Kun lähdet etenemään ideasta hankkeeksi, tee ensin alustava

HANKKEEN NIMI
Innoliiteri
Kyseessä on kahden Leader – ryhmän alueella toteutettava alueitten välinen elinkeinojen
kehittämishanke.
HAKIJA
Oulujärvi LEADER ry, Kalliokatu 4, 87100 KAJAANI
Oulujärvi Leader on vuonna 1996 perustettu yhdistys, joka on toiminut Leader – toimintaryhmänä vuodesta 1997 saakka. Lisäksi Oulujärvi Leader toimii kalataloustoimintaryhmänä
hallinnoiden Kainuun ja Koillismaan Kalaleader – ohjelmaa 2007 – 2013. Yhdistyksen toiminnasta vastaa sen 12–jäseninen hallitus. Leader – toiminta-alueena ovat Paltamon, Puolangan
ja Vaalan kunnat sekä Kajaanin kaupungin maaseutualueet.
Yhdistyksellä on kaksi vakinaista työntekijää: toiminnanjohtaja ja hankeneuvoja, jotka on
palkattu Leader – ohjelman toimintarahalla. Lisäksi yhdistyksellä on kolme määräaikaista
hanketyöntekijää: EKTR – rahoitteisessa Kalaleader käytäntöön – hankkeessa työskentelevä
aktivaattori, ohjelmatiedottaja, joka toteuttaa molempien kainuulaisten Leader – ryhmien ja
Kainuun ELY – keskuksen maaseutu ja energia - yksikön yhteistä Maaseutuohjelmat tutuiksi –
hanketta sekä hankevetäjä kansainvälisessä Ekomuseo -hankkeessa.
KUMPPANI
Hankekumppanina ja osatoteuttajana toimii Elävä Kainuu LEADER ry.
Oulujärvi Leaderin tavoin Elävä Kainuu Leader on perustettu vuonna 1996 ja on toiminut
Leader – toimintaryhmänä vuodesta 1997. Yhdistyksen hallituksessa on yhdeksän jäsentä.
Toiminta-alueeseen kuuluvat Kuhmon kaupunki sekä Hyrynsalmen, Ristijärven, Sotkamon ja
Suomussalmen kunnat.
Elävä Kainuu Leaderillä on kaksi vakinaista toimintarahalla palkattua työntekijää, toiminnanjohtaja ja hankeneuvoja. Yhdistys hallinnoi Lisävirtaa yhteistyöstä 2 – hanketta, jonka puitteissa koordinoidaan molempien ryhmien kansainvälistä yhteistyötä ja kv – hankkeita.
IDEA LYHYESTI
Hanke edistää maaseutuinnovaatioiden syntymistä ja niiden toteutumista. Hankkeessa etsitään
1. maaseudulla syntyneitä tuoteideoita ja viedään niitä kohti toteuttamista
2. tarpeita, joiden pohjalta voidaan kehittää uusia tuotteita
3. ratkaisuja yrittäjillä oleviin kehittämisongelmiin
Hankkeen määrällisinä tuloksina
•
5 - 10 tuoteideaa on saatettu valmistajille
•
ainakin kolmeen tuotekehitystarpeeseen on löydetty ratkaisu tai ratkaisun kehittäjä
•
noin 10 yrittäjää on saanut apua yrityksensä kehittämisessä vastaan tulleeseen laite-,
pakkaus-, ohjelmisto- tms. ongelmaan
Laadullisia tuloksia ovat
• kokemukset uusista toimintatavoista
• uudenlaiset yhteistyöverkostot
• innovatiivisen ilmapiirin vahvistuminen
HANKKEEN YHTEISTYÖKUMPPANIT
Keksintösäätiön kanssa on sovittu, että verkostokoordinaattori Erkki Väisänen toimii yhteistyökumppanina aktivointiin liittyvissä toimenpiteissä ja Tuoteväylä – palvelun osalta yhteistyölinkkinä ovat Juha Elf ja Jani Jokitalo, jotka osallistuvat myös hankkeen ideakilpailujen palkintoraateihin. Käytännön yhteistyömuodot muokkaantuvat tarkemmin hankkeen toteutusaikana.
