1. No category

urBaana
urBaana
Sisällysluettelo:
Miksi?
Varför?3
Tämä on kutsu.4
Fringe5
High Line5
Baana - Helsingin basaari
6
Uusi urbaani7
Baanan historiaa lyhyesti8
Tarkoitus ja merkitys10
Hankkeen toteutus12
Kaupunkiympäristön vihreytys13
Helsingin hiomaton timantti14
Aluejakokartta16 - 17
Parlamentti18 - 19
Eläinmuseo20 - 21
Selkäranka22 - 23
Kaarre ja ratasuora
24 - 25
Maria26 - 29
Asemapiirustus30 - 31
Muotoilun uusi mahdollisuus
32 - 35
Kulttuurin orgaaninen keho
36 - 39
Keskustatunneli40 - 43
Ruoholahden silta44 - 45
Pintaliikenne46 - 47
SRV Malli48 - 49
Työryhmän esittely50 - 51
Käyttäjiensä urBaana52 - 53
Pyöräilijöiden urBaana54 - 55
Lasten urBaana56 - 57
Lapsiperheiden urBaana58 - 59
Ehdotuksia60 - 61
2
Siksi.
Därför.
E
S
ntisenä töölöläisenä ja myöhemmin radan varrella
asuneena, vanha ratakuilu on aina herättänyt minussa vahvoja tuntemuksia, syvää kunnioitusta sen
historiallisessa kontekstissa, mutta myös ihmetystä. Miten
on mahdollista, että tällainen hoitamaton haava on jäänyt
eristämään Helsingin ydinalueita toisistaan?
Aika on tehnyt tehtävänsä. Nyt ajattelen, että aikakerrostumat ja heitteillejättö on
kääntynyt kaupungille onneksi. Helsinkiin on jäänyt ja samalla syntynyt ainutkertainen kaupunkitila, mikä antaa mahdollisuuden uuden, monimuotoisen ja yhteisöllisen suunnittelun keinoin luoda uusi, elämää sykkivä suoni, joka sitoo läntiset
ja pohjoiset osat uudella tavalla kaupungin keskustaan. Se soluisi vihreänä virtana
keskuspuistosta kaupungin halki, sen eteläisiin osiin.
Kolmisen vuotta sitten, erilaiset työssäni kokemat törmäilyt vanhan ratakuilun
kanssa, saivat minut levottomaksi. Käytin aikaani ja annoin mielikuvitukseni virrata. Testautin ideoitani eri tahoilla. Paljolti kai kohteliaisuudesta sain tukea sille, että
ajatukseni eivät ole täysin vailla realismia. Päätin ryhtyä toimeen ja miettimään vakavasti, missä muodossa lähden viemään prosessia eteenpäin. Tuli mieleeni nuorena taiteilijana kuulemani viisas lausahdus, eräältä tuntemaltani ajattelijalta: ”Ei ole
niinkään tärkeää, että tietää tai osaa. On tärkeää tietää, mistä tiedon ja osaamisen
löytää, kun niitä tarvitsee”.
om gammal Tölöbo och senare granne med järnvägsbanan har jag alltid haft starka känslor för det gamla
järnvägschaktet. Jag har känt djup respekt för den
historiska kontexten, men också förundran. Hur kan det
vara möjligt att ett oskött sår av det här slaget har fått isolera kärnområdena i Helsingfors från varandra?
Tiden har gjort sitt. Jag föreställer mig nu att avlagringarna av tid och den vanskötta
banan till sist blev en lycka för staden. Ett unikt rum har på så vis uppstått, en unik
stadsmiljö som ger möjlighet att genom ny, mångfacetterad och social design skapa
en pulserande åder full av liv. En åder som på ett nytt sätt binder samman stadens
västra och norra delar med stadskärnan, och som väller fram likt en grön ström från
centralparken genom stadskärnan och till de södra delarna.
För ungefär tre år sedan blev jag rastlös efter vissa yrkesmässiga sammanstötningar
med järnvägsschaktet. Jag tog mig en funderare och lät min fantasi flöda. Testade
mina idéer på olika håll. Kanske var det av pur artighet jag fick stöd för mina idéer,
men de föreföll tydligen inte alltigenom orealistiska. Jag beslöt mig för att sätta i
gång och allvarligt fundera över hur processen kunde gå vidare. Jag kom att tänka
på ett klokt yttrande som jag som ung konstnär fick höra av en tänkare i bekantskapskretsen: det är inte så viktigt att man kan eller vet. Det viktiga är att veta var
man får tag i kunskapen när man behöver den.
Tämän opettavaisen neuvon pohjalta aloin kasata mahdollisimman laajaa, mutta
omilla alueillaan osaavaa työryhmää miettimään ratkaisuja alueen uusiokäytölle ja
suunnittelulle. Olen mielestäni onnistunut siinä: tämä prosessi on ollut ainutlaatuinen. Se on avartanut tietoisuuttani sekä näkemystäni nykyaikaisen kaupunkisuunnittelun vaatimuksesta. Luova matka, jossa henkilökohtaiset näkemykset ovat
taistelleet paikastaan ja vähitellen sulautuneet yhteen kiinteäksi kokonaisuudeksi,
menettämättä persoonallista arvokkuuttaan. Eräänlainen extreme, jossa voimme
näyttää osaamistamme ja rohkeuttamme kaikissa eri muodoissa.
Utifrån det här lärorika rådet började jag sätta ihop en arbetsgrupp för att fundera på återanvändning och design av schaktområdet. Arbetsgruppen skulle vara så
bred som möjligt, men bestå av folk som var experter på sina respektive områden.
Jag tycker att jag har lyckats: processen har varit unik. Den har öppnat mitt medvetande om och min syn på vilka krav man kan ställa på modern stadsplanering.
En skapande resa där personliga visioner har kämpat om utrymme och småningom
smultit samman till en fast helhet, utan att det personliga för den skull har gått
förlorat. Ett slags extreme, där vi kan visa upp vårt kunnande och vår djärvhet i alla
olika former.
urBaana on matka, mistä avautuu mahtavat maisemat ja kokemukset helsinkiläisen
arkielämässä ja juhlassa. Sitä matkaa ei kannata jättää tekemättä.
urBaana är en resa som öppnar för fantastiska landskap och upplevelser i helsingforsarnas vardag och fest. En resa som det inte lönar sig att lämna ogjord.
Martti Aiha
Martti Aiha
“Se, houkuttaako ihmisiä kävellä ympäriinsä ja pysyä kaupunkitilassa, on pitkälti kysymys huolellisesta inhimillisen
ulottuvuuden huomioimisesta työskentelyssä ja houkuttelevan kutsun lähettämisestä.”
- Jan Gehl (2010)
11 Cities for People (2010). Island Press,
London.
3
Tämä on kutsu.
T
ämä on kutsu tulla tekemään Helsingin upeinta paikkaa kaupungin salaiseen keskustaan. Kutsu
rakentamaan, kokeilemaan, ehdottamaan, korjaamaan ja nimeämään paikkaa, joka on ollut aina
keskellämme, mutta piilossa. Tämä suunnitelma on keskustelunavaus. Avaus keskusteluun siitä,
mitä meidän pitäisi tehdä Helsingin keskustan laiminlyödyimmälle osalle.
Ratakuilu ja sen historiallinen ympäristö on keskustan suurin käyttämätön tila. Satoja
metrejä ja tuhansia kuutioita turhaa tilaa. Näin on ollut melkein neljäkymmentä vuotta. Maan paraatipaikalla on siis tällainen ruma haava, joka viiltää Töölön irti keskustasta. Samalla se tulehduttaa koko ympäristönsä ei-kenenkään-maaksi.
Voisiko siitä tehdä jotakin muuta? Esimerkiksi Helsingin kauneimman paikan. Paikan, joka tuo ydinkeskustaan sieltä puuttuvat toimet ja ihmiset. Paikan valmistaa, hikoilla, hiljentyä, ihailla ja leikkiä. Paikan lapsille, vanhuksille, valmistajille, taiteilijoille
ja urheilijoille.
Kaksi vuotta olemme nyt pyörittäneet, puhuneet ja luonnostelleet tätä kutsua. Työskennellessämme ratakuilu on nimetty ensin Baanaksi – ja lopulta urBaanaksi, siis Helsingin kantakaduksi.
Nyt tarvitsemme muita mukaan. Uskomme, että urBaana voisi olla ensimmäinen todella yhdessä suunniteltu kaupunkitila. Se tarkoittaa osallistumisen keksimistä uudelleen.
Perinteinen suunnittelun malli antaa vaikutelman, että suunnitelma on kiveenhakattu – ja se voidaan pilkkoa, normittaa ja tilata osaset halvimmalla tarjoavalta. Malli
lisäksi olettaa, että kun rakennus on valmis, ei mikään enää muutu. Vaikka nykyiset
osallistumisen menetelmät hidastavat rakentamista, ne useimmiten vaikuttavat lopputulokseen vain pinnallisesti. Ihmisten luova panos valuu hukkaan samalla, kun vain
ei-äänet kuuluvat.
Siksi urBaanan synnyttämiseen tarvitaan uudenlainen osallistumisen metodiikka, jolla rakennuttajat, suunnittelijat ja kaupunki voivat yhdessä nostaa julkisen osallistumisen tasoa. Uusi malli ottaa lähtökohdakseen kehitettävän alueen käyttäjät – nykyiset ja
tulevat. Jotta osallistuminen olisi muutakin kuin kosmetiikkaa, tulee siitä olla selvästi
hyötyä kaikille osapuolille: rakennuttajalle, kaupunkilaisille, kaupungille, palveluiden
tarjoajille ja asiakkaille. Tämä on yksi urBaanan muotoiluhaasteista – kuinka tehdä
osallistumisesta suunnittelun laatua nostava, hyödyllinen toiminto.
4
Hyvä yhteistyöskentely yhdistää ainutlaatuiset taidot ja
yhteiset tavoitteet. Merkityksellinen osallistuminen rakentuu ihmisten osaamiselle esimerkiksi kahvilayrittäjinä, pyöräilijöinä, skeittaajina, kuvataiteilijoina, pienten
lasten vanhempina tai teatteriohjaajina. Ihmisiä kuunnellaan omien näkökulmiensa asiantuntijoina, ei vain
kuluttajina tai kansalaisina.
Samaan aikaan kaikilla kaupunkilaisilla tulee olla mahdollisuus ehdottaa korjauksia ja lisäyksiä suunnitelmaan. Vain osallistumalla urBaanasta tulee ihmisten
oma. Esimerkiksi harrastajien työpajat, kansalaisraadit,
liiketoiminnan kehitysleirit, verkko-osallistuminen sekä
toiminnallisten ryhmien työpajat ovat tapoja jäsentää julkista keskustelua osaksi kaupungin kehittämistä.
Osallistuminen luo ensimmäiset urBaanalaiset. Se kasvattaa helsinkiläisten sitoutumista urBaanaan jo ennen
sen valmistumista.
Politiikan tekeminen vapaissa yhteiskunnassa elää juuri
nyt yhtä suurimmista murroksistaan. Ihmiset ovat oppineet kuluttajina ja ammattilaisina, että heillä on oikeus
tulla kuulluksi. Samaan aikaan helsinkiläinen kaupunkikulttuuri elää kukoistuskauttaan. Demokratian – ja
sitä kautta kaupunkisuunnittelun – on pystyttävä vastaamaan tähän haluun.
Tervetuloa mukaan.
High Line
Fringe
I
än kauhme koheltajia. Hyv
erkkeihin
punkitilan tunnusm
me ajoitkuuluu, että joudum
semme uusiktain kalibroimaan it
uu? Mistä tässi. Mitä täällä tapaht
kivijalat ovat
sä on kyse? urBaanan
nkaumalle.
oivallista tilaa tälle ha
horaina ulkolaidasta. Se
Roso – fringe – löytyy
liitn
he
sii
n rajalla, mutta
juu valtavirtaistumise
in
ssa
yttä ja vaaraa. Se on jo
tyy vielä epämääräisy
Roso
tavan välimaastossa.
kummallisen ja kiihot
nkilsi
he
on
ska urBaana
kuuluu urBaanalle, ko
läisyyden ajankuva.
Se
ksesta ja irtiotoista.
Roso syntyy hankau
ja
at
uv
kk
aan niitä, jotka lii
muuttaa samaan aik
ä
tä
yt
simmäinen lähtijä nä
niitä jotka jäävät. En
enon aina puhkaistava
un
nk
jo
ta
ut
m
,
lta
do
ou
tä näunalla on avaraa – sii
simmäinen aukko. Re
kee eteen ja taakse.
Se on
nkkareita ja reivejä.
Fringe ei ole vain pu
ellista
ke
dessäasumista, ko
myös eläkeläisten yh
a.
ja vaihtoehtovaluutta
taidetta, 3D-tulostusta
aan ja
ka vielä hakee muoto
Se on kaikkea sitä, jo
an.
oa
ol
lemaan olemassa
joutuu (vielä) peruste
uille.
joka ei kelvannut m
,
ne
sin
yy
nt
sy
ge
in
Fr
oissa,
hylätyissä myymälätil
Se on joutomaalla,
Ura.
iden kerhohuoneiss
kaduilla ja taloyhtiö
unki
kivijalkaan. Laitakaup
baanalla roso syntyy
an
se oli vuosia eduskunn
ei ole aina kaukana –
aa
nk
ha
a
asiineilla. urBaan
silmien alla VR:n mak
uutta pintaa näkyviin.
Kolme tavaravaunullista jäätyneitä kalkkunoita kiitospäivänä 1980. Sen jälkeen New Yorkin keskustaa
halkova korotettu raideosuus seisoi autiona pari
vuosikymmentä.
Kun kaupunki jo suunnitteli 1990-luvun lopulla
koko rataosuuden purkamista, joukko aktivisteja perusti kannatusyhdistyksen ja ryhtyi keräämään varoja rata-alueen muuttamiseksi kauniiksi puistoksi.
Kaupunki innostui asiasta.
Nykyisin puolitoista kilometriä pitkä High Line
-puisto on yksi New Yorkin West Siden maamerkeistä. Se on paikka oleskella, ottaa aurinkoa, lenkkeillä
ja tavata tuttuja. Siitä on tullut turvallinen ja viihtyisä paikka viettää aikaa yhdessä. Kannatusyhdistys huolehtii alueen hoitamisesta ja kerää yhä yli 90
prosenttia ylläpitoon vaadittavista rahoista. Kannatusyhdistyksen jäsenet saavat alennusta lähialueen
liikkeistä.
Vastaavia projekteja on syntynyt myös muihin kaupunkeihin. Berliinin kelluva uimala Badeschiff alkoi halvalla rakennettuna taideprojektina ja on nyt
muuttunut yhdeksi itäisten kaupunginosien vetonaulaksi.
urBaana ottaa näistä kaupungeista oppia. Se on helsinkiläisten aktiivisesti tekemä ja muokkaama vetonaula. urBaanasta syntyy omaleimainen ja aidosti
kiinnostava turistikohde perinteisen turistikuplan
ulkopuolelle.
5
urBaana – Helsingin basaari
V
iimeisen viidenkymmenen vuoden ajan kaupunkisuunnittelu on ajanut
lapset pois kaupungin keskustasta ja vaikeuttanut jalankulkijoiden, pyöräilijöiden ja vanhusten liikkumista. Katukuva on muuttunut radikaalisti.
Julkinen tila on muuttunut kadusta tieksi – alueeksi, jossa ei voi tehdä muuta kuin
liikkua yhdestä yksityisestä tilasta toiseen.
Kaupunkikehityksen guruihin kuuluvan tanskalaisen
Jan Gehlin mukaan kävely- ja pyöräilymahdollisuuksien
ja kaupunkitilan monipuolisen käytön välillä on selvästi
todennettava yhteys. “Hyvän kaupungin tulisi keskittyä
parantamaan tavallista ja arkipäiväistä kaupunkitilaa,
liittämään jokapäiväiseen tilaan joitain haasteita ja mahdollisuuksia lapsille, vanhuksille ja kuntoiluintoilijoille”,
Kööpenhaminan ja New Yorkin Times Squaren pyöräystävällisyydesta vastannut Gehl toteaa.
Töölönlahdelta Ruoholahteen johtava ratakuilu on täydellinen tila uuden, ihmisen mittakaavassa toimivan
kaupunkisuunnittelun synnyttämiselle. Kivijalkojen
liikkeet, kaupungin nopein pyörätie, puutarhat ja ateljeet
tekevät siitä samaan aikaan olohuoneen, verstaan, myymälän ja puiston. Nämä nyt hajallaan olevat toiminnot
kohtaavat urBaanalla.
urBaana tuo palveluyhteiskunnan ja valmistamisen aivan kaupungin sydämeen. Se on siis moderni basaari.
urBaana ei ole koskaan valmis. Alueen kuraattorit rakentavat kaupallisen ja ei-kaupallisen, taiteellisen ja liikunnallisen uusia liittolaisuuksia. Jos tänä vuonna halutaan
falafeleja, on kohta kioski pystyssä. Ensi vuonna siinä
tilassa voi toimia taidegalleria tai vihanneskauppa. Viereisessä myymälätilassa Suomen Latu kokeilee kävelysauvojen vuokraamista turisteille. Osa pyöräkorjaamoista ja kahviloista vakiinnuttaa paikkansa helsinkiläisten
suosimina kohtauspaikkoina. Kaiken aikaa lapset voivat
juosta vapaasti urBaanalla, ilman huolta auton alle jäämisestä.
6
Basaarissa on totuttu tinkimään, neuvottelemaan, tulemaan vastaan ja tekemään kompromisseja. Se kuulostaa
hyvältä kaupungilta. Kun entisajan basaarilla keskusteltiin hinnoista, ovat uuden vuosituhannen basaarin neuvottelukohteet paikka ja tilaisuus.
