiintuivatkin koko kulu- Paljon erinlaisia ideoita syntyi intuitiivisessa myrskynsilmässä, Keminmaahan oli perustettu jopa pieni toimitila ja kauppa,. Kurssi oli ajoittain ehkä hieman hukassa, mutta ihmiset jaksoivat seurata muutostenkin keskellä perässä. Myöhään syksyllä Joulun alla aloitimme ensimmäisen EnkeliKristalli hoita- Rakkaudentähti tulee julkisuuteen Samana syksynä avattiin ensimmäinen keskustelufoorumi ja ryhdyimme pitämään kuukausittaisia kaukohoitopäiviä, foorumihulinoita. Saimme keskustelualueille foorumiemännät ja isännät. Mukaan liittyi satoja uusia ihmisiä. Toiminta vakiintui kaukohoitojen kanavointien ja nettikurssien pariin. Sivustolle avatiin myös nettikauppa, jonka kautta ihmiset pystyivät ostamaan hoitavia kuvia ja energioilla viritettyjä kristalleja. Tuohon aikaan monet yhyttivät toisiaan netin välityksellä ja pysyviä ihmissuhteita solmittiin. 2009 EnkeliKristallit ja Anu pääsivät mukaan maailmanlaajuiseen Asger Lorentsenin Kultaisen Akatemian koulutukseen. Videot nauhoitettiin Tanskassa Touko-Kesäkuun vaihteessa yhdessä monen muun henkisen kouluttajan kanssa. Monet Rakkaudentähteläiset jännittivät Suomessa samaan aikaan ja yhtyivät meditaatioihin lähettämällä energiaa kaukona sovittuina kellonaikoina. 9 Syntymiä ja kasvua Anu jäi odottamaan kolmatta lasta ja äitiyslomalle syksyn tullen. Toiminta ei kuitenkaan hiljentynyt sillä lista oli nyt paisunut miltei 2000 hengen ryhmäksi. Nettisivuilla keskustelu kävi vilkkaana aamusta iltaan ja ihmiset saivat ammentaa valoa toisiltansa. Moni auttaja löysi tiensä mukaan joukkoomme. Alusta asti mukana olleet opastivat uusia matkallaan kohti enkeleitä ja valoa. Rakkaudentähteä luonnehdittiin ainutlaatuiseksi yhteisöksi. Foorumeilla juteltiin sovussa ja riidat sekä arvostelunhalu osattiin jättää ulkopuolelle. Joulun alla julkaistiin ensimmäinen EnkeliKristalli meditaatioäänite ja sivustolle alkoi kertyä useita hoitavia videoita ihmisten avuksi. Vuonna 2010 Miron syntymän jälkeen Rakkaudentähteen saatiin apulaisia lisää ja ryhmä kasvoi melkein 3000 henkiseksi yhteisöksi. Anu kiersi Miron kanssa luennoimassa ja opettamassa. Useat ”Tähteläiset” ryhtyivät tuottamaan omia kanavointeja nettisivustolle ja julkaistiin myös omaa nettilehteä yhdessä tuumin. Hengen ja Tiedon messuilla nähtiin useamman vierailijan rintapielessä pieni paperinen tähti merkkinä Rakkaudentähden jäsenyydestä. Näin ennen toisilleen tuntemattomat Tähteläiset saattoivat tunnistaa toisensa fyysisessä muodossaan ja tehtiin tuttavuutta ja vaihdettiin yhteystietoja. Rakkaudentähdestä oli tullut monelle henkisen tien kulkijalle tärkeä vertaistuki- ja kohtaamispaikka. 2011 Rakkaudentähti lähti kiertueelle. Miro istui Anun mukana koko pitkän matkan ikimuistoisella vihreällä Enkelibussilla. Mukana oli Foorumien isäntä Heikki ja kiertueen manageri Sanna. Matkalla pysähdyttiin eri puolilla Suomea pitämässä work shoppeja ja meditaatioita. Tunnelma oli joka paikkakunnalla huikea ja innostuttiinpa jopa valokuvaamaan orbikuvia. Uusia yhteyksiä syntyi ja yhteisö tiivistyi enti- 10 sestään. Vuoden 2011 keväällä perustettiin Rakkaudentähti Ry ja toiminnalle avattiin uudet tilat Kemissä. Raskaista haasteista voittoon Vuosi kului loppuun ja Anun sairasteleminen alkoi nostaa päätään. Viimeinen synnytys oli ollut raskas ja fyysinen vointi sen jälkeen ei ottanut parantuakseen. Monet takapakit verottivat työaikaa ja unettomien öiden, sairastelun ja haasteiden keskellä työt alkoivat kasaantua. Tulkintajono kasvoi valtavaksi 500 tilauksen vuoreksi ja toiminta takkuili muutoksen ja mullistusten kourissa. Näytti siltä, että Rakkaudentähti joutuu lopettamaan kokonaan ja tuottamaan katkeran kirvelevän pettymysen satojen ihmisten ohella myös perustajalleen. tähteen. Moni teki rahalahjoituksia ja auttoi valotyötä eteenpäin, paljon tuli kannustavia viestejä ja valoa lähetettiin nyt puolestaan takaisin Anulle, joka oli vuosien aikana tukenut paljon muita. Ihmiset näyttivät nyt oman valon voimansa ja ilmaisivat tahtonsa toiminnan jatkumiselle. 