Vuoden HSO 2012 Leena Tammi on ylpeästi perinteinen

Ay-liike digiajan
haasteissa
s. 4
Maailma muuttuu
– assistentin työ
mukana
s. 13
Ammattiliitto
tuo turvaa arkeen
s. 18
Aito HSO ry:n jäsenlehti
No. 4/2012
40. vuosikerta
Vuoden HSO 2012
Leena Tammi on ylpeästi
perinteinen sihteeri
s. 10
Tilaa HSO-paita! s.31
SiSällyS
16
18
22
24
– assistentin työ mukana
Syyskokouksen päätöksiä 2012.
Jäsenmaksu alenee ja opiskelijajäsenmaksukäytäntö selkiytyy
Uuden ajan ay-liike.
Amattiliitto tuo turvaa arkeen
Kielen kiemurat.
Kielenhuollon työkaluja HSOille
Ajassa.
Salla Huttunen – valppaana
kohti muutosten aikaa
HSO-päivä
vei vieraat satumaisiin tunnelmiin
Uutiset
26
30
Tulipa testattua:
32 Lounaalla
33 Kolumni.
Sydänten joulu
34 Joulutarinoita
Ilmestyy
4 kertaa vuodessa
40. vuosikerta
Päätoimittaja
Marina Paulaharju
050 560 4230
marina.paulaharju
@merimieselakekassa.fi
Numero 4/2012
kannen kuva
Teemu ullgrén
2 AitO 4/2012
Toimitussihteeri
Maarit rapp
[email protected]
(toimituksellinen aineisto)
SIvu 13. Maailma muuttuu, myös assistentin työ.
SIvu 26. HSO-päivä vei satumaisiin tunnelmiin.
kuvA: mAriA mAHAr
3 Puheenjohtajalta.
Joulun toiveita…
ajan ay-liike.
4 Uuden
Ay-liike digiajan haasteissa
8 Yhteistyössä.
Renssanssimies Jaso Sasaki
jäsenen terveiset.
9 Hallituksen
Verkostoissa on voimaa!
HSO 2012 Leena Tammi:
10 Vuoden
Ylpeästi perinteinen sihteeri
muutoksessa.
13 Työympäristö
Maailma muuttuu
SIvu 34. Hyvää joulua, toivottaa jäsenlehti Aidon toimitus!
Toimituskunta
Sini Ala-kanto
Petra Nikkinen
Anni Piipponen
krista Tirkkonen
Marjo valjakka
Tommi vanha
karoliina viitasalo
Susanna Winqvist
Ilmoitusmyynti
Aito HSO ry
(09) 586 5020
[email protected]
Ilmoitusaineistot
[email protected]
Painosmäärä
3 000 kpl
HSO-missio:
Aito HSO ry:n tavoitteena on
valvoa jäsenten etuja työmarkkinoilla ja edesauttaa verkostoitumista. Järjestö vahvistaa
HSO-identiteettiä ja edistää
HSOiden tunnettuutta.
Painopaikka
Libris Oy
Taitto
Nymandesign Oy
ISSN 0783-4942
Aikakausilehtien
Liiton jäsen
AITO HSO rY
Eerikinkatu 20 C 37
00100 Helsinki
Puhelin (09) 586 5020
[email protected]
www.aitohso.fi
Jäsenmaksu vuonna 2012
1,15 %. kannatusjäsenmaksu 65 euroa.
Yhdistyksen pankkitili
Nordea 155530-100728
IBAN: FI0615553000100728
BIC: NDEAFIHH
HSO-visio 2013:
Aito HSO ry on yli 3000 tyytyväisen jäsenen tunnettu
järjestö. HSO on brändi, joka
tarkoittaa arvostettua ja laadukasta osaamista.
HSO-identiteettiä
kuvaavat ominaisuudet:
ainutlaatuinen / aktiivinen /
avoin / kehittyvä / osaava /
rohkea / yhteisöllinen
PUHEENJOHTAJAlTA
kuvA: PETri JUNTUNEN
Joulun toiveita…
NäIN JOuLuN ALLA päätin kertoa teille
omista joulutoiveistani. Toiveeni eivät ole
vaatimattomia ja niiden toteutuminen
edellyttää meiltä kaikilta toimia. Olen kuitenkin toiveikas toiveitteni toteutumisesta.
Suomen kansa on ennenkin selvinnyt hankalista tilanteista, miksei nytkin.
ENSIMMäINEN TOIvEENI on, että työelämän tuottavuuden nousun mahdollistava
yhteistoimintalain henki olisi työpaikoillamme osa jokapäiväistä työarkea. Yhteistoimintalain henki ja keskeinen tavoite on,
että yritysten toiminta ja tuottavuus paranevat ja avoin vuorovaikutus työnantajan
ja työntekijän kesken lisääntyy. Tarkoituksena on myös edistää eri henkilöstöryhmien keskinäistä yhteistoimintaa työpaikolla.
Se ei siis ole irtisanomislaki, vaikka laissa
on toki myös säädetty tästä menettelystä.
Lakia on noudatettava yli 20 hengen yrityksissä mutta valveutunut pienempikin yritys hyödyntää lain kirjauksia. Tutkimusten
mukaan nimittäin yritykset, joissa yt-laki
on osa työpaikan arkea ovat onnistuneet
tuottavuuden ja kannattavuuden kasvussa.
on, että työmarkkinaosapuolet unohtaisivat historian jännitteet ja alkaisivat aidon ja kaikkia osapuolia hyödyttävän keskustelun suomalaisen
työelämän kehittämisestä. Heidän pitäisi
tehdä päätöksiä, jotka oikeasti kantavat
pitkälle tulevaisuuteen. Ymmärrän ja täytyykin olla niin, että omien jäsenten etuja ajetaan puolin ja toisin, mutta omaan
napaan katsomisen ja kaikenlaisen nokituksen sijaan voisi miettiä, millä keinoin
saamme yhdessä rakkaan kotimaamme
takaisin kasvun tielle.
kOLMAS TOIvEENI on, että suomalainen
työväestö haluaisi kantaa oman kortensa kekoon näissä tulevaisuuden talkoissa
antamalla valtakirjan ammattiyhdistysliikkeelle työsuhdeasioidensa ajamiseen
myös tulevaisuudessa. Mitä enemmän
työikäiset siirtyvät pelkän työttömyyskassan jäseneksi, sitä vähemmän ammattiyhdistysliike voi vaikuttaa suomalaisen
työelämän laadulliseen kehittämiseen. On
hyvä muistaa, että työelämän kehittäminen on tehty valtaosaltaan ammattiyhdistysliikkeen toimesta. Suomessa ei olisi
vuosilomalakia, lomarahoja, tasa-arvolakia, yt-lakia, perhevapaita puhumattakaan jokaisen puolesta neuvotelluista
palkankorotuksista. Tämän kehittämisen
hinta on ay-liikkeen jäsenyys. Olemalla
jäsen kantaa jo korttaan melko pitkälle.
»On hyvä muistaa, että työelämän
kehittäminen on
tehty valtaosaltaan
ammattiyhdistysliikkeen toimesta.»
NELJäS JA viimeinen toiveeni on, että meillä jokaisella olisi mielenkiintoinen työ, jonka pysyvyyteen voisimme
luottaa. Että vapaa-aikamme täyttäisi
läheiset ihmiset ja asiat, jotka antavat meille voimia sekä että terveytemme riittäisi pitkään ja hyvään
elämään.
TOINEN TOIvEENI
me aidot HSOt
olemme valmiita talkoisiin Suomen työelämän
hyvinvoinnin puolesta.
Minä ainakin olen.
TOIvON, ETTä
HYvää JOuLuA kaikille Aidon lukijoille! n
Marina Paulaharju
puheenjohtaja
[email protected]
050 560 4230
AitO 4/2012 3
TEEmA: UUdEN AJAN Ay-liikE
TEkSTI: SUSANNA WiNqviST kuvAT: JOHANNA kANNASmAA
Digicowboyt ja verkkokuraattorit
Ay-liike digiajan
haasteissa
Ammattiyhdistysliike painii uudenlaisten haasteiden parissa muuttuneessa
mediamaailmassa. Kuinka toimia yhteisöllisessä digiajassa, miten tavoittaa
digicowboyt. Mediatoimisto Toinen Helsingin luova johtaja Jani Halme
pohdiskelee, millä keinoin ay-liike voisi vastata näihin haasteisiin.
digicowboyt eivät ole kuulleetkaan tammikuun kihlauksesta, pamauttaa Jani Halme.
Siis mitä? Valotetaanpa asiaa hieman.
Tammikuun kihlaus tapahtui vuonna 1940,
jolloin silloinen työnantajajärjestö antoi julistuksen. Se tunnusti ammattiliitot ja keskusjärjestö SAK:n neuvotteluosapuoliksi
työmarkkinoita koskevissa kysymyksissä.
Digicowboy-käsite puolestaan on TietoEnatorin entisen toimitusjohtajan Pekka
viljakaisen lanseeraama termi, jota Halme
mielellään käyttää. Halme kuvailee digicowboyta henkilöiksi, jotka ovat syntyneet nettiaikaan. Näillä nuorilla miehillä ja
– NYkYPäIväN
4 AitO 4/2012
naisilla, diginatiiveilla, on aina ollut työkalut tiedon etsimiseen, omien mielipiteidensä esille tuomiseen, samoin kuin keinot ja
halua verkostoitua lokaalisti ja globaalisti.
HALME kErTOO, mistä erottaa diginatiivin ja digimaahanmuuttajan. Aivan kuten
perinteinenkin maahanmuuttaja, joutuu
digimaahanmuuttaja opettelemaan uuden
ympäristönsä kielen, kulttuurin ja tavan
kommunikoida.
– Maahanmuuttaja muistaa hetken jolloin hän ensimmäisen kerran meni nettiin. Diginatiivi puolestaan ei kunnolla
edes ymmärrä termiä ”mennä nettiin”.
Digicowboyt ovat aina käyttäneet verkkoon kytkettyä tietokonetta, he ovat netissä koko ajan, toteaa Halme ja muistelee
itse kaihoisasti ensimmäistä surffaushetkeään Netscapella.
Halme ei siis itsekään ole digicowboy,
mutta työnsä puolesta tekemisessä heidän
kanssaan. Hän ei hämmästele sitä, että ammattiyhdistysliike jää etäiseksi nettisukupolvelle. Halme kritisoi ay-liikkeen roolia
nykyaikana, erityisesti luovilla asiantuntija-aloilla, joissa työsopimukset syntyvät
hyperlokaalisti, silmästä silmään. Halmen
mukaan aivotyöläisillä on monesti mahdollisuus vaikuttaa omiin työehtoihinsa
niin hyvin, että heillä ei ole tarvetta perinteiselle ay-liikkeelle.
– Digicowboylla ei ole samaa lojaalisuutta työnantajaa kohtaan kuin hänen vanhemmillaan oli. Digicowboylta
voi puuttua lojaalisuus ylipäätänsä koko
työntekoa kohtaan. Tämä luo haasteita
työnantajille. Nämä samat sitoutumisen
haasteet koskevat luonnollisesti myös ammattiyhdistysliikkeitä.
ja asiantuntijatyöntekijät
ovat Halmelle tuttuja maisemia, joista hän
myös mielellään puhuu. Hän myöntää, että
LuOvAT ALAT
vaikka luovat alat kuten esimerkiksi peliteollisuus on kasvava ala, niin toki tulevaisuudessakin löytyy edelleen duunareita, meistä huolen pitäviä sairaanhoitajia
ja roskiksemme tyhjentäviä roskakuskeja. Näillä henkilöillä ei jatkossakaan liene
mahdollisuuksia vaikuttaa sopimuksiinsa
hyperlokaalisti tai downshiftata aina kun
siltä tuntuu. He ovat kuitenkin nettisukupolvea. Sukupolvea, jotka ovat tottuneet
kahdensuuntaiseen viestintään.
– Internetin muutos viimeisen kymmenen vuoden aikana koskee meitä kaikkia.
Siltä ei kukaan ole turvassa. Toiset ovat
sen huomanneet aikaisemmin kuin toiset,
Halme toteaa.
Halme kertoo, että vuonna 2005 Suomen Top-5 -verkkopalvelut olivat yhdensuuntaista sisältöä tuottavia palveluita
kuten televisiokanavien ja lehtien sivustoja. Vuonna 2010 Top-5 -listalta löytyi
ainoastaan kaksisuuntaista viestintää tarjoavia palveluja kuten google.fi, YouTube
ja Facebook.
Digicowboyt ovat tottuneet käyttämään kahdensuuntaista viestintää hyödyntäviä sosiaalisen median kanavia. He ovat
kiinnostuneita jakamaan mielipiteitä, oli
sitten kyse omista mielipiteistä tai muiden
esittämistä ajatuksista, ja ottamaan kantaa.
»Internetin muutos
koskee meitä
kaikkia. Kukaan
ei ole turvassa.»
AitO 4/2012 5
TEEmA: UUdEN AJAN Ay-liikE
Jani Halme vinkkaa
»Mitäpä, jos joskus
tarjottaisiin oikeasti
mahdollisuus
vaikuttaa?»
Kuinka toimia
digimedian
viidakossa
kAIkENkATTAvAA TEMPPukIrJAA SoMen hallitsemiseen ei ole. Kanavan (mm. Facebook, LinkedIn, Twitter)
valintaa tärkeämpää on löytää oikea käyttökonventio.
Mieti kunnolla, mitä kaikkea palvelustasi haetaan, onko
se mahdollisuus keskustella, osallistua päätöksentekoon,
hakea tietoa jne.
vErTAISTukI- JA tieto kasvattavat jatkuvasti merkitys-
tään. Perinteisen massamedian säännöt eivät enää päde.
Tarkkaile toimintaympäristöä avoimin silmin.
EI LIIkAA kampanjoita ja tempauksia. Mene rohkeasti
asian kovaan ytimeen.
INFOrMAATIOTA uSEIN ja pienissä paloissa enemmin
kuin liian kauan hierottuna valmiina pakettina. Anna
ihmisille mahdollisuus vaikuttaa keskeneräisiin asioihin.
YMMärrä JA hyväksy, että digicowboyt ajattelevat ja
toimivat eri lailla kuin aiemmat sukupolvet. n
6 AitO 4/2012
Halme kehottaa ay-liikettä hyödyntämään
diginatiivien tapaa viestiä.
