1. No category

Kirkkopalvelut-Kotimaan
toimintakertomus 2013
Toimintakertomus 2013
KIRKKOPALVELUT-KOTIMAA
TOIMINTAKERTOMUS 2013
Sisällysluettelo
Johtajan katsaus
Kirkkopalvelyt ry:n hallituksen toimintakertomus vuodelta 2013
Jäsenpalvelut
Yhteisvastuu
Tapahtumapalvelut
Kehittämiskeskus Tyynelä
Diakoniatyön kehittäminen
Viestintä
Seurakuntaopisto
Diakoniset hyvinvointi- ja sosiaalipalvelut
Koivurannan palvelukeskus
Lapsi- ja perhepalvelukeskus Ruusu
Yhteiset palvelut
Taloushallinto
Henkilöstöhallinto
Tietohallinto
Kiinteistöhallinto
Liiketoiminta
Kotimaa Oy
Törmälän loma- ja kurssikeskus Oy
Olennaiset tapahtumat tilikaudella ja sen jälkeen
Kirkkopalvelut ry:n ja konsernin taloudellinen asema ja tulos
Henkilöstö
Hallinto ja johtaminen
Kirkkopalvelut ry tasekirja 31.12.2013
Tuloslaskelma
Tase
Tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot
Kirkkopalvelut ry tase-erittelyt 31.12.2013
Kirkkopalvelut-konserni
Tuloslaskelma
Tase
Tilinpäätöksen 2013 liitetiedot
Tilintarkastuskertomus
Yhteisvastuukeräyksen tulokset 2013
2
5
5
5
6
7
7
8
9
14
14
14
15
15
16
16
17
18
18
19
Välitämme.
KIRKKOPALVELUT ry
Y-tunnus 0215281-7
Hietalahdenranta 13, PL 279, 00181 HELSINKI
p. 0207 54 2000, f. 0207 54 2102
[email protected]
www.kirkkopalvelut.fi
2 (28)
Johtajan katsaus
Kyllä ennen oli kaikki toisin…
Keskustelin erään vanhan miehen kanssa. Hän kummeksui maailman nykymenoa. Hän muisteli sotien
jälkeistä aikaa, jälleenrakennusta ja puutetta. Rautanaulat oli ostettu käytettyinä Ruotsista, eväänä oli
ollut pätkä hampparinväärää ja maitoa lasipullosta. Opiskeluaikana hampaat olivat irronneet suusta
puutteellisen ravinnon vuoksi ja opinnot oli rahoitettu metsä- ja lumitöillä. Moneen otteeseen hän
totesi: ”Kyllä ennen oli kaikki toisin…”
Elämään oli kaikesta aineellisesta puutteesta huolimatta jaksettu uskoa. Oli löytynyt hyvä aviopuoliso,
saatu lapsia ja lapsenlapsia, rakennettu ensin pieni ja sitten suurempi koti, hankittu polkupyörä, radio,
televisio, auto ja kesämökki. Pikkuhiljaa. Vähän kerrallaan. Ja taas: ”Kyllä ennen oli kaikki toisin…”
Lopulta mies totesi: ”Vaikka ennen kaikki oli toisin, nyt on paremmin. Hyvä, etteivät asiat ole enää
niin.”
Monessa muutoksessa huomaan ajattelevani kuin tuo ystäväni. Muutoksen keskellä kaipaa jotain
menneestä. Olihan se jotenkin toisenlaista. Varmempaa. Selkeämpää. Ennakoitavampaa. Hyvää. Vai
oliko kuitenkaan? Kun tarkemmin ryhtyy muistelemaan, omat raskaat huolensa oli silloinkin. Epävarmuus, paineet, vaikeat ratkaisut ja unettomat yöt. Ei kaikki toiminut silloinkaan.
Keskiössä vuonna 2013 on ollut toimintaympäristön muutos ja murros. Kaikkialla siitä puhutaan. On
kestävyysvajetta, Sote-uudistusta, kunta- ja oppilaitosrakenteen muutosta, julkisen rahoituksen kiristymistä. Printtimedia on romahtanut: ensin tilaukset, sitten lukijat ja ilmoitusmyynti. Kirkon jäsenmäärä on nyt 3/4 kansasta. Seurakunnissa on monenlaisia toiminnan muutostarpeita ja vahva talouden
sopeuttamispaine.
Julkisen talouden kiristyminen, menoleikkaukset, rahoituksen jäädyttäminen ja yhteiskunnan rakenteiden tehostamistarpeet näkyvät selkeästi Opetus- ja kulttuuriministeriön strategioissa ja ohjauksessa
kohti suurempia ja monialaisempia oppilaitoskokonaisuuksia. Tuo kehitys on otettu Kirkkopalveluissa
vakavasti. Sitä ennakoiden ja vahvalla tulevaisuusorientaatiolla kertomusvuonna toteutettiin Kirkkopalvelujen ja Suomen Kirkon Seurakuntaopiston Säätiön integraatio. Tämä oli ehkäpä suurin järjestöintegraatio maassamme. Prosessin tuloksena syntyi OKM:n mittareilla mitattuna riittävän vahva
ammatillisen koulutuksen järjestäjä ja maamme suurin vapaan sivistystyön toimija.
Perusajatuksena on ollut, että yleishyödyllinen toiminta ja sen käytössä oleva omaisuus sekä koko
henkilöstö keskitetään Kirkkopalveluihin. Seurakuntaopiston Säätiöstä taas muodostetaan sijoitusvarallisuuden hoitoon keskittyvä säätiö, joka eri mekanismeilla voi tukea syntyvän järjestökokonaisuuden, kirkkomme ja kristillisten järjestöjen työtä. Koko koulutustoiminta on keskitetty yhteen oppilaitokseen, uuteen Seurakuntaopistoon. Integraation lähtökohtana on ollut erityisesti kirkollisen koulutuksen, mutta koko ammatillisen ja vapaan sivistystyön koulutustehtävämme turvaaminen. Koulutuksen toimintaedellytykset halutaan varmistaa ja niitä vahvistetaan. Tavoitteena on kehittää kirkollista
koulutusta, kristillistä kasvatusta ja seurakuntadiakoniaa yhdessä seurakuntien ja järjestöjen, hiippakuntien ja Kirkkohallituksen kanssa.
Uuden Seurakuntaopiston toiminta käynnistyi 1.8.2013, jolloin koko Suomen Kirkon Seurakuntaopiston Säätiön henkilöstö siirtyi Kirkkopalvelujen palvelukseen vanhoina työntekijöinä. Tässä yhteydessä
koko Kirkkopalvelujen toiminta organisoitiin uudelleen siten, että järjestötoiminnassa on kolme palvelualuetta: Jäsenpalvelut, Seurakuntaopisto ja Diakoniset hyvinvointi- ja sosiaalipalvelut. Kirkkopalvelujen yhteiset
3 (28)
palvelut tuottavat koko konsernin tarvitsemat tukipalvelut. Syksyllä 2013 Patentti- ja rekisterihallituksen
yhdistysrekisteri vahvisti joulukuussa 2012 hyväksytyn Kirkkopalvelujen sääntömuutoksen.
Opetus- ja kulttuuriministeriö OKM myönsi Kirkkopalveluille kaikki koulutustoimintaan tarvittavat
uudet järjestämis- ja ylläpitämisluvat vuoden 2013 aikana siten, että luvat astuivat voimaan 1.1.2014.
Tässä yhteydessä OKM siirsi myös Partaharjun Säätiön Partaharjun Opistoa koskevat luvat Kirkkopalveluille. Osa tuon opiston henkilöstöstä siirtyi vuoden vaihteessa Kirkkopalvelujen palvelukseen.
Koska koulutuksen luvat siirtyivät Suomen Kirkon Seurakuntaopiston Säätiöltä vasta vuoden vaihteessa, vanhan Seurakuntaopiston koulutustoiminnan tiedot on raportoitu koko vuodelta 2013 Säätiön
vuosikertomuksessa.
Suunnitellut omaisuussiirrot Kirkkopalveluista Seurakuntaopiston Säätiöön eivät toteutuneet johtuen
verottajan ennakkoratkaisusta. Verottaja näki omaisuussiirrot vaihtona koulutustehtävään. Tämä tulkinta ei kuitenkaan OKM:n tulkinnan mukaan ole oikea, jonka vuoksi päätöksestä valitettiin sekä haettiin uutta ennakkoratkaisua.
Integraatio on mahdollistanut Seurakuntaopiston volyymien kasvun sille tasolle, että OKM:n rakenteellinen ohjaus ei uhkaa kirkollista koulutusta. Koulutustoiminnassa työelämän tarpeita voidaan nyt
palvella entistä laajemmin, kun Järvenpään oppisopimustoimiston toiminta laajenee Pieksämäelle.
Vuonna 2013 Kirkkopalvelujen molempia kampusalueita on kehitetty voimakkaasti. Järvenpään kampuksen päärakennuksen peruskorjaus toteutettiin, mikä oli mittava investointi. Investointeja on myös
edessä, millä kehitetään Seurakuntaopiston toimintaedellytyksiä sekä mahdollistetaan Kirkkopalvelujen Helsingin toimintojen siirtyminen omalle kampusalueelle vuonna 2014. Pieksämäen kampuksella
tehtiin investointeja, kun kaupungin peruskoulu siirtyi oppilaitoksen tiloihin 1.8.2013.
Seurakunnat ja järjestöt ovat Kirkkopalvelujen jäseninä merkittävin sidos- ja asiakasryhmä, jonka on
saatava hyötyä jäsenyydestä, palveluista ja tuotteista. Julkisen talouden tiukentuessa niin seurakuntien,
kuntien kuin valtiovallan odotuksena ovat entistä vaikuttavammat palvelut. Tavoitteena on, että Kirkkopalvelut voisi ennakoida toimintaympäristön muutosta ja tarjota ratkaisuja seurakuntien tarpeisiin ja
kysymyksiin. Kirkkopalvelujen organisaatiossa jäsennäkökulma on nostettu keskiöön. Perustimme
täysin uuden palvelualueen, Jäsenpalvelut. Tällä palvelualueella toimivat Yhteisvastuukeräys, Tapahtumapalvelut, Kehittämiskeskus Tyynelä, Diakonian kehittämisyksikkö ja viestintä. Jo syksystä lähtien
jäsenrajapintaan liittyvät kysymykset ja tuotekehitys on ollut aktiivista.
Diakonisissa hyvinvointi- ja sosiaalipalveluissa vuosi 2013 merkitsi painopisteen muutosta. Lapsi- ja
perhepalveluissa laitosmuotoisten palvelujen käyttöaste laski, mutta samanaikaisesti avomuotoiset ja
koko perheelle suunnatut palvelut kasvoivat. Tämä edellytti myös uutta organisoitumista ja mm. Riippuvuusklinikka Tyynelän lakkauttamista. Aktiivinen asiakkuustyöskentely on tuonut Lapsi- ja perhepalvelukeskus Ruusulle uusia asiakkuuksia ja palvelun ostajakuntia. Vanhustenhuollossa laitospaikat
tulevat vähenemään tehostetun palveluasumisen kustannuksella. Samanaikaisesti Koivurannan palvelukeskus on uuden tilanteen edessä, kun osaan sen paikoista joudutaan etsimään asiakkaita myös Pieksämäen ulkopuolelta. Päiväkoti Satakielellä Järvenpäässä on kertomusvuonna ollut isoja haasteita sekä
kannattavuuden että henkilöstörekrytointien osalta. Päiväkotina ja esiopetuksen toteuttajana päiväkoti
on selkeästi liian pieni, joten toiminnan tulevaisuutta ja sen laajentamista joudutaan tarkoin selvittämään.
Kotimaa Oy:lle vuosi 2013 oli sekä toiminnallisesti että taloudellisesti raskas. Seurakuntataloudesta
johtuva myynnin lasku, printtimedian jatkuvat vaikeudet sekä kysymys yhtiön ja sen medioiden roolista koko kirkon viestinnässä näkyivät yhtiön liikevaihdon laskuna. Koko viestintä ala siirtyy ennakoituakin nopeammin uuteen digitaaliseen maailmaan. Tulevaisuuteen on yhtiössä pyritty varautumaan
4 (28)
voimakkaalla tuotekehityksellä, jonka keskeisiä ulostuloja ovat KotimaaPro, Jäsen 360konsultointipalvelut, runkolehtihanke, Kirkko taskussa -applikaatio sekä Kirjapajan ja Lastenkeskuksen fuusio. Näiden merkittävien muutosten yhteydessä historiaan siirtyi myös Kustannus-Osakeyhtiö
Kotimaan nimi. Yhtiö sai uuden nimen ja graafisen ilmeen Kotimaa Oy:nä.
Loppuvuodesta jouduttiin tekemään myös vaikeita henkilöstöratkaisuja, jotka olivat sekä henkilöstölle
että johdolle raskaita. Oppilaitosrahoituksen leikkaukset vuosina 2014 -16, laskevat käyttöasteet, kiristynyt kilpailu ja palvelutarpeiden muutokset sosiaalipalveluissa edellyttivät mittavia kulujen leikkauksia.
Kirkkopalvelut joutui vähentämään henkilöstöään 27 henkilöllä. Ilman integraation myötä vahvistunutta uutta organisaatiota sekä Kirkkopalvelut että Suomen Kirkon Seurakuntaopiston säätiö olisivat
joutuneet vielä vaikeampien ratkaisujen eteen.
Taloudellisesti vuotta 2013 ei voi pitää onnistuneena. Kirkkopalvelujen ja Kotimaa Oy:n tulos on
heikko. Uskomme kuitenkin, että satsaukset tulevaisuuteen kantavat hedelmää. Positiivisena asiana on
syytä kuitenkin mainita Kirkkopalvelujen omavaraisuusasteen paraneminen.
Varmaan monen mielessä kaihertaa tämän muutoksen läpi eläneenä: ”Kyllä ennen oli kaikki toisin…”
Totisesti oli! Meidän on kuitenkin nyt tehtävä työtä uuden Kirkkopalvelut ry:n, uuden Seurakuntaopiston ja uuden Kotimaa Oy:n eteen. Tuosta työstä riippuu, voimmeko myöhemmin todeta: ”Vaikka
ennen kaikki oli toisin, nyt on paremmin. Hyvä, etteivät asiat ole enää niin.”
Lämmin kiitos kuluneesta vuodesta kaikille työtovereilleni, työntekijöille ja vastuunkantajille, jäsenillemme ja asiakkaillemme!
KIRKKOPALVELUT
Ilkka Mattila
Johtaja
5 (28)
KIRKKOPALVELUT RY:N HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS
VUODELTA 2013
Konsernirakenne tarkastelukaudella
Kirkkopalvelut-Kotimaahan kuuluivat tilikaudella 2013 seuraavat tytäryritykset:
- Kotimaa Oy (67 %)
- Kotimaa Oy:hyn kuului Urkurakentamo Veikko Virtanen Oy (100 %)
- Kiinteistö Oy Helsingin Hietalahdenranta 13 (100 %)
- Kiinteistö Oy Ruskon Keskuvainio (100 %)
- Loma- ja majoituspalveluja tarjoava Törmälän loma- ja kurssikeskus Oy (79,6 %) ja sen kokonaan
omistama tytäryritys Törmälän Lomakylä I Oy
Kotimaa Oy ja Urkurakentamo Veikko Virtanen Oy muodostavat alakonsernin, josta on tehty konsernitilinpäätös.
Jäsenpalvelut
Yhteisvastuu
Yhteisvastuukeräyksen keräystoimikunnan jäseninä vuonna 2013 olivat: johtaja Ilkka Mattila (pj),
asiamies Jukka-Pekka Fabrin, hiippakuntasihteeri Kaisa Rauma, professori Juho Saari, johtaja Antti
Pentikäinen, johtaja Kalle Kuusimäki, hiippakuntasihteeri Tua Sandell ja diakoniatyöntekijä Anu
Fedotoff.
Yhteisvastuukeräyksen 2013 teemana oli Ihmisarvoinen vanhuus. Kotimaisena erityiskohteena Kirkkopalvelujen toteuttama etsivän vanhustyön hanke ja kansainvälisenä kohteena Kirkon Ulkomaanavun
toteuttama syrjäisten ja köyhien maaseutualueiden kehityshanke Kambodžassa.
Keräyksen tuotto oli 4 154 304€. Käteisen rahan merkittävästä katoamisesta huolimatta keräystulosta
onnistuttiin kasvattamaan edellisestä vuodesta runsaalla 50 000 eurolla.
Keräyksen vaikuttamistoimintaa tehostettiin ja Yhteisvastuu järjesti yhdessä Kirkon Sosiaalifoorumin
kanssa tilaisuuksia Ihmisarvoiseen vanhuuteen liittyen mm. Kirkkopäivillä ja Porin Suomi-Areenalla.
