Toivonviesti 1/2012 - Rauman Seudun Katulähetys ry

Toivonviesti 1/2012
toivonviesti_taitto_2012.indd 1
1
4.12.2012 13.10
TOIMINNANJOHTAJAN PALSTA
Eteenpäin
”Mitä toivot, että jää kun pihan poikki kuljet ja jäljet häviää.” Kuuntelin autoillessani
Juha Tapion tuttua laulua ja aloin miettiä
sen kertosäkeen sanomaa eri näkökulmista.
Anne Babb siirtyi Katulähetyksen toiminnanjohtajan paikalta kansainvälisen Siniristin pääsihteeriksi. Nimitys oli Annelle hieno henkilökohtainen saavutus mutta myös
kunnianosoitus yhdistyksemme tekemälle laadukkaalle ihmisläheiselle työlle. Kun
yhdistyksen rakenteet ovat kunnossa saavat myös yksittäiset työntekijät arvostusta
osakseen. Anne jätti yhdistyksen jälkeensä
hyvin hoidettuna, hänen työtään on kunnia jatkaa.
Tällä hetkellä Katulähetyksessä valmistellaan uutta toimintasuunnitelmaa tuleville vuosille. Yhdistyksen merkittävimmät
yhteistyökumppanit toivovat, että yhdistys jatkossakin pysyisi profiloituneena toimijana kaikkein vaikeimmassa asemassa
olevien henkilöiden puolesta. Toisaalta toivotaan, että emme unohtaisi toimintam-
SISÄLLYSLUETTELO 1/2012
Toiminnanjohtajan palsta
2
Kaupunginjohtajan tervehdys
3
RSKL esittäytyy
4
Ilmoitustaulu5
Suurien muutosten kautta parempaan elämään
6­–7
Haastattelussa 5.11.2012 seminaarissa esiintyneet Samuli Edelmann, Arno Kotro, Christer Lybäck, Heikki Maakorpi
Presidentin tervehdys
8
Mun tarina
9
Yhteistyökumppanimme esittäytyy:
10
Siivous Tiima
Kansanedustajat Sauli Ahvenjärvi ja Kristiina Salonen
11
Katugallup12–13
Rauman Seudun Katulähetyksessä tapahtuu
13
Joulutervehdys14
Yhteystiedot15
2
toivonviesti_taitto_2012.indd 2
4.12.2012 13.10
me lähtökohtia ja sen eettisiä perusteita.
Voimme puhua aidosta kohderyhmälähtöisyydestä tai lähimmäisen rakkaudesta,
päämäärä on kuitenkin sama – kohdata ihminen aidosti. Nämä lähtökohdat ovat selkeästi esillä myös tulevaisuudessa. Tulevaisuuden hahmottaminen on helppoa, kun
ympärillä on toimijoita jotka tukevat toimintamme ydintä.
Kiitos kaikille lämpimästä vastaanotosta, on ollut liikuttavaa huomata lukuisten
onnitteluiden myötä miten tärkeä rooli Katulähetyksen toiminnalla Rauman seudul-
Apua kaikkein vaikeimmassa
asemassa oleville ihmisille
Olen saanut jo alustavasti tutustua Rauman
Seudun Katulähetys ry:n monipuoliseen ja
kaikille tärkeään toimintaan. Toiminnan lyhytkin esittely teki kyllä suuren vaikutuksen.
Kaikesta yhdistyksen toiminnasta näkyy, että se on ensinnäkin toiminut pitkään
ja suunnitelmallisesti. Toimintoja on koko
ajan kehitetty ja tänä päivänä Rauman Seudun Katulähetyksellä on yhä tärkeämpi ja
merkityksellisempi rooli kotikaupunkimme
jokapäiväisessä elämässä.
Katulähetys itse määrittelee ydintehtäväkseen ”Luoda uusia toipumisen ja elämässä
eheytymisen
mahdollisuuksia
kaikkein vaikeimmassa asemassa oleville ihmisille.” Yhdistyksen toiminnan kärki
kohdistuu erityisesti nuoriin. Toisaalta nuoret ovat nyky-yhteiskunnassa, myös Raumalla se ryhmä, jonka tulevaisuudesta me
ihmiset olemme osaltamme erityisesti vastuussa.
Monesta muusta paikkakunnasta poiketen Raumalla on tässäkin työssä ym-
toivonviesti_taitto_2012.indd 3
la on. Aika näyttää minkälainen jälki uuden toiminnanjohtajan myötä hankeen jää,
teemme niitä jälkiä yhdessä.
Hyvää Joulua ja
onnea vuodelle
2013!
Janne Rantala
märretty rakentavan ja pitkäjänteisen
yhteistyön voima. Katulähetyksen yhteistyökumppaneiden määrä osoittaa sitä yhteisvastuuta, jollaista kaikkein vaikeimmassa asemassa olevien aito ja
konkreettinen auttaminen edellyttää.
Raumalla ollaan jo kauan sitten siirrytty
tässä suhteessa pelkistä sanoista todellisiin tekoihin.
Tämän tiedostuslehden nimen mukaisesti toivon, että tämä arvostettu ja välttämätön toiminta Raumalla jatkuu ja entisestään
kehittyy.
Kari Koski
kaupunginjohtaja
3
4.12.2012 13.10
RAUMAN SEUDUN KATULÄHETYS RY ESITTÄYTYY
4
Toivontalo
Tukiasuminen/ASEMA-projekti: Kohderyhmänä asunnottomat, pitkäaikaisasunnottomat, tukiasunnoissa asuvat sekä asukkaat, joiden asumista
uhkaa häätö ja oman kodin menettäminen. Ohjaajat toimivat asiakkaan tuen koordinaattoreina
ja käyvät säännöllisillä kotitapaamisilla. Toivontalon yhteydessä on 16 tukiasuntoa. Lisäksi yhdistyksellä on ns. satelliittiasuntoja eri puolilla kaupunkia.
Päiväkeskus: Päiväkeskus on matalan kynnyksen kohtauspaikka. Päiväkeskus on avoinna ma-pe klo 8-14. Voit tulla päiväkeskukseen:
juomaan kupin kahvia ja lukemaan päivän lehdet. Lisäksi on mahdollisuus myös keskustella työntekijöiden kanssa tai osallistua ryhmiin.
