Pika-analyysin tulokset ja työpajan yhteenveto - Kaupunki
Autojen yhteiskäyttö julkisissa organisaatioissa Pika-analyysin tulokset ja työpajan yhteenveto 2.12.2011 Autojen yhteiskäyttö á la City Car Club Varaus Käyttöönotto •Omilla tunnuksilla netissä tai puhelimitse. •Nouto- ja palautusaika sekä -paikka. •Yli 100 noutopistettä. •Auto avataan soittamalla palvenumeroon ja näppäilemällä oma tunnus ja rekisterinumeron loppuosa. •Avaimet löytyvät auton sisältä. Palautus •Avaimet sisään ja soitto palvelunumeroon. •Auto lähettää ajon tiedot laskutusta varten. •Tankkaus asiakkaan vastuulla vain, jos polttoaine on loppumassa. Laskutus •Kuukausittain käytön perusteella. Kuukausimaksu ja tuntihinnat. •Yhdellä laskulla kaikki autonkäytön kulut (ml. polttoaine). Vaikutusmekanismi • • • • • Suurin osa asiakkaista lisää auton käyttöä Pieni osa asiakkaista luopuu omasta autosta Osa autottomista jättää auton hankkimatta Monta muuta ”pikkuasiaa” => keskimäärin liikkumisen päästöt vähenevät noin kolmanneksen Autoista todella luovutaan Belgia, hollanninkieliset Belgia, ranskankieliset Moses project, Belgia ja Bremen UK car clubs (2009 ja 2010) Frankfurt Pariisi San Francisco Carsharing Portland Sveitsi (osuus talouksista) Yhdysvallat ja Kanada (osuus talouksista) Pääkaupunkiseutu CityCarClub "Nyrkkisääntö Suomeen" Autosta luopuneita (myös "kakkosautot") 29 % 13 % yli 60 % 26 – 39% 14 % yli 32 % 29 % 26 % 26 % 58 % – Auton hankkimatta jättäneitä 11 – 25 % 11 – 25 % 14 – 17 % 25 – 32 % 27 % 39 % – 53 % – 25 % 21% (10 – 30 %) 30 % 20 % Belgian 12 000 yhteiskäyttöautoilijaa ovat säästäneet: TARINAT Sveitsi Palvelu nykymuodossaan syntyi Sveitsissä 1990-luvun vaihteessa. Mobility CarSharing on Sveitsin ainoa palveluntarjoaja ja esikuva maailmalla. Helsinki City Car Clubin synnyn taustalla oli erään yrityksen autonkäytön ongelmat Helsingin keskustassa. Kansainvälisestikin edistyksellinen ja toistaiseksi ainoa palvelu Suomessa lanseerattiin vuonna 2000. Maailma Innovaation 3 tarinaa Autojen yhteiskäyttö kasvaa eri puolilla maailmaa 20-100 % vuodessa. Usein taustalla on yhteistyö julkisen sektorin ja joukkoliikenteen kanssa. Uusia yhteiskäytön muotoja syntyy jatkuvasti. Helsinki Puitesopimus vuodesta 2007 liikennesuunnitteluosaston aloitteesta. Noin 300 käyttäjää. Palvelua käyttävät virastot tyytyväisiä. Vantaa Ei ole vielä käyttänyt palvelua. On ryhtynyt selvittämään yhteiskäytön järjestämistä kaupungin omalle autokalustolle, haetaan lisää tehokkutta. Valtio Julkiset palvelun käyttäjänä Sibelius-Akatemia, SYKE, Uudenmaan ympäristökeskus (nyk. ELY) käyttävät palvelua. Helsingistä löytyy vielä potentiaalia Ympäristökeskus Nuorisoasiainkeskus Kaupunkisuunnitteluvirasto • talon omien autojen vähentäminen on tavoitteena • pysäköinti tulossa henkilökunnalle maksulliseksi • omista minibusseista luovutaan kesällä 2012 ja siirryttään kokonaan City Car Clubin käyttöön • Taksinkäyttöä voisi korvata yhteiskäyttöautoilla • 1 autosta luovuttu, 1 autosta voitaisiin vielä luopua, • henkilökunnalla pysäköintilisenssimaksu Lapsen ääni -hanke (sosiaalivirasto) • yhteiskäyttöpalvelulla vältettiin autopaikan jonottaminen ja maksaminen eikä oltu riippuvaisia yhdestä autosta Kaupunki • Pääpaino vielä talon autojen ja omien autojen käytössä. • Staran leasingpalvelu on kustannustehokas, mutta noin 50 