HANKKEEN NIMI Innoliiteri Kyseessä on kahden Leader – ryhmän alueella toteutettava alueitten välinen elinkeinojen kehittämishanke. HAKIJA Oulujärvi LEADER ry, Kalliokatu 4, 87100 KAJAANI Oulujärvi Leader on vuonna 1996 perustettu yhdistys, joka on toiminut Leader – toimintaryhmänä vuodesta 1997 saakka. Lisäksi Oulujärvi Leader toimii kalataloustoimintaryhmänä hallinnoiden Kainuun ja Koillismaan Kalaleader – ohjelmaa 2007 – 2013. Yhdistyksen toiminnasta vastaa sen 12–jäseninen hallitus. Leader – toiminta-alueena ovat Paltamon, Puolangan ja Vaalan kunnat sekä Kajaanin kaupungin maaseutualueet. Yhdistyksellä on kaksi vakinaista työntekijää: toiminnanjohtaja ja hankeneuvoja, jotka on palkattu Leader – ohjelman toimintarahalla. Lisäksi yhdistyksellä on kolme määräaikaista hanketyöntekijää: EKTR – rahoitteisessa Kalaleader käytäntöön – hankkeessa työskentelevä aktivaattori, ohjelmatiedottaja, joka toteuttaa molempien kainuulaisten Leader – ryhmien ja Kainuun ELY – keskuksen maaseutu ja energia - yksikön yhteistä Maaseutuohjelmat tutuiksi – hanketta sekä hankevetäjä kansainvälisessä Ekomuseo -hankkeessa. KUMPPANI Hankekumppanina ja osatoteuttajana toimii Elävä Kainuu LEADER ry. Oulujärvi Leaderin tavoin Elävä Kainuu Leader on perustettu vuonna 1996 ja on toiminut Leader – toimintaryhmänä vuodesta 1997. Yhdistyksen hallituksessa on yhdeksän jäsentä. Toiminta-alueeseen kuuluvat Kuhmon kaupunki sekä Hyrynsalmen, Ristijärven, Sotkamon ja Suomussalmen kunnat. Elävä Kainuu Leaderillä on kaksi vakinaista toimintarahalla palkattua työntekijää, toiminnanjohtaja ja hankeneuvoja. Yhdistys hallinnoi Lisävirtaa yhteistyöstä 2 – hanketta, jonka puitteissa koordinoidaan molempien ryhmien kansainvälistä yhteistyötä ja kv – hankkeita. IDEA LYHYESTI Hanke edistää maaseutuinnovaatioiden syntymistä ja niiden toteutumista. Hankkeessa etsitään 1. maaseudulla syntyneitä tuoteideoita ja viedään niitä kohti toteuttamista 2. tarpeita, joiden pohjalta voidaan kehittää uusia tuotteita 3. ratkaisuja yrittäjillä oleviin kehittämisongelmiin Hankkeen määrällisinä tuloksina • 5 - 10 tuoteideaa on saatettu valmistajille • ainakin kolmeen tuotekehitystarpeeseen on löydetty ratkaisu tai ratkaisun kehittäjä • noin 10 yrittäjää on saanut apua yrityksensä kehittämisessä vastaan tulleeseen laite-, pakkaus-, ohjelmisto- tms. ongelmaan Laadullisia tuloksia ovat • kokemukset uusista toimintatavoista • uudenlaiset yhteistyöverkostot • innovatiivisen ilmapiirin vahvistuminen HANKKEEN YHTEISTYÖKUMPPANIT Keksintösäätiön kanssa on sovittu, että verkostokoordinaattori Erkki Väisänen toimii yhteistyökumppanina aktivointiin liittyvissä toimenpiteissä ja Tuoteväylä – palvelun osalta yhteistyölinkkinä ovat Juha Elf ja Jani Jokitalo, jotka osallistuvat myös hankkeen ideakilpailujen palkintoraateihin. Käytännön yhteistyömuodot muokkaantuvat tarkemmin hankkeen toteutusaikana. Kainuun Keksijät ry, joka edistää keksintötoimintaa Kainuussa muun muassa järjestämällä keksijäiltoja, osallistumalla keksintötoiminnan kilpailu-, koulutus- ja opastustoimintaan