• Kunnallisvaalit ensihoitopalvelun silmin • Tulevaisuus – onko sitä yksityisillä palveluntuottajilla? • Kansainvälistä toimintaa monella sektorilla 3.2012 Suomen Sairaankuljetusliitto SSK ry:n valtakunnallinen ammattilehti Moneen lähtöön. Sprinter. Mercedes-Benz Sprinter on valmiina nopeisiin lähtöihin. Vakiovarustuksena oleva viimeisen sukupolven ESP-ajovakauden hallintajärjestelmä optimoi auton hallinnan ääritilanteissa, kuten kaarreajossa liukkaalla pinnalla. Uusissa CDI-dieselmoottoreissa tehoa riittää turvallisiin ohituksiin. Lisävarusteena saatava automaattivaihteisto lisää turvallisuutta mahdollistamalla paremman keskittymisen ohjaamiseen hälytysajossa. Vakiovarustukseen kuuluvat mm. ESP-ajovakauden hallintajärjestelmä, ohjauspyörän säätö, ohjaamoilmastointi, Eberspächer-lisälämmitin, kauko-ohjattava keskuslukitus ja sähkötoimiset etusivulasit. www.mercedes-benz.ﬁ/pakettiautot Veho Group Oy Ab | Ambulanssimyynti | Lommilanrinne 3, Espoo | Puh. 010 569 16 Ambulanssi 3.2012 2 Terveys ja sen kustannukset kuntavaalien teemaksi Levillä kokoontui lähes 80 yksityisen sektorin ensihoitopalvelun ammattilaista kuulemaan nykytilanteesta ja keskustelemaan alan tulevaisuudesta. Samalla liitolle valittiin uusi hallitus ja liiton pitkäaikaiset I ja II puheenjohtajat Teuvo Kontio ja Claus Harju-Jeanty vetäytyivät sivummalle. Liiton uudeksi puheenjohtajaksi valittiin vihtiläinen Tero Vainio kahdeksi vuodeksi 2013 –2014. Esitän suurimmat kiitokset väistyville puheenjohtajille. On ollut antoisaa ja turbulenttia aikaa, mutta yhdessä olemme tehneet kaiken meille mahdollisen yksityisen ensihoidon puolesta. Tero Vainiolle uutena puheenjohtajana ja myös uudelle hallitukselle toivotan jaksamista uusien, vielä kovien haasteiden edessä. Yhdessä meissä on osaamista ja voimaa, periksi emme anna. Kolmipäiväisen kokouksen viestit ken- tältä vaihtelivat suuresti. Vellova epätietoisuus tulevaisuudesta ja tieto viranomaisten päättämättömyydestä, jopa osaamattomuudesta, ei ole luonut uskoa paremmasta tulevaisuudesta ensihoitoalalla. Vielä syksyllä Suomessa on alueita, jossa palvelutasopäätöksiä ei ole tehty. Toisaalla palvelutasopäätöksiä muokataan jälleen kerran uuteen uskoon, koska lopulta viestimme osaavien koulutettujen toimijoitten vähäisyydestä sekä kustannusten karkaamisesta uppoaa tajuntaan. Moni luennoitsija, varsinkin LPY ry:n toiminnanjohtaja Ismo Partanen totesi, että tarvitsemme keinoja turvata kaikille mahdollisimman tasa-arvoiset edellytykset hoitaa ja huoltaa omaa sekä läheistemme terveyttä. Terveyspalvelujärjestelmän on pystyttävä ottamaan huomioon erilaiset elämäntilanteet ja niistä kumpuava tarve. Palvelujen tuottaminen laadukkaasti ja te- hokkaasti on tämän yhteiskunnan suurimpia haasteita tulevina vuosikymmeninä. Yksityinen terveydenhuoltopalvelu haluaa kantaa oman kortensa tähän kekoon. On tärkeätä, että nyt tulevissa kuntavaaleissa näistä asioista keskustellaan aktiivisesti jokaisessa kunnassa. Asia on kaikille kuntalaisille ja kuntien taloudelle tärkeä. Kuntavaaleissa on puheenaiheena muun muassa kuntien yhdistämiset ja yhteistyö terveydenhuollossa. On muistettava, että kuntien yhdistäminen johtanee siihen, että kunnat kehittävät itselleen uusia palveluita, jotka eivät kuulu niiden toimialaan. Kuntasektorilla on voimassa periaate, että kunnan työntekijöillä on viiden vuoden irtisanomisturva ja heille on keksittävä jotain tekemistä. Ongelmana on se, että kuntayhtymillä ja liikelaitoksilla on jo nyt suuri halu järjestää palvelukokonaisuuksia omana tuotantonaan. Tämä vääristää kilpailua. Lisäksi kuntien koon kasvaessa myös hankintayksiköt kasvavat. Tämä voi merkitä sekä hankintaosaamisen että hankintojen koon kasvua. Siksi kannattaa valita kunnallisvaaleissa vaaliuurnilla yrittäjämyönteinen ehdokas. Ehdokas, joka vaatii kuntaan elinkeinopoliittisen ohjelman, joka sisältää ainakin palvelustrategian, hankintastrategian ja yritystoiminnan vaikutusten arvioinnin päätösten pohjiksi. Ehdokkaan, joka valvoo, etteivät julkiset liikelaitokset ja yhtiöt toiminnallaan aiheuta markkinahäiriöitä. Näillä mietinnöillä toivotan oikein hyvää syksyä ja kannustan teitä kuntavaaleissa äänestämään yrittäjäehdokasta, joka ymmärtää ja haluaa viedä yrittäjyyttä eteenpäin. Mikael Söderlund, toiminnanjohtaja Suomen Sairaankuljetusliitto SSK ry Tulevaisuus – onko sitä yksityisillä palveluntuottajilla ja liitolla? Puolitoista vuotta sitten voimaan astuneen uuden terveydenhuoltolain odotettiin, pelättiin – skeptisimmät, kuten minä tiesimme – muuttavan ensihoitopalvelun tuotannon painopistettä rajusti yksityisiltä pieniltä yrityksiltä julkisen toimijan tehtäviksi. Tämä tapahtuu vastoin ministeri Risikon lupausta. Ministeri äityi juhlapuheessaan Vaasassa pohjalaisella murteella korostaen lupaamaan salin täyteiselle yrittäjäkunnalle, ”että vain kuolleen ruumiini yli yksityisen tuottama palvelu ajetaan alas”. Nyt alasajo on tapahtumassa ja osin tapahtunut ministerin oman alueen Pohjanmaan näyttäessä mallia muulle Suomelle. Tuon lupauksen ja lain mahdollistaman julkisen toiminnan esteettömän invaasion myötä menetin sen vähänkin uskon poliitikon antamiin lupauksiin. Onneksi se toinen lupaus on täyttämättä ja toivottavasti siksi jääkin. Turha ruikuttaa tässä menneitä. Yritetään niillä jäljellä olevilla yrityksillä pelastaa se, mitä pelastettavissa on. Erään pohjoissuomalaisen valtalehden nimettömässä kommentissa kirjoittaja aprikoi, että taitaa olla myös SSK:n toiminta liittona mennyttä ja sen 48 vuotta kestänyt toiminta vailla historian kirjoittajan lop- pulausetta. Sen voin luvata kirjoittajalle ja toiseksi viimeisen paperilehtemme lukijoille, että liitto on olemassa täsmälleen niin kauan kuin valtakunnassa on yksikin yksityinen palveluntuottaja tai se viimeisinkin Elämän Tähdellä varustettu ambulanssi liikkuu maanteillämme. Liitolla on olemassa oma tehtävänsä. Liiton merkitys ei ole vähentynyt, mutta toiminnan sisältö tulee jossain määrin muuttamaan muotoaan. Tarvittavat päätökset sekä toimenpiteet on tehty liiton hallinnon ja toiminnan osalta mukauttaen sitä uuteen tilanteeseen. Liitto on nyt ja jatkossa kaikkien yksityisten ensihoitoyritysten edunvalvoja niin kuin tähänkin saakka. Minun roolini ja luottamustehtäväni liiton puheenjohtajana päättyy tämän vuoden lopussa. Takana on 12 vuotta puheenjohtajana ja 15 vuotta puheenjohtajistossa sekä 18 vuotta liiton hallinnossa. Siis koko sen ajan kun olen ollut yrittäjänä Oulaisissa kolmen muun yrityksemme osakkaan kanssa. Aika on 30 prosenttia koko elämästäni ja 50 prosenttia aikuisiästäni. Onko tämä ollut sen arvoista? Pääosin on ollut. Viimeisen kolmen vuoden rutistus on jälkeenpäin ajatellen vaatinut kohtuuttomasti voimavaroja ja lopputuloksen tuottama pettymys on oikeastaan ainoa särö, joka jää kaivelemaan. Usein viime kuukausina leikin ajatuksella, mitä olisin tehnyt sillä ajalla, jos niitä tunteja ei olisi tarvinnut käyttää puheenjohtajana edunvalvontaan, yhteiseen hyvään. Työ on tehty valtakunnallisten, alueellisten ja paikallisten yksityisten ensihoitopalveluyritysten toimintaedellytysten parantamiseksi. Lopputulos on se mikä on. Pyrimme liittona ja itse henkilökohtaisesti niillä voimavaroilla, jotka meillä ja minulla on ollut käytössämme, kääntämään jokaisen kiven ja hyödyntämään vanhat ja uudet kontaktit parhaalla mahdollisella tavalla. Olimmeko liiaksi yhden kortin varassa ja luottaen siihen? En vain edelleenkään tiedä, mikä olisi ollut se toinen kortti tai toinen lähestymistapa lain valmistelussa. 