Hartaudet: klo 9 ja klo 12. Hartauksia käyvät pitämässä eri seurakuntien edustajat. Ruokailut: klo 9 aamupala ja klo 12 lounas. Hinnat
1.1.2013 alkaen: aamupala 1,50 e, lounas 2,50 e.
Diakonissan vastaanotto: Rauman Seurakunnan diakoniatyöntekijän vastaanotto, toistaiseksi yhteys diakoniatoimistoon 044 7691 264
Vinkki-neulanvaihtopiste: Toivontalolla toimii
käytettyjen ruiskujen ja neulojen vaihtopisteenä
päiväkeskuksen aukioloaikoina.
Ryhmätoiminta: Pohdinta -ryhmä tiistaisin klo
10.30-11.30. Ryhmä on kaikille avoin. Keskustelua ryhmäläisiä kiinnostavista aiheista (ei politiikka ja uskonto) NALLET-käsityöryhmä ke klo 9.3012 Käsityökerho, jossa tehdään sukkia, lapasia ja
muita käsitöitä tilauksesta mahdollisuuksien mukaan. Mielekäs päivä-ryhmä to klo 10.30-11.30
Elämänhallinnan vertaisryhmä, joka kokoontuu 11
kertaa.
Katulähetysillat perjantaisin: Tule iltakahville tai
-teelle, keskustelemaan, kyselemään, kuuntelemaan, laulamaan ja olemaan yhdessä. Toimii vapaaehtoisvoimin.
Sininen päivä: Eurajoella joka kuukauden kolmantena tiistaina klo 9-14 Eurajoen seurakunnan
Tapulissa.
Voimatupa: Eurajoella aina keskiviikkoisin klo
9-14. Tarjolla aamukahvit ja lounas toimintaan
osallistuville. Ruokailun lomassa on mahdollisuus
avoimeen tai henkilökohtaiseen keskusteluun
toivonviesti_taitto_2012.indd 4
työntekijöiden kanssa.
Asunnottomien jalkapallo Team Toivo (päihdekuntoutujien jalkapallo) Pääsykriteerinä joukkueeseen on, että pelaajalla on ollut kahden viime
vuoden aikana päihdekuntoutus, asunnottomuus,
tukiasuntoasuminen tai vankilasta vapautuminen.
Team Toivolla on harjoitukset torstaisin klo 20 Winnovan liikuntasalissa, satamakatu 16 (ent. ammattiopisto)
Työ- ja koulutusyksikkö
Kaarna-hanke työllistää eri tukimuodoilla henkilöitä mm. puu-, rakennus- ja entisöintialan tehtäviin sekä siivous-, keittiö- ja autonkuljetustöihin.
Tavoitteena on aktivoida ja motivoida henkilöitä
eteenpäin esimerkiksi avoimille työmarkkinoille
tai koulutukseen.
Projekti 24 on nuorille työttömille, kouluttamattomille, maahanmuuttajille, vajaakuntoisille sekä muulla tavoin työelämän ulkopuolelle jääneille
tarkoitettu esipaja. Tavoitteena on auttaa osallistujia löytämään omat vahvuutensa ja kehittämään valmiuksia siirtymään eteenpäin. Valmennus sisältää kolme viikkoa ryhmätoimintaa sekä
viikko työelämään tutustumista joko Katulähetyksen tarjoamissa työtehtävissä tai sen ulkopuolella.
VALO-projekti on työllistämisprojekti, joka pitää sisällään osanäyttöjen suorittamista. Kohderyhmänä on haasteellisessa asemassa olevat
henkilöt, jotka ovat vailla koulutusta. Valo tarjoaa mahdollisuuden opiskella osanäyttöjä sisustusalan tai kotityö- ja puhdistuspalvelualan koulutusohjelmissa. Opiskelu tapahtuu tekemällä
oppimisen lähtökohdista. Tekemällä oppiminen on luontainen ja tasavertainen tapa oppia.
Föliruakka: Vähävaraisille tarkoitetut ruoka-apukasseja jaetaan kaksi kertaa viikossa, tiistaisin ja perjantaisin klo 12.30-13.30 osoitteessa Isokatu 21.
Vaatepankki toimii ”tuo tullessasi, vie mennessäsi” -periaatteella. Tuo mukanasi itsellesi tarpeeton vaate ja saat itsellesi puhtaan käyttökelpoisen
vaatteen tilalle. Vaatepankki tiistaisin klo 12.3013.30 ja perjantaisin klo 12.30-13 osoitteessa Isokatu 21.
4.12.2012 13.10
ILMOITUSTAULU
TOIVONTALO
Päiväkeskuksen aukioloajat jouluna:
Aattona klo 9-14 ja Joulupäivänä klo 9-14,
molempina päivinä ilmaiset jouluruokailut.
Tapanina päiväkeskus suljettu.
Joulun jälkeen avoinna normaalisti 8-14.
Uudenvuodenaattona päiväkeskus on
suljettu. Huom! Uudenvuodenaattona
31.12. klo 18 alkaen Toivontalossa on seurat
ja vetäjänä on Eila-Marja Törmä.
Tuo uudenvuodenaaton nyyttikesteihin
pientä purtavaa yhteiseen pöytään.
TEAM TOIVON JALKAPALLOON
MAHTUU LISÄÄ PELAAJIA!
Ota rohkeasti yhteyttä ja tule
mukaan pelaamaan.
TYÖ- JA KOULUTUSYKSIKKÖ
Soittele 044 0684954/Timo Salo.
Föliruakka ja Vaatepankki ovat avoinna viikolla 51 normaalisti, perjantaina
21.12. Föliruuassa on Joulujako. Viikolla 52 sekä Vaatepankki että Föliruakka
ovat kiinni.
Viikolla 1 Föliruakka ja Vaatepankki ovat
auki VAIN PERJANTAINA 4.1.2013. Uudenvuoden jälkeen palataan normaaliin aikatauluun, eli Fölikahvila ti ja pe
klo 11-12.15, Föliruakka ti ja pe 12.3013.30. Vaatepankki ti klo 12.30-13.30 ja
pe 12.30-13.00.
5
toivonviesti_taitto_2012.indd 5
4.12.2012 13.11
Suurien muutosten
kautta parempaan
elämään
”Me olemme tässä aloittelemassa
umpihankihiihtoa.” Näillä
sanoilla avattiin Rauman Seudun
Katulähetyksen marraskuisen
seminaarin keskusteluosuus.
