Mahdollisuuksia Kainuun maaseudulle 1/2012 Tahtoa, taitoa ja tekoja, maaseudun yrittäjät toteuttavat rohkeasti ideoitaan Upeita puitteita ja uutta puhtia, hankkeissa tehdään töitä hartiavoimin Joukkuepeliä n Vilho Härkönen tuntee laajasti Kainuun maaseudun, sen mahdollisuudet ja haasteet. -Yhteen hiileen puhaltamista, sitähän se on ollut ja tulee olemaan, hän muistuttaa. Määrätietoisesti ja kannustavasti hän on puolustanut Kainuun maaseutuelinkeinoja. Epävarmuudessakin hänen rakentavat ratkaisut, kaikkien työn arvostus ja hyvä sidosryhmäyhteistyö ovat vieneet kainuulaista maataloutta ja maaseutuelinkeinoja jämäkästi eteenpäin niin hallinnon kuin politiikan muutoksissa. Luovuutta Mistä keinot, jotta tilojen kannattavuus paranisi? Hokkuspokkustempuilla se ei onnistu, mutta yhdessä tekemällä paremmin. Kokemukset juontavat omalle kotitilalle Mieslahteen, jossa paikallisen maatalousseuran jäsenten yhteistyöllä ja koneilla tehdään töitä edelleen, toinen toisiaan auttaen. Jos on oikea asenne, kyllä yhteistyömahdollisuuksia löytyy. Haasteita EU:n myötä maaseutuhallinnon byrokratia moninkertaistui, yksikön päälliköltä kenttätyö on jäänyt vähemmälle. Tehtävien yksinkertaistaminen on hidasta, jotain on kuitenkin saatu aikaan. Tarvitaan edelleen kannustavaa vuorovaikutusta, ihmiseltä ihmiselle -asenteella maaseudun yrittäjien tarpeiden ja hallinnon kohtaaminen on helpompaa. Vilho Härkösellä on nyt liikuntaankin enemmän aikaa, pyöräily on ollut mieluisa harrastus jo pitkään. PÄÄKIRJOITUS Kainuun ELY-keskuksen Maaseutu- ja energiayksikön päällikkönä 1.11.2011 aloitti Pekka Knuutinen (oik). Hän siirtyi tehtävään maksatus- ja valvontaryhmän päällikön tehtävistä. Hänen edeltäjänsä, pitkän uran maaseudun kehittämistehtävissä tehnyt Vilho Härkönen siirtyi eläkkeelle alkusyksystä. Uusi vuosi, uudet kujeet! n Alkanut vuosi tulee olemaan haasteellinen ja mielenkiintoinen monella taholla. EU-maiden taloudet ovat enemmän tai vähemmän kuralla ja pelastautumissuunnitelmia mietitään. Kuinka euron käy, ovatko kaikki siinä olevat maat siinä jatkossakin mukana ja kuinka paljon eri maat ovat valmiita toisia tukemaan? Miten Suomen valtion velkaantumiskehitys saadaan pysäytettyä? Kuinka kovat lääkkeet hallitus joutuu kansalle syöttämään? Jääkö Kainuuseen monta kuntaa ja miten palvelut jatkossa järjestetään? Mikä on Kainuun maakunnan ja ELY –keskuksen rooli ja tulevaisuus jatkossa? Tuleeko taantuma ja viekö se yrityksiä ja työpaikkoja? Uhkia on monella tasolla, mutta alakuloon ei silti ole aihetta. Suomi ja Kainuu ovat pärjänneet paljon huonompinakin aikoina. Kainuun Elyllä ja toimintaryhmillä on yhä asiakkailleen hyvää jaettavaa. Yritys- ja hanketukiin on rahaa käytettävissä vielä kaksi vuotta entisin ehdoin - ei rajattomasti, mutta kuitenkin. Ne rahat kannattaa hyödyntää. Taloudellisesti ahtaampinakin aikoina on aina olemassa uusia mahdollisuuksia. Vaatii taitoa ja rohkeutta nähdä nämä mahdollisuudet ja tarttua niihin. Korot näyttävät pysyvän alhaalla vielä pitkään ja taantuma-aikana hintataso on kohtuullinen. On siis hyvä aika toteuttaa tarpeellisia, järkeviä investointeja. Viime vuonna vietettiin mm. useita uusien nykyaikaisten ja -kokoisten navettojen avajaisia. Uskoa, halua ja kykyä on vielä. Syyllistää ei pidä niitäkään, jotka ovat tehneet lopettamispäätöksiä. Jos toiminnan jatkajia tai edellytyksiä ei ole, on lopettaminen voinut olla ihan oikea ratkaisu ja se on antanut tilaa toisille laajentamiseen. Maatilojen määrä vähenee edelleen, mutta tuotanto ei juurikaan. Suurentuvat tilat kykenevät korvaamaan lopettavien tuotannon. Jokaisen yrityksen, toimialasta riippumatta, tulee tarkastella mahdollisuuksia omista lähtökohdistaan. Kaikkien ei tarvitse lähteä miljoonainvestointeihin, jos siihen ei ole tarvetta eikä edellytyksiä. Kuitenkin jokaisen yrityksen ja ihmisen on syytä aika ajoin miettiä missä mennään. Tehdäänkö yhä oikeita asioita ja oikealla tavalla vai onko maailma muuttunut siinä määrin, että olisi tarvetta muutoksiin. Kehittymistä tarvitaan, sekä aineellista että osaamisen kehittymistä. Muutoin jäädään ajasta jälkeen. Esim. 1960 –luvulla pappatunturi oli maaseudulla vielä oiva kulkupeli, mutta nyt sillä on lähinnä tunnearvoa. Ei kai me haluta jäädä pappatuntureiksi nettiaikana. Asiakastieto Oy valitsi Vaalan Juustolan viime vuonna Suomen vahvimmaksi yritykseksi. Kainuussa on harmittavan vähän elintarvikealan jalostusyrityksiä ja yhden hyvästä menestyksestä on syytä olla ylpeä ja toivoa yritykselle vilpittömästi hyvää jatkoa. Kainuussa voi menestyä, kun on osaamista, tahtoa, uskallusta ja kykyä. Lähiruuasta puhutaan paljon ja sitä halutaan edistää. Uskoakseni Kainuussa on tälläkin alalla paljon kehittymismahdollisuuksia, kun yritykset ryhtyvät yksin ja yhdessä toimintojaan kehittämään. Hankerahoituksella toimintaa jeesataan, mutta ilman yrittäjien (nykyisten tai uusien) toimenpiteitä mitään pysyvää ei tapahdu. Vuoden alussa on hyvä aika tutkailla itseämme ja tekemisiämme. Kainuun ELY-keskus ja toimintaryhmät ovat mielellään yrittäjien ja yhteisöjen toimintoja tukemassa. Sitä vartenhan olemme olemassa. Ottakaa rohkeasti yhteyttä, kun kehittämistarpeita ilmenee. Katsotaan yhdessä, mitä voimme tarpeillenne tehdä. Unta ja näläkeä Vekkarin lukijoille alkaneelle vuodelle! Pekka Knuutinen Yksikön päällikkö Kainuun ELY-keskus, Maaseutu- ja energia -yksikkö Tilastojen takana kuhisee n Väki vähenee ja vanhenee, nuoret muuttavat pois, kuntien talous on tiukalla ja työt- tömyys vaivaa. Näinhän me saamme tilastoista lukea. Kymmeniä vuosia on ennustettu maaseudun kuolemaa, mutta yhä siellä vain eletään. Vieläpä vireästi. Uusia yrityksiä syntyy, olemassa olevia kehitetään, kyläyhdistykset toimivat aktiivisesti ja harrastejärjestöissä tehdään valtavasti työtä meidän kaikkien viihtyvyyden eteen. Tästä Vekkarista löytyy esimerkkejä siitä, mitä tilastojen takana tapahtuu. Onneksi on olemassa ihmisiä, jotka eivät usko synkkiin ennusteisiin, vaan rakentavat itse ja yhdessä muiden samanhenkisten kanssa itselleen ja samalla muillekin parempaa tulevaisuutta. Ruoka, puu, kaivannaiset, matkailu, suuret tapahtumat, bioenergia - näiden tuottamiseen tarvitaan elävää maaseutua, eivätkä maaseudun elinkeinomahdollisuudet näihin lopu. Sitran tutkimuksen mukaan nuoret aikuiset ovat erityisen kiinnostuneita maaseudulla asumista ja yrittämistä kohtaan ja tämä kiinnostus on parin viime vuoden aikana kasvanut huomattavasti. Miksi ei olisi? Maaseudulla on tilaa monenlaiselle toiminnalle ja tulevaisuus on mahdollisuuksia täynnä. Ei tapeta kiinnostusta turhalla pessimismillä, vaan ollaan ylpeitä siitä, mitä kaikkea löytyy jo nyt ja tehdään lisää ihmeteltävää. Tyytyväinen maaseudun asukas Pirjo Oikarinen, toiminnanjohtaja, Oulujärvi Leader Korpi kuiskii: pärjätkää yhdessä! n Käyn lataamassa akkujani Iivantiiran rannalla. Hiljaisuus ja rauha täyttävät mielen, hää- täen pois hälinän ja kohinan. Välttämättömät tarpeet kirkastuvat: läheiset, terveys, luonto, mutta myös huoli Isänmaamme, varsinkin Kainuumme pärjäämisestä Ison Maailmanpyörän pyöriessä yhä tiuhempaa tahtia. Tulevaisuuden varmistamiseen, siihen PÄRJÄÄMISEEN, tarvitaan meitä kaikkia, asuimme sitten maalla tai taajamissa. Omilla teoillamme ja tekemättä jättämisillä luomme tulevaisuuden, jonka lapsemme tulevat perimään. Ylpeänä esittelen vierailijaryhmille eläviä kyliämme ja siellä pärjäämistä. Yhdessä suunnittelemalla ja tekemällä, sopivasti säästämällä ja tarpeen mukaan uuttakin rakentaen saadaan aikaan toimivia, kotoisia ja houkuttelevia asuin- ja yritysympäristöjä. Kiitos siitä. Näille ympäristöille on pian kysyntää, sen kertovat monet tulevaisuusbarometrit. Kainuussa on vaihtoehtoja Isolle Maailmanpyörälle. Puolesta hengen, heimon ja maan Pirjo Heikkinen, toiminnanjohtaja Elävä Kainuu Leader SISÄLTÖ s. 2-3 Pääkirjoitukset s. 4-5 Leader-toiminnan esittely s. 6-9 Hankekuulumisia s. 10-14 Yritystuet Kalaleader –liite Kainuun ja Koillismaan kala-alan kuulumiset s. 15-19 Hankekuulumisia s. 20-27 Ajankohtaista maataloudesta s. 28 Yhteystiedot Vekkari on Maaseutuohjelmat tutuiksi –tiedonvälityshankkeen lehti, jossa esittelemme Kainuun maaseudun mahdollisuuksia. Hanke tiedottaa Oulujärvi Leaderin, Elävä Kainuu Leaderin ja Kainuun ELY-keskuksen Maaseutu ja energia -yksikön rahoittamista kohteista, hankkeista, tukimuodoista ja muista ajankohtaisista asioista. 3 Maaseuturahoituksen asiantuntijat Päivi Koivula hankeneuvoja Oulujärvi Leader n Kainuussa Leader –toiminta käynnistyi -97. Päivi Koivula on ollut mukana alusta saakka. Pankkimaailmasta oli helppo siirtyä tämän rahoituksen pariin. Tosin toimintamallit ja –tavat luotiin pääosin paikallisesti itse täällä, sillä Leader –toiminta Suomessa oli silloin alkuvaiheessa. -Neljäntoista vuoden aikana työ on muuttunut ja monipuolistunut. Nyt asiakkaan koko hankeprosessi kulkee kauttamme, tiedämme tarkalleen hankkeen eri vaiheet hakemisesta raportointiin ja maksatukseen. Vuosien kokemus tuo rutiinia, meillä paperit kulkevat edelleen ripeästi, vaikkakin byrokratia on lisääntynyt. -Yhteistyökumppaneita on joka suunnalla. Tärkeimmät näistä ovat oman alueen yhdistykset, kunnat, kaupunki, kehittämisorganisaatiot, muut rahoittajat, eri viranomaiset, oppilaitokset, yrittäjät, muut Leader –ryhmät sekä ministeriö. Kaikki päivät ovat erilaisia. Autamme asiakkaitamme hakemus – ja maksatus- Erkki Repo hankeneuvoja Elävä Kainuu Leader asioissa ja siitä saamme asiakkailta kiitosta. Emme ole viranomaisia, mutta toimimme viranomaisten kanssa tiiviissä yhteistyössä. Kylillä puhutaan liiterin tytöistä, se varmaan kertoo luottamuksesta ja hyvästä yhteistyöstä, naurahtaa Päivi. Toivon, että kynnys lähestyä meitä olisi edelleen matala. Etenkin nuoria kaipaisimme mukaan yrittäjiksi ja erilaisiin kehittämistehtäviin. Tarja Moilanen maaseutukoordinaattori Kainuun ELY-keskus Maaseutu- ja energia -yksikkö n Tarja Moilanen toimi agronomikoulutuk- sensa jälkeen kotimaakunnassaan neuvontaja tutkimusorganisaatioiden kehittämishankkeissa ennen siirtymistään maaseutukoordinaattoriksi. Keskeinen maaseutukoordinaattorin työsarka on Leader-rahoituksen parissa, sillä kaikkien rahoitettujen hankkeiden päätökset tarkistetaan ja vahvistetaan Kainuun ELYkeskuksessa. Vähitellen Tarjalle on hanke- ja yritystukia käsitellessään selvinnyt, että byrokratian taustalla on melkoinen laki- ja asetusviidakko, eikä virkailijoiden suinkaan tarvitse keksiä määräyksiä omasta päästään hakijoiden kiusaksi. Määräysten kimuranttisuudesta johtuen hakijoiden neuvonta työllistääkin maaseutukoordinaattoria runsaasti. Lakipykälien syynäämisen lisäksi Tarjan kuten koko ELYnkin tehtävänä on toimia myös alueen kehittäjänä. Erityisesti elintarvike- ja luonnontuotealalla hän toivoo syntyvän vireää yhteistyötä eri toimijoiden välille, jotta käytettävissä olevilla kehittämispanoksilla 4 saataisiin mahdollisimman vaikuttavia tuloksia. Enää ei riitä se, että vuosittain katsotaan taaksepäin, mitä alalla on itse kunkin toimesta sattunut tapahtumaan. Täytyy aktiivisesti löytää yhteinen tahtotila siitä, mitä halutaan saavuttaa pidemmällä tähtäimellä. Keinoja tavoitteiden saavuttamiseksi kyllä löytyy, kun tiedetään, mitä halutaan. Seuraava EU-ohjelmakausi alkaa parin vuoden kuluttua, joten on juuri oikea aika suunnitella isompia kokonaisuuksia ja askeleita niiden saavuttamiseksi. n Erkki Revolla on kymmenen vuotta taka- na monipuolisen ja haastavan hanketyön parissa. Perusbyrokratian pyörittämisen lisäksi työn monet hyvät puolet löytyvät oman toiminta-alueen ihmisten ja hankkeiden parista. Molempien Leader-ryhmien toiminta on periaatteiltaan samanlaista. Itä-rajan läheisyys värittää Elävä Kainuu Leaderin hankkeita jonkin verran. Pääpaino on ollut tällä ohjelmakaudella erilaisissa kyläyhdistysten hankkeissa. Massiivisin ja näkyvin oli Teatteri Retikka, nyt uusimpana mm. Kuhmon työttömien yhdistyksen hanke. -Yrityshankkeita on ollut vähemmän ja ne ovat olleet aika pieniä, kannustaisin kyllä yrittäjiä rohkeasti tutustumaan tukimuotoihin, sanoo Erkki Repo. Joskus on hieman epäselvää, miten rahoituspäätökset syntyvät. Molemmilla Leaderryhmillä on alueellaan oma hallitus. Jäsenet ovat kuntien, yhdistysten, yritysten ja alueen asukkaiden edustajia. Hallitus perehtyy tukihakemuksiin ja tekee puoltopäätökset rahoitettavista hankkeista, toimistolla hakemukset valmistellaan hakijan kanssa hallitukselle esitettäväksi. Myönteisen päätöksen jälkeen hakemus etenee ELY-keskuksen käsittelyyn. -Hallitus on hyvä näköalapaikka ja mahdollisuus vaikuttaa alueen kehittämiseen, sanoo Erkki. Mikä Leader? n Nimi on lähtöisin Euroopan yhteisöstä, Leader oli aloiteohjelma, josta nimi siirtyi toimintatavan nimeksi. Nykyisin Leader-toiminta on osa Maaseuturahastoa. Leader-ryhmät muodostavat kansainvälisen Euroopan laajuisen verkoston. Raamit luo Euroopan Unioni ja Suomessa toiminta on Maa- ja metsätalousministeriön alaista, kaikilla ryhmillä on sopimus ministeriön kanssa. Suomessa Leader-toiminta alkoi vuonna 1996. Kuluvalla ohjelmakaudella 20072013 toimii 