Urbaana noudattaa suomalaisen suurmiehen Linus Torvaldsin lakia: avoimuus ja jatkuva neuvottelu ovat paras
tapa ratkaista suunnitteluvirheet. Given enough eyeballs, all bugs are shallow. Basaari ei siis koskaan valmistu, vaan elää käyttäjiensä mukana. Se elää vuodenaikojen mukaan – siis on viihtyisä myös talvella – ja taipuu
tapahtumiin. Samaan aikaan se on huippunopea kevyen liikenteen väylä, kaupungin kaunein puisto ja salliva
leikkikenttä. Se jakautuu viiteen teemalliseen vyöhykkeeseen, jotka syöttävät ihmisiä ja toimintaa toisiinsa.
Melukylän
lapset
tilaista
kikenttä. Näin ajatteli hollan
Toisen jättömaa on toisen leik
o van
Ald
i
eht
alisti uudistanut arkkit
kaupunkisuunnittelua radika
jääin
eih
kikenttiä sadoille talojen väl
Eyck. van Eyck suunnitteli leik
eilytekikentän merkkinä toimii kiip
leik
in
yis
nyk
n
Ku
e.
eill
alu
e
vill
ertaiset,
at hiekkakasa ja hyvin yksink
line, van Eyckin välineet oliv
utilan
kat
ja
ja pylväät. Leikkikentän
graafiset kaaret, jousi-istuimet
milta
n valppautta odotettiin molem
välillä ei ollut selvää rajaa, vaa
etsie on tuttu myös esimerkiksi Ven
osapuolilta. Suunnitteluperiaat
ta kaupunkitilaan.
asta. Se puolustaa lasten oikeut
en väliittolaisuutta lasten ja taiteilijoid
Aldo van Eyck haki työssään
nkipu
kau
ja
a
nen osaksi aikuisten tila
lillä. Lasten tilojen sijoittami
ja
det
suu
leikin tärkeydestä. Mahdolli
kokonaisuutta oli tärkeä viesti
ille
uis
yhtä olennaisia, kuin meille aik
tila leikkimiselle ovat lapselle
tuotat
aik
kip
leik
ämme. van Eyckin
on vapaus liikkua ja ilmaista itse
Kun
ä.
yst
nn
listä, hyödyllistä hämme
tivat pienille käyttäjilleen hetkel
sitse
ja
ttötarkoitus ei ollut ilmeinen
leikkipaikan elementtien käy
ä mitä nämä voisivat olla.
täänselvä, lapsi sai itse päättä
kipaikpunkiympäristössä. Heidän leik
Yhä useampi lapsi kasvaa kau
ei tarvitse
urbaania rakennetta; niiden
osa
ava
sul
olla
vat
voi
sa
kan
a raiattuja leikkikenttiä. Lapsille tila
olla erilleen rakennettuja ja aid
alla
aan
n määrä, vaan sen sijainti. urB
vattaessa ratkaisevaa ei ole tila
luvat
toisiaan poissulkevia, vaan kuu
ole
ät
eiv
t
tila
ten
uis
aik
ja
ten
las
yhteen ja samaan maisemaan.
lukylä,
Marketta Kytän kuvaama me
urBaana on kaupunkitutkija
näiseen
ehtoja ja mahdollisuuksia itse
jossa lapsilla on paljon vaihto
essä.
yhd
dä
teh
tilaa ja aikaa kulkea ja
liikkumiseen. urBaanalla on
uu
luv den
an mahdollisuus yhteenkuu
Lapsille ja aikuisille anneta
elementit
urBaanan lapsille suunnatut
.
een
uut
llis
osa
ja
n
see
tee
tun
kortulevat vastaan ja ovat lapsen
eivät määrää tekemistä, mutta
än
äkä
ttä
tä ikinä lapsi niillä sitten pää
keudella ja saavutettavissa - mi
tehdä.
Uusi
urbaani
urBaanalla ihmiset muuttavat tilan ja ajan paikoiksi ja
tilanteiksi. Lasten, kuntoilijoiden ja urbaanien kilvoittelijoiden määrä on hyvän kaupunkitilan tarkin mittari.
Minkälaisia tilanteita on hyvässä kaupungissa? Entä
paikkoja? Näihin kysymyksiin osaamme vastata ilman
kaupunkisuunnittelijan koulutusta. Haemme ja saamme
niihin vastauksia päivittäin kotoamme, pihaltamme ja
sisustuslehdestä. Entä jos vastausta voisi hakea keskeltä kaupunkia? Entä jos voisimme muovata Helsinkiä
samalla vimmalla, jolla muovaamme kotiamme? urBaanalla voimme.
Uusi vapaa-aika
urBaana on reaktio vapaa-ajan jatkuvaan kasvuun. Kohta
kolmannes suomalaisista on yli 65-vuotiaita eläkeläisiä.
He ovat hyvässä kunnossa ja haluavat tehdä mielekkäitä
asioita. Samaan aikaan tuotannon tehokkuus ja teknologia lisäävät kaikkien vapaa-aikaa ja mahdollisuuksia
omaehtoiseen toimintaan.
urBaana on työtehon optimoinnin ja modernismin jälkeinen, totaalisen vapaa-ajan tila. Se on itseään luova organismi keskellä kaupunkia. Se ei vastaa tiettyyn funktioon, vaan vääntyy tarvittavaan muotoon. Urbaanalla
oleilu kertoo elämänhalusta ja porukkaan kuulumisesta.
Lasten ja liikkujien kaupunki
Viime vuosien kaupunkikehitys on työntänyt lapset lähiöön, haja-asutusalueille ja takapenkille. Nykyajan hyvä
isä ei puhu kännykkäänsä koko lasten harrastusmatkaa.
Samaan aikaan ulkoilijat linkoutuvat Leville ja Vierumäelle. Ja eläkeläiset miettivät, mitä tyhjäksi jääneille lastenhuoneille pitäisi tehdä.
urBaana uurtaa lapsille, urheilijoille ja vanhuksille huippupaikan keskeltä kaupunkia. Uskomme, että lapset,
vanhukset ja ulkoilijat ovat monimuotoisen yhteiskunnan indeksi – jos heitä näkyy kaupunkitilassa, voi koko
kaupunki hyvin. Lapset tuovat mukana vanhempansa,
kuntoilijat kilpakumppaninsa. Liikkuminen ja perheet
luovat turvallisuuden tuntua ja vetävät erilaisia ihmisiä
yhteen. Siksi urBaana on materialistisuudessaan myös
ruumiillinen. Se on paikka leikkiä, hikoilla, rakennella,
lenkkeillä ja jumpata. Urbaanan puistot ovat superurbaani vaihtoehto Paloheinälle, Mäkelänrinteelle, Hop
Lopille ja Talmalle. Hiihtotrikoista tulee keskustakelpoinen asu.
Kilvoittelijoiden kaupunki
2000-luvun ensimmäisinä vuosina Kamppi on pannut
kovaan vastaan automarketeille ja kehän ostoskeskuksille. Kamppi on pärjännyt kamppailussa hyvin – sillä seurauksella, että Helsingin keskustassa on yhä enemmän
ihmisiä tekemässä yhä yksipuolisempia asioita. Elämä on
paennut keskustasta Kallioon, Sörnäisiin, Kalasatamaan
ja Punavuoreen. Kaupunkilaisuuden luovat etujoukot
– kilvoittelijat – ovat vieneet uudistavan ja kokeilevan
kaupunkikulttuurin mukanaan kohtuuhintaisemmille
asuinalueille. Ilmiö on tuttu kaikista suurkaupungeista.
Keskustoista tulee lentokenttämäisiä siistejä tiloja, joista löytyy kaikkialla maailmassa samat liikkeet, merkit ja
palvelut. Tällaiset keskustat sulkevat ovensa liikkeiden
suljettua ja uutta luova ja kokeileva toiminta etsiytyy
kaupungin laitamaille. Paikkoihin, joissa on hukkatilaa,
riskejä ja kesantoa.
urBaana kutsuu urbaanit kilvoittelijat takaisin kaupunkiin. Urbaanan kivijalassa elämä tunkeutuu ja löytää
tiensä tiilien rakoihin, katujen alle ja takatiloihin. Roso
muuttuu baareiksi, verstaiksi, startupeiksi, kommuuneiksi, pyöräkorjaamoiksi ja kiipeilyseiniksi. urBaana
on ensimmäinen länsimainen basaari ja 2030-luvun
kirjasto. urBaana on uuden sukupolven kaupallinen
tila. urBaanalla oleskelun hinta ei ole neljän euron latte.
urBaanalla voi vaihtaa, korjata, ostaa ja kuluttaa. Mutta
tämän lisäksi urBaana paikkana kannustaa omatoimisuuteen ja ottaa luonteekseen aidosti julkisen, ihmisten
tilan. urBaanalla oleileva ihminen ei kyseenalaista tai
joudu puolustelemaan omaa kuuluvuuttaan paikkaan.
Uusi helsinkiläinen urbanismi
Ideologisesti Helsinki on aloittanut urBaanan rakentamisen. Tämä on giganttinen muutos. Samaan aikaan kun design-hotelleja ja brändi-museoita vastustetaan, kaupunkilaisten omaa toimintaa rakastetaan.
Ylhäältä alas tuputetut megaprojektit herättävät nuivuutta. Kirppari- ja ravintolapäivät, graffitiseinä sekä
korttelijuhlat herättävät innostusta kokeilla samaa
omassa kaupunginosassa. Nyt kaupunki kehittyy kuin
solumaisesti – kopioiden, inspiroituen ja versioiden
toisten tekemistä. Kaupunki on ansiokkaasti herännyt
kaupunkilaisten tilankaipuuseen ja osittain jo vastannut eri intressiryhmien tilallisiin tarpeisiin.
Muutos on dramaattinen: ennen aktiivisesta kaupunkitilan käytöstä saatettiin jopa rangaista. Kaupunkilaisten pyrkimyksiin toimia ja aktiivisesti tuottaa tilaa
toiminnallaan vastattiin hyökkäävästi. Tällainen holhoava politiikka ja erilaisuutta kammoksuva ideologia
ei sovellu uuden vuosituhannen urbanismiin. Uuteen
urbanismiin kuuluvat keskeneräisyys, neuvottelu ja
erilaisten toimintamallien hyväksyntä sekä niiden tilallisten tarpeiden huomiointi.
Uusi urbanismi näkee asioiden luontaisen arvon,
mutta myöskin niiden laajemman sosio-ekonomisen
ja yhteiskunnallisen hyödyn. Entisten teollisten tilojen avaaminen taiteilijoiden käyttöön, joutomaan
luovuttaminen väliaikaiskäyttöön kaupunkiviljelijöille tai graffitiaidan rakentaminen antavat ensisijaisesti
tilaa ihmisten omalle toiminnalle. Ne vahvistavat kaupunkilaisten omistajuussuhdetta tilaan ja näin myös
luontevalla tavalla vähentävät ei-sosiaalista toimintaa.
Uusi urbanismi rakentaa paikkoja ja tilanteita tarpeen
mukaan ja kokeillen. Tulisiko eduskuntatalon seinään
jatkuvasta kiipeilyseinästä suosittu ja toimiva kohtauspaikka alppinisteille? Kokeillaan, vastaa uuden
urbanismin ääni.
Urbanismin resepti
urBaana jatkaa kaupunkitilan muovaamista uuden urbanismin reseptillä.
Otetaan tarjoiluastiaksi käytöstä poistettu ratakuilu, joka nyt toimii lähinnä
julkisena käymälänä. Keitoksen pohjana on optimistinen ja avoin asenne
julkista tilaa kohtaan. Maustaminen
alkaa näkemyksellä kaupungista kulttuurin ja turismin avulla taloudellisesti tuottavana brändinä. Lisätään hyppysellinen hyvää suunnittelua ja aimo
ripaus päämäärätietoisuutta. Näiden
vastapainoksi nakataan soppaan raikasta uskoa ja luottamusta ihmisiin ja
heidän omaehtoiseen toimintaan kaupunkitilan tuottajina. Lopulta kaupunkilaiset maustavat keitoksen mielensä
mukaan ja voivat loihtia siitä vaikka
täysin uuden oman reseptinsä.
Kuten kaupunkisuunnittelun professori Panu Lehtovuori esittää: Helsingissä
on liian pitkään rangaistu aktiivisesta
kaupunkitilan käytöstä, mutta ei puututtu ei-sosiaaliseen käyttäytymiseen.
On aika muuttaa tämä.
7
Baanan historiaa lyhyesti
B
R
aanan alue ennen satamaradan rakentamista
autatie oli 1800-luvun lopun tie tulevaisuuteen. Vuosisadan puolivälin varhaisimmat radat olivat yksityisiä
pistoraiteita tehtaiden ja kartanoiden mailla. Jo varhain Venäjän tsaari näki rautateiden keskeisen geopoliittisen
merkityksen ja esitti pohjoiseen menevän runkoverkoston
rakentamista Suomeen. Kun satamarata päätettiin vuonna
1891 vuosikymmenen pohdinnan jälkeen, nopean väestönkasvun ja kaupallisen modernisoitumisen leimaaman Helsingin väkiluku lähestyi 100.000 ihmisen rajaa. Rata yhdisti
Suomen (rautatiet) maailmanmarkkinoihin (maailman meriin). Samoin kuin Yhdysvalloissa niin myös Suomessa rautateiden rakentaminen eteni aggressiivisesti paikallisten asukkaiden intresseistä välittämättä. Tämä pätee myös Helsingin
satamaradan rakentamiseen. Alle jäi asuntoja ja puutarhoja.
urBaanan myötä parhaat palat tästä historiasta voidaan ehkä
palauttaa.
Rautatien rakentamista, nykyistä Baanaa, rajoittivat aluksi Läntisen Viertotien (Turuntie/Mannerheimintie) päässä venäläisten kasarmirakennukset. Toisessa päässä
tuli vastaan vuonna 1886 perustettu Marian sairaalan alue sekä niin kutsutut ”Sadan
markan villat”, jotka nykyään tunnetaan ”Ruoholahden villoina”. Suurin häviäjä rakennustöissä oli laaja puutarhavyöhyke, joka ulottui niin sanotulta ”Ryssän kaalimaalta”
(Sibeliusakatemia) aina Leppäsuolle M.G Steniuksen puutarhan alueelle.
Mårten Gabriel Steniuksen vuonna 1875 perustama kauppapuutarha oli Suomen suurin ja erityisen kuuluisa se oli ruusuistaan. Kasvihuoneissa viljeltiin muun maussa tomaattia, kurkkua ja jopa appelsiineja. Joitakin puutarhan omenapuita ja ruusupensaita
on vieläkin tunnistettavissa Baanan reunoilla Malminkatu 5 kohdalla. Kauppapuutarhan alueella oli myös runsaasti asuntoja, lastenkoti ja Kalmisto, josta hautajaisjuna teki
matkaa aina lauantaisin.
8
”Sadan markan villat” olivat Helsingin ensimmäinen asuntoreformistinen kohde, jossa köyhille taattiin riittävän suuret asunnot, joihin kuului myös lasten leikkipaikat ja
ryytimaa. Korttelia kutsuttiinkin ”puutarhakyläksi”. Asuntoreformiajattelussa kiinnostus tavallisiin ihmisiin perustui osittain siihen, että työvoimaa tarvittiin varhaisen
teollisuuden tarpeisiin. Tässä mielessä alueen sijainti nopeasti teollistuvan kaupungin laitamailla oli oiva. Omat puutarhat ja puistot edistivät sekä yhteisöllisyyttä että
tuotannollisia kykyjä. Ja mikä tärkeintä pienviljely ohjasi työläisten ajankäyttöä pois
nautintoaineista ja vääränlaisesta poliittisesta aktiivisuudesta.
Fennian tupakkatehtaan ja Sadan markan villojen vieressä oli Marian sairaala, joka
valmistui 1890-luvulla. Sairaalasta oli komea näköala merelle yli Jätkäsaaren. Aluksi se
oli tarkoitettu vain köyhille. Rikkailla oli varaa sairastaa kotona, ja ainakin lähempänä
kaupungin keskustaa. Hautausmaan läheisyys oli myös etu uudelle kuumelasaretille.
Kaupungin reunamaille sopi niin kuumesairaala kuin mielisairaalakin.
Mentäessä Steniuksen puutarhasta kohti keskustaa saavuttiin Helmikanan kortteliin
(Malminkatu-Runeberginkatu). Tässä korttelissa sijaitsi 1800-loppuun asti julkinen
häpeäpaalu ja sittemmin myös kaasukello. Kaasukellon vartijan koppi purettiin vasta
1980-luvun lopussa, kun alueelle rakennettiin umpikortteli Hitas-asuntoja ja vanhusten keskusta varten.
Kun runsas sata vuotta sitten Helmikanan korttelista edettiin kaupunkiin, matkan varrella oli luujauhetehdas (Fredrikinkatu) ja romukauppa. Tämäkin alue oli kaupungin
takapihaa, jossa oli väliaikaisia asuntoja. Niin sanottu ”Ryssän kaalimaa” (Tennispalatsi-Sibeliusakatemia) oli tunnettu siitä, että siellä asui mm. sipulia kasvattavia venäläisiä maakuopissaan.
Saavuttaessa Läntiselle Viertotielle, eli suurin piirtein nykyiselle Mannerheimintielle,
vastaan tuli kesäisin sirkusteltta, jossa vieraili kansainvälisiä tähtiä. Nykyisen Pikkuparlamentin kohdalla oli kanaloita ja Espoon tulli, jossa espoolaiset kauppiaat maksoivat tullia Helsingin kaupungille.
Hankkijan talon kohdalta käynnistyi aikoinaan suomalainen teatteri, kun uudessa teatterirakennuksessa esitettiin 10.5.1869 Aleksis Kiven ”Lean” kantaesitys. 1900-luvun
alussa Hankkijan talo korvasi teatterirakennuksen ja rakennukseen avattiin Euroopan
suurin autokauppa. Tuolloin autojen määrä koko Suomessa laskettiin sadoissa. Liikemies Sergei Nikolajeff oli saanut kauppiaan koulutuksen Stockmannin tavaratalossa ja
Stockmannilla hän oppi paitsi kauppiastaitoja niin myös ajattelemaan mahdottomia.
