Kaksi tositarinaa työuupumuksesta s. 4 Aito-ilta sai suut

Kaksi tositarinaa
työuupumuksesta
Aito-ilta sai suut
hymyyn
Toisenlainen lahja tuo
hyvän joulumielen
s. 4
s. 14
s. 22
aito
Aito HsO ry:n jäsenlehti
No. 4/2011
39. vuosikerta
2aito 4/2011
sisällyskuvat: maria mahar, sonja joutvuo ja Laura Riihelä
03
04
Puheenjohtajalta.
Voimmeko hyvin ja riittääkö se?
Teema. Työhyvinvointi ja jaksaminen
Tositarinat: Näin selvisin
työuupumuksesta
Case Konecranes: Konkreettiset
työkalut työhyvinvointiin
Terveiset Eerikinkadulta.
Elätkö sitten kun -ajassa?
HSOsta on moneksi. Tuusulan
kunnan johdon assistentti Taina Värri
Yhteistyössä. Lahti Travel paketoi
kokoukset elämyksiksi
HSO-opiskelijat.
Aito-ilta sai suut hymyyn!
Näkökulma.
Voi hyvin – myös töissä
Ajassa. Superruuista
rohtoja itsehoitoon
Edunvalvonta. Sopu-ryhmä
sopimuksettoman työntekijän asialla
Joulumieli. Toisenlainen lahja
tuo hyvän joulumielen
Johdon assistentti strategiatyön
tukena: Case Toyota Tsusho
HSO harrastaa.
Futisäidin matkassa
Lyhyesti.
09
10 13
14
16
18
20
22
25
26
29Kolumni: Aikatauluista viis!
30Kirjoja työ- ja yöpöydältäni
31
aito
Ilmestyy
4 kertaa vuodessa
39. vuosikerta
Päätoimittaja
Marina Paulaharju
050 560 4230
marina.paulaharju
@merimieselakekassa.fi
Numero 4/2011
Kannen kuva
Sonja Joutvuo
Toimitussihteeri
Maarit Rapp
[email protected]
(toimituksellinen aineisto)
Toimituskunta
Pia Adibe
Sini Ala-Kanto
Meri Heiskanen
Maria Mahar
Petra Nikkinen
Anni Piipponen
Maarit Rapp
Krista Tirkkonen
Marjo Valjakka
Karoliina Viitasalo
Susanna Winqvist
Ilmoitusmyynti
Aito HSO ry
(09) 586 5020
[email protected]
Ulkoasu ja taitto
Porkka & Kuutsa Oy
SIVU 4. Tositarinat: Näin selvisin työuupumuksesta
SIVU 14. Aito-ilta sai suut hymyyn
SIVU 22. Toisenlainen lahja tuo hyvän joulumielen
Ilmoitusaineistot
[email protected]
Painosmäärä
3 200 kpl
Painopaikka
Libris Oy
ISSN 0783-4942
Aikakausilehtien Liiton jäsen Jäsenmaksu vuonna 2011
1,15 %. Kannatusjäsenmaksu 55 euroa.
Aito HSO ry
Eerikinkatu 20 C 37
Yhdistyksen pankkitili
00100 Helsinki
Nordea 155530-100728
Puhelin (09) 586 5020
Telefax (09) 586 5021
IBAN: FI0615553000100728
[email protected]
BIC: NDEAFIHH
www.aitohso.fi
HSO-missio:
HSOn tavoitteena on valvoa jäsenten etuja työmarkkinoilla ja edesauttaa
verkostoitumista. Järjestö
vahvistaa HSO-identiteettiä
ja edistää HSOiden tunnettuutta.
HSO-visio 2013:
HSO on yli 3000 tyytyväisen
jäsenen tunnettu järjestö.
HSO on brändi, joka tarkoittaa arvostettua ja laadukasta osaamista.
HSO-identiteettiä
kuvaavat ominaisuudet:
ainutlaatuinen / aktiivinen /
avoin / kehittyvä / osaava /
rohkea / yhteisöllinen
aito 4/2011 3
PUHEENJOHTAJALTAkuva: petri juntunen
Voimmeko hyvin
ja riittääkö se?
sekä tulevat mitä todennäköisimmin jakakuluneiden kuukausien aikana kovasti maan ensi keväänä hyviä osinkoja osaktapetilla. Valtiovallan ja muiden keskeisten keenomistajille.
toimijoiden taholta on asetettu tai ollaan
asettamassa lukuisia ryhmiä selvittämään Ymmärrän, että on tärkeää tuottaa osakkeinoja, joilla suomalaiset jaksaisivat työ- keenomistajille hyvää eli korkeita osinelämässä pidempään. Viisaita päitä asete- koja. Mutta eikö yhtä tärkeää ole huolehtia
taan yhteen ja pohditaan asioita.
yhdestä tärkeimmästä työnantajan resursRiittääkö tämä? Olemmeko Suomen sista eli henkilökunnasta. Tässä olisi haashyvinvointivaltiossa sillä asian ytimessä? tetta jokaiselle työnantajalle.
Minusta on varsin lyhytnäköistä kirisMinusta emme ole.
Tamperelainen »työn ilon» sanansaat- tää ruuvia sen sijaan, että luotaisiin työpaitaja Marja-Liisa Manka on vankasti sitä koille hyvän työelämän edellytyksiä. Sillä
mieltä, että hymyssä suin hommat luistavat uskon saatavan parempia tuloksia myös
paremmin. Olen samaa mieltä. Jos työpai- omistajaportaalle,
koilla vallitsee hyvä fiilis, on töihin paljon
Hankalan maailmantilanteen vallimukavampi tulla.
tessa ei voi kuin toivoa työryhmille onnea
Mistä hyvä fiilis sitten syntyy? Siitäkö, työssään sekä päättäjiltä viisaita päätöksiä
että yritykset varmuuden vuoksi sanee- hyvän suomalaisen työelämän kehittämiraavat porukkaa ulos, jos vaikka bisness seksi. Mielenkiintoisia aikoja on edessätulevaisuudessa sujuu huonommin. Ei päin. ■
varmasti!
Työelämän laadulliset asiat ovat olleet
on julkaissut marraskuussa 2011 suomalaisten
työikäisten keskuudessa teettämänsä tutkimuksen tulokset työntekijöiden jaksamisesta ja jatkamisesta työssä pidempään.
Tulokset kertovat karua kieltään. Suomalaiset olisivat jatkamassa työntekoa,
mutta työelämän korkealle viritetyt vaatimukset ja kiivastahtisuus ovat suuria
ongelmia. Ongelmana ovat myös henkiset tekijät kuten työperäinen masennus,
uupuminen sekä epävarmuus työstä ja
toimeentulosta. Huh huh!
Viisaat ovat lausuneet, että suomalaiset yritykset ovat huippukunnossa, velattomia ja vahvan oman pääoman omaavia
Työeläkevakuuttajat TELA
Marina Paulaharju
puheenjohtaja
gsm 050 560 4230
[email protected]
»Jos työpaikoilla
vallitsee hyvä fiilis,
on töihin paljon
mukavampi tulla.»
4aito 4/2011
Teema: TYÖHYVINVOINTI JA JAKSAMINEN Tositarinat:
Näin selvisin
työuupumuksesta
Parhaimmillaan työ tuo elämäämme
sisältöä ja merkitystä. Se rytmittää arjen
ja luo onnistumisten kautta mielihyvää
ja edistää hyvinvointiamme. Entäpä, jos
pitkittynyt stressi ja työpaineet saavat vallan, työnteko tuntuu armottomalta räpistelyltä vailla merkitystä ja jopa sängystä
nouseminen tuntuu arkiaamuisin ylivoimaiselta?
Arvioiden mukaan noin kaksi prosenttia suomalaisista sairastaa työuupumusta. Työuupumuksen oireita ovat muun
muassa voimakas väsymys, joka ei hellitä
tavallisella viikkolevolla tai edes lomaaikoina, kyynistynyt asenne työhön ja heikentynyt ammatillinen itsetunto.
Työuupumus syntyy pitkittyneen työstressin seurauksena. Liian kovan työkuorman lisäksi uupumusta aiheuttavat työn liiallinen vaativuus, ristiriitaiset odotukset tai
huonot työolosuhteet. Myös huono johtamiskulttuuri voi johtaa burnoutiin. Joskus
työuupumuksen syyt saattavat löytyä yksityiselämän puolelta. Ihminen on kokonaisuus ja yksityiselämän tilanteet heijastuvat
väistämättä työhönkin.
Sinällään työuupumus ei ole sairaus,
mutta hoitamattomana siihen liittyy riski
sairastua esimerkiksi masennukseen, unihäiriöihin ja stressiperäisiin sairauksiin.
Monilla työpaikoilla työuupumusta
ehkäistään ja työntekijöiden hyvinvointia
edistetään suunnitelmallisesti ja tehokkaasti.
Parasta olisi, että kärjistyneisiin tilanteisiin
puututtaisiin mahdollisimman varhain ja
avoimesti – silloin myös tulokset ovat parhaat. Kannattaa myös muistaa, että vastuu
työhyvinvoinnista ei ole yksin työnantajalla. Viime kädessä vastaamme jokainen
»Monelle meistä on kipeää luopua onnellisuuden
tavoittelusta ja vaatimisesta ja hyväksyä se, että elämä
ei ole meille velkaa yhtään mitään.»
aito 4/2011 5
– Hilkka Olkinuora
Kirjoittanut ja koonnut: Maarit Rapp kuvat: Maria Mahar
»Sekoitin
henkilöiden
nimiä, vaikka
olen niissä
yleensä hyvin
tarkka.»
yksilöinä siitä, että voimavaramme riittävät työntekoon ja vielä paljon muuhunkin.
Kaksi työuupumuksen kokenutta HSOa
kertoi Aidon toimitukselle selvitymistarinansa. Lue ja ota opiksi.
normaalia suurempi työmäärä olivat jatkuneet koko vuoden, mutta olin kuitenkin
huolehtinut liikunnasta ja nukkunut hyvin.
Työmäärä väheni maaliskuussa 2011.
Lopullinen diagnoosi ei ollut tavanomainen burnout. Pitkään jatkunut stressitila kuitenkin aiheutti sen, että keho toimi
edelleen »kierroksilla», vaikka työtahti olikin huomattavasti rauhoittunut. Mieli ja
Olen nelikymppinen, vastuullisessa esi- ruumis eivät olleet ns. synkassa.
miestyössä toimiva HSO. En tiennyt olevani lopen uupunut, kun menin työnan- Minulle ehdotettiin vähintään kahden
tajan määräämään ikäkausi­tarkastukseen viikon huilaustaukoa. En kokenut tarvitsehuhtikuussa 2011. Työterveyslääkäri vani pidempää taukoa, sillä eihän minulla
havahtui, kun kerroin viime aikoina vai- enää ollut järkyttävää työtaakkaa. Pelkäsin
vanneista muistikatkoksista. Saatoin avata esimieheni reaktiota. Olihan uupuminen
kalenterin ja huomata jo tehneeni mer- sanana jo tosi kamala, puhumattakaan
kinnän, jonka aioin juuri tehdä. Lisäksi burnoutista. Yllättäen esimieheni pahoithuomasin työkavereista, että he ovat kuul- teli tilannetta ja myönsi, että on huomanleet kertomani tarinan jo aiemmin. Saa- nut väsymykseni ja tiedostanut kasvaneen
toin myös unohtaa kesken kaiken mihin työmäärän. Hän ei kuitenkaan puuttunut
olin menossa. Sekoitin henkilöiden nimiä, tilanteeseen, koska »kukaan muu ei niitä
töitä pysty tekemään». Jäin hyvällä omalvaikka olen niissä yleensä hyvin tarkka.
Työterveyslääkäri kartoitti tarkemmin latunnolla kahdeksi viikoksi pois töistä ja
työhön liittyviä asioita. Kerroin millainen tulin takaisin paremmin voivana. Poissavuosi minulla on takana: tiukka tahti ja olon aikana en lukenut sähköposteja enkä
Tapaus Kaija:
»Minäkö puhki?»
6aito 4/2011
Teema: TYÖHYVINVOINTI JA JAKSAMINEN
ottanut vastaan työpuheluja. Kävin paljon
ulkona ja tein niitä asioita, joita en ollut
ehtinyt tekemään pitkien työpäivien takia.
Nämä asiat olivat vaivanneet minua, ja
aiheuttivat omalta osaltaan stressiä.
Totesimme lääkärin kanssa, että tilanne
saattaa toistua ja sitä pitäisi pyrkiä estämään
mm. tutkimalla johtuiko uupumus vain työmäärästä. Onko taustalla jotain mikä pitäisi
ottaa työtavoissa huomioon? Työterveyslääkäri ehdotti käyntiä työpsykologiaan erikoistuneen terveydenhoitajan Pirjon juttusilla.
Kävin Pirjon luona ensimmäisen kerran
toukokuussa. Jännitin ensitapaamista, sillä
en tiennyt yhtään mistä on kyse. Kyseessä ei
ollut »kallonkutistus», pikemminkin sparraus. Pirjo osasi kysyä oikeita kysymyksiä ja
haastoi minut miettimään asioita uudella
tavalla. Sain tapaamisen jälkeen myös työhöni ja luonteeseeni liittyviä kotitehtäviä.
Tapasimme yhteensä kolme kertaa. Viimeinen tapaaminen päättyi halaukseen.