2012 oli ryhmällemme todella mullistusten aikaa. Rakastettu foorumi jouduttiin lopettamaan palvelujen tuottajan tekemien muutosten myötä. Anu jäi pitkälle sairaslomalle ja kesäkuussa varsinainen yritys laittoi lapun luukulle. Uupunut Anu vei y-tunnuksen takaisin verottajalle, sulki Kemin toimitilan ovet ja antoi yhteisön enkeleiden käsiin. Nyt oli tärkeää saada oma fyysinen kunto kohdalleen jälleen raskaan sairastelun aikana. Myös oma arkielämä oli muutoksessa päättyvän parisuhteen myötä. Keskustelut jatkuivat Facebookin foorumeilla Rakkaudentähti Ry:n nimissä. Toiminta saatiin jatkumaan lujalla tahdolla ja niiden ihmisten toimesta, jotka uskoivat Rakkauden- 2013 Rakkaudentähti viimein alkoi näyttää toipumisen merkkejä. Heti Joulun jälkeen Anu tunsi voimiensa palaavan uuden dieetin ja monenlaisten energiahoitojen ja saamansa avun kautta. Kanavat aukesivat jälleen ja tulkintajono alkoi pikkihiljaa purkautua. Aloitimme Rakkaudentähden näkijäkoulutuksen ja saimme mukaan 40 osallistujaa ensimmäiselle kierrokselle. Kesällä vietimme neljä upeaa viikonloppua lupaavien näkijäoppilaiden parissa Anun ja Jorma Marjasen kanssa. Uusia meditaatioita kanavoitiin You Tubeen avatulle kanavalle kaikkien kuultavaksi. Yhdistystoiminta tuntui hyvältä. Mukana oli edelleen noin 3000 ihmistä, Joulun alla saatiin viimeinenkin tulkinta jonosta purettua. Se tuntui pieneltä voitolta ja viimein oli valoa pitkän tunnelin päässä. 11 Iloisesti Juhlavuoteen Vuoteen 2015 lähdemme hyvillä mielin. Kymmenen vuoden matkaa on upea muistella. Palaamme varmasti juhlavuoden aikana monen vanhan Tähteläisen elämään ja tuomme uutisissa kuulumisia heidän elämästään. Julkaisemme vanhoja kuvia ja muistelemme hyviä hetkiä vuosien varrelta. Anulla on ollut tapana sanoa, että kaikkiin seikkailutarinoihin kuuluu aina kohta, jolloin päähenkilöt luulevat viimeisen hetken tulleen. Seikkailu ei ole aito, mikäli se ei sisällä suuria riemun ja syviä epätoivon hetkiä. Rakkaudentähden kymmenen vuoden taival on ollut taatusti yksi seikkailu. Yhdistyksen aikaa 2014 on ollut uudelleenrakentumisen aikaa. Ensimmäiset näkijät valmistuivat koulutuksesta ja olemme voineet aloittaa uusia kursseja netin kautta. Toiminta foorumilla on ollut vilkasta ja uusia ihmisiä löytää tiensä sivuillemme päivittäin. Mukaan on tullut uusia auttajia ja saimme asiakaspalveluun ilosein enkeliavustajan Riikka Jesiöjärven. Vuosi on ollut myös Anulle fyysisen parantumisen ja toipumisen aikaa. Näkijän ja meedion palvelut ovat saaneet yhä suurempaa sijaa toiminnassa. Meditatioita pidetään useamman kerran viikoittain. Vanhat Foorumihulinat ovat saaneet paikkansa joka kuukauden 15 ja 30 päivä tapahtuvissa seremonioissa. Syksyn tullen parantavat energiat ovat virranneet yhä voimakkaampana. Aloitimme vuoden mittaisen parantajakoulutuksen, jonka päätarkoituksena on yhdessä ryhmän voimin parantaa jokaisen omaa elämää sekä oppia 12 parantamisen kultaiset askeleet. Lisäksi aloitimme maailmanpalvelusmeditaatiot kolme kertaa viikossa. Meditaatioissa on ollut mukana omassa kotonaan viikoittain satoja ihmisiä. Energia tuntuu vahvistuvan kuukausi kuukaudelta yhä voimakkaammaksi ja valoimpulssi laajenee. Joulun alla 2013 aloitettiin uusi vapaaehtoinen toiminta saattohoidon ja meedion työskentelyn merkeissä. Rakkaudentähti on ollut transformaation voima monen yksittäisen ihmisen elämässä kuluneen kymmenen vuoden aikana. Yhä useammat ihmiset kirjoittavat meille palautetta ja kertovat positiivisista kokemuksistaan meditaatioissa, kursseilla ja keskustelufoorumilla. Moni on löytänyt oman henkisen kutsumuksen ytheisömme kautta ja monen ihmisen elämässä olemme pystyneet olemaan tukemassa kanssakulkijoina. Transformaatio on ollut suuri myös toiminnan perustajan elämässä. Rakkaudentähdestä ei voi tänä päivänä sanoa, että sillä olisi yhtä ainoaa perustajaa sillä mitäpä tämä ryhmä olisi ilman kaikkia ihania Tähteläisiä? Yksi ihminen voi antaa toiminnalle suunnan ja alkusysäyksen, mutta valon voima ja elämä ryhmälle syntyy