Vuosikertomus 2012 - Global Reporting Initiative
Hansel Oy Vuosikertomus 2012 vuosikertomus 2012 Hansel Oy Postiosoite: PL 1386 00101 Helsinki Käyntiosoite: Mannerheiminaukio 1 A 00100 Helsinki Vaihde: 0294 444 200 [email protected] Asiakaspalvelu: Puhelin: 0294 444 300 [email protected] Kuvat Aki Rask ja Enrico Seri Paino Erweko Oy Paperi, kannet LumiSilk 250 g/m2, FSC- ja PEFC-sertifioitu Sisus LumiSilk 130 g/m2, FSC- ja PEFC-sertifioitu Sisällys 3 Toimitusjohtajalta 4 Avainluvut 5 Toimintakertomus 10Hallitus 11Rahoituslaskelma 12Tuloslaskelma 13Tase 14Liitetiedot 18 Tilinpäätöksen allekirjoitus ja tilintarkastusmerkintä 19Tilintarkastuskertomus 20Vastuullisuusraportti 66Henkilökunta 2 Hansel vuosikertomus 2012 Valtion tehokkaan hankintatoimen moottori käyttöön enemmän sähköisiä kilpailutusvälineitä. Vuonna 2012 teimme jo ensimmäiset puitejärjestelyt sähköisellä huutokaupalla ja kokemuksemme olivat erittäin hyviä. Tulemme myös lisäämään merkittävästi kilpailuttamiskonsultointia tukeaksemme asiakkaitamme heidän omissa erillishankinnoissaan. Olemme edelläkävijöitä ympäristöasioiden ja kestävän kehityksen huomioimisessa julkisissa hankinnoissa. Otamme kaikessa toiminnassamme ja hankinnan eri vaiheissa huomioon ympäristönäkökulmat sekä taloudellisen ja sosiaalisen vastuun vaatimukset. Tarjouskilpailuissa esitettyjen vaatimusten lisäksi teemme toimittajillemme kyselyjä, joissa käymme yhdessä toimittajiemme kanssa laajemmin läpi vastuullisuuden eri osa-alueita. Seuraamme tarkasti oikeuskäytännön kehittymistä, osallistumme vahvasti hankintalainsäädännön suunnitteluun ja varaudumme toiminnassamme tuleviin muutoksiin. Parhaillaan on vireillä EU:n hankintadirektiivin kokonaisuudistus, joka johtaa kotimaisen hankintalainsäädännön merkittävään muutokseen. Haluamme tuoda lakivalmisteluun erityisesti käytännön hankintatoimen näkemyksen. On tärkeää, että lainsäädäntö pidetään yksinkertaisena ja joustavana, jotta uudistuksen hyvät tavoitteet toteutuvat. Hanselin tulevaisuus näyttää valoisalta. Jatkamme strategiamme mukaisesti työtämme hankintatoimen suunnannäyttäjänä ja vahvana yhteistyökumppanina. Haluan lämpimästi kiittää kaikkia asiakkaitamme, sopimustoimittajiamme ja yhtiön henkilökuntaa onnistuneesta vuodesta 2012! toimitusjohtajalta Valtion yhteishankintayksikkönä Hanselin päätehtävä on tuottaa säästöjä tarjoamalla laadukkaita, helppokäyttöisiä ja edullisia puitejärjestelyjä. Haasteellisen taloudellisen tilanteen takia valtio pyrki vuonna 2012 saavuttamaan säästöjä karsimalla ostoja ja lisäämällä yhteishankintoja. Hanselille vuosi oli menestyksellinen. Valtion yksiköt käyttivät aktiivisesti Hanselin puitejärjestelyjä ja yhteishankintojen arvo nousi ennätyslukemiin 687 miljoonaan euroon. Hanselin strategisena tavoitteena on toimia valtion tehokkaan hankintatoimen moottorina eli otamme jatkossa entistä vahvemman roolin valtiokonsernin hankintatoimen uudistamisessa. Tuomme sekä Hanselin omaan että asiakkaidemme Anssi Pihkala toimitusjohtaja Hansel Oy Hansel vuosikertomus 2012 3 Avainluvut Yhteishankinnat toimialoittain Tuhatta euroa 2008 2009 2010 2011 2012 muutos 11/12 Tietohallinnon hankinnat 127 323 170 918 165 956 158 724 167 927 6% Tietoliikennehankinnat 14 963 19 25023 017 25 41330 491 20 % IT-laitehankinnat 76 394 93 12284 171 81 48083 705 3 % Ohjelmistohankinnat 18 089 21 572 23 870 22 452 27 410 22 % IT-palveluhankinnat 17 877 36 97534 899 29 37926 321 –10 % Hallinnon palveluhankinnat 146 258 169 743 176 492 180 525 197 538 9% Talouden hallinta 31 565 43 795 35 702 31 463 40 141 28 % Organisaation ja henkilöstön kehittäminen 36 814 52 605 68 979 76 264 83 893 10 % Matkustuksen ja kokousten hallinta 77 879 73 342 71 811 72 799 73 505 1% Materiaalihankinnat ja tekniset palveluhankinnat 186 661 193 533210 896 336 308321 511 –4 % Ajoneuvo- ja kuljetushankinnat 40 709 46 622 44 001 42 367 49 394 17 % Materiaali- ja kiinteistöhallinnan hankinnat 32 297 38 905 48 977 57 083 52 596 –8 % Toimistohankinnat 57 639 60 04752 249 63 28666 183 5 % Energiahankinnat 56 016 47 959 65 669 173 572 153 338 –12 % Yhteensä 460 242 534 194553 345 675 558686 976 2% Yhteishankintojen kehitys 675 558 Tuhatta 700 000 euroa avainluvut 686 976 Tuhatta 8 000 euroa 7 000 553 345 600 000 500 000 Kulujen kehitys 534 194 460 242 6 000 400 000 5 000 300 000 4 000 6 756 2009 2010 6 347 7 366 3 000 200 000 2 000 100 000 1 000 0 2008 2009 2010 2011 0 2012 Tuhatta euroa 20112012 osuus Sähkö 116 765 103 733 15 % Työterveyshuollon palvelut 59 457 63 909 9 % Tietokoneet ja oheislaitteet 37 834 45 852 7 % Polttoainehankinnat 46 412 39 034 6 % Reittilennot 31 997 31 595 5 % Autot ja taloudellisen ajon koulutus 24 900 27 114 4 % Tekninen IT-konsultointi 29 379 26 321 4 % Laitteiden leasingpalvelut 18 977 25 749 4 % Microsoft 20 489 24 501 4 % Toimistokalusteet 23 439 24 125 4 % Kotimaan majoitus- ja kokouspalvelut 19 955 22 378 3 % Toimitilojen käyttäjäpalvelut 16 388 18 092 3 % Toimisto- ja atk-tarvikkeet 18 287 17 017 2 % Puheratkaisut 16 835 16 582 2 % Kopiokoneet ja monitoimilaitteet, tulostimet 12 832 11 924 2 % Muut yhteensä 181 611 189 051 28 % Yhteensä 675 558 686 976 100 % Hansel vuosikertomus 2012 2008 2011 2012 Yhteishankinnat hallinnonaloittain Puitejärjestelyt, top 15 4 7 923 6 963 kasvu –11 % 7% 21 % –16 % –1 % 9% –10 % 36 % 20 % 3% 12 % 10 % –7 % –2 % –7 % 4% 2% Tuhatta euroa 20112012 osuus kasvu Puolustusministeriön hallinnonala 116 565 109 650 16 % −6 % Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala 97 183 101 561 15 % 5% Valtiovarainministeriön hallinnonala 84 650 80 528 12 % −5 % Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala 74 745 76 259 11 % 2% Sisäasiainministeriön hallinnonala 57 498 74 033 11 % 29 % Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala 63 883 53 649 8 % −16 % Valtioneuvoston kanslia 52 370 46 899 7 % −10 % Oikeusministeriön hallinnonala 31 637 41 171 6 % 30 % Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala 40 365 39 689 6 % −2 % Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala 25 624 26 393 4 % 3% Eduskunta 9 356 11 821 2 % 26 % Ulkoasiainministeriön hallinnonala 8 722 10 665 2 % 22 % Ympäristöministeriön hallinnonala 5 172 6 613 1 % 28 % Euroopan unionin erillisvirastot 3 036 2 534 0 % −17 % Tasavallan Presidentin kanslia 854 1 817 0 % 119 % Hallinnonaloille kohdistamaton 3 898 3 639 1 % −7 % Yhteensä 675 558 686 976 100 % 2% toimintakertomus Hallituksen toimintakertomus 2012 Yhteishankintayksikön toiminta Hansel Oy on valtion yhteishankintayksikkö, jonka tavoitteena on tuottaa valtiolle säästöjä kilpailuttamalla ja ylläpitämällä palveluita ja tuotteita koskevia puitejärjestelyitä. Yhteishankintayksikön tehtävä ja rooli on määritelty julkisia hankintoja koskevassa lainsäädännössä, Hansel Oy:tä koskevassa laissa ja valtion hankintastrategiassa. Yhtiön asiakkaita ovat ministeriöt ja niiden alaiset virastot sekä muut valtion yksiköt. Hanselin asiakkaat voivat tehdä hankintoja ilman omaa erillistä kilpailutusta liittymällä yhtiön hallinnoimiin puitejärjestelyihin. Puitejärjestelyin toteutetut yhteishankinnat tuottavat valtiolle huomattavia säästöjä sekä hankintojen hinnoissa että prosessikustannuksissa. Puitejärjestelyjen lisäksi Hansel tarjoaa konsultointipalveluja asiakkaidensa erillishankinnoissa. Palvelut ovat pääsääntöisesti asiakkaiden erilliskilpailutuksiin liittyviä juridisia ja hankintamenettelyn käytännön toteuttamiseen liittyviä asiantuntijapalveluja. Yhteishankintayksikkö edistää toiminnallaan laadukkaiden hankintojen tekemistä ja toimittajien tasapuolista kohtelua hankintojen tarjouskilpailuissa. Hankintalainsäädännön mukaisesti Hanselin tavoitteena on myös edistää kilpailua ja järjestää tarjouskilpailut siten, että markkinat toimivat tehokkaasti. Hansel on täysin valtion omistuksessa oleva voittoa tavoittelematon osakeyhtiö, joka toimii valtiovarainministeriön ohjauksen alaisena. Yhtiö rahoittaa pääasiallisesti toimintansa toimittajilta perittävällä palvelumaksulla, joka perustuu tehtyihin hankintoihin. Tällä hetkellä palvelumaksu voi maksimissaan olla 1,50 prosenttia, keskimääräinen palvelumaksu vuonna 2012 oli 1,21 prosenttia. Hanselin pitkän tähtäyksen tavoite on laskea keskimääräistä palvelumaksua kohti yhtä prosenttia. Yhtiön taloudellinen asema ja toiminnan tunnusluvut Hanselin puitejärjestelyiden kautta tehtyjen yhteishankintojen määrä jatkoi kasvua vuoden 2012 aikana, päätyen 687 miljoonaan euroon (676 miljoonaa vuonna 2011). Edelliseen vuoteen verrattuna kasvua oli 11 miljoonaa euroa eli kaksi prosenttia. Euromääräisesti kasvu on ollut voimakkainta talouden hallinnan, organisaation ja henkilöstön kehittämisen toimialoilla. Merkittävästi hankinnat lisääntyivät myös ohjelmistohankintojen, tietoliikennehankintojen ja ajoneuvo- ja kuljetushan- Hansel vuosikertomus 2012 5 kintojen toimialoilla. Vuoteen 2011 verrattuna eniten laski energiatoimiala, johon vaikuttavat suuresti sääolosuhteet ja maailmanmarkkinahinnat. Lisäksi materiaali- ja kiinteistöhallinnan hankinnat ja IT-palveluhankinnat vähenivät edelliseen vuoteen verrattuna. Yhtiön liikevaihto vuonna 2012 oli yhteensä 8,5 miljoonaa euroa (8,3 miljoonaa euroa vuonna 2011). Liikevaihto muodostui puitesopimusmyynnin palvelumaksuista (8,3 miljoonaa euroa), erilliskonsultoinnista (173 tuhatta euroa) ja muista tuotoista (16 tuhatta euroa). Vuoden 2012 keskimääräinen palvelumaksuprosentti oli 1,21 prosenttia (1,20 prosenttia vuonna 2011). Yhtiön taloudellinen asema on vahva. Tilikauden tulos vuonna 2012 oli 602 tuhatta euroa (850 tuhatta euroa vuonna 2011). Taseen loppusumma 31.12.2012 oli 16,7 miljoonaa euroa ja likvidien rahavarojen määrä 14,6 miljoonaa euroa. Liiketoiminnan taloudelliset tunnusluvut Yhteishankinnat, t€ Liikevaihto, t€ Liikevoitto, t€ ja sen osuus liikevaihdosta, % Tilikauden voitto, t€ Taseen loppusumma, t€ Oma pääoma, t€* Omavaraisuusaste, % Henkilöstö tilikauden lopussa** 2008 2009201020112012 460 242 534 194 553 345 675 558 686 976 6 454 7 842 8 059 8 263 8 468 164 995 1 327 918 589 2,5 12,7 16,5 11,1 7,0 783 1 263 1 210 850 602 17 291 18 960 15 182 17 494 16 677 15 355 16 618 13 401 14 251 14 853 90,0 90,1 88,3 87,5 89,1 54 57 57 66 71 *Vararahaston palautus omistajalle pienentänyt omaa pääomaa 4 427 tuhatta euroa vuonna 2010. **Vuodesta 2010 alkaen raportoitu aktiivinen työpanos (FTE). Puitejärjestelyt yhtiön palveluina Vuonna 2012 yhtiössä kilpailutettiin 16 puitejärjestelyä (17 vuonna 2011). Puitejärjestelyihin liittyvät osa-alueet huomioiden kilpailutuksia tehtiin yhteensä 48 (36 kilpailutusta vuonna 2011). Hanselilla oli 31.12.2012 yhteensä 70 puitejärjestelyä (71 puitejärjestelyä 31.12.2011). Osa-alueet mukaan lukien kilpailutettuja kokonaisuuksia oli vuoden vaihteessa yhdeltätoista eri toimialalta yhteensä 125 kappaletta. Hanselilla oli vuoden 2012 lopussa yhteensä 350 sopimustoimittajaa (409 vuonna 2011). Vuonna 2012 Hanselin suurin puitejärjestely oli Sähkö, jonka hankinta-arvo oli 104 miljoonaa euroa (117 miljoonaa euroa vuonna 2011). Toiseksi suurin puitejärjestely oli Työterveyshuollon palvelut päätyen 64 miljoonan euron arvoon (59 miljoonaa euroa vuonna 2011) ja kolmanneksi suurin puitejärjestely oli Tietokoneet ja oheislaitteet 46 miljoonan euron määrällä (38 miljoonaa euroa vuonna 2011). 6 Hansel vuosikertomus 2012 Euromääräisesti laskettuna Hanselin puitejärjestelyjä hyödynsivät eniten puolustusministeriön, opetus- ja kulttuuriministeriön, valtiovarainministeriön, työ- ja elinkeinoministeriön ja sisäasiainministeriön hallinnonalat. Puitejärjestelyjen käyttöä edistetään pääasiallisesti markkinointiviestinnän keinoin. Jokaiselle hallinnonalalle on nimetty asiakkuuspäällikkö, joka vastaa tiedon välityksestä, asiakassuhteen kehittämisestä ja myynnin edistämisestä. Lisäksi Hansel tarjoaa asiakkailleen sähköisistä ratkaisuista koostuvan monipuolisen asiakaspalvelukokonaisuuden. Puitejärjestelyihin liittyvä yksityiskohtainen tieto on koottu asiakkaille suunnattuun extranet-palveluun. Henkilökohtaista neuvontaa on mahdollista saada sekä asiakaspalvelusta että kevennettyjen kilpailutusten tukitiimiltä, joka aloitti toimintansa syksyllä 2011. Kevennetyt kilpailutukset ovat usein asiakkaille haastavia ja kohdennettua apua tarvitaan. Kevennettyjen kilpailutusten tukitiimi on saanut positiivisen vastaanoton asiakaskunnassa ja Katsaus vuoden 2012 tapahtumiin Vuonna 2012 yleinen taloustilanne oli haastava ja heijastui myös Hanselin toimintaan. Vuoden 2011 hallitusohjelman mukaan yhteishankintoja lisäämällä tulisi aikaansaada 55 miljoonan euron lisäsäästöt vuoteen 2015 mennessä. Vuonna 2012 säästöohjelmaa ryhdyttiin toteuttamaan vastaavin budjettileikkauksin. Vuoden 2012 lopulla Hanselissa tehtiin laaja strategiatyö. Yhtiön perustehtävä on lisätä tuottavuutta valtion hankintatoimeen. Uudessa strategiassa Hanselin visio 2017 on toimia valtion tehokkaan hankintatoimen moottorina. Tarkoituksena on ottaa vahvempi rooli valtion hankintatoimen kehittäjänä, toimia edelläkävijänä vastuullisissa ja innovatiivisissa julkisissa hankinnoissa sekä edistää aktiivisesti yhteistyötä muiden konsernitoimijoiden kanssa. Tärkeitä strategisia tavoitteita ovat niin ikään sähköisen kilpailutusvälineen käyttöönotto, konsultoinnin lisääminen ja osaamisen kehittäminen. Vuoden 2012 aikana Hanselissa tehtiin useita kehityshankkeita, joista sähköisen huutokaupparatkaisun hankinta oli yksi mielenkiintoisimmista. Huutokaupparatkaisu oli ensimmäistä kertaa käytössä Reittilennot-puitejärjestelyn kilpailutuksessa kahden reitin osalta. Kokemus oli myönteinen ja menetelmää tullaan käyttämään vastaisuudessakin. Muita vuoden 2012 tärkeitä hankkeita olivat toimittajahallinnan mallin määrittäminen, CRM-järjestelmän käyttöönotto, toimittajasivuston rakentaminen, sopimushallinnan määrittelyprojekti, kilpailutusratkaisun esiselvitys sekä tietoturvan hallintamalli ja tietoturva-auditoinnit. Hanselilla oli vuoden 2012 lopussa markkinaoikeudessa vireillä 12 ja korkeimmassa hallinto-oikeudessa kuusi kilpailutukseen liittyvää oikeudenkäyntiä. Vuonna 2012 yhtiö sai 11 markkinaoikeuden ratkaisua, joista kahdeksan oli yhtiölle myönteisiä. Kahdessa oikeustapauksessa asian käsittely raukesi ja yhdessä jäi sillensä. Korkein hallinto-oikeus antoi vuonna 2012 kaksi yhtiön kilpailuttamiseen liittyvää ratkaisua, jotka molemmat olivat yhtiölle myönteisiä. Vuoden 2013 tammikuussa Hansel sai kaksi korkeimman hallintooikeuden ratkaisua, jotka olivat yhtiölle myönteisiä ja lisäksi yksi KHO:een jätetty valitus peruttiin. Hanselin edustaja on osallistunut valtion hankintatoimen neuvottelukuntaan, johon kuuluu edustajia kaikilta valtion hallinnonaloilta sekä yliopistosektorilta. Neuvottelukunnan tehtävänä on muun muassa seurata hallitusohjelmassa valtion hankintatoimelle asetettujen säästötavoitteiden toteutumista. Lisäksi sen tavoitteena on edesauttaa konsernitason tavoitteiden viemistä käytäntöön sekä edistää parhaiden käytäntöjen leviämistä. Hansel seuraa säännöllisesti asiakas- ja toimittajatyytyväisyyden kehitystä. Tuloksia hyödynnetään yhtiön strategiatyössä ja toiminnan suunnittelussa. Hanselin asiakastyytyväisyys on viime vuosien aikana ollut korkea. Tammikuussa 2013 tehdyn mittauksen mukaan Hanselin asiakkaista 84,4 prosenttia (tammikuussa 2012 täsmälleen sama 84,4 prosenttia) oli tyytyväisiä yhtiön heille tarjoamiin palveluihin. toimintakertomus sen toiminta vakiinnutettiin vuonna 2012. Hansel järjestää vuosittain erilaisia tapahtumia tarjotakseen osallistujille mahdollisuuden tavata kasvotusten, vaihtaa kokemuksia ja vahvistaa verkostojaan. Keväällä 2012 Hansel ja Senaatti-kiinteistöt järjestivät asiakkaille Toimitilapäivän ja syksyllä Hansel järjesti Ajoneuvopäivän. Syyskuussa 2012 Hansel ja valtiovarainministeriö järjestivät ensimmäistä kertaa Valtion hankintapäivän valtionhallinnon asiakkaille. Lisäksi Hansel osallistui Valtiokonttorin järjestämään ValtioExpo-tapahtumaan keväällä 2012. Olennaiset tapahtumat tilikauden päättymisen jälkeen Liiketoiminnassa ei ole tapahtunut oleellisia muutoksia tilikauden päättymisen jälkeen. Vuoden 2013 näkymät ja tavoitteet Vuonna 2013 Hansel alkaa toteuttaa uutta strategiaa, jonka mukaan yhtiö ottaa vahvemman roolin valtiokonsernin hankintatoimen kehittäjänä. Monet strategiset kehityshankkeet ovat käynnistyneet, sähköisen kilpailutusvälineen kilpailutus yhtenä esimerkkinä. Hanselin tavoitteena 2013 on saavuttaa 670 miljoonan euron yhteishankinnat. Valtion säästötoimenpiteiden vuoksi monella toimialalla kasvu on vähäistä ja käyttöaste jo nyt korkea. Vuonna 2013 yhtiön liikevaihdon odotetaan laskevan ja keskimääräisen palvelumaksun laskevan. Palvelumaksun lasku pohjautuu päätöksiin alentaa eräiden puitejärjestelyjen palvelumaksuprosenttia. Hyöty palvelumaksuprosentin alentamisesta tulee Hansel vuosikertomus 2012 7 asiakkaille alhaisempina hintoina. Hanselin taloudellisen aseman uskotaan säilyvän vakaana. Yhteistyö valtiokonsernin palvelukeskusten kanssa jatkuu aktiivisena myös vuonna 2013. Tavoitteena on valtion hankintatoimen kustannustehokkuuden ja laadun parantaminen sekä päällekkäisen työn välttäminen. Tärkeänä yhteistyötahona tulee olemaan toimialariippumattomia ICT-tehtäviä hoitava erillisvirasto TORI. Hansel pitää huolestuttavana kilpailutuksiin liittyvien oikeudenkäyntien pitkää kestoa. Tämä hidastaa valtionhallinnon hankintoja ja aiheuttaa taloudellisia ja juridisia riskejä. Automaattinen täytäntöönpanokielto tekee oikeuskäsittelyistä hankintayksiköille ja voittaneille tarjoajille kohtuuttomia. Oikeudenkäyntien ajaksi tehtävät väliaikaiset sopimukset vaikeuttavat yhtiön toiminnan ja valtion hankintatoimen suunnittelua ja kehittämistä. Euroopan komissio julkaisi joulukuussa 2011 ehdotuksensa julkisten hankintojen direktiivien uudistamiseksi. Toteutuessaan uudistus voi vaikuttaa hankintojen kilpailuttamisen tapoihin ja yhteishankintojen toteuttamiseen. Hansel osallistuu aktiivisesti direktiivien EU-käsittelyn edellyttämään kansalliseen valmisteluun sekä muutosehdotusten tekemiseen EU-elimille yhteistyössä muiden eurooppalaisten yhteishankintayksiköiden kanssa. Hansel seuraa julkisten hankintojen käsittelyä Euroopan unionissa. Hansel on mukana Euroopan valtioiden keskeisten yhteishankintayksiköiden yhteistyöryhmässä. Tässä ryhmässä ovat Hanselin lisäksi seuraavat yhteishankintayksiköt: Tanskan SKI, Itävallan BBG, Italian Consip ja Portugalin ANCP. Riskit ja riskienhallinta Hanselin riskienhallinnan kannalta keskeistä on sopimushallinta ja erityisesti sopimusten kilpailuttaminen. Hansel varmistaa kilpailuttamisen korkean laadun noudattamalla tarkasti hankintalainsäädäntöä ja yhtiön kilpailuttamisprosessia. Yhtiöllä on käytössään kilpailuttamista koskeva sisäinen ohjeistus ja laadunvarmistus. Sopimustoimittajien taloudelliset, tekniset ja ammatilliset edellytykset suoriutua hankintojen toteuttamisesta tarkastetaan jo tarjousvaiheessa. Sopimustoimittajien valvontaa jatketaan koko sopimuskauden ajan. Yhtiössä tehdään säännöllisesti riskienhallinta-asiantuntijan kanssa merkittävim- 8 Hansel vuosikertomus 2012 pien riskien tunnistamisprojekti, jonka tuloksista kerrotaan lisää vastuullisuusraportissa. Henkilöstö ja organisaatio Hanselin palveluksessa oli 31.12.2012 yhteensä 71 henkilöä (66 henkilöä 31.12.2011, 57 henkilöä 31.12.2010). Keskimäärin yhtiön palveluksessa vuonna 2012 oli 69 henkilöä (63 henkilöä vuonna 2011, 58 henkilöä vuonna 2010). Naisten osuus henkilöstöstä oli 56 prosenttia ja yhtiön johtoryhmässä 60 prosenttia. Työntekijöiden keski-ikä oli 43 vuotta. Tilikauden lopun työsuhteista vakituisia oli 94 prosenttia (90 prosenttia vuonna 2011, 93 prosenttia vuonna 2010). 