Lue lisää... - Farmasialiitto

Sosiaali- ja terveysministeriö
Hallitusneuvos, Riitta Kuusisto
[email protected]
Kirjaamo
[email protected]
SUOMEN FARMASIALIITON LAUSUNTO LIITTYEN OHJAUSRYHMÄN MUISTIOON
VANHUSPALVELULAISTA
Suomen Farmasialiitto katsoo, että esitysluonnos vanhuspalvelulaista sisältää kannatettavia
ehdotuksia
ia ikäihmisten turvallisen
turvallis
ja laadukkaan palveluiden saannin takaamiseksi sosiaalija terveyspalvelujärjestelmässä. Seuraavassa käsitellään muutamia luonnoksessa esitettyjä
asioita, joiden perustelutekstiin Suomen Farmasialiitto esittää tarkennuksia. Lisäksi
Suomen Farmasialiitto ehdottaa neuvottelukunnan perustamista
sta turvallisen lääkehoidon
ohjauksen määrittelemiseksi ja kunnallisen velvoitteen täytäntöönpanon koordinoimiseksi.
Yleistä
Lain tarkoituksena on parantaa 1) ikääntyneen väestön hyvinvointia, toimintakykyä ja
itsenäistä suoriutumista; 2) mahdollisuuksia osallistua elinoloihinsa vaikuttavien päätösten
valmisteluun ja palveluiden kehittämiseen kunnassa; 3) iäkkään henkilön mahdollisuutta
saada tarpeitaan vastaavia tukea ja palveluita silloin, kun hänen heikentynyt
toimintakykynsä sitä edellyttää sekä 4) vahvistaa
vahvistaa iäkkään henkilön mahdollisuutta
vaikuttaa palveluidensa sisältöön ja tehdä niihin liittyviä valintoja.
Lain perusluonteinen lähtökohta on ikääntyneen väestön ja iäkkään henkilön toimintakyky,
ei ikä sinällään,, mikä onkin Suomen Farmasialiiton mielestä
mielestä kannatettavaa. Lakia
L
sovellettaisiin
n vanhuuseläkeikäiseen väestöön sekä sellaiseen iäkkääseen henkilöön, jonka
toimintakyky - fyysinen, kognitiivinen, psyykkinen tai sosiaalinen - on merkittävästi
heikentynyt ikääntymisen myötä alkaneiden, lisääntyneiden tai pahentuneiden sairauksien
vuoksi tai ikääntymiseen liittyvän rapeutumisen johdosta.
Suunnitelma tarvittavien palveluiden järjestämiseksi kunnassa
Ohjausryhmän muistion mukaan lakiehdotuksen
lakiehdotuksen 3 §:ssä säädettäisiin kunnan
velvollisuudesta laatia suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin, terveyden,
toimintakyvyn ja itsenäisen suoriutumisen edistämiseksi sekä iäkkäiden tarvitsemien
palvelujen järjestämiseksi ja kehittämiseksi. Suomen Farmasialiitto vaatii, että tässä
suunnitelmassa
nitelmassa tulee käsitellä myös lääkehuolto. Lääkehuolto koostuu lääkkeiden
toimittamisesta potilaalle sekä lääkehuollon asiantuntijapalveluista, joita ovat muun
muassa potilaan ohjaus ja neuvonta, lääkehoidon onnistumisen seuranta sekä lääkehoitoa
toteuttavan sosiaali- tai terveydenhuollon henkilökunnan koulutus ja toimintaohjeiden
mukaisen
toiminnan
varmistaminen
toimintayksikössä. Yksityiskohtainen
kuvaus
lääkehuollosta ja sen monimuotoisuudesta suomessa löytyy lausunnon sivulta 4 eteenpäin.
Turvallista lääkehoitoa koskeva kunnallinen ohjausvelvoite
Lakiluonnoksen toinen luku käsittelee kunnan yleisiä velvollisuuksia. Sen 10 § hyvinvointia
edistävänä
distävänä neuvontapalveluna mainitaan turvallisen lääkehoidon ohjaus. Tämä lääkehoidon
ohjausvelvoite on kunnille uutta toimintaa. Suomen Farmasialiitto ehdottaa, että STM:n
perustaa pikimmiten neuvottelukunnan alan keskeisistä toimijoista. Neuvottelukunnan
tehtäväksi asetetaan 1) turvallisen lääkehoidon ohjauksen määrittely ja 2) suosituksen
laadinta siitä miten turvallisen lääkehoidon ohjausvelvoite toteutetaan kunnissa.
Satsauksia monipuoliseen osaamiseen
Ohjausryhmän muistiossa tuodaan esille, että kunnassa
kunnassa tarvitaan riittävästi monipuolista
osaamista ikääntyneen väestön
väest
hyvinvoinnin, terveyden ja toimintakyvyn edistämistä sekä
iäkkäille järjestettävien sosiaalisosiaali
ja terveyspalvelujen suunnittelua, kehittämistä ja
toteuttamista varten. Voimassa olevat säännökset eivät yksin riitä turvaamaan riittävän
monipuolista osaamista.
ta. Sen vuoksi ehdotetussa laissa olisi säännös kunnan
velvollisuudesta hankkia käyttöönsä riittävä määrä moniammatillista asiantuntemusta.