– Erityisesti kolmikantaviestintää pitäisi
todella uudistaa. Varmasti joku alan asiantuntija voisi pitää esimerkiksi selkokielistä ja mielenkiintoisesti kirjoitettua blogia
neuvottelujen kulusta, toimia niin sanottuna verkkokuraattorina. Nyt pukumiehet
vilahtavat uutisissa ja murahtavat kameralle jotain epäselvää salassapitovelvoitteisiin
vedoten. Ketä se motivoi ottamaan kantaa
tai kiinnostumaan asioista, Halme pohtii.
DIGINATIIvIT OvAT tottuneet toimimaan
yhteisöllisesti. Esimerkkinä Halme kertoo
viime kevään Hyvänmielenosoituksesta.
Tapahtumassa kierrettiin yhden päivän
aikana kaikki Helsingissä toimivat suurlähetystöt ja kiitettiin jokaista maata siellä
tehtyjen hyvien asioiden puolesta. Tapahtuma syntyi, eli ja kasvoi netissä. Nuoret
helsinkiläiset tapahtuman takana kutsuivat tempaustaan kansalaisdiplomatiaksi.
Syyksi tapahtumalle he kertoivat sen, että
liian usein hyvät asiat tuppaavat jäämään
huonojen uutisten varjoon.
Päivän ohjelmaa pystyi seuramaan
luonnollisesti netistä ja kaapelitelevisiosta.
Päivä sai hyvin mediajulkisuutta perinteissäkin medioissa. Digiajassa massamedian
pelisäännöt eivät enää päde. Julkaisukynnys on madaltunut, julkaisuvoima kasvanut ja hierarkia puuttuu. Digicowboyt
ovat tottuneet siihen, että he saavat äänensä kuuluviin ja voivat vaikuttaa asioihin.
Halmen mukaan ay-liikkeen kiinnostuvuutta voisi parantaa se, että jäsenille
ja potentiaalisille jäsenille annettaisiin
mahdollisuus vaikuttaa asioihin jo niiden
suunnitteluvaiheessa.
Sosiaalinen media tarjoaa mahdollisuuden kommentoida asioita, mutta ne
ovat monesti liian valmiiksi pureskeltuja. Mieluummin enemmän pientä ja useammin, kuin liian kauan hierottuja dokumentteja ja suunnitelmia. Mitäpä, jos
joskus tarjottaisiin oikeasti mahdollisuus
vaikuttaa, Halme haastaa.
vErTAISTIETO JA -tuki kasvattavat jatkuvasti merkitystään. Halmen kaavailemassa
uuden ajan ay-liikkeessä samassa elämäntilanteessa olevat jakaisivat kokemuksiaan ja ratkaisivat tilanteita yhteisöllisesti
yhteistyössä.
Meillä on jo TripAdvisor, josta matkaa
suunnitteleva voi tarkistaa, mihin hotelliin
kannattaa majoittua ja mitä loukkoja on
parempi välttää. Löytäisivätkö diginatiivit
helpommin itseään kiinnostavan ja itselleen sopivan uuden ajan ay-liikkeen, jos
meillä olisi ay-advisor?
– Sehän on fantastinen idea! Ay-advisor
voisi olla kaikkien kaikkien ay-järjestöjen
yhteinen palvelu, josta jokainen löytäisi
helposti oman jäsenjärjestönsä, asiasta
innostunut Halme maalailee pilke silmäkulmassa. n
MIKSI KANNATTAA VALITA
PUBIT?
www.pubit.fi
Pubit.fi on täysin kotimainen painopalvelu jonka
taustalla toimivat alan konkarit Markku Aaltonen ja
Kimmo Wirén.
Tavoitteenamme on helpottaa painotyön tilausprosessia laadusta tinkimättä. Panostamme helppouteen, nopeuteen ja luotettavuuteen.
Painotuotteet valmistuvat Helsingissä Malmilla
Erweko Oy:n tiloissa josta ne singahtavat ympäri
suomea.
Tee siis itsellesi palvelus ja kokeile jo tänään!
Ensitilaajan etu: -20% (voimassa 31.12.2012 asti)
www.pubit.fi
Markku Aaltonen
040 849 3418
Kimmo Wirén
040 503 3883
AitO 4/2012 7
JASO SASAkIA voi tilata esiintymään yritystilaisuuksiin ja muihin tapahtu-
yHTEiSTyöSSä: JASO SASAki
miin sosiaalineuvos Markku Savijärven kautta, puhelin: 0500 513337,
sähköposti: [email protected].
TEkSTI: kriSTA TirkkONEN kuvA: HEikki TUUli
Renessanssimies Jaso Sasaki
Palkittu, taiteellisen tohtorintutkinnon suorittanut viulisti Jaso Sasaki on mielenkiintoinen tuttavuus. Musiikin saralla hänen saavutuksensa ovat 36 vuoden iästä
huolimatta mittavat: kolmas palkinto Yfrah Neaman -kilpailussa, finaalisijoja Kuopion
viulukilpailussa ja Suomen Kulttuurirahaston apuraha, muutamia mainitakseni.
tarttui viuluun 4-vuotiaana
eikä ole otettaan siitä hellittänyt sen jälkeen.
Nykyään käsissä on Taidesäätiön Ferdinandus Gagliano -arvoviulu vuodelta 1767.
Ensimmäisen arvoviulun, Carlo Antonio
Testoren, hän on saanut jo 12-vuotiaana
käyttöönsä OP-Pohjolalta ja on ollut onnekas saadessaan soittaa niitä siitä asti. – Hyvä
soitin pystyy auttamaan viulistia. Siitä voi
saada irti sellaisia sävyjä ja nyansseja, joita tavallisesta viulusta ei löydy. Se on myös
kantavampi kuin huono soitin, Jaso kuvailee.
JASO SASAkI
TOukOkuuSSA SIBELIuS-AkATEMIASSA
tarkastetussa tohtorintutkinnossaan Jaso
tutki kuuden 1900-luvun alkuvuosien viulistin elämäntyöhön perustuen, liittyykö
aikakauteen soittotekniikoita, joita ei enää
käytetä. Tutkimus kattoi tekniikoiden ja
soittotyylien lisäksi soittajien elämään tutustumisen. Opinnäytetyö koostui viiden
konsertin sarjasta. Jaso avasi uusia uuria
myös tekemällä levytyksiä 1900-luvun alun
laitteistoilla saadakseen selville, miten ne
muuttivat alkuperäistä soitantaa.
–Vanhat mestarit kuulostavat niin erilaiselta kuin soitto nykyisin. Minua kiinnosti tietää, kuinka paljon se on kiinni
soittotekniikasta ja kuinka paljon muusta,
kuten rahinasta, Jaso selittää. Hän kertoo,
että tapa, jolla muusikot joutuivat soittamaan varhaisiin äänityslaitteisiin, vaikutti
myös konserttisoittamiseen. Levyttäessä
viulistin piti soittaa akustisen äänitorven
lähellä, jotta äänitys onnistui. Tämä ei voinut olla vaikuttamatta myös soittotekniikkaan konserteissa.
Toki viulunsoitto on muuttunut ajan
myötä. Jaso vertaa sitä puheessa tapahtuneisiin muutoksiin: –Puheen fraseeraus
on nykyään aivan erilaista kuin esimerkiksi Pekka Puupään vanhoissa elokuvissa.
8 AitO 4/2012
mielenkiinnon
kohteet eivät ole klassisen musiikin
ammattilaiselle ihan perinteisimmästä
päästä. Savikiekkoammunta ja jousiammunta ovat johtaneet juuri suoritettuun
metsästäjätutkintoon. Taustalla häämöttää muutenkin suuri luonnon ystävä ja
luonnossa liikkuja. Kalastus, sienestys ja
marjastus ovat intohimoja. Jaso on tehnyt
jopa vaappuja ja lohiperhoja. Hän toteaakin:
–Taitojen hankkiminen on minulle tärkeää.
Haluan opetella, mitä en osaa. Seuraavaksi
vuorossa on hitsaaminen.
Ruoka, musiikki ja viini kuuluvat Jason mielestä olennaisesti yhteen. Tämä
lienee vaikuttanut hänen opintovalintoihinsa. Perhon kokkikoulussa on opintoja
jäljellä 1,5 vuotta. Ruoan pariin hänet on
johdattanut ruoka kotona: – Meillä kotona muut söivät elääkseen, minä elän syödäkseni. Ajattelin, että jotakin on tehtävä.
Se on omin käsin onneen, jos aikoo saada
hyvää ruokaa.
JASON MuuTkAAN
JASO SASAkI on monitaituri.
Puheen rytmi on muuttunut, ja sama on
tapahtunut soitolle.
laajalti kokemusta myös
klassisen musiikin ulkopuolelta. Hänen
nimensä löytyy yhtä lailla Kristina från
Duvemålan kuin Posetiivifestivaalien
esiintyjäkaartista. Posetiivari hän ei kuitenkaan ole: – Soitin Stroh-torviviululla
duoja posetiivarien kanssa kadulla. Halusin kokea improvisaatiokulttuuria. Jaso kertoi, että häntä on aina kiinnostanut kaikki musiikki. Kiinnostusta ei voi
rajata millekään alueelle. Kuten hän toteaa, monet kuuluisat klassistit ovat jossain
vaiheessa hypänneet sivuraiteille. Jasolle
elämän suola on halu oppia lisää ja laajentaa ymmärtämystä.
vIuLISTI HAkEE
riitä renessanssimiehelle. Kiinnostus historiaan näkyy myös
vallan toisen tyyppisessä harrastelussa,
klassikkoautojen kunnostuksessa. – Tässä on myös filosofiaa takana. Ei pelkkää
kulutuskulttuuria. Ennen tavarat tehtiin
kestämään. Tähän samaa kuuluu rehtiys,
rehellisyys, kunnianhimo, jotka näkyvät
tavassa elää, Jaso maalailee.
Musiikkitutkijana Jaso jatkaa samalla
linjalla. Seuraavaksi vuorossa on 1800-luvun lopun suomalaisen viulunsoittokulttuurin tutkiminen. Edessä on myös reissu
Transsilvaniaan paikallisten mustalaisten
musiikkiin tutustumaan. He edelleen soittavat torviviuluilla omaa kansanmusiikkiaan. Jaso toteaakin elävänsä koko ajan toinen jalka tulevassa, toinen historiassa. n
JA EIHäN MIkääN
HAlliTUkSEN JäSENEN TErvEiSET
kuvA: ANTErO SAlmiNEN
Verkostoissa on voimaa!
ELäMME MAAILMASSA, jossa asiat muuttuvat koko ajan huimaa vauhtia ja jossa
uutta tietoa tulee jatkuvana virtana - ihmisen on täysin mahdotonta yksin hallita
kaikkea. Eihän siinä toki olisi mitään järkeäkään, emmehän me ole mitään koneita vaan jokainen meistä on yksilö, omine
arvokkaine tietoineen ja taitoineen.
Onko meillä siis mitään mahdollisuuksia selvitä tässä tiedon tulvassa? Kyllä on, ja
siinä meitä auttavat kollegamme, osaavat
ja asiantuntevat HSOt, niin omissa yrityksissämme ja yhteisöissämme kuin näiden
ulkopuolellakin.
Olen herännyt huomaamaan verkostojen merkityksen vasta kokemuksen myötä.
Nuorena sitä osasi tai ainakin luuli osaavansa ja halusi myös tehdä itse kaiken.
Kunnianhimoa pitää totta kai olla, mutta
ihan kaikkea tässä assistentin työssä vaadittavaa ei vaan voi hallita. Osaan toki jotain, ja kun jaan nämä tiedot verkostoni
kanssa samalla kun verkoston muut jäsenet
puolestaan jakavat omat tietonsa muiden
kanssa, säästymme kaikki turhalta työltä
– sitä pyörää ei tarvitse ihan joka kerta keksiä uudelleen. Tässä on verkostojen todellinen voima, kun kaikkien osaaminen laitetaan yhteen, se on paljon enemmän kuin
yhden yksittäisen henkilön tiedot ja taidot.
toimivuus edellyttää aina sitä, että sen jäsenet ovat valmiita jakamaan omaa tietämystään muiden
kanssa. Usein, ikävä kyllä sanoa, me HSOt,
TOkI, vErkOSTON
kuvittelemme, että tieto on valtaa. Kun
pidämme jonkun asian vain omana tietonamme, se tekee meistä tärkeitä omille
yhteisöillemme, olemme jotenkin korvaamattomia. Tämä ei kuitenkaan enää toimi. Se, että jaat tietosi muiden kollegojen
kanssa, ei tee sinusta yhtään vähemmän
tärkeää kuin aikaisemmin. Se, joka tänä
päivänä jakaa tietoa, kommentoi ja vaikuttaa, on tärkeä, ei se, joka panttaa kaiken
tiedon itsellään.
»Asiantuntemuksen
lisäksi verkostot
tarjoavat myös
vertaistukea.»
ASIANTuNTEMukSEN LISäkSI verkostot
tarjoavat myös vertaistukea. Kun verkosto
koostuu samantyyppistä työtä tekevistä, samassa projektissa työskentelevistä tai vaikkapa saman koulutustaustan omaavista
(kuten me HSOt), se tarjoaa erinomaisen
kanavan kokemusten ja ajatusten vaihtamiseen. Aina ei ole kyse pelkästä tiedon jakamisesta, verkoston jäsenet
voivat myös tukea ja kannustaa
toisiaan. Samanlainen tilanne tai
tausta antavat tähän hyvät mahdollisuudet.
Verkosto voi toimia niin kasvokkain kuin esim. sosiaalisessa
mediassakin. Tärkeintä ei ole tapa, vaan avoimuus, halu osallistua ja jakaa tietoja ja kokemuksia.
Verkostoissa on voimaa!
Ollaan kuulolla ja nähdään, niin
Aito HSOn tapahtumissa kuin Facebook- ja LinkedIn-ryhmissäkin –
tervetuloa mukaan! n
Liisa Siren-Salminen
Aito HSOn hallituksen jäsen
Liisa LinkedInissä
AitO 4/2012 9
UrATAriNA: vUOdEN HSO 2012
TEkSTI: mArJO vAlJAkkA kuvA: TEEmU UllgréN
YLPEäSTI HSO. Leena tammi korosti nimityspuheenvuorossaan HSO-brändin merkitystä. Kuvassa myös puheenjohtaja Marina Paulaharju.