53 prosentilla työntekijöistä oli ylempi korkeakoulututkinto ja 15 prosentilla alempi korkeakoulututkinto tai ammattikorkeakoulututkinto. Keskiasteen tutkinnon suorittaneita oli yhteensä 22 prosenttia ja ilman ammatillista tutkintoa 10 prosenttia. Koko yhtiön vakituinen henkilöstö kuuluu tulospalkkiojärjestelmän piiriin. Vuoden 2012 aikana yhtiöön palkattiin 12 uutta työntekijää, joista kolme määräaikaiseen työsuhteeseen. Vuoden aikana yhtiön palveluksesta lähti kymmenen työntekijää. Lähtijöistä seitsemän irtisanoutui ja kolmen määräaikainen työsopimus päättyi. Hanselissa mitataan työyhteisön tilaa noin puolentoista vuoden välein toteutettavalla työhyvinvointikyselyllä. Syksyllä 2012 tehdyn tutkimuksen mukaan hanselilaisten työhyvinvointi on hyvällä tasolla, asteikolla 1–5 arvosanaksi tuli 3,7 (3,6 vuonna 2011). Tutkimuksen tuloksista kerrotaan tarkemmin vastuullisuusraportissa. Tulospalkkioiden osalta Hanselissa noudatetaan talouspoliittisen ministerivaliokunnan antamia ohjeita yritysjohdon ja avainhenkilöiden palkitsemisesta. Vuoden 2013 alusta alkaen palkkiojärjestelmää on muutettu vastaamaan talouspoliittisen ministerivaliokunnan 13.8.2012 antamaa kannanottoa, jonka mukaan tulospalkkio on korkeintaan 15 prosenttia vuosipalkasta. Kestävä kehitys, ympäristötekijät ja harmaa talous Vastuullisuus ja harmaan talouden torjuntaan liittyvät asiakokonaisuudet julkisissa hankinnoissa ovat nousseet entistä tärkeämpään rooliin. Hansel noudattaa toiminnassaan vastuullisuuden periaat- teita valtioneuvoston linjausten mukaisesti. Hanselin kilpailutuksissa edellytetään, että toimittajat ovat hoitaneet yhteiskunnalliset velvoitteensa asianmukaisesti. Yhtiö edellyttää, että tarjoajat ovat maksaneet veronsa ja sosiaaliturvamaksunsa ja että tarjoajat ovat ottaneet tarjousta tehdessään huomioon verotusta, ympäristönsuojelua, työsuojelua, työoloja ja työehtoja koskevat lakisääteiset velvoitteet. Näiden vaatimusten kautta pyritään ehkäisemään muun muassa harmaata taloutta. Vuonna 2012 Hansel otti lisäksi käyttöön toimittajien taloudelliseen ja juridiseen asemaan liittyvän valvontapalvelun. Vastuullisuusraportointi on vakiinnutettu osaksi yhtiön vuosittaista raportointia, ja siinä kerrotaan yksityiskohtaisesti kestävän kehityksen toimenpiteistä. Hallituksen esitys tilikauden tuloksen käsittelystä toimintakertomus Tilikauden tulos osoittaa voittoa 601 948,32 euroa. Hallitus esittää, että osinkoa ei jaeta ja tilikauden tulos kirjataan omaan pääomaan edellisten tilikausien tulos -tilille. Hallitus ja tilintarkastajat Hansel Oy:n varsinaisessa yhtiökokouksessa 2.5.2012 yhtiön hallituksen jäseniksi valittiin: – pääjohtaja, Timo Laitinen, Valtiokonttori, puheenjohtaja – budjettineuvos Hannu Mäkinen, valtiovarainministeriö, varapuheenjohtaja – elinkeinojohtaja Marja-Leena Rinkineva, Helsingin kaupunki, jäsen – ostojohtaja Tiina Lukkari, Alko Oy, jäsen – lakimies Karolina Lehto, Hansel Oy, jäsen, henkilöstön edustaja Hallitus kokoontui vuoden 2012 aikana yhteensä yhdeksän kertaa ja hallituksen työvaliokunta kerran. Yhtiökokouksessa 2.5.2012 työvaliokunta lakkautettiin. Yhtiön varsinaisena tilintarkastajana toimii KHT-yhteisö KPMG Oy Ab, jonka nimeämä päävastuullinen tilintarkastaja on KHT, JHTT Jorma Nurkkala. Hanselin toimitusjohtajana on toiminut varatuomari Anssi Pihkala. Hansel vuosikertomus 2012 9 Hallitus 10 Timo Laitinen, s. 1958 hallituksen puheenjohtaja oikeustieteen kandidaatti pääjohtaja Valtiokonttori hallituksen jäsen vuodesta 2012 Hannu Mäkinen, s. 1955 hallituksen varapuheenjohtaja oikeustieteen lisensiaatti, valtiotieteen maisteri budjettineuvos valtiovarainministeriö hallituksen jäsen vuodesta 2005 Marja-Leena Rinkineva, s. 1964 oikeustieteen kandidaatti elinkeinojohtaja Helsingin kaupunki hallituksen jäsen vuodesta 2007 Tiina Lukkari, s. 1954 filosofian maisteri ostojohtaja Alko Oy hallituksen jäsen vuodesta 2010 Hansel vuosikertomus 2012 Karolina Lehto, s. 1973 oikeustieteen kandidaatti lakimies Hansel Oy hallituksen jäsen vuodesta 2011 Rahoituslaskelma 2012 1.1.–31.12.2012 1.1.–31.12.2011 Liiketoiminnan rahavirta: Voitto (tappio) ennen satunnaisia eriä (+/–) 797 588,15 1 155 241,52 50 587,49 95 162,28 0,00 21 559,03 –208 187,84 –237 693,86 639 987,80 1 034 268,97 1 068 657,74 –933 525,01 –1 384 979,45 1 409 951,73 Liiketoiminnan rahavirta ennen rahoituseriä ja veroja 323 666,09 1 510 695,69 Maksetut korot ja maksut muista liiketoiminnan rahoituskuluista –15 760,53 –13 555,16 Saadut korot liiketoiminnasta 247 147,73 163 525,17 Maksetut välittömät verot (–) –229 298,39 –253 559,46 Rahavirta ennen satunnaisia eriä 325 754,90 1 407 106,24 Liiketoiminnan rahavirta (A) 325 754,90 1 407 106,24 Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin (–) –16 525,87 –71 093,73 Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden luovutustulot 0,00 979,15 –16 525,87 –70 114,58 Maksetut osingot ja muu voitonjako (–) 0,00 0,00 Rahoituksen rahavirta (C) 0,00 0,00 309 229,03 1 336 991,66 Rahavarat tilikauden alussa 14 304 988,44 12 967 996,78 Rahavarat tilikauden lopussa 14 614 217,47 14 304 988,44 309 229,03 1 336 991,66 Oikaisut liikevoittoon (+/–): Suunnitelman mukaiset poistot Muut tuotot ja kulut, joihin ei liity maksua Rahoitustuotot ja -kulut Rahavirta ennen käyttöpääoman muutosta Käyttöpääoman muutos: Lyhytaikaisten korottomien liikesaamisten lisäys/vähennys Lyhytaikaisten korottomien velkojen lisäys/vähennys Investointien rahavirta: Investointien rahavirta (B) Rahoituksen rahavirta: Rahavarojen muutos (A+B+C) lisäys (+) / vähennys (–) Rahavarat tilikauden lopussa sisältävät määräaikaistalletuksia, 12 912 890,54 11 465 286,01 joihin on purkuoikeus Hansel vuosikertomus 2012 11 Tuloslaskelma Liikevaihto Liiketoiminnan muut tuotot 1.1.–31.12.2012 1.1.–31.12.2011 8 467 814,11 8 263 325,43 44 811,86 20 486,43 Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot –4 430 916,63 –3 984 966,27 Henkilösivukulut Eläkekulut –768 262,14 –700 272,57 Muut henkilösivukulut –214 829,28 –188 620,20 –5 414 008,05 –4 873 859,04 –50 587,49 –95 162,28 –2 458 630,12 –2 397 242,88 589 400,31 917 547,66 223 948,37 251 249,02 Henkilöstökulut yhteensä Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot tilinpäätös 1.1.–31.12.2012 Liiketoiminnan muut kulut Liikevoitto (-tappio) Rahoitustuotot ja -kulut Muut korko- ja rahoitustuotot Muilta Korkokulut ja muut rahoituskulut Muille –15 760,53 –13 555,16 Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä 208 187,84 237 693,86 Voitto (tappio) ennen satunnaisia eriä 797 588,15 1 155 241,52 Voitto (tappio) ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja 797 588,15 1 155 241,52 Tilikauden verot –195 639,83 –304 897,62 Tilikauden voitto (tappio) 601 948,32 850 343,90 Tuloverot 12 Hansel vuosikertomus 2012 Tase VASTAAVAA 31.12.201231.12.2011 Pysyvät vastaavat Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet 59 155,57 76 412,48 Aineettomat hyödykkeet yhteensä 59 155,57 76 412,48 Aineelliset hyödykkeet Koneet ja kalusto 63 299,97 80 104,68 Aineelliset hyödykkeet yhteensä 63 299,97 80 104,68 122 455,54 156 517,16 1 771 930,70 0,00 10 047,83 158 267,38 1 647 248,27 1 199 375,47 12 976,25 172 496,89 Lyhytaikaiset saamiset yhteensä Rahat ja pankkisaamiset 1 940 245,91 14 614 217,47 3 032 096,88 14 304 988,44 Vaihtuvat vastaavat yhteensä 16 554 463,38 17 337 085,32 Vastaavaa yhteensä 16 676 918,92 17 493 602,48 Pysyvät vastaavat yhteensä Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset Ennakkosaamiset Muut saamiset Siirtosaamiset Vastattavaa tilinpäätös 1.1.–31.12.2012 Vaihtuvat vastaavat 31.12.201231.12.2011 Oma pääoma Osakepääoma Edellisten tilikausien tulos Tilikauden voitto (tappio) 12 500 000,00 1 750 997,10 601 948,32 12 500 000,00 900 653,20 850 343,90 Oma pääoma yhteensä 14 852 945,42 14 250 997,10 Vieras pääoma Lyhytaikainen vieras pääoma Saadut ennakot 0,00 Ostovelat 143 455,75 Muut velat 468 046,83 Siirtovelat 1 212 470,92 1 199 375,47 355 169,73 405 254,99 1 282 805,19 Lyhytaikainen vieras pääoma yhteensä 1 823 973,50 3 242 605,38 Vieras pääoma yhteensä 1 823 973,50 3 242 605,38 16 676 918,92 17 493 602,48 Vastattavaa yhteensä Hansel vuosikertomus 2012 13 Tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot 1. Tilinpäätöksen laadintaperiaatteet 1.1 Arvostusperiaatteet Käyttöomaisuuden tasearvot perustuvat alkuperäisiin hankintamenoihin vähennettynä suunnitelman mukaisilla poistoilla. Koneet ja kalusto poistetaan 25 % menojäännöspoistona.Atk-ohjelmien lisenssit poistetaan 5 vuodessa tasapoistoina. Muut pitkävaikutteiset menot poistetaan 5 vuodessa tasapoistoina. Valuuttamääräiset erät Ulkomaan määräiset saamiset ja velat on arvostettu Euroopan keskuspankin tilinpäätöspäivän keskikurssiin. 1.2 Tilinpäätöksen vertailukelpoisuus Kirjausperiaatteet ovat pysyneet vuonna 2012 samoina kuin vuonna 2011. 2. Tuloslaskelmaa koskevat liitetiedot 2.1 Henkilöstökulut ja henkilöstön keskimääräinen lukumäärä 2012 2011 –4 114 224,77 –3 686 197,99 Toimitusjohtajan sekä hallituksen palkat ja palkkiot –316 691,86 –298 768,28 Eläkekulut –768 262,14 –700 272,57 Muut henkilösivukulut –214 829,28 –188 620,20 –5 414 008,05 –4 873 859,04 80 335,36 77 161,42 tilinpäätös 1.1.–31.12.2012 Palkat Henkilöstökulut yhteensä Luontoisetujen yhteenlasketut raha-arvot Henkilökunnan lukumäärä Tilikauden lopussa 71 66 Keskimäärin tilikauden aikana 69 63 2.2 Poistot Tilikauden suunnitelman mukaiset poistot Aineettomat hyödykkeet Atk-ohjelmien käyttöoikeudet –29 193,36 –68 460,61 Koneet ja kalusto –21 394,13 –26 701,67 Tilikauden poistot yhteensä –50 587,49 –95 162,28 Aineelliset hyödykkeet 14 Hansel vuosikertomus 2012 2.3 Liiketoiminnan muut kulut 2012 2011 –1 032 573,21 –920 458,75 Toimitilakulut –616 769,71 –606 377,21 Puhelin-, tietoliikenne- ja toimistokulut –434 078,78 –484 098,97 Markkinointikulut –95 697,17 –86 513,99 Matkakulut –90 815,95 –69 349,44 Edustuskulut –1 933,57 –34 743,69 –186 761,73 –195 700,83 –2 458 630,12 –2 397 242,88 Hallinnon kulut Muut liiketoiminnan kulut Liiketoiminnan muut kulut yhteensä Valuuttakurssivoitot 0,00672,19 Osinkotuotot 0,0056,70 Muut tuotot arvopapereista 0,00 597,37 223 948,37 251 249,02 Rahoitustuotot yhteensä tilinpäätös 1.1.–31.12.2012 2.4 Rahoitustuotot ja -kulut Rahoitustuotot Korkotuotot 223 948,37 249 922,76 Rahoituskulut Korkokulut Valuuttakurssitappiot –35,82–19,76 –157,19–135,42 Takausprovisiot –15 567,52 –13 399,98 Rahoituskulut yhteensä –15 760,53 –13 555,16 Tilintarkastuspalkkiot –26 231,83 –23 120,31 Muut palkkiot –11 438,57 –10 833,67 Tilintarkastajien palkkiot yhteensä –37 670,40 –33 953,98 2.5 Tilintarkastajien palkkiot Hansel vuosikertomus 2012 15 3. Taseen vastaavaa koskevat liitetiedot 2012 2011 3.1 Pysyvien vastaavien muutokset Aineettomat hyödykkeet Hankintameno 1.1. 354 584,93 301 921,99 Tilikauden lisäykset 11 936,45 52 662,94 0,00 0,00 Hankintameno 31.12. 366 521,38 354 584,93 Kertyneet poistot 1.1. –278 172,45 –209 711,84 –29 193,36 –68 460,61 –307 365,81 –278 172,45 59 155,57 76 412,48 Tilikauden vähennykset Tilikauden poistot Kertyneet poistot 31.12. Tasearvo 31.12. Aineelliset hyödykkeet Hankintameno 1.1. 719 109,75 722 237,99 Tilikauden lisäykset 4 589,42 18 430,79 0,00 –21 559,03 Hankintameno 31.12. 723 699,17 719 109,75 Kertyneet poistot 1.1. –639 005,07 –612 303,40 –21 394,13 –26 701,67 –660 399,20 –639 005,07 63 299,97 80 104,68 tilinpäätös 1.1.–31.12.2012 Tilikauden vähennykset Tilikauden poistot Kertyneet poistot 31.12. Tasearvo 31.12. Yhtiöllä ei ole poistoeroa 3.2 Muut saamiset Ennakkomaksut 0,00 975 102,00 Saatujen ennakkomaksujen alv 0,00 224 273,47 Matkaennakot 10 047,83 12 976,25 Muut saamiset yhteensä 10 047,83 1 212 351,72 3.3 Siirtosaamiset Pankkitilin joulukuun korkojaksotus 62 857,26 92 759,73 Kulujaksotukset 75 604,64 76 411,62 Eläkevakuutusmaksusaamiset 19 805,48 3 325,54 158 267,38 172 496,89 Siirtosaamiset yhteensä 16 Hansel vuosikertomus 2012 4. Taseen vastattavaa koskevat liitetiedot 4.1 Oma pääoma 2012 2011 Sidottu oma pääoma Osakepääoma 1.1. 12 500 000,00 12 500 000,00 0,00 0,00 Osakepääoma 31.12. 12 500 000,00 12 500 000,00 Sidottu oma pääoma yhteensä 12 500 000,00 12 500 000,00 1 750 997,10 900 653,20 Lisäys 1.1.–31.12. Vapaa oma pääoma Voitto/tappio edellisiltä tilikausilta 1.1. Osingonjako Voitto/tappio edellisiltä tilikausilta 31.12. 0,000,00 1 750 997,10 900 653,20 601 948,32 850 343,90 Vapaa oma pääoma yhteensä 2 352 945,42 1 750 997,10 Oma pääoma yhteensä 31.12. 14 852 945,42 14 250 997,10 Tilikauden voitto/tappio Vuosilomapalkat sosiaalikuluineen 665 014,85 582 043,00 Palkkavelat sosiaalikuluineen 385 000,00 480 000,00 1 785,35 2 124,27 160 670,72 218 637,92 1 212 470,92 1 282 805,19 Työnantajan pakolliset vakuutusmaksut Kulujaksotukset tilikaudelle Siirtovelat yhteensä tilinpäätös 1.1.–31.12.2012 4.2 Lyhytaikainen vieras pääoma Siirtovelat 5. Vakuuksia ja vastuusitoumuksia koskevat liitetiedot 5.1 Vakuudet ja vastuut Muut omat vastuut Vuokravastuut alle vuoden 705 538,20 675 861,24 Vuokravastuut yli vuoden 0,00 696 137,08 Tullitakaus 0,00 10 000,00 Leasingvastuut alle vuoden 97 316,66 128 330,11 Leasingvastuut yli vuoden 28 322,84 62 645,06 831 177,70 1 572 973,49 Vakuudet ja vastuut yhteensä 5.2 Kesken olevat oikeudenkäynnit Yhtiöllä oli vuoden 2012 lopussa markkinaoikeudessa vireillä 12 ja korkeimmassa hallinto-oikeudessa kuusi kilpailutukseen liittyvää oikeudenkäyntiä. Vuonna 2012 yhtiö sai 11 markkinaoikeuden ratkaisua, joista 8 oli yhtiölle myönteisiä. Kaksi juttua raukesi ja yksi jäi sillensä. Korkein hallinto-oikeus antoi vuonna 2012 kaksi yhtiön kilpailuttamiseen liittyvää ratkaisua, jotka molemmat olivat yhtiölle myönteisiä. Vuoden 2013 tammikuussa KHO:sta tuli kaksi Hansel Oy:lle myönteistä päätöstä ja yksi KHO:een tehty valitus peruttiin. Hansel vuosikertomus 2012 17 Tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen allekirjoitus Helsingissä 12.3.2013 Timo Laitinen hallituksen puheenjohtaja Hannu Mäkinen varapuheenjohtaja Tiina Lukkari Marja-Leena Rinkineva Karolina Lehto Anssi Pihkala toimitusjohtaja Tilintarkastusmerkintä Suoritetusta tilintarkastuksesta on tänään annettu kertomus. Helsingissä 12.3.2013 KPMG Oy Ab KHT-yhteisö Jorma Nurkkala KHT, JHTT 18 Hansel vuosikertomus 2012 Tilintarkastuskertomus Hansel Oy:n yhtiökokoukselle Olemme tilintarkastaneet Hansel Oy:n kirjanpidon, tilinpäätöksen, toimintakertomuksen ja hallinnon tilikaudelta 1.1.–31.12.2012. Tilinpäätös sisältää taseen, tuloslaskelman, rahoituslaskelman ja liitetiedot. Hallituksen ja toimitusjohtajan vastuu Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimisesta ja siitä, että ne antavat oikeat ja riittävät tiedot Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti. Hallitus vastaa kirjanpidon ja varainhoidon valvonnan asianmukaisesta järjestämisestä ja toimitusjohtaja siitä, että kirjanpito on lainmukainen ja varainhoito luotettavalla tavalla järjestetty. Tilintarkastajan velvollisuudet Velvollisuutenamme on antaa suorittamamme tilintarkastuksen perusteella lausunto tilinpäätöksestä ja toimintakertomuksesta. Tilintarkastuslaki edellyttää, että noudatamme ammattieettisiä periaatteita. Olemme suorittaneet tilintarkastuksen Suomessa noudatettavan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti. Hyvä tilintarkastustapa edellyttää, että suunnittelemme ja suoritamme tilintarkastuksen hankkiaksemme kohtuullisen varmuuden siitä, onko tilinpäätöksessä tai toimintakertomuksessa olennaista virheellisyyttä, ja siitä, ovatko hallituksen jäsenet tai toimitusjohtaja syyllistyneet tekoon tai laiminlyöntiin, josta saattaa seurata vahingonkorvausvelvollisuus yhtiötä kohtaan, taikka rikkoneet osakeyhtiölakia tai yhtiöjärjestystä. Tilintarkastukseen kuuluu toimenpiteitä tilintarkastusevidenssin hankkimiseksi tilinpäätökseen ja toimintakertomukseen sisältyvistä luvuista ja niissä esitettävistä muista tiedoista. Toimenpiteiden valinta perustuu tilintarkastajan harkintaan, johon kuuluu väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvan olennaisen virheellisyyden riskien arvioiminen. Näitä riskejä arvioidessaan tilintarkastaja ottaa huomioon sisäisen valvonnan, joka on yhtiössä merkityksellistä oikeat ja riittävät tiedot antavan tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimisen kannalta. Tilintarkastaja arvioi sisäistä valvontaa pystyäkseen suunnittelemaan olosuhteisiin nähden asianmukaiset tilintarkastustoimenpiteet mutta ei siinä tarkoituksessa, että hän antaisi lausunnon yhtiön sisäisen valvonnan tehokkuudesta. Tilintarkastukseen kuuluu myös sovellettujen tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden asianmukaisuuden, toimivan johdon tekemien kirjanpidollisten arvioiden kohtuullisuuden sekä tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen yleisen esittämistavan arvioiminen. Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä. Lausunto Lausuntonamme esitämme, että tilinpäätös ja toimintakertomus antavat Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti oikeat ja riittävät tiedot yhtiön toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta. Toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen tiedot ovat ristiriidattomia. Muut lausunnot Puollamme tilinpäätöksen vahvistamista. Hallituksen esitys tuloksen käsittelystä on osakeyhtiölain mukainen. Puollamme vastuuvapauden myöntämistä hallituksen jäsenille sekä toimitusjohtajalle tarkastamaltamme tilikaudelta. Helsingissä 12. maaliskuuta 2013 KPMG Oy Ab Jorma Nurkkala KHT, JHTT Hansel vuosikertomus 2012 19 Vastuullisuusraportin sisällys 1 Vastuullisuusraportti 2012 21 1.1Johdanto 21 1.2Raportin rakenne 22 1.3Arvot ja vastuullisuus osana strategiaa22 1.4 Saavutukset 2012 23 2 Hansel lyhyesti 2.1Perustiedot 2.2Organisaation rakenne 3 Vastuullisuuden olennaisuusarvio ja yhteiskuntavaikutukset 3.1Olennaisuusarvio 3.2Yhteiskuntavastuuvaikutuksia puitejärjestelyjen kautta 25 25 25 26 26 27 4 Vastuullinen hankintatoimi 27 4.1 Kestävä kehitys ja ympäristönäkökohtien huomioiminen puitejärjestelyissä 27 4.2ICT, taloushallinto ja organisaation kehittäminen28 4.3Ajoneuvo- ja kuljetuspalvelut 32 4.4Matkustuspalvelut 33 4.5Energia ja polttoaineet 34 4.6Elintarvike- ja toimitilapalvelut 37 4.7Toimistopalvelut 38 4.8Sosiaalisten näkökulmien huomioiminen julkisissa hankinnoissa 38 4.9Innovatiiviset hankinnat 39 5Ympäristövastuu 40 5.1Oman toiminnan ympäristövaikutukset40 6 Taloudellinen vastuu 42 6.1Tuottavuutta valtion hankintatoimeen42 20 Hansel vuosikertomus 2012 6.2Puitejärjestelyjen käyttöaste ja säästöjen mittaaminen 42 6.3Markkinoiden toimivuus ja pk-yritykset 44 6.4Asiakas- ja sopimustoimittajatyytyväisyys44 7 Sosiaalinen vastuu 7.1Henkilöstö 7.2Työsuhteet 7.3Työsuhde-edut 7.4Tulospalkkiot 7.5Työtyytyväisyys ja esimiestoiminta 7.6Virkistystoiminta 7.7Henkilöstön koulutus ja osaamisen kehittäminen 45 45 47 47 47 48 48 49 8Hallintokäytännöt 50 8.1Hallintoelinten kokoonpano 50 8.2Työehtosopimus, työnantajajärjestöt ja toiminta henkilöstöryhmien kanssa 51 8.3Eettiset ohjeet 51 8.4Jäsenyydet järjestöissä ja sidonnaisuudet 52 8.5 Ulkopuoliset työryhmät 52 8.6 Avoimuus ja viestintäpolitiikka 54 8.7 Sidosryhmäanalyysi 55 9Riskianalyysi 9.1 Riskit ja riskienhallinta 9.2 Tietoturvallisuus 56 56 56 10GRI-indeksi 58 11Tunnuslukujen laskentakaavat ja laskentaperiaatteet 64 12Riippumaton varmennusraportti 65 1 Vastuullisuusraportti 2012 Hanselin toiminnan lähtökohdat nojaavat vastuulliseen toimintaan ja kestävään kehitykseen. Yhtiön tavoitteena on aikaansaada valtiolle säästöjä tarjoamalla valtion hankintayksiköille valmiiksi kilpailutettuja puitesopimuksia tuotteista ja palveluista. Vastuullisuuden osalta yhtiön toimintaa ohjaavat valtion hankintastrategia sekä valtioneuvoston julkaisemat periaatepäätökset, kannanotot ja linjaukset. Valtion hankintastrategia nostaa ympäristönäkökohtien lisäksi esille sosiaaliset näkökohdat hankinnoissa. Erityisen tärkeänä ohjenuorana Hanselissa on vuonna 2009 julkaistu valtioneuvoston periaatepäätös ”Kestävien valintojen edistämisestä julkisissa hankinnoissa”. Tässä päätöksessä todetaan, että ympäristönäkökulma tulee huomioida kaikissa valtion keskushallinnon hankinnoissa vuoteen 2015 mennessä. Tavoitteet ovat valtion keskushallinnolle velvoittavia, valtion paikallishallinnolle, kunnille ja valtionyhtiöille suositeltavia. Päätöksessä esitettyjen linjausten mukaisesti valtio pyrkii vähentämään julkisen sektorin ympäristökuormitusta ja ilmastovaikutuksia. Suomen hallituksen tahtotila on nostaa suomalaiset yritykset ja hallinto yhteiskuntavastuun edelläkävijöiksi. Tätä edistääkseen valtioneuvosto julkaisi 22.11.2012 uuden periaatepäätöksen yhteiskuntavastuusta. Yritysvastuun lisäksi hallitus haluaa edistää vastuullisuusnäkökulmien parempaa huomioimista myös elinkeinopolitiikassa, julkisissa hankinnoissa sekä julkisen hallinnon omassa toiminnassa. Hanselin tehtävänä on mahdollisuuksien mukaan edistää vastuullisuusnäkökohtien parempaa huomioimista julkisissa han- kinnoissa. Periaatepäätöksen lisäksi ohjeistusta vastuullisiin hankintoihin tulee myös Euroopan komissiosta. Hansel on myös mukana harmaan talouden torjunnassa, joka on yksi hallituksen kärkihankkeita. Vuoden 2012 alussa julkaistiin asiaa tarkemmin ohjaava valtioneuvoston periaatepäätös ”Tehostettu harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjunnan toimintaohjelma vuosille 2012–2015”. Hanselissa harmaan talouden torjunta tarkoittaa esimerkiksi tehokasta sopimuksen aikaista toimittajayhteistyötä ja -valvontaa. Valtion omistajapolitiikkaa käsittelevässä periaatepäätöksessä edellytetään yrityksiltä vastuullisuutta ja avoimuutta muun muassa raportoinnissa, palkitsemisessa sekä yleisessä toiminnan läpinäkyvyydessä. Periaatepäätöksessä linjataan myös, että yhtiöiden on huolehdittava toimivasta yhteydenpidosta henkilöstöryhmien kanssa, työssä jaksamisesta ja työhyvinvoinnin parantamisesta sekä ympäristövastuusta. Hansel on kiinnittänyt huomiota ympäristöasioihin ja hankintoihin liittyvään vastuullisuuteen jo usean vuoden ajan. Järjestelmällinen ympäristöasioiden huomioiminen yhtiön toiminnassa alkoi vuoden 2006 lopulla. Vuonna 2007 yhtiössä toteutettiin ympäristöhanke, jonka tavoitteena oli kehittää toimintamalli ympäristökysymysten huomioimiseen kilpailutuksissa. Vuoden 2008 aikana ympäristökysymysten huomioonottaminen vakiinnutettiin osaksi kilpailutusprosessia ja syksyn 2009 aikana yhtiössä toteutettiin laaja vastuullisuusprojekti, jonka tavoitteena oli laajentaa näkökulmaa huomioimaan myös muita vastuullisuuden Hansel vuosikertomus 2012 Vastuullisuusraportti 1.1 Johdanto 21 osa-alueita. Hanselin henkilökuntaa koulutetaan säännöllisesti vastuullisuuteen liittyen ja vastuullisuus on osana uusien työntekijöiden perehdytysohjelmaa. 