Kainuun Keksijät ry, joka edistää keksintötoimintaa Kainuussa muun muassa järjestämällä
keksijäiltoja, osallistumalla keksintötoiminnan kilpailu-, koulutus- ja opastustoimintaan sekä
järjestämällä Innoklubi – toimintaa kerran kuukaudessa. Yhdistyksen kanssa on sovittu, että
se on mukana hankkeen toimenpiteiden toteuttamisessa (ideakilpailujen asiantuntijaraadit,
kehittämisraadit, innovaatioiskuryhmät), yhteistyön yksityiskohdista sovitaan hankkeen toteutusaikana. Yhteyshenkilönä toimii yhdistyksen puheenjohtaja Eero Pikkarainen.
Muita yhteistyökumppaneita etsitään hankkeen aikana kulloisenkin toimenpiteen tarpeen
mukaisesti.
TOTEUTUSAIKA
Hanke toteutetaan ajalla 1.1. – 31.12.2013
TAUSTAA, PERUSTELUT HANKKEELLE
Maaseudulla on olemassa käyttäjälähtöisiä innovaatioaihioita
Maaseudun asukkailla on käytössään monenlaisia omia, itse kehitettyjä ratkaisuja (esim. laitteita), joiden syntymistä on edistänyt pääoman niukkuus ja harvasta asutuksesta johtuva itse
pärjäämisen tarve sekä vahva käytännöllisyys ja monipuoliset kädentaidot. Osalla näistä ratkaisuista voi olla jalostettuna ja pitemmälle hiottuna myös kaupallista merkitystä. ”Keksijällä”
itsellään ei useinkaan ole tähän työlääseen ja kalliiseen prosessiin halua ja resursseja, mutta
jos idean saa jatkokehittelyyn siten, että siitä voi ilman mittavaa taloudellista riskiä ainakin
jonkin verran hyötyä itse (idean myyminen, provisio-/palkkiojärjestelmä tms.), suhtautuminen asiaan voi muuttua. Joskus nämä ratkaisut ovat vielä idea-asteella, toteuttamatta ja kokeilematta, mutta silti mahdollisesti hyödynnettävissä. Näiden aihioiden kautta on mahdollista löytää uusia tuotteita taloudellisesti hyödynnettäväksi.
Monipuolistuva elinkeinorakenne tarvitsee uusia ratkaisuja
Maaseudun toimijoilla on joskus selkeitä tarpeita, joihin ei ole olemassa valmiita ratkaisuja.
Näiden ”tarveideoiden” kartoittaminen, samoin kuin ratkaisujen kehittämisestä kiinnostuneiden tahojen etsiminen, voi johtaa uudenlaiseen tuotantoon.
Tekniikka auttaisi maaseudun mikroyritystäkin, kun vain löytäisi oikeanlaista
Yrittäjillä ei aina ole riittävästi aikaa, tarvittavaa tietoa eikä osaamista etsiä ratkaisuja niihin
ongelmiin, jotka tulevat vastaan, kun yrityksen toimintaa ollaan uudistamassa ja kasvattamassa tai tuotanto pitäisi saada sujuvammaksi. Yrittäjä ei esimerkiksi tiedä laitteita, joilla jokin asia voidaan tehdä. Yritysten kehittäminen nopeutuu, kun ongelma voidaan siirtää ratkaistavaksi hankkeelle, joka etsii olemassa olevia laitteita, pakkauksia, tietokoneohjelmia
yms. yrittäjien tarpeisiin. Myös tällä edistetään tuotekehitystä, uusien tuoteinnovaatioiden
tai tuotevariaatioiden syntymistä ja tuetaan siten yritysten vahvistumista.