sekä järjestämällä Innoklubi – toimintaa kerran kuukaudessa. Yhdistyksen kanssa on sovittu, että se on mukana hankkeen toimenpiteiden toteuttamisessa (ideakilpailujen asiantuntijaraadit, kehittämisraadit, innovaatioiskuryhmät), yhteistyön yksityiskohdista sovitaan hankkeen toteutusaikana. Yhteyshenkilönä toimii yhdistyksen puheenjohtaja Eero Pikkarainen. Muita yhteistyökumppaneita etsitään hankkeen aikana kulloisenkin toimenpiteen tarpeen mukaisesti. TOTEUTUSAIKA Hanke toteutetaan ajalla 1.1. – 31.12.2013 TAUSTAA, PERUSTELUT HANKKEELLE Maaseudulla on olemassa käyttäjälähtöisiä innovaatioaihioita Maaseudun asukkailla on käytössään monenlaisia omia, itse kehitettyjä ratkaisuja (esim. laitteita), joiden syntymistä on edistänyt pääoman niukkuus ja harvasta asutuksesta johtuva itse pärjäämisen tarve sekä vahva käytännöllisyys ja monipuoliset kädentaidot. Osalla näistä ratkaisuista voi olla jalostettuna ja pitemmälle hiottuna myös kaupallista merkitystä. ”Keksijällä” itsellään ei useinkaan ole tähän työlääseen ja kalliiseen prosessiin halua ja resursseja, mutta jos idean saa jatkokehittelyyn siten, että siitä voi ilman mittavaa taloudellista riskiä ainakin jonkin verran hyötyä itse (idean myyminen, provisio-/palkkiojärjestelmä tms.), suhtautuminen asiaan voi muuttua. Joskus nämä ratkaisut ovat vielä idea-asteella, toteuttamatta ja kokeilematta, mutta silti mahdollisesti hyödynnettävissä. Näiden aihioiden kautta on mahdollista löytää uusia tuotteita taloudellisesti hyödynnettäväksi. Monipuolistuva elinkeinorakenne tarvitsee uusia ratkaisuja Maaseudun toimijoilla on joskus selkeitä tarpeita, joihin ei ole olemassa valmiita ratkaisuja. Näiden ”tarveideoiden” kartoittaminen, samoin kuin ratkaisujen kehittämisestä kiinnostuneiden tahojen etsiminen, voi johtaa uudenlaiseen tuotantoon. Tekniikka auttaisi maaseudun mikroyritystäkin, kun vain löytäisi oikeanlaista Yrittäjillä ei aina ole riittävästi aikaa, tarvittavaa tietoa eikä osaamista etsiä ratkaisuja niihin ongelmiin, jotka tulevat vastaan, kun yrityksen toimintaa ollaan uudistamassa ja kasvattamassa tai tuotanto pitäisi saada sujuvammaksi. Yrittäjä ei esimerkiksi tiedä laitteita, joilla jokin asia voidaan tehdä. Yritysten kehittäminen nopeutuu, kun ongelma voidaan siirtää ratkaistavaksi hankkeelle, joka etsii olemassa olevia laitteita, pakkauksia, tietokoneohjelmia yms. yrittäjien tarpeisiin. Myös tällä edistetään tuotekehitystä, uusien tuoteinnovaatioiden tai tuotevariaatioiden syntymistä ja tuetaan siten yritysten vahvistumista. Hankkeen tarve on tullut esille Leader -työssä Em. ongelmat ja tarpeet on todettu kenttätyössä, keskusteluissa maaseudun yrittäjien ja muiden toimijoiden kanssa. Maaseudun innovaatiot jäävät usein huomaamatta, tunnistamatta ja hyödyntämättä innovaatiojärjestelmien keskittyessä enemmän tiede- ja teknologialähtöiseen toimintaan. Innovaatiojärjestelmät, Keksintösäätiön Tuoteväylä yms. ovat hyviä kanavia, mutta palvelut on suunnattu lähinnä yrityksille tai henkilöille, jotka aikovat hyödyntää ideansa itse perustamalla