1.2 Raportin rakenne Vastuullisuusraportti Vastuullisuusraportti julkaistaan vuosittain osana vuosikertomusta ja tässä raportissa esitetään erityisesti vuoteen 2012 liittyvät tiedot. Raportin rakenne on sama kuin edellisenä vuonna. Puitejärjestelyjen vastuullisuusnäkökulmia esittelevässä osiossa keskitytään siihen, miten Hanselin kilpailuttamissa valtion yhteishankinnoissa huomioidaan valtioneuvoston periaatepäätöksessä esitetyt linjaukset kestävien valintojen edistämisestä julkisissa hankinnoissa. Raportin alussa on yhteenveto vuoden 2012 tärkeimmistä saavutuksista ja perustietoa Hanselista. Tässä osuudessa kerrotaan myös, miten yhtiön vastuullisuusohjelmaa on viime vuosien aikana edistetty ja miten vastuullisuustyö yhtiössä on organisoitu. Raportin toisessa kokonaisuudessa esitellään vastuullisuuden osa-alueet Hanselin osalta. Osiossa esitetään Hanselin toimintaan liittyvän ympäristövastuun, taloudellisen vastuun ja sosiaalisen vastuun tärkeimmät tunnusluvut ja periaatteet. Raportissa selostetaan myös yhtiön sisäiseen vastuullisuuteen liittyvät keskeisimmät asiakokonaisuudet. Raportin lopussa kuvataan yhtiön hallintokäytännöt ja riskianalyysi. Raportin rakenne perustuu kansainvälisesti hyväksyttyyn Global Reporting Initiative GRI G3 -ohjeistoon. GRI-ohjeiston mukaisesti lopussa on esitetty taulukko, josta ilmenee raportin perussisältö sekä tieto siitä, mistä tiedot löytyvät. Mikäli tietoa ei ole saatavilla, on siitä maininta perusteluineen taulukossa. Osa tiedoista sisältyy tilinpäätökseen. Tunnuslukujen laskentakaavat ja laskentaperiaatteet löytyvät raportin lopusta. Hanselin vastuullisuusraportti on julkaistu suomeksi ja se on luettavissa osoitteessa www.hansel.fi. Ruotsin- ja englanninkieliset verkkoversiot julkaistaan keväällä 2013. Vastuullisuusraportti on varmennettu tilintarkastusyhteisö KPMG:n toimesta. 22 Hansel vuosikertomus 2012 1.3 Arvot ja vastuullisuus osana strategiaa Hanselin strategia päivitettiin syksyllä 2012. Vastuullisuus on vahvasti esillä myös uudistetussa strategiassa, joka pohjautuu jo aikaisemmin määritellyille arvoille: yhteistyö, asiantuntemus ja vastuullisuus. Nämä arvot juontavat juurensa vuonna 2008 henkilöstön kanssa käydystä arvokeskustelusta. Hanselin arvot Yhteistyö Toimimme luotettavana kumppanina Toimintamallimme on avoin ja läpinäkyvä Asiantuntemus Olemme hankintatoimen asiantuntija ja kehittäjä Vaalimme alamme edelläkävijyyttä ja vahvaa osaamista Vastuullisuus Toimimme rehdisti ja kestävän kehityksen periaatteet huomioiden Olemme hyvä työnantaja henkilöstölle Hanselin visio 2017 on toimia valtion tehokkaan hankintatoimen moottorina. Strategian mukaan Hansel ottaa vahvemman roolin valtiokonsernin hankintatoimen kehittäjänä. Yhtiön strateginen tahtotila on toimia edelläkävijänä vastuullisissa ja innovatiivisissa julkisissa hankinnoissa, edistää aktiivista yhteistyötä konsernitoimijoiden kanssa, lisätä kilpailutuskonsultointia ja ottaa käyttöön sähköiset kilpailutusvälineet. Hansel panostaa entistä enemmän asiakas- ja toimittajayhteistyöhön sekä sopimusvalvontaan ja käynnistää strategialähtöisen osaamisen kehittämisohjelman. Hanselissa vastuullisuus tarkoittaa ennen kaikkea vastuullisen hankintatoimen jatkuvaa kehittämistä ja oman toiminnan ympäristövaikutusten vähentämistä. Esimerkkejä sisäisen toiminnan vastuullisuudesta ovat muun muassa hyvä taloudenhoito, tehokas resurssien käyttö, henkilökunnan työtyytyväisyyden varmistaminen sekä asiakas- ja toimittajatyytyväisyyden kehittäminen. Vastuullisuustyön johtaminen tapahtuu yhtiön normaalin johtamisjärjestelmän kautta. Vastuullisuustyötä koordinoi Hanselin säännöllisesti kokoontuva vastuullisuusryhmä, joka koostuu organisaation eri toimintojen asiantuntijoista. Ryhmän pääasiallisiin tehtäviin kuuluu kehittää, jalkauttaa ja tiedottaa vastuullisuuteen liittyvistä asioista. Ryhmän jäsenet osallistuvat säännöllisesti eri sidosryhmien tilaisuuksiin ja koulutuksiin, joissa käsitellään vastuullisuuteen liittyviä kysymyksiä. Lisäksi vastuullisuusryhmän jäsenet luennoivat Hanselin vastuullisuustyöstä esimerkiksi asiakasorganisaatioiden tapahtumissa. Ryhmään kuuluu tällä hetkellä kahdeksan henkilöä. Strategia Visio Valtion tehokkaan hankintatoimen moottori Merkittävät hyödyt vastuullisella toiminnalla Dynaamiset sähköiset prosessit ja palveluinnovaatiot Vahva kumppani asiakkaan hankinnoissa Innostava työyhteisö asiantuntijoille 1.4 Saavutukset 2012 Hanselissa toteutettiin vuonna 2012 kehitysprojekti, jossa määriteltiin yhtiön toimittajahallinnan malli. Projektin tavoitteena oli yhtenäistää Hanselin tapa toimia. Uusi malli on laaja. Siinä on määritelty sopimustoimittaja- ja toimialayhteistyö, puitejärjestelyn elinkaaren hallinta, toimittajayhteistyön kuvaus sekä toimittajahallinnan prosessi. Puitejärjestelyille on myös kehitetty segmentointimalli, jossa luokittelu perustuu toimittajamarkkinoiden hallittavuuteen ja hankinnan kohteen vaativuuteen. Uudessa toimintamallissa segmentointi sisältyy puitejärjestelyn valmisteluvaiheen esiselvitysprosessiin. Vuonna 2012 Hansel jatkoi harmaan talouden torjuntaan liittyvää kehitystyötä. Toimittajien taloudelliseen ja juridiseen asemaan liittyvä valvonta automatisoitiin ulkopuolisen organisaation tarjoaman valvontapalvelun kautta. Hansel määritteli taloudelliset riskitekijät, joihin liittyvä muuttuva tieto liitettiin valvontapalveluun. Tiedot vastaanottaa keskitetysti talousyksikkö, joka tiedottaa toimialoja tarvittaessa. Mikäli sopimustoimittajan taloudellisessa tilanteessa tapahtuu heikkenemistä tai juridinen rakenne muuttuu, tulee valvomopalvelusta tieto ja Hanselin asiantuntijat ryhtyvät Saavutukset 2012 Toimittajahallinnan kehitysprojekti Harmaan talouden torjunta Lisää ympäristönäkökulmat huomioivia puitejärjestelyjä asiakkaille Toimittajakyselyjen laajentaminen kaikille toimialoille Olennaisuusmatriisin päivittäminen Hansel vuosikertomus 2012 23 Vastuullisuusraportti tilanteen edellyttämiin toimiin. Usein asia saadaan ratkaistua ja sopimussuhde voi jatkua. Lisäksi Hansel tekee säännöllisiä puitesopimusmyynnin raportointiin liittyviä tarkastuksia sopimustoimittajille. Hansel on laatinut kriteerit oman ympäristötunnuksen myöntämiselle valtioneuvoston vuonna 2009 julkaiseman kestävien valintojen edistämistä julkisissa hankinnoissa koskevan periaatepäätöksen pohjalta. Jokaisen Hanselin puitejärjestelyn osalta projektiryhmä selvittää, miten kilpailutuksessa voidaan ottaa huomioon ympäristönäkökulmat. Projektiryhmä tekee prosessin mukaisen selvityksen asiasta ja vastuullisuusryhmä päättää ympäristötunnuksen myöntämisestä. Vuonna 2012 asiakkaiden tekemistä hankinnoista euromääräisesti laskettuna jo 72 prosenttia koski ympäristötunnuksen saaneita puitejärjestelyjä. Ympäristötunnuslaskenta tapahtuu yhtiön tietojärjestelmässä. Myös Hanselin palvelusivustolla asiakkaille kerrotaan yksityiskohtaisesti, miten ympäristöasiat on huomioitu kilpailutuksessa. 24 Hansel vuosikertomus 2012 Hanselin tavoitteena on tukea vastuullisuusnäkökulmien huomioimista sopimustoimittajien kanssa tehtävässä yhteistyössä. Vuoden 2010 lopulla yhtiön vastuullisuusryhmä kehitti sopimuskaudella tehtävää toimittajayhteistyötä varten kyselyn, joka koostuu noin 30 vastuullisuuteen liittyvästä kysymyksestä. Vuonna 2011 aloitetun toimittajakyselyn pilotointia jatkettiin ja kyselylomaketta laajennettiin vuonna 2012. Kysymyksiä lisättiin erityisesti sosiaalisen vastuun osa-alueelle. Vuonna 2012 kysely tehtiin jokaisella toimialalla vähintään viidelle yritykselle. Toimittajaa pyydettiin lähettämään Hanselille oma vastuullisuusraporttinsa, jos se oli sellaisen laatinut. Osa kyselyistä toteutettiin sähköisenä internetin kautta, osa haastattelemalla sopimustoimittajaa toimittajatapaamisen yhteydessä. Vastuullisuusryhmän johdolla yhtiön olennaisuusmatriisi päivitettiin syksyllä 2012. Matriisi esitetään tämän raportin kappaleessa 3. 2 Hansel lyhyesti 2.1 Perustiedot Hansel on Suomen valtion yhteishankintayksikkö, joka kilpailuttaa ja ylläpitää palveluita ja tuotteita koskevia puitejärjestelyitä valtion hankintayksiköille. Puitejärjestelyjen lisäksi yhtiö tarjoaa konsultointipalveluja asiakkaidensa erillishankinnoissa. Hanselin asiakkaita ovat ministeriöt ja niiden alaiset virastot sekä muut valtion yksiköt. Yhtiön tavoitteena on tuottaa säästöjä lisäämällä valtion hankintatoimen tuottavuutta kilpailukykyisten ja laadukkaiden puitejärjestelyiden avulla. Yhtiöllä on yksi toimipiste ja se sijaitsee Helsingissä Pääpostitalossa. Hansel tekee yhteistyötä eurooppalaisten vastaavien yksiköiden kanssa. 2.2 Organisaation rakenne Hanselin organisaatiorakenteessa ei ole tapahtunut muutoksia raportointikauden aikana. Yhtiön puitejärjestelyistä vastaava Puitejärjestelyhallinta -osasto on jaettu kolmeen hankintasektoriin: Tietohallinnon hankinnat, Hallinnon palveluhankinnat sekä Materiaalihankinnat ja tekniset palveluhankinnat. Osastolla työskentelee eri toimialojen asiantuntijoita ja kilpailuttamiskonsultteja. Asiakkuudet ja sidosryhmien hallinta -osasto vastaa yhtiön myynnin edistämisestä, markkinointiviestinnästä ja asiakaspalvelusta. Lakiasiat ja kilpailutus -osasto vastaa kilpailuttamisprosesseista sekä puitejärjestelyjen juridisesta ja sopimusteknisestä oikeellisuudesta. Yksikkö tarjoaa asiakkaille myös kilpailutusten asiantuntijapalveluja asiakkaiden hankinnoissa. Yhtiössä toimii myös kevennettyjen kilpailutusten tukiryhmä, jonka tavoitteena on auttaa asiakkaita kevennettyjen kilpailutusten läpiviemisessä. Talous ja hallinto -osasto koostuu taloushallinnosta, viestinnästä ja henkilöstöhallinnosta. Osasto vastaa yhtiön ulkoisesta ja sisäisestä laskennasta sekä vastuullisuusraportoinnista. Viestintä vastaa yhtiön sisäisestä ja ulkoisesta tiedotustoiminnasta, HR-toiminto resursoinnista ja osaamisen kehittämisestä. Tietojärjestelmien ylläpidosta ja kehittämisestä vastaa Tietohallinto. Hanselin organisaatio Toimitusjohtaja Taloushallinto Tietohallinto Asiakkuuksien ja sidosryhmien hallinta Asiakkuudet ja sidosryhmäviestintä Asiakasja toimittajapalvelut Viestintä, HR Puitejärjestelyhallinta Tietohallinnon hankinnat Hallinnon palveluhankinnat Materiaalihankinnat ja tekniset palveluhankinnat Lakiasiat ja kilpailutus Lakiasiat Kilpailutus Hansel vuosikertomus 2012 25 Olennaisuusmatriisi 2012 Harmaan talouden torjunta vastuullisuusraportti Merkitys sidosryhmien näkökulmasta Alueellisten ja pk-yritysten huomioiminen Vastuulliset toimintatavat Henkilöstön ammattitaidon kehittäminen Avoimuus ja läpinäkyvyys Helppokäyttöiset ja tietoturvalliset ratkaisut asiakkaille ja toimittajille Toimittajien sopimusvelvotteiden noudattamisen seuranta Toimittajien syrjimätön ja tasapuolinen kohtelu Kilpailun lisääminen ja säästöjen aikaansaaminen Vastuullinen asiakkuuksien hoito Innovatiiviset, ympäristönäkökohdat ja elinkaarivaikutukset huomioivat puitejärjestelyt Hankintaprosessin sähköistäminen Vuoropuhelu toimittajien ja asiakkaiden kanssa Vastuullinen taloudenhoito ja hyvä riskienhallinta Hyvä johtaminen ja esimiestyö Henkilöstön hyvinvoinnista huolehtiminen Green Office Yhdenvertaisuus Nykyinen tai potentiaalinen vaikutus Hanselin toimintaan 3 Vastuullisuuden olennaisuusarvio ja yhteiskuntavaikutukset 3.1 Olennaisuusarvio Hanselin ensimmäinen vastuullisuuden olennaisuusarvio valmistui elokuussa 2011. Syksyllä 2012 olennaisuusmatriisia tarkennettiin. Olennaisuusarvion tavoitteena on määritellä tärkeimmät vastuullisuusnäkökulmat taloudellisen, sosiaalisen ja ympäristövastuun osalta. Vastuullisuutta lähestytään yhtiön ulkoisen ja sisäisen näkökulman kautta. Ulkoisella vastuullisuudella ymmärretään yhtiön toiminnasta koituvat vaikutukset yhteiskuntaan (sopimustoimittajat, asiakkaat, markkinat) ja sisäisellä vastuullisuudella tarkoitetaan 26 Hansel vuosikertomus 2012 oman toiminnan vastuullisuutta esimerkiksi henkilökunnan ja omistajatahon suuntaan. Olennaisuusarvion tekemisessä on hyödynnetty yhtiön toteuttamia asiakas- ja toimittajatyytyväisyystutkimuksia, vastuullisuusryhmän laatimia selvityksiä, asiakas- ja toimittajapalautteita sekä henkilökunnan työtyytyväisyystutkimuksia. Olennaisuusarvion laatimiseen osallistuu yhtiön vastuullisuusryhmä sekä johdon edustajia. Olennaisuusarvio muodostaa tärkeän perustan yhtiön vastuullisuustyölle ja sen jatkokehittämiselle. 3.2 Yhteiskuntavastuuvaikutuksia puitejärjestelyjen kautta Valtion yhteishankintojen volyymi on merkittävä. Asettamalla mm. ympäristökriteereitä hankinnan kohteelle on Hanselilla mahdollisuus vaikuttaa markkinoiden tarjontaan. Usein valtio nähdään mielenkiintoisena ja varsinkin laskusuhdanteen aikana turvallisena asiakkaana. Puitesopimukset ovat sinällään myös tehokas keino edistää valtion päätösten jalkauttamista hankintoihin. Yhtenä esimerkkinä voi mainita valtion siirtymisen verkkolaskutukseen. Tässä prosessissa Hansel oli vahvasti mukana. Puitesopimuksissa velvoitettiin sopimustoimittajat siirtymään verkkolaskuun heti, kun asiakas näin vaati. Suuren hankintavolyymin ansiosta Hansel voi olla synnyttämässä uudenlaisia palveluita ja ohjaamassa tuotteiden kehitystä haluamaansa suuntaan sekä vaikuttamassa markkinoiden rakenteeseen ja kehitykseen. 4 Vastuullinen hankintatoimi Hanselilla oli vuoden 2012 lopussa 70 voimassa olevaa puitejärjestelyä, joista ympäristönäkökohdat on huomioitu 42 puitejärjestelyssä (60 prosenttia). Vastuullisuusraportin seuraavissa kappaleissa esitetään kaikki puitejärjestelyt, joille on myönnetty Hanselin oma ympäristötunnus. 4.1 Kestävä kehitys ja ympäristönäkökohtien huomioiminen puitejärjestelyissä Hanselin kilpailutukset toteutetaan julkisten hankintojen lainsäädännön edellyttämällä tavalla avoimesti ja tarjoajien tasapuolisen kohtelun turvaavalla tavalla. Kilpailutuksien tavoitteena on tarjota asiakkaille laadukkaita tuotteita ja palveluja edulliseen hintaan. Hanselin kilpailutuksissa edellytetään, että toimittajat ovat hoitaneet yhteiskunnalliset velvoitteensa asianmukaisesti. Yhtiö edellyttää, että tarjoajat ovat maksaneet veronsa ja sosiaaliturva- maksunsa ja että tarjoajat ovat ottaneet tarjousta tehdessään huomioon verotusta, ympäristönsuojelua, työsuojelua, työoloja ja työehtoja koskevat lakisääteiset velvoitteet. Näiden vaatimusten kautta pyritään ehkäisemään muun muassa harmaata taloutta. Tilaajavastuulain soveltamisalaan kuuluvissa hankinnoissa edellytetään edellä mainitun lisäksi, että valittujen puitesopimustoimittajien on toimitettava selvitykset sovellettavasta työehtosopimuksesta ja rekisteröitymisestä kauppa-, ennakonperintä-, arvonlisäverovelvollisuus- ja työnantajarekisteriin. Toimittajayhteistyössä huomioidaan myös vastuullisuuteen liittyviä teemoja sekä tiedotetaan toimittajia asiaan liittyvistä valtionhallinnon strategioista ja linjauksista ja tulevissa kilpailutuksissa esitettävistä vaatimuksista. Kaikki voimassa olevat puitejärjestelyt on käyty läpi ja arvioitu, onko ympäristönäkökulma otettu huomioon. Kaikissa uusissa puitejärjestelyissä tavoitteena on, että näin on tehty. Hanselin puitejärjestelyissä ympäristönäkökulmat on huomioitu: 1. hankintatarpeen määrittelyssä tai 2. hankinnan kohteen vaatimusmäärittelyssä tai 3. soveltuvuusvaatimuksissa tai 4. vertailukriteerinä tai 5. sopimusehdoissa tai 6. kaikkien yllä olevien yhdistelmänä. Kilpailutusten ympäristövaatimuksilla voidaan edistää valtioneuvoston periaatepäätöksen toteutumista, julkisen sektorin tavoitetta siirtyä ympäristöystävällisempiin hankintoihin sekä tavoitetta toimia esimerkkinä yksityiselle sektorille ja kuluttajille. Puitejärjestelyissä pyritään huomioimaan käytöstä poistettavien tuotteiden tai pakkausmateriaalin kierrättäminen aina, kun se on mahdollista. Asianmukainen kierrättäminen estää haitallisten aineiden päätymisen luontoon ja vähentää materiaalien käytöstä koituvaa ympäristörasitetta ja uusiutumattomien luonnonvarojen käyttöä. Joillakin Hanselin toimialoilla ympäristönäkökulmien huomioiminen ei ole ollut mahdollista hankinnan kohteen luonteen vuoksi, esimerkiksi organisaation ja henkilöstön kehittämis- ja muissa vastaavissa asiantuntijapalvelujen puitejärjestelyissä. Hansel vuosikertomus 2012 27 Kilpailutusprosessi Suunnittelu –Jokaisesta kilpailutettavasta tuotteesta tai palvelusta tehdään kattava esiselvitys ennen kilpailuttamispäätöstä. –Esiselvitys laaditaan Hanselin asiantuntijoiden toimesta ja työssä voidaan hyödyntää myös ulkoista osaamista. vastuullisuusraportti –Tarjouspyyntöä valmistellaan yhdessä asiakkaiden ja toimittajien kanssa, jotta yksityiskohdat huomioitaisiin mahdollisimman hyvin. 5–6 kuukautta Tarjouspyyntö ja kilpailutus Puitejärjestelyn käyttöönotto –Lopullinen hankintailmoitus julkaistaan HILMAilmoituskanavassa. –Hankintapäätöksestä viestitään aina avoimesti. –Tarjouspyynnössä esitetään hankinnan kohde, tarjoajien soveltuvuusvaatimukset sekä tarjousten valinta- ja vertailuperusteet. –Kilpailutukseen osallistutaan tarjouspyynnön mukaisilla dokumenteilla. –Saapuneet tarjoukset vertaillaan. –Hankintasopimusten allekirjoituksen jälkeen puitejärjestely otetaan käyttöön. –Asiakkaat liittyvät puitejärjestelyyn Hanselin Palvelusivuston kautta, jonne on kerätty runsaasti asiakasmateriaalia. –Sopimustoimittajat löytävät lisätietoa toimittajasivustolta. –Parhaimmat tarjoukset antaneet tarjoajat valitaan puitejärjestelyn sopimustoimittajiksi. –Hansel seuraa puitejärjestelyn käyttöönoton onnistumista mm. asiakasja toimittajakyselyiden kautta. 3–5 kuukautta 2–3 kuukautta Kilpailutusprosessin kokonaiskesto 10–14 kuukautta 4.2 ICT, taloushallinto ja organisaation kehittäminen Laitteiden leasingpalvelut 2009–2013 Laitteiden leasingpalveluiden puitejärjestelyssä käytetään internetpohjaista laitekannan hallintajärjestelmää. Sen avulla asiakas voi tehostaa laitekantansa hallintaa ja taloushallinnon prosessejaan. Sopimustoimittaja vastaa vuokralta palautuvien laitteiden tietoturvallisesta sekä ympäristöystävällisestä kierrättämisestä ja hävittämisestä. Kierrätys- ja tuhoamispalvelut mahdollistavat käytöstä poistuvien laitteiden asianmukaisen kierrätyksen ja jatkokäsittelyn. Näin estetään haitallisten aineiden päätyminen luontoon sekä vähennetään materiaalien käytöstä koituvaa ympäristörasitetta sekä uusiutumattomien luonnonvarojen käyttöä. 