henkilöautoa ja 10-15 pakettiautoa soveltuisi yhteiskäyttöön. HYÖDYT JULKISTEN ORGANISAATIOIDEN NÄKÖKULMASTA Autojen yhteiskäyttö – liikennejärjestelmän puuttuva linkki Hiilidioksidipäästöjen vähentäminen Kaupunkitilaa autoilta parempaan käyttöön Tehokas vastaus autotarpeeseen Yhteiskäyttöautopalvelu Autoriippuvaisuuden vähentäminen Kustannussäästöt Autottomien liikkumismahdollisuudet Liikennejärjestelmän toimivuus Haastateltujen näkemät hyödyt Säästöjä ja toimivuutta organisaatioasiakkaille Lisäarvoa kaupunkilaisille ja parempaa kaupunkiympäristöä • • • • Kustannussäästöt Vaivattomuus ja joustavuus työntekijöille Vaivattomuus ja joustavuus organisaatioille Tasa-arvoinen kaikille työntekijöille • Samat autot ovat myös kaupunkilaisten käytettävissä. • Kaupunkitilaa säätyy muuhun tarkoitukseen tai pysäköintiongelmat helpottuvat. ONGELMAT JA ESTEET Seitsemän ongelmaa 1. Kilpailevat autonkäytön järjestelmät 2. Työntekijät valitsevat oman etunsa; eivät organisaation edun mukaisesti 3. Kustannusten vertailu ja säästöjen osoittaminen on työlästä 4. Investointeja ja käyttömenoja ei voi vaihtaa keskenään 5. Virastojen autoista vastaaville työntekijöille ei löydy muita tehtäviä 6. Kokonaisvaikutusta katsova poikkihallinnollinen isäntä puuttuu 7. Autojen yhteiskäytön toimivuutta epäillään 1. Kilpailevat autonkäytön järjestelmät ovat ensisijaisia Talon autokalusto Oman auton käyttöoikeus • Vaikea ottaa pois • Epätasa-arvoinen Autonvuokraus • Puitesopimus hallinnollisesti vaivaton ja selkeä • Jos on omaa kalustoa, sitä kannattaa käyttää! • Kaupungin oma leasingpalvelu on kustannustehokas Yhteiskäyttöauto • Vain kun talon autoja ei ole vapaana, tai kun ei ole omaa autoa käytettävissä. Yhteiskäyttöautopalvelun hyödyt eivät realisoidu, jos sillä ei korvata muita autonkäytön muotoja! 2. Työntekijät valitsevat oman etunsa; eivät organisaation edun mukaisesti Oman auton käyttöoikeus Talon autokalusto • Käytetään, kun on ohjeistettu. • Työntekijät priorisoivat, koska tuottaa taloudellista hyötyä Autonvuokraus • Käytetään, kun on ohjeistettu. Yhteiskäyttöauto • Ne käyttävät, joilla ei ole omaa, tai eivät halua käyttää omaa autoa. Oman auton käyttöä voidaan rajoittaa ja yhteiskäyttö voidaan ohjeistaa! • Göteborg: oman auton käyttöoikeuksista siirryttiin autojen yhteiskäyttöön • Oulun kaupunki: km-korvauksia ei makseta, jos talon auto olisi ollut käytettävissä 3. Kustannusten vertailu ja säästöjen osoittaminen on työlästä Kaikkia kustannuksia ei osata ottaa huomioon Autojen pääoma- ja ylläpitokulut Henkilöresurssit Kustannuskomponentit on kaivettava eri paikoista Virastoilla ei ole omia kalustonhallintaohjelmia Polttoainekulut Kilometrikorvaukset Pysäköintipaikat Eri yksiköiden kirjanpidon käytännöt vaihtelevat 4. Investointeja ei voi muuttaa käyttömenoiksi Investoinnit on keskitetty • Autojen yhteiskäyttö tuo säästöjä Käyttömenot hajautettu loppukäyttäjille • Autojen yhteiskäyttö lisää käyttömenoja Investointeja ja käyttömenoja tarkastellaan erillään • Investoinneissa saatavat säästöt eivät suoraan näy alemmilla organisaatiotasoilla Nuorisoasiankeskuksen ratkaisu: • Myös yhteiskäyttöpalvelun kustannukset keskitettiin alkuvaiheessa • Käyttöä on seurattu yksiköittäin, jotta vastaisuudessa ne voidaan ottaa huomioon loppukäyttäjien budjetteissa 5. Autoista vastaaville työntekijöille ei löydy muita töitä Omien autojen ylläpitoon kuluvaa työaikaa ei välttämättä voida säästää heti, vaan täytyy odottaa esim. eläkkeelle siirtymistä. Autoista vastaavat työntekijät tai tahot eivät halua luopua omasta asemastaan. 