OHJE HELSINKI Lääkehoitosuunnitelma 20121009
HELSINGIN KAUPUNKI TERVEYSKESKUS 1 LÄÄKEHOITOSUUNNITELMA 19.2.2008, päivitys Kausa 09.10.2012. (versio 6). Terveyskeskuksen osasto ja tulosyksik- Kaupunginsairaala kö/palvelualue Työyksikkö Lääkehoitosuunnitelman laatijat Akuuttisairaalan lääkehoitosuunnitelmatyöryhmä 19.2.2008 Päivitys 3.4.2012, 20.4.12 ja 18.5.12 ylihoitaja Eeva-Maria Rikkilä-Kettunen, ylihoitaja Anneli Lintuluoto ja opetushoitaja Sari Roos. 20.7.ayl Anja Franssila-Kallunki ja läh. apteekille tarkistettavaksi 11.9.12 : Sairaala-apteekin tekstitarkennukset ja lisäys (IO-lääkitys) 21.10.12 verensiirrot osioiden tekstitarkennukset ja muutokset lääkäri Katja Salmela HUS lab Hyväksymispäivämäärä ja hyväksyjä Alkuperäinen suunnitelma: 20.2.2008 akuuttisairaalan johtoryhmä ja johtajalääkäri Päivi Koivuranta-Vaara Kausan johtoryhmä 26.9.2012 1 LÄÄKEHOIDON SISÄLTÖ JA TOIMINTATAVAT 1.1 Työyksikön toiminnan kuvaus lääkehoidon kannalta Kaupunginsairaalaan kuuluu akuutti-, kuntoutus- ja päivystysvuodeosastoja, kotisairaaloita, ajanvarauspoliklinikoita, 2 yhteispäivystyspoliklinikkaa, selviämishoitoasema ja epidemiologinen yksikkö. Potilaat ovat päivystysalueella ja vuodeosastoilla pääosin akuutisti sairastuneita, joiden hoitoon kuuluu oleellisesti lääkitys eri tavoin annettuna ympäri vuorokauden. Potilaiden sairauskirjo on laaja ja monet potilaat ovat iäkkäitä ja monisairaita, mikä edellyttää monipuolista osaamista henkilökunnalta. Potilasvaihtuvuus osastoilla on suuri hoitoaikojen keston vaihdellessa muutamista päivistä kuukausiin. Pääsääntö lääke- ja verensiirtohoidon toteutuksen vastuissa on, että jokainen lääkehoitoa toteuttava tai siihen osallistuva kantaa vastuun omasta toiminnastaan (Turvallinen lääkehoito, STM:n oppaita 2005:32, sivu 49). 1.2 Lääkehoidon riskitekijät ja ongelmakohdat Lääkehoidon toteuttaminen tapahtuu moniammatillisessa yhteistyössä ja edellyttää hoitohenkilökunnalta eri vaiheiden ja kokonaisuuden hallintaa. Oikein toteutettu, tehokas, turvallinen, taloudellinen ja tarkoituksenmukainen lääkehoito on keskeinen osa potilasturvallisuutta ja potilaan saaman palvelun laatua. Keskeiset lääkehoidon toteuttamisen riskit liittyvät: henkilökunnan osaamiseen ja vaihtuvuuteen lääkehoidon dokumentointiin peruslääkevalikoiman nimikkeiden muuttumiseen kahden vuoden välein. potilaiden siirtymiseen hoitoyksiköstä/-paikasta toiseen sairausepisodinsa aikana. HELSINGIN KAUPUNKI TERVEYSKESKUS 2 2 HENKILÖSTÖRAKENNE, HENKILÖSTÖN VASTUUT, VELVOLLISUUDET JA TYÖNJAKO 2.1 Työyksikön henkilökunta, henkilöstörakenne ja -vahvuus työvuoroittain Hoitohenkilöstön vakanssirakenne on sairaanhoitajapainotteinen, ja jokaisessa työvuorossa on ainakin yksi sairaanhoitaja. Jokaisessa työyksikössä on ainakin yksi vastuulääkäri. Henkilöstörakenne ja –vahvuus on yksikkökohtainen. Jokainen työntekijä on vastuussa itse tekemästään työstä. 2.2 Lääkäri Lääkäri päättää lääkehoidon aloittamisesta, muutoksista ja lopettamisesta. Osastoilla osastonlääkäri antaa lääkehoidon ohjeet virka-aikana Pegasoksen taskit-toiminnolla. Päivystysaikana päivystävä lääkäri antaa määräyksen lääkityksestä omaan tutkimukseen tai sairaanhoitajalta puhelimitse saatuun tietoon perustuen. Päivystyspoliklinikalta tai toisesta sairaalasta päivystysaikana osastoille siirtyvillä potilailla edellytetään olevan päivystävältä tai lähettävältä lääkäriltä selkeät ohjeet lääkityksestä seuraavaan arkipäivään saakka. Lääkäri huomioi myös lääkityksen mahdolliset interaktiot. Tarvittaessa sairaanhoitaja tarkistaa puhelimitse päivystävältä lääkäriltä tai lähettävästä yksiköstä ohjeet. Osaston oma lääkäri tarkistaa arkipäivänä päivystysaikana tulleiden potilaiden lääkityksen. 2.3 Hoitotyön lähiesimies, työvuoron vastaava hoitaja 2.3.1 Osastonhoitajan rooli ja vastuu lääkehoidossa: Osastonhoitaja vastaa: osastonsa lääkehoidon toteuttamisesta lääkelupahakemusten asianmukaisuudesta. että lääkehoitoon osallistuvilla on ohjeistuksen mukaiset lääkehoitoluvat että osastolla on ajantasainen lista kaikista lääkehoitoluvista. siitä, kuka saa käyttää osaston lääkekaapin avaimia tai lääkehuoneen kulunvalvontaa. että osastolta löytyy tarvittavat ajantasaiset lääkehoitoon liittyvät ohjeet ja ohjeistukset että osaston hoitohenkilökunnalla on edellytykset turvalliseen lääkehoidon toteuttamiseen Hän nimeää osastolle lääkehoitovastaavat sairaanhoitajat. Työvuorosuunnittelulla osastonhoitaja huolehtii, että jokaisessa vuorossa on sairaanhoitaja, jolla on iv-luvat tai järjestää poikkeavan toiminnan esim. naapuriosaston apu. Osastonhoitaja mahdollistaa henkilökunnan pääsyn lääkehoitoon liittyvään koulutukseen. 2.3.2 Työvuoron vastaavan sairaanhoitajan rooli ja vastuu lääkehoidossa: Työvuoron vastaava sairaanhoitaja (ja/ tai apulaisosastonhoitaja, osastonhoitaja) suunnittelee ja ohjaa lääkehoidon käytännön toteutuksen. Tehtäväjaossa hän varmistaa, että lääkehoitoon osallistuvilla on riittävästi osaamista. Tarvittaessa työvuorossa tehdään yhteistyötä toisen osaston sairaanhoitajan kanssa (esim. iv-lupa). Työvuoron vastaava sairaanhoitaja vastaa lääkehoidon toteuttamisesta työvuorossaan. 2.4 Sairaanhoitaja/terveydenhoitaja/ kätilö Sairaanhoitajan rooli ja vastuu työyksikön lääkehoidon toteutuksessa a) Vakituinen Vakituinen sairaanhoitaja vastaa lääkärin määräämän lääkehoidon käytännön toteutuksesta. Hän tietää ja tunnistaa sairaanhoitajan vastuun ja valtuuden lääkehoidon toteuttamisessa ja ottaa tarvit- HELSINGIN KAUPUNKI TERVEYSKESKUS 3 taessa lääkäriin yhteyttä. Hän huolehtii omasta lääkehoidon osaamisestaan, hakee tietoa ja hakeutuu tarvittaessa koulutuksiin. Vakituinen sairaanhoitaja ohjaa sekä neuvoo potilaita, opiskelijoita ja muuta henkilökuntaa lääkehoidossa. Jos sairaanhoitajalla ei ole riittäviä lääkehoitolupia, niin hän tekee yhteistyötä lääkehoitoluvallisen sairaanhoitajan kanssa. b) Tilapäinen / lyhytaikainen sijainen Sairaanhoitaja-sijainen perehtyy osaston käytäntöön lääkehoidon toteuttamisessa ja noudattaa sitä. I.V. –lääkehoidon toteuttaminen edellyttää terveyskeskuksessa hyväksyttyä kirjallista lääkehoitolupaa. 2.5 Perushoitaja/lähihoitaja/lääkintävahtimestari tai vastaava a) Vakituinen Vakinaisen nimikesuojatun terveydenhuollon ammattihenkilön rooli ja vastuu työyksikön lääkehoidon toteutuksessa riippuu työyksikön toiminnan luonteesta, henkilöstörakenteesta ja työnjaosta. Lääkehoidon työnjaosta eri ammattiryhmien välillä päättää tulosyksikön ylilääkäri hoitotyön esimiehen ehdotuksen pohjalta. Perus- lähihoitaja tietää ja tunnistaa vastuun ja valtuuden lääkehoidon toteuttamisesta ja tekee tarvittaessa yhteistyötä lääkehoitoluvallisen sairaanhoitajan kanssa. Hän huolehtii omasta lääkehoidon osaamisestaan, hakee tietoa ja hakeutuu tarvittaessa koulutuksiin. Mikäli tulosyksikössä on linjattu, että perushoitajat osallistuvat lääkehoidon toteuttamiseen, perushoitaja/lähihoitaja/lääkintävahtimestari voi jakaa muita kuin PKV- (pääasiassa keskushermostoon vaikuttava) ja huumausaineita sisältäviä lääkevalmisteita potilaskohtaisiin annoksiin ja antaa näitä lääkkeitä luonnollista tietä (voi antaa lääkkeitä jonkun luonnollisen antoreitin kautta ilman erityisiä toimenpiteitä esim. tabletteina, kapseleina, tippoina, voiteina, laastareina, peräpuikkoina, inhalaatioina, liuoksena), ilman kirjallista lääkehoitolupaa. Lähiesimies varmentaa, että hänellä on koulutuksen antama osaaminen ja hän on lääkehoidon perehdytyksessä saavuttanut työyksikössä vaadittavan lääkehoidon osaamistason. Erillinen luvanvarainen lääkehoito (mm. pkv-lääkkeet, im-, sc-injektiot, infuusionestehoito) edellyttää nimikesuojatulta terveydenhuollon ammattihenkilöltä lisäkoulutukseen ja osaamisen näyttöön perustuvaa kirjallista lääkehoitolupaa. Lääkehoitoluvassa määritellään, mitkä oikeudet henkilölle on annettu. Lupa on uusittava vähintään viiden vuoden välein ja osaaminen on varmistettava tarvittaessa henkilön siirtyessä yksiköstä toiseen. b) Määräaikainen / lyhytaikainen sijainen Perushoitajan/lähihoitajan/lääkintävahtimestarin tai vastaavan määräaikaisella tai lyhytaikaisella sijaisella ei pääsääntöisesti ole lääkehoitolupia ellei tästä ole osastonhoitajan kanssa erikseen kirjallisesti sovittu; tällöin hänellä tulee olla työyksikössä vaadittava lääkehoidon osaamistaso. 