Ambulanssilehti 03/12 - Suomen Sairaankuljetusliitto

• Kunnallisvaalit ensihoitopalvelun silmin
• Tulevaisuus – onko sitä yksityisillä palveluntuottajilla?
• Kansainvälistä toimintaa monella sektorilla
3.2012
Suomen Sairaankuljetusliitto SSK ry:n valtakunnallinen ammattilehti
Moneen lähtöön. Sprinter.
Mercedes-Benz Sprinter on valmiina nopeisiin lähtöihin.
Vakiovarustuksena oleva viimeisen sukupolven ESP-ajovakauden hallintajärjestelmä optimoi auton hallinnan ääritilanteissa, kuten kaarreajossa liukkaalla pinnalla. Uusissa
CDI-dieselmoottoreissa tehoa riittää turvallisiin ohituksiin.
Lisävarusteena saatava automaattivaihteisto lisää turvallisuutta mahdollistamalla paremman keskittymisen ohjaamiseen hälytysajossa.
Vakiovarustukseen kuuluvat mm. ESP-ajovakauden hallintajärjestelmä, ohjauspyörän
säätö, ohjaamoilmastointi, Eberspächer-lisälämmitin, kauko-ohjattava keskuslukitus ja
sähkötoimiset etusivulasit.
www.mercedes-benz.fi/pakettiautot
Veho Group Oy Ab | Ambulanssimyynti | Lommilanrinne 3, Espoo | Puh. 010 569 16
Ambulanssi 3.2012
2
Terveys ja sen kustannukset
kuntavaalien teemaksi
Levillä kokoontui lähes 80 yksityisen sektorin ensihoitopalvelun ammattilaista kuulemaan nykytilanteesta ja keskustelemaan
alan tulevaisuudesta. Samalla liitolle valittiin uusi hallitus ja liiton pitkäaikaiset I ja
II puheenjohtajat Teuvo Kontio ja Claus
Harju-Jeanty vetäytyivät sivummalle. Liiton uudeksi puheenjohtajaksi valittiin vihtiläinen Tero Vainio kahdeksi vuodeksi
2013 –2014.
Esitän suurimmat kiitokset väistyville
puheenjohtajille. On ollut antoisaa ja turbulenttia aikaa, mutta yhdessä olemme
tehneet kaiken meille mahdollisen yksityisen ensihoidon puolesta. Tero Vainiolle
uutena puheenjohtajana ja myös uudelle
hallitukselle toivotan jaksamista uusien,
vielä kovien haasteiden edessä. Yhdessä
meissä on osaamista ja voimaa, periksi
emme anna.
Kolmipäiväisen kokouksen viestit ken-
tältä vaihtelivat suuresti. Vellova epätietoisuus tulevaisuudesta ja tieto viranomaisten
päättämättömyydestä, jopa osaamattomuudesta, ei ole luonut uskoa paremmasta
tulevaisuudesta ensihoitoalalla. Vielä syksyllä Suomessa on alueita, jossa palvelutasopäätöksiä ei ole tehty. Toisaalla palvelutasopäätöksiä muokataan jälleen kerran
uuteen uskoon, koska lopulta viestimme
osaavien koulutettujen toimijoitten vähäisyydestä sekä kustannusten karkaamisesta
uppoaa tajuntaan.
Moni luennoitsija, varsinkin LPY ry:n
toiminnanjohtaja Ismo Partanen totesi, että
tarvitsemme keinoja turvata kaikille mahdollisimman tasa-arvoiset edellytykset hoitaa ja huoltaa omaa sekä läheistemme terveyttä. Terveyspalvelujärjestelmän on pystyttävä ottamaan huomioon erilaiset elämäntilanteet ja niistä kumpuava tarve.
Palvelujen tuottaminen laadukkaasti ja te-
hokkaasti on tämän yhteiskunnan suurimpia haasteita tulevina vuosikymmeninä.
Yksityinen terveydenhuoltopalvelu haluaa
kantaa oman kortensa tähän kekoon. On
tärkeätä, että nyt tulevissa kuntavaaleissa
näistä asioista keskustellaan aktiivisesti jokaisessa kunnassa. Asia on kaikille kuntalaisille ja kuntien taloudelle tärkeä.
Kuntavaaleissa on puheenaiheena muun
muassa kuntien yhdistämiset ja yhteistyö
terveydenhuollossa. On muistettava, että
kuntien yhdistäminen johtanee siihen, että
kunnat kehittävät itselleen uusia palveluita,
jotka eivät kuulu niiden toimialaan. Kuntasektorilla on voimassa periaate, että kunnan työntekijöillä on viiden vuoden irtisanomisturva ja heille on keksittävä jotain
tekemistä. Ongelmana on se, että kuntayhtymillä ja liikelaitoksilla on jo nyt suuri
halu järjestää palvelukokonaisuuksia omana tuotantonaan. Tämä vääristää kilpailua.
Lisäksi kuntien koon kasvaessa myös hankintayksiköt kasvavat. Tämä voi merkitä
sekä hankintaosaamisen että hankintojen
koon kasvua. Siksi kannattaa valita kunnallisvaaleissa vaaliuurnilla yrittäjämyönteinen ehdokas. Ehdokas, joka vaatii kuntaan elinkeinopoliittisen ohjelman, joka
sisältää ainakin palvelustrategian, hankintastrategian ja yritystoiminnan vaikutusten
arvioinnin päätösten pohjiksi. Ehdokkaan,
joka valvoo, etteivät julkiset liikelaitokset
ja yhtiöt toiminnallaan aiheuta markkinahäiriöitä.
Näillä mietinnöillä toivotan oikein hyvää syksyä ja kannustan teitä kuntavaaleissa äänestämään yrittäjäehdokasta, joka
ymmärtää ja haluaa viedä yrittäjyyttä
eteenpäin.
Mikael Söderlund,
toiminnanjohtaja
Suomen Sairaankuljetusliitto SSK ry
Tulevaisuus – onko sitä yksityisillä
palveluntuottajilla ja liitolla?
Puolitoista vuotta sitten voimaan astuneen
uuden terveydenhuoltolain odotettiin, pelättiin – skeptisimmät, kuten minä tiesimme – muuttavan ensihoitopalvelun tuotannon painopistettä rajusti yksityisiltä
pieniltä yrityksiltä julkisen toimijan tehtäviksi. Tämä tapahtuu vastoin ministeri
Risikon lupausta. Ministeri äityi juhlapuheessaan Vaasassa pohjalaisella murteella
korostaen lupaamaan salin täyteiselle yrittäjäkunnalle, ”että vain kuolleen ruumiini
yli yksityisen tuottama palvelu ajetaan
alas”. Nyt alasajo on tapahtumassa ja osin
tapahtunut ministerin oman alueen Pohjanmaan näyttäessä mallia muulle Suomelle.
Tuon lupauksen ja lain mahdollistaman
julkisen toiminnan esteettömän invaasion
myötä menetin sen vähänkin uskon poliitikon antamiin lupauksiin. Onneksi se toinen
lupaus on täyttämättä ja toivottavasti siksi
jääkin. Turha ruikuttaa tässä menneitä.
Yritetään niillä jäljellä olevilla yrityksillä
pelastaa se, mitä pelastettavissa on.
Erään pohjoissuomalaisen valtalehden
nimettömässä kommentissa kirjoittaja aprikoi, että taitaa olla myös SSK:n toiminta
liittona mennyttä ja sen 48 vuotta kestänyt
toiminta vailla historian kirjoittajan lop-
pulausetta. Sen voin luvata kirjoittajalle ja
toiseksi viimeisen paperilehtemme lukijoille, että liitto on olemassa täsmälleen niin
kauan kuin valtakunnassa on yksikin yksityinen palveluntuottaja tai se viimeisinkin
Elämän Tähdellä varustettu ambulanssi
liikkuu maanteillämme. Liitolla on olemassa oma tehtävänsä. Liiton merkitys ei ole
vähentynyt, mutta toiminnan sisältö tulee
jossain määrin muuttamaan muotoaan.
Tarvittavat päätökset sekä toimenpiteet
on tehty liiton hallinnon ja toiminnan osalta mukauttaen sitä uuteen tilanteeseen.
Liitto on nyt ja jatkossa kaikkien yksityisten ensihoitoyritysten edunvalvoja niin
kuin tähänkin saakka.
Minun roolini ja luottamustehtäväni
liiton puheenjohtajana päättyy tämän vuoden lopussa. Takana on 12 vuotta puheenjohtajana ja 15 vuotta puheenjohtajistossa
sekä 18 vuotta liiton hallinnossa. Siis koko
sen ajan kun olen ollut yrittäjänä Oulaisissa kolmen muun yrityksemme osakkaan
kanssa. Aika on 30 prosenttia koko elämästäni ja 50 prosenttia aikuisiästäni. Onko
tämä ollut sen arvoista? Pääosin on ollut.
Viimeisen kolmen vuoden rutistus on jälkeenpäin ajatellen vaatinut kohtuuttomasti
voimavaroja ja lopputuloksen tuottama
pettymys on oikeastaan ainoa särö, joka
jää kaivelemaan. Usein viime kuukausina
leikin ajatuksella, mitä olisin tehnyt sillä
ajalla, jos niitä tunteja ei olisi tarvinnut
käyttää puheenjohtajana edunvalvontaan,
yhteiseen hyvään. Työ on tehty valtakunnallisten, alueellisten ja paikallisten yksityisten ensihoitopalveluyritysten toimintaedellytysten parantamiseksi. Lopputulos on
se mikä on. Pyrimme liittona ja itse henkilökohtaisesti niillä voimavaroilla, jotka
meillä ja minulla on ollut käytössämme,
kääntämään jokaisen kiven ja hyödyntämään vanhat ja uudet kontaktit parhaalla
mahdollisella tavalla. Olimmeko liiaksi yhden kortin varassa ja luottaen siihen? En
vain edelleenkään tiedä, mikä olisi ollut se
toinen kortti tai toinen lähestymistapa lain
valmistelussa.
