Mahdollisuuksia Kainuun maaseudulle

1/2010
Mahdollisuuksia Kainuun maaseudulle
■ maa- ja metsätalouteen ■ ympäristön ja maaseudun tilan parantamiseen
■ yhdistys- ja yritystoimintaan ■ ihmisten ja eläinten hyvinvointiin
■ yhteiseen kehittämistyöhön
Kuva: Harri Nurminen
tärkeitä yhteistyökumppaneita, oikeastaan
työkaluja, joita ilman työ ei kerta kaikkiaan
etene. Joskus hieman ihmetyttää, miten yhteiskunnan on varaa antaa näiden vetureiden puksutella korvessa omaan tahtiinsa.
Kannattaisi kuunnella, ottaa opiksi ja mukaan yhteiseen kehittämiseen. Kyllähän juna kulkee nopeammin ja pidemmälle, kun
siinä on monta veturia.
Rojekteja
Kainuu opettaa
■ Kahden vuoden mielenkiintoisen pestin jälkeen olen siirtymässä kokoaikaisesti
takaisin kotiseudulle. Tässä ajatuksiani
Kainuusta.
Yhteistyö
Kainuussa tehdään yhdessä. Osittain tämä ehkä johtuu siitä, että pienessä maakunnassa on vähän ihmisiä ja samat ihmiset
toimivat aktiivisesti monissa verkostoissa.
Mutta on siinä muutakin – aktiiviset ihmiset ymmärtävät, että yksin on vaikea saada
mitään aikaan ja osaavat hakea ympärilleen
muita toimijoita. Toisaalta, ei tunnu olevan
kovin tärkeää, kuka on jotain keksinyt tai
aloittanut, kunhan homma onnistuu, yhteistyöllä. Tällaiseen toimintaympäristöön
on ulkopuolelta ollut helppo tulla – verkostot on tavoittanut aluksi yhden jäsenen
kautta.
Kotiseuturakkaus ja itsetunto
Kainuulaiset ovat Kainuusta ja ylpeitä siitä. Täällä asuvat eivät ole ”reppanoita, jotka
eivät ole uskaltaneet muuttaa pois” vaan aktiivisia ja tasapainoisia asukkaita. Kotiseuturakkautta ei kätketä, ollaan ensisijaisesti
vaikkapa iivantiiralaisia, sitten kuhmolaisia,
sitten kainuulaisia, sitten maalaisia, suomalaisia, naisia, miehiä... Tällainen voimakas
oman taustan ja kotiseudun arvostus on
tärkeää silloin kun halutaan kehittää omaa
elinkeinoa tai yhteisiä elämisen edellytyksiä. Asiat myös etenevät sutjakkaasti, kun
yhteinen tahto on valtaosin olemassa jo siinä vaiheessa kun mukaan kutsutaan ulkopuolinen ”kehittäjä”.
Kulttuuri
Tottahan tiesin Kiannon ja Kalevalan,
mutta silti kulttuurin vahvuus ja omaleimaisuus yllättää yhä. Kajaani on kooltaan
pieni, mutta kulttuuriltaan suuri kaupunki,
vaan ei ole maakunnassa suinkaan yksin.
2 Vekkari 1 2010
Suomussalmi ja Kuhmo ovat monella tavalla vahvoja. Kuhmon vahvuuksia tiesin
jo entuudestaan, mutta Suomussalmen
teatteri oli suuri ja mukava yllätys. Eivätpä
nuo muutkaan alueeni kunnat tule paljon
perässä. Hankkeiden suunnittelun ja toteutuksen kannalta vahva paikalliskulttuuri
on ihan elintärkeää. Kulttuurin kautta löytyvät paikalliset vahvuudet, se tuo kehittämiseen historiallista perspektiiviä ja kestävyyttä. Kulttuurin ja kotiseuturakkauden
vahva yhteys näkyy ihan käytännössäkin
paikallisina tuotteina ja omaleimaisina
palveluina.
Sitkeys
Hanketyön ammattilainen joutuu nykyisin sanomaan tosi usein EI! Rajoittavia
määräyksiä ja ehtoja on paljon, eikä niitä
hahmota kovin selvästi. Kainuulainen ei jää
hakkaamaan päätään tuohon lyhyeen sanaan, vaan miettii, miten se parhaiten kierretään. Tuo positiivinen, joustava asenne on
tärkeä silloin kun mukana on asiantuntija,
omassa tapauksessani LEADER –toimiston
työntekijä. Sitkeydellä ja positiivisella asenteella saadaan yhdessä aikaan onnistuva ja
toteuttajalleen hyödyllinen hanke.
Hankkeistahan meillä puhutaan. Täällä Kainuussa olen oppinut myös sen, että
hankkeiden hyödyt ovat moniulotteisia ja
joskus jopa ennalta arvaamattomia. Usein
ajatellaan, että tärkeintä on saada aikaan
uusia yrityksiä ja sitä kautta uusia työpaikkoja. Vähintään yhtä tärkeää, käytännössä
usein huomattavasti merkityksellisempää
on hanketoiminta, jolla lisätään sosiaalista
pääomaa. Rahaa saa pankista, palkkana,
avustuksena, lainana, mutta sosiaalinen
pääoma karttuu vain yhdessä tekemällä;
tekijöidensä kokemuksen, osaamisen ja vapaaehtoisen työn kautta. Se karttuu myös
monipuolisissa verkostoissa, joissa eri alojen
osaajat tapaavat toisiaan ja kehittävät yhteisiä toimenpiteitä, vaikkapa niitä rojekteja.
Pääoma
Tyypillisiä sosiaalista pääomaa kartuttavia hankkeita ovat kylien ja yhdistysten
kehittämishankkeet, joissa paikalliset ihmiset itse määrittelevät omat tarpeensa
ja päämääränsä sekä keinot, joilla niihin
päästään. Tuo sosiaalinen pääoma on siitä
ovelaa kapitaalia, että sitä ei kerry julkisen
sektorin, kuntien ja maakunnan toiminnan
kautta. Kapenevan julkisen rahoituspohjan
Kainuussa kannattaa ottaa sosiaalinen pääoma vakavasti. Oikeansuuntaiset hankkeet
oikeiden toteuttajien käsissä tuottavat paljon yhteistä hyvää. Rahan ja sosiaalisen pääoman lisäksi tarvitaan julkiselta sektorilta
luottamusta kylien ja yhdistysten ihmisiin,
liikkumavapautta sekä entistä syvempää ja
säännöllisempää yhteistyötä.
Kylät
Kaikkiallahan näitä on; suuria, pieniä,
eläviä, kuolevia, lähellä ja kaukana. Kainuussa on mielestäni paljon todella vahvoja, aktiivisia kyliä, jotka voisivat olla omien
kuntiensa ideavetureita. Kovin vahvoina ne
kestävät, kun yhteiskunta lyö korville väliin
vasemmalta ja väliin oikealta. Maaseudun
kehittämisen kannalta tällaiset sitkeät ja
kehittyvät kylät ovat varsinaisia tähtiä. Ne
säteilevät pitkälle ympärilleen itse tekemisen tärkeyttä. Tällaisen esimerkin kautta hanketoimintaan tulee mukaan myös
muita; pieniä yrityksiä, muita yhdistyksiä, pienempiä kyliä. Tällaiset aarteet ovat
maaseudun kehittämisen ammattilaiselle
Ihmeellistä
Tässä harvaanasutussa maakunnassa jokainen elävä kylä on sydän, joka pumppaa
verta ja happea ympäristöönsä. Se tuottaa
palveluja, turvallisuutta ja uskoa asukkailleen vielä tulevaisuudessakin, osana toimivaa ja elinvoimaista kuntaa, kun sille annetaan mahdollisuus.
Liisa Häme
Kirjoittaja on toiminut Elävä Kainuu Leader
ry:n toiminnanjohtajana, siirtyy maaliskuun
alusta Päijänne-Leader ry:n toiminnanjohtajaksi.
Ympäristö 2010
Y
Kuva: Eeva Heikkinen
Si äl ö
Sisältö
s. 2
s. 3
Pääkirjoitus Liisa Häme
Ympäristö ja maaseudun
kehittäminen
s. 4-5
Lähiruokaa
s. 6-7
Mitä kuuluu?
s. 8
Talkootyössä tieto, taito ja
tunne yhdistyvät
s. 9
Kylli –hanke etenee ripeästi
s. 10
Ympäristön asialla
Kalaleader –liite
Kainuun ja Koillismaan
kala-alan kuulumiset
s. 11
Yhteistyötä yli rajojen
s. 12
Nuoret yrittäjät
s. 14
Uusi ura
s. 15
Tietoa ja taitoa
s. 16
Maatalouden tuet
s. 17
Sujuva sukupolvenvaihdos
s. 18
Asiantuntija-apua
maa- ja metsätiloille
s. 19
Wenet Centrestä potkua
vientiponnisteluihin
s. 20
Yhteystiedot
M
Manner-Suomen
maaseudun kehittämisohjelman vuoden 2010 teema on ymp
päristö. Ympäristövuoden suojelija on tasavallan presidentti Tarja Halonen.
M
Maatalouden luomat maaseutuelinympäristöt ovat välttämättömiä monille
eeläin- ja kasvilajeille. Niiden hyvinvoinnista maaseudulla huolehditaan monin
m
maiseman- ja luonnonhoidon menetelmin. Maatalouden aiheuttaman vesistökkuormituksen vähentämiseen sekä luonnon monimuotoisuuden ja maiseman
ylläpitämiseen paneudutaan tehokkaasti.
www.maaseutu.fi
Sivusto on Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman sivusto, joka avaa
sinulle mahdollisuuden tutustua Suomen maaseudun kehittämiseen laajemmin.
Saat ajankohtaista tietoa eri alueiden kehittäjistä, tekijöistä ja tuloksista. Kaikkien yhteinen tavoite on maaseudun elinvoiman lisääminen.