55 ryhmää. Rahoitus toimintaan tulee EU:n Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta, myös valtio ja alueiden kunnat osallistuvat tukemiseen. Julkinen rahoitus ryhmittäin vaihtelee 2.56.8 miljoonaan euroon. Ryhmät tekevät tiivistä yhteistyötä paikallisen ELY-keskuksen kanssa, joka suorittaa laillisuustarkastuksen - rahoituspäätösten valmistelun, päätökset ja EU- ja valtionrahan maksatukset, kuntaraha maksetaan Leaderin kautta. Kainuussa kaksi Leader-ryhmää Oulujärvi Leaderin toiminta-alue on Paltamo, Puolanka, Vaala ja Kajaanin maaseutualueet. Elävä Kainuu Leader toimii Kuhmossa, Hyrynsalmella, Suomussalmella, Sotkamossa ja Ristijärvellä. Ryhmät ovat yhdistyksiä, joihin kuka tahansa kiinnostunut voi liittyä jäseneksi. Tuet toteuttavat kehittämisohjelmaa Leader-ryhmät sekä neuvovat että rahoittavat. Omissa kehittämisohjelmissaan ne päättävät alueensa kehittämisen painopistealueet. Siksi jokaista tuettavaa hanketta arvioidaan myös siitä näkökulmasta, kuinka hyvin se tukee paikallista ohjelmaa. Aktivoinnin, neuvonnan ja rahoittamisen lisäksi maaseutua kehitetään omilla hankkeilla, järjestämällä seminaareja ja koulutuksia sekä osallistumalla kehittämistyöryhmiin. hakemista, voit olla yhteydessä Leader-ryhmiin tai ELY-keskukseen. Tuki kehittämishankkeille Kainuussakin rahoitus kohdistuu alueiden ja yhdistysten hankkeisiin. Tuki kannustaa maaseudun asukkaita kehittämään kotiseutua, lisäämään viihtyvyyttä, houkuttelemaan uusia asukkaita, synnyttämään uusia työpaikkoja ja yrityksiä. Hankkeiden sisällöt vaihtelevat elinkeinojen edistämisestä kylien ja ympäristön kehittämiseen sekä nuorten ympäristö- ja yrittäjyyskasvatuksesta aina kansainväliseen toimintaan. Tuki yrityksille Yritystukea on saatavissa investointeihin, käynnistykseen ja kehittämiseen, yritysryhmälle tarjolla on yritysryhmän kehittämistuki. Myös maatila voi saada tukea yritystoimintaan maatalouden rinnalle. Kansainvälisyys Maa- ja metsätalousministeriö on myöntänyt kullekin Leader-ryhmälle rahoitusta kansainväliseen yhteistyöhön. Kainuussa Lisävirtaa yhteistyöstä –hankkeen puitteissa on kartoitettu yhteistyön mahdollisuuksia ja viety eteenpäin eri teemoja, joiden pohjalta on syntynyt esiselvityshankkeita. Nämä etenevät hankkeiksi, kun tavoitteet ja sopimukset yhteistyömaiden kanssa varmistuvat. Näin tarjotaan kainuulaisille yrityksille ja yhteisöille mahdollisuuksia rakentaa kansainvälisiä kontakteja, tutustua ja vaihtaa kokemuksia. Tavoite on tuoda uutta ja uudenlaista yhteistyötä maaseudulle ja näin lisätä kansainvälistymistä. Aktiivisia kumppanimaita ovat mm. Ranska, Italia ja Unkari. Leader-ryhmien hallituksessa kainuulaisilla – yhdistysten, kunnan tai maaseudun asukkaiden edustajina - on mahdollisuus suoraan itse vaikuttaa, kuinka EU-rahaa alueella käytetään. Maaseuturahaston tukea voi hakea Leader –ryhmiltä, mutta myös Kainuun ELY-keskuksesta. Tukea voi saada koko Kainuun alueella Kajaanin ydinkeskustaa lukuun ottamatta. Kun suunnittelet tuen Kainuussa on kuluvalla ohjelmakaudella vuodesta 2007 vuoden loppuun 2011 mennessä Maaseuturahastosta rahoitettu erilaisia kehittämishankkeita, yrityksiä ja maatiloja yhteensä lähes 35 miljoonalla eurolla. Tämä ohjelmakausi päättyy vuonna 2013. Meneillään olevat kehittämishankkeet, yli 50 erilaista teemaa, tukevat monipuolisesti Kainuun maaseutuasumista ja elävöittävät elinkeinoelämää. Tässä lehdessä siitä runsaasti esimerkkejä. Teemavuosi 2012 Vuoden 2012 valtakunnallinen teema – maaseudulla on tilaa tulevaisuudelle. Erilaiset tutkimukset osoittavat, että maaseutu kiinnostaa sekä työ- että asuinympäristönä. Monipaikkaisuus on useille jo arkipäivää ja lisääntyy etenkin nuorten keskuudessa. Tutustu tarkemmin! www.oulujarvileader.com www.kainuuleader.fi Nettisivulta saat ajankohtaista tietoa rahoitusmahdollisuuksista, tilaisuuksista, tuetuista kohteista, kansainvälisestä yhteistyöstä ja muista Leaderasioista. Voit myös liittyä yhdistysten varsinaiseksi tai kannatusjäseneksi. www.ely-keskus.fi/kainuu Kainuun ELY-keskuksen paikalliset uutiset, palvelut, yhteyshenkilöt ja muut ajankohtaiset asiat. www.maaseutu.fi Maaseuturahaston valtakunnalliset uutiset, ajankohtaiset teemat ja paikallisia uutisia eri puolilta Suomesta. www.facebook.com/leaderkainuussa Ajankohtaiset asiat ja uutiset nopeimmin, molempien Leader-ryhmien yhteinen profiili Anna palautetta! Voit kommentoida tämän lehden sisältöä lähettämällä sähköpostia ohjelmatiedottajalle [email protected] tai puh. 050 524 3706. Alueen edustajat päättävät Maaseuturahaston tuki Kainuussa Ohjelmakauden rahoitus Kainuussa Mahdollisuuksia Kainuu n Tahtoa, taitoa ja tekoja, European Oral Singing Traditions –esiselvityshankkeessa bretagnelaiset partnerit kävivät Kuhmossa neuvottelemassa tulevan yhteistyön yksityiskohdista ja tutustumassa alueeseen. Vieraat viihdyttivät myös yleisöä Kuhmon torilla Sommelon aikaan. maaseudun yrittäjä toteuttavat rohkea t sti ideoitaan maaseudulle 1/2012 Upeita puitteita ja uutta puhtia, hankke issa tehdään töitä hartiavoimin 5 Hankekuulumisia Koulutus tuo varmuutta metsänhoitoon n Suunnitelmallinen metsäomaisuuden hoito kiinnostaa yhä nuorempia naisia. Kainuussa naiset innostuivat metsänhoidosta ihan tosissaan. Metsänainen-hankkeen koulutuskierroksille on osallistunut keskimäärin 150 naista. Syksyllä koulutuskierroksia oli kuusi ja ne jatkuvat nyt keväällä. Kuhmolaiset Tarja Seilonen ja Katja Tampio-Malinen saivat kutsun Kuhmon metsänhoitoyhdistyksen kautta ja syttyivät ajatukselle välittömästi. Pienet lapset, oma työ sekä ajan puute, lisäksi se perinteinen asetelma, että mies hoitaa metsäasiat, ovat estäneet tarttumasta metsäasioihin omin päin. -Koulutus tuli kuin tilauksesta, molemmat iloitsevat. Jo heti infotilaisuudessa tarttui hyvä fiilis, ryhmä oli aktiivinen ja Sari innostava, sanoo Katja. Kainuussa on aktiivisia metsänaisia -Osaamista toki löytyy jo ennestään, mutta koulutuspaketin kautta kaikki keskeiset metsänhoidon osa-alueet tulevat tutuiksi ja tieto syvenee. Tärkeitä muita tavoitteita ovat yhteinen tekeminen, tutustuminen ja kokemusten vaihtaminen, sanoo Metsänainen–hankkeen projektipäällikkö Sari Härkönen. Tuoton lisäksi muita tavoitteita Tarja Seiloselle metsänhoito on tuttua jo lapsuudesta. Kun hän miehensä kanssa lunasti kotitilansa pari vuotta sitten, asia tuli entistä ajankohtaisemmaksi. Koulutus lisää varmuutta tarttua asioihin ja olla tasavertaisesti mukana päättämässä yhteisen metsäomaisuuden hoidosta. -Työnjako hakee vielä muotoaan, mutta eiköhän omat 6 osaamisalueet koulutuksen myötä muotoudu. Omaan metsään kannattaa panostaa, hoitoon tuotannon ohella yhdistyy myös virkistys ja luonnon suojelu, muistuttaa Tarja Seilonen. - Tietoa ei ole koskaan liikaa. Kirjoista sitä saisi, mutta kyllä tämä koulutus on nyt helpoin tapa saada ajankohtaisin tieto metsänhoidosta. Naiset esittävät erilaisia kysymyksiä ja kommentoivat aktiivisesti, asioita tarkastellaan laajemmasta näkökulmasta, toteavat Katja ja Tarja. Tavoitteena kainuulainen naismetsänomistajien verkosto -Aktiivisuuden lisääntyessä näkökulma kasvaa ja silloin on helpompi tehdä oikeita asioita oikeaan aikaan. Myös vaikuttamisen mahdollisuudet lisääntyvät, sillä naisia tarvitaan enemmän luottamustehtäviin, itse Metsänomistajien Liitto Pohjois-Suomi ry:n hallituksen jäsenenä vaikuttava ja hanketta ideoinut Marjut Silvast korostaa. Koulutuskokonaisuus rakentuu 12 aihepiirin ympärille. Kukin on voinut valita, osallistuuko kaikkiin, vai poimiiko vain Katja Tampio-Malinen ja Tarja Seilonen (oik.) ottavat koulutuksista kaiken tiedon ja hyödyn innostuneina vastaan. Keskellä projektipäällikkö Sari Härkönen. ne aihealueet, jotka tuntuvat tarpeellisilta ja ajankohtaisilta. Kurssien lisäksi järjestetään opintomatkoja ja vierailuja eri kohteisiin, joten opittuja asioita tarkastellaan ja sovelletaan myös käytännössä. Keväällä on mahdollista tutustua ja testata varusteita, raivaussahan käyttöön liittyvät kurssit kuitenkin järjestää KantriKoulutus -hanke. Lapset mukaan omaisuuden hoitoon -Mitä nuorempana perehtyy metsänhoidon kysymyksiin, sitä paremmat edellytykset on saada metsä kukoistamaan ja sijoitus kannattavaksi, muistuttaa Sari Härkönen. Lapset kannattaisi jo pieninä sitouttaa metsään – ottamalla mukaan istutuksiin, antamalla omia nimikkometsiä, joiden kasvua seuraten ja hoitoon osallistuen he näkevät mitä vaiheita metsänhoito kaikkineen sisältää. Tiloista noin 90 % siirtyy perheissä perintönä tai kauppana sukupolvilta toisille. Naiset omistavat Kainuussa jo lähes neljänneksen metsistä, lisäksi monet ovat osa-omistajia yhdessä puolison kanssa, metsäyhtymän tai perikunnan jäseninä. Kainuussa kahden miljardin yksityinen metsäomaisuus jakaantuu noin 12.000 metsätilalle. Metsänainen–koulutukset järjestetään koko Kainuun alueella. Hanketta rahoittavat Oulujärvi Leader, Elävä Kainuu Leader ja alueen metsänhoitoyhdistykset. Hanketta toteuttaa Metsänomistajien Liitto Pohjois-Suomi ry. Metsuri Ari Leinonen kertoi ensiharvennuksesta ja harvennushakkuun merkityksestä kajaanilaisille metsänaisille. Kuva Pirkko Pikkarainen TULE TUTUSTUMAAN! n Oulujärven melojien uimahallivuorot Kajaanin uimahallissa jatkuvat torstaisin 1.3., 15.3., 29.3., 12.4. ja 16.4. klo 20.30-22. Lisätietoja nettisivuilla! Päivi Koivula ja Pirjo Oikarinen testasivat kajakkeja Jorma Kurosen (kesk.), Sinikka Rantalankilan ja Jaana Kukkohovin opastuksella (oik.). Onnistuimme yli odotusten n -Palaute Oulujärven Melontakeskuksen hankkeista on ollut todella hyvää ja kannustavaa. Pidimme tiukasti kiinni sovituista toimintaperiaatteista, siksi toteutus oli sujuvaa. Selkeät vastuunjaot sekä tiukat laatu- ja turvallisuuskriteerit ovat hyvä pohja myös jatkokehittämisen kannalta, toteavat Vaalan kunnan vapaa-aikajohtaja Sinikka Rantalankila, projektityöntekijä Jaana Kukkohovi ja Oulujärven Melojat ry:n Jorma Kuronen. Meillä on Jorman lisäksi jo kuusi muuta koulutettua ohjaajaa ja runsaasti uusia harrastajia Oulun ja Kajaanin suunnalla. Tulevaisuudessa tavoitteemme on yritystoiminnan lisääminen ja seuratoiminnan vahvistaminen, sanoo Sinikka Rantalankila. On jo aika ymmärtää Oulujärven mahdollisuudet -Tavoitteemme olivat selkeät. Halusimme madaltaa kynnystä melontaharrastuksen aloittamiseen koulutusten, testimahdollisuuksien sekä erilaisten kurssien avulla. Halusimme myös nostaa esille Oulujärven upeat mahdollisuudet melonnan harrastamiseen. Kokeneiden melojien suunnittelemat melontareitit soveltuvat hyvin myös aloittelijoille. Oulujärvellä ei ole vielä melontakulttuuria, sen luominen vie aikaa. Yhteistyö alueen yrittäjien kanssa on sujunut hyvin, hankkeen saama julkisuus on tuonut asiakkaita myös yrityksille. Emme vuokranneet kalustoa, vain koulutukset ovat olleet maksullisia, muistuttaa Jaana Kukkohovi. Vuokra-asioissa ohjaamme asiakkaat yhteistyökumppaneidemme pakeille. Melonnassa on nyt imua Suomessa on maailman parhaat vedet, ne täyttävät melomisen kansainväliset kriteerit, myös Kainuun vesistöistä voimme olla ylpeitä, sanoo kokenut ja maailmalla paljon melonut Jorma Kuronen. Jos tämä kohde toimisi pilottina, minne muualle Kainuuseen tai Oulujärven ympärille voisi syntyä uusia melontakeskuksia? Ketkä olisivat verkostossa mukana? Miltä näyttäisi Oulujärvi 2020 kun kaikki palikat loksahtaisivat paikoilleen? Näihin kysymyksiin toivomme ideoita vaikkapa facebookin kautta. Mikä kiinnosti yleisöä? Lajin markkinointi aloitettiin tutustumisiltojen ja tapahtumien merkeissä. Kajaanissa uimahallin koulutukset ja kesäajan Maanantain melonnat toimivat hyvin. Maanantaisin iltapäivällä tarjosimme myös kanoottien kokeilumahdollisuutta, samalla vastaalkajat saivat henkilökohtaista opastusta. Torstaimelonnat suunnattiin kokeneemmille erilaisten teemaretkien merkeissä. Viikoittain kesäkävijöitä oli noin 50. Kaksi melonnan peruskurssia, perusturvallisuuskurssi ja melontaohjaajakurssi täydensivät kesän koulutustarjonnan. Laji kiinnostaa erityisesti nuoria aikuisia ja usea varttuneempikin pariskunta on löytänyt uuden yhteisen harrastuksen. Suosiosta kertonee myös se, että hankkeen aikana Oulujärven Melojat ry:n jäsenmäärä on nelinkertaistunut. Hankkeen koulutuksissa ja tapahtumissa on kahden vuoden aikana ollut 1600 käyntikertaa. Melonta on helpointa aloittaa ohjatusti ja porukassa, sanovat Päivi ja Jari Kurtelius. nmelojat.com w w w.oulujarve w w w.vaala.fi en Melojat rv jä lu u O : k o o faceb Helppo aloitus -Olimme miettineet jo pidempään melontaharrastuksen aloittamista. Netin kautta löysimme Kaisa Rikulan Luonnollisesti Oulujärvi –yrityksen palvelut. Testasimme ensin Kaisan kajakkeja, mutta hän ohjasi meidät Vaalan melontakeskukseen, jossa oli lisää testattavia, erilaisia malleja. Näin kajaanilaiset Päivi ja Jari Kurtelius löysivät testattavien joukosta itselleen sopivat mallit ja innostus lajiin syntyi välittömästi. -Tämän lajin kokeilu yksin on hankalaa, on helpompaa aloittaa ohjatusti tai porukassa. Turvallisuuden kannaltakin se on tärkeää. Kursseilla tutustuu hyvin myös muihin harrastajiin. Kävimme perusturvallisuuskurssin, kaikki oppi on tarpeen, jotta voi turvallisesti ja kulkupeliinsä luottaen nauttia luonnossa liikkumisesta, hieman kovemmassakin aallokossa, kertoo Päivi Kurtelius. -Meloessa on oma viehätyksensä katsella maisemia ja lintuja ihan eri perspektiivistä. Olemme aktiivisesti meloneet muuallakin Kainuussa. Vaaratilanteita ei ole ollut ja oman kajakin kanssa on hiljalleen tullut sinuiksi. Kokemus on tuonut lisää tuntumaa, jos nyt valitsisin kajakkia, voisin ehkä kiinnittää eri asioihin vielä enemmän ja erilailla huomiota, sanoo Päivi Kurtelius. Kaiken kaikkiaan oli todella hienoa päästä vertailemaan eri malleja, testauspaikoille ja kursseille olisi varmasti muuallakin Kainuussa kysyntää. Oulujärven Melontakeskukseen hankittiin kymmenen erityyppistä kajakkia turvavarusteineen. Kehittämishankkeessa kannustettiin kainuulaisia kokeilemaan melontaa, testaamaan erilaisia kajakkeja ja osallistumaan koulutuksiin. Yksi tavoite oli myös Oulujärven retkeilyalueen käytön aktivointi. Tuki Oulujärvi Leader, hallinnointi Vaalan kunta. Oulujärven Melontakeskus sijaitsee kävelymatkan päässä Vaalan keskustasta, Uiton rannassa. 