sen jäsenistä. Näinpä voimme sanoa, että 10 vuotis juhlavuosi on ennenkaikkea kaikkien Tähteläisten oma juhla. Yhteystiedot; Anu Markoff www.rakkaudentahti.net [email protected] Versio Olevan Osaamisluettelossa Kiertueella Toiminnan kohteena ovat majakat ja merimerkit Majakat ovat käyneet tarpeettomiksi merenkululle. Pahimmillaan näitä tarpeettomia majakoita on Suomessa sammutettu ja jätetty oman onnensa nojaan. Tälläkin hetkellä useat majakkavanhuksemme odottavat pelastajaansa. Suomen Majakkaseuran tavoitteena on majakoiden ja ja niihin liittyvän kulttuuriperinnön suojeleminen. Niihin kuuluvat myös saariston ja sisävesistöjen arvokkaat pookit, kummelit ja loistot. Pyrimme tuomaan yleiseen tietoisuuteen uhattujen kohteiden tilanteen. Suojelutyötä teemme yhdessä julkisen hallinnon, museoviraston, eri alojen oppilaitosten, paikallisten yhdistysten ja sponsoriyritystemme kanssa. Majakkaseuralla on omia konkreettisia kunnostusprojekteja majakkasaarilla Gustavsvärnissä vuodesta 2005 ja Märketin majakalla vuodesta 2007. Niiden ohella osallistumme paikallisten yhdistysten kunnostushankkeisiin, jollainen oli vanhimman suuren merimerkkimme Lyökin pookin pintarappauksen uusiminen Ulkosaariyhdistys ry:n sitkeän työn lopputuloksena. Suomen Majakkaseura 13 SISÄISEN JA ULKOISEN MAAILMAN YHTEISET JUURET vaihdossaan Baselin yliopiston teoreettisen fysiikan professorin Markus Fierzin kanssa. Tämä kirjeenvaihto on toistaiseksi julkaisematon, mutta itsepintaisten ponnistelujen jälkeen olen 'saanut luvan julkaista siitä otteita kirjassani Atomien tuolla puolen (Kirjapaja, 1986), englanninkielisenä Beyond the Atom. The philosophical Thought of Wolfgang Pauli (Springer-Verlag, 1988). Eräissä kirjeissään Fierz kehoittaa Paulia julkaisemaan ne ajatukset, joihin hän oli Kepler-tutkielmassaan viitannut. Pauli ihmetteli, oliko hän todella vain viitannut noihin ajatuksiin; hän ilmeisesti edellytti, että ihmiset ymmärtäisivät asiat "puolesta sanasta", niin kuin hän itse. Eräät ovatkin Paulin artikkeleista saaneet aavistuksen niistä syvällisistä näkemyksistä, joita Paulilla inhimillisestä tiedosta oli. Niinpä Arthur Koestler kirjoittaa teoksessaan "The Roots of Coincidence" (Yhteensattumien juuret), että Paulilla oli ehkä syvällisempi näkemys oman tieteensä rajoista kuin useimmilla hänen kollegoillaan. Olen edellä mainitussa kirjassani pyrkinyt hieman kohottamaan sitä verhoa, jonka taakse Paulin toistaiseksi kovin tuntemattomat filosofiset ajatukset kätkeytyvät. Juhlaesitelmä Suomen Parapsykologisen tutkimusseuran 50-vuotisjuhlassa 11.10.1988 K . V. Laurikainen Psyyken tuntija C.G.Jung ja Nobel-fyysikko Wolfgang Pauli julkaisivat vuonna 1952 yhteisen teoksen Naturerklärung und Psyche (Luonnonselitys ja psyyke), joka koostuu kahdesta näennäisesti aivan toisistaan riippumattomasta kirjoituksesta. Jungin artikkelin nimi oli "Synchronizität als ein Prinzip akausaler Zusammenhänge" (Synkronisiteetti epäkausaalisten yhteyksien periaatteena). Sen aiheena on synkronisiteetin käsite, joka on aiheuttanut paljon päänvaivaa Jungin tulkitsijoille. Paulin artikkeli on nimeltään "Der Einfluss archetypischer Vorstellungen auf die Bildung naturwissenschaftlicher Theorien bei Kepler" (Arkkityyppisten mielteiden vaikutus luonnontieteellisten teorioiden muotoutumiseen Keplerillä). Hän käsittelee siinä luonnontieteen murroskautta edustavan Johannes Keplerin ajattelua, jossa matemaattinen luonnontiede oli hedelmällisessä yhteistyössä mystiikan kanssa. Vaikka teoksen kaksi artikkelia näyttävät siis käsittelevän aivan toisistaan riippumattomia aiheita, niiden välillä on voimakas sisäinen sidos. Tässä teoksessa kulminoituu näiden kahden suuren tiedemiehen pitkäaikainen keskusteluyhteys, jossa he pyrkivät yhdessä tunkeutumaan syvälle inhimillisen tiedon juuriin. Jungin mielenkiinnon kohteena oli ihmisen sisäinen maailma, jossa hän on avan- 14 nut aivan uusia näkymiä ihmisen psyyken tiedostamattomien toimintojen salaperäiseen maailmaan. Pauli oli aineen maailman tutkimuksessa