Lisäksi Pikkukirkkopäiviä ja Matkakumppani-iltoja järjestettiin eri puolilla maata yhteistyössä Kirkkopalvelujen tapahtumapalvelujen kanssa. YLE Radio 1 lähetti Yhteisvastuukeräyksen 2014 teemaan liittyvän kaksituntisen saattohoitokeskustelun suorana Lappeen kirkosta.
Toimintavuonna Yhteisvastuukeräys tehosti toimintaansa sosiaalisessa mediassa, vahvisti seurakuntien
kontaktointia sekä uusien keräysmenetelmien luomista seurakuntien tarpeisiin. Lisäksi ruotsinkielistä
materiaalituotantoa lisättiin.
Nuorille kohdistetun Yhteisvastuun Action Angels -työkalun markkinointia ja seurakuntiin jalkauttamista jatkettiin.
Kirkkopalvelut ry on toiminut vuodesta 1996 alkaen seurakuntien kautta tapahtuvan EUelintarviketuen koordinoijana. Käytännön toteutuksesta vastaa Yhteisvastuukeräystoimisto. Vuonna
2013 toiminnassa oli mukana lähes 200 seurakuntaa/seurakuntayhtymää, jotka jakoivat yli 500 000 kg
Kirkkopalvelujen toimittamaa EU-elintarviketukea.
6 (28)
Tapahtumapalvelut-yksikkö
Vuoden päätapahtumana Tapahtumapalvelut toteutti Kirkkopäivät Kuopiossa 17.-19.5.2013. Tapahtuman suunnittelu, tuotanto ja viestintä etenivät aikataulussa ja suunnitellulla tavalla. Vuonna 2013 aloitettiin myös Kouvolan Kirkkopäivien valmistelut keväälle 2015. Lisäksi toteutettiin uusia, paikallisia, pienempiä tapahtumia. Tavoite sekä Kirkkopäivillä että paikallisissa tapahtumissa oli jäsenten ja seurakuntalaisten tavoittaminen ja kohtaaminen. Metodina oli jalkaantuminen seurakunnan työyhteisöihin
ja jäsenistöön. Keskeisiä tavoitteita olivat myös paikallisen (profaanin) ja valtakunnallisen (kristillisen)
medianäkyvyyden kasvattaminen.
Kuopion Kirkkopäivien ohjelmalliset tavoitteet rakennettiin Kirkkopäivät-brändin pohjalta. Kirkkopäivien lähtökohtana on tarjota foorumi, jossa eri tavalla ajattelevat ja uskovat voivat käydä avointa,
rakentavaa keskustelua yhteyden ja ykseyden lisäämiseksi. Asioita ja teemoja yhdisteltiin uusilla tavoilla.
Tapahtuman tarjonta rakennettiin selkeästi kahdelle eri kohderyhmälle, toisaalta kirkon työntekijöille
ja luottamushenkilöille, toisaalta tavallisille kirkon jäsenille ja ei-jäsenille Kuopiossa ja päivämatkaetäisyydellä. Viimeksi mainitulle kohderyhmälle päivät toimivat kirkon avoimena ikkunana. Kohderyhmä
jaettiin perheisiin, nuoriin, nuoriin aikuisiin ja senioreihin, ja jako ohjasi osaltaan ohjelmatyöryhmiä.
Kirkkopäivien tavoitekävijämääräksi asetettu 30 000 ylittyi. Tilaisuuskävijämäärä oli 31 420, joista arvion mukaan noin 10 000 edusti suurta yleisöä. Suuren yleisön osuus kasvoi selkeästi verrattuna vuoden 2011 Kirkkopäiviin Lahdessa.
Tapahtumapalvelut toteutti Yhteisvastuukeräyksen kanssa 17.9.2013 Diakoniatyön neuvottelupäiville
oheistapahtuman, jossa oli 350 kävijää. Helsingissä Agricolan kirkossa toteutettiin kokeiluna Dancemessu, joka saavutti laajan medianäkyvyyden profaanissa mediassa ja 600 kuulijaa. Syksyllä oli Pikkukirkkopäivä-tapahtumat Tampereella ja Lappeenrannassa sekä kolme Matkakumppani-iltaa yhteistyökumppaneina Yhteisvastuukeräys, Kirjapaja, Axr-levy-yhtiö sekä paikalliset seurakunnat. Pikkukirkkopäivien
mediakumppanina oli YLE Radio 1, joka radioi Lappeenrannan tapahtuman 19.11.2013. Keskimäärin
syksyn eri tilaisuudet keräsivät 350 kävijää.
Pikkukirkkopäivä-tapahtumien tulorahoitusosuus oli asetetun 50 %:n tavoitteen mukainen. Matkakumppani-illoissa Axr-levy-yhtiö kantoi taloudellisen vastuun. Muut kokeilut rahoitettiin kulttuuritoiminnan budjetista.
Kesällä 2013 avoinna oli 279 Tiekirkkoa, joista joka kolmas - 93 kirkkoa - tilastoi kävijät, joita kertyi
yhteensä 224 115. Keskimääräinen kävijämäärä kirkkoa kohden oli 2 409, mutta entiseen tapaan luvut
vaihtelivat kirkkojen välillä muutamasta kymmenestä tuhannesta alle sataan. Kävijät tilastoineista kirkoista suosituin oli Turun tuomiokirkko, jossa vieraili 71 069 Tiekirkko-kävijää.
Tiekirkkokävijöiltä kerättiin kesällä 2013 palautetta verkkosivulla olleen Tykkäsitkö Tiekirkosta
-kyselyn kautta. Palautteita saatiin lähes 500 henkilöltä, ja kokemukset olivat varsin positiivisia: Useampi kuin kahdeksan kymmenestä suosittelisi Tiekirkkoon pysähtymistä muillekin. Seitsemän kymmenestä aikoo vastaisuudessakin pysähtyä Tiekirkkoon, ja sama määrä oli sitä mieltä, että Tiekirkot
madaltavat kirkon kynnystä.
Ansiomerkkejä myytiin seurakunnille ja kristillisille järjestöille 637 kpl. Myynti säilyi edellisen vuoden
tasolla, mutta on laskenut aikaisemmilta vuosilta. Seurakuntavaalien myötä vaihtuvien luottamushenki-
7 (28)
löiden muistamisen toivotaan vilkastuttavan ansiomerkkimyyntiä ja markkinointiin tulee panostaa
koko vuoden ajan.
Kehittämiskeskus Tyynelä
Kehittämiskeskus Tyynelän toiminta koostuu riippuvuustyön kehittämistoiminnasta (ak) ja eri kohderyhmille kohdennetuista projekteista. Toiminnan rahoitus tulee pääosin Raha-automaattiyhdistys RAY:lta.
Ak-toiminnan tavoitteita on tarkennettu ja määritelty uudelleen. On toteutettu verkostokysely ja päihdetyön seminaari sekä osallistuttu valtakunnallisiin ja alueellisiin vaikuttamisen ja viestinnän kokouksiin ja seminaareihin. Työntekijävahvuus oli joulukuussa 13 henkilöä.
Päihde- ja mielenterveysongelmista kärsivien nuorten tukiprojekti Voimakas sekä monitoimijaprojektina toteutettava nuorten ongelmallisen pelaamisen tunnistamista ja tukea kehittävä projekti Pelituki
jatkuivat. Projekteilla kehitetään kohderyhmille sopivia työ- ja toimintamalleja osallistavin keinoin sekä
vahvistetaan heitä kohtaavien ammattilaisten yhteistyötä ja osaamista. Projektien toiminta-alueena on
Varkaus, Mikkeli, Savonlinna sekä JJR-alue (Joroinen, Juva, Rantasalmi). Yhteistyökumppaneina ovat
oppilaitokset, nuorisotyö sekä sosiaali- ja terveystoimet.
Uutena käynnistyi päihteitä käyttävien isien osallisuutta vahvistava Erityisesti isä -projekti, jonka paikkakuntina on Varkaus, Pieksämäki, Mikkeli, Jyväskylä ja Kuopio. Projekti kohdistuu vahvistamaan
isän osallisuutta vanhemmuuden tilanteissa osana päihteistä kuntoutumista huomioiden myös lapsen
ja nuoren näkökulman. Kohderyhmänä ovat päihteitä käyttävät isät ja heidän lapsensa, heitä kohtaavat
ammattilaiset, läheiset ja kokemusasiantuntijat. Keinona on mm. jalkautuva työ sekä vertaistuen ja
verkostojen vahvistaminen. Projekti on mukana RAY:n valtakunnallisessa Emma & Elias -ohjelmassa.
Toinen käynnistynyt projekti on Etsivän ja osallistavan vanhustyön projekti (YV-keräyskohde). Projektin
päämääränä on ikääntyneiden huono-osaisuudesta johtuvan eristäytyneisyyden vähentäminen ja osallisuuden edistäminen. Kohderyhmänä on heikossa asemassa olevat yli 65-vuotiaat, heitä kohtaavat seurakunnan työntekijät sekä toimintaympäristön muut toimijat ja vapaaehtoiset ja läheiset. Projektin
yhteistyökumppanit ovat seurakuntien diakoniatyöntekijät (pilottipaikkakuntina Mikkeli, Varkaus,
Pieksämäki, Salo, Turku/Katariina ja Pöytyä) sekä yhdeksän kummipaikkakuntaa. Mukana on pilottiseurakuntien kanssa toimivat alueen keskeiset toimijat.
Diakoniatyön kehittäminen
Räätälöityä diakonian kehittämisyhteistyötä tehtiin kahden seurakuntayhtymän ja neljän seurakunnan
kanssa. Lähes kaikki kumppanuudet jatkuvat sovitusti vielä vuoden 2014 kesään saakka. Seurakuntayhtymissä kehittämiskumppanuus painottui pääasiassa diakoniatyön strategisten linjausten määrittelemiseen, toiminnan arviointiin, työn johtamiseen ja koordinointiin sekä asetettujen yhteisten tavoitteiden ja työprosessien konkretisointiin.
Seurakuntakohtaisen kehittämisyhteistyön keskiössä ovat olleet diakoniatyön asiakkuudet ja työkäytäntöjen tarkoituksenmukaisuus. Kehittämisen tueksi on tehty asiakasarviointeja (mm. Bikvahaastattelut) ja työmuotojen arviointeja sekä luotu työn kohdentamiseen uusia työkaluja ja toteutettu
pienten kokeilujen pilotteja. Kahdessa seurakunnassa suunniteltiin ja toteutetaan yhdessä vanhus-ja
perhetyön diakoniaprojekteja seurakunnan saamilla testamenttivaroilla.
Diakoniaprojekteista käynnistyi Yhteisvastuuvaroilla toteutettava Etsivän ja osallistavan vanhustyön projekti (2013-2016), josta lisää Kehittämiskeskus Tyynelän osiossa. Kolehtivaroilla toteutettavaan nuorisodiakonian projektiin haettiin pilottiseurakuntia. 2014 käynnistyvällä projektilla kehitetään kolmen
seurakunnan diakonia- ja nuorisotyön kanssa koulunsa päättäneille syrjäytymisvaarassa oleville nuorille
ns. kynnyksettömiä osallisuuden mahdollisuuksia sekä lisätään tukiverkostoja arjessa selviytymiseen.
8 (28)
Diakoniatyön ohjelmallisen kehittämisen alustava suunnitelma valmistui. Ohjelmallista työtä lähdetään
rakentamaan vuoden 2014 aikana pienimuotoisesti työpajatyyppisissä suljetuissa verkkoympäristöissä
sekä neljän hiippakunnan ja Kirkkopalvelujen järjestämissä diakoniatyön hyvien käytäntöjen työpajoissa. Tuotokset toimivat pohjana ohjelmallisen kehittämisen rakentamisessa. Keskeisinä kumppaneina
seurakuntien diakoniatyön kehittämisessä olivat mukana kirkkohallitus (KDS), hiippakunnat (4), pilottiseurakunnat (6) ja Kirkkopalvelujen jäsenpalvelujen yksiköt.
Viestintä
Viestintäyksikön avaintuloksista merkittävin oli integraatioviestinnän suunnittelu ja toteutus. Kirkkopalvelujen ja Seurakuntaopiston integraatioprosessista viestittiin useissa eri kanavissa, sisäisesti mm.
intra-sivuston Integraatioraksalla. Raksalla oli yhteensä 4499 käyntiä.
Oppilaitosintegraatiossa viestintäyksikkö uudisti www-sivut sekä kaiken viestintä- ja markkinointimateriaalin visuaaliselta ilmeeltään ja kieleltään yhtenäiseksi. Materiaaliuudistuksessa tuotettiin mm. koulutusesitteitä, perusmateriaalit (kansiot, kirjekuoret, kirjepohjat, käyntikortit) sekä markkinointimateriaaleja (mainoksia, roll-uppeja, kyniä).
Kuopion Kirkkopäivien viestintä ja markkinointi oli toinen toimintavuoden päähankkeista. Yksikön
vastuulla oli mm. mainoskampanja ja mediatilat, mediayhteistyö, sisällöntuotanto verkkosivuille, sidosryhmäviestintä, ohjelmakirjan ja muiden materiaalien tuotanto sekä materiaalien tuottaminen yritysyhteistyöhön sekä muihin kumppanuuksiin.
Viestintäjohtaja osallistui vuoden 2014 Yhteisvastuukeräyksen Lahjoita hyvä kuolema
-saattohoitokampanjan suunnitteluun ja toteutukseen. Tiedottaja vastasi Kehittämiskeskus Tyynelän
uuden verkkosivuston tuottamisesta ja oli mukana Diakoniset hyvinvointi- ja sosiaalipalvelut
-palvelualueen esiteprojekteissa ja tapahtumaviestinnässä.
Tiekirkkojen osalta yksikön vastuulla oli materiaalituotanto, verkkosivujen ylläpito sekä pienimuotoinen kampanjointi (mm. hakusana- sekä Facebook-mainonta). Tiekirkkokävijöiltä kerättiin kesän aikana palautetta verkkosivulla olleen Tykkäsitkö Tiekirkosta -kyselyn kautta.
Vuonna 2013 mediaosumia kertyi Kirkkopalvelujen hakusanoilla (pl. Yhteisvastuukeräys) yhteensä
509 kpl. Eniten osumia oli toukokuussa, Kirkkopäivien koskien. Osumien laskennallinen mainosarvo
oli 911 211 euroa.
Kirkkopalvelujen verkkosivuilla oli 25 617 käyntiä (vuonna 2012: 25 339).
Toivo-intrassa käytiin 136 717 kertaa (2012 helmikuusta lähtien: 94 462, käynnit kasvoivat
44,73 %). Sivun katselut kasvoivat 35,26 %. Yhteensä katseltiin 367 605 sivua (2012:
271 777). Suosituimmat haut olivat henkilöhaku, lomakkeet ja ohjeet -sivut, integraatioraksa sekä ruokailut ja tarjoilut -sivu.
9 (28)
Seurakuntaopisto
Koulutuskeskus Agricola 1.1.2013–31.7.2013
Seurakuntaopisto 1.8.2013–31.12.2013
Vuonna 2013 Kirkkopalvelut ry:n ja Suomen Kirkon Seurakuntaopiston Säätiön edustajat jatkoivat
yhdistymisneuvotteluita ja saattoivat päätökseen Koulutuskeskus Agricolan sekä Seurakuntaopiston
koulutus- ja työelämän kehittämispalveluiden liittämisestä yhdeksi toiminnalliseksi kokonaisuudeksi.
Lisäksi Partaharju-säätiön edustajien kanssa sovittiin Partaharjun opiston koulutustehtävän
siirtämisestä Kirkkopalvelut ry:lle. Hakemukset yhdistymis- ja luovuttamistoimien toteutumiseksi oli
saatettu vuoden 2012 lopussa Opetus- ja kulttuuriministeriöön. Toimintakauden aikana Opetus- ja
kulttuuriministeriö antoi päätökset, joiden mukaisesti Suomen Kirkon Seurakuntaopiston Säätiön ja
Partaharju-säätiön koulutuksen järjestämis- ja oppilaitosten ylläpitämislupien mukaiset
koulutustehtävät ja valtionosuuksiin oikeuttavat suoritemäärät siirtyivät Kirkkopalvelut ry:lle 1.1.2014
alkaen. Toiminnallisesti yhden oppilaitoksen mallin mukaisena Kirkkopalvelut ry:n Seurakuntaopisto
aloitti 1.8.2013 alkaen.