7 Ideoita on haettu maailmalta, näistä vanhoja kokemuksia hyödyntäen koostamme vaativan ja turvallisen radan, joka on ajokunnossa toukokuussa, kertoo Kainuun moottorikerhon puheenjohtaja Timo Roininen. Valtteri Haataja treenaa 3-4 kertaa viikossa, aikaa pyörän ympärillä kuluu muutoinkin runsaasti. Santamäen motocross-rata testissä n Lokakuussa koitti päivä, jolloin nuoret motocross-kuskit pääsivät testaamaan tänä vuonna valmistuvaa 1.8 kilometrin rataa, kilpailukäyttöön se on valmis 2013. Työ on edennyt suunnitelmien mukaan, osin suunnitelmia paremmin. Suunnitellun 25 neliön rakennuksen tilalle löytyi UPM:n vanha 270 neliön kaksikerroksinen huoltorakennus, jota nyt saneerataan. Tuomaristo- ja ajanoton tilojen lisäksi tilaan tulee varasto, sauna, pesu- ja wc-tilat, keittiö ja tila koulutuksiin sekä erilaisiin tilaisuuksiin. Herättää kiinnostusta eri tahoilla Rata on jalostunut työn edetessä, tulossa on mielenkiintoinen rata, lupaa Kainuun moottorikerhon puheenjohtaja Timo Roininen. Alkuperäisestä ratapohjan muodot ovat muuttuneet, samoin hyppyrimallinnukset. Ideoita on haettu laajemmin maailmalta, näistä vanhoja kokemuksia hyödyntäen koostamme vaativan, mutta turvallisen radan. Kesä menee vielä työn merkeissä, rataa ei avata puolivalmiina, vaikkakin tarjolla ensi syksylle saattaisi olla jopa juniorien SM-liigan osakilpailu. Jatkossa voimme järjestää kisoja enemmän, sillä Santamäki valmistuttuaan täyttää tarvittavat vaatimukset. Tuo runsaasti uutta tarjontaa Motocrossin harrastajia Kajaani-Kuhmo alueella on noin 40, joista puolet kilpailee aktiivisesti 15-20-vuotiaitten sarjoissa. Heidän harjoitteluolosuhteet parantuvat olen8 naisesti. Kunnostettava alue motocrossradan lisäksi tarjoaa mahdollisuudet myös enduron, moottorikelkkailun- ja offroadin harrastamiseen. Tavoite on saada alueesta toimiva ja monipuolinen moottoriurheilukeskus mahdollisimman monen eri lajin harrastajille. Rakennettavan alueen laajuus on 57 hehtaaria. Kainuun Moottorikerho järjestää monipuolista moottoripyörä- ja autourheilutoimintaa, jäseniä on noin 140. Entisen Matinmäen harjoitteluradan ympäristölupa on voimassa vuoden 2012 loppuun. Hyvältä näyttää! Rataa testasi myös kajaanilainen 15-vuotias Valtteri Haataja. Lajissa häntä kiehtovat vauhti ja hypyt. Uuden radan pituus, leveys ja hiekkapohja saavat kiitosta. Viisivuotiaana lajin aloittanut Valtteri kilpailee aktiivisesti. Viime vuonna 15 kisan kierto toi Savo Cup CB-sarjan voiton. Kesällä edessä on uusi sarja ja tavoite on osallistua MXJ-luokassa mahdollisimman moneen kisaan. Valtterin äidin Jaana Haatajan aikaa kuluu myös talkoissa, usein hänet näkee kanttiinissa. Perhe tukee ja kannustaa Valtterin äiti Jaana Haataja on innoissaan. Kahdesta kolmeen iltaa viikossa ja kerrallaan 2-3 tuntia poikien harjoittelua Matinmäessä valvoen myös hän odottaa uuden radan valmistumista. Valtterin lisäksi lajin harrastamisen perheessä on aloittanut 5-vuotias Otto. Aikaahan tämä vie, kotona on vielä viisi muuta lasta. Mies toimii poikien mekaanikkona ja kiertää pääsääntöisesti kisat Valtterin kanssa. Usein olemme koko perhe mukana, viime kesänä kiersimme viikon Pohjoisen Kierroksen kilpailuja seuraten. Kysymykseen lajin kustannuksista Jaana toteaa, ei edes kannata laskeskella. Saamme junnutoiminnan uudelle tasolle Pojat odottavat radalta paljon. Matinmäessä ei ollut tiloja, joissa olisi voinut järjestää koulutusta. Teoria on olennainen osa lajia, nyt voidaan junnutoimintaan panostaa huomattavasti paremmin. Santamäki tarjoaa paremmat puitteet kutsua huippuajajia kouluttamaan meidän nuoria kuljettajia, sanoo Jaana. Santamäen maastoradat hanketta rahoittaa Oulujärvi Leader. Tuki kohdistuu varikkoalueen rakennuksiin, ratapohjan muotoiluun, maansiirtotyöhön ja kastelujärjestelmän asennukseen. www.kamkry.fi Kuva: Simo Kemppainen Villen ajokalustoa vuodelta 2010. www.pumkua.net Myös Roninkankaalla talkoot jatkuvat n Puolangan Roninkankaalle ensi kesäksi valmistuva Puolangan moottorikerhon jokamiesluokan rata etenee yllätyksittä. Syksyn aikana maisema muuttui melkoisesti, kaikki tärkeimmät pohjatyöt saatiin tehdyiksi. Ratapohja, katsomopenkka ja parkkipaikka ovat paikoillaan ja odottavat viimeistä silausta. Kevään rakennusprojekteja ovat huolto-, kuulutus- ja toimistotilat sekä kota ja katsomot. Valmistuttuaan rata on yksi Pohjois-Suomen parhaista jokamiesluokan radoista. Seura on järjestänyt aikaisemmin omia kisoja, talvella jääradalla Puolangalla, kesäisin muilla radoilla, mm. Oulussa ja Pudasjärvellä. Parikymmentä talkooaktiivia Uusi, 800 metrin pituinen rata valmistuu Väyrylän kylään, Metsähallitukselta vuokratulle 12 hehtaarin alueelle. Puolangalta radalle on matkaa 17 km, Paljakasta 16 km. Yhdistyksen jäsenmäärä on noin sata. Työt alueella on aloitettu kesällä 2009. -Talkootunteja on kertynyt runsaasti, vielä emme niitä ole edes laskeneet, sanoo kerhon puheenjohtaja Kalevi Moilanen. Tämä on koko perheen harrastus, joka vie aikaa, myös naiset ja tytöt ovat mukana toiminnassa, kuskeinakin muutamia. Kesällä kahdet kisat Rata ja rata-alue mahdollistavat uusia toimintoja. Voimme tarjota tapahtumia ja ohjelmapalveluja lähialueen matkailuyrittäjille ja kaikille kiinnostuneille. Jatkossa jopa yrityksen virkistyspäivän voi viettää täällä. Hankimme autoja, joilla rataa voi testata turvallisesti ja valvotusti. Myös naapurikuntien kerhot ovat tervetulleita harjoittelemaan ja järjestämään omia kisoja. Toivomme, että uusi rata ja laji kiinnostaisivat kainuulaista yleisöä. Pääsääntöisesti katsojat ovat lajista kiinnostunutta vakioporukkaa, noin 400-1000 katsojaa kisasta riippuen. Tuo uusia harrastajia Yksi kerhon noin kolmestakymmenestä kilpailevasta kuskista on 19-vuotias Ville Lötjönen. -Onhan se hienoa päästä testaamaan rakennettuja autoja, harjoittelemaan ja kilpailemaan omalla kylällä. Varmaan kiinnostus lajiin lisääntyy, odotamme myös uusia katsojia. Kisojen myötä saamme Puolangalle alan porukkaa ja näin myös yrittäjät hyötyvät kävijöistä. Nuorten sarjasta viime kesäksi yleiseen sarjaan noussut Ville on yltänyt muutamaan finaalipaikkaan, nuorten sarjassa hän menestyi hyvin. Talviaikaan kisoja on kolme, kesällä kymmenestä viiteentoista. Muutoin aikaa menee tehokkaasti autojen kunnostuksen parissa. Erikoista tässä kisailussa on se, että jokainen auto on kisan aikaan myynnissä, tarjouksen siitä voi tehdä kuka vain. Toki omaansa voi tehdä suojauksen, mutta silti kisoissa autot vaihtavat omistajaa vilkkaasti. Itsellä on nyt neljä autoa, joten fiksattavaa riittää, kertoo Ville. Oulujärvi Leader on tukenut Puolangan Moottorikerho UA ry:n ratahanketta. Tuki kohdistuu huolto-, kuulutus- ja toimistotilojen rakenteisiin, kalusteisiin sekä yleisön parkkialueeseen, kotaan ja katsomoon. Kesän odotusta, sanoo kerhon puheenjohtaja Kalevi Moilanen. Rakennusten pohjat ovat ykkösasia keväällä, jatkaa hallituksen jäsen Veijo Moilanen (oik.). Kokemukset Paljakasta n Suomen pisintä, 27 kilometrin mön- kijäreittiä ja 4.5 kilometrin taitoajoreittiä on nyt ajettu kahtena syksynä. Lajin harrastajista 95 % on miehiä. Harrastus on usein isän ja pojan yhteinen. Laji ei sinällään ole harrastuksena nuorisolaji eikä myöskään halvimmasta päästä, kokeilijat vuokraavat mönkijän, suurimmalla osalla on mukana oma varustus. Paljakassakin erilaiset käyttäjäryhmät erottuvat selvästi. Pro-tason porukka (1650 v.) etsii vaativaa ajoa vaativassa ja haasteellisessa maastossa. He tulevat ympäri Suomen ja kiertävät testaamassa erilaisia reittejä. Safariasiakkaat tulevat Oulun talousalueelta, yritysten asiakkaita ja henkilökuntaa pääasiassa, kertoo Hiihtokeskus Paljakka Oy:n toimitusjohtaja Juha Haanela. Kuuma kesä verotti kierroksia, vilkkainta oli syksyllä. Syyspörinät -tapahtuma markkinoitiin suoraan kohderyhmälle ja mukana oli 50 mönkkäriä. Paljakassa ponnistellaan kohti ympärivuotisempaa toimintaa. Kalastuspuisto valmistuu kesällä. Se on yksi palanen kohti perhekeskeisempää ja monipuolisempaa matkailukohdetta. Tavoite on, että jokainen perheestä löytäisi itselleen mielenkiintoista tekemistä. Masterplan –suunnitelman toteuttaminen jatkuu. Uusien palveluiden ja aktiviteettien kautta haetaan volyymia, monipuolisuudella pidennetään myös viipymää ja sesonkeja. Radan rakentamista rahoitti Oulujärvi Leader. www.paljakka.fi 9 Edelläkävijät Asiakkailta hyvää palautetta! n Autotalo Laakkonen Oy ja Veljekset n Kainuun Lämpöhuolto Oy on Heikki Kiviojan ja Sampo Jauhiaisen bioenergiaalan yritys, joka tehokkaasti edistää paikallisen uusiutuvan energian käyttöä energiatuotannossa sekä kehittää ja toteuttaa uusia lämmitysratkaisuja. Avaimet käteen -periaatteella Lämpöyrittäminen on toiminnan ydin. -Toimitamme lämpöenergian asiakkaan kiinteistöön avaimet käteen -periaatteella. Esimerkkinä Autotalo Laakkonen Oy ja Veljekset Laakkonen Oy, jonka kanssa teimme toimitussopimuksen syksyllä 2010. On hienoa, että iso konserni on noteerannut vaihtoehtoisen lämmitysmuodon, päätöstä tukee myös taloudellinen näkökulma, sanoo Heikki Kivioja. Vuosisäästö noin 20 prosenttia isoissa lämmityskohteissa on todella merkittävä, muista hyödyistä puhumattakaan. Mahdollisuudet suuremmat kuin riskit Bioenergialiiketoiminnan näkymät ovat hyvät, sillä vuoteen 2020 mennessä bioenergian käytön pitäisi kaksinkertaistua. Alan kehitys on nopeaa ja uudet, energiatehokkaammat lämmitysratkaisut kiinnostavat asiakkaita. Lämpöyrityskohteiksi sopivat niin asuinalueet, koulut, isommat asuin- ja teollisuuskiinteistöt. -KaupunkiHeikki Kivioja on monialayrittäjä, luonnonmukaisen peltoviljelyn, luomulihan tuottamisen ja koneyrittämisen rinnalle on noussut lämpöyrittäjyys. Työ korvaa monta huonoa harrastusta, hän naureskelee. Sampo Jauhiainen on koneautomaatioinsinööri, jolla on monipuolinen kokemus sekä asiantuntemus teollisuus- ja lämpölaitosten käytöstä ja kunnossapidosta myös ulkomailta. en ja kuntien toivoisi kyllä aktiivisemmin kartoittavan uusiutuvien energialähteiden käytön mahdollisuudet, sanoo Sampo Jauhiainen. Laitevalmistusta sekä myyntiä Kajaanissa Yhteistyössä Renforsin Rannan Yritysalueella toimivan konepaja Katera Steel Oy:n kanssa on syntynyt uusi tuoteperhe, johon kuuluvat erikokoiset hake- ja pellettilämpölaitokset. Konttivoimalat rakennetaan ja testataan Kajaanissa. Valmiit laitokset siirretään asiakkaan luokse ja liitetään osaksi lämmitysjärjestelmää, palveluun kuuluu myös kunnossapito. Asiakkaan toivomusten pohjalta etsimme sopivan ratkaisun ja toimintatavan. Lämpöyrittäjinä huolehdimme lämpölaitoksen rakentamisesta ja polttoaineen toimittamisesta sekä järjestelmän käyttö- ja huoltotoimenpiteistä, mutta myös pelkkä laitetoimitus on mahdollinen. Tarjoamme eri konsepteja erilaisiin kohteisiin. Konttivoimaloista voi jatkossa saada myös sähköenergian, sanoo Sampo Jauhiainen. Lämpöyrittämiseen kuuluu keskeisesti energiapuun hankinta, korjuu ja haketus, hakkeen myynti ja toimitus. Uusien investointien myötä koko ketjun toiminta vahvistuu ja voimme tarjota palvelujamme koko Kainuun alueella. Laakkonen Oy kiinnostuivat nopeasti yhteistyötarjouksesta. Miksipä emme olisi edelläkävijöitä tässäkin asiassa, yrityksessä päätettiin. -Kainuulainen asiakas arvostaa sitä, että käytämme kotimaista ja etenkin kainuulaista puuta, mutta myös kainuulaista osaamista lämpöhuollon hoidossa, sanoo Kajaanin autotalon johtaja Sampo Valtonen. Tätä lähienergiaa täällä riittää. Vuosisäästö noin 17.000 euroa Raaka-aine tulee nopeasti ja läheltä. Öljykattilat korvattiin lämpölaitoksella, joka nyt lämmittää kaikki kohteen kiinteistöt, yhteensä 28.000 rakennuskuutiota, vajaalla tuhannella hakekuutiolla entisen noin 60.000 öljylitran sijaan. Sopimus on kymmenvuotinen. Uusi systeemi liitettiin olemassa olevaan ja öljy toimii edelleen varalämmön lähteenä. Meille yhtä helppoa kuin ennenkin ja kyllä säästö on merkittävä, sanoo Valtonen. ASIANTUNTIJAN KOMMENTTI Timo Karjalainen, kehittämispäällikkö, Kajaanin yliopistokeskus, CEMIS-Oulu, Kainuun bioenergian teemaohjelma n Kainuussa on kymmeniä polttoaineenaan öljyä käyttäviä kohteita, joiden lämpöhuolto voitaisiin hoitaa Autotalo Laakkosen tavoin. Tämä toimintamalli on hyvä ratkaisu, kun kiinteistön omistaja haluaa säästää lämmityskuluissa ja minimoida lämmitystyön. Aluetalouden kannalta olisi hyvin merkittävää vähentää öljyn käyttöä ja hakkeen tuotannon kautta piristää koneyrittäjien bisnestä. Näin raha, joka ennen meni öljyn tuottajamaille, jäisi nyt tehokkaammin vahvistamaan aluetaloutta. Paikallinen polttoaine parantaa energiaomavaraisuutta, mikä tukee hyvin Suomen energiapoliittisia linjauksia. Vuodessa yhdeksän rekallista haketta ja kertyvä tuhka mahtuu kolmeen kuutioon, toteaa Heikki Kivioja. Tämän energian hintaa ei niin helposti heiluta sodat tai tulvat, sanoo Sampo Jauhiainen Sampo Valtoselle. 