10 AitO 4/2012
Vuoden HSO 2012 Leena Tammi
Ylpeästi
perinteinen sihteeri
– Tämä on todella huikeaa. Leena Tammi seisoo hieman häkeltyneenä
mutta varmasanaisena Linnanmäen ravintola Caruzellon tunnelmallisessa
juhlavalaistuksessa, kun Aito HSO ry:n puheenjohtaja Marina Paulaharju
on julistanut hänet vuoden HSOksi.
– kuNNIANOSOITuS on kiitos perinteiselle
tuli ystävänsä vinkkaamana uuden toimitusjohtajan ja tämän sihteerin vaihduttua.
– Ensimmäisen vuoden aikana saimme
toimitusjohtajan kanssa jo paljon aikaan
ja pikkuhiljaa opimme yhdessä yrityksen
prosessit, Leena muistelee kuuden vuoden
takaisia aikoja
sihteerin työlle, mutta myös hieno osoitus
siitä, että meitä HSOita on iso ja monipuolinen joukko. Me olemme ylpeitä siitä, mitä
teemme ja osaamme ja meillä on mahdollisuus kehittyä ammatillisesti siihen suuntaan kuin haluamme, Leena toteaa juhlatunnelmissa. Ilta valokarnevaaleilla jatkuu
iloisella mielellä ja juhlien päätteeksi Leena
lähettää viestin myös esimiehelleen, jolta
tulee välittömästi onnittelut.
Viikon päästä tapaan Leenan hänen
työpaikallaan Ciscolla Espoossa, jossa hän
toimii johdon assistenttina. ”Esimieheni
tiedotti heti asiasta työyhteisössämme ja
jo maanantaina juhlistimme nimitystäni.
Olen saanut vielä pitkin viikkoa onnittelu- LEENAN MONIPuOLISEEN tehtäväkentja, Leena hymyilee ja kertoo, että kunnia- tään kuuluu toimia toimitusjohtajan henkirja on luonnollisesti nyt kunniapaikalla
kilökohtaisena assistenttina. Vähintään
hänen työpisteellään.
kerran päivässä hän lukee toimitusjohtajan
Vuonna 1985 HSO-sihteeriksi valmis- postit ja sähköpostit ja reagoi niihin. Litunut Leena on työskennellyt kansainvä- säksi hän auttaa Suomen ja Baltian myyntilisessä tietoliikenneyrityksessä Ciscossa
organisaatiota mitä erilaisimmissa asioissa.
vuodesta 2006 lähtien. Yritykseen hän – Nyt aamupäivällä olen esimerkiksi tehnyt
»Me olemme ylpeitä
siitä, mitä teemme
ja osaamme.»
Intian viisumihakemusta, lähettänyt salassapitosopimuksen tarkastettavaksi Ruotsiin lakimiehille ja käynyt hyväksymässä
erikoishintapyynnön, Leena kertoo.
Hän toimii myös sihteerinä johtoryhmän kokouksissa ja muistuttaa ihmisiä
asialistan asioista ja kokoaa niihin tarpeelliset aineistot ja työstää yhtenäiset esityspohjat. Puhumattakaan muista yleishallinnollisista tehtävistä, kuten veroasioiden
kääntämisestä ja laskujen selvittämisestä.
Iso osa hänen tehtäviään on myös henkilöstöhallinnon tehtävät, koska Suomen ja
Baltian Ciscon Suomen henkilöstöpäällikkö työskentelee Tanskassa.
työn teosta ja myöntää, että
työ on vienyt hänet mukanaan. Koska Ciscon pääpaikka sijaitsee San Josessa USAssa,
vaatii aikaero usein sitä, että töitä on tehtävä kotona iltaisin. – Se ei kuitenkaan häiritse minua, sillä varaan etukäteen työlle
sopivaksi katsomani ajan. Normaalin työpäivän jälkeen ehdin hyvin käydä koirien
LEENA PITää
AitO 4/2012 11
Aito HSO:n jäsenetu:
Evento vuodeksi
puoleen hintaan
6
2012
h i n ta 1 1 ,5 0 €
a m m at t i l e h t i t i l a i s u u k s i e n J a ta Pa h t u m i e n J ä r J e s tä J i l l e
Duudson Jukka:
Kaikki
lähtöö
rohkeudesta
olla oma
ittensä
evento awards
palkitsee
tapahtumaosaajat
28€
Viestiseinä
tuo osallistujien
äänen kuuluviin
*
360-panoraamakuvaus
lisää näkyvyyttä
teknologia haastaa
palaverikulttuurin
6 numeroa
norm.hinta 56 €
* Tilaushinta voimassa 31.12.2012 asti,
jonka jälkeen jäsenhinta 29,50 €, normaalihinta 59 €.
Ammattilehti kokousten, tilaisuuksien,
tapahtumien tilaajille ja järjestäjille.
6x
vuodessa parhaat ja
ajankohtaisimmat
• kokouspaikat
• kouluttajat
• ohjelmapalvelut
UrATAriNA: vUOdEN HSO 2012
kanssa ulkona, ruokailla, käydä jumpissa ja sen jälkeen ottaa
yhteyden tarvittaviin ihmisiin maailmalla.
Leena aloittaa usein työpäivänsä jo kotona tarkistamalla
sähköpostit ja kännykän viestit. Töihin tullessaan hän keittää
kahvit ja laittaa läppärin telakkaan. – Sähköpostien läpikäynnin jälkeen katson, missä menee päivän prioriteetit. Esimiestä koskevat asiat ovat aina tehtävälistalla ensimmäisenä ja sen
jälkeen myynnin tukeminen, ihmisiin liittyvät henkilöstöasiat
ja muut tehtävät. Jos tilanne sallii, voin kuitenkin hyvin pitää
vaikka pidemmän ruokatunnin ja korvata kotona tehtyä työtä.
GLOBAALISSA LäHES 70 000 työntekijän muodostamassa
yrityksessä toimii yhteensä hieman yli tuhat assistenttia, joten
verkostoituminen on tärkeää. Assistentin työssä painotetaan
verkostoja, osaamista, työkalujen tuntemista ja sosiaalisia taitoja. – Lisäksi on hyvä osata viestiä mahdollisimman monella
kielellä ja erottaa se, milloin se olen minä, joka viestin ja milloin viestin esimiehen puolesta, Leena lisää.
Leena on tarkoituksella hakeutunut erilaisiin Ciscon kansainvälisiin assistenttien virtuaalitiimeihin. – On tärkeää, että
työssäni on myös jotain omaa, jota voin kehittää, Leena kertoo.
Etäneuvotteluyhteydet ja videolaitteet ovat arkipäivää Ciscolla,
joten assistenttien ei tarvitse juuri matkustella. Samoin pikaviestimet ovat jokapäiväisessä käytössä. Erilaisia koulutuksia
myös järjestetään säännöllisesti. Ciscon Administrator Learning Forum kokoontuu kaksi kertaa vuodessa. Foorumilla on
aineistoa, chattimahdollisuus ja videostremiä iltaisin Suomen
aikaa. – Esimerkiksi viime keväänä oli mielenkiintoinen paneeli
assistentin kiperistä tilanteista, Leena kertoo.
pojan ja 20-vuotiaan tyttären äiti suhtautuu mielenkiinnolla. – Lapseni ovat valmistuneet
aivan erilaiseen työelämään kuin minä aikanaan ja maailma
muuttuu koko ajan. Työn tekeminen on nykyisin parhaimmillaan ajasta ja paikasta riippumatonta ja se antaa mahdollisuuden oman ajankäytön jakamiseen ja joustavuuteen. Tämä työ
on juuri sitä, mitä haluan tehdä ja olen ylpeästi HSO-sihteeri,
vuoden HSO 2012 summaa tyytyväisenä. n
TuLEvAISuuTEEN 24-vuOTIAAN
• catering-palvelut
• tapahtumatuottajat
… ja paljon muuta!
Tilaa tekstiviestillä Evento (välilyönti) HSO (välilyönti) ja
yhteystietosi numeroon 13535
Tai meilaa tilauksesi [email protected]. Lisää tunnus HSO.
Surffaa www.eventolehti.fi/hso
Yhteystietoja voidaan käyttää ja luovuttaa suoramarkkinointiin
henkilötietolain
mukaisesti.
12 AitO 4/2012
vErkOSTOITuk A A, sanoo vuoden HSO 2012 Leena tammi.
kuvA: mAriA mAHAr
Seuraava leht013i
ilmestyy 6.2.2
TyöymPäriSTö mUUTOkSESSA
TEkSTI JA HENkILökuvAT: SiNi AlA-kANTO
Maailma
muuttuu
– assistentin työ mukana
Maailma muuttuu ja työelämä sen myötä. HSO-sihteeri
30 vuoden takaa sekä tuoreempi tradenomi, HSO kertovat
näkemyksistään assistentin roolista ja työnkuvan muutoksesta.
kuvA: THiNkSTOck
INvALIDILIITON TIEDOTTAJA kaija Pulli
valmistui HSO-sihteeriksi vuonna 1980.
Hänellä oli ennen opintojaan jo jonkin
verran kokemusta sihteerin työstä muun
muassa 4H-kerhossa, joten haku Sihteeriopistoon tuntui järkevältä vaihtoehdolta.
Tuolloin oli Pullin mukaan hyvin paljon
tarvetta perinteisille sihteereille.
– Sihteerin toimenkuva oli tuolloin perinteisempi johtajan apulainen, toisin kuin
nykyään, jolloin assistentti usein erikoistuu
itsenäisempiin tehtäviin. Ei silloinkaan tosin ihan johtajan polvella sentään istuttu.
Sihteerin tuli hallita monipuolisia konttoritöitä sekä tekniikkaa, joka tosin oli vielä
hyvin vaatimatonta, lähinnä kirjoituskoneet ja teleksit. Lisäksi tarvittiin joustavuutta, tarttumista työhön kuin työhön, hyvää
ihmistuntemusta ja pitkää pinnaa.
Asianajotoimisto Borenius Oy:n assistentti Suvi vuori on valmistunut tradenomi,
HSOksi alkuvuonna 2010. Johdon assistentin koulutusohjelmassa Vuorta houkuttivat
kielet sekä mahdollisuus ottaa juridiikka
pääaineeksi. Vuoren käsityksen mukaan
assistentin toimintakenttä on hyvin laaja ja monipuolinen. Koulutus valmentaa
moneen erilaiseen tehtävään ja työnkuva määrittyy pitkälti sen mukaan, missä
työskentelee.
»Itsenäinen työnkuva
edellyttää kykyä
priorisoida ja
aikatauluttaa.»
AitO 4/2012 13
TyöymPäriSTö mUUTOkSESSA
»Erilaiset tietojärjestelmät sekä sosiaalinen
media vaativat osaamista ja jatkuvaa
kehityksen perässä pysymistä.»
Maailma muuttuu...
vIIMEISEN 30 vuoden aikana työelämä on
jo muuttunut paljon. Pulli kokee, että perinteinen työnkuva on hajonnut.
– Sen sijaan, että johtaja sanelee ja sihteeri kirjaa, hoidetaan koko työprosessi
itse. Esimiehetkin osaavat ottaa kopioita
ja assistentit erikoistuvat omiin itsenäisempiin tehtäviin. Kiire on merkittävästi
lisääntynyt – apua ei pyydetä niin helposti
vaan ongelmat ratkotaan itse. Myös henkilökohtainen kanssakäyminen on vähentynyt. Omia asioita ei entiseen tapaan ruodita
käytävillä tai yhteisillä kahvitauoilla, vaan
keskustelut kollegojen välillä ovat lyhyitä
ja työkeskeisiä.
Työntekotapoihin ja välineisiin suurimman muutoksen on tuonut tekniikan
kehitys.
– Kun sähköpostia ei vielä ollut, tärkeä
elementti sihteerin työssä oli puhelin ja
siihen liittyen puhelinluettelo. Myös kirjeitä tehtiin paljon ja niiden standardit
opeteltiin tarkkaan. Sähköpostin tultua
14 AitO 4/2012
puhelinkontaktit ovat vähentyneet ja kirjeet lähes kokonaan hävinneet, toteaa Pulli.
Muuttuneessa työympäristössä assistentilta odotetaan jo uudenlaisia taitoja.
– Erilaiset tietojärjestelmät sekä sosiaalinen media vaativat osaamista ja jatkuvaa
kehityksen perässä pysymistä. Kansainvälistyneessä työkentässä myös kielitaito voi
olla entistä tärkeämpää. Itsenäinen työnkuva edellyttää kykyä priorisoida ja aikatauluttaa, Pulli luettelee.
Vuoren työura on vasta alkumetreillä.
Assistentille tärkeitä taitoja ja ominaisuuksia miettiessään hän pohjaa ajatuksensa
työnantajansa vaatimuksiin.
– Etenkin meillä assistentilta vaaditaan
tarkkuutta, huolellisuutta, isojen kokonaisuuksien hallintaa sekä kykyä oppia uutta
nopeasti. Erilaisia tietoteknisiä järjestelmiä
tulee hallita laajasti.
uuSIEN vAATIMuSTEN vastapuolella
osa vanhoista käytännöistä on hävinnyt.
ASSISTENTIN MuuTTuvASTA työnkuvasta on tekeillä HAAGA-HELIAssa selvitys, joka julkaistaan 12.12.
Tutkimuksen tuloksia esitellään tarkemmin Aidon seuraavassa numerossa.
INTOHIMOINEN kIrJOITTAJA. tiedottajan työnsä lisäksi
JATkuvA A kEHITT YMISTä. Suvi Vuorta palkitsevat uudet
Kaija Pulli harrastaa kirjoittamista myös vapaa-aikanaan.
haasteet ja kehittyminen.
kAIJA PuLLI aloitti Invalidiliitossa projektisihteerinä
15.10.1980. Hän työskenteli MTV:n Toivotaan, toivotaan
-ohjelman parissa, jossa Invalidiliitolla oli kussakin jaksossa
varainkeräysosuus. Määräaikaisen suhteen päätyttyä Invalidiliitossa tuli avoimeksi tiedotussihteerin paikka, johon
Pulli siirtyi. Vuosien varrella hänen työtehtävänsä ovat
vaihdelleet varainhankintapuolen ja viestinnän välillä. Nyt
Pulli toimii Invalidiliiton viestintäosastolla tiedottajana ja
on kaksi päivää viikossa osa-aikaeläkkeellä.
– Ensisijainen vastuualueeni on järjestölehtemme ja
järjestöpalstan kirjoittaminen, kokoaminen ja siihen liittyvä trafiikki. Lisäksi osallistun tiedottamiseen, messuille
ja erilaisiin vammanehkäisykampanjoihin, kuten ajankohtaiseen liukastumiskampanjaan. Toimenkuvarajamme
eivät ole kovin tarkkoja, vaan tehtäviä hoidetaan laidasta
laitaan.
