Sosiaali- ja terveysministeriö Hallitusneuvos, Riitta Kuusisto [email protected] Kirjaamo [email protected] SUOMEN FARMASIALIITON LAUSUNTO LIITTYEN OHJAUSRYHMÄN MUISTIOON VANHUSPALVELULAISTA Suomen Farmasialiitto katsoo, että esitysluonnos vanhuspalvelulaista sisältää kannatettavia ehdotuksia ia ikäihmisten turvallisen turvallis ja laadukkaan palveluiden saannin takaamiseksi sosiaalija terveyspalvelujärjestelmässä. Seuraavassa käsitellään muutamia luonnoksessa esitettyjä asioita, joiden perustelutekstiin Suomen Farmasialiitto esittää tarkennuksia. Lisäksi Suomen Farmasialiitto ehdottaa neuvottelukunnan perustamista sta turvallisen lääkehoidon ohjauksen määrittelemiseksi ja kunnallisen velvoitteen täytäntöönpanon koordinoimiseksi. Yleistä Lain tarkoituksena on parantaa 1) ikääntyneen väestön hyvinvointia, toimintakykyä ja itsenäistä suoriutumista; 2) mahdollisuuksia osallistua elinoloihinsa vaikuttavien päätösten valmisteluun ja palveluiden kehittämiseen kunnassa; 3) iäkkään henkilön mahdollisuutta saada tarpeitaan vastaavia tukea ja palveluita silloin, kun hänen heikentynyt toimintakykynsä sitä edellyttää sekä 4) vahvistaa vahvistaa iäkkään henkilön mahdollisuutta vaikuttaa palveluidensa sisältöön ja tehdä niihin liittyviä valintoja. Lain perusluonteinen lähtökohta on ikääntyneen väestön ja iäkkään henkilön toimintakyky, ei ikä sinällään,, mikä onkin Suomen Farmasialiiton mielestä mielestä kannatettavaa. Lakia L sovellettaisiin n vanhuuseläkeikäiseen väestöön sekä sellaiseen iäkkääseen henkilöön, jonka toimintakyky - fyysinen, kognitiivinen, psyykkinen tai sosiaalinen - on merkittävästi heikentynyt ikääntymisen myötä alkaneiden, lisääntyneiden tai pahentuneiden sairauksien vuoksi tai ikääntymiseen liittyvän rapeutumisen johdosta. Suunnitelma tarvittavien palveluiden järjestämiseksi kunnassa Ohjausryhmän muistion mukaan lakiehdotuksen lakiehdotuksen 3 §:ssä säädettäisiin kunnan velvollisuudesta laatia suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin, terveyden, toimintakyvyn ja itsenäisen suoriutumisen edistämiseksi sekä iäkkäiden tarvitsemien palvelujen järjestämiseksi ja kehittämiseksi. Suomen Farmasialiitto vaatii, että tässä suunnitelmassa nitelmassa tulee käsitellä myös lääkehuolto. Lääkehuolto koostuu lääkkeiden toimittamisesta potilaalle sekä lääkehuollon asiantuntijapalveluista, joita ovat muun muassa potilaan ohjaus ja neuvonta, lääkehoidon onnistumisen seuranta sekä lääkehoitoa toteuttavan sosiaali- tai terveydenhuollon henkilökunnan koulutus ja toimintaohjeiden mukaisen toiminnan varmistaminen toimintayksikössä. Yksityiskohtainen kuvaus lääkehuollosta ja sen monimuotoisuudesta suomessa löytyy lausunnon sivulta 4 eteenpäin. Turvallista lääkehoitoa koskeva kunnallinen ohjausvelvoite Lakiluonnoksen toinen luku käsittelee kunnan yleisiä velvollisuuksia. Sen 10 § hyvinvointia edistävänä distävänä neuvontapalveluna mainitaan turvallisen lääkehoidon ohjaus. Tämä lääkehoidon ohjausvelvoite on kunnille uutta toimintaa. Suomen Farmasialiitto ehdottaa, että STM:n perustaa pikimmiten neuvottelukunnan alan keskeisistä toimijoista. Neuvottelukunnan tehtäväksi asetetaan 1) turvallisen lääkehoidon ohjauksen määrittely ja 2) suosituksen laadinta siitä miten turvallisen lääkehoidon ohjausvelvoite toteutetaan kunnissa. Satsauksia monipuoliseen osaamiseen Ohjausryhmän muistiossa tuodaan esille, että kunnassa kunnassa tarvitaan riittävästi monipuolista osaamista ikääntyneen väestön väest hyvinvoinnin, terveyden ja toimintakyvyn edistämistä sekä iäkkäille järjestettävien sosiaalisosiaali ja terveyspalvelujen suunnittelua, kehittämistä ja toteuttamista varten. Voimassa olevat säännökset eivät yksin riitä turvaamaan riittävän monipuolista osaamista. ta. Sen vuoksi ehdotetussa laissa olisi säännös kunnan velvollisuudesta hankkia käyttöönsä riittävä määrä moniammatillista