Kaikille oli heti selvää, ettei
edessä ollut helppo tie, vaan
lavalle asettuneet keskustelijat
olivat valmiit laittamaan itsensä
kokonaan peliin. Edessä olivat
Heikki Maakorpi, Arno Kotro,
Christer Lybäck ja Samuli
Edelmann.
– Me olemme kaikki rappioalkoholisteja
täällä edessä, entisiä rappioalkoholisteja.
Tässä on pappi, kirjailija, lääkäri ja näyttelijä. Meillä kaikilla on ollut paha alkoholiongelma, latasi julkisuudesta tuttu Samuli Edelmann.
Miehiä yhdistää päihteiden käytön aloitusajankohta: kaikille käyttö on tullut tutuksi jo lapsena, osalle jo alle 10-vuotiaana.
Kaikkien elämä on myös romahtanut päihteiden takia ja pohjakosketuksen kautta on
löytynyt uusi parempi suunta.
Päihteet eivät kuulu alaikäisille
Keskustelussa puhuttiin pitkään lasten ja
nuorten päihteidenkäytöstä. Alle 18-vuotiaiden alkoholin ja muiden päihdyttävien aineiden käytölle tuli jyrkkä EI. Ei vaikka
nuori olisi kuinka fiksu ja kypsä. Perustelut
olivat vakuuttavat: Alkoholi ei kemiallisesti sovi kehittymättömille lapsen tai nuoren
aivoille.
– Jos 13-vuotiaan mielihyväkeskus aivoissa saa viinaa, se tekee siitä vaarallisen
Kuvat © Juha Puumalainen 2012
yhdistelmän, jota on vaikea purkaa, latasi
lääkäri Christer Lybäck ja jatkoi:
– Jos 12-vuotias saa rakkautta ja läheisyyttä, hän ei ala dokaamaan.
Alkoholistin kohtuukäyttö
Keskusteluun osallistui erittäin kiitettävästi omilla kysymyksillään myös seminaariyleisö. Yksi kysymys liittyi keskustelijoiden
nykyiseen alkoholin käyttöön. Arno Kotro
vastasi viisaasti:
– Alkoholismi on kuin kala-allergia. Allergikko ei voi syödä kalaa, joten alkoholisti ei
voi käyttää alkoholia.
Entäpä kaverit ja muu sosiaalinen ympäristö, miten sille kävi raitistumisen myötä?
– Minulla on säilynyt sama kaveriporukka, josta myös moni käytti liikaa ja on nyttemin raitistunut, kertoo Samuli Edelmann,
joka päivän aikana korosti moneen kertaan
kaveripiirin ja ystävien tärkeyttä.
Arno Kotro myönsi elämänmuutoksen
vaikuttaneen sosiaalisiin suhteisiin:
– Ei niiden kaikkien kanssa ollut mitään
6
toivonviesti_taitto_2012.indd 6
4.12.2012 13.11
muuta tekemistä kuin ryypätä, miksi siis
jatkaa yhteydenpitoa raitistumisen jälkeen.
Ratkaisuja, onko niitä?
Nelikolta udeltiin myös apuja, vinkkejä ja
neuvoja parempaan elämänsuuntaan. Samuli Edelmann liputti koulun taideaineiden ja luovuuden ruokkimisen perään.
Niistä voisi löytyä positiivinen keino purkaa pahaa oloa.
Kaikki neljä vannoivat vertaistuen nimeen. Henkisten ja hengellisten asioiden
esiin nouseminen yleisökysymysten kautta
sai lavalla aikaan vilkkaan keskustelun. Näiden edellä mainittujen asioiden merkitystä
keskustelijat korostivat paranemisen tiellä.
Kotro, Maakorpi, Lybäck ja Edelmann
ovat kaikki kavereita taustastaan ja vakaumuksestaan huolimatta ja heitä yhdistää
ennen kaikkea toipuminen. Se mikä pitää
pinnalla ja kuivilla, on kipinä tavoitella itseään kiinnostavaa asiaa. Jokaisella on se ”joku juttu”, jonka vuoksi kannattaa taistella ja
nähdä vaivaa.
puheenjohtajana. Hän esitteli RSKL:n askeltavasti etenevän työskentelymallin syrjäytymisen ehkäisyn työkaluna. Ahvenjärvi
myös korosti, että jokaista nuorta tarvitaan
tulevaisuudessa yhteiskunnan rakentajana
ja vastuunkantajana suurten ikäluokkien
jäädessä eläkkeelle.
– Koska syrjäytymisen siemen kylvetään
varhain, tulee lasten, nuorten ja perheiden
hyvinvointiin panostaa ennaltaehkäisevästi aiempaa enemmän, pohti kansanedustaja Sauli Ahvenjärvi.
Tilaisuus herätti paljon kysymyksiä ja
keskustelua lähes viimeistä penkkiä myöden täydessä Rauma-salissa. Jokaisella raittiutta hakevalla on oma tarinansa ja oma
parannusreittinsä. Kaikkien se on mahdollista löytää, mutta ensin täytyy käydä siellä
pohjalla. Tilaisuuteen lupautuneet keskustelijat toivoivat, että heidän esimerkkinsä luo muille latua umpihankeen ja auttaa
eteenpäin.
Kylmiä numeroita
Päättäjien ja rahoittajien äänen toivat seminaarin Varsinais-suomen Ely-keskuksen
sivistystoimen tarkastaja Erik Häggman ja
kansanedustaja Sauli Ahvenjärvi.
Häggman avasi tilaisuuden lataamalla
esiin kylmiä faktoja syrjäytyneiden nuorten määristä ja näistä aiheutuvista kuluista yhteiskunnalle. Havainnollistavana esimerkkinä Häggman kertoi, että yhdenkin
nuoren pelastaminen syrjäytymiseltä kannattaa – sillä säästetään opettajan työiän
palkan verran rahaa.
Avauspuheenvuorossa korostui koulutuksen tärkeys. Sen ulkopuolelle jääminen
on vakava riski ja johtaa liian usein syrjäytymiseen.
