• SSK ry kokoontui Naantalissa • Tehostuuko ensihoito rahoitusmallin muuttuessa? • Hankinta-asiamies auttaa kilpailutuksissa 2.2012 Moneen lähtöön. Sprinter. Mercedes-Benz Sprinter on valmiina nopeisiin lähtöihin. Vakiovarustuksena oleva viimeisen sukupolven ESP-ajovakauden hallintajärjestelmä optimoi auton hallinnan ääritilanteissa, kuten kaarreajossa liukkaalla pinnalla. Uusissa CDI-dieselmoottoreissa tehoa riittää turvallisiin ohituksiin. Lisävarusteena saatava automaattivaihteisto lisää turvallisuutta mahdollistamalla paremman keskittymisen ohjaamiseen hälytysajossa. Vakiovarustukseen kuuluvat mm. ESP-ajovakauden hallintajärjestelmä, ohjauspyörän säätö, ohjaamoilmastointi, Eberspächer-lisälämmitin, kauko-ohjattava keskuslukitus ja sähkötoimiset etusivulasit. www.mercedes-benz.ﬁ/pakettiautot Veho Group Oy Ab | Ambulanssimyynti | Lommilanrinne 3, Espoo | Puh. 010 569 16 Ambulanssi 2.2012 2 Kohti kesää ja uusia haasteita Kevättalvi on kohta ohi ja myllerryksiä on ollut paljon. Liiton jäsenet kokoontuivat jälleen jo perinteeksi muodostuneeseen kevät- ja messutapahtumaan. Lähes 120 osallistujaa ja heidän positiivinen näkemyksensä tulevasta sai allekirjoittaneen hieman ihmettelemään sitä sitkeyttä, järkkymättömyyttä ja päättäväisyyttä, mitä suurin osa osallistujista kommenteissaan esitti. Lausun suuret kiitokset kaikille osanottajille, jäsenille, luennoitsijoille ja yhteistyökumppaneille hienoista päivistä Naantalissa. Teemana päivillä oli jaksaminen ja sopeutuminen. Yksi kouluttajistamme, Seppo Heino, otti omassa osiossaan hienosti esiin ne vaiheet, mitä te yrittäjät selkeästi olette käyneet läpi. Alussa me kaikki seurasimme uuden terveydenhoitolain tuloa ja sen mukanaan tuomia myllerryksiä. Kaikki muistavat pitkän muutosvastarinnan ja sen, miten me urheasti pyrimme marssein, lausunnoin ja eri tahojen tapaamisien kautta saada parannuksia lakiin. Pohdim- me yötä myöten, miten tässä käy, mutta pikkuhiljaa aloimme tai jouduimme hyväksymään Arkadianmäen päätökset. Nyt olemme vaiheessa, jossa valmistaudumme, opettelemme ja jotkut jopa alkavat sisäistää muutokset, vaikka odotamme vielä lopullisia päätöksiä monessa paikassa. Haluan vielä kerran todeta, että palvelupäätöksissä päättäjien on käytännössä varmistettava taloudellisesti järkevien ja tehokkaiden järjestelmien luominen myös uusiin toimintamalleihin. Jatkossakin on oltava mahdollista käyttää palveluntuottajien kalustoa tehokkaasti, nykyisten toimijoiden toimintaedellytyksiä vaarantamatta. Sopimusperusteisen ensihoitojärjestelmän säilymisedellytykset pystytään turvaamaan järkevällä päätöksenteolla. Tähän tulisi kaikkien kuntapäättäjien puolueesta riippumatta pyrkiä, koska se on jokaisen kuntalaisen etu. Meillä on tänä vuonna kaikilla mahdollisuus vaikuttaa kunnissa tapahtuviin suuriin muutoksiin. Kunta on vastuussa omasta palvelustrategiastaan. Järkevillä palvelu- ja hankintastrategioilla kunta voi varmistaa markkinoiden toimivuuden ja monipuolisuuden. Tämä on meille yrittäjille elintärkeätä. Meidän, kuten myös muiden toimialajärjestöjen, mielestä kunnan päättäjät ovat velvollisia huolehtimaan siitä, ettei nykyinen julkinen monopoli vahvistu jatkossa. Se johtaisi alati kohoaviin kustannuksiin. Me haluamme olla mukana luomassa reilusti kilpailtuja markkinoita, jotta kuntalaisten valinnanmahdollisuudet palveluissa lisääntyvät. Naantalissa esitelmöinyt Tuomas Telkkä totesi edessä olevan kuntien yhdistämisen johtavan siihen, että kunnat kehittävät itselleen uusia palveluita, jotka eivät kuulu niiden toimialaan. Kuntasektorilla on voimassa periaate, että kunnan työntekijöillä on viiden vuoden irtisanomisaika, ja heille on keksittävä jotain tehtävää. Lisäksi kuntien koon kasvaessa myös hankintayksiköt kasvavat. Tämä voi merkitä sekä hankintaosaamisen että hankintojen koon kas- vua. Ongelmana on se, että kuntayhtymillä ja liikelaitoksilla on jo nyt suuri halu järjestää palvelukokonaisuuksia omana toimintanaan. Tämä vääristää kilpailua. Valitkaa kunnallisvaaleissa vaaliuurnilla yrittäjämyönteinen ehdokas. Ehdokas, joka vaatii kuntaan elinkeinopoliittisen ohjelman, joka sisältää ainakin palvelustrategian, hankintastrategian ja yritystoiminnan vaikutusten arvioinnin päätösten pohjiksi. Ehdokkaan, joka valvoo, etteivät julkiset liikelaitokset ja yhtiöt toiminnallaan aiheuta markkinahäiriöitä. Näillä mietinnöillä toivotan hyvää kesää ja syksyllä kuntavaaleissa äänestämme kaikki ehdokasta, joka ymmärtää ja haluaa viedä yrittäjyyttä eteenpäin. Mikael Söderlund, toiminnanjohtaja Suomen Sairaankuljetusliitto ry Paraneeko ja tehostuuko ensihoito rahoitusmallin muuttuessa? Liki 12 vuoden puheenjohtajan pestin aikana olen ollut mukana kymmenissä työryhmissä pohtimassa ja valmistelemassa ensihoidon suuntaa sekä kehittämistä. Milloin työryhmän toimeksiannossa on ollut kyse lomakkeista, sopimusmallista, organisaatiosta, milloin toiminnan hoidollisesta laadusta, järjestämistavasta ja nyt viimeisimmässä ensihoidon rahoituksesta. Mitä yhteistä näillä kaikilla työryhmillä on ollut? Kaikissa työryhmissä on hyvin vakiintunut kasvogalleria, joka on vuodesta toiseen istunut niissä. Samat henkilöt omista taustaryhmistään kokoontuvat vuodesta – ja työryhmästä – toiseen selvittelemässä ensihoidon tilaa ja tulevaisuutta. Työryhmien toimeksiantojen saatesanojen mukaan tavoite on kehittää tasa-arvoisempaa, laadukkaampaa, kustannustehokkaampaa palvelua, eli kaikin puolin parempaa ensihoitoa kuin nykyinen kunta- ja yksityisvetoinen toiminta on ollut. Lähes kaikkien työryhmien ennalta sovittu aikataulu pettää ja deadlinet paukkuvat yli, joskus useampaakin kertaan. Ovatko aikataulut liian kireät vai työryhmän työskentely tehotonta? Väistämättä joskus tuntuu, että työryhmän työn lopputulos on päätetty jo ennalta eri pöydässä ja työryhmän tarkoitus on tuoda läpinäkyvyyttä sekä näennäistä demokratiaa ennalta sovittuun lopputulokseen. Rahoitus ja sen tulevaisuus Nykyinen matka- ja potilaskohtainen kolmikanavainen rahoituskäytäntö on tullut tiensä päähän. Viimeisimmän työryhmän tavoitteena oli tehdä esitys uudesta rahoitusmallista. Kiteytettynä esitys on sellainen, jossa Kela ei korvaa enää jatkossa vahvistetun taksan mukaista korvausta palveluntuottajalle, olipa sitten yksityinen tai julkinen toimija. Esityksen mukaan vajaa 90 miljoonaa euroa tullaan siirtämään suoraan sairaanhoitopiireille siinä suhteessa