31.12.2012 päättyy tehtäväni SSK:n puheenjohtaja ja myös yrittäjänä. Minulle on tullut paljon hyviä ystäviä ja olen saanut vilpitöntä ystävyyttä puheenjohtaja-ajallani; niitä on tarkoitus vaalia jatkossakin. Tulen seuraamaan ensihoidon kehitystä ja palvelukulttuurin muutosta sivusta sen kummemmin keskusteluun osallistumatta. Se on jatkossa muiden tehtävä. Toivotan hyvää jatkoa teille kaikille, jotka jatkossa ponnistelette ensihoidon, yrittäjyyden ja liiton hallinnossa. Puheenjohtajana jatkaa ensivuoden alusta Tero Vainio. Tehtäväsi tulee olemaan työntäyteinen ja haastava, mutta sinut pitkältä ajalta tuntien, tulet menestymään tehtävässäsi. Olet pienten ja suurten yritysten asialla. Lopuksi Viime kesänä vietin runsaasti aikaa tyttärentyttäreni kanssa ja hän opasti minua huomaamaan, että on paljon kukkia ja muutakin huomaamisen arvoista. Jatkossa aion keskittyä yhä enemmän siihen, mitä hänellä ja toivon mukaan tulevana kesänä heillä, on minulle opetettavaa. Emme varmaan paljon keskustele ensihoidosta, mutta silloin, kun ambulanssi vilahtaa ohitse kadulla, niin aiheeseen voi poiketa vaikkapa termillä ”pii-paa-auto” ellei lainsäätäjä ja sairaanhoitopiiri kiellä termin käyttöä. Teuvo Kontio vielä istuva puheenjohtaja Ambulanssi 3.2012 Kuntavaalit yksityisen ensihoitopalvelun silmin Sopimusperusteinen ensihoitopalvelujärjestelmä on ollut käytössä lähes 2/3 maamme kunnista, jossa on tehty ensihoitopalveluiden ostosopimus yksityisen yrityksen kanssa. Mainituissa kunnissa 3/4:ssa yksityinen yritys on alansa ainoa palveluntuottaja. Nyt ensihoitopalveluitten tuotanto on muutoksen kourissa. Julkisuudessa on esitetty erilaisia näkemyksiä siitä, miten tuotanto pitäisi järjestää. Sekä julkisesti että yksityisesti on oltu sitä mieltä, että nykyistä sekamallia pitäisi jatkaa: tämä on myös juridisesti täysin mahdollista. Yrittäjätoiminta on aina ollut vahvaa, ensihoitopalveluiden osaaminen ja palveluiden taso on ollut hyvää sekä laadukasta. Sairaanhoitopiirin, maksajien – eli kuntien ja kuntalaisten – etu on säilyttää yrittäjien mahdollisuudet toimia myös jatkossa. Suomen Sairaankuljetusliiton SSK ry:n teettämän selvityksen mukaan uuden terveydenhuoltolain voimaantulo kasvattaa kuntien ensihoidon kustannuksia radikaalisti. Käytännössä nyt tulisi varmistaa, että myös uusiin toimintamalleihin luodaan taloudellisesti järkeviä ja tehokkaita järjestelmiä. Jatkossakin nykyisten palveluntuottajien kalustoa tulisi käyttää tehokkaasti, eikä vaarantaa nykyisten toimijoiden toimintamahdollisuuksia. Kustannusten nousu johtuu sekä uuden lain vaatimista valmiusajoista että julkisen sektorin oman palveluntuotannon lisääntymisestä. Selvityksen mukaan kunnille aiheutuva ensihoidon lisäkustannus julkisella palveluntuotannolla toteutettuna on noin 61 miljoonaa euroa vuodessa, mikä tarkoittaa kustannusten nousua yli 30 prosenttia nykytilanteeseen verrattuna. Yksityisenä palvelun- tuotantona vastaava lisäys olisi vajaat kolme miljoonaa euroa vuodessa. Tulevaisuudessa haasteita ensihoidon järjestämiseen aiheuttaa myös työvoiman riittävyys. Sairaanhoitopiirien alustavien suunnitelmien perusteella uuden terveydenhuoltolain tuomien velvoitteiden myötä henkilökuntaa tarvitaan lisää 27 prosenttia nykytilanteeseen verrattuna. Tämä tarkoittaa käytännössä vähintään 800 päivystystyöstä kokemusta omaavan ensihoitajan ja sairaankuljettajan vajetta vuodesta 2013 eteenpäin. Kuntavaaleissa on yhtenä puheenaiheena kuntien yhdistämiset ja yhteistyö terveydenhuollossa. On muistettava, että kuntien yhdistäminen johtanee siihen, että kunnat kehittävät itselleen uusia palveluita, jotka eivät kuulu niiden toimialaan. Kuntasektorilla on voimassa periaate, että kunnan työntekijöillä on viiden vuoden irtisanomisturva ja heille on keksittävä jotain tekemistä. Lisäksi kuntien koon kasvaessa myös hankintayksiköt kasvavat. Tämä voi merkitä sekä hankintaosaamisen että hankintojen koon kasvua. Ongelmana on se, että kuntayhtymillä ja liikelaitoksilla on jo nyt suuri halu järjestää palvelukokonaisuuksia omana tuotantonaan. Tämä vääristää kilpailua. Siksi kannattaa valita kunnallisvaaleissa vaaliuurnilla yrittäjämyönteinen ehdokas. Ehdokas, joka vaatii kuntaan elinkeinopoliittisen ohjelman, joka sisältää ainakin palvelustrategian, hankintastrategian ja yritystoiminnan vaikutusten arvioinnin päätösten pohjiksi. Ehdokkaan, joka valvoo, etteivät julkiset liikelaitokset ja yhtiöt toiminnallaan aiheuta markkinahäiriöitä. MIKAEL SÖDERLUND SUOMEN SAIRAANKULJETUSLIITTO SSK RY TAVOITTEENA TONNI! Anssi Kujala: ”Paikallinen yrittäjä tietää parhaiten, mikä on kunnan elinvoiman kannalta tärkeintä.” Syksyn kunnallisvaaleissa Suomen Yrittäjillä on selkeä tavoite: vähintään tuhannen yrittäjävaltuutetun paikan säilyttäminen. Se on myös kuntien etu, sillä yrittäjät tietävät parhaiten, millaisia päätöksiä on tehtävä, jotta yritykset voivat toimia täysillä. Ilman menestyviä yrityksiä kuntien verotulot ja palvelut hiipuvat ja kaikki kärsivät, Suomen Yrittäjien varatoimitusjohtaja Anssi Kujala sanoo. Näissä vaaleissa yrittäjät ja yrittäjäjärjestö haluavat kertoa selkeämmin kunnan elinvoimaan liittyvistä tekijöistä. Kujalan mukaan elinkeinopolitiikassa tarvitaan uutta ajattelua. Meneillään oleva kuntauudistus muuttaa kuntarakenteita sekä kuntien tehtäviä ja vaikuttaa kuntien elinkeinopolitiikkaan. – Yrittämisen toimintaedellytysten kehittämisen on oltava avainroolissa kaikessa päätöksenteossa, Kujala vaatii. Kovia aiheita kuntavaalikampanjassa Kujala veikkaa, että kunnallisvaalien kärkipuheenaiheita ovat ainakin palveluiden ulkoistaminen, kuntien taloustilanne ja kaavoitus. Hän rohkaisee yrittäjiä tuomaan vaalikeskusteluihin vahvasti omia aiheitaan. – Esimerkiksi omistajanvaihdoksista on pakko puhua. Suomen Yrittäjien Pk-yritysbarometrin mukaan joka neljännessä suomalaisyrityksessä on edessä omistajanvaihdos seuraavan viiden vuoden kuluessa. – Jossakin parin työnantajayrityksen lopettaminen saattaa ajaa pienen kunnan ahdinkoon. Siksi kuntien pitää ottaa vahva rooli onnistuneiden omistajanvaihdosten ohjaamisessa, Kujala vaatii. Yrittäjien kannattaa Kujalan mukaan vaatia rehellistä keskustelua myös kuntien hankinnoista. – Kuntien omistamien yhtiöiden julkiselle liiketoiminnalle on saatava selvät säännöt. Ja pk-yritysten pitää päästä paremmin mukaan julkisiin hankintoihin. Paikallisyhdistysverkosto on ylivoimainen valtti Suomen Yrittäjillä on syksyn kunnallisvaaleissa kiistaton valtti: Suomen jokaiseen kuntaan ulottuva paikallisyhdistysverkosto. Paikallisyhdistysten tärkein tehtävä on vaikuttaa kuntien päätöksiin, erityisesti kunnan elinkeinopolitiikkaan, kaikkien yrittäjien puolesta. Kuntavaaleissa vahvuutta kannattaa käyttää hyväksi. – Nyt on paikallisyhdistysten aika toimia. Kunnallisvaalit ovat paikallisvaalit. Paikalliset yrittäjät tietävät parhaiten, mikä on yritysten kannalta tärkeintä, Anssi Kujala sanoo. Tällä hetkellä Suomen 336 kunnassa toimii yli 400 Suomen Yrittäjien paikallisyhdistystä, joissa lähes 4 000 luottamushenkilöä toimii yritysten puolesta. Tätä työtä tukevat lisäksi kuntien tai kaupunkien yrittäjävaltuutettua. – Pitkäjänteisellä yhteistyöllä kuntien kanssa on pystytty parantamaan kuntien yrittäjämyönteisyyttä. Yrittäjäjärjestö on esimerkiksi mukana tekemässä elinkeinopoliittisia ohjelmia ja strategioita. Olemme myös luoneet kuntien elinkeinopolitiikan työvälineeksi yritysvaikutusten arvioinnin, Kujala kertaa. TEKSTI: EEVA KETVEL Kuvittele kotikuntasi keskusta ilman yrityksiä