Osaamistaan hän on kehittänyt muun muassa kouluttautumalla MTi-tiedottajaksi ja käymällä erilaisissa
tiedotus-, markkinointi- ja kirjoituskoulutuksissa.
– Olen Ylä-Savon seura ry:n puheenjohtaja ja kirjoitan
kolme kertaa vuodessa seuran jäsenlehteen. Lisäksi
osallistun vuosittain erilaisille työväenopiston kursseille,
kirjoitan runoja ja käyn Runopiirissä. Kirjoittaminen on
intohimoni ja olenkin harkinnut pyrkimistä Kriittiseen
korkeakouluun nyt, kun minulle jää osa-aikaeläkkeellä
hieman enemmän aikaa. n
Internet on tiedonlähteenä osittain korvannut painetut lähteet, kuten tieto- ja sanakirjat, kirjoitusoppaat ja puhelinluettelot. Pulli kokee, että hänen ikäluokkansa
HSOilla on myös hiljaista taitoa, jota nuoremmilta uupuu. Kun hän aloitti työuransa, oli esimiehen ja alaisen välinen asema
SuvI vuOrI on yhä ensimmäisessä alan työpaikassaan,
assistenttina Asianajotoimisto Borenius Oy:ssä. Hän aloitti
assistenttiharjoittelijana, minkä jälkeen hän jäi osa-aikaiseksi assistentiksi opintojen ohella. Tällöin hän työskenteli
lähinnä iltakeskuksessa ja toisinaan hoiti muita avustavia
assistentintöitä. Loppuvuodesta 2009 Vuori sai vakituisen
paikan assistenttina Boreniuksen Intellectual Property
Rights (IPR) -ryhmässä. Keväällä 2012 Vuoren esimiehestä tuli IPR-ryhmän vetäjä ja Vuoresta sen kautta ryhmän
ykkösassistentti.
Vuori toimii kahden juristin assistenttina. Työ on osaltaan perinteistä henkilöassistentin työtä, kuten kalenterin
hallintaa, matkajärjestelyjä sekä avustamista toimeksiannoissa ja laskutuksessa. Lisäksi työnkuvaan kuuluu HRpainotteisia ryhmän ykkösassistentin tehtäviä.
Palkitsevimmaksi työssään Vuori kokee sen, että saa
uusia haasteita ja voi kehittää itseään.
– Minulla on käynyt siinä mielessä hyvä tuuri, että vaikka
olen työskennellyt koko ajan saman yrityksen sisällä,
työnkuvani on säännöllisesti kehittynyt. Aloitettuani
vakinaisena tein ensin vuoden yleisassistentin tehtäviä,
sitten praktiikan sihteerin tehtäviä ja nyt ryhmän assistentin tehtäviä. Ryhmän assistentin työssä haasteita tuovat
työpariasiat sekä se, miten voisin parhaiten toimia ryhmän
eduksi ja kehittää ryhmäämme. Kehitysideoita voin viedä
suoraan omalle esimiehelleni. n
jyrkempi: kohteliaisuus oli tärkeää ja esimiehiä teititeltiin.
– Työ on tullut vapaammaksi. Nuoremmilta saattavat unohtua yksinkertaiset käytöstavat kuten sanat “huomenta”, “kiitos”
ja “päivää”. Oma sukupolveni on oppinut,
että toisen ammattitaitoa tulee arvostaa
riippumatta siitä, mikä hänen koulutus- tai
työtaustansa on. Sihteerin pitää myös itse
tarttua toimeen kuin toimeen, eikä ajatella olevansa ylipätevä johonkin tehtävään.
Vaikka työtovereitaan ei voi valita, kaikkien kanssa pitää tulla toimeen ja erilaisia
ihmisiä pitää ymmärtää. n
AitO 4/2012 15
SyySkOkOUkSEN PääTökSiä 2012
Jäsenmaksu alenee ja opiskelijoiden jäsenmaksuk
TEkSTI: mAAriT rAPP kuvAT: SUSANNA WiNqviST
Aito HSO ry:n
syyskokouksen päätöksiä
Aito HSO ry:n syyskokouksessa Park Hotel Käpylässä
tehtiin lauantaina 24.11. historiallisia päätöksiä.
kOkOuS PääTTI alentaa yhdistyksen
AE-jäsenten jäsenmaksua 1,15 prosentista 1,10 prosenttiin vuoden 2013 alusta. Samalla selkiytettiin jäsenmaksukäytäntöjä
työssäkäyvien opiskelijajäsenten osalta.
Aatteellisten jäsenten jäsenmaksu säilyy
samana kuin kuluvana vuonna ja on 65
euroa vuonna 2013.
– Akavan Erityisalat on laskenut omaa
jäsenmaksuosuuttaan ja me halusimme
tuoda tämän alennuksen suoraan omille jäsenillemme. Yhdistyksen talous on
myös hyvässä kunnossa muutaman hieman taloudellisesti raskaamman vuoden
SALONkIMuSIIkkIA
jälkeen. Luotamme siihen, että HSOiden
hyvän työmarkkinatilanteen ansiosta myös
tulevat vuodet näyttävät valoisilta sekä jäsenmäärän kasvun että HSOiden ansiokehityksen osalta, toteaa Aito HSOn puheenjohtaja Marina Paulaharju.
Opiskelijoiden jäsenmaksun osalta
uuSIA JA TuTTuJA. Yhteiskuvassa Annette Wikström (vas.), Hanna Puura, Annukka Hälinen ja Annika Karjalainen.
16 AitO 4/2012
käytännöt selkiytyvät. Uusia ja tuttuja jäseniä hallitukseen.
LOuNAALLA. Jaso Sasaki viihdytti kokousvieraita viulumusiikilla.
astuu vuoden 2013 alussa voimaan uudistus, jonka mukaan
työssäkäyvät opiskelijajäsenet
maksavat 1,10 prosenttia jäsenmaksua kaikesta ennakonpidätyksen alaisesta palkkatulosta. Ei-työssäkäyvät opiskelijat
ovat edelleen jäsenmaksusta
vapautettuja.
Ainejärjestö HSOY ry:n tuore puheenjohtaja Julia Anjala,
joka toimii myös Aito HSO ry:n
hallituksen opiskelijaedustajana,
pitää opiskelijoihin kohdistuvaa
uudistusta tervetulleena:
– Monet HSO-opiskelijat tekevät töitä opiskelujen ohessa,
Julia sanoo. – Uudistuksen myötä säästymme vihdoin sumplimiselta ja laskemiselta. Uudistus
on ehdottomasti selkeämpi kuin
vanha käytäntö.
Marina Paulaharju muistuttaa, että opiskelijat ovat oikeutettuja samoihin etuihin kuin
päätoimista työtä tekevät jäsenet: – Tarjolla on etuja ja palveluja alkaen edunvalvonnasta
aina konkreettisiin yksittäisiin
ostoetuihin. Opiskelijajäsenet
saavat kattavat lakimiespalvelut, ansiosidonnaisen työttömyysturvan ja he pääsevät jo
opiskeluaikana vaikuttamaan
oman ammattijärjestön asioihin, hän sanoo.
Opiskelijajäsenmaksun käytännöistä tiedotetaan tarkemmin kaikille opiskelijajäsenille
vielä ennen vuodenvaihdetta. n
Uusia ja tuttuja jäseniä hallitukseen
tulevaksi
kaksivuotiskaudeksi valittiin uudelleen nykyinen varapuheenjohtaja Hanna Puura. Hallituksen jäseniksi valittiin Annukka
Hälinen, Petra Nikkinen ja Annette Wikström. Lämpimät onnittelut kaikille valituille ja kiitos myös hallituspestinsä vuodenvaihteessa jättävälle Annika karjalaiselle! n
HSO-HALLITukSEEN vArAPuHEENJOHTAJAkSI
MAINE rATk AISEE. Vuoden HSO Leena tammi puhui HSO-brändistä.
Vuoden HSO 2012:
Kaikki mukaan
bränditalkoisiin!
vuODEN HSO 2012 Leena Tammi käytti syyskokouksessa
mieleenpainuvan puheenvuoron HSO-brändistä. Hän painotti,
että omaa HSO-taustaa kannattaa aina tuoda esiin positiivisessa mielessä, osaamisen ja ammattitaidon kautta.
– Minua HSO-koulutuksessa houkutti aikoinaan juuri monialaisuus ja olen siitä hyötynyt paljon työelämässä. Olen saanut
monipuolisesti kehittää omaa osaamistani ja tehdä juuri niitä
töitä, joita haluan tehdä, Leena sanoi. Vaikka koulutus on vuosikymmenten saatossa muuttunut paljonkin, on HSO-brändi
kestänyt hyvin muutosten tuulissa. Myös tämä on osoitus
hyvästä brändistä – sillä on vahvat juuret ja se kestää muutoksia, jopa hieman kolhuja.
Leena myös muistutti HSO-verkostoista, jotka kantavat
työelämässä: – Olemme hyviä verkostoitumaan ja auttamaan
toinen toisiamme. Itsekin mielelläni avaan ovia HSOille aina
silloin, kun se on mahdollista. Varmasti moni muukin on saanut vinkkejä kiinnostavista työpaikoista HSO-verkoston kautta
tai ollut mukana rekrytoimassa HSO-kollegaa.
– HSO merkitsee minulle ehdottoman tasaista ja hyvää
laatua. HSO on suuri arvolupaus, jonka haluan joka päivä
omassa työssäni lunastaa. Haluankin haastaa kaikki HSOt mukaan talkoisiin rakentamaan entistä vahvempaa HSO-brändiä.
Ollaan ylpeitä omasta osaamisestamme ja koulutuksestamme
ja tehdään yhdessä töitä entistä vahvemman HSO-brändin
eteen, Leena kehottaa. n
TEkSTI: mAAriT rAPP
AitO 4/2012 17
TEEmA: UUdEN AJAN Ay-liikE
TEkSTI: ANNi PiiPPONEN kuvA: THiNkSTOck
Etuudet eivät ole itsestäänselvyyksiä
Ammattiliitto
tuo turvaa arkeen
Viisipäiväinen työviikko, palkallinen vuosiloma,
8-tuntinen työpäivä… Itsestäänselvyyksiä vai
ay-liikkeen aikaansaannoksia?
nykyään valtavan paljon jäsenetuja, joilla
ei ole juuri mitään tekemistä sinänsä koko ammattiyhdistysliikkeen
kanssa. On matkavakuutusta, tapaturmavakuutusta ja alennuksia
saa liikuntaharrastuksista, hotelleista, kylpylöistä ja laivayhtiöistä
huoltoasemiin asti. Alun perin ammattiyhdistysliike on tarkoittanut
jäsenilleen jotain ihan muuta. Eräs jäsenemmekin totesi, etteivät
ammattiliiton tarjoamat erilaiset alennukset ja koulutukset vaikuta
syihin kuulua ammattiliittoon. Mikä sitten vaikuttaa?
AMMATTILIITOT TArJOAvAT
18 AitO 4/2012
Miksi liittoon kuulutaan?
on tutkinut maaliskuussa
2012 SAK:n, STTK:n ja Akavan toimeksiannosta työmarkkinapoliittista mielipideilmastoa. Tutkimuksen mukaan
suurin syy kuulua ammattiliittoon on
ansiosidonnainen työttömyysturva
(89 %). Muita syitä ovat palkka- ja
työsuhdeturva (86 %), suuren jäsenistön tuoma tehokkuus jäsenetujen ajamisessa (76 %) sekä yleensä
jäsenyyden tuoma turvallisuus (74
%). Parilta jäseneltämme kysyttäessä tuli heillekin heti ensimmäiseksi mieleen työttömyysturva
eli ansiosidonnainen päiväraha. Tutkimuksen mukaan
ansiosidonnainen työttömyysturva onkin aiempaa
useammalle tärkein jäsenyysperuste.
TNS GALLuP
jäsenet mainitsivat ammattiliiton lakimiehet, joihin voi
turvautua, jos työpaikalla tulee ongelmia
tai työsopimuksesta on jotain kysyttävää.
Tarvetta edellä mainittuihin ei kuitenkaan ole vielä ollut: – Mitään muutahan
en itse ole käyttänyt kuin palkkasuosituksella joskus pöytää paukuttanut.
Mutta ihan mielelläni niitä liiton maksuja makselen, jos vaikka joskus jotain
lakiapua tarvitsee. Ja ylipäätään liittoihmiset neuvottelevat meille yötä myöten
etuja niin kuin nyt raamirahat.
HETI SEurAAvANA
työttömyysturva onkin ammattiyhdistysliikkeen aikaansaannoksia, on myös tärkeämpiä syitä kuulua ammattiliittoon. n
vAIkkA ANSIOSIDONNAINEN
Mihin ammattiyhdistysliike vaikuttaa?
tehnyt ja
tekee edelleen muutakin kuin tarjoaa
lakimiespalveluja ja takaa työttömyyskassan kautta työttömyysturvan. Palkansaajajärjestöt (Akava, SAK, STTK) ovat
mukana valmistelemassa työlainsäädäntöä ja niiden vaikutus ulottuu myös sosiaalipolitiikkaan. Yhteiskunnallinen
asema on saavutettu korkealla järjestäytymisasteella.
AMMATTIYHDISTYSLIIkE ON
»Suomalaisten
järjestäytymisaste
on kansainvälisesti
edelleen todella
korkea, noin 70
prosenttia.»
SuOMALAISTEN JärJESTäYTYMISASTE
on kansainvälisesti edelleen todella
korkea, noin 70 prosenttia, jonka
takia ammattiyhdistysliikkeellä
on ollut vahva yhteiskunnallinen
asema ja neuvotteluvoimaa. Lähes
kaikki työelämään liittyvä lainsäädäntö valmistellaan edelleen kolmikantaisesti eli saman pöydän
ääressä istuvat edustajat työnantaja- ja palkansaajajärjestöistä ja valtiolta. Jokainen jäsen lisää liiton
painoarvoa neuvottelupöydässä
ja on sitä kautta vaikuttamassa
työelämään. Kuten Akava toteaa,
ilman yhteisöllisyyttä ja yhteistä
toimintaa ei ole voimaa. n
AitO 4/2012 19
TEEmA: UUdEN AJAN Ay-liikE
Saavutuksia
2000-luvulla
on tehty monia uudistuksia aiemmin saavutettuihin työelämää parantaviin lakeihin,
muun muassa työsopimus-, työturvallisuus- ja vuosilomalakiin. Pari vuotta
sitten parannettiin työttömyysturvaa
lyhentämällä työssäoloehtoa 43 viikosta 34 viikkoon. Samalla vakinaistettiin
2000-LuvuN AIkANA
vuorotteluvapaajärjestelmä. Vuonna 2011 tehtiin raamisopimus, jonka ansiosta palkankorotusten lisäksi
esimerkiksi isien perhevapaat tulevat
pitenemään, suunnitellut vuorotteluvapaaleikkaukset perutaan ja työttömyysturvaa parannetaan jälleen. n
Poimintoja ammattiyhdistysliikkeen
aikaansaannoksista vuosien varrella
»Jokainen jäsen
lisää liiton painoarvoa
neuvottelupöydässä
ja on sitä kautta
vaikuttamassa
työelämään.»
