KYLIE OT U N TIED SLEH 12 • TI 20 KYLÄKÖÖR ISSÄ ON ITUA -HANKE n a a t a f l o g ä s s Isossakyrö n i m i o v n ä l y kolmen k Vuoden kylässä uskotaan tulevaisuuteen Arjen turvallisuus kylillä VAHVISTAA YHTEISÖLLISYYTTÄ Seinäjoen Seudun Kehittämisyhdistys Liiveri ry Suupohjan Kehittämisyhdistys ry YHYRES-Kehittämisyhdistys ry SISÄLLYS Pääkirjoitus ......................................................................................... 3 Kyläköörissä on itua ........................................................................... 4–5 Vuoden kylässä uskotaan tulevaisuuteen ......................................... 6–7 Jurvan keskustaan perustettiin kyläyhdistys ................................... 8 Isossakyrössä golfataan kolmen kylän voimin ................................ 9 Nuoren kylätoimijan näkökulma ....................................................... 10 Arjen turvallisuus kylillä vahvistaa yhteisöllisyyttä ....................... 11 Murrepakina ........................................................................................ 12 Kyliltä .................................................................................................. 13–15 Tapahtumakalenteri ............................................................................ 16 Seinäjoen Seudun Kehittämisyhdistys Liiveri ry Könnintie 27 60800 ILMAJOKI puh. (06) 424 4000 Kyläasiamies puh. 050 5510 797 [email protected] www.liiveri.net Suupohjan Kehittämisyhdistys ry Teknologiapuisto 1 61800 KAUHAJOKI puh. 020 747 0205 Kyläasiamies puh. 040 7055 801 [email protected] www.suupohjankehittamisyhdistys.fi YHYRES-Kehittämisyhdistys ry Loukontie 6 66440 TERVAJOKI puh. (06) 4788 200 Kyläasiamies puh. 050 5867 884 [email protected] www.yhyres.fi Julkaisu on rahoitettu Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta. Kyläköörissä on itua -hankkeeseen rahoituksen on myöntänyt Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus. TOIMITUSKUNTA Irma Kortesuo, Liiveri ry Tuija Takamäki, Suupohjan Kehittämisyhdistys ry Maija Rintamäki, YHYRES ry TAITTO Mainostoimisto Aada Mistä niitä kesätyöpaikkoja oikein tulee? Olen viime aikoina miettinyt sitä, mikä saa ihmisen tekemään talkoita. Minä olen kokenut vapaaehtoistyön mielekkäänä. Innostun siitä, kun saan tehdä töitä sydäntäni lähellä olevien asioiden hyväksi. Tällä hetkellä lasten harrastukset ovat tärkeitä ja siellä voin olla edistämässä niin omien kuin 300 muunkin lapsen hyvinvointia. Olen saanut tutustua aivan mahtaviin ihmisiin, olemme saaneet aikaan upeita näytöksiä ja kilpailuja ja olemme tarjonneet hyvän harrastusmahdollisuuden sadoille lapsille ja nuorille. Yhdessä tekeminen on opettanut paljon ja tuloksistakin olemme aina välillä muistaneet nauttia. On hienoa kuulua yhteisöön. Etelä-Pohjanmaan paikallisyhteisöjen kehittämisstrategiassa 2014–2020 todetaan, että yhteisöllisyys vahvistuu yhdessä tekemällä ja juhlimalla. Vahva yhteisöllisyys mahdollistaa myös ns. ”kovempiin” haasteisiin tarttumisen. Voisiko yhdessä tekeminen olla jotakin muutakin, kuin yleishyödyllistä vapaaehtoistoimintaa? Voisimmeko tarttua myös elinkeinollisiin haasteisiin? Tämä on yksi keskeinen kehittämiskysymys uuden EU-ohjelmakauden kynnyksellä. Mitä kyläyhdistys tai muu paikallisyhdistys voisi tehdä elinkeinollisuuden edistämiseksi? Olen viime aikoina kantanut erityistä huolta nuorten kesätyöpaikoista, erityisesti alle 18-vuotiaiden. Liian monelta se jää kovasta yrityksestä huolimatta saamatta. Paikkoja ei ole tai ne menevät täysi-ikäisille, vaikka 15–18-vuotiaatkin olisivat jo kovia tekijöitä. Voisiko tässä olla kyläyhdistyksille elinkeinollisen tekemisen paikka? Yhdessä muiden yhdistysten, kunnan, seurakunnan tai kylän yritysten kanssa voisi löytyä tekemättömiä töitä ja kunkin pienellä panostuksella myös palkkarahat. Voisitko sinä olla talkoilla hakemassa näitä tekemisen paikkoja ja olla esimerkiksi nuoren tukihenkilönä työn alkuun saattamiseksi? Tekemällä nuoret sitoutuvat ja voi olla, että palkaksi saatte lisää nuoria toimintaanne mukaan. Hyviä malleja uudenlaisiin kesätöihin on olemassa; muun muassa kyläkioski, puutarhanhoito, lastenhoitorinki. Mikä on teidän kylän tarjous nuorten hyväksi? Nyt on aika suunnitella, sillä kesätöiden haku alkaa heti vuodenvaihteen jälkeen! Ja kyläasiamiehet voivat tässäkin asiassa olla kylien apuna, joten otattehan rohkeasti yhteyttä. Tartutaan toimeen ja tehdään hyviä paikallistekoja! Sinikka Koivumäki toiminnanjohtaja Seinäjoen Seudun Kehittämisyhdistys Liiveri ry Mikä on teid tarjous nuort än kylän en hyväksi? PAINOS 2500 kpl PAINO Litoset Oy 3 KUVA Virpi Lähteinen s s i ä r ö ö k Kylä on itua. Kyläköörissä on itua -hanketta toteuttaa kolme Leader -toimintaryhmää: Seinäjoen Seudun Kehittämisyhdistys Liiveri ry Suupohjan Kehittämisyhdistys ry YHYRES-Kehittämisyhdistys ry INTAMÄKI M AIJA R AKAMÄKI T UIJA T len 27-vuotias kahden lapsen äiti Valtaalan kylästä Isostakyröstä. Työskentelen YHYRES-kehittämisyhdistys ry:llä kyläasiamiehenä Kyrönmaalla. Alueeseeni kuuluvat Isonkyrön, Laihian ja Vähänkyrön kuntien kylät. Toimipisteeni sijaitsee Tervajoella. Vapaa-aikani kuluu tiiviisti lasten (4- ja 6-vuotiaat) ja hevosen parissa. Minulla on 6-vuotias Trakehner-ruuna ylläpitotallilla Ylistarossa. Harrastuksiini siis kuuluvat ratsastus ja lasten kanssa touhaaminen. Olen toiminut kylien kehittäjänä YHYRES ry:llä vuoden 2010 lopusta saakka. Tänä aikana olen tutustunut kylätoimijoihin ja kylien toimintaan ja huomannut että jokaisella kylällä on omat erityisosaamisensa. Uuden Kyläköörissä