Yritysten tuomat tulot ovat kunnalle elinehto. JO RIITTÄÄ MARKKINOIDEN SOTKEMINEN: Julkiselle liiketoiminnalle tarvitaan selkeät säännöt Kunnissa on muotia yhtiöittää toimintoja. Usein nämä kuntien omistamat liikelaitokset ja yhtiöt toimivat markkinoilla vapaasti ja aiheuttavat vakavia kilpailuongelmia, mikä vaikeuttaa yritysten toimintaa. Kuntien yhtiöt saavat selvää kilpailuetua muun muassa julkisista tuista, alhaisista tuottovaatimuksista, mahdollisuudesta toimia kuntien kiinteistöissä ja lahjaksi saaduista aloittavista taseista. Eikä konkurssikaan uhkaa, koska kunta takaa niille konkurssisuojan. Tässä on pienen yksityisen yrittäjän paha pistää paremmaksi. Siksi tarvitaan pikaisesti selkeät säännöt. Kuntien ei pidä kilpailla yritysten kanssa liiketoiminnassa eikä perustaa yksityisillä markkinoilla toimivia julkisia liikelaitoksia tai yrityksiä, varatoimitusjohtaja Anssi Kujala Suomen Yrittäjistä linjaa. Kujalan mukaan kuntien yritystoiminta voi olla perusteltua vain kuntakonsernin sisällä esimerkiksi vesi- ja energia-alalla kunnallisten yhtiöiden kautta tai palveluissa, jotka rajataan selkeästi kuntakonsernin sisäiseksi. Ulos näitä palveluita ei pidä myydä. Mitä suurempi kunta, sitä kiireemmin sääntöjä tarvitaan. Jo nyt on nähtävissä, että suuret kunnat yhtiöittävät toimintojaan. Lisäksi julkista tukea saavat järjestöt toimivat yksityisillä palvelumarkkinoilla. Siksi kuntalakiin pitää kirjata selkeät rajat kuntien yhtiöiden toimintaan, Kujala vaatii. Kyse miljardeista Suomessa on 170 ylikunnallista kuntayhtymää, joissa on 120 000 työntekijää ja 12 miljardia euroa liikevaihtoa. Kunnilla on lisäksi tuhansia omia liikelaitoksia ja yhtiöitä. Kuntayhtymiä, liikelaitoksia ja kuntien omistamia yhtiöitä soimataan usein etäisiksi ja tuhlaileviksi. Tämä pitää varmasti osin paikkansa, mutta ydinkysymys on omistajaohjauksen heikko laatu, Kujala sanoo. Valtion omistamia yhtiöitä ohjataan Suomen valtion omistajaohjaussäännöksillä. Niiden avulla määritellään jo ennakkoon, miten Suomen valtion omistamia yhtiöitä hallitaan ja johdetaan. Myös kuntien omistamille yrityksille ja liikelaitoksille pitää saada omistajaohjaussäännöt, jotka määrittelevät säännöt kuntien omistamien yritysten ja liikelaitosten liiketoiminnalle, Kujala toteaa. TEKSTI: EEVA KETVEL Pyydän sinut kuvittelemaan itsesi kotikuntasi keskustan kaduille. Katsele ympärillesi. Mitä näet? Uskon, että melko pian mieleesi tulee ruokakauppa. Kioski. Kahvila. Parturi. Pankki. Kukkakauppa. Ravintola. Vaatekauppa. Ehkä videovuokraamo, kännykkämyyjä, hieroja, leipomo, torikauppias, putkifirma ja lakitoimistokin. Kaikki yllä luetellut – ja lukuisat muut – palvelut vaativat yrityksiä ja yrittäjiä. Siksi ei ole yhdentekevää, millaista elinkeinopolitiikkaa kuntasi harjoittaa: jos kunta yrityslähtöisyyden sijaan näyttää yrityksille keppiä, saattaa yrittäjä alkaa katsella ympärilleen. Josko naapurikunnassa yrittämisen edellytykset olisivat suotuisammat? – Jokaisen kunnan tulisi laatia ajantasainen elinkeinostrategia, koska kaikki kunnan harjoittama politiikka on tavalla tai toisella elinkeinopolitiikkaa, sanoo Tuomas Telkkä, joka toimii Suomen Yrittäjien elinkeinopoliittisena asiamiehenä. – Kunnan päätöksenteolla on aina suoraan tai välillisesti vaikutusta elinkeinojen edistämiseen ja siten työllisyyden kehitykseen ja kunnan palvelutuotantoon. Rahat eivät tule ”seinästä” Entäpä jos aluksi kuvittelemiasi yrityksiä ei olisikaan katukuvassa? Jos yksi toisensa jälkeen sulkisi ovensa? Mukavia ja hyödyllisiä palveluita häviäisi, mutta samalla menisi paljon muutakin. – Useinkaan ei tiedosteta yritysten merkitystä kuntalaisten hyvinvoinnin luojana. Edelleen löytyy tahoja, jotka kuvittelevat rahan tulevan ”seinästä” tai valtiolta. Tosiasiassa kunta ei ole elinvoimainen ilman yrityksiä, huomauttaa Suomen Yrittäjien varatoimitusjohtaja Anssi Kujala. Kunta on varsinkin pk-yrityksille usein tärkein ja lähin julkisen sektorin kumppani. Pk-yritykset ja yrittäjät taas luovat elinvoimaa kuntiinsa monin eri tavoin. Ne muun muassa • tuottavat henkilöstönsä kautta pääosan kunnallisverosta • maksavat yhteisöveroja • ovat merkittäviä veronmaksajia • tuottavat palvelut ja tavarat kustannustehokkaammin ja laadukkaammin • tekevät välttämättömät perusinfraan liittyvät urakat • tuottavat monipuolisia ja vaihtoehtoisia palveluita kuntalaisille. Suomen Yrittäjät on ollut mukana kehittämässä kuntapäättäjien tueksi elinkeinopolitiikan työkaluja. Päätöksenteon ja sen valmistelun kehittämiseen oiva työkalu on yritysvaikutusten arviointi. Virallisia ohjeita tai määräyksiä sen käytöstä ei ole, mutta esimerkiksi Mikkeli on kehittänyt systemaattisen tavan arviointiin ja ensikokemukset ovat olleet positiivisia. – Toinen tehokas väline on kahden vuoden välein toteuttamamme Elinkeinopolitiikan mittaristo -kysely, jolla arvioidaan elinkeinopolitiikan tilaa eri kunnissa. Kysely toimii vuoropuheluna kunnan ja yritysten välillä, Tuomas Telkkä kertoo. Kiinnostuitko? Kysy lisätietoja elinkeinostrategiasta, yritysvaikutusten arvioinnista tai elinkeinopolitiikan mittaristosta: [email protected]. TEKSTI: PEKKA MÄNTYLÄ K U N N A L L I SVA A L I T 2 8 .1 0 . 2 0 1 2 3 Ambulanssi 3.2012 4 TEKSTI KATJA HOLOPAINEN Yhteistyötä yli rajojen – Pohjoisessa etäisyydet ovat pitkät. Viiveitä tulee. Ainut, mitä voimme tälle asialle tehdä, on yhteistyö yli rajojen, sairaankuljetus- ja ensihoitopalveluyrittäjä Petteri Niemi Enontekiöltä kertoo. Yhteistyön suurimmat ongelmat ovat kielimuuri ja se, etteivät potilastietojärjestelmät ”keskustele” keskenään. Raha liikkuu sen mukaan, mistä maasta tehtävä otetaan vastaan. Kun hälytys tulee Suomesta, Kela korvaa, vaikka asiakas kuljetettaisiin naapurimaahan. Ruotsin puolelta tulevista tehtävistä laskutetaan heidän järjestelmäänsä. Yrittäjälle yhteistyön taloudellinen mer- kitys on pieni. Hälytysvalmiutta ei pidetä yllä naapurin takia, mutta hätätapauksissa potilaat saavat apua nopeammin yhteistyön ansiosta. Petteri Niemi kertoo, että rajan pinnassa liikkuu paljon norjalaisia ja ruotsalaisia matkailijoita, jotka sairaskohtauksen tai tapaturman sattuessa kuljetetaan pääsääntöisesti omaan maahan hoitoon. Norjan resursseja käytetään useimmin Ambulanssi 3.2012 5 Kilpisjärvellä oleviin kiireellisiin tehtäviin. Kilpisjärvelle on Enontekijön asemapaikalta matkaa noin 170 kilometriä ja Norjan Skibottenista vain 50 kilometriä. Lisäksi Tromsassa on Yliopistollisen sairaalan yhteydessä lääkärihelikopteri, jonka lentoaika Kilpisjärvelle on noin 25 minuuttia. Ruotsin puolella ambulanssiverkosto on vielä harvempi kuin Suomessa. – Ruotsin Karesuvannon alueen ihmisille olemme lähin ambulanssi. Meidät hälytetään sinne kiireellisiin tehtäviin, erityisesti silloin, kun ruotsalaisten oma yksikkö on kauempana. Karesuvandosta on Enontekiön asemapaikalle 70 kilometriä ja oman ambulanssin tukikohtaan Ruotsin puolelle yli 100 kilometriä. Vuosien aikana kunnat ovat tehneet yli rajojen suoria yhteistyösopimuksia muussakin terveydenhuollossa. Muun muassa terveyskeskuksen päivystys ja hammaslääkärin palvelut Suomen puolella ovat avoinna myös ruotsalaisille naapureille. Hälytykset välittyvät virka-apupyyntöinä Petteri Niemen mukaan Haaparanta –Tornio alueella yhteistyö on päivittäistä. Enontekiössä hälytyksiä tulee Ruotsin puolelle kahdesta kolmeen kuukaudessa. – Konsultoimme omaa lääkäriämme ja hoidamme potilaan omien ohjeistuksiemme mukaan silloinkin, kun saamme hälytyksen oman maan rajojen ulkopuolelle. Hälytykset naapurivaltion