6. Kokonaisvaikutusta katsova poikkihallinnollinen isäntä puuttuu Autojen yhteiskäytön hyödyt ja vaikutus koostuvat monesta komponentista Jokaisesta komponentista vastaa eri taho, ja ne ovat tottuneet katsomaan asiaa vain omasta näkökulmastaan Säästöt autojen ylläpidossa Stara / varikko Kaupungin kustannussäästöt Taske Yhteiskunnalliset hyödyt Yksikön kustannussäästöt Autojen tarve Liikennesuunnittelusosasto Ympäristökeskus Autojen laatutaso Hankintakeskus Toimivuus, joustavuus Käyttäjäyksiköt 7. Autojen yhteiskäytön toimivuutta epäillään Kokonaisnäkemyksen puuttuessa yhteiskäyttöautopalvelua epäillään korostamalla niitä yksittäistapauksia, joihin se ei sovi. Palvelun hyötyjä epäillään, koska monimutkaista nettovaikutusten muodostumisen logiikkaa ei ymmärretä. Päivystys Onko autojen määrää edes tarpeen vähentää? Imagomerkintä tarpeellinen Voiko yhteiskäyttöauto todella korvata auton omistusta? Tavaroiden säilytystarve Kadunvarsipaikkojen vuokraamista yhteiskäyttöautoille pidetään tuhlauksena ja epäreiluna. TIEKARTTA Göteborgin kaupunki on hankkinut yhteiskäyttöautopalvelua vuodesta 2004 Trafikkontoret aloitteentekijänä • Päätti luopua ilmaisista parkkipaikoista, oman auton käyttöoikeudesta sekä päätti hankkia yhteiskäyttöautopalvelua. • Taustalla myös halu edistää palvelutarjontaa kaupunkilaisille. Selvitys ja kilpailutus • Kuuden viraston autonkäytön kokonaiskuva ja tarve selvitettiin. • Palvelu kilpailutettiin. Käyttöön 2004. Nyt palvelua käyttää 13 virastoa ja lähes 1000 työntekijää. Autoilu väheni ja kustannukset alenivat Muut kunnat ja valtion organisaatiot perässä • Autoiluun liittyvät kustannukset alenivat kahdessa vuodessa 30 % ja autokilometrit 20 %. • Pysäköintipaikkojen vähentyminen toi suurimmat säästöt. • Kymmenkunta kuntaa. Valtiolta mm. Arbetsförmedlingen. • Trafikverket on julkaissut ohjeet kunnille. Kolme tiekarttaa autojen yhteiskäytön levittämiseen julkisissa organisaatioissa 1. Tehokkaampi hyödyntäminen – esimerkkinä Helsingin kaupunki 2. Kaupungin oman autokaluston yhteiskäyttö – esimerkkinä Vantaan kaupunki 3. Valtion organisaatioiden käyttökynnys matalaksi puitesopimuksella – esimerkkinä Hansel ja Uudenmaan ELY-keskus 1. Tehokkaampi hyödyntäminen – esimerkkinä Helsingin kaupunki 1. Tilannekatsaus • Ympäristöjohtaja, liikennesuunnittelupäällikkö ja talous- ja suunnittelukeskus katsovat yhdessä, miten autojen yhteiskäyttöä tulisi tarkastella ja mikä taho voisi ottaa siitä vetovastuun. HSL:n vetämä yhteiskäyttöautoilutyöryhmä voi olla tässä avuksi. 2. Poikkihallinnollinen yhteistyö ja kartoitus • Kokonaisvaltaiselle tarkastelulle isäntä • Yhteistyö esim. ilmansuojelutyöryhmän ja HSL:n vetämän yhteiskäyttöautoilutyöryhmän puitteissa. • Autonkäytön ja yhteiskäyttöpotentiaalin kartoitus eri hallintokunnissa mm. ympäristöraportointia hyödyntäen. 3. Jalkauttamisen suunnittelu • mm. viestintä hyvistä esimerkeistä, kustannusvertailun ohjeistus, hankinta- ja matkustusohjeistus, pysäköintipaikat 2. Kaupungin oman autokaluston yhteiskäyttö – esimerkkinä Vantaan kaupunki 1. Yhteiskäyttöautoteknologian hyödyntämismahdollisuudet • Neuvottelu: Vantaan kaupungin varikko, Hankintakeskus, palveluntarjoajat, HSL:n vetämä yhteiskäyttöautoilutyöryhmä • Alkuvaiheessa vain kaupungin sisäiseen käyttöön; periaatteessa jako asukkaiden kesken on myös mahdollista. 