ansioitunut luonnontieteilijä, jonka kriittinen henki törmäsi ongelmiin, joissa ihmispsyyken toiminta kietoutui erottamattomasti fysikaalisen maailmankuvan hahmottamiseen. Paulin Kepler-artikkeli on itse asiassa ainoa Paulin tutkielma, jossa hän on melko laajasti kuvaillut niitä fysiikan ja psykologian rajamailla olevia ongelmia, joita hän 50-luvulla hyvin intensiivisesti pohti. Näitä suurimmalta osin julkaisemattomia ajatuksia hän on käsitellyt hyvin laajassa ja avomielisessä kirjeen- Paulin ja Fierzin kirjeenvaihdon täydellistä julkaisemista saadaan ilmeisesti odottaa vielä kauan, sillä toistaiseksi julkaistussa kirjeenvaihdossa ollaan vasta vuodessa 1939, ja työ edistyy valitettavan hitaasti, se kun pyritään tekemään suurella huolella ja pieteetillä. On huomattava, että Paulin kirjeenvaihto on ta vattoman laaja. Kun Paulia pyydettiin julkaisemaan Keplerartikkelinsa englanniksi, hän torjui ajatuksen, ja kirjeessään Fierzille hän sanoo, että hänestä tämä tutkielma liittyy niin kiinteästi Jungin synkronisiteetti-artikkeliin, ettei hänen omatuntonsa salli sen julkaisemista erillisenä. Myöhemmin koko teos julkaistiinkin englanninkielisenä nimellä The Interpretation of Nature and the Psyche. Jungin synkronisiteetti-artikkeli on nykyisin saatavana myös erillisenä kirjana nimellä Synchronicity. Mikä sitten on se "yhteinen nimittäjä", joka Paulin mukaan sitoo nuo kaksi artikkelia niin kiinteästi toisiinsa, ettei niitä hänen mielestään sopinut erottaa toisistaan? - Ehkä jonkinlaista valaistusta voi saada kirjeestä, jossa Pauli vastaa Fierzin huomautukseen, että hänen pitäisi esittää selvemmin ne ajatukset, joihin hän on viitannut Kepler-artikkelissaan. Esitän muutaman katkelman tästä kirjeestä, joka on päivätty 19.1.1953: Mitä minä voisin sanoa vielä selvemmin siitä, mikä minun Kepler-tutkielmaani sisältyy? Niin, onko se todellakin siellä vain viittauksenomaista? Jotain on minulle ollut selvää jo kauan: 1) Fludd edustaa luonnontieteille vastakkaista asennetta. 2) Minä itse en ole vain Kepler vaan myös Fludd. --‑ 3) Vastakohta Kepler - Fludd heijastuu (yksilön tasolla) vastakohdissa protestanttisuus katolisuus fysiikka psykologia luonnontiet. ajattelu intuitiivinen tunteminen + havaitseminen Etsittävänä on konjunktiotapahtuma (vastakohtien yhdentyminen), mutta se on minulle onnistunut vain kovin puutteellisesti. Kuitenkin ilmaantui ensin eksoottinen nainen (kiinalaisin vinoin silmin), myöhemmin myös tuntematon, puoli tummaverinen mies unihahmona, joka näytti tietävän jotain etsitystä vastakohtien yhdentymisestä. Unet korostavat luonnontieteiden vastakkaisasenteen objektii vista merkitystä "kutsuna" korkeakouluun "professoriksi", usein tämä on uusi korkeakoulu, mutta usein meidän Zürichin polimme, johon minut on "kutsuttu", mutta tunnusomaista on, että en ole vielä ottanut sitä vastaan - tai sitten tuo tun- 15 tematon mies haluaa tulla otetuksi polille opiskelemaan, mutta kohtaa siellä vaikeuksia (sts. konventionaalisen, nykyisen tieteen taholta). sältyy taolaisuuteen, ja Niels Bohr jopa otti taolaisen Yin-Yang -symbolin vaakunaansakin, kun hänet nimitettiin tanskalaisen Elefantti-ritarikunnan jäseneksi. Olen varma siitä, että nämä unimotiivit, jotka ovat eri muunnoksina jatkuneet useiden vuosien ajan, eivät ole tekemisissä vain minun henkilökohtaisen stagnaationi kanssa vaan myös objektiivisesti fysiikan stagnaation syvempien syiden kanssa. Valitettavasti olen myös varma siitä; että sellaisten unien ymmärtäminen ja selittäminen on tehtävä, joka suuresti ylittää meidän aikamme psykologien mahdollisuudet. En myöskään pidä niin ensiarvoisen tärkeänä unien pohtimista; sen sijaan pidän tärkeänä, että pohditaan suoraan itse kysymystä luonnontieteiden vastakkaisasenteen objektiivisuudesta. Perusvastakohta, johon Pauli törmäsi atomimaailman ongelmia poh tiessaan, oli aineen ja hengen vastakkaisuus. Hän korostaa monessa yhteydessä, että kvanttiteoria opettaa luopumaan karteesio laisesta dualismista, jonka mukaan aineen maailma ja hengen