asiantuntemusta. Suomen Farmasialiiton mielestä osaamisen varmistaminen on tärkein edellytys iäkkäiden laadukkaiden palveluiden järjestämisen järje ja toteuttamisen kannalta ja näin myös farmasian alan ammattilaisten, farmaseuttien ja proviisoreiden, proviisoreiden osaamisen hyödyntäminen tulisi huomioida ikäihmisten palvelutarpeiden palvelutarpei kartoituksessa ja toteutuksessa. toteutuksessa Tässä laissa farmaseuttinen asiantuntijuus asiantuntijuus tulee ottaa huomioon 3 § suunnitelmien laadinnassa, vastuutyöntekijän perehdytyksessä ja koulutuksessa, iäkkäiden neuvontapalveluissa ja toimintayksiköiden laatutoiminnassa. Lisäksi farmasian alan ammattihenkilöiden osaaminen tulee hyödyntää 10§ kolmannen kolmannen momentin kuntien turvallista lääkehoitoa koskevan ohjausvelvoitteen suunnittelussa ja täytäntöön panossa. panossa Lääkehoitoprosessit parempaan kuntoon muutoksissa Lakiehdotuksen 4 luvussa säädettäisiin laadun varmistamisesta toimintayksiköissä, jotka tarjoavat sosiaali- ja terveyspalveluja iäkkäille henkilöille. Toimintayksikkö -käsitteen tarkoittama toiminnallinen kokonaisuus ei ole sidoksissa tiettyyn fyysiseen toimipaikkaan, vaan sillä voidaan tarkoittaa esimerkiksi kotipalveluja tuottavaa yritystä tai kunnan organisaatiota, jonka palvelutoiminta voi olla monimuotoista. monimuotoista Kaikissa toimintayksiköissä tulisi olla nimetty vastuufarmasisti, joka huolehtisi lääkehoitoprosesseista ja henkilökunnan koulutuksesta toimintayksikössä. Farmasialiitto katsoo, että lääkehuollon prosessit tulisi kuvata jokaisen toimintayksikön räätälöidyssä lääkehoitosuunnitelmassa. Lisäksi kussakin toimintayksikössä tulee olla suunnitelma henkilökunnan koulutukseen ja perehdytykseen lääkehoidon toteuttamisen ja seurannan osalta. Lisäksi Lisäksi lääkehuollon toimintoja eri toimintayksiköissä tulee auditoida vastaavalla tavalla, kuin terveydenhuollon toimintayksiköissä tehdään. Suomen Farmasialiitto katsoo, että tällä hetkellä iäkkäiden lääkehoidon ohjauksessa ja seurannassa sekä lääkehoitoprosesseissa lääkehoitoprosesseissa olisi parannettavaa ja edellä mainitut asiat tulisi olla yksiköiden toimilupien toimilu edellytyksiä. Usein lääkkeet toimitetaan iäkkäille yksityisestä apteekista mutta hoidon onnistumisen seuranta ja lääkehoidon toteuttamiseen liittyvä koulutus ovat puu puutteellisia. Terveydenhuollon toimintayksiköissä on lisääntynyt osastofarmasia-toiminta, osastofarmasia mikä vastaa edellä esitettyihin puutteisiin. Vastaavanlaista toimintaa tulee tulee kehittää myös iäkkäille erityisesti, kun kotona selviytymistä halutaan tukea. Farmasialiitto katsookin, että lain perustelutekstiin tulee kirjata, että lääkehuollon lääkehuollon palveluiden kattavasta järjestämisestä tulee sopia paikallisella tasolla iäkkään väestö osalta. Kunnan on päätettävä miten se järjestää ja kehittää lääkehuollon lä asiantuntijapalvelut sekä lakiehdotuksen uudet velvoitteett mm. neuvontapalvelut lääkehoidon osalta iäkkäiden saataville. Mahdollisuuksia ovat sopimukset yksityisten yksityist apteekkien, sairaala-apteekin, lääkekeskukse ääkekeskuksen tai yksityisen ammatinharjoittajan kanssa. Kunta voi palkata myös farmaseuttista osaamista omaan palvelukseensa, kuten Salossa. Iäkkäiden hoidossa ja toimintakyvyn tukemisessa lääkkeillä on keskeinen merkitys. Lakin perusteluissa on kuvattu, että iäkkäiden kotona asumista ja kodinomaisessa ympäristössä asumista mista tulee tukea jatkossa enemmän ja vuodeosastotyyppiselle hoitomuodolle etsittävä uusia toimintatapoja. Muutosten toteutumisessa nykyisistä malleista kohti tavoitetta on turvattava lääkehoidon osalta iäkkäiden yhdenvertainen mahdollisuus eri puolilla Suomea henkilökohtaisen lääkehoitosuunnitelman toteutumiseen ja kustannustehokkaaseen hoitoon huolimatta siitä, mikä taho toimittaa iäkkäälle lääkkeet ja kuka lääkehoidon