Suomen Farmasialiiton mielestä osaamisen varmistaminen on tärkein edellytys iäkkäiden
laadukkaiden palveluiden järjestämisen
järje
ja toteuttamisen kannalta ja näin myös farmasian
alan ammattilaisten, farmaseuttien ja proviisoreiden,
proviisoreiden osaamisen hyödyntäminen tulisi
huomioida ikäihmisten palvelutarpeiden
palvelutarpei
kartoituksessa ja toteutuksessa.
toteutuksessa Tässä laissa
farmaseuttinen asiantuntijuus
asiantuntijuus tulee ottaa huomioon 3 § suunnitelmien laadinnassa,
vastuutyöntekijän perehdytyksessä ja koulutuksessa, iäkkäiden neuvontapalveluissa ja
toimintayksiköiden laatutoiminnassa. Lisäksi farmasian alan ammattihenkilöiden osaaminen
tulee hyödyntää 10§ kolmannen
kolmannen momentin kuntien turvallista lääkehoitoa koskevan
ohjausvelvoitteen suunnittelussa ja täytäntöön panossa.
panossa
Lääkehoitoprosessit parempaan kuntoon muutoksissa
Lakiehdotuksen 4 luvussa säädettäisiin laadun varmistamisesta toimintayksiköissä, jotka
tarjoavat sosiaali- ja terveyspalveluja iäkkäille henkilöille. Toimintayksikkö -käsitteen
tarkoittama toiminnallinen kokonaisuus ei ole sidoksissa tiettyyn fyysiseen toimipaikkaan,
vaan sillä voidaan tarkoittaa esimerkiksi kotipalveluja tuottavaa yritystä tai kunnan
organisaatiota, jonka palvelutoiminta voi olla monimuotoista.
monimuotoista Kaikissa toimintayksiköissä
tulisi olla nimetty vastuufarmasisti, joka huolehtisi lääkehoitoprosesseista ja henkilökunnan
koulutuksesta toimintayksikössä. Farmasialiitto katsoo, että lääkehuollon prosessit tulisi
kuvata jokaisen toimintayksikön räätälöidyssä lääkehoitosuunnitelmassa. Lisäksi kussakin
toimintayksikössä tulee olla suunnitelma henkilökunnan koulutukseen ja perehdytykseen
lääkehoidon toteuttamisen ja seurannan osalta. Lisäksi
Lisäksi lääkehuollon toimintoja eri
toimintayksiköissä
tulee
auditoida
vastaavalla
tavalla,
kuin
terveydenhuollon
toimintayksiköissä tehdään. Suomen Farmasialiitto katsoo, että tällä hetkellä iäkkäiden
lääkehoidon ohjauksessa ja seurannassa sekä lääkehoitoprosesseissa
lääkehoitoprosesseissa olisi parannettavaa ja
edellä mainitut asiat tulisi olla yksiköiden toimilupien
toimilu
edellytyksiä.
Usein lääkkeet toimitetaan iäkkäille yksityisestä apteekista mutta hoidon onnistumisen
seuranta
ja
lääkehoidon
toteuttamiseen
liittyvä
koulutus
ovat
puu
puutteellisia.
Terveydenhuollon toimintayksiköissä on lisääntynyt osastofarmasia-toiminta,
osastofarmasia
mikä vastaa
edellä esitettyihin puutteisiin. Vastaavanlaista toimintaa tulee
tulee kehittää myös iäkkäille
erityisesti, kun kotona selviytymistä halutaan tukea. Farmasialiitto katsookin, että lain
perustelutekstiin tulee kirjata, että lääkehuollon
lääkehuollon palveluiden kattavasta järjestämisestä
tulee sopia paikallisella tasolla iäkkään väestö osalta. Kunnan on päätettävä miten se
järjestää ja kehittää lääkehuollon
lä
asiantuntijapalvelut sekä lakiehdotuksen uudet
velvoitteett mm. neuvontapalvelut lääkehoidon osalta iäkkäiden saataville. Mahdollisuuksia
ovat sopimukset yksityisten
yksityist
apteekkien, sairaala-apteekin, lääkekeskukse
ääkekeskuksen tai yksityisen
ammatinharjoittajan kanssa. Kunta voi palkata myös farmaseuttista osaamista omaan
palvelukseensa, kuten Salossa.
Iäkkäiden hoidossa ja toimintakyvyn tukemisessa lääkkeillä on keskeinen merkitys. Lakin
perusteluissa on kuvattu, että iäkkäiden kotona asumista ja kodinomaisessa ympäristössä
asumista
mista tulee tukea jatkossa enemmän ja vuodeosastotyyppiselle hoitomuodolle etsittävä
uusia toimintatapoja. Muutosten toteutumisessa nykyisistä malleista kohti tavoitetta on
turvattava lääkehoidon osalta iäkkäiden yhdenvertainen mahdollisuus eri puolilla Suomea
henkilökohtaisen lääkehoitosuunnitelman toteutumiseen ja kustannustehokkaaseen hoitoon
huolimatta siitä, mikä taho toimittaa iäkkäälle lääkkeet ja kuka lääkehoidon maksaa.