31.12.2012 päättyy tehtäväni SSK:n puheenjohtaja ja myös yrittäjänä. Minulle on
tullut paljon hyviä ystäviä ja olen saanut
vilpitöntä ystävyyttä puheenjohtaja-ajallani; niitä on tarkoitus vaalia jatkossakin.
Tulen seuraamaan ensihoidon kehitystä ja
palvelukulttuurin muutosta sivusta sen
kummemmin keskusteluun osallistumatta.
Se on jatkossa muiden tehtävä. Toivotan
hyvää jatkoa teille kaikille, jotka jatkossa
ponnistelette ensihoidon, yrittäjyyden ja
liiton hallinnossa. Puheenjohtajana jatkaa
ensivuoden alusta Tero Vainio. Tehtäväsi
tulee olemaan työntäyteinen ja haastava,
mutta sinut pitkältä ajalta tuntien, tulet
menestymään tehtävässäsi. Olet pienten ja
suurten yritysten asialla.
Lopuksi
Viime kesänä vietin runsaasti aikaa tyttärentyttäreni kanssa ja hän opasti minua
huomaamaan, että on paljon kukkia ja
muutakin huomaamisen arvoista. Jatkossa
aion keskittyä yhä enemmän siihen, mitä
hänellä ja toivon mukaan tulevana kesänä
heillä, on minulle opetettavaa. Emme varmaan paljon keskustele ensihoidosta, mutta silloin, kun ambulanssi vilahtaa ohitse
kadulla, niin aiheeseen voi poiketa vaikkapa termillä ”pii-paa-auto” ellei lainsäätäjä ja sairaanhoitopiiri kiellä termin käyttöä.
Teuvo Kontio
vielä istuva puheenjohtaja
Ambulanssi 3.2012
Kuntavaalit
yksityisen ensihoitopalvelun silmin
Sopimusperusteinen ensihoitopalvelujärjestelmä on ollut käytössä lähes 2/3 maamme
kunnista, jossa on tehty ensihoitopalveluiden
ostosopimus yksityisen yrityksen kanssa.
Mainituissa kunnissa 3/4:ssa yksityinen yritys
on alansa ainoa palveluntuottaja. Nyt ensihoitopalveluitten tuotanto on muutoksen kourissa.
Julkisuudessa on esitetty erilaisia näkemyksiä siitä, miten tuotanto pitäisi järjestää. Sekä julkisesti
että yksityisesti on oltu sitä mieltä, että nykyistä
sekamallia pitäisi jatkaa: tämä on myös juridisesti
täysin mahdollista. Yrittäjätoiminta on aina ollut
vahvaa, ensihoitopalveluiden osaaminen ja palveluiden taso on ollut hyvää sekä laadukasta.
Sairaanhoitopiirin, maksajien – eli kuntien ja kuntalaisten – etu on säilyttää yrittäjien mahdollisuudet
toimia myös jatkossa.
Suomen Sairaankuljetusliiton SSK ry:n teettämän selvityksen mukaan uuden terveydenhuoltolain voimaantulo kasvattaa kuntien ensihoidon
kustannuksia radikaalisti. Käytännössä nyt tulisi
varmistaa, että myös uusiin toimintamalleihin
luodaan taloudellisesti järkeviä ja tehokkaita järjestelmiä. Jatkossakin nykyisten palveluntuottajien kalustoa tulisi käyttää tehokkaasti, eikä vaarantaa nykyisten toimijoiden toimintamahdollisuuksia.
Kustannusten nousu johtuu sekä uuden lain
vaatimista valmiusajoista että julkisen sektorin
oman palveluntuotannon lisääntymisestä. Selvityksen mukaan kunnille aiheutuva ensihoidon lisäkustannus julkisella palveluntuotannolla toteutettuna on noin 61 miljoonaa euroa vuodessa, mikä
tarkoittaa kustannusten nousua yli 30 prosenttia
nykytilanteeseen verrattuna. Yksityisenä palvelun-
tuotantona vastaava lisäys olisi vajaat kolme miljoonaa euroa vuodessa.
Tulevaisuudessa haasteita ensihoidon järjestämiseen aiheuttaa myös työvoiman riittävyys.
Sairaanhoitopiirien alustavien suunnitelmien perusteella uuden terveydenhuoltolain tuomien
velvoitteiden myötä henkilökuntaa tarvitaan lisää
27 prosenttia nykytilanteeseen verrattuna. Tämä
tarkoittaa käytännössä vähintään 800 päivystystyöstä kokemusta omaavan ensihoitajan ja sairaankuljettajan vajetta vuodesta 2013 eteenpäin.
Kuntavaaleissa on yhtenä puheenaiheena
kuntien yhdistämiset ja yhteistyö terveydenhuollossa. On muistettava, että kuntien yhdistäminen
johtanee siihen, että kunnat kehittävät itselleen
uusia palveluita, jotka eivät kuulu niiden toimialaan. Kuntasektorilla on voimassa periaate, että
kunnan työntekijöillä on viiden vuoden irtisanomisturva ja heille on keksittävä jotain tekemistä.
Lisäksi kuntien koon kasvaessa myös hankintayksiköt kasvavat. Tämä voi merkitä sekä hankintaosaamisen että hankintojen koon kasvua.
Ongelmana on se, että kuntayhtymillä ja liikelaitoksilla on jo nyt suuri halu järjestää palvelukokonaisuuksia omana tuotantonaan. Tämä vääristää kilpailua. Siksi kannattaa valita kunnallisvaaleissa vaaliuurnilla yrittäjämyönteinen ehdokas.
Ehdokas, joka vaatii kuntaan elinkeinopoliittisen
ohjelman, joka sisältää ainakin palvelustrategian,
hankintastrategian ja yritystoiminnan vaikutusten
arvioinnin päätösten pohjiksi. Ehdokkaan, joka
valvoo, etteivät julkiset liikelaitokset ja yhtiöt
toiminnallaan aiheuta markkinahäiriöitä.
MIKAEL SÖDERLUND
SUOMEN SAIRAANKULJETUSLIITTO SSK RY
TAVOITTEENA TONNI!
Anssi Kujala: ”Paikallinen yrittäjä tietää parhaiten,
mikä on kunnan elinvoiman kannalta tärkeintä.”
Syksyn kunnallisvaaleissa Suomen Yrittäjillä on
selkeä tavoite: vähintään tuhannen yrittäjävaltuutetun paikan säilyttäminen. Se on myös
kuntien etu, sillä yrittäjät tietävät parhaiten,
millaisia päätöksiä on tehtävä, jotta yritykset
voivat toimia täysillä. Ilman menestyviä yrityksiä kuntien verotulot ja palvelut hiipuvat ja
kaikki kärsivät, Suomen Yrittäjien varatoimitusjohtaja Anssi Kujala sanoo.
Näissä vaaleissa yrittäjät ja yrittäjäjärjestö haluavat
kertoa selkeämmin kunnan elinvoimaan liittyvistä
tekijöistä. Kujalan mukaan elinkeinopolitiikassa tarvitaan uutta ajattelua. Meneillään oleva kuntauudistus
muuttaa kuntarakenteita sekä kuntien tehtäviä ja
vaikuttaa kuntien elinkeinopolitiikkaan.
– Yrittämisen toimintaedellytysten kehittämisen on oltava avainroolissa kaikessa päätöksenteossa, Kujala vaatii.
Kovia aiheita kuntavaalikampanjassa
Kujala veikkaa, että kunnallisvaalien kärkipuheenaiheita ovat ainakin palveluiden ulkoistaminen,
kuntien taloustilanne ja kaavoitus. Hän rohkaisee
yrittäjiä tuomaan vaalikeskusteluihin vahvasti omia
aiheitaan.
– Esimerkiksi omistajanvaihdoksista on pakko
puhua.
Suomen Yrittäjien Pk-yritysbarometrin mukaan joka neljännessä suomalaisyrityksessä on
edessä omistajanvaihdos seuraavan viiden vuoden
kuluessa.
– Jossakin parin työnantajayrityksen lopettaminen saattaa ajaa pienen kunnan ahdinkoon. Siksi kuntien pitää ottaa vahva rooli onnistuneiden
omistajanvaihdosten ohjaamisessa, Kujala vaatii.
Yrittäjien kannattaa Kujalan mukaan vaatia rehellistä keskustelua myös kuntien hankinnoista.
– Kuntien omistamien yhtiöiden julkiselle liiketoiminnalle on saatava selvät säännöt. Ja pk-yritysten pitää päästä paremmin mukaan julkisiin
hankintoihin.
Paikallisyhdistysverkosto
on ylivoimainen valtti
Suomen Yrittäjillä on syksyn kunnallisvaaleissa kiistaton valtti: Suomen jokaiseen kuntaan ulottuva
paikallisyhdistysverkosto. Paikallisyhdistysten tärkein tehtävä on vaikuttaa kuntien päätöksiin, erityisesti kunnan elinkeinopolitiikkaan, kaikkien
yrittäjien puolesta. Kuntavaaleissa vahvuutta kannattaa käyttää hyväksi.
– Nyt on paikallisyhdistysten aika toimia. Kunnallisvaalit ovat paikallisvaalit. Paikalliset yrittäjät
tietävät parhaiten, mikä on yritysten kannalta tärkeintä, Anssi Kujala sanoo.
Tällä hetkellä Suomen 336 kunnassa toimii yli
400 Suomen Yrittäjien paikallisyhdistystä, joissa
lähes 4 000 luottamushenkilöä toimii yritysten
puolesta. Tätä työtä tukevat lisäksi kuntien tai kaupunkien yrittäjävaltuutettua.
– Pitkäjänteisellä yhteistyöllä kuntien kanssa
on pystytty parantamaan kuntien yrittäjämyönteisyyttä. Yrittäjäjärjestö on esimerkiksi mukana tekemässä elinkeinopoliittisia ohjelmia ja strategioita.
Olemme myös luoneet kuntien elinkeinopolitiikan
työvälineeksi yritysvaikutusten arvioinnin, Kujala
kertaa.
TEKSTI: EEVA KETVEL
Kuvittele kotikuntasi keskusta
ilman yrityksiä
Yritysten tuomat tulot ovat kunnalle elinehto.