2. Yhteiskäyttöautojärjestelmän käyttöönotto • Ensimmäiset käyttäjät: Hankintakeskus, Ympäristökeskus, Tikkurilan virastokeskus • Tiedotus ja ohjeistus autojen yhteiskäytön hyödyntämiseksi (varikko, hankintakeskus, henkilöstökeskus) 3. Valtion organisaatioiden käyttökynnys matalaksi puitesopimuksella 1. Yhteiskäyttöautopalvelun hankinta Hanselin puitesopimuksella •Neuvottelut: Hansel, palveluntarjoajat, asiakkaat, HSL:n vetämä yhteiskäyttöautoilutyöryhmä •Kilpailutus omana palvelumuotona lyhytaikaisen autonvuokrauksen puitesopimuksen yhteydessä 2. Valtion organisaatiot sisällyttävät autojen yhteiskäyttö -vaihtoehdon omiin matkustusohjeisiinsa •Hansel voi auttaa tekemällä kustannusvertailuja •Valtion organisaatiot voivat käyttää yhteiskäyttöautopalvelua myös ilman puitesopimusta •Autonkäytön kokonaiskuva ja yhteiskäyttöön soveltuva autonkäyttötarve olisi hyvä kartoittaa. Kiitos! Mobinet Oy Ville Voltti, [email protected], 040-5134045 Johanna Taskinen, johanna@[email protected], 040-7573284 www.mobinet.fi Ryhmäkeskustelut Ryhmä 1: Tehokkaampi hyödyntäminen – esimerkkinä Helsingin kaupunki Ryhmä 2: Kaupungin oman kaluston yhteiskäyttö – esimerkkinä Vantaan kaupunki Ryhmä 3: Valtion organisaatioiden käyttökynnys matalaksi puitesopimuksella Ryhmä 1 • Jari Vänninen, Helsingin kaupunki, nuorisoasiankeskus • Tuija Hellman, Helsingin kaupunki, liikennesuunnitteluosasto • Marja Salmela, Helsingin kaupunki, hankintakeskus • Ilkka Tiainen, City Car Club • Petteri Huuska, Helsingin kaupunki, ympäristökeskus • Ifa Kytösaho, Helsingin kaupunki, talous- ja suunnittelukeskus • Jari Tikkanen, Helsingin kaupunki, kaupunkisuunnitteluvirasto • Juha Viljakainen, Helsingin kaupunki, talous- ja suunnittelukeskus • Juha Hietanen, Helsingin kaupunki, kaupunkisuunnitteluvirasto • Elli Kotakorpi, Tampereen kaupunki, ECO2-hanke • Johanna Taskinen, Mobinet Oy (sihteeri) Ryhmä 2 • Kaj Weckström, Vantaan kaupunki, varikko • Siru-Sue Seppänen, Vantaan kaupunki, hankintakeskus • Kyösti Ronkainen, Kuuma-kunnat • Jouko Kunnas, Liidea Oy • Ville Voltti, Mobinet Oy (sihteeri) Ryhmä 3 • Veijo Mäkelä, Ilmatieteen laitos • Eini Hirvenoja, Uudenmaan ELYkeskus • Peter Fredriksson, HSY • Kalle Toiskallio, Lectus Ky • Tarja Jääskeläinen, HSL • Jyrki Jalli, Boost Brothers • Katharina Mead, Boost Brothers (sihteeri) Ryhmä 1: Tehokkaampi hyödyntäminen – case Helsinki • Minkälaiset terveiset tämä ryhmä haluaa antaa ympäristöjohtajalle, liikennesuunnittelupäällikölle ja Tasken edustajalle tilannekatsausta varten? – Mitä syitä Helsingin kaupungilla olisi suosia autojen yhteiskäyttöä? • Kysymys myös muusta kuin rahasta ympäristö! • Paljon voi käyttää joukkoliikennettä, mutta maastokäynnit ja taksin käytön korvaaminen potentiaalisia yhteiskäytölle – Keitä työryhmään pitäisi kuulua? Keiden kanssa pitäisi tehdä yhteistyötä? • Täytyy löytyä yksi kiinnostunut henkilö isäntä kenellä resursseja? • Hankintakeskuksella voisi myös olla luonteva rooli – Muuta? • Jalkauttaminen hyvien esimerkkien kautta! • Pitäisi selvittää autonkäyttötarve, mihin yhteiskäyttö soveltuu Voisiko