Perustelumuistioon tulisi kirjata § 10 kohdalle, että iäkkäälle järjestämisvelvollisen
järjestämisvelv
kunnan
tulee turvata tehokas, turvallinen ja kustannustehokas lääkehoito riippumatta,
riippum
missä hoito
toteutetaan. Lisäksi
isäksi kaikilla tulisi
tul olla yhdenvertainen mahdollisuus tarvittavien lääkehuollon
asiantuntijapalveluiden käyttöön.
Osaaminen iäkkäiden laadukkaiden palveluiden takana
Lakiluonnoksen 3. luvun 15 § sisältää kirjauksen vastuutyöntekijästä,
vastuutyöntekijäst
johon jokaisella
iäkkäällä tulee olla oikeus. Lääkehuoltoon ja lääkkeiden korvattavuuteen liittyy paljon
erityisosaamista vaativia asioita. Olisi perusteltua,
perusteltua, että vastuutyöntekijä ohjaa potilaan aina
farmasistin vastaanotolle, jos lääkkeiden käyttö on runsasta ja erityisesti jos vuotuinen
lääkkeiden omavastuuosuuksien kattosumma
katt summa täyttyy. Tällöin farmasistin vastaanotolla
tarkistettaisiin lääkehoidon koostumus
tumus sekä varmistettaisiin, että kaikkien tarvittavien
lääkkeiden korvattavuudet
korvattavuude ovat kohdallaan ja säännöllisesti käytettävät lääkkeet ovat
korvattavia iäkkäälle, mikäli tämä vain on mahdollista. Lisäksi vastuutyöntekijöiden
kouluttamisesta
a ja perehdyttämisestä
perehdyttä
lääkkeiden ja lääkehuollon käytäntöjen osalta tulisi
vastata farmasian alan asiantuntija, joka joko kunnan
kunna palveluksessa
uksessa tai sairaala-apteekissa
tai lääkekeskuksessa.
Ohjausryhmä ehdottaa, että lain 19 §:ään sisällytetään henkilöstöä koskeva perussäännös.
peru
Sen mukaan toimintayksikössä on oltava henkilöstö, jonka määrä, asiantuntemus ja
tehtävärakenne vastaavat iäkkäiden asiakkaiden lukumäärää sekä heidän toimintakykynsä
edellyttämää palvelun tarvetta ja joka turvaa heille laadukkaat palvelut. Lisäksi
Farmasialiitto esittää, että lakiehdotuksen perusteluissa kirjataan velvoite huolehtia
henkilökunnan
osaamisen
tukemisesta
erityisosaamiseen
liittyvissä
asioissa.
Toimintayksikössä ei välttämättä tarvitse olla palkattuna farmasian
farmasian asiantuntemusta,
asiantuntemusta mutta
sitä
tulee
olla
henkilö
henkilökunnan
käytettävissä
koulutukseen,,
konsultaatioon
tai
potilasohjaukseen liittyvissä asioissa, kuten terveydenhuollon toimintayksiköissä on
sairaala-apteekin,
apteekin, lääkekeskuksen tai osastofarmasistin asiantuntemus käytettävissä.
Farmasialiitto pitää kannatettavana, että lakiin sisällytetään valtuus, jonka mukaan
sosiaali- ja terveysministeriön asetuksella voidaan tarvittaessa antaa tarkempia säännöksiä
palvelujen laadun varmistamiseksi. Farmasialiitto on erityisen huolissaan lääkehuollon
lääke
asiantuntijapalveluiden ja asiantuntijuuden saatavuudesta toimintayksiköissä ellei näitä
erityisen selvästi tuoda esille lain perusteluosiossa tai erikseen säädetä asetuksella
lääkehuollon vähimmäispalveluita, jotka toimintayksiköille ja iäkkäille tulee taata.
Tämän lausunnon loppuun
farmaseuttisista resursseista.
Heidi Silvennoinen
puheenjohtaja
Suomen Farmasialiitto
olemme
liittäneet
kuvauksen
lääkehuollosta
Eija Orpana
toiminnanjohtaja
Suomen Farmasialiitto
ja
sen
Lääkkeiden jakelujärjestelmä
kelujärjestelmä
Sairaaloiden
ja
terveyskeskusten
lääkehuollosta
vastaavat
sairaala
sairaala-apteekit
ja
lääkekeskukset. Sairaala--apteekki
apteekki tai lääkekeskus voidaan perustaa sairaanhoitopiirin,
kunnan, kuntayhtymän tai valtion ylläpitämään sairaalaan tai terveyskeskukseen. Lisäksi
lääkekeskus voidaan perustaa yksityiseen
yksityiseen sairaalaan ja kehitysvammaisten erityishuoltoon
tarkoitettuun laitokseen. Puolustusvoimien lääkehuoltoa varten on erillinen sotilasapteekki
ja vankeinhoitolaitoksen lääkehuollosta vastaa Rikosseuraamuslaitoksen lääkekeskus.
Sosiaalihuollon lääkejakelusta
lääkejakelusta huolehtivat pääsääntöisesti yksityiset apteekit, mutta
lääkehuollon asiantuntijapalveluita voivat tarjota myös sairaala-apteekit
sairaala apteekit ja lääkekeskukset.