yrityksen. Yritysneuvonta puolestaan keskittyy usein joko aloittaviin tai kasvuhaluisiin yrityksiin, jolloin jo olemassa olevat merkittävää kasvua tavoittelemattomat yritykset jäävät vaille kehittämisapua. Yritysten säilyminen tai varovaiset kehittymis- ja kasvupyrkimykset ovat kuitenkin myös asioita, joihin neuvontaa tarvitaan toimintaympäristön muuttuessa nopeaa vauhtia. Myös Työ- ja elinkeinoministeriö on julkaisussaan 38/2011 Innovaatiotoiminnan edistäminen maaseudulla – Kohti paikallista elinkeinopolitiikkaa todennut, että maaseutualueet olisi saatava nykyistä vahvemmin mukaan innovaatiotoimintaan ja että tähän tarvitaan paikallisia ratkaisumalleja. Lisäksi julkaisussa kerrotaan, että parhaissa tapauksissa Leader – ryhmät ovat onnistuneet saattamaan yhteen erilaisia toimijoita ja tukemaan ideoiden kehittymistä taloudellisesti menestyviksi niche – tason innovaatioiksi. ”Tässä mielessä Leader – toimintamalli on ollut merkittävä edistysaskel maaseudun innovaatioympäristöjen kehittämiseksi ja tässä suhteessa edelleen hyvin toimiva väline”, todetaan TEM:n julkaisussa. Ruohonjuuritason kehittäjänä Leader on sopiva hakijataho Leader – toimintatapa on paikallisia ihmisiä ja yrityksiä aktivoiva menetelmä, jonka periaatteisiin kuuluu innovatiivisuus, hankkeiden kokeileva luonne. Matalan kynnyksen välineenä Leader sopii erinomaisesti tarttumaan maaseudun ihmisten käytäntölähtöisiin ideoihin. Niiden systemaattinen etsiminen ja edistäminen tässä hankesuunnitelmassa esitetyllä tavalla ovat kuitenkin uutta, eivätkä ne ole mahdollisia Leader – ryhmien normaaliresursseilla ilman hankerahoitusta. Hanke toteutetaan molempien kainuulaisten Leader – ryhmien omana, yhteisenä hankkeena. Hanke keskittyy tuoteinnovaatioihin Innovaatiot jaotellaan tuote-, palvelu- ja sosiaalisiin innovaatioihin. Koska Innoliiteri – hanke on lyhytkestoinen ja pienin resurssein toteutettava kokeiluhanke, se rajataan koskemaan lähinnä tuoteinnovaatioita. HANKKEESSA TAVOITELTAVAT TULOKSET Hankkeen tavoitteena on etsiä ja kokeilla toimintatapaa, jonka kautta saadaan haravoitua maaseudun ihmisten tuoteideoita sekä toimintaympäristön muutoksen ja elinkeinojen monipuolistumisen mukanaan tuomia tuotekehitystarpeita ja vietyä niitä kohti toteutumista. Lisäksi kokeillaan uusia tapoja neuvoa ja kannustaa maaseudun mikroyrityksiä uudistumista edistävien käytännön ongelmien ratkaisemisessa. Kaikkien toimenpiteiden perimmäisenä tarkoituksena on tukea maaseudun olemassa olevaa, mutta osin piilossa pysynyttä innovatiivisuutta tuottamaan lisää taloudellista arvoa alueelle. Hankkeen määrällisinä tuloksina • 5 - 10 tuoteideaa on saatettu valmistajille • ainakin kolmeen tuotekehitystarpeeseen on löydetty ratkaisu tai ratkaisun kehittäjä • noin 10 yrittäjää on saanut apua yrityksensä kehittämisessä vastaan tulleeseen laite-, pakkaus-, ohjelmisto- tms. ongelmaan Laadullisena tuloksena on kokemuksia ja ”testituloksia” uusista toimintatavoista sekä uudenlaisia yhteistyöverkostoja. Niiden pohjalta voidaan jatkokehittää eräänlaista paikallista maaseudun