JO RIITTÄÄ MARKKINOIDEN SOTKEMINEN:
Julkiselle liiketoiminnalle
tarvitaan selkeät säännöt
Kunnissa on muotia yhtiöittää toimintoja. Usein nämä kuntien omistamat liikelaitokset ja yhtiöt toimivat markkinoilla
vapaasti ja aiheuttavat vakavia kilpailuongelmia, mikä vaikeuttaa yritysten
toimintaa.
Kuntien yhtiöt saavat selvää kilpailuetua muun
muassa julkisista tuista, alhaisista tuottovaatimuksista, mahdollisuudesta toimia kuntien kiinteistöissä ja lahjaksi saaduista aloittavista taseista.
Eikä konkurssikaan uhkaa, koska kunta takaa niille
konkurssisuojan.
Tässä on pienen yksityisen yrittäjän paha pistää paremmaksi. Siksi tarvitaan pikaisesti selkeät
säännöt.
Kuntien ei pidä kilpailla yritysten kanssa liiketoiminnassa eikä perustaa yksityisillä markkinoilla
toimivia julkisia liikelaitoksia tai yrityksiä, varatoimitusjohtaja Anssi Kujala Suomen Yrittäjistä linjaa.
Kujalan mukaan kuntien yritystoiminta voi olla
perusteltua vain kuntakonsernin sisällä esimerkiksi
vesi- ja energia-alalla kunnallisten yhtiöiden kautta
tai palveluissa, jotka rajataan selkeästi kuntakonsernin sisäiseksi. Ulos näitä palveluita ei pidä myydä.
Mitä suurempi kunta, sitä kiireemmin sääntöjä
tarvitaan. Jo nyt on nähtävissä, että suuret kunnat
yhtiöittävät toimintojaan. Lisäksi julkista tukea saavat järjestöt toimivat yksityisillä palvelumarkkinoilla. Siksi kuntalakiin pitää kirjata selkeät rajat kuntien yhtiöiden toimintaan, Kujala vaatii.
Kyse miljardeista
Suomessa on 170 ylikunnallista kuntayhtymää,
joissa on 120 000 työntekijää ja 12 miljardia euroa
liikevaihtoa. Kunnilla on lisäksi tuhansia omia liikelaitoksia ja yhtiöitä. Kuntayhtymiä, liikelaitoksia ja
kuntien omistamia yhtiöitä soimataan usein etäisiksi ja tuhlaileviksi.
Tämä pitää varmasti osin paikkansa, mutta
ydinkysymys on omistajaohjauksen heikko laatu,
Kujala sanoo.
Valtion omistamia yhtiöitä ohjataan Suomen
valtion omistajaohjaussäännöksillä. Niiden avulla
määritellään jo ennakkoon, miten Suomen valtion
omistamia yhtiöitä hallitaan ja johdetaan.
Myös kuntien omistamille yrityksille ja liikelaitoksille pitää saada omistajaohjaussäännöt, jotka määrittelevät säännöt kuntien omistamien yritysten ja liikelaitosten liiketoiminnalle, Kujala toteaa.
TEKSTI: EEVA KETVEL
Pyydän sinut kuvittelemaan itsesi kotikuntasi keskustan kaduille. Katsele ympärillesi. Mitä näet?
Uskon, että melko pian mieleesi tulee ruokakauppa. Kioski. Kahvila. Parturi. Pankki. Kukkakauppa. Ravintola. Vaatekauppa. Ehkä videovuokraamo, kännykkämyyjä, hieroja, leipomo, torikauppias, putkifirma ja lakitoimistokin.
Kaikki yllä luetellut – ja lukuisat muut – palvelut
vaativat yrityksiä ja yrittäjiä. Siksi ei ole yhdentekevää, millaista elinkeinopolitiikkaa kuntasi harjoittaa: jos kunta yrityslähtöisyyden sijaan näyttää
yrityksille keppiä, saattaa yrittäjä alkaa katsella ympärilleen. Josko naapurikunnassa yrittämisen edellytykset olisivat suotuisammat?
– Jokaisen kunnan tulisi laatia ajantasainen
elinkeinostrategia, koska kaikki kunnan harjoittama politiikka on tavalla tai toisella elinkeinopolitiikkaa, sanoo Tuomas Telkkä, joka toimii Suomen
Yrittäjien elinkeinopoliittisena asiamiehenä.
– Kunnan päätöksenteolla on aina suoraan tai
välillisesti vaikutusta elinkeinojen edistämiseen ja
siten työllisyyden kehitykseen ja kunnan palvelutuotantoon.
Rahat eivät tule ”seinästä”
Entäpä jos aluksi kuvittelemiasi yrityksiä ei olisikaan katukuvassa? Jos yksi toisensa jälkeen sulkisi
ovensa? Mukavia ja hyödyllisiä palveluita häviäisi,
mutta samalla menisi paljon muutakin.
– Useinkaan ei tiedosteta yritysten merkitystä
kuntalaisten hyvinvoinnin luojana. Edelleen löytyy
tahoja, jotka kuvittelevat rahan tulevan ”seinästä”
tai valtiolta. Tosiasiassa kunta ei ole elinvoimainen
ilman yrityksiä, huomauttaa Suomen Yrittäjien varatoimitusjohtaja Anssi Kujala.
Kunta on varsinkin pk-yrityksille usein tärkein
ja lähin julkisen sektorin kumppani. Pk-yritykset ja
yrittäjät taas luovat elinvoimaa kuntiinsa monin eri
tavoin. Ne muun muassa
• tuottavat henkilöstönsä kautta pääosan
kunnallisverosta
• maksavat yhteisöveroja
• ovat merkittäviä veronmaksajia
• tuottavat palvelut ja tavarat kustannustehokkaammin ja laadukkaammin
• tekevät välttämättömät perusinfraan
liittyvät urakat
• tuottavat monipuolisia ja vaihtoehtoisia palveluita kuntalaisille.
Suomen Yrittäjät on ollut mukana kehittämässä kuntapäättäjien tueksi elinkeinopolitiikan työkaluja. Päätöksenteon ja sen valmistelun kehittämiseen oiva työkalu on yritysvaikutusten arviointi.
Virallisia ohjeita tai määräyksiä sen käytöstä ei
ole, mutta esimerkiksi Mikkeli on kehittänyt systemaattisen tavan arviointiin ja ensikokemukset ovat
olleet positiivisia.
– Toinen tehokas väline on kahden vuoden välein toteuttamamme Elinkeinopolitiikan mittaristo
-kysely, jolla arvioidaan elinkeinopolitiikan tilaa eri
kunnissa. Kysely toimii vuoropuheluna kunnan ja
yritysten välillä, Tuomas Telkkä kertoo.
Kiinnostuitko? Kysy lisätietoja elinkeinostrategiasta, yritysvaikutusten arvioinnista tai elinkeinopolitiikan mittaristosta: [email protected].
TEKSTI: PEKKA MÄNTYLÄ
K U N N A L L I SVA A L I T 2 8 .1 0 . 2 0 1 2
3
Ambulanssi 3.2012
4
TEKSTI KATJA HOLOPAINEN
Yhteistyötä
yli rajojen
– Pohjoisessa etäisyydet ovat pitkät.
Viiveitä tulee. Ainut, mitä voimme tälle
asialle tehdä, on yhteistyö yli rajojen,
sairaankuljetus- ja ensihoitopalveluyrittäjä
Petteri Niemi Enontekiöltä kertoo.
Yhteistyön suurimmat ongelmat ovat kielimuuri ja se, etteivät potilastietojärjestelmät
”keskustele” keskenään.
Raha liikkuu sen mukaan, mistä maasta tehtävä otetaan vastaan. Kun hälytys tulee Suomesta, Kela korvaa, vaikka asiakas
kuljetettaisiin naapurimaahan. Ruotsin
puolelta tulevista tehtävistä laskutetaan
heidän järjestelmäänsä.
Yrittäjälle yhteistyön taloudellinen mer-
kitys on pieni. Hälytysvalmiutta ei pidetä
yllä naapurin takia, mutta hätätapauksissa
potilaat saavat apua nopeammin yhteistyön ansiosta.
Petteri Niemi kertoo, että rajan pinnassa liikkuu paljon norjalaisia ja ruotsalaisia
matkailijoita, jotka sairaskohtauksen tai
tapaturman sattuessa kuljetetaan pääsääntöisesti omaan maahan hoitoon.
Norjan resursseja käytetään useimmin
Ambulanssi 3.2012
5
Kilpisjärvellä oleviin kiireellisiin tehtäviin.
Kilpisjärvelle on Enontekijön asemapaikalta matkaa noin 170 kilometriä ja Norjan
Skibottenista vain 50 kilometriä. Lisäksi
Tromsassa on Yliopistollisen sairaalan yhteydessä lääkärihelikopteri, jonka lentoaika Kilpisjärvelle on noin 25 minuuttia.
Ruotsin puolella ambulanssiverkosto
on vielä harvempi kuin Suomessa.
– Ruotsin Karesuvannon alueen ihmisille olemme lähin ambulanssi. Meidät hälytetään sinne kiireellisiin tehtäviin, erityisesti silloin, kun ruotsalaisten oma yksikkö
on kauempana.
Karesuvandosta on Enontekiön asemapaikalle 70 kilometriä ja oman ambulanssin tukikohtaan Ruotsin puolelle yli 100
kilometriä.
Vuosien aikana kunnat ovat tehneet yli
rajojen suoria yhteistyösopimuksia muussakin terveydenhuollossa. Muun muassa
terveyskeskuksen päivystys ja hammaslääkärin palvelut Suomen puolella ovat avoinna myös ruotsalaisille naapureille.
Hälytykset välittyvät
virka-apupyyntöinä
Petteri Niemen mukaan Haaparanta –Tornio alueella yhteistyö on päivittäistä. Enontekiössä hälytyksiä tulee Ruotsin puolelle
kahdesta kolmeen kuukaudessa.
– Konsultoimme omaa lääkäriämme ja hoidamme potilaan omien
ohjeistuksiemme mukaan silloinkin,
kun saamme hälytyksen oman maan
rajojen ulkopuolelle.
Hälytykset naapurivaltion puolelle ovat aina A- tai B-tehtäviä.