”Kun satamarata päätettiin vuonna
1891 vuosikymmenen pohdinnan jälkeen, nopean väestönkasvun ja kaupallisen modernisoitumisen leimaaman
Helsingin väkiluku lähestyi 100.000 ihmisen rajaa. Rata yhdisti Suomen (rautatiet) maailmanmarkkinoihin (maailman meriin). ”
9
Tarkoitus ja merkitys
J
alostettu urBaana – urUrBaana - on ainutkertainen, kaupungin hulinalta suojattu yhdyskäytävä Töölönlahden ja Ruoholahden välissä, mutta samalla paljon enemmän kuin liikenneväylä. Se on neliulotteinen ympäristöteos, jonka neljäs
ulottuvuus – aika – kurkottaa sekä kaupungin historiaan, että sen tulevaisuuteen.
UrBaana vahvistaa Helsingin luonnetta ja omaleimaisuutta. Se viiltää urbaanin keskustan poikki vihreän, lounaispäässä kahtia jakautuvan uran, jatkuen etelään kohti
Kaivopuistoa ja länteen, kohti Ruoholahden kanavaa. Koillispäässä se on Keskuspuistomme erityinen jatke, kenties ainutlaatuinen vertaisten kaupunkien rinnalla: kuhiseva kokonaisuus pieniä kauppoja, musiikkia ja kuvataidetta, kahviloita, katusoittajia,
gallerioita, työpajoja ja asuntoja, mutta ennen muuta ihmisiä, jotka vaeltelevat kiireettömästi sen läpi. urBaana ei ole pelkkä huvipuisto, sillä sen ytimeen on myös ujutettu
tieto ja näkemys pääkaupungin luonteesta ja sielusta; se on kohtaamispaikka kaikille
kaupunkilaisille ja vierailijoille – vauvoista vanhuksiin.
Perusilme
Jalostetun urBaanan perusilme on monimuotoinen säpinä, mutta aina hyväntuulinen
ja lempeä. Ympäristöteoksena sitä ei suunnitella pysyväksi, sillä se kehittyy ajan myötä
kuin kasvava ja vanheneva eläin - orgaanisena. Se heijastaa vuosikymmenestä toiseen
aikansa aatteita ja unelmia. Se vastaa kävijöittensä huutoihin ja kuiskauksiin. Mummi
kulkee sen lävitse levollisesti, lastenvaunuja työntäen. Upea afrikkalaisneito keinahtelee sen raittia korkokengissä ja minihameessa. Harmaapartainen professori polttaa
sikaria terassilla. Poika skeittailee hilpeänä ohi napit korvissaan. UrBaanaa pitkin ei
päristellä autolla, eivätkä moottoripyöräjengit terrorisoi sitä pakokaasulla. Liikenteen
melu ei ulotu sinne. Siellä voi kuluttaa viikkoja tai käväistä kerran elämässään. Sen
yksityiskohdat elävät, mutta perusilme säilyy.
urBaana muistuttaa ihmiselle myös muusta elollisesta monin tavoin. Sen kallioseinille kasvaa pieniä puutarhoja, seinäakvaarioissa on kaloja lasten ihmetellä ja vuosien
varrella sinne istutettujen puiden oksilla pesivät pikkulinnut. Vesi on läsnä monessa
muodossa ja korostaa koko kaupungin erityistä viehätysvoimaa.
urBaana ei ole pelkkä katsomo, vaan yhdistetty katsomo ja näyttämö. Jokainen kävijä
saa osallistua sen muotoutumiseen. Erityisessä suunnittelutilassa voi antaa kannustuksensa ja ehdotuksensa uusille, loistaville ideoille. Tulevaisuus tehdään siellä. urBaana
ei kehity yläkautta päsmäröden, vaan kävijöiden ehdotuksia ja toiveita seuraillen.
10
Ympäristöteoksen struktuuri
Syntyvä ympäristöteos on itsenäinen kokonaisuus, mutta se liittyy muuhun kaupunkiin sitä ystävällisesti syleillen. Sen vaikutus tuntuu kummassakin päässä. Se heijastuu
koillispäässä Musiikkitalon, Finlandiatalon ja jopa Eduskuntatalon elämään, lounaispäässä sitä tervehtivät Ruoholahden kanava ja kanavan kummallekin puolella jo aikaisemmin nousseet, modernit rakennukset. Vaikutukset ovat vastavuoroisia. urBaanalle
tulevat kahvilat, ravintolat, verstaat ja kaupat saattavat tulevaisuudessa olla juhlallisempia koillispäässä ja muuttuvat kansanomaisemmiksi lounaispäätä lähestyttäessä.
Näitä vaihtoehtoja voidaan haluttaessa tukea, kun valitaan eri osiin asettuvia vakituisia
käyttäjiä. Mutta tämäkin tapahtuu suurelta osin luonnostaan, ei ylhäältä ohjailemalla.
urBaanalle ei astuta pelkästään päistä, vaan välille tulee useita portaikkoja ja sen yläosaan voidaan rakentaa ilmaradalla kulkeva vaakahissi, joka miehittämättömänä kuljettaa kaupunkilaisia nopeasti päästä toiseen. Nämä rakenteet kasvattavat kokonaisuuden vaikutuskenttää paitsi päihin, myös uran kummallekin sivulle. urBaana heijastuu
koko siihen kaupunginosaan, joka jää sen luoteis- ja kaakkoispuolelle, sekä jonkun
matkaa molempiin suuntiin haarautuville sivukaduille. Se ei enää erota, vaan yhdistää Töölön kaupunginosan vanhaan keskustaan ja muodostuu kenties tulevaisuudessa
Helsingin yhdeksi uudeksi polttopisteeksi.
Kokonaisuuden muotoutumista ei voi jättää täysin sattuman varaan, vaan se tarvitsee lähtölaukaukseksi muutamia vakituisia käyttäjiä. Tämä tukee toistakin periaatetta.
Vaikka urBaana muuttuu vuosikymmenestä toiseen aikakauttaan myötäillen, olkoon
osa siitä pysyvää, joka muodostuu aikojen kuluessa osaksi urBaanan omaa historiaa.
“Syntyvä ympäristöteos on itsenäinen
kokonaisuus, mutta se liittyy muuhun
kaupunkiin sitä ystävällisesti syleillen. Sen vaikutus tuntuu kummassakin päässä. Se heijastuu koillispäässä
musiikkitalon, Finlandiatalon ja jopa
eduskuntatalon elämään, lounaispäässä sitä tervehtivät Ruoholahden
kanava ja kanavan kummallekin puolella jo aikaisemmin nousseet, modernit rakennukset.”
11
Hankkeen toteutus
u
rBaanan toteuttaja, omistaja ja haltija on yksityinen yritys, joka ostaa alueen ja maan Helsingin kaupungilta ja jolla
on säädelty oikeus myydä tai vuokrata osakkeitaan, maaosuuksia tai osia alueesta. Alueen käyttömahdollisuuksia on
säädeltävä kaupanteon yhteydessä siten, että ei-kaupalliset näkökohdat säilyvät riittävän vahvoina ja kokonaisuuden perusluonne on alkuperäisen tarkoituksen mukainen.
On mahdollista, että omistajan oikeutta louhia syvennyksiä, tunneleita ja luolia urBaanan jatkeiksi on myös jotenkin rajattava, samoin kuin maa-alueen rajat määritellään
kaupanteon yhteydessä.
Ihanteellinen lopputulos olisi, että kokonaisuus on hankkeen toteuttajalle taloudellisesti kannattava, mutta silti pienten kauppojen, työpajojen, gallerioiden, kahviloiden
ja ravintoloiden kirjo säilyy rikkaana. Eräs mahdollisuus alkuperäisten ajatusten turvaamiselle on nimetä alueelle intendentti ja johtoryhmä, joiden mielipidettä kuullaan
valittaessa vuokralaisia tai myytäessä osuuksia alueelta. On olennaista, että urBaanaa
voivat käyttää kaikki ihmiset, että sen varrella on jokaiselle jotakin, eivätkä taloudelliset perusteet yksin ohjaa ratkaisuja. Jonkun on maksettava nekin kulut, joille ei löydy
suoranaista ostajaa. Menoja syntyy alueen valvonnasta ja ylläpidosta. Jos kaupungille
varataan valtaa, on sen kannettava myös osa vastuusta.
Erityispiirteitä
Jalostetun urBaanan lähtökohta on ainutkertainen. Tämä kääntyy hyvin suunniteltuna
voitoksi, mutta epäonnistuessaan ja erehtyen tappioksi. On syytä korostaa tätä ambivalenssia ennen kuin edetään pidemmälle. On realismia ajatella tätä ajoissa. Tarkennetaan siis katse siihen.
Syntyvä rakenne on koillispäässään kouru. Se voidaan kokea uhkaavana ja väärin suunniteltuna se saattaisi öisin turmeltua hämärien puuhien kokouspaikaksi kaupungissa.
Oikeilla, kiinnostavilla ja perusideaa tukevilla valaistusratkaisuilla tämä tendenssi voidaan täysin torjua. Kourumaisuus suo myös edun ja mahdollisuuden. Sen molemmat
seinämät ovat loistava meluvalli ja sen varrelta löytyy kohtia, joiden äänimaailmaa ei
häiritse ympäröivän kaupungin meteli. Kouru voi siten muodostua ihanaksi keitaaksi
kiireen keskellä.
UrBaanan koillispäässä Eduskuntatalo, Sanomatalo, Kiasma, Musiikkitalo ja Finlandia-talo muodostavat arvorakennusten ryppään, mutta alueen tätä osaa ei pidä eristää
oopperasta ja konserteista talsivan smokkikansan ja eduskuntatalosta tipahtelevien
ulkomaisten delegaatioiden yksityiseksi reviiriksi. Yhtä suuri erehdys olisi hyljeksiä
näitä vierailijoita. He ovat urBaanan kiinnostava ominaisuus, meriitti. Eduskuntatalo-
12
ja yhdistävästä käytävästä voi hissillä suoraan nousta urBaanalle. Muidenkin arvorakennusten yhteyksiä koillispäähän on helppo parantaa.
UrBaana on Töölönlahden ja Ruoholahden yhdistäjä. Monissa suurkaupungeissa maiseman hallitsevin osa on kaupungin halki virtaava joki. Helsingillä ei vastaavaa ole.
Tätä puutetta voidaan urBaanalla helposti ja pienillä teknisillä ratkaisuilla korjata. Vesi
tuotakoon sen olennaiseksi osaksi. Mahdollisuuksia on useita ja niiden avulla urBaanaa voidaan elävöittää ratkaisevasti. Kallioseinämiä ei pidä kavahtaa. Ne olisivat kolkot sellaisenaan, mutta suovat mahdollisuuden graffiittien tekijöille, köynnöskasvien
pikku puutarhoille, kiipeilyharrastukselle ja monille muille hauskoille asioille. Jykevät
kiviseinät kutsuvat jalostajaansa.
Konkretiaa
Selostamatta yksityiskohtaisesti kaiken sen luonnetta, mitä urBaanalta löytyy, tyytykäämme toistaiseksi karkeaan, luonnosmaiseen luetteloon: pieniä viihtyisiä kahviloita, taidegallerioita, puita ja pikkulintuja, polkupyöräilijöiden ajorata, ideapankki tulevaisuuden mahdollisuuksista, hämmästeleviä turisteja, puusepänverstas, Helsingin
historian esittely, kalaravintola, kamarimusiikkia, tulevaisuusverstas, seinään upotettu
akvaario, skeittausrata, keraamikon työpaja, joitakin eritysasuntoja, istutuksia ja penkkejä, Internetkahvila, huipputason gourmet-ravintola, kiipeilyseinämä, taiteilijoiden
työtiloja, katusoittajia, rullaluistelurata, graffiittiseinä, vaeltelevia helsinkiläisiä, suutari, vesiputous, kirjakahvila, korukauppa, sähköistetty ilmarata, punttisali…
UrBaanan on kuitenkin annettava kasvaa etupäässä omaehtoisesti. Sen eri osat tukekoot toisiaan, kokonaisuus olkoon enemmän kuin osiensa summa.
Aikamme heijastin
Ympäristöystävällinen tekniikka - Suomen tulevaisuuden vientituote – saa myös näyteikkunansa urBaanalla. Ilmarata, joka toimii vaakahissinä ilman kuljettajaa, on tämän näkyvin osoitus. Uusi energiantuotanto, tavarankuljetus osittain tyhjiöputkissa,
automaattinen jätehuolto ja näiden kaikkien tietokoneohjattu, säästeliäisyyttä tukeva
toimiminen ovat esimerkkejä tästä tavoitteesta. UrBaanaa suunniteltaessa tehdään
analyysi sen energiataseesta, materiaalin kierrosta ja kaikista ympäristövaikutuksista. tätä suunnittelun osuutta
ei peitellä, se on merkittävä aikamme tavaramerkki.
Ratkaistavia ongelmia
Ongelmiakin syntyy ja niihin kaikkiin pitää alusta lähtien varautua. Arvioitakoon lopuksi joitakin tällaisia asioita.
Me kuvittelemme urBaanaa lämpöisenä kesäiltana, mutta on myös sateisia syysöitä ja lumihankia talviaamuina,
jolloin hommat on hoidettava. Osa urBaanasta katetaan
ja varustetaan säteilylämmittimillä. Katua voidaan sulattaa tarvittaessa ja poistaa lumi vetenä. Turvallisuussyistä
osia alueesta suljetaan yöksi.
Liikuntarajoitteisille urBaana on helposti lähestyttävä;
portaiden lisäksi sille johtaa ainakin pari hissiä. Tämä
helpottaa myös vanhusten ja lastenvaunujen pääsyä alueelle ja sieltä pois. Ilmaradan on pysähdyttävä myös hissin ja portaiden kohdalla. Raskaiden tavaroiden kuljetus
voi tapahtua erityisaikoina. Ambulanssin ja paloauton
pääsy koko alueelle on varmistettava milloin hyvänsä.
Ainakin aluksi on välttämätöntä seurata alueen kehitystä, valvottava sen käyttöä ja pidettävä julkiset tilat siisteinä. Jätekysymykset on hoidettava nollatoleranssilla.
Kaupungin on syytä tukea urBaanan yleisiä palveluja taloudellisesti.
Ensimmäiset vuodet osoittavat, mihin
suuntaan alue lähtee kehittymään, määräävät suunnan.
Suunnittelun oikeilla ratkaisuilla voidaan varmistaa, että
vaikutukset koko kaupungin kehitykseen ovat onnistuneita.
Kaupunkiympäristön vihreytys
S
yntyvä uusi kaupunginosa tullaan
toteuttamaan kauttaaltaan siten,
että luonto ja kasvillisuus ovat tärkeänä kantavana osana kokonaiskonseptia. Syntyvälle urbaanille luonnolle
suunnitellaan myös monipuolista käyttöä, jotta rakennettavat viherkeitaat aktivoituvat ja käytön myötä tulevat myös
säilymään viihtyisinä ja hoidettuina.
Kaupunkirakentamisessa kasvillisuus joudutaan osoittamaan usein teknisesti vaativiin olosuhteisiin. Kansipuutarhoille ja viherkattoihin löytyy nykyään valmiita,
Suomen oloihin sopivia ratkaisuja, joissa erilaisilla rakenteilla varmistetaan rakennusten hyvinvointi ja luodaan
kasvun edellytykset. Viherkatoille, joissa kasvillisuus on
matalaa ja vähän hoitoa vaativaa - kuten maksaruohoja
ja sammalia - valmiita ratkaisuja tarjoavat jo mm. Veg
Tech/Envire Oy sekä Icopal Oy. Rehevimmille katto- ja
kansipuutarhoille, joissa kasvillisuus on korkeampaa ja
kerroksellisempaa, rakenneratkaisuja löytyy mm. Rakennustieto Oy:n ohjetiedostosta.
Tiivistyvä kaupunkirakenne asettaa haasteita vihreytykselle. Kaupunkivihreälle on vähän tilaa ja olosuhteet tätä
kautta usein haastavia. Modernissa kaupunkivihreytyksessä huomioidaankin entistä paremmin kaupunki-tilan
kaikki tasopinnat – kasvillisuutta ei osoiteta ainoastaan
maantasoon, vaan vihreyttä tuodaan katoille ja seinäpinnoille. Lisäksi rakennusten sisätiloihin voidaan toteuttaa
talvipuutarha-ajatuksella ympärivuotiseen käyttöön
tarkoitettuja pienpuistoja. Rakennettua kaupunkiympäristöä pehmennetään kasvillisuudella elämiselle viihtyisämmäksi ja suotuisammaksi.
Viherseinien rakenne- ja kasvikokeiluista saatua tietotaitoa hyödyntäen voidaan kehittää ja jalostaa tarvittavat toimivat sovellukset Helsingin ilmastoon sopiviksi
ratkaisuiksi. Suomessa seinävihreytykseen on yleisesti
käytetty tuentaa tarvitsevia köynnöksiä. Talviasussaan
Suomen oloissa pärjäävät köynnökset ovat lehdettömiä,
joten näkyvissä on vain paljaat oksat sekä tukirakenne.
Tukirakenteen ollessa osa arkkitehtuuria yleisilme pysyy
siistinä lehdettömänäkin aikana.
Tiiviin infrastruktuurin keskellä kasveilla on myös käytännön funktioita kuten pölynsidonta, meluntorjunta ja
kaupunkisaarekeilmiön lieventäminen. Lisäksi kasvillisuudella pystytään tehokkaasti tasaamaan hulevesien
määrää. Suunnitelmallisesti toteutettu viherrakentaminen sitoo ja viivyttää valumavettä, sekä haihduttaa sitä.
Mitä kokonaisvaltaisemmin ympäristöön tuodaan kasvillisuutta, sitä viihtyisämmäksi kaupunkitilat muodostuvat.