Koin tapaamiset erittäin tarpeellisena ja
hyödyllisenä. Kaiken kokemani seurauksena
olen tehnyt päätöksen jättää nykyisen työni
ja olen aloittanut aktiivisen työnhaun. n
Tapaus Anna:
»Elämä hallintaan»
Minun oli vaikea tunnustaa itselleni,
että unirytmin sekoaminen ja sokerin
ahmiminen olivat oireita, varsinaiset ongelValmistuin muutama vuosi sitten HSOksi mat piilivät syvemmällä.
ja työskentelen johdon assistenttina. Minua
olivat jo jonkin aikaa vaivanneet öiset heräi- Pelkäsin hieman myös esimieheni reaklyt sekä ajoittainen epäterveellisen ruuan tiota, mutta turhaan. Esimieheni sai minut
ahmiminen. Viime kevättä kohti tilanne tuntemaan, että tilanteeseeni suhtaudupaheni. Työpaikalla oli hoidettavana monta taan vakavasti ja että minusta välitetään.
vastuullista ja kiireellistä projektia saman- Hän pahoitteli, ettei ollut reagoinut aikaiaikaisesti. Unirytmini sekosi entisestään, sempiin signaaleihin. Olinhan jo kuulopulta heräilin 20 minuutin välein. Unohte- kautta aiemmin kertonut kehityskeskuslin työtehtäviä ja työkavereiden nimiä, töiden telussa, että töitä on liikaa enkä enää nuku
jälkeen ahmin makeaa kiihtyvällä vauhdilla. kunnolla.
Kesän korvilla varasin lopulta ajan työpaikkalääkärillemme unihäiriöiden ja soke- Toipuminen alkoi pikkuhiljaa. Olin sairisyöpöttelyn takia. Tuntui kuin seinä olisi raslomalla kaikkiaan seitsemän viikkoa.
pamahtanut naamaani, kun lääkäri kysyi, Heti alkuvaiheessa aloitin mielialalääkiettä enkö itse huomaa, miten huonossa tyksen, joka tasasi aivojen serotoniinin
jamassa olen. Diagnoosini oli vakava työ- aineenvaihduntaa. Koko sairaslomani ajan
uupumus ja vaikea masennus; minut pas- minulta oli katkaistu yhteydet kaikkiin
sitettiin saman tien sairaslomalle.
työpaikan järjestelmiin, etten edes vahinAluksi tunsin itseni maanpetturiksi – gossa tulisi tehneeksi töitä. Ensimmäiset
miten muka voisin jäädä sairaslomalle ja neljä viikkoa nukuin 12–16 tuntia joka yö.
työntää työprojektit esimiesten ja kollego- Nautin heinäkuun lämmöstä ja auringosta
jen niskoille?
sekä luin paljon kirjoja. Pian unirytmini
aito 4/2011 7
»Nautin heinäkuun
lämmöstä ja
auringosta sekä
luin paljon kirjoja.»
normalisoitui, viimeisinä viikkoina kaipasin jopa takaisin töihin.
Nyt olen ollut töissä 2,5 kuukautta. »Terveen papereita» en ole saanut vielä, mutta
pahimmat työuupumusoireet ovat väistyneet. Työnantajani seuraa tilannettani ja olen
itsekin oppinut tunnistamaan liiallisen stressin ensioireet. Paineiden tasaamiseksi pidän
joskus saldovapaita kun tuntuu, että kaipaan
aamuherätystä ilman herätyskelloa. Yritän
myös pitää sokerin syömistä kohtuudessa.
En ole sairastumiseni jälkeen enää ottanut työsähköpostejani puhelimeeni, mistä
olen todella tyytyväinen. Kukaan ei koskaan pyytänyt minua olemaan tavoitettavissa 24/7 – sitä vaati ainoastaan oma velvollisuudentunteeni.
Olen myös pohtinut, että minun lisäkseni monen muunkin HSOn »ammattisairaus» on liiallinen itsekritiikki ja se, ettei
itselle anneta anteeksi heikkouksia tai epäonnistumisia. Itse olen vihdoin huomannut, että kaikessa ei tarvitse olla guru eikä
mielettömiin taikatemppuihin ole työelämässä tarvetta, varsinkaan oman terveyden
ja jaksamisen uhalla. n
8aito 4/2011
Teema: TYÖHYVINVOINTI JA JAKSAMINENTeksti: Krista Tirkkonen kuvat: Jenni Taljan kotialbumi, eWork
Case Konecranes:
Toimivat työkalut
työhyvinvointiin
Monissa organisaatioissa on huomattu,
että työntekijöiden hyvinvointi – sekä henkinen että fyysinen – on oleellinen kilpailutekijä yritykselle ja myös kansantaloudellisesti tärkeää: jos viihdyt töissä, et vaihda
paikkaa herkästi tai pyri aikaisin eläkkeelle.
Nostolaitevalmistaja Konecranes kehittää
jatkuvasti työhyvinvointiin liittyviä toimintojaan. Muutama vuosi sitten yhtiössä aloitettiin merkittävä Nostetta työhön -projekti,
jonka tarkoituksena oli Suomessa toimivan
henkilöstön hyvinvoinnin kartoitus ja toimenpiteiden suunnittelu tulosten perustella.
Laajojen kartoitusten jälkeen todettiin,
että osa porukasta todella tarvitsee tukea.
Heille järjestettiin pienryhmissä mahdollisuus ohjattuihin kuntosalikäynteihin. He
saivat myös tietoa terveellisestä ravitsemuksesta. Kolmen kuukauden jälkeen mitattiin
tuloksia, ja parannukset olivat huikeita eritoten sydän- ja verenkiertoelimistön osalta.
Keskikuntoisille tarjottiin käyttöön kiihtyvyysanturi, jolla kerättiin liikuntapisteitä
sekä terveyssivusto, jonka avulla tarjottiin
apua kuntoilun ja ravitsemuksen suunnitteluun. Hyvinkään upouusiin tiloihin on
rakennettu kunnon kuntosali saunoineen.
Lisäksi henkilöstölle järjestetään säännöllisesti luentoja, aiheina on ollut muun
muassa ravinto ja aivojen toiminta.
Projektin myötä Konecranes on luonut
varhaisen tuen mallin, johon kuuluu työkykyjohtamisen järjestelmä. Työkykykoordinaattori syöttää sairauspoissaolot tietojärjestelmään, ja järjestelmä automaattisesti
lähettää esimiehelle sähköpostia, mikäli
tietyt sairaspoissa­olojen rajat ylittyvät.
Esimies keskustelee alaisensa kanssa
»Kaikkea ohjaa
työntekijän
oma tahto.»
Näinkin voi tehdä!
pätk ät yötä
omasta
tahdosta
TUKIJA. Jenni Talja avustaa tyhy-asioissa.
poissaoloista tarkoituksenaan saada mahdollisimman varhaisessa vaiheessa kiinni
muhivista ongelmista, kuten stressistä tai
huonosta ergonomiasta. Keskusteluja varten on luotu ohjeistuksia ja esimiehiä koulutettu, mutta esimies voi aina halutessaan
ottaa tuekseen myös työkykykoordinaattorin.
Työkykykontrolleri Jenni Talja toteaa:
– Terveysanalyysien toinen kierros koko
henkilöstölle on parhaillaan menossa,
mutta jo nyt vaikutus yksittäisten ihmisten osalta heidän hyvinvointinsa parantumisessa on ollut merkittävä. Tämä taas vaikuttaa pitkällä aika­välillä työviihtyvyyteen.
Tulokset näkyvät myös sairaspoissaoloissa.
Poissaolot eivät ole olleet suuri ongelma
aiemminkaan, mutta nyt vähentymistä on
tapahtunut nimenomaan pitkittyneiden
poissaolojen kohdalla.
– Kaikkea kuitenkin ohjaa työntekijän
oma halu, Jenni Talja korostaa.
Mihinkään ei pakoteta: ei keskuste­luihin,
ei työnkiertoon, ei joustoihin työajassa tai
osa-aikaiseen sairaslomaan. Työntekijä voi
myös aina kääntyä ongelmassa kuin ongelmassa työkykykontrollerin puoleen. n
Pätkätyö ei ole
pelkästään nuoriin Magnus Silén.
tai tiettyihin ammattiryhmiin kohdistuvaa pakkoa, vaan jotkut valitsevat
pätkätyön omasta vapaasta tahdostaan. IT-alan asiantuntijoita ja konsultteja välittävän eWorkin toimitusjohtaja Magnus Silén toteaa:
– Valtaosa verkostoomme kuuluvista henkilöistä on nelikymppisiä, perheellisiä ihmisiä, jotka ovat
valinneet tällaisen elämäntavan. He
saattavat tulla sanomaan, että olen
valmis tekemään töitä lokakuusta toukokuuhun, mutta muun ajan purjehdin. Heillä on sen verran kokemusta
projektinjohto- tai asiantuntijatehtävistä, että heille on kertynyt myös
tarvittavaa taloudellista puskuria.
Työhyvinvointiin olennaisena
osana kuuluu myös työssä viihtyminen. Tutkimusten mukaan ihminen
viihtyy uudessa työtehtävässä muutaman vuoden, minkä jälkeen hän
kaipaa vaihtelua. Ratkaisuna tähän
voi olla työtehtävien muuttaminen
merkittävästi tai toinen työpaikka.
Vaihtoehto voi myös olla eWorkin
tyyppinen verkosto. Kun ihmisellä
on vapaus valita työtehtävänsä, hän
pystyy keskittymään haluamiinsa
asioihin ja kehittää syvällistä osaamista. Asiantuntemuksen kasvaessa
pystyy vastaamaan yhä suurempiin
haasteisiin, mikä lisää onnistumisen
tunnetta ja tyytyväisyyttä.
Kun työ on innostavaa, siihen pystyy syventymään täysin, jopa niin että
ajantaju häviää. Tavoitteena on elää
täydellisesti hetkessä. Magnus Silén
suositteleekin kirjaa, joka hänellä
on aina yöpöydällään: Flow – the
Psychology of Optimal Experience.
Meistä onnekkaimmat tietävät, mistä
hän puhuu. n
aito 4/2011 9
Terveiset Eerikinkadulta kuva: petri juntunen
Elätkö sitten kun -ajassa?
takanaan kaksi
vauhdikasta vuotta. Viime vuonna vietimme juhlavuotta railakkaiden 40-vuotisjuhlien ja muiden tapahtumien merkeissä,
kuluva vuosi taas on ollut varsinainen
uudistumisen vuosi. Vanha nimi ja visuaalinen ilme ovat saaneet väistyä uuden tieltä,
muutoksen ovat kokeneet niin jäsenlehti
kuin nettisivutkin.
Uudistuksessa ei kuitenkaan ole
kyseessä pelkkä kosmeettinen face-lift,
vaan se on ulottunut pintaa syvemmälle,
niin kuin pitää ollakin. Olemme vastanneet jäsenten odotuksiin muun muassa
monipuolistamalla jäsentilaisuustarjontaamme. Verkostoitumista, kollegojen
tapaamista ja ajankohtaisia puheenvuoroja – sitä HSO-tilaisuudet parhaimmillaan
tarjoavat. HSO-olohuoneet ovat jo vakiinnuttaneet paikkansa ohjelmassa ja syksyn
kulttuuririennot ovat olleet viimeistä sijaa
myöten täynnä.
Unohtaa ei sovi myöskään AE:n monipuolisia jäsentilaisuuksia. Pelkästään
Uudellamaalla on tänä vuonna ollut tarjolla yli 30 AE-tilaisuutta. Työelämäkoulutusten lisäksi on voinut osallistua some-päivään, kirjailijatapaamiseen, leffailtoihin tai
teatteriesityksiin. Aikamoinen valikoima!
Kaikki tilaisuudet järjestetään teitä jäseniä
varten, joten osallistukaa ja käyttäkää palveluja ahkerasti. Kertokaa myös, jos jotakin puuttuu – kyseenalaistakaa ja kyselkää
perään. Ja kyllä kiittääkin saa, jos jokin tilaisuus onnistuu erityisen hyvin.
HSO-JÄRJESTÖLLÄ on
nostaa
esiin tärkeitä aiheita, jotka koskettavat varmasti ihan jokaista. Kyse on jaksamisesta ja
HALUSIMME JÄSENLEHDESSÄ
työhyvinvoinnista. Signaalia on tullut sekä
työssäkäyviltä HSOilta että opiskeiljoilta
HAAGA-HELIAssa, että meillä HSOilla on
taipumusta pistää itsemme liian koville ja
vaatia itseltämme liikaa. Silloin jaksaminen
on uhattuna ja hyvinvointi järkkyy.
Sain haastatella kahta HSOa, jotka ovat
käyneet läpi työuupumuksen pohjamutia
myöten. Tarinoilla on onnellinen loppu ja
nämä HSOt ovat jo toipuneet burnoutista.
Onneksi molemmilla oli tukenaan ymmärtävä ja reagoiva työyhteisö, joka on tukenut
heitä tervehtymisprosessissa.
näyttävät
oppineen jotakin itsestään. Toinen haastatelluista sanoi minulle huomanneensa,
että monen HSOn ammattitautina on
täydellisyydentavoittelu ja liiallinen itse­
kritiikki.
Emme tyydy hyvään, vaan tavoittelemme sitä täyttä kymppiä lähes jokaisessa työsuorituksessa. Haluamme olla
niitä guruja, jotka osaavat ja tietävät kaiken. Käsi ylös kaikki HSOt, jotka tunnistavat itsensä edellä mainitusta! Aika monta
kättä taisi nousta.