Hankkeen tarve on tullut esille Leader -työssä
Em. ongelmat ja tarpeet on todettu kenttätyössä, keskusteluissa maaseudun yrittäjien ja
muiden toimijoiden kanssa. Maaseudun innovaatiot jäävät usein huomaamatta, tunnistamatta ja hyödyntämättä innovaatiojärjestelmien keskittyessä enemmän tiede- ja teknologialähtöiseen toimintaan. Innovaatiojärjestelmät, Keksintösäätiön Tuoteväylä yms. ovat hyviä kanavia, mutta palvelut on suunnattu lähinnä yrityksille tai henkilöille, jotka aikovat hyödyntää ideansa itse perustamalla yrityksen. Yritysneuvonta puolestaan keskittyy usein joko
aloittaviin tai kasvuhaluisiin yrityksiin, jolloin jo olemassa olevat merkittävää kasvua tavoittelemattomat yritykset jäävät vaille kehittämisapua. Yritysten säilyminen tai varovaiset kehittymis- ja kasvupyrkimykset ovat kuitenkin myös asioita, joihin neuvontaa tarvitaan toimintaympäristön muuttuessa nopeaa vauhtia.
Myös Työ- ja elinkeinoministeriö on julkaisussaan 38/2011 Innovaatiotoiminnan edistäminen
maaseudulla – Kohti paikallista elinkeinopolitiikkaa todennut, että maaseutualueet olisi saatava nykyistä vahvemmin mukaan innovaatiotoimintaan ja että tähän tarvitaan paikallisia
ratkaisumalleja. Lisäksi julkaisussa kerrotaan, että parhaissa tapauksissa Leader – ryhmät
ovat onnistuneet saattamaan yhteen erilaisia toimijoita ja tukemaan ideoiden kehittymistä
taloudellisesti menestyviksi niche – tason innovaatioiksi. ”Tässä mielessä Leader – toimintamalli on ollut merkittävä edistysaskel maaseudun innovaatioympäristöjen kehittämiseksi ja
tässä suhteessa edelleen hyvin toimiva väline”, todetaan TEM:n julkaisussa.
Ruohonjuuritason kehittäjänä Leader on sopiva hakijataho
Leader – toimintatapa on paikallisia ihmisiä ja yrityksiä aktivoiva menetelmä, jonka periaatteisiin kuuluu innovatiivisuus, hankkeiden kokeileva luonne. Matalan kynnyksen välineenä
Leader sopii erinomaisesti tarttumaan maaseudun ihmisten käytäntölähtöisiin ideoihin. Niiden systemaattinen etsiminen ja edistäminen tässä hankesuunnitelmassa esitetyllä tavalla
ovat kuitenkin uutta, eivätkä ne ole mahdollisia Leader – ryhmien normaaliresursseilla ilman
hankerahoitusta. Hanke toteutetaan molempien kainuulaisten Leader – ryhmien omana, yhteisenä hankkeena.
Hanke keskittyy tuoteinnovaatioihin
Innovaatiot jaotellaan tuote-, palvelu- ja sosiaalisiin innovaatioihin. Koska Innoliiteri – hanke
on lyhytkestoinen ja pienin resurssein toteutettava kokeiluhanke, se rajataan koskemaan lähinnä tuoteinnovaatioita.
HANKKEESSA TAVOITELTAVAT TULOKSET
Hankkeen tavoitteena on etsiä ja kokeilla toimintatapaa, jonka kautta saadaan haravoitua
maaseudun ihmisten tuoteideoita sekä toimintaympäristön muutoksen ja elinkeinojen monipuolistumisen mukanaan tuomia tuotekehitystarpeita ja vietyä niitä kohti toteutumista. Lisäksi kokeillaan uusia tapoja neuvoa ja kannustaa maaseudun mikroyrityksiä uudistumista
edistävien käytännön ongelmien ratkaisemisessa. Kaikkien toimenpiteiden perimmäisenä
tarkoituksena on tukea maaseudun olemassa olevaa, mutta osin piilossa pysynyttä innovatiivisuutta tuottamaan lisää taloudellista arvoa alueelle.
Hankkeen määrällisinä tuloksina
•
5 - 10 tuoteideaa on saatettu valmistajille
•
ainakin kolmeen tuotekehitystarpeeseen on löydetty ratkaisu tai ratkaisun kehittäjä
•
noin 10 yrittäjää on saanut apua yrityksensä kehittämisessä vastaan tulleeseen laite-,
pakkaus-, ohjelmisto- tms. ongelmaan
Laadullisena tuloksena on kokemuksia ja ”testituloksia” uusista toimintatavoista sekä uudenlaisia yhteistyöverkostoja. Niiden pohjalta voidaan jatkokehittää eräänlaista paikallista maaseudun innovaatiojärjestelmää. Laadullisiin tuloksiin lukeutuu myös innovatiivisen ilmapiirin
edesauttaminen; maaseudun ihmisten kekseliäisyyden ja osaamisen esille tuominen, jolla
voidaan osaltaan vaikuttaa ihmisten elämänuskoon, elinoloihin ja viihtyvyyteen alueella.