28 Hansel vuosikertomus 2012 Maksamisratkaisu 2009–2013 Maksamisratkaisun tarkoituksena on saada valtionhallinnon käyttöön yksi maksuaikakortti ja matkatili. Yhden ratkaisun avulla vähennetään saapuvien laskujen määrää sekä yhtenäistetään pienhankintojen ja matkustukseen liittyvien kulujen maksamista. Maksamisratkaisuun on määritelty sähköisiä palveluja, kuten asiakkaan korttihakemus ja raportointipalvelu internetin kautta sekä laskutukseen liittyvät kokonaisuudet. Matkapuhelimet 2012–2014 Kilpailutuksessa puitejärjestelyn ympäristönäkökulmat huomioitiin kahdessa eri vaiheessa. Toimittajilta pyydettiin selvitys ympäristönhoidon toimenpiteistä. Lisäksi sopimusehdoissa on maininta vaarallisten aineiden käytön rajoittamisesta. Hansel vuosikertomus 2012 29 Yhteishankinnat, joissa ympäristönäkökulma huomioitu Hankintasektori Toimiala Matkustuksen hallinta 74 70 969282 Organisaation Hallinnon ja henkilöstön palveluhankinnat kehittäminen Vastuullisuusraportti Yhteis- YmpäristöYmpäristöYmpäristöYmpäristö hankinnat huomioituhuomioituhuomioituhuomioitu 2012, M€ 2012, M€ 2012, % 2011, % 2010, % 84 0 0 0 Talouden hallinta 40 37 939361 Yhteensä Ajoneuvo- ja kuljetushankinnat 49 46 949792 Materiaalihankinnat ja tekniset palveluhankinnat Energiahankinnat 153 153 10010029 Toimistohankinnat 66 57 869189 Yhteensä IT-laitehankinnat 84 77 918895 IT-palveluhankinnat 260 000 Tietohallinnon hankinnat Ohjelmistohankinnat27 Yhteensä 16893 554850 Yhteensä 68749572 71 53 19810854 53 46 Materiaali- ja kiinteistöhallinnan 53 37 716050 hankinnat 32229492 91 62 7 27 0 0 Tietoliikennehankinnat 30 9 291611 Palvelimet 2009–2013 Palvelinten puitejärjestelyssä on kiinnitetty huomiota laitteiden kierrätysprosessiin ja virrankulutukseen. Tarjoajilta pyydettiin selvitystä laitteiden tietoturvallisesta kierrätysprosessista, jolla taataan RoHS- ja WEEE-direktiivien mukainen toiminta. Lisäksi tarjoajilta vaadittiin selvitystä laitteiden vakiokokoonpanoon sisältyvistä ominaisuuksista, joiden avulla voidaan edesauttaa mahdollisimman pientä virrankulutusta. Tallennusratkaisut 2011–2015 Tallennusratkaisujen puitejärjestelyssä on pyritty siihen, että toimitettavat ratkaisut ovat mahdollisimman vähän sähköä kuluttavia. Kyse ei ole vain yksittäisen laitteen virransyötöstä, vaan toimittaja voi vähentää laitteiston virrankulutusta myös useilla muilla keinoilla, kuten optimoimalla tallennetun 30 0 Hansel vuosikertomus 2012 datan levytilankulutusta tai poistamalla duplikaattitiedostoja, jolloin levytilaa tarvitaan vähemmän. Tällä on virrankulutuksen lisäksi vaikutusta materiaalien kulutukseen. Laitteistojen laajennettavuus on myös tärkeässä asemassa. Mahdollisuus kasvattaa jo hankitun laitteiston kapasiteettia levytilan tarpeen lisääntyessä vähentää tarvetta vaihtaa laitteistoja uusiin, mikä puolestaan vähentää luonnonvarojen kulutusta. Kevennetyssä kilpailutuksessa asiakas voi vertailla myös tuotteiden ympäristöystävällisyyttä. Tietokoneet ja oheislaitteet 2010–2014 Tietokoneiden ja oheislaitteiden puitejärjestelyssä on vaatimuksena Energy Starin vaatimustasoa vastaavien energiatehokkuuskriteerien täyttyminen. Tuotteiden arvioinnissa on huomioitu valmistuksessa käytettyjen vahingollisten aineiden käytön minimointi: • näytöissä käytetyn elohopean määrä alle 3,5 mg/lamppu • tietokoneiden muoviosissa direktiivin 67/548/ETY vaatimusten mukaan ei ole vahingollisia aineita R45, R46, R60 ja R61. tiin sopimustoimittajien laitteiden virrankulutusta eri toimintatiloissa. Sopimusehtona on myös, että kaikissa uusissa laitteissa on mahdollista tulostaa kaksipuoleisesti ja kaikki laitteet ja värikasetit ovat kierrätettäviä. Kaikilta sopimustoimittajilta pyydettiin selvitys ympäristönhoitotoimenpiteistä ja edellytettiin vanhojen laitteiden mahdollisuutta kierrättämiseen ja ympäristöystävälliseen hävittämiseen. Verkon laitteet 2010–2014 Puitejärjestelyssä tuotteiden tarjoajilta vaadittiin selvitys laitteiden virrankulutusta pienentävistä ominaisuuksista ja muista verkkolaiteympäristön virrankulutuksen pienentämistä edesauttavista seikoista. Videoneuvottelupalvelut 2010–2014 Puitejärjestelyssä on otettu huomioon myös vanhojen laitteiden kierrättäminen ja tuhoaminen. Puitesopimuksen ehtoihin kuuluu, että toimittaja on sopimuksen mukaisilla hinnoilla velvollinen noutamaan kierrätettäväksi asiakkaiden vanhoja laitteita merkistä riippumatta tilausta vastaavan määrän. Videoneuvottelupalvelun sopimustoimittajan oli annettava selvitys ympäristövaatimusten täyttymisestä osana tarjoustaan. Tämän lisäksi toimittaja sitoutui vastaanottamaan veloituksetta asiakkaan korvattavat laitteet asiakkaan niin halutessa ja toimittamaan ne asianmukaiseen kierrätykseen. Videoneuvottelupalveluiden käyttäminen on ympäristöystävällinen vaihtoehto matkustamiselle. Verkkotulostimet 2012–2016 ja Monitoimilaitteet 2012–2016 Microsoft-käyttöoikeuksien jakelukanavat 2012–2016 Tulostimien ja monitoimilaitteiden puitejärjestelyissä vaatimuksena on, että laitteet täyttävät version 1.1 Energy Star -merkin käyttöoikeudelle asetetut energiatehokkuusvaatimukset. Laitteissa olevat paristot eivät saa sisältää kadmiumia, elohopeaa, lyijyä ja niiden yhdisteitä, lukuun ottamatta epäpuhtauksia, joita ei voida teknisesti välttää. Kyseisten epäpuhtauksien pitoisuudet eivät saa ylittää EU-direktiivien 91/157/EEC ja 98/101/EEC raja-arvoja. Toimittajan tulee myös edesauttaa tarjoamiensa laitteiden uusiokäyttöä ja kierrätystä. Kaikilta sopimustoimittajilta vaadittiin selvitys ympäristöhoitotoimenpiteistä ja heidän tuli ilmoittaa vertailussa laitteiden virrankulutukset eri toimintatiloissa. Ohjelmistotuotteiden jälleenmyynti on aineetonta eikä se itsessään lisää ympäristökuormituksia. Lisäksi hankinnassa on pyydetty selvitys ympäristönhoitotoimenpiteistä. Tulostusympäristö kokonaispalveluna 2009–2015 Työterveyshuollon palvelut 2013–2018 Vuonna 2013 alkavan Työterveyshuollon palvelut puitejärjestelyn toimittajat ovat sitoutuneet siihen, että Hansel voi sopimuskaudella lähettää kyselyitä työterveyshuollon palveluntuottajien ympäristöja sosiaaliseen vastuuseen liittyen. Hanselilla on oikeus julkaista kyselyn tulokset. Toimittajat kartoittavat toimipisteidensä keskeiset ympäristövaikutukset ja pyrkivät minimoimaan haitalliset vaikutukset. Tavoitteena on vähentää energian ja veden käyttöä sekä PVC:tä tai muita haitallisia aineita sisältävien tuotteiden käyttöä palvelutoiminnassa. Puitejärjestelyn vaatimuksena on Energy Starin vaatimustasoa vastaavien energiatehokkuuskriteerien täyttyminen. Lisäksi valintaprosessissa arvioi- Hansel vuosikertomus 2012 31 4.3 Ajoneuvo- ja kuljetuspalvelut Ajoneuvojen leasingpalvelut 2009–2013 Ajoneuvojen leasingpalvelujen puitejärjestelyn kohteena ovat uusien autojen rahoitus sekä huoltoleasingratkaisut, joihin sisältyy muun muassa huoltopalveluita. Puitejärjestelyyn on määritelty mukaan sähköiset palvelut, joissa on mahdollisuus tehdä vertailulaskelmia sekä leasinghankintoja. Sähköiset palvelut vähentävät ympäristökuormitusta ja tehostavat taloushallinnon prosesseja. Ajoneuvovakuutukset 2009–2013 Ajoneuvovakuutusten sähköiset palvelut vähentävät palveluiden ympäristökuormitusta ja tehostavat taloushallinnon prosesseja. Autojen huolenpitopalvelut 2012–2015 Renkaiden ja rengaspalveluiden osalta puitesopi- 32 Hansel vuosikertomus 2012 mustoimittajat ovat mm. sitoutuneita rengaskierrätyksen järjestämiseen asianmukaisella tavalla. Hyväkuntoisilla renkailla voidaan vähentää polttoaineen kulutusta ja tarjolla on myös vähäisen vierintävastuksen renkaita. Vuonna 2013 alkavan Ajoneuvotietopalvelun avulla asiakas voi edistää ajoneuvokantansa käytön seurantaa ja hallinnointia. Palvelun avulla asiakas voi hankkia muun muassa ajoneuvojen todelliseen käyttöön pohjautuvia CO2-raportteja ja seurata hallinnoinnissa esimerkiksi polttoainekustannuksia koko ajoneuvokannan tasolla. Autot ja taloudellisen ajon koulutus 2009–2013 Autoja koskevassa puitejärjestelyssä on mukana myös vaihtoehtoisen käyttövoimien autot – maakaasu-, bioetanoli- ja hybridiautot. Vaihtoehtoisen käyttövoiman ajoneuvot voivat tuoda sekä taloudellista säästöä että vähentää käytöstä aiheutuvia päästöjä. Kuljetuspalvelut 2012–2015 Muuttokuljetuspalveluiden sopimusehdoissa toimittajat ovat sitoutuneita huolehtimaan asiakkaan määrittämän aineiston viemisestä kierrätyspisteeseen. Lisäksi toimittajat antoivat selvityksen muuttokuljetuspalveluihin liittyvistä ympäristönhoitotoimenpiteistä, kuten kuljetusreitin optimoinnista sekä polttoaineen kulutuksen ja CO2-päästöjen minimoinnista. Lyhytaikainen autonvuokraus 2009–2013 Puitejärjestelyssä on useita autoluokkia hybridiautot mukaan lukien, joista asiakas voi valita sopivimman ja mahdollisimman vähäpäästöisen auton. Käyttötarpeeseen oikein mitoitettu auto ja mahdollisimman vähän kuluttava ajoneuvo vähentää käytön kustannuksia ja pienentää ympäristörasitusta. Tilausajopalvelut 2010–2014 asianmukaisesta hävittämisestä uuden laitteen toimituksen yhteydessä. 4.4 Matkustuspalvelut Junamatkustuspalvelut 2011–2015 Junamatkustuspalveluiden sopimustoimittaja on sitoutunut huomioimaan ympäristövaikutukset toiminnassaan. Sopimustoimittaja raportoi junamatkustuksen ympäristövaikutuksista puolivuosittain tuloskortissa. Raideliikenne kuluttaa vähemmän energiaa kuin esimerkiksi lento- ja autoliikenne ja siinä syntyy vähemmän ilmastolle haitallisia hiilidioksidipäästöjä. Kotimaan majoitusja kokouspalvelut 2012–2014 Puitejärjestelyn vertailuperusteina käytettiin mm. lämmön-, sähkön- ja vedenkulutuksen säännöllistä seurantaa. Lisäksi vertailukriteereinä olivat valaistuksen ohjaus ja jätteiden lajittelun toteutus. Kilpailutuksessa annettiin myös lisäpisteitä, mikäli aamiaistarjoiluissa käytettiin luomuruokaa pääraaka-aineena. Jätteiden lajitteluun kiinnitetään huomiota. Hyvin toimiva jätteiden lajittelu vähentää kaatopaikalle päätyvän jätteen määrää ja uusien materiaalien käytöstä syntyvää ympäristörasitusta. Lisäksi toimittajan edellytetään kiinnittävän huomiota energiatehokkuuteen palvelujen tuottamisessa. Vastuullisuusraportti Autojen vertailuhinta muodostuu auton hankintahinnasta ja CO2-päästöihin perustuvasta ympäristöhinnasta, joten päästöt tulee huomioitua jokaisessa autohankinnassa. Lisäksi ympäristöhinnalla ohjataan asiakasta valitsemaan mahdollisimman vähäpäästöinen, asiakkaan käyttötarpeeseen soveltuva auto. Käyttötarpeeseen oikein mitoitettu ja mahdollisimman vähän kuluttava auto vähentää käytön kustannuksia. Asiakas voi puitejärjestelyn kautta tilata myös taloudelliseen ajoon liittyvää koulutusta, jonka tavoitteena on vähentää polttoainekulutusta. Laivamatkustuspalvelut 2012–2015 Tilausajopalveluiden puitejärjestelyn ehtona on, että palveluissa käytettävä kalusto täyttää niille asetetut päästönormit ja ikävaatimukset. Asiakas voi asettaa sopimuskauden aikaisissa hankinnoissaan lisävaatimuksia esim. ajoneuvojen iän tai päästönormien osalta. Laivamatkustuspalveluiden toimittaja ei saa käyttää aluksissaan ympäristölle haitallisia pohjamaaleja eikä toimittajan polttoaineen rikkipitoisuus saa ylittää MARPOL Annex VI:n säädöksiä. Sopimustoimittajan on myös kuljetettava kaikkien alusten jätevedet satamiin ja ohjattava ne jätevesien käsittelyyn. Työkoneet 2010–2014 Majoituspalvelut Brysselissä 2011–2014 Työkoneiden puitejärjestelyssä on perinteisten työkoneiden lisäksi saatavilla myös sähkö- ja kaasukäyttöisiä trukkeja. Vaihtoehtoisen käyttövoiman koneet auttavat vähentämään käytöstä syntyviä päästöjä. Sopimustoimittajat ovat sitoutuneet huolehtimaan käytöstä poistettujen osien ja laitteiden Majoituspalvelut Brysselissä -puitejärjestelyssä käytettiin vertailukriteereinä lämmön-, sähkön- ja vedenkulutuksen säännöllistä seurantaa. Lisäksi vertailukriteereinä olivat valaistuksen ohjaus ja jätteiden lajittelun toteutus. Energian säästäminen on yksi tehokkaimmista keinoista kokonaistaloudellisuuden tavoittelussa. Hansel vuosikertomus 2012 33 Energian säästäminen auttaa myös vähentämään uusiutumattomien energialähteiden käyttöä sähköntuotannossa. Esimerkiksi lämpimän veden kulutuksen vähentämisellä on merkittävä vaikutus lämmittämiseen tarvittavan energian määrään. Matkatoimistopalvelut 2012–2016 Asiakasorganisaatiot voivat veloituksetta pyytää matkatoimistoa esittämään ympäristöystävällisempiä matkustusvaihtoehtoja, esimerkiksi tarjoamaan lennon sijaan junamatkustusta. Matkatoimiston varausjärjestelmä näyttää myös reittilentojen sekä tiettyjen hotellien osalta CO2-päästöt, jolloin ympäristöystävällisen vaihtoehdon valinta on helppoa. Reittilennot 2013–2014 Vuonna 2013 alkavan puitejärjestelyn kilpailutuksessa suosittiin ensisijaisesti suoria lentoja. Reittilentojen sopimustoimittajilta vaadittiin selvitystä ympäristönhoitotoimenpiteistään. Kaikilla sopimustoimittajilla on oltava ympäristöoh- 34 Hansel vuosikertomus 2012 jelma. Asiakas näkee varauksen teon yhteydessä lennon aiheuttamat CO2-päästöt sopimusmatkatoimiston tarjoaman varausjärjestelmän kautta. Kaikki sopimustoimittajat ovat sitoutuneet vastuulliseen toimintaan sekä pienentämään lentoliikenteen aiheuttamaa ympäristökuormitusta osaltaan. Tämä toteutetaan esimerkiksi korvaamalla vanhentunutta lentokalustoa uudemmalla kalustolla, joka kuluttaa vähemmän polttoainetta ja aiheuttaa vähemmän CO2-päästöjä. 4.5 Energia ja polttoaineet Kaasut 2009–2013 Sopimustoimittajilta vaadittiin kaasujen varastoinnin ja kuljetuksen järjestämistä ympäristöriskejä ja -haittoja välttäen. Lisäksi toimittajien oli annettava selvitys ympäristöhoitotoimenpiteistään. Polttoaineiden laivaja säiliötoimitukset 2009–2013 Polttoaineiden laiva- ja säiliötoimitusten sopimustoimittajat ovat sitoutuneet järjestämään polttoaineiden varastoinnin ja kuljetuksen ympäristöystävällisesti erillisten ympäristöohjelmien mukaisesti. Lisäksi lain määräämä biovelvoite toteutuu sopimustoimittajien tuotteissa. Sähkö 2011–2013 Vastuullisuusraportti Puitejärjestelyssä vaadittiin, että tarjolle tulee uusiutuvilla energialähteillä tuotettua ympäristömyönteistä sähköä. Puitejärjestelyn kautta hankitulle sähkölle voidaan valita asiakaskohtaisten tarpeiden mukainen tuotannollinen alkuperä. Sähkön alkuperä varmistetaan yleisesti hyväksytyillä, kolmannen osapuolen varmistamilla alkuperätodistuksilla, joita on tarjolla ainakin seuraavista ympäristöystävällisistä sähkön tuotantomuodoista: tuulisähkö, vesisähkö, aurinkosähkö ja biomassalla tuotettu sähkö. Uusiutuvan energian käyttö auttaa vähentämään energian tuotannosta syntyvien päästöjen määrää ja tukee ympäristöystävällisiin sähkön tuotantomuotoihin tehtäviä investointeja. Sähkö- ja LVI-tarvikkeet 2011–2015 Polttoainehankinnat jakeluasemilta maksuaikakortilla 2009–2013 Puitejärjestelyssä on huomioitu sopimustoimittajien mahdollisuus tarjota vaihtoehtoisen käyttövoiman tuotteita, kuten bioetanolia ja maakaasua. Bioetanolin ja maakaasun hiilipitoisuus on perinteisiä polttoaineita alhaisempi ja täten niiden käyttö vähentää liikenteen haitallisia CO2-päästöjä. Sopimustoimittajan soveltuvuusvaatimuksiin kuului kuljetuksista ja varastoinnista huolehtiminen, josta takeena vaadittiin selvitys ympäristönhoitotoimenpiteistä, esimerkiksi ympäristöjärjestelmä. Yhtenäinen maksamisratkaisu polttoaineiden hankinnoissa saavutettiin vaatimuksella maksuaikakortin käytöstä maksuvälineenä. Sähköiset palvelut tehostavat taloushallinnon prosesseja ja vähentävät ympäristökuormitusta. Sähkö- ja LVI-tarvikkeet -puitejärjestelyssä on sertifioitu ISO 14001 -ympäristöjärjestelmä, joka kattaa toiminnot Suomessa, Ruotsissa, Norjassa, Puolassa, Venäjällä ja Baltiassa. Tuotteet täyttävät soveltuvin osin RoHS- ja WEEE-direktiivien määräykset. Esimerkiksi lamput täyttävät Euroopan komission asetuksen (no 244/2009) asettamat vaatimukset lamppujen energiatehokkuudelle. Tuotteiden käyttöohjeissa on asianmukaista tietoa tuotteiden ympäristöystävällisestä käytöstä ja hävittämisestä. Lisäksi tuotteiden pakkausmateriaalit ovat helposti käsin eroteltavissa toisistaan kierrätyksen helpottamiseksi. Toimittaja pyrkii siihen, että vähintään 80 prosenttia pakkauspahvista on valmistettu kierrätetystä materiaalista. Kun asiakas ostaa tuotteita, jotka kuuluvat sähkö- ja elektroniikkaromusta annetun asetuksen (852/2004) soveltamisalaan, toimittajan tulee veloituksetta ottaa tuotteet vastaan ja huolehtia niiden asianmukaisesta hävittämisestä tai selvittää asiakasta lähin maksuton vastaanottopaikka. Hansel vuosikertomus 2012 35 Missä kohdissa hankintaprosessia ympäristö- ja sosiaaliset näkökohdat voidaan ottaa huomioon? 36 Tarvehankinta –Ostetaan, vuokrataan vai korjataan –Erityisryhmien tarpeiden huomiointi, esteettömyys, saavutettavuus Tarjoajan soveltuvuus – Selvitys tarjoajan taloudellisesta tilanteesta, alihankkijoista ja palvelua koskevista ympäristönhoitotoimenpiteistä –Tilaajavastuulain mukaiset selvitykset Tekniset eritelmät tuotteen tai palvelun ominaisuudet –Vaatimusmäärittely esim. EU:n GPP toolkitin avulla, ympäristö-, energiamerkin saamisen kriteerit ym. – Erityisryhmien tarpeiden huomioon ottaminen Vertailuperusteet –Tuotteen tai palvelun lisäominaisuudet, joissa vastuullisuus tulee esiin esim. EU:n GPP toolkitin avulla Sopimusehdot ja niiden noudattamisen valvonta –Tuotteiden pakkaaminen ympäristöystävällisesti, kuljetuksenaikaisten CO2-päästöjen vähentämi nen, takuuehdot, käytöstä poistettujen materiaalien vastaanottaminen ja kierrätys jne. –ILO:n perussopimusten työnormien noudatta minen, työllisyysmahdollisuuksien edistäminen, eettistä kauppaa koskevien seikkojen huomiointi, vapaaehtoinen vastuullisuusraportti Hansel vuosikertomus 2012 Puitejärjestelyyn sisältyvät omana tuotealueenaan ekologiset voiteluaineet, joiden tarjontaan tulee sisällyttää myös tuoteneuvontapalvelut. Tarjottavien ekologisten voiteluaineiden tulee täyttää ISO-, DIN-, API-, ASTM-standardissa tai kansallisessa standardissa tai niitä vastaavassa menetelmässä esitetty todennusmenetelmä. Ekologisten voiteluaineiden ympäristöön kohdistuva rasitus on huomattavasti normaaleita voiteluaineita pienempi, sillä ne hajoavat luonnossa biokomponenteiksi. 