1/2010 Mahdollisuuksia Kainuun maaseudulle ■ maa- ja metsätalouteen ■ ympäristön ja maaseudun tilan parantamiseen ■ yhdistys- ja yritystoimintaan ■ ihmisten ja eläinten hyvinvointiin ■ yhteiseen kehittämistyöhön Kuva: Harri Nurminen tärkeitä yhteistyökumppaneita, oikeastaan työkaluja, joita ilman työ ei kerta kaikkiaan etene. Joskus hieman ihmetyttää, miten yhteiskunnan on varaa antaa näiden vetureiden puksutella korvessa omaan tahtiinsa. Kannattaisi kuunnella, ottaa opiksi ja mukaan yhteiseen kehittämiseen. Kyllähän juna kulkee nopeammin ja pidemmälle, kun siinä on monta veturia. Rojekteja Kainuu opettaa ■ Kahden vuoden mielenkiintoisen pestin jälkeen olen siirtymässä kokoaikaisesti takaisin kotiseudulle. Tässä ajatuksiani Kainuusta. Yhteistyö Kainuussa tehdään yhdessä. Osittain tämä ehkä johtuu siitä, että pienessä maakunnassa on vähän ihmisiä ja samat ihmiset toimivat aktiivisesti monissa verkostoissa. Mutta on siinä muutakin – aktiiviset ihmiset ymmärtävät, että yksin on vaikea saada mitään aikaan ja osaavat hakea ympärilleen muita toimijoita. Toisaalta, ei tunnu olevan kovin tärkeää, kuka on jotain keksinyt tai aloittanut, kunhan homma onnistuu, yhteistyöllä. Tällaiseen toimintaympäristöön on ulkopuolelta ollut helppo tulla – verkostot on tavoittanut aluksi yhden jäsenen kautta. Kotiseuturakkaus ja itsetunto Kainuulaiset ovat Kainuusta ja ylpeitä siitä. Täällä asuvat eivät ole ”reppanoita, jotka eivät ole uskaltaneet muuttaa pois” vaan aktiivisia ja tasapainoisia asukkaita. Kotiseuturakkautta ei kätketä, ollaan ensisijaisesti vaikkapa iivantiiralaisia, sitten kuhmolaisia, sitten kainuulaisia, sitten maalaisia, suomalaisia, naisia, miehiä... Tällainen voimakas oman taustan ja kotiseudun arvostus on tärkeää silloin kun halutaan kehittää omaa elinkeinoa tai yhteisiä elämisen edellytyksiä. Asiat myös etenevät sutjakkaasti, kun yhteinen tahto on valtaosin olemassa jo siinä vaiheessa kun mukaan kutsutaan ulkopuolinen ”kehittäjä”. Kulttuuri Tottahan tiesin Kiannon ja Kalevalan, mutta silti kulttuurin vahvuus ja omaleimaisuus yllättää yhä. Kajaani on kooltaan pieni, mutta kulttuuriltaan suuri kaupunki, vaan ei ole maakunnassa suinkaan yksin. 2 Vekkari 1 2010 Suomussalmi ja Kuhmo ovat monella tavalla vahvoja. Kuhmon vahvuuksia tiesin jo entuudestaan, mutta Suomussalmen teatteri oli suuri ja mukava yllätys. Eivätpä nuo muutkaan alueeni kunnat tule paljon perässä. Hankkeiden suunnittelun ja toteutuksen kannalta vahva paikalliskulttuuri on ihan elintärkeää. Kulttuurin kautta löytyvät paikalliset vahvuudet, se tuo kehittämiseen historiallista perspektiiviä ja kestävyyttä. Kulttuurin ja kotiseuturakkauden vahva yhteys näkyy ihan käytännössäkin paikallisina tuotteina ja omaleimaisina palveluina. Sitkeys Hanketyön ammattilainen joutuu nykyisin sanomaan tosi usein EI! Rajoittavia määräyksiä ja ehtoja on paljon, eikä niitä hahmota kovin selvästi. Kainuulainen ei jää hakkaamaan päätään tuohon lyhyeen sanaan, vaan miettii, miten se parhaiten kierretään. Tuo positiivinen, joustava asenne on tärkeä silloin kun mukana on asiantuntija, omassa tapauksessani LEADER –toimiston työntekijä. Sitkeydellä ja positiivisella asenteella saadaan yhdessä aikaan onnistuva ja toteuttajalleen hyödyllinen hanke. Hankkeistahan meillä puhutaan. Täällä Kainuussa olen oppinut myös sen, että hankkeiden hyödyt ovat moniulotteisia ja joskus jopa ennalta arvaamattomia. Usein ajatellaan, että tärkeintä on saada aikaan uusia yrityksiä ja sitä kautta uusia työpaikkoja. Vähintään yhtä tärkeää, käytännössä usein huomattavasti merkityksellisempää on hanketoiminta, jolla lisätään sosiaalista pääomaa. Rahaa saa pankista, palkkana, avustuksena, lainana, mutta sosiaalinen pääoma karttuu vain yhdessä tekemällä; tekijöidensä kokemuksen, osaamisen ja vapaaehtoisen työn kautta. Se karttuu myös monipuolisissa verkostoissa, joissa eri alojen osaajat tapaavat toisiaan ja kehittävät yhteisiä toimenpiteitä, vaikkapa niitä rojekteja. Pääoma Tyypillisiä sosiaalista pääomaa kartuttavia hankkeita ovat kylien ja yhdistysten kehittämishankkeet, joissa paikalliset ihmiset itse määrittelevät omat tarpeensa ja päämääränsä sekä keinot, joilla niihin päästään. Tuo sosiaalinen pääoma on siitä ovelaa kapitaalia, että sitä ei kerry julkisen sektorin, kuntien ja maakunnan toiminnan kautta. Kapenevan julkisen rahoituspohjan Kainuussa kannattaa ottaa sosiaalinen pääoma vakavasti. Oikeansuuntaiset hankkeet oikeiden toteuttajien käsissä tuottavat paljon yhteistä hyvää. Rahan ja sosiaalisen pääoman lisäksi tarvitaan julkiselta sektorilta luottamusta kylien ja yhdistysten ihmisiin, liikkumavapautta sekä entistä syvempää ja säännöllisempää yhteistyötä. Kylät Kaikkiallahan näitä on; suuria, pieniä, eläviä, kuolevia, lähellä ja kaukana. Kainuussa on mielestäni paljon todella vahvoja, aktiivisia kyliä, jotka voisivat olla omien kuntiensa ideavetureita. Kovin vahvoina ne kestävät, kun yhteiskunta lyö korville väliin vasemmalta ja väliin oikealta. Maaseudun kehittämisen kannalta tällaiset sitkeät ja kehittyvät kylät ovat varsinaisia tähtiä. Ne säteilevät pitkälle ympärilleen itse tekemisen tärkeyttä. Tällaisen esimerkin kautta hanketoimintaan tulee mukaan myös muita; pieniä yrityksiä, muita yhdistyksiä, pienempiä kyliä. Tällaiset aarteet ovat maaseudun kehittämisen ammattilaiselle Ihmeellistä Tässä harvaanasutussa maakunnassa jokainen elävä kylä on sydän, joka pumppaa verta ja happea ympäristöönsä. Se tuottaa palveluja, turvallisuutta ja uskoa asukkailleen vielä tulevaisuudessakin, osana toimivaa ja elinvoimaista kuntaa, kun sille annetaan mahdollisuus. Liisa Häme Kirjoittaja on toiminut Elävä Kainuu Leader ry:n toiminnanjohtajana, siirtyy maaliskuun alusta Päijänne-Leader ry:n toiminnanjohtajaksi. Ympäristö 2010 Y Kuva: Eeva Heikkinen Si äl ö Sisältö s. 2 s. 3 Pääkirjoitus Liisa Häme Ympäristö ja maaseudun kehittäminen s. 4-5 Lähiruokaa s. 6-7 Mitä kuuluu? s. 8 Talkootyössä tieto, taito ja tunne yhdistyvät s. 9 Kylli –hanke etenee ripeästi s. 10 Ympäristön asialla Kalaleader –liite Kainuun ja Koillismaan kala-alan kuulumiset s. 11 Yhteistyötä yli rajojen s. 12 Nuoret yrittäjät s. 14 Uusi ura s. 15 Tietoa ja taitoa s. 16 Maatalouden tuet s. 17 Sujuva sukupolvenvaihdos s. 18 Asiantuntija-apua maa- ja metsätiloille s. 19 Wenet Centrestä potkua vientiponnisteluihin s. 20 Yhteystiedot M Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman vuoden 2010 teema on ymp päristö. Ympäristövuoden suojelija on tasavallan presidentti Tarja Halonen. M Maatalouden luomat maaseutuelinympäristöt ovat välttämättömiä monille eeläin- ja kasvilajeille. Niiden hyvinvoinnista maaseudulla huolehditaan monin m maiseman- ja luonnonhoidon menetelmin. Maatalouden aiheuttaman vesistökkuormituksen vähentämiseen sekä luonnon monimuotoisuuden ja maiseman ylläpitämiseen paneudutaan tehokkaasti. www.maaseutu.fi Sivusto on Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman sivusto, joka avaa sinulle mahdollisuuden tutustua Suomen maaseudun kehittämiseen laajemmin. Saat ajankohtaista tietoa eri alueiden kehittäjistä, tekijöistä ja tuloksista. Kaikkien yhteinen tavoite on maaseudun elinvoiman lisääminen. Ohjelmaa toteutetaan valtakunnallisella, alueellisella ja paikallisella tasolla. Kehittämisohjelma saa rahoituksen Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta (maaseuturahasto) ja kansallisista varoista, jotka tulevat valtiolta ja kunnilta. Myös yksityistä rahaa on käytettävissä. ELY-keskus rahoittaa yritystukien lisäksi erityisesti koko Kainuuta koskevia maaseudun kehittämishankkeita. Näitä ovat esimerkiksi Kainuun teemaohjelmahankkeet. Leader –toiminta ohjaa asukkaita omaan aloitteellisuuteen ja synnyttää paikallisiin oloihin sopivia ratkaisuja. Käytettävissä ovat erilaiset yritys- ja hanketuet. Tässä lehdessä esittelemme kohteita, joissa on rohkeasti tartuttu haasteisiin oman ja ympäristön hyvinvoinnin parantamiseksi. Kannessa Sanna Väänänen. Sannan Hevostoiminta ja Terapia tarjoaa sosiaalipedagogista hevostoimintaa. Lue lisää, sivu 15. Vekkari on Maaseutuohjelmat tutuiksi -tiedonvälityshankkeen lehti, jossa esittelemme Kainuun maaseudun mahdollisuuksia. Hanke tiedottaa Oulujärvi Leaderin, Elävä Kainuu Leaderin ja Kainuun ELY-keskuksen maaseutu ja energia –yksikön rahoittamista kohteista ja hankkeista. 1 2010 Vekkari 3 Teemaohjelma linjaa maaseutuelinkeinojen kehittämistä ■ Kainuussa maaseutua on kehitetty tee- maohjelmatyön avulla 90-luvun lopulta saakka. Maaseutuelinkeinojen teemaohjelma on rakennettu ohjelma- ja hanketyön tueksi, koordinoimaan maatalouteen ja muuhun maaseudun yritystoimintaan liittyvää kehittämistyötä. Parhaimmillaan teemaohjelmatyö toimii ”rasvana kehittämistyön rattaissa” aktivoiden hanketoimintaa ja ohjaamalla sen tekijöitä. Kainuun maaseutuelinkeinojen teemaohjelma tähtää maaseudun elinkeinojen vahvistamiseen ja monipuolistamiseen. Ohjelman kehittämistoimet painottuvat työssä jaksamiseen, osaamisen lisäämiseen, uudenlaisten toimintamallien ja yhteistyömahdollisuuksien hyödyntämiseen sekä yritysrakenteiden kehittämiseen. Työtä lähiruuan hyväksi Lähiruokaan kohdistuu Kainuussa kasvavaa kiinnostusta ja maakunnan sitoutuminen sen edistämiseen on selvästi nähtävissä. Lähiruuan käytön lisäämiseen tähdätään sekä Kainuun maakuntaohjelmassa 2009-2014 että Kainuun elintarvikestrategiassa 2009-2013. Vuonna 2008 Kainuun maakuntavaltuusto teki päätöksen lähiruuan käytön lisäämisestä kuntien ruokahuollossa. Lähiruuan avulla maatalous- ja elintarvikealalle haetaan Kainuussa uudenlaista kasvua ja kannattavuutta. Maaseutuelinkeinojen teemaohjelma edistää tätä työtä. Helmikuun 18. päivä julkaistiin teemaohjelman toimeksiantona selvitys lähiruuan käytöstä Kainuussa sekä kainuulaista vihannesviljelyä koskevan kyselyn tulokset. Hankkeiden hanke Kuva: Eeva Heikkinen Teemaohjelmaa toteutetaan hankkeiden avulla. Meneillään olevat hankkeet liittyvät muun muassa luomutuotantoon, maaseuturakentamiseen, viljelijöiden työhyvinvoinnin edistämiseen sekä marjanviljelyyn. Hankkeiden avulla on edistetty luonnontuotealaa sekä parannettu tiedonvälitystä tuottajien, maaseutuhallinnon ja tutkimuksen välillä. Myös eri tuotannonaloihin liittyvää koulutusta on tarjolla. Teemaohjelma toimiikin eräänlaisena hankkeiden hankkeena, jonka tarkoituksena on rakentaa vuoropuhelua maaseutuelinkeinojen kehittäjien välille. Yhteinen näkemys kehittämisen suunnasta on tärkeää, jotta alue- ja paikallistason toimijat voivat varautua maaseutua ja maatiloja koskeviin politiikkamuutoksiin. Teemaohjelmatyön avulla alueen kehittämisresurssit saadaan tehokkaaseen käyttöön ja hanketyöstä karsiutuu turha päällekkäisyys. 