Monipuolinen kasvien käyttö kaupunkiympäristössä
lisää kaupunkiluonnon monimuotoisuutta. Kokonaisvaltainen viherrakentaminen luo nykyaikaista ja aiempaa
viihtyisämpää kaupunkitilaa. Ranskalaisista ikkunoista
avautuvat kattopuutarhamaisemat tarjoavat kasvukautena lähiruokaa ja lisäävät ihmisten jokapäiväistä viihtyisyyttä. Hyvin suunnitellut ja toteutetut katto- ja kansiratkaisut tuovat mielenkiintoisen kerroksellisen vihreän
ympäristön täysin rakennettuun kaupunkitilaan.
“pieniä viihtyisiä kahviloita, taidegallerioita, puita ja pikkulintuja, polkupyöräilijöiden ajorata, ideapankki
tulevaisuuden mahdollisuuksista, hämmästeleviä turisteja, puusepänverstas,
Helsingin historian esittely, kalaravintola, kamarimusiikkia, tulevaisuusverstas, seinään upotettu akvaario, skeittausrata, keraamikon työpaja, joitakin
eritysasuntoja, istutuksia ja penkkejä,
Internetkahvila, huipputason gourmetravintola, kiipeilyseinämä, taiteilijoiden
työtiloja, katusoittajia, rullaluistelurata, graffiittiseinä, vaeltelevia helsinkiläisiä, suutari, vesiputous, kirjakahvila, korukauppa, sähköistetty ilmarata,
punttisali…”
Kasvilajiehdotuksissa on painotettu helppohoitoisuutta,
kestävyyttä, hyvää talviasua sekä ympärivuotisuutta.
13
Helsingin hiomaton timantti
K
eskellä Helsingin ydinkeskustaa uinuu ainutlaatuinen mahdollisuus. Käytöstä poistunut ratakuilu on syntynyt nykymuotoonsa historiallisen evoluution kautta ja jättänyt jälkeensä kaupunkitilan joka hahmottuu omana
olionaan kaupunkiplanktonissa.
Paikan erityislaatuisuus ja potentiaali on nyt, alkuperäisen käyttötarkoituksen poistuttua, tunnistettava kaukoviisaasti ja herkkyydellä. Historiallista tilaisuutta ei saa
menettää. urBaanassa tuodaan esiin mahdollisuuksia
uudenlaisen urbanismin toteuttamiseksi. New York sai
High Linen, Helsinki saa urBaanan.
Keskuspuisto jatkuu länteen
Keskuspuisto päättyy nykyisin Töölönlahden eteläreunaan Musiikkitalon ja Kiasman viereen. urBaanassa
Keskuspuisto jatketaan länteen yhdistämään eriytyneet
kaupungin puoliskot. Vihreys jatkuu läpi koko matkan
erilaisina tulkintoina, välillä rakennetummin ja organisoidusti, esimerkiksi vertikaalisten puistojen välityksellä. Välillä teema jatkuu vapaammin ja luonnonvaraisesti. Vehreys siivilöityy tiimalasimaisen kaupunkitilan
lävitse. Ratakuilun suuntautuminen ilmansuunnallisesti
on ideaali erilaisten lämpimien kaupunkitilojen ja olosuhteiden synnyttämiselle. Leveydeltään maanpäällinen
osuus rinnastuu Esplanadin puistoon. Nyt on mahdollisuus tuoda vehreyttä myös maan tasolle ja luoda otollista mikroilmastoa autioituneeseen kaupunkimaisemaan.
Paikan henki
Historiallisten kerrostumien jälkeensä jättämät jäljet,
urat ja merkit ovat osa paikan erityislaatuisuutta. Niitä
voidaan suojella mutta vielä enemmän: ne voivat antaa motiiveja uuden tyyppisen kaupunkirakentamisen
suuntaviivoiksi. Ratakuilu on tontti jolla on kaksi erityispiirrettä normaaliin kaupunkikortteliin verrattuna:
se on muodoltaan puolitoista kilometriä pitkä ja kapea
14
kaartuva kaupunkitila. Toiseksi, se levittäytyy vaikutuksiltaan kahteen eri tasoon. Alempi, näihin päiviin asti
kaupunkilaisilta kätketty paratiisi on uinunut Ruususen
unta ja säilönyt merkkejä historiallisista vaiheistaan.
Suurin osa niistä liittyy poistuneeseen rautatietoimintaan. Sen muistumat ja niiden jatkojalostus ovat osa kokonaiselämystä.
nittelustrategia sisältää riittävästi sidottuja kiinnekohtia
ja periaatteita mutta suhteessa myös paljon avoimuutta
ja reagointimahdollisuuksia. Myös erilaisten toimintojen sekoittuminen ja mahdollistaminen on keskeinen
tavoite. Suuria kaupunkirakenteellisia periaatteita ei saa
kuitenkaan liudentaa, vaan kaiken toiminnan ja päätöksenteon päämotiivina on aina laatu.
Ratakuilun seisakkeet
Paikan eri mittakaavat ja neljäs ulottuvuus
Kuten radanvarrella yleensäkin, on tässä kaupunkitilaa
luettava matkana. Se koostuu intensiteetiltään eriluonteisista osista, tasaisemmista osuuksista ja saapumisista
väliasemille. Väliasemat ovat portteja uusiin ja eriluonteisiin etappeihin ja ne toimivat alueen toiminnallisina
ja visuaalisina keskittyminä. Etappien luonne määräytyy
urBaanassa ympäröivän kaupungin tarjoamista lähtökohdista ja niiden oraalla olevasta ominaisluonteesta
jota vahvistetaan. Esimerkiksi Tennispalatsin ja Autotalon kohdalla on kehittymässä muuta kaupunkia urbaanimpi keskittymä, Helsingin pienois-Manhattan. Tätä
kehitystä halutaan tukea ja tehdä kaupungin potentiaali näkyväksi sijoittamalla tänne urbaania elämää aktivoivaa rakentamista. Marian sairaalan pienipiirteinen
rakenne toisaalta antaa motiivin eriluonteiseen käsittelyyn. Aluetta rakennetaan kuin kaupunkia kaupungissa:
pienipiirteisemmin ja sen omaa identiteettiä vahvistaen.
urBaana koetaan eri etäisyyksiltä ja eri vauhdeissa. Sen
täytyy toimia ja rikastuttaa niin liikkeessä kuin pysähdyksissä. Veistoksellisuuden tulee toimia kaukaa ja läheltä sekä eri korkeuksilta hahmotettuna. Tilassa liikutaan
pystysuunnassa ja tarjotaan kokonaan uusia kuvakulmia
kaupunkiin. Myös uuden rakenteen erilaiset läpinäkyvyysasteet ja niiden variaatio ovat keskeisiä paikan kokemisessa kaikilla aisteilla.
Uusi urbaanisuus ja avoimuuden reunaehdot
Rakentamisen periaatteet eivät voi olla vain tämän päivän tietoon perustuvia. Tulevaisuuden uuden tiedon
tulee voida vaikuttaa tämän päivän ratkaisuihin. Suun-
Ainutlaatuinen paikka / ainutlaatuiset ratkaisut
Paikka, joka on kansainvälisestikin merkittävä, ansaitsee
arvoisensa kohtelun. Nyt ei olla kuohimassa poikkeavuuksia, esimerkiksi normaaliksi umpikorttelirakenteeksi, vaan päinvastoin tukemassa paikan erityislaatuisuutta. Keskeistä on ajatella ratakuilua kaupunkitilana
jota ympäröivät rakennukset kehystävät. Uuden rakentamisen tulee olla selkeästi veistoksellisen kontrastinen
olemassa olevaan verrattuna. Käytettävät materiaalit ja
rakenneratkaisut edustavat tulevaisuuden uusinta teknologiaa ja kestäviä ratkaisuja. Ajattomuus saavutetaan
rakentamisen laadulla, aikaperspektiivi asettuu kauas –
kunnioittamaan tulevia polvia.
”Historiallista tilaisuutta ei saa menettää. urBaanassa tuodaan esiin
mahdollisuuksia uudenlaisen urbanismin toteuttamiseksi. New York sai
High Linen, Helsinki saa urBaanan.”
15
kt
k
ar 1
12
kt
8
6
kt
Le
pp
k
er
ik
Li 1
kt
1
9
a
m
kt
4
6
1
6
6
7
5
14
14
6
1
4
4
6
13
8
6
40
a
m
4
14
6 33
0
kt
k
ar 1
kt
11
9
kt
a
m
5
7
38
40
14
k
al 1
kt
k
al 1
4
9 17
6
3
10
0
13
14
9
kt
5
k
o
ar
0
6
2
2
k
15
kt
2
Zm
ar
k
ar 1
2
1
al
15
a
m
kt
k
31
k
kt
a
9
7
k
36
kt
6
kt
10
a
m
6
at
kt
11
k
3
ilm
6
kt
34
2
k
ar 1
13
9
12
16
k
ar 1
16
a
m
1
kt
12
8
6
12
36
15
4
en ti
st ko
La ivä
pä 1
8
kt
kt
9
17
k
14
29
k
ar 1
atu
ink
lm
2
k
ar 1
13
k
ar 1
atu
14
nk
16
Ma
10
m
7
kt
1
1
14
38
31
de
lah
pin
La
6
I
2
2
k
6
8
0
1
00
13 1
13
k
ar 1
II
6
6
7
o
al
ut
el
lv 1
Pa
13
6
8
13
io
7
5
5
6
kt
3
8
kt
al
3
k
4b
k
1
13
5
1
kt
15
kt
k
9
a
m
9
5
8
12
k
ar 1
11
8
k
ar 1
k
ar 0
1
4
o
al
ut
el 3
lv
Pa
16
3
5
2
34
6
3
kt
2
5
12
1
13
I4
PP
kt
a
m
5
M
KA
15
4
ar
27
15
6
k
k
ar 1
at
14
I
0
10
10
kt
4
8
1
5
uk
16
14
k
5
5
II
1
12
k
ar 1
3
a
m
k
li
el
ot
H 6
13
5
10
11
2
a
in
lin
4
k
ar
3
2
ar
7
tu
3
5
4
4
9
4
41
13
3
14
9
4
5
13
he
3
ec
13
14
15
8
tr
ka
3
10
k
ar 1
6
9
4
rk
lto
uo 2
H
9
8
10
kt
3
10
12
M
13
I4
PP
st
La
14
0
a
4
in
6
6
2
kt
9
2
6
M
KA
3
7
13
9
I
k
9
8
kt
6
9
12
12
3
kt
14
13
9
704
41 12
4
kt
II
k
ar 1
kr
0
6
kt
4
11
3
4
12
12
13
kt
11
al
ira
sa
4
10
tr
11
lin
9
22
kt
kt
8
kt
10
12
9
12
11
1
kt
k
a
.m
12
6
1
he
7
8
s
3
8
a
R
1
41
5
k
ar
8
8
15
1
io
I
6
a
m
14
8
a
al
ira
Sa 4
10
n
ia
ar
M 12 2
8
9
8
6
ec
9
as
R
1
10
uk
6
8
6
11
kt
kt
h
ja
o
Su
a
m
11
7
ilm
kt
0
tr
M
3
8
kt
k
ar 1
3
as
R
4
9
4
a
in
lin
18
he
12
11
11
I
6
II
4
0
4
kr
14a
5
kt
9
4
kt
8
kt
k
a
m
kt
11
32
17
4
2
k
kt
11
1
kt
4
5
4a
10
5
ar
8
4
O
2
kt
O
0
O
vj
11
4
O
6
6
8
23
12
11
m
a
m
at
a
30
ilm
k
er
ik
Li 1
8
22
8
k
ar 1
16
9
ilm
16
16
4
k
ar 1
12
21
kt
k
4
9
17
0
0
at
1
a
30
m
at
kt
k
tr
k
12
5
6
21
kt
7
9
8
tu
9
2
6
3
4
4
4
ka
din
7
o
nk
4
9
1
4L
18
5 3
1b
0
17
ste
La
2
tr
ar
tr
8
1
k
al 1
O
13
13
17
32
k
at 2
O
5
5
0
k
ar 1
5
1
4
kt
1c
3
4
kt
7
16
0
12
k
ar 1
u
ul
Ko 1
10
25
14
5
1513 8
8
6
4
I
3
10
9
9
8
13
12
ec
3
I
2e
6
11
I
11
10
0
4
I
2
8
4
rs
II
kt
5a
LÖ
1
M
11
II
11
I
9
4
10
9
0
o
st
11
ar
5
O
O
O
O
3
10
9
10
21
6
9
4
4
9
4
8
3
3
3
2
ar 11
2
I
11
8
ar
28
0
kt
6
k
ar 1
5
k
ar 1
7
1
16
k
li
el
ot 1
H
11
12
5
0
k
ar 1
11
2
0
3
4
7
30
a
k
1
8
er
ik
11
Li
m
6
1
19
11
ar 1
6
ar
4
1
4
50
-M
-1
k
ar 3
04
40
nhe
ie o
öm ikk
Ty 10is0t
u
4Kp
11
1
3
2
10
0
1
a
m
l
al
2
29
4
61
a
m
1
1
k
7
6
1
k
1
ar
k
9
14
2
ko
rk
Ki
2
1
7
21
3
Li
ik
er
ar 2
1
7
er
ik
Li 1
5
a k
6
m
5
ar
7
3
5
10
4
4
k
ar 1
11
k
ar
4
11
2
16
11
1
8
7
16
8
16
2
9
4
3
2
04
40
k
6
9
20
9
ilm
3
kt
2
28
16
44
5
t
kt k
11
kt
11
4
2
2
k
ar 1
10
8
a
m
8
kt
Ö
o
Zm
Ö
-T
I
I
k
ar 6
7
I
II
1I
10
10
6
9
I
ra
I
I
7
8
4
I
1
5
II
11
3
9
I
II
I
st
La
I
3
2
9
0
4
onkatu
19
Salom
21
3
in
od
2
16
2I
I
I
II
10
5
10
II
I
I
1
4
9 liva
ii
H 1
11
7
0
6
3
r
pin
La
1
6
3
e
inn
ja
ku
nk
ste
La
7
3a
2
10
I
5
10
3
II
I
II
8
I
II
I
0
6
5
ak
9
8
9
1
U
ET
9
II
I
II
11
II
I
2
6
9
9
I
7
I
15
14b
lä
II
I
II
I
II
1
I
3
8
26
kt
17
26
7
8
16
k
6
kt
2
a
1
7
4
9
24
8
2
1
m
8
9
15
12
9
4K
0
ar
8
6
ar
5
k
ts 14
10
ar
ts
7
8
8
4
8
16
k
1
3
m
a
0
kt
k
tr
5
9
7
k
3
7
kt
ilm
ar
8
lla
k
tr 2
1
8
5
20
m
9
k
tr
2
ar
5
k
4P
13
1
8
4K
1
17
I4
8
6
5
3
ei
nt
3
7
8
9
ke
8
ra
k
at 4
k
ar 2
11
PP
M
22
k
k
ar 1
ar
a
13
o
0
t
eh
nl
8
ar 13
5
17
1
te
s
La
5
k
ts 1
2
jankatu
7
k
ar 1
m
4
15
KA
12
kt
9
k
ar 2
kt
0
k
ar 1
0
1
0
10
4K
10
3
8
4
npuno
Köyde
4
12
k
ar 1
kt
3
ar
8
kt
5
17
k
ar 1
10
ar
k
ar 1
kt
5
1
kt
6
16
0
2-1
7
4
8
23
2
17
3
63
24
9
1921
26
nk
la
ka
rk
u
at
n
23
katu
lahden
Ruoho
I
Rau
n
ine
Ete
20
16a
ta
atu
tiek
10
1b
m
ö
Ty
4
1d
Po
16
II
0
0
I
nk
5
III
2
I
I
6
3
I
e
ieh
III
11
atu
II
6
I
25
2
I
19
tu
7
I
tieka
Rauta
4
I
4
I
10
9
I
rh
Pe
1
atu
11
6
II
16b
0
4
3
1
II
5
7
3
I
III
I
1
2
2
II
tu
27
I
II
3
tieka
Rauta
8
I
18
6
3
3
II
I
II
II
u
4
inen
I
29
kat
uon
päs
Lep
1
k
on
Aluejako
Pohjo
II
3
7
2
Kaarre ja r atasuor a
Mar i a
16
a
m
14
16
7
9
4
18
15
3
7
kt
18
16
2
2
18
2
7
2
k
li
al
eh 1
id
Ta
3
0
9
3
2
k
16
3
7
I
1
lo
4
1
ta
ta
un
3
7
13
13
16
sk
k
8
u
Ed
15
eo
us
M 1
9
3
0 8
40 18
18
III
rs
4
40 7
13 13
1
I
k
16
2
13
4
8
11
18
15
0
9
1
3
3
13
13
4
1
8
30
11
9
4
14
14
13
14
k
ar 1
I
0
13
0
1
1
5
2
12
9
k
8
13
6
11
9
8
7
kt
12
9
atu
8
12
tr
3
12
nta
k
1
rio
1
nkatu
14
13
k
ar 1
8
to
sku
u
16
10
kt
0
va
er
ns
Ko
Ed
2K
14
Nerva
nderi
I
13
8
1
8
I
12
15
2
I
4
12
6
9
6
3
1
O
O
O
3
12
12
14
14
O
O
ilm
O
12
5
13
O
4
5
9
O
O
O
O
9
3
5
O
O
kt
12
O
O
11
O
8
O
O
4
12
1
1
5
5
12
11
4
13
13
1
11
4
0
9
9
10
9
4
4
8
2
12
5
11
0
2
I
1
11
11
13
8
2
12
5
12
12
7
2
4
kt
4
14
3
3
4
12
4
5
3
0
4
12
3
0
0
5
4
8
11
11
5
kt
5
4
11
11
a
m
44
3
9
1
kt
k
er
ik
Li 1
13
kt
48
12
8
k
er
ik
Li 1
14
I
2
2
13
17
kt
kt
6
LÖ
Ö
Ö
-T
U
ET
tu
ka
14
10
k
ar 1
14
6
10
12
13
0
I
10
17
k
ar 1
3
kt
k
er
ik 1
Li
8
I
k
ar 3
18
k
a
m
I
an
di
ka
Ar
3
5
40
67
67
3
14
kt
14
9
0
Li
9
3
1
lo
8
I
a
at
nt
ku
us
8
5
8
8
k
I
3
2
k
er
ik
Li 1
10
kt
21
10
40
Ed
7
4
1
10
0
11
kt
14
13
2
65
k
er
49
ik
15
7
21
3
I
k
2
O
eo
us
M 2
k
15
12
k
ar 1
12
6
14
4
8
6
I
tr
5
2
18
9
I
I
71
69
14
56
k
ar 1
14
6
14
14
4
4
10
15
1
5
8
3
1
I
ilm
9
14
a
m
9
3
42
k
at
li
el
ot
H 1
41
er
ik
Li
13
3
k
7
I
9
12
10
8
3
1
8
4
6
11
7
7
ilm
9
lla
ei
nt
15
4
6
7
7
4
I
9
7
2
I
8
2
8
2
12
I
3
1
7
I
2
0
13
8
kt
n
pi
11
15
1
1
47
7
7
9
6
2
7
tu
k
er
ik
Li 1
7
13
9
a
1
em
as
16
O
k
1
8
3
8
2
7
7
4
m
a
2
8
8
7
io
k
au
9
io
k
au
in
2
n
ve
ki
i
as
Pa
ata
m
16
at
I4
s
at
al
sp
i
nn
Te
8
I
PP
M
KA
kt
16
63b
16
a
em
as
ro
et
m
ro
et
M
kt
O
16
Runeberginkatu3
O
m
Ka
9
,0
Olavin
ka
19
2
4
2
1
k
1
16
9
10
14
er
ik
Li
a
m
6
15
7
15
14
0
at
14
1
8
in
t
en
7
m
la
8
2
12
3
ar
up
kk to
Pi uis
p
42
ke
6
15
15
ankatu
Ann
42
15
ra
nkatu
Jaako
15
4
kt
Fredri
kinkatu
1
46
15
15
I
k
k
ar 3
16
8
5
k
ar 1
18
16
5
14
k
ar 1
71
k
ar 1
69
56
kt
6
9
5
4
1
I
3
tr
5
4
k
ar 1
15
15
3
58
0
13
4
14
6
14
9
17
a
m
I
7
6
2
8
k
ar 1
tu 1
18
6
15
kt
58
17
3
14
5
2
55
4c
6
7
40
15
16
2
15
kt
k
ar 1
k
15
5
kt
60
k
ar 1
17
kt
14
9
13
9
tiekatu
k
ar 1
5
0
a
m
20
,4
20
20
6
2
2
tr
15
17
15
Freesenka
19
9
tr
62
k
ar 1
60
4
8
2
6
I
7
14
8
4
3
9
1
9
40
4
7
16
15
3
1
14
katu
I
1
20
7
k
tr 2
17
73
k
ar
1
15
9
0
41
15
k
ar 1
kt
k
ar 1
13
14
3
o
ki
14
2
9
2
8
8
8
5
44
1
er
ik
Li
63a
3
9
no
au
M
0
11
40 1
18
6
21
3
9
6
a
m
io
k
au
1
6
at
1
8
7
5
k
18
18
al
n
to
is
iv
Ko
2
k
7
1
Ainon
III
III
6
15
15
3
2
au
5
4
k
ar 1
17
7
a
7
m
9
at 2 1
20
73
in
e' n a
st ulm
k
a
Kp
I
k
ar 1
kt
62
k
ar 1
vj
3
14
kt
14
on
3
su
14
pä
8
Temppelikatu
6
3
8
40
a
m
k
ar 1
4
m
al
k
17
17
14
9
4
13
I
4
8
17
4
4
17
22
3
4
k
ar 1
6
M
16
tr
0
0
6a
k
ar 1
13
13
4
9
18
lla
k
in
ar
N
9
ei
nt
ke
ra
6
18
0
18
19
16
9
07
40
7
20
2
18
19
15
14
k
ar 1
1
1
2
13
Pohj. Rauta
11
ar
1 k
15
3
Salom
inkuja
8
15
0
k
ar 1
19
6b
6
14
3
6
III
15
I
8
onkatu
6
Kamp
5
6
15
15
8
k
ar 2
17
17
4
19
16
12
10
tu
atu
utatiek
Et. Ra
12
tieka
Rauta
Pohj.