4.6 Elintarvike- ja toimitilapalvelut Elintarvikkeet 2012–2016 Elintarvikkeiden puitejärjestelyssä kestävä kehitys huomioidaan siten, että sopimustoimittajan on sitouduttava toimimaan prosessin kaikissa vaiheissa ympäristöä mahdollisimman vähän rasittavalla tavalla. Kuljetuskaluston soveltuvuusvaatimuksena on vähäpäästöisyys ja kuljettajien on edesautettava vähän saastuttavaa ajotapaa. Lisäksi pakkaus- ja kuljetuslaatikot on kierrätettävä tai uusiokäytettävä. Tuotteet on toimitettava sovittuna ajankohtana yhtenä toimituksena energiatehokkaasti monilämpötila-autoissa suoraan asiakkaan ilmoittamaan vastaanottopaikkaan. Pakkausmateriaalien tulee olla helposti eroteltavissa toisistaan pakkausmateriaalien kierrätyksen helpottamiseksi. Ravintolapalvelut 2010–2014 Ravintolapalvelujen puitejärjestelyssä sopimustoimittajan on otettava huomioon mahdollisimman vähäinen ympäristökuormitus tuotteiden koko elinkaaren aikana. Raaka-aineiden ja valmistusmenetelmien on oltava ympäristöystävällisiä ja kestävän kehityksen mukaisia. Pakkausmateriaalien ja jätteiden käsittelyssä on otettava huomioon lajittelu- ja kierrätysvelvollisuudet. Lisäksi kuljetuksissa pyritään käyttämään mahdollisimman vähän saastuttavaa kuljetuskalustoa ja kuljetusmatkat pyritään minimoimaan. Suurtalouksien kulutustuotteiden logistiikkapalvelut 2011–2015 Pesu- ja puhdistusaineet ovat monikäyttöisiä, helposti liukenevia sekä huuhtoutuvia ja matalavaah- toisia. Ne täyttävät pesuaineasetuksen (648/2004/ EY) ja EU:n kemikaaliasetuksen (REACH-asetus 1907/2006/EY) vaatimukset. Pesu- ja puhdistusaineista yms. kemikaaleista on saatavilla käyttöturvatiedotteet toimittajan internetsivuilta linkkinä valmistajan tai maahantuojan internetsivuilla olevaan ao. käyttöturvallisuustiedotteeseen. Lisäksi tuotteiden käyttöohjeissa annetaan asianmukaista tietoa tuotteiden ympäristöystävällisestä käytöstä ja hävittämisestä. Toimittaja antaa veloituksetta asiakkaille pesuaineiden annostelujärjestelmiin ja pesukoneisiin liittyvää teknistä tukea ja huoltopalvelua, jolloin kiinnitetään huomiota mm. pesulämpötiloihin ja vedenkulutukseen. Toimittaja kerää toimitusten yhteydessä kuljetuslavat, rullakot ja pesuainekontit asiakkaalta tämän osoittamasta paikasta vähintään kerran kuukaudessa. Toimitilojen käyttäjäpalvelut 2011–2015 Vastuullisuusraportti Voiteluaineet 2011–2015 Toimitilojen käyttäjäpalvelut puitejärjestelyn avulla asiakas voi hankkia siivous- ja turvallisuuspalveluja. Siivouspalvelujen osalta tarjoajien soveltuvuusvaatimuksissa edellytettiin ympäristöohjelmaa ja laatujärjestelmää. Ympäristöohjelma ohjaa palveluntarjoajaa tarkkailemaan toimintansa ympäristövaikutuksia, mikä edistää mahdollisten parannusten toteuttamista. Puitesopimuksen ehtoihin kuuluu, että palvelun tuottamiseen käytetyt siivoustarvikkeet ja -menetelmät kuormittavat luontoa mahdollisimman vähän. Sopimustoimittajan on tarjottava myös vedetön siivous sekä siivousaineettomat menetelmät. Lisäksi sopimustoimittaja on velvollinen huomioimaan jätteiden lajittelun ja kierrätyksen. Toimiva jätteiden lajittelu vähentää kaatopaikalle päätyvän jätteen määrää ja uusien materiaalien käytöstä syntyvää ympäristörasitusta. Turvallisuuspalveluissa ympäristönäkökohdat on huomioitu sekä soveltuvuusvaatimuksissa että puitesopimuksen ehdoissa. Toimittaja on sitoutunut huomioimaan ympäristövaikutukset sekä ehkäisemään ja poistamaan ympäristöä kuormittavia seikkoja toiminnassaan, työmenetelmissään ja hankinnoissaan. Toimittaja on myös sitoutunut noudattamaan kaikkia sitä koskevia, kulloinkin voimassa olevia ympäristölainsäädännön ja hallinnollisten määräysten asettamia vaatimuksia. Toimittajan lii- Hansel vuosikertomus 2012 37 ketoiminta ei saa olla miltään osalta ristiriidassa edellä mainittujen säädösten kanssa. Lisäksi toimittaja on sitoutunut pitämään voimassa kaikki liiketoimintaansa tarvittavat ympäristöön liittyvät luvat ja hyväksynnät. Toimittajan on myös otettava toiminnassaan huomioon asiakkaan ympäristöjärjestelmät. Turvallisuustekniikka 2012–2016 Turvallisuustekniikka puitejärjestelyn vaatimuksena on, että toimittajalla on mahdollisuus ottaa vastaan vanhat turvakalusteet ja kierrättää, romuttaa sekä siirtää metalliosat uusiokäyttöön ympäristön ja kestävän kehityksen huomioiden. Tavoitteena on, että turvallisuustekniikan tuotteiden, laitteiden ja järjestelmien toimittaja takaa varaosien tai järjestelmään soveltuvien korvattavien tuotteiden saatavuuden vähintään kymmeneksi vuodeksi hyväksytystä järjestelmän vastaanotosta. Vastuullisuusraportti 4.7 Toimistopalvelut Kotimaisen ja ulkomaisen kirjallisuuden välityspalvelut 2010–2014 Puitejärjestelyn sopimusehdoissa on määritelty, että sopimustoimittaja pyrkii pakkaamaan tuotteet käyttäen mahdollisimman ympäristöystävällisiä pakkausmateriaaleja ja minimoimaan kuljetusten CO2-päästöjä. Sopimuksen avulla voi tilata kirjoja painetussa muodossa ja ympäristöystävällisessä e-muodossa. Sopimuksen lisäpalveluna ovat kirjastopalvelut ja tietokantaratkaisuihin liittyvät kokonaisuudet. Tavoitteena on kuljetuksista aiheutuvien päästöjen vähentäminen sekä materiaalien kierrätyksen edistäminen ja kaatopaikalle päätyvän jätteen määrän vähentäminen. Painatus- ja tulostuspalvelut 2010–2014 Painatuspalveluiden puitejärjestelyssä sopimustoimittajien on huomioitava ympäristönäkökohdat tuotteiden ja palveluiden tuottamisessa. Ympäristönäkökohdat liittyvät muun muassa paperin kierrättämiseen sekä tuotantoprosessissa käytettävän paperin tuotantotapaan. Ympäristöystävällisen paperin sekä kemikaalien ja värien käyttöä on pyritty edistämään yksityiskohtaisilla vähimmäisvaatimuksilla. Lisäksi puitejärjestelyssä on mahdollisuus korvata perinteistä painamista sähköisillä palveluilla. Useat puitejär- 38 Hansel vuosikertomus 2012 jestelyyn valitut toimittajat pystyvät tarjoamaan esim. Pohjoismaisen ympäristömerkin kriteerit täyttäviä painotuotteita. Toimistokalusteet 2009–2013 Ympäristöasiat ovat keskeisessä asemassa toimistokalusteiden puitejärjestelyssä. Puitejärjestely jaettiin kahteen osa-alueeseen. Kalusteiden tuotelinjan tuotteiden tulee täyttää perustason ympäristövaatimukset ja ekokalusteiden tulee täyttää korkean tason ympäristövaatimukset. Sopimustoimittajilta on edellytetty kierrätyspalvelua. Käytettyjen kalusteiden saatavuutta käytettiin vertailuperusteena. Tavoitteena on kalusteiden valmistuksesta ja käytöstä syntyvän ympäristörasituksen vähentäminen sekä kierrätyksen lisääminen, jotta kaatopaikalle päätyvä jäte vähenisi. Toimisto- ja atk-tarvikkeet 2012–2016 Toimisto- ja atk-tarvikkeiden puitejärjestelyssä on tuotteille asetettu tuotealuekohtaisia ympäristövaatimuksia. Tarjoajilta on pyydetty selvitys ympäristöhoitotoimenpiteistä. Toimittaja vastaa värikasettien ja paristojen kierrätyslaatikoiden toimittamisesta asiakkaalle sekä huolehtii kerättyjen tuotteiden kierrätyksen ohjaamisesta. Toimittaja pyrkii myös optimoimaan kuljetusreittejä ja minimoimaan kuljetusten aikaisia CO2-päästöjä. 4.8 Sosiaalisten näkökulmien huomioiminen julkisissa hankinnoissa Peruslähtökohtana on, että myös sosiaalisten näkökohtien huomioon ottamisessa täytyy toteuttaa julkisten hankintojen perusperiaatteita eli kriteerien tulee olla tasapuolisia ja syrjimättömiä, suhteellisuusperiaatteen huomioivia ja avoimesti kerrottuja. Sosiaalisen näkökohdan on liityttävä hankinnan kohteeseen ja sillä tulee olla merkitystä hankinnan toteuttamisen kannalta. Käytännössä sosiaalisten näkökohtien huomioon ottaminen voidaan tehdä niin, että ne otetaan mukaan sopimusehtoihin esimerkiksi edellyttämällä, että toimittaja sitoutuu noudattamaan Kansainvälisen työjärjestön (ILO) keskeisiä työoloja koskevia perussopimuksia. Hansel on muutamissa kilpailutuksissa edellyttänyt tarjoajalta vapaaehtoista selvitystä ILO:n perussopimusten noudattamisesta, esimerkiksi tietokoneiden puitejärjestelyn kilpailutuksessa 2010. 4.9 Innovatiiviset hankinnat Hanselin strategiatyössä innovatiiviset hankinnat ovat yhtenä teemana. Tämän strategiakauden yhtenä tavoitteena on kiinnittää entistä enemmän huomiota toimittajien innovaatiotoiminnan tukemiseen sekä tuottaa omia innovatiivisia palvelukonsepteja asiakkaiden käyttöön. Innovatiivisilla hankintamenetelmillä tavoitellaan tyypillisesti uudenlaisia tapoja tuottaa tuttuja palveluja. Innovatiiviset hankintamenetelmät ovat siis metodi innovatiivisten palveluiden ja tuotteiden syntymiselle. Nämä menetelmät kannustavat toimittajia löytämään uudenlaisia, kustannustehokkaampia ja vaikuttavampia tapoja tuottaa palveluja ja tuotteita. Julkinen sektori on suuri talouden sektori Suomessa. Valtion yhteishankintayksikkönä Hanselilla on hyvät mahdollisuudet olla suuntaamassa eri toimialojen kehitystä ja edistämässä innovaatioiden syntymistä. Hankintalaki ja vastuullisuus 2§2 Hankintayksiköiden on pyrittävä järjestämään hankintatoimensa siten, että hankintoja voidaan toteuttaa mahdollisimman taloudellisesti ja suunnitelmallisesti sekä mahdollisimman tarkoituksenmukaisina kokonaisuuksina ympäristönäkökohdat huomioon ottaen. 49 § Hankintayksikkö voi asettaa hankintasopimuksen toteuttamiselle erityisehtoja, jotka voivat koskea erityisesti ympäristö- ja sosiaalisia näkökohtia, kuten ammatillista koulutusta työpaikalla, Kansainvälisen työjärjestön (ILO) sopimusten noudattamista, työoloja ja työehtoja tai vammaisten palvelukseen ottamista. Edellytyksenä on, että ehdot ovat syrjimättömiä ja yhteisöoikeuden mukaisia ja että niistä ilmoitetaan hankintailmoituksessa tai tarjouspyynnössä. VNp kestävät hankinnat 14 § Hankintojen varaaminen työkeskuksille 45 § Ympäristöominaisuuksia koskevat tekniset eritelmät eli ympäristövaatimusten esittäminen 53 ja 54 § Poissulkuperusteet Hankintayksikkö Valtion hankintastrategia 62 § 2 ... hankintayksikkö voi kokonaistaloudellista edullisuutta arvioidessaan ottaa huomioon myös asianomaisen yleisön tarpeisiin liittyviä taloudellisia ja laadullisia perusteita sekä ympäristövaatimusten täyttämiseen liittyviä perusteita, jos tällaiset perusteet ovat mitattavissa ja liittyvät hankinnan kohteeseen ... Hansel vuosikertomus 2012 39 5 Ympäristövastuu 5.1 Oman toiminnan ympäristövaikutukset Hanselin oman toiminnan aiheuttamat ympäristökuormitukset ovat liiketoiminnan luonteesta johtuen vähäisiä. Pääosa toiminnan ympäristövaikutuksista syntyy matkustuksesta, toimitilojen energiankulutuksesta ja toimistolaitteiden hankinnasta. Hansel on vuodesta 2009 alkaen ollut WWF:n Green Office -toimisto ja huomioi vastuullisuuden ja kestävän kehityksen sisäisessä toiminnassaan. Green Office on WWF Suomen kehittämä ympäris- 40 Hansel vuosikertomus 2012 töohjelma, jonka tarkoituksena on mm. vähentää toimistojen ympäristökuormitusta ja kasvihuonekaasupäästöjä. Keväällä 2012 Hanselissa tehtiin Green Office -toimistotarkastus, joka sujui hyvin. Hansel sai erittäin myönteisen tarkastusraportin, jossa arvostettiin yhtiön ympäristöpositiivista henkeä. Yhtiössä seurataan tunnuslukuja sähkön- ja paperinkulutuksen, matkustuksen sekä laite- ja kalustehankintojen osalta. Laskennassa on käytetty apuna WWF:n ylläpitämää ilmastolaskuria, joka on Green Office -työkalu. Päästölukuja ei ole suhteutettu liiketoiminnan tai henkilömäärän kasvuun. Oman toiminnan ympäristövaikutukset Ympäristövastuu Suorat vaikutukset, Hanselin oma toiminta Paperin kulutus 20082009201020112012 CO2 tuhatta kg CO2CO2CO2CO2 tuhatta kg tuhatta kg tuhatta kg tuhatta kg 1,57 0,88 1,03 0,97 0,78 34,75 41,68 45,60 35,04 46,93 Yhtiön maksamia kilometrikorvauksia vastaavat päästöt 0,79 0,42 0,56 0,36 0,52 Muu liikenne (taksiliikenne) 1,97 3,58 3,18 1,08 1,21 Lentoliikenne henkilökilometrien mukaan 15,59 22,65 35,05 33,12 42,41 Laivaliikenne henkilökilometrien mukaan 1,23 0,08 0,46 1,03 0,00 Tieliikenne polttoaineen kulutuksen mukaan* Junaliikenne0,230,11 Sähkön kulutus** Suorat vaikutukset yhteensä 55,90 69,29 85,88 9,88 11,19 81,71 103,15 Toimistolaitteiden hankinnasta syntyvät päästöt*** Matkapuhelimet0,46 0,72 0,56 Kannettavat tietokoneet 9,75 1,54 0,86 Pöytäkoneet4,70 0,00 0,00 LCD-näytöt14,53 1,59 1,14 Vastuullisuusraportti Monitoimilaitteet0,41 1,89 0,00 Kalusteet0,00 4,78 0,89 Toimistolaitteiden ja kalusteiden hankinnasta syntyneet päästöt yhteensä 29,85 10,52 3,45 *Luku on laskettu työsuhdeautojen polttoaineostojen perusteella. **Vuoden 2011 alusta alkaen sähkön hankinnasta 30 % on uusiutuvilla energialähteillä tuotettua sähköä valtioneuvoston periaatepäätöksen mukaisesti. ***Toimistolaitteiden hankinnasta syntyviä päästöjä on seurattu vuodesta 2010 alkaen. Päästöt on laskettu laitteiden koko elinkaaren aikaisen kulutuksen perusteella. Hanselin työntekijöille on järjestetty ympäristöasioihin liittyvää koulutusta ja intranet-sivustolla on julkaistu ympäristövinkkejä eri aihepiireistä. Yhtiössä käytetään videoneuvottelutekniikkaa, jonka avulla pyritään osittain korvaamaan matkustamista. Henkilökuntaa kannustetaan käyttämään julkista liikennettä tarjoamalla YTV:n työmatkaseteleitä. Työsuhdeautojen CO2-päästöraja on 160 g/ km. Vuonna 2012 työsuhdeautoja oli kahdeksalla työntekijällä (yhdeksällä vuonna 2011). Hansel käyttää omissa hankinnoissaan kilpailuttamiaan puitejärjestelyjä aina, kun se on mahdollista ja tarkoituksenmukaista. Yhtiön oma markkinointimateriaali on pääosin sähköisessä muodossa. Green Office -projektin myötä on toimiston pienhankinnoissa siirrytty ympäristöä vähemmän kuormittaviin ratkaisuihin. Hanselin toimistossa on muun muassa järjestetty jätteiden lajittelu kattavasti Green Office -ohjeistuksen mukaisesti. Hanselin käyttämästä sähköstä 30 prosenttia on ympäristösertifioitua hankintaa, joka on auditoitu ulkopuolisten osapuolen toimesta. Osuus vastaa valtioneuvoston periaatepäätöksessä asetettua tavoitetta uusiutuvien energialähteiden osalta. Hansel vuosikertomus 2012 41 6 Taloudellinen vastuu 6.1 Tuottavuutta valtion hankintatoimeen Hankintoja keskittämällä valtio aikaansaa merkittäviä säästöjä. Vuonna 2011 hallitusohjelmaan kirjattiin, että yhteishankintoja lisäämällä valtiokonsernin tulisi aikaansaada 55 miljoonan euron lisäsäästöt vuoteen 2015 mennessä. Käytännössä tätä säästöohjelmaa ryhdyttiin toteuttamaan vuonna 2012 vastaavin budjettileikkauksin. Yhtiön aikaansaamia säästöjä on tieteellisesti tutkittu valtiovarainministeriön tilaamassa ja Helsingin kauppakorkeakoulun toteuttamassa tutkimuksessa valtion yhteishankintojen kustannusvaikutuksista (Karjalainen et al. 2008)1. Tutkimuksen johtopäätelmä oli, että keskitetty toimintamalli hankintatoimessa tuottaa valtiolle merkittäviä, noin 20–25 prosentin, säästöjä verrattuna hajautettuun hankintatoimeen. Hyödyntämällä tutkimuksessa esiteltyä mallia ja Hanselin puitejärjestelyihin liittyvää potentiaalilaskentaa yhteishankinnoilla saavutettavien säästöjen on arvioitu olleen vuonna 2012 noin 238 miljoonaa euroa. 6.2 Puitejärjestelyjen käyttöaste ja säästöjen mittaaminen Hansel on määritellyt olemassa oleville puitejärjestelyille potentiaalisen maksimivolyymin ja tätä kautta myös arvion puitejärjestelyn käyttöasteesta2. Käyttöasteen avulla voidaan esimerkiksi arvioida, missä asiakkaissa tai puitejärjestelyissä on saavuttamatonta potentiaalia, jonka avulla yhtiö kykenee 1 Tutkimus toteutettiin Hanselin vuoden 2006 yhteishankintaluvuilla. Tutkimuksessa todettiin, että vuoden 2006 jo toteutuneet säästöt olivat noin 95 M€. Mikäli kaikki potentiaaliset yhteishankinnat suoritettaisiin täysin keskitetysti, voisi tutkimuksen mukaan säästöprosentti nousta 25,7 prosenttiin. Tätä lukua pidettiin ns. teoreettisena maksimina keskitetyn toimintamallin säästöistä, sillä 100 prosentin käyttöasteen saavuttamista ei pidetty todennäköisenä. Realistisena tavoitteena tutkimuksessa pidettiin 80 prosentin käyttöasteen saavuttamista. 2 42 Potentiaalilaskennasta ja käyttöasteesta lisätietoja on kohdassa ”Tunnuslukujen laskentakaavat ja laskentaperiaatteet”. Hansel vuosikertomus 2012 Arvio Hanselin aikaansaamista säästöistä 20062009201020112012 Hanselin potentiaali: keskitetty hankinta, M€ hajautettu hankinta, M€ säästö, % (Karjalainen et al. 2008) 850 904 854 1 036 1 014 1 144 1 217 1 149 1 395 1 365 25,7 25,7 25,7 25,7 25,7 281 534 553 676 687 33 59 65 65 68 Hankintavolyymi keskitetyllä mallilla, M€ Käyttöaste, % Hankintavolyymi, jos hankinnat olisi tehty ≈ arvioidut vuosittaiset säästöt, M€ 378 719 744 909 925 97 185 191 234 238 kohdistamaan resurssinsa mahdollisimman tehokkaasti pyrkimyksessään tuottaa säästöjä valtiolle. Toiminnan tehostumisen myötä Hansel on pystynyt laskemaan sopimustoimittajilta perittäviä palvelumaksuja. Tällä hetkellä palvelumaksu voi enimmillään olla 1,5 prosenttia. Keskimääräinen palvelumaksu vuonna 2012 oli 1,21 prosenttia. Pitkällä tähtäyksellä tavoitteena on pyrkiä noin yhden prosentin keskimääräiseen palvelumaksuun. Hansel valvoo sopimuskauden aikana toimittajien puitesopimuksen mukaista toimintaa. Yhtiö tekee myös säännöllisesti toimittajatarkastuksia, joiden tavoitteena on selvittää raportoitujen yhteishankintojen oikeellisuus. Vastuullisuusraportti hajautetusti, M€ Hanselin liiketoimintamalli HENKILÖSTÖ TULOT palvelumaksut max. 1,5 % ja konsultoinnin tuotot (8,5 M€) SOPIMUSTOIMITTAJAT HENKILÖSTÖKULUT (5,4 M€) HANSEL PUITEJÄRJESTELYT JA KONSULTOINTI – hyvät sopimusehdot – edulliset hinnat – tehokkaat prosessit – kilpailuttamis-, laki- ja toimialaosaaminen OSTOT omilta toimittajilta (2,5 M€) ASIAKKAAT, OMISTAJA VOITTO tavoite 0 € (0,6 M€) KESKITETTYJEN HANKINTOJEN AIKAANSAAMAT SÄÄSTÖT VALTIOLLE noin 238 M€ v. 2012 TOIMITTAJAT Hansel vuosikertomus 2012 43 6.3 Markkinoiden toimivuus ja pk-yritykset Markkinoiden toimivuuden varmistaminen ja kilpailun lisääminen on tärkeä osa taloudellista vastuullisuutta. Hansel huomioi kilpailutuksissaan pienten ja keskisuurten yritysten toimintaedellytykset. Yhtiössä seurataan pk-yritysten osuutta kaikista sopimustoimittajista. Lisäksi seurataan, miten puitejärjestelymyynti jakaantuu pk-yritysten ja suurten yritysten välillä. Pk-yrityksen määrittelyssä käytetään Euroopan komission mukaista määritelmää3. Hanselin asiakkaiden hankintavolyymit puitejärjestelyjen kautta ovat merkittäviä. Pienillä yrityksillä voi ajoittain olla vaikeuksia vastata suuriin tilausmääriin. Hansel suosittelee pienille yrittäjille ryhmittymien muodostamista, jolloin suuriin tilausmääriin on helpompi vastata. Vastuullisuusraportti Pk-yritysten lukumäärä sopimustoimittajista 200920102011 2012 Pk-yritykset 233342263 161 Muut 130139146 189 Yhteensä 363481409 350 Pk-yritysten osuus toimittajista, % 647164 46 Pk-yritysten osuus Hanselin toimittajista vuonna 2012 on 46 prosenttia (64 prosenttia vuonna 2011). Luku kattaa kaikki Hanselin kanssa suorassa sopimussuhteessa olevat toimittajat. Sopimustoimittajien alihankkijoita ei ole huomioitu. Vuonna 2012 luokitteluperiaatteita on tarkennettu yhdistysten sekä kunta- ja kaupunkiomisteisten yhtiöiden osalta, jotka sisältyvät luokkaan muut. Lisäksi luokittelua on korjattu joidenkin kansainvälisiin konserneihin kuuluvien yhtiöiden osalta, jotka Suomen toimintojen pienuuden takia oli aikaisemmin luokiteltu pk-yrityksiksi. Yhteishankintojen kokonaismäärästä pk-yritysten osuus vuonna 2012 oli 16,7 prosenttia (26,1 prosenttia vuonna 2011). Käytännössä tämä tarkoittaa, että hankintoja tehtiin pk-yrityksiltä Hanselin sopimuksia hyödyntäen 115 miljoonalla eu- rolla vuonna 2012 (176 miljoonalla eurolla vuonna 2011). Hanselin toiminnan luonteen vuoksi on tyypillistä, että toimittajat ovat suuria yrityksiä. Pk-yritysten osuuden laskua vuosien 2010 ja 2011 välillä selittää Hanselin Sähkö-puitejärjestely, josta tuli 2011 yhtiön ylivoimaisesti suurin puitejärjestely. Tässä puitejärjestelyssä toimittajana on ryhmittymä, jossa sähkönmyyjä ei ole pk-yritys. Pk-yritysten osuus myynnistä 200920102011 2012 Prosenttia kokonaismyynnistä37,5 36,7 26,1 16,7 Myynti, miljoonaa euroa 200,6203,3176,2 115,0 6.4 Asiakas- ja sopimustoimittajatyytyväisyys Hansel seuraa säännöllisesti asiakas- ja toimittajatyytyväisyyden kehittymistä. Vuosittain toteutettavan laajan kyselytutkimuksen avulla kerätään palautetta asiakkailta ja toimittajilta yhtiön toiminnan kehittämiseksi. Viimeisimmän tyytyväisyystutkimuksen tiedot kerättiin touko–kesäkuussa 2012 internetpohjaisen kyselyn sekä ulkopuolisten konsulttien tekemien henkilökohtaisten asiakashaastattelujen avulla. Asiakastyytyväisyyttä mittaavan tutkimuksen mukaan Hansel on yleisesti ottaen onnistunut kehittämään toimintaansa myönteisellä tavalla. Hanselin asiakkaiden kokonaistyytyväisyys vuonna 2012 oli 3,66 (asteikolla 1–5, 3,65 vuonna 2011). Asiakkaat antoivat kiitosta Hanselin asiantuntijoiden ammattitaidolle erityisesti koskien kilpailutusta ja hankintalakia. Lisäksi palveluasenne ja tavoitettavuus sekä pyyntöihin reagointi saivat kyselyssä korkeat arvosanat. Kehityskohteiksi asiakkaat nimesivät hankinnan kohteen ja asiakkaan tarpeiden tuntemuksen. Asiakkaat arvostavat suuresti asiakastyöryhmien ja asiakkaiden kuulemisen merkitystä. 3 Henkilöstön lukumäärä alle 250, ja liikevaihto enintään 50 miljoonaa euroa tai tase enintään 43 miljoonaa euroa. Yritysten on lisäksi täytettävä ns. riippumattomuuskriteeri, jonka mukaan suuri yritys ei omista yli 25 prosentin osuutta pk-yrityksestä. 44 Hansel vuosikertomus 2012 Sopimustoimittajien kokonaistyytyväisyys nousi hieman vuonna 2012 päätyen 3,75:een (3,67 vuonna 2011). Suurin osa Hanselin sopimustoimittajista pitää keskitettyjä hankintoja hyödyllisinä. Toimittajat arvostavat Hanselin hankintalakiosaamista, puolueettomuutta ja luotettavuutta. Hanselin yhteyshenkilöt saavat positiivista palautetta toimittajilta. Toimittajat toivovat kuitenkin vieläkin tiiviimpää yhteistyötä. Kritiikkiä joiltakin toimittajilta tulee valtion hintatason alhaisuudesta sekä toimialaymmärryksen riittämättömyydestä. Asiakaskyselyyn vastasi yhteensä 878 asiakasta ja vastauksia saatiin jokaiselta hallinnonalalta. Lisäksi 14 asiakasta haastateltiin suullisesti. Eniten vastauksia saatiin opetus- ja kulttuuriministeriön, työ- ja elinkeinoministeriön sekä valtiovarainministeriön hallinnonaloilta. Sopimustoimittajien tyytyväisyyttä mittaavaan kyselyyn vastasi yhteensä 108 toimittajaa. Vastauksia saatiin Hanselin kaikilta yhdeltätoista toimialalta. Eniten vastauksia annettiin Matkustuksen ja kokousten hallinta-, Ajoneuvo- ja kuljetushankinnat- ja IT-palveluhankinnat ja alustaratkaisut -toimialoilta. Vastauksista 58 % tuli pk-yrityksiltä (55 % vuonna 2011). 