puolelle ovat aina A- tai B-tehtäviä. Niemi kertoo, että rajavaltioiden sairaanhoitopiirit ovat nyt allekirjoittaneet viralliset yhteistyösopimukset. Virallisuus näkyy myös käytännössä. Aikaisemmin Suomesta voitiin soittaa suoraan Tromsan sairaalan helikopterikoordinaattorille. Nyt saman asian hoitamiseksi täytyy tehdä virallinen virka-apupyyntö hätäkeskukselle, joka välittää sen Norjaan, josta se välitetään helikopterimiehistölle. – Viiveet lisääntyvät, kun pyyntö käsitellään monessa eri paikassa. Silti yhteistyö pelaa ja on pelannut aina hyvin: apua tulee aina, jos sitä vain suinkin on saatavilla. Suomalaisille etua on Tromsan lääkärihelikopterista, joka hälytetään tarvittaessa myös Suomen puolelle. – Kaikki kunnat pohjoisessa lähellä rajaa ovat pieniä, eikä niillä ole suuria resursseja. Yhteistyöllä voimme tarjota kattavammat palvelut. MONITOIMIYRITTÄJÄ Petteri Niemi siirtyy perheen toisen yrityksen, hotelli-ravintolan tiloista ensihoito- ja sairaankuljetusyrityksen konttorin puolelle, kun soitan hänelle. Nämä ovat monitoimiyrittäjän päätoiminta-alueet, mutta tarpeen vaatiessa esimerkiksi ohjelmapalvelut hoituvat. ”Yhteistyö pelaa ja on pelannut aina hyvin: apua tulee, jos sitä vain suinkin on saatavilla.” Ambulanssi 3.2012 6 Viimeisten parinkymmenen vuoden aikana Viron ensihoitopalvelu on kirinyt maailman kärkikastiin. Uusinta uutta on E-kiirabi, eAmbulanssi. ENSIHOITO VIROSSA TEKSTI JA KUVAT KATJA HOLOPAINEN SUOMI eAmbulanssi näkee ja se nähdään: ambulanssissa on langaton, ajantasainen yhteys kaikkiin yhteistyökumppaneihin ja tietokantoihin. Kõrgvee ei usko, että E-kiirabi juurikaan säästäisi rahaa, mutta hän on vakuuttunut sen parantavan laatua. 100 km VIRO telmään. Muutaman vuoden aikana hän kiersi eri puolilla Amerikkaa yhteensä melkein vuoden ajan. – Toin sieltä parhaimmat ratkaisut meille. Tohtori Ago Kõrgvee Tarton Yliopistollisen sairaalan anestesiologian ja tehohoidon osaston johtaja sekä Tarton Ambulanssi Säätiön johtokunnan puheenjohtaja esittelee ylpeänä sekä Tarton Ambulanssin tiloja että maanlaajuista E-Kiirabi hanketta. Tulevan vuoden aikana kaikki ambulanssit varustetaan iPadeilla kiinteiden tietokoneiden lisäksi. Ambulansseissa on wifiyhteys. Koko maan sairaaloitten, ambulanssien ja hätäkeskuksen tietokannat ovat yhtenevät ja tieto niiden välillä kulkee yhteisen keskuspalvelimen kautta. Tartu Kiirabi sijaitsee Tarton keskustassa, lähellä yliopistollista sairaalaa. Ago Kõrgvee kuljettaa vierasta nykyaikaisten tilojen läpi. Hän esittelee muun muassa lääke- ja tarvikevaraston, kuntosalin, koulutus ja valvontatilat. Aamupalavereille varatussa huoneessa on suuren taulu-tv:n lisäksi laajakangas, jolla voidaan tarkastella puolta Viron ambulansseista ajantasaisesti. Kaikkien sijainti, tehtävät ja jopa liikkumisnopeus on nähtävissä. Tämä on osa E-kiirabi uudistusta. Virossa panostettiin paitsi tekniikkaan myös ammattitaitoon. Vuonna 2000 Tarton yliopisto sai ensihoidon professuurin. Tällä hetkellä lääkärin erikoistuminen kestää neljä vuotta. Sairaanhoitajan pohjakoulutus kestää kolme vuotta ja erikoistuminen vuoden. Ambulanssiteknikko (vastaa meidän sairaankuljettajaa) saa peruskoulutuksen lisäksi 400 tuntia ensihoitokoulutusta. – Lääkäreillä ja sairaanhoitajilla on joka vuosi 60 tuntia lisäkoulutusta, ambulanssiteknikoilla 40 tuntia. Henkilökunnan hyvinvoinnista halutaan huolehtia. Työssä tulisi olla mahdollisimman mukavaa, sillä ammattitaito ja sen kehittäminen ovat kaiken lähtökohta teknisen ja lääketieteellisen kehityksen rinnalla. – Haluamme tarjota henkilökunnallemme parhaimmat tekniset ratkaisut, hoitovälineet, lääkityksen, koulutuksen ja työtilat. Haluamme myös huolehtia ihmisten fyysisestä ja psyykkisestä hyvinvoinnista. Neuvostoajalta tähän päivään EU:n byrokratia hidastaa vauhtia Kun Viro itsenäistyi, neuvostoaikaista lääkinnällistä ensihoitojärjestelmää ei purettu, vaan sitä alettiin kehittää. Nuoren maan nuoret osaajat verkottuivat ensin eurooppalaisten alan järjestöjen ja kollegojen kanssa. Virossa vallitsi hurja halu kehittyä ja kehittää, eikä muutosvastarinnalle ollut tilaa. Jos itsensä kehittäminen ja uudistukset eivät miellyttäneet, työntekijä sai lähteä. Anestesiologi Ago Kõrgvee kulki etunenässä. 1990-luvun lopulla hän lähti tutustumaan amerikkalaiseen ensihoitojärjes- – Meidän etunamme on se, että Viro on pieni maa. Uudistukset on ollut helppo toteuttaa nopeasti, Kõrgvee toteaa. Ikävä kyllä, nyt EU:n byrokratia tuntuu tunkevan kapuloita nopeasti pyöriviin rattaisiin. Osaaminen on kaiken lähtökohta Kyseessä on instenssiiviyksikkö, eli tehohoitoambulanssi. Kõrgvee esittelee lääkärin laukun, jossa on vain sydänlääkkeet. Ambulansseissa on varustuksena noin 80 eri lääkettä. Niissä on viilennyslaitteet, kaksi defibrillaattoria ja kaikki muukin mahdollinen uusi tekniikka. Ago Kõrgveessä palaa hehku ja intohimo, joka on tyypillistä uudistajille, tienraivaajille. Itse asiassa ihan samaa paloa löytyy myös suomalaisista anestesiologeista, jotka ovat olleet mukana kehittämässä ensihoitoa. Muitakin murheita on: palkat ovat liian pienet suhteessa vaativaan työhön ja liian moni ammattilainen muuttaa Suomeen. Kõrgveellä on selkeä kuva Suomen ensihoidon tilanteesta. Hänen poikansa työskentelee anestesiologina Tampereella. – Meillä ei ole mitään hävettävää. Päinvastoin. Ago Kõrgvee toivottaa suomalaiset tervetulleiksi ottamaan mallia. FAKTAA Viron ambulanssiliitto perustettiin parikymmentä vuotta sitten. Erikoissairaanhoidon kehittäminen on liiton tärkein tehtävä. Tartu Kiirabi on säätiö, jonka omistaa Tarton kaupunki ja yliopistollinen sairaala. Ambulanssi 3.2012 7 Treenihuoneessa harjoitellaan päivittäin. Tehokas ensihoito säästää sairaalapalveluissa Virossa on 90 ambulanssia, joista 26:ssa työskentelee lääkäri vuorokauden ympäri. Ambulanssien miehistöön kuuluu aina kolme jäsentä: lääkäri, sairaanhoitaja ja sairaankuljettaja tai kaksi sairaanhoitajaa ja sairaankuljettaja. Ambulanssit ovat kolmen tasoisia. Osa ambulansseista on tehohoitoambulansseja, joissa vastuullinen lääkäri on anestesiologi, ensihoitolääkäri tai erikoislääkäri. Tavallisissa lääkäriambulansseissa voivat työskennellä myös yleislääkärit. Sairaanhoitajavetoisten ambulanssien vastuulliset hoitajat ovat saaneet erikoissairaanhoitajan koulutuksen. – Hoidamme yli puolet potilaista jo kotona. Meillä on maailman parhaimmat elvytystilastot, Kõrgvee kertoo. Viron ensihoito on jaettu 15 maakunnalliseen alueeseen, jokaisessa niistä pitäisi olla ainakin yksi lääkäriambulanssi. Kõrgvee on sitä mieltä, että ensihoitoa tehostamalla vielä muutama pieni sairaala voitaisiin sulkea. Tämä helpottaisi myös työvoimapulan kanssa kamppailevaa terveydenhuoltoa. Ensihoitopalvelu on kaikille maksutonta. Varat siihen tulevat suoraan valtion kassasta. Sairaaloiden toiminta rahoitetaan sairausvakuutuksesta. Kõrgvee esittelee häkävaroittimen, joka on jokaisessa yksikössä aina mukana. Virossa lämmitetään yleisesti puulla, ja monessa paikassa on syytä olla varovainen ennen kuin menee sisään. – Ambulanssi vierailee usein vähäosaisten ihmisten luona, jotka voivat elää hyvin alkeellisella tasolla. Kiirabi = Ambulanssi (suora käännös: nopea apu). Ilmarinen on yhtä lähellä kuin lähin Ambulanssi 3.2012 8 Mallia USA:sta SCLEAP (South Carolina Law Enforcement Assistance Program) on Etelä-Carolinassa toimiva poliisien jaksamista ja kriittisistä tilanteista palautumista organisoiva järjestö, joka järjestää posttraumaseminaareja. Juha Järvelin vieraili ylikonstaapeli Pasi