maailma ovat periaatteessa toisistaan riippumattomia. Paulin näkemyksen mukaan fysiikan kuvaama "ulkomaailma" ja psykologian tutkima "sisäinen maailma", ovat yhden todellisuuden erilaisia ilmentymiä. Ja juuri tämä kysymys on minun Kepler-tutkielmani taustana. Usein ajattelen, että voisin päästä etsittyyn konjunktioon vain jos voisin lausua tai muotoilla jotain, joka suuresti tyrmistyttäisi sekä konventionaalisen uskonnon edustajat että myös konventionaalisen tieteen edustajat. Mutta en vielä tarkoin tiedä, mitä se on. 16 Samalla hän joutui korostamaan "luonnontieteille vastakkaisen asenteen objektiivista merkitystä". En voi ymmärtää tätä Paulille hyvin tunnusomaista sanontaa muuten, kuin että hän tarkoittaa sillä uskonnon objektiivista merkitystä. Mutta niin kuin ylläolevasta kirjeestäkin ilmenee, uskonto tarkoitti Paulille jotain, joka "suuresti tyrmistyttäisi konventionaalisen uskonnon edustajat". Kirjeen alussa on viitattu mielenkiintoiseen, 1600-luvulla käytyyn polemiikkiin Keplerin ja englantilaisen alkemistin ja lääkärin Robert Fluddin välillä; Pauli käsittelee tätä polemiikkia laajasti Kepler-artikkelissaan. Tällaiset huomautukset ovat sukua Jungin näkemyksille, joissa alkemistinen ajatus aineen ja hengen yhteisestä alkuperästä, prima materiasta, esitti tärkeätä osaa. Varsinkin vuodesta 1946 alkaen Jung alkoi korostaa psyyken pohjana olevaa aineenomaista todellisuutta, ja tästä hän käytti termiä psykoidi. Konjunktio, vastakohtien yhdentyminen, on Paulin Kepler-tutkiel man tausta-ajatuksena. Tämä ajatus on peräisin atomiteoriasta, komplementäärisyyden käsitteestä. Tähän ajatukseen fyysikot joutuivat kokeellisten tosiasioiden painosta, siitä että atomien maailman kuvailussa tarvittiin tietyssä mielessä vastakkaisia kuvia ja käsitteitä, jotka vasta yhdessä antoivat tyhjentävän kuvan kaikista niistä ilmiöistä, joita tutkimus oli todennut. Myöhemmin Bohr totesi, että samanlainen ajatus todellisuudesta, johon kuuluu vastakkaisia, toisiaan täydentäviä ominaisuuksia, si- Tässä Jung tuli hyvin lähelle Paulin ajattelua. Syventyessään matemaattisen luonnontieteen perusongelmiin Pauli päätyi korostamaan sitä osuutta, jota meidän psyykemme tiedostamattomat prosessit esittävät empiirisen tiedon synnyssä. Hänen Kepler-tutkiel massaan oli keskeisenä arkkityypin käsite. Arkkityypit hän käsit ti tiedostamattomassa vaikuttaviksi järjestäviksi ja sielunelämää ohjaaviksi tekijöiksi, jotka ovat täysin epähavainnollisia. Hän käyttää toistuvasti sanontaa "das Ordnende und Regulierende" viitaten arkkityyppeihin. Ne ikään kuin häämöttävät meidän tiedostamattoman psyykemme taustalla "järjestäen ja ohjaten" psyyken toimintaa. Hän kuitenkin korostaa sitä, että arkkityyppejä ei pidä ajatella miksikään mielteiksi tai käsitteellisesti kuvattaviksi asioiksi. Ne ovat täysin epähavainnollisia ja niin syvällä meidän tiedostamattoman psyykemme kätköissä, että me pystymme juuri ja juuri tuntemaan tällaisten tekijöiden olemassaolon ja vaikutuksen, mutta emme voi niitä täsmällisesti kuvailla tai hahmottaa. Arkkityyppien toiminnan tuloksena muodostuu alitajuntaan vahvasti tunnepitoisia arkkityyppisiä mielteitä, ja niiden voimakas vaikutus voi erikoistilanteissa tulla tietoiseksikin. Tällaisia arkkityyppisiä mielteitä ovat mm. "kuolema" ja "Jumala". Eräs arkkityyppinen mielle, jonka merkitystä Pauli usein tähdensi, on konjunktion eli vastakohtien yhdentymisen idea. Paulin mukaan tämä on voimakkaasti vaikuttamassa meidän aikamme "kollektiivisessa tiedostamattomassa" eli "ajan hengessä". Tämä vastakohtien yhdentymisen tarve tuntuu esimerkiksi uskonnon ja luonnontieteen yhteensovittamisen tarpeena. "Ulkoinen maailma" (jota tavallisesti sanotaan "aineen maailmaksi") ja ihmisen "sisäinen maailma" muodostavat myös sellaisen vastakohtaparin, jonka sulattamista yhteen todellisuuskäsitykseen Pauli piti välttämättömänä - itse asiassa meidän aikamme tär keimpänä tehtävänä. Kvanttiteoria oli Paulille "tienviitta" tähän suuntaan. Sen vuoksi Pauli torjui jyrkästi nykyisin