Avoterveydenhuollon lääkejakelusta huolehtii yksityiset apteekit ja yliopistojen apteekit.
Eläinlääkkeiden
den jakelusta vastaavat eläinlääkärit ja yksityiset/yliopistojen apteekit.
Keskeinen lisäarvo yksityisistä/yliopistojen
yksityisistä
apteekeista potilaille ja yhteiskunnalle syntyy
asiantuntevasta itsehoidon ohjauksesta ja kattavasta itsehoitolääkkeiden valikoimasta, joka
j
asiakkaille on saatavilla.
Farmaseutit ja proviisorit lääkehuollossa
Farmaseutit ja proviisorit ovat laillistettuja terveydenhuollon ammattihenkilöitä.
Farmaseutin tutkinto on yliopistossa suoritettava alempi korkeakoulututkinto (180
opintopistettä). Proviisorin koulutusohjelmassa opiskelija suorittaa ensin farmaseutin
tutkinnon ja sen jälkeen proviisorin tutkinnon, joka on ylempi korkeakoulututkinto (180 +
120 opintopistettä). Opinnot sisältävät luonnontieteiden ja lääketieteen perusteiden
perust
lisäksi
syventäviä opintoja farmaseuttisesta kemiasta, lääkkeiden valmistuksesta, biofarmasiasta,
lääkeaineiden ja vierasaineiden ominaisuuksista, vaikutuksista ja haittavaikutuksista
elimistössä sekä lääkkeiden käytöstä yksilön ja yhteiskunnan näkökulmasta.
näkökulmasta. Farmaseutit ja
proviisorit valmistuvat lääkkeiden ja lääkehoitojen asiantuntijoiksi.
Vuoden 2011 lopussa alle 63-vuotiaita
63 vuotiaita laillistettuja farmaseutteja oli 6 684 ja proviisoreja 2
532 (Terhikki-rekisteri,
rekisteri, Valvira). Suurin osa farmaseuteista ja proviisoreista
pr
työllistyy
apteekkeihin. Apteekeissa työskenteli vuoden 2011 alussa 3 852 farmaseuttia ja 817
proviisoria
(Apteekkariliitto).
Sairaala apteekeissa
Sairaala-apteekeissa
ja
lääkekeskuksissa
sekä
osastofarmasian parissa työskenteli vuoden 2012 tammikuussa 417 farmaseutin
farmase
ja 96
proviisorin koulutuksen saanutta henkilöä (Kuntatyönantajat). Tällä hetkellä Suomessa on
noin 20 sairaala-apteekkia
apteekkia ja noin 150 lääkekeskusta. Yksityisten apteekkien toimipisteitä
on noin 800.
Lääketeollisuus ja tukkukauppa työllistävät myös farmaseutteja
farmaseutteja ja proviisoreja. Suomen
Farmasialiiton jäseniä näillä sektoreilla työskenteli ylempinä toimihenkilöinä n. 130 vuonna
2011.
Avoterveydenhuollon apteekit
Avoterveydenhuollon apteekkien lakisääteisiksi tehtäviksi on kirjattu avohoidon
lääkehuollosta
osta vastaaminen, apteekkipalveluiden saatavuuden turvaaminen, asiakaskunnan
tarvitseman lääkevalikoiman ylläpitäminen, lääkkeiden oikean ja turvallisen käytön
neuvonta sekä lääkehoidon kustannusten kasvun hillitsemiseen tähtäävien toimenpiteiden
toteuttaminen.
inen. Lisäksi yleisesti todetaan, että reseptilääkkeitä toimitettaessa apteekkien
farmaseuttisen henkilöstön tulee tarkistaa lääkemääräyksen sisältö, annostus ja lääkkeiden
yhteensopivuus, ja varmistaa sekä reseptiresepti että itsehoitolääkkeiden oikea ja turvallinen
turval
käyttö. Tarvittaessa asiakas tulee ohjata apteekista lääkärin vastaanotolle.
Avoterveydenhuollon apteekeilla ei ole lakiin kirjattuja erityisiä velvoitteita sosiaalihuollon
toimintayksiköitä kohtaan, vaikka lääkkeet toimitetaankin yksityisestä apteekista.
aptee
Apteekit
saattavat kuitenkin tarjota erilaisia maksullisia konsultaatio palveluita sosiaalihuollon
yksiköille (nk. lääkekaapin tarkastus ja lääkehoitosuunnitelman laadinta).
Sairaala-apteekit
apteekit ja lääkekeskukset
apteekkien tehtävä on huolehtia toimintayksikön lääkejakelusta sekä tarjota
Sairaala-apteekkien
tarvittavat asiantuntija- ja informaatiopalvelut toimintayksikön käyttöön. Lääkehuollon
asiantuntijapalveluilla
tuetaan
lääkehoitojen
onnistumista
ja
edistetään
potilasturvallisuutta.
vallisuutta. Kaikki farmaseuttinen palvelu, jota sairaala-apteekit
sairaala apteekit ja lääkekeskukset
tarjoavat hoitohenkilökunnalle ja muille sosiaalisosiaali ja terveydenhuollon toimijoille sosiaalisosiaali tai
terveydenhuollon toimintayksiköissä, on osa kliinisen farmasian palveluita.
palveluita Yleisimmin
kliinisen farmasian palveluilla käsitetään lääkeinformaatiota, lääkkeen käytön opastusta ja
osastofarmasiaa. Kliinisen farmasian palveluita ovat kuitenkin myös lääkevalmistus ja
potilaskohtaisten
lääkkeiden
toimittaminen.