kuin Kela on korvannut sairaankuljetusmatkoja sairaanhoitopiirin alueella. Esimerkiksi Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin osuus olisi noin yhdeksän prosenttia edellä mainitusta 90 miljoonasta. Tähän saakka asia on yksinkertainen. Kela tilittää pari kertaa vuodessa sairaanhoitopiirille sen laskennallisen osuuden eli jatkossa Kelalle tulee noin 40 tilisiirtoa 45 000 sijaan. Millä perusteella ja kuinka usein sairaanhoitopiirit tulevaisuudessa suorittavat palveluntuottajien osuuden? Pakostakin tiheämmin kuin pari kertaa vuodessa. Onko jakoperuste edelleen suoritepohjainen vai mikä laskentamalli tulee olemaan? Kun ensihoitopalvelu on sairaanhoitopiirin omana toimintana, niin asia on mutkaton, vain kaksi tilisiirtoa vuodessa Kelalta. Monissa sairaanhoitopiireissä tulee jatkossa olemaan niin kutsuttu sekamalli, eli on pe- lastustoimen ja yksityistä palveluntuotantoa. Silloin täytyy luoda selvät pelisäännöt, millä perusteella korvaus tapahtuu edellä mainituille tahoille. Ovatko pelisäännöt sairaanhoitopiirikohtaiset, jolloin jokainen rakentaa oman mallinsa, vai tuleeko olemaan yhteinen malli, joka istutetaan kaikkiin sairaanhoitopiireihin? On vielä muitakin kysymyksiä. Miten toimitaan ja kuka laskuttaa vakuutusyhtiöiden korvaamat tehtävät, entä Suomessa vakuuttamattomat tai peruskuntien maksamat esimerkiksi mielenterveyslain mukaiset tehtävät? Laskuttaako ne edelleen palveluntuottaja vai kuuluvatko ne palveluntuottajalle maksettavaan kokonaissummaan, jolloin sairaanhoitopiiri laskuttaa korvauksen lopullista maksajaa? Kuka laskuttaa potilaan omavastuun, joka jatkossa lienee asiakasmaksu? Tehtävän suorittanut taho vai sairaanhoitopiiri? Kuten yllä näkyy, niin monta asiaa on rahoituksessa vielä keskustelematta ja epäselvänä. Usean työryhmäläisen mielestä ne ovat lillukan varsia ja ratkeavat kuin itsestään. Onko kokonaisrahoituksen lopputulos huonoimmillaan vain työn siirtäminen Kelalta sairaanhoitopiireille? Rahoitusmalli on ratkaisevassa roolissa, kun sairaanhoitopiirit kilpailuttavat jo ensivuoden alussa alkavia palvelusopimuksia. Miten pyytää tarjousta oikealla tavalla ja miten vastata epäselvään pyyntöön? Vai käykö ääritapauksessa, että tarjous pyydetään rahoitusmallilla A ja rahoitusmallilla B? Joka tapauksessa tarjouksen laskijalla täytyy olla Elon laskuoppi hallussa ja kulurealiteetit tiedossa, kun ynnäilee vastausta tarjouspyyntöihin. Liiton tavoite rahoituksen muutoksessa saavutettiin, ainakin tämän hetkisen tiedon mukaan. Mikäli nykyinen malli ei ole jatkossa mahdollinen, niin työryhmän esittämä malli, jossa Kelan osuus siirretään sairaanhoitopiireille ja vuosittain tapahtuva summan nostaminen kuluindeksin mukaisella määrällä hyväksytään arvosanalla tyydyttävä. Liiton ehdoton vaatimus oli riittävän pitkä siirtymäaika ja se, ettei rahoitusmalli saa muuttua kesken sopimuskauden. Tätä kirjoittaessa ei ole tietoa, milloin laki tulee voimaan, kenties jo 1.1.2013. Siirtyminen tulisi tapahtumaan sairaanhoitopiireittäin eri tahtiin kuitenkin sovitun siirtymäajan puitteissa. Vastaus otsikon kysymykseen on... Jää nähtäväksi. Hyvää loppukevättä ja alkavaa kesää Ensimmäisenä Äitienpäivän jälkeisenä arkena 2012 Teuvo Kontio puheenjohtaja, SSK ry Ambulanssi 2.2012 3 Muutoksessa tarvitaan valmentajan taitoja Ilman muutosta ei ole kehitystä. Yksilötasolla muutosprosessissa tärkeää on se, miten henkilö pystyy osallistumaan ja vaikuttamaan sen suunnitteluun ja toteutukseen. Psykologi, muutosvalmentaja Seppo Heinon parin tunnin koulutus antoi eväitä sekä pelinappuloille että niitten liikuttajille. Seppo Heinon koulutus alkaa ”hallinnan ympyrällä”, joka muistuttaa tikkataulua. Poikkeuksena se, että ympyrässä on vain kolme kehää. Sisimmäinen ympyrä on kaikkein vahvin. Siinä lukee: PÄÄTÄN. Seuraavalla kehällä on jo mukana epävarmuutta: Voin vaikuttaa – en voi päättää. – Tässä tilanteessa oleva ihminen voi lobata. Jos hänellä on hyvät verkostot, häntä myös kuunnellaan, Heino kertoo. Kaikkein ulommaisella kehällä oleva ihminen tuntee, että hän ei voi vaikuttaa, eikä päättää. Hän on muiden armoilla. Ihminen, joka voi vaikuttaa ja osallistua muutosprosessiin, hallitsee paremmin paineen kuin ulkopuolelle jäävä. Asioita ei saa salailla, vaan muutosten valmistelusta tulisi puhua avoimesti alusta alkaen. Teuvo Kontio kysyy Heinolta, miksi muutoksia sitten valmistellaan niin usein salassa. Hän saa heti vastauksen, jonka kuulijat varmasti jollain tasolla kaikki tietävät. – Muutoksia on helpointa valmistella salassa, silloin ei joudu kiusallisiin tilanteisiin ihmisten ja heidän tunteittensa tai kokemustensa kanssa. Salassa valmisteluun liittyy usein myös se, että muutoksen valmistelijat ovat kadottaneet yhteytensä kenttään, työn tekijöihin. Tämä kirvoittaa keskustelua. Juha Lahti toteaa, että lainlaatijat ovat erikseen. – Meidän yrittäjien on aina ollut pakko kantaa vastuu asiakkaista ja työntekijöistä. Toni Långström kertoo, että muutokset on osattava myydä työntekijöille oikein. Hän pitää tiedottamista myyntitapahtumana. Keskustelussa tulevat ilmi sairaankuljetusyrittäjien erilaiset asemat meneillään olevissa muutosprosesseissa. Terveydenhuoltolain muutokset ovat asioita, joiden edessä yrittäjät ovat tunteneet itsensä voimattomiksi. Toisaalta muuttuvassa toimintaympäristössä osasta yrittäjistä on tullut ehkä entistä korostetummin muutosjohtajia, niitä, joiden on myytävä muutos eteenpäin. Tavoitteena parempi Heino toteaa, että muutoksella tavoitellaan aina hyvää. Se on sitten eri asia, kenen hyvää ja kenen hyötyä. – On onnistuneita ja epäonnistuneita muutoksia, mutta onnistuneetkin aiheuttavat aina jollekin kipua, Heino toteaa. Muutokseen sopeutuminen on helpointa, kun sitä ei valmistella kabineteissa. Jos muutoksen kohteena olevat joutuvat kyselemään: ”Mitä te päätitte?”, ollaan hakoteillä. Jos asioista ei tiedoteta, alkaa huhuilu. Heino antaa esimerkin, mitä tämä voisi tarkoittaa terveydenhuoltolain uudistuksessa. Vastarannan kiisket ovat sellaisia persoonaltaan, tai he ovat ihmisiä, joilla on aikaisempia huonoja kokemuksia muutoksista. Muutosintoilijat innostuvat joka asiasta, mutta eivät jaksa viedä toteutuksia loppuun asti. – Vastarannan kiisket ja muutosintoilijat, kaikilla on paikkansa, vakuuttaa Seppo Heino. Seppo Heino neuvoo muutoksia toteuttavia yrittäjiä kohtaamaan työntekijöittensä kaikki tunteet ja olemaan läsnä