10 www.kainuunlampohuolto.fi Pintakäsittelyn ammattilainen n Pintakäsittelyyn erikoistunut KHCoating on tuonut kainuulaisten ulottuville uuden palvelun ja tuotteen, jauhemaalauksen. Yritys tarjoaa palvelua niin yksityisille kuluttajille, mutta myös alihankintatyönä yrityksille. Kimmo Heikkinen on tuore yrittäjä ja paluumuuttaja. Pohjalla on teollisuuden pintakäsittelyn ammattitutkinto, alan työkokemus ja yrittäjäkurssi - neljän vuoden kierroksen jälkeen hän palasi Paltamoon. Yritys toimii kotitilan navettarakennuksessa, joka on nyt tehokkaasti uusiokäytössä. Jo ennen yrityksen perustamista osa tuotantokalustosta oli valmiina, investointituen turvin maalauksen ja esikäsittelyn varustusta täydennettiin. Jauhemaalaukseen sopivat kaikki metalli-, alumiini-, keramiikka- ja lasipinnat, jotka kestävät 200 asteen kuumennuksen uunissa. Perussävyjen lisäksi tarjolla on runsas valikoima erilaisia metallihohto-, efekti-, illuusio- ja candysävyjä sekä lakkoja. Auton vanteet, metalliset puutarhakalusteet, pöydän rungot, jopa koriste-esineet ja laatat sopivat jauhemaalattaviksi. Jauhemaalauksen yhteydessä myös teippaukset ovat mahdollisia. Alihankintatöiden lisäksi yritys valmistaa erilaisia pienempiä metallialan tuotteita, mm. työkalutauluja ja – pidikkeitä. www.khcoating.fi Palvelua myös kaivosteollisuuden alihankkijoille n Vaalassa Hitsacon Oy:n työntekijät koulutettiin Metson murskainten ja seulojen huoltoon ja kunnossapitoon sekä kulutusosien vaihtoon Pohjois-Suomen alueella. Metso tarvitsi yhteistyöyrityksen, jolla on riittävät resurssit ja tilat tähän kumppanuuteen. Kehittämistuki mahdollisti näin Hitsacon Oy:lle uuden palvelun, uuden asiakkaan ja uusia työpaikkoja. Yhteistyö vaati lisäksi investointeja erikoistyökaluihin ja kalustoon. -Meidän sopimus on hyvä esimerkki kaivosteollisuuden kasvun merkityksestä Pohjois-Suomessa, kertoo toimitusjohtaja Markku Halonen. Työtä tulee jaettavaksi monelle eri taholle. Työntekijät ovat saaneet peruskoulutuksen ja koulutus jatkuu tarvittaessa. Sopimus kattaa työtehtävät kaivosalueilla tai siirrettävissä laitoksissa maastossa, kohteita on satoja. Yrityksen tie 20 toimintavuoden aikana on kulkenut teollisuuden putkitustyöstä rauta- ja teräsrakenteiden kautta kasvavaan huolto- ja korjaustyöhön. Myös Vapo on merkittävä kumppani. Hitsacon Oy huoltaa myös Pohjois-Suomen alueen turpeennostokaluston Vaalassa. Perinteistä rautarakennetyötä tehdään edelleen tilaustyönä. Yritys kuuluu myös 13 metallialan Metapart –yritysryhmään, joka tuo vahvaa metalliosaamista ja yhteistyötä kaikille mukana oleville. www.hitsacon.fi Metallialan moniosaamista n Martti ja Aila Järvelä palasivat Ruotsista Paltamoon jatkamaan Ailan kotitilaa. Kuluneen kolmentoista vuoden aikana Martin metallialan osaaminen konkretisoitui yritystoiminnan vahvaan kasvuun ja Korsun Teräs onkin nyt merkittävä metallialan yritys Kainuussa. Lypsylehmiä tilalla oli vielä viime jouluun saakka, nyt jäljellä on enää nuorta karjaa. Uusilla investoinneilla on nyt laajennettu hallia, lisätilaa sosiaalitiloineen tuli noin 250 neliötä. Myös lämmitysjärjestelmä vaihdettiin öljystä maalämpöön. Yrityksen tuotteet ovat suuria ja vaativat usein erikoiskuljetuksia. Ykköstuote on elementtipöytä. Näitä parikymmentätonnia painavia pöytiä (suurin 5x15 metriä) lähtee vuosittain noin kymmenen, Suomeen ja Ruotsiin. Betonifirmat ovat muutoinkin isoja asiakkaita, heille toimitetaan erilaisia valumuotteja mm. hissikuiluihin. Martti Järvelä tuntee metallin metkut ja visioi tuotteita ennakkoluulottomasti. Tuotannossa on runsaasti hänen kehittämiään tuotteita mm. kannonnostolaite. Kehitystyö on jatkuvaa, erikoistöiden lisäksi yritys tekee asennus-, hionta- vaihto- ja korjaustyötä betoniyrityksille. Kaivosteollisuuden lisääntyminen näkyy myös täällä, kaivosten alihankintayrittäjiltä tulee monipuolisesti erilaisia tilauksia. Korsun teräs työllistää vakituisesti 4-6 henkeä. Moniosaaminen on tällä alalla kullan arvoista, olen onnistunut saamaan tekijöitä, joiden palautteet, kommentit ja oma ideointi istuvat tähän bisnekseen hyvin, monipuolisuus on meidän valtti, sanoo Martti. Aila Järvelä hoitaa yrityksen juoksevat asiat, tilaa raudat ja muut materiaalit, laskee tarjoukset ja palkat sekä valvoo tuotteiden toimitukset. Paltamon Vuoden Yrittäjä 2011 –palkinnon sai Korsun Teräs. www.korsunteras.fi 11 Etelä-Suomen markkinat kiinnostavat n Kuhmon Puupalvelu Oy:n tuotteiden tärkein myyntivaltti on laatu. Yli kymmenen vuoden alan kokemus on luonut suunnan ja varmuuden, joka ohjaa kehittämistyötä tehokkaasti. Tuotevalikoimaa on matkan varrella karsittu, omat ykkös- tuotteet alihankintapalvelun rinnalla ovat pihavarastot, jätekatokset ja ulkokäymälät. uskon, että löydämme Etelä-Suomesta uusia asiakkaita ja kumppaneita. -Kehittämistuella kartoitamme nyt Etelä-Suomen markkina-alueet. Etenkin pääkaupunkiseudun kuluttajien tuotetarpeet kiinnostavat, myös tuotteiden jälleenmyynti sekä logistiikka ovat keskeiset selvitettävät asiat. Työ kaksivuotiseen projektiin ostetaan asiantuntijapalveluna, kertoo Esa Haverinen. Emme kilpaile hinnalla, laatu on meille tärkeä. Tämä tuo haasteita, mutta Yhteistyö Kuhmon puualan koulutus- ja kehityskeskus Woodpoliksen sekä Kainuun Edun kanssa on tärkeä. Metsä- ja puutalouden Reindeerwood ja Piha ja puutarharakentamisen –kehittämishankkeissa saamme osaamista, näkyvyyttä ja verkostoja. -Oma aktiivisuus ja kontaktit ovat tärkeitä, korostaa Esa Haverinen. Olemme osakkaana myös Kuhmon Puuelementti Oy:ssä, joka tuottaa rakennusjärjestelmiä ja palveluja energiatehokkaaseen puutalorakentamiseen. Selvittelemme Etelä-Suomen kuluttajien tarpeita, messuilta haemme mm. palautetta ja kontakteja, sanoo Esa Haverinen. www.kuhmonpuupalvelu.fi www.viihtyisapiha.fi Sivujen 10-14 kaikki yrittäjät ovat saaneet Maaseuturahastosta rahoitusta investointeihin, kehittämiseen tai käynnistämiseen joko Leader-ryhmien tai Kainuun ELY-keskuksen kautta. Perinnerakentaminen kasvussa n Etenkin nuoret ovat kiinnostuneita entisöimään perittyjä rakennuksia, jopa rakentamaan täysin uusia puutaloja vanhaa rakennustapaa, kädentaitoja ja ekologisia materiaaleja kunnioittaen. Tämän osaamisen hallitsee Ismo Mitronen. Vanhojen hirsirakenteiden kunnostuksen, uusien rakentamisen, kuntokartoitusten ja pärekatteiden rinnalle ovat vahvasti nousseet uudet tuotteet. Mäntyöljykyllästetyt jykevät mökkien ja pihapuutarhojen portaat, terassit ja laiturirakenteet sekä pihojen ja vaellusreittien pitkospuuratkaisut kuuluvat tuotevalikoimaan ja herättivät runsaasti kiinnostusta viime kevään mökki- ja pihapuutarhamessuilla Helsingissä. Ismon Hirsityö on mukana Viihtyisä Piha –verkostossa, joka on piha- ja ympäristörakentamisen liiketoiminnan kehittämishanke. Tulossa keväällä on jälleen messuja, hankkeen kautta verkoston yrittäjät saavat muutoinkin valtakunnallista näkyvyyttä tuotteilleen. Yhteistyötä tehostetaan jatkossa myös uusin keinoin. Yhteistyö Huvila & Huussi –ohjelman kanssa jatkuu kevään uusissa jaksoissa. Jatkuva tuotekehitys, perustyö ja verkostoi12 tuminen kantavat yritystoimintaa vauhdikkaasti eteenpäin. Pääraaka-aine on mänty, mutta terassin materiaalina on kokeiltu myös lehtikuusta. Uusia pintakäsittelymateriaaleja testataan jatkuvasti. Talvella työ on pitkälti perushirsiraken- Kainuulainen mänty on hyvää hirsirakentamisen raaka-ainetta, ylisuurista puista syntyvät jykevät terassit, portaat ja pitkospuut. Nämä portaat rakennettiin Huvila & Huussi –ohjelman kohteeseen viime keväänä. tamista. Käsinveistetyt hirsirakennukset ovat jälleen kysyttyjä. Hirsi säilyy hyvin ja pitkään, jopa satoja vuosia. Keväisin asiakkaat etsivät pihoille uusia ratkaisuja, messujen ja tv-ohjelmien innoittamina niitä sitten toteutetaan kesän ja syksyn aikana. www.ismonhirsityo.fi www.viihtyisapiha.fi Yhdessä enemmän, yhdessä tehokkaammin! n Yhteistyö korostuu vahvasti Jalonnaisten Yritysryhmälle tuki jopa 75 prosenttia n Tässä on todella hyvä työkalu pienille yrittäjille, mutta myös suurempien yritysten käyttöön. Yksin on usein niin yksin, että pienetkin suunnitelmat jäävät toteuttamatta. Jatkuvan kiireen, taloudellisten resurssien puutteen tai alan epävarmuuden takia kehittäminen helposti jää. Muutokset tuen sisällössä mahdollistavat nyt myös yrityskohtaisia toimenpiteitä, mikä tekee siitä vieläkin tehokkaamman. Vähintään kolmen yrityksen yhteistyöhön Yleensä eniten kehittämistarpeita on myynnissä ja markkinoinnissa. Myös tuotannon tehostaminen, yhteistyö raaka-aineiden hankkimisessa tai tuotekehitys ovat alueita, joihin tukea on haettavissa. Omat toimenpiteet voivat olla esim. yhteistä toimintaa tukevaa koulutusta. Jotta yhteistyö etenisi, tarvitaan siis vähintään kolme tukikelpoista yritystä, yhteisesti määritellyt toimenpiteet ja hankkeelle hallinnoija. Oppilaitokset, eri alojen kehittämisorganisaatiot tai kunta ovat tehtävään sopivia kumppaneita. –yritysryhmän kehittämishankkeessa. -Yhdessä suunnitteleminen ja tekeminen kannustaa aivan eri tavalla, saamme toisistamme energiaa ja potkua. Yksin ei aina jaksa viedä ideoita eteenpäin, toisten tuki ja kannustus rohkaisevat kuitenkin jatkamaan, arvioi yhteistyötä Sirkkaliisa Seppänen. Hoitopiste Sirkkaliisa Seppänen, Kainuun terapia- ja työnohjauspalvelut Kirsti Mikkonen ja Toimintaterapia Seija KelaSorvali kehittävät hankkeen kautta myös omien yritystensä toimintaa. -Oma asiantuntemus ja osaaminen vahvistuvat yhteistyön, yhteistä toimintaa tukevien koulutusten ja verkottumisen myötä. Uusia tuotteita kehitämme yhdessä tai erikseen toteutettaviksi. Järjestämme nyt ja jatkossakin erilaisia yhteisiä teemapäiviä hyvinvoinnin ympärille. Kehoa ja mieltä voi hoitaa niin monin tavoin. -Tarjoamme erilaista ennaltaehkäisevää itsehoitoa, psyykkistä, fyysistä tai sosiaalista toimintaa kaikille kiinnostuneille, ryhmille tai henkilökohtaisesti. Erilaisille vertaisryhmille on nyt kysyntää, sanoo Kirsti Mikkonen. Suomussalmen upean luonnon hyödyntäminen luo yhteistyömahdollisuuksia myös muiden yrittäjien kanssa. Kokemukselliset elämykset, oma hyvinvointi, terveellinen lähiruoka, hemmotteluhoidot ja näihin liittyvät vinkit ja taidot kiinnos- tavat asiakkaita yhä enemmän, tässä on meillä hyvää yhteistä työsarkaa. Myös markkinointiyhteistyö sujuu. Yhteiset nettisivut ja muu yhteinen viestintä vahvistavat yrittäjien ajankohtaista asiantuntemusta ja luovat luotettavan kumppanin mainetta. Hanketta hallinnoi Suomussalmen kunta. Rahoitus Kainuun ELY-keskus. www.jalonnaiset.net Terapiakoira Usma tuo hyvää mieltä! Shetlannin paimenkoira Usma on alansa ammattilainen. Usman soveltuvuus työhön ja Kirstin työpariksi on arvioitu Easel-tunnetaitovalmennuksen koulutuksessa Jyväskylässä. Jo pennusta Usma on ollut mukana asiakastilanteissa lyhyitä aikoja, mutta nyt parivuotiaasta työparina jo useimmissa tapaamisissa. Asiakkaat ovat ottaneet Usman hyvin vastaan. Lempeydellään Usma valloittaa, opettaa tässä hetkessä olemista, lisää keskittymiskykyä ja auttaa erilaisten tunnetilojen tunnistamisessa. Usma on omaksunut oman roolinsa ja tuntee rajansa, palkaksi riittää rapsutus ja namupalat. Älä jää miettimään, ota yhteyttä! Hanke on täysin mukanaolevien yrittäjien näköinen. He päättävät sisällöstä, toimenpiteistä, tavoitteista, jopa hallinnoijasta. Kerro ideoistasi, juttele mahdollisten kumppaneiden kansaa ja ota yhteyttä, autamme hankkeen suunnittelussa. Yhteystiedot lehden takakannessa, lisätietoja saat myös kuntien elinkeinoasiamiehiltä ja yritysneuvojilta. 