Useissa
sairaala
sairaala-apteekeissa
ja
lääkekeskuksissa tarjotaan osastoille sekä yhteistyöyksiköille,
yhteistyöyksiköille
joita ovat juuri
sosiaalihuollon toiminataykisköt, myös seuraavia kliinisen farmasian palveluita; lääkehoidon
arviointi ja kokonaisarviointi, lääkehoidon konsultaatio, lääkehoitosuunnitelmien
lääkehoitosuu
auditointi
sekä potilaan tulo- ja lähtöhaastattelut yksikössä. Lisäksi sairaala-apteekkien
sairaala
ja
lääkekeskusten farmaseuttinen henkilöstö on mukana moniammatillisessa hoitotiimissä
arvioimassa potilaiden lääkityksiä ja niihin liittyviä ongelmia. Farmaseutit
Farmaseutit ja proviisorit
osallistuvat myös osasto-- tai potilaskohtaisten lääkehoitosuunnitelmien laadintaan, joilla
parannetaan lääkitysturvallisuutta. Lääkitysturvallisuus on tärkeä osa potilasturvallisuutta
ja sairaala-apteekki
apteekki onkin yleensä mukana potilasturvallisuussuunnitelman
potilasturvallisuussuunnitelman laatimisessa
yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa.
Erityisesti ikäihmisten kotona asumisen tukemiseksi on kehitteillä uusia toimintamalleja.
Esimerkiksi Lahdessa on alkamassa hanke, jossa kehitetään ennaltaehkäisevää
ennaltaehkäisevä palvelua
palveluasumiseen ja kotihoitoon. Palveluun voi liittyä myös geriatriseen keskukseen
farmaseutin lähetepohjainen vastaanotto toimintamalli. Palvelussa käytettään apuna THL:n
RAI-järjestelmää.
järjestelmää. Palvelutalojen osalta palvelussa tarkastellaan myös lääkehuoltoprosessia
lääkehuoltopr
(entinen lääkekaapintarkastus). Lisäksi Lahdessa on pohdittu pitkäaikaissairaan
omahoitajalle palvelua, jossa on mahdollisuus konsultoida farmaseuttia lääkeasioissa ja
farmaseutti voisi olla mukana tarkistamassa/ arvioimassa pitkäaikaissairaan lääkelistaa.
Osastofarmasia
Osastofarmaseutin työtehtävät määräytyvät sen toimintayksikön mukaisesti, jossa hän
työskentelee. Yleensä osastofarmaseutti vastaa osaston sisäisestä lääkehuollosta tilaamalla
lääkkeitä sairaala-apteekista
apteekista tai lääkekeskuksesta, seuraamalla lääkkeiden käyttöä ja
säilytysolosuhteita sekä valmistamalla potilaskohtaisia lääkeannoksia. Osastofarmaseutti
laatii lääkkeisiin liittyviä ohjeistuksia sekä huolehtii lääkkeisiin liittyvästä tiedonhausta ja
koulutuksesta osaston tarpeiden mukaisesti.
mukaisesti. Hänen vastuullaan on myös uusien
työntekijöiden ja opiskelijoiden perehdyttäminen lääkeasioissa. Potilaan saapuessa
osastolle farmaseutti selvittää hänen kokonaislääkityksensä ja tekee tarvittavat kirjaukset
potilastietojärjestelmään. Potilaan kotiutuessa
kotiutuessa farmaseutti voi opastaa häntä lääkehoitoon
liittyvissä asioissa. Osastofarmaseutti voi myös osallistua moniammatillisen hoitotiimin
osana kierrolle ja potilaiden lääkitysten arviointiin.
Kuntainfo 6/2007 koskee vanhusten turvallista lääkehoitoa. Suositus
Suositus on, että lääkkeitä
käyttävän vanhuspotilaan lääkityksen tarpeen ja turvallisuuden arviointi on tehtävä
vähintään kerran vuodessa. Osastofarmasia toimintamallia voitaisiin
taisiin jalkauttaa tähän
arviointi tehtävään esimerkiksi, sosiaali- ja terveydenhuollon asiakkaiden koteihin
tukemaan itsenäistä selviytymistä lääkehoidon osalta. Lahdessa on kehitteillä sairaalasairaala
apteekin tarjoama kliinisen farmasianpalvelumalli
farmasianpalvelumalli sosiaalihuollon asiakkaiden tarpeita
varten.