21
11
r
3
23
u
n
a
or
Au
13
19
t
ka
9
15
17
Parlamentti
E l äinmus e o
I
S el k är an k a Parlamentti
E
duskuntatalon ympäristö Baanan
laidoilla on mahdollista rauhoittaa
puistomaiseksi sekä avata kaupunkilaisten oleskelu- ja virkistystilaksi ja toriksi.
Eduskuntatalon ympäristön käyttö parantuu entisestään, mikäli Pohjoisen Rautatiekadun liikenne voidaan
rauhoittaa ohjaamalla Kampin terminaalin bussiliikennekin Arkadiankadun kautta.
Alueen viihtyvyyden lisäämiseksi Baanan reunoja jäsennetään oleskeluportaikoin, ja alueelle voidaan järjestää
esimerkiksi julkisen puheenpitopaikan ”speakers corner” –henkisesti, sekä tarjota kaupunkilaisille mahdollisuuksia vaikuttaa yhteisiin asioihin ja tiloja toimintaan.
18
19
Eläinmuseo
R
autatiekatujen välinen kaupunkitila on pitkä näkymäakseli, jolla
ei tällä hetkellä ole selkeää päätepistettä. Eläinmuseon edessä on kaupunkirakenteessa paikka kohtaamiselle,
pysähtymiselle sekä nauttimiselle ja rentoutumiselle.
Paikalle ehdotetaan näyttävää rakennusta ravintoloineen, yökerhoineen, sikariklubeineen, mielipidekahviloineen ja lepäämiseenkin soveliaine oleskelutiloineen.
Asumisen ja toimistotilan lisäksi lukusalit lehtineen ja
kirjoineen, sekä tilat musiikin kuunteluun ja elokuvien
katselemiseen ovat sopivia toimintoja rakennukseen.
Samalla rakennuksella on selkeä kaupunkikuvallinen
funktio saranana Rautatiekatujen ja Arkadiankadun risteyksessä, sekä urBaanan uudisrakentamisen lähtö- ja
päätepisteenä.
Suunnitelman mukaan Eläinmuseon alueelle syntyy
noin 5 500 k-m2 uutta kerrosalaa.
20
21
Selkäranka
T
ennispalatsin ja Autotalon edustan veistoksellinen rakennusmassa
rakentuu yhtenäisen sisäkulkuyhteyden ympärille. Tämä katutason yläpuolella sijaitseva jalankulun vaakayhteys
kokoaa yhteen siihen liittyvät liiketilat ja
viihdemaailman.
Sisätilasta aukeaa näkymiä reitin varren talvipuutarhoihin. Kokonaisuus onkin kaupunkilaisten viihtymiseen ja
oleskeluun tarkoitettu puutarha, samalla kun se on uusi
mielenkiintoinen maamerkki Helsingissä sekä näyttävä
arkkitehtoninen matkailukohde.
Ylimmät kerrokset koostuvat pääasiassa toimistoista ja
asunnoista. Rakennuksen selkärankana on ulkoilureitti,
joka kulkee puistomaisessa kattopuutarhamaailmassa,
mille kahvilat ja ravintolat voivat avata terassejaan. Rakennukseen sijoitetaan myös julkista tilaa design, taide
ja arkkitehtuurin näyttelyitä varten, sekä esimerkiksi
tanssin ja teatterin esitystilaa.
Lopputuloksena on toiminnoiltaan hallitusti sekoittunut, kerrostunut, muuntojoustava muoto - ikään kuin
vaakasuoraan asettunut pilvenpiirtäjä.
Suunnitelman mukaan Selkärankaan syntyy noin
30 000 – 35 000 k-m2 uutta kerrosalaa.
22
23
Kaarre ja ratasuora
S
uora rakennusmassa kätkee sisäänsä nykyaikaisen basaarin, missä katukeittiömaailma ja etnoruokatarjonta yhdistyy alueelta puuttuvaan
kauppahallitoimintaan.
Rakennus tuo viherkatollaan Eteläisen Rautatiekadun
länsipäähän kaistaleen puistoa. Baanaan kevyenliikenteen reitin päälle ulottuva rakennus tuo väylälle säänsuojaa, ja rakennuksen länsipäähän on suunniteltu ulkoilmaelokuvateatteri.
Baanan kaarteen mukaan kaareutuvaan rakennusmassaan on luonnosteltu pääasiassa asumista. Terassoidun
asuinkerrostalon luonnetta määrittävät kattopuutarhat,
jotka toteutetaan toimivina viljelykäyttöön sopivina
hyötypuutarhoina.
Suunnitelman mukaan kaarteen ja ratasuoran alueelle
syntyy noin 30 000 k-m2 uutta kerrosalaa.
24
25
Maria
M
arian alue - nykyisen sairaalan rakennuksilta Ruoholahdenkadulle - Baanan varrella tarjoaa mahdollisuuden kokonaiseen uuteen elävään kaupunginosaan: kaupunkiin kaupungissa.
Sairaala-alueen olemassa olevan rakennusmassan täydennysrakentamisella luodaan
tiiviistä kaupunkirakennetta, missä rakennusten kivijalkakerroksen toiminnan aktivointi liike- ja työtilakäytössä elävöittää syntyviä katuja ja yhdistää kodin ja työpaikan
esimerkiksi käsityöläisten ja taiteilijoiden tai suunnittelutoimistojen tilatarpeisiin vastaten. Nykyiseen rakennuskantaan on ajateltu sijoittuvaksi mm. hoivakoti-, hotelli- ja
kahvila- & ravintolaoperaattoreita. Lisäksi alueelle on tarkoitus toteuttaa elokuvateatteri, yleiset saunatilat ja pienyrittäjätoimintaa kuten parturi-kampaamot, verstaat ja
esim. polkupyöräkorjaamo.
Parhaat ilmansuunnat etelään, lounaaseen ja länteen ovat nykyisellään Marian alueen
ongelmallisimmat. Etelässä alueen rajaa irti kaupungin korttelirakenteesta Ruoholahdenkadun silta ja länsipuolella Mechelininkatu aiheuttaa yhtälailla oman haasteensa
vilkkaan liikenteensä myötä.
Eteläreuna käännetään ongelmasta mahdollisuudeksi purkamalla Ruoholahden silta,
ja laskemalla katu kulkemaan Mechelininkadun ali. Tämä käänteentekevä liikennesuunnittelun oivallus kohottaa koko lähiympäristön laatua uudelle tasolle poistamalla kiinteän esteen kaupunginosien rajalta ja tehostamalla keskustan huoltotunnelin
liikennettä. Samalla kun liikenteen haittavaikutukset minimoidaan painamalla katu
maantason alle, syntyy Marian alueen eteläreunaan tilaa lisärakentamiselle. Uusi rakennusmassa voi olla nykyisten Ruoholahdenkadunvarren toimistotalojen mukaisesti
korkeaa, ja madaltua porrastuen Marian alueen puolella.
Länsireuna rakennetaan toimivaksi jatkamalla Marian alueen nykyinen muurimainen
rakenne Mechelininkadun vieressä uudella rakennusmassalla Ruoholahdenkatuun
saakka. Yhtenäinen suojaava kerrostalorakentaminen luo viihtyisän ympäristön Marian alueelle. Alueen pysäköinti ja huoltoliikenne ohjataan rakennuksen keskelle sijoittuvasta ajoportista Marian alla sijaitsevaan huoltotunneliverkostoon.
26
27
Maria
Y
mpäristön haittatekijöiltä suojautuminen avaa alueella piilevän potentiaalin houkuttelevalle uudisrakentamiselle.
Toteutettava ilmeeltään nykyaikainen rakennuskanta on pääasiassa asuinrakentamista, jonka ensimmäiseen ja osin toiseen kerrokseen toteutetaan kaupallista tilaa. Liiketila jatkaa Marian nykyisen rakennuskannan täydentämisen myötä syntyvää elävää
ja aktiivista ympäristöä. Samalla alueelle syntyy riittävän kaupallisen massan myötä
elävä kaupan keskittymä ilman laatikkoarkkitehtuurin monotoniaa.
Kaikessa rakentamisessa painotetaan viherrakentamista, erityisesti Marian alueella.
Valmiissa ympäristössä maantason kasvillisuus nousee seinille ja muureille ja kattopuutarhat valtaavat rakennusten yläpuolisen maailman. Puutarhamainen ympäristö
toteutetaan ja ratkaistaan mahdollisuuksien rajoissa niin, että vihreydestä päästään
nauttimaan myös vuoden kylmimpinä ja pimeimpinä aikoina. Puistomaisiin ulkotiloihin sijoittuvat alueen tarvitsemien leikkikenttien lisäksi myös kasvihuoneet ja viljelypalstat asukkaille, sekä koko alueen tapahtumatori tanssi-/teatterilavoineen.
Lopputuloksena Helsinkiin syntyy uusi miellyttävä, kestävä kaupunginosa, jossa viihtyvät asukkaat lapsista vanhuksiin ja joka houkuttelee yhtälailla satunnaista vierailijaa
kuin uusia asukkaita.
Suunnitelman mukaan Marian alueelle syntyy noin 45 000 – 50 000 k-m2 uutta kerrosalaa.
28
29
I
8
I
7
8
2
8
17
9
ET
U-
8
kt
1
TÖ
o
16
Ö
8
1
8
10
3a
eli
nin
10
10
2
9
ch
3
3
eli
4
nin
11
5
2
13 2
0
kio
4
8
9
13
3
1
8
4
ma
Pa
tel
1
29
19
4
16
6
14
8
13
ulu
12
7
k
12
6
1
15
5
lve
k
3
lut
alo
8
13
6
at
k
2
13
16
ar
k
1
2
La
pä ste
ivä n
k
1 oti
kt
kt
3
kt
ke
r
1 k
16
ar
k
1
at
k
6
kt
Lii
k
14
kt
kt
PI
ma
4
al
k
1
ke
r
1 k
8
4
17
4
kt
9
14
1
9
30
kt
21
ma
7
10
L
vj
al
k
1
2
ma
ma
Salomonkatu
21
16
0
4
10
1
kt
ilm
ilm
19
15
17
4
15
9
kt
10
0
ma
1
kt
kt
at
Lii
8
5
15
1
6
8
k
32
17
9
12
kt
17
14
6
kt
11
9
14
5
6
9
14
kt
Pa
14
21
9
MP
kt
2
14
7
11
KA
23
3
14
kt
kt
ma
5
ar
k
1
io
14
14a
al
k
1
kt
34
4
9
4
15
15
ar
k
1
uk
3
o
rk
7
17
kt
k
3
13
1
12
Ko
1
0
k
6
3
na
1
Zm
kt
6
ar
2
5
14
ma
13
4
4a
11
6
1
at
1
ma
ilm
23
m
nk
he
ie
11
u
at
15
2
8
10
ma
1
9
30
ar
k
1
11
0
15
17
3
55
kt
10
25
4
kt
6
14
3
4b
k
2
10
5
15
ar
ar
k
1
14
9
17
2
3
12
15
36
6
13
6
30
ar
k
1
k
uo
6
32
1
2
16
13
kt
ma
34
9
ar
38
27
3
9
29
ar
k
1
16
8
at
ma
14
14
8
u
ar
k
1
u
at
nk
12
12
14
k
12
14
8
1
äs
14b a
at
31
ar
k
1
rk
4
ma
k
16
de
13
ar
k 2
31
ah
2
5
40
2
nl
6
k
36
k
ar
k
1
7
kt
k
in
Et
20
pi
1
9
La
ar
13
ke
16a
kt
m
7
0
en
in
ä
el
14
5
14
3
6
al
M
14
6
tu
pp
kt
7
17
8
kt
kt
Le
8
4
al
k
1
1
14
14
14
16b
al
18 ar
k
1
0
kt
25
kt
ma
ka
u
Ra
1
15
4
kt
12
9
ar
k
1
1
kt
15
15
3
9
6
38
33
16
kt
Lii
11
14
ie
tat
6
k
5
6
alo
kt
9
4
14
4c
13
lut
13
ar
k
1
2
2
27
kt
6
14
1
4
6
6
7
lve
li k
13
13
3
41
k
1
2
tu
10
kt
6
6
6
6
3
8
Rautatiekatu
5
Leppä 6
suonk
a
4
4
ar
0
ar
k
1
4
ar
k
1
vj
1
12
10
41
40
13
6
5
9
k
1
4
olt
o
2 rk
4
3
5
6
Hu
5
5
00
1
10
Pohjoinen Rautatiekatu
8
13
au
14
9
12
6
9
kt
13
9
10
ar
k
1
4
10
13
3
0
6
k
1
3
1
12
2
6
9
kr
7
6
1
12
8
6
4
9
k
1
13
1
3 2 3
Me
kt
41 s
1
kt
Ho
11
22
8
kt
kt
kt
kio
ar
1
8
Ra
ar
k
3
s
au
6
s
8
15
1
7
15
4
1
12
10
18
ch
Ra
Ra
5
kt
Me
9
4
Asemapiirros
9
8
12
3
9
6a
13
9
4
8
ar
k
1
kt
Zm
ÖL
0
ma
8
17
9
8
10
Pe
rh
on
ka
t
8
b
II
8
15
4
15
Ho
te
6
15
6
16
,0
Ka
mp
15
3
4
15
3
I
13
13
kt
2
40
4
6
12
12
8
12
5
4
4
5
5
12
io
9
k
11
0
O
11
3
katu
Pohj. Rautatie
3
12
11
8
13
0
4
4
11
11I
5
5
4
Ed
us
11
10
12
13
1
at
42
7
nta
I
10
1
3
9
9
I
I
12
3
1
at
1
ma
ke
rk
ma
8
2
19
7
1:1000
Salomonkatu
5
9
1
3
9
6
Ma
1
pa
la
4
2
8
nis
2
Lii
k
1 er k
0
9
Te
n
9
2
8
9
ok
I
8
2
8
tal
3
ma
III
14
ku
1
Olavinkatu
9
7
13
0
3
Lii
1
7
11
12
3
12
12
O
1
10
6
14
O
O
O
11
1
0
11
13
O
9
1
2
illa
14
Annankatu
15
nte
ilm
O
O
O
O
O
Lii
ke
r
10 k
O
O
kt
12
Ho
t
1 elli k
3
ilm
O
O
4 k
t
21
9
O
I
2
12
O
10
42
8
1
1
tr
12
4
tor
kt
Jaakonkatu
5
15
k
12
ma
3
9
5
va
O
12
I
12
er
1
8
I
Lii
k
1 er k
1
2
15
12
ar
k
1
16
13
7
6
15
ke
12
I
kt
10
Fredrikinkatu
46
15
ra
kt
ns
41
2
65
15
17
0
Ko
9
14
0
2
3
13
ke
r
49 k
15
18
8
6
Lii
ke
1 rk
0
8
kt
Lii
14
4
44
48
Lii
k
1 er k
3
kt
12
5
14
13
1
I
8
2
4
13
4
Ainonkatu
15
I
4
8
1
16
1
10
13
Et. Rautatiekatu
13
7
12
9
5
9
3
k
3
13
12
4
3
15
3
12
3
16
8
8
9
Edu
13
1
15
k
2
6
Mu
1 seo
13
13
8
4
ar
k
1
15
5
0
18
atu
14
13
8
40
2
skun
tak
6
1
3
13
8
17
1
2
14
13
13
ar
k
1
13
3
4
7
III
III
16
rs
Nervanderinkatu
14
14
13
I
17
19
13
3
0
40
7
10
67
56
3
13
9
3
ar
k
1
ar
k
1
3
14
Ö
8
ar
k
1
8
ÖL
1
I
10
6
14
TÖ
6
14
67
Pohj. Rautatiekatu
14
18
1
56
kt
U-
kt
2
14
6
ET
atu
12
5
4
nk
14
40
14
dia
I
12
69
14
ka
ar
k
1
58
0
Ar
ik
4
69
58
7
1
k
all
1
ar
eh
1
71
ar
k
1
Ta
id
III
kt
I
71
16
ma
O
14
ar
k
1
2
2
k
3
60
10
5
I
60
ar
k
1
15
A
kt
40
9
1
5
un
oK
oiv
ist
2
on
2
31
Muotoilun uusi mahdollisuus
K
32
äytöstä poistettu satamarautatie,
jota pitkin rahtijunat aikoinaan
kulkivat Rautatieasemalta Hietalahden kautta Kauppatorille ja Katajanokalle rapistui vuosien ajan keskellä
Helsinkiä. Ihmetystä herätti, miksi sitä
ei valjastettu ennakkoluulottomasti uusiokäyttöön monipuoliseksi yhteysväyläksi tuleville Hernesaaren ja Jätkäsaaren asuinalueille. Huolta aiheutti myös,
ettei rappiotilaa vain keksittäisi käyttää
hyväksi ja rakentaa ratakuilu ahnaasti liian täyteen, niin että mahdollisuus
muuhun elävään käyttöön olisi ollut lopullisesti menetetty. Onneksi näin ei ehtinyt tapahtua.