ympäristöraportointia hyödyntää? • Pitäisi ohjeistaa, miten kustannukset lasketaan, NK:n esimerkki • Talousarvion sitovaa tavoitetta ja suunnitteluohjetta varten pitää olla vankkaa tietoa • City Car Clubin määräävä markkina-asema Miten se vaikuttaa? Hankinta/puitesopimus voidaan hyvin kilpailuttaa! Ryhmä 2: Kaupungin oman kaluston yhteiskäyttö • Mitä vinkkejä tämä ryhmä haluaa antaa kaupungeille autojen yhteiskäyttö -järjestelmän käyttöönoton selvittämiseen? – Miten virka-autojen yhteiskäyttö järjestettäisiin käytännössä? Mitä teknologioita kannattaa tutkia? • • • • • – Miten kaupungin autoja voitaisiin jakaa asukkaiden kanssa? • • – Ensireaktiona todettiin, että kaupungin autojen jakaminen asukkaille on hyvin kaukana. Kuitenkin myöhemmin todettiin, että jos kaupunki oman tai leasing-auton sijaan vuokraisi yhteiskäyttöauton käyttöönsä kaikiksi arkipäiviksi virka-aikaan, näinhän kaupungin autot olisi käytännössä jaettu asukkaiden kanssa helpostikin. Miten yhteiskäyttöautoja tulisi käsitellä matkustusohjeissa? • • – Arvonlisävero on iso asia. Kaupunki ei maksa alv:a, yhtiölle heti 23 % kalliimpaa (autoverottomasta hinnasta) Kaupunki ei myöskään ota kaskovakuutuksia, vahinkorahasto vastaa, vuokrattaessa tulisi vakuuttaa Käytännön järjestelyä parasta aikaa suunnitellaan Virastokeskittymä, onko vahtimestarilta avaimet Miten saadaan ajot rekisteröityä, muutamalle autolle ei kovin massiivista ja kallista järjestelmää, joko halpa ohjelma tai tiimikalenteri, varaukseen kustannuspaikkatiedot. Ajoneuvonpaikannusjärjestelmä (on tarkoitus kilpailuttaa) kaupungin kalustoon. Kustannukset lienevät muutaman kympin kuussa per auto. Käyttäjien pitää tietää paikannuksesta yksityisyyden suojan takia. Kotihoidon autoissa tippatelinettä ym. Tavaroita on autossa enemmän kuin mitä yhden yksittäisen asiakkaan luona tarvitaan. Ihmiset on mukavuudenhaluisia, yhteiskäyttöauton käyttö vaatisi viitseliäisyyttä. Muuta? • • • • Kehyskunnat ovat suurempia yksiköitä kuin Helsingin yksi virasto, miksei kehyskunnissakin? Pienissä kunnissa ”eletään kuin pellossa”, sieltä voisi saada autoilua kontrollin piiriin. Esimerkiksi Hyrylä, kunnantalo on keskeisellä paikalla ja kaikki ympärillä, Tekninen lautakunta ”voisi vain päättää”, että jatkossa toimitaan näin. Pitäisikö laittaa aikarajoitteisia paikkoja? Myös yritykset? Ryhmä 3: Valtion organisaatioiden käyttökynnys matalaksi puitesopimuksella • Minkälaiset terveiset tämä ryhmä haluaa antaa Hanselille yhteiskäyttöautopalvelun hankinnan suunnittelua varten? Mitä tulee ottaa huomioon? – – – – – Markkinaselvitys Kilpailutuksen kautta uusia toimijoita, kannustaa innovatiivisia toimijoita Alueellinen lähestymistapa, ei välttämättä valtakunnallinen Hanselin osto-osaamista kehittettävä autojen yhteiskäytön suhteen. Erilaisia tarpeita: • • • • • Ministeriöt: eduskunta-ministeriö-lentokenttä Alueorganisaatiot: pitkät etäisyydet, esim. ELY Kuka taho eniten hyötyisi? YM, LVM & TEM esimerkin näyttäjinä Miten autojen yhteiskäytön pitäisi näkyä matkustusohjeissa? – – Yhteiskäyttö pitäisi mainita ensisijaisena autonkäytön tapana Autonkäyttö ja käyttötarpeet hyvä selvittää, nyt ei välttämättä tunneta kokonaisuutta. Voisiko Hansel ohjeistaa tämän? • Laskentamalli tai arviointityökalu, jonka avulla organisaatio tunnistaa säästöt itselle selkeästi
© Copyright 2025