sekä saatavilla. – Venäläiset oligarkit ostavat Suomen sairaankuljetuksen. Huhu naurattaa. Tiedottamisesta huolimatta, yleensä alkaa urputus ja syntyy muutosvastarintaa. Jokaista työntekijää on kohdeltava yksilönä. Työntekijöitten suurimmat murheet ovat sangen järkeviä. Yleensä pelätään työpaikan ja muiden etujen puolesta. – Mieti valmiiksi, mitä voit luvata säilyvän ja lähde tästä liikkeelle, Heino neuvoo. Ensimmäisessä vaiheessa kaikkia pitää kannustaa niin, että he uskaltavat yrittää uutta ja koetella rajojaan. Heinon sanoin mukavuusalueen muuri tule puhkaista. Osaa pitää taluttaa vierihoidossa kohti uutta kannustaen ja tukien. Tämä voi viedä kuukausia, jopa vuosia. – Kaikesta on keskusteltava jatkuvasti henkilökunnan kanssa. Pohdinnan jälkeen hyvin valmisteltu muutos pikkuhiljaa hyväksytään. Sen jälkeen sopeudutaan ja opetellaan uusia toimintamalleja. Toisessa vaiheessa työyhteisö huomaa edenneensä, työntekijät tuntevat oppineensa uutta, eikä muutos tunnu enää pahalta. Kolmannessa vaiheessa toiminta on kehittynyt, homma osataan. Sitten ollaankin jo valmiita uuteen muutokseen. Stressiä vai positiivista painetta Seppo Heino puhuu myös yrittäjän jaksamisesta, stressistä ja paineensiedosta. Paineista syntyy stressi siinä vaiheessa, kun henkilöön kohdistuu enemmän odotuksia kuin hän pystyy hallitsemaan. Stressi ei koskaan ole myönteistä. Jonkinasteista painetta kuitenkin tarvitaan, jotta ihminen aktivoituisi ja hänen suorituskykynsä nousisi. Ja jälleen Heino esittelee kaavion. Kuvassa on koordinaatisto, jonka vasemmalla puolella on ylhäällä pallukassa RENTO ja alhaalla KYLLÄSTYNYT. Molemmat kuuluvat koordinaatiston sille puolelle, jossa suorituskyky on huono. Rento ihminen ei saa mitään aikaiseksi. – Kuuden viikon kesäloma voi olla kiva, mutta siinä ei ole mitään järkeä, jos haluaa saada jotain tehdyksi. Koordinaatiston oikealla puolella ylhäällä on INNOSTUNUT ja alhaalla AHDISTUNUT. Innostuneen ihmisen energiataso on korkealla ja suorituskyky sen mukainen. Yllättävää kyllä ahdistuskaan ei aina tarkoita matalaa suorituskykyä. – Taiteilijat ja urheilijat ovat hyviä esimerkkejä siitä, että lyhytkestoinen ahdistus ennen suoritusta ei välttämättä johda huonoon tulokseen, vaan se voi toimia jopa stimulaationa. Merkittävää ihmisen paineensiedossa on minäkuva. Mitä paremmassa tasapainossa fyysinen hyvinvointi, työ ja harrastukset, tunnemaailma ja monipuoliset sosiaaliset suhteet ovat, sitä paremmin ihminen selviää vaikeuksista. Tärkeää on se, ettei elämä rakennu yhden asian varaan. – Jos kaikki on ”neljän pyörän päällä”, mitä sitten, jos ne pyörät lähtevät alta? Heino teettää yleisöllä stressitestin. Ihan huonosti sairaankuljetusyrittäjillä ei mene. Moni saa varsin hyvät pisteet. Kotitehtäväksi Heino antaa yrittäjille oman arvobarometrin, jossa jokainen saa arvioida oman elämänsä tärkeimpiä asioita ja miettiä, onko oma elämä tasapainossa. Reagoi, ole läsnä Muutos on aina jollakin tasolla ja jollekin ihmiselle uhka. Silloin mieliala on helposti ahdistunut ja henkilö tarvitsee tietoa. Muutokseen liittyy myös menetyksiä, jotka johtavat suruun. Muutosten ei tarvitse olla suuria. Jos toimitila muuttaa muualle, joku voi ikävöidä entisen huoneensa ikkunasta näkyvää maisemaa. Rehellisellä ja avoimella keskustelulla suruaika lyhenee ja helpottuu. Muutos saattaa tuntua itsetunnon loukkaukselta. ”Olenko minä huono, kun tapani tehdä halutaan korvata jollain muulla.” Tässä tilanteessa ihminen tarvitsee tukea ja kannustusta. Muutos voi myös tuntua upealta mahdollisuudelta johonkin uuteen. Tästä saattaa syntyä pettymys, jos muutos ei vastaakaan ylisuuria odotuksia. Ambulanssi 2.2012 4 Hankinta-asiamies auttaa kilpailutuksissa Pienyrittäjien luomat ryhmittymät tulevat jatkossa pärjäämään hyvin kuntien tarjouskilpailuissa. Näin uskoo hankinta-asiamies Jorma Saariketo Suomen Yrittäjistä. Naantalissa hän esitteli VarsinaisSuomen Yrittäjien toimintamallia, jossa hankinta-asiamies auttaa yrittäjiä kilpailutuksissa. Ryhmittymä - yhteistarjous Yleensä tarjous voidaan tehdä ryhmittymänä (konsortiona) Tarjoajat sitoutuvat tarjoukseen yhteisvastuullisesti Oikeudellista muotoa ei vaadita Voi kohdistua niin osaamisalueen laajuuteen kuin kapasiteettiin Tarjoajat voivat olla erillisiä toimijoita (yrityksiä) tai saman konsernin osia Voidaan hyödyntää kakkien jäsenten voimavaroja Edistää pienten yritysten mahdollisuuksia menestyä tarjouskilpailuissa Avaa uusia mahdollisuuksia pienyritysten yhteenliittymille Luo uusia elementtejä kilpailutuksiin www.hankinta-asiamies.fi 21.4.2012 Saariketo kertoo, että tämän päivän trendin mukaisesti kilpailutukset muuttuvat aikaisempaa laaja-alaisemmiksi. Yhden auton sairaankuljetusyrittäjälle tilanne voi muodostua kestämättömäksi. Osaaminen on syvää, kapea-alaista, mutta sairaanhoitopiiri haluaa yhä laajempia palvelukokonaisuuksia. On ryhdyttävä miettimään, mistä löytyvät ne yhteistyökumppanit, joiden kanssa voisi vastata palvelutarpeeseen. Markkinoilla on olemassa valtava potentiaali. Vuonna 2009 Suomessa kilpailu- Hankinta-asiamiespalvelu laajenee Suomen Yrittäjien alueellinen hankintaasiamiesverkosto palvelee yrityksiä ja hankintayksiköitä julkisissa hankinnoissa. Hankinta-asiamiestoimintaa alettiin kehittää Varsinais-Suomen alueella 2010. Nyt toiminta on laajentunut Etelä-Savoon. Tarkoitus on, että lähivuosina kaikilla Suomen Yrittäjien aluejärjestöillä olisi omat hankinta-asiamiehensä. www.hankinta-asiamies.fi – Ostaja ei saa kieltää yrittäjien yhteenliittymän jättämää yhteistarjousta. Ryhmän sisäiset sopimukset tulee tehdä huolellisesti, hankinta-asiamies Jorma Saariketo muistuttaa. tettiin hankkeita 10 miljardin arvosta. Yhteistyöllä laaja-alaisiin hankintapyyntöihin on helpompi vastata. Saariketo kertoo esimerkin kolmesta paikallisesta perunanviljelijästä, jotka yhdistivät voimansa. He voittivat yhdessä erään hankintayksikön järjestämän tarjouskilpailun. Hankintalain 61 pykälän mukaan ostaja ei saa kieltää yrittäjien yhteenliittymän Dia 9 jättämää yhteistarjousta. Yhteenliittymällä ei tarvitse olla mitään oikeudellista muotoa. Riittää, että he sitoutuvat yhteisvastuullisesti vastaamaan tarjoamistaan palveluista. Hankintalakia ei hallita Nykymuotoinen, laaja-alainen, hankintalaki on ollut voimassa neljä vuotta. Yhä vieläkään kuntien hankintayksiköt eivät hallitse tehtäväänsä. Kuntien hankintayksiköiden tekemät