maksaa. Perustelumuistioon tulisi kirjata § 10 kohdalle, että iäkkäälle järjestämisvelvollisen järjestämisvelv kunnan tulee turvata tehokas, turvallinen ja kustannustehokas lääkehoito riippumatta, riippum missä hoito toteutetaan. Lisäksi isäksi kaikilla tulisi tul olla yhdenvertainen mahdollisuus tarvittavien lääkehuollon asiantuntijapalveluiden käyttöön. Osaaminen iäkkäiden laadukkaiden palveluiden takana Lakiluonnoksen 3. luvun 15 § sisältää kirjauksen vastuutyöntekijästä, vastuutyöntekijäst johon jokaisella iäkkäällä tulee olla oikeus. Lääkehuoltoon ja lääkkeiden korvattavuuteen liittyy paljon erityisosaamista vaativia asioita. Olisi perusteltua, perusteltua, että vastuutyöntekijä ohjaa potilaan aina farmasistin vastaanotolle, jos lääkkeiden käyttö on runsasta ja erityisesti jos vuotuinen lääkkeiden omavastuuosuuksien kattosumma katt summa täyttyy. Tällöin farmasistin vastaanotolla tarkistettaisiin lääkehoidon koostumus tumus sekä varmistettaisiin, että kaikkien tarvittavien lääkkeiden korvattavuudet korvattavuude ovat kohdallaan ja säännöllisesti käytettävät lääkkeet ovat korvattavia iäkkäälle, mikäli tämä vain on mahdollista. Lisäksi vastuutyöntekijöiden kouluttamisesta a ja perehdyttämisestä perehdyttä lääkkeiden ja lääkehuollon käytäntöjen osalta tulisi vastata farmasian alan asiantuntija, joka joko kunnan kunna palveluksessa uksessa tai sairaala-apteekissa tai lääkekeskuksessa. Ohjausryhmä ehdottaa, että lain 19 §:ään sisällytetään henkilöstöä koskeva perussäännös. peru Sen mukaan toimintayksikössä on oltava henkilöstö, jonka määrä, asiantuntemus ja tehtävärakenne vastaavat iäkkäiden asiakkaiden lukumäärää sekä heidän toimintakykynsä edellyttämää palvelun tarvetta ja joka turvaa heille laadukkaat palvelut. Lisäksi Farmasialiitto esittää, että lakiehdotuksen perusteluissa kirjataan velvoite huolehtia henkilökunnan osaamisen tukemisesta erityisosaamiseen liittyvissä asioissa. Toimintayksikössä ei välttämättä tarvitse olla palkattuna farmasian farmasian asiantuntemusta, asiantuntemusta mutta sitä tulee olla henkilö henkilökunnan käytettävissä koulutukseen,, konsultaatioon tai potilasohjaukseen liittyvissä asioissa, kuten terveydenhuollon toimintayksiköissä on sairaala-apteekin, apteekin, lääkekeskuksen tai osastofarmasistin asiantuntemus käytettävissä. Farmasialiitto pitää kannatettavana, että lakiin sisällytetään valtuus, jonka mukaan sosiaali- ja terveysministeriön asetuksella voidaan tarvittaessa antaa tarkempia säännöksiä palvelujen laadun varmistamiseksi. Farmasialiitto on erityisen huolissaan lääkehuollon lääke asiantuntijapalveluiden ja asiantuntijuuden saatavuudesta toimintayksiköissä ellei näitä erityisen selvästi tuoda esille lain perusteluosiossa tai erikseen säädetä asetuksella lääkehuollon vähimmäispalveluita, jotka toimintayksiköille ja iäkkäille tulee taata. Tämän lausunnon loppuun farmaseuttisista resursseista. Heidi Silvennoinen puheenjohtaja Suomen Farmasialiitto olemme liittäneet kuvauksen lääkehuollosta Eija Orpana toiminnanjohtaja Suomen Farmasialiitto ja sen Lääkkeiden jakelujärjestelmä kelujärjestelmä Sairaaloiden ja terveyskeskusten lääkehuollosta vastaavat sairaala sairaala-apteekit ja lääkekeskukset. Sairaala--apteekki apteekki tai lääkekeskus voidaan perustaa sairaanhoitopiirin, kunnan, kuntayhtymän tai valtion ylläpitämään sairaalaan tai terveyskeskukseen. Lisäksi lääkekeskus voidaan perustaa yksityiseen yksityiseen sairaalaan ja kehitysvammaisten erityishuoltoon tarkoitettuun laitokseen. Puolustusvoimien lääkehuoltoa varten on erillinen sotilasapteekki ja vankeinhoitolaitoksen lääkehuollosta vastaa Rikosseuraamuslaitoksen lääkekeskus. Sosiaalihuollon lääkejakelusta lääkejakelusta huolehtivat pääsääntöisesti yksityiset apteekit, mutta lääkehuollon asiantuntijapalveluita voivat tarjota myös sairaala-apteekit sairaala apteekit ja