13 Harjoitusvuorossa Riikka Väisänen Isla-koiransa kanssa. Yrittäjä Salme Räsänen on hankkinut alan koulutusta laajasti. Hän ohjaa koulutukset itse, mutta tarjoaa myös harjoittelupaikkoja alan opiskelijoille. Koiraharrastajasta yrittäjäksi n Sopivan tilan löytyminen ratkaisi viimeiset esteet ja näin Salme Räsäsestä tuli kokopäiväinen koira-alan yrittäjä. Työn ohessa aloitettu, harrastuksesta virinnyt RumaRakin yritystoiminta käynnistyi alkuvaiheessa koulutusten ja tuotemyynnin merkeissä. Hallin myötä palvelujen tarjonta kasvaa vauhdilla. Pieneläinhautausmaa Viime kesänä avautui Pieneläinhautausmaa Sininen silta Seppälän koulutilan yhteyteen Kirkkoaholle. Hautausmaalla on paikkoja jopa 400 lemmikille. Aidatun, viihtyisän puistomaisen alueen viherrakentaminen Riia Yiangou ja Siru ovat osallistuneet Agility-kisoihin Oulun, Kuopion, Iisalmen ja Joensuun suunnilla. Vuodessa startteja kertyy noin parikymmentä. Vanhaenglanninlammaskoira Siru nauttii liikunnasta, myös hänen pentu Nemo käy viikoittain treeneissä. -Tämä talvitreenimahdollisuus on todella hyvä, täällä saa myös hyvää oppia ohjaamiseen, kisasijoitukset ovat parantuneet, kertoo Riia. 14 jatkuu vielä ensi kesänä, muutoin hautausmaa on valmis ja sinne voi haudata pieneläimiä, jotka ovat olleet kodin lemmikkejä. Kaikki hautaamiseen liittyvät palvelut hoidetaan yrityksen kautta. Rakki-Areenalle löytyi tilat Kajaanin toinen, mutta ensimmäinen keinonurmella oleva koiraharrastehalli avattiin viime joulukuussa Heinisuolle. Tiloja etsittiin pitkään ja suunnitelmissa oli jopa oman hallin rakentaminen, vuokrahalli kuitenkin sopii tähän tarpeeseen sopivasti. Hallissa on 560 neliötä, pituutta on 40 metriä, leveyttä 14 metriä. Kesäaikaan koulutuksia on järjestetty Hevossuolla, nyt nekin voidaan järjestää sateelta, tuulelta ja auringolta suojassa, mutta etenkin näin talviaikaan tila on todella tarpeellinen, sanoo Salme. Erilaisia koirakoulutuksia Agility- ja tottelevaisuuskoulutusten lisäksi pidetään pentukursseja ja suunnitteilla on keväälle ja kesälle erilaisia aktivointikursseja, suosittua naksutinkoulutusta sekä flyball-kursseja. Kuka tahansa voi aloittaa oman koiran kouluttamisen ja edetä koulutusten kautta jopa kilpailemaan agilityn tai tokon parissa. Kajaanissa agilityharrastajia on noin 150-200, koko Kainuussa noin 300, Suomessa 10.000. Yleinen ongelma eri puolilla on tilojen ja kouluttajien puute. Asiakkaat ovat olleet 10-60 –vuotiaita, pääasiassa kuitenkin nuoria 20-35 –vuotiaita naisia, miehiä on joukossa muutama. Asiakkaita on myös Iisalmen, Lieksan ja Nurmeksen suunnalta ja agilitykoulutuk- sia tilataan laajemmallekin alueelle. Hallin voi vuokrata myös itsenäiseen harjoitteluun tai ryhmille. Salme tekee lisäksi pentutestauksia kasvattajien n. 6-7 -viikkoisille pentueille, jotta sopivan kodin löytyminen pennuille helpottuisi. Saumatonta yhteistyötä Agilityssa koirakko, ohjaaja ja koira, harjoittelevat tai kilpailevat tuomarin suunnittelemalla esteradalla. Koiraa ohjataan kehon liikkeillä ja äänellä, kilpailutilanteessa rata pyritään suorittamaan virheettömästi ja mahdollisimman nopeasti. Agilityohjaamiseen on ryhmäläisille tarjolla liikkuvuuskoulutusta, jolla lisätään kuntoa ja ketteryyttä. Smartum- liikunta- ja Tykykuntoseteleitä voi käyttää maksuvälineinä RumaRakin -agilitykoulutuksiin. Miksi koiraa kannattaa kouluttaa? Perustottelevaisuuskoulutusten kautta koiran perushallinta paranee ja yhteistyö monipuolistuu. Arkielämä koiran kanssa on helpompaa ja suhde koiraan muodostuu läheisemmäksi. Koulutuksissa saa myös uusia tuttavia. Agilityn voi normaalisti aloittaa vuoden ikäisen koiran kanssa, mutta RumaRakilla jo aikaisemmin, sillä uusi estekalusto on turvallinen nuoremmillekin koirille. Tutustu nettisivuilla tuotevalikoimaan ja muihin palveluihin. Investointitukea yritys on saanut hautausmaahan ja hallin kalusteisiin. www.rumarakki.fi Kuvat: Kainuun Pirtti Vallattomasti villasta n -Paljon puhutaan lähiruuasta ja -energiasta - me puhumme lähimateriaaleista, joista yksi merkittävin monen muun luonnon materiaalin rinnalla on villa. Kun kuulimme, että Kainuussa lampaan villoja jopa poltetaan, jäimme miettimään, miten voisimme niitä hyödyntää, kertoo Kainuun käsi- ja taideteollisuusyhdistyksen toiminnanjohtaja Kirsi Heikkinen. Kun selvittelimme asiaa, saimme jo siinä samalla runsaasti erilaisia ideoita. Tästä lähti etenemään Vallattomasti Villasta –hanke. si. Kaikki lampaan villa on tervetullutta, tämä vinkiksi myös yksityisille lampaiden kasvattajille. Villa hyötykäyttöön Kartoitimme Paltamon, Vaalan, Puolangan ja Kajaanin lammastilat. Löysimme kymmenkunta lampuria, joilta saatua käsittelemätöntä villaa olemme viime syksyn aikana työstäneet eri tavoin. Tavoite on saada paikallinen villa hyödynnettyä langoiksi ja langat neulojien kautta tuotteik- nen tavoite on työllistää kotikutojia, heitä verkostossa on vakituisesti noin kymmenkunta. Tavoitteena on luoda neulemallisto, tuotteiden valmistamiseen kutojat saavat materiaalin ja mallit. Taidot tutuiksi Kainuun Pirtissä vanhat kauniit rukit ovat jälleen esillä. Kehräysnäytöksiä on ollut ja tulossa suurempien tapahtumien yhteyteen eri puolille Kainuussa. Vuoden 2010 aikana Kainuun Pirtin toimintaan osallistui noin 2400 henkilöä, työpajoihin, kursseille tai kudontaan työtiloissa. Tutustu toimintaan ja kurssikalenteriin! Kurssit jatkuvat Ensilän kasvimaan villakatteet. Kehräyskurssit jatkuvat keväällä torstaisin, opettajana taitotuottaja Maarit Leinonen. Kesällä viljelimme Ensilässä erilaisia kasveja, joilla villat värjätään, tosin myös muita värjäystapoja testataan. Karstaus- ja kehräyskurssit alkoivat syksyllä ja jatkuvat nyt keväällä, kesällä aloittelemme värjäyksen. Villa on käsitelty sellaisenaan, se pestään vasta lankana. Kurssien suosio yllätti, sanoo Kirsi. Lampaan villan lisäksi olemme kokeilleet koiran karvaa, jota on lisätty lampaanvillan joukkoon. Villasta työtä kutojille Laajempaa tuotantoa varten tarvitaan kehräämö, jossa villan voi käsitellä valmiiksi langaksi. Suomessa on kaksi pienempää kehräämöä ja yhteistyökumppanin kartoitus on käynnissä. Hankkeen yksi keskei- Vallattomasti Villasta -hanketta rahoittaa Oulujärvi Leader. Toimintaa on Kajaanin lisäksi Paltamossa, Vaalassa, Puolangalla ja Ristijärvellä, monipuolista neuvontaa on tarjolla seitsemän henkilön voimin. www.kainuunpirtti.fi 15 Hankekuulumisia Apila uudistui n Käsityöliike Apilan uusi sijainti pääkadun varrella nostaa tilan ja käsityöharrastajien tuotteet esille näkyvästi. Uuden kaupan myötä monet asiat tehdään nyt laadukkaammin. Kaupan ilme, esillepano, tuotteiden merkinnät ja pakkaukset uudistuvat. Myös käsityöharrastajia koulutamme yrittäjämäisempään työskentelyyn, kertoo Kuhmon 4H-yhdistyksen toiminnanjohtaja Maija Tampio. Vain kuhmolaisia tuotteita Valikoimissa on noin seitsemänkymmenen kuhmolaisen käsityöharrastajan tuotteita. Tekijöistä puolet on eläkeläisiä, puolet työelämässä olevia ja nuoria. Asiakkaiden määrä on uuden paikan myötä moninkertaistunut, myös myynti on kasvanut. Kesän isot tapahtumat tuovat runsaasti matkailijoita, siksi nyt keskitymme tuotteiden ulkoasuun ja tuotemerkintöihin. Haluamme tarjota laadukkaita paikallisia tuotteita matkamuistoiksi, tuliaisiksi ja lahjoiksi. Pakkausmerkinnät uudistuvat Tuotteet ovat pääosin harrastajien valmistamia. Ensimmäisessä koulutuksessa perehdyttiin pakkausmerkintöihin ja hinnoitteluun. Kaikkien tuottajien tuotelaput uusitaan, tuotteiden käyttöön ja hoitoon liittyvät ohjeet tekijätietoineen tulevat selkeämmin esille. Laadun parantaminen Kehittämishankkeen muut koulutukset liittyvät vahvasti tuottei16 siin. Tutustumme messuilla ja eri kohteissa muiden tarjontaan. Kehitämme jo olemassa olevia tuotteita, mutta myös etsimme mahdollisia uusia kaupallisia tuotteita. Erilaiset kuhmolaiset perinteet kiinnostavat, löytyisikö sieltä jotain uutta. Yrittäjävalmiuksien lisääminen Kaikkien ei ole tarpeen olla yrittäjiä, mutta monille se voisi olla potentiaalinen vaihtoehto. Koulutus sisältää myös räätälöidyn yrittäjäinfon. Kartoitamme myös, onko Kuhmossa käsityöharrastajia, joiden tuotteita ei vielä ole tarjolla. Nuorten kiinnostusta herättelemme erilaisten lyhytkurssien kautta. Muiden mukana maailmalle Haluamme laajentaa markkinoita. Millä keinoin voisimme saada tuotteita laajemmalle alueelle, näkyä tehokkaammin, päästä muiden kainuulaisten tuotteiden rinnalle erilaisiin myyntitapahtumiin. Tekijät ovat lähteneet hankkeeseen innostuneesti mukaan. Lisätieto sekä omien ja muiden tuotteiden tarkempi tarkastelu antavat uutta näkökulmaa tekemiseen, verkoston tuki ja kannustus ovat tärkeitä monille kotona yksin tuotteita valmistaville. www.kuhmo.4h.fi Elävä Kainuu Leader on tukenut Apila käsityömyymälän investointi- ja Käsityöharrastuksesta toimeentuloksi –kehittämishankkeita. n -Miten saataisiin raitille taas vipinää? Edellinen kirpputori ja työpaja olivat sulkeneet ovensa, jälleen oli yksi uusi tyhjä tila lisää toisten joukossa. Kirpputorille oli selkeä tarve, samoin kierrätyskeskukselle. Pohdimme myös, mitä muuta näiden ympärille tarvittaisiin, kertoo Pakki-hankkeen Ristijärven 4H-toiminnanjohtaja Annikki Hyttinen. Kaikki palaset ovat nyt kasassa, keskitymme tehokkaasti toimintojen kehittämiseen. Olohuoneen haasteet Tila mahdollisti myös kyläläisten yhteisen olohuoneen, jota syksyn aikana on hiljalleen käynnistelty. Tila on avoin kaikille niille, jotka kaipaavat yhdessäoloa ja juttuseuraa. Ovet ovat avoimet myös nuorille. Iltaisin tila on käytettävissä erilaisiin tilaisuuksiin. Toimintaa tilaan tarjoavat Ristijärven kirkonkylän kyläyhdistys, MLL, Martat ja Ristijärven SPR:n osasto, myös muut järjestöt voivat järjestää täällä omia kokouksia. Kierrätä! Kuka tahansa voi vuokrata myyntitilan tai tuoda tuotteita myyntiin, myös kierrätykseen. Toiminta työllistää työllisyysvaroin kaksi henkilöä, myös kuntouttavan työtoiminnan kautta tarjolla on lisäapua. www.ristijarvi.4h.fi Pakki –hanketta rahoittaa Elävä Kainuu Leader. Hanke jatkuu vuoden 2013 toukokuulle saakka. Ristijärvellä kierrätetään tavaroita ja ajatuksia Tarja Kaikkonen, vs. toiminnanjohtaja, muistuttaa myös muista 4H-palveluista, Sotkamossa siivouspalvelu ja kauppa-apu ovat suosituimmat. Potkua Pajasta n Sotkamon 4H-yhdistyksen Paja-hanke syntyi kierrätyksen ympärille. Nuorille tarjotaan työtilaa, työvälineitä ja kannustava ilmapiiri, jotta heidän olisi helpompaa ponnistaa yrittäjäksi. Pajassa he voivat suunnitella ja testauttaa omia ideoitaan, osallistua erilaisiin kädentaitokoulutuksiin ja olla mukana muutoinkin ideoimassa Pajan toimintaa. Puutyö- ja ompelutiloissa pajatyöntekijä valmistaa myös jatkojalostettavia tuotteita, joita menee muille 4H-yhdistyksille. Kerhoissa lapset työstävät näitä valmiiksi tuotteiksi. Laadukkaat, kierrätys- ja luonnonmateriaaleista valmistetut tuotteet ovat vain yksi osa tavoitteista, tilan ympärillä on myös paljon muita toimintamuotoja. Olotila – nuorten yhteinen olohuone on jälleen avoinna keskiviikkoisin ja torstaisin klo 15-19. Lapsiperheiden kauppareissujen helpottamiseksi tarjolla on nyt myös lapsiparkki, joka on avoinna lauantaisin klo 10-13. www.sotkamo.4h.fi Työnhakutilanteissa työnantajat kyllä huomaavat, kuka hallitsee hakemisen tekniikan, sanoo Minna Peittola. Kajaanin keskuskoulun 9G-luokka osallistui koulutukseen tammikuussa. Polku työelämään n Kajaanin 4H-yhdistyksen Polku työelämään –hanke käynnistyi syksyllä Puolangalta ja Paltamosta. Koulutuksessa ysiluokkalaisia valmennetaan työelämään. Peruspassiosuuteen osallistuu 999 oppilasta, kaikkiaan 27 luokkaa. Kajaanissa peruspassikoulutus vielä jatkuu. Jatkokurssit ovat vapaaehtoisia. Peruspassi päivässä -Koulutus koettiin tarpeelliseksi, mutta aina mahtuu joukkoon kysymys, mitä hyötyä tästä on? Hyvä kysymys 15-16 –vuotiailta nuorilta, kyllähän jokaisella on edessä työelämä ja sen pelisäännöt, muistuttaa toiminnanjohtaja Minna Peittola. Kun ei vielä ole saanut työkokemusta, voi ainakin näyttää aktiivisuutta hankkimalla osaamista koulutuksen kautta. Miten työhakemus laaditaan, miten työhaastatteluun valmistaudutaan, mikä on CV, mitä sopimuksia työnantajan kanssa solmitaan? Työhakemus, ansioluettelo, työsopimus, verokortti, työtodistus, kaikki keskeiset asiakirjat tulevat tutuiksi. Myös työhaastattelua ja erilaisia asiakaspalvelutilanteita harjoitellaan. Yrittäjäksi Pajan kannustamana n Hanne Pääkkönen perusti vuoden alussa oman yrityksen NuffaNuffan. 