20 AitO 4/2012
1895
1917
1922
1923
1939
1948
1958
1960
1965
1967
1971
1973
1977
1978
1980
1984
1985
1987
1995
1996
1998
Tapaturmakorvauslaki
8 tunnin työaikalaki
Työsopimuslaki
Työehtosopimuslaki
Vuosilomalaki
Lapsilisälaki. Tapaturmavakuutuslaki.
Työturvallisuuslaki
Työttömyysvakuutuslaki
Siirtyminen 40 tunnin viikkotyöaikaan
Lomapalkkasopimus
Vähimmäispalkkalaki
Työsuojelunvalvontalaki
Talviloma
Yhteistoimintalaki. Työterveyshuoltolaki.
Talviloma vuosilomalakiin. Isyysloma 12 päivää.
Opintovapaalaki
Ansiosidonnainen työttömyysturva. Laki irtisanomismenettelystä.
Laki kotihoidontuesta
Tasa-arvolaki
Vuorotteluvapaa. Työaikalaki.
Päivähoitolaki
Työttömyysvakuutusrahaston perustaminen
Miten Akavan Erityisalat
valvoo sinun etujasi?
Palkka- ja palvelussuhdeneuvonta
n
jäsensivuilla on palkkapuntari, joka kertoo keskiarvopalkat
n
tilastollista palkkaneuvontaa saa puhelimitse ja sähköpostitse
n
työehtosopimuksiin liittyvää palkkaneuvontaa
n
liitosta saa tietoa työsopimuksiin, työehtosopimuksiin
ja työlainsäädäntöön liittyvistä asioista
Sopimusedunvalvonta
n
Akavan Erityisalat on Julkisalan koulutettujen
neuvottelujärjestö JUKOn ja Ylemmät Toimihenkilöt YTN
ry:n jäsen ja osallistuu niiden kautta sopimusneuvotteluihin
Ammatillinen edunvalvonta
LäHTEET:
http://www.helsinki.fi/jarj/hyhy/ayliike.html | www.akavanerityisalat.fi
n
Jäsenyhdistykset edustavat ja välittävät eri
ammattikuntien näkemyksiä ja tavoitteita liitolle
n
Akavan Erityisalat vaikuttaa työelämän lainsäädäntöön,
koulutus-, työvoima ja elinkeinopolitiikkaan
Palkka työstä – Ay-liike ja edunvalvonnan uudet muodot,
Park Hotel Käpylä on oivallinen kokouspaikka – Helsingin keskustan tuntumassa,
kuitenkin ruuhkien ulkopuolella.
yös
than m
Muista n saunaä
viihtyis me ja valmiit
m
o
t
s
a
s
o
!
aketit
p
a
n
sau
Meille on helppo saapua
omalla autolla ja maksutonta pysäköintitilaa
löytyy helposti hotellia
ympäröiviltä kaduilta.
Uudistetut tilamme keskellä idyllistä PuuKäpylää tarjoavat viihtyisän ympäristön onnistuneelle kokoukselle.
Tutustu kokouspaketteihin nettisivullamme www.park.fi,
varaukset [email protected] tai 09 799 755.
Tervetuloa kokousvieraaksemme!
Käpy
Puudisti kok
pohja
äpylä
K
l
e
t
o
H
!
ark
oustilansa
tuohi
Mika Helander ja Mats Nylund (toim.) 2012
Pohjolankatu 38 ● 00600 Helsinki ● Puh. (09) 799 755 ● www.park.fi
AitO 4/2012 21
JäSENEHTI AIDON ensi numerosta alkaen tällä palstalla käsitellään kieliasioi-
ta visaillen. Visa sopii kisattavaksi vaikkapa työpaikan kahvitauolla.
kiElEN kiEmUrAT
! ? ,
TEkSTI: lEENA JAAkkOlA, vArPU JASkArA JA SANNA kUkkONEN
Kielenhuollon
työkaluja HSOille
Yhteen vai erikseen, pilkku vai ei?
Vastaus löytyy kielenhuollon
oppaista, mutta mikä niistä
sopisi parhaiten työkäyttöön?
ammattikorkeakoulussa käytetystä lehtori Riitta Miestamon Kielineuvosta on otettu painoksia peräti 20
vuoden ajan (1985–2005). Säännöt ja suositukset kuitenkin muuttuvat. Kielikello – painettuna tai verkkoversiona – pitää HSOn
ajan tasalla. Sen lisäksi pakkiin tarvitaan hyvä kieliopas. Kokosimme avuksi luettelon muutamasta tarjokkaasta, joista se oikea
löytyy vertailemalla. n
SIHTEErIOPISTOSSA JA
TäLLä kErrALLA keskitymme painettuihin oppaisiin.
Mikä on oma suosikkisi? Jaa vinkkisi Aito HSO:n Fb-sivuilla.
kIELEN kIEMurAT -palstaa toimittavat tulevia johdon assistentteja HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulussa opettavat
Sanna Kukkonen (vas.), Leena Jaakkola ja Varpu Jaskara.
Kiitämme
Moitimme
Suosittelemme
Harmanen, Minna,
Kaipainen, Suvi &
Murto, Mervi. Uusi
apulainen. Kieli­
opas. • Laatusana.
Helsinki 2009.
Opas käsittelee rinnakkain kielioppia ja kielenhuoltoa ja painottaa näin sääntöjen ymmärtämistä.
Se kuvaa tiiviisti suomen kielen
rakenteen äännetasosta lauseisiin
ja asiatyyliin. Kielenhuollon ohjeet
ovat ajan tasalla. Pehmeäkantinen
kirja on edullinen.
Hakemiston puuttumisen
vuoksi opasta on hankala käyttää hakuteoksena. Äidinkielen
opettajina toimivien kirjoittajien
esimerkit ovat paikoin koulumaisia: ”Lapset hätistelivät
porsaan takaisin karsinaansa.”
kirja sopii kielitiedon päivitykseen. Käyttömukavuutta voi testata sisällysluettelon avulla: jos
sen kielioppitermit eivät sano
mitään, kirja jää todennäköisesti
käyttämättä.
Iisa, Katariina,
Oittinen, Hannu &
Piehl, Aino. Kielen­
huollon käsikirja.
• 7., laajennettu ja
päivitetty painos.
Yrityskirjat. Helsinki
2012.
kirja on uusi ja ajan tasalla: siinä
on otettu huomioon myös verkkoviestintään liittyviä seikkoja. Kirja
esittelee paitsi kielenhuoltoa myös
tekstilajeja ja niiden erityispiirteitä.
Esimerkit sopivat tähän aikaan.
Käteviä listoja löytyy muun muassa
tutkinto- ja ammattinimikkeiden
lyhenteistä ja -ottaa/-oittaa-verbeistä. Hakemisto auttaa löytämään oikean sivun, ja sisällysluettelo on selkeä ja helppokäyttöinen.
kirja on käsikirjaksi varsin kookas, ja kielenhuollon ja kieliopin
termistö on hyvä osata, jotta
löytäisi oikeat ohjeet.
kirjasta on iloa ja hyötyä, jos
haluaa päivittää käytännöllistä
suomen kielen tietämystään tai
tarvitsee hakuteosta päivittäin.
Asiat on esitetty helppotajuisesti ja esimerkein selventäen.
Myös tavallisimpien asiakirjojen
laatimiseen saa apua. Assistentin asiantuntemukselle asiakirjaosuus tosin on enimmäkseen
liian perustasoa, mutta muistin
virkistämiseksi sitäkin voi
silmäillä.
22 AitO 4/2012
Kiitämme
Moitimme
Suosittelemme
Itkonen, Terho
& Maamies, Sari.
Uusi kieliopas.
• 4., tarkistettu
painos. Tammi.
Helsinki 2011.
kielenhuollon klassikkoteos
jatkaa tuttuun tyyliinsä uudistettunakin. Uusimmassa painoksessa
on otettu huomioon uudet suositukset. Jos on epävarma esim.
lyhenteistä tai sivistyssanojen
tarkoista merkityksistä, 450-sivuinen hakemisto on erinomainen
pika-apu.
Yleisvaikutelma on uusista alaotsikoista huolimatta edelleen
vaikealukuinen tai ainakin vaatii
totuttelua; ilmeisesti painavaan
sisältöön luotetaan ulkoasun
kustannuksella. Hakemisto on
itsenäinen osa kirjaa, eikä siinä
ole viittauksia kirjan muihin
osiin, joissa kuitenkin voisi olla
lisätietoa. Sisällysluettelon otsikointi tuntuu vanhanaikaiselta:
Oikeinkirjoitusoppia, Taivutusoppia, Lauseoppia.
Oivallinen teos ”edistyneille”, jotka hallitsevat termistön.
Mielenkiintoisia typografisia
vinkkejä ja täsmäohjeita oikeinkirjoitukseen.
Kankaanpää, Salli,
Heikkilä, Elina,
Korhonen, Riitta,
Maamies, Sari &
Piehl, Aino (toim.).
Kielitoimiston
oikeinkirjoitusopas.
• Kotimaisten kielten tutkimuskeskus.
Helsinki 2009.
Oppaasta löytyvät lähes kaikki
oikeinkirjoituksessa askarruttavat
asiat aakkostuksesta yhdyssanoihin. Hakusanaluettelo on selkeä,
mikä tekee oppaasta todella helppokäyttöisen. Erilaiset luettelot ja
havainnolliset esimerkit auttavat
myös pulmatilanteissa.
Opas on vain oikeinkirjoituksen
apuväline, siitä ei löydy kielioppisääntöjä. Esimerkiksi pilkkusääntöjen yhteydessä puhutaan
lauseenvastikkeesta, josta on
vain yksi esimerkki, joten lukijan
on etsittävä tietoa siitä toisesta
teoksesta.
kuten oppaan takakannessa
sanotaan, opas sopii kaikille
suomeksi kirjoittaville. Ei tarvitse
osata kieliopin termistöä käyttääkseen tätä teosta tehokkaasti.
Jokaisen assistentin oiva työkalu.
Kortesuo, Katleena & Patjas,
Liisa-Maria. Pilkun
paikka. Kielioppia
kaikille. • Karisto.
Hämeenlinna 2011.
kirja välttää kielioppitermejä ja
pyrkii selittämään asiat nyrkkisäännöin ja yksinkertaisin esimerkein.
Taitto on väljä ja helppolukuinen,
ja etenkin inforuudut ovat havainnollisia. Kirjoittajat korostavat
nykyteksteissä esiintyviä tyypillisiä
kielivirheitä ja antavat myös käyttökelpoisia Word- vinkkejä.
kirjoittajat asettuvat kilpaileviksi auktoriteeteiksi ja esittävät
omia mieltymyksiään rinnan
suomen kielen lautakunnan
suositusten kanssa, mikä voi
johtaa lukijaa harhaan. Ohjeet
ovat yleisluontoisia ja usein liian
kategorisia: ”Älä käytä puolipistettä.” Esimerkkien huumori on
väkinäistä: ”En ole assistentti,
vaikka olen pitkä ja kaunis.”
Opas sopii harjaantumattomalle kirjoittajalle, joka saa
puistatuksia kielioppitermeistä.
Assistentti osaa todennäköisesti
oikoa yleisimmät kielivirheet
kirjaa lukemattakin.
Leino, Pirkko.
Pilkulleen. Opas
välimerkkien
käyttöön. • Otava.
Helsinki 2006.
Tässä kirjassa esitellään perusteellisesti ja hauskasti kaikki
välimerkit. Kuvitus keventää. Välimerkkejä voi myös kerrata kirjassa
olevien harjoitusten avulla, joiden
oikeat vastaukset löytyvät lopusta.
Alun kertaus virkkeistä ja lauseista
on valaiseva.
ulkoasultaan kirja poikkeaa
paljon perinteisistä kielenoppaista: tässä ei ole juurikaan
taulukoita. Pitkät selostukset
voivat haitata tiedon nopeaa
etsimistä ja käytettävyyttä.
kirja on hyvä lisä muiden oppaiden rinnalle, ja se sopii hyvin
itseopiskeluun.
Luukkonen, Marsa.
Hauskaa kielen­
huoltoa! Kirjoitta­
jan opas. • WSOY.
Helsinki 2006.
kieltä tarkastellaan elävänä,
muuttuvana ja käyttöympäristöään
heijastavana. Esimerkkiaineisto on
laaja ja ajankohtainen, ja sen parissa saa myös nauraa: ”Morsiusneidot kulkevat morsiusparin jäljessä
1–2 metrin päässä hunnusta tai
laahuksesta riippuen.” Esimerkeistä annetaan korjausehdotuksia, ja
kirjan käyttökelpoisuutta lisäävät
asiahakemisto ja kielioppisanasto.
Esimerkit toimivat paremmin
harjoitustehtävinä koulutuksessa kuin luettuina. Kielioppitermeistä kerrotaan vanhat,
suomenkieliset nimet mutta ei
Ison suomen kieliopin (2004)
suosittelemia termejä. Kenelle
työikäiselle ovat tuttuja esimerkiksi vajanto, ulko-olento tai
epämääräinen asemo?
kirja sopii lukijalle, jota kielen
ilmiöt kiinnostavat: se sisältää
kielenhuollon ohjeiden lisäksi
artikkeleja suomen kielestä. Ne
tyydyttävät paitsi tiedon myös
viihtymisen tarpeita. Nopean
käyttötiedon etsijälle yli 400-sivuinen opas on liiankin monipuolinen.
Muikku-Werner,
Pirkko (toim.). Kie­
lipoliisin käsikirja.