lääkekeskukset. Avoterveydenhuollon lääkejakelusta huolehtii yksityiset apteekit ja yliopistojen apteekit. Eläinlääkkeiden den jakelusta vastaavat eläinlääkärit ja yksityiset/yliopistojen apteekit. Keskeinen lisäarvo yksityisistä/yliopistojen yksityisistä apteekeista potilaille ja yhteiskunnalle syntyy asiantuntevasta itsehoidon ohjauksesta ja kattavasta itsehoitolääkkeiden valikoimasta, joka j asiakkaille on saatavilla. Farmaseutit ja proviisorit lääkehuollossa Farmaseutit ja proviisorit ovat laillistettuja terveydenhuollon ammattihenkilöitä. Farmaseutin tutkinto on yliopistossa suoritettava alempi korkeakoulututkinto (180 opintopistettä). Proviisorin koulutusohjelmassa opiskelija suorittaa ensin farmaseutin tutkinnon ja sen jälkeen proviisorin tutkinnon, joka on ylempi korkeakoulututkinto (180 + 120 opintopistettä). Opinnot sisältävät luonnontieteiden ja lääketieteen perusteiden perust lisäksi syventäviä opintoja farmaseuttisesta kemiasta, lääkkeiden valmistuksesta, biofarmasiasta, lääkeaineiden ja vierasaineiden ominaisuuksista, vaikutuksista ja haittavaikutuksista elimistössä sekä lääkkeiden käytöstä yksilön ja yhteiskunnan näkökulmasta. näkökulmasta. Farmaseutit ja proviisorit valmistuvat lääkkeiden ja lääkehoitojen asiantuntijoiksi. Vuoden 2011 lopussa alle 63-vuotiaita 63 vuotiaita laillistettuja farmaseutteja oli 6 684 ja proviisoreja 2 532 (Terhikki-rekisteri, rekisteri, Valvira). Suurin osa farmaseuteista ja proviisoreista pr työllistyy apteekkeihin. Apteekeissa työskenteli vuoden 2011 alussa 3 852 farmaseuttia ja 817 proviisoria (Apteekkariliitto). Sairaala apteekeissa Sairaala-apteekeissa ja lääkekeskuksissa sekä osastofarmasian parissa työskenteli vuoden 2012 tammikuussa 417 farmaseutin farmase ja 96 proviisorin koulutuksen saanutta henkilöä (Kuntatyönantajat). Tällä hetkellä Suomessa on noin 20 sairaala-apteekkia apteekkia ja noin 150 lääkekeskusta. Yksityisten apteekkien toimipisteitä on noin 800. Lääketeollisuus ja tukkukauppa työllistävät myös farmaseutteja farmaseutteja ja proviisoreja. Suomen Farmasialiiton jäseniä näillä sektoreilla työskenteli ylempinä toimihenkilöinä n. 130 vuonna 2011. Avoterveydenhuollon apteekit Avoterveydenhuollon apteekkien lakisääteisiksi tehtäviksi on kirjattu avohoidon lääkehuollosta osta vastaaminen, apteekkipalveluiden saatavuuden turvaaminen, asiakaskunnan tarvitseman lääkevalikoiman ylläpitäminen, lääkkeiden oikean ja turvallisen käytön neuvonta sekä lääkehoidon kustannusten kasvun hillitsemiseen tähtäävien toimenpiteiden toteuttaminen. inen. Lisäksi yleisesti todetaan, että reseptilääkkeitä toimitettaessa apteekkien farmaseuttisen henkilöstön tulee tarkistaa lääkemääräyksen sisältö, annostus ja lääkkeiden yhteensopivuus, ja varmistaa sekä reseptiresepti että itsehoitolääkkeiden oikea ja turvallinen turval käyttö. Tarvittaessa asiakas tulee ohjata apteekista lääkärin vastaanotolle. Avoterveydenhuollon apteekeilla ei ole lakiin kirjattuja erityisiä velvoitteita sosiaalihuollon toimintayksiköitä kohtaan, vaikka lääkkeet toimitetaankin yksityisestä apteekista. aptee Apteekit saattavat kuitenkin tarjota erilaisia maksullisia konsultaatio palveluita sosiaalihuollon yksiköille (nk. lääkekaapin tarkastus ja lääkehoitosuunnitelman laadinta). Sairaala-apteekit apteekit ja lääkekeskukset apteekkien tehtävä on huolehtia toimintayksikön lääkejakelusta sekä tarjota Sairaala-apteekkien tarvittavat asiantuntija- ja informaatiopalvelut toimintayksikön käyttöön. Lääkehuollon asiantuntijapalveluilla tuetaan lääkehoitojen onnistumista ja edistetään potilasturvallisuutta. vallisuutta. Kaikki farmaseuttinen palvelu, jota sairaala-apteekit sairaala apteekit ja lääkekeskukset tarjoavat hoitohenkilökunnalle ja muille sosiaalisosiaali ja terveydenhuollon toimijoille sosiaalisosiaali tai terveydenhuollon toimintayksiköissä, on osa kliinisen