Mitäpä, jos oman jaksamisen ja hyvinvointimme puolesta antaisimme uudenvuodenlupauksen, että ensi vuonna meille
kaikille riittää »hyvä» suoritus sekä työpaikalla että muilla elämänalueilla.
Luvatkaamme, että nautimme elämästä
enemmän jo tänään, emmekä siirrä sitä
huomiselle tai epämääräiseen sitten kun
-aikaan. n
Molemmat HAASTATELTAVAT
Maarit Rapp
järjestöpäällikkö
gsm 040 575 5996
[email protected]
»Emme tyydy
hyvään, vaan
tavoittelemme sitä
täyttä kymppiä
lähes jokaisessa
työsuorituksessa.»
10 aito 4/2011
HSOSTA on moneksi
KOORDINOIJA. Osaava HSO Taina Värri työskentelee Tuusulan kunnassa.
»Noin viisi prosenttia
HSO-jäsenistä työskentelee
kuntasektorilla.»
aito 4/2011 11
– Aito HSO ry:n jäsenrekisteri
Teksti ja Kuvat: Marjo Valjakka
Tuusulan kunnan johdon assistentti
Taina Värri on lähellä ihmisten arkea
näyttää parhaat
puolensa aurinkoisena lokakuun päivänä.
1980-luvun alussa valmistunut kunnantalo
38 000 asukkaan Tuusulan kunnan keskustaajamassa Hyrylässä näyttää säteilevän
auringon valossa. Kunnantalon aulassa
tapaan iloisesti hymyilevän Tuusulan kunnan johdon assistentin Taina Värrin, joka
on luvannut esitellä minulle kunnantaloa.
Pääsen myös ehkä tapaamaan kunnanjohtajaa.
Aluksi kuitenkin keskustelemme Tainan mielenkiintoisista vaiheista KaakkoisSuomen kasvatista Keski-Uudellemaalle.
Miehikkälästä kotoisin oleva Taina valmistui Helsingin sihteeriopiston liikelinjalta vuonna 1984. Parin vuoden päästä hän
muutti Helsingistä puolison työn vuoksi
Lappeenrantaan. Hän työskenteli 13 vuotta
johdon sihteerinä Chymoksella, joka oli
makeisia, juomia ja marjasäilykkeitä valmistava elintarvikealan yritys.
– Vanha perinteikäs tehdas keskellä maakuntakaupunkia ja Saimaan rannalla oli
minulle rakas, Taina muistelee.
Chymokselta Taina siirtyi Lappeenrannan teknilliselle yliopistolle rehtorin sihteerin virkaan. Hän työskenteli 8 vuotta
kampuksella, josta valmistui diplomi-insinöörejä ja kauppatieteiden maistereita. Työ
fiksujen ja aktiivisten nuorten sekä värikkään professorikunnan parissa toi mukavaa
vaihtelua hallinnolliseen tehtäväkenttään
ja monet entisistä työkavereista kuuluvat
edelleen Tainan ystäväpiiriin.
Keväällä 2007 Taina vaihtoi jälleen miehen työn vuoksi paikkakuntaa ja muutti
Järvenpäähän. Naapurikunnassa Tuusulassa oli auki johdon assistentin paikka,
Syksyinen Tuusula
jonka hän onnekseen sai. Hyötyä työnhaun kannalta oli varmasti siitä, että hän
oli pari vuotta aikaisemmin täydentänyt
tutkintonsa tradenomi, HSO:ksi.
Yhden suurimmista työhaasteistaan
hän koki melko pian työtehtävien alettua
Jokelan koulukeskuksen tapahtumien johdosta marraskuussa 2007. Tainan rooli oli
toimia valmiusjohtoryhmän sihteerinä ja
johdon tukena kaikille vaikeassa ja poikkeuksellisessa tilanteessa.
– Olin tehnyt HSO-opinnäytetyönäni
Lappeenrannan teknillisen yliopiston
kriisiviestintäsuunnitelman, jota pystyin
onneksi hyödyntämään työssäni, Taina
muistelee neljän vuoden takaisia tapahtumia. Niitä ei varmasti koskaan unohda,
mutta arjen työ on mennyt pitkälle eteenpäin niin Tuusulan kunnassa kuin Tainan
omassa työssä.
Tällä hetkellä Tainan tärkein työtehtävä
on toimia kunnanjohtaja Hannu Joensivun
assistenttina. Iso osa työstä on tyypillisiä
henkilösihteerin tehtäviä: esimiehen ajankäytön koordinointia, kokousten ja tapaamisten sovittelua ja niihin liittyviä järjestelyjä, kirjeenvaihtoa, esittelyaineistojen
valmistelua, päätösten valmistelua ja suhdetoimintatehtäviä.
– Työparityöskentely kunnanjohtajan
kanssa sujuu hyvin, sillä olemme aika
samanhenkisiä ihmisiä, Taina kertoo.
Taina toimii myös viikoittain kokoontuvan kunnan johtoryhmän sihteerinä.
Kokonaisuudessaan se voi merkitä valmisteluineen ja toimeksiantoineen jopa
yhden kokonaisen työpäivän panoksen viikossa. Luottamuselinten päätöksenteossa
»Poliittinen
päätöksenteko
ja erilaiset
ihmiset tuovat
mielenkiinnon
ja jännityksen
työhön.»
ja kokouksissa Taina ei ole läsnä, mutta
tehtäviin kuuluu yhteydenpitoa muissa
kunnan asioissa ylimpien luottamushenkilöiden kanssa, kunnanhallituksen ja valtuuston puheenjohtajistoon. Tehtäviin kuuluu myös kunnanhallituksen ja valtuuston
seminaarien järjestäminen. Tässä työssä
kunnanhallituksen ja valtuuston jäsenet
ovat tulleet tutuiksi.
– Poliittinen päätöksenteko ja erilaiset
ihmiset tuovat oman jännityksen ja mielenkiinnon työhön, Taina hymyilee.
Haastatteluhetkellä Tainan tehtävälistalle kuuluvat myös kunnan itsenäisyyspäivän vastaanoton kutsun suunnittelua ja
osoitteiston kokoamista, ohjelma- ja tarjoiluvarausten tekemistä, valmiusharjoituksen
valmistelua valmiusjohtoryhmän sihteerin
roolissa, talousarvion tekstien hiomista sekä
tietysti kaikki muut tavanomaiset rutiinit
kokousten ja vierailujen järjestelyissä.
Yksi tehtävä on nyt myös henkilökunnan joululahjahankinta. Kunnassa oli yli
2000 työtekijää, jotka toimivat hyvin eri
aloilla eri puolilla isoa kuntaa. Vaikka kaikkia on melko vaikea miellyttää, on pieni
12 aito 4/2011
HSOSTA on moneksi
»Olen hyvin perillä
Keski-Uudenmaan asioista
ja kulttuuri­kohteista,
jopa paremmin kuin
Järvenpäässä pitkään
asunut mieheni.»
kunta-alalta
aito HSOedustaja
Kirsti Kauppi
MONIPUOLISUUS. Tainan työnkuva on vaihteleva ja mielenkiintoinen.
muistaminen kuitenkin otettu yleisesti
ottaen hyvin vastaan.
– Vaikka työskentelen selkeästi vain hallinnollisissa tehtävissä ja toimistotyössä,
voin jakaa työmaan hyvin eri alojen ihmisten kanssa vähän sesongin mukaan. Se laajentaa näkökulmaa ja opettaa aina uutta ja
tuo tietysti myös haasteita. On hyvä tuntea organisaatio ja edes ripaus siitä työstä,
mitä muut kunnassa tekevät. Pitää olla
myös käsitys siitä, mitä kuntalaiset haluavat. Kuntatyössä olemme lähellä ihmistä ja
ihmisten arkea, Taina pohtii työyhteisöään.
palveluksessa on osaltaan
helpottanut myös kotiutumista alueelle.
– Olen hyvin perillä Keski-Uudenmaan
asioista ja kulttuurikohteista, jopa paremmin kuin Järvenpäässä pitkään asunut mieheni, Taina hymähtää.
Tainan perheeseen kuuluu miehen
lisäksi 11-vuotias uroscollie Sasu. Tainan
23-vuotias poika opiskelee toisella paikkakunnalla.
Vapaa-aikaansa hän viettää musiikin
ja hyvien ystävien parissa tai flamencosalilla, lenkkeilemässä ja talven tullen myös
Työ kunnan
kirsti kauppi.
toimii AE:n
Kunnan neuvottelukunnassa HSOedustajana. Kirstillä on 15 vuoden
kokemus kunta-alalta, nykyisin hän
toimii Keravan Kaupunkitekniikka
-liikelaitoksessa johdon assistenttina.
– Tehtävänäni on ottaa huomioon ja
viedä tiedoksi kuntasektorilla toimivien HSO-jäsentemme mahdolliset
edunvalvonnalliset epäkohdat ja
pyrkiä edistämään heidän asioitaan,
Kirsti kertoo roolistaan. Tärkeäksi Kirsti
kokee myös jäsenten edunvalvontatietoisuuden ja -osaamisen kehittämisen.
Tällä hetkellä pinnalla neuvottelukunnassa ovat luonnollisesti tulevat
palkka­ratkaisut ja sovitun raamisopimuksen soveltaminen kunta­sektorilla.
Muita usein esille nousevia asioita
ovat koulutettujen naisvaltaisten
alojen palkkojen jälkeenjääneisyyden korjaaminen, samapalkkaisuus,
luottamusmiesten tukeminen, työhyvinvointi, työn vaativuuden arviointi,
paikallinen sopiminen, tuloksellisuus
ja kunta­uudistus. n
avantouinnilla. Viikonlopun ohjelmaan
kuuluvat usein taidenäyttelyt.
– Pekka Halosen seuran hallitustyöskentely on toimintaa, jossa henkilökohtainen
erityismielenkiintoni ja Tuusula liittyvät
toisiinsa, Taina toteaa.
Vierailun päätteeksi pääsemme vielä
kurkkaamaan kunnanjohtajan huoneeseen. Kunnanjohtajan kädenpuristus on
jämäkkä ja lämmin ja se heijastaa hyvin
kunnanjohtajan ja hänen assistenttinsa
välitöntä yhteishenkeä kuntalaisten
hyväksi. n
aito 4/2011 13
yhteistyössä koonnut: Meri Heiskanen kuvat: Lehmonkärki, Kumpeli Spa, Jenni Lahtinen
LEHMONK ÄRKI. Upea maisema rauhoittaa.
Lahti Travel
paketoi
kokoukset
elämyksiksi
Lahti ja Lahden seutu on vetovoimaista
aluetta, jolla on paljon tarjottavaan
kokous­ten- ja yritystapahtumien järjestäjille. Loistavat liikenneyhteydet, kaunis
luonto ja ympäristö tuovat kaupungin
tarjonnan helposti lähelle eteläisemmässä
Suomessa.
Liikunta-, kulttuuri- sekä korkeatasoisista tapahtumapalveluistaan tunnettu kaupunki esittelee paljon eri mahdollisuuksia
kokous- ja yritystapahtumamatkojen sisällön luomiseen.
Vuonna 2003 perustettu Lahti Travel
Oy:n 10 henkilön tehotiimi tuntee Lahden seudun kokous- ja oheispalvelujen
helmet.
Lahti Travelin yhteydessä toimivat sekä
täyden palvelun kongressi- että tapahtumayksikkö, Lahti Regional Convetion
Bureau ja LahtiEvent. Palvelua ja apua löytyy niin kansainvälisten kongressien kuin
tapahtumienkin järjestäjille.
Lahti Travel
SIBELIUSTALO. Tutkitusti Suomen paras.
Lahti Travel suosittelee:
Lehmonk ärki
Lehmonkärki on jo neljä vuosikymmentä
toiminut täyden palvelun tapahtumayritys Päijänteen rannalla. Ari ja Marjo
Yrjölän yrityksen ensimmäinen pyöröhirsimökki rakennettiin jo vuonna 1967,
kun yritys oli Arin vanhempien omistuksessa. Tätä nykyä Lehmonkärjessä
käy ympäri vuoden 25 000 vierailijaa
nauttimassa Päijänteen rantojen kauniista maisemista sekä loma-, koulutus
tai juhlapalveluista. Maininnanarvoista
Lehmonkärjessä on upea saunamaailma,
johon sisältyy sähkösaunan lisäksi uusi
panorama-lasisauna, aito savusauna
sekä ulkoporeallas hierontatoiminnoin.
Kokous- ja asiakastilaisuuksien ohella
Lehmonkärjen lomamökkejä kysellään
paljon viikonloppukäyttöön. Kokouspaketeista suosituin on yön yli kestävä
kokous huvilamajoituksineen.
Sibeliustalo
Kongressi- ja konserttikeskus Sibeliustalo on TNS Gallupin Kongressitalotutkimuksen 2011 mukaan Suomen
ykköstalo, jolla on tyytyväisimmät asiakkaat. Kokous- ja tapahtuma-asiakkaat
arvostavat erityisesti talon viihtyisyyttä,
henkilökunnan palveluhalukkuutta ja
ammattitaitoa sekä sijaintia. Kaunis inte­
riööri, sijainti järvimaisemassa ja palvelun
»Mikä onkaan sen
huolettomampaa
kuin kaikki
kokouspalvelut
kätevästi
avaimet käteen
-ratkaisuna.»
tuo kaikki Lahden seudun
herkut kokousmatka- sekä yritystapahtumajärjestäjien ulottuville paketoimalla
KUMPELI SPA. Suolahuone rentouttaa.
erinomaisuus kiteytyvät asiakkaan kommentissa »Siellä onnistuu kaikki».