Seminaarin päätti Sauli Ahvenjärvi, joka
osallistui tapahtumaan myös Katulähetyksen Verkot Toimii-projektin ohjausryhmän
Kuvat © Juha Puumalainen 2012
7
toivonviesti_taitto_2012.indd 7
4.12.2012 13.11
Presidentin tervehdys 5.12.2012 seminaariin
TASAVALLAN PRESIDENTIN TERVEHDYS
Nuorten syrjäytyminen on viime aikoina ollut erityisen paljon esillä julkisessa
keskustelussa. Ongelman laajuus ja sen seurausten vakavuus ymmärretään
yhteiskunnassamme hyvin. Pelkkä asian puheeksi ottaminen ei kuitenkaan riitä, vaan
tarvitsemme uudenlaisia ratkaisumalleja ja konkreettisia toimia.
Rauman Seudun Katulähetys ry tekee päivittäin arvokasta käytännön työtä nuorten
syrjäytymisen ehkäisemiseksi ja syrjäytyneiden nuorten auttamiseksi. Yhdistyksen
toiminnan lähtökohtana on, että jokainen on ansainnut uuden mahdollisuuden – että
jokaisen on mahdollista saada elämänsä takaisin raiteilleen. Tässä onnistuakseen monet
nuoret tarvitsevat kasvokkain tapahtuvaa ohjausta, ja silti nousu vaatii joskus useamman
yrityksen. Siinä mitataan nuoren lähipiirin ja hänen elämässään toimivien ammattilaisten
välittämistä. Nuori tarvitsee ympärilleen aikuisia, jotka uskovat häneen eivätkä luovuta
hänen suhteensa.
Meillä kaikilla on mahdollisuus toimia kohtaamiemme nuorten tukena. Pienetkin sanat ja
teot voivat auttaa ehkäisemään nuoren ajautumista sivuraiteelle. Rauman Seudun
Katulähetys on vienyt ajatuksen pidemmälle haastamalla yrittäjiä mukaan nuorten
syrjäytymisen ehkäisemiseen. Yrittäjät voivat ottaa nuoria töihin tai tutustuttaa heitä
työelämän hyviin käytäntöihin muilla tavoin, esimerkiksi vierailujen kautta. He voivat tarjota
nuorelle mahdollisuuden kokea, että hänen työllään on aito merkitys. Paljon on saavutettu,
kun autettavasta tulee auttaja.
Rauman Seudun Katulähetyksen järjestämässä seminaarissa nostetaan esille aitoja
kokemuksia nuorten hyväksi tehdyistä asioista. Toivon seminaarin osanottajille hyviä
keskusteluja ja ajatuksia herättäviä kohtaamisia.
Sauli Niinistö
Tasavallan presidentti
8
toivonviesti_taitto_2012.indd 8
4.12.2012 13.11
MUN TARINA
Tarina on Rauman Seudun Katulähetys ry:n
asiakkaan kertomus omasta elämästä.
Olin ylivilkas, sellanen adhd-lapsi. Lastenkotiin jouduin
heti synnäriltä äidin mielenterveysongelmien takia. Pääsin kotiin vasta reilun vuoden ikäisenä. Äiti yritti huolehtia
meistä kolmesta lapsesta parhaan kykynsä mukaan ja tarjota turvallisen kodin. Äidillä on kaksisuuntainen mielialahäiriö ja ittelläni myös samansuuntaisia ongelmia. Kahden
isosiskon kanssa välit on viilentyneet mun kaman käytön
takia. Toivon, että välit korjaantuis sinnekin suuntaan joskus. En muista aikaa, jolloin isä olisi asunut meidän kanssa.
Lapsuus oli sillai onnellinen, vaikka olin rajaton lapsi. Äiti
koetti laittaa rajoja ja minä hyppelin niiden yli. Tein kaikkia
pahuuksia ja olin vähän häirikkö.
Olin 11-vuotias kun mentiin yhden äijän luo koko poikaporukka ryyppäämään. Tuo äijä käytti meitä seksuaalisesti
hyväkseen, tajusin tän vasta jälkeenpäin. Painoin villaisella
sen asian ja aattelin äijän olevan sairas ja syyttelin itteeni. Siellä ryyppäsin ekan kerran. Joskus 15-vuotiaana tuli
viikonloppuryypiskely ja bronxi-illat kuvioihin. Amiksessa
tutustuin vääriin tyyppeihin ja se oli menoa. Käytin teiniikäisenä yhden kuurin hormoneita, venäläisiä nappeja.
Mitenkähän nekin myrkyt on aivoja vaurioittanut, jälkensä
on varmasti jättänyt. Se oli sellasta uhoomista silloin, itsevarmuus huipussaan. Ja kun ne tabut loppui, oli lasku alas
suunnaton. Porttiteoria pätee kyllä muhun: kannabis oli
avain vahvempiin aineisiin, jäin heti koukkuun ja tutustuin
muihin aineisiin. Ne teki huonoa mun psyykkeelle. Sain
kuitenkin amiksesta paperit ja tuli vielä inttikin käytyä.
Aineiden käyttöä oli koko ajan, lähinnä kannabista ja viinaa. Siviilipuolen elämä tuli hyvin munattua lomilla, kun
olin kännissä jo ennen kuin pääsin Raumalle. Tyttöystävä
oli raskaana, mutta se ei estänyt menoa. Vaihdoin perheen
päihteisiin. Pistin tyttöystävän ja mun yhteisen asunnon remonttiin ja heräsin aamulla putkassa. Sen jälkeen makasin
äidin sohvalla ja mietin mitä kamalaa tuli kännipäissään
tehtyä. Se oli tosi raskasta.
Olen retkahtanut monta kertaa. Katkaisuhoitoja ja kuntouttavissa hoitokodeissa olen ollut useesti. Hoitoon olen
joutunut sekä päihteiden käytön että mielenterveyson-
gelmien takia. Hyvä nousu lähti Seinäjoen hoitokodista.
Löysin samanhenkisen, uskovaisen naisen, rakastuimme ja
menimme naimisiin. Jälkeenpäin mietittynä kaikki kävi liian
äkkiä, liian iso muutos. En kestänyt sitä kaikkea. Aloin taas
käyttää ja koin sen takia huonommuutta. En jaksanut enää
ja eroo siitä sit tuli. Tulin takas Raumalle keväällä 2012.
Mania iski ja jouduin psykoosiin. Se oli viiden kuukauden
laitosreissu ja nyt olen ollut kuivilla kesästä asti. Psykoosissa
oli ekan kerran 2003. Piri ja muut päihteet ovat laukaisseet
psykoosit. Diagnoosin mielenterveysongelmista sain vasta
pari kuukautta sitten, olen tyytyväinen siihen että sain sen.