on itua -hankkeen myötä olisi tarkoitus saada kyrönmaalaiset nuoret innostumaan yhdistystoiminnasta ja saada heidät ymmärtämään sen, mitä kylätoiminta voi olla. Miltei kaikilla yhdistyksillä Kyrönmaalla on sama ongelma, eli nuoria on vaikea saada mukaan toimintaan. Siinä onkin pulmaa ratkaistavaksi ja touhua tehtäväksi nyt talven ja kevään ajaksi. Tärkeää on myös kuulla lasten mielipide omasta kylästään, siksi aion tehdä lasten kanssa yhteistyössä ”lasten kyläsunnitelman”, jossa he saavat kuvailla omaa kyläänsä ja kertoa mitä oma kylä heille merkitsee asuinpaikkana ja mitä kylälle tarvitsisi tehdä. Päivittäisin olen tekemissä yhdistysten kanssa, neuvon, opastan ja annan vinkkejä heidän toimintaansa. Järjestän myös usein yhdistysten kanssa yhteistyössä toimintaa. Tiedoksi kyläyhdistyksille, että ensi kesänä järjestetään kylienväliset kilpailut minigolfin parissa – kerätkää siis taas kolmen hengen joukkueet kasaan. Tarkempi aika ilmoitetaan myöhemmin. Poikkea juttelemaan kun kuljet ohi! len aloittanut Suupohjan Kehittämisyhdistyksessä Kyläkööri-hankkeen vetäjänä lokakuun 2010 lopussa. Aiemmin olen toiminut lääkealalla; mm. apteekissa, sairaalassa, Kelassa, lääketukkukaupassa ja lääketehtaassa monenlaisissa myynti-, esimies- ja asiantuntijatehtävissä. Työn ohessa olen opiskellut nyt muutaman vuoden myös kauppatieteitä Vaasan yliopistossa ja tänä vuonna aloitin myös sosiaalipedagogisen hevostoiminnan koulutuksen. Yhdistys- ja kylätoiminta on ollut minulle antoisa harrastus pitkään. Olen ollut mukana monissa yhdistyksissä, mm. Ahonkylä-seurassa, jossa toimin puheenjohtajana 7 vuoden ajan. Harrastuksien myötä sainkin innostuksen vaihtaa alaa, lääkealalta hankesuunnittelijaksi ja Kylien kehittämishankkeen vetäjäksi. Nykyisessä työssäni pidän erityisesti ihmisten kanssa tekemisestä, mutta myös numeroiden ja paperien pyörittäminen ja hankebyrokratiassa auttaminen, ideointi ja suunnittelu ovat mielekästä työtä. Olen kotoisin Kauhajoelta ja monien Etelä-Suomessa vietettyjen vuosien jälkeen lakeus kutsui takaisin vuonna 2000 ja päädyimme asumaan Ilmajoelle. Perheeseeni kuuluu puolisoni ja 3 lasta (tyttö ja kaksi poikaa) sekä liuta eläimiä: kaksi hevosta, kaksi koiraa, kaksi kissaa ja kaksi kania. Harrastamme myös vanhoja autoja, joten myös moottoriajoneuvoja löytyy jokunen pihapiiristä. Miesväen mukaan eläinten ja moottoriajoneuvojen lukumäärän on oltava tasoissa, joten tarkkana saa olla, että tasapaino säilyy! Kyläköörissä on itua -hankkeessa lähitulevaisuuden suunnitelmissa on saada valmiiksi Suupohjan kylien esite, järjestysmieskoulutukset joulukuussa ja keväällä sekä muita koulutuksia kysynnän mukaan. Kyläkööri kiertueella -teeman merkeissä käydään myös kylissä ja tapahtumissa ja mm. autetaan kyliä tapahtumien markkinoinnissa. ortesuo Irma K PAIKKAKUNNAT Seinäjoen seutu: Ilmajoki, Jalasjärvi, Kurikka, Seinäjoki Suupohja: Isojoki, Karijoki, Kauhajoki, Kurikan Jurva ja Teuva Kyrönmaa: Isokyrö, Laihia, Vähäkyrö Hanketta on toteuttamassa kolme kyläasiamiestä, yksi jokaisessa toimintaryhmässä. Tavoitteena on auttaa seutukuntien kyliä, erilaisia kylien yhdistyksiä ja muita kylien toimijoita niiden toiminnassa, kehittämisessä, ideoinnissa ja toimintasuunnitelmien kehittämisessä sekä kannustaa kyliä hanketoimintaan. KOHDERYHMIÄ JA PAINOPISTEALUEITA Kyläkööri kiertueella -kampanja lisäämään kylien näkyvyyttä ja vahvistamaan kylätoiminnan myönteistä imagoa Nuoret kylätoimijoiksi aktivoimalla heitä esimerkiksi paikallisen kulttuurin tekijöiksi ja kokijoiksi Kansainvälistymisen edistäminen mm. ystävyyskylätoiminnan avulla sekä nuorten saaminen mukaan kv-toimintaan Kylien turvallisuussuunnittelun vakiinnuttaminen osaksi muuta kyläsuunnittelua Asukasyhteisöön juurtumista vahvistetaan tuomalla kylätoimintaa kirkonkyliin ja asuinalueille Kylätoimijoita aktivoidaan palveluiden tuottamiseen, niiden säilyttämiseen tai järjestämiseen Ympäristö ja kulttuurimaisema esille järjestämällä esimerkiksi ympäristöviikkoja ja kyläretkiä Kylien markkinointia asuinpaikkoina edistetään tuomalla esille maalla asumisen vaihtoehtoja 4 A loitin työskentelyn Liiverin kyläasiamiehenä kesäkuussa 2012. Sitä ennen toimin valtion virkamiehenä ja vastasin Ilmajoella sijaitsevan Yli-Lauroselan talomuseon hoidosta kahdeksan vuoden ajan. Aikaisempaa työkokemusta minulle on kertynyt niin hanke-, palvelu- kuin yrityspuoleltakin. Perheeseeni kuuluu mies ja kolme aikuista tytärtä, jotka ovat jo lentäneet pois pesästä. Meille kaikille tärkeä perheenjäsen on koiramme Hugo, jonka kanssa ulkoilu on pakollinen, joskin hyvin mieluisa harrastukseni. Tykkään myös viettää aikaa läheisteni kanssa, lukea ja harrastaa yhdistystoimintaa. Työni Liiverin kyläasiamiehenä on monipuolista ja siinä voin hyvin hyödyntää niin aikaisempaa työkokemustani kuin muutakin elämän varrella kertynyttä oppia. Todella hienoa on, että tässä työssä oppii myös jotain uutta joka päivä. Työni rikkaus ovat ihmiset, niin täällä omalla työpaikallani, kollegat alueen muissa Leader-toimistoissa sekä seutukunnan ihmiset varsinaisella työkentälläni, kylillä. Vähitellen alkaa tulla yhä enemmän tuttuja naamoja ja nimiä! Näin loppuvuonna katseet kääntyvät jo tulevaan vuoteen. Monenlaista mielenkiintoista on tulossa: Paikkakunnittain järjestetään kyläkahvilatapaamisia, joissa tutustutaan puolin ja toisin ja tiedotetaan ajankohtaista asioista. Turvallisuuspäivien järjestäminen aloitetaan Koskenkorvan VPK:n kanssa 9.2. Näitä tapahtumia tullaan järjestämään myös muilla kylillä ja muutenkin viemään turvallisuusasioita