4 Selvitysten tuloksia Selvitysten mukaan ilmapiiri lähellä tuotettua ruokaa kohtaan on Kainuussa myönteinen. Silti lähiruuan käyttöasteessa on huomattavaa vaihtelua ja kehittämisen varaa. Esimerkiksi vähittäiskaupoissa myytävästä leivästä vain 39 % on kainuulaista alkuperää. Tässä on selvä ero suurtalouskeittiöihin ja ravintoloihin, joissa lähileivän käyttöaste on 62 %. Toisaalta suurkeittiöissä ei ole erityisesti panostettu kainuulaisiin vihanneksiin. Suurkeittiöissä kainuulaisten vihannesten käyttöaste on vain 23 % ja ravintoloissa 28 %. Kainuun kasvihuonetuotannosta ruokapalveluyrityksiin päätyykin vain murto-osa, 0,3 %. Panostus lähiruokaan luo parhaimmillaan maakuntaan kilpailuetua ja synnyttää uusia markkinoita. Lähellä tuotetun ruuan käyttö niin kainuulaisissa kotitalouksissa kuin suurkeittiöissäkin on keino turvata maaseudun elinvoimaisuutta ja työllisyyttä. kehittämiskoordinaattori Ella Mustakangas Kainuun maaseutuelinkeinojen teemaohjelma puh. 040 354 2044 [email protected] Yhteistyöllä eteenpäin MTK on alusta saakka toiminut maaseutuelinkeinojen teemaohjelman ”kotina” eli kantanut teemaohjelmasta hallinnollisen vastuun. Käytännössä teemaohjelmaa toteutetaan monen eri toimijan yhteispelinä. Ohjelman kohderyhmää ovat niin maaseudun yrittäjät, kehittämisorganisaatiot kuin muutkin maaseutuelinkeinojen parissa työskentelevät. Myös suurin osa Kainuun kunnista on teemaohjelmassa mukana. Aloitin teemaohjelman koordinaattorina tammikuussa 2010. Tätä ennen toimin erilaisissa maaseutupolitiikan asiantuntijatehtävissä, politiikasta tutkimukseen. Toivon, että teemaohjelman vetäjänä voisin hyödyntää verkostojani kainuulaisen maaseudun hyväksi. Pohjoispohjalaista taustaani vasten Kainuun rikkautena erottuvat etenkin luonto ja ihmiset. Maaseudun kehittämisessä menestyksen avaimia ovat kumppanuus ja yhteistyö – siinä riittää työsarkaa meille kaikille! ■ Kajaanin Laatuperuna toimii Paltaniemellä. Yrityksen omalta pellolta tuotteet siirtyvät tehokkaasti kajaanilaisiin herkkupöytiin. Tapio Tuhkanen lunasti -92 perustetun yhtiön omakseen ja muutti alkuvuodesta -08 yrityksen kotitilalleen Pappilanniemeen. Yrityksen kokonaistilan määrä kymmenkertaistui, jalostustilan viisinkertaistui. Oma tila tuottaa perusraaka-aineen pääosin, kaali tulee Nivalasta, sipuli Siilinjärveltä. Kainuulaisia raaka-aineita kaivattaisiin lisää, mutta käsittely vaatii tietynlaisen laadun. Perunan pitää olla kiinteää, tummuva tai punastuva peruna ei täytä laatuvaatimuksia. -Perunaa tulee lisäksi Pohjanmaalta, Kainuusta ei valitettavasti ole löytynyt kuorintaan sopivien tuotteiden toimittajia, kertoo Tapio Tuhkanen. Kuva: Kajaanin Laatuperuna Peruna, porkkana ja lanttu omalta tilalta Kajaanin Laatuperuna tuottaa Lähiruokaa - tuoreena ja nopeasti Vuodessa yritys toimittaa lähes 400.000 kg tuotteita lähialueelle. Päivässä määrä vaihtelee 500-2500 kiloon. Kokonaista, lohkottua, suikaloitua, viipaloitua, raastetta tai haketta – asiakkaan tarpeiden mukaan tuotteet toimitetaan vakuumissa tuoreina päivittäin. Määrällisesti suurimmat asiakkaat ovat Kajaanissa, Kainuun maakunta -kuntayhtymän lisäksi asiakkaina on ravintoloita ja keittiöitä. Sijainti Paltaniemellä on ihanteellinen. Lyhyet matkat mahdollistavat nopeat lisätoimitukset, myös muu palaute kulkee ripeästi. Tuotteet toimitetaan asiakkaille omalla kuljetuskalustolla. Sivutuotteena kuorintajätettä Luonnollisesti kuorinnan tuloksena syntyy kuorintajätettä, joka nyt kompostoidaan omalla tilalla. Parhain vaihtoehto olisi toimittaa se lähialueen jollekin maatilalle, jossa se voitaisiin hyödyntää ape –rehuna karjalle. Kajaanin Laatuperunan käsittelemästä materiaalista 20-30 % on kuorintajätettä tai muuta tuotantoon kelpaamatonta raaka-ainetta. Investoinnit koneisiin Suurin investointi on ollut kuorintalinjasto. Tilojen muutostyöt tehtiin itse, sähköja putkityöt teki ulkopuolinen urakoitsija. TE-keskuksen investointituen hakeminen kannatti ja oli merkittävä, vaikkakin aikaa vievä prosessi, toteaa Tapio Tuhkanen. www.kajaaninlaatuperuna.fi Ulpukan keittiö suosii lähiruokaa Kajaanin Palvelutalosäätiön Keittiö Ulpukka Sammonkadulla tuottaa päivittäin yli kolmesataa erilaista annosta. Lounaan ja päivällisen lisäksi valmistetaan aamu- ja iltapalat. Esimerkiksi lounasta valmistetaan noin 120 annosta, joista sata pakataan ja toimitetaan Arvolakodin palvelutaloihin eri puolille Kajaania. Toimittajia ympäri Kainuuta -Kajaanin Laatuperunan kanssa yhteistyö toimii hyvin. Saamme tuoretta, meille sopivasti käsiteltyä ja pakattua raaka-ainetta, kertoo keittäjä Auli Eteläsaari. Haluamme käyttää lähialueella tuotettua ruokaa aina kun se vain on mahdollista. Keittiön kiireet helpottuvat, kun raaka-aine on esikäsitelty meille sopivaksi. Tuoreet leivät ja gluteiinittomat tuotteet toimittaa Ämmän Leipä Suomussalmelta, kalat tilataan lähialueen kalastajilta, juustomaito maatilalta Sotkamosta. Yhteistyökumppaneita on useita, sillä vuodessa on paljon tilaisuuksia, jolloin tarjonta poikkeaa perusruokalistasta. Haluamme tarjota asiakkaillemme monipuolista, terveellistä ja Kainuussa tuotettua ruokaa. 1 2010 Vekkari 5 Mitä kuuluu? on ekologista ja vauhti riippuu täysin lautturin ripeydestä ja voimasta. Lautta toimii jjatkossa myös tunnelmallisena tilana erillaisille tilaisuuksille, tansseille, esityksille, illallisille jne. Erilaisin koristeluin ja valoin sse vaihtaa ilmettään tilaisuuden mukaan. Kodan emäntä Toma Navgo, siperiantsuktsi, itäsiperialaisen perheen tytär on aina paikalla tilausten perusteella. Hän lluo kotaan pohjoisen mystisen tunnelman jja erilaisia makuelämyksiä. Tunnelmat rakkentuvat omien lapsuuden kokemusten ja elämysten pohjalle. Hänen perheensä asui tällaisessa kodassa ja sai elantonsa porotalloudesta. A Aitoa tunnelmaa Poroherkkuja ja elämyksiä ■ Pihaporot ja koira tervehtivät tulijaa Suomen eteläisimmässä poropuistossa. Tila on aito porotila ja poronhoitoa harjoitetaan edelleen. Yritys on Kimmo Karvosen, mutta äiti Raili ja isä Eero ovat edelleen mukana toiminnassa, ideoimassa ja toteuttamassa myös uusia hankkeita. Uudet elämystuotteet täydentävät nykyisiä palveluja ja tuovat monipuolisuutta tarjontaan. Yritystoiminta alkoi vuoden 2006 juhannuksena. Hossan mahtavat maisemat antavat hyvät puitteet Poropuiston toimintaan. -Talvella tarjoamme poroajeluja sekä pororetkiä. Tarhaporoja voi ihailla pihapiirissä niin kesällä kuin talvella. Juhlat, illanvietot ja erilaiset tapahtumat poroherkkuineen ovat olennainen osa toimintaamme, kertoo Raili. Vieraamme saapuvat niin Kajaanin kuin Kuusamon suunnalta ja myynnistä yli puolet tulee ulkomaalaisten asiakkaiden palvelusta. Poroherkut, elämykset ja itärajan läheisyys ovat kiehtovia elementtejä, yritykset tuovat vieraitaan mielellään tähän tunnelmaan, jatkaa Raili. Vieraat majoittuvat muissa Hossan yrityksissä tai tulevat busseilla kauempaa. Elävä Kainuu Leader –investointituki kohdistui uuden keittiön, lautan ja kodan rakennuskustannuksiin. www.hossanporopuisto.fi http://www.chukotka.org/ Jaranga -teltta saareen Hossan Poikkeusjärven saareen nouseee ensi kesän aikana siperialainen Jaranga-teltta. Työnimenä projektille on ”Tsukot-ka”, se on lainaus kaukaisen siperialaisen n maakunnan nimestä. Alue on kuuluisaa etenkin porotaloudestaan. Teltan raken-nusmateriaalit ovat poronnahka ja kuusen n kepit, joista kehikko rakennetaan. Lautta jo valmiina Saareen matkataan lautalla. Matkan tekoo Uudet tilat Kajaanin keskustaan Palvelukoti Onni laajenee ■ Maaliskuussa neljä vuotta täyttävän Palvelukoti Onnin ympärille on kasvanut palvelukokonaisuus, jossa eri osa-alueet täyp dentävät toisiaan. Toiminnan tehokkuus ja 6 Vekkari 1 2010 laatu on h huomattu llaajemminkin. j i ki Vuonna V 2008 Riikka Pikkarainen sai Kainuun yrittäjien myöntämän Nuori yritys -kehitysstipendin. Viime vuonna tuli valtakunnallinen Suomen yrittäjien ja yksityisyrittäjien säätiön myöntämä Vuoden Nuori Yrittäjä –palkinto sekä Yrittäjänaisten ja Tapiolaryhmän Kultainen Oras –palkinto. Salmijärvellä Palvelukoti Onnin tilat ovat tuplaantuneet. Nyt 1100 neliön tiloissa on huoneet 15 asiakkaalle ja monipuoliset, viihtyisät tilat oleskeluun ja harrastuksiin. Onnin sauna lämpiää perjantaisin myös muille lähialueen asukkaille, joille saunominen muutoin olisi hankalaa. Oma suurtalouskeittiö saatiin viime vuonna. Keittiön myötä syntyi Onni Catering -pitopalveluyritys, jonka palvelut ovat tilattavissa erilaisiin tilaisuuksiin ja juhliin. Syksyllä käynnistyi Kotipalvelu Onni apua arjen askareisiin niin ikäihmisille kuin perheille. Huhtikuussa avataan Kajaanin keskustaan, Kauppakadulle, toinen palvelukoti, jossa on 12 asukaspaikkaa. Suosittua saunapalvelua saa myös täältä. Kokonaisuuden täydentää katutasoon sijoittuva Toimintakeskus. Tilaa on sata neliötä, noin 80 hengelle. Tämäntyyppisen resurssikeskuksen toimintamalli on Kainuussa uusi. Päivätoimintaa, luentoja, erilaisia tilaisuuksia ja kokoustilaa - yhdessäoloa niin, että tilasta muodostuu olohuone, jossa on helppo viihtyä, tavata ja tutustua. Tila on vuokrattavissa ja kaikki aktiiviset ryhmät ovat tervetulleita kehittämään yhteisen olohuoneen toimintaa. Yritys on käyttänyt Oulujärvi Leader käynnistys- ja investointitukea Salmijärven yksikön toimintaan. www.palvelukotionni.fi Jyrki Makkonen Vuokatti Action liikuttaa ■ Zorbing, Bungee -trampoliini, Kiiking, Alppicurling? Vuokatti Actionin liikunnallinen ohjelmavalikoima on erilainen ja erikoinen. Vuokatin kauniit maisemat ja mahdollisuudet antavat hyvät puitteet iloiseen ja virkistävään liikuntapäivään. Jännittävien lajien kokeilu piristää myös kokouspäivän ohjelmaa. Asiakkaina ovat monenlaiset ryhmät ympäri Suomen. Leirikoululaisille Vuokatti on myös kiintoisa kohde. Hiihtolomien aikaan toimintaa haluavat perhelomalaiset ja etenkin seikkailulajit ovat silloin neillä. Lyly on vasemman jalan liukusuksi, lyhyemmällä Kalhulla potkaistaan vauhtia. Poronkarvapohja parantaa Kalhun pitoa. Leveäsompaiset sauvat täydentävät kokonaisuuden. Kuva: Vuokatti Action www.vuokattiaction.fi Lyly ja Kalhu tunnettiin jo Kaalevalassa. Kolmastoista runo ku-vailee hauskasti Lemminkäisen n hirvenhiihtoa juuri näillä väli-- Monipuoliset yritystuet ■ Aloittava tai jo toimiva yritys voi hakea käynnistys-, kehittämis- ja investointitukea. Yritysryhmän kehittämistuki on tarkoitettu vähintään kolmen yrityksen ryhmälle. Käynnistystuki kannustaa työllistämään, se on tarkoitettu ensimmäisen vakituisen, ulkopuolisen työntekijän palkkaamiseen. Kehittämistukea voi saada tuotannon tehostamiseen, markkinoinnin ja uusien tuotteiden kehittämiseen tai liiketoimintaosaamisen lisäämiseen. Investointituki on haettavissa tilojen rakentamiseen ja remontointiin, koneisiin, laitteisiin ja muihin tarvittaviin varusteisiin. Yritysryhmän kehittämistuella yritykset voivat luoda esimerkiksi tuoteperheen, etsiä uusia markkina-alueita tai rakentaa yhteismarkkinointia. Kainuun alueen aktiivinen kehittäminen yhdessä maaseudun asukkaiden kanssa on koko toiminnan kantava ajatus. Nyt on hyvä aika kehittää yrityksen toimintaa ja suunnitella tulevaisuutta! Älä jää ideasi kanssa yksin. Tutustu rahoitusmahdollisuuksiin ja testauta ideasi asiantuntijoilla. Yhteystiedot tämän lehden takakannessa. Antti Harju Troplan - Vesillä Vuokatissa pllaaann Mitä kuuluu? Kuvat: Tro Maaseudun rahoitusmahdollisuudet ovat tuttuja tämän aukeaman yrittäjille. Yritystuet ovat olleet lisänä monipuolistamassa yrityksen kasvua ja laajentumista. suosittuja. Yhteistyö Vuokatin alueen matkailuyritysten kanssa toimii hyvin. Majoitus- ja ravintola-asiakkaille on hyvä tarjota myös mieleenpainuvia elämyksiä ja kokemuksia. Kainuulaisten ryhmien määrä on laikasvussa, sillä yritysten ja oppilaiiin tosten liikunta- ja virkistyspäiviin rki panostetaan yhä enemmän. Jyrki vion kehittänyt yritystään aktiiviuu sesti ja käyttänyt Elävä Kainuu Leaderin investointitukea välilineiden hankinnassa. ■ Troplan - Vuokatti Fishing tarjoaa erilai- sia opastettuja kalastus- ja veneretkiä. Antti Harjulla, tuotekehitysinsinöörillä ideoita riittää. Särkisen vesialueen vuokraus, Rental Shop –välinevuokrauspalvelu vuodenvaihteessa ja opastetut talvikalastusretket ovat osa uutta ja laajenevaa, ympärivuotista palvelutarjontaa. Valmiita kalastustuotteita on tarjolla jo tälle talvelle. Hyvä yhteistyö alueen muiden yrittäjien kanssa mahdollistaa monipuolisen toiminnan. Asiakkaat ovat Vuokatissa lomailevia perheitä ja erilaisia ryhmiä, sekä kotimaasta että ulkomailta. Kesäisin järjestämme kalastus- ja veneretkiä. Vakio-ohjelmien lisäksi tarjoamme räätälöityjä teemoja. Ohjelma voi olla opastettua kalastusta, syntymäpäiväristeily tai maisemakierros Sotkamo – Vuokatti alueen vesillä. Antti Harju on osa-aikainen yrittäjä ja on saanut Elävä Kainuu Leader investointitukea kalustohankintoihin. Antilla on 20-vuoden kokemus kilpavetouistelusta. Merenkulku tuli tutuksi jo varusmiesaikana Suomenlahden Laivastossa. www.troplan.com 1 2010 Vekkari 7 Kainuun kyläteemaohjelma ■ Koordinoi kylien kehittymistä tukevia hankkeita, auttaa hankkeistuksessa, vastaa teemakyläsuunnitelmien laadinnasta ja tuo kylille koulutusta. Moni kainuulainen kylä on jo laatinut oman teemakyläsuunnitelman. Mukaan haetaan lisää uusia kyliä, lisätietoja projektipäälliköltä. Tutustu kylien kehittämistoimintaan osoitteessa www.kainuu.