farmasian palveluita. palveluita Yleisimmin kliinisen farmasian palveluilla käsitetään lääkeinformaatiota, lääkkeen käytön opastusta ja osastofarmasiaa. Kliinisen farmasian palveluita ovat kuitenkin myös lääkevalmistus ja potilaskohtaisten lääkkeiden toimittaminen. Useissa sairaala sairaala-apteekeissa ja lääkekeskuksissa tarjotaan osastoille sekä yhteistyöyksiköille, yhteistyöyksiköille joita ovat juuri sosiaalihuollon toiminataykisköt, myös seuraavia kliinisen farmasian palveluita; lääkehoidon arviointi ja kokonaisarviointi, lääkehoidon konsultaatio, lääkehoitosuunnitelmien lääkehoitosuu auditointi sekä potilaan tulo- ja lähtöhaastattelut yksikössä. Lisäksi sairaala-apteekkien sairaala ja lääkekeskusten farmaseuttinen henkilöstö on mukana moniammatillisessa hoitotiimissä arvioimassa potilaiden lääkityksiä ja niihin liittyviä ongelmia. Farmaseutit Farmaseutit ja proviisorit osallistuvat myös osasto-- tai potilaskohtaisten lääkehoitosuunnitelmien laadintaan, joilla parannetaan lääkitysturvallisuutta. Lääkitysturvallisuus on tärkeä osa potilasturvallisuutta ja sairaala-apteekki apteekki onkin yleensä mukana potilasturvallisuussuunnitelman potilasturvallisuussuunnitelman laatimisessa yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa. Erityisesti ikäihmisten kotona asumisen tukemiseksi on kehitteillä uusia toimintamalleja. Esimerkiksi Lahdessa on alkamassa hanke, jossa kehitetään ennaltaehkäisevää ennaltaehkäisevä palvelua palveluasumiseen ja kotihoitoon. Palveluun voi liittyä myös geriatriseen keskukseen farmaseutin lähetepohjainen vastaanotto toimintamalli. Palvelussa käytettään apuna THL:n RAI-järjestelmää. järjestelmää. Palvelutalojen osalta palvelussa tarkastellaan myös lääkehuoltoprosessia lääkehuoltopr (entinen lääkekaapintarkastus). Lisäksi Lahdessa on pohdittu pitkäaikaissairaan omahoitajalle palvelua, jossa on mahdollisuus konsultoida farmaseuttia lääkeasioissa ja farmaseutti voisi olla mukana tarkistamassa/ arvioimassa pitkäaikaissairaan lääkelistaa. Osastofarmasia Osastofarmaseutin työtehtävät määräytyvät sen toimintayksikön mukaisesti, jossa hän työskentelee. Yleensä osastofarmaseutti vastaa osaston sisäisestä lääkehuollosta tilaamalla lääkkeitä sairaala-apteekista apteekista tai lääkekeskuksesta, seuraamalla lääkkeiden käyttöä ja säilytysolosuhteita sekä valmistamalla potilaskohtaisia lääkeannoksia. Osastofarmaseutti laatii lääkkeisiin liittyviä ohjeistuksia sekä huolehtii lääkkeisiin liittyvästä tiedonhausta ja koulutuksesta osaston tarpeiden mukaisesti. mukaisesti. Hänen vastuullaan on myös uusien työntekijöiden ja opiskelijoiden perehdyttäminen lääkeasioissa. Potilaan saapuessa osastolle farmaseutti selvittää hänen kokonaislääkityksensä ja tekee tarvittavat kirjaukset potilastietojärjestelmään. Potilaan kotiutuessa kotiutuessa farmaseutti voi opastaa häntä lääkehoitoon liittyvissä asioissa. Osastofarmaseutti voi myös osallistua moniammatillisen hoitotiimin osana kierrolle ja potilaiden lääkitysten arviointiin. Kuntainfo 6/2007 koskee vanhusten turvallista lääkehoitoa. Suositus Suositus on, että lääkkeitä käyttävän vanhuspotilaan lääkityksen tarpeen ja turvallisuuden arviointi on tehtävä vähintään kerran vuodessa. Osastofarmasia toimintamallia voitaisiin taisiin jalkauttaa tähän arviointi tehtävään esimerkiksi, sosiaali- ja terveydenhuollon asiakkaiden koteihin tukemaan itsenäistä selviytymistä lääkehoidon osalta. Lahdessa on kehitteillä sairaalasairaala apteekin tarjoama kliinisen farmasianpalvelumalli farmasianpalvelumalli sosiaalihuollon asiakkaiden tarpeita varten. Osastofarmaseutin tehtävät ävät • • • • • • • • • • • • Kokonaisvastuun ottaminen osaston/klinikan sisäisestä sisäi lääkehuol lääkehuollosta Lääkkeiden käytön ja säilytysolosuhteiden seuranta Potilaskohtainen lääkevalmistus ja käyttökuntoon saattaminen, suonensisäisesti