Härkösen kanssa helmikuussa ja heinäkuussa 2010 SCLEAP:in vieraana. Sieltä saatujen oppien ja mallin mukaan Suomessa järjestetään poliisin ensimmäiset posttraumatyöpajat marraskuussa 2012. Juha Järvelin kiittää johtaja Dr. Eric Skidmorea SCLEAP:ista siitä, että suomalaiset saivat osallistua posttraumaseminaariin helmikuussa 2010. Komisario Juha Järvelin VAIKEAN TEHTÄVÄN JÄLKEEN Puhuminen on tärkeintä Kouluampumisten jälkihuoltoa tutkinut komisario Juha Järvelin toteaa, että kriittisen työn jälkeen puhuminen auttaa toipumaan ja toimimaan. Kysymys ei ole sairauden hoitamisesta, vaan ennaltaehkäisystä. Karskeilla, miehisillä aloilla henkisestä hyvinvoinnista puhuminen on koettu psykologien höpötykseksi. Tällaisen ajattelutavan on aika muuttua. Enää ei kannata edes keskustella siitä, tarvitaanko purkukeskusteluja. – Traumaattiset kokemukset aiheuttavat aivoissa fysiologisia muutoksia. On normaalia tuntea jopa fyysisiä tuntemuksia, Juha Järvelin toteaa. Työntekijä ei ole huono ammattilainen tai heikko ihminen, jos hän ahdistuu, kun kokee jotain tavanomaista kauhistuttavampaa tai jotain normaaliin elämänjärjestykseen sopimatonta, kuten lapsen kuoleman. Trauma on ihmisyyteen kuuluva normaali reaktio poikkeukselliseen tilanteeseen. Järvelin tietää, mistä puhuu. Hän on ollut poliisina 25 vuotta. Kun Kauhajoen ampumiset alkoivat, Järvelin oli komisario Alavudella ja kuukautta myöhemmin hänet nimitettiin Kauhajoen poliisipäälliköksi. Järvelin havahtui tutkimaan jälkihuoltoa, kun hän luki kirjan, jossa kerrottiin amerikkalaisten poliisien kuolevan useammin oman käden kautta kuin toisen tappamana. Järvelin uskoo, että Suomessakin viime vuosina tapahtuneiden poliisien itsemurhien taustalta voi löytyä työhön liittyneitä traumoja. Juha Järvelin väitteli hallintotieteiden tohtoriksi viime vuonna. Tutkimuksen kohteena hänellä olivat 16.4.2007 Virginia Tech’ssä, 7.11.2007 Jokelassa ja 23.9.2008 Kauhajoella tapahtuneiden kouluampumisten psyykkinen jälkihuolto poliisiorganisaatiossa. Tutkimuksen mukaan traumaattisten tehtävien jälkeen toteutettu kattava jälkihuolto parantaa työhyvinvointia ja terveyttä. Jälkihuolto on hyvää johtamista ja osa työturvallisuutta. Kriisitilanteissa työskentelevien henkisen terveyden suojeleminen sekä työkyvyn ylläpitäminen ovat myös osa kriisinhallintaa. Hyvin järjestetty purkukeskustelu ja seuranta säästävät yhteiskunnan varoja. Kuormaa on kevennettävä Dramaattisessa tehtävässä niin poliisin kuin ensihoidon työntekijäkin voivat nähdä näkyjä, haistaa hajuja ja kuulla ääniä, jotka jäävät mieleen. Esimerkiksi palaneen ihmislihan haju jää helposti ihmisen hajumuistiin kummittelemaan. Heti vaikean tehtävän jälkeen toteutet- uskoo vertaistukeen. tu psykologinen jälkipuinti on Järvelinin – Kyllä ihminen puhuu, kun hän pääsee mukaan vasta jälkitoimien alku. Prosessi juttusille oikean ihmisen kanssa. jatkuu vaikeissa tapauksissa vuosia tapahtuneen jälkeen. Poliisiorganisaation sisällä etsitään Purkukeskusteluissa ja psyykkisessä tu”kovia poikia ja tyttöjä”, niitä, jotka tunessa on kyse merkittävistä elämänlaatuun netusti ovat karskeja, pärjääviä ja hyviä ammattilaisia, puhumaan purkukeskusteliittyvistä tekijöistä. Purkukeskusteluitten hoitamatta jäämilujen puolesta. nen voi pahimmassa tapauksessa johtaa Järvenlin kehottaa kaikkia riskialojen työkyvyttömyyteen, irtisanoutumiseen, alorganisaatioita kartoittamaan ja kouluttakoholin liikakäyttöön, jopa itsemurhaan. maan vertaisia vetämään keskusteluja. Traumaattisen tehtävän aiheuttamat oireet – Vaikka psykologit sanovat, että purvoivat jatkua vuosia. kukeskustelun vetäjän tulisi olla ulkopuoAhdistus voi purkautua ärtyisyytenä linen ammattilainen, niin ulkopuolinen kotona, väsymyksenä, työhaluttomuutena. ei välttämättä ymmärrä alan kulttuuria ja – Koskaan ei ole myöhäistä tarjota kieltä. psyykkistä apua. Alkuvaiheen purkukeskustelun jälkeen ammattilaisen apu voi olla tarpeen. Järvelin kertoo poliisista, joka meni terapiaan, kun tilanne kotona muuttui kestämättömäksi. Jo muutamien kertojen jälkeen elämä muuttui paremmaksi ja rauha kotona palasi. – Ihmiselämässä sattuu ja tapahtuu kaikenlaista ikävääkin. Järvelinin motto: Ongelma syntyy silloin, kun asiat kasaantuvat ja kuorma käy liian raskaaksi. Vertaistuki ensiavuksi Nyt Järvelin etsii keinoja, millä asenteita jälkihuoltoa kohtaan saataisiin myönteisiksi. Järvenlin Sellaista mitä et voi unohtaa, ei kannata yrittääkään unohtaa, vaan ottaa osaksi oman elämän historiaa. Ambulanssi 3.2012 9 Timo Koivula, Kauhajoen ambulanssi Ensihoidossa tarvitaan turvakoulutusta ja purkukeskustelua Timo Koivulan mukaan turvakoulutuksen tulisi kuulua oppilaitosten opetussuunnitelmaan ja purkukeskustelujen traumaattisten tehtävien automaattiseen jälkihuoltoon. – Mitään keikkaa ei pidä jäädä yksin murehtimaan. T iistaina 23. syyskuuta Seinäjoen koulutuskuntayhtymän tiloissa tapahtunut ampumisdraama on ollut Timo Koivulan uran vaikein tehtävä. – Olin itse koululla opettajana toisessa kerroksessa, kun ampuminen alkoi kerrosta alempana. Aluksi moni luuli, että kyseessä on harjoitus. Koivula pääsi oman ryhmänsä kanssa nopeasti ulos ja koko koulu ehdittiin tyhjentää, ennen kuin ampuja lähti luokasta. Kaikki lähialueen yksiköt hälytettiin paikalle. Koivula alkoi hoitaa tilannejohtajan tehtäviä. – Olin paikalla tunnin, sitten siirryin johtokeskukseen. Alkuvaiheessa tilanne ei ollut kaaottinen. Tragedian suuruus selvisi vasta evakuointipaikalla, jonne saatiin nopeasti kriisityöntekijöitä terveyskeskuksen henkisen avun ryhmästä. – Tilanteen aikana hätäkeskuksella oli puhelu auki luokkaan, josta kolme tyttöä pääsi pakenemaan. Opettaja ja kymmenen oppilasta olivat kuolleet. Hätäkeskuksessa oli varmasti kamala kuunnella puhelua. Koivula oli koululla monessa roolissa. Opettajana hän luotsasi ryhmänsä turvaan, puolisona hän oli huolissaan vaimostaan, joka opetti omaa ryhmäänsä ampujan viereisessä luokassa, tilannejohtajana hän vastasi ensihoidon toimivuudesta. Dramaattinen tilanne kesti pitkään: aamukymmenestä puoli viiteen. – Pelko tuli vasta illalla. Kauhajoen pelastuslaitoksella järjestettiin jo samana iltana depriefing-tilaisuus. Paikalle tulivat ne, jotka ehtivät. – Järkytys teki tilanteesta hiljaisen, suurin osa paikallaolijoista oli miehiä. Seuraavana päivänä ollut ensihoidon oma purkutilaisuus oli naisvaltainen ja siellä puhuttiin runsaasti tunteista. Ensihoidon työntekijöille järjestettiin vielä kaksi mahdollisuutta purkaa tuntojaan. Ketään ei tilaisuuksiin pakotettu, mut- ta valtaosa kävi ainakin jossain tilaisuudessa. Koivula kävi kaikissa kolmessa ensihoidon henkilöstölle järjestetyssä tilaisuudessa. Lisäksi hän osallistui opettajille ja oppilaille järjestettyyn depriefingiin, jota kriisiterapeutti Salli Saari johti. Koivula pitää purkukeskusteluja ehdottoman tärkeinä. Hän toivoisi miestenkin oppivan avautumaan. Kenelle tahansa voi tulla pelkotiloja, jotka vievät työhalut ja -kyvyn. Aivan liian usein vaikeita keikkoja puretaan vain humalassa saunan lauteilla: – Tämä ei riitä. Kauhajoen alueella ensihoidon henkilöstö saa tarvittaessa vertaistukea Keskussairaalan henkisen ensiavun ryhmältä. Koivula toteaa tuen olevan tarpeen esimerkiksi silloin, kun lapsipotilas kuolee. Turvakoulutusta tarvitaan Dramaattisten työtehtävien jälkihuollon lisäksi ensihoidon henkilöstö tarvitsisi turvakoulutusta uhka- ja väkivaltatilanteisiin. Koivula on itse osallistunut Arcadan ensihoidon johtamiskoulutuksissa poliisin Karhu-ryhmän järjestämään koulutukseen. Muu