Kolme erilaista kokouspakettia
antavat asiakkaalle valinnanvaraa, mikä
on lisännyt erityisesti pienten tilojen ja
lyhyiden kokousten kysyntää. Syksyn
uutuus konserttibuffet jatkuu kevätkaudella. Yleensäkin hyvän ruoan merkitys
kokousten, konserttien ja juhlien kokonaisuudessa on korostunut entisestään.
Sibeliustalon kuulu keittiö pyrkii hyödyntämään mahdollisimman paljon tarjoiluissaan kauden tuotteita sekä lähiruokaa.
Kumpeli Spa
Kumpeli Spa-hotelli on yksityinen,
luonnonkauniissa Heinolassa sijaitseva kylpylähotelli, joka tarjoaa upean
järvimaiseman lisäksi unohtumattomia
hemmottelukokemuksia. Kumpelissa
on runsaasti erikokoisia hyvin varusteltuja kokoustiloja, joissa osassa on
rauhoittava järvinäkymä. Sijainti luo
hyvät mahdollisuudet ulkoilulle ja
erilaisille aktiviteeteille joko ryhmässä
vetäjän kanssa tai yksin. Tarjolla on kirkkovenesoutua, hiihtoa, sauvakävelyä…
Ennen illallista voi virkistäytyä kylpyläosastolla, käydä suolahuoneessa tai
ottaa hien pintaan kuntosalilla. Kumpelin hoito-osastolla on tarjolla kosmetologin ja hierojan palvelut. n
kokoukset ja oheistoiminnan viihdyttäviksi kokonaisuuksiksi.
Kokousten ja yritystapahtumien paketointi ja räätälöinti juuri asiakkaan tarpeita
vastaavaksi onkin Lahti Travelin ehdoton
valttikortti; mikä onkaan sen huolettomampaa kuin kaikki kokouspalvelut kätevästi
avaimet käteen -ratkaisuna. Yhtiön kautta
saa apua myös erilaisiin rekisteröitymis- ja
ilmoittautumis- sekä tapahtumien hallinnointipalveluihin. n
www.lahtitravel.fi
www.lahdenseutu.net/kokoushakukone
14 aito 4/2011
HSO-OPISKELIJAT
Riemukasta menoa
Salmisaaressa
Aito-ilta sai suut hymyyn!
ry:n vuotuinen opiskelijatapahtuma Aito-ilta järjestetiin tänä vuonna jo
kahdeksannen kerran. Marraskuun pimeää
opiskelija-arkea hauskuuttamaan kehitetty
tapahtuma on syytä säilyttää ohjelmistossa
– niin hauskaa osallistujilla oli!
Aito-iltaa vietettiin keskiviikkona
9.11.2011 Salmisaaren Liikuntakeskuksessa.
Aito-illan tarkoituksena on tarjota opiskelijoille mukava illanvietto sekä mahdollisuus
tutustua muihin HSO-opiskelijoihin ja erilaisiin yritystilaisuuksiin soveltuviin tiloihin. Liikuntakeskus monipuolisine palveluineen ja uusine tiloineen oli siis erittäin
sopiva Aito-illan järjestämiseen.
Vaikka Salmisaareen pääsee helposti julkisilla liikennevälineillä, harva Aito-iltaan
osallistunut oli vielä käynyt paikalla tai tiesi,
mitä kaikkea Salmisaaressa voi tehdä. Salmisaaressa on tarjolla Pohjoismaiden korkein kiipeilyseinä, Elixia-liikuntakeskus,
Megazone, hohtokeilausta, tanssia, salibandya, sulkapalloa, ravintola, pitopalvelu, kokous- ja saunatiloja, jää­urheilua ja
vastapainoksi beach volley -kenttä, jossa
on ympäri vuoden 27 astetta lämmintä ja
joka soveltuu myös rantahenkisten bileiden järjestämiseen.
Aito HSO
Illan aluksi Aito HSO ry:n puheenjohtaja
Marina Paulaharju totesi, miten hienoa on
tavata kasvotusten opiskelijajäseniämme
ja samalla vaihtaa kuulumisia sekä kertoa
ajankohtaisista asioista. Moni opiskelija
tiesikin jo uuden sloganimme HSO – Hyvä
Sijoitus Osaamiseen. Marinan jälkeen opiskelijoille esittäytyi kattojärjestömme Akavan Erityisalat ry:n (AE) opiskelija-asiamies
Riina Koivunen. Hän kertoi muun muassa
»Joka puolella
naurua ja iloisia
ilmeitä!»
mielenkiintoisia poimintoja opiskelijoiden
kesätyökyselyn vastauksista. Sekä Marina
että Riina muistuttivat opiskelijoita siitä,
että molemmat järjestöt auttavat opiskelijoita mieluusti kaikkiin työelämän kiemuroihin kuuluvissa aiheissa.
nostettiin malja kaikille HSOille. Opiskelupäivän jälkeen
Annin Juhlapalvelun pizzat tekivät hyvin
kauppansa samalla kun opiskelijat hieroivat aivonystyröitä Aito-visan parissa. Isäntämme Matti Jäntti Hehkutuotanto Oy:stä
vei osallistujat kierrokselle keskukseen ja
illan päätti reipas parituntinen Salmisaari
Games: Segway- ja polkuautoajoa, pöytä­
pelejä, hulvaton pomppulinna, frisbeegolfia, X-box Kinect -huone ja joillekin
rohkeille ihmiskuula… Joka puolella naurua ja iloisia ilmeitä! Ja kotiin viemisiksi
Viking Linen risteilylahjakortteja, Fazerin
ja Lumenen tuotteita sekä AE:n hieno uusi
heijastin. Näkemisiin ensi vuonna! n
Puheiden ohessa
Haluatko osallistua Aito-illan järjestämiseen? Tarvitsetko
opintopisteitä? Aito-ilta järjestetään opiskelijavoimin ja
suunnittelu aloitetaan alkuvuodesta. Työharjoittelu ei ole
este osallistumiselle. Katso lisätietoja www.aitohso.fi/jarjesto/toimikunnat_ja_tiimit/opiskelijatoiminta
HIP HEI… Pomppulinna oli hulvaton kokemus.
POLJE, POLJE. Kaikki pääsivät maaliin.
aito 4/2011 15
Teksti: Karoliina Viitasalo Kuvat: Sonja Joutvuo
PEEJII. Marinallekin maistui pizza.
Aito-visa. Aivonystyrät koetuksella.
VAUHTI. Naurua riitti liukumäessä.
Mopo. Menopeli ei karannut käsistä.
Nälk ä. Pizza teki kauppansa.
Riina Koivunen. Opiskelija-asiamies polkuauton ratissa.
»aikaa emme voi hallita,
mutta ajankäyttöämme
voimme.»
16 AiTo 4/2011
– Jouni Luukkala
NäKÖKUlmA
Voi hyvin –
myös töissä
Kun hoidettavia asioita on paljon, ne
kannattaa listata. Tällöin muisti tehostuu
eikä tärkeitä asioita unohda tehdä. Jos listasta tulee niin pitkä, ettei kaikkia siinä olevia asioita ehdi lähitulevaisuudessa tekemään, laitetaan asiat tärkeysjärjestykseen.
Näistä valitaan muutama tärkein ja aletaan
hoitaa niitä. Jossain vaiheessa voi yliviiTyöSTRESSILTä EI varmaankaan kukaan vata tehdyksi tulleet asiat ja siirtyä listassa
ole välttynyt. Turhaa stressiä pystyy kui- eteenpäin. Jos listalla on toisiinsa nähden
tenkin ehkäisemään muun muassa seu- yhtä tärkeitä asioita, voi niitä alkaa toteutraavilla keinoilla.
taa mieluisuusjärjestyksessä alkaen mieluisimmasta.
yksinkertaistettuna työn ja ihmisen yhteensopivuutta. On paljon asioita, joita työnantaja
voi tehdä työhyvinvoinnin eteen, mutta
jokainen ihminen on loppujen lopuksi itse
vastuussa työkunnostaan. Mitä itse voit
tehdä työhyvinvointisi eteen?
TyöHyVINVOINTI TARKOITTAA
yLLäPIDä, KEHITä JA LISää AMMATTI-
Kun ammattitaito on ajan tasalla,
pystyy työn suorittamaan hyvin, mutta
voimia säästäen. Ammattitaidon kehittäminen ja lisääminen auttaa jaksamaan ja
jatkamaan työelämässä pidempään. Ajan
tasalla oleminen auttaa lisäksi muutostilanteissa. Uuden oppiminen estää myös
turhautumista.
TAITOA.
Kiire on merkki sekä töiden runsaudesta että niiden organisoinnin
tarpeesta. Ajoittainen kiire ei kuitenkaan
ole pahasta, jos siitä tietää selviytyvänsä.
Kiireen katkaisussa auttaa esimerkiksi seuraavat keinot: hyvä töiden suunnittelu, asialista ja tärkeysjärjestys.
Voi olla, että töiden suunnittelu ei tunnu
varsinaisesti työn tekemiseltä, kun mitään
konkreettista ei saa aikaan. Tosin suunnittelemattomuushan juuri synnyttää kiireen.
Perussuunnitelma laaditaan niin, että sen
toteuttamiseen riittää normaali työaika.
Hyvään työsuunnitelmaan pitää jättää tilaa
myös muutoksille ja työtehtäville, joita ei
voi ennakoida.
AJANHALLINTA.
tai työryhmän tai osaston vaihtoa toiseen.
Fyysisen etäisyyden äärimmäinen ratkaisu
on vaihtaa työpaikkaa.
TyöN KUORMITUKSESTA PALAUTUMINEN.
Töistä pitäisi pystyä palautumaan. Jos et työpäivän jälkeen jaksa tehdä juuri muuta kuin
viettää loppuillan sohvaperunana, on jokin
vinossa. Jos taas palautuminen onnistuu
päivittäin, hyvinvointi paranee, sietokyky
kasvaa ja työssä suoriutuminen kohenee.
Työkuormituksesta on palautunut riittävästi, kun työn unohtaa työpäivän päätteeksi
kohtuuajassa. Tämän lisäksi nauttii olemisesta ja tekemisestä vapaa-aikana sekä elää
sovussa läheistensä kanssa. Seuraavaksi on
mainittu muutamia keinoja, joilla edistetään
työn kuormituksesta palautumista eli toisin
sanoen miten akkuja ladataan.
Useimmille lienee tuttua myös lykkäysvimma. Jokin tehtävä on
niin epämieluinen, että sitä ei vain haluaisi
tehdä. Tosiasia kuitenkin on, että tehtävistä
vapautuu vain tekemällä ne. Epämiellyttävän tehtävän tekemistä edesauttaa tavoitteiden ja keinojen etukäteissuunnittelu. VAPAA-AIKA. Vapaa ajalla pitäisi tehdä eri
Lopuksi tehtävän suorittamisen jälkeen asioita kuin töissä, jotta palautuu. Lepo
voi palkita itsensä.
edistää palautumista. Ihminen tarvitsee keskimäärin noin kahdeksan tunnin
ONgELMAN KäSITTELy. Erinomainen yöunet. Suurimmalle osalle yöunien pituus
stressinhallintakeino on ongelman koh- vaihtelee seitsemästä yhdeksään tuntiin.
taaminen. Paras keino on niin sanotusti Palautumista edistää levon lisäksi leppoisa
nostaa kissa pöydälle. Joskus tosin töissä oleskelu, urheilu, mieluiset harrastukset ja
voi olla sellainen tilanne, että ongelma ei sosiaalinen toiminta.
ratkea, vaikka näin on tehty. Silloin voi
ottaa ongelmaan psyykkistä etäisyyttä eli TyöAJAN RAJAAMINEN JA TAUOTUS.
sopeutua ongelmaan ja opetella elämään Oleellista palautumisen kannalta on se,
sen kanssa. Työelämän tai työpaikan ei että lähtee ajoissa pois työpaikalta eikä
tarvitse olla täydellinen. Riittää, että se on vapaa-ajalla mieti etenkään kielteisiä työhyvä. Jos ongelmaan ei voi sopeutua eli se asioita eikä jatka töitä enää illalla. Myöson sietämätön, voi käyttää keinona fyysisen kään ympäri vuorokauden tavoitettavuus
etäisyyden ottamista. Käytännössä tämä ei ole hyväksi. Usein työ- ja vapaa-ajan selvoi tarkoittaa työparin vaihtamista, työvä- keä erottaminen edistää elpymistä työkuorlineiden uusimista, toimenkuvamuutoksia mituksesta. Ajoittain saattaa olla sellainen
LyKKäySVIMMA.
AiTo 4/2011 17
TEKSTI: anni piipponen KUVA: tuuKKa rantaLa
»työelämän
tai työpaikan
ei tarvitse olla
täydellinen.
Riittää, että
se on hyvä.»