Niemi kertoo, että rajavaltioiden
sairaanhoitopiirit ovat nyt allekirjoittaneet viralliset yhteistyösopimukset.
Virallisuus näkyy myös käytännössä.
Aikaisemmin Suomesta voitiin soittaa suoraan Tromsan sairaalan helikopterikoordinaattorille. Nyt saman
asian hoitamiseksi täytyy tehdä virallinen virka-apupyyntö hätäkeskukselle, joka
välittää sen Norjaan, josta se välitetään
helikopterimiehistölle.
– Viiveet lisääntyvät, kun pyyntö käsitellään monessa eri paikassa. Silti yhteistyö
pelaa ja on pelannut aina hyvin: apua tulee
aina, jos sitä vain suinkin on saatavilla.
Suomalaisille etua on Tromsan lääkärihelikopterista, joka hälytetään tarvittaessa
myös Suomen puolelle.
– Kaikki kunnat pohjoisessa lähellä rajaa ovat pieniä, eikä niillä ole suuria resursseja. Yhteistyöllä voimme tarjota kattavammat palvelut.
MONITOIMIYRITTÄJÄ
Petteri Niemi siirtyy perheen toisen
yrityksen, hotelli-ravintolan tiloista
ensihoito- ja sairaankuljetusyrityksen
konttorin puolelle, kun soitan hänelle.
Nämä ovat monitoimiyrittäjän
päätoiminta-alueet, mutta tarpeen
vaatiessa esimerkiksi ohjelmapalvelut
hoituvat.
”Yhteistyö pelaa ja on pelannut
aina hyvin: apua tulee, jos sitä
vain suinkin on saatavilla.”
Ambulanssi 3.2012
6
Viimeisten parinkymmenen vuoden aikana Viron ensihoitopalvelu on kirinyt maailman kärkikastiin.
Uusinta uutta on E-kiirabi, eAmbulanssi.
ENSIHOITO VIROSSA
TEKSTI JA KUVAT KATJA HOLOPAINEN
SUOMI
eAmbulanssi näkee
ja se nähdään: ambulanssissa
on langaton, ajantasainen yhteys
kaikkiin yhteistyökumppaneihin
ja tietokantoihin. Kõrgvee ei usko,
että E-kiirabi juurikaan säästäisi
rahaa, mutta hän on vakuuttunut
sen parantavan laatua.
100 km
VIRO
telmään. Muutaman vuoden aikana hän
kiersi eri puolilla Amerikkaa yhteensä melkein vuoden ajan.
– Toin sieltä parhaimmat ratkaisut meille.
Tohtori Ago Kõrgvee Tarton Yliopistollisen
sairaalan anestesiologian ja tehohoidon
osaston johtaja sekä Tarton Ambulanssi
Säätiön johtokunnan puheenjohtaja esittelee ylpeänä sekä Tarton Ambulanssin tiloja
että maanlaajuista E-Kiirabi hanketta.
Tulevan vuoden aikana kaikki ambulanssit varustetaan iPadeilla kiinteiden tietokoneiden lisäksi. Ambulansseissa on wifiyhteys. Koko maan sairaaloitten, ambulanssien ja hätäkeskuksen tietokannat ovat yhtenevät ja tieto niiden välillä kulkee yhteisen
keskuspalvelimen kautta.
Tartu Kiirabi sijaitsee Tarton keskustassa, lähellä yliopistollista sairaalaa. Ago
Kõrgvee kuljettaa vierasta nykyaikaisten tilojen läpi. Hän esittelee muun muassa lääke- ja tarvikevaraston, kuntosalin, koulutus
ja valvontatilat. Aamupalavereille varatussa
huoneessa on suuren taulu-tv:n lisäksi laajakangas, jolla voidaan tarkastella puolta
Viron ambulansseista ajantasaisesti. Kaikkien sijainti, tehtävät ja jopa liikkumisnopeus on nähtävissä. Tämä on osa E-kiirabi
uudistusta.
Virossa panostettiin paitsi tekniikkaan
myös ammattitaitoon. Vuonna 2000 Tarton yliopisto sai ensihoidon professuurin.
Tällä hetkellä lääkärin erikoistuminen kestää neljä vuotta. Sairaanhoitajan pohjakoulutus kestää kolme vuotta ja erikoistuminen vuoden. Ambulanssiteknikko (vastaa
meidän sairaankuljettajaa) saa peruskoulutuksen lisäksi 400 tuntia ensihoitokoulutusta.
– Lääkäreillä ja sairaanhoitajilla on joka
vuosi 60 tuntia lisäkoulutusta, ambulanssiteknikoilla 40 tuntia.
Henkilökunnan hyvinvoinnista halutaan huolehtia. Työssä tulisi olla mahdollisimman mukavaa, sillä ammattitaito ja sen
kehittäminen ovat kaiken lähtökohta teknisen ja lääketieteellisen kehityksen rinnalla.
– Haluamme tarjota henkilökunnallemme parhaimmat tekniset ratkaisut, hoitovälineet, lääkityksen, koulutuksen ja työtilat. Haluamme myös huolehtia ihmisten
fyysisestä ja psyykkisestä hyvinvoinnista.
Neuvostoajalta tähän päivään
EU:n byrokratia hidastaa vauhtia
Kun Viro itsenäistyi, neuvostoaikaista lääkinnällistä ensihoitojärjestelmää ei purettu,
vaan sitä alettiin kehittää. Nuoren maan
nuoret osaajat verkottuivat ensin eurooppalaisten alan järjestöjen ja kollegojen kanssa.
Virossa vallitsi hurja halu kehittyä ja kehittää, eikä muutosvastarinnalle ollut tilaa.
Jos itsensä kehittäminen ja uudistukset eivät miellyttäneet, työntekijä sai lähteä.
Anestesiologi Ago Kõrgvee kulki etunenässä. 1990-luvun lopulla hän lähti tutustumaan amerikkalaiseen ensihoitojärjes-
– Meidän etunamme on se, että Viro on pieni maa. Uudistukset on ollut helppo toteuttaa nopeasti, Kõrgvee toteaa.
Ikävä kyllä, nyt EU:n byrokratia tuntuu tunkevan kapuloita nopeasti pyöriviin
rattaisiin.
Osaaminen on kaiken lähtökohta
Kyseessä on instenssiiviyksikkö, eli tehohoitoambulanssi. Kõrgvee esittelee lääkärin laukun,
jossa on vain sydänlääkkeet. Ambulansseissa
on varustuksena noin 80 eri lääkettä. Niissä on
viilennyslaitteet, kaksi defibrillaattoria ja kaikki
muukin mahdollinen uusi tekniikka.
Ago Kõrgveessä palaa hehku ja intohimo, joka on
tyypillistä uudistajille, tienraivaajille. Itse asiassa ihan
samaa paloa löytyy myös suomalaisista anestesiologeista, jotka ovat olleet mukana kehittämässä
ensihoitoa.
Muitakin murheita on: palkat ovat liian
pienet suhteessa vaativaan työhön ja liian
moni ammattilainen muuttaa Suomeen.
Kõrgveellä on selkeä kuva Suomen ensihoidon tilanteesta. Hänen poikansa työskentelee anestesiologina Tampereella.
– Meillä ei ole mitään hävettävää. Päinvastoin.
Ago Kõrgvee toivottaa suomalaiset tervetulleiksi ottamaan mallia.
FAKTAA
Viron ambulanssiliitto
perustettiin parikymmentä
vuotta sitten. Erikoissairaanhoidon kehittäminen on
liiton tärkein tehtävä.
Tartu Kiirabi on säätiö, jonka
omistaa Tarton kaupunki
ja yliopistollinen sairaala.
Ambulanssi 3.2012
7
Treenihuoneessa harjoitellaan päivittäin.
Tehokas ensihoito
säästää
sairaalapalveluissa
Virossa on 90 ambulanssia, joista 26:ssa työskentelee lääkäri
vuorokauden ympäri. Ambulanssien miehistöön kuuluu aina
kolme jäsentä: lääkäri, sairaanhoitaja ja sairaankuljettaja tai
kaksi sairaanhoitajaa ja sairaankuljettaja.
Ambulanssit ovat kolmen tasoisia. Osa ambulansseista on tehohoitoambulansseja, joissa vastuullinen lääkäri on anestesiologi, ensihoitolääkäri tai
erikoislääkäri. Tavallisissa lääkäriambulansseissa voivat työskennellä myös
yleislääkärit. Sairaanhoitajavetoisten ambulanssien vastuulliset hoitajat ovat
saaneet erikoissairaanhoitajan koulutuksen.
– Hoidamme yli puolet potilaista jo kotona. Meillä on maailman parhaimmat elvytystilastot, Kõrgvee kertoo.
Viron ensihoito on jaettu 15 maakunnalliseen alueeseen, jokaisessa niistä
pitäisi olla ainakin yksi lääkäriambulanssi. Kõrgvee on sitä mieltä, että ensihoitoa tehostamalla vielä muutama pieni sairaala voitaisiin sulkea. Tämä helpottaisi myös työvoimapulan kanssa kamppailevaa terveydenhuoltoa.
Ensihoitopalvelu on kaikille maksutonta. Varat siihen tulevat suoraan valtion kassasta. Sairaaloiden toiminta rahoitetaan sairausvakuutuksesta.
Kõrgvee esittelee häkävaroittimen, joka on jokaisessa yksikössä aina mukana. Virossa lämmitetään
yleisesti puulla, ja monessa paikassa on syytä olla varovainen ennen kuin menee sisään.
– Ambulanssi vierailee usein vähäosaisten ihmisten luona, jotka voivat elää hyvin alkeellisella tasolla.
Kiirabi = Ambulanssi (suora käännös: nopea apu).
Ilmarinen
on yhtä
lähellä kuin
lähin
Ambulanssi 3.2012
8
Mallia USA:sta
SCLEAP (South Carolina Law
Enforcement Assistance Program) on Etelä-Carolinassa toimiva poliisien jaksamista ja
kriittisistä tilanteista palautumista organisoiva järjestö, joka
järjestää posttraumaseminaareja. Juha Järvelin vieraili ylikonstaapeli Pasi Härkösen
kanssa helmikuussa ja heinäkuussa 2010 SCLEAP:in vieraana. Sieltä saatujen oppien ja
mallin mukaan Suomessa järjestetään poliisin ensimmäiset
posttraumatyöpajat marraskuussa 2012.