7 Sosiaalinen vastuu Hanselin strategisena tavoitteena on tarjota kannustava ja innostava työyhteisö asiantuntijoille. Henkilöstöjohtamisen periaatteet perustuvat yhtiön arvoihin. Vastuullisen henkilöstöpolitiikan tulee aikaansaada hyvä työilmapiiri ammattitaitoiselle ja motivoituneelle henkilöstölle. Yhtiössä korostetaan vahvaa hankintatoimen osaamista. Vuonna 2012 Hanselin henkilöstö oli poikkeuksellisen vahvasti mukana strategiaprosessissa. Alkuvaiheessa henkilöstön näkemyksiä kartoitettiin strategiakyselytutkimuksella, jossa pyydettiin arvioita muun muassa erilaisista Hanselin tulevaisuuden skenaarioista. Strategiatyön loppuvaiheessa koko henkilöstö työsti päivän ajan strategisia teemoja ja skenaarioita ennen kuin lopullinen strategia vietiin yhtiön hallituksen käsittelyyn. Uudistetun strategian henkilöstönäkökulman kärkihankkeena on vahva panostus osaamisen kehittämiseen. Yhtiössä luodaan parhaillaan prosesseja osaamisen arvioimiseen ja henkilökohtaisen osaamisen kehittämissuunnitelman tekemiseen. Näihin tullaan yhdistämään laaja sisäinen koulutusohjelma. Vuonna 2012 Hanselissa panostettiin ikäjohtamiseen käynnistämällä yli 50-vuotiaille työntekijöille kohdistettu työhyvinvointivalmennus. Valmennukseen osallistui 15 henkilöä eli 90 % kohderyhmästä. Valmennus sisälsi henkilökohtaisten työhyvinvointisuunnitelmien rakentamisen, asiantuntijaluentoja eri osa-alueilta ja fyysisen kunnon kohennusta erilaisin lajikokeiluin. Valmennuksen tuloksellisuutta tullaan tarkastelemaan keväällä 2013 järjestettävässä seurantatapahtumassa. 7.1 Henkilöstö Hanselin henkilöstömäärä on kasvanut vuoden 2012 aikana keskimäärin kuudella työntekijällä. Henkilöstömäärän kasvu johtuu paljolti lainsäädännössä tapahtuneista muutoksista, jotka ovat selvästi monimutkaistaneet työn sisältöjä ja lisänneet asiakkaiden tuen tarvetta hankintoja tehdessä. Yhtiö on solminut 12 uutta työsuhdetta vuoden 2012 aikana. Uudet henkilöt rekrytoitiin pääsääntöisesti vakituisiin työsuhteisiin. Määräaikaisten työsuhteiden perusteina ovat pääosin perhevapaat. Määräaikaisten työntekijöiden lisäksi Hanselissa työskentelee kesäisin ja kiirehuippuina muutamia opiskelijoita tuntityöntekijöinä. Yhdenvertaisuus ja syrjinnän ehkäisy Hanselissa on lain vaatima tasa-arvosuunnitelma, jossa esitetään toimenpiteet tasa-arvon varmistamiseksi ja syrjinnän estämiseksi. Yhtiössä seurataan naisten ja miesten sijoittumista eri tehtäviin sekä palkkojen kehittymistä ja palkkaeroja. Hansel vuosikertomus 2012 45 Henkilöstötilastoja Henkilömäärä 20082009201020112012 Henkilömäärä tilikauden lopussa (FTE) 54 57 57 66 71 Henkilömäärä keskimäärin tilikauden aikana (FTE) 56 57 58 63 69 Voimassa olevia työsuhteita yhteensä 31.12. 62 67 69 77 78 Voimassa olevista työsuhteista vakituisia 31.12. 58 60 64 69 73 Voimassa olevista työsuhteista määräaikaisia 31.12. 4 7 5 8 5 Kokoaikaisia määräaikaisia työsuhteita 31.12. 1 3 2 4 2 Osa-aikaisia määräaikaisia työsuhteita 31.12. 3 4 3 4 3 59 63 66 73 75 Kokoaikaisia työsuhteita (määräaikaiset ja vakituiset) 31.12. Äitiys- tai hoitovapaalla keskimäärin Vakituiset työsuhteet 31.12., % Vastuullisuusraportti Määräaikaiset työsuhteet 31.12., % Sukupuolijakauma 5 6 8 7 5 93,5 89,6 92,8 89,6 93,6 6,5 10,4 7,2 10,4 6,4 Työsuhteiden keskimääräinen pituus 2008 200920102011 2012 200820092010 2011 2012 Naisia 38 414141 42 Työvuosia Miehiä 21 222532 33 40 tai yli 3 Yhteensä 59 636673 75 30–39 444 5 5 20–29 332 0 0 2 2 3 3 Ikäjakauma 10–19 4–9 162324 35 34 001 1 1 200820092010 2011 2012 1–3 272225 18 23 Ikävuosia alle vuosi 30 tai alle Henkilömäärä yhteensä 6 5 6 8 7 31–39 232121 21 25 40–49 192426 29 26 50 tai yli 11 Yhteensä 596366 73 75 Työntekijöiden keski-ikä 454342 42 43 13 13 15 69811 9 596366 73 75 17 Henkilöstön vaihtuvuus Uusia työsuhteita 6 11 9 14 12 joista määräaikaiseen työsuhteeseen 1 3 2 5 3 Päättyneitä työsuhteita 7556 10 joista eläkkeelle siirtyneitä 2 1 1 0 0 Määräaikainen työsuhde päättyi 0 1 1 2 3 Irtisanoutuneiden määrä 53347 Keskimääräinen vaihtuvuus, % 10,5 Lähtövaihtuvuus, % 11,37,57,27,8 12,8 Lähtövaihtuvuus, irtisanoutuneet, % 46 20082009201020112012 Hansel vuosikertomus 2012 8,1 11,9 4,5 10,1 4,3 13,0 5,2 14,1 9,0 Sairauspoissaolot ja tapaturmat 20082009201020112012 Poissaoloon johtaneiden tapaturmien määrä vuodessa 3 2 2 1 7 Työaikana sattuneiden tapaturmien määrä vuodessa - - - - 1 Kuolemantapaukset ----- Sairauspoissaolot (sis. sairaan lapsen hoito), pv/hlö 7,1 Sairauspoissaoloprosentti 3,03,2 4,6 3,1 3,8 Terveydenhoitoon käytetyt varat, €/hlö/vuosi 335 454 433 486 669 Henkilöstön virkistäytymiseen käytetyt varat, €/hlö/vuosi 334 339 504 674 579 7.2 Työsuhteet Kaikkien irtisanoutuneiden henkilöiden kanssa käydään lähtöhaastattelu, jonka tavoitteena on saada palautetta työyhteisön toimivuudesta ja kehittämisehdotuksia toiminnan parantamiseksi. Palaute käsitellään johtoryhmässä. Hanselin työntekijöistä ei ole irtisanottu ketään vuosina 2008–2012. 7.3 Työsuhde-edut Kaikkien työntekijöiden työsuhde-etuja ovat puhelinetu, virikesetelit, työmatkasetelit ja lounassetelit ja vapaa-ajan tapaturmavakuutus. Yhtiö maksaa johtoryhmän jäsenille etäyhteyden kotiin. Toimitusjohtajalle on vuonna 2007 otettu vakuutusyhtiöstä lisäeläke, jonka vuosittainen maksu on 9 714 euroa (sisältäen henkivakuutuksen). Toimitusjohtajan eläkeikä on 63 vuotta. Työsuhdeautoon ovat oikeutetut vakituisessa työsuhteessa olevat työtehtävien suorittamiseen autoa tarvitsevat henkilöt. Edunsaajan kokonaispalkasta vähennetään auton verotusarvo. Vuoden 2012 lopussa Hanselin kahdeksalla työntekijällä oli työsuhdeauto. Hanselin työntekijöillä on lakisääteisten vakuutusten lisäksi voimassa vapaa-ajan tapaturmavakuutus. Yhtiön henkilökunta voi hyödyntää laajaa työterveyshuoltopalvelua, joka sisältää yleislääkäritasoisen sairaanhoidon lisäksi myös muun muassa päivystyskäynnit lääkärikeskuksessa ja erikoislääkärikonsultaatiot. Työpisteiden ergono- 7,4 10,9 7,3 9,0 miaan panostetaan ja työfysioterapeutti konsultoi tarvittaessa. Työterveyshuollon toiminta on luonteeltaan ennaltaehkäisevää. 7.4 Tulospalkkiot Hanselissa noudatetaan talouspoliittisen ministerivaliokunnan antamia ohjeita yritysjohdon ja avainhenkilöiden palkitsemisesta. Hanselin hallitus asettaa vuosittain tulospalkkiotavoitteet. Vuodesta 2007 alkaen käytössä olleen tulospalkkiojärjestelmän palkkioperusteet ovat yhteishankintojen euromääräinen kehitys, asiakastyytyväisyys sekä työntekijän henkilökohtainen suoriutuminen. Henkilökohtaisen suoriutumisen arvioi esimies. Toimitusjohtajalla on oikeus tarvittaessa muuttaa arviota. Vuoden 2013 alusta alkaen palkkiojärjestelmää muutettiin vastaamaan talouspoliittisen ministerivaliokunnan 13.8.2012 antamaa kannanottoa, jonka mukaan työntekijän tulospalkkio voi olla korkeintaan 15 % vuosipalkasta. Hallituksen päätöksen mukaan kaikkien Hanselin työntekijöiden maksimibonus on 15 %. Tämä muutti joidenkin työntekijöiden maksimibonusprosenttia. Myös tulospalkkioperusteita muutettiin siten, että vuonna Maksetut tulospalkkiot (ilman sos.kuluja) tuhatta € 2008 200920102011 2012 309 435455266 307 Hansel vuosikertomus 2012 47 2013 palkkioiden perustana on asiakastyytyväisyys ja henkilökohtainen suoriutuminen. Vuoden 2012 tilinpäätökseen on tehty 314 tuhannen euron tulospalkkiovaraus ilman sosiaalikuluja. Tulospalkkiot maksetaan huhtikuussa 2013. Määräaikaiset työntekijät eivät kuulu yhtiön palkitsemisjärjestelmän piiriin. Muilta osin määräaikaisten työntekijöiden edut ovat samat kuin vakituisilla työntekijöillä. 7.5 Työtyytyväisyys ja esimiestoiminta Vastuullisuusraportti Työyhteisöä ja johtamistapoja pyritään jatkuvasti kehittämään. Hyvin toimiva ja viihtyisä työyhteisö vaikuttaa olennaisella tavalla henkilöstön työtyytyväisyyteen, sitoutumiseen ja innostuneisuuteen. Hanselissa mitataan työyhteisön tilaa noin 1,5 vuoden välein toteutettavalla työhyvinvointikyselyllä. Syksyllä 2012 toteutettu kysely oli seurantatutkimus aikaisempiin vuosina 2011 ja 2009 tehtyihin kyselyihin, joten tutkimusten tulokset ovat vertailukelpoisia. Vuoden 2012 vastausprosentti oli 80 (77 vuonna 2011). Työhyvinvointikyselyssä oli 12 pääluokkaa. Jokaisen luokan osalta kysyttiin 3–8 kysymystä ja palautetta pystyi antamaan myös avoimien kenttien kautta. Työhyvinvointikyselyn pääluokat 20092011 2012 Fyysinen hyvinvointi 4,2 4,2 4,3 Työn mielekkyys 3,9 3,8 3,9 Kokemus työnantajan tarjoamista mahdollisuuksista 3,7 4,0 3,9 Työn ja vapaa-ajan tasapaino 3,8 3,6 3,8 Johtamisen laatu 3,7 3,8 3,8 Työilmapiiri ja sosiaalinen tuki 3,6 3,7 3,8 Oman työn hallinta 3,6 3,5 3,7 Työntekijän vaikutusmahdollisuudet 3,5 3,5 3,6 Kehittämistä tukeva työkulttuuri 3,6 3,8 3,5 Muutoksen hallinta 3,1 2,9 3,4 Kommunikaatio ja viestintä 3,3 3,3 3,3 Työn organisointi 3,2 2,9 3,2 Keskiarvo 3,63,6 3,7 Stressi* 2,52,8 2,5 Asteikko: 1 = täysin eri mieltä, 2 = jokseenkin eri mieltä, 3 = ei eri eikä samaa mieltä, 4 = jokseenkin samaa mieltä, 5 = täysin samaa mieltä *Stressikysymys poikkeaa yllä olevasta asteikosta: 1 = alhainen 5 = korkea stressi 48 Hansel vuosikertomus 2012 Kyselyssä annettiin arvosanoja asteikolla 1–5 ja pääluokista parhaat arvosanat saivat kohdat fyysinen hyvinvointi (4,3) ja työn mielekkyys (3,9). Hyvää palautetta annettiin myös työntekijöille tarjotuista työaikajoustoista, kattavasta ja hyvin toimivasta työterveyshuollosta sekä henkilöstön virkistystoiminnasta. Heikoimmat arvosanat tulivat kohdista työn organisointi (3,2) ja kommunikaatio ja viestintä (3,3). Työn organisointi, johon on panostettu muun muassa ydinprosesseja kuvaamalla ja jalkauttamalla, oli noussut edelliseen tutkimukseen verrattuna. Kyselyn tulokset on käyty läpi koko henkilökunnan kanssa. Lisäksi henkilöstöpäällikkö on esitellyt tulokset yksiköittäin, jolloin myös sovittiin yksikkökohtaisista kehitystarpeista. Koko yhtiön yhteiseksi kehityskohteeksi sovittiin palaverikäytäntöjen tehostaminen. Esimiestoiminta Hyvä esimiestoiminta on avain työhyvinvointiin. Vuoden 2012 aikana Hanselissa jatkettiin neljännesvuosittain järjestettäviä esimiestapaamisia. Loppuvuoden esimiestapaamisessa pohdittiin valittujen case-esimerkkien avulla, minkälaista on hyvä esimiestyö Hanselissa. Johtamisen laatua arvioidaan myös osana työhyvinvointikyselyä. Esimiestyön tukena on laaja sisäinen ohjeistus liittyen mm. etätyöskentelyyn ja liukuvan työajan käyttöön. Muita erillisiä ohjeita ovat autopolitiikka, matkustusohje, maksuaikakorttiohje, henkilöstösuunnitelma ja viestintäsuunnitelma. Henkilöstöä koskevat ohjeet ovat nähtävillä yhtiön sisäisellä www-sivustolla. 7.6 Virkistystoiminta Hyvän yhteishengen luominen on Hanselissa tärkeää. Yksi tapa luoda yhteishenkeä on järjestää yhteistä ohjelmaa ja tapahtumia henkilöstölle. Hansel kannustaa koko henkilöstöä osallistumaan yhtiön henkilöstökerhon järjestämiin tapahtumiin. Työnantaja maksaa osan tapahtumien kustannuksista. Henkilöstökerho on vuoden 2012 aikana järjestänyt erilaisia liikunta- ja kulttuuritapahtumia, kesäjuhlat sekä perinteiset pikkujoulujuhlat. Erityisen suosittu liikuntamuoto vuonna 2012 oli sähly, jossa Hanselin joukkue sai myös kilpailumenestystä. Henkilöstökerhon järjestämät tapahtumat ovat olleet suosittuja henkilökunnan keskuudessa ja ohjelmaa suunnitellaan ja kehitetään henkilöstön toiveiden mukaisesti. Kokonaisuudessa virkistäytymiseen käytetyt varat vuonna 2012 olivat 40 tuhatta euroa (42 tuhatta euroa vuonna 2011). 7.7 Henkilöstön koulutus ja osaamisen kehittäminen Uudessa, vuoteen 2017 ulottuvassa strategiassa henkilöstön osaaminen on nostettu keskiöön ja yhtiössä on käynnistetty strategialähtöisen osaamisen kehittämisohjelma. Ohjelman painopistealueina ovat erityisesti hankintojen johtaminen ja toimittajahallinta. Johtoryhmä on määritellyt strategisesti tärkeät osaamisalueet. Näiden pohjalta yksiköiden esimiehet, alaiset ja henkilöstöpäällikkö ovat muutamaa yksikköä lukuun ottamatta yhdessä määritelleet kussakin työroolissa vaadittavaa osaamista. Keskeisimmistä osaamisista on luotu toiminnalliset kuvaukset. Vuonna 2013 pidettävissä osaamiskartoituksissa arvioidaan osaamisen tasoa liiketoiminnan kannalta keskeisissä työrooleissa. Arvioinnista syntyneiden tulosten pohjalta Hansel rakentaa yhtiötasoisen valmennusohjelman yliopistomaailman hankinta-ammattilaisten avustuksella. Lisäksi Hanselissa panostetaan osaamisen jakamiseen ja parhaiden käytäntöjen hyödyntämiseen yksikkö- ja hankintakategoriarajat ylittäen. Pohjakoulutukseltaan yhtiön henkilöstöstä 68,5 prosenttia on suorittanut ylemmän tai alemman korkeakoulututkinnon tai ammattikorkeakoulututkinnon. Yleisin tutkinto on kaupallinen korkeakoulututkinto ja seuraavaksi yleisin on oikeustieteellinen koulutus. Hanselissa panostetaan vahvasti sisäiseen valmentamiseen. Lakiasiainyksikkö valmentaa säännöllisesti muita henkilöryhmiä hankintalakiin, EU-säädösten muutoksiin ja kilpailuoikeuteen liittyen. Vuonna 2012 valmennuksissa on lisäksi keskitytty tietoturvallisuuden huomioimiseen niin yhtiön sisäisessä toiminnassa kuin erityisesti hankintojen tekemisessä. Ulkoisesti on hankittu koulutusta mm. vastuullisuuteen, esimiestyöhön ja vakuuttavaan esiintymiseen. Hansel tukee tapauskohtaisesti myös ulkopuoliseen, pitkäkestoiseen koulutukseen osallistumista paitsi taloudellisesti myös joustavilla työn ja opiskelun yhdistävillä työaikaratkaisuilla. Henkilöstön tyytyväisyys yhtiön tarjoamiin mahdollisuuksiin kehittää osaamista koulutuksen avuin ja työssä oppimalla on pysynyt korkealla tasolla. Kehityskeskustelut Kaikkien vakituisten työntekijöiden kanssa käydään vähintään kerran vuodessa kehityskeskustelut. Esimiehiä koulutetaan sisäisesti ennen kehityskeskustelukierrosta, joka on vuosittain maaliskuussa. Kehityskeskustelulomakkeet dokumentoidaan ja allekirjoitetaan. Osa esimiehistä käy myös välitavoitekeskusteluja ja/tai ryhmäkehityskeskusteluja alaistensa kanssa. Perehdyttäminen Hanselin uusi työntekijä perehdytetään työhön perehdytysohjelman avulla. Perehdytys kestää noin kaksi viikkoa ja sen aikana kaikki yhtiön oleelliset toiminnot esitellään uudelle työntekijälle. Perehdytysohjelmasta vastaa henkilöstöhallinto ja se pidetään noin 4–5 kertaa vuodessa. Uusilta työntekijöiltä kootaan palautetta muutama kuukausi työsuhteen alkamisen jälkeen käytävässä palautekeskustelussa. Vuoden 2012 alussa on uusille työntekijöille otettu käyttöön lisäksi tutorjärjestelmä. Koulutus* Ylempi korkeakoulututkinto, % 20082009201020112012 39,7 47,2 Alempi korkeakoulututkinto, %** 38,9 38,6 5,7 53,4 2,8 Ammattikorkeakoulututkinto, % 18,5 21,1 24,1 14,3 12,3 Keskiasteen tutkinto + muut tutkinnot, % 29,6 29,8 25,9 21,4 21,9 Ilman ammatillista tutkintoa, % 13,0 10,5 10,3 11,4 9,6 Koulutuspäiviä, pv/hlö/vuosi Ulkoa ostetut koulutuspalvelut, €/hlö/vuosi 66555 1 331 2 166 1 304 952 1 064 *Jakauma esitetty aktiivisten työsuhteiden osalta. **Aikaisempina vuosina esitetty ammattikorkeakoulututkinnoissa. Hansel vuosikertomus 2012 49 Vastuullisuusraportti 8 Hallintokäytännöt Hanselin päätöksenteossa noudatetaan Suomen osakeyhtiölakia ja yhtiöjärjestystä. Työntekijöiden työehdot on määrätty Hanselin työehtosopimuksessa, joka koskee toimitusjohtajaa lukuun ottamatta kaikkia yhtiön työntekijöitä. Kaksivuotinen työehtosopimus tuli voimaan 1.4.2011. Yhtiön työjärjestyksessä esitetään toimintaan liittyvä käytännön ohjeistus, joka koskee kaikkia työntekijöitä. Lisäksi yhtiössä on hallituksen hyväksymät eettiset ohjeet, joiden edellyttämällä tavalla kaikkien tulee toimia. 8.1 Hallintoelinten kokoonpano Hanselin hallituksen muodostaa yhtiökokous. Keväällä 2012 yhtiökokous valitsi hallituksen uudeksi puheenjohtajaksi Valtiokonttorin pääjohtajan Timo Laitisen. Hallituksessa on viisi jäsentä, joista 50 Hansel vuosikertomus 2012 yksi on henkilöstön edustaja. Hallituksen jäsenet eivät ole yhtiön toimivan johdon jäseniä. Hallituksessa on kolme naista ja kaksi miestä. Hallitus seuraa vastuullisuuden johtamista osana yhtiön strategista johtamista. Hallitus käsittelee vastuullisuusraportin luonnoksen ja kommentoi sitä. Hallitus ei ole nimennyt keskuudestaan erityisesti yhteiskuntavastuuseen perehtyviä jäseniä, eikä hallituksen palkkioita ole sidottu yhteiskuntavastuutyön tuloksiin. Hanselin johtoryhmän nimittää hallitus toimitusjohtajan esityksestä. Johtoryhmässä on toimitusjohtajan lisäksi neljä henkilöä. Johtoryhmässä on kaksi miestä ja kolme naista. Useiden työntekijöiden henkilökohtaisiin tavoitteisiin on kirjattu vastuullisuustyön osa-alueita, kuten esimerkiksi toimittajien vastuullisuuskyselyn tekeminen ja vastuullisuusraportoinnin kehittäminen. 8.2 Työehtosopimus, työnantajajärjestöt ja toiminta henkilöstöryhmien kanssa Hanselin työehtosopimus on neuvoteltu Palvelualojen työnantajat PALTA ry:n ja Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry:n toimesta ja se on voimassa 1.4.2011–31.3.2013. PALTA ry on Elinkeinoelämän keskusliittoon kuuluva työnantajaliitto. Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry on Akavan yksityisen sektorin neuvottelujärjestö, johon Hanselin henkilöstöyhdistys kuuluu. Yhtiön henkilöstö toimitusjohtajaa lukuun ottamatta kuuluu työehtosopimuksen piiriin. Henkilöstöä edustaa työehtosopimuksen mukaisesti työntekijöiden keskuudesta valittu luottamusmies ja hänen varamiehensä. Henkilöstön etuja ajaa myös henkilöstöyhdistys (Hanselin ylemmät toimihenkilöt ry), joka on Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry:n jäsenjärjestö. Noin puolet Hanselin henkilöstöstä kuuluu ammattiliittoihin. 8.3 Eettiset ohjeet Hanselissa on vuodesta 2005 alkaen ollut voimassa eettinen ohjeistus. Eettiset ohjeet käydään läpi yhtiön perehdyttämisohjelmassa, johon kaikki uudet työntekijät osallistuvat. Eettisiä toimintatapoja korostetaan säännöllisesti myös henkilöstötilaisuuksissa. Ohjeen mukaan toimittajien tai tarjoajien järjestämiin tilaisuuksiin (koulutus-, sosiaaliset ja kulttuuritilaisuudet) osallistutaan vain esimiehen kirjallisen luvan perusteella. Hansel maksaa aina kaikki pääkaupunkiseudun ulkopuolelle suuntautuvien tilaisuuksien matka- ja majoituskustannukset. Saman toimittajan tilaisuuksiin ei osallistuta toistuvasti. Eettisten ohjeiden mukaan tarjouskilpailun aikana ei pääsääntöisesti osallistuta kilpailuun osallistuvien yritysten järjestämiin tilaisuuksiin, ei hyväksytä niiden esittämiä kutsuja eikä vastaanoteta muita lahjoja kuin mahdollisia joulutervehdyksiä. Hansel vuosikertomus 2012 51 Hanselissa on käytössä myös tapahtuma- ja lahjalista. Yhtiön henkilökunta saa vastaanottaa vain tavanomaisia liikelahjoja tai niihin verrattavia, arvoltaan kohtuullisia lahjoja. Kaikki työntekijät ovat velvollisia kirjaamaan osallistumisensa tapahtumiin ja vastaanotetut lahjat, joiden arvo on yli 15 euroa. Lounaita ja valtion järjestämiä tilaisuuksia ei merkitä. Hanselin omat muistamiset Hanselin omissa vieraanvaraisuuden osoituksissa ja henkilökohtaisissa muistamisissa noudatetaan virkamiesetiikkaa ja niiden periaatteita, jotka ovat yleisesti hyväksyttyjä valtionhallinnossa. Valtiovarainministeriö on päivittänyt ohjeistusta vieraanvaraisuudesta, eduista ja lahjoista 23.8.2010. Joulumuistamisten sijaan Hansel antaa vuosittain 850 euron lahjoituksen Lasten ja nuorten sairaalalle. Hansel ei tee muita lahjoituksia. Vastuullisuusraportti 8.4 Jäsenyydet järjestöissä ja sidonnaisuudet Hansel on vuonna 2012 ollut seuraavien järjestöjen jäsen: Helsingin seudun kauppakamari, Suomen Osto- ja Logistiikkayhdistys ry (LOGY), Elinkeinoelämän keskusliitto ry, Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus (TIEKE) ry, Suomen Liikematkayhdistys ry, ProCom – Viestinnän ammattilaiset ry, IT-oikeuden Yhdistys ry, Sisäiset tarkastajat ry ja Finnish Business & Society ry. Hansel tekee yhteistyötä muiden julkisen alan hankintaorganisaatioiden kanssa, kuten esimerkiksi Suomen Osto- ja Logistiikkayhdistys LOGY ry:n johtamassa Hankintafoorumissa ja ProHankinta-työryhmässä. Hanselin toimitusjohtaja Anssi Pihkala on Suomen Rahapaja Oy:n hallituksen jäsen ja Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksen (Palkeet) neuvottelukunnan jäsen. Toimitusjohtajalla ei ole merkittäviä osakeomistuksia. 8.5 Ulkopuoliset työryhmät Hanselin edustajat osallistuvat asiantuntijoina säännöllisesti työryhmiin, joiden tavoitteena on muun muassa kansallisen hankintatoimen kehittäminen, vastuullisuuden lisääminen hankinnoissa ja tietoturvallisuuden huomioiminen hankinnoissa. 