HANKKEEN KOHDERYHMÄ
Ideoiden ja ”tuote-/ideatarpeiden” kartoittamisvaiheessa kaikki maaseudun asukkaat. Vaikka
määrälliset tavoitteet pitkälle saatettujen ideoiden ja tuotetarpeiden osalta eivät ole kovin
suuret, vähäisempää työntöapua annetaan suuremmallekin määrälle.
Yritysten omien kehittämisongelmien (esim. laitteet, pakkaukset, ohjelmisto) ratkaisuavun
osalta kohderyhmänä ovat periaatteessa kaikki maaseudun mikroyritykset. Koska kyseessä
on innovaatiohanke, apu rajataan yrityksiin, joiden ongelman ratkaiseminen johtaa johonkin
uuteen tuotteeseen tai tuotevariaatioon tai toimintatavan oleelliseen muutokseen. Kun avun
tarve liittyy johonkin muuhun, esim. liiketoimintaosaamiseen tai -suunnitteluun, siihen liittyvään kannattavuuden arviointiin, yritystuen hakemiseen tms., hanke ohjaa yrittäjän muihin
kanaviin (esim. ProAgria Kainuun Masva – hanke).
Vaikka hankkeen kohderyhmänä eivät ole yrittäjät, joilla on idea uudesta tuotteesta ja tarvitsevat apua sen kaupallistamisessa oman yrityksensä käyttöön, sellaisiinkin yhteydenottoihin
on syytä varautua, kun tiedottamisen myötä asia nousee enemmän esille. Myös näitä ideoita
voidaan käyttää asiantuntijaraadissa ennen eteenpäin ohjaamista.
Kun avun tai neuvonnan kohteena on yritys, sitä annetaan korkeintaan yhden työpäivän verran yritystä kohti.
TOIMENPITEET
Kaikki toimenpiteet ovat molempien Leader – alueiden yhteisiä.
Hankkeessa haetaan uusia toimintatapoja, joten kaikkia toimenpiteitä ei voida tarkasti yksilöidä hankkeen suunnitteluvaiheessa. Alla on esitetty ne toimenpidekokonaisuudet, joista
hankkeen toimenpiteet pääasiassa koostuvat.
Työntekijän palkkaaminen
Hankkeelle palkataan kokopäivätoiminen hankevetäjä ajalle 1.1. – 31.12.2013. Hankevetäjän
palkka on hankkeen hakuvaiheessa noin 2 900 euroa + sivukulut. Hankkeen aikana siihen lisätään mahdolliset työehtosopimuksen mukaiset yleiskorotukset. Hankevetäjän työpisteenä
on Oulujärvi Leaderin toimisto Kajaanissa. Työhön kuuluu kuitenkin liikkumista koko Kainuun
alueella.
Pelisääntöjen luominen
Hankkeessa käsitellään ideoita monella eri tavalla ja eri tahojen kanssa. Näihin tilanteisiin on
heti alussa rakennettava pelisäännöt esimerkiksi provisio-/palkkiojärjestelmäksi ja luotava
muun muassa salassapitositoumusasiakirjat, jotta toiminta ei johda ideavarkauksiin. Tässä
hyödynnetään mahdollisuuksien mukaan valmiita sopimuspohjia, joita sovelletaan hankkeen
tarpeisiin.