Ohjelmaa toteutetaan valtakunnallisella, alueellisella ja paikallisella tasolla.
Kehittämisohjelma saa rahoituksen Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta (maaseuturahasto) ja kansallisista varoista, jotka tulevat valtiolta
ja kunnilta. Myös yksityistä rahaa on käytettävissä. ELY-keskus rahoittaa yritystukien lisäksi erityisesti koko Kainuuta koskevia maaseudun kehittämishankkeita. Näitä ovat esimerkiksi Kainuun teemaohjelmahankkeet.
Leader –toiminta ohjaa asukkaita omaan aloitteellisuuteen ja synnyttää paikallisiin oloihin sopivia ratkaisuja. Käytettävissä ovat erilaiset yritys- ja hanketuet.
Tässä lehdessä esittelemme kohteita, joissa on rohkeasti tartuttu haasteisiin oman
ja ympäristön hyvinvoinnin parantamiseksi.
Kannessa Sanna Väänänen.
Sannan Hevostoiminta ja Terapia
tarjoaa sosiaalipedagogista hevostoimintaa. Lue lisää, sivu 15.
Vekkari on Maaseutuohjelmat tutuiksi -tiedonvälityshankkeen lehti, jossa esittelemme Kainuun
maaseudun mahdollisuuksia. Hanke tiedottaa Oulujärvi Leaderin, Elävä Kainuu Leaderin ja
Kainuun ELY-keskuksen maaseutu ja energia –yksikön rahoittamista kohteista ja hankkeista.
1 2010 Vekkari 3
Teemaohjelma linjaa maaseutuelinkeinojen kehittämistä
■ Kainuussa maaseutua on kehitetty tee-
maohjelmatyön avulla 90-luvun lopulta
saakka. Maaseutuelinkeinojen teemaohjelma on rakennettu ohjelma- ja hanketyön
tueksi, koordinoimaan maatalouteen ja
muuhun maaseudun yritystoimintaan liittyvää kehittämistyötä. Parhaimmillaan teemaohjelmatyö toimii ”rasvana kehittämistyön rattaissa” aktivoiden hanketoimintaa
ja ohjaamalla sen tekijöitä.
Kainuun maaseutuelinkeinojen teemaohjelma tähtää maaseudun elinkeinojen
vahvistamiseen ja monipuolistamiseen.
Ohjelman kehittämistoimet painottuvat
työssä jaksamiseen, osaamisen lisäämiseen,
uudenlaisten toimintamallien ja yhteistyömahdollisuuksien hyödyntämiseen sekä
yritysrakenteiden kehittämiseen.
Työtä lähiruuan hyväksi
Lähiruokaan kohdistuu Kainuussa
kasvavaa kiinnostusta ja maakunnan sitoutuminen sen edistämiseen on selvästi
nähtävissä. Lähiruuan käytön lisäämiseen
tähdätään sekä Kainuun maakuntaohjelmassa 2009-2014 että Kainuun elintarvikestrategiassa 2009-2013. Vuonna 2008
Kainuun maakuntavaltuusto teki päätöksen lähiruuan käytön lisäämisestä kuntien
ruokahuollossa.
Lähiruuan avulla maatalous- ja elintarvikealalle haetaan Kainuussa uudenlaista
kasvua ja kannattavuutta. Maaseutuelinkeinojen teemaohjelma edistää tätä työtä.
Helmikuun 18. päivä julkaistiin teemaohjelman toimeksiantona selvitys lähiruuan
käytöstä Kainuussa sekä kainuulaista vihannesviljelyä koskevan kyselyn tulokset.
Hankkeiden hanke
Kuva: Eeva Heikkinen
Teemaohjelmaa toteutetaan hankkeiden
avulla. Meneillään olevat hankkeet liittyvät muun muassa luomutuotantoon, maaseuturakentamiseen, viljelijöiden työhyvinvoinnin edistämiseen sekä marjanviljelyyn.
Hankkeiden avulla on edistetty luonnontuotealaa sekä parannettu tiedonvälitystä
tuottajien, maaseutuhallinnon ja tutkimuksen välillä. Myös eri tuotannonaloihin
liittyvää koulutusta on tarjolla.
Teemaohjelma toimiikin eräänlaisena
hankkeiden hankkeena, jonka tarkoituksena on rakentaa vuoropuhelua maaseutuelinkeinojen kehittäjien välille. Yhteinen näkemys kehittämisen suunnasta on tärkeää,
jotta alue- ja paikallistason toimijat voivat
varautua maaseutua ja maatiloja koskeviin
politiikkamuutoksiin. Teemaohjelmatyön
avulla alueen kehittämisresurssit saadaan
tehokkaaseen käyttöön ja hanketyöstä karsiutuu turha päällekkäisyys.
4
Selvitysten tuloksia
Selvitysten mukaan ilmapiiri lähellä
tuotettua ruokaa kohtaan on Kainuussa
myönteinen. Silti lähiruuan käyttöasteessa
on huomattavaa vaihtelua ja kehittämisen
varaa. Esimerkiksi vähittäiskaupoissa myytävästä leivästä vain 39 % on kainuulaista
alkuperää. Tässä on selvä ero suurtalouskeittiöihin ja ravintoloihin, joissa lähileivän
käyttöaste on 62 %. Toisaalta suurkeittiöissä ei ole erityisesti panostettu kainuulaisiin
vihanneksiin. Suurkeittiöissä kainuulaisten
vihannesten käyttöaste on vain 23 % ja ravintoloissa 28 %. Kainuun kasvihuonetuotannosta ruokapalveluyrityksiin päätyykin
vain murto-osa, 0,3 %.
Panostus lähiruokaan luo parhaimmillaan
maakuntaan kilpailuetua ja synnyttää uusia
markkinoita. Lähellä tuotetun ruuan käyttö
niin kainuulaisissa kotitalouksissa kuin suurkeittiöissäkin on keino turvata maaseudun
elinvoimaisuutta ja työllisyyttä.
kehittämiskoordinaattori
Ella Mustakangas
Kainuun maaseutuelinkeinojen
teemaohjelma
puh. 040 354 2044
[email protected]
Yhteistyöllä eteenpäin
MTK on alusta saakka toiminut maaseutuelinkeinojen teemaohjelman ”kotina” eli
kantanut teemaohjelmasta hallinnollisen
vastuun. Käytännössä teemaohjelmaa toteutetaan monen eri toimijan yhteispelinä.
Ohjelman kohderyhmää ovat niin maaseudun yrittäjät, kehittämisorganisaatiot kuin
muutkin maaseutuelinkeinojen parissa
työskentelevät. Myös suurin osa Kainuun
kunnista on teemaohjelmassa mukana.
Aloitin teemaohjelman koordinaattorina
tammikuussa 2010. Tätä ennen toimin erilaisissa maaseutupolitiikan asiantuntijatehtävissä, politiikasta tutkimukseen. Toivon,
että teemaohjelman vetäjänä voisin hyödyntää verkostojani kainuulaisen maaseudun hyväksi. Pohjoispohjalaista taustaani
vasten Kainuun rikkautena erottuvat etenkin luonto ja ihmiset.
Maaseudun kehittämisessä menestyksen
avaimia ovat kumppanuus ja yhteistyö – siinä riittää työsarkaa meille kaikille!
■ Kajaanin Laatuperuna toimii Paltaniemellä. Yrityksen omalta pellolta tuotteet
siirtyvät tehokkaasti kajaanilaisiin herkkupöytiin. Tapio Tuhkanen lunasti -92
perustetun yhtiön omakseen ja muutti
alkuvuodesta -08 yrityksen kotitilalleen
Pappilanniemeen. Yrityksen kokonaistilan
määrä kymmenkertaistui, jalostustilan viisinkertaistui.
Oma tila tuottaa perusraaka-aineen
pääosin, kaali tulee Nivalasta, sipuli Siilinjärveltä. Kainuulaisia raaka-aineita kaivattaisiin lisää, mutta käsittely vaatii tietynlaisen laadun. Perunan pitää olla kiinteää,
tummuva tai punastuva peruna ei täytä
laatuvaatimuksia. -Perunaa tulee lisäksi
Pohjanmaalta, Kainuusta ei valitettavasti
ole löytynyt kuorintaan sopivien tuotteiden
toimittajia, kertoo Tapio Tuhkanen.
Kuva: Kajaanin Laatuperuna
Peruna, porkkana ja lanttu
omalta tilalta
Kajaanin Laatuperuna tuottaa
Lähiruokaa - tuoreena ja nopeasti
Vuodessa yritys toimittaa lähes 400.000
kg tuotteita lähialueelle. Päivässä määrä
vaihtelee 500-2500 kiloon. Kokonaista,
lohkottua, suikaloitua, viipaloitua, raastetta
tai haketta – asiakkaan tarpeiden mukaan
tuotteet toimitetaan vakuumissa tuoreina
päivittäin. Määrällisesti suurimmat asiakkaat ovat Kajaanissa, Kainuun maakunta
-kuntayhtymän lisäksi asiakkaina on ravintoloita ja keittiöitä. Sijainti Paltaniemellä on
ihanteellinen. Lyhyet matkat mahdollistavat nopeat lisätoimitukset, myös muu palaute kulkee ripeästi. Tuotteet toimitetaan
asiakkaille omalla kuljetuskalustolla.
Sivutuotteena kuorintajätettä
Luonnollisesti kuorinnan tuloksena
syntyy kuorintajätettä, joka nyt kompostoidaan omalla tilalla. Parhain vaihtoehto
olisi toimittaa se lähialueen jollekin maatilalle, jossa se voitaisiin hyödyntää ape
–rehuna karjalle. Kajaanin Laatuperunan
käsittelemästä materiaalista 20-30 % on
kuorintajätettä tai muuta tuotantoon kelpaamatonta raaka-ainetta.