Neuvottelut Pieksämäen kaupungin yläkoulun siirtymisestä Hiekanpään alueelle johtivat alkutalvesta
2013 Pieksämäen kaupungin tekemään myönteiseen päätökseen. Päätös käynnisti suunnitelmat
Kirkkopalvelujen Huvilakadun opetustilojen ja tukipalveluiden yhteiskäytöstä yläkoulun kanssa.
Koulutuskeskus Agricolan opetustiloista vuokrattiin B-rakennuksesta noin 2600 kerrosneliötä kaupungille. Ensimmäiset yläkoulun opetusryhmät siirtyivät Kirkkopalvelujen tiloihin 1.8.2013. Kevään
aikana perustettiin Hiekanpään Elämänkaari -hanke, jonka tavoitteena on kehittää uusia pedagogisia
toimintamalleja alueella toimivien oppilaitosten sosiaali-, erityis- ja opiskelijahuollon palveluiden
yhteistyöhön.
Henkilöstö
Toimintavuoden keväällä tehtiin uuden Seurakuntaopiston rehtorin, koulutus- ja palvelujohtajien sekä
päälliköiden valinnat. Johtoryhmän muodostivat rehtori, kolme koulutusjohtajaa, palvelujohtaja, kaksi
kehityspäällikköä sekä hallintojohtaja. Uuteen oppilaitoskokonaisuuteen muodostettiin lähiesimiesjärjestelmä ja koko henkilöstö sijoitettiin uuden oppilaitoksen neljään yksikköön uusien päälliköiden
alaisuuteen. Esimiehinä toimivien päälliköiden tehtäviin sisältyy esimiestyön lisäksi myös opetus- tai
muita tehtäviä. Paikallinen lähiesimiesjärjestelmä, jossa yhden esimiehen johdettavana on enintään 20
henkilöä, on koettu hyväksi. Moni keväällä valittu päällikkö toimii ensimmäistä kertaa esimiestehtävissä. Syyskaudella uudet lähiesimiehet ovat kokeneet olevansa vaativissa tilanteissa erityisesti ytprosessin aikana.
Yhteisen, uuden oppilaitoskokonaisuuden rakentaminen on koettu haasteellisena. Henkilöstön on
ollut vaikeaa löytää yhteisiä tapoja toimia ja yhteistä kieltä. Yhdenmukaistamisen haasteellisuutta on
pyritty helpottamaan lukuisilla eri henkilöstöryhmien tapaamisilla ja suunnitteluryhmillä. Syyslukukauden alussa koko uuden Seurakuntaopiston henkilöstö vietti yhteisen kehittämispäivän Lahden seurakuntayhtymän kurssikeskuksessa. Esimiehille käynnistyi jo keväällä Opetushallituksen rahoittama
Verme-koulutus, jonka tarkoituksena on tarjota yhteinen keskustelu- ja vertaismentoroinnin foorumi
esimiehille. Kaikki tapaamiset ja suunnitteluryhmien kokoontumiset ovat vaatineet henkilöstöltä runsaasti aikaa ja lisänneet matkustuskuluja.
Henkilöstömäärä uudessa oppilaitoksessa on toimintavuoden lopussa noin 200 henkilöä. Isona henkilöstökysymyksenä toimintavuoden aikana olivat yt-neuvottelut tuotannollisista ja taloudellisista syistä
sekä neuvottelut paikallisesta työehtosopimuksesta ja opettajien työn mitoituksesta uudessa Seurakun-
10 (28)
taopistossa. Yt-menettelyn tavoitteena oli noin 20 henkilön vähennystarve. Yt-menettelyn toimenpiteet tehtiin vuoden 2013 lopussa. Paikallista työehtosopimusta ja opettajien työn mitoitusta ei ole saatu vuoden 2013 aikana valmiiksi.
Prosessit
Uusi johtoryhmä käynnisti työskentelynsä kevätkaudella tavoitteena käynnistää keskeisimmät yhdistämisprosessit. Oppilaitoskokonaisuuden kannalta yksi keskeinen prosessi oli opiskelijahallinnon tietokantaohjelmien (Priimus) yhdistäminen. Primuksella hallinnoidaan muun muassa opiskelijoiden henkilö- ja opiskelutietoja, opettajien tietoja sekä opetustarjontaa, kirjataan valintoja, arvioidaan suorituksia
ja tulostetaan todistuksia. Järjestelmien yhdistäminen saatiin valmiiksi toimintavuoden lopussa. Opiskelijahallinnon ohjelmien yhdistämisen lisäksi on uusi oppilaitosrakenne viety valtakunnalliseen yhteishakujärjestelmään sekä muihin viranomaisjärjestelmiin.
Toiminnan- ja laadunohjausjärjestelmien yhteensovittaminen aloitettiin kevätkauden aikana mm. kartoittamalla kaikki asiakas- ja opiskelijapalautejärjestelmät. Apuvälineeksi valittiin IMS-ohjelmisto. Kehityspäälliköt ovat rakentaneet järjestelmää, perehdyttäneet käyttäjiä ja käynnistäneet operatiivisten
toimintojen yhdenmukaistamisen. Operatiivisten prosessien yhdenmukaistaminen vaatii perusteellisia
keskusteluja ja konsensuksen etsimistä koko henkilöstöltä. Tämä ei päässyt käyntiin vuoden 2013 aikana, vaan työ käynnistyy tulevana toimintakautena.
Seurakuntaopisto on ollut mukana kahdessa valtakunnallisessa Opetushallituksen rahoittamassa laatuverkostossa: LaStrada ja Yhdessä eteenpäin. LaStrada -hankkeessa tehtiin syksyllä 2013 vertaisarviointi
Savon Koulutuskuntayhtymän kanssa. Arvioitavina Pieksämäen kampuksella olivat opetussuunnitelmat ja Sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon opiskelijan arvioinnit.
Talous
Taloudellinen tilanne niin suomalaisessa koulutusjärjestelmässä kuin koko yhteiskunnassa on ollut
haasteellinen. Opetus- ja kulttuuriministeriö toimeenpani vuoden 2013 aikana sekä koulutusalakohtaisia että alueellisia valtionosuuksiin oikeuttavien opiskelijapaikkojen leikkauksia. Integraation Suomen
Kirkon Seurakuntaopiston säätiön kanssa voidaan tästä näkökulmasta katsoen olleen onnistunut ratkaisu. Kirkkopalvelut ry sai säilytettyä kolmen toimijan suoritemäärät lukuun ottamatta jo vuonna
2012 tehtyjä päätöksiä vapaan sivistystyön leikkauksia. Tästä huolimatta Kirkkopalvelujen valtionosuudet jäivät -180t€ budjetista. Tästä -106t€ on Pieksämäen kampuksen koulutusten valtionosuuksista ja 74t€ opintotoiminnan valtionosuuksista.
Lisäksi myyntitulot aikuiskoulutus- ja seurakuntapalveluissa jäivät alle budjetoidun -125t€ ja Pieksämäen kampuksen keittiön osalta -40t€. Opetustilojen vuokraamisesta johtuen Huvilakadun kampukselle jouduttiin rakentamaan kotitalousluokka sekä tekemään pieniä muutostöitä, joihin ei budjetin
laatimisen yhteydessä varauduttu. Tästä syystä kiinteistökulujen menot ylittyivät 200t€. Lisäksi yhdistymisestä johtuvista syistä hallintokulut kasvoivat 52t€. Myös matkustuskulut kasvoivat. Näiden tuloksen Koulutuskeskus Agricolan tulos oli -137t€.
11 (28)
Opiskelijamäärät Pieksämäen kampuksella
Tot2011
Ammatillinen peruskoulutus
316,2
Peruskouluopetus
16,2
Ammatillinen lisäkoulutus
26,2
Työvoimapoliittinen koulutus
68,1
Oppisopimuskoulutus
20,1
Vapaa sivistystyö
135,4
E 2012
319
15
26,5
75
21
125
E 2013
315
15
22
70
20
110
T2013
310,6
10,58
31,09
51,32
19,76
99,92
YHTEENSÄ
581,5
552
523,3
Tot 2012
20.331
22.704
E 2013
23.000
25.000
Tot 2013
20.608
20.453
Opintotunnit ja opintokerhotunnit
Opintotoiminta, tuntia
Opintokerhotoiminta, tuntia
582,2
Aikuiskoulutus ja seurakuntapalvelut -yksikkö, Helsingin toimipaikka
Toimintasuunnitelmassa ollutta ns. rakennemuutospakettia ei vielä vuoden 2013 aikana tuotteistettu.
Sen katsottiin liittyvän läheisesti kirkolliskokouksessa käsittelyssä olevaan Uusi seurakuntayhtymä 2015
-malliin. Koska tähän liittyvä rakennemuutos on viivästynyt, emme katsoneet voivamme tehdä siihen
liittyviä tukitoimiakaan.
Järjestöjen palvelun kehittämisprosessin suunnittelu ja palvelukokonaisuuden ajanmukaisuuden
arviointi siirtyi fuusion myötä Jäsenpalveluihin. Vuoden 2013 aikana Aikuiskoulutus ja seurakuntapalvelut -yksikkö toteutti kaksi jäsenyyttä ja palveluja koskevaa verkkokyselyä jäsenjärjestöille, toisen
keväällä, toisen syksyllä. Agricola-opintokeskuksen järjestöjen kanssa työskentelevät henkilöt tapasivat
vuoden aikana useita järjestöjä. Vierailuja toteutettiin kaikkiaan kahteentoista jäsen- tai
opintojärjestöön, ja nämä yhdistettynä vuoden 2012 syksyn vierailujen kanssa tavattiin volyymeiltaan
noin 20 suurinta jäsentoimijaa. Käydyissä keskusteluissa arvioitiin palvelujen kattavuutta ja
toimivuutta sekä kuultiin kehittämisehdotuksia.
Opintotoiminnan (yhteistyökurssit ja opintokerhot) tietojärjestelmien kehittämistyö oli sisäisten prosessien, lomakkeiden ja laskutuksen sekä KO-verkon kehittämistä. Opintotoiminnan toteutuneissa
tunneissa ei päästy ennustettuun. Toisaalta opintotoiminnan tunnit kasvoivat hieman verrattuna vuoteen 2012.
Seurakuntapalvelua kehitettiin osana Agricolaa elokuusta 2013 lähtien. Asiakaslähtöisyyteen voidaan
olla tyytyväisiä, sillä kurssiemme keskiarvopalaute oli 4,13 asteikolla 1-5, jossa 5 paras.
Ammatillinen aikuiskoulutus ja työelämäpalvelut -yksikkö
Pieksämäen toimipaikka
Aikuiskoulutuksen ja työelämäpalvelujen tavoitteena oli toimintakauden aikana lisätä tuotekehittelyä
huomioiden koko Pieksämäen kampusalueella toimivien yksiköiden osaaminen. Tarkoituksena oli
kehittää tuotteita, jotka kohdentuvat eri alueille kuin koulutustuotteita tuottavilla kilpailevilla oppilaitoksilla. Lisäksi oli tarkoitus tiivistää työelämäyhteistyötä ja tarjota muun muassa koulutustarpeiden
kartoittamista ja osaamisen kehittämistä. Koulutusten markkinointia ja myyntiä oli tarkoitus kasvattaa.
12 (28)
Aikuiskoulutusyksikön koulutuspäällikkö vaihtui lukuvuoden 2012-2013 aikana kolme kertaa. Tammikuussa 2013 irtisanoutuneen uuden koulutuspäällikön tilalle ei rekrytoitu ketään, vaan koulutuspäällikön tehtäviä hoiti kolme muiden yksiköiden päällikköä.
Työelämän kehittämisen hankerahoituksella valmistui alkuvuodeksi sosiaali- ja terveysalan työyksiköille suunnattu osaamiskartoitusmenetelmä. Osaamistarpeiden esiin nostamisessa työvälineenä käytetään
toiminnallista menetelmää. Menetelmä on tuotteistettu ja otettu myytävien tuotteiden joukkoon.
Toisessa hankkeessa on hoitoalan yhteisöjen arkeen kehitetty Laajennettu työyhteisö -toimintamalli. Tässä menetelmässä osaamisen tarpeen määrittelyyn osallistuvat myös asumis-/hoitoyksikön asiakkaat.
Menetelmän käyttöön on saatu mukaa sosiaali- ja terveysalan asumisyksiköitä ja työyhteisöjä Pieksämäen lähialueilta.
Henkilöstön osaamisen kehittämiseksi opettajille tarjottiin työelämäjaksoja. Erityisesti myynnin ja
tuotteistamisen osaamista lisättiin tuotteistamis- ja myynnin ammattitutkinnon koulutuksella. Näihin
koulutuksiin osallistui yhteensä seitsemän henkilöä.
Ammatillinen peruskoulutus -yksikkö, Pieksämäen toimipaikka
Ammatillisen peruskoulutuksen tuloksellisuuden varmistamiseksi jatkettiin toiminnan- ja
laadunhallinnan kehittämistyötä. Vuoden 2013 aikana koulutukseen liittyviä prosesseja kuvattiin,
mitattiin, arvioitiin ja kehitettiin. Kehittämisessä vertailutietona käytettiin Ammatillisen koulutuksen
kehittämisyhdistykseen (AMKE) kuuluvien muiden koulutuksen järjestäjien tuloksia.
Organisaatiomuutoksen yhteydessä aloitettiin prosessien yhtenäistäminen, minkä vuoksia kaikkia
prosesseja ei ole vielä yhtenäistetty eikä kuvattu.
Ammatillisessa peruskoulutuksessa tehtiin järjestelyjä opetustuntileikkausten takia. Lastenohjaaja- ja
lähihoitajakoulutuksen opetusryhmien opetuksia yhdistettiin. Nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen
perustutkinnon opetussuunnitelma ja toteuttamissuunnitelmaa ei integroitu osaksi
lastenohjaajakoulutuksen opetussuunnitelmaa, sillä opetussuunnitelmat ovat erilaiset. Integroinnin
suunnittelua jatketaan Kristillisen kasvatuksen tutkinnon osalta. Tavoitteena oli yhdistämisen avulla
löytää sekä pedagogisia että taloudellisia synergiaetuja molempien tutkintojen kehittämiseksi. Etuihin
pyrittiin aloittamalla suunnittelu siitä, miten Nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen koulutus toteutetaan
lukuvuodesta 2014-2015 alkaen siten, että kolmen pienen opetusryhmän teoriaopetuksen käytössä on
vain kahden ryhmän opetusresurssi. Myös opetuksen kehittäminen yhdessä Järvenpään yksikön
kanssa aloitettiin. Nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen ammatillisia opintoja tarjotaan myös kaikille
ammatillisen koulutuksen opiskelijoille valinnaisina opintoina.
Henkilöstön osaamista kehitettiin Tieto- ja viestintätekniikan osalta Moodle- ja Wilma-koulutuksilla
sekä vierihoitona. Partaharjun opettajien siirtyminen Seurakuntaopiston opettajiksi vähensi tarvetta
henkilöstön osaamisen kehittämiseen Nuoriso- ja vapaa-ajan ohjauksen osalta. Opettajien
työelämäosaamista kehitettiin opetettavien alojen toimialoille suunnatuilla työelämäjaksoilla, joita
toteutui ammatillisella koulutuksella kaksi.
Yleissivistävä ja valmentava koulutus -yksikkö, Pieksämäen toimipaikka
Osana myynti- ja asiakkuusvalmennusta yleissivistävän ja valmentavan koulutuksen yksikössä tehtiin
toimintavuoden aikana kumppanuus-/asiakaskartoitus. Kartoituksessa päivitettiin yksikön toiminnan
kannalta oleelliset toimijat sekä potentiaaliset kumppanit noin 100 km:n säteellä. Kartoituksen tuloksena saatiin 24 kuntaa, joiden yhteystiedot päivitettiin ja toimijoihin oltiin yhteydessä yhteystyömahdollisuuksista keskustellen. Yhteys otettiin kehitysvammahuollon ohjaajiin ja asumisyksiköihin. Kunti-
13 (28)
en joukosta löytyi myös kuusi mielenterveyskuntoutujien koulutukselle oleellista kuntaa, joiden psykiatrian poliklinikat kontaktoitiin.
Merkittäviä, uusia yhteistyökumppaneita ovat kuluneena vuonna olleet Kehitysvammaisten tukiliitto ja
Pieksämäen kaupungin kehitysvammaisten päivätoiminta. Kehitysvammaisten tukiliiton kanssa järjestettiin toista kertaa kehitysvammaisille tarkoitettu Rakkautta ilmassa -lyhytkurssi, joka vahvistaa kansanopiston perhetyötä. Kurssille osallistui vuonna 2013 40 kurssilaista, kun vuonna 2012 heitä oli 12.