Juha Järvelin kiittää johtaja Dr. Eric Skidmorea
SCLEAP:ista siitä, että suomalaiset saivat osallistua
posttraumaseminaariin helmikuussa 2010.
Komisario Juha Järvelin
VAIKEAN TEHTÄVÄN JÄLKEEN
Puhuminen on tärkeintä
Kouluampumisten jälkihuoltoa
tutkinut komisario Juha Järvelin
toteaa, että kriittisen työn jälkeen
puhuminen auttaa toipumaan ja
toimimaan. Kysymys ei ole sairauden hoitamisesta, vaan ennaltaehkäisystä.
Karskeilla, miehisillä aloilla henkisestä hyvinvoinnista puhuminen on koettu psykologien höpötykseksi. Tällaisen ajattelutavan on aika muuttua. Enää ei kannata edes
keskustella siitä, tarvitaanko purkukeskusteluja.
– Traumaattiset kokemukset aiheuttavat aivoissa fysiologisia muutoksia. On
normaalia tuntea jopa fyysisiä tuntemuksia, Juha Järvelin toteaa.
Työntekijä ei ole huono ammattilainen
tai heikko ihminen, jos hän ahdistuu, kun
kokee jotain tavanomaista kauhistuttavampaa tai jotain normaaliin elämänjärjestykseen sopimatonta, kuten lapsen kuoleman. Trauma on ihmisyyteen kuuluva normaali reaktio poikkeukselliseen tilanteeseen.
Järvelin tietää, mistä puhuu. Hän on
ollut poliisina 25 vuotta. Kun Kauhajoen
ampumiset alkoivat, Järvelin oli komisario Alavudella ja kuukautta myöhemmin
hänet nimitettiin Kauhajoen poliisipäälliköksi.
Järvelin havahtui tutkimaan jälkihuoltoa, kun hän luki kirjan, jossa kerrottiin
amerikkalaisten poliisien kuolevan useammin oman käden kautta kuin toisen tappamana. Järvelin uskoo, että Suomessakin
viime vuosina tapahtuneiden poliisien itsemurhien taustalta voi löytyä työhön liittyneitä traumoja.
Juha Järvelin väitteli hallintotieteiden
tohtoriksi viime vuonna. Tutkimuksen kohteena hänellä olivat 16.4.2007 Virginia
Tech’ssä, 7.11.2007 Jokelassa ja 23.9.2008
Kauhajoella tapahtuneiden kouluampumisten psyykkinen jälkihuolto poliisiorganisaatiossa.
Tutkimuksen mukaan traumaattisten
tehtävien jälkeen toteutettu kattava jälkihuolto parantaa työhyvinvointia ja terveyttä. Jälkihuolto on hyvää johtamista ja osa
työturvallisuutta. Kriisitilanteissa työskentelevien henkisen terveyden suojeleminen
sekä työkyvyn ylläpitäminen ovat myös osa
kriisinhallintaa. Hyvin järjestetty purkukeskustelu ja seuranta säästävät yhteiskunnan varoja.
Kuormaa on kevennettävä
Dramaattisessa tehtävässä niin poliisin
kuin ensihoidon työntekijäkin voivat nähdä näkyjä, haistaa hajuja ja kuulla ääniä,
jotka jäävät mieleen. Esimerkiksi palaneen
ihmislihan haju jää helposti ihmisen hajumuistiin kummittelemaan.
Heti vaikean tehtävän jälkeen toteutet-
uskoo vertaistukeen.
tu psykologinen jälkipuinti on Järvelinin
– Kyllä ihminen puhuu, kun hän pääsee
mukaan vasta jälkitoimien alku. Prosessi
juttusille oikean ihmisen kanssa.
jatkuu vaikeissa tapauksissa vuosia tapahtuneen jälkeen.
Poliisiorganisaation sisällä etsitään
Purkukeskusteluissa ja psyykkisessä tu”kovia poikia ja tyttöjä”, niitä, jotka tunessa on kyse merkittävistä elämänlaatuun
netusti ovat karskeja, pärjääviä ja hyviä
ammattilaisia, puhumaan purkukeskusteliittyvistä tekijöistä.
Purkukeskusteluitten hoitamatta jäämilujen puolesta.
nen voi pahimmassa tapauksessa johtaa
Järvenlin kehottaa kaikkia riskialojen
työkyvyttömyyteen, irtisanoutumiseen, alorganisaatioita kartoittamaan ja kouluttakoholin liikakäyttöön, jopa itsemurhaan.
maan vertaisia vetämään keskusteluja.
Traumaattisen tehtävän aiheuttamat oireet
– Vaikka psykologit sanovat, että purvoivat jatkua vuosia.
kukeskustelun vetäjän tulisi olla ulkopuoAhdistus voi purkautua ärtyisyytenä
linen ammattilainen, niin ulkopuolinen
kotona, väsymyksenä, työhaluttomuutena.
ei välttämättä ymmärrä alan kulttuuria ja
– Koskaan ei ole myöhäistä tarjota
kieltä.
psyykkistä apua.
Alkuvaiheen purkukeskustelun jälkeen
ammattilaisen apu voi olla tarpeen.
Järvelin kertoo poliisista, joka meni terapiaan, kun tilanne kotona muuttui kestämättömäksi. Jo muutamien kertojen jälkeen elämä muuttui paremmaksi ja rauha
kotona palasi.
– Ihmiselämässä sattuu ja tapahtuu kaikenlaista ikävääkin.
Järvelinin motto:
Ongelma syntyy silloin, kun asiat
kasaantuvat ja kuorma käy liian
raskaaksi.
Vertaistuki ensiavuksi
Nyt Järvelin etsii keinoja, millä
asenteita jälkihuoltoa kohtaan
saataisiin myönteisiksi. Järvenlin
Sellaista mitä et voi unohtaa,
ei kannata yrittääkään unohtaa,
vaan ottaa osaksi oman elämän
historiaa.
Ambulanssi 3.2012
9
Timo Koivula, Kauhajoen ambulanssi
Ensihoidossa tarvitaan turvakoulutusta
ja purkukeskustelua
Timo Koivulan mukaan
turvakoulutuksen tulisi
kuulua oppilaitosten
opetussuunnitelmaan ja
purkukeskustelujen traumaattisten tehtävien automaattiseen jälkihuoltoon.
– Mitään keikkaa ei pidä
jäädä yksin murehtimaan.
T
iistaina 23. syyskuuta Seinäjoen
koulutuskuntayhtymän tiloissa tapahtunut ampumisdraama on ollut
Timo Koivulan uran vaikein tehtävä.
– Olin itse koululla opettajana toisessa
kerroksessa, kun ampuminen alkoi kerrosta
alempana.
Aluksi moni luuli, että kyseessä on harjoitus. Koivula pääsi oman ryhmänsä kanssa nopeasti ulos ja koko koulu ehdittiin tyhjentää, ennen kuin ampuja lähti luokasta.
Kaikki lähialueen yksiköt hälytettiin paikalle. Koivula alkoi hoitaa tilannejohtajan tehtäviä.
– Olin paikalla tunnin, sitten siirryin
johtokeskukseen.
Alkuvaiheessa tilanne ei ollut kaaottinen. Tragedian suuruus selvisi vasta evakuointipaikalla, jonne saatiin nopeasti kriisityöntekijöitä terveyskeskuksen henkisen
avun ryhmästä.
– Tilanteen aikana hätäkeskuksella oli
puhelu auki luokkaan, josta kolme tyttöä
pääsi pakenemaan. Opettaja ja kymmenen
oppilasta olivat kuolleet. Hätäkeskuksessa
oli varmasti kamala kuunnella puhelua.
Koivula oli koululla monessa roolissa.
Opettajana hän luotsasi ryhmänsä turvaan,
puolisona hän oli huolissaan vaimostaan,
joka opetti omaa ryhmäänsä ampujan viereisessä luokassa, tilannejohtajana hän vastasi ensihoidon toimivuudesta. Dramaattinen tilanne kesti pitkään: aamukymmenestä
puoli viiteen.
– Pelko tuli vasta illalla.
Kauhajoen pelastuslaitoksella järjestettiin jo samana iltana depriefing-tilaisuus.
Paikalle tulivat ne, jotka ehtivät.
– Järkytys teki tilanteesta hiljaisen, suurin osa paikallaolijoista oli miehiä. Seuraavana päivänä ollut ensihoidon oma purkutilaisuus oli naisvaltainen ja siellä puhuttiin
runsaasti tunteista.
Ensihoidon työntekijöille järjestettiin
vielä kaksi mahdollisuutta purkaa tuntojaan. Ketään ei tilaisuuksiin pakotettu, mut-
ta valtaosa kävi ainakin jossain tilaisuudessa. Koivula kävi kaikissa kolmessa ensihoidon henkilöstölle järjestetyssä tilaisuudessa.
Lisäksi hän osallistui opettajille ja oppilaille
järjestettyyn depriefingiin, jota kriisiterapeutti Salli Saari johti.
Koivula pitää purkukeskusteluja ehdottoman tärkeinä. Hän toivoisi miestenkin
oppivan avautumaan. Kenelle tahansa voi
tulla pelkotiloja, jotka vievät työhalut ja
-kyvyn. Aivan liian usein vaikeita keikkoja
puretaan vain humalassa saunan lauteilla:
– Tämä ei riitä.
Kauhajoen alueella ensihoidon henkilöstö saa tarvittaessa vertaistukea Keskussairaalan henkisen ensiavun ryhmältä. Koivula toteaa tuen olevan tarpeen esimerkiksi
silloin, kun lapsipotilas kuolee.
Turvakoulutusta tarvitaan
Dramaattisten työtehtävien jälkihuollon lisäksi ensihoidon henkilöstö tarvitsisi turvakoulutusta uhka- ja väkivaltatilanteisiin.
Koivula on itse osallistunut Arcadan
ensihoidon johtamiskoulutuksissa poliisin
Karhu-ryhmän järjestämään koulutukseen.