Ideakilpailut
Uudella tavalla toteutettu ideakilpailu, kaksi sarjaa 1. ”raakileesta kypsäksi” ideoille, joita on
toteutettu omaan käyttöön ja 2. ”ideasta totta” ajatuksen tasolla oleville ideoille. Erona aiemmin toteutettuihin ideakilpailuihin se, ettei palkittujen oleteta vievän ideaansa eteenpäin
itse, vaan parhaille ideoille etsitään joku muu toteuttaja siten, että myös idean esittäjä hyö-
tyy. Useimmiten ideakilpailuissa pyritään kannustamaan idean esittäjää kohti yritystoimintaa
tai palkitaan jo tuotannossa olevia ideoita (esim. InnoSuomi, Nuorkauppakamarien Tuottava
Idea – kilpailu), tämän hankkeen ajatus on saada hyötykäyttöön nekin muuten piiloon jäävät
ideat, joiden keksijällä ei ole mitään tarkoitusta perustaa yritystä tai muulla tavoin itse aktiivisesti edistää ideansa toteutumista. Ideoita arvioi eri alojen asiantuntijoista koostuva raati.
Raati voidaan toteuttaa kokonaan tai osittain ostopalveluna.
Toinen ideakilpailu toteutetaan teemalla ”tähän tarvitaan tuote!” Tässä kilpailussa haetaan
ratkaisuja aiemmin valituille tarpeille / ongelmille. Tarpeiden alustavan kartoituksen hoitaa
hankevetäjä ja lopullinen valinta tehdään yhdessä asiantuntijaverkoston kanssa.
Kilpailujen järjestämisessä pyritään huomioimaan myös markkinanäkökulma eli pyrkimys on
hakea ideoita tuotteista, joille on todellista kysyntää. Markkinanäkökulma voidaan ottaa mukaan esimerkiksi siten, että ensin etsitään yrityksiä, jotka ovat kiinnostuneita uusista tuoteideoista ja kilpailua rajataan näille aloille tai tällaisille on oma sarjansa. Toteutus on mahdollista myös niin, että määrätietoisesti analysoidaan kehittymättömiä aihealueita ja haetaan
niihin ratkaisuideoita (vrt. Arktisten Aromien kilpailu marjanpoimintavälineisiin liittyen).
Ideoiden etsiminen ei rajoitu em. kilpailuihin. Kilpailut nostavat asiaa esille, mutta ideoita kerätään hankevetäjän toimesta muutenkin hankkeen aikana.
Kehittämisraatien kokoaminen ja toiminta
Eri alojen asiantuntijoista koottava raati käsittelee sille esitettyjä ideoita ja esittää ideoijalle
oman näkemyksensä idean uutuusarvosta, toimivuudesta ja keinoista viedä asiaa eteenpäin.
Raati voi työskennellä joko fyysisinä tapaamisina tai tietoverkkoja hyödyntäen. Palaute annetaan kirjallisena. Kehittämisraadin apua annetaan myös yrittäjille, joilla on keksintöaihio ja
halua toteuttaa sitä omana yritystoimintanaan. Tuoteväylä voi olla yksi taho, jonne ideoita
ohjataan.
Idea-aihioitten mallintaminen/testaaminen
Vaikka idea olisi hyvä, maaseudun asukkailla ei aina ole valmiuksia kuvata sitä kirjallisesti tai
kuvallisesti siten, että sen pohjalta voi herättää mahdollisten toteuttajatahojen mielenkiinnon. Hankkeessa varataan mahdollisuus teettää joistakin ideoista alustava mallinnus ostopalveluna. Mallinnusta tai toimivuuden testausta voidaan tarvita myös kilpailuihin osallistuneiden ideoitten jatkotyöstämisessä raakileesta esittelykelpoisiksi. Tällaiset testit tai mallinnukset voivat olla myös osa kilpailun palkintoja.
Työntöapu yrityskohtaisiin tarpeisiin
Hankevetäjä etsii ratkaisuja yritysten omiin, uudistumista tukeviin kehittämisongelmiin
(esim. laitteet, pakkaukset, ohjelmistot).
Etsitään eri alojen osaajia muodostamaan ”innovaatioiskuryhmä”. Eri koulutus- ja kokemustaustan omaavien ihmisten yhteistyöllä on mahdollista parhaimmillaan saada aivan uudenlaisia ratkaisuja ja ideoita, jopa laajemminkin hyödynnettäväksi. Apua kaipaava yritys voi pyytää noin kolmen – viiden henkilön iskuryhmän paikalle saadakseen uusia näkemyksiä ja ideoita jonkun konkreettisen, todennäköisesti useimmiten teknisen ongelmansa ratkaisuun. Ryhmän työ on vapaaehtoistyötä, mutta hankkeesta maksetaan ryhmän jäsenille matkakorvaus.