ﬁ/kylat koordinaattori Tarja Lukkari, puh. 0400 372 082 [email protected] projektipäällikkö Kalle Nieminen, puh. 040 702 7038 [email protected] ■ Suomi on yhdistysten maa. Yhteinen tekeminen kiinnostaa. Jokaisen meidän mielenkiinnosta ja vapaa-ajasta kilpailee yhä suurempi määrä erilaisia aktiviteetteja. Verkko-osallistuminen on merkittävä sosiaalisen kanssakäymisen muoto. Internet määrittelee ajankäyttöämme. Sinne on helppo mennä ja siellä on helppo toimia. Perinteistä talkootyötä kuitenkin tarvitaan. Monissa hankkeissa yhteinen työpanos on ratkaisevassa osassa nyt ja myös tulevaisuudessa. Mahdollisuuksia Kainuun maaseudulle – miten sinä voisit olla niitä rakentamassa? Kylätalon talkoot ■ Ounaksen kylällä talo syntyy tuhansista tunneista. Yhteinen ponnistus vaatii monen tekijän työpanoksen ja selkeän vision tulevasta. Meillä on yhteishenki kohdallaan, hehkuttaa Arto Lappalainen Ounaksen Monitilan työmaalla. Tuhansia talkootunteja Hanketuet ■ Hyvä idea toteutuessaan tuo toimin- taa, joka lisää koko yhteisön hyvinvointia. Maaseudun kehittämiseen on tarjolla erilaisia hanketukia. Yleishyödyllinen investointihanke kohdistuu yhteisiin tiloihin esim. kylätalon kunnostamiseen tai ulkoilureitin ja ympäristön rakentamiseen. Kehittämishankkeet ovat joko elinkeinollisia tai yleishyödyllisiä. Koulutushankkeilla tuetaan tuotannon, markkinoinnin ja palvelutarjonnan koulutusta. Hakija voi olla rekisteröity yhdistys, koulutus- tai neuvontaorganisaatio, kunta, oppilaitos, kehittämisyhtiö tai osuuskunta. 8 Vekkari 1 2010 Rakentaminen käynnistyi toukokuussa -09. Talkootunteja on takana jo yli 3500. Valmistuessaan kesällä 2011 kokonaismääräksi on arvioitu 5800 talkootuntia. Mukana talkoissa on ollut 65 eri henkilöä. Touhukkaimpien työmäärä lähentele jo 500 tuntia. Kukin on mukana kykyjensä ja mahdollisuuksiensa mukaan. Eikä työ lopu talon valmistumiseen. Piha-alue lisärakennuksineen jatkaa haastetta, samoin kuin talon ympärille rakentuvan toiminnan suunnittelu. Yhteinen unelma yhdistää Rahallisen arvon lisäksi talkootyön sosiaalinen merkitys on suuri. Yhteinen unelma yhdistää. Kyläläiset ovat lähentyneet ja tutustuneet toisiinsa uudelleen. Vanhempien kyläläisten tarinat ja taidot siirtyvät työn ohessa sujuvasti nuoremmille. Tämä Ounasjoen kyläseuran projekti on yleishyödyllinen investointihanke. Ounasrannan metsästyseura osallistuu talkootyöhön ja on mukana raha-avustuksella. Hanke on saanut rahoitusta Oulujärvi Leaderin kautta. Yleishyödyllisissä investointi- ja kehittämishankkeissa talkootyö voi olla osa yksityistä rahoitusta. Yhdistysten omarahoituksesta jopa 75 % voidaan korvata talkootyöllä. Talkootyön yhteiskunnalliset vaikutukset ovat merkittäviä. Kainuussakin hankkeet etenevät aktiivisten kyläläisten voimin. Myös monet vapaa-ajan asukkaat ovat mukana toiminnassa ja luomassa osaltaan kylille elämisen edellytyksiä. Markus Huusko ja Lauri Lappalainen osallistuvat talkoisiin silloin kun opiskeluiltaan ehtivät. Molemmat ovat aktiivisesti mukana myös metsästysseuran toiminnassa. Luovasti liikkeelle Intoa I liikuntaan li k kkylällä l ll ideoita d hheiteltiin l hk k Ounaksen rohkeasti. Rakenteilla olevan kylätalon ympärille tarvitaan liiketoimintaa. Toiset rakensivat taloa, toiset ideoivat. Mikko Leppävuori kirjasi kaikki muistiin, tässä vaiheessa mikään ei ole mahdotonta. Potkua bisnekseen ■ - Kylli -hanke etenee ripeästi. Osa mu- kana olevista kylistä on jo tilanteessa, jossa kylätoimintaan voi luontevasti soveltaa liiketoiminnan menetelmiä, kertoo projektipäällikkö Mikko Leppävuori. Kylien elinkeinotoiminnan kehittäminen on ykkösasia. Etsimme toimintamuotoja, joiden avulla kylille syntyisi uusia yrityksiä ja palveluja. Uusi vuosi on käynnistynyt vauhdikkaasti ideoiden. Erilaiset tavoitteet Mukana on kuusi kylää. Suunnittelun perusedellytys on, että kylä on itse aktiivinen. Toiminta vaatii tuekseen kylätalon. Luonnollisesti myös kylän ikärakenne osin määrittelee, mihin kaikkeen resurssit riittävät. Kylien lähtökohdat ovat erilaiset, samoin tavoitteet. Erilaisuus on huomioitava myös suunnitelmissa. -Nakertaja-Hetteenmäessä toiminta on monipuolista. Siellä etsimme kyläyhdistyksen toimintaan uusia osa-alueita sekä keinoja toiminnan vahvistamiseen. Paltamon Vaarankylällä ollaan jo hyvässä vauhdissa. Tuotteita ja palveluja jatkojalostetaan ja terävöitetään. Tavoite on, että kylien elinkeinolliset suunnitelmat olisivat valmiit toukokuussa, jatkaa Mikko. Verkostoituminen tärkeää -Toivon, että muuallakin mukaan saataisiin alueen yrittäjiä, Säräisniemellä yhteistyötä tehdään matkailuyrittäjien kanssa. Verkostoituminen on ehdottoman tärkeää. Myös muiden hankkeiden osaamista olemme hyödyntäneet ja yhteistyötä tiivistetään jatkossa. Ideoidessa on tärkeää, että kaikki kohderyhmät tulisivat hyvin kartoitetuiksi. Mitkä palvelut olisivat tarpeelliset kylän asukkaille, kesäasukkaille, matkailijoille, maatiloille ja muille yrityksille. Miten yhteistyötä voisi tehdä naapurikylän tai oman kylän muiden yhdistysten kanssa. Hankkeen tärkein tavoite on saada toimintaa ja näin myös hyviä esimerkkejä muille jaettavaksi, tiivistää Mikko. Kylli - kylille ja asuinalueille liiketoimintaa on elinkeinojen kehittämishanke, jota rahoittaa Oulujärvi Leader. Mukana ovat Nakertaja-Hetteenmäki, Ounas ja Jormua Kajaanissa, Vaarankylä Paltamossa sekä Neittävä ja Säräisniemi Vaalassa. Kylli –hanke projektipäällikkö Mikko Leppävuori, Kainuun Nuotta, puh. 045 7732 5773 ■ - Kylät Liikkeelle -hankkeessa mukana ka on nyt 16 kylää, joista suurimman osan os kanssa olemme työstäneet erilaisia toimintamalleja liikunnan lisäämiseen ja toi kyläläisten kohtaamiseen. Kylät tekevät ky tahoillaan omaa liikuntasuunnitelmaansa. tah Liikuntatarpeet ovat hyvin erilaiset. Kylän Li ikärakenne määrittää pitkälti, mihin paikä nostetaan, kertoo projektipäällikkö Tuija no Kyllönen. Kyläläisten omat toiveet ovat Ky keskeiset, kuuntelemme heitä ja ohjaamme toimintaa haluttuun suuntaan. Liikkumaan aktivoidaan monin eri keinoin. Jos kylällä on jo hyviä tapahtumia, mietimme niihin sopivasti yhdistettävää liikunnallista ohjelmaa. Joillakin kylillä ei enää ole lapsia, silloin ohjelma rakentuu aikuisten ehdoilla. Intoa ja halua hankkeessa mukana olevilla riittää. Keskeinen tavoite on saada toimintaa ja tapahtumia, jotka jäävät elämään, muodostuvat perinteiksi ja kehittyvät alueen mukana. Myös kylien yhteistyölle luomme edellytyksiä, kertoo Tuija. Kylät Liikkeelle –hanke toimii Elävä Kainuun Leaderin aleella ja on yleishyödyllinen kehittämishanke. projektipäällikkö Tuija Kyllönen Kainuun Liikunta, puh. 050 596 3220 Kuva: Mari Heikura Liikuntavankkuri –kiertue Kuhmossa, Iivantiiran koululla tutustuttiin gymstick –jumppakepin ominaisuuksiin. 1 2010 Vekkari 9 Kylän maisemat kuntoon Kuva: Hans Gerber autiotaloja, tontteja ja mökkejä. Tavoite on saada kaikki alueen kiinteistöt tehokäyttöön, sillä kohteille on kysyntää enemmän kuin on tarjontaa. Ruhtinansalmen alueella asukkaita on noin 500, joista Juntusrannan keskuksessa 130. Loma-asukkaita on parisataa. Luonnon monimuotoisuus on vahva vetovoimatekijä alueelle. toimenpiteitä, joilla kaunis maisema saadaan niin asukkaiden kuin matkailijoiden ihasteltavaksi. Vanhat, vaaralliset, näkyvyyttä estävät puut tai metsiköt raivataan, maisemaa avataan ja siistitään. Museotie on yksi alueen merkittävä matkailukohde. Se on myös asukkaiden päivittäinen kulkuväylä, jonka tulisi olla turvallinen ja helppokulkuinen. Tulevaisuuden Älykylä -hanke Luonnon puolesta puitteet kunnossa ■ Kaunista erämaaluontoa parhaimmil- laan on Suomussalmen koillisnurkka. Tunnetuimmat kohteet ovat Martinselkosen luonnonsuojelualue sekä Hossan retkeilyja poronhoitoalue Ruhtinansalmella. Alueen keskuksesta Juntusrannasta on matkaa Suomussalmen keskustaan 70 km, rajalle 9 km. Askel kerrallaan Ruhtinansalmen kyläyhdistyksen kolmevuotinen Tulevaisuuden Älykylä –hanke on laaja kokonaisuus. Siinä on monipuolisesti toimintaa tuleville vuosille. Uusia asukkaita ja matkailijoita, asuinympäristön kohentamista, kyläpalvelukeskuksen kehittämistä ja paljon muita asioita, joilla saadaan uutta energiaa kylän elämään. Oma kiinteistöpörssi – Olemme aloittaneet ihan perusasioista, kertoo hankkeen vetäjä Hans Gerber. Oman kiinteistöpörssin kautta välitämme Maisemointi on toinen tehotoimenpide, jolla alueen yleisilmettä muokataan. Ensi kesänä teiden varsien pusikoita, risukoita ja keskustan peltomaita pyritään siistimään. -Olisi hienoa, jos pelloilla olisi vaikka lampaita tai hevosia laiduntamassa, visioi Hans. Monipuoliset nettisivut kieliversioineen ovat alueen markkinoinnissa keskeiset. Uutta elämysmatkailuideaa haemme kilpailulla ja parhaita ideoita testaamme hankkeen edetessä, kertoo Hans Gerber. Tätä kehittämishanketta rahoittaa Elävä Kainuu Leader. www.ruhtinansalmi.fi www.hossa.fi Hans Gerber, puh. 040 411 4658 Syksyinen kyläpyöräily Paltaniemellä ■ Museon, tielaitoksen, metsäkeskuksen, kaupungin, ympäristökeskuksen, kirkon ja asukkaiden näkemykset Paltaniemen museotien nykytilasta ja kehittämisestä olivat selkeitä ja samansisältöisiä. Vanhoja huonokuntoisia puita voisi poistaa ja näin h antaa tilaa ja valoa nuorille puille. Uusien puiden istuttaminen vaatii suunnitelmalp llisuutta, sillä lopullista tulosta ihaillaan vvasta tulevaisuudessa. Suunnitelmissa on huomioitava liito-oravien alueet, yksityish ten maanomistajien näkemykset sekä myös maata omistavien Paltamon seurakunnan ja m Kajaanin kaupungin ehdotukset. Yhteistyössä edetään Y Yhdessä kyläläisten ja Kylämaisema --hankkeen kanssa lähdetään työstämään 10 Vekkari 1 2010 Neuvontaa ja koulutusta Elokuussa käynnistyi Oulujärvi Leaderin rahoittama Kylämaisema -hanke Kajaanin, Paltamon, Vaalan, Vuolijoen ja Puolangan alueilla. Maiseman hoitoa tehdään 8-10 kylällä. -Tarjoamme maiseman hoidon asiantuntija-apua kohteiden ja toimenpiteiden valinnassa sekä koulutuksessa. Kyläkyselyn pohjalta edetään kylämaisemasuunnitelmiin ja tarkempiin toimenpiteisiin yhdessä kyläläisten kanssa. Yhdistykset voivat myös hakea erilaisia tukia maiseman ja ympäristön hoitoon. Kesän aikana kyläkävelyjä on tulossa mm. Paltaniemellä, NakertajaHetteenmäessä, Kuurnassa, Purolassa, Käkisaaressa ja Säräisniemellä, kertoo Minna Komulainen. Hankkeen keskeinen tavoite on löytää maisemien mahdollisuudet ja saada asukkaat toimimaan yhdessä. Hanke on yleishyödyllinen kehittämishanke. Vastaavaa hanketta suunnitellaan myös Elävä Kainuu Leaderin alueelle. Kylämaisema -hanke www.maajakotitalousnaiset.fi/kainuu toiminnanjohtaja Minna Komulainen puh. 044 55 00 862 [email protected] Kainuun ja Koillismaan Kalaleader Kalaleader -uutiset 1/2010 ■ Tammikuun paukkupakkaset, sankka sumu tai pistävä viima – kelistä huolimatta Oulujärven tuoreimman kalastajan Tommi Jokelaisen (36) kelkka suuntaa Manamansalon Kiloniemen satamasta kohti järven selkää. Pisin ajoaika suuntaansa voi helposti olla puolisen tuntia, matkana jopa 20 kilometriä. Tommi Jokelainen Aidosti työstään nauttiva kalastaja -Harmittaa, kun en tullut tänne aikaisemmin, sanoo Tommi. Eikä tarkoita kyseistä aamua, vaan täysin uutta ja erilaista elämäntapaansa kalastajana. -Olen kotoisin Göteborgista, mutta lapsuuden kesät vietin täällä isän synnyinseuduilla serkkujen kanssa mökkeillen ja kalastellen. Olen aina halunnut palata tänne, mutta työ tai tyttökaveri, mikä milloinkin, on ollut hyvä syy siirtää lähtemistä. Kymmenisen vuotta olin rakennushommissa, mutta laman alkaessa jäin työttömäksi. Työuralla on myynti- ja markkinointityötä, tiskijukan ja portsarin hommia, muualtakin maailmalta, kertoo Tommi. -Vuoden kalastin isän kanssa yhdessä, nyt yksin. Isänikin palasi