innovaatiojärjestelmää. Laadullisiin tuloksiin lukeutuu myös innovatiivisen ilmapiirin edesauttaminen; maaseudun ihmisten kekseliäisyyden ja osaamisen esille tuominen, jolla voidaan osaltaan vaikuttaa ihmisten elämänuskoon, elinoloihin ja viihtyvyyteen alueella. HANKKEEN KOHDERYHMÄ Ideoiden ja ”tuote-/ideatarpeiden” kartoittamisvaiheessa kaikki maaseudun asukkaat. Vaikka määrälliset tavoitteet pitkälle saatettujen ideoiden ja tuotetarpeiden osalta eivät ole kovin suuret, vähäisempää työntöapua annetaan suuremmallekin määrälle. Yritysten omien kehittämisongelmien (esim. laitteet, pakkaukset, ohjelmisto) ratkaisuavun osalta kohderyhmänä ovat periaatteessa kaikki maaseudun mikroyritykset. Koska kyseessä on innovaatiohanke, apu rajataan yrityksiin, joiden ongelman ratkaiseminen johtaa johonkin uuteen tuotteeseen tai tuotevariaatioon tai toimintatavan oleelliseen muutokseen. Kun avun tarve liittyy johonkin muuhun, esim. liiketoimintaosaamiseen tai -suunnitteluun, siihen liittyvään kannattavuuden arviointiin, yritystuen hakemiseen tms., hanke ohjaa yrittäjän muihin kanaviin (esim. ProAgria Kainuun Masva – hanke). Vaikka hankkeen kohderyhmänä eivät ole yrittäjät, joilla on idea uudesta tuotteesta ja tarvitsevat apua sen kaupallistamisessa oman yrityksensä käyttöön, sellaisiinkin yhteydenottoihin on syytä varautua, kun tiedottamisen myötä asia nousee enemmän esille. Myös näitä ideoita voidaan käyttää asiantuntijaraadissa ennen eteenpäin ohjaamista. Kun avun tai neuvonnan kohteena on yritys, sitä annetaan korkeintaan yhden työpäivän verran yritystä kohti. TOIMENPITEET Kaikki toimenpiteet ovat molempien Leader – alueiden yhteisiä. Hankkeessa haetaan uusia toimintatapoja, joten kaikkia toimenpiteitä ei voida tarkasti yksilöidä hankkeen suunnitteluvaiheessa. Alla on esitetty ne toimenpidekokonaisuudet, joista hankkeen toimenpiteet pääasiassa koostuvat. Työntekijän palkkaaminen Hankkeelle palkataan kokopäivätoiminen hankevetäjä ajalle 1.1. – 31.12.2013. Hankevetäjän palkka on hankkeen hakuvaiheessa noin 2 900 euroa + sivukulut. Hankkeen aikana siihen lisätään mahdolliset työehtosopimuksen mukaiset yleiskorotukset. Hankevetäjän työpisteenä on Oulujärvi Leaderin toimisto Kajaanissa. Työhön kuuluu kuitenkin liikkumista koko Kainuun alueella. Pelisääntöjen luominen Hankkeessa käsitellään ideoita monella eri tavalla ja eri tahojen kanssa. Näihin tilanteisiin on heti alussa rakennettava pelisäännöt esimerkiksi provisio-/palkkiojärjestelmäksi ja luotava muun muassa salassapitositoumusasiakirjat, jotta toiminta ei johda ideavarkauksiin. Tässä hyödynnetään mahdollisuuksien mukaan valmiita sopimuspohjia, joita sovelletaan hankkeen tarpeisiin. Ideakilpailut Uudella tavalla toteutettu ideakilpailu, kaksi sarjaa 1. ”raakileesta kypsäksi” ideoille, joita on toteutettu omaan käyttöön ja 2. ”ideasta totta” ajatuksen tasolla oleville ideoille. Erona aiemmin toteutettuihin ideakilpailuihin se, ettei palkittujen oleteta vievän ideaansa eteenpäin itse, vaan parhaille ideoille etsitään joku muu toteuttaja siten, että