2.6 Opiskelija a) harjoittelujakson aikana Opiskelijat toimivat aina vastuullisen ohjaajan valvonnassa, eivätkä toteuta itsenäisesti lääkehoitoa . Ohjaajan valvonnassa opiskelija voi harjoitella lääkehoidon toteutusta ohjaajan lääkehoitolupien laajuudessa. b) opiskelija terveydenhuollon ammattihenkilön tehtävissä: Sairaanhoitajan sijaisena hänellä tulee olla koulutuksesta suoritettuna vähintään 140 opintopistettä, HELSINGIN KAUPUNKI TERVEYSKESKUS 4 lisäksi opiskelijalla tulee olla lääkehoidon ja sisätautien oppikurssit sekä lääkelaskut hyväksyttävästi suoritettuina. Tapauskohtaisesti arvioidaan, onko opiskelijalla edellytykset toimia ammattihenkilön tehtävissä sekä määritetään tehtävät ja muut toiminnan rajat. Perushoitajan tai lääkintävahtimestarin sijaisena hänellä tulee olla koulutuksesta suoritettuna 40 – 60 opintoviikkoa työyksiköstä riippuen (Pysyväisohje P144 http://helmi/Terke/Paatoksenteko/pysyvaisohjeet/Pysyvisohjeet/P144_Hoitoalan%20opiskelijat_%20 290311.docx ). Lähihoitajaopiskelijoille ei kaupunginsairaalassa myönnetä lääkehoitolupia, koska henkilöstörakenne on sairaanhoitajapainotteinen ja lääkehoidon toteutuksessa edellytetään hoitohenkilökunnalta laajaa osaamista. Sairaanhoidon opiskelija, jolla on alle 140 op. ja lähihoitajan tutkinto, ei voi toteuttaa lähihoitajan luvanvaraista lääkehoitoa, mikäli hänellä ei ole siihen tarvittavaa lisäkoulutusta ja näytön antoa. 2.7 Sairaala-apteekkari ja proviisori Sairaala-apteekkari vastaa koko sairaala-apteekin toiminnasta ja siitä, että toimintayksiköiden lääkehuolto on järjestetty lääkelain ja sen nojalla annettujen säännösten mukaisesti. Proviisorit vastaavat esimies- ja asiantuntijatehtävissä omista vastuualueistaan (esim. lääkeinformaatio ja lääkekäytön ohjaus, lääkkeiden hankinta, lääkelogistiikka ja lääketoimitukset, lääkevalmistus ja laadunvarmistus, lääkkeiden käyttökuntoon saattaminen, osastofarmasia) sekä suorittamistaan lääkeinformaatio- ja koulutustehtävistä. 2.8 Farmaseutti Farmaseutti vastaa suorittamistaan lääkehuollon asiantuntijatehtävistä (esim. lääketoimitusten farmaseuttinen tarkistus, lääkkeiden valmistus ja käyttövalmiiksi tekeminen, lääkekäytön ohjaus, lääkeinformaatio, osastokäynnit, kaasukeskusten tarkastaminen). Osastofarmaseutti vastaa omalta osaltaan osaston lääkehuollosta ja osallistuu lääkityksen tarkistamiseen, lääkekäytön ohjaukseen ja lääkeinformaation antamiseen osastolla. 2.9 Muu henkilöstö Lääkkeiden ja verivalmisteiden kuljetus ja vastaanotto: Lääkkeiden toimitus sairaala-apteekista sairaaloihin: Terken kuljetus toimittaa lääkkeet osastoille kansliaan sovittuun paikkaan. Paitsi Laakson sairaala: Terken kuljetus toimittaa lääkkeet sovittuun paikkaan, josta Laakson sisäinen kuljetus toimittaa ne osastoille. Verikuljetus: Herttoniemen sairaala: Meilahden verikeskus toimittaa taksilla tilatut verivalmisteet suoraan osastoille. Laakson sairaala: Päiväaikaan 7.30-15 Laakson laboratorio ja päivystysaikaan Laakson neuvonta vastaanottaa veret ja soittaa heti osastolle niiden saapumisesta. Kuljetuslaukku noudetaan välittömästi laboratoriosta/neuvonnasta. Päivystysaikana sekä pidemmissä kuljetuksissa on mukana Libero-dataloggeri, joka tarkistetaan ja toimitaan sen mukana tulevan ohjeen mukaan. Malmin sairaala: Osastosihteeri hakee Malmin laboratoriosta tilatut verivalmisteet virka-aikana. Virka-ajan ulkopuolella Meilahden verikeskus toimittaa verivalmisteet taksilla suoraan osastoille Marian sairaala: Osaston edustaja hakee Marian laboratoriosta tilatut verivalmisteet virka-aikana. HELSINGIN KAUPUNKI TERVEYSKESKUS 5 Virka-ajan ulkopuolella Meilahden verikeskus toimittaa verivalmisteet taksilla laboratorion kautta osastoille. Haartmanin sairaala: verivalmisteet toimitetaan osastoille tilauksen perusteella putkipostilla. Suursuon sairaala: Meilahden verikeskus toimittaa taksilla tilatut verivalmisteet suoraan osastoille. Lääkkeiden toimitukseen liittyvissä ongelmissa otetaan yhteys sairaala-apteekkiin ja tarvittaessa Terken kuljetukseen tai sisäiseen jakeluun. Lääkkeellinen happi (happipullot): Hoitohenkilökunta tilaa uuden happipullon tyhjentyneen tilalle. Kuljetuksesta huolehtivat huoltomiehet. Happipullot tulee yksiköissä säilyttää telineissä tai kiinnitettyinä seinään. 3 LÄÄKEHOIDON OSAAMISEN VARMISTAMINEN JA YLLÄPITO 3.1 Perehdyttäminen lääkehoitoon Lääkehoidon perehdytys tapahtuu ensisijaisesti työyksiköissä. Hoitotyön lähiesimiehellä tai työvuoron vastaavalla hoitajalla on kokonaisvastuu hoitohenkilöstön toteuttamasta päivittäisestä lääkehoidosta. Kokonaisvastuulla tarkoitetaan toiminnan organisointia, potilashoitoon liittyvää tehtäväjakoa, lääkehoitoon liittyvää ohjausta, neuvontaa ja valvontaa sekä työyksikön lääkehuollon toimivuudesta huolehtimista. (Pysyohje P3, 22.5.2007, s.5) Sairaaloiden opetushoitajat järjestävät keskitettyä lääkehoitoon ja lääkintälaitteiden hallintaan liittyvää koulutusta ja käytännön harjoittelua erityisesti kesälomakauden sijaisille. Keskeiset lääkehoidon tietolähteet ja ohjeistukset ovat: Pharmaca Fennica (kirjana ja sähköisenä terveysportin kautta http://www.terveysportti.fi/) Sairaala-apteekki: Lääkehuollon ohjeet http://helmi/terke/ohjeitatyohon/laakehoitojahuolto/laakehuollonohjeet/sivut/default.aspx sairaala-apteekin tiedotteet peruslääkevalikoima ja sen muutokset http://helmi/terke/ohjeitatyohon/laakehoitojahuolto/laakevalikoimat/sivut/default.aspx Esim. Lääkehuollon ohje V 8: Infektiolääkkeiden annostus, liuotus, laimennus, ja säilyvyysohjeet sairaaloille ja kotisairaaloille; V 8 liite 1. Infektiolääketaulukko/ sairaalat, V 8 liite 2. Infektiolääketaulukko/ kotisairaalat Verivalmisteiden käytön opas 2009. http://www.terveysportti.fi/kotisivut/sivut.koti?p_sivusto=906 Mikrobilääkkeiden käyttöopas 2012, Helsingin kaupungin lääkeneuvottelukunta HYGIENIA/Ohjeita/Mikrobilääkkeiden suositus http://helmi/Terke/ohjeitatyohon/hygienia/Hygieniaohjeet/Mikrobilääkkeiden%20suositus/MIKROBI LÄÄKKEIDEN%20KÄYTTÖOPAS.pdf Kaupunginsairaalan /oman työyksikön lääkehoitosuunnitelma (Terken pysyväisohjeen P3 mukaisesti laadittu) Terveyskeskuksen pysyväisohje ”Turvallinen lääkehoito Helsingin terveyskeskuksessa”, (P3, 22.5.2007, perustuu STM:n oppaaseen 2005:32, ”Turvallinen lääkehoito” http://www.stm.fi/) Terveyskeskuksen ohje 23.3.2012: Hoitohenkilökunnan lääkehoitotenttien ja lääkelaskukokeiden käytännöt Helsingin