Lisäksi järjestimme yhteistyössä Oot sä mun kaa? -seminaarin, jonka tavoitteena oli koota paitsi parisuhdeasioista kiinnostuneita kehitysvammaisia, myös heidän kansaan toimivia ammattilaisia, opiskelijoita ja omaisia. Seminaariin osallistui noin 150 henkilöä.
Pieksämäen kaupungin päivätoiminnan kanssa on tehty yhteistyötä viemällä Arjen suola -koulutus
osaksi kaupungin kehitysvammaisille järjestettävää päivätoimintaa. Oppilaitoksen opettaja on käynyt
kerran viikossa kaupungin tiloissa pitämässä opetusta. Jatkossa yhteistyötä on tarkoitus syventää.
Opiskelijoiden rekrytoitumisen ja myynnin välistä yhteyttä on vaikea todistaa. Opiskelijamäärä viittaa
kuitenkin onnistumiseen. Nivelvaiheen koulutuksen opiskelijamäärä on ”siedettävä” vaikeassa alueellisessa tilanteessa.
Vaalijalan kuntoutuskeskuksen kanssa järjestettävä kehitysvammaisten valmentava koulutus vietti 10vuotisjuhlia. Juhlavuonna yhteistyökoulutusta annettiin viidessä ryhmässä, joista neljä toimi Nenonpellossa ja yksi Huvilakadun kampuksella. Opiskelijoita ryhmissä oli yhteensä 30 (20.9.2013). Koulutuksen pääpaino oli ja tullee jatkossakin olemaan autistien, psykososiaalista tukea tarvitsevien ja vaikeimmin kehitysvammaisten opiskelijoiden kouluttamisessa.
Opiskelijapalvelut-yksikkö, Pieksämäen toimipaikka
Opiskelijapalvelut tuottavat oppilaitoksen eri opintolinjojen opiskelijoille asumis- ja vapaaajanpalveluita sekä ohjaus- ja avustajapalveluita niitä tarvitseviin opetusryhmiin.
Vuonna 2013 asuntolapalvelujen kapasiteettia tiivistettiin. Keväällä A-talon asuntolassa muutettiin 19
asuntolahuonetta henkilökunnan työhuoneiksi. Asuntolapalvelujen tarjonnan supistuminen kohdistui
etupäässä Diakonia-ammattikorkeakoulun opiskelijoihin, jotka olivat vuokranneet huoneita satunnaisesti opintojensa lähipäivien ajaksi. Syyslukukaudella asuntolajärjestelyissä varauduttiin joulukuussa
Seurakuntaopistolle muuttaviin Partaharjun opiston opiskelijoihin. Asuntola täyttyi, mutta kaikille
tarvitseville järjestyi asuntolapaikka. Partaharjun opistolta siirtyvistä opiskelijoista 15 majoittui asuntolaan.
Integraation ja säästötavoitteiden myötä palvelujen kehittämiseen sekä osittaiseen yhdenmukaistamiseen tuli syyslukukaudella uudenlaisia paineita. Lisäksi opiskelupalvelut muuttuivat syksyllä opintopalveluiksi ja niihin liitettiin ammatillisten opiskelijoiden opinto-ohjaus ja erityisopetuspalvelut. Palvelujen tuotteistamista jatketaan vuonna 2014 uusiutuneen toimintakontekstin puitteissa.
Sähköisen opiskelijatietojärjestelmän mahdollisuuksia on hyödynnetty tehokkaammin ja järjestelmällisemmin. Arjen toimintoja kehitettäessä on kiinnitetty aina huomio sähköisen sovelluksen käyttämisen
mahdollisuuksiin. Henkilöstön tietotekniset valmiudet ovat päivittyneet käyttämisen myötä.
14 (28)
Diakoniset hyvinvointi- ja sosiaalipalvelut
Koivurannan palvelukeskus
Vuonna 2013 olivat kaikki 65 asiakaspaikkaa käytössä; lisäksi lähes joka kuukausi oli ylimääräinen
asiakas muutaman viikon ajan. Kaikki asiakkaat tarvitsivat paljon apua arjen toiminnoissaan, ja lähes
jokaisella heistä oli jonkinasteinen muistisairaus.
Vuoden toiminta noudatti pitkälti tuloskortin tavoitteita. Vuoden viimeisillä viikoilla alkoi näkyä Pieksämäen kaupungin vanhustenhuollon linjaus puitesopimuksen osalta vuodelle 2014. Vaikka talosta
vapautui paikkoja, ei kaupunki enää täyttänyt niitä. Myös kuntatalouden säästötavoitteet ohjaavat jatkossa vanhuspaikkojen käyttöä. Vuoden lopulla solmittiin puitesopimus kymmenestä tehostetun palveluasumisen paikasta Mikkelin kaupungin kanssa.
Palautetta toiminnastamme olemme keränneet asiakaspalvelukyselyillä hoidossa olevilta ja heidän
omaisiltaan. Palaute on ollut pääosin myönteistä. Valtakunnallisen tunnustuksen saimme helmikuussa
La Carita -säätiön tunnustuspalkintona vanhusten hyvästä hoidosta.
Henkilöstön täydennyskoulutukseen on panostettu. On ollut laajoja koulutuskokonaisuuksia, esim.
lääkekoulutus, ja yksittäisille työntekijöille suunnattuja talon ulkopuolisia koulutuksia. Lisäksi muutama työntekijä on osallistunut pitemmän aikavälin koulutuksiin (esim. myynnin erikoisammattitutkinto,
johtamiskoulutus). Edelliseen vuoteen verrattuna henkilöstön sairauspoissaoloja kertyi hieman edellisvuotta enemmän n. 1200 päivää (2012: n. 1000 päivää).
Virtuaalikymppi-hanke päättyi. Hanke oli onnistunut niin projektina kuin tuloksiltaan. Käyttöön jäi
kaksi virtuaalilaitetta ohjelmistoineen sekä uusi tapa tehdä viriketyötä ja ottaa mukaan toimintakykynsä
lähes kokonaan menettäneitä asiakkaita.
Hoitovuorokausia kertyi 23.913 (2012: 23.950).
Lapsi- ja perhepalvelukeskus Ruusu
Lapsi- ja perhepalveluissa vuosi 2013 oli kaksijakoinen. Toimintaympäristön muutosten ja yhteiskunnallisten kehityskulkujen myötä sijaishuollon palvelujen kysyntä väheni merkittävästi. Myös päihdepalvelujen kysyntä hiipui. Samaan aikaan perhekuntoutuspalvelujen kysyntä kasvoi edelleen. Loppuvuodesta päädyttiin Lastenkoti Ruusun asiakaspaikkojen vähentämiseen ja Riippuvuusklinikka Tyynelän
toiminnan sulauttamiseen osaksi uutta perustettavaa avopalveluyksikköä, Avoruusua. Avohuollon palvelujen kehittäminen ja kokoaminen yhdeksi kokonaisuudeksi olikin yksi vuoden suurimmista haasteista.
Asiakaspohja vahvistui edellisvuodesta. Lastensuojelupalveluja käytti kaikkiaan 20 kuntaa (2012: 17).
Mikkelin kaupungin kanssa solmittiin puitesopimus avohuollon palveluista ja Lastenkoti Ruusu menestyi Hyvinkään ja kuuden muun kunnan yhteisessä sijaishuoltopalvelujen kilpailutuksessa.
Yhteistyötä tehtiin Yksikään ei putoa -hankkeen merkeissä sekä Seurakuntaopiston että Kehittämiskeskus Tyynelän kanssa. Ruusun sisäinen yhteistyö ja osaamisen hyödyntäminen konkretisoitui erityisesti
Avoruusun valmistelutyössä. Lastenkoti Ruusun toisen kotiosaston sulkemisen ja yt-neuvottelujen
myötä vakituisen henkilöstön kokonaismäärä väheni ja oli vuoden lopussa 35 työntekijää.
15 (28)
Lastenkoti Ruusu
Lastenkodilta itsenäistyi keväällä jälleen yksi asiakassukupolvi eikä uusia asiakkuuksia syntynyt tilalle.
Tavoitteet jäivät kauaksi etenkin vuoden jälkipuoliskolla; edellisvuoden suunnitelma toisen kotiosaston sulkemisesta konkretisoitui. Lastenkodissa oli vuoden aikana sijoitettuna yhteensä 32 asiakasta –
12 vähemmän kuin vuonna 2012. Hoitovuorokausia laskutettiin vastaanotto-osastolla 1 560 (2012: 1
648) ja kotiosastoilla 2 319 (2012: 3 096). Jälkihuoltopalveluja käytti 9 asiakasta (2012: 10) ja laskutettavaa kertyi yhteensä 47 kuukautta (2012: 78). Perhetyön piirissä oli vuoden aikana 6 perhettä (2012:
11).
Toimintaa kehitettiin luomalla toimintamalli sijoitettujen nuorten koulunkäynnin tukemiseen Päivikki
ja Sakari Sohlbergin säätiön myöntämällä hankeavustuksella.
Perhekuntoutusklinikka ja turvakoti Ruusu
Perhekuntoutuspalvelujen kysyntä ylitti vuonna 2013 kaikki odotukset. Palvelut herättivät kiinnostusta
ympäri maata ja yksikön palveluja käytti kaikkiaan 15 kuntaa. Turvakodin käyttöaste oli viime vuoden
tapaan hyvin vaihteleva. Toiminnan kehittämisessä pääpaino oli yhteishoidon toimintatapojen luomisessa ja henkilöstön osaamisen vahvistamisessa.
Hoitovuorokausia kertyi perhekuntoutuksessa 4 775 (2012: 3 220) ja turvakodissa 448 (2012: 566).
Yksittäisiä asiakkaita oli perhekuntoutuksessa 96 (2012: 61) ja turvakodissa 31 (2012: 21). Kotiin vietäviä ja muita palveluja sai 46 asiakasta (2012: 77).
Riippuvuusklinikka Tyynelä
Riippuvuusklinikka Tyynelän kertomusvuosi oli vaikea. Kuntien kiristynyt taloustilanne vaikutti siihen,
että maksusitoumuspäätöksiä palveluihin saatiin hyvin nihkeästi. Riippuvuusklinikka ei pystynyt vahvistamaan asemaansa päihdehuollon palvelujärjestelmässä. Asiakasmäärät vähenivät edelleen varsinkin
kesästä lähtien.
Palveluita käytti vuoden aikana neljä kuntaa. Yhteistyö Ruusun lastensuojeluyksiköiden kanssa syveni
ja asiakasyhteistyö sai uusia muotoja huipentuen Avoruusun perustamiseen.
Yhteiset palvelut
Taloushallinto
Kirkkopalvelut-Kotimaan yhteinen taloushallinnon palvelukeskus tuotti taloushallinnon palvelut kaikille konserniin kuuluville yhtiöille. Vuotta sävytti voimakkaasti integraatio Kirkkopalvelujen ja Suomen Kirkon Seurakuntaopiston Säätiön välillä.
Integraation yhteydessä määriteltiin uusia prosesseja mm. ostolaskujen, myyntilaskutuksen, kulu- ja
matkalaskujen käsittelyn osalta. Samalla tietojärjestelmiä kehitettiin paremmin prosesseja tukeviksi,
mm. uusimalla raportointijärjestelmä. Lopullinen yhtenäistetty taloushallinto toteutuu v. 2014 alussa.
Uusittujen prosessien myötä on tullut tarve kehittää henkilöstön moniosaamista, tämä tulee olemaan
eräitä kehittämisen painopisteistä vuoden 2014 aikana.
16 (28)
Taloushallinnon henkilömäärä pieneni hiukan vuoden aikana, mm eläköitymisten ja järjestelyjen seurauksena.
Henkilöstöhallinto
Kirkkopalvelujen ja Seurakuntaopiston Säätiön integraation yhteydessä tehtiin uuden konsernin henkilöstöohjelma, varhaisen välittämisen toimintamalli, matkustusohje sekä päihdeohjelma. Henkilöstöhallinnon haasteena on viedä uudistetut ohjelmat käytäntöön. Esimiesten kouluttaminen ja tukeminen
prosesseissa on aloitettu syksyn aikana ja jatkuu painopistealueena vuonna 2014.
Palkanlaskennan toteuttamisen vaihtoehtojen tutkiminen aloitettiin vuonna 2012 ja sitä jatkettiin
vuonna 2013. Vuoden aikana tehtiin päätös irtautua ulkoistetusta palkanlaskennasta ja hankkia uusi
moderni palkanlaskentajärjestelmä.
Great Place to Work -tutkimus toteutettiin kolmatta vuotta peräkkäin touko-kesäkuussa 2013. Aikaisempina vuosina Kirkkopalvelujen vastausaktiivisuus on jäänyt pieneksi, joten vuonna 2013 kannustimme henkilöitä vastaamaan kyselyyn, mikä tuotti 15 % kasvun vastaajissa (69 % > 84 %). Tulokset
käytiin yksiköissä läpi ja konsernin johtoryhmään koottiin jokaisen yksikön toimenpide-ehdotukset.
Työterveyshuollon palvelutasoa supistettiin vuoden 2013 aikana. Työterveyshuollon palveluntarjoajat
päätettiin ja kilpailutukselle annettiin tavoitteeksi mm. yhtenäisen ja tasalaatuisen työterveyspalvelun
järjestäminen valtakunnallisesti, kustannussäästöt sekä toimiva ja luottamuksellinen yhteistyö yrityksen
ja työterveyshuollon välillä. Tavoitteena on saada vuoden 2014 aikana sopimukset uuden palveluntarjoajan kanssa ja rakentaa toimiva yhteistyömalli valtakunnallisesti ja paikallisesti. Henkilöstöhallinto
koordinoi keskitetysti työterveyshuollon toimintaa.
Kirkkopalvelujen ja Suomen Kirkon Seurakuntaopiston Säätiön yhteistoimintaneuvottelu- ja työsuojeluneuvottelukunta pitivät vuoden 2013 aikana yhteiskokouksia. Vuoden aikana käytiin yhteistoimintamenettelyn mukaisia neuvotteluja tuotannollisin ja taloudellisin perustein kaksi.
Tietohallinto
Tietohallintoyksikön toimintaperiaatteena on tarjota ja toimittaa kustannustehokkaasti ja luvatun mukaisesti niitä tietohallintopalveluja joita konserni tarvitsee menestyäkseen.
Vuonna 2013 toteutettiin suuria tietohallintoinvestointeja ja hankkeita. Vanhentuva Windows XP
-käyttöjärjestelmä päivitettiin Windows 7 -versioon. Tämän yhteydessä vaihdettiin Hietalahdenrannassa yli 80 työasemaa uusiin leasingajaltaan päättyneiden tilalle. Kirkkopalvelujen ja Suomen Kirkon
Seurakuntaopiston Säätiön integraation edellyttämät muutokset toteutettiin infra- ja järjestelmäympäristöön. Fuusioprojekti jatkuu vuonna 2014 talous- ja opetushallinnon järjestelmien osalta. Kotimaa
Oy otti käyttöönsä nykyaikaisen julkaisujärjestelmän tukemaan uutta monikanavastrategiaansa. Hanke
oli merkitykseltään Kotimaalle erittäin tärkeä ja tietoteknisesti haastava. Vuoden aikana kilpailutettiin
konsernin data- ja puhelinliikenne. Kilpailutuksella saavutettiin merkittäviä kustannussäästöjä. Muita
merkittäviä hankkeita olivat uusi johdon tieto- ja raportointijärjestelmä, uusi matkalaskujärjestelmä ja
Järvenpään Seurakuntaopiston päärakennuksen peruskorjauksen tietohallintojärjestelyt.
Tietohallinto organisoitui vuonna 2013 uudelleen. Kaikkien konsernin tietohallintohankkeiden priorisointi, toteutuksen seurata ja ohjaus keskitettiin Projektitoimistoon sen varmistamiseksi, että hankkeiden
tavoitellut hyödyt myös toteutuvat eikä konsernissa ole päällekkäisiä tai ristiriitaisia tietohallinto-
17 (28)
hankkeita. IT-palvelut-yksikkö taas varmistaa että jo tehdyt tietohallintoinvestoinnit ovat optimaalisessa
käytössä ja olemassa olevat tietohallintopalvelut toteutetaan laadukkaasti.
Konsernin taloudellisen tilanteen jatkuessa edelleen erittäin tiukkana vuoden 2014 keskeinen tavoite
on varmistaa että tietohallintoon panostetut resurssit tuottavat mahdollisimman hyvin. Tämä edellyttää peruspalveluiden tuottamista läpinäkyvin, kilpailukykyisin hinnoin ja nykyistä huomattavasti matalampaa kustannustasoa. Tietohallintotoiminnon pitää tukea palvelualueita saavuttamaan niille asetetut
tavoitteet. Tämä tapahtuu tehostamalla tietohallinnon avulla palvelualueiden prosesseja sekä etsimällä
ja toteuttamalla tietohallinnon hankkeita, jotka edistävät palvelualueiden strategioiden toteutumista.