tarjouspyynnöt voivat olla liian epämääräisiä. Laittomiakin, jos kaikkia ehtoja ei ole ilmoitettu. – Menettelyissä on vielä paljon opittavaa, Saariketo toteaa. Tarjouspyynnön esittämisen jälkeen siihen ei voi tehdä pienintäkään muutosta. Jos jotain halutaan täsmentää, sama kysymys on esitettävä jokaiselle tarjouskilpailuun osallistuneelle. – Kuulen usein hankintayksikössä sanotun, että tämä on vielä salaista, koska kilpailutus on kesken. Se ei ole totta. Kaikesta voidaan keskustella, kun kyse on julkisesta tarjouspyynnöstä. Saariketo toivoo, että yrittäjät olisivat aktiivisia, verkostoituisivat ja kertoisivat virkamiehille omasta toimialastaan jo etukäteen. Näin tarjouspyyntöä valmistelevat tuntisivat todellisuuden, kun he aloittavat työn. Kiireestä huolimatta – ole huolellinen Saariketo kysyy, kuinka moni yleisöstä on osallistunut hankintamenettelyyn. Kohtuullisen moni nostaa kätensä. Hankintailmoitukset julkaistaan avoimessa HILMA-palvelussa. Oman alan ilmoituksia ei ole välttämättä ihan helppo löytää. Hakupalvelu on huono ja työpäivän Ambulanssi 2.2012 aikana Hilmassa julkaistaan noin 100 uutta tarjouspyyntöä, joiden tarjousajat voivat olla melko lyhyitä. – Oikeaoppinen hankintailmoitus sisältää tarvittavat ladattavissa olevat liitteen ja lomakkeet, Saariketo kertoo. Silti kilpailutukseen osallistujille tulee yleensä kiire. Tarjouspyyntö on prosessin keskeisin asiakirja. Saariketo neuvoo lukemaan hankintailmoituksen äärimmäisen huolellisesti. Lisätiedot ja -kysymykset on tarkistettava. – Jos joku lomake jää puuttumaan, sitä ei voi enää lisätä tarjouskilpailun päivän umpeuduttua ja niin olet pudonnut auttamattomasti pelistä pois. Saariketo kehottaa kopioimaan tarjouspyynnön, jos se on hyvin muotoiltu. Kopioon voi sitten suoraan kirjoittaa itse tarjoavansa sitä, mitä pyydetään. – Näin ei tule kirjoitusvirheitä, eikä unohduksia. Lyhyemmällä kaavalla pääsee, jos kertoo tarjoavansa sitä, mitä hankintapyynnössä edellytetään. Saariketo ei pidä tätä kuitenkaan parhaana tapana. – Mikäli hankintayksikkö vaatii tarjouslomakkeen käyttöä, tarjous on tehtävä sille ja kaikkeen on vastattava, vaikka jotkut asiat tuntuisivat itsestäänselvyyksiltä. Mitään omia ehtoja ei kannata lisätä! Saariketo neuvoo tarkistamaan tarkistamisen jälkeenkin. Tarkista, että liitteet ja lomakkeet ovat kaikki oikeita. Tarkista kieliasu. Tarkista, että tarjouspyyntö on allekirjoitettu. Tarkista osoite. – En muista yhtään kertaa, etteikö virheitä olisi löytynyt vielä viimeisessä tarkistuksessa. Saariketo kertoo, että sekin on lähettäjän vika, jos posti mokaa. Hän itse lähettää kirjallisen tarjouksen aina pikakirjeenä. Näin hän voi seurata postin kulkua Itellan palvelusta. Jos tarjous katoaa jonnekin matkan varrella, lähettäjä ehtii vielä toimittaa kopiot itse henkilökohtaisesti oikeaan osoitteeseen. – Jatkossa toimitaan varmasti vain sähköisesti. Muistakaa silloin aina pyytää kuittaus! Silloinkin voi sattua odottamattomia. Esimerkiksi liitetiedostona laitettu lomake voi jäädä vastaanottajan palvelimelle tai roskapostisuodattimeen. Tällaisesta tapauksesta on tulossa tuomioistuimesta ennakkopäätös. FAKTAA Pääsääntöisesti julkinen hankinta on kilpailutettava. Pienyritysten mahdollisuudet osallistua kilpailutuksiin pitää lain mukaan ottaa erityisesti huomioon. Laaja-alaiset kilpailutukset on voitava pilkkoa pienempiin osiin. Tätä tukemaan on tulossa pian uusi, velvoittava EU-direktiivikin. Hyvät ohjeet ryhmittymistä ja yhteistarjouksista löytyy valtion yhteishankintayksikön Hanselin sivuilta www.hansel.fi 5 Pieni pärjää verkottumalla – Pienten yritysten ainoa selviytymiskeino on yhteistoiminta ja erilaisten ryhmittymien muodostaminen suurempia tarjouskilpailuita varten, uskovat Tuomo ja Pia Maavirta Somerolta, Varsinais-Suomesta. Tuomo ja Pia Maavirta toteavat, että tänä päivänä on verkostoiduttava ja pystyttävä yhteistyöhön muiden pienten yritysten kanssa. Tuomo ja Pia Maavirralla on Somerolla yhden auton hoitotasoinen yksikkö. Molemmat puolisot ovat sairaanhoitajia, lisäksi heillä on vakituisina palkkalistoilla kolme sairaanhoitajaa. Terveydenhuoltolain uudistuksessa uhkaavalta tuntui suuri alue ja se, miten pieni yritys pärjää kilpailussa. Nyt VarsinaisSuomen ensihoito on kuitenkin pilkottu pienempiin alueisiin ja monituottaja-malli tuntuu säilyvän. – Varsinais-Suomessa ja Satakunnassa yksikään yritys ei ole lopettanut, eikä eronnut SSK:sta, Tuomo Maavirta toteaa. Maavirta kertoo, että heidän alueensa yrittäjät ovat aikaisemminkin tehneet yhteistyötä. Jo kymmenisen vuotta sitten he perustivat yhteisyrityksen mahdollisia suurempia kilpailutuksia varten. – Meillä on pitkään ollut myös hyvät suhteet omiin terveyskeskuksiimme ja sairaanhoitopiiriin. Tänä keväänä sairaanhoitopiiri kilpailutti laitossiirtokuljetukset. Alueen yrittäjät loivat ryhmittymän, johon kuului yhdeksän yritystä ja heidän perustamansa yhteisyritys. – Teimme yhteistarjouksen. Merkittävintä oli, että yleensä saimme sen tehdyksi. Onnistuimme yhteistyössä ja sitouduimme kaikki tarjoukseen, Maavirta kertoo. Yritykset hankkivat kaikki tarvittavat taustatiedot ja laskelmat. – Lukuja ei voi vetää hihasta. On laskettava tarkkaan, että pystyy vastaamaan siitä, mitä lupaa, Pia Maavirta toteaa. Kun pohjatyöhön on panostettu, laskelmia voi hyödyntää jatkossa muissa kilpailutuksissa. Tuomo Maavirta pitää kustannuspuolen laskelmia helppoina. Itse tarjouksen muotoseikat sen sijaan ovat vaikeita. Hankinta-asiamies auttoi tarjouksen muotoilussa. – Oli meidän onnemme, että juuri Varsinais-Suomen yrittäjillä oli tämä palvelu. Nyt me tiedämme, millä tavalla tarjousta tehdessä tulee toimia. Tuomo Maavirta neuvoo perehtymään tarjouspyyntöön alusta alkaen hyvin, muuten vastaaminen ei onnistu. Hän kertoo, että hänellä meni tarjouspyyntöön vastaamisessa viikon virkatyöaika. Hankintaasiamiehen kanssa oli kolme puolen päivän tapaamista. Sen lisäksi yritysten edustajat pitivät kolme – neljä kertaa iltapalaveria. Kun tarjous jätettiin, kaikkia lomakkeita ei vielä tarvinnut olla liitteenä. Itse tarjouksen tekeminen meni viime hetkeen. Hankinta-asiamiehen ammattitaidosta oli suuri apu. – Me emme olisi muuten osanneet vastata tarjouspyyntöön kaikkien pykälien mukaan oikein. Yritysryhmittymällä on suullinen sopimus sitoutumisesta ja hahmotelma siitä, mitä kukin pystyy tekemään, mutta tarkka kirjallinen sopimus