Investoinnit koneisiin
Suurin investointi on ollut kuorintalinjasto. Tilojen muutostyöt tehtiin itse, sähköja putkityöt teki ulkopuolinen urakoitsija.
TE-keskuksen investointituen hakeminen
kannatti ja oli merkittävä, vaikkakin aikaa
vievä prosessi, toteaa Tapio Tuhkanen.
www.kajaaninlaatuperuna.fi
Ulpukan keittiö
suosii lähiruokaa
Kajaanin Palvelutalosäätiön Keittiö Ulpukka Sammonkadulla tuottaa päivittäin
yli kolmesataa erilaista annosta. Lounaan
ja päivällisen lisäksi valmistetaan aamu- ja
iltapalat. Esimerkiksi lounasta valmistetaan
noin 120 annosta, joista sata pakataan ja
toimitetaan Arvolakodin palvelutaloihin
eri puolille Kajaania.
Toimittajia ympäri Kainuuta
-Kajaanin Laatuperunan kanssa yhteistyö
toimii hyvin. Saamme tuoretta, meille sopivasti käsiteltyä ja pakattua raaka-ainetta,
kertoo keittäjä Auli Eteläsaari. Haluamme
käyttää lähialueella tuotettua ruokaa aina
kun se vain on mahdollista. Keittiön kiireet
helpottuvat, kun raaka-aine on esikäsitelty
meille sopivaksi. Tuoreet leivät ja gluteiinittomat tuotteet toimittaa Ämmän Leipä
Suomussalmelta, kalat tilataan lähialueen
kalastajilta, juustomaito maatilalta Sotkamosta. Yhteistyökumppaneita on useita,
sillä vuodessa on paljon tilaisuuksia, jolloin tarjonta poikkeaa perusruokalistasta.
Haluamme tarjota asiakkaillemme monipuolista, terveellistä ja Kainuussa tuotettua
ruokaa.
1 2010 Vekkari 5
Mitä kuuluu?
on ekologista ja vauhti riippuu täysin lautturin ripeydestä ja voimasta. Lautta toimii
jjatkossa myös tunnelmallisena tilana erillaisille tilaisuuksille, tansseille, esityksille,
illallisille jne. Erilaisin koristeluin ja valoin
sse vaihtaa ilmettään tilaisuuden mukaan.
Kodan emäntä Toma Navgo, siperiantsuktsi, itäsiperialaisen perheen tytär on
aina paikalla tilausten perusteella. Hän
lluo kotaan pohjoisen mystisen tunnelman
jja erilaisia makuelämyksiä. Tunnelmat rakkentuvat omien lapsuuden kokemusten ja
elämysten pohjalle. Hänen perheensä asui
tällaisessa kodassa ja sai elantonsa porotalloudesta.
A
Aitoa tunnelmaa
Poroherkkuja
ja elämyksiä
■ Pihaporot ja koira tervehtivät tulijaa
Suomen eteläisimmässä poropuistossa. Tila
on aito porotila ja poronhoitoa harjoitetaan
edelleen. Yritys on Kimmo Karvosen, mutta
äiti Raili ja isä Eero ovat edelleen mukana
toiminnassa, ideoimassa ja toteuttamassa
myös uusia hankkeita. Uudet elämystuotteet täydentävät nykyisiä palveluja ja tuovat
monipuolisuutta tarjontaan. Yritystoiminta
alkoi vuoden 2006 juhannuksena. Hossan
mahtavat maisemat antavat hyvät puitteet
Poropuiston toimintaan.
-Talvella tarjoamme poroajeluja sekä pororetkiä. Tarhaporoja voi ihailla pihapiirissä
niin kesällä kuin talvella. Juhlat, illanvietot
ja erilaiset tapahtumat poroherkkuineen
ovat olennainen osa toimintaamme, kertoo
Raili. Vieraamme saapuvat niin Kajaanin
kuin Kuusamon suunnalta ja myynnistä
yli puolet tulee ulkomaalaisten asiakkaiden palvelusta. Poroherkut, elämykset ja
itärajan läheisyys ovat kiehtovia elementtejä, yritykset tuovat vieraitaan mielellään
tähän tunnelmaan, jatkaa Raili. Vieraat
majoittuvat muissa Hossan yrityksissä tai
tulevat busseilla kauempaa.
Elävä Kainuu Leader –investointituki
kohdistui uuden keittiön, lautan ja kodan
rakennuskustannuksiin.
www.hossanporopuisto.fi
http://www.chukotka.org/
Jaranga -teltta saareen
Hossan Poikkeusjärven saareen nouseee
ensi kesän aikana siperialainen Jaranga-teltta. Työnimenä projektille on ”Tsukot-ka”, se on lainaus kaukaisen siperialaisen
n
maakunnan nimestä. Alue on kuuluisaa
etenkin porotaloudestaan. Teltan raken-nusmateriaalit ovat poronnahka ja kuusen
n
kepit, joista kehikko rakennetaan.
Lautta jo valmiina
Saareen matkataan lautalla. Matkan tekoo
Uudet tilat Kajaanin keskustaan
Palvelukoti Onni
laajenee
■ Maaliskuussa neljä vuotta täyttävän
Palvelukoti Onnin ympärille on kasvanut
palvelukokonaisuus, jossa eri osa-alueet täyp
dentävät toisiaan. Toiminnan tehokkuus ja
6 Vekkari 1 2010
laatu on h
huomattu llaajemminkin.
j
i ki Vuonna
V
2008 Riikka Pikkarainen sai Kainuun yrittäjien myöntämän Nuori yritys -kehitysstipendin. Viime vuonna tuli valtakunnallinen Suomen yrittäjien ja yksityisyrittäjien
säätiön myöntämä Vuoden Nuori Yrittäjä
–palkinto sekä Yrittäjänaisten ja Tapiolaryhmän Kultainen Oras –palkinto.
Salmijärvellä Palvelukoti Onnin tilat
ovat tuplaantuneet. Nyt 1100 neliön tiloissa
on huoneet 15 asiakkaalle ja monipuoliset,
viihtyisät tilat oleskeluun ja harrastuksiin.
Onnin sauna lämpiää perjantaisin myös
muille lähialueen asukkaille, joille saunominen muutoin olisi hankalaa.
Oma suurtalouskeittiö saatiin viime
vuonna. Keittiön myötä syntyi Onni Catering -pitopalveluyritys, jonka palvelut
ovat tilattavissa erilaisiin tilaisuuksiin ja
juhliin.
Syksyllä käynnistyi Kotipalvelu Onni apua arjen askareisiin niin ikäihmisille kuin
perheille.
Huhtikuussa avataan Kajaanin keskustaan, Kauppakadulle, toinen palvelukoti,
jossa on 12 asukaspaikkaa. Suosittua saunapalvelua saa myös täältä. Kokonaisuuden
täydentää katutasoon sijoittuva Toimintakeskus. Tilaa on sata neliötä, noin 80 hengelle. Tämäntyyppisen resurssikeskuksen
toimintamalli on Kainuussa uusi. Päivätoimintaa, luentoja, erilaisia tilaisuuksia ja
kokoustilaa - yhdessäoloa niin, että tilasta
muodostuu olohuone, jossa on helppo viihtyä, tavata ja tutustua. Tila on vuokrattavissa ja kaikki aktiiviset ryhmät ovat tervetulleita kehittämään yhteisen olohuoneen
toimintaa.
Yritys on käyttänyt Oulujärvi Leader
käynnistys- ja investointitukea Salmijärven
yksikön toimintaan.
www.palvelukotionni.fi
Jyrki Makkonen
Vuokatti Action
liikuttaa
■ Zorbing, Bungee -trampoliini, Kiiking,
Alppicurling?
Vuokatti Actionin liikunnallinen ohjelmavalikoima on erilainen ja erikoinen.
Vuokatin kauniit maisemat ja mahdollisuudet antavat hyvät puitteet iloiseen ja
virkistävään liikuntapäivään. Jännittävien
lajien kokeilu piristää myös kokouspäivän
ohjelmaa. Asiakkaina ovat monenlaiset
ryhmät ympäri Suomen. Leirikoululaisille
Vuokatti on myös kiintoisa kohde. Hiihtolomien aikaan toimintaa haluavat perhelomalaiset ja etenkin seikkailulajit ovat silloin
neillä. Lyly on vasemman jalan liukusuksi,
lyhyemmällä Kalhulla potkaistaan vauhtia.
Poronkarvapohja parantaa Kalhun pitoa.
Leveäsompaiset sauvat täydentävät kokonaisuuden.
Kuva: Vuokatti Action
www.vuokattiaction.fi
Lyly ja Kalhu tunnettiin jo Kaalevalassa. Kolmastoista runo ku-vailee hauskasti Lemminkäisen
n
hirvenhiihtoa juuri näillä väli--
Monipuoliset yritystuet
■ Aloittava tai jo toimiva yritys voi hakea
käynnistys-, kehittämis- ja investointitukea.
Yritysryhmän kehittämistuki on tarkoitettu
vähintään kolmen yrityksen ryhmälle.
Käynnistystuki kannustaa työllistämään,
se on tarkoitettu ensimmäisen vakituisen,
ulkopuolisen työntekijän palkkaamiseen.
Kehittämistukea voi saada tuotannon tehostamiseen, markkinoinnin ja uusien
tuotteiden kehittämiseen tai liiketoimintaosaamisen lisäämiseen. Investointituki on
haettavissa tilojen rakentamiseen ja remontointiin, koneisiin, laitteisiin ja muihin tarvittaviin varusteisiin. Yritysryhmän kehittämistuella yritykset voivat luoda esimerkiksi
tuoteperheen, etsiä uusia markkina-alueita
tai rakentaa yhteismarkkinointia.
Kainuun alueen aktiivinen kehittäminen
yhdessä maaseudun asukkaiden kanssa on
koko toiminnan kantava ajatus. Nyt on
hyvä aika kehittää yrityksen toimintaa ja
suunnitella tulevaisuutta!