terveyskeskuksessa. Fronter lääkehoidonverkkokurssi https://fronter.com/terke/main.phtml Helmi/Teri/ohjeita työhön/lääkehoito ja –huolto: sivuilla runsaasti ohjeistusta. Lääke- ja verensiirtohoitoa koskevia säädöksiä on esitelty em. pysyväisohjeessa (s.2-4) HELSINGIN KAUPUNKI TERVEYSKESKUS 6 3.2 Tehtävien edellyttämän osaamisen varmistaminen, ylläpitäminen, kehittäminen ja seuranta Työyksikön lähiesimies (yleensä osastonhoitaja) seuraa ja arvioi työyksikön ja yksittäisten työntekijöiden lääkehuollon käytännön toteutusta. Lääkehoitoon liittyvä osaaminen arvioidaan myös kehityskeskusteluissa vähintään kerran vuodessa osana hoitohenkilökunnan osaamiskarttaa. Tarvittaessa lähiesimies ohjaa työntekijän täydennyskoulutukseen. Lähiesimiehen vastuulla on varmentaa suullisin kysymyksin, että työntekijän lääkehoitovalmiudet perehdytyksen jälkeen vastaavat työyksikön lääkehoidon vaatimustasoa. Työyksikkö voi edellyttää esim. näyttöä lääkkeiden jakamisesta, ennen kuin työntekijä saa oikeuden jakaa itsenäisesti lääkkeitä. Työsuhteessa toimivalla opiskelijalla tulee lisäksi olla kohdassa 2.6. mainitut opinnot suoritettuina ennen kuin hän voi osallistua lääkehoidon tehtäviin. Kirjallista lääkehoitolupaa varten sairaanhoitaja (tai terv.hoitaja, kätilö) suorittaa hyväksytysti kaksiosaisen lääkehoitolupakokeen (teoriaosuus sekä lääkelaskut) ja antaa tarvittavan osaamisen näytön (ks. tarkemmin kohta 4, lupakäytännöt). 4 LUPAKÄYTÄNNÖT 4.1 Sairaanhoitaja/terveydenhoitaja/ kätilö Peruskoulutuksen antamat valmiudet (= tehtävät, joihin ei tarvita erillistä lupaa) Peruskoulutuksen antamilla valmiuksilla ilman erillistä kirjallista lupaa sairaanhoitaja/terveydenhoitaja/kätilö: a) saa tilata ja jakaa lääkkeitä potilaskohtaisiin annoksiin b) antaa lääkkeitä luonnollista tietä (eli antaa lääkkeitä, joita voidaan antaa jonkun luonnollisen antoreitin kautta ilman erityisiä toimenpiteitä esim. tabletteina, kapseleina, tippoina, voiteina, laastareina, peräpuikkoina, inhalaatioina, liuoksena) c) antaa injektioita ihon alle, ihonsisäisesti ja lihakseen. d) terveydenhoitajatutkinnon suorittaneella on oikeus koulutuksensa perusteella rokottaa (kätilö- ja sairaanhoitajakoulutuksen saaneet tarvitsevat lisäkoulutuksen). Tehtävät, joihin tarvitaan lisäkoulutus, osaamisen varmistaminen kokeella ja näytönanto joka oikeuttaa kirjalliseen lääkehoitolupaan: a) b) c) d) e) f) Suonensisäinen neste- ja lääkehoito verensiirrot kipupumppua vaativa lääkehoito rokottaminen epiduraalikatetriin annettava lääkitys ääreislaskimokanyylin asettaminen yläraajaan. Alaraajoihin, kaulan, rinnan ja pään alueelle kanyloi lääkäri. On myös lääkkeitä, joita vain lääkäri saa antaa suonensisäisesti, näistä mainitaan yksikkökohtaisissa lääkehoitosuunnitelmissa. IV-luvan suoritustapa: 1. Työntekijän ammattihistorian ensimmäinen kirjallinen lääkehoitolupa edellyttää osallistumista kaupunginsairaalan iv-teoriapäivään. Lääkehoitoluvan uusijalta ei edellytetä iv-teoriapäivään osallistumista vaan he HELSINGIN KAUPUNKI TERVEYSKESKUS 7 voivat halutessaan opiskella materiaalin itsenäisesti sähköiseltä Fronter-oppimispohjalta 2. Vähintään viiden vuoden välein tulee suorittaa kaksiosainen iv-tentti hyväksytysti. Hyväksytty suoritus on kuusi lääkelaskua, jotka tulee olla 100% oikein ja iv-teoriapäivän sisällöstä kootut 40 kysymystä, joista 75% tulee olla oikein. Iv- tentin hyväksytty kokonaissuoritus päivämäärä kirjataan lääkehoitolupalomakkeelle. 3. Tarvittaessa voi osallistua opetushoitajien järjestämään iv-demo koulutukseen. 4. Osaamisen näytön vastaanottaa omassa yksikössä kokenut laillistettu terveydenhuollon ammattihenkilö, jolla on itsellä voimassa oleva iv-lääkehoitolupa. Näytönvastaanottaja kirjaa lääkehoitolupalomakkeelle näytönvastaanoton kriteereiden mukaisesti suoritetun näytön (Turvallinen lääkehoito, STM:n oppaita 2005:32, Terveyskeskus, Kaupunginsairaala; näytönvastaanotonkriteerit 2012). 5. Teoriakoulutuksen, tentin hyväksytyn suorittamisen ja hyväksytyn näytön antamisen jälkeen lääkehoitoluvan myöntää osastopäällikön nimeämä ylilääkäri tai ko. nimetyn ylilääkärin valtuuttama (kirjallinen delegointipäätös) lääkäri. Lääkehoitoluvassa on määritelty, mitkä oikeudet henkilölle on annettu. Lupa voidaan myöntää enintään viideksi vuodeksi eteenpäin laskettuna koko iv-tentin hyväksytystä suorituksesta. Kirjallisen lääkehoitoluvan uusinta edellyttää aina tentin hyväksyttyä suorittamista ja tarvittaessa osaamisen näyttöä tai lisäkoulutusta. Esimiehellä on aina tarvittaessa velvollisuus edellyttää näyttökokeen uusimista esim. pitkän työstä poissaolon jälkeen. Yliopisto- ja keskussairaaloiden myöntämät luvat hyväksytään, mikäli riittävät luotettavat todisteet ovat olemassa lisäkoulutuksesta, teoreettisen- ja lääkelaskukokeen sekä näytön suorittamisesta. Luvan tulee olla alle 5 vuotta vanha. Tiedot siirretään Terveyskeskuksen lääkehoitolupalomakkeelle ja muualla suoritettu aiempi lupa liitetään mukaan. Luvan myöntäjä tai hänen tilalleen tullut lääkäri voi rajata tai peruuttaa lääkehoitoon oikeuttavan luvan, mikäli työntekijän toiminta ei vastaa lääkehoidon toteuttamisen edellyttämiä tiedollisia, taidollisia tai ammatillisia vaatimuksia. LIITTEET: lääkehoitolupalomakkeet ja näytönvastaanottokriteerit - Lääkehoitoluvan peruutus http://helmi/Terke/yhteisetpalvelut/lomakkeet/Lomakkeet/Kaupunginsairaala/Te745.doc - Lääkehoitolupa sairaanhoitajalle, terveydenhoitajalle ja kätilölle http://helmi/Terke/yhteisetpalvelut/lomakkeet/Lomakkeet/Kaupunginsairaala/Te-740.doc - näytönvastaanottokriteerit https://fronter.com/terke/links/structureprops.phtml?temp=temp&init_load=1 4.2 Apuhoitaja / perushoitaja / lähihoitaja / mielisairaanhoitaja / mielenterveyshoitaja / lääkintävahtimestari Lääkehoidon työnjaosta eri ammattiryhmien välillä päättää osaston/tulosyksikön ylilääkäri hoitotyön esimiehen ehdotuksen pohjalta. Päätös kirjataan yksikön lääkehoitosuunnitelmaan. a) peruskoulutuksen antamat valmiudet (= tehtävät, joihin ei tarvita erillistä lupaa) Jos osaston/tulosyksikön ylilääkäri on linjannut, että nimikesuojatut terveydenhuollon ammattihenkilöt osallistuvat lääkehoidon toteutukseen, voi perushoitaja / lähihoitaja/ lääkintävahtimestari voi jakaa muita kuin PKV- (pääasiassa keskushermostoon vaikuttava) ja huumausaineita sisältäviä lääkevalmisteita potilaskohtaisiin annoksiin ja antaa näitä lääkkeitä luonnollista tietä, (eli antaa lääkkeitä jonkun luonnollisen antoreitin kautta ilman erityisiä toimenpiteitä esim. tabletteina, kapseleina, tippoina, voiteina, laastareina, peräpuikkoina, inhalaatioina, liuoksena), ilman kirjallista lääkehoitolupaa, kun lähiesimies on varmentanut, että seuraavat kolme edellytystä toteutuvat (kohdasta 2 joko kohta a tai b): 1) hänellä on todistus suoritetusta terveydenhuollon perustutkinnosta 2) a) hänellä on koulutus, joka on sisältänyt perusteet ainakin seuraavista oppiaineista: lääkeaineoppi (1 ov), anatomia ja fysiologia (0,5–1 ov), tautioppi ja mikrobiologia (0,5–1 ov), ensiapu (0,5–1 ov) ja hoitotyö (4 ov) sisältäen mm. aseptiikan opinnot. Koulutuksen sisältö tarkastetaan tutkintotodistuksen liiteosasta. HELSINGIN KAUPUNKI TERVEYSKESKUS TAI 8 b) hän on suorittanut lääkehoidon lisäkoulutusta ja antanut hyväksytyn osaamisen näytön lääkkeiden jakamisesta potilaskohtaisiin annoksiin ja lääkkeiden antamisesta potilaalle luonnollista tietä. 