Osastofarmaseutin tehtävät
ävät
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
Kokonaisvastuun ottaminen osaston/klinikan sisäisestä
sisäi
lääkehuol
lääkehuollosta
Lääkkeiden käytön ja säilytysolosuhteiden seuranta
Potilaskohtainen lääkevalmistus ja käyttökuntoon saattaminen, suonensisäisesti
annettavien lääkkeiden käyttökuntoonsaattaminen
Lääkkeisiin
kkeisiin liittyvä tiedonhaku, koulutus ja perehdytys
Potilaiden kokonaislääkityksen selvittäminen ja kirjaaminen potilastietojärjestelmään
Potilaiden kokonaislääkityksen arviointi ja tarvittaessa kokonaisarviointi
Potilaan lääkityksen tarkistus, yhteensopivuuksien
yhteensopivuuksien selvittäminen ja seuranta
Potilaiden opastaminen lääkehoidossa
Lääkkeiden yhteis-- ja haittavaikutusten selvittäminen
Lääkityspoikkeamien seuranta
seuranta ja syiden selvittäminen sekä näihin littyvä koulutus
Osaston lääkkeisiin liittyvien ohjeistusten laatiminen
laatiminen ja ylläpito
Osaston henkilökunnan perehdytykseen osallistuminen
Lääkehoitosuunnitelmat
Lääkehoitosuunnitelma on sosiaalisosiaali ja terveydenhuollon toimintayksikössä laadittu työväline
lääkehoidon osa-alueiden
alueiden määrittämiseen ja hallintaan. Vastuu lääkehoitosuunnitelman
lääkeh
laatimisen, toteuttamisen ja seurannan organisoinnista on STM:n turvallinen lääkehoito
suosituksen mukaan kyseisen toimintayksikön johdolla ja toimintayksikön lääkehuollosta
vastaavalla sairaala-apteeki
apteekilla tai lääkekeskuksella, joka osallistuu
osalli
suunnitelman
laadintaan. Käytännössä vastuu
vastuu ei ole selkeä sosiaalihuollon toimintayksiköissä, joihin
lääkkeet toimitetaan potilaskohtaisesti yksityisestä apteekista.
Usein proviisori tai farmaseutti on mukana koordinoimassa lääkehoitosuunnitelmien
laatimista
tai
toimii
työryhmätyöskentelyssä
asiantuntijana.
Työkenttä
lääkehoitosuunnitelmatyöskentelyssä on yleensä hyvin laaja, sillä lääkehoitosuunnitelmia
tehdään sairaalan osastojen lisäksi muun muassa neuvoloille, kouluterveydenhuollolle,
terveysasemille,
mille, ensiapupoliklinikalle, palvelutaloille ja kotihoidolle. Lääkehoitosuunnitelmia
päivitetään säännöllisesti ja niiden toteuttamista valvotaan osastokäyntien yhteydessä.
Lääkehoitosuunnitelmien auditointiin on kehitetty pro-gradutyönä
pro gradutyönä auditointityökalu.
auditointityökalu
Lääkehoitosuunnitelman osa-alueet
osa
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
Lääkehoidon sisältö ja toimintatavat
Lääkehoidon osaamisen varmistaminen ja ylläpitäminen
Henkilöstön vastuut, velvollisuudet ja työnjako
Lupakäytännöt
Lääkehuolto: lääkkeiden tilaaminen, säilytys, valmistaminen,
saattaminen, palauttaminen, lääkeinformaatio, ohjaus ja neuvonta
Lääkkeiden jakaminen ja antaminen
Potilaiden informointi ja neuvonta
Lääkehoidon vaikuttavuuden arviointi
Dokumentointi ja tiedonkulku
Seuranta- ja palautejärjestelmät
käyttökuntoon
Koulutus
Sairaala-apteekin
apteekin ja lääkekeskuksen farmaseuttinen henkilökunta sekä lääketeollisuuden
edustajat pitävät paljon erilaisia koulutustilaisuuksia sosiaalisosiaali ja terveydenhuollon eri
ammattiryhmille. Lisäksi eri sairauksien hoitoa käsitteleviin koulutustilaisuuksiin
koulutustilais
pyydetään
usein proviisoria tai farmaseuttia luennoimaan kyseisen sairauden lääkehoidosta. Myös
lääkehoitosuunnitelmien mukaisten lupakoulutusten järjestämisessä farmaseuttisella
henkilöstöllä on merkittävä rooli. Lisäksi koulutuksia järjestetään toimintayksikön
t
peruslääkevalikoiman tai toimintaohjeiden muuttuessa. Koulutuksen suunnittelussa on
otettava huomioon kuulijakunnan koulutustaso ja työtehtävät. Lääkekoulutus perusperus ja
lähihoitajille poikkeaa huomattavasti lääkäreille pidettävästä koulutuksesta.
koulutuks
Perehdytys
Proviisori tai farmaseutti perehdyttää lääkärit, hoitajat ja eri alojen opiskelijat lääkehuollon
toimintaohjeisiin ja -tapoihin.
tapoihin. Lisäksi perehdytykseen voi kuulua tutustuminen sairaalasairaala
apteekin tai lääkekeskuksen toimintaan ja sen tarjoamiin
tarjoamiin palveluihin. Perehdytys tapahtuu
joko ryhmissä tai yksittäin.