OHJAUSRYHMÄ
Ohjausryhmän muodostavat
Eero Pikkarainen, Kainuun Keksijät ry
Matti Veijola, Oulujärvi LEADER ry
Simo Kemppainen, Oulujärvi LEADER ry
Päivi Koivula, Oulujärvi LEADER ry
Pirjo Oikarinen, Oulujärvi LEADER ry
Anja Pulkkinen, Elävä Kainuu LEADER ry
Tarmo Heikkinen, Elävä Kainuu LEADER ry
Pirjo Heikkinen, Elävä Kainuu LEADER ry
Erkki Repo, Elävä Kainuu LEADER ry
JATKUVUUS
Kyseessä on uusien toimintatapojen kokeileminen ja kehittäminen. Mikäli hanke onnistuu,
siinä luotuja toimintatapoja voidaan tulevaisuudessa jatkaa ja laajentaa. Niistä voi parhaimmillaan muodostua uusia ja merkittäviä tapoja tukea ja edistää innovatiivisuutta, joka on yksi
Leader – toiminnan perusperiaatteista.
ELINKEINOLLISUUS
Hankkeella on sekä suoria että välillisiä vaikutuksia elinkeinotoimintaan: uusien tuotteiden
syntymiseen sekä yritysten toiminnan uudistumiseen ja tehostumiseen.
INNOVATIIVISUUS
Hankkeessa kokeillaan uusia toimintatapoja, etsitään maaseudun innovaatioita sekä etsitään
uudella tavalla uudenlaisia ratkaisuja yritysten kehittämisongelmiin; innovatiivisuus toteutuu
hankkeessa siten usealla eri tavalla ja tasolla.
TIEDOTTAMINEN
Uudenlainen toiminta vaatii runsaasti tiedottamista lyödäkseen läpi. Kun kyseessä on asia,
johon liittyy mm. keksintöjä tai niiden aihioita, mahdollisuuksia taloudellisen hyödyn syntymiseen jollain aikavälillä sekä yrityskohtaisia tietoja, tiedottamiseen tulee lisää vaikeuskerrointa. Luottamuksen herättäminen vie oman aikansa. Tietoa on mentävä useiden eri kanavien kautta, mielenkiinnon herättämisen lisäksi sen on pystyttävä välittämään luotettavuutta
ja uskottavuutta. Tämän vuoksi tiedottamisessa on panostettava sisällön lisäksi ulkoasuun.
Hankkeen visuaalisen tunnuksen tai ilmeen suunnittelu ostetaan mainostoimistolta.
Tiedottamisessa hyödynnetään molempien Leader – ryhmien ja ELY – keskuksen maaseutu ja
energia – yksikön yhteisen tiedonvälityshankkeen Vekkari – lehteä. Lisäksi käytetään alueella
ilmestyviä paikallis- ja muita lehtiä sekä lehti-ilmoitusten että artikkelien muodossa. Sähköpostilistoja käytetään, tietoa välitetään myös ryhmien yhteistyötahojen kautta.
KUSTANNUKSET
Hankkeen kustannukset ovat yhteensä 103 870 euroa suunnitelman viimeisellä sivulla olevan
erittelyn mukaisesti. Oulujärvi Leaderin osuus hankkeesta on 63 870 euroa ja Elävä Kainuu
Leaderin osuus 40 000 euroa.
RAHOITUSSUUNNITELMA
Kyseessä on alueitten välinen Leader – hanke, joten sille haetaan 100 prosenttista julkista
rahoitusta.
Rahoituksen jakautuminen
EU
46 741,00
Valtio
30 477,00
Kunnat
26 652,00
Yhteensä
103 870,00
Oulujärvi Leader
Rahoituksen jakautuminen
EU
28 741,00
Valtio
16 477,00
Kunnat
18 652,00
Yhteensä
63 870,00
Elävä Kainuu Leader
Rahoituksen jakautuminen
EU
18 000,00
Valtio
14 000,00
Kunnat
8 000,00
Yhteensä
40 000,00