• Tammi. Helsinki
2005.
viihdyttävä ja humoristinen kielenhuollosta kertova teos, joka saa
lukijan vakuuttumaan siitä, että
kielenhuollolla on väliä. Esimerkit
ovat hauskoja: ”Ulkomaalaisten
grillaaminen voi alkaa jo aamuyöstä.” Lopussa on myös harjoituksia.
Ei sovi peruskieliopiksi, vaan
parhaiten sellaiselle, joka jo
tietää kielenhuollosta ja oikeinkirjoituksesta. Kielenhuollon
teemoja ei esitetä kattavasti.
Mainiota lukemista bussiin tai
junaan työmatkalle. Ei tosikoille
eikä sellaisille, jotka etsivät vain
faktaa.
AitO 4/2012 23
OPiSkEliJAT
TEkSTI: kArOliiNA viiTASAlO
Valppaana kohti
muutosten aikaa
HAAGA-HELIAn Johdon assistentti- ja toimittajakoulutusyksikkö
sai uudeksi johtajakseen filosofian tohtori Salla Huttusen.
SALLA TuLI HAAGA-HELIAan keväällä 2012 yliopettajaksi tehtyään sitä ennen
muun muassa 12-vuotisen uran Nokialla,
viimeksi viestintäjohtajan tehtävissä. Tänä syksynä Salla kuitenkin haki ja hänet
valittiin Asto-yksikön johtajaksi edellisen
johtajan Merja Karppisen siirryttyä Ammatilliseen opettajakorkeakouluun. Edellinen tehtävä Communication Management
–YAMK-ohjelman peräsimessä kulkee rinnalla syksyn, sillä seuraaja aloittaa vasta
tammikuussa 2013.
Uudessa tehtävässään Salla on näköalapaikalla ja tärkeänä vaikuttajana, sillä
HAAGA-HELIA on muiden ammattikorkeakoulujen tavoin suurten muutosten edessä. Hallitusohjelmaan sisältyvä
ammattikorkeakoulu-uudistus ja siihen
liittyvät lainsäädännön muutokset tuovat
monia uusia haasteita toiminnalle.
HAAGA-HELIA ON Sallalle mieluisa työpaikka, sillä hän on itsekin opiskellut lähes
koko työuransa ajan. Korkeakoulumaailma on kokenut suuren muutoksen viime
vuosikymmeninä. Yliopistojen rinnalle on
tullut AMK-sektori ja opetus- ja opiskelumenetelmät ovat muuttuneet huimasti.
Korkeakoulut ja työelämä ovat tiiviissä yhteydessä, sillä molemmat osapuolet tarvitsevat toisiaan. Toista oli 1980-luvun kauppaopistossa, jossa Salla opintonsa aloitti.
Tuolloin ei ollut vierailevia luennoitsijoita,
24 AitO 4/2012
työelämäprojekteja tai harjoittelujaksoja –
saati internetiä, sähköpostia, etäkursseja
tai sähköisiä oppimisalustoja.
Salla on suorittanut maisteri- ja
tohtoritutkinnot töiden ohessa, joten yhteys työelämään on ollut koko
ajan olemassa taustalla. Itse opinnot eivät kuitenkaan sisältäneet kovin suoria
linkkejä töihin. Tässä tuleekin esiin korkeakoulujen erilainen rooli ja tehtävät.
»Neljä tärkeintä:
kyky viestiä ja
tehdä yhteistyötä
sekä luovuus ja
joustavuus.»
– Ammattikorkeakoulut ovat hyvin
käytännönläheisiä toimintaympäristöjä ja
projektit tähtäävät lyhyemmässä ajassa tuloksiin, yliopisto keskittyy tutkimukseen ja
teoreettisempaan opiskeluun. Yhteistä molempien opiskelijoille on uuden ajan teknologiat; sosiaalinen, digitaalinen ja mobiili,
jotka tuovat joustavuutta, vapautta ajasta
ja paikasta, mutta myös vastuuta. Deadlinet ovat olemassa, vaikkei koulupäivä alkaisi kello kahdeksan. Arki on muuttunut
niin koulussa kuin töissäkin tämän myötä,
Salla summaa.
Uudet työskentelytavat vaikuttavat
väistämättä myös assistenttien työhön ja
osaamisvaatimuksiin. Salla tutustui keväällä IBM:n Learning Through Connections -tutkimukseen, jossa haastatellut
toimitusjohtajat kertoivat näkemyksiään
tulevaisuuden työntekijän ominaisuuksista.
– Neljä tärkeintä olivat kyky viestiä ja
tehdä yhteistyötä sekä luovuus ja joustavuus. Nämähän sopivat usein juuri HSOihin, Salla muistaa todenneensa.
Tämä antoi Sallalle uskoa HSO-tutkinnon hyvään asemaan jatkossakin. Salla näkee muutoksia myös ihmisissä, siinä,
mitä odotetaan työnantajilta ja esimiehiltä.
– Raportoinnista, mittareiden seurannasta ja numeroanalyyseistä mennään keskustelun suuntaan. Pitää olla kykyä antaa
ihmisille tilaa kasvaa omissa rooleissaan
ja tehdä töitä motivoituneesti. Suomessa
esimieskulttuuri tullee muuttumaan, esimiesten on osattava johtaa ihmisiä asioiden
sijaan. Valmistava teollisuus ei ole tulevaisuuden leipäpuu, menestys perustuu ihmisten osaamiseen ja luovuuteen. Samalla
hän muistuttaa, että tutkinto itsessään on
kuitenkin käypää valuuttaa työmarkkinoilla. Opinnot kannattaa viedä loppuun,
tämä ei ole muuttunut vuosien varrella.
Opiskella pitää ja osaamista on pidettävä
yllä, Salla muistuttaa.
ry:llä ja HAAGA-HELIAlla on
partnerisopimus, jonka puitteissa tehdään
monipuolista yhteistyötä. Tavoitteena on
linkittää työelämä ja alumnit vahvasti
assitenttikoulutuksen arkeen. Aito HSO
järjestää kouluun muun muassa työelämäkummit, HSO-paneelin, vierailevia
luennoitsijoita kursseille sekä opiskelijainfoja ja osallistuu opetussuunnitelma- ja
työelämän neuvottelukuntatyöhön.
AITO HSO
Sallan mielestä hyvät työelämäsuhteet
ovat ylipäätään loistava asia.
– Alumnien kiinnostus osallistua koulutuksen kehittämiseen on hienoa – he ovat
saaneet aikanaan hienon koulutuksen, ovat
päässeet kiinnostaviin tehtäviin ja haluavat
nyt antaa jotain takaisin. Ilman näitä kaikkia yhteistyömuotoja opiskelu olisi todella
paljon teoreettisempaa, hän toteaa. Salla
toivookin aktiivista yhteistyötä Suomessa ja ulkomailla asuvien alumnien kanssa.
paljon kerrottavaa,
omia tarinoitaan, joilla voidaan antaa paljon opiskelijoille.
– Alumnit eivät aina muista, kuinka
kiinnostavia esimerkiksi uratarinat ovat –
mihin kaikkeen voi päätyä ja minkälaisten
mutkien kautta. Sattuma puuttuu peliin
usein ja se on ihan okei! Vaikkapa yhden
ihmisen tapaaminen voi muuttaa uran
tai elämän suunnan. Näille on hyvä pitää
silmät auki. Näin kävi minullekin, Salla
innostuu. Sallan oma ensimmäinen työpaikka maisteriksi valmistumisen jälkeen
nimittäin tuli tuttavan suosituksen kautta.
TYöSSäkäYvILLä ON
-järjestöön Salla tutustui ensi
kerran keväällä käytyään HSO-olohuoneessa kertomassa HAAGA-HELIAn viestintäkoulutuksesta.
– Opiskelijoille järjestö on kanava yhteydenpitoon. Valmistumisen jälkeenkin
on valmiina oma yhteisö, johon voi liittyä
opiskelijayhteisön jälkeen. Jossain on ihmisiä, jotka ymmärtävät minua ja tietävät,
mitä osaan. Koulussa tutustutaan parin
vuosikurssin ihmisiin, alumnien joukossa voi tavata jo paljon laajemman ikäjoukon. HSO-alumnien joukko vaikuttaa
hyvin aktiiviselta ja järjestö pitää tiiviistä
yhteyttä jäseniin.
Myös osallistuminen opiskelijajärjestöjen toimintaan on erittäin hyvä tapa saada
kokemusta ja hyötyjä. Suomi on niin pieni
maa, että verkostot ovatkin aika näkyviä ja
niistä on hyvä pitää huolta. Saattaa olla, että erilaisten uusien teknologioiden myötä
verkostot tulevat eri lailla näkyviin ja korostuvat, Salla pohtii ja mainitsee esimerkkeinä LinkedInin ja Facebookin.
AITO HSO
luomisen ei kuitenkaan
pidä olla pakkomielteistä ja maanista, kannattaa olla avoimin mielin ja antaa verkostojen syntyä hyvällä, ei väkisin. Verkostot
voivat syntyä myös sattuman kautta ja niiden kautta voi tulla paljon hyvää – ihan
sivutuotteena. Luonteva, tasapuolinen
kanssakäyminen on tuloksellista, Salla
mainitsee. n
– vErkOSTOJEN
vErkOSTOT kuNNIA AN. HSO-alumnien joukko vaikuttaa hyvin aktiiviselta ja järjestö pitää tiiviistä yhteyttä jäseniin.
AitO 4/2012 25
HSO-Päivä
TEkSTI: mAriA mAHAr kuvAT: mAriA mAHAr, TEEmU UllgréN JA liNNANmäki
Osallistujien
mielipiteitä
HSO-päivästä
NIIN SIISTIä! (Sofia Lileyko)
HYvää ruOkAA ja hyvää seuraa. Kiva
nähdä tuttuja ja vanhoja opiskelukavereita. (Teea Pulkkinen)
TAPAHTuMALLA ON kiva ympäristö.
(Mirka Tabell)
ON OLLuT tosi kivaa, tultiin suoraa töistä
yhtä matkaa työkavereiden kanssa. Sellainen luo yhteisöllisyyden tunnetta. On
ollut mukava nähdä vanhoja opiskelukavereita sekä muita tuttuja.
(Anne Liljestrand)
ON OLLuT tosi kivaa. Ruoka on todella
hyvää, ja on mukava oppia uutta Linnanmäen kokous- ja konferenssipalveluista.
(Sari Soinoja)
kIvA TuNNELMA, mukava käydä Lintsillä
pitkästä aikaa. Valokarnevaaleissa en
olekaan ollut koskaan aiemmin.
(riikka Ilmonen)
ON OLLuT mukava ilta. Linnanmäki on
minulle tuttu, mutta HSO:n tilaisuuksissa
en ole ollut aikaisemmin. Hyvin järjestetty
tapahtuma, mukavan rento tunnelma.
Löysin täältä jopa vuoden 77-kurssikaverini, oli mukava nähdä pitkästä aikaa.
Kaikin puolin onnistunut tapahtuma,
joka toimi hyvin kaamoksen katkaisuna.
Vaikka syksyn hämärä antaa suojaa, kyllä
sitä valoa silti kaipaa. (Eila Ollila)
vALOkArNEvAALI OLI kiva idea, kun
vähän alkoi jo tuo pimeys vaivuttaa
horrokseen. Järjestelyt olivat sujuvat, ja
erityisesti Sea Lifessa oli mukava käydä.
Oli kiva päästä välillä jaloittelemaan,
eivätkä esittelyt olleet liian pitkiä. Ilta on
ollut kaikin puolin toimiva. (Tuula Jokela)
TäMä OLI ensimmäinen kertani Aito
HSO:n tilaisuudessa, ja heti löytyi yksi
kurssikaveri. Täällä on kiva olla ja on
hienoa, että mukana on näin paljon
porukkaa. (Hilkka vuorenmaa) n
kOONNuT: JEMINA HärköNEN
26 AitO 4/2012
vALOA PIMEY TEEN. HSO-ystävien tapaaminen ja Linnanmäen huvitukset houkuttel
HSO-päivä vei
vieraat satumaisiin
tunnelmiin
Sateinen sää ei haitannut menoa, kun reilut 200 HSOta kokoontui
työviikon päätteeksi Linnanmäen Valokarnevaaleille viettämään
ensimmäistä HSO-päivää. HSO-päivä yhdistää aiemmin kansainvälisen
sihteeripäivän yhteydessä vietetyn SoHSO-tilaisuuden ja opiskelijoiden
Aito-illat yhteiseksi illanvietoksi ja verkottumistilaisuudeksi.
ILLAN TEEMANA oli kepeän 20-luvun
jazz-iltamat ja juhlapaikka ravintola Caruzello oli sisustettu tyyliin sopivaksi. Iloinen puheensorina hukutti alleen taustalla
svengaavat sävelet sitä mukaa kun vieraita
alkoi kerääntyä saliin ja kohdattiin vanhoja opiskelutovereita ja työtovereita vuosien
varrelta. Paikalla ollut valokuvaaja otti halukkaista ryhmä- ja kaverikuvia muistoksi
mukavasta illasta.
livat HSO-päivään.
AitO 4/2012 27
HSO-Päivä
LäMPIMäT ONNITTELuT. Leena tammi on Vuoden HSO 2012.
JärJESTöN PuHEENJOHTAJA Marina
Paulaharju avasi tilaisuuden kiittämällä
juhlien järjestelyistä vastannutta toimikuntaa ja kuluihin osallistunutta Akavan
Erityisaloja, jonka puolesta tervehdyksen
HSOille esitti lakimies kari Eskola. Hän
iloitsi aidosti aktiivisesta jäsenjärjestöstä,
jonka jäsenet osaavat myös irrotella!
Linnanmäen yritysmyynnin Kauniit
ja Rohkeat esittäytyivät Mari Tuomikosken
johdolla ja toivottivat vieraat tervetulleiksi.
Alkupuheiden jälkeen oli aika paljastaa
Vuoden HSO -valinta. Marina Paulaharju
kuvaili häntä pitkän linjan HSOksi, aktiiviseksi järjestön jäseneksi ja kovaksi kansainvälisessä yritysmaailmassa toimivaksi
ammattilaiseksi. Vuoden HSO on Leena
Tammi. Kiitospuheessaan Leena kiitti järjestöä vahvan brändin eteenpäin viemisestä ja tukemisesta, ja jokaista HSO-kollegaansa tämän brändin antamien kovien
lupausten lunastamisesta jokapäiväisessä
työelämässämme. Leenan haastattelu löytyy tämän lehden sivulta 10.