juurilleen tänne kalastajaksi saman ikäisenä kuin minä nyt. Täällä pitää viihtyä. Tämä on mukavaa, mutta kovaa työtä. Haasteita riittää. Jokainen päivä on suunniteltava tarkkaan ennen vesille lähtöä. Täytyy myöntää, että raha tulisi helpommin muualta. Niin paljon olen jo kuitenkin kokenut ja kiertänyt maailmaa, että arvostan tätä vapautta, tämä ratkaisu tuntuu oikealta, jatkaa Tommi. Talviaikaan alueella on muutama kalastaja. Verkkojen määrä kalastajittain vaihtelee, joillakin verkkoja on jopa kolme sataa. Pääasiallisin saalis on kuha. –Minun toiminnalleni Kiloniemen kalasataman tilat ovat tärkeät, hyvä kun laajennetaan, sanoo Tommi. -Kalastajan alkuinvestoinnit ovat aika isot, mutta niitä voi jaksottaa jonkin verran. Onneksi olen voinut käyttää isän kalustoa nyt alussa, mutta hiljalleen on hankittava oma. Jo pelkkä talvisetti; kelkka, reki, verkot, radio-ohjattava uittolaite, kairat ja muut tarvittavat välineet lähentelevät kokonaishinnaltaan 30.000 euroa. Lisäksi vielä kesävarustus veneineen ja moottoreineen päälle. Kesällä verkkokalastus jatkuu, mutta tarkoitus olisi kokeilla myös rysää, suunnittelee Tommi. Elämä Manamansalossa rytmittyy kalastuksen ympärille. Pakollinen loma tulee silloin kun jään ja veden rooli vaihtuu. Kesällä saarella on kauppa, mutta muulloin asioita on hoideltava Paltamossa kerran viikossa. Tommi Jokelainen on ammattikalastaja ja kuuluu ammattikalastajarekisteriin, jota ylläpitää ELY-keskuksen kalatalousyksikkö. Kainuussa ja Koillismaalla on 35 rekisteröitynyttä kalastajaa, joiden keski-ikä on yli 50 vuotta. Mahdollisuuksia Kainuun ja Koillismaan elinkeino- Kuusamon kalatalo tarjouskilpailuvaiheessa Aktivaattorin terveiset ■ Kainuun ja Koillismaan Kalaleaderohjelma ja sen aktivointihanke Kalaleader-käytäntöön on toiminut reilun vuoden. Palaute on ollut myönteistä. Koska toiminta on koettu tarpeelliseksi, aktivointihankkeelle on haettu rahoitusta vuoden 2011 loppuun saakka. Näillä sivuilla esittelemme hankkeen sisältöä ja rahoitusta saaneita yrittäjiä. Tärkeimmät toimenpiteet ovat kohdistuneet kalastajia palveleviin rakennuskohteisiin, joista keskeisimmät ovat Kuusamon kalatalo, Vaalan Kiloniemen kalasataman kunnostus ja Suomussalmen ruokapuiston kalankäsittelytilat. Myös logistiikan kehittämistarpeita on kartoitettu erillisessä esiselvityksessä. Yrittäjät voivat hakea Kalaleader -rahoitusta jatkuvasti. Koska rahoituksesta päättävä kalatalousjaosto kokoontuu vain 2-3 kertaa vuodessa, päätökset tulevat viiveellä. Rahoituskehys on vuosittain noin 200 000 euroa. Erilaisiin kehittämistarpeisiin tartumme mahdollisuuksien mukaan. Vinkit ja kommentit ovat tervetulleita. Kala-ala eri osa-alueillaan tarjoaa edelleen työtilaisuuksia yrittäjähenkisille ihmisille. Kuten kalastajajutuista ilmenee, ala tarjoaa mahdollisuuksia niille, jotka arvostavat työskentelyä luonnon ehdoilla, mutta nykyaikaisin menetelmin. Elintarvikeala muuttuu nopeasti ja kala-alan on pysyttävä muutoksessa mukana. Kalaleader -ohjelma tarjoaa apua ja rahoitusta uusiin tilanteisiin, joten ota rohkeasti haaste vastaan! Teuvo Hatva ■ Kuusamoon sijoittuvan ns. kalatalon rakentaminen on tarjouskilpailuvaiheessa. Rakennukseen on tulossa Koillismaan kalastajille pakastustiloja ja irtopakastuslaitteet sekä Kitkan Herkun toimitiloja. Rakennuksen pinta-ala on noin 960 neliötä. Rakennusurakan arvo on noin 2,7 miljoonaa euroa. Suurimmat rahoittajat ovat ELY:n kalatalousyksikkö ja hankkeeseen sitoutuneet yrittäjät. Rakennuttaja on Kuusamon kaupunki, joka tekee lunastussopimukset käyttäjien kanssa. Kalatalo sijoittuu Kuusamon teollisuuskylän Munakan alueelle Purnuntielle. Paikka on logistisesti edullinen. Kalan alkukäsittely tapahtuu Koillismaan kalasatamissa ja siirretään jatkokäsittelyyn kalataloon. Jalostusyrityksen sijainti samassa kiinteistössä mahdollistaa kustannussäästöjä ainakin kylmätekniikassa ja kuljetuksissa. Kalastajien tiloja hallinnoi Koillismaan luonnonkala Oy, jonka osakkaaksi kuka tahansa alueen ammattikalastaja voi liittyä. Muutkin kuin osakkaat voivat vuokrata kalankäsittelyyn tarkoitettuja pakastustiloja ja irtopakastuslaitteistoa. INFO ■ Kalaleader-ohjelman rahoitusta voi hakea jatkuvasti. Seuraavaan kalatalousjaoston kokoukseen ehtivät 9.4.2010 mennessä jätetyt hakemukset. Tukea voidaan myöntää sekä yrityksille että kehittämishankkeisiin. ■ Mestari-Kisälli ohjelman jatkosta päätökset saadaan syksyllä 2010. Tällä hetkellä ohjelmaan ei voi tulla uusia mestari-kisälli pareja. Vaihtoehtona on käyttää normaalia oppisopimusohjelmaa. ■ Kainuun ja Koillismaan kalanjalostajien liiketoiminnan kehittämishanke on aloittanut toimintansa 27.1.2010. Yksittäisille koulutuspäiville voivat osallistua kaikki alan yritykset. Hankkeeseen on vielä mahdollista sitoutua, jolloin erilaisia yrityskohtaisia toimenpiteitä voi hyödyntää tehokkaammin. Lisätietoja kehittämishankkeesta: Soili Hypén, puh. 040-776 4290 [email protected] Suomussalmelaiset kalastajat tutustumismatkalla Kuusamon Sossonniemen kalasatamassa. Jukka Pitkänen esitteli lajittelijaa ja sataman toimintaa. Suomussalmen kalankäsittelytilat Ruokapuistoon ■ Suomussalmelle saadaan viimeinkin hyväksytyt kalankäsittelytilat. Suomussalmen kunnan omistamiin tiloihin tehdään tarpeelliset muutokset ja kalastajien perkaus-, fileointi- ja kylmiötilaa tulee yhteensä noin 80 neliötä. Sijainti Ruokapuistossa mahdollistaa yhteistyön kalan eteenpäin kuljetuksessa, jäähileen tekemisessä ja jätehuollossa. Kalat kuljetetaan pyydystyspaikoilta Ruokapuistoon kylmäkonteissa. Suomussalmen viidelle ammattikalastajalle uudet tilat mahdollistavat kauppakuntoisen kalan käsittelyn ja toiminta tehostuu olennaisesti. Vaalan Kiloniemessä kunnostustyöt käyntiin ■ Manamansalon Kiloniemen kalasata- man tilat kunnostetaan. Vanha vastaanottotila ja perkaushalli jäävät entiseen käyttöön. Lisätilaa rakennetaan kalan fileera- kalatalouteen • Kalaleader –uutiset 1/2010 ukseen ja pakkaamiseen. Uutta kylmätilaa tulee lisäksi lähtevän tavaran yhteyteen. Myös sosiaalitilat nykyaikaistetaan. Laajennus on noin 70 neliömetriä, lisäksi tulee kylmää varastotilaa. Vaalan kunta toimii rakennuttajana. Laajennuksen kustannusarvio on noin 200 000 euroa. Manamansalossa on useita ammattikalastajia, joiden käyttöön tilat tulevat. Odotettavissa on myös uusia ammattikalastajia, joille asianmukaisten tilojen käyttömahdollisuus on yksi aloittamista helpottava tekijä. Kainuun ja Koillismaan kala-alan logistiikkaselvitys on valmistunut Puhtaiden vesien luoma hyvä imago kantaa ■ Sotkamon Rahtipurkituksen kalatuot- teiden raaka-aineesta 95 % on Oulujärveltä. Tuoretta ja puhtailta vesiltä kalastettua, sopimuskalastajien toimittamaa, perattua kalaa. Syksy on kiireistä aikaa, silloin tuotanto on vilkkainta. Tuotteet pyritään valmistamaan tuoreesta kalasta ja syksyllä myös kalavarastot täytetään talven varalle. Kalankäsittely siirrettiin Vaalaan Reilu vuosi sitten yrityksen sekä kala- että lihatuotanto sijaitsi Kontinjoella. Kalatuotannolle tilat löytyivät Vaalan Säräisniemeltä. Tilat ovat nimenomaan kalankäsittelyyn tarkoitetut, juuri remontoidut, 400 neliöön mahtuvat myös hyvät kylmätilat ja pakkasvarastot. Kaksi vahvaa tuoteperhettä Työryhmä tutustui selvityksen materiaaleihin aloituspalaverissa Kajaanissa. ■ TJR-LogisInfo Oy:n Tuomo Ronkainen selvitti kalan liikkeitä Kainuussa ja Koillismaalla kesän 2009 aikana. Raportin mukaan suurimpia ongelmia ovat Kajaanin ja Kuusamon lähikeräily sekä etelään suuntautuvat runkokuljetukset. Oulujärveltä Ouluun suuntautuva kuljetus toimii hyvin. Ratkaisuksi selvityksessä ilmenneisiin epäkohtiin esitetään mm. yhteistyöverkoston luomista kuljetus- ja kala-alan yrittäjien kesken sekä kala-alan kytkemistä osaksi muita elintarvikekuljetuksia. Onnistuessaan hyvä logistiikka tuottaa kustannussäästöjä, mahdollistaa yritysten kannattavan kasvun ja uusien markkinoiden tavoittamisen. Hannu Koponen ja Jarmo Määttä hakevat haasteita. -Panostamme vahvasti tuotekehitykseen ja toimimme tiiviissä yhteistyössä markkinoijien kanssa. Oulujärvi –kalasarjassa on seitsemän tuotetta. Näitä Suomessa myy ja markkinoi Ruokapohjola Oy. Tuotteita on jo sadassa myyntipisteessä ja uusia myyjiä tulee koko ajan lisää. Oulujärven tunnettavuus auttaa markkinoinnissa, tarjoamme laatukalaa puhtailta vesiltä. Kainuussa Oulujärvi –sarjan tuotteet ovat jo saatavilla K- ja S-ryhmän kaupoissa. Sotkamon Parasta -sarja on huomattavasti laajempi, monipuolisempi ja sisältää lisäksi lihatuotteita. Myös tämän sarjan kalatuotteet valmistetaan Vaalassa. Tuotesarjassa on lähes 80 tuotetta, näitä myy ja markkinoi Poropetteri Oy. Erityisen kysyttyjä ovat olleet riistalihasta valmistetut tuotteet. Molemmat tuotesarjat ovat yrityksen oman tuotekehitystyön tulosta, mutta ovat koko tuotannosta vain 25 prosenttia. Loppuosa kapasiteetista on alihankintatyötä. -Yrityksen ydinbisnes on tuotannossa, myynti ja markkinointi on ul- n toimien turvaamme yritykkoistettu. Näin sen tuotannon ja sen kehittämisen, kertoo tuotantopäällikkö Hannu Koponen Asiakaspalaute on tärkeää -Verkkokauppa on toiminut vajaan vuoden. Tuotteemme soveltuu näille markkinoille hyvin ja uskomme tämän kaupan vilkastumiseen. Maistatuksilla ja esittelyissä ympäri Suomen saamme asiakkaat kiinnostumaan tuotteista tarjoamalla heille verkkokaupan, lisäinformaatiota ja reseptejä. Kuluttajapalaute on meille tärkeä, sanoo Jarmo Määttä, joka vastaa Poropetteri Oy:n markkinoinnista. Tuotteidemme laaja valikoima on parhaiten nähtävissä tehtaan myymälöissämme Sotkamon Kontinjoella sekä Hämeen seudulla Tuuloksen kauppakeskuksessa. Maukasta ja erilaista lähiruokaa -Olemme kokeilunhaluisia, sen osoittaa jo Sotkamon Parasta –tuotteiden määrä. Kainuun Sokos –hotelleissa on aamiaispöydässä tarjolla Tervamuikkua ja Särkeä öljyssä. Laitoksille, pitopalveluyrityksille ja muille tahoille olemme valmiit tarjoamaan erikoistuotteita. Haasteita otamme mielellämme vastaan. Menestystäkin on tullut, mm. Tervamuikku –tuote palkittiin Ween Maan Wiljaa –kilpailussa Jyväskylässä sarjassa Paras Kalatuote 2009 kakkossijalla. Saksan joulumarkkinoilla olimme toista kertaa, nyt kehittelemme Vuokatti Gourmet -sarjaan tuotteita vientimarkkinoille, kertoo Jarmo. Arvioita Kalaleader –hankkeesta Hyvä hanke – verkostoituminen ja ulkopuolisen asiantuntijan apu on tervetullutta. Omien kiireiden keskellä on välillä hyvä arvioida ulkopuolisen antamaa palautetta, kommentteja tai vinkkejä ja tavata muita yrittäjiä. Teuvo on ollut työssään erittäin aktiivinen, selvittänyt monia asioita kalankäsittelytilojen tiimoilta, toteavat Hannu ja Jarmo. Oulujärvi Leaderin kautta saimme kehittämistukea Oulujärvi –tuotesarjan asiakastyytyväisyyden tutkimiseen ja kehittämiseen. www.kalasarja.com www.kontin.fi Kalaleader -uutiset 1/2010 Tehoa pienen muikun käsittelyyn Nopea ja hallittu suunnan muutos ■ Posiolaisen keksijän Leevi Suonnansa- lon kehittelemistä kolmesta eri laitteesta muodostuu linjasto, jossa kala kulkee automaattisesti eri vaiheiden kautta pakkauspisteeseen. Reijo Karjalainen Kalastaja ja kalastustarvikkeiden valmistaja ■ Kun UPM:n Kajaanin paperitehtaan Kalan reitti alkaa lajittelukoneesta. Se lajittelee muikun kolmeen laatikkoon kalan koon mukaan, neljänteen ohjautuvat muut kalat. Kalan käsittelyssä kylmäketjun säilyminen on tärkeää. Lajittelukoneessa kiertää koko ajan vesi, joka pidetään jäähdytinjärjestelmän avulla halutussa lämpötilassa. Lajittelukonetta valmistaa lisenssisopimuksella Kemijärven Teräsrakenne Oy. Nostolaitteen avulla kala siirtyy perkuukoneelle. Nostolaitteesta on jo oma versio valmiina, mutta koeajon perusteella siinä on vielä kehitettävää. Kolmas vaihe eli perkuukone on parhaillaan Keksintösäätiön protopajassa ja on tulossa esittelyyn lähiaikoina. Käsittelyssä kala puhkaistaan, huuhdellaan ja mäti kerätään talteen. Keksinnöt kiinnostavat kalastajia, sillä linjasto tuo helpotusta