parhaan yhteiskunta- ja tulevaisuustutkimuksen osaajien kanssa kehittämään alueelle uutta käyttöä. Yhteisymmärryksessä toimivan ja ammatillisia raja-aitoja
rikkovan joukon tavoitteeksi muotoutui vehreä ja viihtyisä kulkuväylä, jossa rouhea satamaradan perinne
olisi edelleen aistittavissa. Tyypillisestä kauppakadusta
ei ollut kyse vaan ajatuksena on että urBaana tarjoaa
monipuolisesti kulttuuri- ja vapaa-ajan palveluita sekä
korkeatasoista taidetta sekä paikallista pientuotantoa ja
muotoilua. Kolmiulotteinen liikkumismahdollisuus jalan tai pyöräillen maan pinnalla sekä sen ylä- tai alapuolella tekee käyttökokemuksesta tavalliseen kävelykatuun
verrattuna ainutlaatuisen.
Ensin tuli kevyen liikenteen Baana. Samoihin aikoihin
kokosi Martti Aiha tiimin miettimään jo seuraavaa vaihetta, urBaanaa. Tämä arkkitehtuurin, ekologisen kaupunkisuunnittelun, kuvataiteen, liikennetekniikan ja
muotoilun asiantuntijoista koostuva ryhmä lähti maan
urBaanan muotoilussa yhdistetään luonnon elementit,
maa, vesi ja kasvillisuus rakenteellisiin materiaaleihin ja
luodaan paikkaan sopivia, toiminnallisia ja visuaalisia
kokonaisuuksia. Muotoilu voidaan kokea paitsi tilaan
sovitettujen yksilöllisten kalusteiden ja kadun element-
Muotoilun roolina on luoda näistä lähtökohdista sekä
käyttäjien ja palveluiden tarjoajien tarpeista uudenlaisia
ratkaisuja elämiseen ja kaupungista nauttimiseen. Kaupunkimuotoilu tarkoittaa esteetöntä liikkumista ja opastamista. Se tarjoaa lisää virikkeitä erilaisille käyttäjille
lapsista vanhuksiin sekä innostaa ihmisiä käyttämään
kaupunkitilaa omalla tavallaan skeittareista iki-hengaajiin.
tien kautta myös rakennuksiin integroituina ratkaisuina,
kuten esimerkiksi valona, joka siivilöityy päivällä alas
kattojen ja vihreän kasvuston läpi, leffateatterin taustaksi uusista materiaaleista muotoiltuna kiipeilyseinänä tai
portaikkona, joka toimii esiintymislavana tai petankkikentän katsomona. Parin kilometrin matkalle on ideoitu liittymiä kaupungin muihin kulttuuritiloihin kuten
museoihin ja näyttämöitä musiikkiesityksille tai katuteatterille, lähiruoan ostospaikkoja ja erilaisia kokeellisia
oleskelutiloja ihmisten tarkkailuun ruoan tai kahvikupin
ääressä.
Muotoilu käsitteenä yritetään ymmärtää laajasti ja luoda sille luonnollinen yhteys arkkitehtuuriin ja kuvataiteeseen. urBaana luo todelliset edellytykset materiaalisiin kokeiluihin ja luoviin toiminnallisiin ratkaisuihin.
Mielenkiintoa koko matkalle luovat uudella tavalla
toteutetut, ympärivuotiset viherratkaisut sekä teemoittain rakentuvat materiaali- ja värimaailmat. Tunnelmat
muuttuvat matkan edetessä ja elämys syntyy esteettisesti
viimeistellyistä ja käyttötarkoitukseen sopivista yksityiskohdista. urBaanan on tarkoitus avata elävä näyteikkuna uusimpaan suomalaiseen muotoiluun vuodenajoista
riippumatta koska suuri osa matkasta voidaan kulkea
katetussa, valoisassa tilassa.
33
Muotoilun uusi mahdollisuus
K
un kokeillaan, niin kokeillaan
kunnolla. Helsingistä puuttuu
rantaa mukaileva näköalareitti.
Se voisi olla ilmarata, joka on ideoitu
urBaanan julkisen liikenteen välineeksi.
Aurinkoenergialla toimivan ilmaradan
avariin hytteihin pääsee kävelytasossa
olevilta, esteettömiltä pysäkeiltä katsomaan kaupunkinäkymiä välillä kattojen,
välillä kadun tasolta. Paitsi että ilmarata toimisi yhdysliikenteen välineenä se
avaisi myös matkailijoille ainutlaatuisen
näköalan yli kaupungin merelle asti.
Kaupunkimuotoilulla on moninaisia haasteita, jotka
suunnittelijan on pystyttävä täyttämään: käyttäjäryhmien tarpeet sekä turvallisuuden, ylläpidon, elinkaariajattelun, vandalismin keston ja kaupunkikuvallisen sopivuuden vaatimukset kymmenien vuosien perspektiivillä. Ne
tekevät suunnittelusta ajoittain enemmän työlästä kuin
luovaa, koska kokonaisuuteen ei voi vaikuttaa.
Näistä tyypillisistä luovuutta-ahtaissa-rajoissa projekteista urBaana poikkeaa lähtökohdiltaan ratkaisevasti.
Se luo edellytykset parhaaseen lopputulokseen ja laatuun pääsemiseksi, koska hankkeessa voidaan toimia
kaupunkilaisten, muiden suunnittelijoiden ja toteuttajien kanssa saumattomassa yhteistyössä alusta alkaen ja
kokonaisuutta ajatellen. Tämä on harvinainen mahdollisuus suomalaisessa muotoiluympäristössä.
34
35
Kulttuurin orgaaninen keho
T
ämä historialtaan poikkeuksellinen kaupunkitila antaa mahdollisuuden pohtia taiteen ja
kulttuurin asemaa ja sisältöä uudessa
aikaulottuvuudessa. Se on merkityksiltään tyhjennetty tila joka taas kerran
voidaan täyttää uudella toiminnalla.
Nimenä urBaana viittaa myös siihen merkitykseen, joka
paikalla oli ennen rautatien tuloa. Alueella oli asukkaiden istutuksia, kaalimaita, puutarhoja ja myös asuntoja.
Pyrkimyksemme onkin palauttaa jotain tästä entisestä
luomalla Helsingin keskustan läpi kulkeva nauhamainen
kulttuurivyöhyke, jossa asukkaat voivat jälleen kohdata
sosiaalisessa tilassa.
urBaana on avoin tila vailla hierarkioita. Projekti on
muuttunut prosessiksi, urbaaniksi kokeiluksi, kaupunkiin sijoittuvaksi liikkuvaksi rakenteeksi, joka saa vapaasti kasvaa ja muuttaa muotoaan paikalle tulevien ihmisten läsnäolon myötä.
Näemme vanhan rata-alueen paikkana kaupungissa,
jossa urbaani tila ladataan uusilla sisällöillä. Erilaisten
toimintojen välisten yllättävien kohtaamisten kautta haluamme myös luoda uudenlaista kaupunkitilaa koskevaa
ajattelua.
Kaikki mainitut kuvaukset kuuluvat myös yhtä paljon
siihen kulttuuriin, jonka me näemme ottavan kaupunkitilan haltuun tulevaisuudessa. Toivoisimme näkevämme
36
sellaisia kulttuurimuotoja, jotka synnyttäisivät vuoropuhelua yleisön kesken sosiaalisessa tilassa ja jotka ennen
kaikkea merkitsisivät taiteeseen kuuluvia ajattelun tasoja.
urBaanasta tulee tila, joka tarjoaa eri sukupolviin kuuluville kävijöille mahdollisuuden kohdata kulttuurin eri
muotoja julkisessa tilassa, instituutioiden kehyksien ulkopuolella. Toivomme näkevämme sellaista kulttuuria,
joka määrittelee itsensä tasapuoliseksi osaksi muita toimintoja kulttuuria jolla on vahva integriteetti, mutta joka myöskin tarjoaa mahdollisuuksia avoimiin prosessimaisiin
projekteihin taiteen ja yleisön välillä.
Alueelle suunniteltu arkkitehtooninen ilmaisu kertoo
myös odottamattomien ja avointen tapaamisten välisestä tulevaisuuden näyttämöstä. Rakennuskompleksia voi
kokonaisuudessaan verrata orgaaniseen rakennelmaan,
joka kiemurtelee puutarhojen, leikkipaikkojen, kahviloiden ja kaupunkiviljelysten läpi. Visiossa samoihin
tiloihin sijoittuu luontevasti taidetta, niin pysyvästi integroituja kuin myös tilapäisiä muotoja.Tämä merkitsee
kulttuurin sisällön tutkimusta sen kaikessa eri muodossa
- miten taide muotoutuu ja esittäytyy tämän kaltaisessa avoimessa sosiaalisessa rakennelmassa, jota urBaana
edustaa.
37
Kulttuurin orgaaninen keho
N
äemme urBaanan paikkana,
joka kannustaa uudenlaiseen
taidetta ja kulttuuria koskevaan
ajatteluun ja joka samalla mahdollistaa,
että nämä projektit toteutuvat fyysisessä tilassa. Ajatus liikkuvasta toiminnallisesta tilasta - niin pienemmässä kuin
suuremmassakin mitassa - joka sijoittuu pitkin rataa, mahdollistaa jatkuvasti
liikkeessä olevan toiminnan.
Tällä tarkoitamme tilaa, joka avataan tiettyä projektia
varten (näyttelyä, tanssia tai muuta vastavaa). Projektin
toteutumisen jälkeen tila suljetaan jälleen tullakseen taas
avatuksi jotain muuta tilaa kaipaavaa hanketta varten.
Tällainen toimintamalli antaa mahdollisuuden pyrkiä
välttämään taiteen ja muun kulttuurin institutionalisoitumista.
Kun erilaisista kulttuuritoiminnoista tulee luonteva osa
ihmisten arkeen kuuluvaa ympäristöä, yleisön ja taiteensekä kulttuurintekijöiden välinen kohtaaminen luontevoituu.Uskomme urBaanan tarjoavan hyvän näyttämön
sellaiselle sisältökeskeiselle taiteelle, joka lisäisi ihmisten
kiinnostusta taiteeseen ja kulttuurin ilman että se tapahtuisi taiteellisuuden kustannuksella.
38
39
Keskustatunneli
K
eskustatunnelin uusi linjaus noudattaa alkuperäisen keskustatunnelin linjausta. Tunneliin liittyvien ramppien liittymäkohdat ovat periaatteessa ja liikenteellisesti samat kuin alkuperäisessä
tunnelissa.
Keskustatunnelin uusi linjaus:
Mechelininkadulle suuntautuvat suuntaisrampit on esitetty silmukkaramppei-
na. Jaakonkadulla yhteys Forumin luoliin on toteutettu alkuperäisestä suunnitelmasta
poikkeavalla tavalla. Töölönlahdella myös läntiset rampit on sijoitettu ratapihan alle
parempien kalliosuhteiden vuoksi.
Keskustatunnelia vaivaa yleisesti liittyvien ja poistuvien ramppien lyhyt etäisyys. Uusi
keskustatunneli ei poista tässä suhteessa vanhan keskustatunnelin ongelmia. Asiaa
edelleen kehiteltäessä olisikin tutkittava uudenlaista lähestymistapaa: keskustatunneli
ja Aleksanterinkadun huoltotunneli tulisi voida integroida yhtenäiseksi järjestelmäksi
joka palvelee käyttäjille hahmottuvalla tavalla koko keskustan maanalaista liikennettä.
Nykyisten suunnitelmien mukainen systeemien erillisyys ei omaa hyvää palvelukykyä
eikä takaa tasapuolista saavutettavuutta.
0
0
70
2450
250
1100
25000
Keskustatunnelin alkuperäinen linjaus:
2500
40
23000
700
5000
0
110
23000
900
17000
16000
900
5000
21000
0
Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston liikenne-ennuste ajon/vrk vuonna 2025:
27000
41
Keskustatunneli
K
eskustatunnelin alkuperäinen tasaus sijoittuu Rautatiekatujen kohdalla nykyisen rataleikkauksen ja
pyörätie ”Baanan” tasoon. Liittymä Forumin kallioparkkiin on Jaakonkadun kohdalla. Alkuperäinen keskustatunneli painuu kalliotunneliksi lännessä Runeberginkadun ja
Mechelininkadun välillä.
Idässä varsinaiseen kalliotunneliin päästään vasta Kaisaniemen puiston itäosassa.
Syöksy syvätunneliin alkaa jo Mannerheimintien kohdalla, mutta kalliopinnan ruhjeet
ja syvänteet estävät tarpeellisen kalliokaton muodostumisen.
Alkuperäisestä keskustatunnelista on tehty kustannusarvio vuonna 2007. Siltavuorenrsalmesta Länsiväylälle ulottuvan väylän rakennuskustannukset ovat rakennuskustannusindeksillä nykyrahaksi muutettuna 560 milj. euroa. Hankkeeseen on suunniteltu
myös Siltavuorensalmen alitus ja liittyminen Haapaniemenkatuun. Tällöin kokonaiskustannus on 700 milj. euroa.
Laajempana vaihtoehtona ns. pitkä itäpää johtaa tunnelin aina Pääskylänkadulle saakka. Tämän laajimman version kustannusarvio on nykyrahassa 792 milj. euroa.
Rautatienkadulle kehitettävän urBaanan rakentaminen edellyttää keskustatunnelin
siirtämistä kallioon. Tällainen syvätunneliratkaisu on mahdollista toteuttaa noudattaen nykyistä keskustatunnelin linjausta. Ratkaisu ei edellytä tunnelilinjalla avausta
pinnalta paitsi ramppien ja tekniikkaan ja varauloskäynteihin liittyvien kulkuteiden
kannalta.
Suunnitellussa ratkaisussa ramppien sijainti noudattaa täysin kaupunkisuunnitteluviraston laatiman tunnelisuunnitelman periaatteita.
Uusi keskustatunneli rakennetaan Rautatiekatujen kohdalla syvyyteen -20. Rakennettujen tunneleiden ja uusien varausten kannalta tunnelilinjaus on ongelmaton. Oheinen pituusleikkaus osoittaa uuden tunnelin sijainnin suhteessa vanhaan tunnelivaraukseen.
42
Keskustatunnelin pituusleikkaus:
Keskustatunnelin poikkileikkaukset:
Uuden keskustatunnelin
ja Uuden Baanan sijainti poikkileikkauksessa on
osoitettu oheisissa kuvissa.