henkilöstö on saanut paikalliselta poliisilta koulutusta lähinnä itsepuolustuksessa ja kaasusumuttimen käytössä. – Uhka- ja väkivaltatilanteisiin tarvittaisiin jatkuvaa koulutusta, Koivula toteaa. Hän kertoo, että Seinäjoella kokeiltiin ensihoidossa muusta sairaanhoidosta ja sosiaalipuolelta tuttua vaaratilanneraportointia. Ilmoituksia tuli paljon. Koivulan mukaan miehet eivät niinkään tunne tarvitsevansa turvakoulutusta tai depriefingiä, mutta ala naisvaltaistuu koko ajan. Yhä useampi ensihoidon työntekijä on pienikokoinen nainen. – Minusta fyysisesti uhkaavaan tilanteeseen ei pitäisi mennä yksin, aina olisi pyydettävä poliisi turvaamaan tilannetta. Pohjanmaalla matkat ovat pitkät, voi mennä useita tuntejakin ennen kuin poliisipartio ehtii paikalle. Tilanne ei ole yhtään parempi silloin, kun asiakas heittäytyy yllättäen väkivaltaiseksi. Koivula toivoo, että niin depriefing kuin henkilöstön koulutuskin paranee, kun sairaankuljetus ja ensihoito siirtyvät sairaanhoitopiirille. Suurissa yksiköissä on helpompi järjestää työnohjausta ja koulutusta kuin pienissä yrityksissä. – Sairaanhoitopiirillä on leveämmät hartiat kuin pienellä yrittäjällä. Toivon, että turvallisuuskoulutus, vaaratilanneraportointi ja depriefing tulevat jatkossa hoidetuiksi. SSK:N MOTORISTIT TROMSSASSA Kesämatkamme valmistelut ja suunnittelut alkoivat jo edellisen Ahvenanmaan reissumme jälkeen. Toivomuksia tuli ja keskusteluja käytiin suuntaan, jos toiseenkin. Ajatuksia ja toiveita kasattuani, tein matkasuunnitelman, joka suuntautui Lappiin – ensin Ruotsin kautta Norjaan ja sitten Kilpisjärven kautta Suomen puolelle. Aikataulu oli jokaisella aika kova, joten reitistä muodostui kilometreissä aikaan nähden tiukka. Olemme kaikki onneksi tottuneet kiireisiin aikatauluihin ja pitkiin ajomatkoihin. Jälleen kerran olin yhteydessä Pohjolan Matkan Maaritiin. Antamani reitin pohjalta, hän varasi laivaliput, majoitukset ja teki valmistelevat työt matkamme onnistumisen eteen – kiitokset hänelle. Näin oli reitti ja aikataulut paperilla, joten tietoa saatiin kiinnostuneille lähtijöille. Matkaan lähdimme jokainen oman aikataulun mukaan; Vaasan satamassa tuli olla keskiviikkona 27.6.12 klo 14 mennessä. Laivan lähtö Uumajaan oli klo 15. Satamaan kokoonnuimme hyvissä ajoin – kuka enemmän, kuka vähemmän sateessa kastuneena. Ensimmäisen yön vietimme Skellefteåssa. Kaupungissa oli festivaalit, paljon ihmisiä liikkeellä ja musiikki pauhasi. Aamulla klo 9 starttailimme pyörät kohti Kiirunaa. Aamusää oli hyvä ja matka taittui leppoisasti sopivia taukoja pitäen. Pitkän ajopäivän jälkeen saavuimme perille. Kauhuksemme totesimme, että sama festivaalimeininki oli myös täällä. Menojen pääpaikka oli vielä hotellimme alueella, joten mekkalaa riitti aamuun saakka. Mutta ei auta, matkaa oli jatkettava kohti Tromssaa, jotta joutuisimme sinne hyvissä ajoin. Sää oli meille suosiollinen. Aurinkoinen päivä johdatti meitä kohti jylhiä tuntureita ja vuoria. Maisemat muuttuivat matkatessamme lähemmäksi Tromssaa. Hyväkuntoiset tiet mutkittelivat vuorenrinteillä ja maisemat olivat jylhät. Kun olimme ylittäneet kaupunkiin johtavan sillan, meidän oli löydettävä hotellimme. Ajeltuamme muutaman ylimääräisen lenkin tunnelissa, jossa liittymiä oli eri suuntiin ja navigaattorin yhteys poikki, löysimme ho- tellin. Ei ollut festivaaleista tietoakaan, joten rauhallinen yö oli tulossa. Seuraavan aamun sää oli pilvipoutainen, joskin sateen uhka oli olemassa. Varustauduimme siis sadevaattein. Sitten vain tunneliin ja etsimään ulospääsyä kaupungista. Poispääsy olikin jo helpompaa. Matkaa teimme rauhallisesti edeten ja maisemia ihaillen, mutta kuitenkin joutuen. Edessä oli vielä paljon kilometrejä ennen kuin olisimme Kilpisjärven kautta ajaen Levillä. Sadekin tuli, alkoi parikymmentä kilometriä ennen Kilpisjärveä. Tauko pidettiin Kilpisjärven Kauppakeskuksella, tankattiin ja juotiin suomalaiset kahvit. Sitten suuntana oli Muonio ja eihän siitä voinut mennä ohi soittamatta Hirsikankaan Hannulle, josko hän olisi paikalla niin vaihdettaisiin muutama sana ja juotaisiin Shellillä lämpimät. Niinpä tauko oli Muoniossa. Ja voi sitä ihanuutta – varmaan kaikkien mielestä – kun saavuimme Leville. Kosteat ajovarusteet pois päältä kuivumaan, itse saunaan ja syömään. Ruokailun jälkeen oli mukavaa köllistyä nukkumaan. Tähän yhteinen suunniteltu matkamme sitten päättyikin ja jokainen suuntasi oman aikataulunsa mukaan kotiin. Kiitoksia kaikille mukana olleille. Ensi kesän reissun suunnittelun aloittelen syksyn kuluessa, talven myötä tarkennellen. Mukana matkalla Pertti Penttilä Ambulanssi 3.2012 10 KOONNUT KATJA HOLOPAINEN Liiton syyskokous Levillä Leville kokoontui lähes 80 yksityisen sektorin ensihoitopalvelun ammattilaista kuulemaan nykytilanteesta ja keskustelemaan alan tulevaisuudesta. Koulutuspäivillä Ismo Partanen totesi, että tarvitsemme keinoja turvata kaikille mahdollisimman tasa-arvoiset edellytykset hoitaa ja huoltaa omaa sekä läheistemme terveyttä. Terveyspalvelujärjestelmän on pystyttävä ottamaan huomioon erilaiset elämäntilanteet ja niistä kumpuava tarve. Palvelujen tuottaminen laadukkaasti ja tehokkaasti on tämän yhteiskunnan suurimpia haasteita tulevina vuosikymmeninä. Yksityinen terveydenhuoltopalvelu haluaa kantaa oman kortensa tähän kekoon. On tärkeätä, että nyt tulevissa kuntavaaleissa näistä asioista keskustellaan aktiivisesti jokaisessa kunnassa. Asia on kaikille kuntalaisille ja kuntien taloudelle tärkeä. Toiminnanjohtaja Mikael Söderlund ja II-puheenjohtaja Claus Harju-Jeanty luennoivat työaikajärjestelmistä ja niiden käytöstä. Myös Pertti Kiira sai sairastapauksen vuoksi rientää avuksi kertomaan hieman ensihoitopalvelun historiasta. Lopuksi päiville osallistuneet tekivät rohkean teon ja valtasivat Levin huipun jotkut jalan ja jotkut bussilla. Samalla liitolle valittiin uusi hallitus ja liiton pitkäaikaiset I ja II puheenjohtajat Teuvo Kontio ja Claus Harju-Jeanty vetäytyivät sivulle. Liiton uudeksi puheenjohtajaksi valittiin vihtiläinen Tero Vainio kahdeksi vuodeksi 2013–2014. Kuntavaaleihin otettiin varsinaisessa kokouksessa selkeä kanta ja todettiin yksimielisesti, että kannattaa valita kunnallisvaaleissa vaaliuurnilla yrittäjämyönteinen ehdokas. Ehdokas, joka vaatii kuntaan elinkeinopoliittisen ohjelman, joka sisältää ainakin palvelustrategian, hankintastrategian ja yritystoiminnan vaikutusten arvioinnin päätösten pohjiksi. Ehdokkaan, joka valvoo, etteivät julkiset liikelaitokset ja yhtiöt toiminnallaan aiheuta markkinahäiriöitä. MIKAEL SÖDERLUND, SSK RY Vanha ja uusi johto yhdessä, Teuvo Kontio, Claus Harju-Jeanty ja Mikael Söderlund sekä uudeksi puheenjohtajaksi valittu Tero Vainio. Kokouksessa valittu uusii hallitus, joka edustaa eri ERVA-alueita seuraavasti: SSK ryn hallitus vuodelle 2013–2014 Liiton puheenjohtaja Tero Vainio Pohjoinen ERVA-alue 1. Toni Långström 2. Petteri Hirsikangas Läntinen ERVA-alue 3. Tuomo Elfvengren 4. Jali Smolander Itäinen ERVA-alue 5. Kustaa Piha Eteläinen ERVA-alue 6. Janne Paul Lounainen ERVA-alue 7. Juha Lahti 8. Tuomo Maavirta S eulottuja tiedonjyviä Voivatko kuntasi asukkaat hyvin? Tutustu Hyvinvointikompassiin THL:n kehittämä Hyvinvointikompassi.fi tarjoaa yleiskuvan hyvinvoinnin ja terveyden sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen toimivuuden kehityksestä Suomessa. Hyvinvointikompassi-verkkopalvelun avulla voi vertailla oman kunnan väestön hyvinvoinnin ja terveyden tilaa sekä koko maahan että muihin alueisiin. Palvelu sisältää noin