Älä jää ideasi kanssa yksin. Tutustu rahoitusmahdollisuuksiin ja testauta ideasi
asiantuntijoilla. Yhteystiedot tämän lehden
takakannessa.
Antti Harju
Troplan - Vesillä
Vuokatissa
pllaaann
Mitä
kuuluu?
Kuvat: Tro
Maaseudun rahoitusmahdollisuudet ovat tuttuja
tämän aukeaman yrittäjille.
Yritystuet ovat olleet lisänä
monipuolistamassa yrityksen
kasvua ja laajentumista.
suosittuja.
Yhteistyö Vuokatin alueen matkailuyritysten kanssa toimii hyvin. Majoitus- ja
ravintola-asiakkaille on hyvä tarjota myös
mieleenpainuvia elämyksiä ja kokemuksia.
Kainuulaisten ryhmien määrä on
laikasvussa, sillä yritysten ja oppilaiiin
tosten liikunta- ja virkistyspäiviin
rki
panostetaan yhä enemmän. Jyrki
vion kehittänyt yritystään aktiiviuu
sesti ja käyttänyt Elävä Kainuu
Leaderin investointitukea välilineiden hankinnassa.
■ Troplan - Vuokatti Fishing tarjoaa erilai-
sia opastettuja kalastus- ja veneretkiä. Antti Harjulla, tuotekehitysinsinöörillä ideoita
riittää. Särkisen vesialueen vuokraus, Rental Shop –välinevuokrauspalvelu vuodenvaihteessa ja opastetut talvikalastusretket
ovat osa uutta ja laajenevaa, ympärivuotista
palvelutarjontaa. Valmiita kalastustuotteita
on tarjolla jo tälle talvelle. Hyvä yhteistyö
alueen muiden yrittäjien kanssa mahdollistaa monipuolisen toiminnan.
Asiakkaat ovat Vuokatissa lomailevia
perheitä ja erilaisia ryhmiä, sekä kotimaasta
että ulkomailta. Kesäisin järjestämme kalastus- ja veneretkiä. Vakio-ohjelmien lisäksi tarjoamme räätälöityjä teemoja. Ohjelma
voi olla opastettua kalastusta, syntymäpäiväristeily tai maisemakierros Sotkamo –
Vuokatti alueen vesillä.
Antti Harju on osa-aikainen yrittäjä ja
on saanut Elävä Kainuu Leader investointitukea kalustohankintoihin. Antilla on
20-vuoden kokemus kilpavetouistelusta.
Merenkulku tuli tutuksi jo varusmiesaikana Suomenlahden Laivastossa.
www.troplan.com
1 2010 Vekkari 7
Kainuun kyläteemaohjelma
■ Koordinoi kylien kehittymistä tukevia
hankkeita, auttaa hankkeistuksessa, vastaa teemakyläsuunnitelmien laadinnasta
ja tuo kylille koulutusta.
Moni kainuulainen kylä on jo laatinut
oman teemakyläsuunnitelman. Mukaan
haetaan lisää uusia kyliä, lisätietoja projektipäälliköltä.
Tutustu kylien kehittämistoimintaan osoitteessa
www.kainuu.fi/kylat
koordinaattori
Tarja Lukkari, puh. 0400 372 082
[email protected]
projektipäällikkö
Kalle Nieminen, puh. 040 702 7038
[email protected]
■ Suomi on yhdistysten maa. Yhteinen
tekeminen kiinnostaa. Jokaisen meidän
mielenkiinnosta ja vapaa-ajasta kilpailee
yhä suurempi määrä erilaisia aktiviteetteja. Verkko-osallistuminen on merkittävä
sosiaalisen kanssakäymisen muoto. Internet määrittelee ajankäyttöämme. Sinne on
helppo mennä ja siellä on helppo toimia.
Perinteistä talkootyötä kuitenkin tarvitaan. Monissa hankkeissa yhteinen työpanos on ratkaisevassa osassa nyt ja myös
tulevaisuudessa. Mahdollisuuksia Kainuun
maaseudulle – miten sinä voisit olla niitä
rakentamassa?
Kylätalon
talkoot
■ Ounaksen kylällä talo syntyy tuhansista
tunneista. Yhteinen ponnistus vaatii monen
tekijän työpanoksen ja selkeän vision tulevasta. Meillä on yhteishenki kohdallaan,
hehkuttaa Arto Lappalainen Ounaksen
Monitilan työmaalla.
Tuhansia talkootunteja
Hanketuet
■ Hyvä idea toteutuessaan tuo toimin-
taa, joka lisää koko yhteisön hyvinvointia. Maaseudun kehittämiseen on tarjolla
erilaisia hanketukia.
Yleishyödyllinen investointihanke
kohdistuu yhteisiin tiloihin esim. kylätalon kunnostamiseen tai ulkoilureitin ja
ympäristön rakentamiseen.
Kehittämishankkeet ovat joko elinkeinollisia tai yleishyödyllisiä.
Koulutushankkeilla tuetaan tuotannon, markkinoinnin ja palvelutarjonnan
koulutusta.
Hakija voi olla rekisteröity yhdistys,
koulutus- tai neuvontaorganisaatio, kunta, oppilaitos, kehittämisyhtiö tai osuuskunta.
8 Vekkari 1 2010
Rakentaminen käynnistyi toukokuussa
-09. Talkootunteja on takana jo yli 3500.
Valmistuessaan kesällä 2011 kokonaismääräksi on arvioitu 5800 talkootuntia.
Mukana talkoissa on ollut 65 eri henkilöä.
Touhukkaimpien työmäärä lähentele jo
500 tuntia. Kukin on mukana kykyjensä
ja mahdollisuuksiensa mukaan. Eikä työ
lopu talon valmistumiseen. Piha-alue lisärakennuksineen jatkaa haastetta, samoin
kuin talon ympärille rakentuvan toiminnan suunnittelu.
Yhteinen unelma yhdistää
Rahallisen arvon lisäksi talkootyön sosiaalinen merkitys on suuri. Yhteinen unelma
yhdistää. Kyläläiset ovat lähentyneet ja tutustuneet toisiinsa uudelleen. Vanhempien
kyläläisten tarinat ja taidot siirtyvät työn
ohessa sujuvasti nuoremmille.
Tämä Ounasjoen kyläseuran projekti on yleishyödyllinen investointihanke.
Ounasrannan metsästyseura osallistuu
talkootyöhön ja on mukana raha-avustuksella. Hanke on saanut rahoitusta Oulujärvi
Leaderin kautta.
Yleishyödyllisissä investointi- ja kehittämishankkeissa talkootyö voi olla osa yksityistä rahoitusta. Yhdistysten omarahoituksesta jopa 75 % voidaan korvata talkootyöllä. Talkootyön yhteiskunnalliset
vaikutukset ovat merkittäviä. Kainuussakin
hankkeet etenevät aktiivisten kyläläisten
voimin. Myös monet vapaa-ajan asukkaat
ovat mukana toiminnassa ja luomassa osaltaan kylille elämisen edellytyksiä.
Markus Huusko ja Lauri Lappalainen osallistuvat talkoisiin silloin kun
opiskeluiltaan ehtivät. Molemmat
ovat aktiivisesti mukana myös metsästysseuran toiminnassa.
Luovasti liikkeelle
Intoa
I
liikuntaan
li
k kkylällä
l ll ideoita
d
hheiteltiin
l
hk
k
Ounaksen
rohkeasti.
Rakenteilla
olevan kylätalon ympärille tarvitaan
liiketoimintaa. Toiset rakensivat taloa, toiset ideoivat. Mikko Leppävuori kirjasi kaikki muistiin, tässä vaiheessa mikään ei ole mahdotonta.
Potkua
bisnekseen
■ - Kylli -hanke etenee ripeästi. Osa mu-
kana olevista kylistä on jo tilanteessa, jossa kylätoimintaan voi luontevasti soveltaa
liiketoiminnan menetelmiä, kertoo projektipäällikkö Mikko Leppävuori. Kylien
elinkeinotoiminnan kehittäminen on ykkösasia. Etsimme toimintamuotoja, joiden
avulla kylille syntyisi uusia yrityksiä ja palveluja. Uusi vuosi on käynnistynyt vauhdikkaasti ideoiden.
Erilaiset tavoitteet
Mukana on kuusi kylää. Suunnittelun
perusedellytys on, että kylä on itse aktiivinen. Toiminta vaatii tuekseen kylätalon.
Luonnollisesti myös kylän ikärakenne osin
määrittelee, mihin kaikkeen resurssit riittävät. Kylien lähtökohdat ovat erilaiset, samoin tavoitteet. Erilaisuus on huomioitava
myös suunnitelmissa.
-Nakertaja-Hetteenmäessä toiminta on
monipuolista. Siellä etsimme kyläyhdistyksen toimintaan uusia osa-alueita sekä keinoja toiminnan vahvistamiseen. Paltamon
Vaarankylällä ollaan jo hyvässä vauhdissa.
Tuotteita ja palveluja jatkojalostetaan ja
terävöitetään. Tavoite on, että kylien elinkeinolliset suunnitelmat olisivat valmiit
toukokuussa, jatkaa Mikko.
Verkostoituminen tärkeää
-Toivon, että muuallakin mukaan saataisiin alueen yrittäjiä, Säräisniemellä yhteistyötä tehdään matkailuyrittäjien kanssa.
Verkostoituminen on ehdottoman tärkeää.
Myös muiden hankkeiden osaamista olemme hyödyntäneet ja yhteistyötä tiivistetään
jatkossa.
Ideoidessa on tärkeää, että kaikki kohderyhmät tulisivat hyvin kartoitetuiksi. Mitkä
palvelut olisivat tarpeelliset kylän asukkaille, kesäasukkaille, matkailijoille, maatiloille
ja muille yrityksille. Miten yhteistyötä voisi
tehdä naapurikylän tai oman kylän muiden
yhdistysten kanssa. Hankkeen tärkein tavoite on saada toimintaa ja näin myös hyviä esimerkkejä muille jaettavaksi, tiivistää
Mikko.