HENKISEN Hy VINVOINNIN
MERKKEJä
■
■
■
■
■
tyytyväisyys elämään ja työhön:
vaikka asiat eivät olisikaan
täydellisesti, on silti pääsääntöisesti hyvä olla
aktiivisuus: jaksaa tehdä muutakin
kuin sen, mikä on pakko
myönteinen perusasenne:
suhtautuu asioihin avoimesti ja
kiinnostuneesti
kyky sietää kohtuullisessa määrin
epävarmuutta ja vastoinkäymisiä
oman itsensä hyväksyminen
puutteineen ja vahvuuksineen
Lähde: Voiman lähteet, 2009
tilanne, että suuri osa valveillaoloajasta
menee töitä tehdessä. Tällöin kannattaisi
harkita, että päivänkulkuun ripottelisi lepoja liikuntataukoja sekä kahvi- tai lounashetken ystävän seurassa. Työpäivän aikana on
mahdollista palautua myös pitämällä lakisääteisten ruoka- ja kahvitaukojen lisäksi
mikrotaukoja. Mikrotauot ovat muutaman
sekunnin taukoja, jolloin voi venytellä tai
lepuuttaa silmiään hetken. Etenkin päätetyössä olisi tärkeää poistua koneen äärestä
ja venytellä tai rentouttaa niska-hartiaseutua. Tauko pitäisi pitää ennen voimakasta
väsymistä, sillä sitä tauotuksella juuri yritetään ehkäistä. Täytyy myös muistaa, ettei
pidä taukoja liian tiheästi, sillä se voi keskeyttää juuri vauhtiin päässeen työnteon.
vuorotellen. Rentoutumismenetelmiä on
monia. Lihasrentoutuksen lisäksi on olemassa esimerkiksi hengitysrentoutus, jossa
yksinkertaisesti tietoisesti syvennetään ja
hidastetaan hengitysrytmiä.
R E N T O U T U M I N E N . Kerran päivässä
toteutetun 15 minuutin rentoutumisen on PySyVäN TASAPAINOTILAN saavuttamitodettu vähentävän työstressiä merkittä- nen töissä tai muussakaan elämässä ei ole
västi. Rentoutumisella pystytään vähentä- mahdollista. Olennaista onkin, miten mahmään ylimääräistä lihasjännitystä ja siitä dolliseen ongelmatilanteeseen suhtautuu. ■
johtuvaa kipua ja kireyttä. KokonaisvaltaiLähteet:
sen rentoutumisen opettelemisen voi aloit- ■ Jaksaa, jaksaa, jaksaa… – työhyvinvointitaitojen kirja.
Jouni Luukkala. Tammi 2011
taa jännittämällä ja rentouttamalla lihaksia ■ Voiman lähteet. Työterveyslaitos 2009
18 aito 4/2011
Tomi Korpi on ruuan terveysvaikutuksista kiinnostunut liikunnallinen fysio­
terapeutti.
Ajassa Superruuista
rohtoja itsehoitoon
RUSKEA KULTA. Kaakao sisältää runsaasti magnesiumia ja antioksidantteja.
AiTo 4/2011 19
TEKSTI: tomi Korpi KUVAT: maarit rapp
»Kaneli alentaa
verensokeria, estää
tulehduksia ja
lievittää lihas- ja
nivelkipuja.»
INKIVä äRI. inkivääri alentaa verenpainetta.
asiantuntija ja aktiiviurheilija. Taistelen päivittäin ruokavalintojen kanssa: kuinka syödä tehokkaasti
ja terveellisesti, mutta kuitenkaan menettämättä ruuan aistinhermoja kutkuttavaa
makua? Päivässä kun on vain 24 tuntia.
Nämä superfoodit eli suomalaisittain
superruuat ovat nyt kuumaa tavaraa. Niitä
viljellään netissä, lehtien palstoilla ja niistä
tehdään paksuja kirjoja. Noora Shinglerin
(2009) mukaan superruuat ovat ravinnetiheitä luonnon omia ruoka-aineita, jotka ovat
varastoineet itseensä mahdollisimman paljon
mineraaleja, vitamiineja ja antioksidantteja.
Aiheeseen paneutuneena minuun eritoten vaikutti suomalaisen kasvitieteen professori Sinikka Piipon kirja Elinvoimaa
mausteista. Piippo (2011) kirjoittaa hyvin
perustellen, ja väittää mm. että ravintomme
on liian usein pitkälle jalostettua, jolloin
siitä puuttuvat terveyttä ylläpitävät ainesosat. Hän vetoaa nykytieteeseen ja siihen,
että erilaiset tärkeät ravintoaineet, mm.
mausteiden terveysvaikutukset ovat tulleet
sitä kautta tietoisuuteemme.
Kirjan kautta löysin inkiväärin uudestaan. Se kiehtoi minua jo Afrikan matkallani
talvella 2010. Törmäsin Tansanian Dar es
Salaamissa mielenkiintoiseen virvoitusjuomaan, joka erilaisen makunsa lisäksi omalaatuisesti poltti suun. Sain tietää, että vaikuttava aine oli inkivääri. Kyseessä oli sama
aine kuin vanhoissa tutuissa joulupipareissa.
Piippo kertoo, että inkivääri alentaa
verenpainainetta. Se myös vähentää lihaskouristuksia ja sillä voi lääkitä ilmavaivoja, ruuansulatusvaivoja ja vatsaflunssaa.
Kuulostaa aivan superruualta minusta.
Urheilijana minua kiinnostavat inkiväärin
OLEN LIIKKUMISEN
ominaisuudet vähentää liikuntasuorituksen
jälkeistä lihaskipua. On tutkittu (Black ym.
2010), että kahden gramman päivittäinen
inkivääriannos vähentää kipua 25 prosenttia. Myös Piippo painottaa kirjassaan, että
päivittäisten mausteannosten tulisi olla pieniä, vain gramma päivässä. Säännöllisyydessä piilee salaisuus. Näitä mausteita tulisi
käyttää säännöllisesti useampia kuukausia,
jotta niiden hyödyt tulisivat todella esille.
LöySIN MyöS toisen vanhan tutun Piipon
kirjan sivuilta; kanelin. Ennen söin päivittäin viilin, jonka maustoin kanelilla (mutta
myös sokerilla). Tämä tapa jäi kuitenkin
ala-asteelle muiden hyvien tapojen kanssa.
Piippo kertoo kanelin alentavan verensokeria, estävän tulehduksia ja lievittävän lihas- ja
nivelkipuja. Kaneli myös hänen mukaansa
parantaa ruokahalua, helpottaa ruuansulatusvaivoja yms. Tämä on jo toinen erittäin
hyödyllinen aine nauttia liikunnan jälkeen.
Kaakao ei varmaankaan esittelyjä kaipaa. Superruokana raakakaakao on julistettu jo mustikkaakin suuremmaksi antioksidanttien lähteeksi, mutta myös tummaa
suklaata on markkinoilla superruokana
mainostettu. Kaakao on erityisen tunnettu
runsaana magnesiumin lähteenä, mutta
se myös alentaa verenpainetta ja parantaa
insuliinin sietokykyä. ■
Lähteet:
■ Agin, B ja Jegtvig, S. 2009. Superfoods for dummies.
Wiley publishing inc.
■ Black, C.D, Herring, M.P, Hurley, D.J., ja O’Connor,
P.J. 2010. ginger (Zingiber officinale) Reduces Muscle
Pain Caused by Eccentric Exercise. The Journal of Pain,
2010; DOI: 10.1016/j.jpain.2009.12.013
■ Hancock, R.D., McDougall, g. J. ja Stewart, D. 2007.
Berry fruit as superfood: hope or hype? Biologist
Volume 54 May 2007, nro 2
■ Piippo, S. 2011. Elinvoimaa mausteista.
Minerva kustannus Oy. Helsinki
■ Shingler, N. 2009. Superruoka on paluuta juurille. TV1
Kuningaskuluttaja [Internet ] http://kuningaskuluttaja.
yle.fi/node/2430. Lainattu 14.10.2011
KOKEILE ITSE
TOMIN TERVEySHERKUT
MUUTAMA yKSINKERTAINEN päivittäinen resepti liikunnan jälkeen
nopeuttamaan palautumista ja
vähentämään lihaskipuja kylmien
iltojen ratoksi joulua odotellessa:
KUUMA K A AK AO K ANELILLA
JA INKIVä äRILLä (1 ANNOS)
2 tl
½ tl
2 tl
2 dl
0,5 dl
tummaa luomukaakaota
kanelijauhetta
puristettua inkiväärin juurta
vettä (kuumaa)
luomumaitoa
Laita mukiin pohjalle kaakao- ja
kanelijauhe ja puristettu inkiväärimehu. Kaada joukkoon kuuma vesi
ja maito. sekoita. anna aineiden
imeytyä 2–3 min. nauti kuumana.
JOULUINEN VOIMASMOOTHIE
(2 ANNOSTA)
2 dl
2 dl
2 dl
1 tl
1 tl
2 rkl
1 rkl
3 rkl
1 dl
2 dl
1
luomumaitoa
appelsiinimehua
kuituisia täysjyvämuroja
(esim. Kellog’s all-bran plus)
kardemummaa
kanelia
luomukaakaota
puristettua inkiväärin juurta
pellavansiemeniä
luonnonjugurttia
mustikoita
banaani
mittaa nesteet tehosekoittimeen.
Lisää vähitellen sekoittimeen marjat,
hedelmät ja murot. mausta. tarjoile
ja nauti heti. ■
20 aito 4/2011
EDUNVALVONTA
Sopu-ryhmä on
sopimuksettoman
työntekijän asialla
Sopu-työryhmä ajaa liiton työehtosopimuksettomien jäsenten sekä toisten keskusjärjestöjen työehtosopimusten piirissä olevien
jäsenten edunvalvontaa. Ryhmä toimii
AE:n yksityissektorin neuvottelukunnan
alaisuudessa ja sen jäseninä on edustajia niistä AE:n jäsenyhdistyksistä, joissa
työehtosopimuksettomia jäseniä on
runsaasti.
Ryhmän puheenjohtajana toimii Aito
HSO ry:n puheenjohtaja Marina Paulaharju. Sopu-työryhmän esittelijä ja työryhmän sihteeri on yksityissektorin asiamies,
lakimies Minna Hälikkä.
A kavan E rit y isalojen
monenlaisia ja
eritasoisia: Niissä sovitaan tiettyä alaa tai
ammattiryhmää koskevista asioista kuten
palkoista, palkankorotuksista ja työajoista.
Yleinen ja nimenomaan työehtosopimuksilla sovittu asia on esimerkiksi loma-/
lomaltapaluuraha, jota työsopimuslaki ei
tunne lainkaan. Laajimmillaan työehtosopimukset ovat määräyksiltään erittäin
kattavia.
– Monesta asiasta on työehtosopimuksessa sovittu työntekijän kannalta edullisemmin kuin työlainsäädännössä. Pääsääntöisesti tes-määräykset ovat myös
pakottavia eli niistä ei voida poiketa työntekijän vahingoksi. Poikkeuksena ovat
normaalisitovan tessin määräykset, joilla
tällaisia heikennyksiä työlainsäädäntöön
verrattuna voidaan sopia. Tessiä yleissitovana noudattava työnantaja ei kuitenkaan voi näitä »heikennyksiä» hyödyntää. Myöskään tesseihin perustuva
paikallinen sopiminen ei ole mahdollista
Työehtosopimuksia on
ASIAMIES. Minna Hälikkä tietää tessittömyyden ongelmat.
»Työ- tai virkaehtosopimuksessa sovitut palkka- ja muut edut ovat
vähimmäisehtoja, joita ei saa alittaa. Työpaikoilla voidaan sopia aina
myös työehtosopimusta paremmista eduista.»
aito 4/2011 21
– www.tyomarkkina-avain.fi
Teksti: sini ala-kanto Kuvat: Mirkka Heininen ja Lena Joutvuo
»Erityisesti korkeasti­koulutetuilla aloilla
tehdään merkittäviä määriä ylityötä
ilman minkäänlaista korvausta.»
koulutetuilla aloilla tehdään merkittäviä määriä ylityötä ilman minkäänlaista
korvausta, mikä heikentää työntekijän ansiotasoa ja myös tulevia eläkkeitä.
Yhteiskunnallisesti myös valtio menettää
verotuloja tämänkaltaisen »harmaan talouden» tuloksena, Hälikkä toteaa.
Ilman työehtosopimusta työskentelevän
tulisikin saada kaikki olennainen työnkuvaa myöten kirjattua työsopimukseensa.
Tässä voi onneksi hyödyntää liiton toimiston apua lähettämällä työsopimusluonnoksen arvioitavaksi.
Keväällä tehdyn laajan yksityissektorin jäsenkyselyn perusteella myös HSOja
työskentelee merkittävä määrä työehtosopimuksettomilla aloilla tai pienissä yrityksissä, joissa on epäselvyyttä sovellettavasta
yleissitovasta tessistä. Tyypillinen tällainen
sektori on järjestökenttä. Muita tyypillisiä
aloja ovat esimerkiksi käännös-, mainos-,
viestintä-, media-, markkinointi-, asianajo-,
Tessittömyys tai tietämättömyys sovel- tilintarkastus- sekä konsultointiala.
lettavasta tessistä aiheuttaa usein epäselvyyttä työsuhteen ehtojen kokonaisuudesta. Oman ongelmakenttänsä muodostaPelkän työsopimuksen varassa toimittaessa vat ns. villit työnantajat, jotka eivät kuulu
puutteita voi olla mm. palkan oikeudenmu- työnantajaliittoon eivätkä siten ole teskaisuudessa suhteessa asemaan ja tehtäviin, sin osapuolina. Usein nämä työnantajat
palkankorotusten »puuttumisessa», työ- ovat pieniä yrityksiä, jotka kyllä usein ovat
aikakysymyksissä ja erityisesti lisä-, yli- ja velvoitettuja ns. yleissitovan tessin nousunnuntaityöstä sekä työasioissa matkusta- dattamiseen. Mutta jos tällaisella työpaimisesta maksettavissa korvauksissa. Usein kalla ei työntekijöilläkään ole tietoa tessin
tessittömällä työpaikalla ei ole myöskään määräyksistä, voi vain epäillä tuleeko alalla
asianmukaisesti järjestettyä henkilöstön yleissitovaksi vahvistettu tes noudatetuksi.
edustusta. Tällaiselle työpaikallekin voi- Tähänkin pyritään Sopu-ryhmässä löytädaan kuitenkin valita henkilöstön edustajat. mään ratkaisuja mm tiedottamisella – myös
– Liukuvaa työaikaa käytetään usein työnantajien suuntaan.