myös idean esittäjä hyö- tyy. Useimmiten ideakilpailuissa pyritään kannustamaan idean esittäjää kohti yritystoimintaa tai palkitaan jo tuotannossa olevia ideoita (esim. InnoSuomi, Nuorkauppakamarien Tuottava Idea – kilpailu), tämän hankkeen ajatus on saada hyötykäyttöön nekin muuten piiloon jäävät ideat, joiden keksijällä ei ole mitään tarkoitusta perustaa yritystä tai muulla tavoin itse aktiivisesti edistää ideansa toteutumista. Ideoita arvioi eri alojen asiantuntijoista koostuva raati. Raati voidaan toteuttaa kokonaan tai osittain ostopalveluna. Toinen ideakilpailu toteutetaan teemalla ”tähän tarvitaan tuote!” Tässä kilpailussa haetaan ratkaisuja aiemmin valituille tarpeille / ongelmille. Tarpeiden alustavan kartoituksen hoitaa hankevetäjä ja lopullinen valinta tehdään yhdessä asiantuntijaverkoston kanssa. Kilpailujen järjestämisessä pyritään huomioimaan myös markkinanäkökulma eli pyrkimys on hakea ideoita tuotteista, joille on todellista kysyntää. Markkinanäkökulma voidaan ottaa mukaan esimerkiksi siten, että ensin etsitään yrityksiä, jotka ovat kiinnostuneita uusista tuoteideoista ja kilpailua rajataan näille aloille tai tällaisille on oma sarjansa. Toteutus on mahdollista myös niin, että määrätietoisesti analysoidaan kehittymättömiä aihealueita ja haetaan niihin ratkaisuideoita (vrt. Arktisten Aromien kilpailu marjanpoimintavälineisiin liittyen). Ideoiden etsiminen ei rajoitu em. kilpailuihin. Kilpailut nostavat asiaa esille, mutta ideoita kerätään hankevetäjän toimesta muutenkin hankkeen aikana. Kehittämisraatien kokoaminen ja toiminta Eri alojen asiantuntijoista koottava raati käsittelee sille esitettyjä ideoita ja esittää ideoijalle oman näkemyksensä idean uutuusarvosta, toimivuudesta ja keinoista viedä asiaa eteenpäin. Raati voi työskennellä joko fyysisinä tapaamisina tai tietoverkkoja hyödyntäen. Palaute annetaan kirjallisena. Kehittämisraadin apua annetaan myös yrittäjille, joilla on keksintöaihio ja halua toteuttaa sitä omana yritystoimintanaan. Tuoteväylä voi olla yksi taho, jonne ideoita ohjataan. Idea-aihioitten mallintaminen/testaaminen Vaikka idea olisi hyvä, maaseudun asukkailla ei aina ole valmiuksia kuvata sitä kirjallisesti tai kuvallisesti siten, että sen pohjalta voi herättää mahdollisten toteuttajatahojen mielenkiinnon. Hankkeessa varataan mahdollisuus teettää joistakin ideoista alustava mallinnus ostopalveluna. Mallinnusta tai toimivuuden testausta voidaan tarvita myös kilpailuihin osallistuneiden ideoitten jatkotyöstämisessä raakileesta esittelykelpoisiksi. Tällaiset testit tai mallinnukset voivat olla myös osa kilpailun palkintoja. Työntöapu yrityskohtaisiin tarpeisiin Hankevetäjä etsii ratkaisuja yritysten omiin, uudistumista tukeviin kehittämisongelmiin (esim. laitteet, pakkaukset, ohjelmistot). Etsitään eri alojen osaajia muodostamaan ”innovaatioiskuryhmä”. Eri koulutus- ja kokemustaustan omaavien ihmisten yhteistyöllä on mahdollista parhaimmillaan saada aivan uudenlaisia ratkaisuja ja ideoita, jopa laajemminkin hyödynnettäväksi. Apua kaipaava yritys voi pyytää