3) hän on lääkehoidon perehdytyksessä saavuttanut työyksikössä vaadittavan lääkehoidon osaamistason. Esimiehen vastuulla on suullisin kysymyksin varmentaa, että työntekijän lääkehoitovalmiudet perehdytyksen jälkeen vastaavat työyksikön lääkehoidon vaativuustasoa. b) tehtävät, joihin tarvitaan kirjallinen lupa Erillinen luvanvarainen lääkehoito (mm. pkv-lääkkeet, im-, sc-injektiot, infuusionestehoito) edellyttää nimikesuojatulta terveydenhuollon ammattihenkilöltä lisäkoulutukseen ja osaamisen näyttöön perustuvaa kirjallista lääkehoitolupaa. Lääkehoitoluvassa määritellään, mitkä oikeudet henkilölle on annettu. Lääkelupa ei oikeuta N-lääkkeiden jakamiseen. Lupa on uusittava vähintään viiden vuoden välein ja osaaminen on varmistettava henkilön siirtyessä yksiköstä toiseen, ja erityisesti mikäli yksiköiden toiminnan luonne poikkeaa toisistaan. Ks. pysyväisohje P3, 22.5.2007 s. 10. Ko. henkilön ammattihistorian ensimmäinen kirjallinen lääkehoitolupa edellyttää teoreettista ja käytännöllistä lisäkoulutusta ja terveyskeskuksen kriteereiden mukaista osaamisen näyttöä. Kirjallisen lääkehoitoluvan uusinta edellyttää osaamisen näyttöä ja tarvittaessa lisäkoulutusta. Osastot järjestävät itse täsmennettyä, osaston tarpeita vastaavaa lääkekoulutusta. Näytön vastaanottaa ja osaamisen varmistaa laillistettu terveydenhuollon ammattihenkilö. (Turvallinen lääkehoito, STM:n oppaita 2005:32) Teoriakoulutuksen ja hyväksytyn näytön antamisen jälkeen lääkehoitoluvan myöntää osastopäällikön nimeämä ylilääkäri tai ko. nimetyn ylilääkärin valtuuttama lääkäri (kirjallinen delegointipäätös). Lääkehoidon tiedollinen sekä taidollinen osaaminen varmennetaan osastokohtaisten tarpeiden mukaan, kuitenkin vähintään viiden (5) vuoden välein. Määräaikaisen lääkehoitoluvan uusiminen edellyttää hyväksytysti läpäistyä lääkehoidon ja tarvittaessa lääkelaskujen osaamisen näyttöä. 4.3 Muu henkilöstö Opiskelija terveydenhuollon ammattihenkilön tehtävissä Sairaanhoitajan sijaisena hänellä tulee olla koulutuksesta suoritettuna vähintään 140 opintopistettä, lisäksi opiskelijalla tulee olla lääkehoidon ja sisätautien oppikurssit sekä lääkelaskut hyväksyttävästi suoritettuina. Tapauskohtaisesti arvioidaan, onko opiskelijalla edellytykset toimia ammattihenkilön tehtävissä sekä määritetään tehtävät ja muut toiminnan rajat. Sairaalan vuodeosastoilla työskenteleville sairaanhoidon opiskelijoille voidaan työpaikalla toteutetun koulutuksen ja lisäkoulutuksen jälkeen myöntää kirjallinen lupa nestehoidon aloittamiseen ja toteuttamiseen, elektrolyytin (K ja Na) lisäämiseen infuusionesteeseen, antaa rajoitetusti lääkkeitä laskimoon, kipupumppua vaativan lääkehoidon toteuttamiseen subcutaanisesti ja ääreislaskimokanyylin asettamiseen. Osastopäällikön valtuuttama ylilääkäri (tulosyksikön johtaja) määrittelee rajoitukset. Näytön vastaanottaa ja osaamisen varmistaa näytön vastaanoton kriteereiden mukaan kokenut laillistettu terveydenhuollon ammattihenkilö, jolla on voimassa oleva lääkehoitolupa. (Turvallinen lääkehoito, STM:n oppaita 2005:32) Teoriakoulutuksen, IV-demo pienryhmäopetuksen ja hyväksytyn näytön antamisen jälkeen lääkehoitoluvan myöntää osastopäällikön nimeämä ylilääkäri tai ko. nimetyn ylilääkärin valtuuttama lääkäri(kirjallinen delegointipäätös). Opiskelijan väliaikainen lääkehoitolupa voidaan myöntää enintään 18 kk ajaksi kerrallaan. Perushoitajan tai lääkintävahtimestarin sijaisena hänellä tulee olla koulutuksesta suoritettuna 40 – 60 opintoviikkoa. Lähihoitajaopiskelijoille ei kaupunginsairaalassa myönnetä lääkehoitolupia, koska henkilöstörakenne on sairaanhoitajapainotteinen ja lääkehoidon toteutuksessa edellytetään hoitohenkilökunnalta laajaa osaamista. HELSINGIN KAUPUNKI TERVEYSKESKUS 9 Vuokratyövoima Vuokratyövoiman lääkehoitoon osallistumisen edellytykset ovat samat kuin Helsingin terveyskeskuksen omalla henkilöstöllä. Jos vuokratyövoimaan kuuluva terveydenhuollon ammattihenkilö osallistuu luvanvaraisen lääkehoidon toteutukseen, tulee hänellä olla ko. toimintaan oikeuttava kirjallinen lupa. Vuokratyövoimaa välittävä yritys järjestää työntekijöilleen lääkehoidon teoreettisen koulutuksen, osaamisen näytön ja antaa todistuksen näiden suorituksesta. Seure: Työntekijät osallistuvat kaupunginsairaalan järjestämiin iv-teoriapäiviin Seuren kustantamana. Näytöt annetaan kaupunginsairaalan yksiköissä näytönantokeikkoina (hinta-alennus 50% normaalista tuntityön hinnasta). Seuren henkilöstökonsultit valvovat työntekijöidensä sähköiset tentit omissa toimitiloissaan. Opetushoitajat huolehtivat tenttitulosten tallentamisesta. Em. todistuksen perusteella osastopäällikön valtuuttama kehittämisylilääkäri myöntää vuokratyöntekijälle Helsingin terveyskeskuksen työyksikössä tarvittavan lääkehoitoluvan. 4.4 Lupalomakkeet ja luvista tiedottaminen Lupalomakkeet löytyvät osoitteesta http://helmi/Terke/yhteisetpalvelut/lomakkeet/Sivut/default.aspx - - Väliaikainen lääkehoitolupa sairaanhoitaja-, terevydehoitaja- ja kätilöopiskelijalle http://helmi/Terke/yhteisetpalvelut/lomakkeet/Lomakkeet/Kaupunginsairaala/Te-742.doc Lääkehoitoluvan peruutus http://helmi/Terke/yhteisetpalvelut/lomakkeet/Lomakkeet/Kaupunginsairaala/Te745.doc Lääkehoitolupa sairaanhoitajalle, terveydenhoitajalle ja kätilölle http://helmi/Terke/yhteisetpalvelut/lomakkeet/Lomakkeet/Kaupunginsairaala/Te-740.doc Lääkehoitolupa nimikesuojatulle terveydenhuollon ammattihenkilölle: http://helmi/Terke/yhteisetpalvelut/lomakkeet/Lomakkeet/Kaupunginsairaala/Te-741a.doc Lääkehoitolupa nimikesuojatulle terveydenhuollon ammattihenkilölle. Lisäliite kaupunginsairaalan päivystykseen: http://helmi/Terke/yhteisetpalvelut/lomakkeet/Lomakkeet/Kaupunginsairaala/Te-741b.doc Sähköiset lomakkeet Fronterissa: https://fronter.com/terke/links/structureprops.phtml?temp=temp&init_load=1 Luvasta alkuperäinen jää työntekijälle, kopio jää luvanantajalle ja yksi kopio lähetetään työntekijän työyksikköön. Työyksikössä lääkehoitolupa tulee säilyttää paikassa, joka on kaikkien työntekijöiden tiedossa. Osastonhoitaja huolehtii siitä, että yksikössä on nähtävissä jokaisen työntekijän lääkehoitoluvan laajuus ja viimeinen voimassaolopäivä. Tieto lääkehoitoluvan allekirjoituspäivämäärästä ja viimeisestä voimassaolopäivästä tallennetaan myös Nijat-rekisteriin Talpan toimesta. 5 LÄÄKKEIDEN JAKAMINEN JA ANTAMINEN, VERENSIIRRON TOTEUTUS 5.1 Lääkkeiden jakaminen Sairaanhoitajan tehtävä a) luonnollista tietä annosteltavat lääkkeet Sairaanhoitaja / osastofarmaseutti jakaa sovitusti vuorokauden/työvuoron lääkkeet potilastarjottimelle. Toinen sairaanhoitaja tarkistaa tarjottimelle jaetut lääkkeet, lisää N- lääkkeet ja nestemäiset lääkkeet juuri ennen antamista. Lääketarjottimet säilytetään lukitussa lääkekaapissa/ kulunvalvotussa lääkehuoneessa. HELSINGIN KAUPUNKI TERVEYSKESKUS 10 Koneellista annosjakelua toteuttavissa yksiköissä osastofarmaseutti tilaa annospussit viikoittain ja tekee tarvittavat lääkemuutokset tilausjärjestelmään. Sairaanhoitaja kirjaa lääkemuutokset Pegasokseen. Lääkäri kirjaa taskit:iin lääkemääräykset ja muutokset. Sairaanhoitaja tekee lääkärin määräämät muutokset potilasasiakirjoihin ja varmistaa, että lääkelistassa on lääkeannokset kirjattu oikein ennen kuin tulostaa lääkityslistan. Työvuoron sairaanhoitaja jakaa potilaskohtaiset lääkkeet potilaalle ja varmistaa, että oikea potilas saa oikeat lääkkeet. Lääkejakoon liittyvissä epäselvyyksissä otetaan yhteyttä osastofarmaseuttiin/sairaala- apteekkiin tai tarkistetaan Terveysportin lääketiedoista tai Pharmacasta. b) lääkeinfuusioiden valmistaminen Sairaanhoitaja vastaanottaa lääkärin määräyksen ja siirtää sen erilliselle lääkeinfuusiolistalle, mikäli ne ovat yksikössä käytössä. Hän suunnittelee lääkkeen antoajat ja valmistaa infuusiot lääkkeen anto ajankohtana. Infuusiopussiin/pulloon laitetaan aina asianmukaisesti täytetty lääkelisäystarra, kun siihen on lisätty lääkettä. Oikeat infuusion valmistus- ja anto-ohjeet tulee varmistaa pakkausselosteesta, sairaala-apteekista tai Pharmacasta. 