sata hyvinvoinnin, terveyden ja sosiaali- ja terveyspalveluiden toimivuutta kuvaavaa avainindikaattoria. Ne perustuvat kansallisiin rekistereihin tai väestötutkimuksiin. Kaikista indikaattoreista – esimerkiksi koetusta elämänlaadusta tai aikuisten elintavoista – ei ole vielä saatavissa alue- tai kuntakohtaisia tietoja, mutta palvelua täydennetään sitä mukaa kun tietopohja paranee. Numeroiden lisäksi Hyvinvointikompassi antaa indikaattoreiden tulkintaa tukevaa tietoa. Verkkopalvelussa avainindikaattorit on ryhmitelty kolmeksi sisällölliseksi kokonaisuudeksi eli profiiliksi: hyvinvointiprofiili sisältää keskeisimmät väestön hyvinvoinnin ja terveyden indikaattorit, palveluprofiili kattaa sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmän toimivuutta kuvaavat keskeisimmät indikaattorit sekä väestöprofiili väestön rakennetta ja muutoksia kuvaavat tunnusluvut. Käyttäjä saa kussakin profiilissa yhdellä napin painalluksella yleiskuvan oman alueensa sijoittumisesta muihin alueisiin verrattuna, mikä auttaa tunnistamaan alueen vahvuudet ja kehittämistarpeet. Käyttäjä voi myös valita aikasarjanäkymän, joka kertoo viimeaikaisen kehityksen suunnasta omalla alueella, yhdellä vertailualueella ja koko maassa: mennäänkö parempaan vai huonompaan suuntaan, ja onko ero vertailualueisiin kasvamassa vai supistumassa? Aikasarjakuvat saa myös valmiina PowerPoint-kalvoina, joita voi hyödyntää esimerkiksi esityksissä tai sähköisessä hyvinvointikertomuksessa. Indikaattoreiden perussivuilla olevat kuvausja tulkintatiedot auttavat tulkinnassa ja opastavat lisätiedon lähteille. Suomen Sairaankuljetusliitto SSK ry on päättänyt siirtyä sähköiseen maailmaan myös Ambulanssi-lehden osalta. Viimeinen paperinen Ambulanssilehti julkaistaan joulukuussa 2012. Vuodesta 2013 lukien sähköinen lehti julkaistaan uudessa muodossaan kaksi kertaa vuodessa liiton kotisivuilla. Jos haluatte lehden sähköpostiinne lähettäkää sähköpostiosoitteenne liittoon tämän vuoden aikana, niin saatte lehden tai viestin lehden julkaisemisesta suoraan sähköpostiinne. Sähköisen lehden tilaaminen on maksutonta. Ambulanssi-lehden tilauksenne voitte lähettää osoitteeseen: [email protected] Hyvää syksyä toivottaa Ambulanssi-lehden toimitus Oppaita sosiaali- ja terveyspalveluitten tilaamiseen Kunnat tarvitsevat lisää osaamista sosiaali- ja terveyspalveluiden tilaamiseen. THL:n tänään julkaiseman kolmen oppaan sarja antaa käytännön ohjeita mallin soveltamiseksi kunnissa. Oppaat perustuvat laitoksen elokuun alussa julkaisemaan tutkimukseen ”Sitä saa, mitä tilaa”. Markkinamekanismin käyttö sosiaali- ja terveyspalveluiden tuotannossa ei sinällään takaa laadukkaita palveluita kuntalaisille. Tämä korostuu erityisesti pienissä, keskuksista etäällä olevissa kunnissa, joissa kilpailua ei juuri synny. Palveluiden tilaamisen ja tuottamisen erottaminen kunnan palvelutuotannossa ei ole sen parempi tai huonompi tapa tuottaa palveluita, kuin perinteinen tulosohjaus. – Olennaista on kuinka tilaaja– tuottaja-mallia sovelletaan, ja miten osaavaa kilpailutus on, korostaa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen johtava asiantuntija Maijaliisa Junnila. Toimiakseen hyvin tilaaja–tuottaja-malli tarvitsee tuekseen kunnan poliittisen ja hallinnollisen ohjauksen, joka on strategista, suuntaa näyttävää ja suuret puitteet luovaa. Samalla palveluiden tuottajille on annettava mahdollisuus keskittyä oman toimintansa ja palveluiden kehittämiseen. Tämä edellyttää toimintajärjestelmän uudistamista, poliittista ja hallinnollista kulttuurimuutosta. Ulkoistetun palvelun liittäminen toimivaksi osaksi kunnan palvelukokonaisuutta on haaste, johon tulee kiinnittää huomiota. Jos kunnan omaa tuotantoa ja ostopalveluja ei ohjata yhtenä kokonaisuutena, on vaarana tehottomuus ja palveluiden pirstaloituminen, josta asiakas kärsii. Myös odotetut kustannushyödyt jäävät saavuttamatta. Kunnan kyky hallita markkinoita on tärkeä kuntalaisten tarpeita vastaavan palvelukokonaisuuden luomisessa. Kunnat ovat kuitenkin hyvin erilaisia tilaajina: koko, sijainti, kilpailuttamisen osaaminen, henkilöstön saatavuus ja tarjolla olevat alan yrittäjät vaihtelevat. Sosiaali- ja terveyspalvelujen toimivista markkinoista voidaan puhua vain suurilla paikkakunnilla, joilla on myös tilaajaosaamista. Laaja ulkoistus on kunnan kannalta aina suuri riski, joka tulee harkita ja valmistella huolella. Erityisesti pienissä kunnissa voi järjestämisvastuu hämärtyä. Suurena haasteena tilaaja–tuottaja-mallille on, että kunnissa palvelujen tuotteistus, seurantamittarit ja kustannusten tuntemus on usein heikkoa. Tämä vaikeuttaa myös hinnan ja laadun vertailua palveluja kilpailutettaessa. Suurista kuntien välisistä eroista johtuu, että tilaaja–tuottajamallia on sovellettu hyvin eri tavoin erikokoisissa kunnissa. Niinpä tietoa hyvistä käytännöistä ja mallin kompastuskivistä ei ole ollut helppoa jakaa. Tietoa kokemuksista tarvitaan erityisesti nyt, kun kuntarakenteita ja palveluja ollaan uudistamassa. THL:n nyt julkaisemat oppaat pyrkivät vastaamaan tähän tarpeeseen. Toimitus ja ilmoitukset: Ilmoitushinnat 2012: Suomen Sairaankuljetusliitto SSK ry:n valtakunnallinen ammattilehti Nuijamiestentie 7 C, 00400 Helsinki puh. 09 587 9390 | faksi 09 587 9905 [email protected] Päätoimittaja: Taitto: [email protected] Mikael Söderlund Nuijamiestentie 7, 00400 Helsinki puh. 09 587 9390 faksi 09 587 9905 [email protected] Paino: etusivu takasivu 1/1 sivu 1/2 sivu pysty/vaaka 1/4 sivu 1/8 sivu 1/16 sivu www.thl.fi/hyvinvointikompassi Hieman otti voimille, mutta hieno kokemus totesivat osananottajat ja näkymät Levin huipulta olivat mahtavat. Ambulanssi-lehti nettiin Pirkanmaan Lehtipaino oy | Tampere 2012 Osoitteet: [email protected] 1 750 e 1 650 e 1 590 e 790 e 390 e 205 e 105 e Ambulanssi 4.2012 ilmestyy viikolla 51. Aikakauslehtien Liiton jäsen Ambulanssi 3.2012 11 Sairaanhoitaja / yrittäjä Mika Hirvonen in memorian Saimme yllättäen kuulla suruviestin: kollegamme Mika Hirvonen oli yllättäen menehtynyt äkilliseen ja rajuun sairauteen 22.8.2012. Tätä kirjoittaessani mietin epäreilulta tuntuvaa lähtöjärjestystä. Mika eli parhaita miehuuden päiviä, hän oli vasta 42 vuotta. Kaiken kaikkiaan tämä uutinen kosket- ti satoja ihmisiä ihan välittömästi. Mikan ja hänen puolisonsa Hannan häistä ei ehtinyt kulua täyttä kolmea viikkoa. Heidät vihittiin 3.8.2012 Yläneen kirkossa ja hääjuhlaa vietettiin valasrannalla yli 250 ihmisen juhlajoukon keskellä. Juhlissa oli mukana runsaasti Mikan ja Hannan työkavereita, kollegoita ja ystäviä. Häiden jälkeen Hanna ja Mika suuntasivat häämatkalle Välimeren risteilylle. Palattuaan häämatkalta Suomeen Mika joutui sairauden yllättämänä hakeutumaan ambulanssilla Pohjois-Karjalan keskussairaalaan. Kuultuani tästä sairastumisesta ja sen vakavuudesta, otin uutisen tyrmistyneenä vastaan. Toivo toipumisesta eli. Sairaus ei kuitenkaan antanut mahdollisuutta toipumiseen, vaan vei voimat ja lopulta myös elintoiminnot. Mikan muisto elää keskuudessamme voimakkaana. Hän oli varustettu iloisella mielenlaadulla ja hymy oli aina herkässä. Saimme tehdä Mikan ja muiden sairaankuljetusyrittäjien kanssa monta yhteistä matkaa. Niistä on jäänyt hienot muistot. Mikan läsnäolo toi mukanaan hyvää tuulta ja hänen välitön ja iloinen huumori tarttui meihin toisiinkin. Minä tunsin Mikan lähes kahdenkymmenen vuoden ajalta. Tapasin hänet ensimmäisen kerran sairaalassa, kun kumpikin olimme vielä sairaanhoidon opiskelijoita. Jälkeenpäin teimme työtä Loimaan aluesairaalan