varsin ylei sen pyrkimyksen "realismiin" siinä mielessä, että ulkomaailmaa pyritään kuvaamaan ihmispsyykestä ja siis "sisäisestä maailmasta" riippumattomana. Pauli piti itseään realistina aivan toisenlaisessa mielessä. Hän pyrki uudenlaiseen todellisuuskäsitykseen, johon sisältyisivät sekä "ulkoinen" että "sisäinen" maailma. Tämä edellyttää, että löydämme uuden tavan suhtautumiselle psykofyysiseen ongelmaan eli opimme ymmärtämään ruumiin ja sielun tai yleisemmin aineen ja hengen suhteen uudella tavalla. Tämä uusi näkemys psykofyysisestä yhteydestä voidaan palauttaa juuri arkkityypin käsitteeseen. Arkkityypit eivät Paulin mukaan ole vain psyyken toimintaa järjestäviä tekijöitä vaan ne ilmenevät yhtä hyvin ulkoisen maailman rakenteessa. Täytyy muistaa, että se, mitä me sanomme ulkoiseksi maailmaksi, on itse asiassa vain tietty kuva meidän tietoisuudessamme. Me emme voi millään keinoin tavoittaa ulkomaailman olioita sinänsä, voimme vain psyykemme hahmotustoiminnan tuloksena saada tietoisuuteemme ulkomaailmasta tietynlaisen kuvan. Tämä kuva on meidän aistiemme ja meidän ajattelukykymme rajoituksista riippuva, ja siihen vaikuttavat juuri psyyken toimintaa ohjaavat arkkityypit. Niinpä se kuva, jonka me pystymme ulkomaailmasta muodostamaan, heijastelee sekin arkkityyppien toimintaa. Arkkityyppejä voidaan pitää myös ulkoisen maailman rakennetta ja sen tapahtumien luonnetta määräävinä tekijöinä. Luonnontieteen lukemattomat ja erittäin tarkat todennukset osoittavat näet, että arkkityyppien antama kuva "ulkomaailmasta" vastaa "todellisuutta". Näin ollen arkkityypit ovat ilmauksena kosmisesta järjestyksestä, joka koskee yhtä hyvin sekä "ulkoista" että "sisäistä" maailmaa. Arkkityypit muodostavat siis Paulin mukaan sillan "aineen" maail masta "hengen" maailmaan. Tämä silta on vain syvällä tiedostamat toman kätköissä, eikä sitä sen vuoksi voi kuvata tieteellisen kielen edellyttämällä täsmällisyydellä. Pauli päätyi tällaisiin ajatuksiin atomiteorian peruskysymyksiä pohtiessaan. Jung taas päätyi hyvin samanlaisiin ajatuksiin ihmispsyykeä koskevista tutkimuksistaan ja kokemuksistaan. Kun Jung 40-luvun lopulta 17 alkaen puhui psykoidisesta todellisuudesta, tämä tarkoitti juuri sitä, että psyyken maailman pohjalla on jotain sellaista, jota voidaan yhtä hyvin sanoa aineelliseksi. Keskustelut, joita Jung ja Pauli kävivät ja joiden tuloksena on alussa mainittu yhteinen teos, koskivat juuri tätä siltaa aineen maailman ja hengen maailman välillä. Kysymyksessä oli pyrkimys psykofyysisen ongelman ymmärtämiseen uudella tavalla. Pauli käytti tässä atomiteoriasta tunnettua komplementäärisyyden käsitettä. Hän sanoi, että fysiikan tutkima "ulkoinen maailma" ja psykologian kohteena oleva "sisäinen maailma" ovat toisilleen komplementäärisiä. Hän siis vertaa näiden todellisuuden ainesten suhdetta toisiinsa "aaltojen" ja "hiukkasten" suhteeseen atomiteoriassa. Todellisuus, jonka atomien tasolla kohtaamme, on niin syvä ja meidän välittömien havaintojemme maailmasta niin poikkeava, että meidän on käytettävä sitä kuvaillessamme välistä "aaltokuvaa", välistä "hiukkaskuvaa". Todellisuus on tämän näkemyksen mukaan jotain sellaista, mistä meillä ei ole mitään mielikuvia ja jota emme millään kielellä pysty täydellisesti kuvailemaan. Se mitä me välittömästi aisteillamme koemme, ei ole itse todellisuus. Fyysikolle on hyvin selvää, että aine osoittautuu sitä tarkemmin tutkittaessa hyvin toisenlaiseksi kuin mitä aistimme meille välittömästi paljastavat. Eräissä tapauksissa me koemme todellisuuden "aineellisena", toi sissa tilanteissa korostuvat sen "henkiset" aspektit. Itse asiassa todellisuus on yhtä hyvin - tai yhtä huonosti! - sekä "aineellista" että "henkistä". Nämä ovat todellisuuden komplementäärisiä ilmenemismuotoja, samoin kuin aallot ja hiukkaset. Niin kuin alkeishiukkasiin liittyy erottamattomasti aaltoja, niin on aineen maailmalla aina henkiset aspektinsa ja vastaavasti sielunelämällä aineellinen, psykoidinen taustansa. Olen kuvaillut sisäisen ja ulkoisen