Se antaa ymmärrystä ja tilaa hengittää, kun on diagnoosi,
oikea syy olotilalle.
Kaveriporukka käyttää edelleen, onneksi on välit kylmentyneet sinne. Yksi kaveri on kuivilla. Hän löysi naisen ja
oppi niin sanotusti ajattelemaan. Ei sieltä muut ole noussut. Vuosien varrella on muutamia kuollutkin, noin yks per
vuosi. Omaan lapseen en saa olla yhteydessä, se on nyt jo
yli 10-vuotias. Kirjoitin hänelle kirjeen, että en voi nyt olla
sellainen isä kuin hän tarvitsisi. Toivottavasti hän ottaa
myöhemmin yhteyttä minuun. Usko on tärkeä asia, se on
sydämes. En enää kauheasti tuputa sitä uskoa. Usko on
kantanut tähänkin asti. Jollain tasolla se on jäänyt jotenkin
taakse. Nyt en ole enää niin sinut sen kanssa, kuin alussa. En
ole oikein uskaltanut ottaa uudestaan kiinni siihen. Kaipaan
sitä kyllä edelleen.
Sanoisin niille, jotka miettivät polttelun tai muun sellasen
aloittamista, ettei kannata koettaa. Hetken aikaa se pössyttely voi olla kivaa, mut kyl se sit potkaisee takaisin, vaatii
veronsa. Ei kannata edes aloittaa.
Laitostumisesta en ole päässyt kokonaan. Nyt on siirtymävaihe päällä. Olen mennyt maniasta masennukseen, rytinällä on tultu alas. Mulla on vahva lääkitys päällä. Raittius
on yksi haave. Muut ovat vähän kauaskantoisempia, kuten
työpaikka ja perhe, niitä mää tavoittelen. Olen toiveikas, tiedän että pystyn johonkin.
Mies 31 v
9
toivonviesti_taitto_2012.indd 9
4.12.2012 13.11
YHTEISTYÖKUMPPANIMME ESITTÄYTYY
Tiima Oy
Yritys- ja rakennussiivous Tiima Oy on
perustettu vuonna 2008. Toimintaalueena on Rauman seutu. Yrityksen
palveluihin kuuluvat kaikki siivousalan
työt, mutta lähinnä rakennusten
loppusiivoukset ja yrityssiivoukset.
Vakituisia työntekijöitä Tiimassa on
viisi, jonka lisäksi vaihteleva määrä
kausityöntekijöitä. Tiiman valttina on
yrityksen koko: töitä otetaan sen verran,
että kaikki kohteet pystytään hoitamaan
laadukkaasti loppuun asti.
10
Tiima on tehnyt yhteistyötä Katulähetyksen
vaihtoehtoisen ammatillisen koulutuksen, Valoprojektin kanssa.
Miten yhteistyö aikanaan alkoi, Mari Mikkonen Tiimasta:
– Me olemme olleet mukana heti alusta alkaen kotityöpalveluiden ja laitoshuoltajan koulutusten alettua vuonna 2010. Valon kouluttajan,
Maija Luukon kanssa olemme vanhoja tuttuja, joten oli jouheva siirtyä yhteistyöhön hänen
aloitettua täällä työnsä. Maija auttoi meitä aikanaan Tiiman käynnistäessä toimintaansa.
Oliko Rauman Seudun Katulähetys ry entuudestaan tuttu?
– Ei ollut eikä Valo-projektikaan ollut lainkaan
tuttu. Nimenä katulähetyksen kyllä tiesin, mutta
en tiennyt toiminnan olevan näin monipuolista.
Te kannatte ihmistä pidemmän matkaa, autatte
oikeasti eteenpäin. Teidän tarjoama apu on pitkäkestoista.
Miltä Valo-projekti on nyt näyttänyt?
– Hienolta! Arvostan tätä työtä suuresti. Täällä
annetaan ihmisille uusi mahdollisuus. Kaikki eivät ole perinteisiä koulun penkillä opiskelevia.
Arvostan käytännön kautta oppimista.
Minkälaista yhteistyötä olette tehneet Valon kanssa?
– Valon opiskelijat ovat olleet Tiiman siivouskohteissa harjoittelemassa lähinnä ylläpitosiivousta. Opiskelijoita on ollut meillä tekemäs-
toivonviesti_taitto_2012.indd 10
sä myös opiskelujen näyttöihin liittyviä töitä.
Homma on toiminut hyvin, kun Maija on huolehtinut opiskelijoista eikä minun ole tarvinnut
stressata tai kantaa huolta opiskelijoista. Opiskelijat ovat saaneet tärkeää kokemusta työelämästä ja minä olen saanut työtaakkaa meiltä
vähän pienemmäksi. Olen myös lainannut työkoneita ja -laitteita Valolle.
Voisiko Valo olla yksi vaihtoehto rekrytointikanavaksi?
– llman muuta! Vielä ei ole tullut meille työntekijöitä, mutta tämä on kyllä käynyt mielessä ja
ollut harkinnassa. Opetuksen taso ja työnjälki
ovat olleet hyvää. Hommat on hoidettu alusta
lähtien hyvin loppuun asti.
Minkälaisen kuvan olet saanut Rauman
Seudun Katulähetyksestä?
– Erittäin positiivisen. Ei vain anneta rahaa
käteen ja sanota, että selviä sillä. Täällä annetaan aidosti uusi mahdollisuus, annetaan ihmisen kokea itsensä tarpeelliseksi ja tutustua työelämään.
Mitä sanoisit muille yrityksille, jotka pohtivat yhteistyön mahdollisuutta Rauman
Seudun Katulähetyksen kanssa, uskaltaako
meidän kanssa ryhtyä yhteistyöhön?
– Uskaltaa! Minulla on kokemusta vain Valosta. Meillä on henkilökemiat toiminut ja kaikki
sujunut joustavasti. Toimiminen on ollut helppoa senkin vuoksi, että Katulähetys ja Valo ei
ole iso laitos. Pienen toimijan kanssa on helppo
ja nopea toimia, yhteistyö ei ole vaatinut suurta byrokratiaa. On hienoa toimia tällaisen yhdistyksen kanssa yhteistyössä. Jos yksikin ihminen
saa elämälleen paremman mahdollisuuden tätä
kautta, niin se jo kannattaa. On hienoa, että itsekin voin auttaa tässä.