eteenpäin. Kylien bisneskeissit on myös ajankohtainen asia, jota tulee valottamaan liiketoiminta-asiamies Juha Kuisma Suomen Kylätoiminta ry:stä Liiverin toimistolle 19.2. Ensi vuoden suunnitelmissa on myös ikäihmisten ja lapsiperheiden kohtaamisia mukavan tekemisen merkeissä sekä Kyläkööri kiertueella erilaisissa tapahtumissa. O O 5 Tasavallan Presidentti Sauli Niinistö vieraili syyskuussa Kitinojan kylätalolla. nettiin laajemminkin karjanjalostusansioistaan. – Karjataloudesta on siirrytty viljanviljelyyn, myös osa-aikaisia viljelijöitä on paljon, kertoo Kitinojan maamiesseuran puheenjohtaja Juha Kitinoja. Maamiesseuran merkittävästä asemasta kertoo se, että sen omistuksessa on neljä kuivaajaa ja juuri hankittu, uusi puimuri. Valiolla työskentelevän ja itsekin osa-aikaisena maanviljelijänä toimivan puheenjohtajan pitää syksyisin kiireisenä kaluston vuokraustoiminta ja kuivaajalla valvominen. – Sieltä kuivaajalta se yhteisöllisyys ja vastuun ottaminen on opittu, kun jo pikkupoikana olimme kuivaajaa valvomassa, tuumaa kumpikin Kitinoja, jotka eivät yhteisestä sukunimestään huolimatta ole sukua toisilleen, mutta parhaita kavereita he ovat olleet lapsesta saakka. VUODEN KYLÄSSÄ uskotaan tulevaisuuteen TEKSTI Irma Kortesuo SUOMEN KYLÄTOIMINTA RY palkitsi Seinäjoen Ylistarossa sijaitsevan Kitinojan kylän Vuoden Kylänä 2012. Valtakunnallisen tunnustuksen perusteluina Kitinojaa kehuttiin omatoimisuuden ja yhteistyön esimerkkikylänä. Kehut ja kiitokset tulivat oikeaan osoitteeseen, sillä kylällä on aina vallinnut positiivinen itse tekemisen meininki. Uhka 42 oppilaan kyläkoulun loppumisesta sai kyläläiset tulemaan julkisuuteen ja ilmoittautumaan kilpailuun. Kouluun ovat kyläläiset satsanneet vuosien saatossa niin paljon, että siitä halutaan pitää tosissaan kiinni. Myös kylän muuttovoittoisuus puoltaa koulun säilyttämistä. Viime vuonna kylälle rakennettiin kahdeksan taloa ja tänä vuonna on valmistunut neljä. – 1990-luvun lopussa käynnistettiin mittava liikuntasali- ja kylätalohanke, 6 johon tehtiin 10 000 tuntia talkootyötä ja lisäksi mm. puutavaraa saatiin lahjoituksena, kertoo Kitinojan kyläseuran puheenjohtaja Keijo Kitinoja. Siinä vaiheessa kylätoimikunta rekisteröitiin yhdistykseksi, jotta voitiin hakea hankerahoitusta. Myöhemmin rakennukseen valmistui myös keittiö ja ruokasali. Näitä tiloja kaupunki vuokraa kyläseuralta koulun käyttöön. Tilojen käyttöaste onkin korkea, sillä iltaisin liikuntatilat ovat vastaavasti eri seurojen, yritysten ja yksityisen käytössä. Tiloja vuokraavat myös kansalaisopisto sekä seurakunta lasten päiväkerhoa ja ikäihmisten kokoontumista varten. Liikuntapaikkojen tekeminen koulun ympäristöön aloitettiin jo ennen liikuntasalin rakentamista. – Ennen kuin pesäpallokentän tekoon päästiin, piti läheisen laskuojan Pilottina valokuituverkko ja perinnekylä Kitinoja yhdessä Halkosaaren ja Malkamäen kanssa sai EU:n pilottina valokuituverkon vuonna 2004. Maanrakennustyöt tehtiin 2004 ja käyttöönotto tapahtui vuotta myöhemmin. Ammatti-ihmisiä on niin tässä kuin muissakin kylän hankkeissa saatu mukaan talkootyöhön. Valokaista-osuuskuntaan liittyi 110 jäsentä, nyt heitä on 140. Kitinojan kylässä oltiin asialla ensimmäisten joukossa, sillä 2000-luvun puolivälissä 100 megan liittymiä oli pääsääntöisesti vain kaupunkien keskustoissa. Verkon rakentaminen jatkuu sitä mukaa, kun uusia tupia nousee Kitinojalle ja ympäristöön. Liittymismaksun lisäksi osakas maksaa 30 euron kuukausimaksun. Uusia perheitä kylään houkuttelevat paitsi nopeat tietoliikenneyhteydet, myös Seinäjoen kaupunkikeskustan läheisyys ja hyvät kulkuyhteydet joka suuntaan. – Paine uusien tonttien saamiseksi myyntiin on kova, sillä kysyntää on, toteaa Keijo Kitinoja. Hän harmittelee, että kyläläiset eivät saaneet tarpeeksi vaikuttaa yleiskaavan valmistumiseen, jonka Ylistaro aloitti ja Seinäjoki vuonna 2009 tapahtuneen kuntaliitoksen jälkeen vahvisti. Uusin kylän ylpeys on perinnekylähanke, jonka ensimmäiset suunnitelmat juontavat juurensa aina 1990-luvulle saakka. Aluksi aluetta suunniteltiin Malkamäelle, mutta Kitinojalta löytyi maiseman ja sijainnin kannalta sopivampi alue perinnera- kentajille. Liiveri ry:n rahoittama Koto eteläpohjalaiseen kylämaisemaan -hankkeen vetäjä Taina Hautamäki on laatinut alueelle rakennustapaohjeistuksen, jonka pohjalta kahdelletoista Valtakunnallisen tunnustuksen perusteluina Kitinojaa kehuttiin omatoimisuuden ja yhteistyön esimerkkikylänä. tontille on mahdollista siirtää vanhoja pohjalaistaloja tai rakentaa samoilla säännöillä uusia. Suunnittelua on tehty yhdessä Seinäjoen kaavoitusviranomaisten kanssa. – Ensimmäinen tontti on myyty ja toinen varattu, iloitsevat Keijo Kitinoja ja Juha Kitinoja. Keväällä aloitetaan perinteisen mallisen uudistalon rakentaminen tontille. Kitinojan perinnekylän pilottihanke on saanut myös valtakunnallista huomiota, sillä se valittiin 20 finalistin joukkoon Parhaat käytännöt 2012 -kilpailuun. Kilpailuun ilmoitettiin lähes 200 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman hyvää käytäntöä eri puolilta Suomea. mutka suoristaa, että saatiin täyspitkä kenttä, kertoo Keijo Kitinoja. 