työn- ja rahanjaosta tehdään, jos tarjous tulee hyväksytyksi. Nyt olo on helpottunut. Voitto on jo se, että pienyritys voi vastata kilpailutukseen yhdessä muiden kanssa. Vaikka tämä tarjouskilpailu ei tuottaisi tulosta, jatkossa kilpailutustilanteissa voidaan luoda uudenlaisia ryhmittymiä. Vuosikokouksessa huhtikuun viimeisenä viikonloppuna Maavirrat eivät vielä tienneet, miten tarjouskilpailussa oli käynyt. Vastauksen piti tulla jo pari viikkoa aikaisemmin ja toiminnan pitäisi alkaa toukokuun alusta. Ambulanssi 2.2012 6 NAANTALISSA SANOTTUA Terveydenhuoltolaki ja muut muutokset yleisessä toimintaympäristössä ovat tuoneet väistämättä muutoksia sairaankuljetusyrittäjien toimintaan. Naantalissa vaihtoehdot kiteytyivät kolmeen. Pienet yrittäjät pärjäävät kilpailussa tekemällä yhteistyötä toisten yrittäjien kanssa. Toinen vaihtoehto on yrityksen koon kasvattaminen ja laajentuminen. Kolmas vaihtoehto on siirtyminen toisen palvelukseen. KOONNUT KATJA HOLOPAINEN Telkän mukaan kuntien olisi mietittävä selkeä palvelustrategia, jossa määriteltäisiin, mitä palveluita yleensäkään tarjotaan, mitä tuotetaan itse ja mitä ostetaan ulkopuolelta. Yrittäjille riittää tekemistä, jos kunnat tehostavat toimintaansa ulkoistamalla palveluitaan. Jo nyt käytännössä jokainen uusi työpaikka syntyy pk-sektorille. Telkän mielestä kuntien tulisi tavoitella palvelustrategiassaan monituottajamallia, jossa oman tuotannon lisäksi käytettäisiin ostopalveluita ja palveluseteleitä. – Kunnat voisivat ostaa yksityisiltä huomattavasti nykyistä enemmän palveluita erityisesti sosiaali- ja terveyspuolella. Uhkana julkiset yritykset Kuntauudistuksessa on yrittäjän ja palvelurakenteiden kannalta myös monia uhkatekijöitä. Telkkä pelkää, että kuntien yhdistäminen johtaa siihen, että kunnat kehittävät it- selleen uusia palveluita, jotka eivät kuulu niiden toimialaan. – Työntekijöitä tarvitaan aikaisempaa vähemmän, kun kunnat yhdistyvät. Kuntasektorilla työntekijöillä on viiden vuoden irtisanomisaika, ja heille on keksittävä jotain tehtävää. Kuntien kasvaessa myös hankintayksiköt kasvavat. Tämä voi merkitä sekä hankintaosaamisen että hankintojen koon kasvua. Yksi ongelma on se, että kuntayhtymillä ja liikelaitoksilla on jo nyt suuri halu järjestää palvelukokonaisuuksia omana toimintanaan. Tämä vääristää kilpailua. Valtiolla ei ole selkeää ohjeistusta julkisen sektorin liikelaitosten toiminnalle yksityisillä markkinoilla. Telkkä toivoo, että kuntalakiin saataisiin selkeät pelisäännöt kuntien liikelaitoksille ja julkisomisteisille yhteisöille, jotta epäreiluja kilpailutilanteita ei syntyisi. Henkilöstön määrän muutos koon mukaan 2001-2010 Tuomas Telkkä Suomen Yrittäjistä toteaa markkinoilla olevien julkisten yhtiöiden, liikelaitosten ja kuntayhtymien häiriköivän markkinoita. – Huonoista esimerkeistä on kanneltu EU-komissioon ja nyt odotetaan lopullisia päätöksiä. Monipuolisuutta kuntapalveluihin Terveydenhuoltolain lisäksi kuntalain muutos vaikuttaa sosiaali- ja terveysalan yrityksiin. Jotta kunnat pärjäisivät tulevaisuudessa, niiden on kerättävä enemmän veroja ja toteutettava vankka menokuuri. Suomen Yrittäjien elinkeinopoliittinen asiamies Tuomas Telkkä esitteli Naantalissa yleisölle kuntapalvelumarkkinoiden haasteita muuttuvassa toimintaympäristössä. Lähde: Tilastokeskus, Yritysrekisteri 29.5.2012 Monipuolisuutta yritystoimintaan – Lähden siitä, että tulevaisuus on hyvä, mutta muutoksiin tulee varautua, toteaa Mika Hirvonen, Loimaan ambulanssista. Mika Hirvosesta tuli 1970-luvulla perustetun Loimaan Ambulanssin toinen omistaja vuonna 2003 ja kolme vuotta myöhemmin ainoa omistaja. Hirvosen ja hänen avovaimonsa Hanna Nisolan tunnelmat Naantalissa olivat positiiviset. Juuri ennen SSK:n Naantalin kevätkokousta Hanna Nisola oli siirtynyt toisen palvelukseen. – Palasin kotisairaanhoitoon. Minulla ei ole enää yövuoroja eikä viikonloppuja. Saan kuitenkin tehdä Mikalle keikkaa niin paljon kuin haluan. Hanna työskenteli nuoruudessaan pari vuotta kotisairaanhoidossa. Sitten hän siir- tyi sairaankuljetukseen, jossa hurahti 20 vuotta. Työn ohessa Hanna opiskeli sairaanhoitajaksi ja valmistui vuonna 2007. Työpaikan vaihdos ei johtunut sairaankuljetuksen muutoksista. Mika Hirvonen kertoo, että heidän sopimuksensa siirtyy sellaisenaan VarsinaisSuomen sairaanhoitopiirille. – Meillä on ollut aina hyvät suhteet sairaanhoitopiiriin. Hyvät suhteet sairaanhoitopiiriin ja muihin alueen ensihoidosta vastaaviin toimijoihin näkyvät myös yrityksen nettisivujen historiaosuudessa. Niillä kerrotaan muun muassa yhteistyöstä Turun Medi-Helin ja Varsinais-Suomen palolaitoksen kanssa. Mika Hirvosella on myös muuta yritystoimintaa. Hän edustaa pohjoismaista ensihoitovarusteisiin erikoistunutta Ferno Nordenia Suomessa. 3 Ambulanssi 2.2012 7 NAANTALISSA SANOTTUA Muutos ja uusi elämä Työsuhde on turvallinen verrattuna yrittäjän epävarmaan vapauteen. Kustaa Pihan mukaan moni keskisuomalainen, entinen sairaankuljetusyrittäjä on tyytyväinen toisen palveluksessa. Keski-Suomen Sairaankuljetusyrittäjät ry:tä edustava Kustaa Piha toteaa, että viime vuodet yhdistyksen kokouksia on hallinnut yrittäjien huoli ja epävarmuus tulevaisuudesta. – Keski-Suomi on toiminut todellisena muutosten laboratoriona. Alueella on järjestetty kilpailutuksia, siellä on tehty yritysjärjestelyjä ja pelastuslaitos on nielaissut osan toimminnoista. Keski-Suomessa on lopettanut kymmenen sairaankuljetusyritystä. Moni miettii yhä, jatkaako toimintaa vai heittääkö hanskat tiskiin. – Jokaisen ratkaisu on henkilökohtainen, eikä muiden käy neuvominen. Piha kertoo soittaneensa ennen kokousta useammalle lopettaneelle sairaankuljetusyrittäjälle. Puhelimitse heistä valtaosa vaikutti tyytyväisiltä elämäänsä, vaikka yrittäjän vapaus tuokin kaipuun mieleen. – Eräs oli töissä nuorisokodissa ohjaajana, toinen ensihoitoyrityksen esimiehenä, kaksi toimi ensiavun hoitajana sairaalassa tai terveyskeskuksessa. Tyytyväisimpiä ovat ne, joilla on ollut, tai jotka ovat saaneet, työn lisäksi muuta sisältöä elämään. Yksi on hankkinut moottoripyörän, toisella on enemmän aikaa perheelleen. Pihan kertoman mukaan he eivät enää vaihtaisi takaisin yrittäjyyteen – vapaa-aikaa on enemmän ja työsuojelukin kunnossa. – Näiden ihmisten tunnelmat olivat myönteisiä. Silti terveydenhuoltoalan ammattilaisenkin on osattava ja uskallettava pyytää tarvittaessa apua, jos asiat käyvät ylivoimaisiksi itselle, Piha muistuttaa. Kustaa Piha kertoo, että moni keskisuomalainen sairaankuljetusyrittäjä on päätynyt viime vuosina toisen palvelukseen ja on tyytyväinen ratkaisuun. Siikalatvan Sairaankuljetus Långströmin perheyrityksessä uskotaan laajentumiseen Viljo Långström perusti sairaankuljetusyrityksen Kestilään vuonna 1971. 