5.2 Lääkkeiden antaminen a) luonnollista tietä annosteltavat lääkkeet Sairaanhoitaja, tai yksikössä päätetyn työnjaon mukaisesti nimikesuojattu terveydenhuollon henkilö, jolla on vaadittava lääkehoitolupa, toteuttaa lääkkeiden antamisen. Hän varmistaa potilaan henkilöllisyyden ja sen, että potilas ottaa lääkkeet. b) suonensisäisesti annettavat lääkkeet Sairaanhoitaja, jolla on IV- lupa, varmistaa potilaan henkilöllisyyden ja mahdolliset allergiat ennen infuusion / lääkkeen antoa. Hän varmistaa, että infuusiokanyyli toimii ja aloittaa infuusion oikealla nopeudella. Infuusion loputtua, hän huolehtii jatkoinfuusiosta tai infuusion lopettamisesta. Sairaanhoitaja voi tarvittaessa huuhdella ääreislaskimokanyylin, asettaa kanyyliin mandriinin tai venttiilitulpan tai heparinisoida keskuslaskimokatetrin. Lääkestoossina sairaanhoitaja voi antaa ainoastaan niitä lääkkeitä, joiden antamislupa on kyseisessä yksikössä erikseen määritelty. c) lääke, jota vain lääkäri voi antaa Ainoastaan lääkäri voi antaa suonensisäisesti seuraavien lääkeaineiden aloitusannoksen: ACEestäjät, beetasalpaajat, teofyllamiini ja adenosiini. Mikäli näitä lääkeaineita annetaan toistuvasti, lääkkeen voi ensimmäisen annoksen jälkeen antaa iv-luvallinen sairaanhoitaja annettujen ohjeiden mukaisesti tarvittaessa konsultoiden lääkäriä. Intraosseaaliyhteys Lääkeaineiden ja infuusionesteiden anto potilaalle luuydintilan kautta systeemiseen verenkiertoon tapahtuu vain päivystysyksiköissä ja siellä anestesialääkärin valvonnassa. Anestesialääkäri laittaa ja poistaa neulan, sekä opastaa hoitohenkilökuntaa potilaalle IO-reittiä annettavien lääkkeiden ja infuusionesteiden annostelussa. Anestesialääkäri vastaa luuydintilaan mahdollisesti tarvittavasta puudutuksesta infuusion ja lääkkeen annon aikana. HELSINGIN KAUPUNKI TERVEYSKESKUS 11 d) lääkkeet, joita voidaan antaa ilman erillistä lääkärin konsultointia Hoitavan lääkärin tulee määrätä potilaalle myös tarvittaessa käytettävät lääkkeet. Sairaanhoitaja voi antaa ilman erillistä lääkärin konsultointia potilaalle määrättyjä tarvittaessa annosteltavia lääkkeitä ohjeiden mukaisesti. Sairaanhoitajan tulee aina huomioida ennen lääkkeen antamista potilaan allergiat sekä lääkkeiden yhteensopivuuden potilaan muiden lääkitysten kanssa. 5.3 Verensiirron toteutus Verensiirtoon tulee mahdollisuuksien mukaan varautua etukäteen tilaamalla hyvissä ajoin tarvittavat sopivuustutkimukset ja verivalmiste. Lääkärin on perehdyttävä potilaan tilaan ennen verensiirron aloittamista sekä annettava määräys verensiirron toteuttamisesta. Määräys sisältää ohjeet siirrettävästä verivalmisteesta, määrästä, siirtonopeudesta ja potilaan tarkkailussa huomioon otettavista seikoista. Sairaanhoitaja, jolla on IV-lupa, tilaa lääkärin määräyksen mukaan verivalmisteen (punasoluvalmisteet, trombosyytit, jääplasman). Verensiirron käytännön toteutuksesta voi huolehtia lääkärin lisäksi laillistettu terveydenhuollon ammattihenkilö (sairaanhoitaja/terveydenhoitaja/ kätilö), joka on saanut tehtävään koulutuksen ja luvan. Verensiirtoon perehtyneen sairaanhoitajan/terveydenhoitajan/kätilön tulee seurata potilaan vointia koko verensiirron ajan ja noudattaa annettuja ohjeita mm. mahdollisten haittavaikutusten havaitsemiseksi. Verivalmisteiden säilytyksessä ja verensiirron aikarajoissa noudatetaan Veripalvelun ohjeita. On suositeltavaa käsitellä kerrallaan vain yhdelle potilaalle tarkoitettuja verivalmisteita. a) kaksi sairaanhoitajaa / lääkäri ja sairaanhoitaja tarkistavat ennen verensiirtoa 1. että verivalmiste on lääkärin määräyksen mukainen eikä verensiirtomääräystä ole peruttu. 2. että verivalmiste on tarkoitettu kyseiselle potilaalle ja on hänelle sopiva (potilaan ja valmisteen henkilötiedot täsmäävät, sopivuuskoe tehty ja voimassa, valmisteen veriryhmä sopiva). 3. verivalmisteen (ulkonäössä ei poikkeavaa, valmisteen käyttöaika voimassa); tarkistajat kuittaavat tarkistuksen allekirjoituksillaan. b) verensiirtoa aloitettaessa 1. potilas tunnistetaan (potilaan ja valmisteen henkilötiedot täsmäävät) 2. verivalmisteeseen kiinnitetään siirtolaite ja valmisteen lämpötila tarkistetaan. 3. potilaan pulssi, verenpaine ja lämpö mitataan ja kirjataan sairaskertomukseen. 4. verensiirto aloitetaan biologisella esikokeella; verensiirron aloittaja kirjaa nimensä/nimikirjaimensa verivalmisteen etiketistä irrotettavaan tarkistuslipukkeeseen ja liimaa sen verensiirtolomakkeeseen. Potilaan vointia seurataan verensiirron ajan. Verensiirron lopetus- ja aloitusajankohta kirjataan sairaskertomukseen. c) verensiirron jälkeen 1. potilaan pulssi, verenpaine ja lämpö mitataan ja kirjataan sairaskertomukseen 2. potilasta seurataan polikliinisissäkin verensiirroissa 1 - 2 tuntia verensiirron jälkeen 3. valmisteen (punasolut, trombosyytit, jääplasma) tyhjä pussi säilytetään jääkaapissa 1 vrk ajan mahdollisten haittavaikutusten varalta; punasoluvalmisteista voidaan vaihtoehtoisesti merkitä 2 sopivuuskoeletkua valmisteen yksikkönumerolla (luovutusnumero) ja potilaan henkilötiedoilla ja säilyttää niitä 3 vuorokautta jääkaapissa. Jos siirron aikana tulee ongelmia, sairaanhoitaja keskeyttää verensiirron ja ottaa yhteyttä lääkäriin. HELSINGIN KAUPUNKI TERVEYSKESKUS 12 6 POTILAAN INFORMOINTI JA NEUVONTA 6.1 Lääkäri a) hoitoyksiköiden välinen tiedonsiirto Potilaan siirtyessä toiseen hoitoyksikköön siirtävän yksikön lääkäri vastaa siitä, että lääkitys siirtyessä on asianmukainen, jolloin hoitohenkilökunta voi välittää nämä tiedot vastaanottavaan yksikköön. Päivystyspoliklinikalta / toisesta yksiköstä osastolle siirtyvälle potilaalle päivystävä lääkäri antaa ohjeet lääkityksestä seuraavaan arkipäivään, jolloin osaston lääkäri arvioi lääkityksen. Erityisesti on kiinnitettävä huomiota siihen, että tiedot potilaan käyttämästä lääkityksestä ovat oikeat. b) potilaan ja tarvittaessa omaisten informointi ja neuvonta Lääkäri informoi potilasta ja tarvittaessa omaista lääkityksestä osastolla potilaan kliinisen tutkimuksen yhteydessä ja päivystyspoliklinikalla, ajanvarauspoliklinikalla ja kotisairaalassa potilaskäynnin yhteydessä. c) potilaan kotiutusvaihe Kotiutuessa osastolta, ja myös päivystyspoliklinikkakäynnillä ja ajanvarauspoliklinikkakäynnillä ja kotisairaalahoitojakson päättyessä lääkäri käy keskustelun lääkityksestä ja siihen tehdyistä muutoksista potilaan ja tarvittaessa omaisen kanssa. Lääkäri laatii riittävän selkeän kirjallisen ohjeen lääkityksestä huomioiden kotona käytössä olevat geneeriset valmisteet sekä rohdos- ja luontaislääkkeet. Lääkelistan potilaalle laatii lääkäri tai sairaanhoitaja. Lääkäri laatii reseptit lääkkeistä riittävän pitkälle ajalle. Kotiutusvaiheessa lääkäri informoi kotiuttavan sairaanhoitajan, joka antaa potilaalle lääkelistan ja reseptit potilaan lähtiessä osastolta, ellei potilas ole jo saanut niitä lääkäriltä. Tarvittaessa sairaanhoitaja informoi kotiutumisesta ja lääkityksestä kotihoitoon. 