Teknisesti on mahdollista
käyttää nykyisen kadun
pinnan ja uuden keskustunnelin katon välistä tilaa
kokonaisuudessaan rakentamiseen.
Jos tilaa käytetään hyödyksi nykyisen rataleikkauksen ja baanan tasoa
syvemmältä jää kevyen
liikenteen pääasiallinen läpikulku luonnollisesti nykyiselle tasolle eli tasoon
noin +7-+8.
Oheiset kaaviot osoittavat maanalaisen tilan
minimikäytön ja maksimikäytön. Kuvassa on
osoitettu punaisella värillä
ajoyhteydet Kampin linjaautoterminaaleihin sekä
Forumin pysäköintilaitokseen. Nämä sisäänajot palvelevat myös kiinteistöjen
huoltoa.
43
Ruoholahden silta
R
uoholahden silta muodostaa portin
kaupunkiin tulijoille. Tämä portti
ei ole kaunis eikä kiinnostava.
Sillalla on oma sodanjälkeisen työttömyyden aiheuttama
arvokas historiansa eräänä tärkeänä työttömyystyökohteena. Tämän palvelutehtävän silta on suorittanut. Nyt kun
Aleksanterinkadun huoltotunneli on aloittamassa puoliteholla toimintaansa havaitaan melkoisia ongelmia purkautuvan liikenteen suhteen Ruoholahdenkadun liittymässä.
urBaanan suunnittelun yhteydessä on herännyt ajatus
Marian sairaalan eteläkärjen kehittämisestä poistamalla
silta ja siirtämällä liikenne kulkevaksi Mechelininkadun
44
alta Porkkalankadulle. Tähän alitukseen voitaisiin
myös liittää huoltotunnelin toinen ulostulo. Näin
lisättäisiin tulevan Ruoholahden raitioliikenteen
sujuvuutta ja vältettäisiin liikennehäiriötä joka nyt
aiheutuu Ruoholahdenkadun, Sadan markan villojen, Abrahaminkadun ja Hietalahdenkadun asuinkortteleille.
”Sillalla on oma sodanjälkeisen työttömyyden aiheuttama arvokas historiansa eräänä tärkeänä työttömyystyökohteena. Tämän palvelutehtävän silta on
suorittanut.”
45
Pintaliikenne
Pintaliikenne Mechelininkadulta Runeberginkadulle
Uusi keskustatunneli ja urBaana edellyttävät muutoksia pintaliikenteeseen. urBaanan toteuttaminen on parhaiten hoidettavissa siten, että pintaliikenne hoidetaan
Pohjoisen Rautatiekadun puolella. Tällainen järjestely
on Leppäsuon kohdalla helppo suorittaa ja se vastaakin
kaupunkisuunnitteluviraston suunnitelmia. Poikkeuksena on keskustatunneliin johtavien ramppien sijoittaminen ajoratojen väliin. Uudenlaisen ja kaupunkikuvallisesti paremman ramppien sijoituksen mahdollistaa
tunnelin sijainti.
46
Pintaliikenne Runeberginkadulta Mannerheimintielle
urBaanan suunnitelmassa pintaliikenne on sijoitettu kaksisuuntaisena Pohjoiselle
Rautatiekadulle Runeberginkadun ja Jaakonkadun välillä. Bussiliikenteen järjestäminen edellyttää Jaakonkadun ja Arkadiankadun välillä nykyisen kaltaista liikennejärjestelyä. Esitämme kuitenkin harkittavaksi kysymyksen bussiliikenteen johtamisesta
kaukoliikenneterminaaliin Arkadiankadun kautta. Tämä antaisi suurenmoisia mahdollisuuksia Eduskuntatalon ympäristön kehittämiseksi.
”Esitämme kuitenkin harkittavaksi kysymyksen bussiliikenteen johtamisesta
kaukoliikenneterminaaliin Arkadiankadun kautta. Tämä antaisi suurenmoisia mahdollisuuksia Eduskuntatalon ympäristön kehittämiseksi.”
47
SRV Malli
S
RV ei ole tavallinen rakennusyritys,
vaan rakennushankkeiden innovatiivinen kokonaistoteuttaja. Varsinaisen rakentamisen lisäksi yhtiö vastaa
kokonaisvaltaisesti hankkeiden suunnittelusta, koordinoinnista ja kaupallistamisesta. Asiakkaat voivat ulkoistaa koko
rakennusprosessin tilojen suunnittelusta myös kohteen markkinointiin SRV:n
asiantuntijoille, jolloin SRV ottaa vastuun
hankkeen toteutuksesta ja kaikki prosessin vaiheet viedään läpi kokonaisuutena
yhdessä sovittujen aikataulu-, laatu- ja
kustannustavoitteiden mukaisesti. Toimintatavan etuna on se, että SRV kykenee
jo rakennuksia suunniteltaessa ottamaan
huomioon asiakkaidensa liiketoiminnan
tarpeet ja toteuttamaan hankekokonaisuudet kustannustehokkaasti.
Kaupungistuminen ja kestävä kehitys heijastuvat hankekehityksessä
SRV:n omakehitteiset rakennusprojektit perustuvat hankekehitykseen, jonka lähtökohtana on tulevien trendien
tunnistaminen ja asiakkaiden liiketoiminnan tarpeiden
syvällinen ymmärtäminen. Hankekehityksen tavoitteena on löytää käyttäjille toimivia tiloja, tiloille omistajia ja
omistajille tuottavia sijoituskohteita. Suunnitelmallinen
tonttien hankinta ja erilaisten rahoitusmahdollisuuksien kartoittaminen ovat myös hankekehityksen keskeisiä
osatekijöitä.
48
Hankekehitys on luonteeltaan pitkäjänteistä toimintaa,
jossa korostuu uusien ratkaisuvaihtoehtojen ennakkoluuloton etsintä ja toteutuksen oikea ajoitus. SRV:n verkottunut toimintamalli mahdollistaa eri asiakkaiden ja
sidosryhmien tarpeiden innovatiivisen yhdistämisen.
Vahvaan projektinjohto- osaamiseen perustuvan SRV
Mallin avulla yhtiö pystyy myös toteuttamaan hyvistä
ideoista onnistuneita rakennushankkeita.
SRV:n liiketoimintayksiköiden ja hankekehityksen yhteiset konseptiryhmät seuraavat jatkuvasti kaupan ja
logistiikan aloja, hotellirakentamista ja toimistoliiketoimintaa. Hankeosaamista kehitetään myös erilaisissa tutkimusprojekteissa, joista yksi on Sitran ja VVO:n kanssa
käynnissä oleva vähäenergiseen asumiseen keskittyvä
Airut-kehityshanke Helsingin Jätkäsaaressa.
SRV on asettanut ongelmaratkaisu- ja innovaatiokykynsä laajojen kokonaisuuksien kehittämisen lisäksi myös
asiakkaidensa käyttöön. Hankekehityksessä on olennaista asiakkaan tarpeista lähtevä uusien ratkaisuvaihtoehtojen ennakkoluuloton etsintä.
SRV on tullut tunnetuksi mittavista kaupunkikuvaan
merkittävästi vaikuttavista aluekehityshankkeista, kuten Kampin keskus ja parhaillaan rakenteillaan oleva
Kalasataman keskus. SRV:n brändilupaus viestii erityisosaamisesta: SRV on Elämäsi rakentaja. urBaana voi herättyään henkiin olla osa jokaisen helsinkiläisen elämää
– SRV haluaa tarttua tähän haasteeseen ja olla kumppanina kehittämässä Helsingin uutta selkärankaa.
”SRV ottaa vastuun hankkeen toteutuksesta ja kaikki prosessin vaiheet viedään
läpi kokonaisuutena yhdessä sovittujen
aikataulu-, laatu- ja kustannustavoitteiden mukaisesti.”
49
50
Työryhmän esittely:
Martti Aihakuvanveistäjä
Hannu Hjerppe
teollinen muotoilija
Annika Johansson
valokuvaaja
Pentti Kareoja
arkkitehti SAFA, professori
Tiia-Maria Koivusaari
development engineer
Hannu Kähönen
teollinen muotoilija, professori
Jari Laaksonenliikenneinsinööri
Roope Mokkatutkija
Pentti Muroleprofessori
Timo Nieminen
varatoimitusjohtaja
Eero Paloheimo
tekniikan tohtori, professori
Mika Pantzartutkimusprofessori
Nina Rooskuvataiteilija
Kalle Ukonlinna
arkkitehti
Veijo Ulmanen
kuvanveistäjä
Pentti Vuorikari
tunneli-insinööri
Yoshimasa Yamada
arkkitehti
Käyttäjiensä urBaana
Keskustelusta kasvaa kaupunkilaisten keskusta
Miten urBaana-keskustelua on käyty
Voisiko julkinen keskustelu käynnistyä jopa ennen suunnittelun käynnistymistä? Ennen kuin suunnittelukoneisto on ryhtynyt töihin, valmistanut huolella suunnitelmat ja
budjetit ja päätöksenteon hetki on ovella? Tämä ajatus on ollut urBaana-työskentelyn
ytimessä. Kaupunki kasvaa väistämättä. On oleellista kysyä, miten se kasvaa. urBaana-keskustelu tutkii, voisiko Helsingin Baanasta kasvaa uusi ja avoin ihmisten alue,
joka tuo ydinkeskustaan ne toimet ja ihmiset, jotka sieltä puuttuvat. Tiivis kaupunkirakenne tuo paljon hyötyjä, silti harvoin täydennysrakentaminen ilahduttaa kaupunkilaisia. Entä jos sen lähtökohtana olisi vastata kaupunkilaisten täyttämättömiin
tarpeisiin ja toiveisiin?
• urBaana-työryhmän ideasuunnitelma keväällä 2012
• urBaana-näyttely Laiturilla kesän 2013
• Kolme keskustelupajaa Laiturilla ja Baanalla kesä-elokuussa 2013
• Keskustelijoina kolme käyttäjäryhmää: lapset, lapsiperheet ja pyöräilijät
• Osallistujina noin 40 lasta ja 30 aikuista
• Vetäjinä lasten arkkitehtuurikoulu Arkin, Demos Helsingin ja
kaupunkisuunnitteluviraston työntekijöitä
• Syntynyt materiaali on esitelty 500 jäsenen urBaana-Facebook-sivulla
• Taiteiden yön keskustelussa urBaana-työryhmän jäsenet kertoivat
ajatuksiaan hyvästä kaupungista
• Keskustelut dokumentoi Demos Helsinki osaksi urBaana-ideasuunnitelmaa
Keväällä 2012 vapaasti kokoontunut ryhmä taiteilijoita, muotoilijoita, arkkitehteja,
kaupunkisuunnittelijoita, insinöörejä ja tutkijoita esitti urBaana-suunnitelmansa kutsuna keskusteluun alueen tulevaisuudesta. Kesällä 2013 keskusteluun houkuteltiin
kaupunkilaisia avaamaan toiveitaan ja tarpeitaan sekä tekemään yhdessä ehdotuksia
siitä, miten urBaana voisi täyttää ne ja salainen keskusta puhjeta kukkaan. Kaupunkisuunnitteluviraston Laituri-näyttelytilassa pidettiin keskustelupajat kolmen eri käyttäjäryhmän kanssa. Niissä keskusteltiin siitä, millainen on hyvä kaupunki lapsille ja
miten lapsiperheet kaupunkikeskustassa tarvitsevat. Miten pyöräilystä tehdään kaikkien helsinkiläisten liikkumisen muoto? Voiko urBaana olla rakentamassa tällaista
kaupunkia?
Onko kyse siis osallistumisesta? Ei ole. Kyse on keskustelusta. Ei ole lopullista suunnitelmaa saati hanketta, johon osallistua. urBaana-keskustelujen avulla on puhuttu
kaupungista, jota ei vielä ole olemassa. Kaupungista, jonka ideaa voidaan yhdessä
määritellä. Tällä kertaa keskustellaan ensin, sitten vasta suunnitellaan ja päätetään.
Kunnianhimoinen tavoite on, että sitten kun urBaana, toivottavasti, on osa helsinkiläisten elämää, helsinkiläiset ovat synnyttäneet sen sisällön.
Seuraavilla sivuilla kuvatut ajatukset ovat syntyneet kolmen ensimmäisen käyttäjäryhmän käymissä keskusteluissa ja näyttelyssä. Nekin ovat vasta keskustelun alku, joskin
rikas sellainen.
52
Yhteinen keskustelu pajoissa käytiin wikicafé-menetelmällä: keskustelijat kiersivät
kolmessa ryhmässä aihetta eri näkökulmista tarkastellen ja jatkaen edellisen ryhmän
ajatusten kehittelyä. Laiturista lähdettiin kävelemään yhdessä Baanalle. Keskustelu ja
tilassa liikkuminen ruokkivat toisiaan: keskustelun jälkeen ratakuilua katsottiin uusin
silmin, omille ideoille löytyi toteutuspaikka ja tilan tarjoumat herättivät uusia ideoita
ja keskustelua. Yksi oivalluksista pyöräilypajassa oli kuilumaiselta tuntuvan Baanan
avautuminen monitasoisen tilavaksi. Arkkitehtuurikoulu Arkin vetämässä lasten pajassa ideoita rakennettiin legoista ja urBaana kasvoi sujuvasti ulos ympäröivään kaupunkiin. Kunkin keskustelupajan anti jaettiin Facebook-sivulla.
Wikicafé-mentelmässä päästään keskustelemaan sanan aidossa merkityksessä, jopa
satojen ihmisten voimin. Se ei ole kuluttajapaneeli tai haastattelu. Sen sijaan kaikki
pääsevät kommentoimaan ja jatkamaan toistensa ajatuksia. Osallistujat saavat tutustua ideoihin, joista keskustellaan. Erityisen tärkeää on ottaa ihmiset mukaan nimen-
Onko kyse siis osallistumisesta? Ei ole.
Kyse on keskustelusta. Ei ole lopullista
suunnitelmaa saati hanketta, johon osallistua.
omaan ryhmien asiantuntijaedustajina. On hedelmällistä puhua siitä, mitä lapsiperheiden keskustasta puuttuu ja minkälaisia palveluita urbaana voisi tarjota pyörälijöille.
Suunnittelu wikicafé-menetelmällä onkin vuoropuhelua yhä uusien käyttäjäryhmien
kanssa. Idea kehittyy yhä kokeiltavampaan muotoon, demoiksi ja prototyypeiksi, joiden käyttöarvoa testaavat oikeat ihmiset. Keräämällä eri käyttäryhmien näkökulmia,
ideoista löytyy puolia, joita monimuotoisinkaan ammattilaisjoukko ei voi arvata.
Kyse ei ole keskustelusta siitä, pitäisikö valmis suunnitelma toteuttaa ja millä ehdoin.
Tämä on mielestämme vanhentunut näkemys kansalaiskeskustelusta. Haluamme kutsua baanan nykyiset ja tulevat käyttäjät ensin keskustelemaan ja sitten suunnitelman
edistyessä kokeilemaan, mikä voisi alueella toimia.
urBaana on mitä kaupunkilaiset siitä tekevät
Kaupunkilaisten toiveet urBaanalle tiivistyvät kolmeen ydinideaan: väljästi määritelty
paikka, jonka toiminta ja merkitys syntyy käyttäjien myötä; leppoisaa ja sykkivää tilaa
rinnakkain sekä neljän vuodenajan kaupunkitila.
urBaana on parhaimmillaan paikka, jonne voi tulla kuka tahansa koska vain. Urbaanalla voi viettää aikaa kuten haluaa. Se on elähdyttävää ”turhaa” tilaa, jossa on lupa
ja mahdollisuus tehdä, mitä haluaa. Siellä ei ole pakko kuluttaa, vaikka palvelut ovat
lähellä. Siellä kaupunkilaiset voivat nauttia oleskelustaan – olla vaan – ihmisten ja veden virtausta katsellen. Tai olla hyvin aktiivinen vaikka seinäkiipeillen tai sen tiloissa
kaikille avoimen tapahtuman järjestäen. urBaana voi olla paikka, jonne tullaan näkemään, mikä Helsingissä juuri nyt on kiinnostavaa. urBaana muuttuu ja kehittyy sen
mukaan, mitä kaupunkilaiset haluavat siellä tehdä. Jatkuva pieni muutos on sen valttikortti.
Yhdenhengen penkit eivät salli perheen, ystävän tai kanssakaupunkilaisen kanssa istumista huomasivat pyöräilijät
jalkaannuttuaan Baanalle.
urBaana ei haluttu vain pyöräkaistaksi tai oleskelutilaksi. Keskusteluissa ilmeni, että
jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden tarpeet ovat itse asiassa hyvin samankaltaisia. Kaupunkitila, jossa näkee jalankulkijoita ja pyöräilijöitä – ihmisiä – on viihtyisä, turvallinen ja vetävä. Pieniä palveluita ja ”huoltopisteitä” tarvitsevat molemmat. Eritahtiset
käyttäjät haluavat selkeät merkit erottaamaan väylät ja takaamaan turvallisen yhteiselon, mutteivät häipyä näkymättömiin toisiltaan. Ihmiset kaipaavat vuorovaikutusta
erilaisten kaupunkilaisten kanssa, oli se sitten vain tarkkailua penkiltä tai aktiivista
yhdessä tekemistä tapahtumissa. Tiivis, sykkivä keskusta tarvitsee seurakseen suojaisia paikkoja, leposykettä. Sitä urBaana voi tarjota monin tavoin.
urBaanan pitää tarjota kovasti kaivattuja mahdollisuuksia nauttia kaupunkikulttuurista ja toisista kaupunkilaisista myös silloin aurinko ei lämmitä ja puistojen ruoho ei ole
vihreää. Talvisen kaupungin käytön avaa niin keskuspuistoon ja meren jäälle jatkuva
hiihtolatu, talvipyöräilyn mahdollistava ylläpito, valotaide, ääni-installaatiot kuin pienet sisätilatkin, joissa voi järjestää itse tapahtumia.