52 Hansel vuosikertomus 2012 Työryhmätyöskentelyn lisäksi Hansel antaa asiantuntijalausuntoja, jotka liittyvät valtion hankintatoimeen ja sen kehittämiseen. Hansel on vuonna 2012 työstänyt hankintojen innovaatioihin liittyvää projektia yhdessä Itävallan yhteishankintayksikkö BBG:n kanssa. Euroopan unioni toimii kehityshankkeen rahoittajana. Innobooster InLIFE on innovaatioihin keskittyvä hankekokonaisuus. Tavoitteena on kartoittaa, miten innovaatioita voidaan hyödyntää yhteishankinnoissa, etenkin toimistokalustehankinnoissa ja valaisuun liittyvissä ratkaisuissa. Tärkeimmät työryhmät, joihin Hansel osallistui vuoden 2012 aikana Työryhmä Työryhmän asettaja Tavoite Senaatti-kiinteistöjen ja Hanselin ohjaus- ja yhteistyöryhmät Valtiovarainministeriö Senaatti-kiinteistöjen ja Hanselin välisen yhteistyön kehittäminen Työasemaratkaisun strateginen ohjausryhmä Valtiovarainministeriö Valtion yhteisen työasemaratkaisun toteutusta seuraava ja kehittämistä linjaava ohjausryhmä Turvallisten ICT-hankintojen työryhmä Hanselin kokoama työryhmä Yleisesti käytettyjen palvelu- ja ratkaisuhankintojen suunnittelun ja toteutuksen tukeminen valtiokonsernissa. Tarkastelun painopisteenä ovat ICThankinnat sekä puolustus- ja turvallisuusklusterin erityisvaatimukset. Hankintafoorumi LOGY ry Vaikuttaa suomalaisen hankintaosaamisen kehittämiseen ja jäsentensä kilpailukyvyn edistämiseen ProHankinta-työryhmä Tekes Organisaatioiden tehokkuuden ja kilpailuedun parantaminen kansallisen hankintaosaamisen keinoin Valtion sähkönhankinnan ohjausryhmä Valtiovarainministeriö Valtion sähkönhankinnan seuranta Valtion hankintatoimen neuvottelukunta Valtiovarainministeriö Edistää vuorovaikutusta valtion hankintayksiköiden välillä ja seuraa valtion hankintastrategian toteutumista Valtion tietotekniikkahankintojen tietoturvatyöryhmä Valtionhallinnon tietoturvallisuuden johtoryhmä VAHTI Valmistelee ohjetta tietoturvallisuuden huomioimiseksi julkisissa hankinnoissa Ympäristömerkintälautakunta Työ- ja elinkeinoministeriö, Motiva Services Oy Edistää Pohjoismaisen ja Euroopan ympäristömerkin – Joutsenmerkin ja EU-kukan – toimintaa Suomessa Suomen kansallinen puupohjaisten tuotteiden julkisten hankintojen politiikan ohjausryhmä Työ- ja elinkeinoministeriö Politiikan laadintatyön ohjaaminen asiantuntijaryhmänä Sähköisten hankintojen työryhmä Valtiovarainministeriö Koordinoida Suomen hankintojen sähköistämiseen liittyviä hankkeita VAHTI-hanke ”ICT-varautumisen vaatimukset” Valtiovarainministeriö Laatia ”ICT-varautumisen vaatimukset” -VAHTIohje vuonna 2009 valmistuneen eVARE-vaatimusdokumentin pohjalta. Näkökulmana on varautuminen, pääosassa palvelujen ja tietojen käytettävyyden ja saatavuuden varmistaminen. Sähköisen kilpailutusjärjestelmän seurantaryhmä KL-Kuntahankinnat Oy KL-Kuntahankintojen sähköisen kilpailuttamisjärjestelmän projektiorganisaatioon on perustettu seurantaryhmä, johon on koottu hankinnan sidosryhmien edustajia saamaan informaatiota järjestelmästä, taustoista ja meneillään olevasta kilpailutuksesta projektin eri vaiheissa. Seurantaryhmältä toivotaan kommentteja ja kehittämisajatuksia sähköisestä hankinnasta ja siihen liittyvistä tarpeista. JIT-ehtojen uudistamista pohtiva työryhmä Työ- ja elinkeinoministeriö Yleisten sopimusehtojen uudistaminen JYSE-kehitysryhmä Valtiovarainministeriö Yleisten sopimusehtojen uudistaminen Kestävien hankintojen neuvonnan ohjausryhmä Motiva Kestävien hankintojen edistäminen yhteiskunnassa VISO-hanke Aalto-yliopisto Hankintasopimusten visualisointi Hankintadirektiivien uudistamista seuraava työryhmä (epävirallinen) Työ- ja elinkeinoministeriö Hankintadirektiivin etenemisen seuraaminen EU:n toimielimissä sekä osallistuminen käsittelyn kansalliseen valmisteluun Innovatiivisten julkisten hankintojen kehittäjäklubi VTT Innovatiivisten julkisten hankintojen edistäminen yhteiskunnassa Hansel vuosikertomus 2012 53 Sidosryhmäanalyysi Sidosryhmä Odotukset ja tarpeet Vaikutukset sidosryhmiin Johtamis- ja yhteistyötavat Hankintayksiköt Asiakkaan tarpeet huomioivia, ehdoiltaan ja hinnoiltaan edullisia, laadukkaita ja mahdollisimman helppokäyttöisiä sekä oikeudellisesti kestäviä toimintamalleja hankintojen tekoon. Tukea omien hankintojen kilpailuttamiseen. Säästöjä valtionhallinnon organisaatioiden hankintamenoihin sekä hankintatoimeen käytetyn työmäärän pienentyminen. Kestävien valintojen keskitetty huomioiminen valtionhallinnon hankinnoissa. Toiminta perustuu vuosittain laadittavaan asiakkuussuunnitelmaan, johon kirjataan painopistealueet sekä merkittävimmät toimenpiteet asiakassuhteen kehittämiseksi. Vastuutaho: asiakkuusjohtaja, asiakkuuspäälliköt Konsernipalveluiden tuottajat Hanselin odotetaan tukevan palvelukeskusten toimintaa puitejärjestelytarjonnallaan sekä hankintalainsäädännön ja kilpailutuksen osaamisellaan. Säästöjä valtionhallinnon organisaatioiden hankintamenoihin sekä hankintatoimeen käytetyn työmäärän pienentyminen. Kestävien valintojen keskitetty huomioiminen valtionhallinnon hankinnoissa. Konsernipalveluiden tuottajat nähdään valtionhallinnon hankintojen ohjaajina vastaamassaan palvelu- ja tuotekategoriassa. Yhtiö pyrkii kehittämään omaa ratkaisutarjontaansa ja tukemaan paremmin keskusten toimintaa. Vastuutaho: asiakkuusjohtaja, hankintasektoreiden päälliköt Tuloksekasta kaupankäyntiä valtionhallinnon organisaatioiden kanssa. Ammattitaitoisia kilpailutuksia sekä syrjimätöntä ja tasapuolista kohtelua. Merkittäviä myyntivolyymejä kilpailutuksissa menestyneille toimittajille. Toimittajien syrjimätön ja tasapuolinen kohtelu. Kestäviä valintoja edistävät vaatimukset. Toimittajayhteistyö toteutetaan vuosittain laadittavan toimintasuunnitelman mukaisesti. Vastuutaho: toimialajohtaja, toimialapäälliköt Omistaja Hyvin johdettu, vastuullinen yhtiö, joka tuottaa säästöjä valtion hankintatoimeen. Säästöjä valtion toimintamenoihin hankintatoimen parantuneella tuottavuudella ja hankintamenosäästöillä. Oikeudellisesti kestävästi toimiva valtion hankintatoimi. Yhtiö pyrkii aktiivisesti esittämään yhteishankintayksikön näkemyksiä valtion hankintatoimen kehittämis- ja säästömahdollisuuksista. Vastuutaho: toimitusjohtaja Yhtiön työntekijät Turvattu ja palkitseva työpaikka. Mahdollisuuksia kehittyä ja kehittää. Pitkäjänteisesti ja vastuullisesti toimiva työnantaja, joka tarjoaa taloudellisen kompensaation lisäksi viihtyisän työyhteisön sekä mahdollisuuden päästä vaikuttamaan valtakunnallisesti merkittäviin hankkeisiin. Henkilöstöhallinnon ohjelmat Vastuutaho: talousjohtaja, henkilöstöpäällikkö Asiakassuhteet Toimittajasuhteet Puitesopimustoimittajat Sisäiset suhteet 8.6 Avoimuus ja viestintäpolitiikka Hansel on lisännyt toimintansa avoimuutta ja läpinäkyvyyttä tehokkaan viestinnän avulla. Hanselin viestintästrategia uudistettiin vuoden 2012 aikana yhtiön strategiassa linjattujen vastuullisuuden periaatteiden mukaisesti. Johdonmukaisen viestinnän tavoitteena on muun muassa ylläpitää yrityskuvaa, jossa korostetaan monipuolista asiantuntijuutta. Tavoitteena on myös pitää yhtiön työnantajakuva houkuttelevana ja mielenkiintoisena. Perinteisten viestintäkanavien lisäksi Hansel hyödyntää yhä enemmän sosiaalisen median työka- 54 Hansel vuosikertomus 2012 luja. Facebookin ja Twitterin avulla Hansel välittää tietoa omasta toiminnastaan, mutta myös kerää reaaliaikaista palautetta asiakkailta, toimittajilta ja muilta yhteistyökumppaneilta. Yhtiön ylläpitämien Facebook-sivujen kautta asiakkaat, toimittajat ja muut sidosryhmät voivat antaa palautetta ja kehitysideoita tai käydä keskustelua puitesopimuksista. Keskustelua ei ole rajattu yhtiön toimesta, vaan yhtiön henkilökunta voi halutessaan osallistua yhtiötä käsitteleviin keskusteluihin sosiaalisen median piirissä. Sidosryhmäanalyysi Sidosryhmä Odotukset ja tarpeet Vaikutukset sidosryhmiin Johtamis- ja yhteistyötavat Lainsäätäjä Hankintayksikön näkökulman esittäminen lainsäädännön kehittämiseksi. Osaava ja ammattimaisesti toimiva taho, joka pystyy jakamaan käytännön kokemuksia julkisista hankinnoista sekä niitä ohjaavasta lainsäädännöstä. Yhtiö tekee aktiivisesti kehitysehdotuksia, osallistuu työryhmiin, järjestää tiedotustilaisuuksia. Vastuutaho: lakiasiainjohtaja Muu valtionhallinto Hankintayksikön ja yhteishankintayksiköiden näkökulmien esittäminen. Vaihtelee tahosta riippuen. Osallistutaan aktiiviseen vuoropuheluun. Säännöllisiä tapaamisia yhteistyökumppanien johdon ja vastuuhenkilöiden kanssa. Toimialajärjestöt Vuoropuhelu sopimusehtojen kehittämiseksi. Toiminnan tehostuminen ja vaikuttavuuden lisääntyminen: keskitetty ja tehokas vaikutuskanava edustamiensa toimijoiden edunvalvonnassa valtionhallinnon hankinnoissa. Yhteistyön ylläpitäminen: säännölliset tapaamiset, edustuksen ottaminen mukaan kilpailutuksiin Vastuutaho: toimialapäälliköt Kansalaisjärjestöt Vastuullisuuden ja kestävän kehityksen edistäminen. Toiminnan tehostuminen ja vaikuttavuuden lisääntyminen: keskitetty ja tehokas vaikutuskanava kestävien valintojen edistämiseksi valtionhallinnon hankinnoissa. Yhteistyön luominen ja informaation jakaminen. Järjestöjen asiantuntemuksen hyödyntäminen puitejärjestelykilpailutuksissa Vastuutaho: Vastuullisuusryhmä Tiedotusvälineet Tietoa ja uutisaiheita valtionhallinnon hankinnoista ja hankintatoimesta. Toiminnan tehostuminen: ammattimaisesti toimiva taho, jolta saa keskitetysti luotettavaa tietoa valtionhallinnon hankinnoista ja hankintatoimesta. Median tarpeisiin vastaaminen aktiivisen palvelun kautta Vastuutaho: viestintäpäällikkö Vastuullisuusraportti Suhteet muihin sidosryhmiin 8.7 Sidosryhmäanalyysi Hanselin tärkeitä sidosryhmiä ovat asiakkaat, toimittajat, omistaja ja työntekijät. Yhtiöllä on myös lukuisa määrä muita sidosryhmiä, kuten esimerkiksi hankintalainsäädännöstä vastaava lainsäätäjä, kansalaisjärjestöt, toimialajärjestöt ja tiedotusvälineet. Vuoden 2012 alussa yhtiössä päivitettiin sidosryhmäanalyysi, jossa käytiin läpi kaikki oleelliset sidosryhmät ja luokiteltiin ne sekä arvioitiin näiden vuorovaikutussuhde sekä odotukset Hanselia kohtaan. Oheisessa taulukossa on esitetty yhteenveto analyysistä. Hansel vuosikertomus 2012 55 9 Riskianalyysi 9.1 Riskit ja riskienhallinta Vastuullisuusraportti Hanselin toimintaan liittyviä riskejä käsitellään vuosittaisen strategiatyön yhteydessä. Tavanomaisen riskikartoituksen lisäksi yhtiö tekee muutaman vuoden välein laajemman riskianalyysin riskienhallinta-asiantuntijan kanssa. Yleisesti ottaen voidaan todeta, että Hanselin keskeisimmät riskit liittyvät sopimustoimintaan ja erityisesti sopimusten kilpailuttamiseen. Viimeisin riskikartoitus valmistui helmikuussa 2013. Riskikartoituksessa tunnistettiin 27 riskiä, joita arvioitiin riskin toteutumisen seurauksen suuruuden ja riskin todennäköisyyden suhteen. Näiden perusteella riskit sijoitettiin ns. riskimatriisiin. Jokaisen riskin osalta arvioitiin syy- ja seuraussuhteita sekä toimenpiteitä riskin pienentämiseksi. Esimerkkejä riskeistä ovat lainsäädännön ja oikeuskäytännön muutokset, suuri vahingonkorvaus tai hyvitysmaksu sekä henkilöstön saatavuuteen ja työssä jaksamiseen liittyvät riskit. 9.2 Tietoturvallisuus Valtionhallinnon tietoturvallisuuden kehittämistä käsittelevän periaatepäätöksen mukaan tietoturvallisuuden huomioiminen on tärkeä osa johtamista, osaamista, riskienhallintaa sekä hallinnon kehittämistä. Lähtökohta on, että jokainen organisaatio vastaa oman toimintansa tietoturvallisuudesta. Valtiokonsernin tasolla vastuu valtion tietoturvallisuuden ohjauksesta ja kehittämisestä on valtiovarainministeriöllä. Hanselin tietoturvapolitiikka määrittelee ja ilmaisee johdon näkökulmasta yrityksen liiketoiminnan kannalta keskeiset periaatteet ja vaatimukset tietoturvallisuuden osalta. 56 Hansel vuosikertomus 2012 Hanselissa tietoturvallisuudella tarkoitetaan tietojen luottamuksellisuuden, eheyden ja käytettävyyden varmistamista. Tietoturvallisuus ilmentää liiketoiminnassa laadukasta toimintatapaa ja on osa yrityksen riskienhallintaa. Hanselin liiketoiminnan kannalta tarkoituksenmukaisen ja riittävän tietoturvatason ylläpitäminen mahdollistaa nykyaikaisten ja tehokkaiden liiketoimintaprosessien ja -menetelmien jatkuvan käyttämisen. Hansel sitoutuu noudattamaan valtionhallinnon tietoturvatasojen perustasoa (Valtioneuvoston asetus tietoturvallisuudesta valtionhallinnossa 681/2010). Vuonna 2012 suoritettu auditointi osoitti, että Hansel täyttää valtiohallinnon tietoturvatason perusvaatimukset. Tietoturvallisuusvelvoitteet koskevat kaikkia Hanselin työntekijöitä. Yhtiön tietoturvapäällikkö vastaa tietoturvallisuuteen liittyvästä koulutuksesta, ohjeistuksesta ja sisäisestä tiedottamisesta. Hansel vuosikertomus 2012 57 Hanselin raportin vertailu Global Reporting Initiativen suositukseen Hansel on oman arvionsa mukaan soveltanut GRI-raportointiohjeistoa B+-tason laajuisesti. KPMG Oy Ab on tarkistanut, että raportointimme vastaa soveltamistasoa B+. GRI:n suositus Tunnus Hanselin raportti GRI:n sisältö Sisältyy Sivu Raportin otsikko/kuvaaja Lisätiedot/puutteet/poikkeamat 1. Strategia ja analyysi 1.1 Toimitusjohtajan katsaus kestävän kehityksen merkityksestä organisaatiolle ja sen strategialle Kyllä 3 Toimitusjohtajan katsaus 1.2 Organisaation vaikutukset kestävään kehitykseen, riskit ja mahdollisuudet Kyllä 9, 23, 27, 56 Hallituksen toimintakertomus, Saavutukset 2012, Vastuullinen hankintatoimi, Riskianalyysi 2. Organisaation kuvaus 2.1 Organisaation nimi Kyllä 25 Perustiedot 2.2 Päätuotteet ja palvelut sekä tavaramerkit Kyllä 25 Perustiedot 2.3 Organisaation operatiivinen rakenne, ml. toimialat, yhtiöt, tytär- ja osakkuusyhtiöt sekä yhteisyritykset Kyllä 25 Organisaation rakenne 2.4 Organisaation pääkonttorin sijainti Kyllä 25 Perustiedot 2.5 Alueet ja maat joissa organisaatio toimii Kyllä 25 Perustiedot 2.6 Organisaation omistus ja juridinen muoto Kyllä 5 Hallituksen toimintakertomus 2.7 Markkinoiden kuvaus (maantieteellinen jakauma, toimialat ja asiakkaat tai edunsaajaryhmät) Kyllä 4, 25 Avainluvut, Organisaation rakenne 2.8 Organisaation toiminnan laajuus (liikevaihto, henkilöstön määrä, markkina-arvo, tuotteiden ja palvelujen määrä) Kyllä 4, 6, 8 Avainluvut, Hallituksen toimintakertomus 2.9 Merkittävimmät muutokset organisaation koossa, rakenteessa tai omistuksessa raportointikaudella Kyllä 25 Organisaation rakenne 2.10 Raportointikaudella vastaanotetut tunnustukset ja palkinnot Kyllä Raportointikaudella ei ole vastaanotettu tunnustuksia tai palkintoja. 3. Raportointiperiaatteet 3.1 Raportointiajanjakso Kyllä 22 Raportin rakenne 3.2 Edellisen raportin ilmestymisajankohta Kyllä 22 Raportin rakenne 3.3 Raportointitiheys Kyllä 22 Raportin rakenne 3.4 Yhteystiedot Kyllä 3.5 Raportoinnin sisällön määrittely (olennaisuus, priorisointi, raporttia käyttävät sidostyhmät) Kyllä 22, 26 Raportin rakenne, Olennaisuusarvio 3.6 Raportin laskentarajat ja kattavuus Kyllä 22 Raportin rakenne 3.7 Erityiset rajoitukset raportin laajuudessa tai rajauksessa Kyllä 22 Raportin rakenne 3.8 Raportointiperiaatteet yhteisyritysten, tytäryhtiöiden, vuokrakohteiden, ulkoistettujen toimintojen raportoinnille ja tietojen vertailukelpoisuus Ei 3.9 Mittaus- ja laskentaperiaatteet Kyllä 22, 64 Raportin rakenne, Tunnuslukujen laskentakaavat ja laskentaperiaatteet Ilmoitettu ko. tunnuslukujen yhteydessä. 3.10 Muutokset aiemmin raportoiduissa tiedoissa ja syyt muutoksille Kyllä 22 Raportin rakenne Ilmoitettu ko. tunnuslukujen yhteydessä. 3.11 Merkittävät muutokset raportin kattavuudessa, laskentarajassa tai mittausmenetelmissä Kyllä 22 Raportin rakenne Ilmoitettu ko. tunnuslukujen yhteydessä. 3.12 GRI-sisältöindeksi Kyllä 58–62 Hanselin raportin vertailu Global Reporting Initiativen suositukseen 58 Hansel vuosikertomus 2012 Takakansi Raportin ovat laatineet pääasiassa viestintäpäällikkö Jenni Laine, controller Anne Saarnio ja talousjohtaja Kirsi Koivusaari. Hanselin osalta ei olennainen kysymys. GRI:n suositus Hanselin raportti Tunnus GRI:n sisältö Sisältyy Sivu Raportin otsikko/kuvaaja 3.13 Periaatteet ja käytäntö raportin ulkopuoliseen varmennukseen Kyllä 22 Raportin rakenne Lisätiedot/puutteet/poikkeamat 4. Hallintokäytännöt, sitoumukset ja vuorovaikutus 4.1 Organisaation hallintorakenne Kyllä 50 Hallintoelinten kokoonpano 4.2 Hallituksen puheenjohtajan asema Kyllä 50 Hallintoelinten kokoonpano 4.3 Hallituksen jäsenten riippumattomuus Kyllä 50 Hallintoelinten kokoonpano 4.4 Osakkeenomistajien ja henkilöstön vaikutusmahdollisuudet hallituksen toimintaan Kyllä 50 Hallintoelinten kokoonpano 4.5 Yhteiskuntavastuun tulosten vaikutus hallituksen ja johdon palkitsemiseen Kyllä 50 Hallintoelinten kokoonpano 4.6 Intressiristiriitojen ehkäiseminen hallitustyöskentelyssä Kyllä 4.7 Hallituksen jäsenten pätevyys strategisen johtamisen ja yhteiskuntavastuun alueilla Kyllä 22–23 Arvot ja vastuullisuus osana strategiaa 4.8 Missio, arvot ja eettiset periaatteet Kyllä 5, 22, 42, 51 Hallituksen toimintakertomus, Arvot ja vastuullisuus osana strategiaa, Tuottavuutta valtion hankintatoimeen, Eettiset ohjeet 4.9 Hallituksen tavat seurata yhteiskuntavastuun johtamista, mukaan lukien riskienhallinta Kyllä 50, 56 Hallintoelinten kokoonpano, Riskit ja riskienhallinta 4.10 Hallituksen oman toiminnan seurantatavat, erityisesti liittyen taloudelliseen, sosiaaliseen ja ympäristövastuuseen Kyllä 50 Hallintoelinten kokoonpano 4.11 Varovaisuuden periaatteen noudattaminen toiminnassa Osittain 27, 56 Vastuullinen hankintatoimi, Riskit ja riskienhallinta 4.12 Organisaation sitoutuminen ulkoisiin taloudellisen, sosiaalisen ja/tai ympäristövastuun periaatteisiin tai aloitteisiin Kyllä 54–55, 40 Sidosryhmäanalyysi, Oman toiminnan ympäristövaikutukset 4.13 Jäsenyydet järjestöissä, yhdistyksissä ja edunvalvontaorganisaatioissa Kyllä 52 Jäsenyydet järjestöissä ja sidonnaisuudet 4.14 Organisaation sidosryhmät Kyllä 54–55 Sidosryhmäanalyysi 4.15 Sidosryhmien tunnistaminen ja valinta Kyllä 54–55 Sidosryhmäanalyysi 4.16 Sidosryhmävuorovaikutuksen tavat (vuorovaikutuksen kanavat ja tiheys) Kyllä 54–55 Sidosryhmäanalyysi 4.17 Sidosryhmävuorovaikutuksessa esiin nousseet asiat ja huolenilmaukset Kyllä 54–55, 44, 56 Sidosryhmäanalyysi, Asiakas- ja sopimustoimittajatyytyväisyys, Riskianalyysi 42 Taloudellinen vastuu, Tuottavuutta valtion hankintatoimeen 4, 42–43 Avainluvut, Puitejärjestelyjen käyttöaste ja säästöjen mittaaminen, Tilinpäätös Hallitus arvioi tarvittaessa puolueettomuutensa päätöksentekotilanteessa (tarvittaessa jääväysmenettely). Hallitus tukeutuu tarvittaessa yhtiön vastuullisuusryhmän asiantuntemukseen. Kuvattu Hanselin riskienhallintaa. Ympäristönäkökohdat huomioidaan kilpailutuksissa julkisten hankintojen lainsäädännön puitteissa. 