Kiinteistöhallinto
Kiinteistöhallinto vastaa Kirkkopalvelujen omistamien, sijoitustoiminnassa ja oman toiminnan käytössä olevien kiinteistöjen ylläpito- ja peruskorjaushankkeista, palvelujen ja hankintojen kilpailuttamisesta
sekä sijoitustoiminnan käytössä olevien kiinteistöjen vuokrauksesta. Kertomusvuoden aikana sijoitusomaisuuskäytössä olevien kiinteistöjen vuokrausaste oli lähes 100 % ja oman toiminnan käytössä olevien tilojen käyttöaste 100 %.
Kiinteistöhallinto tuotti yksiköiden tarvitsemia raportteja ja selvityksiä toiminnan suunnittelun ja kehittämisen tueksi, sekä mm. turvallisuus - ja pelastussuunnitelmat.
Kiinteistöhallinto vastaa myös metsävarallisuuden hoidosta. Metsäomaisuuskiinteistöjä hoidettiin kestävän metsätalouden suunnitelmien mukaisesti. Kertomusvuoden aikana ei suoritettu merkittäviä hakkuita. Metsissä tehtiin nuorenmetsän kunnossapito- ja taimikonhoitotöitä.
Pieksämäen seurakuntaopiston kiinteistötiimin henkilöstössä tapahtui yhden henkilön lisäys; toimistotukipalveluissa toiminut tilavastaava siirtyi 1.8.2013 alkaen kiinteistötiimiin.
Pieksämäen kampuksen B-rakennuksen tilojen vuokraus kaupungille 1.8.2013 alkaen aiheutti uudelleen sijoittelua, muuttoja, kunnossapitokorjauksia ja muutoksia huonetilaohjelmiin. Opetuskeittiö saneerattiin D-rakennuksen musiikinharjoitteluluokan paikalle. Rakennuksessa C kielistudioluokan paikalle saneerattiin luokkatila. Päärakennuksen pohjakerroksen isosta askarteluluokasta muodostettiin
kaksi erillistä luokkatilaa. Saman rakennuksen 24 asuntolahuoneesta saneerattiin opettajien työhuoneita. Pieksämäen kaupunki saneerasi kiinteistöhallinnon ohjeistuksen ja valvonnan alaisena vuokraamiaan tiloja.
Lastenkoti Ruusussa uusittiin asukashuoneita ja muiden tilojen pintamateriaaleja. Perhekuntoutusklinikka ja turvakoti Ruusun tiloissa tehtiin kylpyhuonesaneerauksia.
Helsingin, Mikkelin ja Muusanmajan kiinteistöissä tehtiin ylläpitokorjauksia.
Tukipalvelut: Keittiö-, siivous- ja toimistopalvelut Pieksämäki
Tammikuussa 2013 allekirjoitettiin vuokrasopimus Pieksämäen kaupungin kanssa, jolla kaupungin
yläkoulun käyttöön vuokrattiin 1.8.2013 lukien 1 765 neliötä B-rakennuksesta. Sopimus aloitti valmistelut oman toiminnan siirtämiseksi muihin rakennuksiin sekä yläkoululaisten ruokailun järjestämiseksi.
Toukokuussa syntyi sopimus vuokrattujen tilojen siivouksesta ja ruuan jakelusta. Kaikki vaadittavat
muutokset olivat valmiit ja toiminta voitiin aloittaa sovitusti 1.8.2013. Tilojen uudelleenjärjestelyt ja
yläkoulun muutto sekä ruokapalvelu toteutettiin onnistuneesti ja hyvässä yhteistyössä.
18 (28)
Siivous- ja keittiöpalvelujen toiminta arvioitiin ulkopuolisen konsultin (ERA) toimesta. ERA-raportin,
16.4.2013, mukaan sekä siivous- että ruokalapalvelujen nykyinen toimintamalli omana työnä on toteutettu suhteellisen kustannustehokkaasti eikä merkittäviä kustannussäästöjä saavutettaisi ulkoistamalla.
Raporttiin pohjautuen siivous- ja keittiöpalvelujen tuottamista päätettiin jatkaa omana työnä.
Toimistopalveluissa lukujärjestysten mukaisten luokkatilojen varaukset siirtyivät tilapalveluvastaavalta
koulutuspäälliköille 1.8.2013 lukien.
LIIKETOIMINTA
Kotimaa Oy
Vuosi 2013 oli tärkeiden rakenteellisten muutosten ja ankaran kehitystyön vuosi.








Vuoden alusta Kirjapajan ja Lasten Keskuksen fuusio pantiin täytäntöön ja kirjakustannustoiminta, jota talossa oli harjoitettu vuodesta 1943, loppui.
J360-konsultointiin palkattiin ensimmäinen täyspäiväinen työntekijä, Mikko Hintsala, jonka ohjauksessa yksikköä lähdettiin tosissaan ajamaan ylös. Palvelun käyttöönotossa seurakunnissa otettiin merkittäviä askelia vuoden aikana.
Kotimaa osallistui kirkon yhteisen verkkoalusta kilpailutukseen yhdessä Futurice Oy:n
kanssa, mutta täydet laatupisteet eivät taanneet voittoa, vaan hävisimme voittajalle selvästi hinnassa.
Kotimaa teki yhden historiansa suurimmista kertainvestoinneista ja hankki Infomaker
Oy:n Newspilot-toimitusjärjestelmän, joka mahdollistaa täysin digitaalisen työnkulun ja
jakelun. Haastava käyttöönotto suoritettiin aikataulussa ja budjetissa.
Järjestelmä mahdollisti Kotimaa-lehden laajentamisen Kotimaa Pro -nimiseksi kirkon
ammattilaisten verkkokanavaksi, joka suunniteltiin ja toteutettiin syksyn 2013 aikana.
Seurakuntaviestinnässä merkittävä kehityshanke oli runkolehti, jonka tarkoitus on luoda
uusi yhteistyörakenne seurakuntalehtien keskuuteen ja näin sekä vahvistaa lehtiä että
säästää kustannuksia. Runkolehden konseptia kehitettiin yhdessä asiakkaiden kanssa sekä työpajoissa että useissa asiakastilaisuuksissa.
Kirkko taskussa -applikaatio on merkittävä seurakuntaviestinnän uusi työkalu, joka tuo
seurakunnan tapahtumat ja uutiset älypuhelimeen käyttäjän valitsemana koosteena. Väline saatiin vuoden aikana koekäyttövaiheeseen.
Lisäksi yhtiö vaihtoi nimensä Kustannus-Osakeyhtiö Kotimaasta paremmin tilanteeseen sopivaksi Kotimaa Oy:ksi ja uudisti samalla graafisen ilmeensä ja verkkoviestintänsä.
Taloudellisesti vuosi oli vaikea. Laaja kehitystyö söi resursseja ja toi kustannuksia, seurakuntien säästäminen näkyi sekä kirjaostoissa Sacrumilta että Kotimaan seurakuntalevikissä. Vuosi oli lopulta selvästi
tappiollinen, vaikka monissa kuluissa onnistuttiin säästämään ja liikevaihtokin piti olosuhteisiinnähden
melko hyvin.
Haasteeksi muodostui ennen kaikkea kehityskustannusten ja it-infrastruktuurikustannusten hallinta.
Vuoteen 2014 yhtiö lähtee täysin uudistuneista asetelmista: J360 on saanut vahvan alun, digitaalisen
monikanavajulkaisemisen infrastruktuuri ja työnkulut ovat kohdillaan ja yhtiön tuotepaletti on uudistunut. Tilanteen tekee vaikeaksi seurakuntien paikoin lähes kouristuksenomainen säästäminen, mutta
samalla sen tekevät innostavaksi uudistuneet työvälineet ja iskukykyinen tarjooma.
19 (28)
Törmälän loma- ja kurssikeskus Oy
Törmälän loma- ja kurssikeskus tarjoaa kokous-, koulutus- ja juhlapalveluja, majoitus- ja ruokailupalveluja, järjestää leirejä ja tapahtumia ja palvelee luontomatkailijoita. Törmälän arvopohja on kristillinen. Törmälä vastaanottaa ja palvelee asiakkaansa lämminhenkisesti ja talonpoikaisperinteitä kunnioittaen. Liiketoiminta huomioi kestävän kehityksen ja suosii ravintolapalveluissa lähiruokaa.
Törmälän pitkäaikainen toimitusjohtaja jäi eläkkeelle 30.6.2013 ja uudeksi toimitusjohtajaksi valittiin
Marita Leskinen, joka on toiminut tehtävässään 1.7.2013 alkaen. Hallituksen puheenjohtajana toimi
Sari Hintikka-Varis ja hallituksen jäseninä Helena Saavalainen, Eeva Ruotsalainen ja Marja-Leena Leskinen.
Törmälän loma- ja kurssikeskus Oy:n liikevaihto oli 191 387,00 euroa, kasvua edellisvuoteen oli noin
19 prosenttia. Yöpymisvuorokaudet lisääntyivät liki 600:lla eli yöpymisiä oli reilut 3500.
Törmälälle tehtiin uudet verkkosivut ja uusittiin esitteet. Marjatan pirtin stailaukseen saatiin rahaa
Törmälän ystäviltä, ja huoneisiin hankittiin yhtenäiset verhot ja sänkypeitteet palamattomista materiaaleista. Kirkkopalvelujen kiinteistöpäällikkö ja hallintojohtaja suorittivat kiinteistökatselmuksen.
Rippikoululeirejä oli vuoden aikana yhteensä 10, kaksi talvileiriä ja loput kesäleirejä. Kesän aikana järjestettiin juhannusjuhlat, kaksi sukukokousta, isovanhempien ja lasten leiri, pienyrittäjien leiri ja retriitin ohjauskurssi. Kirjoita elämäsi tarina -kurssi toteutui kaksi kertaa ja jatkuu. Rautalammin kunnanviraston väki kävi kaksi kertaa työyhteisökoulutuksessa ja piti omia kokouksiaan.
Heinäkuussa toteutettu Törmälän markkinointitapahtuma monologiooppera Dominus Krabbe veti kirkon täyteen väkeä (110 henkeä). Naisten Kattaukset kerran kuukaudessa ovat tutustuttaneet Törmälään
uusia ihmisiä ja poikineet perhejuhlia.
Olennaiset tapahtumat tilikaudella ja sen jälkeen
Kirkkopalvelujen toiminnan osalta merkittävin tapahtuma tilikaudella oli integraatio Suomen Kirkon
Seurakuntaopisto Säätiön kanssa. Suurin muutos tämän osalta tapahtui, kun Kirkkopalvelujen ja
Suomen Kirkon Seurakuntaopiston Säätiön koulutustoiminta yhdistettiin Seurakuntaopiston nimellä
toimivaksi oppilaitoskokonaisuudeksi, jolla on kampukset Järvenpäässä ja Pieksämäellä. Opetus- ja
kulttuuriministeriö yhdisti Kirkkopalvelujen koulutuksen järjestämis- ja ylläpitämislupiin myös Partaharjun Opiston luvat. Tässä yhteydessä Suomen Kirkon Seurakuntaopiston Säätiön henkilöstö siirtyi
Kirkkopalveluihin vanhoina työntekijöinä 1.8.2013 ja osa Partaharjun Opiston henkilöstöstä 1.1.2014.
Integraation liittyen ei ole tehty omaisuussiirtoja. Yhteiset koulutustoiminnan luvat on saatu Kirkkopalvelujen nimellä 1.1.2014 alkaen. Kirkkopalvelut ry:n ja Suomen Kirkon Seurakuntaopiston Säätiön
uudet säännöt on rekisteröity vuoden 2013 aikana.
Kirkkopalvelut ry:n Helsingin toimipisteen henkilöstö tulee siirtymään Järvenpään toimipisteeseen
vuoden 2014 aikana. Tämän jälkeen Helsingin toimipisteen tilat vuokrataan ulkopuolisille.
Vuoden alussa Lastenkeskus Oy osti Kotimaa Oy:n Kirjapajan liiketoiminnan. Tähän liittyen Kotimaa
Oy:n omistusosuus Lasten Keskus Oy:ssä on 45 %.
Arvio tulevasta kehityksestä
Kirkkopalvelujen oman toiminnan liikevaihdon arvioidaan kasvavan edelleen Diakonisissa hyvinvoin-
20 (28)
ti- ja sosiaalipalveluissa. Uuden Seurakuntaopiston myötä Kirkkopalvelujen toiminnan tuottojen arvioidaan kasvavan n. 13 m€ Suomen Kirkon Seurakuntaopiston Säätiön koulutustehtävän siirryttyä
Kirkkopalvelujen vastuulle. Vastaava henkilöstömäärän lisäys on noin 120 henkilöä.
Koulutustoiminnan julkinen rahoitus tulee kiristymään vuosina 2014-17. Sosiaalipalvelujen rakenteet
muuttuvat laitoshoidosta avopalveluihin, ja kilpailutukset käyvät nykyistä tiukemmiksi. Tähän varauduttiin syksyllä 2013 pidetyillä yt-neuvotteluilla. Niiden pohjalta tehdyt päätökset vaikuttavat vuoden
loppuun mennessä siten, että henkilöstömäärä laskee n. 27 henkilöllä.
Kotimaa Oy:n kehitykseen vaikuttaa edelleen media-alan yleinen murros. Toisaalta yhtiössä on käynnissä rakenteellinen muutos, jolloin perinteisen printtimedian ja kirjamyynnin paino vähenee ja uusien
liiketoimintojen merkitys kasvaa. Yhtiön liikevaihto tulee olemaan n. 10 % pienempi tulevana vuonna.
Kannattavuuden arvioidaan olevan parempi tulevana vuonna.
Toimintaan liittyvät riskit
Suurimmat Kirkkopalvelujen toimintaa koskevat riskit liittyvät muutosten hallintaan ja tavoiteltujen
muutosten haluttuun lopputulokseen ja aikataulujen pitävyyteen. Tämä koskee erityisesti edelleen
integraatioprosessia ja oppilaitoksen johtamisrakenteita.
Sosiaalipalvelujen toimintaan vaikuttaa vahvasti kuntien järjestämä kilpailutus ja siinä onnistuminen.
Kilpailutusprosesseissa epäonnistumisesta seuraa tarve reagoida nopeasti tilanteeseen. Tällöin riskinä
on, että liian hidas reagointi johtaa rahoituskriisiin.
Kotimaa Oy:n riskinä on, että medialiiketoiminta kutistuu edelleen. Lisäksi riskit kohdistuvat kehittyvien liiketoimintojen onnistumiseen ja aikataulujen pitävyyteen.
Kirkkopalvelut ry:n ja konsernin taloudellinen asema ja tulos
Kokonaistuotot
Konserni. Konsernin kokonaistuotot vuonna 2013 olivat 38.762 (39.772) tuhatta euroa.
Kokonaistuotot ilman satunnaisia eriä ja testamenttilahjoituksia olivat 37.864 (39.719) tuhatta euroa.
Kirkkopalvelut ry. Kirkkopalvelujen kokonaistuotot olivat 23.875 (24.023) tuhatta euroa.
Toimintavuoden aikana ei kertynyt satunnaisia tuottoja. Yhteisvastuukeräyksen osuus kokonaistuotoista oli 4.208 (4.139) tuhatta euroa.
Kokonaistuotot
Varsinainen toiminta
Varainhankinta
Sijoitus- ja rahoitustoiminta
Yleisavustukset
Satunnaiset tuotot
Yhteensä
Konserni
2013
2012
36331
38075
355
477
1008
1036
170
167
898
17
38762
39772
Yhdistys
2013
2012
21633
21422
355
477
1717
1957
170
167
0
0
23875
24023
Kokonaistuottojen jakautuminen toimintayksiköittäin käy ilmi tuloslaskelman liitetiedoista.
21 (28)
Kulut
Konsernin tuloslaskelman mukaiset kulut olivat yhteensä 38.895 (38.582) tuhatta euroa.
Sijoitus- ja rahoitustoiminnan kulut olivat yhteensä 366 (356) tuhatta euroa, josta korkokulujen osuus oli yhteensä 208 (271) tuhatta euroa. Sijoitus- ja rahoitustoiminnan kuluihin sisältyy lisäksi sijoituksen arvonalennus 111 (19) tuhatta euroa.
Kirkkopalvelut ry:n tuloslaskelman mukaiset kulut olivat yhteensä 22.839 (22.049) tuhatta euroa. Tilikauden aikana ei ollut satunnaisia kuluja.