Muu henkilöstö on saanut paikalliselta poliisilta koulutusta lähinnä itsepuolustuksessa ja kaasusumuttimen käytössä.
– Uhka- ja väkivaltatilanteisiin tarvittaisiin jatkuvaa koulutusta, Koivula toteaa.
Hän kertoo, että Seinäjoella kokeiltiin ensihoidossa muusta sairaanhoidosta ja sosiaalipuolelta tuttua vaaratilanneraportointia.
Ilmoituksia tuli paljon.
Koivulan mukaan miehet eivät niinkään
tunne tarvitsevansa turvakoulutusta tai
depriefingiä, mutta ala naisvaltaistuu koko
ajan. Yhä useampi ensihoidon työntekijä on
pienikokoinen nainen.
– Minusta fyysisesti uhkaavaan tilanteeseen ei pitäisi mennä yksin, aina olisi pyydettävä poliisi turvaamaan tilannetta.
Pohjanmaalla matkat ovat pitkät, voi
mennä useita tuntejakin ennen kuin poliisipartio ehtii paikalle. Tilanne ei ole yhtään
parempi silloin, kun asiakas heittäytyy yllättäen väkivaltaiseksi.
Koivula toivoo, että niin depriefing kuin
henkilöstön koulutuskin paranee, kun sairaankuljetus ja ensihoito siirtyvät sairaanhoitopiirille. Suurissa yksiköissä on helpompi järjestää työnohjausta ja koulutusta
kuin pienissä yrityksissä.
– Sairaanhoitopiirillä on leveämmät hartiat kuin pienellä yrittäjällä. Toivon, että
turvallisuuskoulutus, vaaratilanneraportointi ja depriefing tulevat jatkossa hoidetuiksi.
SSK:N MOTORISTIT TROMSSASSA
Kesämatkamme valmistelut ja suunnittelut
alkoivat jo edellisen Ahvenanmaan reissumme jälkeen. Toivomuksia tuli ja keskusteluja käytiin suuntaan, jos toiseenkin.
Ajatuksia ja toiveita kasattuani, tein matkasuunnitelman, joka suuntautui Lappiin
– ensin Ruotsin kautta Norjaan ja sitten
Kilpisjärven kautta Suomen puolelle.
Aikataulu oli jokaisella aika kova, joten reitistä muodostui kilometreissä aikaan
nähden tiukka. Olemme kaikki onneksi
tottuneet kiireisiin aikatauluihin ja pitkiin
ajomatkoihin. Jälleen kerran olin yhteydessä Pohjolan Matkan Maaritiin. Antamani
reitin pohjalta, hän varasi laivaliput, majoitukset ja teki valmistelevat työt matkamme
onnistumisen eteen – kiitokset hänelle.
Näin oli reitti ja aikataulut paperilla, joten
tietoa saatiin kiinnostuneille lähtijöille.
Matkaan lähdimme jokainen oman aikataulun mukaan; Vaasan satamassa tuli olla
keskiviikkona 27.6.12 klo 14 mennessä.
Laivan lähtö Uumajaan oli klo 15. Satamaan kokoonnuimme hyvissä ajoin – kuka
enemmän, kuka vähemmän sateessa kastuneena.
Ensimmäisen yön vietimme Skellefteåssa. Kaupungissa oli festivaalit, paljon ihmisiä liikkeellä ja musiikki pauhasi. Aamulla
klo 9 starttailimme pyörät kohti Kiirunaa.
Aamusää oli hyvä ja matka taittui leppoisasti sopivia taukoja pitäen. Pitkän ajopäivän jälkeen saavuimme perille. Kauhuksemme totesimme, että sama festivaalimeininki
oli myös täällä. Menojen pääpaikka oli vielä hotellimme alueella, joten mekkalaa riitti
aamuun saakka.
Mutta ei auta, matkaa oli jatkettava
kohti Tromssaa, jotta joutuisimme sinne
hyvissä ajoin. Sää oli meille suosiollinen.
Aurinkoinen päivä johdatti meitä kohti jylhiä tuntureita ja vuoria. Maisemat muuttuivat matkatessamme lähemmäksi Tromssaa.
Hyväkuntoiset tiet mutkittelivat vuorenrinteillä ja maisemat olivat jylhät. Kun
olimme ylittäneet kaupunkiin johtavan sillan, meidän oli löydettävä hotellimme. Ajeltuamme muutaman ylimääräisen lenkin
tunnelissa, jossa liittymiä oli eri suuntiin ja
navigaattorin yhteys poikki, löysimme ho-
tellin. Ei ollut festivaaleista tietoakaan, joten rauhallinen yö oli tulossa. Seuraavan
aamun sää oli pilvipoutainen, joskin sateen
uhka oli olemassa. Varustauduimme siis sadevaattein. Sitten vain tunneliin ja etsimään
ulospääsyä kaupungista. Poispääsy olikin jo
helpompaa. Matkaa teimme rauhallisesti
edeten ja maisemia ihaillen, mutta kuitenkin joutuen. Edessä oli vielä paljon kilometrejä ennen kuin olisimme Kilpisjärven kautta ajaen Levillä. Sadekin tuli, alkoi parikymmentä kilometriä ennen Kilpisjärveä.
Tauko pidettiin Kilpisjärven Kauppakeskuksella, tankattiin ja juotiin suomalaiset kahvit. Sitten suuntana oli Muonio ja
eihän siitä voinut mennä ohi soittamatta
Hirsikankaan Hannulle, josko hän olisi paikalla niin vaihdettaisiin muutama sana ja
juotaisiin Shellillä lämpimät. Niinpä tauko
oli Muoniossa.
Ja voi sitä ihanuutta – varmaan kaikkien mielestä – kun saavuimme Leville.
Kosteat ajovarusteet pois päältä kuivumaan, itse saunaan ja syömään. Ruokailun
jälkeen oli mukavaa köllistyä nukkumaan.
Tähän yhteinen suunniteltu matkamme
sitten päättyikin ja jokainen suuntasi oman
aikataulunsa mukaan kotiin.
Kiitoksia kaikille mukana olleille. Ensi
kesän reissun suunnittelun aloittelen syksyn
kuluessa, talven myötä tarkennellen.
Mukana matkalla Pertti Penttilä
Ambulanssi 3.2012
10
KOONNUT KATJA HOLOPAINEN
Liiton
syyskokous
Levillä
Leville kokoontui lähes 80 yksityisen sektorin ensihoitopalvelun ammattilaista kuulemaan nykytilanteesta ja keskustelemaan alan tulevaisuudesta.
Koulutuspäivillä Ismo Partanen totesi, että tarvitsemme keinoja turvata kaikille
mahdollisimman tasa-arvoiset edellytykset hoitaa ja huoltaa omaa sekä läheistemme terveyttä. Terveyspalvelujärjestelmän on pystyttävä ottamaan huomioon erilaiset elämäntilanteet ja niistä kumpuava tarve. Palvelujen tuottaminen laadukkaasti ja
tehokkaasti on tämän yhteiskunnan suurimpia haasteita tulevina vuosikymmeninä.
Yksityinen terveydenhuoltopalvelu haluaa kantaa oman kortensa tähän kekoon.
On tärkeätä, että nyt tulevissa kuntavaaleissa näistä asioista keskustellaan aktiivisesti jokaisessa kunnassa. Asia on kaikille kuntalaisille ja kuntien taloudelle tärkeä.
Toiminnanjohtaja Mikael Söderlund ja II-puheenjohtaja Claus Harju-Jeanty
luennoivat työaikajärjestelmistä ja niiden käytöstä. Myös Pertti Kiira sai sairastapauksen vuoksi rientää avuksi kertomaan hieman ensihoitopalvelun historiasta.
Lopuksi päiville osallistuneet tekivät rohkean teon ja valtasivat Levin huipun jotkut
jalan ja jotkut bussilla.
Samalla liitolle valittiin uusi hallitus ja liiton pitkäaikaiset I ja II puheenjohtajat
Teuvo Kontio ja Claus Harju-Jeanty vetäytyivät sivulle. Liiton uudeksi puheenjohtajaksi valittiin vihtiläinen Tero Vainio kahdeksi vuodeksi 2013–2014.
Kuntavaaleihin otettiin varsinaisessa kokouksessa selkeä kanta ja todettiin yksimielisesti, että kannattaa valita kunnallisvaaleissa vaaliuurnilla yrittäjämyönteinen
ehdokas. Ehdokas, joka vaatii kuntaan elinkeinopoliittisen ohjelman, joka sisältää
ainakin palvelustrategian, hankintastrategian ja yritystoiminnan vaikutusten arvioinnin päätösten pohjiksi. Ehdokkaan, joka valvoo, etteivät julkiset liikelaitokset
ja yhtiöt toiminnallaan aiheuta markkinahäiriöitä.
MIKAEL SÖDERLUND, SSK RY
Vanha ja uusi johto yhdessä, Teuvo Kontio, Claus Harju-Jeanty ja Mikael Söderlund
sekä uudeksi puheenjohtajaksi valittu Tero Vainio.
Kokouksessa valittu uusii hallitus, joka edustaa
eri ERVA-alueita seuraavasti:
SSK ryn hallitus vuodelle 2013–2014
Liiton puheenjohtaja Tero Vainio
Pohjoinen ERVA-alue
1. Toni Långström
2. Petteri Hirsikangas
Läntinen ERVA-alue
3. Tuomo Elfvengren
4. Jali Smolander
Itäinen ERVA-alue
5. Kustaa Piha
Eteläinen ERVA-alue
6. Janne Paul
Lounainen ERVA-alue
7. Juha Lahti
8. Tuomo Maavirta
S eulottuja tiedonjyviä
Voivatko
kuntasi asukkaat hyvin?
Tutustu
Hyvinvointikompassiin
THL:n kehittämä Hyvinvointikompassi.fi tarjoaa yleiskuvan
hyvinvoinnin ja terveyden sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen toimivuuden kehityksestä Suomessa.