Kylli - kylille ja asuinalueille liiketoimintaa on elinkeinojen kehittämishanke, jota
rahoittaa Oulujärvi Leader. Mukana ovat
Nakertaja-Hetteenmäki, Ounas ja Jormua
Kajaanissa, Vaarankylä Paltamossa sekä
Neittävä ja Säräisniemi Vaalassa.
Kylli –hanke
projektipäällikkö Mikko Leppävuori,
Kainuun Nuotta, puh. 045 7732 5773
■ - Kylät Liikkeelle -hankkeessa mukana
ka on nyt 16 kylää, joista suurimman
osan
os kanssa olemme työstäneet erilaisia
toimintamalleja
liikunnan lisäämiseen ja
toi
kyläläisten
kohtaamiseen. Kylät tekevät
ky
tahoillaan
omaa liikuntasuunnitelmaansa.
tah
Liikuntatarpeet
ovat hyvin erilaiset. Kylän
Li
ikärakenne
määrittää pitkälti, mihin paikä
nostetaan,
kertoo projektipäällikkö Tuija
no
Kyllönen.
Kyläläisten omat toiveet ovat
Ky
keskeiset, kuuntelemme heitä ja ohjaamme
toimintaa haluttuun suuntaan.
Liikkumaan aktivoidaan monin eri keinoin. Jos kylällä on jo hyviä tapahtumia,
mietimme niihin sopivasti yhdistettävää
liikunnallista ohjelmaa. Joillakin kylillä ei
enää ole lapsia, silloin ohjelma rakentuu aikuisten ehdoilla. Intoa ja halua hankkeessa
mukana olevilla riittää. Keskeinen tavoite
on saada toimintaa ja tapahtumia, jotka
jäävät elämään, muodostuvat perinteiksi
ja kehittyvät alueen mukana. Myös kylien
yhteistyölle luomme edellytyksiä, kertoo
Tuija.
Kylät Liikkeelle –hanke toimii Elävä Kainuun Leaderin aleella ja on yleishyödyllinen
kehittämishanke.
projektipäällikkö Tuija Kyllönen
Kainuun Liikunta, puh. 050 596 3220
Kuva: Mari Heikura
Liikuntavankkuri –kiertue Kuhmossa, Iivantiiran koululla tutustuttiin gymstick –jumppakepin ominaisuuksiin.
1 2010 Vekkari 9
Kylän maisemat kuntoon
Kuva: Hans Gerber
autiotaloja, tontteja ja mökkejä. Tavoite on
saada kaikki alueen kiinteistöt tehokäyttöön, sillä kohteille on kysyntää enemmän
kuin on tarjontaa. Ruhtinansalmen alueella
asukkaita on noin 500, joista Juntusrannan
keskuksessa 130. Loma-asukkaita on parisataa. Luonnon monimuotoisuus on vahva
vetovoimatekijä alueelle.
toimenpiteitä, joilla kaunis maisema saadaan niin asukkaiden kuin matkailijoiden
ihasteltavaksi. Vanhat, vaaralliset, näkyvyyttä estävät puut tai metsiköt raivataan,
maisemaa avataan ja siistitään. Museotie on
yksi alueen merkittävä matkailukohde. Se
on myös asukkaiden päivittäinen kulkuväylä, jonka tulisi olla turvallinen ja helppokulkuinen.
Tulevaisuuden Älykylä -hanke
Luonnon puolesta
puitteet kunnossa
■ Kaunista erämaaluontoa parhaimmil-
laan on Suomussalmen koillisnurkka. Tunnetuimmat kohteet ovat Martinselkosen
luonnonsuojelualue sekä Hossan retkeilyja poronhoitoalue Ruhtinansalmella. Alueen keskuksesta Juntusrannasta on matkaa
Suomussalmen keskustaan 70 km, rajalle 9
km.
Askel kerrallaan
Ruhtinansalmen kyläyhdistyksen kolmevuotinen Tulevaisuuden Älykylä –hanke on
laaja kokonaisuus. Siinä on monipuolisesti
toimintaa tuleville vuosille. Uusia asukkaita ja matkailijoita, asuinympäristön kohentamista, kyläpalvelukeskuksen kehittämistä
ja paljon muita asioita, joilla saadaan uutta
energiaa kylän elämään.
Oma kiinteistöpörssi
– Olemme aloittaneet ihan perusasioista, kertoo hankkeen vetäjä Hans Gerber.
Oman kiinteistöpörssin kautta välitämme
Maisemointi on toinen tehotoimenpide,
jolla alueen yleisilmettä muokataan. Ensi
kesänä teiden varsien pusikoita, risukoita ja
keskustan peltomaita pyritään siistimään.
-Olisi hienoa, jos pelloilla olisi vaikka
lampaita tai hevosia laiduntamassa, visioi
Hans.
Monipuoliset nettisivut kieliversioineen ovat alueen markkinoinnissa keskeiset. Uutta elämysmatkailuideaa haemme
kilpailulla ja parhaita ideoita testaamme
hankkeen edetessä, kertoo Hans Gerber.
Tätä kehittämishanketta rahoittaa Elävä
Kainuu Leader.
www.ruhtinansalmi.fi
www.hossa.fi
Hans Gerber, puh. 040 411 4658
Syksyinen
kyläpyöräily
Paltaniemellä
■ Museon, tielaitoksen, metsäkeskuksen,
kaupungin, ympäristökeskuksen, kirkon
ja asukkaiden näkemykset Paltaniemen
museotien nykytilasta ja kehittämisestä
olivat selkeitä ja samansisältöisiä. Vanhoja
huonokuntoisia puita voisi poistaa ja näin
h
antaa tilaa ja valoa nuorille puille. Uusien
puiden istuttaminen vaatii suunnitelmalp
llisuutta, sillä lopullista tulosta ihaillaan
vvasta tulevaisuudessa. Suunnitelmissa on
huomioitava liito-oravien alueet, yksityish
ten maanomistajien näkemykset sekä myös
maata omistavien Paltamon seurakunnan ja
m
Kajaanin kaupungin ehdotukset.
Yhteistyössä edetään
Y
Yhdessä kyläläisten ja Kylämaisema
--hankkeen kanssa lähdetään työstämään
10 Vekkari 1 2010
Neuvontaa ja koulutusta
Elokuussa käynnistyi Oulujärvi Leaderin
rahoittama Kylämaisema -hanke Kajaanin,
Paltamon, Vaalan, Vuolijoen ja Puolangan
alueilla. Maiseman hoitoa tehdään 8-10 kylällä. -Tarjoamme maiseman hoidon asiantuntija-apua kohteiden ja toimenpiteiden
valinnassa sekä koulutuksessa. Kyläkyselyn
pohjalta edetään kylämaisemasuunnitelmiin ja tarkempiin toimenpiteisiin yhdessä
kyläläisten kanssa. Yhdistykset voivat myös
hakea erilaisia tukia maiseman ja ympäristön hoitoon. Kesän aikana kyläkävelyjä
on tulossa mm. Paltaniemellä, NakertajaHetteenmäessä, Kuurnassa, Purolassa, Käkisaaressa ja Säräisniemellä, kertoo Minna
Komulainen.
Hankkeen keskeinen tavoite on löytää
maisemien mahdollisuudet ja saada asukkaat toimimaan yhdessä. Hanke on yleishyödyllinen kehittämishanke. Vastaavaa
hanketta suunnitellaan myös Elävä Kainuu
Leaderin alueelle.
Kylämaisema -hanke
www.maajakotitalousnaiset.fi/kainuu
toiminnanjohtaja Minna Komulainen
puh. 044 55 00 862
[email protected]
Kainuun ja Koillismaan
Kalaleader
Kalaleader -uutiset 1/2010
■ Tammikuun paukkupakkaset, sankka
sumu tai pistävä viima – kelistä huolimatta
Oulujärven tuoreimman kalastajan Tommi
Jokelaisen (36) kelkka suuntaa Manamansalon Kiloniemen satamasta kohti järven
selkää. Pisin ajoaika suuntaansa voi helposti olla puolisen tuntia, matkana jopa 20
kilometriä.
Tommi Jokelainen
Aidosti työstään
nauttiva kalastaja
-Harmittaa, kun en tullut tänne aikaisemmin, sanoo Tommi. Eikä tarkoita kyseistä aamua, vaan täysin uutta ja erilaista
elämäntapaansa kalastajana. -Olen kotoisin
Göteborgista, mutta lapsuuden kesät vietin täällä isän synnyinseuduilla serkkujen
kanssa mökkeillen ja kalastellen. Olen aina
halunnut palata tänne, mutta työ tai tyttökaveri, mikä milloinkin, on ollut hyvä syy
siirtää lähtemistä. Kymmenisen vuotta olin
rakennushommissa, mutta laman alkaessa
jäin työttömäksi. Työuralla on myynti- ja
markkinointityötä, tiskijukan ja portsarin
hommia, muualtakin maailmalta, kertoo
Tommi.
-Vuoden kalastin isän kanssa yhdessä,
nyt yksin. Isänikin palasi juurilleen tänne kalastajaksi saman ikäisenä kuin minä
nyt. Täällä pitää viihtyä. Tämä on mukavaa, mutta kovaa työtä. Haasteita riittää.
Jokainen päivä on suunniteltava tarkkaan
ennen vesille lähtöä. Täytyy myöntää, että
raha tulisi helpommin muualta. Niin paljon olen jo kuitenkin kokenut ja kiertänyt
maailmaa, että arvostan tätä vapautta, tämä
ratkaisu tuntuu oikealta, jatkaa Tommi.
Talviaikaan alueella on muutama kalastaja. Verkkojen määrä kalastajittain vaihtelee, joillakin verkkoja on jopa kolme sataa.