Kokonaiskulut
Varsinainen toiminta
Varainhankinta
Sijoitus- ja rahoitustoiminta
Satunnaiset kulut
Tuloverot
Yhteensä
Konserni
2013
2012
37544
38209
0
0
366
356
976
0
9
17
38895
38582
Yhdistys
2013
2012
22305
21431
0
0
525
601
0
0
9
17
22839
22049
Yhdistyksen kokonaiskulujen jakautuminen toimintayksiköittäin käy ilmi tuloslaskelman
liitetiedoista.
Tulos
Konsernin tilikauden tulos ennen vähemmistöosuutta oli -133 (1.189) tuhatta euroa.
Vähemmistöosuus konsernin tuloksesta oli 120 (49) tuhatta euroa ja rahastosiirrot sidotuista ja vapaista rahastoista -89 (-133) tuhatta euroa. Tilikauden alijäämä oli -102 (1.007)
tuhatta euroa.
Kirkkopalvelut ry:n tilikauden tulos oli 1.036 (1.973) tuhatta euroa. Rahastosiirrot sidotuista ja vapaista rahastoista olivat -89 (-133) tuhatta euroa. Tilikauden ylijäämä oli 947
(1.840) tuhatta euroa.
Tase ja rahoitusasema
Konsernitaseen 31.12.2013 mukainen vieras pääoma oli 12.345 (12.720) tuhatta euroa,
josta korollista oli 4.920 (6.770) tuhatta euroa. Konsernitaseen mukaiset rahavarat olivat
vuoden lopussa 1.796 (945) tuhatta euroa.
Kirkkopalvelut ry:n 31.12.2013 mukainen vieras pääoma oli 9.519 (9.633) tuhatta euroa, josta korollista oli 4.920 (6.762) tuhatta euroa.
Konsernin omavaraisuusaste on 47,3 % (47,4).
Yhdistyksen omavaraisuusaste on 55,6 % (43,9).
22 (28)
Henkilöstö
Konsernin henkilöstön lukumäärä henkilötyövuosina mitattuna oli 371 (349), josta
emoyhdistyksen henkilöstön lukumäärä oli 283 (244).
Henkilöstökulut Konserni
1.1.-31.12.2013
1.1.-31.12.2012
1.1.-31.12.2011
13 208 018
2 309 293
-114 762
794 022
16 196 571
371
13 796 941
2 570 634
-225 688
645 906
16 787 793
352
14 149 161
2 475 939
-168
833 372
17 458 304
356
1.1.-31.12.2013
1.1.-31.12.2012
1.1.-31.12.2011
9 365 190
1 633 678
-114 762
608 386
11 492 492
283
9 265 931
1 758 800
-225 688
471 899
11 270 945
244
8 866 411
1 611 616
-168
527 162
11 005 021
230
Palkat
Eläkkeet ja eläkevakuutusmaksut
Eläkevarauksen muutos
Muut henkilöstösivukulut
Yhteensä
Keskimääräinen henkilöstön lukumäärä
Henkilöstökulut Kirkkopalvelut ry
Palkat
Eläkkeet ja eläkevakuutusmaksut
Eläkevarauksen muutos
Muut henkilöstösivukulut
Yhteensä
Keskimääräinen henkilöstön lukumäärä
Hallitusten jäsenten, toimitusjohtajien ja yhdistyksen johtajan palkat ja palkkiot
2013
130 792
308 012
Yhdistys
Konserni
2012
129 217
298 685
Konsernin keskimääräiset henkilötyövuodet jakautuivat seuraavasti:
Henkilöstötyövuosien määrä
Konsernihallinto ja palvelut
Koulutus ja uudistuminen - Pieksämäki
Koulutus ja uudistuminen - Järvenpää
Diakonia ja sosiaalinen vastuu
Yhteisvastuu
Liiketoiminta
2013
17
110
44
107
5
88
371
2012
19
116
2011
18
114
2010
18
119
102
7
105
349
91
6
121
350
86
7
120
350
Konsernin henkilöstön keskimääräinen lukumäärä henkilötyövuosina mitattuna oli 371 (349), josta
emoyhdistyksen henkilöstön lukumäärä oli 283 (244).
Henkilöstön rakenne joulukuussa 2013
Johto
Päälliköt/esimiehet
Toimihenkilö
Työntekijä
Nainen
2
24
224
22
272
Mies
4
11
43
5
63
23 (28)
Henkilöstön koulutus joulukuussa 2013
Korkeakoulu
Opistoaste/AMK
Ammattikoulu
Ylioppilas/Peruskoulu
Nainen
Mies
93
32
76
13
88
18
15
0
272
63
Kirkkopalvelut ry:n henkilöstön keski-ikä: Naiset 48, miehet 46
Hallinto ja johtaminen
Keskeiset hallintoelimet
Yhdistyksen päätösvaltaa käyttävät jäsenet yhdistyksen kokouksessa. Sääntöjen 11 §:ssä
mainituissa asioissa päätösvaltaa käyttää yhdistyksen kokouksen valitsema valtuusto. Yhdistyksen hallintoa hoitavat valtuusto sekä valtuuston valitsemat hallitus ja yhdistyksen
johtaja. Yhdistyksen johtamistyöstä huolehtii ja vastaa johtaja apunaan hallituksen nimeämä johtoryhmä.
Kirkkopalvelut ry:n valtuusto
Valtuuston muodostavat Kirkkopalvelut ry:n yhdistyksen kokouksen neljäksi vuodeksi
kerrallaan valitsemat valtuutetut. Valtuutetun on oltava evankelis-luterilaisen seurakunnan
jäsen. Valtuuston jäsenet valitaan seuraavien kiintiöiden mukaisesti:
1. Jokaisesta suomenkielisestä hiippakunnasta, josta yhdistykseen kuuluu seurakuntia jäsenenä, kolme (3) jäsentä
2. Jäsenyhteisöjen ja -säätiöiden edustajina yhteensä viisi (5) jäsentä.
3. Suomen Kirkon Sisälähetysseura ry:stä valitaan kymmenen (10) valtuuston jäsentä,
jotka ensimmäistä kertaa näiden sääntöjen mukaan valittaessa voivat olla Suomen Kirkon Sisälähetysseura ry:n hallituksen jäsenet.
Kirkkopalvelut ry:n valtuuston kokoonpano toimikautena 2010 – 17.5.2013:
Puheenjohtaja piispa Eero Huovinen
Varapuheenjohtaja sosiaalineuvos Antti Lemmetyinen
Jäsenet: Seurakunnat:
Turun arkkihiippakunta
Kirkkoherra Kalle Elonheimo, Sauvo-Karuna
KM Kaisa Johto, Lieto
Nuorisotyönohjaaja Kimmo Koivisto, Säkylä
Tampereen hiippakunta
Yliopettaja Usko Gullsten, Lempäälä
Kirkkoherra Heikki Pelkonen, Laune Lahti
Toiminnanjohtaja Merja Päivärinta, Kangasala
24 (28)
Oulun hiippakunta
Hallintojohtaja Antti Jääskeläinen, Rovaniemi
Opettaja Maarit Leskelä, Oulunsalo
Rehtori Aimo Maijala, Kokkola
Mikkelin hiippakunta
Vararehtori Lasse Alinen, Iitti
Pastori Jaana Pietiläinen, Mikkeli
KM Tuula Rasimus, Savonlinna
Kuopion hiippakunta
Toimittaja Mauno Hyyryläinen, Kajaani
Lääninrovasti Raimo Jalkanen, Rautalampi
Luokanopettaja Pirkko Korhonen, Juankoski
Lapuan hiippakunta
Kirkkoherra Antti Heinola, Uurainen/Jyväskylä
Lääninrovasti Krister Koskela, Vaasa
Kouluttaja Kari Valkonen, Jyväskylä
Helsingin hiippakunta
Business Area Executive Mikko Myllys, Helsinki
Kirkkoherra Jukka Nevala, Vantaa
Toimistopäällikkö Lea Purhonen, Helsinki
Espoon hiippakunta
Taksiyrittäjä Pekka Luuk, Järvenpää
Myyntiryhmäpäällikkö Aila Pääkkö, Lappohja
Kirkkoherra Kalervo Salo, Espoo
Jäsenjärjestöt ja -säätiöt
Pääsihteeri Eija Kallinen, Nuorten Keskus
Toiminnanjohtaja Aarne Kiviniemi, Sininauhaliitto
Kotimaanosaston johtaja Markku Laine, Suomen Lähetysseura
Toimistopäällikkö Hanna Maunula, Herättäjäyhdistys
Toiminnanjohtaja Hannu Nyman, Kansan Raamattuseura
Suomen Kirkon Sisälähetysseura ry:n edustajat, jotka muodostavat myös Sisälähetysseuran hallituksen
Sosiaalineuvos Antti Lemmetyinen (hallituksen puheenjohtaja)
Johtaja Hannu Harri
Projektisuunnittelija Sari Hintikka-Varis
Geofyysikko Liisa Kivekäs
Henkilöstöpäällikkö Anu Lajunen
Hiippakuntadekaani Ouri Mattila
Kirkkoherra Jari Nurmi
Kirkkoherra Mika Riikonen
Toimitusjohtaja Inkeri Ruuskanen
Hallintojohtaja Markku Salmi
Tiedottaja Minna Vesanto
25 (28)
Uudet säännöt hyväksyttiin Patentti- ja rekisterihallituksessa 5.9.2013.
Valtuuston muodostavat Kirkkopalvelut ry:n yhdistyksen kokouksen neljäksi vuodeksi
kerrallaan valitsemat valtuutetut. Valtuutetun on oltava evankelis-luterilaisen seurakunnan
jäsen. Valtuuston jäsenet valitaan seuraavien kiintiöiden mukaisesti:
1. Puheenjohtaja
2. Jokaisesta suomenkielisestä hiippakunnasta, josta yhdistykseen kuuluu seurakuntia
jäsenenä, kolme (3) valtuuston jäsentä
3. Jäsenyhteisöjen ja -säätiöiden edustajina yhteensä viisi (5) jäsentä
4. Seurakuntien Lapsityön Keskus ry:n edustajina kaksi (2) jäsentä
5. Suomen Kirkon Sisälähetysseura ry:n edustajina kaksi (2) jäsentä
Kirkkopalvelut ry:n valtuuston kokoonpano toimikautena 17.5.2013-2017:
Puheenjohtaja piispa Seppo Häkkinen
Varapuheenjohtaja sosiaalineuvos Antti Lemmetyinen
Jäsenet: Seurakunnat:
Turun arkkihiippakunta
Opettaja Kaisa Johto, Lieto
Nuorisotyönohjaaja Kimmo Koivisto, Säkylä
Lääninrovasti Heimo Hietanen, Pori
Tampereen hiippakunta
Yliopettaja Usko Gullsten, Lempäälä
Pankinjohtaja Heikki Kilpeläinen, Hämeenlinna
Kirkkoherra Pekka Riikonen, Janakkala
Oulun hiippakunta
Rehtori Aimo Maijala, Kokkola
Hallintojohtaja Antti Jääskeläinen, Rovaniemi
Kirkkoherra Mauno Soronen, Haapavesi
Mikkelin hiippakunta
Kasvatust. maisteri Tuula Rasimus, Savonlinna
Lehtori Katri Savolainen, Lauritsala
Kirkkoherra Matti Tolvanen, Kangasniemi
Kuopion hiippakunta
Pankinjohtaja Timo Hurskainen, Kajaani
Kirkkoherra Pekka Tuovinen, Rautalampi
Erikoislääkäri Yrjö Merikoski, Pieksämäki
Lapuan hiippakunta
Kirkkoherra Jukka Salo, Seinäjoki
Sosiaalineuvos Mauri Sompa, Jyväskylä
Osastonhoitaja Ritva Leppäaho, Alajärvi
26 (28)
Helsingin hiippakunta
Toimistopäällikkö Lea Purhonen, Helsinki
Kirkkoherra Jukka Nevala, Vantaa
Vt. kirkkoherra Juha Ropponen, Vantaa
Espoon hiippakunta
Taksiyrittäjä Pekka Luuk, Järvenpää
Yliopisto-opettaja Johanna Lumijärvi, Kirkkonummi
Kirkkoherra Kalervo Salo, Espoo
Jäsenjärjestöt ja -säätiöt
Toiminnanjohtaja Eero Jokela, PTK
Toiminnanjohtaja Esko Jossas, Kirkon akateemiset AKI
Talouspäällikkö Hanna Maunula, Herättäjä-Yhdistys
Lähetysjohtaja Juha Auvinen, Medialähetys Sansa
Pääsihteeri Marjo Salmela, SKY
Seurakuntien Lapsityön Keskus ry
Tutkimusprofessori Heikki Hiilamo, Helsinki
Kirkkoherra Kimmo Reinikainen, Ylöjärvi
Suomen Kirkon Sisälähetysseura ry
Sosiaalineuvos Antti Lemmetyinen, Espoo
Toimitusjohtaja Inkeri Ruuskanen, Tampere
Kirkkopalvelut ry:n hallitus
Hallitukseen kuuluu valtuuston neljäksi kalenterivuodeksi kerrallaan valitsemat puheenjohtaja, varapuheenjohtaja sekä yhdeksän muuta jäsentä. Hallitus toimii paitsi järjestön
hallituksena myös Kirkkopalvelut-Kotimaan konsernihallituksena.
Kirkkopalvelut ry:n hallituksen kokoonpano toimikautena 2010 – 20.8.2013:
osallistunut kokouksiin/kokousten määrä
Konsernijohtaja Jukka Alho (pj)
6/6
Tuomiorovasti Olli Hallikainen
5/6
Seurakuntapastori Pauliina Järvinen
4/6
Hallintojohtaja Hannu Kallio
6/6
Lakimiesasessori Jyri Klemola (vpj)
5/6
Toimituspäällikkö Maiju Lemettinen
4/6
Hiippakuntasihteeri Kirsti Poutiainen
5/6
Kasvatustieteen maisteri Maija Rask
2/6
Talousneuvos Toivo Sistonen
5/6
Teologian maisteri, opettaja Vesa Soikkeli
6/6
Diakonissalaitoksen johtaja Eero Väätäinen
4/6
Uudet säännöt hyväksyttiin Patentti- ja rekisterihallituksessa 5.9.2013
Hallitukseen kuuluu valtuuston neljäksi kalenterivuodeksi kerrallaan valitsemat puheenjohtaja ja seitsemän muuta jäsentä. Yhden jäsenistä tulee olla Seurakuntien Lapsityön
27 (28)
Keskus ry:n johtoryhmän tai johtokunnan jäsen ja kahden jäsenistä, mikäli kokous ei
toisin päätä, Kirkkohallituksen johtoryhmän tai täysistunnon jäsen.
Kirkkopalvelut ry:n hallituksen kokoonpano toimikautena 20.8.2013 – 2017:
Toimitusjohtaja Jukka Alho (pj)
Pääsihteeri Lasse Halme
Kirkkoneuvos Pekka Huokuna
Kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio
Pastori Johanna Liukkonen
Toimitusjohtaja Riikka Moilanen
Hiippakuntasihteeri Kirsti Poutiainen
Seurakuntaneuvos Risto Rasimus
Johtaja
osallistunut kokouksiin/kokousten määrä
5/5
5/5
5/5
4/5
4/5
0/5
4/5
5/5
Kirkkopalvelut ry:n johtajana toimii pastori Ilkka Mattila. Johtajan varahenkilönä toimii
talousjohtaja Matti Koli.
Johtaja toimii puheenjohtajana Koulutuskeskus Agricolan johtokunnassa, Yhteisvastuukeräyksen keräystoimikunnassa ja Kotimaa Oy:n hallituksessa.
Konsernin johtoryhmä 1.8.2013 asti
Johtaja Ilkka Mattila (pj)
Rehtori Helena Ahonen
Palvelujohtaja Mikko Kettunen
Talousjohtaja Matti Koli
Keräysjohtaja Tapio Pajunen
Viestintäjohtaja Krista Susi
Toimitusjohtaja Jaakko Tapaninen, Kotimaa Oy
Konsernin johtoryhmä 1.8.2013 lähtien
Johtaja Ilkka Mattila (pj)
Rehtori Helena Ahonen
Kehitysjohtaja Hannu Harri
Palvelujohtaja Mikko Kettunen
Talousjohtaja Matti Koli
Hallintojohtaja Anne Moilanen
Toimitusjohtaja Jaakko Tapaninen, Kotimaa Oy
Johtoryhmän sihteerinä toimii johdon assistentti Liisa Hämäläinen
Kirkkopalvelut ry:n tilintarkastajat
Tilintarkastajina ovat toimineet KHT Timo Tuokko, Oy Tuokko Ltd, KHT-yhteisö,
päävastuullisena tilintarkastajana KHT Suvi Suonsivu sekä varatilintarkastajina KHT
Janne Elo ja KHT Jari Miikkulainen.