annettavien lääkkeiden käyttökuntoonsaattaminen Lääkkeisiin kkeisiin liittyvä tiedonhaku, koulutus ja perehdytys Potilaiden kokonaislääkityksen selvittäminen ja kirjaaminen potilastietojärjestelmään Potilaiden kokonaislääkityksen arviointi ja tarvittaessa kokonaisarviointi Potilaan lääkityksen tarkistus, yhteensopivuuksien yhteensopivuuksien selvittäminen ja seuranta Potilaiden opastaminen lääkehoidossa Lääkkeiden yhteis-- ja haittavaikutusten selvittäminen Lääkityspoikkeamien seuranta seuranta ja syiden selvittäminen sekä näihin littyvä koulutus Osaston lääkkeisiin liittyvien ohjeistusten laatiminen laatiminen ja ylläpito Osaston henkilökunnan perehdytykseen osallistuminen Lääkehoitosuunnitelmat Lääkehoitosuunnitelma on sosiaalisosiaali ja terveydenhuollon toimintayksikössä laadittu työväline lääkehoidon osa-alueiden alueiden määrittämiseen ja hallintaan. Vastuu lääkehoitosuunnitelman lääkeh laatimisen, toteuttamisen ja seurannan organisoinnista on STM:n turvallinen lääkehoito suosituksen mukaan kyseisen toimintayksikön johdolla ja toimintayksikön lääkehuollosta vastaavalla sairaala-apteeki apteekilla tai lääkekeskuksella, joka osallistuu osalli suunnitelman laadintaan. Käytännössä vastuu vastuu ei ole selkeä sosiaalihuollon toimintayksiköissä, joihin lääkkeet toimitetaan potilaskohtaisesti yksityisestä apteekista. Usein proviisori tai farmaseutti on mukana koordinoimassa lääkehoitosuunnitelmien laatimista tai toimii työryhmätyöskentelyssä asiantuntijana. Työkenttä lääkehoitosuunnitelmatyöskentelyssä on yleensä hyvin laaja, sillä lääkehoitosuunnitelmia tehdään sairaalan osastojen lisäksi muun muassa neuvoloille, kouluterveydenhuollolle, terveysasemille, mille, ensiapupoliklinikalle, palvelutaloille ja kotihoidolle. Lääkehoitosuunnitelmia päivitetään säännöllisesti ja niiden toteuttamista valvotaan osastokäyntien yhteydessä. Lääkehoitosuunnitelmien auditointiin on kehitetty pro-gradutyönä pro gradutyönä auditointityökalu. auditointityökalu Lääkehoitosuunnitelman osa-alueet osa • • • • • • • • • • Lääkehoidon sisältö ja toimintatavat Lääkehoidon osaamisen varmistaminen ja ylläpitäminen Henkilöstön vastuut, velvollisuudet ja työnjako Lupakäytännöt Lääkehuolto: lääkkeiden tilaaminen, säilytys, valmistaminen, saattaminen, palauttaminen, lääkeinformaatio, ohjaus ja neuvonta Lääkkeiden jakaminen ja antaminen Potilaiden informointi ja neuvonta Lääkehoidon vaikuttavuuden arviointi Dokumentointi ja tiedonkulku Seuranta- ja palautejärjestelmät käyttökuntoon Koulutus Sairaala-apteekin apteekin ja lääkekeskuksen farmaseuttinen henkilökunta sekä lääketeollisuuden edustajat pitävät paljon erilaisia koulutustilaisuuksia sosiaalisosiaali ja terveydenhuollon eri ammattiryhmille. Lisäksi eri sairauksien hoitoa käsitteleviin koulutustilaisuuksiin koulutustilais pyydetään usein proviisoria tai farmaseuttia luennoimaan kyseisen sairauden lääkehoidosta. Myös lääkehoitosuunnitelmien mukaisten lupakoulutusten järjestämisessä farmaseuttisella henkilöstöllä on merkittävä rooli. Lisäksi koulutuksia järjestetään toimintayksikön t peruslääkevalikoiman tai toimintaohjeiden muuttuessa. Koulutuksen suunnittelussa on otettava huomioon kuulijakunnan koulutustaso ja työtehtävät. Lääkekoulutus perusperus ja lähihoitajille poikkeaa huomattavasti lääkäreille pidettävästä koulutuksesta. koulutuks Perehdytys Proviisori tai farmaseutti perehdyttää lääkärit, hoitajat ja eri alojen opiskelijat lääkehuollon toimintaohjeisiin ja -tapoihin. tapoihin. Lisäksi perehdytykseen voi kuulua tutustuminen sairaalasairaala apteekin tai lääkekeskuksen toimintaan ja sen tarjoamiin tarjoamiin palveluihin. Perehdytys tapahtuu joko ryhmissä tai yksittäin. Sisäinen valvonta- ja tarkastustoiminta Sairaala-apteekin apteekin tulee sisäisellä valvonnalla ja tarkastuksilla varmistua siitä, että toimintayksikön lääkehuolto on