6.2 Hoitohenkilökunta a) hoitoyksiköiden välinen tiedonsiirto Tietoa hoitoyksiköt saavat lähetetiedoista, esim. lähete potilaasta oma alueen kaupunginsairaalaan. Lisäksi lähettävän yksikön hoitaja antaa suullisen raportin ja kirjalliset lääkitysohjeet. Vastaanottavan yksikön sairaanhoitaja varmistaa lääkärin määräämän lääkityksen. Kotihoidon yhteydenottolomaketta käytetään apuna tiedonsiirrossa kotihoidon ja sairaalan välillä. b) potilaan ja omaisten informointi ja neuvonta Sairaanhoitaja informoi aloitetusta lääkehoidosta ja lääkkeen vaikutuksesta aina potilasta ja tarpeen mukaan myös omaisia. Hän kertoo aloitettuun lääkkeeseen mahdollisesti liittyvistä tutkimuksista ja ohjaa kotihoidossa jatkuvista injektioista. Potilaan vastaanottokyky huomioidaan aina ohjauksessa. c) potilaan kotiutusvaihe Sairaanhoitaja kirjoittaa/ antaa lääkärin määräämän lääkekortin potilaalle ja informoi häntä lääkityksestä. Sairaanhoitaja informoi kirjallisesti ja suullisesti vastaanottavaa yksikköä lääkehoidon toteuttamisesta. HELSINGIN KAUPUNKI TERVEYSKESKUS 13 6.3 Farmaseuttinen henkilökunta a) Hoitoyksiköiden välinen tiedonsiirto Hoitohenkilökunta ja lääkärit voivat kysyä ohjeita potilaan informointiin liittyvissä kysymyksissä osastofarmaseutilta tai sairaala-apteekin farmaseuttiselta henkilökunnalta. b) Potilaan ja tarvittaessa omaisten informointi ja neuvonta Suunnitelmissa on, että tulevaisuudessa osastofarmaseutti osallistuu tarvittaessa potilaan ja omaisten informointiin ja neuvontaan eri vaiheissa. c) Potilaan kotiutusvaihe Tarvittaessa, resursseista riippuen, osastofarmaseutti jakaa lääkkeet annospusseihin / dosetteihin kotihoidon kanssa sovituksi ajaksi. Samalla hän tarkistaa lääkityksen omalta osaltaan ja täyttää lomakkeen: ”Lisätietoa potilaalle jaetuista kotilääkkeistä”. Lomakkeeseen merkitään ne jaetut lääkkeet, jotka poikkeavat lääkelistan kotilääkityksestä (=rinnakkaislääkkeet). Tarvittaessa lomakkeeseen voidaan kirjata informaatiota esim. lääkkeiden annostelusta. 7 LÄÄKEHOIDON VAIKUTTAVUUDEN ARVIOINTI JA DOKUMENTOINTI 7.1 Vaikuttavuuden arviointi a) Lääkehoito Lääkehoidon tarkoituksenmukaisuutta seuraa sekä lääkäri että hoitohenkilökunta. Potilaan vointia seurataan ja tästä kirjataan merkinnät sairauskertomukseen. (esim. kuume, paino, verenpaine, syke, turvotukset, verensokeri, PEF-arvot, levottomuus/rauhallisuus, kivuliaisuus/kivuttomuus) Tulehduksen paranemista seurataan laboratoriokokein: CRP, Leuk. Seurannan perusteella tehdään muutoksia lääkitykseen ja päätetään lääkehoidon kestosta. Seuranta on yksilöllistä riippuen potilaan sairauksista, seurantasuunnitelma tehdään lääkärin ja hoitohenkilökunnan kanssa yhdessä. Sairaanhoitajan tulee tietää ja kiinnittää huomiota jakamiensa lääkkeiden vaikutuksiin ja sivuvaikutuksiin. Hoitaja ja lääkäri kirjaavat potilaan tilan muutokset sairauskertomukseen. Osalla lääkkeistä on sovitut ”turvakokeet” jotka ohjelmoidaan kullekin lääkkeelle sovitun ohjelman mukaisesti, esim. atsatiopriimi, sulfasalatsiini. Warfariinihoidosta on laadittu tuoreet seurantaohjeet HusLab:n ja TERKE:n kanssa. Allergisen reaktion mahdollisuus huomioidaan. Kun väärä lääkitys tai lääkeannostus havaitaan, tehdään korjaus välittömästi. Tilanne raportoidaan lääkärille ja päivystysaikana päivystävälle lääkärille. Lääkäri arvioi, onko tarvetta esimerkiksi lääkehiilen antoon, ylimääräisiin verikokeisiin tai allergisen reaktion kohdalla esim. antihistamiinin tai steroidin antoon tai muihin toimenpiteisiin. b) Verensiirtohoito Sairaanhoitaja mittaa potilaalta verenpaineen, lämmön ja pulssin sekä suorittaa biologisen esikokeen ja seuraa potilaan vointia verensiirron aikana vähintään kerran tunnissa. Verensiirron jälkeen mitataan potilaan verenpaine, lämpötila ja pulssi uudestaan. Lääkäri määrää tarvittavat laboratoriotutkimukset verensiirron hoitovasteen arvioimiseksi. HELSINGIN KAUPUNKI TERVEYSKESKUS 14 Jos epäillään verensiirron haittavaikututusta, sairaanhoitaja keskeyttää verensiirron ja ottaa yhteyttä lääkäriin, joka huolehtii potilaan välittömästä hoidosta; verivalmisteen ja potilaan tiedot tarkistetaan ja huolehditaan, että mahdollisesti ristiin vaihtuneen verivalmisteen siirto toiselle potilaalle estetään. Siirretyt verivalmistejäänteet säilytetään siirtoletkuineen jääkaappilämpötilassa ja otetaan yhteyttä sairaalan verikeskukseen tai Veripalveluun tarvittavien haittavaikutusselvitysten käynnistämiseksi (Verivalmisteiden käytön opas 2009). www.veripalvelu.fi c) Suonensisäinen nestehoito Suonensisäisen nestehoidon aloittaa sairaanhoitaja, jolla on IV-lupa. Kanyylin/katetrin toimivuus varmistetaan. Oikeasta infuusionopeudesta huolehditaan. Mahdollisia sivuvaikutuksia tarkkaillaan kuten suun kautta tapahtuvassa lääkityksessä, huomioiden, että allergiset reaktiot voivat ilmaantua nopeammin. 7.2 Dokumentointi a) Lääkehoito Lääkehoidon dokumentoinnista on seuraavia ohjeita: Helsingin kaupungin terveyskeskuksen sairaala- apteekin lääkehuollon ohjeet, KauSan omat ohjeet:Pegasoslääkehoito vuodeosastoilla, Taskit-ohje lääkäreille 6.7.11, Taskit-ohje kuittaamisesta 14.9.11 ja Nestelistaohjeet sekä tietohallinnon Pegasosohjeet koskien lääkkeitä/reseptejä 10 kpl Pegasos . Pegasoksen riskitietonäytölle kirjataan olemassa olevat allergiat ja potilaalle sivuoireita aiheuttavat lääkkeet. Sairaanhoitaja kirjaa potilaan tulovaiheessa lääkärin määräämän lääkehoidon lääkitysnäytölle ja mahdolliseen erilliseen injektiolistaan ja ylläpitää lääkitysnäyttöä hoitojakson aikana lääkärin määräysten mukaan. Annetut tarvittavat lääkkeet kirjataan Pegasokseen. Potilaan siirtyessä jatkohoitopaikkaan lääkäri kirjaa Pegasokseen potilaan lääkitysohjeen ja potilaan kotiutuessa annetaan kirjallinen lääkehoito-ohje mukaan. Päivystyspoliklinikoilla lääkehoito kirjataan Clinisoft-ohjelmaan erillisen ohjeistuksen mukaisesti. b) Verensiirtohoito Lääkäri tai sairaanhoitaja kirjaa tarkistusmerkinnät Kaupunginsairaalassa sovitun käytännön mukaisesti. Sairaanhoitaja kirjaa Pegasokseen verensiirron aloittamisen, potilaan tarkkailutiedot ennen ja jälkeen verensiirron sekä kirjaa potilaan voinnin verensiirron aikana. Jokaisen verivalmisteen siirto dokumentoidaan niin, että se on jälkikäteen jäljitettävissä luovuttajasta veren saajaan ja päinvastoin: verivalmisteen etiketistä irrotetaan tarkistuslipuke, jossa on verivalmisteen yksikkönumero, ja liimataan verensiirtolomakkeelle, jossa on potilaan henkilötiedot. Jäljitettävyyteen liittyviä tietoja tulee säilyttää 30 vuotta (Veripalvelulaki 197/2005). c) Suonensisäinen nestehoito Sairaanhoitaja kirjaa Pegasokseen ja erilliselle nestehoidon kaavakkeelle, mikäli se on käytössä, potilaalle aloitetun nestehoidon ajankohdan, lääkärin määräämän kokonaisnestemäärätavoitteen ja toteutuneen määrän. Sairaanhoitaja seuraa potilaan vointia nestehoidon aikana. HELSINGIN KAUPUNKI TERVEYSKESKUS 15 8 LÄÄKE- NESTE- JA VERENSIIRTOHOIDON SEURANTA- JA PALAUTEJÄRJESTELMÄT 8.1 Poikkeamien seuranta ja käsittely. a) Yleiset periaatteet lääke- ja nestehoidossa Lääkehoidossa