4H-toiminta on Hannelle tuttua. Kaverit innostivat hänet nuorempana mukaan ja kokemusta on kertynyt koulutusten ja työkokemuksen kautta. –Tosi hienoa toimintaa, tätä kautta voi hankkia työelämän tuntemusta monipuolisesti. Pajan myötä harrastuksesta syntynyt yritysidea toteutui hiljalleen. Kannustusta ajatuksille ja tukea yritystoiminnan aloittami- seen löytyi hyvin. Kun hän lisäksi sai Pajasta ompelukoneen lainaksi kotiin, asia eteni toteutukseen. Tradenominopintojen ohessa Hanne suunnittelee ja markkinoi pääosin kierrätysmateriaaleista valmistamiaan tuotteita. Tuotevalikoimassa on tällä hetkellä koiratuotteiden lisäksi laukut, asusteet ja nallet. Kaksi lisäosaa Nyt keväällä koulutus jatkuu ammattipassin merkeissä. Tässä mennään jo ammattiosaamisen pariin aloille, joilla on kysyntää. Näitä töitä voi tehdä myös 4Hyhdistysten kautta: koti- ja pihapalvelu, dogsitter, lastenhoito, ohjelma- ja pitopalvelut ovat osa toimintaa. Yrittäjäpassin osiossa eri alojen nuoret yrittäjät kertovat yrittäjän arjesta. Miksi kannattaa osallistua? Passien kautta opiskelijat ovat hakutilanteissa paremmissa asemissa kuin ne, joilla hakemiseen liittyvä tieto ei ole täysin hanskassa, arvioi Minna. Kyllä työnantajat näkevät, kuka hallitsee hakemisen tekniikan ja osaa olla vakuuttava työhaastattelussa. Kantapään kautta ne taidot oppii, mutta tätä kautta turhilta virheiltä välttyy. Oman CV:n rakentaminen kannattaa aloittaa ajoissa. www.kajaani.4h.fi Polku työelämään –hanke kestää vuoden 2012 loppuun. Rahoitus Oulujärvi Leaderin kautta Kajaanin, Paltamon ja Puolangan alueella. Hanne Pääkkösen tuotteissa käytetään kierrätysmateriaaleja, kaikki nalletkin syntyvät erinäköisiksi. Heijastinliivin lisäksi koirille on tarjolla sadeviittoja. nuffanuffa.mycashflow.fi 17 Viime kesänä kansainvälinen nuorisoryhmä käytti kahden viikon aikana yli 800 tuntia kunnostustöihin. Hankekuulumisia Nautintoa Napiksesta n Vuodessa lähes 40.000 kävijää, lisäksi muiden tilaisuuksien kävijät, luvut kertovat jotain tanssiharrastuksesta ja Naapurivaaran suosiosta tanssivan kansan keskuudessa. Juhannuksena väkeä on noin 1800, muina tanssi-iltoina keskimäärin tuhat. Ja mikä myös on mielenkiintoista, kävijöistä yli puolet on Kainuun ulkopuolelta. Monipuolista kehittämistä Hyrynsalmen asemarakennus herää henkiin n Pitkästi yli kaksikymmentä vuotta käyttämättömänä ollut Hyrynsalmen asemarakennus avataan yleisölle kevään aikana. Sisätilat on remontoitu, ulkopinnan osalta työt jatkuvat. Museoviraston suojelualue ja historiallisesti arvokas kohde Ensin perustettiin Museoyhdistys Sodan ja Rauhan rata ry. Hanke lähti konkretisoitumaan, kun rakennukset tulivat myyntiin. Elävä Kainuu Leaderin tuella se ostettiin tavoitteena luoda talon ympärille erilaisia palveluja sekä kerätä tietoa niin aseman historiasta kuin talvi- ja jatkosodan aikaisista tapahtumista. Talkoita, talkoita ja työleiri Talkoita on riittänyt ja riittää. Kesällä Allianssin nuorisovaihdon kautta tullut kansainvälinen ryhmä osallistui erilaisiin pintakäsittelyihin, siivouksiin ja muihin töihin. Talkootyö on yhdistänyt nuoret ja vanhat, jokaisella on erilaiset motiivinsa, osa haluaa säilyttää vanhaa, osa vain touhuta, sodan historia ja kohtalot kiinnostavat. Kesälle jo runsaasti ohjelmaa Entisöidyn aseman tilat ovat mielenkiintoiset ja monipuoliset. Alkuun aktivoimme -Hyväkuntoiset rakennukset ja mielenkiintoinen historia, eikö tähän nyt jotain saada ympärille, pohti yhdistyksen puheenjohtaja Kaj Fagerroos usein hiljaista ratapihaa katsellessaan. 18 toimintaa yhdistyksen kautta, mutta tavoite olisi löytää yrittäjä, joka hoitaisi kahvilan sekä pitopalvelun ja osan muistakin toiminnoista. Vuokraamme tilaa erilaisiin tilaisuuksiin, paikka on erittäin tunnelmallinen esimerkiksi perhejuhlille, sanoo yhdistyksen sihteeri Mirja Fagerroos. Kesän ohjelmistossa on sota- ja historianäyttelyjen lisäksi esineistöä sodasta, akvarellitaiteen leiri ja näyttely sekä Vedic Art –maalauskurssi. Haluamme hauskaa ja tunnelmallista toimintaa, konsertteja, runoiltoja, kokouksia, tapahtumia, sisätilojen lisäksi kesällä myös pihapiiri on käytettävissä. Viimeinen henkilöjuna lähti täältä 1985, jospa se lättähattu saataisiin tänne vielä takaisin. -Toivomme hyvää yhteistyötä matkanjärjestäjien ja matkailuyrittäjien kanssa. Historia, sota sekä erilaiset kohtalot ja tarinat kiinnostavat, olemme osaltamme tuottamassa elämyksiä näiden asioiden ympärille, sanoo Mirja Fagerroos. Asemaan kohdistunutta kahta eri hanketta on rahoittanut Elävä Kainuu Leader. sodanjarauhanrata.nettisivu.org Vaikka kävijöitä on riittänyt, on tärkeää varmistaa, että heitä riittää jatkossakin. -Tarvitsemme mukaan uutta sukupolvea asiakkaiksi ja talkoolaisiksi. Ilmeen kohotuksen ja toimintojen monipuolistamisen kautta toivomme Napiksen vetovoiman vain vahvistuvan, sanoo Sotkamon Nuorisoseuran puheenjohtaja Yrjö Mikkonen. Puitteet paranevat Paikkaa on ehostettu kesästä lähtien. Osa töistä on jo tehty, osa valmistuu talven aikana. Maalausta, kalusteita, tuulettimet, videotykit, uudet aidat, opasteet – kaikilla näillä lisätään tilan viihtyisyyttä ja toiminnallisuutta. Myös keittiön tarjonta monipuolistuu Napiksella järjestetään runsaasti perhejuhlia, pikkujouluja ja erilaisia muita tapahtumia, sillä tilaan mahtuu 2100 asiakasta, lisäksi paikkoja on ulkoterasseilla. Jotta isojen tapahtumien tarjoilut pystytään hoitamaan, keittiön remontti oli välttämätön. Näin myös tanssi-iltoina keittiön tarjonta monipuolistuu. Mistä yrittäjiä hyvinvointipalveluiden tarjoajiksi? n Kun puhutaan Wellness-palveluista, Lähes täysin talkootyötä Tanssitalkoita pyörittää noin 80 henkilöä. Tanssi-iltoina heitä on paikalla 30-40, vain tilojen siivouksesta maksetaan. Talkoolaiset ovat eri puolilta Kainuusta. Toki työstä palkitaan erilaisin eduin. Talkoolaisten keski-ikä on yli 40 vuotta. -Nyt panostamme jämäkästi myös talkoolaisten motivointiin, erilaisten koulutusten kautta nostamme osaamista ja palvelun tasoa, mutta myös yhteisen tekemisen iloa. Talkoolaisia tarvitsemme lisää, tämä on hyvä harrastus myös nuoremmille, vinkkaa Mikkonen. Tanssikursseja puhutaan hyvinvoinnista liikunnan, terveellisen ruoan ja erilaisten hoitojen ja hemmottelun parissa. Wild Taiga –alueilla, Kuhmossa ja Suomussalmella kartoitetaan parhaillaan, löytyisikö näiden alojen yrittäjiltä tai urheiluseuroilta palveluja ja tuotteita tarjottavaksi myös matkailijoille. Osa heistä ehkä jo tekee yhteistyötä matkailun parissa, mutta joukkoon tarvittaisiin lisää tuotteita, joilla monipuolistetaan alueen matkailijoiden hyvinvointia. Näiden palvelujen kysyntä on selkeästi kasvanut. -Nyt kannattaisi ilmoittautua, sillä tätä kautta voi löytyä uusia asiakkaita hiljaisemmille kausille, voi kehittää omaa tarjontaa ja ennen kaikkea päästä mukaan yhteistyöverkostoihin, sanoo Jari Kyllönen. Viime keväänä alkaneessa Liikunnasta lisäpotkua –hankeessa halutaan tiivistää yrittäjien yhteistyötä, mutta ennen kaikkea saada tarjolle uusia palveluja. Yksi tavoite on saada mukaan parikymmentä yrittäjää ja koota Tuen turvin on myös järjestetty tanssikursseja ja keväälle on tulossa vielä yksi kaikille avoin kurssi. Tanssi on hyvää liikuntaa, jonka parissa tapaa monipuolisesti lajin harrastajia laajemmaltakin alueelta. Ja lajin aloittaminen ohjatusti on aina helpompaa. Kevään ohjelmatarjonta käynnistyy la 3.3.2012. Tutustu ohjelmistoon Nautintoa Napiksesta kehittämis- ja investointihanketta hallinnoi Sotkamon Nuorisoseura ry, rahoitus ELY-keskus, Napiksen keittiö toimivaksi hanketta hallinnoi Sotkamon nuorisoseurasäätiö, rahoitus Elävä Kainuu Leader. www.napis.com tarjonnasta liikunnallinen viikkopaketti. -Alueilla on vielä runsaasti tilaa uudenlaiselle tekemiselle. Toinen tavoite on löytää jo olemassa olevien tapahtumien oheen uusia palvelupaketteja, esimerkiksi Vienan-, Hallan- ja Peurahiihdon ympärillä voisi olla muutakin tarjontaa. Kolmas keskeinen kysymys on, mitä uutta tarjoaisimme ulkomaisille asiakkaillemme? Itärajan läheisyyttä ja eksotiikkaa voisi hyödyntää monipuolisemmin, luontoon, kulttuuriin, ruokaan, liikkumiseen ja muihin alueen perinteisiin liittyviä elämyksiä tarvitaan ehdottomasti lisää, korostaa Jari Kyllönen. Kysy lisää, puh. 044 353 5593 tai [email protected] Idän Taiga ry:n kehittämishanketta rahoittaa Elävä Kainuu Leader. www.wildtaiga.fi Wiexi Vie - sisältöä moneen suuntaan Eeva Kyllönen (oik.), Ylä-Vieksin kyläyhdistyksen puheenjohtaja, hankesihteeri Mari Halonen ja hankevetäjä Timo Niskanen toteavat - ideoista ei ole pulaa, keinoista enemmänkin. n Huoli kylästä ja kyläläisistä on kainuu- laisille kylille yhteinen. Ylä-Vieksin kyläyhdistyksen aktiivinen ote jatkuu. Kyläyhdistyksen Wiexi Vie –hankkeessa kehittämisalueita on runsaasti. Erikoispiirteensä kylän elämään tuo Vuosangan ampuma-alue. Sen 13.000 hehtaarin alueen kehittäminen ja maankäyttö sekä mahdolliset kaivoshankkeet kiinnostavat asukkaita. Omasta elintilasta halutaan pitää kiinni ja aiheista kylällä keskustellaan väliin vilkkaasti. Sujuvaa Arkea Hankealueen kuudella kylällä on noin 450 asukasta, kesällä määrä jopa kolminkertaistuu. Kainuun maakunta -kuntayhtymä on nimennyt Ylä-Vieksin SoTe -kehittäjäkyläksi. Tietoa kehittämistarpeista on jo osin olemassa, pohjalla on mm. yli 75-vuotiai- den asukkaiden hyvinvointi- ja terveysselvityksen tulokset. Myös muita tarpeita kartoitetaan, hyvien yhteyksien myötä työssäkäyntialue ulottuu jopa Kajaaniin saakka. Luonnollisesti kehittäjäkylä tarvitsee hyvät yhteydet. Aktiivinen työryhmätyöskentely valokuituverkon puitteissa eri tahoilla ja omien vaihtoehtojen selvittäminen koetaan tärkeäksi, tavoitteena on 100 prosentin kattavuus. Luonto, maisema, perinteet ja kulttuuri esille Kellojärven ympärillä on runsaasti kesäasuntoja, matkailuyrityksiä alueella ei ole. Retkeilijät tuntevat Sinisen Polun. Alueen perinteen kerääminen, tallentaminen ja selvittäminen etenevät. Kylätaloksi kunnostettava Vesantalo on vielä kesken, rahoitusta tarvitaan lisää. Kylätalosta on tulossa monipuolinen tutkimus- ja tietokeskus. Nimikkoeläin Metsäpeura saa oman huomionsa, myös muiden teemojen ympärille rakennetaan sisältöä. Arvokkaat perinne- ja kulttuurimaisemat tuodaan esille ja ympäristöä kohennetaan monin keinoin. Aktiivinen kylä sai viime vuonna Vuojen Kaenuulaesen kylän palkinnon ja työ jatkuu. www.vieksi.fi 19 Valvojat viljelijän vieraana Maatalous n -Vinkkejä molemmin puolin ja hyviä keskusteluja, tiivistää Ketolan luomutilayrittäjä Juha Mustonen valvontasaldoa Sotkamon Soidinvaaralla. Kuudenkymmenen peltohehtaarin tarkastukseen meni noin kaksi päivää. Ensimmäisen päivän aamun kiertelin mukana, lopuksi tutustuin vielä valvontamateriaaliin. - Kun saa tukirahaa, on luonnollista, että sen käyttöä valvotaan, sanoo Juha Mustonen. Asennekysymys, systeemissä kun ollaan, aiheeseen on hyvä suhtautua asian vaatimalla vakavuudella. Rutiinilla menee jo täälläkin päässä, sillä luomutarkastukset tehdään joka vuosi. Mielenkiintoista ja vaihtelevaa kesätyötä Agrologit Emma Laakkonen ja Anita Härkönen kiersivät Kainuun tiloja kesäkuun loppupuolelta pitkälle syksyyn, lähes lumen tuloon saakka. Peltoalavalvonta sujuu heiltä kokenein ottein, Emmalla on menossa kolmas kesä, Anitalla ensimmäi- Maastossa on mukana gps-laite ja kartat valvottavista lohkoista. Mittaus sujuu nopeasti. Mahdolliset havainnot kirjataan ja niistä keskustellaan ennen lopullista valvontapöytäkirjaa. Juha Mustosen tilalla pellot ovat hyvässä kunnossa, toteavat Emma Laakkonen ja Anita Härkönen (kesk.). 20 nen. Työn tahdin valvojat määrittelevät itse, kunkin kohteen kokonaisajasta puolet tehdään maastossa, puolet toimistolla. -Ennen tilakäyntiä hankimme tarvittavat asiakirjat ja kartat, joista näemme valvottavat lohkot. Tilalla tarkastamme vaadittavat asiakirjat ennen maastotöitä. Mittauksen lopuksi käymme havainnot läpi yhdessä viljelijän kanssa ja palautteen annamme jo tilalla. Valvontapöytäkirjat toimitamme myöhemmin viljelijälle allekirjoitettaviksi. Tukiehtojen täyttämättömyyden perusteella voi saada tukivähennyksiä, lähes puolella tarkastettavista kohteista ilmenee jotain huomautettavaa. Tukieuro on viljelijän palkkaa, joten tulokset kyllä kiinnostavat, sanoo Emma Laakkonen. Ketkä valikoituvat valvontaan Suomessa tarkistetaan vuosittain noin 5-10 prosenttia tiloista. Tilat valikoituvat tarkastukseen Maaseutuviraston otantojen perusteella. Valvottavista tiloista noin neljännes valitaan satunnaisesti, loput painotettuina. Satunnaisotannassa mikä tahansa tila voi päästä valvottavien joukkoon, painokerrointa kasvattaa mm. sopimusten- ja lohkojen määrä, tuotantosuunta tai vaikkapa aikaisempien vuosien valvontojen tulokset. Kesän 2011 aikana Kainuussa tehtiin ns. kokotilan peltoalavalvontaa 68 maatilalla. Pääsääntöisesti hyvä vastaanotto -Pientä jännitystä voi olla ilmassa, jos yrittäjä on kiireidensä vuoksi jättänyt töitä rästiin. Tarkastus pyritään tekemään yleensä noin 1-2 päivän kuluessa ilmoituksesta. Ongelmia aiheuttavat tilanteet, joissa viljelykierrot ovat pielessä, satoa ei ole korjattu, viljelytapa on muuttunut tai asiakirjoissa on puutteita. -Kaikki viljelytapahtumat pitää kirjata ja muutoinkin paperit on hyvä pitää reaaliajassa ja nopeasti saatavilla, muistuttavat Emma ja Anita. Suurin osa yrittäjistä haluaa olla tarkastuksessa mukana ja silloin voidaan kuunnella yrittäjän näkemyksiä viljelytavoista tai heidän muista ratkaisuistaan. Selittelemällä ei kuitenkaan aina selviä. Kainuun ELY-keskuksen Maaseutu- ja energiaosastolla maataloustuki- ja valvontatehtävissä on kaikkiaan seitsemän vakituista ja lisäksi kesän valvontasesonkina 4-5 lisähenkilöä. Osa maatiloille ja muihin yrityksiin maksettavista maatalouden tuista maksetaan myös ELY-keskuksen kautta, joskin suurin osa myönnetään kuntien kautta. Kainuussa oli vuonna (2011) 1025 valvottavaa tilaa, joilla peltojen ja viljelyn lisäksi tarkastetaan myös eläintuki- ja merkintäasioita. Vuoden aikana tehdään noin 600-650 erilaista tarkastusta, joista osa maatila- ja yrityskäynnein, osa toimistosta hallinnollisena valvontana. Reseptejä on kaikkiaan 2500, joista perustuotteita noin 500. Raaka-aineista ja sesongeista riippuen myymälän valikoima vaihtelee, reseptejä tulee koko ajan lisää, sanoo Sirpa Lukkari. Pakkauskoot ovat 100 ml, 500 ml, 750 ml, 2500 ml, litra ja