järjestetty lääkelainsäädännön lääkelainsäädännön mukaisesti. Sisäisellä valvonnalla eli osastokäynneillä edistetään lääkelääke ja potilasturvallisuutta. Valvonta voi olla luonteeltaan ennalta ohjaavaa, jatkuvaa toimintojen seurantaa tai jälkikäteen tapahtuvaa annettujen ohjeiden ja sovittujen toimintatapojen toimintatapojen toteutumisen varmistamista. Osastokäynnit tehdään pääasiassa vuosittain, mutta poikkeustapauksessa tarkastusväliä voidaan pidentää. Osastokäynnillä tarkastettavia asioita ovat muun muassa lääkkeiden säilytykseen ja käsittelyyn tarkoitetut tilat, säilytysolosuhteet säilytysolosuhteet ja olosuhdeseurannan dokumentaatio, lääkevaraston sisältö sekä lääkekirjanpito ja lääkkeiden käyttöön liittyvä ohjeistus. Osastokäynneillä voi olla myös vuosittain vaihtuva teema, kuten esimerkiksi osaston lääkehoitosuunnitelman päivittäminen päivittäminen tai uusi lääketilausjärjestelmä. Tarkastuksen saa lainsäädännön mukaan suorittaa proviisori tai farmaseutti ja siitä laaditaan pöytäkirja. Lisäksi havaittujen puutteiden korjaamistoimenpiteitä tulee valvoa. Yleensä jokaiselle osastolle ja toimintayksikölle toimintayksikölle on nimitetty vastuufarmaseutti, joka huolehtii osastokäyntien tekemisestä ja jälkivalvonnasta. Proviisorin vastuulla on toimintaohjeiden päivitys ja uusien ohjeiden kouluttaminen sekä osastokäyntejä tekeville farmaseuteille että osastojen henkilöstölle. Sairaala-apteekkien apteekkien ja lääkekeskusten valvontavalvonta ja tarkastustoimintaa voitaisiin laajentaa myös sosiaalihuollon toimintayksiköihin. Sairaala-apteekissa Sairaala apteekissa ja lääkekeskuksessa on saatavilla tarvittavaa farmaseuttista osaamista laitosten lääkehuoltoprosessien arviointiin ja ohjaukseen. Laatutyö Sairaala-apteekin apteekin laadunhallinnalla tarkoitetaan kaikkia niitä menettelyjä, joiden avulla varmistetaan lääkehuollon toiminnan laatu kyseisessä sosiaalisosiaali- ja terveydenhuollon yksikössä. Sairaala-apteekilla apteekilla tulee olla toimiva toimiva laatujärjestelmä ja lääkelääke ja lääkitysturvallisuuden kannalta kriittiset toiminnot ja menettelytavat tulee ohjeistaa. Henkilökunta koulutetaan työskentelemään annettujen toimintaohjeiden mukaisesti ja toimintaohjeiden noudattamista valvotaan. Sairaala-apteekin Sairaal apteekin laatujärjestelmän toimivuutta sekä käytännön toimintaa arvioidaan suunnitelmallisesti ja säännöllisesti sisäisten tarkastusten avulla. Laadun ja lääkehuollon palvelujen kehittäminen tapahtuu kehittämällä niitä prosesseja, joilla laatu syntyy. Prosessikuvaukset kuuluvatkin olennaisena osana laatutyöhön. Kuvauksissa kartoitetaan myös prosessien ongelmakohtia ja laaditaan toimenpiteet niiden korjaamiseksi. Laatutyön yksi osa-alue osa alue on lääkehoidon toteuttamiseen liittyvien riskien kartoitus. Lääkehoidon don turvallisuutta tukevia ratkaisuja, kuten osastofarmasia, koneellinen annosjakelu ja lääkityksen kokonaisarviointi, voidaan hyödyntää asiakasyksikkökohtaisten riskien välttämiseksi. Sairaala-apteekin apteekin ja lääkekeskuksen tulee edistää lääkehuollon turvallisuutta turval ennakoivasti esimerkiksi ohjeistamalla riskialttiiden lääkkeiden käsittelyä toimintayksiköissä. Riskialttiita lääkkeitä ovat muun muassa ne lääkevalmisteet, joiden annosteluväli on hyvin kapea tai mahdolliset haittavaikutukset merkittäviä. aisuuden mahdollisuuksia tiivistää yhteistyötä lääkehuollon ja sotesote Tulevaisuuden palvelujärjestelmän välillä Kunnan asiantuntijaproviisori tai -farmaseutti Sairaala-apteekkien apteekkien ja lääkekeskusten toiminnan tulee tukea paikallisesti muun sosiaalisosiaali ja terveydenhuollon toimintaa. Terveydenhuoltolain mukaan sairaanhoitopiiriin kuuluvien kuntien tulee laatia perusterveydenhuollon palveluiden järjestämissuunnitelma, jossa kuvataan kuntien välinen yhteistyö palvelujen järjestämisessä. Tähän suunnitelmaan tulee