tapahtuvista poikkeamista ja läheltäpiti tilanteista tehdään Haipro-ilmoitus. Jaettaessa lääkkeitä potilaskohtaisiin annoksiin lääketarjottimelle toteutetaan aina kaksoistarkistus; muu kuin lääkkeet jakanut sairaanhoitaja tarkistaa lääkkeet ennen potilaalle antamista. b) Verensiirtohoidossa Lääkäri antaa määräyksen verensiirrosta ja vastaa siitä, että siirto on lääketieteellisesti aiheellinen. Verensiirron käytännön toteutuksesta voi huolehtia myös muu laillistettu terveydenhuollon ammattihenkilö (sairaanhoitaja/terveydenhoitaja/ kätilö), joka on saanut tehtävään koulutuksen ja luvan. Mikäli verensiirtoja toteutetaan potilaan kotona, vastuukysymykset tulee selvittää ja toiminnassa noudattaa samoja potilaan ja valmisteen tunnistamisen periaatteita kuin sairaaloissa toimittaessa. Verensiirtoon perehtyneen sairaanhoitajan/terveydenhoitajan/kätilön tulee seurata potilaan vointia koko verensiirron ajan ja noudattaa annettuja ohjeita mm. mahdollisten haittavaikutusten havaitsemiseksi. Verensiirron turvallisuuden kannalta on ensiarvoisen tärkeää, että potilas tunnistetaan henkilötunnuksen perusteella jokaisessa verensiirtoketjun vaiheessa: mm. vielä juuri ennen verensiirron aloitusta tarkistetaan, että potilaan henkilötunnus on sama kuin siirrettäväksi aiottuun verivalmisteeseen merkitty henkilötunnus. Vakavat haittavaikutukset ja niiden epäilyt tutkitaan Veripalvelussa: potilaasta tilataan haittavaikutustutkimus laboratorion/verikeskuksen ohjeiden mukaisesti; tutkimusta varten täytetään lähetelomake. Lievät haittavaikutukset, jotka eivät edellytä tutkimuksia, voidaan ilmoittaa verikeskukseen, joka ilmoittaa ne edelleen Veripalvelun Veriturvatoimistoon. Veripalvelun vastaukseen sisältyy haittavaikutuksen luokittelu ja suositus mahdollisesti tarvittavista jatkotoimenpiteistä. Myös kaikki väärät verensiirrot ja vaaratilanteet (ns. läheltä piti –tilanteet) tulee ilmoittaa verikeskukseen (joka ilmoittaa ne Veripalvelun Veriturvatoimistoon ja tekee tarvittavat sopivuustutkimukset) –vaikkei potilaalle koituisi (välitöntä, ilmeistä) haittaakaan. Tapaukset käydään huolella läpi ja selvitetään niiden syy, jotta niiden toistuminen voitaisiin estää; samalla sovitaan tarvittavista korjaavista toimenpiteistä. Ym. toimenpiteillä varmistetaan seuraavien määräysten toteutuminen: Sosiaali- ja terveysministeriön (veripalveluasetuksen 258/2006) mukaan terveydenhuollon toimintayksiköiden tulee ilmoittaa viipymättä veripalvelulaitokselle vakavat haittavaikutukset, jotka johtuvat veren tai sen osien laatupoikkeamista sekä vakavat vaaratilanteet, jotka voivat vaikuttaa veren tai sen osien laatuun ja turvallisuuteen. Terveydenhuollon toimintayksiköiden tulee pitää myös luetteloa kaikista sen tietoon tulleista vereen tai sen osiin liittyvistä vaaratilanteista tai haittavaikutuksista (Veripalvelulaki 197/2005). 8.2 Huumausaineiden käytön seuranta Sairaanhoitaja kirjaa lääkepakkauskohtaiselle kulutuskortille antamansa lääkkeen apteekin ohjeistuksen mukaisesti. Hän tarkistaa huumausaineiden kirjaamisen paikkansa pitävyyden kulutuskorteista ja palauttaa lääkärin allekirjoittamat täydet kulutuskortit sairaala-apteekkiin. Sairaanhoitaja/osastofarmaseutti huolehtii vanhentuneiden huumausaineiden palauttamisesta sairaalaapteekkiin. Huumausaineiden lääkeampullit ovat kertakäyttöisiä, joten huumausaineen hävikkimäärän minimoimiseksi ampullin koko tulee ottaa huomioon tilattaessa ja käytettäessä huumausaineampulleja. HELSINGIN KAUPUNKI TERVEYSKESKUS 16 Ampullista annostellaan määrätty annos ja jäljelle jäänyt huumausainemäärä merkitään mittatappioksi huumausaineen kulutuskorttiin. Jäljelle jäänyt huumausainemäärä imeytetään ensisijaisesti tufferiin (sideharsotaitokseen tms.) tai vedetään ruiskuun, joka suljetaan korkilla. Em. tufferi ja suljettu ruisku laitetaan erillisiin suljettuihin muovipusseihin, jotka palautetaan sairaala-apteekkiin. Näin menetellään myös, jos ampulli avataan, mutta potilas ei tarvitse huumausaineannosta tai, huumausainetta jää käyttämättä. Tästä tehdään merkintä kulutuskorttiin. Neuloja ja tyhjiä ruiskuja ei saa lähettää sairaala-apteekkiin. Kipupumppujen ruiskut, pussit ja lääkekasetit sekä letkut, joissa on huumausainetta, palautetaan sairaala-apteekkiin suljetussa muovipussissa. Vaihtoehtoisesti em. lääkekasetit ym. voidaan tyhjentää ruiskulla, joka suljetaan ja palautetaan sairaala-apteekkiin suljetussa muovipussissa. Mikäli lääkeannos menee hukkaan esim. ampulli rikkoutuu, huumausainetabletti putoaa lattialle tai potilas ei tarvitsekaan suunniteltua lääkeannosta, huumausaineen kulutuskorttiin kirjataan lääkemääräyksen toteuttajan allekirjoituksen lisäksi todistajan allekirjoitus ja hukkaan menon syy. Lattialle tippunut huumausainetabletti palautetaan sairaala-apteekkiin pussissa, johon liitetään tieto lattialle putoamisesta, lääkkeen nimi ja vahvuus. Huumausaineiden kulutuskortit tarkistetaan jokaisessa yksikössä vähintään kerran vuorokaudessa. Työvuoron vastaava hoitaja huolehtii, että lääkkeet tulevat tarkastettua. Tarkastaja merkitsee tarkastuksen ajankohdan, nimensä ja mahdolliset huomiot erilliseen listaan. Avaamattomista lääkepakkauksista tarkistetaan pakkauksen eheys, mutta lääkepakkauksen sinettiä ei avata. Tarkastuksessa havaittuihin epäkohtiin reagoidaan heti ja epäkohta pyritään selvittämään mahdollisimman nopeasti. Osastonhoitaja selvittää osastonsa huumausaineiden kulutuskorttien epäselvyydet ja tekee niistä kirjallisen selvityksen sairaala-apteekkiin. Mikäli todetaan, että huumausaineen kulutuskortista puuttuu merkintä, tarkastuksen tekijä (informoiden osastonhoitajaa) tai osastonhoitaja selvittää kenelle sairaanhoitajalle puuttuva merkintä kuuluu. Unohtunut merkintä kirjataan kulutuskorttiin jälkikäteen ja korttiin lisätään todistajan allekirjoitus sekä merkinnän teon päivämäärä. Mikäli osastolla ei ole tarvittavaa huumausainetta, lääke tilataan ensisijaisesti sairaala-apteekista. Kiireellisessä tapauksessa huumausaine voidaan lainata toiselta osastolta. Tässä tilanteessa lainaava osasto varmistaa puhelimitse ennen lääkkeen luovutusta, että lääkettä pyytävältä osastolta kyseinen lääkeaine on tosiasiallisesti lopussa. Lainaavan osaston huumausaineen kulutuskorttiin merkitään normaalin kirjauksen lisäksi, mille yksikölle kyseinen lääkeannos on annettu. Kortin allekirjoittavat molempien yksiköiden henkilöt. Huumausainereseptien tilaaminen, säilytys ja käytön seuranta: Vastuuhenkilö on ylilääkäri (tulosyksikön johtaja), joka ohjeistaa turvallisen menettelyn. Huumausainereseptit säilytetään lukollisessa kaapissa (kassakaapissa). 8.3 Poikkeamasta ilmoittaminen potilaalle Hoitava lääkäri kertoo potilaalle lääkehoidossa tapahtuneista merkittävistä poikkeamista ja mahdollisesti aiheutuneista ja aiheutuvista haittavaikutuksista. 