Pääasiallisin saalis on kuha. –Minun toiminnalleni Kiloniemen kalasataman tilat
ovat tärkeät, hyvä kun laajennetaan, sanoo
Tommi.
-Kalastajan alkuinvestoinnit ovat aika
isot, mutta niitä voi jaksottaa jonkin verran.
Onneksi olen voinut käyttää isän kalustoa
nyt alussa, mutta hiljalleen on hankittava oma. Jo pelkkä talvisetti; kelkka, reki,
verkot, radio-ohjattava uittolaite, kairat ja
muut tarvittavat välineet lähentelevät kokonaishinnaltaan 30.000 euroa. Lisäksi
vielä kesävarustus veneineen ja moottoreineen päälle. Kesällä verkkokalastus jatkuu,
mutta tarkoitus olisi kokeilla myös rysää,
suunnittelee Tommi.
Elämä Manamansalossa rytmittyy kalastuksen ympärille. Pakollinen loma tulee silloin kun jään ja veden rooli vaihtuu. Kesällä
saarella on kauppa, mutta muulloin asioita
on hoideltava Paltamossa kerran viikossa.
Tommi Jokelainen on ammattikalastaja ja
kuuluu ammattikalastajarekisteriin, jota
ylläpitää ELY-keskuksen kalatalousyksikkö.
Kainuussa ja Koillismaalla on 35 rekisteröitynyttä kalastajaa, joiden keski-ikä on yli 50
vuotta.
Mahdollisuuksia Kainuun ja Koillismaan elinkeino-
Kuusamon
kalatalo tarjouskilpailuvaiheessa
Aktivaattorin
terveiset
■ Kainuun ja Koillismaan Kalaleaderohjelma ja sen aktivointihanke Kalaleader-käytäntöön on toiminut reilun vuoden. Palaute on ollut myönteistä. Koska
toiminta on koettu tarpeelliseksi, aktivointihankkeelle on haettu rahoitusta
vuoden 2011 loppuun saakka.
Näillä sivuilla esittelemme hankkeen
sisältöä ja rahoitusta saaneita yrittäjiä.
Tärkeimmät toimenpiteet ovat kohdistuneet kalastajia palveleviin rakennuskohteisiin, joista keskeisimmät ovat
Kuusamon kalatalo, Vaalan Kiloniemen
kalasataman kunnostus ja Suomussalmen ruokapuiston kalankäsittelytilat.
Myös logistiikan kehittämistarpeita on
kartoitettu erillisessä esiselvityksessä.
Yrittäjät voivat hakea Kalaleader -rahoitusta jatkuvasti. Koska rahoituksesta päättävä kalatalousjaosto kokoontuu
vain 2-3 kertaa vuodessa, päätökset tulevat viiveellä. Rahoituskehys on vuosittain noin 200 000 euroa.
Erilaisiin kehittämistarpeisiin tartumme mahdollisuuksien mukaan.
Vinkit ja kommentit ovat tervetulleita.
Kala-ala eri osa-alueillaan tarjoaa edelleen työtilaisuuksia yrittäjähenkisille
ihmisille. Kuten kalastajajutuista ilmenee, ala tarjoaa mahdollisuuksia niille,
jotka arvostavat työskentelyä luonnon
ehdoilla, mutta nykyaikaisin menetelmin. Elintarvikeala muuttuu nopeasti
ja kala-alan on pysyttävä muutoksessa
mukana. Kalaleader -ohjelma tarjoaa
apua ja rahoitusta uusiin tilanteisiin,
joten ota rohkeasti haaste vastaan!
Teuvo Hatva
■ Kuusamoon sijoittuvan ns. kalatalon
rakentaminen on tarjouskilpailuvaiheessa. Rakennukseen on tulossa Koillismaan
kalastajille pakastustiloja ja irtopakastuslaitteet sekä Kitkan Herkun toimitiloja.
Rakennuksen pinta-ala on noin 960 neliötä. Rakennusurakan arvo on noin 2,7
miljoonaa euroa. Suurimmat rahoittajat
ovat ELY:n kalatalousyksikkö ja hankkeeseen sitoutuneet yrittäjät. Rakennuttaja on
Kuusamon kaupunki, joka tekee lunastussopimukset käyttäjien kanssa.
Kalatalo sijoittuu Kuusamon teollisuuskylän Munakan alueelle Purnuntielle. Paikka on logistisesti edullinen. Kalan alkukäsittely tapahtuu Koillismaan kalasatamissa
ja siirretään jatkokäsittelyyn kalataloon. Jalostusyrityksen sijainti samassa kiinteistössä mahdollistaa kustannussäästöjä ainakin
kylmätekniikassa ja kuljetuksissa.
Kalastajien tiloja hallinnoi Koillismaan
luonnonkala Oy, jonka osakkaaksi kuka
tahansa alueen ammattikalastaja voi liittyä.
Muutkin kuin osakkaat voivat vuokrata kalankäsittelyyn tarkoitettuja pakastustiloja
ja irtopakastuslaitteistoa.
INFO
■ Kalaleader-ohjelman rahoitusta voi
hakea jatkuvasti. Seuraavaan kalatalousjaoston kokoukseen ehtivät 9.4.2010
mennessä jätetyt hakemukset. Tukea
voidaan myöntää sekä yrityksille että
kehittämishankkeisiin.
■ Mestari-Kisälli ohjelman jatkosta
päätökset saadaan syksyllä 2010. Tällä hetkellä ohjelmaan ei voi tulla uusia
mestari-kisälli pareja. Vaihtoehtona on
käyttää normaalia oppisopimusohjelmaa.
■ Kainuun ja Koillismaan kalanjalostajien liiketoiminnan kehittämishanke on
aloittanut toimintansa 27.1.2010. Yksittäisille koulutuspäiville voivat osallistua
kaikki alan yritykset. Hankkeeseen on
vielä mahdollista sitoutua, jolloin erilaisia yrityskohtaisia toimenpiteitä voi
hyödyntää tehokkaammin.
Lisätietoja kehittämishankkeesta:
Soili Hypén, puh. 040-776 4290
[email protected]
Suomussalmelaiset kalastajat tutustumismatkalla Kuusamon Sossonniemen kalasatamassa. Jukka Pitkänen esitteli lajittelijaa ja
sataman toimintaa.
Suomussalmen
kalankäsittelytilat
Ruokapuistoon
■ Suomussalmelle saadaan viimeinkin hyväksytyt kalankäsittelytilat. Suomussalmen
kunnan omistamiin tiloihin tehdään tarpeelliset muutokset ja kalastajien perkaus-,
fileointi- ja kylmiötilaa tulee yhteensä noin
80 neliötä. Sijainti Ruokapuistossa mahdollistaa yhteistyön kalan eteenpäin kuljetuksessa, jäähileen tekemisessä ja jätehuollossa.
Kalat kuljetetaan pyydystyspaikoilta Ruokapuistoon kylmäkonteissa.
Suomussalmen viidelle ammattikalastajalle uudet tilat mahdollistavat kauppakuntoisen kalan käsittelyn ja toiminta tehostuu
olennaisesti.
Vaalan
Kiloniemessä
kunnostustyöt
käyntiin
■ Manamansalon Kiloniemen kalasata-
man tilat kunnostetaan. Vanha vastaanottotila ja perkaushalli jäävät entiseen käyttöön. Lisätilaa rakennetaan kalan fileera-
kalatalouteen • Kalaleader –uutiset 1/2010
ukseen ja pakkaamiseen. Uutta kylmätilaa
tulee lisäksi lähtevän tavaran yhteyteen.
Myös sosiaalitilat nykyaikaistetaan. Laajennus on noin 70 neliömetriä, lisäksi tulee
kylmää varastotilaa. Vaalan kunta toimii
rakennuttajana. Laajennuksen kustannusarvio on noin 200 000 euroa.
Manamansalossa on useita ammattikalastajia, joiden käyttöön tilat tulevat. Odotettavissa on myös uusia ammattikalastajia, joille
asianmukaisten tilojen käyttömahdollisuus
on yksi aloittamista helpottava tekijä.
Kainuun ja Koillismaan kala-alan
logistiikkaselvitys
on valmistunut
Puhtaiden vesien luoma
hyvä imago kantaa
■ Sotkamon Rahtipurkituksen kalatuot-
teiden raaka-aineesta 95 % on Oulujärveltä. Tuoretta ja puhtailta vesiltä kalastettua,
sopimuskalastajien toimittamaa, perattua kalaa. Syksy on kiireistä aikaa, silloin
tuotanto on vilkkainta. Tuotteet pyritään
valmistamaan tuoreesta kalasta ja syksyllä
myös kalavarastot täytetään talven varalle.
Kalankäsittely siirrettiin Vaalaan
Reilu vuosi sitten yrityksen sekä kala- että lihatuotanto sijaitsi Kontinjoella. Kalatuotannolle tilat löytyivät Vaalan Säräisniemeltä. Tilat ovat nimenomaan kalankäsittelyyn tarkoitetut, juuri remontoidut, 400
neliöön mahtuvat myös hyvät kylmätilat ja
pakkasvarastot.
Kaksi vahvaa tuoteperhettä
Työryhmä tutustui selvityksen materiaaleihin
aloituspalaverissa Kajaanissa.
■ TJR-LogisInfo Oy:n Tuomo Ronkainen selvitti kalan liikkeitä Kainuussa ja
Koillismaalla kesän 2009 aikana. Raportin
mukaan suurimpia ongelmia ovat Kajaanin ja Kuusamon lähikeräily sekä etelään
suuntautuvat runkokuljetukset. Oulujärveltä Ouluun suuntautuva kuljetus toimii
hyvin.