Parhaimmillaan tes on akavalainen,
»ylityöautomaattina», jota se ei missään
nimessä saa olla. Erityisesti korkeasti­ eli oman neuvottelujärjestömme YTN:n
yleissitovuuden nojalla, Minna Hälikkä
kertoo.
– Toinen tärkeä hyöty tulee neuvottelumekanismin kautta: kun neuvottelu
tapahtuu liittotasolla, on työntekijöiden
etuja ajamassa enemmän neuvotteluvoimaa,
osaamista ja kokemusta kuin jos työntekijä joutuisi neuvottelemaan työsuhteensa
ehdoista täysin yksin työpaikkatasolla. Työehtosopimuksen olemassaolo myös varmistaa oman valvontamekanisminsa avulla,
että siihen sidottu työnantaja myös noudattaa työehtosopimuksen määräyksiä.
Pelkän henkilökohtaisen työsopimuksen
varassa toimittaessa työntekijä joutuu usein
yksin vaatimaan työnantajaansa nähden
työsuhteensa ehtojen tai lakien noudattamista. Henkilökohtaisesti näen kollektiivisuuden ja asioiden yhteisen edistämisen
erittäin tärkeänä asiana työehtosopimus­
maailmassa, Hälikkä toteaa.
kommentti
Neuvottelu­
toiminta
nykyaikaan!
Aito HSOn
Pj. Marina Paulaharju
puheenjohtaja
Marina Paulaharju
kertoo, että HSO-näkökulmasta
Sopu-ryhmä tekee tärkeää työtä
jäsenten etujen ajamiseksi:
– Meillä on paljon jäseniä, joihin
sovelletaan muiden keskusjärjestöjen
tessejä tai ei ole sovellettavaa tessiä
lainkaan, hän kertoo. Paulaharju
toteaa, että erityisesti toimihenkilötasolla on erittäin paljon työsarkaa:
– YTN kattaa kyllä ylempien toimihenkilöiden työehtosopimusneuvottelutoiminnan. Meillä HSOissa
– kuten monessa muussakin AE:n
jäsenyhdistyksessä ja akavalaisessa
liitossa – on kuitenkin hyvin paljon
toimihenkilöasemassa olevia jäseniä,
jotka siis jäävät YTN-neuvottelutoiminnan ulkopuolelle.
– Nykypäivän työelämä ei enää
ole pelkkää savupiipputeollisuutta,
jossa on hierarkinen organisaatiorakenne. Neuvottelutoiminnassa
pitäisi siirtyä jo nykyaikaan tältä osin,
hän sanoo. n
tai liittomme neuvottelema, jolloin toisin kuin »vieraassa» tessissä, siihen on
voitu vaikuttaa aina tavoitteiden asettamisesta tulkintaan ja valvontaan saakka.
Hälikän mukaan »vieraat» tessit eivät riittävällä tavalla huomioi jäsentemme koulutustaustaa ja asiantuntijatyön vaativaa
luonnetta, jolloin esim. palkat ja työsuhteen muut ehdot eivät usein vastaa työn
luonnetta ja vaatimuksia. Usein esimerkiksi työasioissa matkustamisen korvaamisesta ei näissä tesseissä ole lainkaan
määräyksiä. n
22 aito 4/2011
JOULUMIELI
PORINA A. Ensimmäiset joulupadat porisivat Suomessa jo vuonna 1906. Keräyksen tuotolla autetaan kotimaan vähävaraisia.
AiTo 4/2011 23
TEKSTI: susanna Winqvist KUVAT: toni Kaarttinen ja KirKon uLKomaanapu
toisenlainen lahja
tuo hyvän joulumielen
JOULUyö, JUHLAyö, päättynyt kaik on työ.
Toisenlaisissa Lahjoissa on erikseen
kategoria yrityslahjoille ja valikoimaa löytyy 23 euron Ateria Koko Kylälle -lahjasta
aina 6 000 euron arvoiseen kylätyöntekijään asti.
– Olemme keskittäneet kampanjamme lähinnä yksityishenkilöihin, mutta tulevina vuosina
laajennamme markkinointia
myös yrityksille. Toisenlaiset Lahjat sopivat hyvin esimerkiksi yritysten eettisiksi liikelahjoiksi, Hukkanen kuvailee.
on Kirkon Ulkomaanavun aineeton lahja, joka auttaa turvaamaan kehitysmaiden ihmisille riittävän
ruuan, puhtaan veden ja toimeentulon.
Kaikilla lahjavalikoiman lahjoilla tuetaan
kehitysmaiden köyhimpiä ihmisiä ympäri
maailman yli 30 maassa. Lahjoittaja voi
valita monista vaihtoehdoista sopivimman. Ahkera kalamies luultavasti arvostaisi kalaverkkoa, puutarhatöistä pitävän
mummon lahja voisi olla kuokka ja siemenet, ja ympäristötietoiselle kälylle passaisi
puuta säästävä liesi. Lahjan vastaanottaja
saa lahjoittajan valinnan mukaan sähköisen
tai perinteisen postikortin, jossa kerrotaan
miten lahjoitus auttaa.
Toisenlaisen Lahjan kautta saadut lahjoitusvarat käytetään tehokkaasti; vuonna
2010 kaikista tuloista 84 prosenttia ohjattiin avustustyöhön.
– Toisenlaisten lahjojen lahjoittajista yli
80 prosenttia on yksityishenkilöitä. Eniten lahjoja hankitaan juuri joulun aikaan,
valottaa Kirkon Ulkomaanavun varainhankinnan koordinaattori Else Hukkanen.
on
saajalleen aineeton lahja. Lahjaksi voit
antaa rokotteita, lisäravintoa ja muita elintärkeitä tarvikkeita. UNICEF toimittaa ne
lapsille ja katastrofien uhreille. Samoin
kuin Toisenlaisissa Lahjoissa, myös näistä
lahjoista vastaanottaja saa sähköisen tai
perinteisin kortin, jossa kerrotaan lahjan
tuomasta avusta.
Unicefin verkkokaupan valikoimista
löytyy myös perinteisiä lahjoja, joilla voi
ilahduttaa lahjan saajaa, mutta samalla
tehdä hyvää. Ekologisesti ajatteleva kummityttö saattaisi pitää ekomeikkipussista,
parhaalle ystävälle sopisi ystävyyden rannekoru, ja työkaverille valikoimista löytyy
vaikka Unicef-kahvikuppi.
Kuulostaako kovin kaukaiselta olotilalta?
Joululahjat hankkimatta, koti siivoamatta,
työkiireet painavat, ja postilaatikosta pursuava mainostulva masentaa. Mitä keksisi
mummolle, entäpä pitkäaikaiselle työkaverille? Mistä löytäisi kadonneen joulumielen?
Ei huolta. On olemassa joululahjoja,
joiden hankkimisesta tulee hyvä mieli niin
lahjan ostajalle, lahjan saajalle kuin lahjasta
hyötyvällekin. Hyvää joulumieltä saa myös
tekemällä hyvää!
TOISENLAINEN LAHJA
AITO SUOSITTELEE
MyöS UNICEFIN PEHMEä PAKETTI
voi myös lahjoittaa. Tuntitili.fi-palvelusta voi etsiä kiinnostavaa vapaaehtoistoimintaa. Jos työ
on stressaavaa, voi antaa itselleen lahjaksi
vaikka tunnin viikossa tehdä jotain, jossa
työhuolet unohtuvat. Toimintaan voi lähteä myös ystävän tai perheenjäsenen kanssa,
AIKAA JA OSAAMISTAAN
LAHJOJA HEILLE, JOILLA
ON JO K AIKKEA:
■
■
www.toisenlainenlahja.fi
www.pehmeapaketti.fi
LAHJOJA PERHEELLE, ySTäVILLE
JA T yöK AVEREILLE:
■
www.unicefshop.fi
JOULUPATAKERäyS 16.–24.12.
■
■
■
■
■
tuotoilla avustetaan kaikkia,
vakaumuksesta riippumatta
keräyskulut jäävät alle 3,5 %:n
patojen sijainnit:
www.pelastusarmeija.fi
nettipata avoinna koko joulukuun:
www.joulupata.fi
vapaaehtoiseksi ilmoittautuminen:
pelastusarmeijan päämaja/
joulupata-asiat, puh. 050 303 4289,
(09) 681 2300 (vaihde)
24 aito 4/2011
JOULUMIELIKuva: Laura Riihelä
»Kun itsellä
menee hieman
huonommin,
pistää se usein
ajattelemaan
elämänarvoja
uudestaan.»
jolloin yhteisistä hetkistä tulee helpommin pidettyä kiinni. Mitäpä, jos perustaisi
autoista kiinnostuneen puolison kanssa
oman Team Ahman ja lähtisi mukaan
vapaaehtoiseen tiepalveluun. Tien päällä
päivystäessä voisi löytyä aivan eri lailla
aikaa kuunnella toisen mietteitä.
Ystävän kanssa voisi mennä mukaan
vapaaehtoiseen öljyntorjuntaan tai opettamaan kädentaitoja lähiseudun pienille
partiolaisille.
Suomessa tänäkin vuonna. Pelastusarmeija kerää perinteisillä joulupadoillaan rahaa suomalaisille
vähävaraisille jo 105. kerran.
»Talouden taantuma näkyy mielenkiintoisesti varainhankinnassa. Kun itsellä
menee hieman huonommin, pistää se usein
ajattelemaan elämänarvoja uudestaan. Halu
auttaa kasvaa ja asenteet muuttuvat positiivisemmiksi», kuvailee Pelastusarmeijan
kapteeni Saga Lippo-Karvonen.
Helpoin tapa osallistua keräykseen on
sujauttaa rahaa pataan ohi kulkiessa. Pelastusarmeijan joulupatakeräyksiä on noin 30
paikkakunnalla. Isoimmilla paikkakunnilla
pataan voi viedä myös tavaraa. Nykyteknologia on tehnyt lahjoittamisesta erityisen
helppoa, voit lahjoittaa nettipataan mistä
vain ja milloin vain.
Jos oma taloutesi on tiukalla, mutta
haluaisit auttaa, voit tarjoutua patavahdiksi.
Suurin osa pelastusarmeijan patavahdeista
on järjestöön kuulumattomia, tavallisia
matti- ja maijameikäläisiä. »Patavahdiksi
voit tulla yksin tai ystävän kanssa. Tervetuloa vaikka vain tunniksi», toivottaa LippoKarvonen. n
JOULUPADAT PORISEVAT
Munamies. Kohokohta vapaaehtoistoiminnassa on »Seistä letku kädessä ja ruiskuttaa».
Näin voit auttaa
Valikosta voi etsiä itseään kiinnostavan kohteen ja toimintamuodon.
Munamies tilittää vapaapalokunnalle
Vapaaehtoistyötä voi tehdä myös
42 tuntia vuonna 2011. Nicke Lignell
työkavereiden kanssa.
– Yksityishenkilöiden lisäksi haastilittää 24 tuntia nuorille. Mihin sinä
teeseen on lähtenyt mukaan myös
haluaisit tilittää tuntisi?
yrityksiä. Esimerkiksi Veikkaus antaa
Vuosi 2011 on Euroopan vapaaehkaikille työntekijöilleen päivän
toistoiminnan teemavuosi. Suomessa
vuoden kunniaksi on avattu Tuntitili.fi- käytettäväksi työntekijän itse valitpalvelu. Palvelun kautta on helppo löy- semaan vapaaehtoistyöhön, kertoo
teemavuoden Suomen projektipäältää itselleen sopiva vapaaehtoistyön
likkö Karoliina Tikka. n
muoto. Palveluun syötetään tuntimäärä, jonka on halukas käyttämään
Tuntitili.fi-palvelu on toiminnassa teemavuoden lisäksi
ainakin alkuvuoden 2012.
vuodessa ja alue, jossa haluaa toimia.
lahjoita aikaasi
aito 4/2011 25
haaga-helia Teksti: Eija Kärnä kuva: Hanna Rantanen
Case Toyota Tsusho:
Johdon assistentti Kirsi Malm
johdon strategiatyön tukena
rooli strategiatyön
tukena organisaatioissa on usein keskeinen,
sillä assistentti toimii tärkeänä linkkinä johdon ja henkilöstön välillä. Kirsi Malm on
työskennellyt johdon assistenttina Toyota
Tsusho Nordic Oy:llä vuoden 2011 alusta
lähtien. Toyota Tsusho on perustettu itsenäisenä maahantuojastaan Toyota Auto Finland
Oy:sta vuonna 2008. Yhtiössä ollaan vasta
kehittämässä strategiaprosessia ja Kirsillä
on ollut aktiivinen rooli tässä kehitystyössä.