ravintolapakkaukset. Jäätelöä oman tilan maidosta n Sotkamossa, Sirpa ja Antti Lukkarin tilalle Huuskonniemelle on valmistunut tilameijeri. Hollantilaisen Maatalon jäätelö –konseptin mukainen Kainuun ensimmäinen jäätelötehdas avattiin tilan pihapiirissä tammikuussa. Huuskolan Jäätelö Oy on Suomen kahdeksas tilatehdas. Halusimme erikoistua Jo pari vuotta sitten Sirpa kiinnostui konseptista. Perhe oli miettinyt, miten tilan maidon voisi hyödyntää ja hänen muunkin osaamisen saisi hyödynnettyä. -Kehittämistä voi tehdä monella tavalla, meidän tapauksessa lehmämäärän kasvattamisen sijaan laadukkaan E-luokan maidon jalostaminen oli sopivin vaihtoehto, sanoo Sirpa. Yli-Kiimingissä Sortolan Jäätelön yrittäjien luona toiminta tuli tutuksi tarkemmin. Sieltä tuli hyvää tietoa konseptin toimintatavoista, mutta myös vinkkejä rahoitukseen. Ei myöskään ole vaikea arvailla, miksi perheen lapset ovat kiinnostuneita työskentelemään yrityksessä. Antilla on omina lisäbisneksinä metsä- ja kaivinkoneurakointi. Muutoin tilan toiminta jatkuu ennallaan, lypsykarjatila siirtyi perheelle sukupolvenvaihdoksena vuonna -83. Oman tilan maito ja makoisat lähimaut Jäätelöt ja sorbetit pyritään valmistamaan oman maakunnan raaka-aineista. Marjat, hunaja, jopa siideri käy raaka-aineiksi, joten yhteistyötä näiden toimittajien kanssa viritellään mielellään. Pähkinät, sokerisekoitukset ja maut, joita täältä ei löydy, tulevat konseptin kautta. Jäätelö luokitellaan lähiruoaksi, luomutiloilla puhutaan luomujäätelöstä. Tuotteet eivät sisällä emulgointi-, stabilointi- eikä väriaineita. Myöhemmin koulutuksen ja tuotekehityksen myötä tuotevalikoima laajenee. Tilalta voi myös ostaa terni- ja raakamaitoa sekä pastöroitua homogenoimatonta rasvatonta maitoa. Tässä on loistava tilaisuus hyödyntää oman maakunnan ja oman tilan raakaaineita. Tuotteita on vaikea verrata teollisesti tuotettuihin, näiden tuotteiden arvon ymmärtäminen vaatii myös paikallisuuden, käsityön, puhtauden, aitouden ja laadun ymmärtämistä, korostaa Sirpa. Markkinoidaan koko Kainuuseen Tuotantotilan yhteydessä on myymälä/ kahvio. Hyvä sijainti Vuokatin alueella antaa runsaasti mahdollisuuksia. Talvella paikka on Aurinkoladun varrella, joten tänne voi piipahtaa tauolle. Jäätelön lisäksi tarjolla on myös muita tuotteita. Jäätelöä saanee jatkossa myös lähiseudun kaupoista, kahviloista ja ravintoloista, suurempiin tapahtumiin tulemme itse esittelemään tuotteita. Jätskikärryn voi vuokrata myös erilaisiin perhejuhliin. Konseptin kautta käytössämme on tekninen tuki, kalusto ja muu tarpeellinen mittalusikoista resepteihin ja pakkausmateriaaleihin. Ketju toimii 21 Euroopan maassa. Myymälä on avoinna pe-su klo 11-16. Hiihtolomien, kesän ja muiden sesonkien aukioloaika kannattaa tarkistaa nettisivulta. Keväällä avautuu irtojäätelöpiste ja tarjolla on myös erilaisia annoksia. www.huuskolantila.net 21 Maajussin elämä kiehtoo n Pornaisista kesällä 2010 Kuhmoon muuttanut Samuli Pulkkinen (17 v.) on jo askeleen lähempänä unelmaansa. Ajatus maalla elämisestä ja siellä työskentelemisestä syntyi pienenä poikana. Kesät ja lomat hän vietti perheen mökillä Kuhmossa ja töissä isänsä veljen tilalla Heikkilässä. Jo silloin visio oli kirkas, kukaan ei vain uskonut hänen toteuttavan suunnitelmiaan. jatkossa, pohtii Samuli maatalouden nykytilaa arvioidessaan. Tilakoot kasvavat, joten urakoitsijoita tarvitaan enemmän. Hänen täytyykin miettiä tulevaisuutta hieman eri näkökulmasta, monella muulla opiskelijalla perheen tila odottaa jatkajaa. -Kaikki ovet pidän avoimina, sanoo Samuli. Opiskelu Seppälässä Opinnoissa oli kesällä kuuden viikon kesäloma. Muutoin kesä meni työn merkeissä lokakuun alkupuolelle saakka. Tila on Samulille tuttu viikonloppujen lomituksista. -Täällä kyllä pääsee monipuolisesti tekemään töitä ja koneita riittää. Etelän poika on otettu hyvin vastaan. Parasta Luonnonvara-alan maaseutuyrittäjän koulutuksessa on ihan konkreettinen tekeminen. Teoriaa on sopivasti ja opiskeluporukka on innostunutta. Koulutus Kesätyöjakso Polvisen tilalla on kattava, eläinten hoito sujuu, mutta konepuoli kiinnostaa enemmän. -Koneiden parissa saattaisi ehkä olla minun työ M A A SEU T U Y R I T TÄJÄ K SI - N UOR E NA TA I A I KU I SE NA n Kiinnostavatko koneet ja eläimet? n Haaveiletko koneurakoinnista, viihdytkö peltotöissä? n Kiinnostaako työkoneiden korjaaminen? n Haluatko oppia tekemällä? Opintojen ei tarvitse olla pelkkää pulpetissa istumista. Maatalousalan perustutkinnosta valmistuu maaseutuyrittäjiä, jotka voivat työllistyä esimerkiksi koneurakoitsijoiksi, maatalousyrittäjiksi, lomittajiksi, tilatyöntekijöiksi tai työkoneiden huoltoon ja korjaukseen. Hakijoilla on oltava kiinnostus koneisiin ja eläimiin sekä alan töihin soveltuva terveydentila. Opinnot sisältävät maatalouden yleistaitoja ja opintoja on mahdollista suunnata koneisiin, peltoviljelyyn tai kotieläimiin. Opinnot painottuvat käytännön töihin ja niihin liittyviin teoriaopintoihin sekä työssäoppimiseen. Työn kautta opitaan amma22 Kuva: Arto Mäkeläinen / KAO Näyttötutkintoperusteiseen koulutukseen on jatkuva haku ja opinnot kestävät pääsääntöisesti 2 vuotta. Opinnot henkilökohtaistetaan jokaiselle erikseen ja toteutuksessa alan yrityksissä työssäoppimisella on merkittävä rooli. Aikuisille tutkinto on tarjolla myös verkko-opintoina spv-tilanteissa. Lisätietoja: tin vaatimia taitoja ja osaamista sekä alan työaikoja ja –rutiineja. Maaseutuyrittäjät opiskelevat maatalousalan perustutkinnossa osaamisalana/koulutusalana maatilatalous. Ammatilliseen peruskoulutukseen haetaan yhteishaun kautta keväällä. Opinnot kestävät pääsääntöisesti 3 vuotta. Ammatillinen peruskoulutus (nuorisoasteen koulutus): Aimo Lasanen, [email protected] puh. 044 284 7306 Näyttötutkintoperusteinen koulutus (aikuiskoulutus): Virpi Pääkkönen, [email protected] puh. 044 7100 160 Päivääkään en vaihtaisi n -Vauhti vain paranee, kun ikää tulee lisää. Sukupolvenvaihdos Kuhmossa, Näätäniemen tilalla tehtiin vuoden 2007 alussa. Investointivauhti on ollut nopea. Tehokkuudesta ei ole tingitty, tässä työssä tulokseen voi itse vaikuttaa niin monella tavalla. Tilakoko on yrittäjäkohtainen asia, toiset ottavat pienempiä riskejä, toiset isompia. Kun on selkeät tavoitteet, käytössä sopivin tekniikka, itsellä positiivinen asenne ja hyvä vauhti päällä, niin tulevaisuus näyttäisi valoisalta. Pilvet sinne syntyvät ihan muiden toimesta, sanoo maatalousyrittäjä Esa Polvinen. Tuottajan hinta on pysynyt samana, mutta kustannukset ovat moninkertaistuneet, näillä mennään. Sukupolvien työ jatkuu -Kun valmistuin Seppälästä, sukupolvenvaihdos tilalla ei vielä silloin ollut ajankohtainen. Aika kului yrittäjänä Nurmijärvellä, kesät vierähtivät tilan töissä. Kun perheen kanssa palasin, tiesin mihin ryhdyin. Ja niin tietää myös tilalla töitä paiskiva 16-vuotias Pietu, joka opiskelun ja armeijan jälkeen tulee yhtiökumppaniksi. On hienoa, että Pietu on kiinnostunut alasta, myös hän osaa etelän vuosien jälkeen kat- sella maaseutua ja tätä elämäntapaa erilaisin silmin, arvioi Esa. Vauhdikas alku Jo 2008 valmistui kahden lypsyrobotin navetta. Vanha navetta saneerattiin nuorelle karjalle. Kaikki on automatisoitu niin pitkälle kuin mahdollista, tuorein investointi on kuivitusrobotti. Myös tilan pinta-ala on moninkertaistunut. Tehokkuus ennen kaikkea Uusiutuvan energian käytön edistäminen, ilmastomuutoksen hillitseminen, vesiensuojelu ja luonnon monimuotoisuuden säilyttäminen ovat haasteita päivittäisessä työssä. Tilan kiinteistöt lämpenevät peltojen raivauksen hakkuutähteellä, kaikki ylimääräinen lämpö taltioidaan ja hyödynnetään, lopulta vedet puhdistetaan omassa panospuhdistamossa. Lypsyrobottien toiminta, ruokinta, kuivitus, rehun valmistus, kaikki tärkeä ja seurattava tieto on reaaliajassa tarkasteltavissa jopa kännykästä. Ja kaikki tämä tekniikka siksi, että tyytyväiset lehmät sen tuloksen lopulta tekevät. Silti yrittäjän päivälle kertyy pituutta. Suhde kyläyhteisöön Tilalta ei tarvitse juurikaan poistua, jos ei halua. Netin kautta niin moni asia on hoidettavissa. Kontaktit lähiympäristöön jäävät vähäisiksi. Kukaan ei oikeastaan odota panostani, tietävät että kiirettä riittää. Tällä kulmalla maisema näyttää elävältä, kun peltoja viljellään, siitä tulee hyvää palautetta. Pietu tarttui haasteeseen Vaikka maatalouden tuotanto on kutistunut, kiinnostus alaa kohtaan ei ole täysin hiipunut. Moni nuori on edelleen valmis tarttumaan haasteisiin. Heidän joukossaan 16-vuotias Pietu, joka hankkii tarvittavan pätevyyden oppisopimuskoulutuksen kautta. -Takana on jo hyvä alan kokemus ja tuntuma tulevaan. On ihan hyvä, että olen asunut myös Nurmijärvellä. Ei nyt niin paljon tarvitse miettiä, mitäs jos… Olen hyvin sitoutunut tilan suunnitelmiin, hän sanoo. Yhteiset harrastukset Jaksamisen yksi salaisuus on hyvä kunto. Sitä pitää osin yllä myös moottoriurheilu, jonka parissa viihtyvät niin isä kuin poika. Talviaikaan harjoittelu on päivittäistä. Yrittäjän päivälle kertyy pituutta, harvemmin tarvitsee miettiä, mihin työhön seuraavaksi tarttuisi, tuumivat Esa (vas.) ja Pietu Polvinen. 23 Sukupolvenvaihdoksia kaivataan lisää – nuoret maatilayrittäjiksi! n Kainuussa tarvitaan lisää maatilojen sukupolvenvaihdoksia. Jos maatilan nykyiset yrittäjät ovat noin 40-vuotiaita tai vanhempia, on maatilalla aika pitää tuumaustauko. Selvittää, mikä on tämänhetkinen tilanne tilalla, missä vaiheessa tehdään sukupolvenvaihdos ja millaisiin muihin kehittämistoimenpiteisiin on hyvä ryhtyä jatkuvuuden turvaamiseksi. Sukupolvenvaihdoksen suunnittelu kannattaa aloittaa ajoissa. Jollekin maatilalle käy vaiheittainen sukupolvenvaihdos, jossa jatkaja tulee osakkaaksi maatilaan ja maataloutta harjoitetaan yhdessä maatalousyhtymänä. Mahdollisesti investoidaan jotain yhdessä. Toiselle maatilalle paras vaihtoehto voi olla, että jatkaja ottaa kerralla koko maatilan hallintaansa tai omistukseensa. Sukupolvenvaihdoksen voi tehdä esim. lahjoittamalla, vuokraamalla tai ostamalla. Osallistu koulutuksiin Sukupolvenvaihdoksen suunnitteluun on tarjolla tuettua neuvontaa ja koulutusta. Suunnitteluapua saa mm. ProAgria Kainuusta. Koulutusta järjestää mm. KantriKoulutus-hanke, jonka järjestämä Maatilan sukupolvenvaihdos koulutuspäivä on 28.3.2012 Seppälässä. Kainuun maaseutuyritysten elinvoima – hanke järjestää infotilaisuuksia, seuraava Spv- ja investointi-infopäivä on kevättalvella 2012 Ukkohallassa. Maatalouden jatkuvuuden ja maaseudun elinvoimaisuuden kannalta on elintärkeää, että nuoret jatkavat maatalouden harjoittamista. Ruokaa syödään joka päivä ja sen tarve lisääntyy vuosittain. On ennustettu, että vuoteen 2050 mennessä maailmalla tarvitaan 80 % enemmän ruokaa kuin tänään. Selvitä tilakohtainen kehittämis- ja investointitarpeesi On tärkeää, että jokaisella maatilalla on selvillä oman tilan tuotantosuunta ja koko. Mieti, mikä on itselle hyvä tapa tehdä töitä ja elää? Jollekin se oma juttu voi olla 100 lypsylehmän uusi navetta. Toinen jatkaa nykyisellä navetalla, mutta mahdollisesti kohentaa siinä kuitenkin eläinten hyvinvointia ja omaa työskentely-ympäristöä. Se voi tarkoittaa pientä laajennusta ja navetan jonkinasteista peruskorjausta. Hankitaan parsipedit lehmille ja itselle työntekoa helpottavia koneita, esim. rehunjakolaite. Mukana maatilayrittäjän kehittämisajatusten toteuttamisessa n Yritystutkija toimii monipuolisesti maatilayrittäjälle tärkeiden asioiden parissa. Keskeisimmät työt liittyvät maatilojen rahoitukseen. –Viime vuonna teimme 37 maatilojen investointeihin liittyvää tukipäätöstä, jotka olivat yhteisarvoltaan lähes kolme miljoonaa euroa. Työsarka on hyvin laaja, mm. valmistelen ja esittelen hake- 24 mukset, annan lausuntoja, tarkistan kauppakirjoja, valvon luopumistukia, hoidan lainojen siirtoon ja maitokiintiöihin liittyvät tehtävät ja lisäksi tiedotan, neuvon ja koulutan asiakkaita ja sidosryhmiä, kertoo Eeva Heikkinen työstään. Tavoitteemme Kainuun ELY-keskuksessa on vuosittain saada 20 tukipäätöstä lypsykarja- ja naudanlihanavettainvestointeihin sekä 15 nuoren viljelijän aloitustukipäätöstä tilanpidon aloittamiseen. Navettainvestointitukipäätöksiä tehtiin viime vuonna 10 kpl ja nuoren viljelijän aloitustukipäätöksiä 8 kpl sukupolvenvaihdoksiin. Kohtaan työssäni runsaasti maatilayrittäjiä. On ilo olla mukana toteuttamassa heidän kehittämissuunnitelmia ja tulevaisuuden visioita. Onkin erittäin tärkeää, että jokainen maatila löytää sen oman juttunsa. Onko se uusi navetta vai entisen laajentaminen ja kohentaminen? Vai laitetaanko maatalouden rinnalle jotain aivan muuta, esim. palvelutoimintaa tai jatkojalostusta. Kaikki vaihtoehdot ovat tärkeitä, koska niillä turvataan maatalouden jatkuminen tilalla. Pienikin investointi piristää ja jaksaa jatkamaan useita vuosia. Suunnittelussa pitää tietysti selvittää vaihtoehtojen ja toimenpiteiden taloudellinen kannattavuus ja mahdolliset rahoituskanavat. Kainuussa vuonna 2010 oli kaikkiaan tiloja noin 1100, joista 378 lypsykarjatilaa, 124 nautakarjatilaa. Viljelijöiden keski-ikä on 50.5 vuotta, koko maassa keskiarvo on samaa luokkaa. Maatiloilla on peltoa keskimäärin 31 hehtaaria. Vuonna 2011 maitoa tuli 351 tilalta Eeva Heikkinen, yritystutkija Kainuun ELY-keskus Maaseutu- ja energiaosasto puh. 044 774 6086 [email protected] Maatalouden investointitukien vuoden 2012 hakuajat n 7.12.2011–20.1.2012 n 16.4.