Ratkaisuksi selvityksessä ilmenneisiin
epäkohtiin esitetään mm. yhteistyöverkoston luomista kuljetus- ja kala-alan yrittäjien kesken sekä kala-alan kytkemistä osaksi
muita elintarvikekuljetuksia. Onnistuessaan hyvä logistiikka tuottaa kustannussäästöjä, mahdollistaa yritysten kannattavan kasvun ja uusien markkinoiden tavoittamisen.
Hannu Koponen ja Jarmo Määttä hakevat haasteita. -Panostamme vahvasti
tuotekehitykseen ja toimimme tiiviissä
yhteistyössä markkinoijien kanssa.
Oulujärvi –kalasarjassa on seitsemän
tuotetta. Näitä Suomessa myy ja markkinoi Ruokapohjola Oy. Tuotteita on jo sadassa myyntipisteessä ja uusia myyjiä tulee
koko ajan lisää. Oulujärven tunnettavuus
auttaa markkinoinnissa, tarjoamme laatukalaa puhtailta vesiltä. Kainuussa Oulujärvi –sarjan tuotteet ovat jo saatavilla K- ja
S-ryhmän kaupoissa.
Sotkamon Parasta -sarja on huomattavasti laajempi, monipuolisempi ja sisältää
lisäksi lihatuotteita. Myös tämän sarjan
kalatuotteet valmistetaan Vaalassa. Tuotesarjassa on lähes 80 tuotetta, näitä myy
ja markkinoi Poropetteri Oy. Erityisen kysyttyjä ovat olleet riistalihasta valmistetut
tuotteet.
Molemmat tuotesarjat ovat yrityksen
oman tuotekehitystyön tulosta, mutta ovat
koko tuotannosta vain 25 prosenttia. Loppuosa kapasiteetista on alihankintatyötä.
-Yrityksen ydinbisnes on tuotannossa, myynti ja markkinointi on ul-
n toimien turvaamme yritykkoistettu. Näin
sen tuotannon ja sen kehittämisen, kertoo
tuotantopäällikkö Hannu Koponen
Asiakaspalaute on tärkeää
-Verkkokauppa on toiminut vajaan vuoden. Tuotteemme soveltuu näille markkinoille hyvin ja uskomme tämän kaupan
vilkastumiseen. Maistatuksilla ja esittelyissä ympäri Suomen saamme asiakkaat
kiinnostumaan tuotteista tarjoamalla heille
verkkokaupan, lisäinformaatiota ja reseptejä. Kuluttajapalaute on meille tärkeä, sanoo
Jarmo Määttä, joka vastaa Poropetteri Oy:n
markkinoinnista. Tuotteidemme laaja valikoima on parhaiten nähtävissä tehtaan
myymälöissämme Sotkamon Kontinjoella
sekä Hämeen seudulla Tuuloksen kauppakeskuksessa.
Maukasta ja erilaista lähiruokaa
-Olemme kokeilunhaluisia, sen osoittaa
jo Sotkamon Parasta –tuotteiden määrä.
Kainuun Sokos –hotelleissa on aamiaispöydässä tarjolla Tervamuikkua ja Särkeä
öljyssä. Laitoksille, pitopalveluyrityksille ja
muille tahoille olemme valmiit tarjoamaan
erikoistuotteita. Haasteita otamme mielellämme vastaan. Menestystäkin on tullut,
mm. Tervamuikku –tuote palkittiin Ween
Maan Wiljaa –kilpailussa Jyväskylässä sarjassa Paras Kalatuote 2009 kakkossijalla.
Saksan joulumarkkinoilla olimme toista
kertaa, nyt kehittelemme Vuokatti Gourmet -sarjaan tuotteita vientimarkkinoille,
kertoo Jarmo.
Arvioita Kalaleader –hankkeesta
Hyvä hanke – verkostoituminen ja ulkopuolisen asiantuntijan apu on tervetullutta. Omien kiireiden keskellä on välillä hyvä
arvioida ulkopuolisen antamaa palautetta,
kommentteja tai vinkkejä ja tavata muita
yrittäjiä. Teuvo on ollut työssään erittäin
aktiivinen, selvittänyt monia asioita kalankäsittelytilojen tiimoilta, toteavat Hannu ja
Jarmo. Oulujärvi Leaderin kautta saimme
kehittämistukea Oulujärvi –tuotesarjan
asiakastyytyväisyyden tutkimiseen ja kehittämiseen.
www.kalasarja.com
www.kontin.fi
Kalaleader -uutiset 1/2010
Tehoa pienen
muikun
käsittelyyn
Nopea ja hallittu suunnan muutos
■ Posiolaisen keksijän Leevi Suonnansa-
lon kehittelemistä kolmesta eri laitteesta
muodostuu linjasto, jossa kala kulkee automaattisesti eri vaiheiden kautta pakkauspisteeseen.
Reijo Karjalainen
Kalastaja ja
kalastustarvikkeiden
valmistaja
■ Kun UPM:n Kajaanin paperitehtaan
Kalan reitti alkaa lajittelukoneesta. Se lajittelee muikun kolmeen laatikkoon kalan
koon mukaan, neljänteen ohjautuvat muut
kalat. Kalan käsittelyssä kylmäketjun säilyminen on tärkeää. Lajittelukoneessa kiertää
koko ajan vesi, joka pidetään jäähdytinjärjestelmän avulla halutussa lämpötilassa. Lajittelukonetta valmistaa lisenssisopimuksella Kemijärven Teräsrakenne Oy.
Nostolaitteen avulla kala siirtyy perkuukoneelle. Nostolaitteesta on jo oma versio
valmiina, mutta koeajon perusteella siinä
on vielä kehitettävää. Kolmas vaihe eli perkuukone on parhaillaan Keksintösäätiön
protopajassa ja on tulossa esittelyyn lähiaikoina. Käsittelyssä kala puhkaistaan, huuhdellaan ja mäti kerätään talteen.
Keksinnöt kiinnostavat kalastajia, sillä
linjasto tuo helpotusta nimenomaan pienen
kalan käsittelyyn. Uusi keksintö nopeuttaa
käsittelyä ja vapauttaa aikaa kalastamiseen.
Linjasto sopii nimenomaan alle 10 cm:n
muikulle.
Leevi Suonnansalo on saanut tuotekehitykseen rahoitusta Keksintösäätiöstä.
portit sulkeutuivat, lähes 26 vuotta yhtiössä työskennellyt Reijo Karjalainen tiesi heti,
miten elämä jatkuu. Vaihtoehto olisi ollut
tarjolla muualla, mutta omat suunnitelmat
olivat selkeät.
Ennen sivutoimisesti kalastanut Reijo
on nyt päätoiminen kalastaja. Oulujärven
etelärannalta hän suuntaa Ärjän selälle ja
kalastaa verkoilla ympäri vuoden. Fileerattu kala noudetaan kolmesti viikossa Koutalahden kalasatamasta. Nykyisen oululaisen Hätälän kalatukun toimintaan hän on
erittäin tyytyväinen. -Nopea ja hyvä kuvio,
voin keskittyä täysin kalastamiseen, kertoo
Reijo.
UPM kannusti yrittäjyyteen tarjoamalla tukea. Reijolla oli selkeät jatkosuunnitelmat ja laskelmat valmiina. Reijo tulee
valmistamaan myös verkkopaula- ja köysitarvikkeita sekä lyijyköysiä erilaisiin käyttötarkoituksiin. Vuosien varrella syntyneiden
kontaktien ja yhteistyökuvioiden tuloksena
Kajaaniin on siirtymässä Nastolasta Nurle Oy:n verkkopaulojen ja köysien tuotantolaitteisto. Mukana on useita erilaisia
koneita, joilla tuotevalikoiman saa monipuoliseksi. Tuotannon aloittaminen mahdollistui UPM:n ja Kalaleader–ohjelman
yritystukien avulla.
Tuote on täysin uudenlainen kohopaula.
Sitä on omassa käytössä testattu jo pidemmän aikaa, myös muut ammattikalastajat
ovat sitä testanneet. Kohopaula valmistetaan uniikilla erikoiskoneella, joka on kehitetty Suomessa. Tuote korvaa erityisesti
perinteisen korkkipaulan. Niin ylä- kuin
alapaulat ja köydet/lyijyköydet on saatavissa metri/kilotavarana, eri vahvuuksina/painoisina, eri väreissä, erilaisiin olosuhteisiin
täysin asiakkaan toiveiden mukaan.
Nyt niitä vielä valmistetaan asiakkaille
Nastolassa, mutta kuluvana vuonna jo Kajaanissa. Raaka-aineeksi tarvitaan kuituja,
lyijyketjua, muovirouhetta ja muita tarvittavia lisäaineita. Tuotantoa voi keskittää
välikausille tehokkaasti. Jälleenmyyjän ja
omasta puskurivarastosta tuotteita saa nopeasti markkinoille. Uusi yhteistyökumppani on verkkotarvikkeiden maahantuoja
Oy Nerival Group Ab Espoosta, joka myös
m
markkinoi
tuotteita alan ammattilaisille ja
h
harrastajakalastajille.
Tuotteita voi tilata
s
suoraan
myös Reijolta.
Vuosien varrella Reijo on aktiivisesti ja
k
kaukokatseisesti
hakenut uusia ratkaisuja,
j
jotta
kalastaminen olisi tehokasta ja taloud
dellista
liiketoimintaa. Oman elinkeinon
k
kehittäminen
on jatkuvaa toimintaa. Kalast
tamisella
elää, etenkin kun on itse ahkera
ja aktiivinen. -Uusia ideoita ja ajatuksia on
varastossa odottamassa sopivaa toteutusajankohtaa, mutta asia kerrallaan, tuumii
Reijo.