Japanilainen omistus ei Toyota Tsusholla varsinaisesti vaikuta strategiaprosessin toimintatapoihin, mutta päivittäisissä
tilanteissa japanilainen kulttuuri näkyy
toisten huomioimisena ja kohteliaisuutena.
Arjen viestintää helpottaa ylimmän
johdon ja Kirsin huoneiden vierekkäisyys.
Kaikki tieto löytyy myös intranetistä, jossa
johdolla on oma työtila. Kirsi päivittää intraa ja pitää sitä johdon assistentin tärkeänä
työkaluna.
Kirsi on tiiviisti mukana Toyota Tsushon strategiatyössä. Prosessin alussa Kirsin
tehtävänä on avustaa tiedonhaussa. Johdon
määritellessä strategiaa, Kirsi huolehtii
»perusfasilitoinnista» eli kokousjärjestelyistä, aikatauluista ja esitysmateriaaleista
ja -tekniikasta. Kun strategiaa lähdetään
toteuttamaan, Kirsi on mukana käytännön
toiminnan suunnittelussa ja budjetoinnissa
sekä viestinnässä ja strategian esittelytilaisuuksissa.
Käytännössä strategian toimeenpano
alkaa tilikauden päättyessä maalis-huhtikuussa. Pitkän tähtäimen tavoitteista ja
strategiasta vastaa ylin johto yhdessä japanilaisten omistajien kanssa. Suomen johdolle
järjestetään oma Power Up -tilaisuus ennen
»Kun päivästä
toiseen puurtaa,
ei huomaa, että
on mukana
kaikenlaisessa
mielenkiintoisessa
toiminnassa.»
Johdon assistentin
johdon assistentti. Kirsi Malm.
strategian toteuttamisen aloittamista. Koko
henkilöstölle järjestetään toukokuussa infotilaisuus, jossa kerrotaan, miten edellinen
vuosi on mennyt ja mitä on tulossa. Infotilaisuuden jälkeen kokouksia ja kehityskeskusteluita jatketaan omissa yksiköissä.
Strategian seuranta on ainoa kohta prosessissa, jossa Kirsi näkee kehittämisen varaa:
– Tavoitteiden toteutumista voisi seurata järjestelmällisemmin mittarien avulla,
Kirsi toteaa.
Strategisten projektien suunnittelun
ja hallinnan Toyota Tsusholla hoitaa projektipäällikkö, joka oli ennen projektipäällikön tehtäviään toiminut talossa pitkään
johdon assistenttina.
– Hän hoitaa työtään hyvin suunnitelmallisesti ja itsenäisesti loistavaan dokumentointiin saakka ja on vienyt haastavan
projektien hallinnan tasoa korkeammalle,
Kirsi kertoo.
Strategiatyö Toyota Tsusholla on hyvin
strukturoitua verrattuna Kirsin aiempiin kokemuksiin pienemmässä yrityksessä. Kirsin mukaan selkeä ja hallittu
strategiaprosessi helpottaa assistentin työtä.
Strategiatyön tukena on vuosikello, jota
Kirsi päivittää muutaman kerran vuodessa
yhdessä talousjohtajan kanssa. Vuosikello
auttaa rytmittämään omaa työtä ja mahdollistaa tulevien tapahtumien ennakoinnin.
– Kun päivästä toiseen puurtaa, ei huomaa, että on mukana kaikenlaisessa mielenkiintoisessa toiminnassa, Kirsi toteaa.
Aktiivisuus strategiaprosessissa auttaa
assistenttia näkemään työn kokonaisuutena
ja tärkeänä osana yrityksen liiketoimintaa.
Kirsi kannustaa uusia assistentteja ottamaan
aktiivisen roolin strategiaprosessissa, koska
se helpottaa pääsemään paremmin organisaatiokulttuuriin sisään. Strategiaprosessin
tuessa Kirsi näkee HSO:illa hyvät mahdollisuudet, sillä heillä on koulutuksen ja kokemuksen tuomat projektinhallintataidot ja
hyvä tuntemus yrityksen kaikilta tasoilta. n
Haluaisitko kehittää rooliasi
organisaatiosi strategiatyön tukena?
Johdon assistenttityön koulutusohjelma HAAGAHELIAssa tarjoaa työelämässä toimiville HSO:ille täydennyskoulutusta strategisen johtamisen alueella.
Assistentti­opiskelijat voivat opinnäytetöinään auttaa
työelämän toimijoita oman roolin kehittämisessä strategiatyön tukena. Ota yhteyttä Eija Kärnään, eija.karna@
haaga-helia.fi, jos olet kiinnostunut kehittämään omaa
rooliasi organisaation strategiatyössä.
26 aito 4/2011
HSO harrastaa
Futisäidin
matkassa
ÄITI. Futisäiti Pia Tarragonassa.
HUIPPUOLOSUHTEET. Vastassa FC Santa Olivia.
aito 4/2011 27
Teksti ja kuvat: pia adibe
»Perheemme
tärkein yhteinen
harrastus on
jalkapallo.»
HIEKKALEIVONNAINEN. Täytteenä Okko.
on harrastuksia laidasta laitaan. Eräs harrastus
on tuttu ja yhteinen lähes kaikille »lapsellisille» HSOille: harrastamme lastemme
harrastuksia. Kuskaamme innokasta futaajaa tai muodostelmaluistelijaa treeneihin,
tsemppaamme ja palelemme kentän tai
kaukalon laidalla aamutuimaan tai iltamyöhään ja osallistumme myyjäisiin tai
rahankeruutempauksiin lapsemme harrastuksen hyväksi. Samalla meillä on mahdollisuus viettää yhteistä aikaa jälkikasvumme kanssa.
Perheemme tärkein yhteinen harrastus on jalkapallo. Ensimmäisten vuosien
aikana jalkapallo oli lähes päivittäin osa
elämäämme, kun vielä toimin joukkueen
jojona.
Tänä syksynä kahdeksan vuoden talkootyöt saivat huipennuksensa, kun SAPA97 pääsi jalkapallon kuningasmaahan
Espanjaan futisleirille.
VIRKISTÄVÄÄ. Suihku helli pelin jälkeen.
HSO-yhteisömme jäsenillä
sitten oli selvää, että sopivan
hetken tullen joukkue lähtee treenaamaan
ulkomaille paikallisiin olosuhteisiin ja pelitapaan tutustuen. Rahoituksen pohjana
toimi turnauksista, mainosfilmeistä ja roskienkeruustakin saaduilla varoilla kerätty
yhteinen potti. Myös Seurasaaren joulupolulla on värjötelty lyhtyjen tuikkeessa
makkaraa paistaen.
Sopivaksi kohteeksi valikoitui Salouniminen lomakaupunki noin 100 km Barcelonasta etelään. Puuttui enää matka­
ohjelma harjoituspeleineen, matkasäännöt,
vakuutukset ja sairasvakuutuskortit. Syysloman kynnyksellä tänä vuonna pääsimme
lopulta matkaan.
Jo vuosia
TARKK ANA. Valmentaja ohjeistaa.
Matka Espanjan lämpöön sujui jouheasti täysikuun möllöttäessä lumihuippuisten Alppien yllä. Perillä matkaajia odotti
Sampo-isäntämme Pelimatkoista ja ensimmäinen palaveri Saloun lämpimässä yössä
pidettiin uima-altaalla. Aamuyhdeksältä
bussi kuljetti koko 17 hengen joukon naapurikaupunkiin Cambrilsiin, jossa oli hienot
tekonurmet harjoituksia varten.
Päivän kohokohta oli Saloun uimaranta,
jossa oli runsaasti kansallispäiväänsä viettävää kansaa, turkoosi meri ja pilvetön taivas.
Tekonurmelle vaihtelua antoi aivan erilainen alusta: hiekka pöllysi rannalla palmujen katveessa, kun rantabulevardilta ostettu
pallo sai kyytiä. Toisena matkapäivänä oli
edessä matsi paikallista joukkuetta vastaan. Iltakuudelta joukkueemme lämmitteli Santa Olivian upouudella stadionilla.
– Kuinka espanjalaisilla voi olla varaa
rakentaa tällaisia kenttiä tällaisiin kyliin?,
oli ihmettelyn aiheena. Pukuhuoneessa
oli kolme suihkua ja wc:tä, stadionilla oli
»baari» pokaaleineen ja iloisine isäntineen ja kentällä vilskettä neljävuotiaasta
28 aito 4/2011
HSO harrastaa
ylöspäin. Koko perheen kuningaspelin
parissa oltiin, ei epäilystäkään.
Katalonian jalkapallovalmennuksen
koulutuspäällikkö veti seuraavan päivän
harjoitukset, jotka joku pojista kiteytti:
– Olisipa aina tällaiset treenit!
Iltapäivällä leiriläisjoukko jakaantui.
Huvipuisto oli kävelymatkan päässä ja Tarragonan historiallinen kaupunki roomalaisten valloittajien ajalta amfiteattereineen
vain 10 minuutin ja yhden pysäkin välin
junamatkan päässä. Junan ikkunasta nähty
romanialaisten slummialue ennen kaunista
kaupunkia kirvoitti poikakolmikon huulille aatoksen: – Tässä paikassa yhdistyvät
unelma ja painajainen.
Matkaohjelmaamme kuului luonnollisesti myös huippuluokan ammattilaisottelu FC Barcelona – Racing Santanders.
Barcelonan matka alkoi tulosvedolla ja
ensimmäisen maalin ajankohdan veikkauksella.
Euroopan suurimmalla katedraalilla
Sagrada Familialla nähtiin tuttuja tyttöjä
Kruununhaan yläasteelta. Pieni on maailma!
BARCELONA. Daniel, Eino ja Sagrada Familia.
Keskusta hahmottui pian Ramblan
ympärille, joka sataman Kolumbuksen patsaalta jatkui Katalonian aukiolle. Huikeat
ostosmahdollisuudet ympäröivät katutaiteilijoiden ja kävelevän ihmismassan täyttämän kävelybulevardin.
Lisäjännitystä toi kansainvälinen mielenosoitus talouskriisiä vastaan, joka blokkasi ryhmämme. Enää oli puolisen tuntia
aikaa ottelun alkuun. Jälleen näimme vaeltavia ihmisjoukkoja, nyt pukeutuneina kaulaliinoihin ja pelipaitoihin – bussimme tuntui
matelevan liikenteen seassa. Perille päästiin
kuitenkin ajoissa, tosin koko muu 80 000
katsojan yleisö istui jo paikoillaan! Ottelu
päättyi 3–0. Messi(as) viimeisteli lukemat
toisella puoliajalla yleisön mylviessä kunniaa.
Yhteiset muistot jäävät elämään. Yhteisen matkamme lisäksi elävimpiin ja jännittävimpiin muistoihini lukeutuu 6-vuotias
ensi kertaa maalivahtina. Maaliverkkoon
jäänyt perhosentoukka oli paljon kiinnostavampi ja tärkeämpi seurattava, kuin
selän taakse jääneet pelikentän tapahtumat.
Muutaman vuoden takainen rankkasateiden aiheuttama vedenpaisumus keskeytti
Kaisaniemessä pelatun turnauksen. Ja vierasottelussa Tapanilassa trombin mukana
ilmaan lähti teltta. Ulkoilmalajissa lähes
mikä tahansa on mahdollista.
Vaikka vuodet vierivät, niin jalkapallo
on meille jo erottamaton osa elämää. Pojan
ystävät, koulu ja asuinalue ovat valikoituneet jalkapallon parista muodostuneen
kaveripiirin ympärille. Ei liene hienompaa
tapaa harrastaa, tutustua pojan ystäviin ja
ajatuksiin, kuin löytää aikaa futiskentän
laidalle. n
aito 4/2011 29
lyhyestikoonnut: Maarit Rapp ja Susanna Winqvist kuvat: Teemu Lindroos, jonni kuutsa ja sodexo
Tervetuloa
joulu­
konserttiin
sunnuntaina
11.12. klo 17
Vuoden 2012
HSO-olohuoneet
yhteistyössä
Sodexon kanssa
TÄHDET. Jaso Sasaki ja Michaela Heimsch.
tunnelmaan perinteisessä Aito HSO ry:n järjestämässä
hyväntekeväisyyskonsertissa sunnuntaina 11.12. klo 17 Helsingin vanhassa kirkossa. Konsertissa esiintyvät viulisti Jaso
Sasaki säestäjänään Mikael Kemppainen,
sopraano Michaela Heimsch säestäjänään
kanttoriurkuri Heikki Ruokonen, sellisti
Jonathan Roozeman säestäjänään JanPaul Roozeman sekä sopraano Anna
Tuohino säestäjänään Nelli Erma.
Perinteinen hyväntekeväisyysjoulukonsertti Lastenklinikan sydänosasto
Virittäydy joulun
K4:n hyväksi on osa posetiivari Markku
Savijärven hyväntekeväisyyskeräystä.
Markku on vuodesta 1991 kerännyt sydänlasten hyväksi noin 400 000 euroa.
Joulukonsertteja yhteistyössä Aito
HSO ry:n kanssa Markku on järjestänyt
vuodesta 2002 lähtien. Hyväntekeväisyysvaroilla on hankittu pienten lasten
sydänosastolle suuri määrä uusia laitteita,
varusteita ja kalusteita.