9 LÄÄKEHUOLTO 9.1 Sairaala-apteekki Lääkekäytön ohjaus ja neuvonta lääkkeiden tilaamisessa Sairaala-apteekki toimittaa vuosittain vuodeosastoille ja muille toimintayksiköille peruslääkevalikoiman, jota osaston tulee pyrkiä noudattamaan lääketilauksissaan. Tarvittaessa sairaala-apteekin HELSINGIN KAUPUNKI TERVEYSKESKUS 17 farmaseuttinen henkilökunta opastaa lääkkeen tilaamisessa ja neuvoo lääkevalintaan liittyvissä kysymyksissä. Farmaseuttinen henkilökunta tarkastaa lääketilaukset ja neuvottelee tarvittaessa lääketilauksen epäselvyyksistä ja pyrkii ohjaamaan myös aktiivisesti yksiköitä kustannustehokkaaseen rationaaliseen lääkekäyttöön. Lääkekäytön ohjaus perustuu lääkeneuvottelukunnan linjauksiin ja sairaala-apteekin keräämiin kulutustilastoihin, jotka toimitetaan säännöllisesti yksiköille. Lääkkeiden hankinta ja toimitus Sairaala-apteekki toimii lääkkeiden yhteishankintaelimenä ja hankkii kliinisesti ja kokonaistaloudellisesti edulliset lääkkeet ja toimittaa yksiköiden tilaamat lääkkeet sovitun aikataulun mukaisesti. Lääkkeiden varastoinnissa ja velvoitevarastoinnissa huomioidaan yksiköiden lääkekäyttö. Potilaan tilanteen vaatiessa lääkkeet toimitetaan erityisjärjestelyillä normaalia nopeammin. Jos potilaan hoidossa tarvitaan lääkettä, jota ei ole normaalisti lääketukkukaupasta saatavana, sairaala-apteekki selvittää lääkkeen tai sitä vastaavan lääkkeen hankintaa muualta, tarvittaessa ulkomailta. Jos joudutaan käyttämään ns. erityisluvallista lääkettä (ei myyntilupaa Suomessa), sairaala-apteekki huolehtii erityisluvallisen lääkkeen lupajärjestelyistä, toimittamisesta ja informaatiosta. Osasto huolehtii elvytyslääkkeiden käyttökelpoisuudesta ja tilaa vanhentuneiden tai käytettyjen tilalle uudet lääkkeet elvytyspakkiin. Lääkevalmistus ja lääkkeiden käyttökuntoon saattaminen Sairaala-apteekissa valmistetaan niitä vuodeosastojen ja muiden toimipisteiden tarvitsemia lääkkeitä, joita ei kaupallisesti ole saatavana. Sairaala-apteekissa on puhdastilat laminaariilmavirtauskaappeineen steriilivalmistusta varten. Puhdastiloissa käyttövalmiiksi tehtyjen kipupumppusäiliöiden, iv-infuusioiden, ym. kestoaika on pitempi kuin normaalihuoneilmassa tehtyjen, koska niiden steriiliys on varmistettu ja kestoaika voidaan antaa kemiallisen säilyvyyden mukaan. Lääkeinformaatio Lääkkeiden tilaamisesta, käyttökuntoon saattamisesta, käsittelystä, säilyttämisestä, palauttamisesta ym. on ohjeet sairaala-apteekin laatimissa Lääkehuollon ohjeissa: http://helmi/terke/ohjeitatyohon/laakehoitojahuolto/laakehuollonohjeet/sivut/default.aspx Lääkehoidon turvallisuuden lisäämiseksi sairaala-apteekki tuottaa lääkeinformaatiota yksiköiden tarpeiden mukaan myös yksittäisistä lääkkeistä tai lääkeryhmistä. Tarvittaessa järjestetään koulutusta ja luennoidaan terveyskeskuksen järjestämissä säännöllisissä koulutuksissa. Jos vuodeosastolla tai toimintayksiköllä on epäselvyyksiä lääkkeen annostelun, käyttökuntoon saattamisen, yhteensopimattomuuksien, käsittelyn tai säilyttämisen suhteen, sairaala-apteekista voidaan aina kysyä neuvoa. Sairaala-apteekilla on informaatiolähteinään laaja alan kirjallisuus ja tietokannat, oman asiantuntemuksen lisäksi yhteydet ulkopuolisiin asiantuntijoihin sekä tiedosto aikaisemmista kysymyksistä ja vastauksista. Sairaala-apteekki tiedottaa lääkkeisiin liittyvistä tuotevirheistä ja niiden edellyttämistä toimenpiteistä sekä myös lääkkeisiin liittyvistä muutoksista kuten koostumuksen tai säilytys- ja käsittelyohjeiden muutoksista. Samoin tiedotetaan lääkkeen turvalliseen käyttöön liittyvistä asioista esim. harvinaisista haittavaikutuksista. Koneellinen annosjakelu Sairaala-apteekki jakelee Suursuon sairaalan potilaiden tabletti- ja kapselivalmisteet potilaskohtaisiin annospusseihin. Farmaseutit antavat lääkeinformaatiota, tarkastavat kokonaislääkitykset mahdollisten interaktioiden osalta sekä ohjaavat lääkkeen annosteluajankohdan valinnassa. Sairaalaapteekki antaa myös opastusta potilaskohtaisten lääkkeiden tilaamisessa. Osastofarmasia Osastofarmaseutti on lääkeasiantuntija osastolla. Hän antaa lääkekäytön ohjausta ja lääkeinformaatiota ja osallistuu lääkehoito-ongelmien selvittämiseen ja lääkityksen tarkistamiseen lääkkeitä jakaessaan tai muutoin. Osastofarmaseutti huolehtii osaston lääkehuollosta, tilaa lääkkeet, osallistuu lääkekaapin hoitoon ja tarvittaessa jakaa lääkkeet potilasannoksiin. Osastokäynnit (lääkekaappien tarkastus) Sairaala-apteekin farmaseutit käyvät säännöllisesti yleensä kerran vuodessa terveydenhuollon yksiköissä suorittamassa lakisääteisen lääkekaappien ja kaasukeskusten tarkastuksen. Tällöin kiinni- HELSINGIN KAUPUNKI TERVEYSKESKUS 18 tetään huomiota siihen, että vuodeosastoilla ja muissa toimintayksiköissä noudatetaan lääketurvallisuutta ja lääkehuollon asianmukaisuutta edistäviä toiminta- ja työtapoja. Lääkepalautukset (sairaala-apteekista toimitetut lääkkeet) Käyttökelpoiset lääkkeet voidaan palauttaa sairaala-apteekkiin. Lääkkeistä riippuen osasto saa niistä hyvityksen ja lääkkeet otetaan uudelleen käyttöön. Sairaala-apteekin henkilökunta opastaa käyttämättä jääneiden lääkkeiden käsittelyssä. Yksiköt palauttavat sairaala-apteekkiin myös vanhentuneet ja muutoin käyttökelvottomat lääkkeet. Sairaala-apteekki huolehtii niiden asianmukaisesta hävittämisestä. Huom. avohuollon apteekista hankitut potilaiden omat lääkkeet palautettaan avohuollon apteekkiin. 9.2 Lääketilaus Sairaanhoitaja, jolla on lääketilausoikeus tilaa sähköisesti osastolle tarvittavat lääkkeet sovittuina lääketilaus päivinä ja tarkistaa saapuneen lääketilauksen. Lääkäri hyväksyy tilauksen. Peruslääkevalikoiman tarkoitus Peruslääkevalikoimalla tarkoitetaan sairaalassa, terveyskeskuksessa tai muussa toimintayksikössä säännöllisesti käytettäviä lääkkeitä. Sen tarkoituksena on yhtenäistää ja ohjata lääkkeiden käyttöä ja rajoittaa lääkekustannusten nousua laskematta kuitenkaan hoidon tasoa. Terveyskeskuksen lääkeneuvottelukunta on laatinut yhteisen peruslääkevalikoiman ja luettelon elvytyspakin lääkkeistä yhdessä ko. alan asiantuntijoiden kanssa Samoin ylläpidetään luetteloa Helsingin kaupungin terveyskeskuksen sairaaloissa myrkytysten hoidossa käytettävistä lääkkeistä. Lääkeneuvottelukunta on lääkehoidon asiantuntijaelin, johon kuuluu lääkäreitä lääketieteen eri erikoisaloilta, sairaala-apteekkari ja hoitotyön edustaja, sihteerinä toimii sairaala-apteekin proviisori. Peruslääkevalikoima tarkistetaan vuosittain. Sairaala-apteekki kilpailuttaa lääkkeet hankintakaudeksi, jolloin peruslääkevalikoimaan valitaan kokonaistaloudellisesti edullisin rinnakkaisvalmiste huomioiden mm. kliiniset tekijät. Peruslääkevalikoimasta voidaan poiketa lääketieteellisten tai hoidollisten syiden niin vaatiessa. Tällöin tulee kuitenkin muistaa, että sairaala-apteekilla on suuresta osasta peruslääkevalikoiman lääkkeitä 3 – 6 kuukauden kulutusta vastaava määrä lakisääteisessä velvoitevarastossa lukuun ottamatta infuusionesteitä ja muita perus- ja ravintoliuoksia, joita on 2 viikon kulutusta vastaava määrä. 9.3 Lääkekaapin /-huoneen huolto Sairaanhoitaja vastaa vuorokohtaisesti lääkekaapin avaimista/lääkehuoneen kulunvalvonnasta ja huolehtii lääkekaappien, – tarjottimien ja lääkehuoneen yleisestä siisteydestä. Vanhentuneet lääkkeet palautetaan sairaala-apteekkiin lääkepalautuslomakkeen kera. Sairaanhoitaja vastaa, että elvytyspakissa tai –kärryssä on sovitut oikeat ja voimassaolevat lääkkeet. Sairaanhoitaja, joka on nimetty osastonsa lääkevastaavaksi, tai osastofarmaseutti huolehtii lääkeohjeistuksen päivittämisestä, informoi lääkehuoltoon liittyvistä asioista ja ylläpitää omaa osaamistaan lääkehoidossa. Hän myös osaltaan huolehtii lääkekaappien siisteydestä ja palauttaa vanhentuneet lääkkeet sairaala-apteekkiin. 10 LÄÄKEHOITOSUUNNITELMAN TARKISTAMINEN Kaupunginsairaalan lääkehoitosuunnitelma tarkistetaan määräajoin.
© Copyright 2024