nimenomaan pienen kalan käsittelyyn. Uusi keksintö nopeuttaa käsittelyä ja vapauttaa aikaa kalastamiseen. Linjasto sopii nimenomaan alle 10 cm:n muikulle. Leevi Suonnansalo on saanut tuotekehitykseen rahoitusta Keksintösäätiöstä. portit sulkeutuivat, lähes 26 vuotta yhtiössä työskennellyt Reijo Karjalainen tiesi heti, miten elämä jatkuu. Vaihtoehto olisi ollut tarjolla muualla, mutta omat suunnitelmat olivat selkeät. Ennen sivutoimisesti kalastanut Reijo on nyt päätoiminen kalastaja. Oulujärven etelärannalta hän suuntaa Ärjän selälle ja kalastaa verkoilla ympäri vuoden. Fileerattu kala noudetaan kolmesti viikossa Koutalahden kalasatamasta. Nykyisen oululaisen Hätälän kalatukun toimintaan hän on erittäin tyytyväinen. -Nopea ja hyvä kuvio, voin keskittyä täysin kalastamiseen, kertoo Reijo. UPM kannusti yrittäjyyteen tarjoamalla tukea. Reijolla oli selkeät jatkosuunnitelmat ja laskelmat valmiina. Reijo tulee valmistamaan myös verkkopaula- ja köysitarvikkeita sekä lyijyköysiä erilaisiin käyttötarkoituksiin. Vuosien varrella syntyneiden kontaktien ja yhteistyökuvioiden tuloksena Kajaaniin on siirtymässä Nastolasta Nurle Oy:n verkkopaulojen ja köysien tuotantolaitteisto. Mukana on useita erilaisia koneita, joilla tuotevalikoiman saa monipuoliseksi. Tuotannon aloittaminen mahdollistui UPM:n ja Kalaleader–ohjelman yritystukien avulla. Tuote on täysin uudenlainen kohopaula. Sitä on omassa käytössä testattu jo pidemmän aikaa, myös muut ammattikalastajat ovat sitä testanneet. Kohopaula valmistetaan uniikilla erikoiskoneella, joka on kehitetty Suomessa. Tuote korvaa erityisesti perinteisen korkkipaulan. Niin ylä- kuin alapaulat ja köydet/lyijyköydet on saatavissa metri/kilotavarana, eri vahvuuksina/painoisina, eri väreissä, erilaisiin olosuhteisiin täysin asiakkaan toiveiden mukaan. Nyt niitä vielä valmistetaan asiakkaille Nastolassa, mutta kuluvana vuonna jo Kajaanissa. Raaka-aineeksi tarvitaan kuituja, lyijyketjua, muovirouhetta ja muita tarvittavia lisäaineita. Tuotantoa voi keskittää välikausille tehokkaasti. Jälleenmyyjän ja omasta puskurivarastosta tuotteita saa nopeasti markkinoille. Uusi yhteistyökumppani on verkkotarvikkeiden maahantuoja Oy Nerival Group Ab Espoosta, joka myös m markkinoi tuotteita alan ammattilaisille ja h harrastajakalastajille. Tuotteita voi tilata s suoraan myös Reijolta. Vuosien varrella Reijo on aktiivisesti ja k kaukokatseisesti hakenut uusia ratkaisuja, j jotta kalastaminen olisi tehokasta ja taloud dellista liiketoimintaa. Oman elinkeinon k kehittäminen on jatkuvaa toimintaa. Kalast tamisella elää, etenkin kun on itse ahkera ja aktiivinen. -Uusia ideoita ja ajatuksia on varastossa odottamassa sopivaa toteutusajankohtaa, mutta asia kerrallaan, tuumii Reijo. [email protected] Aktivaattori Teuvo Hatva puh. 050 434 0150 [email protected] Kalliokatu 4, 87100 Kajaani Oulujärvi L Leader d Toiminnanjohtaja Pirjo Oikarinen puh. 040 528 0483 [email protected] Kalliokatu 4, 87100 Kajaani Elävä El Kainuu Leader puh. 044 250 8605 [email protected] Kalliokatu 4 87100 Kajaani Myötäle ry Hankevastaava Marja Tuomivaara puh. 0400 126 778 [email protected] Nuottatie 6 A 1, 93600 Kuusamo TULEVIA TAPAHTUMIA Maaseudulta maailmalle! Kansainvälisen Leader -hankkeen suunnittelupäivä 17.3. klo 9-16. Työpajatyyppinen koulutus, paikka Wanha Upseerikerho, Kajaani. Kattava työkalupakki aloittelijoille ja vanhoille konkareille. Kiinnostaako kansainvälinen kumppanuus? Etsimme kumppaneita kansainväliseen yhteistyöhön. Kumppanimaa voi olla Tanska, Unkari, Irlanti, Ranska, Puola, Viro tai muu Euroopan maa. ■ Joukko kainuulaisia yrittäjiä ja yhdistysten edustajia tutustui viime marras-joulukuun vaihteessa Tanskassa Nordvestsjælland -alueella paikalliseen Leader –toimintaan. Vierailun aiheita haettiin kohteista, joissa voitiin peilata oman toiminnan tuloksia ja työtä sekä vertailla saavutuksia. Tavoitteina oli luoda kontakteja, antaa ja saada ideoita, löytää yhteistyön mahdollisuuksia sekä avartaa ja tuulettaa ajatuksia. Potkua kylätoimintaan Myös Tanskassa on ongelmia. Miten kylätoimintaan saadaan ideoita, tekijöitä ja kylätalot tehokäyttöön? Vapaaehtoisten työntekijöiden ikääntyminen huolestuttaa. Yhdessäoloa korostetaan, konsertit ja tapahtumat aloitetaan usein yhteisellä aterialla. Nuoria ohjataan yrittäjyyteen Ryhmä vieraili lukiossa ja työpajakoulussa. Pajakoulut on tarkoitettu koulupudokkaille ja tulevaisuuttaan miettiville nuorille. Tehdään asiakkaiden tilaamia töitä ja opitaan tehdessä. Tanskassa tartutaan aikaisessa vaiheessa nuorten yrittäjyyden tukemiseen ja vahvistamiseen. Nuorten syrjäytymisen ja turhautumisen mahdollisuudet minimoidaan. Matkailu maaseudulla kehitystyötä tehdään siellä ja täällä. Matkailun osalta nähtiinkin yhteistyömahdollisuuksia runsaasti. Luontomatkailu tai luonnossa tapahtuva toiminta on Tanskassa vielä kehitysvaiheessa. Mitä jäi mieleen? Helmikuun alussa ryhmä pohti matkan antia. Jotkut kylätalojen ohjelmaideat olivat hyviä, miksi emme ole keksineet niitä itse tai pitikö mennä Tanskaan asti tutustumaan toisiimme? Hyviä heittoja, mutta hyvä on myös havaita omat vahvuudet ja nähdä uusia toimintamahdollisuuksia. Mikä meillä on täällä paremmin? Jatkuvuus ja taloudellinen kestävyys kuvastavat jämäkämpää asennettamme. Mutta voisiko asioihin tarttua rohkeammin? Tanskalaisilla into ja tekemisen ilo oli konkreettista ja tarttuvaa. Miten yhteistyö jatkuu? Matkailu ja maaseudun nuoriso ovat teemat, joiden ympärille yhteistyötä ja vastavierailun ohjelmaa suunnitellaan. Nuorten yrittäjyyskasvatuksen ohjelmasta haetaan ideoita sovellettaviksi Kainuuseen. Myös osallistumismahdollisuuksia kansainvälisille nuorison yrittäjyysleireille kartoitetaan. Maahanmuuttaja maaseudun voimavaraksi –seminaari 3.5. Paltamossa Maahanmuuttajien rooli maaseudulla? Näkemyksiään esittelevät ministeri Thors, maaseudun tutkija, virkamies ja tietysti Kainuun maahanmuuttajat. Tule, näe, kuule, kysy, puhu! Tilaisuus Kainuun Opistolla. Lisätietoja www.kainuuleader.fi ja www.kainuunopisto.fi Lisätietoja tapahtumista ja hankkeista Mónika Zajácz Kainuun Leader –ryhmien kansainvälisten asioiden koordinaattori [email protected] puh. 045 234 9264 Kv-koordinaattori valmistelee Leaderin kautta rahoitettavia kansainvälisiä hankkeita. Hän auttaa hakijoita hankeideoiden työstämisessä, partnerihaussa ja hakemusten tekemisessä. Sesonkien pidentäminen, markkinointi, uudet tuotteet ja palvelut - samantyyppistä 1 2010 Vekkari 11 Kansainvälinen yhteistyö Kumppanitapaaminen Tanskassa Työpajatyöskentely teemoittain: hevosala, melontamatkailu, elävä kylä/kylätalo, maaseudun nuoriso tai muu oma teema. Tule mukaan ideoimaan ja suunnittelemaan uusia hankkeita. ■ Vuolijoella, entisen Kytökosken koulun tiloissa toimii Heikki Matikaisen (22) yritys. Erilaiset puu- ja rakennusalan mittatilaustyöt, korjaus, entisöinti, remontoinnit ja asennuspalvelut ovat työllistäneet Heikin keväästä -07 lähtien, jolloin hän valmistui puusepäksi Kuhmon KAO:n yksiköstä. Yrityksen hän perusti -08 maaliskuussa ja vuokratilat järjestyivät kesäkuussa kotimaisemista, Kytökoskelta. Työtilanne on ollut hyvä, pienet ja isot työt johtavat usein lisätöihin ja näin asiakassuhde syntyy ja syvenee. Hessun Puupajan asiakkaat ovat lähialueilla, mm. Kajaanissa, Vuolijoella, Nurmeksessa ja Kuhmossa. Suuri osa työstä tehdään asiakkaan luona. Viime kesäksi palkatun Risto Ojalan työt ovat jatkuneet, sillä kaikkia töitä Heikki ei ole ehtinyt yksin toteuttaa. Risto on monen alan ammattilainen, joten apua on tullut moneen tarpeeseen. Hyvä yhteistyö tuo mielenkiintoisia haasteita Kajaanin Puukeskus on ollut hyvä yhteistyökumppani. Heidän kautta Katinkullan Nuoret yrittäjät ■ Kati Karhunen (24) toteutti rohkeasti haaveensa. Lähes 400 neliön talli, Katin Talli, valmistui toukokuussa -09 Kuluntalahteen, raviradan välittömään läheisyyteen. Pienen tytön hevosharrastus, määrätietoinen opiskelu Pudasjärvellä hevosten hoitajaksi ja unelma omasta yrityksestä ovat nyt totta. –Vaihtoehtona oli valmiin tallin osto, mutta kun sopivaa ei löytynyt ja tontti järjestyi hyvältä paikalta, päädyin uuden tallin rakentamiseen, kertoo Kati. Rakennusprojekti sujui ilman suurempia yllätyksiä, kokonaisurakkana ostettu puuelementtihalli urakoitiin paikallisen yrittäjän työnä. Pientä viimeistelyä kuitenkin riitti pitkälle syksyyn. Hallin rakentamiseen Kati sai investointitukea TEkeskuksesta. Tallissa on kuusitoista paikkaa, joista yksitoista on hevosille, viisi poneille. Vuokralaisista etusijalla ovat ravihevoset, mutta vapaita paikkoja vuokrataan myös muille. Talli on täyttynyt hyvin ja tiedusteluja tulee sitä mukaa, kun tieto tallista leviää. Pääosin asiakkaat ovat Kainuusta, Kajaanin 12 Vekkari 1 2010 Heikki Matikainen Haasteita hakeva ppuuseppä k erikoisin työ. Kivet ovat vaneria, mutta kin toimivat erityisen hyvin raskaiden kivien s sijasta. Pienetkin pelaajat jaksavat innostua l lajista. Näitä voisi markkinoida laajemmink jos aikaa tekemiseen riittäisi, pohtii kin, Heikki. asuntoihin toimitettiin erikoistyönä valmistettuja sisustusvanereita seinien pintamateriaaleiksi. Yhdessä on tehty muitakin projekteja, joiden toteutuksessa on tarvittu puusepän taitoja ja kekseliäisyyttä. Ammattimies ja tarvittaessa Pelle Peloton, näissä rooleissa on hyvä lähestyä töitä, joihin ei ole olemassa valmista ratkaisua. Myös Kajaanin Rautian esittelysaunoissa näkyy Heikin käden jälki. Erikoiset curling –”kivet” Otanmäen-Vuolijoen seuraunionin lasten ja nuorten liikuntakerhoihin tilaamat curling –kivet ovat ehkä toistaiseksi Hei- Kati Karhunen Unelmatyö omassa tallissa läheisyydestä ja suurin osa omistajista käy päivittäin hoitamassa hevostaan. Vuokraan sisältyy karsinan lisäksi heinä, kaura, kuivikkeet, ruokinta kolmesti päivässä, tarhaaminen ja raviradan käyttömaksu. Luonnollisesti hevosten kunnon ja hyvinvoinnin tarkkailu on osa palvelua. Hyvä sijainti tuo etuja Viereisen raviradan läheisyys on merkittävä. Harjoittelurata on myös Katin Tallin käytettävissä ja sijoittuu sopivasti tallin viereen. Kuluntalahdessa hevoset kuuluvat katukuvaan ja täällä innostus hevosharras- Investointituella uusia koneita -Ensimmäiset koneet ostin oululaiselta keittiökaapistojen valmistajalta, joka lopetti toimintansa. Oulujärvi Leaderistä sain investointitukea, joilla hankin lisää tarvittavia puusepän työvälineitä. Tukea haettaessa kannattaa kasata kaikki tarvittavat asiat ja paperit kerralla, eikä jättää niitä myöhemmin hoidettaviksi. Kiireet ei helpotu, kun yritys lähtee pyörimään, muistelee Heikki yrityksen alkuvaiheita. Hessun Puupaja Heikki Matikainen, puh. 040-762 7674 tukseen syttyy helposti. -Yhteistyö KAO:n kanssa on myös käynnistynyt. Seppälän toimipiste on sopivan lähellä, sieltä saan harjoittelijoita ja he saavat harjoittelupaikkoja, kertoo Kati. Työ ja harrastus samassa paketissa Raviohjastus on myös Katin harrastus, lähialueen kisat mahtuvat vielä kalenteriin. Omia hevosia Katilla on kolme. Muutoin aika kuluu tallilla, muille harrastuksille ei toistaiseksi ole löytynyt aikaa. Hevosten aamu- ja iltaruokinta määrittävät päivän pituuden. Tarvittaessa apuna on oma isä Arto Karhunen. Hän auttoi rakennusprojektin eri vaiheissa ja auttaa muutoinkin, hän on myös ammattitutkinnon suorittanut kengitysseppä. Uusia ideoita syntyy erilaisten tarpeiden pohjalta -Heti kun talli on kokonaisuudessaan valmis ja toiminta käynnistynyt täydellä teholla, toteutan erilaisia valmennukseen liittyviä ideoitani, Kati kertoo suunnitelmistaan. Asiakkailla on erilaisia tarpeita, näiden pohjalta suunnittelen uusia palveluja. www.katintalli.fi Katin Talli Kati Karhunen, puh. 050-596 5496 ■ Paltamon Karjalanvaaralla Sanna Väänäsen kotitallissa on kolme suomenhevosta. Ympärillä on kaunis, rauhallinen vaaramaisema ja viihtyisä pihapiiri punamultarakennuksineen. Sanna on koulutukseltaan psykiatrinen sairaanhoitaja, psykoterapeutti/ ryhmäanalyytikko sekä sosiaalipedagogisen hevostoiminnan ohjaaja. Tätä koulutusta on järjestetty Kuopion Yliopiston Koulutus- ja kehittämiskeskuksessa vuodesta -02 lähtien. Sannan Talli toimii kodin pihapiirissä. Alueella on aidattu ja valaistu ratsastuskenttä, mutta myös läheisillä pelloilla ja metsäteillä ratsastetaan. Yritysidean toteuttamiseen hyvät valmiudet Oma hevosharrastus ja sopivat puitteet olivat sysäys idealle, mutta kymmenen vuoden kokemus mielenterveystyöstä sekä lisäkoulutus antavat vahvan pohjan työlle. – Kainuussa on tarjolla ratsastusterapiaa. Sosiaalipedagogisessa hevostoiminnassa korostuu enemmän ryhmätoiminta ja sosiaalistamiseen liittyvät tavoitteet. Toiminta muotoutuu pitkälti myös ohjaajan pohjakoulutuksen mukaan ja jokaisella oman näköisekseen. On hyvä, että on erilaista tarjontaa. Tulevaisuudessa nuorille pitää pystyä tarjoamaan monipuolista, uutta ja erilaista toimintaa, sanoo Sanna. Hän sai Oulujärvi Leaderin kautta investointitukea ratsastuskentän rakentamiseen, terapiaratsastusvälineisiin sekä myöhemmin valmistuvaan kotaan. Tällä hetkellä yrittäjyys on sivutoimista. Yhdessä koettuja ja jaettuja tunteita Lasten, nuorten ja aikuisten syrjäytymisen ennaltaehkäisy on yksi sosiaalipedagogisen hevostoiminnan tavoite, mutta sillä voi olla myös kuntoutuksellisia tavoitteita. Yhteisöllisyys, toiminnallisuus ja elämykset Sannan Hevostoiminta ja Terapia tarjoaa sosiaalipedagogista hevostoimintaa Hevonen rohkaisee vuorovaikutukseen ovat keskeiset osa-alueet. Työssä hyödynnetään monipuolisesti hevosen ympärillä tapahtuvaa toimintaa, myös talliyhteisöä, jolla voi olla rauhoittava ja mielihyvän kokemuksia tuottava vaikutus. Hevosen kanssa toteutetaan monenlaisia toimintoja; ratsastusta, kärry- ja rekiajelua, hevosen hoitoa, tallitöitä, erilaisia harjoituksia tai kävelyjä metsäpoluilla hevosen kanssa. Toiminta suunnitellaan joko ryhmän tai yksittäisen asiakkaan tarpeiden pohjalta. Elämysten ja kokemusten kautta itsetunto kasvaa Hevonen on ohjaajan työkaveri ja toimii kanavana asiakkaan ja ohjaajan välisessä yhteistyössä. Kaikki kokemukset ovat yksilöllisiä ja merkitykset asiakkaille erilaisia. Heikosta itsetunnosta kärsivä nuori voi saada hevosen kanssa toimiessa huikeita onnistumisen kokemuksia, voittaa pelkonsa ja huomata, kuinka voi hallita isoa eläintä. Hevoselle voi olla helppo kertoa vaikeista asioista ja vähitellen niistä voi avautua turvalliselle aikuiselle. Hevosen kanssa koetut läheisyyden ja hellyyden tunteet voivat olla koskettavia ja herättää monenlaisia tunnekokemuksia läheisistä ihmissuhteista, luottamuksesta, peloista, menetyksistä, omasta mielialasta tai kiusaamiskokemuksista. Lapsille toiminta voi tuoda arkeen myös iloisia harrastekokemuksia. Aikuinen voi kokea toiminnan edistävän jaksamista, parantavan työkykyä ja mielenterveyttä. Kenelle ja milloin Kuka tahansa voi tulla asiakkaaksi, aikuinen, lapsi tai nuori, joko ottamalla itse yhteyttä tai ohjautua toimintaan esimerkiksi sosiaalitoimen, terveydenhuollon, opetustoimen tai muun sosiaalialan yrityksen kautta. Palvelusopimukset tehdään yksilöllisten tavoitteiden mukaan. Tallin tarjonta harrastajille Tallilla voi käydä myös harrastemielessä ratsastamassa tai hevosajelulla, mutta ajankohdat on varattava ennakkoon. Sanna Väänänen puh. 040-718 5468 Talliyhteisö, ystävyys ja yhteistyö hevosen kanssa on keskeistä. Hevoseen on helppo tutustua ja se rohkaisee omalla lempeällä olemuksellaan vuorovaikutukseen ja itseilmaisuun. 13 ■ Heikki Sonnisella on takana 30 vuotta valvomotyötä UPM:n paperitehtaan hiertämön massan valmistuksessa. Huippuunsa hiottua tiedon ja tuotannon hallintaa, johon erilaiset kehitysprojektit toivat lisäväriä. –Antoisaa aikaa, mahtava ajanjakso elämässäni, tiivistää Heikki mennyttä. Kuin lopputyönä syntyi ”Unohtumattoman Paperitehtaan Muisto” –dokumentti, kuvaa ja tunnelmaa tehtaan lopetusilmoituksen jälkeisestä ajasta aina viimeiseen päivään. Puolitoistatuntinen dvd-kooste jaettiin irtisanotuille muistoksi työstä, joka niin monelta loppui. -Kaikki alkoi kamerasta, jonka -89 hankin kotikameraksi. Työn ohessa kuvasin, opiskelin ja seurasin tiiviisti alan kehitystä. Tekniikka ja taidot kehittyivät. Myös harrastus ja työ tukivat jatkossa toisiaan, haasteisiin oli helppo tarttua, kertoo Heikki. Työn ohessa jo tein erilaisia tilaustöitä asiakkaille. Näillä markkinoilla kilpailu on kovaa. Hyvät kontaktit ovat tärkeät. Omassa työssä paras sparraaja on tietotekniikkainsinööriksi opiskeleva poika, Salossa asuva Kalle. Sinne on fyysisesti matkaa, mutta hyvin rakennettu yhteys heittää hetkessä ideat, isotkin kuvatiedostot ja kommentit toisen tarkasteltaviksi. Kalle tekee asiakkaiden Uusi ura ■ Ismo Mitronen näki uuden mahdolli- suuden nopeasti, vaikkakin ristiriitaiset ajatukset velloivat hetken mielessä. Yritysidea todettiin kannattavaksi ProStart –kartoikartoi tuksessa ja kaksi 14 Vekkari 1 2010 Hexon tuottaa monipuolista AVpalvelua yrityksille. Huipputektekniikka antaa rajattomat mahdoldollisuudet kuvaamiseen, kuvien käsittelyyn ja muuhun tuotantoon. n. verkkosivut ja osallistuu myös ös erilaisiin kuvausprojekteihin, n, sillä asiakkaita on ympäri Suoomen. Yritysten ja muiden organi-saatioiden esittely-, koulutus-ja tuotemateriaalien kuvaami-nen ja tuottaminen on keskeisin isin osa-alue. Kotisivuillekin on nykyisin helppo liittää pieniä esittelyvideoita, yritystarinoita ja tuote-esittelyjä. Jokainen työ on kuvaajan oman tyylin, taidon ja persoonan peliin laitto, tavoitteena on olla edelläkävijä omalla tavalla ja saralla. Moni asia on muuttunut viimeisen vuoden aikana. Erilainen ajan arvostus ja oleelliseen keskittyminen on selkeyttänyt työskentelyä ja vapaa-aikaa. Uudet työtilat Kajaanin Viestitiellä ovat osa muutosta ja yritystoiminnan siirtymistä uudelle tasolle. Golfista tuli kesällä ykköslaji, joka vei mukanaan ja irrotti ajatukset arjesta ja tehtaasta. Työn ja kameran kautta uusien ihmisten kohtaaminen on helppoa. Moni asia olisi jäänyt tekemättä ja kokematta, jos kaikki olisi jatkunut entisellään. Palkitsevaa, haastavaa ja mielenkiintoista, toteaa Heikki. Yritys on saanut Oulujärvi Leader –investointitukea. Hexon, Kajaani Heikki Sonninen, puh. 050-379 0590 www.hexon.fi Kun UPM:n ovet sulkeutuivat, uudet avautuivat. Molemmat miehet ovat nyt yrittäjiä, muutos mahdollisti uuden uran ja antoi elämälle uuden suunnan. yritysvalmennuskurssia vahvistivat valmiuksia siirtyä yrittäjäksi. Tasan 30 vuoden kokemus UPM:n höyryvoima-asemalla ja hiomossa hiomos erilaisissa asennus- ja hitsaustöissä ovat vankka osa ammattitaitoa. o -Viime vuonna opiskelin hirsirakentajaksi. L Lisäksi vanhojen hirsirakennusten kunnostus ja restaurointikoulutus antoi kunno pätevyyden myös kuntokartoitusten tepätevy koon. Yritystoiminta käynnistyi virallisesti helmikuun alussa. Haasteisiin tarttua, entisen voi hyvin on helppo he mielin jättää taakse, kuvailee Ismo mieli tunteitaan. tunte Toimintakenttä on laaja. Puu eri To tavoin työstettynä on keskeisin eletavo mentti. Uudella kenttävannesahalla men voi monipuolisesti työstää puuta laudaksi, parruksi, pelkka- ja D-hirrekdak si, ttuppilaudaksi - myös asiakkaan omasta puusta. Ismon erityisosaaom misaluetta on hirsirakentaminen. mi Vanhojen rakenteiden kunnostus, Va uusien rakentaminen käsin veisuu täen pyöröhirrestä tai sorvaten ja tä hirsirakennusten valmispakettien hi pystytys ovat perustyötä. -Kuntokartoituksiin liittyen teen arvion korjauksista, korjaussuunnitelman ja laskelmat sekä opastan asiakkaita avustusten hakemisessa. Perinteiseen rakennustapaan kuulunut päreiden valmistus ja pärekattojen korjaus on yksi osa-alue, samoin latojen rakentaminen. Jos tehokkaasti palvelut tiivistää, niin ”tarvittaessa kaikkea perustuksista kattoon, avaimet käteen periaatteella”, sanoo Ismo. Toiminta on joustavaa. Kainuun alueella voin tulla asiakkaan pihalle koneineni, puun kuorinta, sorvaus sekä erilaiset muut käsittelyt mahdollistuvat sujuvasti, eikä puuta tarvitse siirrellä turhaan paikasta toiseen. Kehitteillä on myös uusia tuotteita ja erilaisia yhteistyökuvioita, valottaa Ismo tulevaa. Yritys on saanut Oulujärvi Leader –investointitukea koneiden hankintaan sekä rakennuksiin. Ismon Hirsityö, Vuoreslahti, Kajaani Ismo Mitronen, puh. 044-330 7404 helpottaa kotihoitoa. Fysioterapiapalvelujen lisäksi yritys myy ja vuokraa erilaisia kodin apuvälineitä. Uusin vuokratuote on monipuolinen ja tyylikäs sähkökäyttöinen kotihoitosänky päivävuokraperipäivävuokrape A Kellopaja korjaa ja Arin hhuoltaa kodin kellot Kainuulaista tietoa ja taitoa ■ Arin kellopaja Kajaanin Kuurnassa korjaa ja huoltaa kodin erilaiset kellot. Kellopaja palvelee h myös kellokauppiaita alihankkijana. Vanhat kelm lot ovat jälleen kiinnostavia, antiikin keräilijät ja lo vvanhan tavaran ystävät ovat uusi asiakasryhmä. Lähes puolet korjattavista kelloista on vanhoja L Suomussalmelainen erä- ja luontokuvaaja Hannu Huttu viihtyy metsässä ■ Keväällä, kesällä ja syksyllä aikaa vie- rähtää maastossa enemmän, talviaikaan kuvaus tapahtuu sään ja valon ehdoilla. Luontokuvaaja on kärsivällinen luonnon asiantuntija, huippuotokset eivät synny hetkessä, tai sitten juuri tietyssä hetkessä. Luontokuvien lisäksi kuvagalleriassa on tarjolla tapahtuma- ja muita teemakuvia, kaikkiaan yli kymmenentuhatta kuvaa ja uusia tulee koko ajan. Tilaustyöt ovat merkittävä osa kuvaajan työtä, niitä tehdään muun muassa mainostoimistoille ja lehdille. Nopeat yhteydet mahdollistavat kuvien tehokkaan jakelun, kuvat ovat hetkessä maailmalla ja asiakkaalla julkaistavina. Elävä Kainuu Leader investointituki välinehankintoihin. Nokkonen ylläpitää ja vahvistaa puolustuskykyä ■ Puolangalla on paneuduttu nokkosen viljelyyn, jatkojalostukseen ja tuotteiden kehitystyöhön. Woima –tuoteperhe on jo markkinoilla. Siihen kuuluu kolme erilaista puristetta, rouhe ja pakastenokkonen. Puristeissa on mukana myös mustikkaa ja karpaloa. Tuotteiden nokkos- ja marjapitoisuudet ovat korkeat, jopa 85 %, vastaavissa markkinoilla olevissa ne ovat Kuva: Tuomo Seppänen välillä 15-50 %. Nokkonen on erittäin ravintopitoinen ja terveellinen, hiven- ja kivennäisainepitoisuudet ovat suuret. Vitamiineja ja Y Ympäristösuunnittelu Eero Kananen E ■ Yritys tarjoaa jätevesi-, salaoja- ja ympäristösuunnittelua sekä neuvontaa Kainuun ja Pohjoiss Karjalan kotitalouksille ja maatalouksille. PalveluK paketit rakennetaan asiakkaan tarpeiden pohjalta. p -Haja-asutusalueiden jätevesijärjestelmien toteutukseen voin tarjota kokonaispaketin. Se sisält tää t suunnittelun lisäksi tarvikkeet ja asennuksen. Kasvinsuojeluruiskujen testaus on luvanvaraista K toimintaa. Olen Kainuussa ainoa, jolla on testaust lupa, kertoo Eero. Karttamittaukset, perinnebiol tooppien suunnittelu sekä erilaiset valumavesien t käsittelysuunnitelmat sisältyvät palveluihin. k Kuva: Merivaara ■ Paltamon Fysioterapian uusin palvelu aatteella. Tuotaessa veloitetaan käyttöönottomaksu ja matkakustannukset. Kuljetus, käyttöopastus, huolto ja nouto sisältyvät vuokraan. Yritys on saanut Oulujärvi Leader investointitukea kalustohankintaan. Aurora Plus -sänky on Merivaaran mallistosta. Merivaara tuottaa erilaisia, monipuolisia hoito- ja toimenpideratkaisuja muuttuviin tarpeisiin. www.paltamonfysioterapia.fi seinäkelloja. Perushuolto tuo vanhalle, kauniille kellolle runsaasti lisävuosia. Jos varaosaa ei löydy, se tehdään. Yritys on saanut investointitukea kalustohankintoihin Oulujärvi Leaderin kautta. Ari Karjalainen puh. 050 400 1982 Kuva: Hannu Huttu Vuokrattava hoitosänky kotihoitoon Kuvagalleria osoitteessa: www.hannuhuttu.com erilaisia flavonoideja on runsaasti, myös kuitua ja lehtivihreää paljon. Tuotteet on testattu tehokkaasti. Terveysvaikutuksia ja uusia käyttömuotoja tutkitaan edelleen Oulun ja Kuopion yliopistoissa. Tuotteita voi tilata netin kautta, muut jakelukanavat ovat vielä rakenteilla. Oulujärvi Leader kehittämistuki tutkimukseen, tuotteistamiseen ja markkinointiin. www.armatti.fi Yhteistyökumppaneita ovat mm. kunnat ja kaupparyhmittymät. -Kiinteistöjen ja maan omistajilta saan erilaisia maankäyttöön ja kiinteistöjen jätevesien käsittelyyn liittyviä toimeksiantoja. Yhteistyössä kuntien rakennus- ja ympäristövalvonnan kanssa kartoitan tilanteet, teen asiakkaille tarvittavat suunnitelmat, kustannuslaskelmat, avustushakemukset ja hankin luvat toteutukseen. Myös rakennus- ja ympäristövalvonta on osa palvelua. Yritys on saanut Oulujärvi Leader –investointitukea laitehankintoihin. www.ymparistosuunnittelukananen.fi 1 2010 Vekkari 15 Kohti kestävää ja elinvoimaista maataloutta Y Ympäristönsuojelua, eläinten hyvinvointia ja ttuotantohygieniaa edistävät kustannukset ■ Kainuulainen maatalous perustuu per- tavan maatalousyrityksen hygieniaolojen parantamiseen tai kotieläinten hyvinvoinp tiin liittyviin investointeihin. Tukikelpoisia llisäkustannuksia ovat mm. tuotantorakennukseen kiinteästi asennettavat lypsy- ja emolehmien sekä siitossonnien parsipetit ja muiden nautaeläinten parsimatot, raatojen m vvarastointitilat ja polttolaitokset. Avustusta vvoidaan myöntää enintään 75 %. heviljelmiin, jotka ovat pienempiä kuin EU:n jäsenmaissa keskimäärin. Maatilojen investointeja tukemalla edistetään maatalouden kilpailuasemaa EU:n yhteismarkkinoilla. Koko Suomen käsittävästä Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta 2007–2013 voi saada rahoitusta erilaisille maatiloille ja maatilan elinkaaren eri vaiheisiin. Tuet edistävät maaseudun elinvoimaisena säilymistä, maatalouden kilpailukykyä sekä parantavat ympäristön ja maaseudun tilaa. Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman Kainuun alueellisessa maaseutusuunnitelmassa on tavoitteena vuosittain 15–20 maatilan sukupolvenvaihdosta ja tuotantorakennusinvestointia maito- ja lihasektoreille. Tilan toiminnan ja investointien pitkäjännitteinen suunnittelu ovat avainasioita. Maatalouden investointituet – nyt on aika hakea! ■ Vuoden 2010 ensimmäinen hakuaika on jo käynnistynyt. Hakuajat ovat: Maatalous 01.01.–31.03.2010 15.04.–15.08.2010 01.09.–15.10.2010 Investointitukea vuonna 2010 on mahdollista hakea mm. salaojitukseen, kuivaamoihin sekä lypsy- ja nautakarjatalouden investointeihin, rehunjakovaunusta navetan rakentamiseen. Myös maatilakohtaiset biokaasulaitokset ja lämpökeskukset ovat tuen piirissä. Tukea myönnetään avustuksina ja lainan korkotukena. Korkotukilainan enimmäismäärä on 70–80 % ja avustus on pääasiassa 10–30 %. Nuoret yrittäjät saavat muutamiin avustuksiin esim. navetan rakentamiseen 10 %:n korotuksen. Lainan korkotuen määrä on 4 %. Lainansaaja maksaa kuitenkin lainasta vähintään 1 % koron. Rakentamisinvestoinneissa myönnettävän tuen määrä täytyy olla yli 5000 € ja muissa toimenpiteissä yli 2000 €. Tuettavalla yritystoiminnalla täytyy olla olennainen (25 %) merkitys hakijan toimeentuloon. Hakijalla täytyy olla tuen koh- 16 Vekkari 1 2010 ■ Tukea voi saada kotieläintaloutta harjoit- Eeva Heikkinen ja Tapio Komulainen – Kai Kainuun ELY-keskus. Heiltä saa monipuolisesti tietoa ja apua tilan jatkamiseen ja kehittämiseen liittyvissä asioissa. Yhteystiedot lehden takakannessa. teena olevaa yritystoimintaa koskeva, riittävä ammattitaito sekä ikä väliltä 18 vuotta - alle 63 vuotta. Tilalta saatavan maatalouden yrittäjätulon on oltava vähintään 17 000 € viidentenä vuotena tuen myöntämisestä tai maatalouden kassajäämän on oltava vähintään 17 000 € tuen myöntöhetkellä. Tuettavaksi maataloudeksi luetaan mm. peltoviljely, karjatalous, tai muu tuotantoeläinten pito, kasvihuonetuotanto, puutarha- ja taimitarhaviljely, turkistarhaus, hevostalous (kasvatus), porotalous, mehiläistalous, ammattimainen metsästys, marjastus tai sienestys. Investointitukihakemus liitteineen on toimitettava ELY-keskukselle (entinen TE-keskus) hakuajan puitteissa. Rakentamisinvestointia tai muuta toimenpidettä ei saa aloittaa ennen kuin ELY -keskus on antanut hakemuksesta tukipäätöksen. Rahoitusta haetaan laaditun kustannusarvion tai tarjouksen perusteella. Maatalouden investointitukea haetaan lomakkeella nro 2314. Tarvitsetko helpotusta työympäristöön? ■ Tukea voi hakea sellaiseen lypsyjärjes- telmän, lannanpoistolaitteiston, nautojen käsittelyhäkin, säilörehuleikkurin, rehunjakolaitteen tai apevaunun hankintaan, jonka pääasiallinen tarkoitus on parantaa tuotantorakennuksessa työskentelevän henkilön työoloja. Tukea ei kuitenkaan myönnetä pienkuormaajien, – traktoreiden eikä lypsyrobotin hankintaan. Tuki kustannuksista työympäristön parantamiseen on 70 % korkotukilainaa ja 15 % avustusta. Kaipaavatko peltosi salaojitusta? ■ Tukea voidaan myöntää pellon salaoji- tukseen 70 % korkotukilainana ja 20 % avustuksena. Edellytyksenä on, että salaojitus täyttää peltosalaojituksen laatuvaatimuksista ja tukikelpoisista kustannuksista annetun asetuksen 333/2008 ehdot. Kuva: Ketolan luomutila Hyödyllisiä nettilinkkejä Investointitukiesitteitä ja lomakkeita ■ www.maaseutu.fi (maatilat) ■ www.mavi.fi (maaseudun rahoitus) ■ www.ely-keskus.fi (elinkeinot, työ, osaaminen ja kulttuuri) Investointitukihakulomakkeita ■ www.mmm.fi (mmm:n lomakepalvelu) Luopumistukiasiat ■ www.mela.fi (eläketurva) Lisätietoja maatilojen investointituesta mm. Kainuun ELY-keskuksesta/maaseutu ja energia -yksikkö, Proagriasta ja kuntien maaseutuelinkeinoviranomaisilta. Sukupolven vaihdos Poika Heikki tuli Ketolan luomutilan osakkaaksi ja yrittäjäksi. Hän jatkaa tilaa yhdessä vanhempiensa Hannu ja Kirsi Korhosen kanssa. Yhtymän kautta maatilan siirto sukupolvelta toiselle Asumisratkaisut ovat myös osa sopimusta. Nyt Heikki, Tiina ja Toivo-poika asuvat Sotkamossa, Kirsi ja Hannu tilalla, asuntojen vaihto tapahtuu sitten, kun on sen aika. ■ Ketolan luomutila on Sotkamossa, Kokkovirralla. Tilan päärakennus valmistui 1923, jolloin myös Hannun isä Martti syntyi. Vuonna 1990 tila siirtyi sukupolvenvaihdoksena Hannu Korhoselle ja hänen vaimolleen Kirsille. Perheen kolmesta lapsesta vanhin Heikki (27) jatkaa nyt tilaa vanhempiensa kanssa. Vanhemmat luopuvat toiminnasta sitten, kun ikäkriteerit täyttyvät ja aika muutoinkin tuntuu sopivalta - yhdessä Heikin kanssa sovitun mukaisesti. –Perheyrittämiseen on kasvettava sisään pienestä pitäen. Työssä on vapaus valita monia asioita, mutta vastuu on myös osattava kantaa, tiivistää isä Hannu. Puheista paperille Vuosi sitten perustettiin yhtymä, joka on osa vaiheittaisen sukupolvenvaihdoksen toteutusta. Tila olisi voinut siirtyä lapsista kenelle vain. Heikillä oli kuitenkin aito innostus asiaan. AMK-agrologin koulutus on erinomainen pohja astua yrittäjäksi. Heikki voi nyt yhdessä vanhempien kanssa kehittää tilaa siihen suuntaan, jossa tulevaisuuden haasteet ja olosuhteet on tehokkaasti huomioitu. Heikki valmistui 2007 ja työskenteli pari vuotta palkkatyössä sotkamolaisella maatilalla. Tämä oli aikaa, jolloin Ketolan tilan jatkamisen mahdollisuudet selkiytettiin, toimintaa suunniteltiin ja lopuksi toteutettiin. -Kaikkineen iso paperiruljanssi, toteaa Heikki. Paperimäärältään käytännössä samanlainen kuin koko tilan sukupolvenvaihdos. Yhtymä on verotuksellisesti eräänlainen tulonjakoyksikkö, jossa sisäiset sopimukset ovat merkittävät. Elämäntyön eteenpäin siirtyminen on hieno asia, mutta vaatii se silti laajan asioiden tarkastelun niin luopujan kuin jatkajan näkökulmasta. Erilaiset kehityskeskustelut ja palaverit ovat tärkeitä, jotta osapuolten tulevaisuus turvataan. Myös sukupolvenvaihdoksen etenemisen muutosvaiheet täytyy miettiä tarkoin. Teimme erilaisia suunnitelmia ja laskelmia sekä vertailimme vaihtoehtoja. Myös pankilla on keskeinen rooli, sillä näissä asioissa asiantuntemusta todella tarvitaan. Avustusten ja korkotukilainojen varaan ei kannata pelkästään laskea, sillä tilan pitää olla hyvässä kunnossa jo muutosvaiheessa. arpeellisia Tuet ovat kannustimia ja tarpeellisia atkaa kehittämistyön kannalta, jatkaa Hannu. hKäytännön toteutus lähn ti etenemään ProAgrian kautta. Mukaan tuli myös TE-keskuksen yritystutkija Sirpa Lavikainen. Laskel-kmia ja kauppakirjaluonnokAgsia arvioitiin yhdessä, ProAgrian suunnitteluagronomi Osmo rosessissa Tiikkainen oli mukana prosessissa alusta saakka. Luonnonmukaista viljelyä jo toisessa polvessa Ketolan tila siirtyi luonnonmukaiseen tuotantoon peltoviljelyssä -96, maidon tuotannossa -02. Tila on sertifioitu luomutila ja ainoa Kainuussa, jolla on sekä laatukäsikirja maidontuotannon osalta, että Luomumerkin käyttöoikeus. Tämä edellyttää, että peltojen viljelyn, rakennusten, eläinten hoidon, ruokinnan ja lääkityksen osalta toi- mitaan luomutiloille asetettujen vaatimusten mukaisesti, sillä tuotanto on erittäin valvottua. Tilan viljelysala vuokramaineen on lähes 100 hehtaaria, navetassa on 24 lehmää ja nuorta karjaa kolmisenkymmentä. Hannu ja Kirsi Korhonen ovat aktiivisesti olleet kehittämässä luonnonmukaisen viljelyn mahdollisuuksia niin omalla tilalla kuin koko Kainuussa. Luomuneuvonta on ollut hyvää ja tehokasta, tavoite on, että luomutuotteet saataisiin myös jalostettua Kainuussa. Laatu on keskeinen asia kehitystyössä Tilan kehittämisen suhteen kaikkien yrittäjien tavoitteet ovat samansuuntaiset. Lehmämä Lehmämäärän tuplaaminen edellyttää navetan laajentamista pihato hatoksi. Pelto-alan kasvattami minen vaatii lisämaita, joita jo onkin hankittu ja nyt ra raivataan pelloiksi. Kaikessa suunnittelussa ja toiminna laatu on keskeinen krinassa tee jonka pohjalta valintoja teeri, to ja toimintatapoja määritetään. -Kainu -Kainuussa luomuprosentit ovat huippuluo huippuluokkaa ja siinä kehitystyössä haluamme olla jatkossakin mukana. Luomutuote on erikoistuote, jolla on parempi hinta. Luomun eteen tehdään jatkossakin työtä, jossa laatu on tarkoin määriteltyä, toteavat Heikki ja Hannu. Heikin mukaan myönteisen kriittinen suhtautuminen asioihin on hyvä lähtökohta, suuruuden ekonomia ei ole itseisarvo. Tehdään sitä mikä koetaan tärkeäksi ja mitä jaksetaan, pelataan näillä korteilla mitä näillä korkeuksilla on. Muistettava on, että tämä on liiketoimintaa, tehokasta työtä ja luomutuotannossakin se on tulos, joka ratkaisee. 