Eritahtiset käyttäjät haluavat selkeät merkit erottaamaan
väylät ja takaamaan turvallisen yhteiselon, mutteivät häipyä
näkymättömiin toisiltaan.
LEGO® työpajan arkkitehtonisia helmiä.
Pyöräilijät pohtimassa, minkälainen olisi "kevyen liikenteen Mansku".
53
Pyöräilijöiden urBaana
J
os pyöräilijät saisivat päättää, urBaana olisi pidempi ja
laajempi. Se jatkuisi yli tai ali keskustan ja yhdistyisi
Helsingin maanalaisiin tiloihin kuten parkkihalleihin.
Siitä kasvaisi autottomien väylien verkosto.
Paitsi että pyöräily on sujuvaa liikkumista kaupungissa, se tuo myös ihmiset ja toiminnan näkyviin julkisessa tilassa. Ihmiset ovat parasta vetovoimaa ja turvallisuuden
tunnetta. Pyöräilijän Helsingissä paikat ovat lähempänä toisiaan ja lounaalle voi lähteä
Ruoholahdesta Töölöön. Ilman pyöräilijöitä Helsinki on tyhjempi, tylsempi ja hankalampi.
Viime vuosina Helsinki on saanut aivan uudenlaisia pyöräilijöitä. Työmatkapyöräilijöiden lisäksi katukuvassa näkyvät yhä vahvemmin esimerkiksi laatikkopyörät, ja lapset rakastavat omalla pyörällä huristelua. Ei ole yhdenlaisia pyöräilijöitä. Pyöräilyssä
pitää miettiä aiempaa enemmän käyttötarvetta ja toteuttaa ratkaisuja, jotka vastaavat
niihin. Keskusteluista nousi esiin, että pyöräilevä kaupunki ratkaisee kaupunkilaisten
tarvetta arjen riippumattomuuteen. Se on riippumattomuutta aikatauluista, ruuhkaisista liikennevälineistä ja -väylistä, parkkipaikoista ja lukitsevan tarkasta suunnitelmallisuudesta. Helsingin keskustan läpi ja poikki liikkuminen sujuvasti on tarve, joka
yhdistää kaikkia pyöräilijöitä. Siksi urBaana on pyöräilijöille niin tärkeä.
Toimiva urBaana tarkoittaa pyöräileville keskustelijoille yhteistä tilaa, jossa pyöräilijöiden ja jalankulkijoiden liikkuminen on eroteltu selvästi. Pyöräiljöitä hirvittää hitaammin ja harhailevammin liikkuvat kävelijät ja oleskelijat, samaan aikaan pyöräilijät tietävät hirvittävänsä muita. Sujuva yhteiselo urBaanalla voi tarkoittaa liikkumista
kahdessa eri tasossa. Radikaalein ajatus on “pyöräilyputki”, jossa keskinopeudet ovat
vauhdikkaita. Alempaan tasoon jää yhteinen tila kuljeskeluun ja oleskeluun. Sinne
jalankulkijat, skeittarit ja koiranulkoiluttajat mahtuvat samaan aikaan – ja pyörällä
liikkujakin voi kurvata vaikka kahville. Toimivan urBaanan yksinkertainen edellytys
on, että sille pitää päästä. Tarvitaan enemmän paikkoja, joista urBaanalle voi tulla ja
lähteä. Kytkeytyminen muuhun kaupunkiin mahdollisimman helposti on edellytys
houkuttelevalle urBaanalle.
Jos pyöräilijät saisivat päättää, urBaana olisi pidempi ja laajempi. Se jatkuisi yli tai ali
keskustan ja yhdistyisi Helsingin maanalaisiin tiloihin kuten parkkihalleihin. Siitä
kasvaisi autottomien väylien verkosto. Näin Helsingissä voisi ajaa pyörällä katetussa
tilassa Ruoholahdesta Keskuskadulle. urBaana pyöräilijöille on nimensä mukaisesti
alku. Pyöräilijöiden toiveissa siitä nousee ympäri vuoden pyöräilevä Helsinki, jossa
paikasta toiseen siirtyminen niin kantakaupungissa kuin sen ulkopuolellakin on nopeaa ja vaivatonta.
54
Tähän piitäisi ilman muuta saada…" – ideat löytävät paikan Baanalla.
5 pyöräilijöiden palvelua
Drive-through-ruokakaupat urBaanan sisääntuloilla
Ostokset helposti reitin varrelta.
Quickfix & pyöräparkki & vuokraus
Huoltopiste pikkuvioillle, kätevä paikka jättää pyörä turvallisesti keskustaan tai
vuokrata fillari.
Kioskit, kahvilat ja myymälät kalliojalassa
Reitin varrella on kiinnostavaa toimintaa, ja asioita voi toimittaa matkalla.
Kyltit & infotaulut
Tehot irti baanasta: Selkeät opasteet lähikaduille ja palveluihin sekä tieto
jatko-yhteyksistä ja aikatauluista.
Liikenneopetusta
Liikennesäännöt tutuiksi pyöräilijöille ja kävelijöille, ja yhteiselo
sujuvaksi opetustapahtumilla, katuajokouluilla ja katutaiteella.
Pyöräiljät haluavat palvelut siltojen sisään, upotettuna kallioleikkauksiin ja nostettuna tasoille, jossa
ne eivät ole sujuvan ajamisen tiellä.
55
Lasten urBaana
L
asten urBaanalla kaupunki sykkii rytmiään reilusti
vaihdellen. Siellä kohoaa rohkeita uusia maamerkkejä
kaupungille ja löytyisi pieniä sopukoita itselle.
“Jos kaupunki on hyvä lapsille, se on hyvä kaikille”, on Kolumbian pääkaupunkia Bogotaa reippaasti uudistanut pormestari Enrique Peñalosa sanonut. Lasten lähtökohdista kaupunkia kuitenkaan harvoin suunnitellaan eikä kaupunkisuunnittelun keskustelutilaisuuksissa paljon alaikäisiä nähdä tai kuulla. Alueiden suunnittelu kestää
pitkään, ja nykyiset lapset ovat heitä, jotka tulevaisuuden kaupungissa elävät. Lapset
havainnoivat ja käyttävät ympäristöään mielenkiintoisilla ja luovilla tavoilla, ja lasten
anti urBaana-keskusteluun onkin käyttäjäryhmistä kaikkien rikkainta.
“Saisi olla ihan vapaasti vaan”, lausahdus ideaansa esitelleen lasten pajan osallistujan
suusta kiteyttää lasten tarpeet ja toiveet kaupunkitilalle. Lasten ideoissa korostuivat
tilan tuntu ja erilaisen oleskelun mahdollistavat paikat. Ennemminkin kuin urBaana täynnä valmiita laitteita, se voisi olla monipuolista maastoa, paikkoja ja sopukoita, joissa voi keksiä omat tekemisensä, leikkinsä, seikkailunsa ja huilaamisensa, miten
milloinkin tuntuu.
Lapset haluavat kaupungin keskelle luontoa. Perinteisten puistojen sijaan he kuitenkin
haluaisivat ryöppyävämpää vihreyttä: kasviseiniä ja vesiputouksia, joiden kahluualtaita, sammalgraffitiseiniä ja kasvilabyrinttejä voi koskea ja käyttää.
Lapset kaupungissa kaipaavat paljon pieniä palveluita. Lasten urBaanalla kahvien ja
kioskien määrä ja tyylien kirjo on suuri. urBaana ulottuu lasten käsissä Baanan kuilusta ulos ja sisältää suurempaa infrastruktuuria, kuten elokuvateatterin, ministadionin,
urheilutalon ja luistelukentän. urBaanalla asutaan niin omakotitaloissa kuin korkeassa terassitalossa. Valaistuksesta on huolehdittu hyvin. urBaanan valomajakka valaisee
koko keskustan ollen sen uusi ydin.
Jos lapset saisivat päättää, urBaanalla kaupunki sykkisi rytmiään reilusti vaihdellen.
urBaana olisi sellaista vapaata tilaa, jossa saisi olla ja tehdä. Siellä kohoaisi rohkeita uusia maamerkkejä kaupungille ja löytyisi pieniä sopukoita itselle. Se ponnistaisi
maasta erikorkuisina tasoina ja terasseina. Siellä voisi skeitata, kiipeillä, voimistella,
tanssia, retkeillä, katsella kaloja, piirtää, hoitaa kasveja ja levätä kaupungin yläpuolella.
Ja syödä paljon jäätelöä.
56
Miksei kaupungissa voi kiivetä mihinkään?
5 lasten palvelua
Vettä
Kahluuallas, suihkulähde, uima-allas, akvaariokauppa, vesiseinä – vettä on monessa
paikassa ja muodossa.
Lepotorni
Paikka vapaaseen oleskeluun ja eväiden syömiseen. Ihan ylhäällä on kasvihuone.
Majoja ja sopukoita
UrBaanalla on mahdollisuuksia rakentaa itse maja ja löytää piilopaikkoja.
Kioskeja ja kahviloita
Mutterikiska, salmiakkikiska, jäätelökioski, temppelin näköinen kioski.
Voimistelutanko, kiipeilyseinä ja skeittiramppi
urBaanalla voi temppuilla, kiipeillä ja kieppua.
Lapset rakensivat Urbaanaa legoin, toivein ja ideoin. Laiturilta löytyi urBaanallekin toivottuja sopukoita leikkiä omia
leikkejä.
57
Lapsiperheiden urBaana
u
rBaanalla lapsiperheiden käytännön asiat ja yhdessä
oleilu onnistuvat molemmat keskustan ytimessä.
Houkuttelevan urBaanan perusedellytys on
turvallisuus.
Lapsiperheet kaupunkitilassa saavat kaupungin tuntumaan paremmalta ja turvallisemmalta. Monet lapsiperheet haluavat olla ja elää keskellä kaupunkia, mutta käytännössä tämä ei ole usein helppoa. Usein juuri lasten tuleminen taloon saa etsimään
isompaa asuntoa, pihaa ja turvallisempaa elinympäristöä. Monet vanhemmat haluaisivat jäädä kaupunkiin, mutta tiloja, joissa lapsiperheiden on hyvä olla, ei ole riittävästi.
Siksi lapsiperheiden urBaana tekee koko Helsingistä paremman kaupungin.
Lasten tullessa taloon sopiva liikkumatila kaupungissa kutistuu helposti. Vanhempi
miettii, mihin pääsee vaunujen kanssa tai tavarafillarilla, missä voi vaihtaa vaipan,
käyttää lasta vessassa ja syöttää nälkäisen. Usein sopivat tukipisteet ovat harmittavan kaukana toisistaan ja keskustaan on hankala lähteä. Huutavaan pulaan vastaa
urBaana: sieltä löytyvät lapsiperheiden “peruspalvelut” vaipanvaihtopisteestä ja ruokailumahdollisuudesta leveään penkkiin. Se yhdistyy sujuvasti keskustan eri osiin,
kuten Jätkäsaareen ja Kaivopuiston rantaan tunnelin avulla. urBaanalle pääsee hyvin
Fredrikin- ja Mechelinkinkaduilta, esteettömästi Kampin bussilaitureilta.
sakaupunkilaisten kanssa. Sosiaalinen kontrolli ja apu pelaa. Tarve esteettömään liikkumiseen urBaanalle ja pois yhdistää niin lapsiperheitä, vanhuksia kuin pyöräilijöitä.
urBaanan sijainti on houkutteleva lapsiperheille, sillä se on lähellä monia heille tärkeitä palveluita: Annantalo, tuleva keskustakirjasto, Kampin keskus, Tennispalatsi, museot. Jos lapsiperheet saisivat päättää, niiden palvelut valuisivat ulkotilaan, jossa niiden
tarjonnasta liikkuvaisten ja välillä hoitoa vaativien lasten kanssa on helppo nauttia. urBaana olisi täynnä valoa, väriä, musiikkia ja taidetta. urBaanalla näytettäisiin elokuvia
ja se olisi jatko tulevalle keskustakirjastolle. Myös orkesterit, mediatalot ja taidemuseot
Baanan koillispäästä tulisivat välillä ulos. urBaanan puistotädit- ja sedät kirjaston ja
muiden palveluiden läheisyydessä huolehtivat siitä, että yhteiselo sujuu hyvin.
Lapsiperheille houkuttelevan urBaanan
perusedellytys on turvallisuus.
Lapsiperheille houkuttelevan urBaanan perusedellytys on turvallisuus. Lasten vanhemmat korostivat pihamaisen tilan puutetta keskustassa. Paikat, jonne lapset voi
"päästää turvallisesti" ovat kiven alla, erityisesti autoliikenteen takia. urBaanalla ei saa
jäädä pyörän alle ja pienemmänkin pitää voida potkulautailla. Sitä arvostetaan sekä
kulkuväylänä että oleskelutilana. urBaana toimii kuin uimarata: oma tilansa nopeille ja
hitaille. Yhteiseloa auttavat väyliä erottavat tasot, materiaalit, värit, selkeät merkinnät,
hidasteet ja toimintojen fiksu ryhmittely.
Lapsiperheet eivät kuitenkaan halua eristäytyä muista käyttäjistä. urBaana on heille
tärkeä sosiaalinen tila: oman ajanvieton lisäksi se on paikka kohdata muita ihmisiä,
myös eri sukupolvia. Siellä on kokemus siitä, että kaikki ovat tervetulleita eivätkä pienet leikkimisen äänet haittaa ketään. urBaanalla aikuisillakin on lupa leikkiä: lasten
kiipeilytelineiden lisäksi siellä on aikuisten kuntovälineitä ja taiteilutelineitä, jotka
pitävät yllä sekä fyysistä että mielen kuntoa. Pingispöydät ja kiipeilyseinät tarjoavat
yhteistä tekemistä. Yhden hengen tuolipenkkien sijaan kunnon penkkejä tarvitsevat
sekä lasten vanhemmat että vanhukset: niillä voi niin syöttää lasta kuin jutella kans-
58
Kestosuosikki: kiska
5 lapsiperheiden palvelua
Paikkoja perusasioille
Lapsiperheiltä puuttuu keskustassa paikkoja, joissa hoitaa perusasioita. urBaanalle
WC:itä, vaipanvaihtopisteitä ja paikkoja ruokailuun. Myös lisää leikkipuistoja kaivataan keskustaan, urBaanalle siis yksi lisää Musiikkitalon päätyyn.
Liittymät ympäröiviin ruokakauppoihin ja palveluihin
urBaanan myötä keskustassa voi hoitaa niin viikonlopun ostokset kuin huvitella koko
perheen kanssa. Kauppakeskukset jäävät kakkoseksi.
Ympärivuotista tekemistä
urBaanalla voi vaikka hiihtää, nauttia eväät suojassa tai järjestää tapahtuman
sisätiloissa.
Oman järjestämisen tiloja
Sisä- ja ulkotiloja pop-up-tapahtumille, grillipisteitä sekä toimintatiloja, jotka
toimivat myös talvella.
Kirsikkapuita ja marjapensaita
Keskustaan kaivataan puutarhamaisuutta. urBaanalla voitaisiin keväisin kirsikkapuiden kukkiessa viettää hanamia, japanilaista kukkien katselemisen juhlaa.
Tarve ympärivuoden toimivaan kaupunkitilaan nousi myös lapsiperheiden
keskusteluissa.
59
Ehdotuksia
K
eskustelupajoissa ja Facebookissa annteut ideat.
pyörävuokraus
huoltopiste
pyöräparkki
pyöräparkkitaksi
jäätelökioski
jäätelötehdas
kahvila
mutterikiska
salmiakkikiska
pystybaarikahvila
elokuvateatteri
kivijalkamyymälät
drive trough -ruokakauppa
tori
Kahvila Suklaasydän
juomatalo
katos
hiihtoladut Töölönlahdelta Keskuspuistoon
pulkkamäet Baanalle
lasten pyörätie
pingispöytä
leikkipuisto
skeittiramppi
ministadion
päivädisco
koirapuisto, “vain pienille koirille”
jääkiekkohalli
luistelukenttä
urheilutalo
piknik-paikkoja
paikkoja järjestää omia juttuja
grillipaikka
60
perhesauna
retkipaikka
vapaan oleskelun kattoterassi
musiikkistudio
infotaulut ruuhkista, jatko-yhteyksistä ja aikatauluista
liikenneopetusta
taide yhteiselon opettajana
liikennesääntögraffitit
säännöllisesti uudelleen maalattavat seinämaalaukset
wc- ja hoitohuone
katettua tilaa: suojaisaa ja valoisaa katettua tilaa,
kasvihuone lepotornin huipulla
interaktiivinen seinä
kiipeilyseinä
viherseinä
maalausseinä
sammalgraffiti
voimistelutanko- ja kiipeilyteline
valoa, väriä, vaihtelevaa pintaa
marjapensaat
kirsikkapuut
kasvilabyrintti
sammalgraffiti
kahluuallas
suihkulähde
uima-allas
akvaariokauppa
vesiseinä
vesipuisto
vesitorni
vesiputous-sähkölaitos
vesilähde
multicolor-led-valaistusta
valomajakka
valoseinät
iltavaloshow
Siivouspäivä
hanami
laatat, värit, tasopinnat johdattamaan liikkumista
kumpuilevaa maastoa
urbaani puutarha
majakka
omakotitaloja ja kivitaloja
jännittävää arkkitehtuuria
avaruusaluslähetin “laukaisee avaruusaluksen avaruuteen”
61
SPECIFICATION
SCALE 1:1
SIZE 645MM * 250MM
Image(Grayscale) printed on 3mm white acrylic panel
Covered with 2mm transparent acrylic panel
Attached with cut-letter
ARK -house arkkitehdit Oy
www.ark-house.com
anaaBru
ARK -house arkkitehdit Oy
www.ark-house.com
ARK -house arkkitehdit Oy
www.ark-house.com
kääntäjät: Camilla Taavitsainen, Mikko Zenger
Luettelon kuvat: omat arkistot, Marko Casagrande & internet
LUETTELO EI OLE TARKOITETTU KAUPALLISEEN KÄYTTÖÖN