2000-luvun alku olikin tyttöpesiksen kulta-aikaa, kun kolme joukkuetta pelasi YKV:n nimissä. Myös jääkiekkokaukalo ja jalkapallokenttä on tehty kyläläisten voimin kökkätyönä. Viime vuosina on kyläkeskuksen viihtyisyyttä ja toiminnallisuutta lisätty entisestään tekemällä hiekanottomontusta lapsille uimapaikka. Vireän kylän juuret maataloudessa Viimeisin kyläyhdistyksen aikaansaannos on perinteisen mallinen maitolaituri, joka seisoo tien poskessa vastapäätä koulua. Sen kylän voimakaksikko, Keijo Kitinoja ja Juha Kitinoja, toivoo muodostuvan kohtaamispaikaksi entisaikojen malliin. Ja onhan maitolaituri muistuttamassa ajasta, jolloin kylä tun- Juha Kitinoja ja Keijo Kitinoja valokaistaosuuskunnan hermokeskuksessa. KUVA Irma Kortesuo 7 Kuvassa Jurvan kyläyhdistyksen rasapiiriläiset. KUVA Leila Luhtala Jurvan keskustaan pe stuksena a r r a h i i p o Minigolf s e ja -taitoisille ill kaikenikäis tta kuitenkaan suurta aatima v , e l l a lajiin. i t s s i u m t s h i o n a p taista henkilökoh rustettiin kyläyhdisty s KEVÄÄLLÄ 2010 JURVASSA järjestettiin tilaisuus, jossa pohdittiin Jurvan tulevaisuuden kehitystä. Illan aikana keskusteltiin muun muassa Jurvan kirkonkylän ja Koskimäen kyläyhdistyksen perustamisesta, jotta Jurvan keskustan alueella olisi oma äänenkannattaja alueensa kehittämisasioissa. Kesällä kokoontui työryhmä viemään asiaa eteenpäin ja työryhmä päätti kartoittaa alueen toimijoiden valmiuden uuden yhdistyksen synnyttämiseen ja sen toimintaan. Keskustan alueella toimiville yhdistyksille lähetettiin kysely, jotta mahdollisimman monen alueen toimijan näkökulmat saatiin otettua huomioon. Kyselyyn vastanneet pitivät tärkeänä, että saadaan linkki ja äänenkannattaja koko Jurvan kehittämiseen liittyvissä asioissa. – Mielestäni tällainen yhdistyksen perustaminen on tärkeä asia juuri sen vuoksi, että Jurvan alueen ihmisten toiveet otetaan huomioon ja viedään yhdistyksen kautta eteenpäin päättäville, toteaa eräs kyselyyn vastanneista. Vuoden 2010 lopussa pidettiin suunnittelupalavereita ja myös yleinen kokous yhdistyksen perustamiseksi. Uusi kyläyhdistys näki päivänvalon vuoden 2011 alussa. Kyläyhdistys kattaa Jurvan kirkonkylän ja Koskimäen kylän alueen, mutta toimii myös kaikkien Jurvan kylien linkkinä päättäjien suuntaan. – Uusi yhdistys herätti kiinnostusta ja tuntui, että odotukset yhdistyksen toiminnalle ja roolille olivat suuret, toteaa yhdistyksen perustamisessa tiiviisti mukana ollut kyläasiamies Tuija Takamäki. Yhdistyksen perustaminen mahdollistaa paremmin myöskin erilaisten tukien, kuten Leader-tukien, hyödyntämisen. Kyläasiamies oli mukana työryhmässä alusta alkaen ja hoiti kyselyt ja yhteydenotot, yhdistyksen perustamiseen liittyvät paperityöt ja toimi myös kokousten puheenjohtajana, kunnes yhdistykseen saatiin valittua johtokunta. – Olen ollut myöhemminkin mukana yhdistyksen kokouksissa mm. neuvomassa hankkeisiin ja rahoituksiin liittyvissä asioissa ja on ollut ilo huomata, että yhdistys toimii todella aktiivisesti ja on kehittänyt myös uutta toimintaa ja tapahtumia alueelle sekä nostanut esiin mm. asuinympäristöä ja viihtyvyyttä parantavia projekteja, Takamäki iloitsee. Kyläyhdistyksen taipaleen alku on ollutkin lupaava. Mukana on noin 15 aktiivin joukko, jotka suunnittelevat ja toteuttavat erilaisia tapahtumia, joista esimerkkeinä mm. Jurvas Tairetahan – musiikkitapahtuma, bingotoiminta, myyjäiset, lennokkikerhotoiminta, puutarhanäyttely sekä kesäjuhlat. Kyläyhdistys on saanut rahaa toimintansa aloittamiseen Kurikan kaupungilta. Lisäksi omaa rahankeräystä on toteutettu myyjäisten avulla. Tämän vuoden uutuutena on bingo. – Aiemmin bingoa pyörittänyt urheiluseura luopuu toiminnasta ja me jatkamme sitä. Toivottavasti saamme bingosta pysyvämmän rahoituksen muodon, kertoo yhdistyksen puheenjohtaja Juhani Mäki. Jurvassa on aktivoiduttu myöhemminkin uusien yhdistyksien perustamiseen. Vuoden 2012 alussa perustettiin kyläasiamiehen avustuksella myös Jurvan nuorten musiikkiyhdistys Andante ry. Yhdistyksen toiminta-ajatuksena on ylläpitää ja kehittää musiikin harrastusta sekä edistää ja tukea musiikkitoiminnan kehitystä yhdistyksen kotipaikkakunnalla. Uusi yhdistys herätti kiinnostusta ja tuntui, että odotukset yhdistyksen toiminnalle ja roolille olivat suuret. ISOSSAKYRÖSSÄ GOLFATAAN kolmen kylän voimin RUNSAAT PARI VUOTTA sitten Isossakyrössä, Valtaalan kyläyhdistyksen kokouksessa, mietittiin millä eri tavoin voitaisiin lisätä kylän ja koko paikkakunnan viihtyvyyttä ja toimintaa. – Ehdotuksia tuli monenlaisia, joista yhtenä ideana oli perustaa Kalliojärven viihdekeskuksen lähiympäristöön minigolf-rata, muistelee Valtaalan kyläyhdistyksen rahastonhoitaja Jari Koski. Koski lisää samaan hengenvetoon, että minigolf sopii harrastuksena kaikenikäisille ja -taitoisille ihmisille, vaatimatta kuitenkaan suurta henkilökohtaista panostusta lajiin, joten ajatus radasta sai kannatusta. Idean eteenpäin viemiseksi pyydettiin YHYRES-kehittämisyhdistyksen kyläasiamiestä kertomaan, miten hanke voitaisiin toteuttaa ja millaisia tukimahdollisuuksia hankkeeseen olisi mahdollista saada. – 18-reikäisen minigolfrata-alueen hankkeen toteuttamiseen tarvittiin resursseja, joten kysyimme olisivatko naapurikylät Orismala ja Orisberg halukkaita tulemaan osuuksillaan mukaan hankkeeseen. Tästä syntyi hankkeelle nimi ”kolmen kylän golf ”, Koski muistelee. Minigolfrata Kalliojärven viihdekeskuksen ja Lukkuhaan karavaanarialueen läheisyydessä täyttää kaikki viralliset mitat, joten siellä voidaan järjestää lajin kilpailutoimintaakin. Rataa voidaan siis hyödyntää niin harrastelija- kuin kilpatasolla. Kyläyhdistykset ovat kesän 2011 ja 2012 aikana tehneet paljon kökkätyötä radalla. Vuonna 2011 kökällä on muun muassa raivattu alue radoille, tehty pohjatyöt sekä asennettu radat valmistajan avustuksella. Vuonna 2012 kökkätyö keskittyi maisemointiin. Talkoilla laatoitettiin rata-alueet, tehtiin lyöntialustat, istutettiin istutukset sekä valettiin