1/12
Yhteisvastuu 2013
Seurakunta
TURUN ARKKIHIIPPAKUNTA
TURUN TUOMIORK
Turun Tuomiokirkko
Mikael
Martti
Henrik
Kaarina
Maaria
Paattinen
Piikkiö
Katariina
Rk yht
NAANTALIN RK
Naantali
Merimasku
Rymättylä
Raisio
Masku
Mynämäki
Rusko
Nousiainen
Rk yht
PAIMION RK
Paimio
Sauvo-Karuna
Lieto
Aura
Länsi-Turunmaa (Paraisten suom.)
Salo
Tarvasjoki
Rk yht
VEHMAAN RK
Vehmaa
Taivassalo
Kustavi
Uusikaupunki
Laitila
Pyhäranta
Rk yht
RAUMAN RK
Rauma
Eurajoki
Eura
Luvia
Rk yht
Tulos 2013
20 918,79
16 083,75
8 750,43
7 688,95
9 741,73
21 887,15
1 442,64
2 337,85
15 552,25
104 403,53
EUR/jäsen
1,56
0,78
0,46
0,47
0,55
0,77
0,80
0,38
0,93
0,74
Tulos 2012
29 472,20
15 352,18
10 649,84
7 237,25
10 821,09
18 788,02
964,84
2 296,15
8 787,16
104 368,74
12 254,76
864,19
2 270,35
9 138,84
5 936,67
5 955,85
5 055,91
1 872,23
43 348,79
1,01
0,60
1,22
0,49
0,71
0,86
1,00
0,45
0,74
13 308,76
1 058,78
2 978,07
7 699,96
8 276,38
5 760,49
5 828,12
2 432,30
47 342,86
3 299,03
2 355,00
10 235,36
803,26
1 809,86
43 886,23
7 688,15
70 076,90
0,36
0,93
0,72
0,25
0,40
0,98
4,55
0,88
3 751,25
2 646,25
7 769,80
2 775,97
2 084,48
38 108,55
6 947,51
64 083,81
4 647,03
3 376,09
1 787,97
7 693,74
5 470,48
3 963,12
26 938,44
2,23
2,41
2,36
0,59
0,72
2,05
1,01
3 811,91
3 185,16
1 625,41
7 439,17
7 100,14
4 184,89
27 346,68
15 898,64
5 073,30
7 171,90
3 149,55
31 293,39
0,48
0,98
0,66
1,06
0,60
15 840,03
5 693,70
11 634,11
3 790,26
36 958,10
2/12
Yhteisvastuu 2013
PORIN RK
Tulos 2013
20 897,48
3 776,31
2 412,42
7 437,62
1 551,90
1 509,02
6 091,52
5 003,01
11 815,26
2 112,10
1 419,12
64 025,76
EUR/jäsen
1,03
0,30
0,39
0,39
1,89
1,44
1,15
2,43
1,14
0,75
0,98
0,78
Tulos 2012
7 048,35
4 334,74
2 470,84
8 313,91
1 868,21
1 571,81
5 737,61
4 584,77
12 386,16
2 538,89
1 296,24
52 151,53
Kokemäki
Köyliö
Säkylä
Harjavalta
Nakkila
Ulvila
5 067,48
2 963,32
3 029,83
4 449,13
6 687,46
7 575,68
29 772,90
0,75
1,21
0,75
0,73
1,34
0,66
0,83
6 595,50
5 131,72
3 016,42
4 737,39
6 720,81
6 923,05
33 124,89
Loimaan srk
Pöytyä
Oripää
Marttila
Koski Tl
8 553,44
16 510,24
888,18
4 653,35
3 726,18
34 331,38
0,58
2,22
0,70
2,66
1,70
1,25
7 488,47
15 459,50
972,05
5 003,35
2 483,93
31 407,31
Sastamala (Vammala)**
Lavia
Punkalaidun
Huittinen
26 837,91
1 316,51
3 791,41
9 560,44
41 506,26
1,26
0,78
1,31
1,02
1,18
20 607,04
1 910,05
3 813,37
8 232,08
34 562,55
Arkki HPK Yhteensä
445 697,35
0,83
431 346,47
TAMPEREEN HPK
TAMPEREEN TUOMIORK
Tampereen Tuomiokirkko
Pyynikki
Kaleva
Viinikka
Härmälä
Harju
Messukylä
Aitolahti
Teisko
Hervanta
Rk yht
28 044,34
9 268,16
9 732,43
6 535,45
9 331,05
27 866,50
17 995,13
5 228,00
5 684,97
2 332,03
122 018,07
2,24
1,22
0,50
0,63
1,04
0,87
0,54
0,75
2,17
0,16
0,83
10 677,87
8 004,62
7 578,30
4 985,77
8 564,21
28 133,41
18 012,40
5 323,96
5 470,27
3 444,95
100 195,76
23 542,21
4 849,12
9 435,53
8 968,31
3 068,51
3 645,74
53 509,43
0,56
1,62
1,15
2,73
0,68
2,80
0,86
19 403,31
4 752,02
7 034,61
8 263,54
3 176,79
3 776,46
46 406,73
Keski-Pori
Länsi-Pori
Pihlava
Teljä
Reposaari
Ahlainen
Noormarkku
Pomarkku
Kankaanpää
Merikarvia
Siikainen
Rk yht
KOKEMÄEN RK
Rk yht
LOIMAAN RK
Rk yht
TYRVÄÄN RK
Rk yht
HÄMEENLINNAN RK
Hämeenlinna-Vanaja
Kalvola
Hattula
Hauho
Lammi
Tuulos
Rk yht
3/12
Yhteisvastuu 2013
SÄÄKSMÄEN RK
Kangasala
Pälkäne
Lempäälä
Vesilahti
Sääksmäki
Akaa
Urjala
Rk yht
JANAKKALAN RK
Janakkala
Loppi
Hausjärvi
Riihimäki
Rk yht
HOLLOLAN RK
Hollola
Keski-Lahti
Laune
Joutjärvi
Salpausselkä
Asikkala
Nastola
Orimattila
Kärkölä
Padasjoki
Rk yht
RUOVEDEN RK
Ruovesi
Jämsä
Kuhmoinen
Orivesi
Juupajoki
Mänttä-Vilppula
Rk yht
HÄMEENKYRÖN RK
Hämeenkyrö
Ikaalinen
Jämijärvi
Ylöjärvi
Nokia
Pirkkala
Rk yht
TAMMELAN RK
Tammela
Forssa
Somero
Humppila
Ypäjä
Jokioinen
Rk yht
Tampereen HPK Yhteensä
Tulos 2013
11 455,77
11 372,78
9 110,12
4 241,01
15 386,64
12 260,21
3 780,02
67 606,54
EUR/jäsen
0,47
1,98
0,53
1,16
0,91
0,91
0,83
0,79
Tulos 2012
14 581,37
13 694,82
10 944,88
4 506,34
14 516,94
12 066,14
5 167,15
75 477,64
8 810,71
3 038,88
5 338,85
19 556,19
36 744,63
0,63
0,44
0,75
0,86
0,72
10 828,04
4 065,81
6 910,64
18 566,78
40 371,27
19 693,60
12 998,17
13 728,54
6 916,10
12 919,24
5 271,77
9 940,13
9 215,61
5 494,61
7 342,23
103 520,01
1,03
0,48
0,73
0,44
1,01
0,78
0,83
0,69
1,45
2,57
0,78
21 277,20
16 099,81
13 729,38
7 945,74
11 049,05
8 118,41
8 467,87
8 993,59
4 616,28
6 540,60
106 837,92
7 629,50
12 358,18
2 388,90
10 154,95
5 898,35
12 747,03
51 176,90
1,85
0,69
1,12
1,30
3,47
1,41
1,20
8 212,21
15 156,21
2 640,33
10 410,12
6 735,84
17 289,59
60 444,30
3 817,45
6 074,16
4 016,16
22 499,82
13 274,81
17 030,29
66 712,68
0,45
0,98
2,19
0,91
0,55
1,21
0,84
4 091,56
7 591,34
4 414,88
21 207,81
12 339,45
17 601,47
67 246,51
7 019,14
12 220,23
5 688,49
4 396,18
3 149,82
5 149,88
37 623,74
1,21
0,84
0,71
2,03
1,45
1,05
1,00
5 201,10
11 840,28
3 779,47
2 908,37
2 758,57
5 280,26
31 768,05
538 912,01
0,84
528 748,18
4/12
Yhteisvastuu 2013
OULUN HIIPPAKUNTA
OULUN TUOMIORK**
Oulun Tuomiokirkkosrk
Karjasilta
Tuira
Oulujoki
Ii
Haukipudas
Kiiminki
Oulunsalo
Rk yht
LIMINGAN RK**
Liminka
Lumijoki
Kempele
Tyrnävä
Muhos
Utajärvi
Hailuoto
Rk yht
KOILLISMAAN RK**
Kuusamo
Pudasjärvi
Taivalkoski
Rk yht
RAAHEN RK
Raahe*
Siikalatva
Rk yht
KALAJOEN RK
Kalajoki
Alavieska
Ylivieska
Sievi
Haapajärvi
Nivala
Reisjärvi
Pyhäjoki
Oulainen
Haapavesi
Kärsämäki
Rk yht
KOKKOLAN RK
Kokkolan suom.srk
Veteli
Halsua
Perho
Kaustinen-Ullava
Kälviä
Lohtaja
Kannus
Toholampi
Rk yht
Tulos 2013
10 085,26
16 654,99
14 669,16
17 154,44
8 375,54
7 682,68
10 406,08
10 344,92
95 373,08
EUR/jäsen
0,64
0,48
0,36
0,74
0,99
0,48
0,91
1,19
0,60
Tulos 2012
8 673,59
13 758,80
13 444,76
15 553,16
9 446,03
8 512,88
10 273,68
12 597,83
92 260,72
8 072,98
1 143,90
12 192,94
9 646,96
8 004,49
8 197,61
3 272,08
50 530,95
0,97
0,60
0,87
1,62
1,04
3,08
3,99
1,22
8 362,04
1 570,22
11 377,78
9 465,74
8 500,91
7 876,12
3 601,76
50 754,56
17 069,31
11 161,43
4 346,23
32 576,98
1,17
1,10
1,42
1,23
15 606,57
8 238,15
4 563,42
28 408,15
37 183,90
9 568,42
46 752,32
1,42
1,42
1,42
40 316,87
13 054,50
53 371,37
19 063,37
7 002,71
14 493,76
11 488,82
8 939,96
11 311,29
5 464,31
9 908,00
7 638,14
15 413,13
7 743,78
118 467,26
1,71
2,73
1,02
2,37
1,27
1,12
1,95
3,39
1,08
2,40
3,14
1,65
20 207,53
7 778,01
15 804,99
15 154,73
10 621,05
10 903,15
5 562,47
8 963,27
12 110,48
16 005,41
7 739,51
130 850,61
11 438,58
8 029,09
2 316,31
4 320,86
13 511,76
14 968,00
8 493,26
11 697,20
6 112,81
80 887,88
0,45
2,60
2,06
1,57
2,90
3,79
3,39
2,22
1,56
1,53
17 710,40
8 013,56
2 555,21
3 656,47
11 399,66
16 885,80
8 633,92
9 949,68
7 622,70
86 427,40
5/12
Yhteisvastuu 2013
ROVANNIEMEN RK
Rovaniemi
Kemijärvi
Pelkosenniemi
Salla
Ranua
Posio
Rk yht
KEMI-TORNION RK
Tornio
Ylitornio
Pello
Keminmaa
Kemi
Simo
Tervola
Rk yht
LAPIN RK
Kolari
Muonio
Sodankylä
Kittilä
Enontekiö
Utsjoki
Inari
Rk yht
Oulun HPK Yhteensä
MIKKELIN HIIPPAKUNTA
MIKKELIN TUOMIORK
Mikkelin Tuomiokirkkosrk*
Hirvensalmi
Juva
Kangasniemi
Mäntyharju
Rk yht
SAVONLINNAN RK
Savonlinna*
Puumala
Sulkava
Rantasalmi
Kitee*
Tohmajärvi
Rk yht
IMATRAN RK
Imatra
Ruokolahti
Parikkala
Rautjärvi
Rk yht
Tulos 2013
35 596,01
9 896,17
2 662,06
4 425,01
6 232,97
4 654,71
63 466,93
EUR/jäsen
0,73
1,50
1,45
1,31
1,57
1,40
0,93
Tulos 2012
34 641,79
9 924,60
2 104,99
2 972,16
5 216,05
4 290,71
59 150,30
18 929,15
10 594,42
19 093,94
7 446,39
6 286,62
3 793,03
5 656,08
71 799,64
1,01
2,59
5,83
1,03
0,39
1,29
1,99
1,30
18 090,61
10 317,35
19 885,79
7 500,29
9 073,89
4 026,56
5 188,16
74 082,65
6 620,40
4 287,02
5 165,63
7 284,39
1 866,32
1 591,93
7 580,50
34 396,19
2,16
2,09
0,67
1,40
1,14
1,54
1,65
1,36
6 155,09
2 495,84
6 202,25
5 403,80
1 617,51
1 361,99
7 218,86
30 455,34
594 251,22
1,12
605 761,09
54 693,60
6 640,97
11 856,06
7 814,91
12 506,83
93 512,38
1,20
3,14
1,96
1,57
2,32
1,46
50 607,86
6 598,84
9 505,53
7 962,01
13 666,37
84 909,40
38 401,86
9 217,57
5 556,46
4 449,01
14 368,07
9 439,78
81 432,75
1,23
4,43
2,25
1,31
1,51
2,43
1,55
38 988,82
8 703,01
5 051,59
4 709,65
16 056,31
9 526,90
83 036,29
12 595,97
8 926,44
13 974,40
11 975,26
47 472,07
0,57
1,87
2,81
3,56
1,34
12 664,63
10 833,16
18 258,88
12 338,92
54 095,59
6/12
Yhteisvastuu 2013
LAPPEENRANNAN RK
Sammonlahti
Joutseno
Lappeenranta
Lappee
Lauritsala
Taipalsaari
Savitaipale
Lemi
Luumäki
Rk yht
KOUVOLAN RK
Kouvola
Valkeala
Kuusankoski
Elimäki
Iitti
Anjalankoski
Rk yht
KOTKAN RK
Kotka
Langinkoski
Kymi
Pyhtää
Hamina
Rk yht
HEINOLAN RK
Heinola
Sysmä
Hartola
Joutsa
Pertunmaa
Rk yht
Mikkelin HPK Yhteensä
BORGÅ STIFT församling
BORGÅ DOMPR
Borgå
Pernå
Liljendal
Lovisa
Lappträsk
Sibbo
Prosteri sammanlagt
HELSINGFORS SV.PR
Johannes (Norra)
Matteus
Petrus (Lukas)
Tyska
Olaus Petri
Prosteri sammanlagt
MELLERSTA NYLANDS PR
Esbo
Vanda
Grankulla
Tammerfors
Kyrkslätt
Prosteri sammanlagt
Tulos 2013
4 563,66
9 072,35
8 182,13
9 458,58
5 216,33
2 480,05
9 306,59
3 932,52
7 100,53
59 312,75
EUR/jäsen
0,47
1,07
0,43
0,91
0,51
0,60
2,72
1,49
1,61
0,82
Tulos 2012
3 985,37
10 958,77
8 206,24
6 581,80
6 286,72
3 439,40
10 588,26
4 384,56
9 045,58
66 907,91
11 525,78
8 199,19
12 984,39
9 084,10
5 489,58
14 059,36
61 342,40
0,49
0,82
0,75
1,32
0,94
1,10
0,81
9 914,65
8 907,41
10 012,58
8 539,24
5 207,03
16 956,66
59 537,58
4 237,32
12 998,52
9 069,63
1 647,51
29 106,49
57 059,46
0,45
1,11
0,50
0,38
1,32
0,87
4 831,79
13 184,12
7 629,90
1 608,03
28 100,27
55 354,11
16 020,54
4 631,46
3 194,17
6 295,08
5 589,49
35 730,74
1,02
1,30
1,21
1,32
3,46
1,26
14 626,92
3 131,81
3 526,19
7 056,44
5 343,24
33 684,62
435 862,53
1,11
437 525,50
Resultat 2013
4 437,97
1 403,80
4 558,12
2 120,82
1 687,04
5 575,24
19 782,99
EUR/medlem
0,33
0,43
3,53
0,80
1,80
0,95
0,72
Resultat 2012
2 894,53
1 217,55
1 266,84
1 192,97
1 437,82
5 304,64
13 314,35
21 524,48
12 596,69
10 993,10
4 090,66
140,08
49 345,01
1,83
2,02
1,53
1,55
0,15
1,72
17 653,38
10 543,47
11 913,51
3 087,88
62,79
43 261,03
10 718,41
4 249,24
8 514,07
3 800,06
5 289,98
32 571,77
0,67
0,89
3,19
4,14
0,90
1,07
12 654,91
1 192,49
7 591,49
3 754,58
4 069,81
29 263,28
7/12
Yhteisvastuu 2013
RASEBORGS PR
Ingå
Karis
Snappertuna
Pojo
Ekenäs
Tenala
Bromarv
Sjundeå
Hangö svenska
Prosteri sammanlagt
ÅBOLANDS PR
Åbo
Väståbolands sv (Pargas)
Kimitoöns förs.