noin kolmen – viiden henkilön iskuryhmän paikalle saadakseen uusia näkemyksiä ja ideoita jonkun konkreettisen, todennäköisesti useimmiten teknisen ongelmansa ratkaisuun. Ryhmän työ on vapaaehtoistyötä, mutta hankkeesta maksetaan ryhmän jäsenille matkakorvaus. OHJAUSRYHMÄ Ohjausryhmän muodostavat Eero Pikkarainen, Kainuun Keksijät ry Matti Veijola, Oulujärvi LEADER ry Simo Kemppainen, Oulujärvi LEADER ry Päivi Koivula, Oulujärvi LEADER ry Pirjo Oikarinen, Oulujärvi LEADER ry Anja Pulkkinen, Elävä Kainuu LEADER ry Tarmo Heikkinen, Elävä Kainuu LEADER ry Pirjo Heikkinen, Elävä Kainuu LEADER ry Erkki Repo, Elävä Kainuu LEADER ry JATKUVUUS Kyseessä on uusien toimintatapojen kokeileminen ja kehittäminen. Mikäli hanke onnistuu, siinä luotuja toimintatapoja voidaan tulevaisuudessa jatkaa ja laajentaa. Niistä voi parhaimmillaan muodostua uusia ja merkittäviä tapoja tukea ja edistää innovatiivisuutta, joka on yksi Leader – toiminnan perusperiaatteista. ELINKEINOLLISUUS Hankkeella on sekä suoria että välillisiä vaikutuksia elinkeinotoimintaan: uusien tuotteiden syntymiseen sekä yritysten toiminnan uudistumiseen ja tehostumiseen. INNOVATIIVISUUS Hankkeessa kokeillaan uusia toimintatapoja, etsitään maaseudun innovaatioita sekä etsitään uudella tavalla uudenlaisia ratkaisuja yritysten kehittämisongelmiin; innovatiivisuus toteutuu hankkeessa siten usealla eri tavalla ja tasolla. TIEDOTTAMINEN Uudenlainen toiminta vaatii runsaasti tiedottamista lyödäkseen läpi. Kun kyseessä on asia, johon liittyy mm. keksintöjä tai niiden aihioita, mahdollisuuksia taloudellisen hyödyn syntymiseen jollain aikavälillä sekä yrityskohtaisia tietoja, tiedottamiseen tulee lisää vaikeuskerrointa. Luottamuksen herättäminen vie oman aikansa. Tietoa on mentävä useiden eri kanavien kautta, mielenkiinnon herättämisen lisäksi sen on pystyttävä välittämään luotettavuutta ja uskottavuutta. Tämän vuoksi tiedottamisessa on panostettava sisällön lisäksi ulkoasuun. Hankkeen visuaalisen tunnuksen tai ilmeen suunnittelu ostetaan mainostoimistolta. Tiedottamisessa hyödynnetään molempien Leader – ryhmien ja ELY – keskuksen maaseutu ja energia – yksikön yhteisen tiedonvälityshankkeen Vekkari – lehteä. Lisäksi käytetään alueella ilmestyviä paikallis- ja muita lehtiä sekä lehti-ilmoitusten että artikkelien muodossa. Sähköpostilistoja käytetään, tietoa välitetään myös ryhmien yhteistyötahojen kautta. KUSTANNUKSET Hankkeen kustannukset ovat yhteensä 103 870 euroa suunnitelman viimeisellä sivulla olevan erittelyn mukaisesti. Oulujärvi Leaderin osuus hankkeesta on 63 870 euroa ja Elävä Kainuu Leaderin osuus 40 000 euroa. RAHOITUSSUUNNITELMA Kyseessä on alueitten välinen Leader – hanke, joten sille haetaan 100 prosenttista julkista rahoitusta. Rahoituksen jakautuminen EU 46 741,00 Valtio 30 477,00 Kunnat 26 652,00 Yhteensä 103 870,00 Oulujärvi Leader Rahoituksen jakautuminen EU 28 741,00 Valtio 16 477,00 Kunnat 18 652,00 Yhteensä 63 870,00 Elävä Kainuu Leader Rahoituksen jakautuminen EU 18 000,00 Valtio 14 000,00 Kunnat 8 000,00 Yhteensä 40 000,00