Hyvinvointikompassi-verkkopalvelun avulla voi vertailla oman
kunnan väestön hyvinvoinnin ja
terveyden tilaa sekä koko maahan
että muihin alueisiin. Palvelu sisältää noin sata hyvinvoinnin,
terveyden ja sosiaali- ja terveyspalveluiden toimivuutta kuvaavaa
avainindikaattoria. Ne perustuvat
kansallisiin rekistereihin tai väestötutkimuksiin. Kaikista indikaattoreista – esimerkiksi koetusta elämänlaadusta tai aikuisten
elintavoista – ei ole vielä saatavissa alue- tai kuntakohtaisia tietoja,
mutta palvelua täydennetään sitä
mukaa kun tietopohja paranee.
Numeroiden lisäksi Hyvinvointikompassi antaa indikaattoreiden
tulkintaa tukevaa tietoa.
Verkkopalvelussa avainindikaattorit on ryhmitelty kolmeksi
sisällölliseksi kokonaisuudeksi eli
profiiliksi: hyvinvointiprofiili sisältää keskeisimmät väestön hyvinvoinnin ja terveyden indikaattorit, palveluprofiili kattaa sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmän
toimivuutta kuvaavat keskeisimmät indikaattorit sekä väestöprofiili väestön rakennetta ja muutoksia kuvaavat tunnusluvut.
Käyttäjä saa kussakin profiilissa yhdellä napin painalluksella
yleiskuvan oman alueensa sijoittumisesta muihin alueisiin verrattuna,
mikä auttaa tunnistamaan alueen
vahvuudet ja kehittämistarpeet.
Käyttäjä voi myös valita aikasarjanäkymän, joka kertoo viimeaikaisen kehityksen suunnasta
omalla alueella, yhdellä vertailualueella ja koko maassa: mennäänkö parempaan vai huonompaan suuntaan, ja onko ero vertailualueisiin kasvamassa vai supistumassa? Aikasarjakuvat saa myös
valmiina PowerPoint-kalvoina,
joita voi hyödyntää esimerkiksi
esityksissä tai sähköisessä hyvinvointikertomuksessa. Indikaattoreiden perussivuilla olevat kuvausja tulkintatiedot auttavat tulkinnassa ja opastavat lisätiedon lähteille.
Suomen Sairaankuljetusliitto SSK ry on päättänyt siirtyä sähköiseen maailmaan myös Ambulanssi-lehden osalta. Viimeinen paperinen Ambulanssilehti julkaistaan joulukuussa 2012.
Vuodesta 2013 lukien sähköinen lehti julkaistaan uudessa muodossaan
kaksi kertaa vuodessa liiton kotisivuilla. Jos haluatte lehden sähköpostiinne
lähettäkää sähköpostiosoitteenne liittoon tämän vuoden aikana, niin saatte
lehden tai viestin lehden julkaisemisesta suoraan sähköpostiinne. Sähköisen
lehden tilaaminen on maksutonta.
Ambulanssi-lehden tilauksenne
voitte lähettää osoitteeseen:
[email protected]
Hyvää syksyä toivottaa
Ambulanssi-lehden toimitus
Oppaita sosiaali- ja terveyspalveluitten tilaamiseen
Kunnat tarvitsevat lisää osaamista sosiaali- ja terveyspalveluiden
tilaamiseen. THL:n tänään julkaiseman kolmen oppaan sarja antaa
käytännön ohjeita mallin soveltamiseksi kunnissa. Oppaat perustuvat laitoksen elokuun alussa
julkaisemaan tutkimukseen ”Sitä
saa, mitä tilaa”.
Markkinamekanismin käyttö
sosiaali- ja terveyspalveluiden tuotannossa ei sinällään takaa laadukkaita palveluita kuntalaisille.
Tämä korostuu erityisesti pienissä,
keskuksista etäällä olevissa kunnissa, joissa kilpailua ei juuri synny. Palveluiden tilaamisen ja tuottamisen erottaminen kunnan palvelutuotannossa ei ole sen parempi
tai huonompi tapa tuottaa palveluita, kuin perinteinen tulosohjaus.
– Olennaista on kuinka tilaaja–
tuottaja-mallia sovelletaan, ja miten osaavaa kilpailutus on, korostaa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen johtava asiantuntija Maijaliisa Junnila.
Toimiakseen hyvin tilaaja–tuottaja-malli tarvitsee tuekseen kunnan poliittisen ja hallinnollisen
ohjauksen, joka on strategista,
suuntaa näyttävää ja suuret puitteet luovaa. Samalla palveluiden
tuottajille on annettava mahdollisuus keskittyä oman toimintansa ja palveluiden kehittämiseen.
Tämä edellyttää toimintajärjestelmän uudistamista, poliittista ja
hallinnollista kulttuurimuutosta.
Ulkoistetun palvelun liittäminen toimivaksi osaksi kunnan palvelukokonaisuutta on haaste, johon tulee kiinnittää huomiota. Jos
kunnan omaa tuotantoa ja ostopalveluja ei ohjata yhtenä kokonaisuutena, on vaarana tehottomuus ja palveluiden pirstaloituminen, josta asiakas kärsii. Myös
odotetut kustannushyödyt jäävät
saavuttamatta.
Kunnan kyky hallita markkinoita on tärkeä kuntalaisten tarpeita vastaavan palvelukokonaisuuden luomisessa. Kunnat ovat
kuitenkin hyvin erilaisia tilaajina:
koko, sijainti, kilpailuttamisen
osaaminen, henkilöstön saatavuus
ja tarjolla olevat alan yrittäjät
vaihtelevat. Sosiaali- ja terveyspalvelujen toimivista markkinoista
voidaan puhua vain suurilla paikkakunnilla, joilla on myös tilaajaosaamista. Laaja ulkoistus on kunnan kannalta aina suuri riski, joka
tulee harkita ja valmistella huolella. Erityisesti pienissä kunnissa voi
järjestämisvastuu hämärtyä.
Suurena haasteena tilaaja–tuottaja-mallille on, että kunnissa palvelujen tuotteistus, seurantamittarit ja kustannusten tuntemus on
usein heikkoa. Tämä vaikeuttaa
myös hinnan ja laadun vertailua
palveluja kilpailutettaessa.
Suurista kuntien välisistä eroista johtuu, että tilaaja–tuottajamallia on sovellettu hyvin eri tavoin erikokoisissa kunnissa. Niinpä tietoa hyvistä käytännöistä ja
mallin kompastuskivistä ei ole
ollut helppoa jakaa. Tietoa kokemuksista tarvitaan erityisesti nyt,
kun kuntarakenteita ja palveluja
ollaan uudistamassa. THL:n nyt
julkaisemat oppaat pyrkivät vastaamaan tähän tarpeeseen.
Toimitus ja ilmoitukset:
Ilmoitushinnat 2012:
Suomen Sairaankuljetusliitto SSK ry:n
valtakunnallinen ammattilehti
Nuijamiestentie 7 C, 00400 Helsinki
puh. 09 587 9390 | faksi 09 587 9905
[email protected]
Päätoimittaja:
Taitto: [email protected]
Mikael Söderlund
Nuijamiestentie 7, 00400 Helsinki
puh.
09 587 9390
faksi
09 587 9905
[email protected]
Paino:
etusivu
takasivu
1/1 sivu
1/2 sivu pysty/vaaka
1/4 sivu
1/8 sivu
1/16 sivu
www.thl.fi/hyvinvointikompassi
Hieman otti voimille, mutta hieno kokemus totesivat osananottajat ja näkymät
Levin huipulta olivat mahtavat.
Ambulanssi-lehti nettiin
Pirkanmaan Lehtipaino oy | Tampere 2012
Osoitteet:
[email protected]
1 750 e
1 650 e
1 590 e
790 e
390 e
205 e
105 e
Ambulanssi 4.2012 ilmestyy viikolla 51.
Aikakauslehtien Liiton jäsen
Ambulanssi 3.2012
11
Sairaanhoitaja / yrittäjä Mika Hirvonen in memorian
Saimme yllättäen kuulla suruviestin: kollegamme Mika Hirvonen oli yllättäen menehtynyt äkilliseen ja rajuun sairauteen
22.8.2012. Tätä kirjoittaessani mietin epäreilulta tuntuvaa lähtöjärjestystä. Mika eli
parhaita miehuuden päiviä, hän oli vasta
42 vuotta.
Kaiken kaikkiaan tämä uutinen kosket-
ti satoja ihmisiä ihan välittömästi. Mikan ja
hänen puolisonsa Hannan häistä ei ehtinyt
kulua täyttä kolmea viikkoa. Heidät vihittiin 3.8.2012 Yläneen kirkossa ja hääjuhlaa
vietettiin valasrannalla yli 250 ihmisen juhlajoukon keskellä. Juhlissa oli mukana runsaasti Mikan ja Hannan työkavereita, kollegoita ja ystäviä.
Häiden jälkeen Hanna ja Mika suuntasivat häämatkalle Välimeren risteilylle. Palattuaan häämatkalta Suomeen Mika joutui
sairauden yllättämänä hakeutumaan ambulanssilla Pohjois-Karjalan keskussairaalaan.
Kuultuani tästä sairastumisesta ja sen
vakavuudesta, otin uutisen tyrmistyneenä
vastaan. Toivo toipumisesta eli. Sairaus ei
kuitenkaan antanut mahdollisuutta toipumiseen, vaan vei voimat ja lopulta myös
elintoiminnot. Mikan muisto elää keskuudessamme voimakkaana. Hän oli varustettu
iloisella mielenlaadulla ja hymy oli aina herkässä.
Saimme tehdä Mikan ja muiden sairaankuljetusyrittäjien kanssa monta yhteistä matkaa. Niistä on jäänyt hienot muistot.
Mikan läsnäolo toi mukanaan hyvää tuulta
ja hänen välitön ja iloinen huumori tarttui
meihin toisiinkin.
Minä tunsin Mikan lähes kahdenkymmenen vuoden ajalta. Tapasin hänet ensimmäisen kerran sairaalassa, kun kumpikin
olimme vielä sairaanhoidon opiskelijoita.
Jälkeenpäin teimme työtä Loimaan aluesairaalan ensiavussa. Usein valvoimme kahdestaan öitä. Mika oli toimissaan ripeä ja
vaikeatkin ratkaisut syntyivät spontaanisti.