aidan perustukset. Yhdistyksen hakeman hankkeen kokonaisbudjetti talkoineen on noin 112 000 €. Leader-tuen lisäksi tärkeässä osassa hankkeessa oli myös Isonkyrön kunta, joka antoi yhdistykselle väliaikaisrahoituksen. Hankkeen omarahoitusosuutta hoidetaan perinteisen talkootyön voimin sekä lehdessä kiertäneen haastekeräyksen avulla. Myöhemmin rata-alueen aitaan voidaan myös myydä yritysmainoksia, jotta saadaan yrityksiä sponsoreiksi. Radat ovat kaikenlaisten pelaajien käytössä, ikään ja kokoon katsomatta. Kolmen kylän golf -hankkeen omistamia mailoja ja palloja voi kesäkuukausina vuokrata Kalliojärven rantaravintolasta. Hankkeessa mukana olevat kyläyhdistykset toivottavat kaikki rohkeasti pelaamaan koko perheen voimin tai vaikkapa työporukalla! TEKSTI JA KUVAT Maija Rintamäki TEKSTI Tuija Takamäki ja Tuukka Olli 8 9 Naapuriapu pelasi, kun rankka syystulva yllätti Etelä-Pohjanmaan lokakuussa 2012. Kyläläiset esimerkiksi Kauhajoella osallistuivat asuin- ja tuotantorakennusten suojaamiseen sekä karjan evakuointiin. KUVA Marketta Nummijärvi Nuoren kylätoimijan näkökulma PETRI MÄKI-PANTTI on 26-vuotias yrittäjä ja kyläaktiivi Kauhajoen Hyypästä. Nuoresta iästään huolimatta Petri on ehtinyt toimia yrittäjänä jo kauan ja on aktiivinen toimija myös kylän eri yhdistyksissä, mm. JoPa-Ki ry:ssä ja Hyypän urheilijoissa. Jo-Pa-Ki ry on järjestänyt vuosien saatossa monenlaista toimintaa mm. kurahölkkä, pääsiäiskokot, kesäretket, saunaillat, olopäivät, päivälliset, huutokauppa ja monenlaista kökkää, mm. Jokimäen entisen koulun parin vuoden mittainen kunnostusprojekti Projektipäällikkö Sirpa Pekkarinen: Arjen turvallisuus kylillä vahvistaa yhteisöllisyyttä sekä viime vuonna hankerahoituksen avustuksella tehty kota. ”Toimin tällä hetkellä Jo-Pa-Ki ry:n (Jokimäenkylä, Panttikylä, Kiviluomankylä) puheenjohtajana toista vuotta peräkkäin. Yhdistystoiminnassa olen ollut mukana lähes koko ikäni tavalla tai toisella, koska vanhempani ovat olleet perustamassa kyseistä yhdistystä muiden joukossa. Yhdistys muuten täyttää ensi vuoden alussa 20 vuotta. Mielestäni tärkeää on, että kylillä on toimintaa ja erilaisia tapahtumia, koska myös siten pystytään pitämään paremmin kyliä elinvoimaisina ja aktiivisina. Yhdistystoimintaa Hyypässä on eri muodoissa ja kaikki toimii tahoillaan omalla panoksella pitäen yllä ja edistäen kylän monipuolista toimintaa. Hyyppähän tunnetaan maisemistaan ja kylän pituudesta. Hyyppä on mielenkiintoisen näköinen kylä, kun sitä pääsee katsomaan lintuperspektiivistä, koska jokilaakson molemmin puolin kulkevat tiet ja mutkitteleva joki vaeltelee omia uomiaan pitkin siellä välissä. Asioita, jotka mielestäni ovat Hyypässä hyvin palveluiden osalta: meillä on koulu, esikoulu, päiväkoti, 4h-kerho, srk:n päiväkerho, kyläkauppa, jossa toimii myös posti, neuvola sekä vanhustentalo. Muuttoliike on ja on ollut onneksi aktiivista ”meilleppäin”. Taloja rakennetaan ja vanhoja peruskorjataan. Yritystoiminta on myös aktiivista ja monipuolista, maa- ja metsätalouden taa ja erilaisia in im to n o ä ll li y k ”Tärkeää on, että ytään pitämään st y p n te si s ö y m a tapahtumia, kosk aktiivisina.” ja a in is a im vo n li e ä paremmin kyli 10 lisäksi on mm. metalli- ja konepajatoimintaa, puunjalostusta, sekä monia muita yrityksiä LVI-liikkeistä maanrakennus- ja koneurakointiyrityksiin. Edellä mainittujen asioiden perusteella Hyypässä onkin hyvä asua ja elää, myös lapsiperheiden. Löytyyhän meiltä mm. erilaisia vapaa-ajan ja harrastusmahdollisuuksia, kuten talvisin hiihto ja luistelu, joissa alueet ovat valaistuja. Talvella latuja tehdään jokilaaksoon ja kelien mukaan pidetään kunnossa. Ladut ja maisemat ovatkin saaneet ihmisiä liikkeelle laajalti ympäri maakuntaa, monet tykkäävät pysähtyä kodalle tai laavuille paistamaan makkaraa ja ihailemaan maisemia. Puru- ja ampumaradat löytyvät myös. Moottorikelkkareitistö kulkee Hyypän kautta, myös pyöräily- ja patikkareittejä kulkee läpi kauniin jokilaakson. Itse haluan asua ja elää kylällä, koska täällä on tilaa olla ja touhata, lapsilla on turvallinen ja luonnonläheinen ympäristö kasvaa ja kehittyä. Henkilökohtaisesti en osaa asua kerros- tai rivitalossa, sitä tuli kokeiltua vajaan kahden vuoden ajan ja pakko oli takaisin päästä maalle, täällä on hyvä olla.” Näin kertoili kylästään Jo-Pa-Ki ry:n puheenjohtaja Petri Mäki-Pantti. TEKSTI Tuija Takamäki ja Petri Mäki-Pantti KUVA Tuija Takamäki – Kyläyhteisö on viime vuosikymmeninä muuttunut, kun kyläkouluverkko on harventunut, työssä käydään muualla, eivätkä kyläläiset enää välttämättä tunne toisiaan, kertoo projektipäällikkö Sirpa Pekkarinen. Hän työskentelee Suomen Kylätoiminta ry:n hallinnoimassa Naapuriavulla hyvinvoiva kylä -hankkeessa harvaan asutulla maaseudulla, erityisesti Itä- ja Pohjois-Suomessa. Hankkeen avulla tuodaan esiin hyviä ratkaisuja kylien voimaannuttamiseen ja resurssien tunnistamiseen arjen turvallisuustyössä, etenkin auttamisessa ja ennakoinnissa. Turvallisuuskävelyt kyläyhdistysten ohjelmaan – Hyvä tapa kylän turvallisuussuunnittelun aloittamiseen on järjestää turvallisuuskävely lähiympäristöön, rohkaisee Pekkarinen. Kyläpäällikkö tai joku muu kylän hyvin tunteva henkilö tutustuu ensin maastoon, suunnittelee reitin ja miettii riskitekijöitä. – Tilaisuuden tulee olla kaikille kyläläisille avoin, painottaa Pekkarinen. Kävelyn aikana tehdään huomioita, jotka kirjataan ja myöhemmin muistiinpanolista puretaan. Huomion kohteena ovat esimerkiksi vilkkaat risteykset, näkyvyyttä haittaavat puut, turvattomat oikopolut ja vaaralliset