Joulukonsertti on maksuton ja kaikille
avoin. Kolehtituotto käytetään lyhentämättömänä sydänlasten hyväksi. n
Sana on vapaa
– mitä mieltä
olet Aidosta?
uudistuneeseen
jäsenlehteemme Aitoon? Miten voisimme
vielä kehittää lehteä?
Nyt Sinulla on mahdollisuus vaikuttaa
lehden sisältöön. Anonyymin lukijatutkimuksen löydät osoitteesta: www.webropol.com/P.aspx?id=585072&cid=87929367.
Kyselyyn vastaamiseen kuluu aikaa n.
10 minuuttia. Vastausaikaa on 22.12.2011
saakka.
Lähetämme kyselylinkin myös sähköpostitse kaikille niille jäsenille, joiden sähköpostiosoite on tiedossa.
Mielipiteesi on tärkeä – vastaamalla
olet mukana kehittämässä lehteä! Vastaamalla kyselyyn voit myös osallistua 100
euron arvoisen Stockmannin lahjakortin
arvontaan. n
Aito HSO on tehnyt
yhteistyösopimuksen Sodexon kanssa
vuoden 2012 HSOolohuone-tapahtumien järjestämisestä.
Monelle HSOlle WTC. Sodexo-kohde.
tuttu myyntipäällikkö Seija Sipilä Sodexolta lupaa, että HSO-jäsenet pääsevät
tutustumaan kaikkein mielenkiintoisimpiin Sodexo-kohteisiin pääkaupunki­
seudulla.
Ensimmäinen HSO-olohuone järjestetään tiistaina 13.3. klo 17.00 Sodexo
WTC:ssä. Olohuoneen aiheena on koulutus ja itsensä kehittäminen. Alkuvuoden
Aitoa asiaa -jäsentiedotteissa kerrotaan
tilaisuudesta lisää. n
Kaikki Sodexon kohteet löytyvät Sodexon
nettisivuilta: www.sodexo.fi
Yhteiskuvassa HSO-hallituksen uusia ja väistyviä jäseniä:
varapuheenjohtaja Hanna Puura (vas.), Mikko Nieminen
(hallituksessa 2010–2011), Karoliina Viitasalo, Annika Taina,
Sini Järvinen, Tiina Meurman (hallituksessa 2010–2011),
Liisa Siren-Salminen, puheenjohtaja Marina Paulaharju.
Oletko tyytyväinen
HSO-syyskokouksen
päätöksiä 26.11.
ry:n syyskokouksessa Lahdessa
valittiin järjestölle puheenjohtaja ja uusia
hallituksen jäseniä seuraavaksi kaksivuotiskaudeksi. Marina Paulaharju jatkaa hallituksen puheenjohtajana. Järjestön hallituksen jäseniksi valittiin Sini Järvinen, Jaana
Ohtonen, Liisa Siren-Salminen ja Karoliina
Viitasalo. Hallituksen varapuheenjohtajana
vuoden 2012 loppuun saakka jatkaa Hanna
Puura ja hallituksen jäsenenä Annika Taina.
Syyskokous päätti myös korottaa HSOjäsenten kannatusjäsenmaksua 55 eurosta
65 euroon. n
Aito HSO
VASTA A. Mielipiteesi on tärkeä.
30 aito 4/2011
Tradenomi, HSO Petra
Nikkinen on työskennellyt
Suomen­suurimmassa korualan yrityksessä 15 vuotta.
Hän irtisanoutui markkinoinnin ja viestinnän vetäjän
Petra vierailee lehdespaikalta kesällä 2011 vietsämme kolumnistina vuotääkseen enemmän aikaa
den ajan.
perheensä kanssa.
Nyt hän nauttii vapaaajastaan perheensä kanssa
Espanjan Aurinkorannikolla.
kolumniteksti: Petra Nikkinen Kuvat: Lotta Nikkinen
Aikatauluista viis!
Miksiköhän espanjalaiset ovat saaneet
maineen huolettomina, mañana-tyyppeinä,
joita suomalaisten niin kovasti arvostamat
aikataulut eivät hetkauta? He nauttivat elämästä, puhuvat kovaäänisesti, elehtivät rikkaasti selittäessään, elävät ja tuntevat vahvasti. Yhteinen iltapäivä heidän kanssaan
on kuin pikakelauksella ja ääni kaakossa
kulkeva elokuva. Arvostan myös heidän
aitoa perhekeskeisyyttään. Sunnuntaisin
paikallinen perhe suuntaa kohti yhteistä viikonloppulounasta. Mummot, vaarit, äidit,
isät, lapset, lapsenlapset, lapsenlapsenlapset.
Koko lähisuku istuu valtavan pöydän ympärillä, kaikki yhdessä. Pienet lapset istuvat
isoisovanhempiensa sylissä. Useat sukupolvet kohtaavat luontevasti ja leppoisasti.
Luin hiljattain tutkimuksesta, jossa
selvitettiin, missä asuu maailman vähiten
stressaantuneimmat ihmiset. Yllätys yllätys,
elämässään vähiten stressaavat ihmiset elelevät täällä, Espanjan Andalusiassa. Näinköhän tämä tulos korreloi siihen, miten he
pysyvät aikataulussa, tulevat korjaamaan
aiheuttamiaan vahinkoja, asentavat nettiyhteyden, tuovat lupaamansa pesukoneen…
Toisaalta on virkistävää huomata, että mitä
niistä kellonajoista, ihmisistä ollaan aidosti
kiinnostuneita. Eilen aamulla kylämme
ravintoloitsija Marco vippasi minulle tuoreen sitruunan lähestyessäni häntä koiralenkillä. Hola guapa! Laita tämä veden sekaan
ja nauti, tänään on tulossa kuuma päivä!
Jos espanjalaiset eivät ole turhan tarkkoja aikataulujen kanssa, niin rakentamisen
kanssa on myös vähän niin ja näin. Asumme
vastavalmistuneessa asunnossa, jossa on
useampi kerros. Painuin kellarin viileyteen
hengittämään raikasta ilmaa ja päätin pestä
»Toisaalta on
virkistävää
huomata, että mitä
niistä kellonajoista,
ihmisistä
ollaan aidosti
kiinnostuneita.»
hampaani siellä. Väänsin hanan auki ja
pestessäni hampaita ihmettelin, että miten
ihmeessä varpaissa tuntuu kosteutta kun
hampaiden pitäisi vain kastua. Sen sijaan,
että hanan pitäisi ohjata vesi putkistoon, se
ohjasikin kaikki vedet suoraan kylpyhuoneen lattialle. Syvä huokaisu. Taas puhelu
rakentaja-Diegolle – por favor Diego…
Olemme päässeet tutustumaan moniin
paikallisiin eläimiin. Muutama päivä sitten kapusimme vuorenrinnettä ylöspäin
kohti pikkukyläämme. Olin keskittynyt
jutustelemaan mieheni kanssa, mutta yhtäkkiä molempien keskustelu tyssähti kuin seinään, kun huomasimme, että joku vauhdilla
etenevä, tukevasti askeltava olento juoksee
meitä vastaan keskellä tietä. Tiukka jarrutus,
paniikki kurkussa. Avoauto ei juuri sillä hetkellä tuntunut kauhean kivalta – entä jos se
hyppäisi konepellille ja siitä suoraan auton
penkille? Onneksi juuri viime hetkellä tämä
yli satakiloinen villisika päätti kääntyä oikealle ja pyyhkäisi automme ohi villisti ravaten.
Hetken huokaisu ja hysteerinen naurukohtaus sen jälkeen – kokemus tämäkin! n
aito 4/2011 31
kirjoja työ- ja yöpöydältä Teksti: Pia Adibe ja Susanna Winqvist kuvat: Kauppakamari ja WSOY
Tony Dunderfelt: Minä –
onnistujaksi joka olen.
Kauppakamari, Helsingin
Kamari Oy, 2011.
ISBN: 978-952-246-130-8
Työpöydältä
Tony Dunderfeltin uutuuskirja on opas
Jonas Jonasson:
Satavuotias joka karkasi
ikkunasta ja katosi
Suomentaja:
Rintamäki, Raija
Alkuperäinen nimi:
Hundraåringen som
klev ut genom fönstret
och försvann
ISBN: 978-951-0-37010-0,
WSOY, 2011
»Ydinminä on
persoonalli­
suutemme
ydin, taitoa
toimia luovasti,
itsenäisesti ja
vapaasti.»
»Vaikka teos on
humoristinen,
herättää se
myös ajatuksia
ihmiskunnan
historian
järjettömyyksistä.»
sisäiseen vireeseen. Ydinminä on kirjan
mukaan persoonallisuutemme ydintä, taitoa toimia luovasti, itsenäisesti ja vapaasti.
Yksilössä piilee voimavarat kohdata
elämän ongelmat sekä omassa persoonallisuudessaan olevat opitut mallit kasvaen
ja kehittyen koko elämänsä ajan. »Ydinminä on ajassa kasvava siemen», kiteyttää
Tony Dunderfelt itse mielemme mahdollisuudet.
nyky-Ruotsissa ja tutustuu hänen elämäntarinaansa. Vaikka Allania ei koskaan ole
politiikka tai uskonto kiinnostanut, on
tämä anarkistinen maailmanmatkaaja ollut
mukana useimmissa 1900-luvun merkittävimmissä tapahtumissa ja vaikuttanut maailmanhistorian kulkuun tempauksillaan.
mielen ja itsetuntemuksen kehittämiseen
Psykologi Tony Dunderfeltin kirjat
ovat jo vuosia virkistäneet ajatteluani: sanaton viestintä, henkilökemiat ja intuitio ovat
aiheita, jotka kiehtovat mieltäni. Tonyn
uusimman kirjan avulla tutustut paremmin itseesi ja mieleesi.
Erilaisten yksinkertaisten, konkreettisten harjoitusten avulla saat kesken arjen kiireiden parannettua keskittymiskykyäsi ja
tutkittua olotilaasi. Esimerkiksi tunteiden SATAVUOTIAS JOKA karkasi ikkunasta ja
tuntemiseen ja niiden merkitysten tulkin- katosi on kirja, jota lukiessa nauraa ääneen.
taan voi suhtautua objektiivisemmin (hyvä
Allan Karlsson ottaa hatkat vanhain­
harjoitus naiselle!).
kodista juuri ennen satavuotissyntymäpäiväjuhliaan. Hetken mielijohteesta karKirjassa on esimerkkejä niin rakkau- kuun lähteneen vanhuksen matkaan tarttuu
den voimasta, positiivisesta psykologiasta mojovan rahasumman sisältävä matkakuin huonosta itsetunnosta ja negatiivisista laukku. Pian Allania ja hänen matkallaan
skripteistäkin. Avain mielen mahdollisuuk- saamiansa uusia ystäviä jahtaa sekä poliisi
sien hyödyntämiseen on läsnäolo, nykyhet- että erikoislaatuinen rikollisliiga. Pakomatkessä eläminen.
kaa seuraa lehdistö, ja lööpit laulavat.
Parempi itsetuntemus antaa eväät myös
Jonas Jonassonin humoristisessa
toimivampiin ihmissuhteisiin ja hyvään esikoiskirjassa lukija seuraa Allania
Yöpöydältä
Räjähdysekspertti Allan on henkilökohtaisesti tavannut historian mahtimiehiä,
niin kommunistijohtajia kuin kapitalistejakin, ja onnistunut joko ilahduttamaan tai
vihastuttamaan heitä; useimmiten ainakin
ällistyttämään.
Kirjailijan kiinnostus historiaan välittyy. Kirja sopii mainiosti historiasta kiinnostuneille. Vaikka teos on humoristinen,
herättää se myös ajatuksia ihmiskunnan
historian järjettömyyksistä.
Luin kirjan ruotsiksi ja voin suositella
alkukielellä lukemista ruotsia taitaville.
Teksti on helppoa ja mukaansatempaavaa.
Jonasson pitää Arto Paasilinnan teoksista,
minkä suomalainen lukija helposti tunnistaa kirjan samanlaisesta satiirisesta nauruhermoja kutkuttavasta tyylistä. n
s!
u
o
j
r
a
T
Tilaajalahjaksi laadukkaat
helmikorut!
Energiaa
toimiston työpäivään!
S & A -lehden tilaajaetuna saat muun
muassa jatkuvan koulutusedun ja
voit osallistua tilaajillemme tarkoitetun S & A -klubin mielenkiintoisiin
tapahtumiin. Lisäksi saat maksutta
Yritystilaisuudet-hakemiston ja kaksi
kertaa vuodessa Liikelahjat-lehden.
S & A -lehden kahdeksan mielenkiintoista
numeroa kotiin tai työpaikalle kannettuna
70 € / 12 kk.
Tilauksen saat tehtyä kätevästi
sivuiltamme www.bbm.fi tai
[email protected].
Tarjous koskee vain uusia tilaajia. Tarjous on voimassa 31.12.2011 saakka.
Tilaa
S&A
www.bbm.fi
Hyödynnä tarjous!
TIlaa S & A -lehti!
Tilaajalahjaksi House of Elliottin
kaunis helmikorusetti, sisältää
kaula- ja korvakorut.
Arvo 49 eur.
Business to Business Mediat Oy | Y-tunnus 1794727-6 | Piispantilankuja 4, FI-02240 Espoo | p. +358 9 5421 0100 | [email protected] | www.bbm.fi