4.12.2012 13.11
Kansanedustaja
vetämässä Vetoa
Rauman Seudun Katulähetyksen
Verkot Toimii-projektin ohjausryhmän
puheenjohtajana toimii kansanedustaja
Sauli Ahvenjärvi. Raumalainen edustaja
on tuttu näky ainakin Toivontalolla, jossa
hän on vuosien saatossa käynyt laulamassa
ja pitämässä hartauksia. VeTo-projekti
tuo uuden näkökulman Katulähetyksen
toimintaan.
Miten päädyit tähän tehtävään:
– Hyvä kysymys, en tiedä miksi minua kysyttiin En ajatellut kieltäytyä, tämä on hieno tilaisuus. Haluan auttaa kaikin tavoin miten itse vain voin. Olen kansanedustajana avannut ovia ja järjestänyt tapaamisia
valtakunnan päättäjien luokse: työministeri Ihalaisen
luona kävimme yhdessä yhdistyksen johdon kanssa ja
yksi ohjausryhmän tapaaminen on ollut eduskunnassa. Hyvä että päästään näin kertomaan toiminnasta,
se takaa osaltaan toiminnan jatkuvuutta, kertoo Sauli
Ahvenjärvi ja jatkaa:
– Ruohonjuuritason tietämystä on vietävä valtakunnan päättäjille niin ministereille, muille kansanedustajille kuin virkamieskunnalle ja eri työryhmiin.
Syrjäytymisen ja pahoinvoinnin tilanne on nähty ja
tiedostettu. Se ei ole lisääntynyt, mutta sen luonne on
ehkä muuttunut. Ollaan ihmeissään mitä pitäisi nyt
tehdä. Nimenomaan nuorten ajautuminen sivurai-
Toiveesta todeksi
Jos voisin toteuttaa yhden toiveen, haluaisin antaa jokaiselle lapselle terveen itsetunnon. Uskon, että sen
avulla moni yhteiskuntamme ongelma ratkeaisi.
Lapsen hyvälle itsetunnolle annetaan pohja jo kotona. Lapsi tarvitsee terveen itsetunnon luomiseen aikuisen näyttämää peiliä, josta lapsi oppii olevansa hyvä,
tärkeä ja rakastettava. Valitettavasti elämän tärkeimmät
asiat ja arvot ovat joskus meiltä aikuisilta hukassa, ja silloin lapsi joutuu kasvamaan luullen, että muut asiat
ovat hänen vanhemmilleen tärkeämpiä kuin hän. Joskus vanhempi on oman pahoinvointinsa vuoksi kykenemätön antamaan hellyyttä, huomiota ja rakkautta
lapselleen. Usein tällaisessa kodissa asuva lapsi voi vielä tuntea itsensä koulussa ja yhteisössä ulkopuoliseksi
köyhyyden, harrastusten tai ystävien puutteen vuoksi. Lapsesta tulee tällöin joko kaikille näkymätön lapsi
tai jokaisen viranomaisen tuntema ongelmallinen lapsi.
Nämä perheet tarvitsevat jo varhaisessa vaiheessa tukea ratkaistakseen ongelmansa. Nämä lapset tarvitsevat aikuisia, joiden luotettavan tuen turvin he saavat onnistumisen kokemuksia ja oppivat, että he ovat
toivonviesti_taitto_2012.indd 11
teille yhteiskunnassa, siitä olemme todella huolissamme. On hyvä saada tällainen Valon malli ja myös muu
rskl:n työ näytille, ja osoittaa että ne ovat tuottaneet
tulosta. Tällaisia mielellään kuunnellaan.
Yhteistyö yli rajojen tuo uusia
mahdollisuuksia
Raumalla toimii erityisen hyvin kunnan ja kolmannen
portaan välinen yhteistyö.
– Yhteistyö kaupungin ja katulähetyksen välillä on
hieno malli. En tunne valtakunnallisesti, että onko muualla näin vahvasti yhteistyötä ja onko työtä niin sanotusti
jaettu eri toimijoiden kesken. Tällaista luotua mallia olisi
hyvä levittää muuallekin, miettii Sauli Ahvenjärvi
Kansanedustajan työhön kuuluu osallistua erilaisiin
tapahtumiin ja seminaareihin.
– Yleensä kansanedustaja on lobbauksen kohteena
eli halutaan jakaa informaatiota meidän kauttamme
eteenpäin. Harvemmassa ovat tällaiset Katulähetyksen seminaarin kaltaiset tapahtumat, jossa on tavallinen kansa edustettuna ja saa kosketuksen heihin.
Täälläkin on selvästi ollut havaittavissa huolta ja murhetta yleisön kysymyksissä, vastaa Sauli Ahvenjärvi.
Sauli Ahvenjärvellä, kuten muillakin kansanedustajilla on kullakin omat kiinnostuksen kohteet, joihin haluaa panostaa omalla kaudellaan.
- Haluaisin siirtää painopistettä julkisissa palveluissa, niin kunnallisissa kuin valtakunnallisissa, ennaltaehkäisyyn eli nuorten, lasten ja perheiden hyvinvointiin. Meri on toinen kiinnostuksen kohteeni - Perustin
eduskuntaan meriryhmän: se käsittelee mereen, merenkulkuun ja meriteollisuuteen liittyviä aiheita.
aivan yhtä arvokkaita kuin kaikki muutkin. He tarvitsevat apua ennen kuin rikki on mennyt jo liikaa. Vaikeassa
elämäntilanteessa olevat tarvitsevat lähelleen ihmistä.
Kolmannen sektorin toimijat ovat arjessaan lähellä ihmistä. Järjestöt ovat jo pitkään ymmärtäneet ennaltaehkäisevän työn merkityksen. On tärkeää, että aikuisten kanssa työskenneltäessä osataan nähdä myös
koko perhe ja perheessä olevat lapset. Kun onnistutaan vahvistamaan lasta ja lapsen itsetuntoa, voidaan
katkaista syrjäytymisen periytymisen kierre.