leikkipaikat. Turvallisuuskävely on ennalta ehkäise- vää toimintaa, jolla pyritään torjumaan onnettomuuksia, tapaturmia ja läheltä piti -tilanteita. – Myös viihtyisyyteen voi ottaa kantaa ja siihen kuinka esimerkiksi liikuntaesteiset pääsevät kulkemaan, Pekkarinen muistuttaa. Yhdistys voi päättää turvallisuutta edistävien aloitteiden tekemisestä kunnalle tai muille viranomaisille. – Nopeusrajoitusten lasku, bussipysäkin sijoitus ja katvealueiden raivaaminen risteysnäkyvyyden parantamiseksi ovat yleisiä kyläyhdistykseltä tulevia aloitteita, kertoo Pekkarinen. va asia. Kun luontainen kanssakäyminen on vähentynyt, on kyläyhdistysten ehkä tarpeenkin miettiä, mitä kyläyhdistys voi tehdä arjen turvallisuuden lisäämiseksi. Hän kertoo Päijät-Hämeessä toteutettavasta hankkeesta, jossa järjestöjen rakentamat partiot vierailevat ikäihmisten luona ja tekevät asiakkaan suostumuksella heille turvallisuuskartoituksen. Tulokset viedään mm. kuntaan ja pelastusviranomaisille. Pekkarinen painottaa, että henkilöt koulutetaan tehtäviinsä ja heillä on vaitiolovelvollisuus. Kyläläisten yhteisiä päätöksiä turvallisuuden edistämiseksi – Sisäisen turvallisuuden ohjelmassa asetettiin tavoitteeksi, että jokaisessa kunnassa tuli olla vuoden 2010 loppuun mennessä valtuustossa hyväksytty suunnitelma siitä, miten rikoksia, häiriöitä ja onnettomuuksia ennalta estetään ja turvallisuutta parannetaan, Pekkarinen kertoo. Hän pitää tärkeänä, että myös kylissä tehdään varautumissuunnitelmia sekä kartoitetaan resurssit ja osaaminen. – Tärkeää on tunnistaa oman kylän riskitekijät, kuten tulvaherkkä vesistö tai tietää, onko aggregaatteja tai varavoimakoneita käytössä, jos esimerkiksi myrskyn seurauksena tulee pitkä sähkökatko. – Kannattaa yhdessä sopia esimerkiksi siitä, että meidän kylällä on kaikilla heijastin heilumassa pimeänä aikana tai vaarallisella soramontulla ei ajeta enää mopolla, kannustaa Pekkarinen ”koko kylä kasvattaa”-ajatteluun. Tärkeää hänen mukaansa on, että lapsia ja nuoria kuullaan ja otetaan mukaan suunnitteluun. Vaarallisen soramontun vaihtoehdoksi nuorille voidaan osoittaa turvallinen ajorata ja heitä palkitaan vaikka leffaillalla kylätalolla, jos yhteiset sopimuksen pitävät. – Tutkimusten mukaan yksinäisyys on merkittävin turvattomuutta aiheutta- Ennakointi ja varautuminen osa turvallisuussuunnitelua TEKSTI Irma Kortesuo 11 Kyliltä Murrepakina Ahonkylän kota ja laavu kutsuvat ulkoilemaan TEKSTI Maire Loppi, murrekirjailija Ilmajoelta Ilmajoen Ahonkylästä Seinäjoelle kulkevan, viime kesänä vihityn, valaistun elämysliikuntareitistön varteen kesällä 2011 valmistuneet kota ja laavu ovat saaneet huiman suosion reitin käyttäjien keskuudessa. Helppopääsyiset upeat sijainnit tarjoavat niin kesällä kuin talvella rentouttavat paikat hiukan huilahtaa matkan varrella. Isolla kodalla on tilaa käydä vaikka isommallakin porukalla keittelemässä nokipannukahvit taikka paistelemassa makkarat ja nauttia rauhallisesta luonnosta. Laavulle on mukava istahtaa vaikka hiihtolenkin lomassa nauttimaan kevätauringon syleilystä. Kodalta löytyy myös WC. Ja nämä kohteethan ovat aina auki ja kaikkien käytettävissä. Kylästä kotoosin, oikiasta vanhaalaija maalaaskylästä Moomma sitä ylypiää, muttei rehevää, kotokylästämmä onnellista kansaa. Pelijättää jotta oomma katuavaa luonnonvaraa, me, tavalliset maalaaset jokka viä elämmä jalaat maas. Justihin luin yhtä kuvalehtä ja kattoon Muuttajat-ohojelmaa töllöttimestä. Tulin siihen tuloksehen jotta oomma kummajaasia, sillä livulla päästähän palstalle jotta ollahan maalaaskylän asukkahia. Vaikka kaikkien pitääski ny muuttaa puuronsilimähän asumahan, silti moni haluaa pitää sen maalaaskotonsa kakkosasumuksena. Tai siis ne, joilla on varaa pitää kahta kotua. Vaikk’ei meillä kylis enää ookkaa työpaikkoja niinku meiränki kotokyläs aikoonansa oli, on autot joilla pääsöö. Ku vain viä olis sääryllisen matkan pääs töitä. Ny ku päättäjät ’viisauresnansa’ yrittää aivopestä ihimisiä muuttamahan pois maalaaskylistä, meirän pitää ottaa ja panna kampoohin. Jos kaikki lopettaa maansa vilijelemisen ja menöö kirkonkylihin tai kaupunkiihin rivitaloohin tai ’kennostoohin’ asumahan. Tuottaa vaikeuksia ymmärtää mistä ne kuvitteloo leivän tulovan ja lihanki ja ennenkaikkia mairon. Meille pakkosyötetähän sitte ulukomaanruokaa. Ei siitä niin montaa sukupolovia oo ku täälä kasvoo mettiä ja niistä raivattihin peltoja, tuli elinvoimmaasia kyliä. Ny maksetahan siitä jotta kylät kuolis ja tulis takaasi mettät kovalla työllä raivattuuhin peltoohin. Joku hinku nuolla päätöksen tekijööllä on panna matalaksi maalaaselämä. Joirenki herraan mielestä maalaaset on taakkoja, tullahan muka kallihiksi. Monet työpaikathan on kumminki niitä, jokka liittyy joinki maan ja elukkaan pitohon. Monet ’herrat’ on kumminki syntyny maalaaskyläs. Ku ne tuloo juhulapuhujiksi kyläkoulunsa lopettajaasjuhulihin, puhuuvat ’lämmöllä’ suunsa lämpimiksi eikä ittekkää usko mitä sanoo. Saa ny nähärä viäkö tämä mumma näköö kylänsä kuolemisen, sen elinvoimmaasen Nopankylän, yhtenä vuonna vuoren kyläksiki valitun. Toivoosin kumminki jotta siä sais ihimiset elää ja teherä työtä, kasvattaa mukulansa ja kuollakki sitte vaikka omas kotonansa. Nykyysin sivukylästä käyy äkkiempää kaupaski kymmenen kilometrin pääs omalla autolla, seku tuola isooskaupungis yrittää kattella parkkipaikkaa. Täälä maaseurulla saa viä parkkeeratakki kaupaneres ilimaaseksi, ei trenkää opetella kaikemmailman lippuautomaattien käyttyä. Kyllä tavallisen ihimisen tavalliset kaupanasiat löytää viä likiltäki. Koitetahan