–17.8.2012 n 6.2.–30.3.2012 n 3.9.–19.10.2012 Päätökset hakemuksiin tehdään kahden kuukauden kuluessa hakuajan päättymisestä. Hakemukset kannattaa jättää hyvissä ajoin ELY-keskukseen ennen hakuajan päättymistä. Hakemukseen ei voi enää hakuajan jälkeen lisätä uusia kustannuksia ja korottaa tuen määrää. Maatilojen investointitukikohteet ja -tasot vuonna 2012 Tukikohde Kaikilla ei ole saatavilla lisämaata pelloiksi tai raivattavaa metsää, joita vaaditaan isompaan investointiin. Jos maatilalla jatkaja on vielä hakusessa, näilläkin keinoilla tilan jatkuvuus voidaan vielä varmistaa useiksi vuosiksi. Lisäksi on hyvä muistaa, että tilaa voi kehittää muullakin tavoin. Jonkin uuden toimintaan sopivan palvelun tarjoaminen, jatkojalostus tai täysin uuden tuotantosuunnan löytyminen voi myös olla hyvä kasvun vaihtoehto. Suurin osa kainuulaisista maaseutuyrittäjistä saa kevään aikana kyselylomakkeen, jossa selvitetään mm. sukupolvenvaihdosja muita kehittämistarpeita. Vastaa kyselyyn, samalla osallistut arvontaan. Korkotukilainan enimmäismäärä % Korkotuen enimmäismäärä % Avustuksen enimmäismäärä % Lypsy- ja nautakarjatalous 75 20 25 (1) Sikatalous 70 20 15 (1) Lammas- ja vuohitalous 75 20 25 (1) Siipikarjatalous 70 20 15 (1) Hevostalous 75 20 25 (1) Kasvihuonetuotanto 70 20 30 (1) Salaojitus 70 20 20 Kuivaamot 70 20 10 (2) Puutarhatuotteiden varastointitukea saavat tuotevarastot 70 20 30 (1) Muut tuotevarastot 70 20 10 Sadonkorjuukoneet, jotka palvelevat kahta tai useampaa viljelijää 70 15 Turkistarhaus 70 10 Ympäristönsuojelu, eläinten hyvinvointi- ja tuotantohygieniainvestointien kustannukset, esim. parsipedit ja -matot Maatilan lämpökeskukset (ei asuinrakennuksen osuutta) 10-45 75 70 20 15 * jos lämpö pääas. navettaan, rahoitus navetan mukaan 75 20 25(1) Asuinrakennus 70 15 Maatilan biokaasulaitokset 70 20 15 Mehiläistalous 70 15 15 Maatalouden muut tuotantosuunnat 70 20 15 Nuoren viljelijän aloitustuki maatilanpidon aloittamiseen ja sukupolvenvaihdokseen Maataloustuotteiden kauppakunnostus 70 20 15 Sadonkorjuukoneet yhteiskäyttöön 70 15 Maatalouskoneiden varastot 70 15 Investoinnit työympäristön parantamiseen, esim. rehunjakolaite 70 15 Nuoren viljelijän aloitustukea maatilanpidon aloittamiseen voi hakea jatkuvasti koko vuoden. Se on tarkoitettu ensimmäistä kertaa tilanpidon aloittavalle maatilayrittäjälle. Tukea on haettava ennen kuin täyttää 40 vuotta. Aloitustuki on avustuksena joko 35 000 € tai 5 000 € ja lainan korkotuki 35 000 € tai 20 000 € riippuen maatalouden yrittäjätulon määrästä. Korkotukilainaa voidaan myöntää enintään 80 % ja korkeintaan 150 000 € maatilan hankintahinnasta. Tuettavia kustannuksia ovat maatilan hankinta maineen, rakennuksineen, eläimineen ja koneineen sekä lisäksi myös vuoden sisällä tukipäätöksestä hankittavien yritystoiminnan kannalta tarpeellisten maatalouskoneiden ja tuotantoeläinten hankinta. Tuettavaksi maataloudeksi luetaan mm. peltoviljely, karjatalous tai muu tuotantoeläinten pito, kasvihuonetuotanto, puutarha- ja taimitarhaviljely, turkistarhaus, hevostalous (kasvatus), mehiläistalous, ammattimainen metsästys, marjastus tai sienestys. Rakennetun maatalouskiinteistön hankinta 70 20 15 (1) Avustuksen enimmäismäärä maksetaan 10 % korotettuna nuoren viljelijän aloitustuen edellytykset (mm. alle 40 vuotta) täyttävälle yrittäjälle, jonka tilonpidosta ei ole kulunut viittä vuotta. (2) Avustus maksetaan 5 % korotettuna kahta tai useampaa viljeljää palvelevalle kuivurille. Lisätietoja maatilojen investointituesta saa mm. Kainuun ELY-keskuksesta/maaseutu ja energia -yksikköstä, Proagriasta ja kuntien maaseutuelinkeinoviranomaisilta ja Maaseutuviraston internetsivuilta www.mavi.fi /maaseudun rahoitus. Tukea 75 % parsipeteihin ja – mattoihin Eläinten hyvinvointi-investointina voidaan tukea tuotantorakennuksiin kiinteästi asennettavia lypsy- ja emolehmien sekä siitossonnien parsipetejä ja muiden nautojen parsimattoja. Tuki on korkeintaan avustusta 75 %. Parsipetien tukikelpoinen enimmäishinta on 100 € /kpl ja mattojen 75 €/kpl. Pienin myönnettävä tuki pitää olla yli 2000 €. Tukea työympäristön parantamiseen Tukea voidaan myöntää tuotantorakennuksessa työskentelevän henkilön työolojen parantamiseen kuten lypsyjärjestelmän, lannanpoistolaitteiston, nautojen käsittelyhäkin, säilörehuleikkurin, rehunjakolaitteen tai apevaunun hankintaan. Tuki on korkeintaan 70 % korkotukilainaa, 15 % korkotukea ja 15 % avustusta. Pienin myönnettävä tuki pitää olla yli 2000 €. Tukea ei voida myöntää traktorin, pienkuormaajan ja lypsyrobotin hankintaan. Lypsyrobotti-investointi on mahdollista tukea varsinaisena lypsykarjainvestointina tietyin edellytyksin. 25 Uutta sa s u u n Kai KOULUTUS Kahden tilan yhteisnavetta n Kainuun ensimmäinen yhteinen suurpihatto valmistui Suomussalmelle viime syksynä. Maatalousyhtymä Korpelan Maidon osakkaat ovat Laura Mulari, hänen vanhempansa Soili ja Lauri Mulari sekä Ossi Heikkinen. Yrittäjät ovat tyytyväisiä ratkaisuunsa. Lyhyen kokemuksen perusteella tavoitellut asiat ovat toteutuneet ja etenevät askel kerrallaan. Tavoite on miljoonan litran vuosituotto. Lehmämäärää kasvatetaan nyt jatkuvasti. Ympäristössä on tilaa myös laajennuksille. Yhdessä tekemisellä saavutetaan kustannussäästöjä koneiden ja laitteiden hankinnassa, myös riskit, vastuut ja työmäärä jakautuvat. -Yhdessä saavutamme suuremman volyymin, nyt jää aikaa kehittämiseen, koulutukseen ja jopa vapaaaikaan, he toteavat. Tutustu Lauran tarinaan! Korpelan yhteistilan nuorin osakas Laura Mulari valmistui agrologiksi viime keväänä. Sukupolvenvaihdoksen ensimmäisessä vaiheessa Laura omistaa omasta kotitilastaan 26 nyt puolet. Työstään innostunut Laura on kannustava esimerkki nuoresta naisesta, joka rohkeasti lähti jatkamaan tilaa ja kehittämään sitä uusin keinoin, yhteisnavetta on siitä oivallinen esimerkki. Tutustu Lauran ajatuksiin, video nähtävissä osoitteessa www.oulujarvileader.com Soili ja Lauri Mulari ovat iloisia Lauran päätöksestä jatkaa perheen tilaa. Yhteisnavettaa suunniteltiin pari vuotta, nyt se on totta. PALVELUT TUKI YHTEISTYÖ n Kainuulaisille maaseutuyrittäjille on tarjolla runsaasti erilaisia palveluja. Päivittäisen työn tukemiseen, koulutukseen, rakentamiseen, kehittämiseen, tukihakuun ja muihin ajankohtaisiin asioihin pureutuva tieto on nopeasti saatavilla ja hyödynnettävissä. Tutustu hankkeisiin ja koulutustarjontaan! www.tukinetti.net n Maaseutuyrittäjän tietopankki! Koulutuskalenterissa kaikki alan koulutukset mm. MTT:n, ProAgrian, KAO Seppälän ja muiden tärkeiden sidosryhmien. Ajankohtaiset asiat sukupolvenvaihdoksesta, investointi- ja muista maatalouden tukirahoituksista, uusimmat lomakkeet ja ohjeet, Kainuun viranomaisten ja neuvojien yhteystiedot, luomutietoa ja toimialaselvityksiä. MTT Sotkamo, Kainuun maaseutuyritysten elinvoima 2 -hanke Katja Keränen puh. 040 510 3445 Jari Lindeman puh. 040 166 2356 www.kao.fi/kantrikoulutus >lyhytkoulutukset n KantriKoulutus –hanke järjestää lyhyt- kestoista, monipuolista täydennyskoulutusta ja koulutusmatkoja kainuulaisille maaseutuyrittäjille ja metsänomistajille. Nyt koulutuksia voi suorittaa myös verkko-opiskeluna. Koulutuspäiviin voi osallistua kotoa käsin internetin kautta joko reaaliajassa tai tilaamalla koulutustallenteen omaan sähköpostiin. Verkko-opiskelu tarjoaa loistavan vaihtoehdon silloin kun matkat ja aikataulut ovat haasteelliset. Tämän palvelun myötä opiskelijoita on ympäri Suomen. Tutustu koulutuspäivien tallennetarjontaan! Kuka tahansa aiheista kiinnostunut voi tilata maksullisen luentotallenteen. Jos olet kiinnostunut vaikkapa yrttiviljelystä, aiheesta on saatavilla useita tallenteita. KAO projektipäällikkö Sari Laukkanen puh. 044 797 4581 projektiassistentti Eija Säkkinen puh. 044 797 4504 MARA – maaseuturakentamisen koulutushanke n Tilojen investoinnit ovat tänä päivänä mittavia ja vaativat toteuttajiltaan monia valmiuksia. Koulutukset, opintomatkat, yrityskohtainen valmennus ja toteutuneiden rakennusinvestointien kokemukset antavat tietoa ja vaihtoehtoja rakennushankkeen kaikkiin vaiheisiin. Kunkin rakentajan lähtökohdat ja tarpeet ovat erilaiset, kun lisäksi koko prosessissa on alusta alkaen runsaasti muita yhteistyötahoja, on rakennushankkeeseen varattava myös riittävästi aikaa. Tuotantorakennusten toiminnallisuus ja tarkoituksenmukaisuus, tuotantoeläinten hyvinvointi, investointien talouden hallinta ja uusien tilojen tehokas käyttöönotto, tässä keskeiset hankkeen tavoitteet. ProAgria Kainuu Projektipäällikkö Esa Heikkinen puh. 040 725 0478 www.proagria.fi/kainuu APUVA! - Apua ja voimavaroja arkeen maatiloille -hanke n Tarjolla asiantuntijoiden näkökulmaa ja yrityskohtaista kehittämistä arjen asioihin, jotka ovat maa- ja metsätiloilla keskeisiä hyvinvoinnin ja jaksamisen kannalta. Pienryhmäkoulutuksia, joita räätälöidään ryhmien tarpeiden pohjalta ja erilaisiin työhyvinvoinnin teemoihin liittyviä koulutuksia, myös ohjattua liikuntaa eri puolilla Kainuussa. ProAgria Kainuu/Maa- ja kotitalousnaiset Projektipäällikkö Marjatta Pikkarainen puh. 044 320 1585 www.tyhynetti.net, www.tukinetti.net www.maajakotitalousnaiset.fi/kainuu MASVA – maaseutuyritysten asiakasvastaavat Kainuussa n Tarjoaa neuvontaa ja aktivointia yri- tystoimintaa pohtiville tai toimintaa kehittäville maaseudun pienyrityksille ja maatiloille. Maksuttoman yleisneuvonnan kautta haetaan etenemistapa, jatkopalvelut maksullisia. Pro Agria Kainuu Asiakasvastaavat Tarja Poikela puh. 0400 386 274 Soili Hypén puh. 040 776 4290 Osmo Tiikkainen, puh. 0400 286 786 www.proagria.fi/kainuu Kainuun luomuyrittäjä 2010 –koulutushanke n Hanke jatkuu vuoden 2012 loppuun saakka. Maaliskuussa tulossa on luomuperuskurssi Seppälässä, huhtikuussa opintomatka Kaakkois-Suomeen ja luomutuotannon aloittamisselvityksiä tehdään tilakohtaisesti jatkuvasti. Myös muuta koulutusta ajankohtaisiin luomuasioihin liittyvistä teemoista. ProAgria Kainuu Helena Kämäräinen, puh 044 362 7846 www.proagria.fi/kainuu Tiedottaa, koordinoi, aktivoi n Maatilat, maatilakytkentäiset maaseutuyritykset, kunnat, maaseutuelinkeinojen parissa työskentelevät hanketoimijat ja muut maaseudun yrittäjyyden parissa toimivat organisaatiot edustavat ryhmää, jonka parissa tämä ylimaakunnallinen Maaseutuelinkeinojen kehittämisen tiedotus-, koordinaatio- ja aktivointihanke toimii. Tiedotusta, selvityksiä, uusia toimintamalleja, yhteistyökartoitusta, yritys- ja hanketoiminnan aktivointia ja avustamista – monipuolista kehittämistyötä Kainuussa ja Pohjois-Pohjanmaalla. MTK Pohjois-Suomi Kainuussa maaseutukoordinaattori Kari Tervonen, puh. 040 354 2044 Pohjois-Pohjanmaalla hankevetäjä Anita Mäkipelto puh. 0400 218 720 www.mtk.fi/liitot/pohjoissuomi/ http://www.kainuu.fi/maaseutuelinkeinot/ 27 Yhteystiedot maaseuturahastoasioissa Oulujärvi Leader Kainuun ELY-keskus Toimialue Paltamo, Puolanka, Vaala ja Kajaanin maaseutualueet Kalliokatu 4, 87100 Kajaani www.oulujarvileader.com Maaseutu ja energia –yksikkö Maaseuturahastoasioissa toimialue koko Kainuu Kajaanin ydinkeskustaa lukuun ottamatta vaihde 020 63 60100 Kalliokatu 4, 87100 Kajaani www.ely-keskus.fi/kainuu Toiminnanjohtaja Pirjo Oikarinen puh. 040 528 0483 [email protected] Hankeneuvoja Päivi Koivula puh. 040 563 2085 [email protected] Elävä Kainuu Leader Toimialue Kuhmo, Hyrynsalmi, Suomussalmi, Sotkamo ja Ristijärvi Kalliokatu 4, 87100 Kajaani www.kainuuleader.fi Toiminnanjohtaja Pirjo Heikkinen puh. 050 554 1992 [email protected] Hankeneuvoja Erkki Repo puh. 044 250 8605 [email protected] Molempien Leader-ryhmien yhteinen profiili www.facebook.com/leaderkainuussa Viestintä Maaseutuohjelmat tutuiksi –tiedonvälityshanke Ohjelmatiedottaja Marjo Nousiainen Molemmat Leader –ryhmät ja Kainuun ELY-keskus, Maaseutu ja energia –yksikkö puh. 050 524 3706 [email protected] Vekkari Mahdollisuuksia Kainuun maaseudulle Tätä julkaisua on rahoittanut Kainuun ELY-keskus. Painosmäärä: 44.000 kpl Taitto ja paino: Nina Karjalainen, Kajaanin Offsetpaino Oy, 2012 Sähköpostit muodossa [email protected] Rahoitus ja hankevalmisteluun liittyvä neuvonta: Yksikön päällikkö Pekka Knuutinen puh. 044 022 4757 Kehittämispäällikkö Juha Määttä puh. 044 036 8575 Maaseutukoordinaattori Tarja Moilanen puh. 044 774 6000 Yritystutkija Matti Haverinen (pienyrityshankkeet) puh. 044 036 8367 Yritystutkija Eeva Heikkinen (maatalous) puh. 044 774 6086 Maksatukset ja maksuihin liittyvä neuvonta: Maksatuspäällikkö Sirpa Lavikainen puh. 050 395 5086 Maksatusasiantuntija Riitta Karjalainen puh. 050 395 2692 (31.3.2012 saakka) Maksatustarkastaja Paavo Niemelä puh. 044 774 6005 (1.4.2012 alkaen) Maksatusasiantuntija Pirjo Kela puh. 050 395 5054 Rakennusasiantuntija Tapio Komulainen (maatalouden maksatukset) puh. 044 332 3301