Rauman Seudun Katulähetys on tehnyt korvaamattoman arvokasta työtä kaikkein heikoimmassa asemassa olevien ihmisten kanssa. Työssä on huomioitu
aikuisten lisäksi myös perheet ja lapset. Hyvin usein tukisuhde alkaa kuitenkin vasta tilanteessa, jossa ihminen
on jo ehtinyt menettää elämässään aivan liikaa. Raumalaislasten hyvinvoinnin vuoksi meidän tulee havahtua
avuntarpeeseen jo nykyistä aikaisemmin. Rauman Seudun Katulähetys työntekijöineen ja toimijoineen onkin
auttamisen aitopaikalla. Se arjen tietotaito ja osaaminen olisi tärkeä saada kanavoitua myös varhaiseen tukeen ja ennaltaehkäisevään työhön. Se voisi olla yksi
askel toiveeni muuttumisessa todeksi.
Kristiina Salonen, kansanedustaja
11
4.12.2012 13.11
KATUGALLUP
Tunnetaanko katulähetys
1) 2) 3) Tiedätkö mikä on Rauman Seudun Katulähetys ry? Onko Rauman
Seudun Katulähetys ry tuttu?
Mitä RSKL tekee?
Onko sinulla terveisiä yhdistykselle tai ajatuksia mitä RSKL:n pitäisi tehdä?
Katja Parkkila
1) Ei yhtään.
2) En tiiä, jotain
kadulla tehtävää
työtä.
3) Ei. (Toiminnan esittelyn jälkeen
jatkaa) En oo yhtään kuullut mitään.
Hyvää toimintaa!
Julius Alamäki
1) Ei, ei ole
aavistustakaan.
2) Auttaa jotain,
asunnottomia.
3) Varmaan auttaa niitä, jotka apua
tarvitsee.
Lasse ja Esa
1) Ei oo. Ai Toivontalo, juu se on tuttu
(Lasse). Siinä se on työpaikan
vieressä. Tunnen asukkaat (Esa).
2) Nyt kun sanoit Toivontalo, niin
auttaa asunnottomia. Liittyykö
päihteidenkäyttäjiin? Ei nyt tule
mieleen. Saako sieltä asunnon?
Käsittääkseni Toivontalolle täytyy
mennä selvin päin. Ruokintaa, sieltä
saa ruokaa. Pahannäköistä nuorisoa
siinä liikkuu.
3) Aika moinen työsarka siinä jo on. Kun
senkin hoidatte, niin ei muuta tartte
tehdä. Arvokasta työtä teette.
Raisa Mantere
1) En tarkalleen
tiedä mitä
kaikkea pitää
sisällään, aika
vieras asia.
2) Mietin että kuuluu Toivontalo siihen?
Niin ajattelisin. Mitähän muuta?
3) Tätä saattaakin tehdä jo nyt, mutta
auttaa hädässä olevia. Nuoria, joilla
on isoja ongelmia, asunnottomia,
rikollisia, koska hekin tarvitsevat
jonkun, joka auttaa ja tukee. Jos
on joutunut isoihin ongelmiin,
niin läheisten tuki ja apu eivät ole
olleet riittäviä tai niitä ei ole ollut
mahdollista saada.
”Herrat torilla”
1) Ei ole. Ai Toivontalo, on se tuttu.
Jonkin verran tiedän.
2) Onko se jotain seurakuntatyötä?
Auttaa pulassa olevia, näin hienosti
sanottuna. Vähävaraisia.
3) Sitä mitä nytkin tekee, eli auttaa
muita.
Markku Vainio
1) Suurin piirtein. Täytin
Silakkamarkkinoilla sellaisen kyselyn.
Missähän se toimipiste olikaan?
2) Avustustyötä tekee, auttaiskohan
syrjäytyneitä? Niitä jotka ovat vähän
niin kuin kelkasta pudonneet.
3) Lasten hyvinvointiin, auttaa
vaikeuksissa olevia lapsia.
Gallup jatkuu seuraavalla sivulla
12
toivonviesti_taitto_2012.indd 12
4.12.2012 13.11
MEILLÄ TAPAHTUU
Asunnottomien yö
Vaalitempaus
Katja Hannulainen
Eija ja Maiju
Rauman Seudun Katulähetys osallistui valtakunnalliseen Asunnottomien yöhön järjestämällä Toivontalolla tapahtumaillan
17.10.2012. Pihalla oli mahdollista saada
mukaansa vaatteita, hygieniatarvikkeita,
grillimakkaraa ja kahvia. Pihan perällä aitauksessa määkivät terapialampaat Ulla ja
Villa, joita käytiin rapsuttamassa ahkerasti pimenevässä syysillassa. Tapahtumassa
piti puheenvuoron kansanedustaja Sauli Ahvenjärvi, musiikista huolehtivat Japo
ja Kimmo sekä illan päätteeksi hartaudesta vastasi pastori Tuire Aso. Asunnottomien
yö kävijöitä oli noin 70.
1) En tarkalleen.
Mielikuva on, että
yritetään auttaa
joitain, lähinnä
nuoria.
2) (Miettii) Kerää teinijuoppoja pois
kaduilta. Yrittää auttaa vähävaraisia.
Taitaa olla jotain tekemistä tuon
Toivontalon kanssa.
3) Hyvä te! Eikö se ole jotain
hyväntekeväisyysmeninkiä. Arvostan
niitä jotka auttavat. Eihän tästä
muuten mitään tulisi.
Kunnallisvaalien alla haluttiin koota äänestäjät ja ehdokkaat samaan tapahtumaan.
Föliruuan ja Vaatepankin aukioloaikana järjestettiin vaalitapahtuma pe 26.10 meijerinmäellä ja se saikin innostuneen vastaanoton. Ehdokkaita kävi paikalla noin
parikymmentä ja he joutuivatkin vastaamaan tiukkoihin kysymyksiin. Tavoitteena oli innostaa kohderyhmää vaaliuurnille,
herättää innokasta keskustelua ehdokkaiden ja tavallisten ihmisten kesken sekä esitellä tuleville päättäjille Katulähetyksen
toimintaa.
1) Ei. Ollaan Porista, ei ole tuttu. (Kerron
Toivontalosta). Se Toivontalo on
tuttu. Onkohan Porissa vastaavaa
toimintaa?
2) Avustusta, eikö se olekin jokin
avustusjärjestö? Vähävaraisille,
nuorille ja muille. Pitävät päivystystä
kadulla. Olen tainnut joskus lahjoittaa
rahaa Katulähetykselle, mutta missä?