2000-luvun alussa aloitetun sukupolvenvaihdoksen myötä johtoon tuli Toni Långström. Nyt yhden auton perheyrityksestä on kasvanut varsin suuri sairaankuljetusyritys, jolla on useita toimipisteitä. – Pienelläkin paikkakunnalla voi laajentua, jos vain halua ja uskallusta riittää, toteaa Viljo Långström ja jatkaa: – Vaikka nyt on tosi kova paikka, niin on niitä vaikeita vuosia ollut aikaisemminkin. Viljo Långström uskoo, että valoa löytyy, kun vain suhtautuu asioihin myönteisesti ja kääntää vaikeudet voitoksi. Samaa mieltä on hänen poikansa, Toni Långström, 34, joka toteaa, että monista uhkatekijöistään huolimatta uusi terveydenhuoltolaki on tuonut mukanaan myös uusia mahdollisuuksia. – Lähdimme laajentamaan toimintaamme systemaattisesti jo 2000-luvun alusta. Ajattelimme, että jatkossa yhden auton yri- Pohjois-Pohjanmaa jaetaan kuuteen alueeseen, joista neljässä toimii yksityinen sairaankuljetus ja kahdessa pelastuslaitos. – Meidän alueemme tulee näillä näkymin pysymään entisellään, Toni Långström kertoo. tykset eivät tule selviytymään. Långströmit hankkivat lisää liikennelupia ja kehittivät toiminnan laatua. Toni Långström näkee uuden asemapaikan rakentamisen käännekohtana. Tämä muutti toiminnan aikaisempaa ammattimaisemmaksi. Nyt autoja on kuusi, asemapaikkoja kolme ja työntekijöitä noin 30, kun mukaan lasketaan vakituiset keikkatyöläiset. Yksiköistä neljä on ympärivuorokauden toimivia perustason yksiköitä, yksi hoitotason yksikkö ja yksi päivisin siirtokuljetuksista vastaava perusyksikkö. – Valmistuttuani en ollut varma, että tulen jatkamaan yrityksessä. Jotenkin se vain siihen lipsahti. Toni Långströmistä yrittämisen tekee mielenkiintoiseksi monenlaiset haasteet. Tärkeää on se, että pystyy vaikuttamaan omaan toimintaansa. – 2000-luvulla ei ole ollut yhtään vuotta, ettei meillä olisi ollut meneillään jotain toiminnan kehittämiseen liittyvää projektia. Ja kuten arvata saattaa, kuuden viikon kesälomia ei ole tullut pidettyä. Tosin eipä Toni kaipaa viikkojen vetelehtimistä. Sen sijaan hän matkustaa välillä viikoksi ulkomaille, viimeksi tuli tehtyä kalastusreissu Norjaan. Ambulanssi 2.2012 8 NAANTALISSA SANOTTUA Jyrki Seilonen, 39, Utsjoki: ”Periferiassa tarvitaan hoitotason ambulansseja” Suomen pohjoisin sairaankuljetusyrittäjä Jyrki Seilonen on sitä mieltä, että syrjäseuduilla tarvitaan ehdottomasti hoitotason taitoja, vaikka tilaaja ei sitä vaatisi. – Tässä suhteessa uusi terveydenhuoltolaki vie sairaankuljetusta askeleen eteenpäin. ammattitaito on ehdoton. – Tarvitaan vankkaa ammattitaitoa, kun lähdetään kuljettamaan kriittistä potilasta viiden tunnin matkan päähän erikoissairaanhoitoon. Jyrki Seilosesta uusi terveydenhuoltolaki on hyvä. Askel oikeaan suuntaan. Kuntien kanssa ei hoitotason sopimuksiin olisi koskaan päästy. Ammattitaitoa ja poppakonsteja Jyrki Seilonen kertoo, että yhdellä keikalla Utsjoelta Rovaniemelle erikoissairaanhoitoon tulee kilometrejä 927. Aikaa edestakaisella matkalla menee helposti 12 tuntia. Potilaan hoitoonpääsy kestää minimissäänkin neljä tuntia. Tavallisesti matkalla tulee viiveitä. Lääkärin luona terveyskeskuksessa voi mennä useampia tunteja. – Välillä soitamme lääkärille ja kerromme, ettemme voi pysähtyä. Ajamme suoraan erikoissairaanhoitoon. Jyrki Seilosen erikoissairaanhoitaja-äiti pyöritti ambulanssia Utsjoella, kun hän oli pieni. Seilonen itse on kiertänyt koko Suomen. Hoitoalan kouluja hän on käynyt Rovaniemellä, Oulussa ja Espoossa. Jyrki Seilosella on näköala koko Suomeen. Kärjistäen hän toteaa, että kaupungeissa ei tarvittaisi hoitotason ambulansseja, matkat erikoissairaanhoitoon ovat niin lyhyet. Periferiassa sen sijaan hoitotason Seilonen on ensihoitoon suuntautunut lähihoitaja. Tällä hetkellä hän opiskelee Rovaniemen AMK:n monimuoto-ohjelmassa sairaanhoitajaksi. Perheelliselle se ei ole helppoa, kun matkaa opiskelupaikkakunnalle on yli 450 kilometriä. Eniten järjestelyjä vaativat työharjoittelujaksot. Onneksi näissä on joustettu niin, että työharjoittelua on voinut pilkkoa lyhyempiin jaksoihin. Lapinläänin sairaankuljetuksen kokonaisuus on hyvin epävarma, eikä järjestämistavasta ole vielä päätöksiä. Kaikissa muissa Lapinläänin kunnissa nykyiset sopimukset ovat irtisanottu, mutta Utsjoki ja Jyrki Seilonen muodostavat poikkeuksen. Hänellä on viiden vuoden määräaikainen sopimus ja tulevaisuus vuoteen 2015 asti varman päällä. Jyrki Seilonen on varma siitä, että tulevaisuudessa töitä tulee riittämään, vaikka yrittäjyys joutuisikin vaakalaudalle. Omasta puolestaan hän ei ole huolissaan. – Pohjoisessa tarvitaan poppakonsteja, jotta saataisiin päteviä työntekijöitä. Uskon, että minä tulen jatkamaan täällä yrittäjänä. Vieras virkamies ei tunne ihmisiä, jotka ovat lähteneet pohjoisesta opiskelemaan hoitoalaa, ja jotka voisi mahdollisesti houkutella takaisin pohjoiseen. Seilonen taitaa ne poppakonstit. Hänellä on sekä paikallistuntemusta, että ihmistuntemusta. Utsjoella olosuhteet ovat toiset kuin ruuhkaSuomessa. Pitkän talven lisäksi haasteita ensihoitoon tuovat satojen kilometrien välimatkat. Potilaan hoitoon pääsy kestää vähintäänkin neljä tuntia – hoitotason ammattitaito on tarpeen. Ambulanssi 2.2012 9 NAANTALISSA NÄHTYÄ Profile Vehicles Oy:llä on Naantalin kylpylän parkkipaikalla useampia kiinnostusta herättäviä ambulansseja näytillä. – Suomessa on kaksi isompaa tapahtumaa, joihin yleensä osallistumme, Turvallisuusmessut ja tämä SSK:n seminaari, Profile-konsernin myyntija markkinointijohtaja Jari Mononen Iisalmesta kertoo. Mononen on tyytyväinen päivien antiin. Vaikka väkeä on nyt ollut vähemmän kuin aikaisemmissa SSK:n näyttelyissä, pidämme tärkeänä olla kuulemassa suoraan asiakkailtamme ja muilta alan toimijoilta kuulumiset ja tarpeet kaluston suhteen. Yksi näytteilleasettajista on Toni Riekkinen ja NettiTieto Oy, joka on luonut yhteistyössä SSK kanssa SAHTI-järjestelmän. Vieressä esittelevät Pappila Penkkala Groupin (PPG) Matias Mäenpää ja Miika Varjonen maksujen lähetys-, maksuvalvonta-, huomautusja perintäpalvelua, joka voidaan liittää SAHTI-järjestelmään. Tämä automatisoitu laskutusjärjestelmä helpottaa omavastuujärjestelmään kuuluvien laskujen perintää. – Luottotappiot ovat pienentyneet. Yrittäjät ovat olleet tyytyväisiä palveluun, kertovat Mäenpää ja Varjonen. NettiTieto ollut mukana kevätmessuilla jo useita vuosia, PPG oli nyt ensimmäistä kertaa. Näytteilleasettajia oli jälleen runsaslukuisesti paikalla. Suomen Sairaankuljetusliitto ry ja sen jäsenet kiittävät yhteistyökumppaneita hyvästä yhteistyöstä. 