sisältyä myös lääkehuollon palvelut ja niistä vastaavat tahot. Lisäksi lääkelaissa painotetaan kuntien roolia lääkehuollon palveluiden saatavuuden ja toimivuuden seurannassa ja arvioinnissa. Jotta kuntatasolla pystytään hoitamaan edellä mainittujen lakien määrittelemät lääkehuollon järjestämiseen sekä lääkehuoltopalveluiden seurantaan ja arviointiin liittyvät velvollisuudet, tulee kuntien käytössä olla jatkossa enemmän farmaseuttista asiantuntemusta. Suomessakin on jo kokeiltu mallia, jossa farmasian alan asiantuntija on o palkattu suoraan kunnan palvelukseen, vaikka kunnassa ei ole omaa sairaala-apteekkia sairaala tai lääkekeskusta. Kunnan palvelukseen palkattu proviisori tai farmaseutti toimii koko sosiaalisosiaali ja terveyspalvelun toimialan lääkeasioiden asiantuntija yhteistyössä muiden mui sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöiden kanssa. Työtehtäviin voi sisältyä esimerkiksi eri toimintayksiköiden lääkehoitosuunnitelmien koordinointi, lääkehoito-osaamiseen lääkehoito ja lupakäytäntöihin liittyvää koulutuskoulutus ja perehdytystoimintaa eri ammattiryhmille, ammatti lääkehoidon haittatapahtumaraportoinnin vastuuvastuu ja raportointitehtäviä sekä erilaisia suunnittelu- ja kehittämistoimia. Kunnan asiantuntijaproviisori tai -farmaseutti farmaseutti tekee myös lääkeinformaatioon ja lääkehoidon ohjeistamiseen kuuluvia asiantuntijatehtäviä. asiantuntijatehtäviä. Lääkeinformaatiotehtävät voivat sisältää myös lääkekasvatusta kunnan päiväkodeissa, kouluissa ja oppilaitoksissa. Tarvittaessa koulutus- ja informaatiotilaisuuksia voidaan järjestää kohderyhmän vanhemmille tai muille lähiomaisille. Lisäksi hän hän voi osallistua yksittäisten potilaiden lääkitysongelmien ratkaisemiseen. Mikäli proviisori tai farmaseutti on suorittanut lääkehoidon kokonaisarvioinnin erityispätevyyden, voi hän tehdä lääkehoidon kokonaisarviointeja kunnallisen sosiaalisosiaali ja terveydenhuollon ollon asiakkaille yhteistyössä vastuulääkärin ja -hoitajan hoitajan kanssa. Tällöin kunnassa on yleensä laadittu ohjeet, milloin asiakas tulee ohjata lääkehoidon äkehoidon kokonaisarviointiin. Farmasian asiantuntijan vastaanotto Sairaala- ja terveyskeskusfarmasian mallimaa Euroopassa on Iso-Britannia. Iso Siellä farmasian alan asiantuntija on osa potilaan hoitotiimiä ja proviisoreilla on myös oikeus määrätä lääkkeitä. Lääkehuolto ei siis ole vain lääkkeiden toimittamista ja valmistamista, vaan ennen kaikkea lääkehoitojen turvallisuuden turvallisuuden ja laadun varmistamista. SairaalaSairaala ja terveyskeskusfarmasian on kehittymässä tähän suuntaan myös Suomessa. Kunnissa on kokeiltu muun muassa farmaseutin vastaanottoa osana terveyskeskuksen toimintaa. Tavoitteena on vahvistaa asiakkaan osaamista oman oman sairautensa lääkehoidon osalta ja parantaa näin lääkehoidosta saatavaa terveyshyötyä. Toimintamallissa lääkäri tai sairaanhoitaja, joka havaitsee asiakkaalla ongelmia lääkehoidossa, lähettää asiakkaan farmaseutin vastaanotolle. Myös asiakas itse voi toivoa to pääsyä vastaanotolle. Vastaanotolla farmaseutti käy läpi lääkkeiden ottoon ja lääkityksen onnistumiseen liittyviä asioita sekä keskustelee asiakkaan kanssa lääkityksessä mahdollisesti ilmenneistä ongelmista. Tarkoituksena on, että asiakkaalle syntyy selkeä s käsitys siitä, miksi hän käyttää tiettyä lääkettä ja miksi annettuja ohjeita tulee noudattaa. Mikäli vastaanotolla havaitaan tarvetta lääkehoidon kokonaisarvioinnille, voi farmaseutti ottaa yhteyttä asiakkaan hoidosta vastaavaan lääkäriin tai hoitajaan hoitaja asian eteenpäin viemiseksi. Farmaseutin tai proviisorin vastaanotto voi olla myös osa kunnan tai kuntayhtymän terveyskioskitoimintaa. Kuva 1. Tiivistys ikäihmisen eheästä hoitopolusta sosiaali- ja terveydenhuollon kentässä sekä mahdollisuudesta saada tukea turvallisen lääkehoidon toteuttamiseen sekä seurantaan.