Hänen kanssaan oli helppo työskennellä.
Mika teki töitä myös Loimaan ambulanssi Ky:n palveluksessa ja näin kentällä
tapahtunut ensihoitokin oli hänelle tuttua.
Vuonna 2003 hän aloitti yrittäjänä Loimaan ambulanssi Ky:ssä Tauno Nurmisen
kanssa.
Myöhemmin osti Nurmisen osuudet ja
alkoi itsenäisesti pyörittää ensihoitotoimintaa Loimaan seudulla. Minä otin tuolloin,
vuoden 2004 alusta, myös ensiaskeleitani
ambulanssiyrittäjänä ja harrastimme melko
tiivistä yhteydenpitoa. Vaihdoimme kokemuksia ensihoidosta ja yrittäjänä olemisesta. Meillä oli vuosien varrella yhteisiä projekteja, kuten VAKEVA projekti.
Mika oli innovatiivinen ja jopa aikaansa edellä; hän aloitti Loimaalla lääkintäjohtaja (L4) kokeilun sekä kotisairaanhoitotoiminnan ambulanssissa. Mikalla oli myös
kaupallinen koulutus ja hän halusi yhdistää
sen ensihoidon tietämykseen, ja hän hakeutui Ferno Nordenin palvelukseen myyntiedustajaksi ja pyöritti niiden hommien ohella myös ambulanssitoimintaa Loimaalla.
Mika toimi aikanaan myös yhteisten
asioiden hoitajana, Lounais-Suomen sairaankuljetusyrittäjien sihteerinä ja puheen-
johtajana, Suomen Sairaankuljetusliitto
SSK ry:n hallituksessa ja Varsinais-Suomen
ensihoito ja ambulanssipalvelu Oy:n hallituksen puheenjohtajana. Vuonna 2008
Mika valittiin Loimaan kaupunginvaltuustoon, ja hän toimi erilaisissa kunnallisissa
luottamustehtävissä.
Mietimme usein yhdessä terveydenhuoltolain tuomia muutoksia, joskus olimme
huolissamme, miten käy näiden alueiden,
jossa olemme ensihoidon parissa ponnistelleet. Olimme mukana erilaisissa projekteissa, joiden tarkoituksena oli valmistua tulevaan muutokseen. Nyt Mikan ei tarvitse
enää murehtia miten järjestetään ensihoito
saviseudulla.
Mikan paikka on nyt tyhjä. Poissa on
Puoliso, Isä, Ystävä ja kollega. Lähimmäisten auttaminen hädän hetkellä oli lähellä sinun sydäntäsi. Lepää rauhassa Mika me jatkamme täällä sitä työtä, jonka sinäkin koit
arvokkaana.
Kiitollisena siitä mitä olemme Mikan
kautta saaneet, jäämme kaipauksella muistamaan niitä hetkiä, joita saimme viettää
hänen seurassaan. Kiitos vilpittömästä ystävyydestä ja voimia surutyöhön Mikan läheisille.
Kaipauksella muistaen:
Sairaanhoitaja / Yrittäjä
Teuvo Arvola
Auranmaan ambulanssi Oy
kuntoista, joskus jopa kulkukelvotonta.
Sillä oli vaikutuksensa sairaankuljetustehtävien kestoon ja vaativuuteen. Kuten autoilu
yleensäkin, erityisesti sairaankuljetus on
ollut pohjoisen pitkän talven vaikeissa sääja lumiolosuhteissa aivan omanlaisen ammattitaidon vaativaa. Kukkolan taidot tunnustettiin ja luottamus hänen toimintaansa
on ollut erinomaista.
Aarre Kukkola kehitti poikiensa Sepon
ja Tapanin kanssa sairaankuljetustoimintaa monin tavoin. He osallistuivat muun
muassa työn ohessa SPR:n, SSK:n ja keskussairaalan kursseille pitääkseen vaadittavaa
ammattitaitoa yllä.
Vuonna 1989 Aarre Kukkola luovutti
sairaankuljetusyrityksen Tapanille, joka perusti Sairaankuljetus Tapani Kukkola ky:n.
Siinä yhteydessä yritys alkoi tarjota ensihoitopalveluita ja henkilökunta koostui terveydenhuollon ammattihenkilöistä. Myöhemmin yrityksen ambulanssien määrä on kasvanut kolmeen yksikköön.
Aarre Kukkola oli erittäin aktiivinen
yrittäjä ja toimi monilla alueilla. Hän harjoitti taksi- ja ambulanssiliikenteen lisäksi
soran ja murskeen myyntiä. Sorapalvelulla
oli kuorma-autoja ja kauhakuormaajia.
Sittemmin nämä yritystoiminnat ovat siirty-
neet kahdelle vanhemmalle pojalle Sepolle
ja Juhanille. Vanhin poika Seppo aloitti
myös kiinteistöbisneksen. Taksiyrittäjyyden
jatkajaksi alkoi nuorin poika Tapani sairaankuljetuksen ohella. Hän laajensi yritystä vuonna 1998 hankkimalla taksin lisäksi
kaksi 16-paikkaista pienoisbussia. Nykyisin
yrityksellä on viisi isoa bussia, 16-paikkainen bussi ja taksi, joilla hoidetaan tilausajoja sekä omaa matkatuotantoa.
Aarre Kukkola siirtyi eläkkeelle vuonna
1998, vaikka se hänelle vaikeaa olikin. Työhaluja olisi riittänyt, mutta ajolupaa ei enää
myönnetty.
Nuorempana, vuonna 1962, Aarre Kukkola oli perustamassa Tunturi - Ilmailijat ry.
lentokerhoa Inarin kuntaan ja suoritti silloin
purjelennon lupakirjan. Hän on osallistunut pitkään Lions Club Ivalon toimintaan.
Kukkola osallistui aktiivisesti SSK:n sekä
Oulun ja Lapin läänien Sairaankuljetus ry:n
toimintaan sekä kävi SSK:n ulkomaisilla
opintomatkoilla tutustumassa sairaankuljetustoimintaan muissa maissa. Minä olin
Aarren kanssa yhteyksissä vielä tämän vuoden talvella vanhoja asioita muistellen.
Aarre Kukkolaa jäivät kaipaamaan perhe ja suuri ystävien joukko.
Pertti Kiira
In memoriam Aarre Kukkola
Suomen Sairaankuljetusliitto SSK ry:n pitkäaikainen jäsen, Inarissa syntynyt ja elämäntyönsä siellä tehnyt sairaankuljetusyrittäjä Aarre Kukkola kuoli vaikean sairauden
murtamana 7. elokuuta 2012. Hän oli syntynyt 29. maaliskuuta 1928.
Aarre Kukkolan rauhallinen lapsuus
Könkäänjärven Kievarissa, Nellimiin johtavan tien varrella katkesi heinäkuun neljännen päivän aamuna 1943. Suojeluskuntaan
kuulunut isä Ernest herätti 15-vuotiaan
Aarren Laanilassa tapahtuneen partisaanihyökkäyksen takaa-ajoon. Hän sai valita
joko autolla ajon tai istumisen konepistooli
kädessään ikkunasta tähystäen valmiina
ampumaan. Aarre valitsi ajamisen ja hänen
isänsä sekä Eino Paulavirta istuivat konepistoolit valmiina koko matkan ajan. Partisaaneja ei onneksi tavattu, mutta ehkä se
jollakin tavalla osaltaan ratkaisi ainakin
vertauskuvallisesti Aarren uravalinnan, kun
autosta muodostui hänen elinikäinen työkaverinsa.
Aarre Kukkola tunnettiin tunnollisena ja
monipuolisena yrittäjänä, jonka päämääränä oli koko Pohjois-Lapin yritystoiminnan
kehittäminen ja elinkelpoisuuden parantaminen. Kukkola aloitti yrityksensä taksiautoilijana heti sotien jälkeen 1948. Hänen
täsmällisyytensä oli merkittävä ja niinpä
hän piti tärkeämpänä olla asiakkaan luona
mieluummin 15 minuuttia ennen sovittua
aikaa, kuin myöhästyä yhtään sovitusta.
Silloin, vuonna 1948, Inarin kunnassa
sairaankuljetuksesta huolehti Suomen Punainen Risti ambulanssilla, joka oli lahjoitettu käytettynä Sveitsistä Lapin sodan jälkeen. Ambulanssin toiminta lakkautettiin,
kun Ivalosta saatiin päivittäinen linja-autovuoro Rovaniemelle. Tarvetta sairaankuljetustoiminnalle kuitenkin oli edelleen ja niin
SPR aloitti uudestaan sairaankuljetuspalvelut Ivalossa 1964. Vapaaehtoisuuden pohjalta toiminut järjestelmä ei kuitenkaan onnistunut pohjoisen pitkillä etäisyyksillä.
SPR luopui jälleen ambulanssistaan vuonna
1971 ja Aarre Kukkola jatkoi heidän toimintaansa perustamalla oman sairaankuljetusyrityksen.
Silloin sairaankuljetukset vielä suoritettiin yksin, ellei saatu terveyssisarta tai sairaalasta sairaanhoitajaa potilasta matkan
ajaksi hoitamaan potilasta. Lapissa yksin
kuljettaminen jatkui Suomessa pisimpään,
joissain kunnissa vielä kansanterveyslain
oltua jo vuosia voimassa.
Aina 1990-luvulle asti on Pohjois-Lapin
tiestö ollut kapeaa, mutkaista ja huono-
Ambulanssi 3.2012
12
Mielestämme kuntien pitää määritellä tarkasti oma tehtävänsä siinä missä yritystenkin.
Ilman sitä päämäärä hämärtyy eikä päätöksiä ajatella säästöjä pidemmälle. Yrittäjinä meillä
on kokemusta siitä, mitä selkeä tehtävän määrittely merkitsee elinvoimaiselle kunnalle.
Siksi on kaukonäköistä valita valtuustoon yrittäjä.
Työpaikkoja Suomessa. Yrittäjät.
Lue lisää tavoitteistamme ja Suomen Yrittäjien vaikuttajakiertueesta yrittajat.fi/kunta
Osallistu keskusteluun facebook.com/suomenyrittajat