1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. 8. 9. 10. 11. 12. 13. 14. 15. 16. A-Vakuutus ConvaTec Oy Elektro-Arola Oy Ferno Norden Inmed Scandianavia Medinor Finland Oy Ab Medisampo Oy NettiTieto Oy Nostalgia Ky Pappila Penkkala Group Pensi Rescue Oy Profile Vehicles Oy Sarco Oy SOS-Asu Ky Tamlans Oy Ab Veho Group Oy Ab SOS-Asu Ky:n Ulla ja Jorma Löfman ovat tuoneet neet näytteille työvaatteita. Keijo Petäjäjärvi esittelee Ferno Nordenin ensihoitotuotteita ja hälytyslaitteita aivan luentosalin oven vieressä. Petteri Karvinen esittelee Medinorin tuotteita, kuten defibrillattoreita. Risto Nihtilän yritys Nostalgia ky myy mainoskyniä yrittäjille. Ambulanssi 2.2012 10 S eulottuja tiedonjyviä KOONNUT KATJA HOLOPAINEN THL: Uudellamaalla yhä useampi kuljettaja ajoi maistelleena THL:n tutkimuksen mukaan yhä useampi kuljettaja ajoi maistelleena. Puhalluttaessa heidän veressään oli alkoholia, mutta alle rangaistavuusrajan, 0,5 promillea. Kevätkokouksen illallisella Naantalissa Teuvo Kontio kävi tervehtimässä veteraani, yrittäjä Reijo Sorria Forssasta ja kunniapuheenjohtaja Esko Levoniusta Lopelta. Kelan potilaskohtaiset matkakorvaukset sairaanhoitopiirikohtaisiksi Sosiaali- ja terveysministeriön 21.12.2011 asettama työryhmä ehdottaa rahoitusjärjestelmän uudistamiseksi hyvää ensihoitopalvelua kehittävää korvausmallia. Mallissa sairaanhoitovakuutuksesta maksetaan korvaus sairaanhoitopiireille hyvän ensihoitopalvelun järjestämisestä aiheutuneista tarpeellisista ja kohtuullisista kustannuksista. Korvausosuus määräytyy sairaanhoitopiirikohtaisesti määriteltävän laskennallisen enimmäismäärän perusteella. Enimmäismäärää määriteltäessä otetaan huomioon sairaanhoitopiirin ensihoitotehtävien määrä ja kuljetusten pituudet sekä sairaanhoitopiirin väestömäärä ja sairastavuus. Sairaanhoitovakuutuksesta maksettava rahoitusosuus tulee jatkossakin olemaan määrältään Kansaneläkelaitoksen vuonna 2011 kiireellisistä ambulanssimatkoista maksama korvausmäärä sidottuna soveltuvaan indeksiin, esimerkiksi ansiotasoindeksiin. Uudistuksen voimaantulossa ja siirtymäajoissa on otettava huomioon sairaanhoitopiirien ja palveluntuottajien välinen sopimustilanne. Ehdotuksen mukaan laki tulisi voimaan vuoden 2013 alusta siten, että se koskisi sairaanhoitopiirejä sen mukaan kuin niiden tekemät sopimukset antavat myöten, kuitenkin viimeistään vuoden 2016 alusta. Korvaukset ovat aikaisemmin olleet potilas- ja matkakohtaisia. Tyypillinen maistelleena ajava kuljettaja on 35 – 49vuotias mies, jonka veressä on alkoholia noin 0,2 promillea. Hän on naimisissa ja hänellä on vakituinen työpaikka. Tavallisin ammattiluokka on alempi toimihenkilö tai ammattityöntekijä. Neljännes maistelleista kuljettajista oli joko menossa töihin tai tulossa töistä. Raitis kuljettaja, maistellut ja rattijuoppo eroavat profiililtaan toisistaan sekä sukupuolen että siviilisäädyn osalta. Miehiä oli kolme kertaa naisia enemmän maistelleissa ja rattijuopoissa verrattuna raittiisiin kuljettajiin. Myös eronneita oli enemmän kuin naimisissa olevia. Ikä ei sen sijaan liittynyt siihen, ajoiko henkilö raittiina, maistelleena tai rattijuoppona. Verrattaessa maistelleita ja rattijuoppoja todettiin, että ajokortitta ajo ennusti viisinkertaista riskiä kuulua jälkimmäiseen ryhmään. Alle 0,2 promillen maistelleiden ja yli 0,2 promillen maistelleiden profiilissa todettiin enemmän yhtäläisyyksiä kuin eroja. Sukupuolen ja siviilisäädyn suhteen molempien ryhmien profiilit olivat samankaltaiset. Profiilin perusteella ei voida päätellä, että yli 0,2 promillen maistellut olisi potentiaalinen rattijuoppo. Pia Pohja sosiaali- ja terveysministerin valtiosihteeriksi Sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikon valtiosihteeri vaihtuu kesäkuussa. Risikko esittää uudeksi valtiosihteerikseen Pia Pohjaa. Pohja on tällä hetkellä Terveyspalvelualan liiton toimitusjohtaja. Aiemmin hän on toiminut muun muassa vakuutusyhtiö Fennian viestintäjohtajana sekä sosiaalija terveysministeri Maija Perhon erityisavustajana. Pohja aloittaa valtiosihteerinä 25. kesäkuuta ja toimikausi kestää ministeri Risikon toimikauden ajan. Ministeri Risikon nykyinen valtiosihteeri Vesa Rantahalvari lopettaa työnsä 21. kesäkuuta aiemmin sovitun mukaisesti ja siirtyy muihin tehtäviin. Suomalaiset voivat hyvin Pääjohtaja Pekka Puska muistutti TERVE-SOSmessuilla Tampereella, että juuri tällä hetkellä suomalaiset voivat paremmin ja ovat terveempiä kuin ehkä koskaan historiansa aikana. – Pärjäämme kansainvälisissä onnellisuus- ja hyvinvointimittauksissa, eliniän odotteemme nousee ja bruttokansantuotteemme kasvaa. Eriarvoisuus ja väestöryhmien väliset sosioekonomiset terveyserot ovat kuitenkin kasvaneet pitkään. Tupakka ja alkoholi ovat merkittäviä terveyserojen aiheuttajia. Ylipainon yleistyminen, lapsiperheiden lisääntynyt köyhyys ja lasten ja nuorten ongelmat huolestuttavat Puskaa. Maailma ympärillämme muuttuu nopeasti. Sosiaali- ja terveydenhuollossa kehitys näkyy muun muassa uuden teknologian nopeana käyttöönottona ja palveluiden yksityistämisenä. – Onkin tärkeää, että varmistamme myös palveluiden laadun ja huolehdimme, että palvelut vähentävät terveyseroja eivätkä vain vahvista maksukykyisten terveyttä. Puska pitää ennalta ehkäisyn vahvistamista eri- tyisen tärkeänä. Tässä kunnat ovat ratkaisijan asemassa. – Kunnissa tehtävät päätökset antavat suunnan suomalaisten hyvinvoinnin kehitykselle tulevina vuosina, Puska painotti. Ambulanssi 2.2012 11 Kirjauutuus Elämää hälytysvalmiudessa Metraux NICT Non Invasive Core Temperature Suomalaisen ambulanssiväen keskuudessa hyvin tunnettu Pertti Kiira sai huhtikuun alussa päätökseen vuosia kestäneen urakkansa, kun järkälemäinen kirja Elämää hälytysvalmiudessa ilmaantui markkinoille. www.inmed.se Kiira haastatteli 36 tavalla tai toisella sairaankuljetuksen kehitykseen vaikuttanutta ammattilaista, joilla on hyvin