maailman yhteisiä juuria lähinnä Paulin artikkelin 18 hengessä. Jungin synkronisiteetti-idea tähtää tavallaan pitemmälle, mutta on samalla vaikeaselkoisempi ja ongelmallisempi. Jung tavoittelee tieteellisissä selityksissä käytetyn kausaliteetin rinnalle toista selitysperiaatetta, jota hän nimittää synkronisiteetiksi, mutta mitä hän sillä tarkoittaa, jää loppujen lopuksi hyvin hämäräksi. Nähdäkseni Pauli ei koskaan pystynyt oikein ymmärtämään, mitä Jung tällä käsitteellä tarkoittaa. Jungin esille ottamia tosiasioita ja hänen niihin liittämiään huomautuksia Pauli piti erittäin tärkeinä. Hän katsoi, että Jung avaa tässä artikkelissa tieteelle aivan uusia näköaloja, joiden piiriin kuuluvat mm. juuri parapsykologiset ilmiöt. Hän näytti kuitenkin epäilevän sitä, onko olemassa mitään toista' periaatetta, jota voitaisiin käyttää samalla tavoin tieteellisten selitysten pohjana kuin kausaliteettia käytetään. Synkronisiteetti-ideassa Jung tavoittelee jotain, joka on äärimmäisen tärkeätä ja mullistavaa, mutta onko mahdollista formuloida se niin täsmällisesti, että sille voitaisiin perustaa todella tieteellinen tutkimus, siitä ei voi olla ollenkaan varma. Sen sijaan Paulikin oli täysin varma siitä, että kausaliteettiin perustuva nykytiede ei tavoita kaikkia todellisuuteen kuuluvia ilmiöitä. Synkronisiteetin asemesta Pauli tyytyy puhumaan todellisuuden irrationaalisuudesta, asioista joita järki ei tavoita. Tieteellisillä selityksillä on rajansa, ja järjen rinnalla tarvitaan intuitiivista ymmärtämistä ja uskoa, jotta osaisimme todellisen realismin vaatimalla tavalla suhtautua kaikkeen siihen, mitä koemme. tuu myös voimakasta kritiikkiä, koska monet eivät ole valmiita tunnustamaan sellaisia tieteen rajoja, joita tämä teos esittää. Sen perusnäkemys sisäi sen ja ulkoisen maailman erottamattomasta yhteydestä ja keskinäisestä "vuorovaikutuksesta" yhden ja saman todellisuuden aineksina on useimmille toistaiseksi kovin vaikea omaksua, varsinkin kun se johtaa myös hyväksymään tieteen ja uskonnon komplementäärisiksi teiksi todellisuuden ymmärtämiseen. Todellisuuden varsinaisena perusaineksen voidaan Jungin ja Pau lin näkemyksen mukaan pitää arkkityyppejä, jotka tuottavat meille väliin kuvia aineesta, väliin sisäisen maailman henkisistä kokemuksista. Todellisuus ei ole aineellista eikä henkistä vaan jo tain sellaista, jota me emme pysty tieteellisellä täsmällisyydellä ollenkaan kuvailemaan. On turvauduttava intuitiiviseen näke mykseen. Todellisuus ilmenee meille yhtä hyvin ulkoisen maailman "aineellisina" ilmiöitä kuin sisäisen maailmamme "henkisinä" kokemuksina, mutta molemmat nämä ovat todellisuuden yksipuolisia ilmentymiä. Sisäisellä ja ulkoisella maailmalla on yhteiset juuret. Vastaavasti voimme pyrkiä lähestymään todellisuutta kahdella tavalla: joko ulkomaailman rakennetta ja ilmiöitä tutkimalla tai syventymällä oman sisimpämme ihmeelliseen maailmaan. Molemmat tiet johtavat kohti sitä Absoluuttia, joka on olemassaolon ydin ja ylläpitäjä. Kalervo Vihtori Laurikainen (6. tammikuuta 1916 – 13. heinäkuuta 1997) oli suomalainen luonnontietelijä. Laurikainen syntyi Pielisjärvellä. Hän oli Helsingin yliopistossa teoreettisen fysiikan dosentti 1954–1960 ja uudestaan 1979–1985. Hän toimi Suomen ensimmäisenä ydinfysiikan professorina Helsingin yliopistossa vuodesta 1960 vuoteen 1979 saakka, jolloin hän jäi eläkkeelle. Viimeisenä virkavuotena viran nimikkeenä oli alkeishiukkasfysiikka. Laurikainen tuli tunnetuksi myös nykyisen luonnontieteiden ja uskonnon välistä suhdetta koskevista pohdiskeluistaan, joista hän julkaisi useita kirjoja. Hänen mukaansa käsitys, että tiede ja uskonto olisivat sovittamattomassa ristiriidassa keskenään, perustui ennen kaikkea klassisen mekaniikan mukaiseen maailmankuvaan, kun sen sijaan kvanttimekaniikka ja erityisesti siihen liittyvä determinististen lakien korvautuminen tilastollisilla laeilla oli hänen mukaansa pitkälti kumonnut vastaväitteet, joita uskontoa vastaan oli tieteen näkökulmasta esitetty. Wikipediassa