5. Johtaminen ja tunnusluvut Taloudellisen vastuun johtamismalli Taloudellisen vastuun tunnusluvut EC1 Taloudellisen lisäarvon luominen ja jakautuminen sidosryhmien kesken (tulot, toiminnan kulut, henkilöstön palkitseminen, lahjoitukset ja muu tuki, oman toiminnan kehittäminen, maksut omistajille, rahoittajille ja valtiolle) Osittain EC2 Ilmastonmuutoksen taloudelliset vaikutukset ja muut riskit sekä mahdollisuudet organisaation toiminnassa Ei EC3 Eläkesitoumusten kattavuus Kyllä 47 Työsuhde-edut EC4 Valtiolta saatu taloudellinen tuki Kyllä 42–43 Tuottavuutta valtion hankintatoimeen EC5 Organisaation pienimmän aloituspalkan suhde kansalliseen minimipalkkaan Ei Noudatetaan työehtosopimusta. Tällaista tilastoa ei ole pidetty tarpeellisena. EC6 Periaatteet ja käytännöt liittyen paikallisiin tavaran- ja palveluntoimittajiin sekä paikallisten toimittajien osuus Ei Erillisiä paikallishankintaperiaatteita ei ole määritelty. Puitejärjestelyiden osalta noudatetaan hankintalainsäädäntöä. Ei ole selvitetty vähäisen merkityksen vuoksi Hanselin omassa toiminnassa. Puitejärjestelyissä huomioituu valtion periaatepäätöksen kautta. Hansel ei saa valtion apua. Hansel rahoittaa toimintansa toimittajilta perittävällä palvelumaksulla, joka sisältyy puitesopimuskauppaan. Hansel vuosikertomus 2012 59 GRI:n suositus Hanselin raportti Tunnus GRI:n sisältö Sisältyy EC7 Paikallisen rekrytoinnin menettelytavat ja paikallisten johtajien osuus Ei Tällaista seurantaa ei ole pidetty tarpeellisena, koska ainoa toimipiste on Helsingissä. EC8 Investoinnit infrastruktuuriin ja julkista käyttöä varten tehdyt palveluhankinnat Ei Hanselilta ei odoteta investointeja infrastruktuuriin. Toiminnan luonteen vuoksi merkitys vähäinen. EC9 Välilliset taloudelliset vaikutukset Osittain Ympäristövastuun johtamismalli Sivu Raportin otsikko/kuvaaja 42 Tuottavuutta valtion hankintatoimeen 22–23 Arvot ja vastuullisuus osana strategiaa 40–41 Ympäristövastuu Lisätiedot/puutteet/poikkeamat Ympäristövastuun tunnusluvut EN1 Materiaalien käyttö Osittain EN2 Kierrätysmateriaalien käyttö Ei EN3 Välitön energiankulutus (jaoteltuna ensisijaisen energialähteen mukaan) Osittain EN4 Välillinen energiankulutus (jaoteltuna ensisijaisen energianlähteen mukaan) Ei EN5 Energian käytön säästötoimet Osittain EN6 Aloitteet ja toimet energiatehokkaiden tai uusiutuvalla energialla tuotettujen tuotteiden tai palveluiden kehittämiseksi Ei Toiminnan luonteen vuoksi merkitys vähäinen. EN7 Aloitteet välillisen energiankulutuksen vähentämiseksi ja saavutettu vähennys energiankulutuksessa Ei Toiminnan luonteen vuoksi merkitys vähäinen. EN8 Vedenotto Ei Tieto on kiinteistökohtainen, joten Hanselin osuus ei ole saatavilla. EN9 Vesilähteet, joihin organisaation vedenkulutus vaikuttaa merkittävästi Ei Tieto on kiinteistökohtainen, joten Hanselin osuus ei ole saatavilla. EN10 Veden kierrätys ja uudelleenkäyttö Ei Tieto on kiinteistökohtainen, joten Hanselin osuus ei ole saatavilla. EN11 Luonnon monimuotoisuuden kannalta rikkailta alueilta tai suojelluilta alueilta omistetut, vuokratut ja hallinnoidut maa-alueet Ei Hansel ei omista, vuokraa tai hallinoi maa-alueita. EN12 Toiminnan vaikutukset luonnon monimuotoisuuteen suojelualueilla luonnon monimuotoisuuden kannalta rikkailla alueilla Osittain EN13 Suojellut tai kunnostetut elinympäristöt Ei EN14 Luonnon monimuotoisuuteen liittyvät strategiat, toimenpiteet ja suunnitelmat Osittain EN15 Uhanalaiset lajit organisaation toiminnan vaikutuspiirissä Ei EN16 Välittömien ja välillisten kasvihuonekaasujen kokonaispäästöt Kyllä EN17 Muut merkittävät välilliset kasvihuonekaasupäästöt Ei EN18 Aloitteet, toimet ja saavutukset kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi Osittain EN19 Otsonikatoa aiheuttavien aineiden päästöt Ei Toiminnan luonteen vuoksi merkitys vähäinen. EN20 Typen ja rikin oksidit ja muut merkittävät päästöt ilmaan jaoteltuna päästölajeittain Ei Toiminnan luonteen vuoksi merkitys vähäinen. EN21 Päästöt veteen ja jätevedet päästölajeittain Ei Tieto on kiinteistökohtainen, joten Hanselin osuus ei ole saatavilla. EN22 Jätteiden kokonaismäärä jaoteltuna jätelajeittain ja käsittelymenetelmän mukaan Ei Tieto on kiinteistökohtainen, joten Hanselin osuus ei ole saatavilla. EN23 Merkittävien kemikaali-, öljy- ym. vuotojen määrä Ei Toiminnan luonteen vuoksi merkitys vähäinen. 60 Hansel vuosikertomus 2012 Paperinkulutuksesta ja toimistolaitteiden ja -kalusteiden hankinnasta aiheutuneet päästöt. Toiminnan luonteen vuoksi merkitys vähäinen. 41 Oman toiminnan ympäristövaikutukset Sähkönkulutuksesta aiheutuneet päästöt. Toiminnan luonteen vuoksi merkitys vähäinen. 40–41 27–39 Ympäristövastuu Vastuullinen hankintatoimi Puitekilpailutuksissa huomioidaan ympäristöön liittyvät näkökohdat mahdollisuuksien mukaan. Toiminnan luonteen vuoksi merkitys vähäinen. 27–39 Vastuullinen hankintatoimi Puitekilpailutuksissa huomioidaan ympäristöön liittyvät näkökohdat mahdollisuuksien mukaan. Toiminnan luonteen vuoksi merkitys vähäinen. 40–41 Ympäristövastuu, Oman toiminnan ympäristövaikutukset Toiminnan luonteen vuoksi merkitys vähäinen. 40–41 Ympäristövastuu Yhtiön politiikat. GRI:n suositus Hanselin raportti Tunnus GRI:n sisältö Sisältyy EN24 Kuljetetun, maahantuodun, maastaviedyn tai käsitellyn ongelmajätteen määrä sekä kansainvälisesti kuljetetun ongelmajätteen osuus Ei Sivu Toiminnan luonteen vuoksi merkitys vähäinen. EN25 Vesistöt joihin organisaation päästöillä on merkittävä vaikutus Ei Tieto on kiinteistökohtainen, joten Hanselin osuus ei ole saatavilla. EN26 Tuotteiden ja palveluiden käytönaikaisten ympäristövaikutusten vähentäminen Osittain 27–39 Vastuullinen hankintatoimi EN27 Tuotteiden ja pakkausmateriaalien kierrätys ja uudelleenkäyttö Osittain 27–39 Vastuullinen hankintatoimi EN28 Merkittävät ympäristölainsäädännön ja -säännösten rikkomukset Kyllä Hansel ei ole saanut ympäristöön liittyviä sakkoja raportointikaudella. EN29 Merkittävät kuljetuksiin liittyvät ympäristövaikutukset Ei Toiminnan luonteen vuoksi merkitys vähäinen. EN30 Ympäristönsuojelumenot ja ympäristöinvestoinnit Ei Toiminnan luonteen vuoksi merkitys vähäinen. Sosiaalisen vastuun johtamismalli Raportin otsikko/kuvaaja Lisätiedot/puutteet/poikkeamat Sosiaalinen vastuu Sosiaalisen vastuun tunnusluvut Työntekijät ja työolosuhteet LA1 Työvoiman jakautuminen työsuhteen (koko-/osaaikainen) ja työsopimuksen (vakituinen/määräaikainen) mukaan Kyllä 46 Henkilöstötilastoja LA2 Työvoiman vaihtuvuus (absoluuttinen ja prosenttiosuus) Kyllä 46 Henkilöstötilastoja LA3 Henkilöstöetuudet kokoaikaisille Kyllä 47 Työsuhde-edut LA4 Työehtosopimuksen piirissä olevien työntekijöiden osuus työvoimasta Kyllä 51 Työnantajajärjestöt ja toiminta henkilöstöryhmien kanssa LA5 Uudelleenjärjestelytilanteissa noudatettava vähimmäisilmoitusaika Kyllä Yhtiössä toimitaan työehtosopimuksen ja työlainsäädännön mukaisesti. LA6 Työsuojelutoimikunnat Kyllä Hanselissa on vaaleilla valittu työsuojeluvaltuutettu ja työnantajan nimittämä työsuojelupäällikkö. Molempien toimikausi on kaksi vuotta. LA7 Tapaturmataajuus, ammattitaudit, menetetyt työpäivät, poissaolot, kuolemaan johtaneet tapaturmat Osittain LA8 Työntekijöiden valistus vakavista sairauksista Kyllä Tarvittaessa työterveyshuolto tiedottaa yhtiön henkilökuntaa esimerkiksi vakavista epidemioista. LA9 Työterveys- ja turvallisuusasioista sopiminen ammattiyhdistysten kanssa Ei Suomessa lakiin perustuvat järjestelyt. LA10 Keskimääräiset koulutustunnit työntekijää kohden jaoteltuna henkilöstöryhmittäin Osittain 49 Henkilöstön koulutus ja osaamisen kehittäminen LA11 Osaamisen kehittämiseen ja elinikäiseen oppimiseen liittyvät ohjelmat, jotka tukevat työntekijöiden jatkuvaa työllisyyttä ja antavat tukea työsuhteen päättymistilanteissa Osittain 47–49 Työsuhteet, Henkilöstön koulutus ja osaamisen kehittäminen LA12 Kehityskeskustelut ja suoritusarvioinnit Kyllä 49 Henkilöstön koulutus ja osaamisen kehittäminen LA13 Hallintoelinten ja henkilöstöryhmien monimuotoisuus Kyllä 22, 45, 50 Arvot ja vastuullisuus osana strategiaa, Henkilöstö, Hallintoelinten kokoonpano LA14 Miesten ja naisten peruspalkan suhde henkilöstöryhmittäin Ei Yhtiössä seurataan naisten ja miesten sijoittumista eri tehtäviin sekä palkkojen kehittymistä ja palkkaeroja. 47 Sairauspoissaolot ja tapaturmat Noin puolet Hanselin henkilöstöstä kuuluu ammattijärjestöön. Koko henkilöstö kuuluu työehtosopimuksen piiriin. Toiminnan luonteesta johtuen ammattitautien seurantaa ei ole pidetty tarpeellisena. Raportoitu keskimääräiset koulutuspäivät per henkilö. Ei ole jaoteltu henkilöstöryhmittäin. Ihmisoikeudet HR1 Ihmisoikeusasioiden huomioiminen investoinneissa Ei Ei ole oleellinen Hanselin toiminnassa. Puitejärjestelyiden vapaaehtoiset toimittajaselvitykset sisältävät myös ihmisoikeudet huomioivia kohtia, mutta selvitysten lukumäärää ei ole toistaiseksi sisällytetty vastuullisuusraporttiin. HR2 Alihankinnan ihmisoikeusarvioinnit Ei Ks. HR1. Hansel vuosikertomus 2012 61 GRI:n suositus Hanselin raportti Tunnus GRI:n sisältö Sisältyy HR3 Henkilöstön koulutus ihmisoikeuksiin liittyvistä politiikoista ja toimintakäytännöistä Ei Sivu Raportin otsikko/kuvaaja Lisätiedot/puutteet/poikkeamat HR4 Syrjintätapausten lukumäärä ja toteutetut toimenpiteet Kyllä Yhdenvertaisuus ja syrjinnän ehkäisy Raportointikaudella ei ole tullut tietoon syrjintätapauksia. Ohjeistus syrjinnän kieltämiseksi on esitetty tasaarvosuunnitelmassa. HR5 Yhdistymisvapaus ja kollektiivinen neuvotteleminen Kyllä Työnantajajärjestöt ja toiminta henkilöstöryhmien kanssa. Hanselin henkilöstöllä on järjestäytymisvapaus ja yhtiössä on oma henkilöstöyhdistys (Hyry ry). Henkilöstön edustajana neuvotteluissa toimii yhtiön luottamusmies. HR6 Merkittävät lapsityövoiman käytön riskit ja tämän estämiseksi toteutetut toimenpiteet Ei Sosiaalisten kriteerien soveltamista hankintaprosessiin selvitetään, ja jatkossa tavoitteena on lisätä raportointia vapaaehtoisten toimittajaselvitysten osalta. HR7 Merkittävät pakko- ja rangaistustyövoiman käytön riskit ja tämän estämiseksi totetutetut toimenpiteet Ei Ks. HR6. HR8 Ihmisoikeuspoliitikkoihin ja -toimintakäytäntöihin koulutetun turvahenkilökunnan määrä Ei Ei oleellinen Hanselin toiminnassa. HR9 Alkuperäiskansojen oikeuksien rikkomukset ja toteutetut toimenpiteet Ei Ks. HR6. SO1 Paikallisyhteisöihin kohdistuvien vaikutusten arviointi ja hallintaan liittyvät ohjelmat Osittain 27 Yhteiskuntavastuuvaikutuksia puitejärjestelyjen kautta SO2 Korruptioon liittyvien riskien analysointi Osittain 51–52, 56 Eettiset ohjeet, Riskianalyysi SO3 Henkilöstön koulutus korruptioon liittyvistä politiikoista ja toimintakäytännöistä Kyllä 51–52 Eettiset ohjeet SO4 Korruptiotapausten yhteydessä toteutetut toimenpiteet Kyllä SO5 Organisaation osallistuminen poliittiseen vaikuttamiseen ja lobbaukseen Kyllä 54–55 Sidosryhmäanalyysi SO6 Poliittisten tukien määrä Kyllä 51–52 Eettiset ohjeet SO7 Kilpailuoikeudellisten säännösten rikkomiseen, kartelleihin ja määräävän markkina-aseman väärinkäyttöön liittyvät oikeustoimet Kyllä 7 Toimintakertomus SO8 Lakien ja säädösten rikkomuksista asetetut sakot ja muut seuraamukset Kyllä Raportointikauden aikana yhtiö ei ole saanut sakkoja tai siihen verrattavia rangaistuksia. PR1 Tuotteiden ja palveluiden terveys- ja turvallisuusvaikutusten arviointi Ei Hanselin toiminnan luonteen johdosta asia ei ole oleellinen. PR2 Tuotteiden terveys- ja turvallisuusvaatimusten rikkomukset Ei Hanselin toiminnan luonteen johdosta asia ei ole oleellinen. PR3 Tuotteisiin ja palveluihin liittyvä pakollinen tuoteinformaatio Ei Hanselin toiminnan luonteen johdosta asia ei ole oleellinen. PR4 Tuoteinformaatioon ja tuotemerkintöihin liittyvien määräysten ja vapaaehtoisten periaatteiden rikkomukset Ei Hanselin toiminnan luonteen johdosta asia ei ole oleellinen. PR5 Asiakastyytyväisyyteen liittyvät toimintakäytännöt ja asiakastyytyväisyyskyselyiden tulokset Kyllä PR6 Markkinointiviestinnän, mukaan lukien mainonnan ja sponsoroinnin, lainmukaisuus sekä standardien ja vapaaehtoisten periaatteiden täyttyminen Ei Tätä asiaa ei ole toistaiseksi sisällytetty vastuullisuusraporttiin. PR7 Markkinointiviestintää koskevien lakien ja säännösten rikkomukset Kyllä Kyseisiä rikkomuksia ei ole esiintynyt raportointikaudella. PR8 Asiakkaiden yksityisyyden suojan rikkomiseen ja asiakastietojen hävittämiseen liittyvät valitukset Kyllä Kyseisiä valituksia ei ole tehty raportointikaudella. PR9 Merkittävien tuotteiden ja palvelujen käyttöön liittyvän lainsäädännön ja -säädösten rikkomisesta aiheutuneiden sakkojen määrä Kyllä Raportointikauden aikana yhtiö ei ole saanut sakkoja tai siihen verrattavia rangaistuksia. Ei oleellinen Hanselin toiminnassa. Yhteiskunta Raportointikaudella ei ole tullut tietoon korruptiotapauksia. Tuotevastuu 62 Hansel vuosikertomus 2012 44 Asiakas- ja sopimustoimittajatyytyväisyys Hansel vuosikertomus 2012 63 Tunnuslukujen laskentakaavat ja laskentaperiaatteet Tunnuslukujen laskentakaavat Omavaraisuusaste, % = Oma pääoma Taseen loppusumma – saadut ennakot x 100 Keskimääräinen vaihtuvuus, % = (Palvelukseen tulleiden henkilöiden määrä 1.1.–31.12. + Palveluksesta lähteneiden henkilöiden määrä 1.1.–31.12.) /2 Henkilöstön määrä 31.12. x 100 Lähtövaihtuvuus, % = Palveluksesta lähteneiden henkilöiden määrä 1.1.–31.12. Henkilöstön määrä 31.12. x 100 Lähtövaihtuvuus, irtisanoutuneet, % = Palveluksesta irtisanoutuneiden henkilöiden määrä 1.1.–31.12. x 100 Henkilöstön määrä 31.12. Sairauspoissaoloprosentti = Sairauspoissaolopäivien määrä tilikaudella 1.1.–31.12. Teoreettinen säännöllinen työaika tilikaudella 1.1.–31.12. x 100 Hanselissa käytössä oleva tapa laskea yhteishankintapotentiaalia ja käyttöastetta: Potentiaalilaskenta perustuu ns. ARPU-malliin, jossa puitejärjestelyille asetetaan tilastollisesti ns. hyvän käyttäjän taso ja sitä hyödyntämällä arvioidaan valtion kirjanpitoyksiköille ja yhtiöille hankintojen potentiaalinen enimmäismäärä kunkin puitejärjestelyn osalta. Laskemalla nämä yhteen puitejärjestelyittäin saadaan Hansel Oy:n puitejärjestelyiden kokonaispotentiaali. Jakamalla puitejärjestelyillä tehdyt yhteishankinnat potentiaalilla päästään käyttöasteeseen, josta on tullut yhtiön toiminnalle tärkeä mittari. ARPU (Average revenue per user) on muun muassa teleoperaattorien yleisesti käyttämä toiminnan mittari, joka kuvaa kuinka monta euroa kukin asiakas käyttää keskimäärin yrityksen palveluihin kuukaudessa tai vuodessa tietyssä asiakassegmentissä tai tuote/palvelukategoriassa. 64 Hansel vuosikertomus 2012 Riippumaton varmennusraportti Hansel Oy:n johdolle Olemme Hansel Oy:n (jäljempänä Hansel) johdon pyynnöstä suorittaneet rajoitetun varmuuden antavan toimeksiannon, jonka kohteena ovat olleet Hanselin vuosikertomuksessa sivuilla 20–64 esitetyn vastuullisuusraportin tiedot raportointiajanjaksolta 1.1.–31.12.2012 (jäljempänä vastuullisuustiedot). Hanselin johto vastaa vastuullisuustietojen laatimisesta ja esittämisestä Global Reporting Initiative (GRI) Sustainability Reporting Guidelines 3.0 -ohjeiston mukaisesti sekä esitetyistä luvuista ja lausumista ja niihin liittyvien tietojen keräämisestä. Meidän velvollisuutenamme on esittää rajoitetun varmuuden antavan toimeksiantomme perusteella riippumaton johtopäätös varmennuksen kohteena olevista tiedoista. Olemme toteuttaneet toimeksiannon KHT-yhdistyksen Muut varmennustoimeksiannot kuin menneitä kausia koskevaan taloudelliseen informaatioon kohdistuva tilintarkastus tai yleisluonteinen tarkastus -varmennusstandardin 3000 mukaisesti. Muun ohessa tämä standardi edellyttää, että toimeksiannon toteuttaja noudattaa Kansainvälisen tilintarkastajaliiton IFAC:n ammattieettisiä periaatteita riippumattomuuden turvaamiseksi. Varmennusraporttimme on laadittu Hanselin kanssa sovittujen toimeksiantoehtojen mukaisesti. Emme vastaa työstämme, raportista tai johtopäätöksistämme muille tahoille kuin Hanselille. Varmennuksemme arviointikriteereinä on Global Reporting Initiative (GRI) Sustainability Reporting Guidelines 3.0 -ohjeisto. Toimeksiannon rajaukset Varmennusraporttiamme lukiessa tulee ottaa huomioon vastuullisuuteen liittyvien tietojen luonteeseen kuuluvat, tiedon tarkkuutta ja täydellisyyttä koskevat rajoitukset. Vastuullisuutta koskevia tietoja tulee arvioida yhdessä Hanselin antamien tietojen keräämiseen, laskemiseen ja arvioimiseen liittyvien selvitysten kanssa. Varmennusraporttiamme ei ole tarkoitettu käytettäväksi arvioitaessa Hanselin suoriutumista määrittelemiensä vastuullisuuteen liittyvien periaatteiden toteuttamisessa. Hanselin taloudellisen aseman ja toiminnan tuloksen arvioimiseksi tulee tutustua Hanselin tilintarkastettuun tilinpäätökseen 31.12.2012 päättyneeltä tilikaudelta. Toimeksiannossa tehdyt toimenpiteet ja johtopäätökset Varmennustoimenpiteemme on suunniteltu antamaan rajoitettu varmuus siitä, ovatko esitetyt vastuullisuustiedot olennaisilta osiltaan Global Reporting Initiative (GRI) Sustainability Reporting Guidelines 3.0 -ohjeiston mukaisesti esitetty. Rajoitetun varmuuden antava toimeksianto toteutetaan tekemällä tiedusteluja pääasiassa henkilöille, joiden tehtävänä on laatia esitetyt vastuullisuustiedot, soveltamalla analyyttisia ja muita asianmukaisia evidenssin hankkimismenetelmiä. Rajoitetun varmuuden antavassa toimeksiannossa yllä mainitut evidenssin hankkimistoimenpiteet ovat vähemmän kattavia kuin kohtuullisen varmuuden antavassa toimeksiannossa, minkä vuoksi tässä annetaan alemman tason varmuus. Toimeksiannossamme olemme suorittaneet seuraavat toimenpiteet: – Olemme haastatelleet neljä johdon edustajaa vahvistaaksemme ymmärrystämme vastuullisuudelle asetetuista tavoitteista ja Hanselin vastuullisuuden yhteydestä Hanselin liiketoimintastrategiaan ja toimintoihin. – Olemme arvioineet vastuullisuustietojen keräämiseen ja yhdistelemiseen käytettäviä tiedonhallinnan prosesseja, tietojärjestelmiä sekä käytännön menettelytapoja ja tutkineet niihin liittyviä Hanselin sisäisiä dokumentteja. – Olemme verranneet esitettyjä vastuullisuustietoja niiden taustalla oleviin toimintaohjeisiin, johtamis- ja raportointijärjestelmiin sekä dokumentointiin. – Olemme arvioineet vastuullisuustietojen yhdenmukaisuutta GRI-ohjeiston periaatteiden kanssa. – Olemme käyneet läpi esitetyt vastuullisuustiedot ja -väittämät ja arvioineet tietojen laatua ja laskentarajojen määrittelyä. – Olemme testanneet tietojen oikeellisuutta ja täydellisyyttä otospohjaisesti yhtiön tietojärjestelmistä ja alkuperäisistä numeerisista tiedoista. Tekemämme varmennustyön perusteella tietoomme ei ole tullut seikkoja, jotka antaisivat aiheen olettaa, että varmennustoimeksiannon kohteena olleet tiedot eivät olisi olennaisilta osiltaan Global Reporting Initiative (GRI) Sustainability Reporting Guidelines 3.0 -ohjeiston mukaisesti esitetty. Helsinki, 18. maaliskuuta 2013 KPMG Oy Ab Jorma Nurkkala KHT, JHTT Nathalie Clément Senior Manager, yritysvastuuasiantuntija Hansel vuosikertomus 2012 65 HENKILÖKUNTA 66 Kirsi-Maria Halonen lakimies Kristian Hartikainen kilpailuttamiskonsultti Anne Juslin asiakasneuvoja Sanna-Kaisa Kaikkonen kilpailuttamiskonsultti Liisa Lehtomäki lakimies Petri Nousiainen pääkirjanpitäjä Minna Cooper toimialapäällikkö Lea Helppi reskontranhoitaja Kalle Hietaranta kilpailuttamiskonsultti Marika Hilke asiakkuuspäällikkö Kari Hoikkala vastaava asiantuntija Petri Kalavainen asiakkuusjohtaja Panu Kilpinen asiakkuuspäällikkö Kirsi Koivusaari talousjohtaja Eija Kontuniemi lakiasiainjohtaja Eero Korkeakoski vastaava asiantuntija Merja Leppänen tilastonpitäjä Olli-Pekka Leskinen yksikön päällikkö Mia Lindroos asiakasneuvoja Juho Luoma kilpailuttamiskonsultti Anne Majalampi vastaava asiantuntija Timo Malmberg toimialapäällikkö Katja Nybom toimialapäällikkö Susanna Närvänen toimialajohtaja Mervi Olkinuora yksikön päällikkö Eila Partanen kustannuslaskija Tiina Pietiläinen toimitusjohtajan assistentti Anssi Pihkala toimitusjohtaja Sami Seppälä yksikön päällikkö Ilkka Sihvola johtava konsultti Thomas Sund viestintäpäällikkö Suvituulia Taponen kilpailuttamiskonsultti Kirsi Vierikko markkinointiviestinnän asiantuntija Milja Virtanen asiantuntija Hansel vuosikertomus 2012 Maare Heinikoski vastaava asiantuntija Lasse Ahonen vastaava asiantuntija Tero Dits vastaava asiantuntija Kari Eronen asiakkuuspäällikkö Minna Eskola lakimies Kristina Forsström toimialapäällikkö Tiina Gabelli vastaava asiantuntija Pontus Grönholm toimialapäällikkö Sanna Huhtala toimiala-assistentti Ritva Huusko asiakkuuspäällikkö Minna Hälvä henkilöstöpäällikkö Jukka Hämäläinen lakimies Minna Isoherranen vastaava asiantuntija Heli Jokela controller Outi Jousi lakimies Irmeli Kreander kilpailuttamisassistentti Pasi Kuokkanen toimialapäällikkö Aino-Maija Lahtela vastaava asiantuntija Jenni Laine viestintäpäällikkö Sasu Laitinen toimialapäällikkö Tero Lehtisaari vastaava asiantuntija Karolina Lehto lakimies HENKILÖKUNTA Pia Degerholm toimialapäällikkö Kari Mattsson vastaava asiantuntija Taina Maukonen asiakkuuspäällikkö Petri Muranen lakimies Arja Muuri markkinointipäällikkö Niko Myllynen ICT-asiantuntija Jani Mäkinen vastaava asiantuntija Ansa Nikander lakimies Petteri Pohto kilpailuttamiskonsultti Timo Rantanen kehityspäällikkö Mika Saarinen toimialapäällikkö Anne Saarnio controller Mikko Saavalainen tietohallintopäällikkö Jukka-Pekka Salmela lakimies Saana Salonen markkinointiviestinnän asiantuntija Tuomo Vuorinen kilpailuttamiskonsultti Marjo Weckström asiakkuuspäällikkö Sari Ylipalo vastaava asiantuntija Hansel vuosikertomus 2012 67 Hansel Oy Vuosikertomus 2012 vuosikertomus 2012 Hansel Oy Postiosoite: PL 1386 00101 Helsinki Käyntiosoite: Mannerheiminaukio 1 A 00100 Helsinki Vaihde: 0294 444 200 [email protected] Asiakaspalvelu: Puhelin: 0294 444 300 [email protected] Kuvat Aki Rask ja Enrico Seri Paino Erweko Oy Paperi, kannet LumiSilk 250 g/m2, FSC- ja PEFC-sertifioitu Sisus LumiSilk 130 g/m2, FSC- ja PEFC-sertifioitu
© Copyright 2024