erilaisia taustoja. Kirjassa tulevat seikkaperäisesti ja havainnollisesti esille ambulanssityöhön vaikuttaneet olosuhde-erot eri puolilla Suomea. Kirjan luettuaan tajuaa, miten erilaista osaamista ja luovaa ongelmanratkaisukykyä on tarvittu, jotta sairaankuljetus yleensäkin on ollut mahdollista laajoilla maaseutualueilla. Kaupunkejakaan ei tosin ole unohdettu ja Kiira onkin käsitellyt sairaankuljetusta hyvin laajasti sekä taustoittanut haastatteluja kunkin paikkakunnan terveydenhuolto-olojen monipuolisilla kuvauksilla. Kirja ei käsittele sairaankuljetusta muusta yhteiskunnasta ja terveydenhuollosta erillään olevana puuhasteluna, vaan kytkee sen konkreettisesti kunkin paikkakunnan elämänmenoon. Siinä auttavat monet vahvat persoonallisuudet, joita Kiira on haastatellut. Hän on tuntenut useat haastateltavansa jopa vuosikymmeniä, mikä on helpottanut kysymysten asettelua ja osuvuutta. Haastatelluista huomattava osa on toiminut ainakin jossakin vaiheessa sairaankuljetusyrittäjinä, mutta mukana on myös pelastustoimen edustajia ja alan opettajia. Ensihoidon kehitystä edistäneistä lääkäreistä kirjassa esiintyy kolme. Erityishuomion on saanut lääkärihelikopteri Medi-Helin ansiokas 20-vuotinen taival eteläisen Suomen ensihoitokehityksen kärjessä. Haastateltavien valinnasta johtuen myös sydänambulanssikokeilu ja Helsingin lääkäriambulanssitoiminnan alkutaival on kuvattu yksityiskohtaisesti. www.sakuyrittajat.fi YKSITYINEN SAIRAANKULJETUS TUTUKSI Kirja ei kuitenkaan ole mitenkään EteläSuomi-keskeinen, vaan ambulanssityön mutkia, mäkiä ja karikoita sekä myös sen suurta tyydyttävyyttä tekijöilleen on kuvattu koko maan mittakaavassa. Eräs motiivi kirjan tekemiselle on ollut kunnioittaa alan veteraanien ja tunnettujen persoonallisuuksien pitkäaikaista toimintaa, jonka seurauksena sairastuneiden ja loukkaantuneiden hoito Suomessa on yhä paremmin pystytty aloittamaan oikeana aikana ja tarvittavalla tasolla. Tämän kehityksen mahdollistaminen on vaatinut monilta henkilöiltä koko elämänsä ”likoon laittamista”. Kirjan sisältö käsittää laajasti kaikki elementit, joita on tarvittu nykyaikaisen ensihoitojärjestelmän luomiseksi. Niihin kuuluvat ambulanssiautojen kehittäminen, ensihoidon suunnittelu, koulutus ja hallinnointi sekä hätäkeskustyö. Erilaisten persoonallisuuksien kautta kirjasta välittyy voimakas elämän maku, jolloin aukeaa myös uusia historiallisia asiayhteyksiä. Pertti Kiira on itse ollut vaikuttamassa voimakkaasti alan kehittymiseen Suomessa. Hänen värikäs kokemuspohjansa näkyy monipuolisena asiantuntemuksena kirjan sisällössä. Kiira on ollut muun muassa SSK:n puheenjohtajana ja toiminnanjohtajana aikana, jolloin sairaankuljetuksen kehittämisessä ja koulutuksen järjestämisessä elettiin kiivasta uudistuskautta. Silloin väännettiin myös ankarasti siitä, mihin suuntaan ja kenen ehdoilla alaa kehitettiin. ”Elämää hälytystilassa” on jykevä painotuote, sillä se on painettu A3-kokoiseksi ja lähes 400-sivuiseksi. Hieman raskastekoinenhan se ulkonaisesti on ja painava myös käsitellä, mutta painavaa on asiakin kirjan sivuilla. Elävyyttä lisää huomattavasti runsas kuvitus ja tämän kirjan kohdalla on helppo sanoa, että yksi kuva voi vastata tuhatta sanaa. Informaation määrä on siis melkoinen, kun kuvia on noin 1000 ja osa niistä varsin ainutlaatuisia ja ennen julkaisemattomia. ”Elämää hälytystilassa” antaa lukijalleen paljon uutta ja hyvinkin yksityiskohtaista tietoa sairaankuljetuksen ja ensihoidon kehittymisestä Suomessa, mutta myös runsaan annoksen paikallishistoriaa eri puolilta maata. Sen luulisi kiinnostavan paitsi terveydenhuollon ammattihenkilöitä, myös keitä tahansa yhteiskunnallisista asioista kiinnostuneita ja varsinkin kunnallisissa luottamustehtävissä toimineita. Kirjan valmistusprosessia on tukenut taloudellisesti mm. Suomen Sairaankuljetusliitto SSK ry. Alan nykyisille ja entisille yrittäjille ”Elämää hälytysvalmiudessa” on antoisa kirja ja palauttaa elävästi mieliin monet murroskohdat ja tiukat tilanteet omassa elämäntyössä. ANTTI JÄRVINEN Suomen Sairaankuljetusliitto ry:n valtakunnallinen ammattilehti Päätoimittaja: Mikael Söderlund Nuijamiestentie 7, 00400 Helsinki puh. 09 587 9390 faksi 09 587 9905 mikael.soderlund@sairaankuljetusliitto.ﬁ Toimitus ja ilmoitukset: Nuijamiestentie 7 C, 00400 Helsinki puh. 09 587 9390 | faksi 09 587 9905 [email protected] SYYSKOKOUS 2012 Taitto: adhelena@adhelena.ﬁ Paino: Pirkanmaan Lehtipaino oy | Tampere, 2011 SSK:n syyskokous 22.–23.9. Levillä Sokos Hotel Levi, Tähtitie 5, 99130 Sirkka Ilmoitushinnat vuodelle 2012: etusivu takasivu 1/1 sivu 1/2 sivu pysty/vaaka 1/4 sivu 1/8 sivu 1/16 sivu 1 750 e 1 650 e 1 590 e 790 e 390 e 205 e 105 e Osoitteet ja osoitteenmuutokset: toimisto@sairaankuljetusliitto.ﬁ Ambulanssi ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Seuraava lehti 3.2012 ilmestyy viikolla 41. Aikakauslehtien Liiton jäsen Ambulanssi 2.2012 12 corpuls3 Hälytysajokoulutusta - ettei kävisi näin! Kuva: Jaakko Kyyrönen life energy Järjestämme ajokoulutusta yhteistyössä SSK ry:n kanssa ajoharjoitteluradoilla eri puolilla Suomea. Sairaankuljettajien koulutuksesta vastaavat kokeneet ajokouluttajat. Koulutus sisältää hälytysajo-ohjeiston ja siihen liittyvän lainsäädännön, ajoneuvon käsittelyharjoituksia radalla ja ajoharjoittelua liukkaalla pinnalla. SAKSALAISTA LAATUA VUOSIKYMMENTEN KOKEMUKSELLA corpuls3 WDUMRDDWÁ\VLQXXGHQODLVHQWRLPLQWDPDOOLQYHUUDWWXQDSHULQWHLVLLQGHĺEULOODDWWRUHLKLQ -RKGRWWRPDVWLNROPHHQRVDDQMDNDXWXYDODLWHPDKGROOLVWDDPRQLWRURLQQLQMDGHĺEULOORLQQLQ ODQJDWWRPDVWL MONITOROINTIYKSIKKÖ POTILASYKSIKKÖ DEFIBRILLAATTORI / TAHDISTINYKSIKKÖ 0RGXODDULVHOOD UDNHQWHHOOD VDDYXWHWDDQ \OLYHUWDLQHQ VRSHXWXYXXV NHQWÁQ MD NXOMHWXVWHQ YDLKWHOHYLLQWLODQWHLVLLQ LANGATON TIEDONSIIRTO Z Z ZF R U S X O V F R P 0HGLQRU)LQODQG2\$E Rajatorpantie 41 C · 01640 VANTAA FINLAND ZZZPHGLQRUĺFRQWDFW#PHGLQRUFRP Koulutetut saavat kurssista virallisen todistuksen ja yrittäjä oman todistuksen kilpailutusta varten. Tutustu tarkemmin sivuillamme: www.dare.fi Yhteydenotot: D.A.R.E.-Product Oy: Hannu Jore +358 500 591 952 SSK ry: Mikael Söderlund +358 50 439 4773 Yhteistyökumppanit: Huolehdi itsestäsi ja henkilöstöstäsi! Terveysturva-ryhmävakuutus vain Sairaankuljetusliiton jäsenille; sinä, työntekijäsi ja yrityksesi hyödytte! Kysy lisää yhteyshenkilöltäsi. 03 04 05 06, www.a-vakuutus.ﬁ Yhdessä hyvä tulee.