Todellisuuden irrationaalisuuteen voi Paulin mukaan sisältyä myös syy sille ilmeiselle tarkoituksenmukaisuudelle, jota voimme maailmassa todeta, mutta jonka luonnontiede jättää tarkasteluissaan "epätieteellisenä" keskustelun ulkopuolelle. Paulin ja Jungin yhteiseen teokseen kohdis- 19 -Modernin fysiikan alkeita. -Nykyfysiikan ongelmia. -Atomistiikan aatemaailma ja sen heijastumia aikamme ideologiassa. -Fysiikka ja usko. -Todellisuus ja elämä. -Fyysikon tie. MAOL ry:n julkaisusarja 5. Laurikainen, K. V. & Laurikainen, Erkki & Ahokallio, Tapio (toim.): -Luomisusko tänään: Kohti kehitysajatuksen Tarottulkitsija Tarot tulkintaa jo kahdeksantoista vuoden ajan. Olen tavoitettavissa joka päivä klo 14-19.00. Irmeli 0700-84808 2.34€min+pvm [email protected] www.fehu.fi ja luomisuskon synteesiä. -Luonto puhuu Luojastaan: Uuden todellisuuskäsityksen hahmottelua. -Atomien tuolla puolen: Wolfgang Paulin ajatuksia hengestä ja aineesta, todellisuuden luonteesta ja pahan asemasta maailmassa. -Tieteen giljotiini. Visio-sarja. Laurikainen, K. V. & Rainio, Kullervo: -Todellisuus ja kuvajainen. -Filosofiaa fyysikon silmin: Johdatus luonnonfilosofiaan. -Atomien viesti. -Kantista kvanttiin: Filosofiaa fyysikon silmin. 2. uudistettu painos (1. painos 1991 nimellä Filosofiaa fyysikon silmin). -Tieteellä on rajansa: Kvanttiteoria ja todellisuus. 20 Juhani Linnovaara Maailman parhaat tähtivalokuvat palkittiin - mukana myös suomalaiskuvaaja Greenwichin kuninkaallinen observatorio palkitsi syyskuussa parhaita tähtitieteen valokuvaajia vuosittaisessa kilpailussa. Kansainväliseen kisaan osallistui 2 500 valokuvaajaa 51 eri maasta. Syvä taivas -sarjassa jaetun kolmannen sijan sai oululainen tähtikuvaaja J-P Metsävainio. Palkitut kuvat valitsi 8-henkinen asiantuntijaraati viidessä eri kategoriassa. Ne olivat Maa ja avaruus, aurinkokuntamme, syvä taivas, nuori tähtitieteen valokuvaaja sekä erikoispalkinnot. Pääkategorioissa valittiin voittaja, toiseksi tullut sekä kolmas sija, joka jaettiin aina kolmelle osallistujalle. Lisätietoja; Tähdet ja avaruus Pertti Ensio Juhani Linnovaara (s. 7. tammikuuta 1934 Hämeenlinna) on suomalainen kuvataiteilija. Hänet tunnetaan muun muassa surrealistisista töistään, joissa on usein myös huumoria. Linnovaara on kansainvälisesti tunnetuimpia suomalaisia nykymaalareita. Linnovaaran ura alkoi 1950-luvulla realistisilla, melkein fotorealistisilla asetelma- ja maisemamaalauksilla. 1970-luvun alussa hän teki sarjan ”historiallisia muotokuvia” joiden tyyli ja värimaailma olivat menneiltä aikakausilta, mutta hahmoina esiintyi sympaattisia sammakkomaisia sarjakuvasankareihin rinnastuvia olioita. Ensimmäinen yksityisnäyttely hänellä oli Porvoossa 1953. Linnovaara on suunnitellut korjuja Lapponialle ja on tehnyt maalausten lisäksi veistoksia. Veistos Kävelyllä herätti huomiota Venetsian biennaalissa 1970. Linnovaaralle myönnettiin Pro Finlandia -mitali vuonna 1971 ja professorin arvonimi 1994. Lisäksi hän oli Helsingin juhlaviikkojen Vuoden taiteilija 1978. Venetsian biennaalin pääpinnon hän sai 1969 ja edusti näyttelyssä Suomea 1970. Katso myös artikkeli ”Sammakkomaalarin” monet kasvot Museo EMMA Kuukauden taiteilija Teoksia 21 Lajinsa viimeinen YökarnevaalitJoutsenlampi Kohtaus LammellaPuisto Laatikon Hahmot Herääminen 22 23 Tervetuloa Röölän kylään, Röödilään! Röd suku Röödilästä, josta mm. Jacobus Röd oli tunnettu ensimmäinen suomalainen tiedemies (matemaatikko ja tähtitieteilijä), oli myös Pariisissa rehtorina ja opettajana. Röödilässä kasvatettiin Olavi Maununpoika, joka tiettävästi oli Maunu Tavastin poika. Kummatkin opiskelivat Pariisin yliopistossa. Kts Röölän historia Röölä ja Röölän Kylätoimikunta Röölän JOULUTORI 7.12 klo 10-14.00 Saariston käsityöläisperinnettä esillä monin eri tavoin. Tervetuloa meren rannalle lämminhenkiseen koko kylän joulutapahtumaan! Hyvää Itsenäisyyspäivää! Rauhallista Joulua ja Onnekasta Uutta Vuotta 2015! t. Röölän Kylätoimikunta Kaunis ja Iso Iiitos kaikille jotka tekivät 2014 tapahtumat todeksi! 24