3) Auttaa nuoria yläasteikäisiä ja tietysti
niitä vanhoja juoppoja. Yleensäkin
vähävaraisia, jotka eivät tule toimeen
omillaan. Onko tällä jotain kirkon
kanssa tekemistä?
13
toivonviesti_taitto_2012.indd 13
4.12.2012 13.11
Kannetaan kaikki
yhdessä vastuuta
Rauman Seudun Katulähetyksessä kristillisyys ja yhteisistä asioista vastuun kantaminen lyövät kättä. Työntekijät ja vapaaehtoiset työskentelevät yhdessä.
Myös kirkon sisällä vapaaehtoisten rooli kasvaa.
Tavalliset seurakuntalaiset ovat ottaneet
– ja ottavat jatkossakin – yhä suuremman
roolin seurakunnissa. Heitä tarvitaan vastuunkantajina ja aktiivisina toimijoina, heitä tarvitaan sekä palvelemassa että johtamassa. Kirkon ja paikallisseurakuntien
hallinnossa maallikoille on uskottu suuri
määrä valtaa. Myös monia, ennen vain papistolle kuuluneita hengellisiä tehtäviä, on
uskottu tavallisille seurakuntalaisille: hartaudet, opetustehtävät, ripin toimittaminen, rukousten johtaminen, saarnan pito,
ehtoollisenjak ym.
Teologiassa tätä kehitystä kutsutaan yleisen pappeuden vahvistumiseksi. Yleinen
pappeus tarkoittaa, että kaikki kristityt
ovat pappeja. Muinaisuudessa papit suorittivat uhritoimituksia alttarilla, mutta Jeesuksen antaman ainutkertaisen uhrin jälkeen tämänkaltaisia uhreja ei enää tarvita.
Vanhan testamentin monimutkaisesta uhrijärjestelmästä ei ole enää jäljellä kuin kiitosuhri ja sekin uuden muodon saaneena:
omalla elämällä, jota luonnehtivat palvelu,
rakastaminen, usko ja rukous, tuomme Jumalalle kiitosuhrimme ja toimitamme siten
itse kukin papin virkaa.
Mitä yleinen pappeus voisi tarkoittaa yhteisten asioiden hoitamisessa? Uudessa
testamentissa on monia kohtia, joissa kristityille teroitetaan, kuinka esivallan kunnioitus kuuluu kristityn perushyveisiin. Kun
mietimme asiaa tarkemmin, huomaamme,
että modernissa demokratiassa esivallan
virka kuuluu kaikille täysi-ikäisille kansalaisille yhteisesti. Näin siis jokainen on vas-
tuussa yhteiskunnan asioista ja osallistuu
niiden hoitamiseen. Jokaisella kansalaisella on yhteiskunnallinen tehtävä. Joka ei halua sitä hoitaa, vetäytyy syrjään yhteisön
rakentamisesta ja unohtaa Uuden testamentin ohjeet esivallan kunnioittamisesta.
Yhteisten asioiden hoitamiseen osallistuminen on Jeesuksen säätämän rakkauden
lain täyttämistä. Siten kristityn osallistuminen yhteisten asioiden hoitamiseen esimerkiksi äänestämällä ja ympäröivän maailman asioihin perehtymällä on sekin osa
kristityn ”vaeltamista Herrassa”. Se on osa
sitä elämää, jossa kristitty uhraa omastaan
lähimmäisen hyväksi.
Tällaisilla kaikkien aktiivisuutta painottavien sanojen myötä toivotan Rauman Seudun Katulähetyksen aktiiviselle väelle joulun rauhaa ja joulun iloa!
Ville Niittynen
Rauman seurakunnan
johtava kappalainen
14
toivonviesti_taitto_2012.indd 14
4.12.2012 13.11
Yhteystiedot
Rauman Seudun Katulähetys ry.
www.rskl.fi
Lyseokatu 7
Fax
Toiminnanjohtaja Rantala Janne
Tukiasuminen ja päivätoiminta
Vastaava ohjaaja Salo Raili
Vast.ohjaaja Hämäläinen Aulikki, kunt. Ryhmät
Ohjaaja Korhonen Minna
Ohjaaja Raita Teresa
Päiväkeskusohjaaja Laukkanen Matti
Päiväkeskusohjaaja Saonegin Marja Liisa
Päiväkeskusohjaaja Koskinen Tatu
Ohjaaja Salo Timo
Ohjaaja emäntä Liukkonen Anitta
Projektipäällikkö Minna Wahlman, Asema
Työ- ja koulutusyksikkö, Isokatu 21
Yksikön johtaja
Kaarna-hanke
Projektipäällikkö Mattila Tommi
Ohjaaja Ylen Rebekka
Ohjaaja Helisevä-Välimaa Päivi
Ohjaaja Salminen Anne
Hankesuunnittelija Mantere Sari
Projekti 24
Erityistyöntekijä Saviaro Heidi
Valo-projekti, Köydenpunojanvahe 4
Projektipäällikkö Kerola Marko
Kouluttaja Aalto Tomi
Kouluttaja Kares Maija
Projektiassistentti Hankaankorpi Nina
Erityisohjaaja Hyvönen Kirsi
VeTo-projekti
Projektipäällikkö Maakorpi Heikki
Projektiassistentti Rintamaa Kristiina
Unelmista Totta projekti
Ohjaaja Holmsten Johanna
Ohjaaja Moilanen Jenni
Toimisto
Toimistotyöntekijä Jauhianen Anita
Talonmies Vuorinen Vesa
Rauman ev. lut. srk:n diakoniatyö
02 8225 903
044 068 4947
050 469 3168
044 068 4986
044 068 4957
044 068 4959
050 362 4249
044 068 4926
044 354 6421
044 068 4954
044 068 4931
044 068 4968
044 068 4958
044 068 4936
044 068 4985
044 068 4956
044 068 4966
044 068 4938
044 068 4961
044 068 4964
044 068 4952
044 068 4962
044 393 3181
044 068 4987
044 068 4988
044 068 4989
044 068 4960
02 8223 876
044 068 4927
044 068 4967
044 7691264
Sähköpostiosoitteet ovat kaikilla työntekijöillä seuraavasti: [email protected]
15
toivonviesti_taitto_2012.indd 15
4.12.2012 13.11
16 16
toivonviesti_taitto_2012.indd 16
4.12.2012 13.11