omilla tahoollamma olla maalaaskylähenkisiä, ostetahan oikiaa ruokaa. Jokka vain saa pienen porkkanamaan markillensa, mikäs sen mukavempaa on, ku antaa kersoolle myrkyttömiä järsittäviä. Kyläkoululaasista tuloo vahavoja ihimisiä mailmaa vastahan, niiren on pitäny nähärä vaivaa vähä enämmän jo pienestä asti ittensä etehen. Pienis kouluushan ei oo sitä kisaamisongelmaakaa kovin suures määräs. Pienistä kylistä on hyvin monet lähteny ja pärijänny paremmin, on saatu suuria persoonia jokka vaikuttaa monien elämähän, enimmäkseen hyvis asioos. Maalaaskylään puolestapujaksi täs ny alakasin, tai ainahan m’oon sellaanen ollu. Jottei käyysi niinku entiselle flikalle ku kattoo mumman lypsytouhuja, -kysyy: ”lypsäksää sen lehmän niin et se on yks rytty vaan.” Opetetahan mukuloolle jotta maito tuloo lehemästä eikä maitopurkista. Raha tuloo työnteosta eikä pankin seinästä. TEKSTI ja KUVA Toni Lahti Hanhikosken kenttä ahkerassa käytössä Parin viime vuoden aikana on kunnostettu kylän pesäpallokenttää ja kentän varastorakennusta sekä hankittu lapsille erilaisten avustusten avulla pelivehkeitä niin kesä- kuin talviurheiluun. Kentällä on järjestetty mm. jo perinteeksi muodostuneet kyläläisten juhannusmittelöt pesäpallossa. Parina vuonna kentällä on ollut lapsille ja lapsenmielisille suunnatut nappulakisat. Kesällä 2012 nappulakisoissa kierrettiin rastirata, jonka liikunnalliset ja leikinomaiset pisteet suoritettuaan jokainen osallistuja sai pienen palkinnon. Kisat järjestettiin yhdessä Seinäjoen kaupungin kulttuuri- ja nuorisotoimen Tulisielut -hankkeen kanssa. Lisäksi kenttä on agility -harrastajien jatkuvassa käytössä. TEKSTI Tarja Latva-Käyrä KUVA Hannu Kupari Maalaismarkkinat valloittivat jälleen Jokipiin TEKSTI ja KUVA Terhi Nisula 12 Jalasjärven Jokipiissä järjestettiin 25.8. Maalaismarkkinat. Ohjelmaa oli jälleen tarjolla hengästyksiin asti ja kävijöitä tapahtuma keräsikin tuhansittain. Puitteet onnistuneelle tapahtumalle tarjosi idyllinen jokimaisema, vanha kylänraitti sekä aurinkoinen sää. Kyläpuistoon nousi maalaistori sekä rompetori, joille lähiseudun myyjät toivat esille omat tuotteensa. Kylän keskustassa sijaitseva vanha pankki avasi ovensa markkinapäiväksi pankkiaiheisella näyttelyllä. Vanhojen koneiden harrastajille oli tarjolla todellinen herkku Erkin ja Laurin tallilla, jonne oli Zetori-kyyditys ja avoimet ovet koko päivän ajan. Vanhan tien varrella nähtiin yksi jos toinenkin sukupolvi ihmettelemässä ja ihastelemassa riihimistä, fälttäystä ja päreiden tekoa. Myllyjuoksussa kisattiin tällä kertaa Jalasjärven kylien kesken, mutta voitto jäi tiukan taiston päätteeksi omalle kylälle. Markkinat järjestettiin talkoovoimin alueen yhdistysten ja muiden vapaaehtoisten kanssa. 13 Kyliltä Nummikosken kyläkirjaa tehden kaksi vuotta kului kuin siivillä KUVA Elli Kilpiö Kyliltä Kirjan kannetkin on jo suunniteltu, niihin saatiin kuviksi MaijaLiisa Sorvarin öljyvärimaalaukset Nummikoski ja -joki. Takakannen teksti johdattaa salaperäisesti kylän alkuvaiheisiin: Koskiosuuden jälkeen Nummijoki virtaa hitaasti kohti Särkikoskea, aivan kuin elämässäkin on suvantovaiheita kiireisen ja kuohuvan arjen keskellä. Joki koskineen tarjosi antimiaan entisajan eränkävijöille. He ihastuivat kosken kohinaan ja palasivat seudulle uudelleen ja uudelleen. Heistä muutamat jäivät pysyvästi Ilmajoen pitäjän eränautintaalueelle, Hämeen metsän rajalle… ”Työ on ollut palkitsevaa ja mielenkiintoista kirja-aineistoa kerätessämme. Meillä on ollut erinomainen ja huumorintajuinen tiimi. Työ sujui kirjoituksia ja valokuvia keräten leppoisan joutuisasti. Ehkäpä olemme tehneet kyläkirjan tekemisen maailmanennätysajankin, kun saimme aineiston valmiiksi vajaassa kahdessa vuodessa. Olemme kirjatoimikuntana aloittelijoita, mutta saimme mielestämme kyläkirjasta kattavan ja mielenkiintoisen”, kertoi kirjahankkeen vetäjä Päivi Nummijoki. Kirjoja voi tilata osoitteesta: [email protected], tai 040 837 0236. TEKSTI Päivi Nummijoki Pääsiäisvalakiaa poltettiin lauantai-illalla 7.4.2012 Huissin urheilutalon lähistöllä. Huissin Kyläyhdistys tarjosi makkaraa, juomia, pullaa ja arpavoittoja runsaslukuiselle yleisölle. Trullipuvut palkittiin karkeilla. KUVA Ossi Palomäki KUVA Satu Jokipelto-Kiili Puron kunnostusta talkoilla KESÄTAPAHTUMA TEUVAN PERÄLÄSSÄ Teuvan Horonkylässä on kunnostettu talkoilla Itäjokea yhteensä noin 600 metrin matkalta. Tavoitteena on ollut lisätä luonnonvaraisen taimenen elinmahdollisuuksia ja parantaa vesistön tilaa sekä kalastusmahdollisuuksia. Erikokoisia kiviä ja tukkeja sijoiteltiin jokeen tuomaan suojapaikkoja. Kutupaikkoja tehtiin kaivamalla sorakuoppia. Jokeen istutettiin myös jokirapuja. Talkootöitä tehtiin Suomen luonnonsuojeluliiton (SLL) pienvesikoordinaattori Teemu Tuovisen johdolla ja SLL vastasi kustannuksista. Puronkunnostushanke oli osa SLL:n ja energiayhtiö Kraft & Kulturin Puroista syntyy virta – yritysyhteistyöhanketta. Kuvat ovat Teuvan Perälässä 28.7.2012 järjestetystä Kesätapahtumasta. Järjestäjinä olivat Perälän Kyläyhdistys, Perälän Nuorisoseura sekä Perälän Huzaarit-nimisen jalkapalloseuran aktiivit. Huzaarit ovat lopettaneet toimintansa vuonna 1995 ja nyt haluttiin järjestää ystävyysottelu seuran entisille pelaajille. Jalkapallon lisäksi tapahtumassa oli kahvio, Perälä-aiheisten tuotteiden myyntiä, amerikanautonäyttely, peräkonttikirppis, poniratsastusta, jousiammuntaa, tarkkuuspotkuja, köydenvetoa sekä ajelua moottoripyörän sivuvaunussa. TEKSTI Tuija Takamäki KUVA Tanja Koivisto TEKSTI Soile Mäntymäki Venestalosta remontoidaan toimiva