1 2010 Vekkari 17 Nuoren viljelijän aloitustuki ■ Nuoren viljelijän aloitustukea voi hakea Asiantuntijaapua maa- ja metsätiloille ■ Suunnitteluagronomi Osmo Tiikkainen Kainuun ProAgriasta on mies, joka on ollut mukana useissa Kainuun maaja metsätilojen sukupolvenvaihdoksissa. Metsätiloilla sukupolven vaihdokset ovat yksinkertaisempia, mutta maatiloilla asia vaatii laajemman tarkastelun. Ratkaisun kartoittamisessa keskeiset osa-alueet ovat verotus: tilan käyvän arvon määrittäminen ja veroseuraamukset, rahoitusmahdollisuudet ja muut osapuolille merkittävät asiat, kuten esim. luopujan eläkkeen varmistaminen. Vastuunotto- ja luopumisvalmius arvioidaan perusteellisesti. Keskustelujen ja vertailulaskelmien pohjalta haetaan ennakkoratkaisut, joiden pohjalta sitten edetään kaupan toteuttamiseen. Tässä vaiheessa yhteistyössä ovat myös mukana pankki, ELYkeskus, Mela ja verotoimisto. Ketolan tilalla Heikin mukaantulo oli joustava. Mielenkiinto, ammattitaito, ajankohta ja tilan toimintaedellytykset olivat sopivat kaikkien kannalta, koska päädyttiin yhtymän perustamiseen. Yhtymä on ratkaisu, jossa henkilökemioilla ja pelisäännöillä on keskeinen rooli, mutta sopimukset on paikallaan kirjata myös paperille. Spvaihdoksia tehdään hyvin erilaisista lähtökohdista ja ratkaisut ovat erilaisia. Palvelut maa- ja metsätilojen sukupolvenvaihdoksissa ■ tilakokonaisuuden arviointi ■ rahoituslaskelmat ja elinkeinosuunnitelmat mm. maatalouden nuoren viljelijän aloitustuki- ja investointitukihakemuksiin ■ verosuunnittelu ja –laskenta ■ kauppa- ja lahjakirjojen laadinta ■ verokirjanpito, tilinpäätökset ■ Perukirjat ■ Perinnönjakokirjat ■ Tila-arviot Osmo Tiikkainen suunnitteluagronomi, LKV puh. 0400- 286 786 [email protected] 18 Vekkari 1 2010 kkoko vuoden. Se on tarkoitettu ensimmäistä kertaa tilanpidon aloittavalle. Tukea täytyy hakea ennen kuin täyttää 40 vuotta. Hakijalta vaaditaan yritystoiminnan kannalta tarkoituksenmukainen ammattitaito jja maatilan on oltava kannattava. Hakijan maatalouden yrittäjätulon on oltava vähintään 25 % tulojen yhteismäärästä. Aloitustuki on avustuksena joko 35 000 € tai 5 000 € ja lainan korkotuki 35 000 € tai 20 000 € riippuen maatalouden yrittäjätulon määrästä. Korkotukilainaa voidaan myöntää enintään 80 % ja 150 000 € maatilan hankintamenoista. Tuettavia kustannuksia ovat myös vuoden sisällä tukipäätöksestä hankittavien yritystoiminnan kannalta tarpeellisten maatalouskoneiden ja tuotantoeläinten hankinta. Lisäksi kiinteistökaupalle, johon on myönnetty korkotukilainaa, voidaan myöntää varainsiirtoverovapaus (entinen leimavero). Varainsiirtovero on 4 % kiinteistön korkotukilainoitettavasta kauppahinnasta. Ammattitaito- ja yrittäjätulovaatimuksen ei tarvitse täyttyä heti tilanpitoa aloittaessa. Nuoren viljelijän aloitustukea haetaan lomakkeella nro 2319. Tukea elinkeinosuunnitelman laatimiseen ■ Investointituki- ja nuoren viljelijän aloitustukihakemuksen liitteeksi laadittavan elinkeinosuunnitelman Lnro 430 laatimiseen on mahdollista saada tukea 90 % kustannuksista. Enimmillään kustannuksiksi hyväksytään 600 €. Elinkeinosuunnitelmalla osoitetaan maatilan kannattavuus sekä hakijaan, tilaan ja kehittämistoimenpiteisiin liittyvät tiedot. Viljelijä voi saada tuetun elinkeinosuunnitelman vain kerran tilanpidon aloittamisen suunnitteluun, kerran investoinnin suunnitteluun ja kerran tuotantosuunnan vaihtamisen suunnitteluun kaudella 2008–2013. Tuetun elinkeinosuunnitelman hankintaa haetaan lomakkeella nro 433. Kevyempi elinkeinosuunnitelma Lnro 431 laaditaan investointikohteisiin, joita ovat esim. salaojitus, työympäristön parantaminen ja maatilan lämpökeskus. Kevyemmän elinkeinosuunnitelman laadintaa ei tueta ja sen voi laatia itsekin hyvien ohjeiden mukaan. MaRa - Maaseuturakentamisen koulutushanke ■ MaRa -hankkeen keskeinen tavoite on maaseutuyrittäjien toimintavalmiuksien lisääminen niin talouden kuin rakentamisen alueella, mutta myös yrittäjien yhteistyön ja kokemusten hyödyntämisessä. Yritysten nykyaikaistaminen ja yksikkökokojen kasvattaminen ovat Kainuussakin kannattavuuden kannalta merkittäviä. Tuotantorakennusinvestointi työllistää Kainuun ELY-keskuksen tutkimuksen mukaan rakentamisen aikana noin 17 henkilötyövuotta miljoonan euron investointia kohti. Uusia hankkeita on suunnitteilla 15–20, joiden toteutuminen riippuu ennen kaikkea tulevasta maidon hintakehityksestä. Hanke tukee myös maaseutuympäristön kehittämistä. Toimivan rakennuskulttuurin säilyttämistä, puurakentamisen ja perinteisten rakennusmenetelmien osaamisen kehittämistä – kaikkea, joilla luodaan viihtyisät puitteet asua ja yrittää maaseudulla. ProAgria Kainuu, MaRa –hanke projektipäällikkö Esa Heikkinen ppuh. 040-725 0478 Suomussalmella, Ulla ja Pekka Heikkisen tilalla vielä marraskuussa rakennettiin. Uusi, 800 neliön pihatto otettiin käyttöön 15.12.09. Pihatto on meluton, luonnollinen, energiaystävällinen ja eläinten hyvinvointia edistävä. Tilaratkaisut ovat onnistuneet ja varustelu toimivaa, kokonaisuus on vastannut sitä mitä alun perin haettiinkin, kertoo Pekka Heikkinen. KantriKoulutus ■ Kajaanin ammattiopiston KantriKou- lutushanke järjestää erilaista lyhytkestoista täydennyskoulutusta maaseutuyrittäjille ja metsänomistajille. Aiheet ovat ajankohtaisia, keskeisiä teemoja muun muassa johtaminen ja kilpailukyky, maatilan sukupolvenvaihdos, maidontuotanto, lammas- ja hevostalous, peltokasvinviljely. Koulutusten avulla maaseutuyrittäjille tarjotaan alan uusinta tietoa ja tehostetaan heidän yrittäjävalmiuksiaan. www.kao.fi/kantrikoulutus projektipäällikkö Sari Laukkanen puh. 044-797 4581 projektisihteeri Tiina Happo puh. 044-797 4504. Wenet Centrestä potkua bioenergiayrityksen vientiponnisteluihin ■ Wenet Centre on itäsuomalaisten bio- Kuva: Metsäurakointi Piirainen Oy energia-alan toimijoiden ja yritysten verkostohanke. Sillä pyritään vauhdittamaan alan vientiyritysten liiketoimintaa. Mukana on kolmisenkymmentä yritystä Itä-Suomen maakunnista, Kainuusta kuusi yritystä. Kainuun lisäksi hankkeessa ovat PohjoisKarjala, Etelä-Savo ja Pohjois-Savo. EteläKarjala liittynee mukaan myöhemmin. Wetla Trackista vientituote ■ - Lähdimme mukaan, koska näin saam- Yhteistyötä verkoston kautta Pienen yrityksen on helppo lähteä kansainvälisille messuille yhdessä muiden alan yritysten kanssa. Samalla yritykset verkostoituvat keskenään, mutta myös ulkomaalaisten kumppaneiden kanssa. Näin yritykset voivat yhdessä tarjota laitteita esimerkiksi koko polttoaineen hankintaketjuun kannolta kattilaan saakka. Oleellinen osa verkostoa on itäsuomalaisen osaamisen markkinointi. Alueelta löytyy yllättävän paljon osaamista metsäenergian hyödyntämisessä. Kansainvälisiä kontakteja Ulkomaalaisten ammattilaisvierailujen isännöinti on yksi osa Wenet Centre -hanketta. Vierailuja varten on rakennettu esimerkkikohteiden verkosto. Siinä esitellään itä-suomalaista osaamista bioenergian tuotannossa ja käytössä. Kohteet esitellään vieraille ammattimaisesti ja kohteista on laadittu myös englanninkieliset infokortit. Vierailut räätälöidään asiakkaiden toivomusten mukaisesti. Näin Wenet-yrityksille aukeaa mahdollisuus luoda suoria asiakaskontakteja ja esitellä yritystään ja tuotteitaan. Kirjoittaja on Kainuun bioenergiateemaohjelman koordinaattori kehityspäällikkö Timo Karjalainen puh. 040 560 2577 [email protected] WETLA TRACK kumitelasto keventää harvesterin pintapainetta oleellisesti ja ehkäisee myös maaperän vaurioiden syntymistä. Lisätietoja telastosta löytyy osoitteesta www.wetla.fi. me kustannustehokkaasti näkyvyyttä kansainvälisillä markkinoilla, toteaa Niko Piirainen Metsäurakointi Piirainen Oy:stä. Meidän kannalta tärkeimmät kohdemaat ovat Ruotsi ja Baltian maat, joiden korjuuolosuhteet vastaavat Suomen olosuhteita. Uskomme myös, että Wenet verkosto tarjoaa erinomaiset puitteet yhteistyölle alan kotimaisten yritysten ja muiden toimijoiden kanssa. Itä-Suomen bioenergiapäivät Kainuussa 22-23.3.2010 Vuokatti, Snowpolis Bioenergiapäivien teemat ovat metsäenergia ja yrittäjyys. Maanantaina on seminaari, jossa aiheina ovat mm. metsäenergian tuotannon uudet mahdollisuudet muuttuvassa teollisuuden toimintaympäristössä sekä katsaus korjuuteknologian ja logistiikan kehitysnäkymiin. Illalla järjestetään WENET –senssit, jossa itäsuomalaiset bioenergia-alan yritykset esittäytyvät yhteisen illanvieton merkeissä. Tiistaina on ammattiretki Kuhmoon. Siellä tutustutaan paikalliseen bioenergian tuotantoon ja käyttöön. Kohteet ovat Kuhmo Oy ja Kuhmon Lämpö Oy. Linkki ilmoittautumissivulle, ilmoittautumiset 12.3.2010 mennessä www.kajaaninyliopistokeskus.oulu.fi/ seminaarit/Ita-Suomen_ bioenergiapaivat.htm Wetla Track on lisävaruste Wetla Track on hakkuukoneen lisävaruste, joka on suunniteltu pehmeille maille ja mahdollistaa näin mm. energiapuun korjuun ympärivuotisesti. Telat asennetaan suoraan pyörän paikalle ilman rakenteellisia muutoksia tai erikoistyökaluja. Siten samaa hakkuukonetta voidaan myös helposti käyttää pyöräversiona kovilla mailla. Kaluston käyttöaste kasvaa Telastoja käyttämällä koneyritys voi lisätä kalustonsa käyttöastetta ja näin parantaa kannattavuuttaan. Esimerkiksi energialeimikoita päästään hakkaamaan Wetla-varusteisella harvesterilla pehmeistä kohteista jo varhain keväällä. Lähikuljetus voidaan tehdä kuivaan aikaan loppukesästä tai mahdollisesti vasta seuraavana talvena. Näin hakkuukoneelle saadaan lisätöitä hiljaisimpaan puunkorjuuaikaan. Energialiiketoiminnan kannalta tästä on suuri etu, koska palstalla kesäaikana kuivunut energiaraaka-aine on korkealaatuista. Wetla Track telastot on suunniteltu erityisesti metsäkäyttöön ja ne sopivat kaikkiin konemerkkeihin. Telastojen kestävyyteen ja maasto-ominaisuuksiin on suunnittelussa kiinnitetty erityistä huomiota. Markkinoille on tulossa myös turvetraktoreihin sopiva telastoversio. 1 2010 Vekkari 19 OULUJÄRVI LEADER Toimialue Paltamo, Puolanka, Vaala ja Kajaanin maaseutualueet Kalliokatu 4, 87100 Kajaani www.oulujarvileader.com Toiminnanjohtaja Pirjo Oikarinen puh. 040 528 0483 [email protected] Hankeneuvoja Päivi Koivula puh. 040 563 2085 [email protected] ELÄVÄ KAINUU LEADER Toimialue Kuhmo, Hyrynsalmi, Suomussalmi, Sotkamo ja Ristijärvi Kalliokatu 4, 87100 Kajaani www.kainuuleader.fi Toiminnanjohtaja puh. 050 554 1992 Leader-neuvoja Erkki Repo puh. 044 250 8605 [email protected] KV-koordinaattori Mónika Zajácz puh. 045 234 9264 [email protected] Viestintä: Maaseutuohjelmat tutuiksi -tiedonvälityshanke Ohjelmatiedottaja Marjo Nousiainen Molemmat Leader-ryhmät ja ELY-keskus, maaseutu ja energia -yksikkö puh. 050 524 3706 [email protected] Vekkari Mahdollisuuksia Kainuun maaseudulle Painosmäärä: 44.000 kpl Jakelu: Suomen Suoramainonta Oy Taitto ja paino: Nina Karjalainen, Kajaanin Offsetpaino Oy, 2010 Tätä julkaisua on rahoittanut Kainuun ELY-keskus. KAINUUN ELY-KESKUS Maaseutu ja energia –yksikkö Maaseuturahastoasioissa toimialue koko Kainuu Kajaanin ydinkeskustaa lukuun ottamatta vaihde 020 63 60100 Kalliokatu 4, 87100 Kajaani www.ely-keskus.fi/kainuu Sähköpostit muodossa [email protected] Rahoitus ja hankevalmisteluun liittyvä neuvonta: Yksikön päällikkö Vilho Härkönen puh. 044 036 8471 Kehittämispäällikkö Juha Määttä puh. 044 036 8575 Maaseutukoordinaattori Tarja Moilanen puh. 044 774 6000 Yritystutkija Keijo Kunnari (pienyrityshankkeet) puh. 044 019 3632 Yritystutkija Eeva Heikkinen 31.10.2010 saakka, Sirpa Lavikainen jatkaa puh. 044 774 6086 Tarkastaja Sisko Rönkä puh. 050 395 5055 Toimistosihteeri Riitta Karjalainen puh. 050 395 2692 Maksatukset ja maksuihin liittyvä neuvonta: Maksatus- ja valvontaryhmän päällikkö Pekka Knuutinen puh. 044 022 4757 Maksatustarkastaja Paavo Niemelä puh. 044 774 6005 Maksatusasiantuntija Pirjo Kela puh. 050 395 5054 Rakennusasiantuntija Tapio Komulainen puh. 044 332 3301 ■ perusmaatalouden investointituet ■ nuorten viljelijöiden tilanpidon aloittaminen ■ porotalouden investoinnit Rakennusasiantuntija Tapio Komulainen puh. 044 332 3301, [email protected] Maatalous maaseuturahastoasioissa Yritystutkija, maatilatalous Eeva Heikkinen (sijaisuus 31.10.2010 saakka, Sirpa Lavikainen jatkaa) puh. 044 774 6086, [email protected] ■ maatilarahoitukseen liittyvät tehtävät; rakennussuunnitelmien tarkastus, hyväksyttävien kustannusten laskeminen, rakennuskohteiden hallinnolliset lopputarkastukset ■ maatalouden investointitukien ja nuorten viljelijöiden aloitustukien maksatus; avustukset ja korkotukilainojen nostoluvat ■ kehittämis- ja yrityshankkeisiin liittyvien rakennushankkeiden rakennussuunnitelmien tarkastus ja viitekustannusten laskeminen Maaseutuasiantuntija Matti Haverinen (sijaisuus 31.10.2010 saakka, Eeva Heikkinen jatkaa) puh. 044 036 8367 [email protected] ■ tuotantokiintiöt (maito, uuhi) ■ kasvihuone- ja varastointituet (metsämarja ja puutarhatuotteet) ■ EVIRAn tarkastustehtäviä (mm. siemen-, rehu- ja kasvinsuojeluainekaupan markkinavalvonta) Kainuun maaseutusuunnitelman toteutumista ja maaseudun kehittymistä edistetään viiden teemaohjelman kautta. Teemaohjelmien tehtävinä on koordinoida hankkeita, ohjeistaa yrittäjiä ja viestiä maaseudun kehittämismahdollisuuksista. Kainuun Bioenergiateemaohjelma Timo Karjalainen, kehityspäällikkö puh. 040 560 2577 Kainuun Luontomatkailun teemaohjelma Ilmo Juntunen, projektikoordinaattori puh. 044 551 4639 Kainuun Kyläteemaohjelma Tarja Lukkari, kehityspäällikkö puh. 0400 372 082 Kainuun Maaseutuelinkeinojen teemaohjelma Ella Mustakangas, koordinaattori puh. 040 354 2044 Kainuun metsä- ja puutalouden teemaohjelma Jari Komulainen, ohjelmajohtaja puh. 040 557 1673 Teemaohjelmat Yhteystiedot