ensiavussa. Usein valvoimme kahdestaan öitä. Mika oli toimissaan ripeä ja vaikeatkin ratkaisut syntyivät spontaanisti. Hänen kanssaan oli helppo työskennellä. Mika teki töitä myös Loimaan ambulanssi Ky:n palveluksessa ja näin kentällä tapahtunut ensihoitokin oli hänelle tuttua. Vuonna 2003 hän aloitti yrittäjänä Loimaan ambulanssi Ky:ssä Tauno Nurmisen kanssa. Myöhemmin osti Nurmisen osuudet ja alkoi itsenäisesti pyörittää ensihoitotoimintaa Loimaan seudulla. Minä otin tuolloin, vuoden 2004 alusta, myös ensiaskeleitani ambulanssiyrittäjänä ja harrastimme melko tiivistä yhteydenpitoa. Vaihdoimme kokemuksia ensihoidosta ja yrittäjänä olemisesta. Meillä oli vuosien varrella yhteisiä projekteja, kuten VAKEVA projekti. Mika oli innovatiivinen ja jopa aikaansa edellä; hän aloitti Loimaalla lääkintäjohtaja (L4) kokeilun sekä kotisairaanhoitotoiminnan ambulanssissa. Mikalla oli myös kaupallinen koulutus ja hän halusi yhdistää sen ensihoidon tietämykseen, ja hän hakeutui Ferno Nordenin palvelukseen myyntiedustajaksi ja pyöritti niiden hommien ohella myös ambulanssitoimintaa Loimaalla. Mika toimi aikanaan myös yhteisten asioiden hoitajana, Lounais-Suomen sairaankuljetusyrittäjien sihteerinä ja puheen- johtajana, Suomen Sairaankuljetusliitto SSK ry:n hallituksessa ja Varsinais-Suomen ensihoito ja ambulanssipalvelu Oy:n hallituksen puheenjohtajana. Vuonna 2008 Mika valittiin Loimaan kaupunginvaltuustoon, ja hän toimi erilaisissa kunnallisissa luottamustehtävissä. Mietimme usein yhdessä terveydenhuoltolain tuomia muutoksia, joskus olimme huolissamme, miten käy näiden alueiden, jossa olemme ensihoidon parissa ponnistelleet. Olimme mukana erilaisissa projekteissa, joiden tarkoituksena oli valmistua tulevaan muutokseen. Nyt Mikan ei tarvitse enää murehtia miten järjestetään ensihoito saviseudulla. Mikan paikka on nyt tyhjä. Poissa on Puoliso, Isä, Ystävä ja kollega. Lähimmäisten auttaminen hädän hetkellä oli lähellä sinun sydäntäsi. Lepää rauhassa Mika me jatkamme täällä sitä työtä, jonka sinäkin koit arvokkaana. Kiitollisena siitä mitä olemme Mikan kautta saaneet, jäämme kaipauksella muistamaan niitä hetkiä, joita saimme viettää hänen seurassaan. Kiitos vilpittömästä ystävyydestä ja voimia surutyöhön Mikan läheisille. Kaipauksella muistaen: Sairaanhoitaja / Yrittäjä Teuvo Arvola Auranmaan ambulanssi Oy kuntoista, joskus jopa kulkukelvotonta. Sillä oli vaikutuksensa sairaankuljetustehtävien kestoon ja vaativuuteen. Kuten autoilu yleensäkin, erityisesti sairaankuljetus on ollut pohjoisen pitkän talven vaikeissa sääja lumiolosuhteissa aivan omanlaisen ammattitaidon vaativaa. Kukkolan taidot tunnustettiin ja luottamus hänen toimintaansa on ollut erinomaista. Aarre Kukkola kehitti poikiensa Sepon ja Tapanin kanssa sairaankuljetustoimintaa monin tavoin. He osallistuivat muun muassa työn ohessa SPR:n, SSK:n ja keskussairaalan kursseille pitääkseen vaadittavaa ammattitaitoa yllä. Vuonna 1989 Aarre Kukkola luovutti sairaankuljetusyrityksen Tapanille, joka perusti Sairaankuljetus Tapani Kukkola ky:n. Siinä yhteydessä yritys alkoi tarjota ensihoitopalveluita ja henkilökunta koostui terveydenhuollon ammattihenkilöistä. Myöhemmin yrityksen ambulanssien määrä on kasvanut kolmeen yksikköön. Aarre Kukkola oli erittäin aktiivinen yrittäjä ja toimi monilla alueilla. Hän harjoitti taksi- ja ambulanssiliikenteen lisäksi soran ja murskeen myyntiä. Sorapalvelulla oli kuorma-autoja ja kauhakuormaajia. Sittemmin nämä yritystoiminnat ovat siirty- neet kahdelle vanhemmalle pojalle Sepolle ja Juhanille. Vanhin poika Seppo aloitti myös kiinteistöbisneksen. Taksiyrittäjyyden jatkajaksi alkoi nuorin poika Tapani sairaankuljetuksen ohella. Hän laajensi yritystä vuonna 1998 hankkimalla taksin lisäksi kaksi 16-paikkaista pienoisbussia. Nykyisin yrityksellä on viisi isoa bussia, 16-paikkainen bussi ja taksi, joilla hoidetaan tilausajoja sekä omaa matkatuotantoa. Aarre Kukkola siirtyi eläkkeelle vuonna 1998, vaikka se hänelle vaikeaa olikin. Työhaluja olisi riittänyt, mutta ajolupaa ei enää myönnetty. Nuorempana, vuonna 1962, Aarre Kukkola oli perustamassa Tunturi - Ilmailijat ry. lentokerhoa Inarin kuntaan ja suoritti silloin purjelennon lupakirjan. Hän on osallistunut pitkään Lions Club Ivalon toimintaan. Kukkola osallistui aktiivisesti SSK:n sekä Oulun ja Lapin läänien Sairaankuljetus ry:n toimintaan sekä kävi SSK:n ulkomaisilla opintomatkoilla tutustumassa sairaankuljetustoimintaan muissa maissa. Minä olin Aarren kanssa yhteyksissä vielä tämän vuoden talvella vanhoja asioita muistellen. Aarre Kukkolaa jäivät kaipaamaan perhe ja suuri ystävien joukko. Pertti Kiira In memoriam Aarre Kukkola Suomen Sairaankuljetusliitto SSK ry:n pitkäaikainen jäsen, Inarissa syntynyt ja elämäntyönsä siellä tehnyt sairaankuljetusyrittäjä Aarre Kukkola kuoli vaikean sairauden murtamana 7. elokuuta 2012. Hän oli syntynyt 29. maaliskuuta 1928. Aarre Kukkolan rauhallinen lapsuus Könkäänjärven Kievarissa, Nellimiin johtavan tien varrella katkesi heinäkuun neljännen päivän aamuna 1943. Suojeluskuntaan kuulunut isä Ernest herätti 15-vuotiaan Aarren Laanilassa tapahtuneen partisaanihyökkäyksen takaa-ajoon. Hän sai valita joko autolla ajon tai istumisen konepistooli kädessään ikkunasta tähystäen valmiina ampumaan. Aarre valitsi ajamisen ja hänen isänsä sekä Eino Paulavirta istuivat konepistoolit valmiina koko matkan ajan. Partisaaneja ei onneksi tavattu, mutta ehkä se jollakin tavalla osaltaan ratkaisi ainakin vertauskuvallisesti Aarren uravalinnan, kun autosta muodostui hänen elinikäinen työkaverinsa. Aarre Kukkola tunnettiin tunnollisena ja monipuolisena yrittäjänä, jonka päämääränä oli koko Pohjois-Lapin yritystoiminnan kehittäminen ja elinkelpoisuuden parantaminen. Kukkola aloitti yrityksensä taksiautoilijana heti sotien jälkeen 1948. Hänen täsmällisyytensä oli merkittävä ja niinpä hän piti tärkeämpänä olla asiakkaan luona mieluummin 15 minuuttia ennen sovittua aikaa, kuin myöhästyä yhtään sovitusta. Silloin, vuonna 1948, Inarin kunnassa sairaankuljetuksesta huolehti Suomen Punainen Risti ambulanssilla, joka oli lahjoitettu käytettynä Sveitsistä Lapin sodan jälkeen. Ambulanssin toiminta lakkautettiin, kun Ivalosta saatiin päivittäinen linja-autovuoro Rovaniemelle. Tarvetta sairaankuljetustoiminnalle kuitenkin oli edelleen ja niin SPR aloitti uudestaan sairaankuljetuspalvelut Ivalossa 1964. Vapaaehtoisuuden pohjalta toiminut järjestelmä ei kuitenkaan onnistunut pohjoisen pitkillä etäisyyksillä. SPR luopui jälleen ambulanssistaan vuonna 1971 ja Aarre Kukkola jatkoi heidän toimintaansa perustamalla oman sairaankuljetusyrityksen. Silloin sairaankuljetukset vielä suoritettiin yksin, ellei saatu terveyssisarta tai sairaalasta sairaanhoitajaa potilasta matkan ajaksi hoitamaan potilasta. Lapissa yksin kuljettaminen jatkui Suomessa pisimpään, joissain kunnissa vielä kansanterveyslain oltua jo vuosia voimassa. Aina 1990-luvulle asti on Pohjois-Lapin tiestö ollut kapeaa, mutkaista ja huono- Ambulanssi 3.2012 12 Mielestämme kuntien pitää määritellä tarkasti oma tehtävänsä siinä missä yritystenkin. Ilman sitä päämäärä hämärtyy eikä päätöksiä ajatella säästöjä pidemmälle. Yrittäjinä meillä on kokemusta siitä, mitä selkeä tehtävän määrittely merkitsee elinvoimaiselle kunnalle. Siksi on kaukonäköistä valita valtuustoon yrittäjä. Työpaikkoja Suomessa. Yrittäjät. Lue lisää tavoitteistamme ja Suomen Yrittäjien vaikuttajakiertueesta yrittajat.ﬁ/kunta Osallistu keskusteluun facebook.com/suomenyrittajat