juhlatalo Venestaloksi nimettyä kylätaloa, entistä Viitalan koulua, remontoidaan Nurmon Viitalankylässä vielä seuraavan vuoden ajan. Sitten VeneskoskiViitala-seuran aloittama mittava ja työläs kylätalon saneeraushanke alkaa olla valmiina. Hankkeen läpivieminen vaatii paljon kylän aktiiveilta, sillä kökkätuntien lisäksi tarkkaa työtä on tehtävä raportoinnin ja kirjanpidon kanssa. Hankkeissa onnistutaan, kun kylältä löytyy yhdessä tekemisen henkeä ja halua. Remonttihanke aloitettiin vuonna 2010 kunnostamalla alakerran kahdesta luokkahuoneesta yhtenäinen juhlasali, johon mahtuu noin sata vierasta. Juhlasalin jälkeen aloitettiin saniteettitilojen rakentaminen. Viemäröintiä uusittiin, lisäksi poistettiin vanha kellari ja uusittiin kellarihuoneen kaikki lattiarakenteet. Sadevesijärjestelmä uusittiin ja ympäristö siistittiin. Lämmityskustannusten pienentämiseksi rakennusta tiivistettiin ja hankittiin ilmalämpöpumppuja. Ensi kesänä uusitaan kylätalon ulkopinnat. 14 TEKSTI JA KUVA Johanna Koskiahde ORISMALAN KESÄKYLÄTAPAHTUMA Orismalan kesäkylätapahtumaa vietettiin 16. kesäkuuta Valinta-Mäkisen pihalla, Ohjelmassa oli makkaratarjoilua, myyjiä, arvontaa, haitarin soittoa ja MLL:llä oli askartelua lapsille. Samaan aikaan oli Motoristiviikonloppu Bikers on the Road! Orisbergissä, joten saimme vieraita sieltä. Pontus J Back soitti ja lauloi. Lisäksi oli moottoripyöräajelutusta halukkaille. TEKSTI JA KUVAT Eila Haapoja 15 enteri l a k a m u Tapa h t Ajalle 12/12–05/13 ISOKYRÖ ................................................................................................................................................. 02.12.12 klo 18.30 30.03.13 LEHMÄJOEN VANHEMPAINYHDISTYS RY Laskiaisrieha Lehmäjoen koululla 12.02.13 klo 18 01.12.12 12.12.12 klo 19 30.03.13 klo 18 01.12.12 klo 12–18 30.04.13 klo 15–18 06.–11.05.13 19.05.13 klo 13 25.05.13 klo 12–18 KANSAN RAAMATTUSEURA, ORISBERG Joulumyyjäiset Vappukaffila: simaa, leivonnaisia ym. Talkooviikko: maalinkeittoa ja maalausta, työnäytöksiä, seminaari ym. Kesäkirkko, avajaiset, kesäkirkko joka sunnuntai Kesäkahvila aukeaa (auki la-su klo12–18 koko kesän) ...................................................................................................................................................... 14.12.12 LAIHIAN YSIKYLÄT RY Pikkujoulu, kulttuuria ja ilonpitoa Ulkoruokintakauden avajaiset 24./25.05.13 TEUVA ORISBERIN KYLÄSEURA RY Kauneimmat joululaulut Huvilassa Joulujuhla Huvilassa Pääsiäisrieha yhteistalolla ORISMALAN KYLÄSEURA RY Kylän pikkujoulu Jokikartanossa Jouluhartaus Myllymäen laavulla: glögi ja piparitarjoilu, mukana Minna Lainimo 05.12.12 23.12.12 klo 15 LAIHIA LEHMÄJOEN KYLÄYHDISTYS RY Joulunavaus Lehmäjoen koululla Pääsiäiskokko Kleemolantien paikkeilla. Kokko sytytetään klo 18.30 ...................................................................................................................................................... 01.12.12 klo 11–16 30.03.13 klo 19 KAUHAJOKI NORIN NUORISOSEURA RY Joulumyyjäiset Norinkylän Nuorisoseuralla: kansallispukunäyttely, musiikkia, kädentaitoja, herkkuja, kahvila ja arpajaiset PERÄLÄN KYLÄYHDISTYS RY Pääsiäiskokko Perälän kylässä rautatieaseman läheisyydessä ........................................................................................................................................... HYYPÄN URHEILIJAT RY Hyyppä-Hiihto, Hyypän maja 3, 10, 20 ja 30 km:n laturetki. http://hiihdot.kauhajoki.fi/hyyppa-hiihto 03.03.13 klo 11 YLISTARO, SEINÄJOKI ................................................................................................................... HANHIKOSKEN KYLÄSEURA RY 30.03.13 klo 20.00 Pääsiäiskokko JALASJÄRVI ......................................................................................................................................... LUOPAJÄRVEN NUORISOSEURA RY www.luopajarvi.com 1.12.12 klo 19–21.30 Pikkujouluiltamat Pohjolassa Pohjolantie 10, joulupukki, tanssia 16.12.12 klo 13–15 Joulumyyjäiset Pohjolassa 10.2.13 klo 13–15 Laskiaisrieha Pohjolassa 14.4.13 klo 11–14 Päivälliset Pohjolassa, pohjalainen pitopöytä 30.4.13 klo 21–01.30 Vapputanssit Pohjolassa ILMAJOKI ................................................................................................................................................ 18.12.12 klo 18.30 AHONKYLÄ-SEURA RY Kauneimmat joululaulut Ahonkylän seurakuntatalolla, laulattajana Kari Mantere Kalenteriin on poimittu osa kylien ilmoittamista tapahtumista. K y läkööri kiertueella Me kyläkööriläiset jalkaudumme tapahtumiinne, jos saamme teiltä kutsun! Tällaisia tapahtumia voivat olla markkinat, myyjäiset, messut ym. talvi- tai kesätapahtumat Tulemme mielellämme esittelemään toimintaamme, innostamaan väkeä kylätoimijoiksi ja jakamaan tietoa hankemaailmasta. Tilaisuudesta riippuen tuomme esille hankkeemme painotuksia kuten kylien palvelut tai turvallisuus, maalla asumisen vaihtoehdot tai nuorten aktivoiminen kylätoimintaan. Meidän missiomme on, että kylällä on viihtyisää asua ja elää. Kylätoimintaan osallistuminen pitää olla vapaaehtoista ja se saa olla hauskaa. Yhdessä tekeminen oman kylän hyödyksi ja iloksi on arvokasta. Jos kylänne tai yhdistyksenne on halukas ottamaan Kyläköörin vastaan tapahtumaanne, ilmoitattehan siitä meille. Voimme myös suunnitella yhdessä, miten me kyläasiamiehet voimme olla avuksi tapahtumanne järjestämisessä ja markkinoinnissa. Tulevan kesän ja syksyn 2013 Kyläkööri-kiertue julkistetaan ensi toukokuussa ilmestyvässä Kyläkööri-lehdessä.