Prosteri sammanlagt
ÅLANDS PR
Finström-Geta
Saltvik
Sund-Vårdö
Hammarland
Eckerö
Jomala
Mariehamn
Lemland-Lumparland
Ålands Södra skärgård
Brändö-Kumlinge
Prosteri sammanlagt
NÄRPES PR
Närpes
Övermark
Korsnäs
Pörtom
Kristinestads sv
Prosteri sammanlagt
KORSHOLMS PR
Vasa svenska
Korsholm
Replot
Kvevlax
Solf
Malax
Petalax
Bergö
Vörå
Prosteri sammanlagt
PEDERSÖRE PR
Pedersöre
Jakobstads svenska
Purmo
Larsmo
Esse
Nykarleby*
Kronoby
Terjärv
Nedervetil
Karleby svenska
Prosteri sammanlagt
Borgå stift sammanlagt
Resultat 2013
1 644,72
2 427,95
1 126,49
4 342,81
2 561,71
3 240,37
413,36
606,25
4 188,78
20 552,42
EUR/medlem
0,38
0,54
0,48
2,70
0,35
1,57
0,70
0,39
1,19
0,74
Resultat 2012
1 930,69
2 744,67
1 140,38
5 008,55
4 113,47
3 599,00
445,73
1 369,12
3 771,10
24 122,71
3 864,90
6 354,79
5 823,13
16 042,82
0,43
0,73
0,96
0,68
7 561,44
7 500,07
6 744,77
21 806,28
2 960,75
654,90
3 589,46
1 013,34
621,50
1 301,86
3 674,33
1 688,93
1 018,49
966,54
17 490,09
1,16
0,41
2,87
0,76
0,78
0,35
0,42
0,89
1,38
1,42
0,75
1 776,19
952,57
4 432,82
1 228,30
543,96
3 629,08
1 586,57
578,23
841,27
536,70
16 105,67
3 921,55
2 355,57
5 314,88
3 128,16
6 557,46
21 277,62
0,66
2,32
2,76
3,70
1,70
1,57
3 537,96
2 595,13
5 412,55
3 763,44
5 442,29
20 751,36
9 414,13
4 852,20
1 068,16
2 240,77
2 447,61
5 085,31
1 121,30
1 065,33
7 105,03
34 399,84
0,74
0,80
0,61
0,85
1,54
1,47
1,15
2,55
1,24
0,97
7 759,77
5 613,42
185,34
1 925,11
4 632,49
8 494,50
1 477,59
564,81
6 798,28
37 451,30
8 362,56
11 028,21
5 714,52
2 050,84
4 904,92
9 166,55
1 995,47
4 598,34
2 112,19
3 311,62
53 245,22
264 707,80
1,65
1,16
4,82
0,45
1,64
1,44
0,78
2,29
1,36
0,53
1,27
1,05
7 382,62
12 345,23
2 821,53
2 768,00
3 875,58
12 775,60
3 082,00
1 833,30
2 279,01
3 886,32
53 049,19
259 125,17
8/12
Yhteisvastuu 2013
KUOPION HIIPPAKUNTA
KUOPION TUOMIORK
Kuopion Tuomiokkosrk
Männistö
Alava
Puijo
Kallavesi
Järvi-Kuopion srk*
Rk yht
SIILINJÄRVEN RK
Tervo
Vesanto
Maaninka
Siilinjärvi
Keitele
Rautavaara
Rk yht
IISALMEN RK
Iisalmi
Pyhäjärvi
Kiuruvesi
Vieremä
Sonkajärvi
Lapinlahti
Varpaisjärvi
Pielavesi
Rk yht
KAJAANIN RK
Kajaani
Paltamo
Vaala
Puolanka
Suomussalmi
Hyrynsalmi
Ristijärvi
Kuhmo
Sotkamo
Rk yht
JOENSUUN RK
Nurmes
Valtimo
Lieksa
Juuka
Rk yht
JOENSUUN RK/2
Joensuu
Pielisensuu
Liperi
Outokumpu
Polvijärvi
Kontiolahti
Eno
Ilomantsi
Vaara-Karjala
Pyhäselkä
Rääkkylä
Rantakylä
Rk yht
Tulos 2013
26 225,65
7 757,39
17 612,56
13 372,56
16 562,32
26 013,18
107 543,66
EUR/jäsen
2,11
0,79
1,29
1,18
0,67
1,38
1,18
Tulos 2012
23 370,50
8 527,80
11 687,20
12 975,89
17 707,39
30 043,21
94 153,39
4 760,78
6 178,11
5 889,08
31 163,65
5 854,79
8 434,40
62 280,81
3,47
3,06
1,89
1,77
2,80
5,29
2,24
4 578,19
5 381,17
6 569,84
24 071,67
5 876,47
7 177,51
63 813,45
6 971,93
11 972,89
18 408,41
5 606,29
6 475,90
14 955,90
4 034,26
7 155,69
75 581,27
0,37
2,35
2,31
1,62
1,65
2,53
1,61
1,69
1,46
9 411,05
10 340,50
18 568,85
2 736,07
6 512,82
16 377,73
2 771,97
7 693,96
74 412,95
25 550,42
8 260,43
4 500,77
14 848,98
12 016,93
2 037,44
3 957,25
18 368,28
14 651,38
104 191,88
0,86
2,61
1,61
5,49
1,52
0,86
3,07
2,26
1,59
1,54
15 742,93
8 320,14
5 383,64
10 752,68
10 624,42
2 328,15
4 454,52
18 952,80
13 738,15
90 297,42
14 874,29
3 672,76
3 654,88
8 749,72
30 951,64
2,18
1,84
0,38
2,02
1,36
16 499,72
4 280,51
5 815,34
9 448,45
36 044,03
10 963,46
12 724,02
7 056,80
5 338,29
7 856,94
13 786,58
10 406,43
4 258,47
8 429,51
5 466,88
4 959,26
7 122,15
98 368,78
0,72
1,02
0,73
0,97
2,06
1,21
2,04
1,03
2,32
0,90
2,44
0,62
1,09
9 904,48
12 721,36
7 960,87
6 267,62
6 385,27
7 581,68
7 739,90
4 877,87
7 316,23
4 507,11
6 516,06
8 821,96
90 600,40
9/12
Yhteisvastuu 2013
RAUTALAMMIN RK***
Leppävirta
Heinävesi
Varkaus
Joroinen
Pieksämäki
Hankasalmi
Konnevesi
Rautalampi
Suonenjoki
Rk yht
Kuopion HPK Yhteensä
LAPUAN HIIPPAKUNTA
ETELÄ-POHJANMAAN RK
Lapuan Tuomiokirkkosrk
Alavus*
Ilmajoki
Seinäjoki
Kurikka
Jalasjärvi
Kuortane
Rk yht
JÄRVI-POHJANMAAN RK
Lappajärvi
Kauhava
Evijärvi
Vimpeli
Alajärvi
Soini
Ähtäri
Pietarsaaren suom
Rk yht
KAUHAJOEN RK
Kauhajoki
Isojoki
Karijoki
Teuva
Kaskinen
Kristiinank. suom
Rk yht
ISONKYRÖN RK
Isokyrö
Vähäkyrö
Laihia
Mustasaaren suom.
Vaasan suom.
Rk yht
PARKANON RK
Parkano
Kihniö
Karvia
Honkajoki
Virrat
Rk yht
Tulos 2013
14 835,57
4 341,90
6 726,12
4 898,62
19 701,16
11 314,65
3 145,55
11 443,66
5 283,80
81 691,03
EUR/jäsen
1,73
1,39
0,39
1,10
1,21
2,49
1,29
4,09
0,87
1,24
Tulos 2012
14 212,41
2 645,24
6 862,56
4 631,63
20 124,41
10 721,87
4 295,50
10 849,19
6 451,97
80 794,77
560 609,08
1,34
530 116,40
21 228,99
17 105,10
20 857,58
96 368,90
30 109,51
5 676,21
4 643,53
195 989,82
1,61
1,54
1,91
1,87
2,34
0,76
1,31
1,77
22 540,02
18 764,14
23 154,23
106 608,74
31 292,88
8 650,91
5 824,24
209 326,53
4 361,61
27 641,79
6 017,14
3 445,04
13 182,78
4 769,87
8 268,03
7 160,48
74 846,74
1,42
1,80
2,55
1,21
1,46
2,30
1,50
1,21
1,62
5 602,55
25 248,41
5 744,01
2 918,85
10 156,24
5 350,95
8 377,93
7 955,83
78 863,41
19 006,14
5 821,90
11 918,92
12 180,85
2 108,50
3 167,89
54 204,20
1,49
2,77
8,66
2,37
2,29
1,37
2,20
19 721,21
4 024,88
11 038,56
11 608,08
1 757,37
2 414,08
50 564,17
5 236,18
5 458,49
11 949,24
4 100,98
15 256,99
42 001,87
1,19
1,31
1,70
0,98
0,46
0,79
4 769,34
6 461,32
11 249,23
3 780,95
14 026,78
40 287,63
14 637,09
6 015,47
2 182,60
2 675,37
9 151,02
34 661,55
2,41
3,58
0,96
1,71
1,47
1,95
10 477,16
5 921,30
3 918,44
3 588,92
10 405,96
34 311,77
10/12
Yhteisvastuu 2013
JYVÄSKYLÄN RK
Jyväskylä
Keuruu
Multia
Petäjävesi
Toivakka
Muurame
Laukaa
Uurainen
Rk yht
POHJOISEN KESKI-SUOMEN RK
Viitasaari
Saarijärvi
Karstula
Kyyjärvi
Kinnula
Pihtipudas
Äänekoski
Rk yht
Lapuan HPK Yhteensä
HELSINGIN HIIPPAKUNTA
HELSINGIN TUOMIORK
Helsingin Tuomiokirkkosrk
Lauttasaari
Töölö
Kallio
Paavali
Rk yht
HUOPALAHDEN RK
Haaga
Kannelmäki
Pitäjänmäki
Meilahti
Munkkiniemi
Rk yht
MALMIN RK
Malmi
Oulunkylä
Pakila
Rk yht
VARTIOKYLÄN RK
Vartiokylä
Herttoniemi
Roihuvuori
Vuosaari
Mikaeli (Mellunkylä)
Rk yht
VANTAAN RK
Rekola
Tikkurila
Vantaankoski
Korso
Hämeenkylä
Hakunila
Rk yht
Tulos 2013
68 166,54
11 956,77
3 446,19
3 505,28
3 145,12
6 084,23
13 844,39
4 380,14
114 528,68
EUR/jäsen
0,70
1,38
2,13
1,06
1,61
0,78
0,92
1,57
0,83
Tulos 2012
74 924,35
12 024,02
3 344,78
4 380,73
2 524,97
7467,04
13 843,31
4 897,46
123 406,66
9 635,90
18 739,75
2 636,77
5 433,04
3 165,22
7 016,80
17 248,87
63 876,35
1,63
1,66
0,68
4,16
1,90
1,77
1,08
1,45
6 635,11
19 018,43
3 242,19
5 113,66
2 810,98
5 312,53
15 845,37
57 978,28
580 109,21
1,33
594 738,46
9 985,12
18 039,21
23 704,79
10 273,35
6 840,33
68 842,80
0,35
1,43
1,44
0,51
0,49
0,75
9 588,08
12 251,28
24 853,20
9 160,03
6 851,87
62 704,45
12 658,11
9 789,14
5 742,31
5 056,16
9 849,03
43 094,75
0,83
0,63
0,56
0,41
0,90
0,67
14 490,17
10 326,12
5 862,86
6 292,15
14 826,47
51 797,77
25 211,31
10 088,55
6 347,86
41 647,72
0,44
0,51
0,45
0,46
19 734,70
7 163,28
10 905,61
37 803,59
5 699,79
7 432,86
26 244,46
8 699,69
10 352,54
58 429,33
0,56
0,43
1,44
0,45
0,51
0,68
5 460,63
7 467,44
25 314,66
7 063,64
10 051,81
55 358,18
6 790,85
16 617,84
34 977,02
11 669,65
11 459,77
41 586,09
123 101,22
0,50
0,42
1,27
0,60
0,92
2,43
0,95
8 289,10
17 291,88
30 290,59
10 069,91
10 641,47
38 221,21
114 804,15
11/12
Yhteisvastuu 2013
PORVOON RK
Porvoo
Ruotsinpyhtää
Myrskylä
Askola
Pukkila
Pornainen
Lapinjärvi
Loviisan suom.
Sipoon suom.
Rk yht
Helsingin HPK Yhteensä
ESPOON HIIPPAKUNTA
ESPOON TUOMIORK
Espoon tuomiokirkko srk
Leppävaara
Kirkkonummi
Kauniainen
Rk yht
TAPIOLAN RK
Tapiola
Olari
Espoonlahti
Rk yht
LOHJAN RK
Lohja*
Vihti
Karkkila
Pohjan suom.
Hangon suom.
Siuntio suom.
Karjaan suom srk
Rk yht
TUUSULAN RK
Tuusula
Järvenpää
Kerava
Rk yht
NURMIJÄRVEN RK
Nurmijärvi
Mäntsälä
Hyvinkää
Rk yht
Espoon hpk yhteensä
2013
Yhteensä
Tulos 2013
13 373,23
1 378,92
4 367,47
2 870,21
6 518,75
7 504,47
1 383,53
2 093,71
9 277,58
48 767,88
EUR/jäsen
0,55
0,58
2,56
0,71
3,95
1,83
0,96
0,66
1,08
0,95
Tulos 2012
15 135,21
2 658,37
3 623,87
3 667,07
5 598,19
3 242,37
1 734,18
4 436,65
11 702,03
51 797,94
383 883,70
0,75
374 266,09
33 339,72
18 900,86
11 573,95
7 837,61
71 652,14
0,69
0,73
0,52
1,88
0,71
35 409,61
14 316,02
9 410,51
6 670,24
65 806,39
12 848,34
23 026,19
49 223,52
85 098,04
0,56
0,83
1,52
1,02
16 999,56
23 038,13
50 301,79
90 339,47
22 118,46
18 206,85
7 688,02
766,10
10 797,23
841,86
775,62
61 194,14
0,60
0,83
1,16
0,40
3,14
0,27
0,30
0,80
26 417,72
14 941,48
6 933,17
1 015,75
10 689,03
1 347,20
1 287,41
62 631,77
16 875,81
32 090,91
30 961,07
79 927,78
0,58
1,12
1,30
0,98
17 064,41
31 427,28
29 169,16
77 660,85
26 037,77
7 399,46
18 962,53
52 399,77
0,82
0,45
0,56
0,64
25 281,38
4 432,28
15 300,78
45 014,44
350 271,88
0,83
341 452,92
4 154 304,78
1,00
4 103 080,29
12/12
Yhteisvastuu 2013
2013
TURKU
TAMPERE
OULU
MIKKELI
BORGÅ
KUOPIO
LAPUA
HELSINKI
ESPOO
Seurakunnat yhteensä
445 697,35
538 912,01
594 251,22
435 862,53
264 707,80
560 609,08
580 109,21
383 883,70
350 271,88
4 154 304,78
* V. 2013 seurakuntayhdistymiset on otettu huomioon v. 2012 vertailuluvuissa.
**V. 2012 Iin rovastikuntaan kuuluneet Iin, Kiimingin ja Haukiputaan seurakunnat sekä Limingan
rovastikuntaan kuulunut Oulunsalon seurakunta kuuluvat v. 2013 alusta Oulun tuomiokirkon rovastikuntaan.
Iin rovastikunta on lakkautettu v. 2013 alusta. Koillismaan rovastikunta on perustettu v. 2013 alussa.
*** V. 2013 alkaen Leppävirran ja Pieksämäen rovastikunnat muodostavat Rautalammin rovastikunnan.