Sisäinen valvonta- ja tarkastustoiminta
Sairaala-apteekin
apteekin tulee sisäisellä valvonnalla ja tarkastuksilla varmistua siitä, että
toimintayksikön lääkehuolto on järjestetty lääkelainsäädännön
lääkelainsäädännön mukaisesti. Sisäisellä
valvonnalla eli osastokäynneillä edistetään lääkelääke ja potilasturvallisuutta. Valvonta voi olla
luonteeltaan ennalta ohjaavaa, jatkuvaa toimintojen seurantaa tai jälkikäteen tapahtuvaa
annettujen ohjeiden ja sovittujen toimintatapojen
toimintatapojen toteutumisen varmistamista.
Osastokäynnit tehdään pääasiassa vuosittain, mutta poikkeustapauksessa tarkastusväliä
voidaan pidentää.
Osastokäynnillä tarkastettavia asioita ovat muun muassa lääkkeiden säilytykseen ja
käsittelyyn tarkoitetut tilat, säilytysolosuhteet
säilytysolosuhteet ja olosuhdeseurannan dokumentaatio,
lääkevaraston sisältö sekä lääkekirjanpito ja lääkkeiden käyttöön liittyvä ohjeistus.
Osastokäynneillä voi olla myös vuosittain vaihtuva teema, kuten esimerkiksi osaston
lääkehoitosuunnitelman päivittäminen
päivittäminen tai uusi lääketilausjärjestelmä. Tarkastuksen saa
lainsäädännön mukaan suorittaa proviisori tai farmaseutti ja siitä laaditaan pöytäkirja.
Lisäksi havaittujen puutteiden korjaamistoimenpiteitä tulee valvoa. Yleensä jokaiselle
osastolle ja toimintayksikölle
toimintayksikölle on nimitetty vastuufarmaseutti, joka huolehtii osastokäyntien
tekemisestä ja jälkivalvonnasta. Proviisorin vastuulla on toimintaohjeiden päivitys ja uusien
ohjeiden kouluttaminen sekä osastokäyntejä tekeville farmaseuteille että osastojen
henkilöstölle.
Sairaala-apteekkien
apteekkien ja lääkekeskusten valvontavalvonta ja tarkastustoimintaa voitaisiin laajentaa
myös sosiaalihuollon toimintayksiköihin. Sairaala-apteekissa
Sairaala apteekissa ja lääkekeskuksessa on
saatavilla tarvittavaa farmaseuttista osaamista laitosten lääkehuoltoprosessien arviointiin ja
ohjaukseen.
Laatutyö
Sairaala-apteekin
apteekin laadunhallinnalla tarkoitetaan kaikkia niitä menettelyjä, joiden avulla
varmistetaan lääkehuollon toiminnan laatu kyseisessä sosiaalisosiaali- ja terveydenhuollon
yksikössä. Sairaala-apteekilla
apteekilla tulee olla toimiva
toimiva laatujärjestelmä ja lääkelääke
ja
lääkitysturvallisuuden kannalta kriittiset toiminnot ja menettelytavat tulee ohjeistaa.
Henkilökunta koulutetaan työskentelemään annettujen toimintaohjeiden mukaisesti ja
toimintaohjeiden noudattamista valvotaan. Sairaala-apteekin
Sairaal apteekin laatujärjestelmän toimivuutta
sekä käytännön toimintaa arvioidaan suunnitelmallisesti ja säännöllisesti sisäisten
tarkastusten avulla.
Laadun ja lääkehuollon palvelujen kehittäminen tapahtuu kehittämällä niitä prosesseja,
joilla laatu syntyy. Prosessikuvaukset kuuluvatkin olennaisena osana laatutyöhön.
Kuvauksissa kartoitetaan myös prosessien ongelmakohtia ja laaditaan toimenpiteet niiden
korjaamiseksi. Laatutyön yksi osa-alue
osa alue on lääkehoidon toteuttamiseen liittyvien riskien
kartoitus. Lääkehoidon
don turvallisuutta tukevia ratkaisuja, kuten osastofarmasia, koneellinen
annosjakelu ja lääkityksen kokonaisarviointi, voidaan hyödyntää asiakasyksikkökohtaisten
riskien välttämiseksi.
Sairaala-apteekin
apteekin ja lääkekeskuksen tulee edistää lääkehuollon turvallisuutta
turval
ennakoivasti
esimerkiksi ohjeistamalla riskialttiiden lääkkeiden käsittelyä toimintayksiköissä. Riskialttiita
lääkkeitä ovat muun muassa ne lääkevalmisteet, joiden annosteluväli on hyvin kapea tai
mahdolliset haittavaikutukset merkittäviä.
aisuuden mahdollisuuksia tiivistää yhteistyötä lääkehuollon ja sotesote
Tulevaisuuden
palvelujärjestelmän välillä
Kunnan asiantuntijaproviisori tai -farmaseutti
Sairaala-apteekkien
apteekkien ja lääkekeskusten toiminnan tulee tukea paikallisesti muun sosiaalisosiaali ja
terveydenhuollon toimintaa. Terveydenhuoltolain mukaan sairaanhoitopiiriin kuuluvien
kuntien tulee laatia perusterveydenhuollon palveluiden järjestämissuunnitelma, jossa
kuvataan kuntien välinen yhteistyö palvelujen järjestämisessä. Tähän suunnitelmaan tulee
sisältyä myös lääkehuollon palvelut ja niistä vastaavat tahot. Lisäksi lääkelaissa
painotetaan kuntien roolia lääkehuollon palveluiden saatavuuden ja toimivuuden
seurannassa ja arvioinnissa.