ILTA JATkuI kierroksella Sea Life -näyttelyssä, jossa reilut 1000 merenelävää tekee
vedenalaista maailmaa tutuksi kävijöille.
Sinihämyisissä, erilaisten akvaarioiden
reunustamissa saleissa voi myös järjestää
illallisia tai cocktail-tilaisuuksia haiden
seurassa tai vaikkapa diskon meduusojen
kanssa. Taatusti tavallisuudesta poikkeava tunnelma!
Linnanmäen yrityspalveluiden esittelyssä ainakin itselleni tuli yllätyksenä se,
että tilaisuuksia ja kokouksia järjestetään
Linnanmäellä ympäri vuoden eli ei vain
huvipuiston laitteiston aukiolokaudella.
Kierrokselta palasimme ravintola Caruzelloon, jossa keittiömestari esitteli meille illan menun, joka oli yksi esimerkki
tarjolla olevasta 700 erilaisesta menukokonaisuudesta. Kolmesta ruokaisasta salaatista koostuva illallinen oli herkullinen
ja kuohuviini ja vaahtokarkit sopivat kepeään tunnelmaan mainiosti.
Illallisen loppuvaiheilla saliin ilmestyi
kummia vieraita, mekaanisesti liikkuvia
nukkemaisia hahmoja, jotka jähmettyivät
välillä liikkumattomiksi ja välillä heräsivät eloon hetkeksi esittämään akrobatiaa,
tanssia tai puhkesivat kauniiseen lauluun
28 AitO 4/2012
ISäNTäväkI vAuHDISSA. Lintsin isännät ja emännät esittäytyivät humoristisesti.
AINEJärJESTöN T Y TöT. HSOY ry oli hyvin edustettuna HSO-päivässä.
ennen kuin jähmettyivät jälleen ennen
seuraavaa henkiinheräämistä. Esitys oli
omituinen, hypnoottinen ja kaunis, salissa
kuului tuskin hiiskahdustakaan ohjelman
hiljaisten hetkien aikana. Nukkehahmot
poistuivat esityksensä jälkeen iloisesti tiehensä loikkien yhtä yllättäen kuin saapuivatkin ja lumous haihtui.
vIErAAT ALkOIvAT pikkuhiljaa siirtyä huvipuiston puolelle, olihan jokainen osallistuja saanut saapuessaan lippuja laitteisiin ja
peleihin. Huvipuisto oli satumaisen kaunis
illan pimeydessä täydessä valoloistossaan.
Sadekin oli sopivasti tauonnut, mutta Linnanmäen valot saivat vielä märän maan
loistamaan kaikissa sateenkaaren väreissä
ja myyntikojujen tuoksut ja hupilaitteiden
musiikki toivat muistoja mieleen lapsuudesta. Mukava nostalgiahetki. Hieno päätös hienolle illalle! n
AitO 4/2012 29
lyHyESTi 4/2012
TEkSTI JA kuvAT: ANNETTE WikSTröm, SUSANNA WiNqviST JA SirkUSTAlO WOlTTi
Sirkusta – Jeah!
MArrASkuISEN HArMAANA lauantai-iltapäivänä joukko HSO-jäseniä jälkikasvuineen suunnisti, hieman ehkä varovaisesti
mutta kuitenkin uteliaina, Helsingin Lauttasaareen tutustumaan Sirkustalo Woltin tiloihin ja toimintaan. Kaksi tuntia myöhemmin talosta poistui iloinen joukkio posket
punaisina ja taatusti jotain aivan uutta kokeneena. Taisipa joku samantien kysellä
sirkuskursseille ilmoittautumisestakin!
Sirkustalo Woltti on liikunta- ja viihdepalveluita, esiintymiskoulutusta ja tiimivalmennuksia yrityksille ja yksityishenkilöille tarjoava yritys, jonka tarjonnasta löytyy
sirkuskursseja kaikenikäisille harrastajille
sekä erilaisia ohjelmavaihtoehtoja työyhteisöjen ja juhlaväen innostamiseen. Woltin
omat tilat koostuvat erikokoisista viihtyisistä saleista, saunatiloista, keittiöstä sekä
ruokailu- ja oleskelutiloista, joita voi yhdistää kunkin tilaisuuden tarpeisiin. Puitteet
sekä joustava asenne, joista ei iloa puutu,
takaavat varmasti kaikkia puhuttelevan
tapahtuman! n
Lisätietoja: www.woltti.com
30 AitO 4/2012
HSO-shopista väriä talveen!
on HSO-paita? HSO-shopista löydät uudet
tyylikkäät t-paidat. Väreinä raikas valkoinen ja tyylikäs ruskea.
Muotoonleikattu malli, materiaali laadukasta kampapuuvillaa.
Hihansuussa HSO-logo ja selässä teksti Hyvä sijoitus osaamiseen. T-paidan hinta 25 euroa.
Nyt voit ostaa HSO 4O-vuotisjuhlapaidan edullisesti. Myymme
viimeiset juhlalogolla varustetut t-paidat 10 eurolla. Juhlavuoden paita on omenanvihreä, selkäpuolella teksti Aito HSO – vältä kopioita.
Shopissa myynnissä myös kaunis HSOille suunniteltu Apila-korusetti. Kalevala Koru valmistaa Apila-riipuksen ja korvakorut käsityönä
sterling-hopeasta. Riipuksen hinta 82 euroa ja korvakorujen 52,50 euroa.
Kuvat ja lisätietoja kaikista tuotteista löydät HSO-shopista. Toimituskulu 5 €/lähetys. n
JOkO SINuLLA
HElSINgIN YlIOpISTO
KOuluTuS- JA
KEHITTÄmISKESKuS pAlmENIA
www.HElSINKI.fI/pAlmENIA
Aito HSO ry:n
verkkosivut uudistuvat
vuodenvaihteessa
verkkosivut kokevat kasvojenkohotuksen vuodenvaihteessa, kun järjestö siirtyy
käytössä olevalta Innofactor-alustalta uudelle
Poutapilvi-alustalle. Vaikka kyseessä on tekninen
uudistus, tuo se mukanaan jäsenten kannalta paljon tervetulleita uusia ominaisuuksia. Uudistus
parantaa sivuston käytettävyyttä ja tuo entistä
paremmin esille palveluita ja etuja. Alustanvaihto merkitsee Aito HSOlle myös merkittäviä kustannussäästöjä nykyiseen ratkaisuun verrattuna.
– Järjestön AE-jäsenille uudet sivut mahdollistavat sen, että he voivat kirjautua samalla kertaa
sekä Aito HSOn että Akavan Erityisalojen extranet-palveluun. Tätä uudistusta on meiltä paljon
toivottu ja nyt pääsemme sen vihdoin toteuttamaan yhteistyössä Akavan Erityisalojen kanssa, kertoo Aito HSOn järjestöpäällikkö Maarit
rapp. – Muun muassa jäsentilaisuudet ja uutiset
ovat uudella sivustolla nykyistä paremmin esillä. Etusivulta löytyvät myös sosiaalisen median
keskustelut ja ajankohtaiset uutislinkit Akavan
Erityisalojen sivuille.
Uudet verkkosivut julkaistaan vaiheittain
vuoden alussa. Avoimet sivut julkaistaan viikolla 53 ja extranet-osio viikolla 2. Uudistuksesta
tiedotetaan tarkemmin Aitoa asiaa –jäsentiedotteessa. n
AITO HSON
VIESTINTÄ I - TIEDOTTAJAN TYÖ
13.3. - 21.5.2013, Lahti
Oletko kiinnostunut työelämän viestinnästä? Kuuluuko tiedottaminen työtehtäviisi?
Kurssi antaa hyvät valmiudet yhteisöviestinnästä sinulle, joka olet kiinnostunut
tiedottajan työstä tai ehkä jo hoidatkin viestintätehtäviä oman toimesi ohella.
Kurssi antaa hyvän tuen myös monien muiden viestintätoimien hoitamiselle.
Suosittu koulutuksemme järjestetään Lahdessa päiväopetuksena. Jaksojen välillä
tehdään kirjallinen välitehtävä ja tutustutaan alan perusteokseen. Tiedottajan työ
-koulutus koostuu kahdesta lähijaksosta:
viestivä yhteisö ja tiedOttaminen
1. jakso 13.-14.3.2013
Ensimmäisellä jaksolla käydään läpi yhteisöviestinnän perusteita, tavoitteita ja
tehtäviä. Jakson aikana perehdytään myös siihen, miten viestinnän prosessi
etenee suunnittelusta käytäntöön.
teKstistä juLKaisuKsi eLi painOtyön prOsessi
20.-21.5.2013
Toisen lähijakson aiheita ovat muun muassa yhteistyö kirjapainon kanssa, sosiaalinen
media sekä verkko. Jaksolla käsitellään myös alan ajankohtaisia ja tulevia trendejä.
Koulutuksen hinta on 900 euroa. Mukaan otetaan 24 osallistujaa ilmoittautumisjärjestyksessä. hakuaika päättyy 27.2.2013. Koulutukseen ilmoittaudutaan Palmenian
verkkosivuilla.
tiedusteLut:
Suunnittelija Tiina Rintala-Siira, [email protected]
p. 050 3175 560
Tälle koulutukselle on tulossa jatkoa syksyllä 2013:
viestintä ii - Lahden XXviii tiedOttajaKOuLutus 23.9.-28.11.2013, Lahti
ilmoittautuminen ja lisätiedot osoitteessa:
www.helsinki.fi/palmenia/koulutus
AitO 4/2012 31
TUliPA TESTATTUA: lOUNAAllA
NAM NAM. Aurabroileri kutkuttaa makuhermoja.
PErJANTAIHEMMOTTELuA rAvINTOLA SuNNISSA
ILMAN PurkkIMuONA A. Suussa sulavaa kalaa.
CAFé TALO TArJOA A TuOrEITA MAkuJA
vIIkONLOPuN vIETTOON voi virittäytyä jo perjantain lounaalla, kun
vAIkkA OLIN monta kertaa käynyt Hämeentien alkupäässä sijaitvalitsee maittavan ruoan ja arvokkaan miljöön lounasravintolaksi. sevassa ravintola Sävelessä lounaalla, oli viereinen Café Talo jäänyt
Tällainen paikka on Helsingin sydämessä uusittuun Torikortteliin
pitkään huomaamatta. Ensimmäistä kertaa kävin Talossa lounaalla
perustettu ravintola Sunn. Vanha rakennus on saanut parisen vuotta
alkukesästä, jolloin tarjolla oli vain salaattibuffet ja päivän keitto.
sitten kokonaan uudet tilat ja yläkerroksessa oleva ravintola on lou- Tuolla kokoonpanolla mentiin koko kesä ja taisi jokunen viikko
nasaikaan usein täynnä. Siten pöytävaraus on suositeltava. Tarjolla
mennä ilman lounastarjoiluakin. Syksyn saapuessa päivän keiton ja
on päivittäin neljä eri vaihtoehtoa ja jokaisella annoksella on eri hinta. salaattibuffetin lisäksi tarjolle tuli päivittäin vaihtuva lämmin ruoka.
Olen suuri homejuuston ystävä, joten valinta on helppo.
Café Talo mainostaa tarjoavansa tuoretta ja ”purkitonta” louValitsen aura-broileria ja endiivi-saksanpähkinäpaistosta (13,00 e).
nasta. Ja siltä kyllä maistuikin, kun kävin syömässä lohta valkoTässä homejuusto maistuu juuri kutkuttavasti, sillä joskus täytyy
viinissä. Kala oli suorastaan suussa sulavaa. Lisukkeena tarjottiin
oikein miettiä, onko homejuusto unohtunut koko annoksesta. Nyt
pariisinperunoita ja tartar-kastiketta. Tarjolla oli kahdenlaista
sitä ongelma ei ole. Lisäkkeenä olevat erilaiset kasvikset sekä suovihersalaattia, joista toisessa on krutonkeja ja parmesanlastuja.
Muutaman täytevaihtoehdon lisäksi salaattia voi tuunata erilaisillatut ja uunissa paistetut saksanpähkinät ovat mahtavia. Annoksen
la siemenillä ja kastikevaihtoehdoilla. Muistaakseni joka kerralla
kruunaa dijonsinappikastike. Erinomainen perjantailounas.
lounastaessani on tarjolla ollut myös ihania marinoituja herkku Lounaaseen kuuluu myös runsas leipäpöytä ja yksinkertainen,
sieniä. Keitto ei ole painunut mieleeni yhtä vahvasti, joten ehkä
mutta toimiva, salaattipöytä. Lollorosso antaa perusvihreään
pelkästään sen takia ei Taloon kannata mennä.
salaattiin mukavan värin ja annokseen saa makua oliiviöljyllä,
Talo on sisustettu persoonallisesti ja lounaalla käydessäni ei
suolalla ja pippurilla. Oliiviöljyä kannattaa lorauttaa salaattiin
ole koskaan ollut ruuhkaa. Itse asiassa olen tainnut olla päivän
runsaasti, sillä siinä voi kastaa ravintolan omasta uunista tulevaa
ensimmäinen asiakas yhdentoista aikoihin saapuessani.
juustolla kuorrutettua leipää. Tarjolla on myös kirnuttua voita.
Taustalla soiva rauhallinen musiikki virittää viikonloppuun, ja
Vaikka annokset eivät näytä mitenkään erityisen ihmeellisiltä, on
mikäli haluaa heittäytyä vapaalle jo lounasaikaan, voi kyytipojaksi
maku ollut ainakin tähän asti aivan omaa luokkaansa. Salaattibuffet
ottaa lasillisen hyvää viiniä. Annokseen olisi sopinut aromikas ja
on suppeahko, mutta hyvä. Café Talossa laatu korvaa määrän. n
puolimakea valkoviini. n TOMMI vANHA
ANNI PIIPPONEN
PLuSSAT | Miljöö, palvelu, itse tehty leipä | MIINukSET |
Salaattipöydän yksipuolisuus, ruuhka-aikaan hieman meluisa
32 AitO 4/2012
PLuSSAT | Hyvin tilaa, maukas ruoka | MIINukSET | Ei aina
kasvisvaihtoehtoa
kOlUmNi
Tradenomi, HSO Petra Nikkinen on työskennellyt Suomen suurimmassa korualan yrityksessä 15 vuotta.
Hän irtisanoutui markkinoinnin ja viestinnän vetäjän paikalta kesällä 2011 viettääkseen enemmän aikaa
perheensä kanssa. Petra vierailee lehdessämme kolumnistina vuoden ajan.
Sydänten joulu
ON vuOSI 1994. Ensimmäinen joulu yhdessä. Jännitti ihan kamalasti. Mitä ihmettä ostaa ihanalle miehelle, joka on napannut
sydämesi ja säilönyt sen sisuksiinsa. Mennäkö turvallisella ja
neutraalilla valinnalla vai kääriäkö pakettiin rohkeasti jotain uutta ja eksoottista. Totta puhuen, en enää muista, mitä ostin. Sen
tunteen muistan, kun hän avasi
lahjapaketin, hymyili leveästi, kiitti lahjasta ja suuteli hellästi. Sen
muistan, mitä minulle annetusta
paketista ilmestyi. Ensimmäisenä
yhteisenä jouluaattoaamuna kuusen alta löytyi pieni paketti. Pienet
puiset ja kirkaanpunaiset käsintehdyt sydänkorvakorut. Merkki
rakkaudesta.
Jossain vaiheessa mentiin kihloihin, sitten naimisiin. Syntyi tytär. Joulusta muodostui meidän
näköisemme. Aamulla koristeltiin
kuusi ja syötiin joulupuuro. Jännitettiin, kuka löytää tänä vuonna puurostaan mantelin. Päivällä lämmitettiin sauna ja laitettiin
juhlavaatteet kuntoon. Joulupukki
vieraili joka joulu. Välillä joulua
vietettiin Espanjassa, välillä Suomessa. Korvakorut matkasivat aina mukana, pienessä rasiassa.
»Liikenneympyröihin
on istutettu satoja
punaisia joulutähtiä ja
kadunvarsia koristavat
lukuisat jouluvalot.»
Tänä jouluna
katselemme joulun maisemaa Mijaksen terassiltamme. Edessä aukeaa ei ehkä jouluinen, mutta kauniin kumpuileva vuoristomaisema,
lähikaupungin vilkkuvat valot ja
Välimeri. Pikkukylämme on valmistautunut huolella ja hyvissä
ajoin jouluun. Liikenneympyröihin on istutettu satoja punaisia joulutähtiä ja kadunvarsia koristavat lukuisat jouluvalot. Tunnelma on taianomainen. Naapurit ja
kyläläiset toivottavat hyvissä ajoin toisilleen hyvää joulua. Vaikka
ON vuOSI 2012.
ei olekaan pakkasta eikä lunta, joulutunnelma täällä Etelä-Euroopan pikkukylässämme tulee valoista, joululauluista ja lähestyvästä odotuksesta.
Jouluun valmistaudumme samalla tavalla, kuten jo 18 vuoden
ajan. Koristelemme kuusen, lämmitämme glögin. Tänä vuonna
pöytä on katettu vain meille kolmelle. Joulupöydästä löytyy sekä
paikallisia uusia että tuttuja kotoisia makuja. Pientä ja hyvää –
ja paljon. Oliiveja, ilmakuivattua
kinkkua, rapuja, chorizoa. Sopuisasti mukana kinkkua, perunalaatikkoa, rosollia ja graavattua lohta.
Suomalaista glögiä ja espanjalaista punaviiniä. Jälkiruuaksi manteliherkkua turronia, suomalaiset
konvehdit vierellään.
Levyllä soivat vuorotellen suomalaiset ja espanjalaiset joululaulut. Joulupukkikin on käynyt aiempina vuosina Espanjassakin asti,
mutta nyt 11-vuotias Lotta toivoi,
että tänä vuonna pukki voisi jäädä viettämään joulua oman perheensä kanssa. Suomme sen pukille mieluusti.
Viimeiset paketit sujautetaan
aidon kuusen alle. Tänä jouluna
se on normaalia pienempi, silti
suurin jonka onnistuimme alueen puutarhaliikkeistä löytämään.
Sytytetään kynttilät, istutaan alas,
toivotetaan hyvää joulua. Rakkaimmat on koolla. Lotta kurkkaa
vielä nopeasti, onhan äiti sydämet
korvissa. Ovat ne.
ON OLLuT ILO JA kuNNIA kirjoittaa tätä kolumnia kaikille teille, hyvät hosolaiset. Haluan toivottaa teille ja rakkaillenne hyvää ja levollista joulua.
¡FELIz NAvIDAD! n
AitO 4/2012 33
lUkiJOilTA
Aito toivottaa lukijoilleen
kOONNuT: mAAriT rAPP
Joulutarinoita
Ikimuistoinen joulu voi olla
yllättävä, surullinen tai äärimmäisen
onnellinen – tai jotakin ihan muuta.
Kiitos teille kaikille ihanille HSOille,
jotka lähetitte joulumuistojanne
julkaistavaksi. Tässä kolme erilaista
tarinaa, joiden myötä toivotammme
kaikille lämpöistä joulua.
Ikimuistoinen
joulu
vuONNA 1998 vietin joulun tuoreen aviomieheni kanssa hänen
veljensä perheen seurassa heidän vanhemmiltaan perityllä kesämökillä Kärkölässä. Kaikista ihanista perhejouluista erityisesti
juuri tuo joulu on jäänyt mieleeni kolmestakin eri syystä.
Jouluaattona, sinisen hämärän jo laskeutuessa, osallistuimme
jouluhartauteen Kärkölän pienessä puisessa kyläkirkossa. Ensinnäkin on melko harvinaista että edes joulunaikaankaan käymme
kirkossa, ja toiseksi kirkossa oli kertakaikkiaan niin harras tunnelma, että se on painunut lähtemättömästi mieleni syövereihin.
Kirkossa ei ollut lainkaan sähköjä, joten siellä istuttiin täysissä talvitamineissa (pappi antoi luvan istua koko hartauden ajan jottei
penkki viilenisi!), lukuisten kynttilöiden valossa.
Iltasella ollessamme kaikki tuvassa kokoontuneina lautapelin
ääreen, koputettiin yllättäen mökin oveen ja sisään astui, kukas
muu kuin itse Joulupukki! Vierailu meni mukavasti: Joulupukki oli kovin puhelias ja istuskeli luonamme hyvän aikaa (hieman
miestäväkevämmästä) glögistä nauttien, vaikkakin kytyni esimurrosikäiset tytöt hieman nolostelivat, ja vaikkei tämä pukki lahjoja
laisinkaan tuonutkaan. Pukin lähdettyä tytöt sättivät meitä kaikkia vuorollaan, että mitä olitte Joulupukin heille, isoille tytöille,
vielä tilanneet, ja me neljä aikuista yhtälailla ihmettelimme kuka
meistä oli moisen yllätyksen keksinyt järjestää! Ei auttanut kuin
uskoa Joulupukin itsensä kertomaan: hän oli ollut käymässä naapuritalon leikki-ikäisten lasten luona ja poikkesi samalla reissulla
kaikkiin niihin tienvarren mökkeihin joissa valon näki palavan.
Itse Joulupukin persoona jäi meille hieman arvoitukseksi, vaan
niinhän sen oikeasti kuuluukin...
Mieleenpainuvin tuon joulun tapahtumista oli kuitenkin se kun joulusaunan lempeissä löylyissä kerroin
miehelleni odottavani esikoistamme,
voi sitä ilonsekaista hämmennystä!
Raskaustestin olin tehnyt aiemmin
samana päivänä, sormet kohmeessa
mökin kylmässä ulkohuussissa, pariinkin eri otteeseen sillä pelkäsin
kovan pakkasen vaikuttavan lopputulokseen, mutta oikeaksi tuo tulos onneksi osoittautui, siitä todisteena oheinen, esikoisemme ottama tunnelmakuva. n
Rauhallisen joulun toivotuksin,
Teija T.
34 AitO 4/2012
lämmintä joulua ja oikein hyvää uutta vuotta!
Erilainen
joulutarina
minunkin suvussani ollut aina hyvin perhekeskeinen
juhla jouluruokineen ja -lahjoineen, suvun päihde- ja mielenterveysongelmista huolimatta. Lapsuuteni jouluihin liittyy jotakin
selittämätöntä ahdistusta.
Ehkä se oli sitä viinan kanssa juhlimista, ehkä sisarusten riitoja ja kateutta toistensa lahjoista, mutta yksi joulu aikuisuuden
kynnyksellä oli ahdistavuudessaan ylitse muiden. Äitini nimittäin otti ja lähti muutama päivä ennen aattoa ja jätti minut ja sinä päivänä 15 vuotta täyttävän pikkuveljeni keskenään, eikä vain
jouluksi vaan lopullisesti. Olin 19-vuotias ja aivan valmistautumaton tilanteeseen. Minunhan vuoroni se oli lähteä kotoa, enkä
todellakaan olisi tehnyt sitä juuri joulun alla.
Veljeni löysi joulunviettopaikan kavereidensa luota, mutta
omasta joulustani muistan vain yksinolon ja yksinäisyyden sekä
sen, että makasin veljeni sängyllä itkeskellen ja apaattisena katsellen televisiotaan aivan tapojeni vastaisesti, sillä se oli kotimme
ainoa televisio ja hänen käytössään. En muista jouluaattoa, en
jouluruokia, en joulupäivää enkä tapaninpäivää enkä mitä joululahjoja sain vai oliko niitä.
Myöhemmin oman perheen perustettuani jouluista tuli aina
vaan ahdistavampia, kun niihin liittyi vielä aikuisen stressi kaiken
ajoissa valmiiksi saamisesta sekä kaikkien traditioiden muistamisesta ja noudattamisesta. Tilannetta ei helpottanut se, että vaikka
mieheni myös oli päihde- ja mielenterveysongelmaisesta kodista,
olivat hänen lapsuutensa joulut olleet aina perheen parasta aikaa.
Silloin oli isä ollut juomatta ja hyvällä tuulella ja kovasta köyhyydestä huolimatta oli joulupaketteihin laitettu omenoita tai muita
pieniä tarpeellisia asioita. Vanhimman isoveljen mentyä töihin
saattoi paketista ilmestyä jopa luistimet. Mieheni juhlisti joulua
mielellään lasillisella punaviiniä jouluaterian painikkeeksi, mutta itse en kyennyt alkoholia jouluisin nauttimaan.
Viime joulun vietimme viimeisen kerran yhdessä perheenä.
Olimme mieheni kanssa muuttaneet erilleen puoli vuotta aikaisemmin ja palasin jouluaattoillaksi entiseen kotiini, johon mieheni oli yrittänyt laittaa herkullisen ja kauniin joulun. Naisen käden
jälki puuttui kuitenkin. Ja minua itketti. En kaivannut takaisin,
mutta itkin parinkymmenen vuoden yhteisen historian päättymistä oikein sydämeni pohjasta. Tulevasta joulusta toivon jo erilaista. Ja vietän ainakin osan siitä ihanien lasteni kanssa omassa
namikodissani. n
JOuLu ON
Surullinen siili
Joulu tulee…
perunakattila
kainalossa?!
vuODEN TAkAISEEN Tapaninpäivään osui yksi pahimmista talvimyrskyistä miesmuistiin. Omilla kotikulmillani Espoossa kuitenkin Tapaninaamuna nautimme kaikista nykyajan mukavuuksista, kaukolämmöstä, juoksevasta vedestä ja sähköllä toimivista
laitteista. Facebookista lueskelimme läntisen Uudenmaan kärvistelystä myrskytuhojen keskellä samalla kun mussutimme pukinkontista tulleita suklaakonvehteja television äärellä.
Iltapäivän puolella aloimme valmistella toisen joulupäivän
ateriaa, johon olimme kutsuneet mukaan lasten mummin, oman
äitini. Varsin helppoa ruoanlaittoa, jääkaapista vain esille kylmät
kalaherkut ja kinkkukin tarjottaisiin kylmänä. Tarvittaisiin vain
lämpimät laatikot ja tietenkin höyryävän kuumat keitetyt perunat. Ja naps – sitten menivät sähköt!
Puolen tunnin toiveikkaan odotuksen jälkeen piti ryhtyä toteuttamaan varasuunnitelmaa. Kaasugrillin sivukeittimellä perunat ehkä olisi saanut keitettyä pihassa, mutta grillin kaivaminen
metrisestä kinoksesta ja tulen valvominen möyryävässä myrskyssä
ei houkuttanut. Olikohan sähkökatko Espoossa kovinkin laaja?
Soitto vielä kotonaan olevalle Mummille ilahdutti mieltä: hänellä
oli sähköä ja siis myös toimiva liesi. Mummi laittoikin sitten perunat kiehumaan omassa kodissaan ja niiden kypsyttyä pakkasi
kuuman kattilan peitteisiin ja hyppäsi taksiin.
Niin saapui jouluvieraamme lämmin perunakattila kainalossaan tunnelmalliselle kynttiläaterialle. Nautimme lämminhenkisen perheaterian hämärtyvässä iltapäivässä. Kuin tilauksesta saimme sähkötkin takaisin siinä vaiheessa iltaa, kun kahvihammasta
alkoi kolottaa ihan tosissaan. Mummin sankariteko jää varmasti
osaksi perheemme joulutarinoita, joita on mukava muistella vielä vuosienkin jälkeen. n
Sirpa P.
»Puolen tunnin toiveikkaan
odotuksen jälkeen piti
ryhtyä toteuttamaan
varasuunnitelmaa.»
AitO 4/2012 35
Tervetuloa perinteiseen
hyväntekeväisyyskonserttiin
Helsingin Vanhaan kirkkoon, Lönnrotinkatu 6, 00120 Helsinki
sunnuntaina 16.12.2012 klo 17.00.
TIXIBAND
kONSErTISSA ESIINT Y väT
• Tikkurilan Soittokunta TixiBand
• sopraano Michaela Heimsch säestää TixiBand
• sopraano Anna Tuohino säestää Nelli Erma
• Espoon musiikkiopiston pianonsoiton oppilaita:
Jason Hu, Ester Viljanen ja Jamin Hu
• posetiivari Markku Savijärvi ottaa vieraat vastaan
kirkon portailla joulumusiikilla.
MIcHAELA HEIMScH
ANNA TuOHINO
NELLI ErMA
Konsertti on ilmainen, mutta tilaisuudessa kerätään kolehti sydänsairaiden lasten hyväksi.
Tuotto lahjoitetaan lyhentämättömänä Lastenklinikan sydänosaston käyttöön.
Voit halutessasi tehdä lahjoituksen suoraan hyväntekeväisyystilille Nordea FI3515973000107848 (Esiintyvät taiteilijat).
Konsertin järjestävät yhteistyössä Aito HSO ry, Akavan Erityisalat ry, EUMA Finland sekä Myynnin ja markkinoinnin ammattilaiset SMKJ ry.