Jotta kuntatasolla pystytään hoitamaan edellä mainittujen lakien määrittelemät
lääkehuollon järjestämiseen sekä lääkehuoltopalveluiden seurantaan ja arviointiin liittyvät
velvollisuudet, tulee kuntien käytössä olla jatkossa enemmän farmaseuttista
asiantuntemusta. Suomessakin on jo kokeiltu mallia, jossa farmasian alan asiantuntija on
o
palkattu suoraan kunnan palvelukseen, vaikka kunnassa ei ole omaa sairaala-apteekkia
sairaala
tai
lääkekeskusta. Kunnan palvelukseen palkattu proviisori tai farmaseutti toimii koko sosiaalisosiaali
ja terveyspalvelun toimialan lääkeasioiden asiantuntija yhteistyössä muiden
mui
sosiaali- ja
terveydenhuollon ammattihenkilöiden kanssa. Työtehtäviin voi sisältyä esimerkiksi eri
toimintayksiköiden
lääkehoitosuunnitelmien
koordinointi, lääkehoito-osaamiseen
lääkehoito
ja
lupakäytäntöihin liittyvää koulutuskoulutus
ja perehdytystoimintaa eri ammattiryhmille,
ammatti
lääkehoidon haittatapahtumaraportoinnin vastuuvastuu ja raportointitehtäviä sekä erilaisia
suunnittelu- ja kehittämistoimia.
Kunnan asiantuntijaproviisori tai -farmaseutti
farmaseutti tekee myös lääkeinformaatioon ja
lääkehoidon ohjeistamiseen kuuluvia asiantuntijatehtäviä.
asiantuntijatehtäviä. Lääkeinformaatiotehtävät voivat
sisältää myös lääkekasvatusta kunnan päiväkodeissa, kouluissa ja oppilaitoksissa.
Tarvittaessa koulutus- ja informaatiotilaisuuksia voidaan järjestää kohderyhmän
vanhemmille tai muille lähiomaisille. Lisäksi hän
hän voi osallistua yksittäisten potilaiden
lääkitysongelmien ratkaisemiseen. Mikäli proviisori tai farmaseutti on suorittanut
lääkehoidon
kokonaisarvioinnin
erityispätevyyden,
voi
hän
tehdä
lääkehoidon
kokonaisarviointeja kunnallisen sosiaalisosiaali ja terveydenhuollon
ollon asiakkaille yhteistyössä
vastuulääkärin ja -hoitajan
hoitajan kanssa. Tällöin kunnassa on yleensä laadittu ohjeet, milloin
asiakas tulee ohjata lääkehoidon
äkehoidon kokonaisarviointiin.
Farmasian asiantuntijan vastaanotto
Sairaala- ja terveyskeskusfarmasian mallimaa Euroopassa on Iso-Britannia.
Iso
Siellä
farmasian alan asiantuntija on osa potilaan hoitotiimiä ja proviisoreilla on myös oikeus
määrätä lääkkeitä. Lääkehuolto ei siis ole vain lääkkeiden toimittamista ja valmistamista,
vaan ennen kaikkea lääkehoitojen turvallisuuden
turvallisuuden ja laadun varmistamista. SairaalaSairaala ja
terveyskeskusfarmasian on kehittymässä tähän suuntaan myös Suomessa. Kunnissa on
kokeiltu muun muassa farmaseutin vastaanottoa osana terveyskeskuksen toimintaa.
Tavoitteena on vahvistaa asiakkaan osaamista oman
oman sairautensa lääkehoidon osalta ja
parantaa näin lääkehoidosta saatavaa terveyshyötyä.
Toimintamallissa lääkäri tai sairaanhoitaja, joka havaitsee asiakkaalla ongelmia
lääkehoidossa, lähettää asiakkaan farmaseutin vastaanotolle. Myös asiakas itse voi toivoa
to
pääsyä vastaanotolle. Vastaanotolla farmaseutti käy läpi lääkkeiden ottoon ja lääkityksen
onnistumiseen liittyviä asioita sekä keskustelee asiakkaan kanssa lääkityksessä
mahdollisesti ilmenneistä ongelmista. Tarkoituksena on, että asiakkaalle syntyy selkeä
s
käsitys siitä, miksi hän käyttää tiettyä lääkettä ja miksi annettuja ohjeita tulee noudattaa.
Mikäli vastaanotolla havaitaan tarvetta lääkehoidon kokonaisarvioinnille, voi farmaseutti
ottaa yhteyttä asiakkaan hoidosta vastaavaan lääkäriin tai hoitajaan
hoitaja
asian eteenpäin
viemiseksi. Farmaseutin tai proviisorin vastaanotto voi olla myös osa kunnan tai
kuntayhtymän terveyskioskitoimintaa.
Kuva 1. Tiivistys ikäihmisen eheästä hoitopolusta sosiaali- ja terveydenhuollon kentässä
sekä mahdollisuudesta saada tukea turvallisen lääkehoidon toteuttamiseen sekä
seurantaan.