[email protected]
Aktivaattori
Teuvo Hatva
puh. 050 434 0150
[email protected]
Kalliokatu 4, 87100 Kajaani
Oulujärvi L
Leader
d
Toiminnanjohtaja Pirjo Oikarinen
puh. 040 528 0483
[email protected]
Kalliokatu 4, 87100 Kajaani
Elävä
El
Kainuu Leader
puh. 044 250 8605
[email protected]
Kalliokatu 4
87100 Kajaani
Myötäle ry
Hankevastaava Marja Tuomivaara
puh. 0400 126 778
[email protected]
Nuottatie 6 A 1, 93600 Kuusamo
TULEVIA
TAPAHTUMIA
Maaseudulta maailmalle!
Kansainvälisen Leader -hankkeen
suunnittelupäivä 17.3. klo 9-16.
Työpajatyyppinen koulutus, paikka
Wanha Upseerikerho, Kajaani. Kattava
työkalupakki aloittelijoille ja vanhoille
konkareille.
Kiinnostaako kansainvälinen kumppanuus? Etsimme kumppaneita kansainväliseen yhteistyöhön. Kumppanimaa voi
olla Tanska, Unkari, Irlanti, Ranska,
Puola, Viro tai muu Euroopan maa.
■ Joukko kainuulaisia yrittäjiä ja yhdistysten edustajia tutustui viime marras-joulukuun vaihteessa Tanskassa Nordvestsjælland
-alueella paikalliseen Leader –toimintaan.
Vierailun aiheita haettiin kohteista, joissa
voitiin peilata oman toiminnan tuloksia ja
työtä sekä vertailla saavutuksia. Tavoitteina
oli luoda kontakteja, antaa ja saada ideoita, löytää yhteistyön mahdollisuuksia sekä
avartaa ja tuulettaa ajatuksia.
Potkua kylätoimintaan
Myös Tanskassa on ongelmia. Miten kylätoimintaan saadaan ideoita, tekijöitä ja
kylätalot tehokäyttöön? Vapaaehtoisten
työntekijöiden ikääntyminen huolestuttaa.
Yhdessäoloa korostetaan, konsertit ja tapahtumat aloitetaan usein yhteisellä aterialla.
Nuoria ohjataan yrittäjyyteen
Ryhmä vieraili lukiossa ja työpajakoulussa. Pajakoulut on tarkoitettu koulupudokkaille ja tulevaisuuttaan miettiville nuorille. Tehdään asiakkaiden tilaamia töitä
ja opitaan tehdessä. Tanskassa tartutaan
aikaisessa vaiheessa nuorten yrittäjyyden
tukemiseen ja vahvistamiseen. Nuorten
syrjäytymisen ja turhautumisen mahdollisuudet minimoidaan.
Matkailu maaseudulla
kehitystyötä tehdään siellä ja täällä. Matkailun osalta nähtiinkin yhteistyömahdollisuuksia runsaasti. Luontomatkailu tai
luonnossa tapahtuva toiminta on Tanskassa
vielä kehitysvaiheessa.
Mitä jäi mieleen?
Helmikuun alussa ryhmä pohti matkan
antia. Jotkut kylätalojen ohjelmaideat olivat hyviä, miksi emme ole keksineet niitä
itse tai pitikö mennä Tanskaan asti tutustumaan toisiimme? Hyviä heittoja, mutta
hyvä on myös havaita omat vahvuudet ja
nähdä uusia toimintamahdollisuuksia. Mikä meillä on täällä paremmin? Jatkuvuus
ja taloudellinen kestävyys kuvastavat jämäkämpää asennettamme. Mutta voisiko asioihin tarttua rohkeammin? Tanskalaisilla
into ja tekemisen ilo oli konkreettista ja
tarttuvaa.
Miten yhteistyö jatkuu?
Matkailu ja maaseudun nuoriso ovat teemat, joiden ympärille yhteistyötä ja vastavierailun ohjelmaa suunnitellaan. Nuorten
yrittäjyyskasvatuksen ohjelmasta haetaan
ideoita sovellettaviksi Kainuuseen. Myös
osallistumismahdollisuuksia kansainvälisille nuorison yrittäjyysleireille kartoitetaan.
Maahanmuuttaja
maaseudun voimavaraksi
–seminaari 3.5. Paltamossa
Maahanmuuttajien rooli maaseudulla? Näkemyksiään esittelevät ministeri
Thors, maaseudun tutkija, virkamies ja
tietysti Kainuun maahanmuuttajat.
Tule, näe, kuule, kysy, puhu! Tilaisuus
Kainuun Opistolla.
Lisätietoja www.kainuuleader.fi ja
www.kainuunopisto.fi
Lisätietoja tapahtumista
ja hankkeista
Mónika Zajácz
Kainuun Leader –ryhmien
kansainvälisten asioiden koordinaattori
[email protected]
puh. 045 234 9264
Kv-koordinaattori valmistelee Leaderin
kautta rahoitettavia kansainvälisiä hankkeita. Hän auttaa hakijoita hankeideoiden työstämisessä, partnerihaussa ja hakemusten tekemisessä.
Sesonkien pidentäminen, markkinointi,
uudet tuotteet ja palvelut - samantyyppistä
1 2010 Vekkari 11
Kansainvälinen yhteistyö
Kumppanitapaaminen
Tanskassa
Työpajatyöskentely teemoittain: hevosala, melontamatkailu, elävä kylä/kylätalo, maaseudun nuoriso tai muu oma
teema. Tule mukaan ideoimaan ja suunnittelemaan uusia hankkeita.
■ Vuolijoella, entisen Kytökosken koulun
tiloissa toimii Heikki Matikaisen (22) yritys. Erilaiset puu- ja rakennusalan mittatilaustyöt, korjaus, entisöinti, remontoinnit
ja asennuspalvelut ovat työllistäneet Heikin
keväästä -07 lähtien, jolloin hän valmistui
puusepäksi Kuhmon KAO:n yksiköstä.
Yrityksen hän perusti -08 maaliskuussa ja
vuokratilat järjestyivät kesäkuussa kotimaisemista, Kytökoskelta. Työtilanne on
ollut hyvä, pienet ja isot työt johtavat usein
lisätöihin ja näin asiakassuhde syntyy ja
syvenee.
Hessun Puupajan asiakkaat ovat lähialueilla, mm. Kajaanissa, Vuolijoella, Nurmeksessa ja Kuhmossa. Suuri osa työstä
tehdään asiakkaan luona. Viime kesäksi
palkatun Risto Ojalan työt ovat jatkuneet,
sillä kaikkia töitä Heikki ei ole ehtinyt
yksin toteuttaa. Risto on monen alan ammattilainen, joten apua on tullut moneen
tarpeeseen.
Hyvä yhteistyö tuo
mielenkiintoisia haasteita
Kajaanin Puukeskus on ollut hyvä yhteistyökumppani. Heidän kautta Katinkullan
Nuoret
yrittäjät
■ Kati Karhunen (24) toteutti rohkeasti
haaveensa. Lähes 400 neliön talli, Katin
Talli, valmistui toukokuussa -09 Kuluntalahteen, raviradan välittömään läheisyyteen. Pienen tytön hevosharrastus, määrätietoinen opiskelu Pudasjärvellä hevosten
hoitajaksi ja unelma omasta yrityksestä ovat
nyt totta. –Vaihtoehtona oli valmiin tallin
osto, mutta kun sopivaa ei löytynyt ja tontti järjestyi hyvältä paikalta, päädyin uuden
tallin rakentamiseen, kertoo Kati.
Rakennusprojekti sujui ilman suurempia yllätyksiä, kokonaisurakkana ostettu
puuelementtihalli urakoitiin paikallisen
yrittäjän työnä. Pientä viimeistelyä kuitenkin riitti pitkälle syksyyn. Hallin rakentamiseen Kati sai investointitukea TEkeskuksesta.
Tallissa on kuusitoista paikkaa, joista
yksitoista on hevosille, viisi poneille. Vuokralaisista etusijalla ovat ravihevoset, mutta
vapaita paikkoja vuokrataan myös muille.
Talli on täyttynyt hyvin ja tiedusteluja tulee
sitä mukaa, kun tieto tallista leviää. Pääosin asiakkaat ovat Kainuusta, Kajaanin
12 Vekkari 1 2010
Heikki Matikainen
Haasteita hakeva
ppuuseppä
k erikoisin työ. Kivet ovat vaneria, mutta
kin
toimivat erityisen hyvin raskaiden kivien
s
sijasta.
Pienetkin pelaajat jaksavat innostua
l
lajista.
Näitä voisi markkinoida laajemmink jos aikaa tekemiseen riittäisi, pohtii
kin,
Heikki.
asuntoihin toimitettiin erikoistyönä valmistettuja sisustusvanereita seinien pintamateriaaleiksi. Yhdessä on tehty muitakin
projekteja, joiden toteutuksessa on tarvittu
puusepän taitoja ja kekseliäisyyttä. Ammattimies ja tarvittaessa Pelle Peloton, näissä
rooleissa on hyvä lähestyä töitä, joihin ei ole
olemassa valmista ratkaisua. Myös Kajaanin Rautian esittelysaunoissa näkyy Heikin
käden jälki.
Erikoiset curling –”kivet”
Otanmäen-Vuolijoen seuraunionin lasten ja nuorten liikuntakerhoihin tilaamat
curling –kivet ovat ehkä toistaiseksi Hei-
Kati Karhunen
Unelmatyö
omassa tallissa
läheisyydestä ja suurin osa omistajista käy
päivittäin hoitamassa hevostaan. Vuokraan
sisältyy karsinan lisäksi heinä, kaura, kuivikkeet, ruokinta kolmesti päivässä, tarhaaminen ja raviradan käyttömaksu. Luonnollisesti hevosten kunnon ja hyvinvoinnin
tarkkailu on osa palvelua.
Hyvä sijainti tuo etuja
Viereisen raviradan läheisyys on merkittävä. Harjoittelurata on myös Katin Tallin
käytettävissä ja sijoittuu sopivasti tallin
viereen. Kuluntalahdessa hevoset kuuluvat
katukuvaan ja täällä innostus hevosharras-
Investointituella uusia koneita
-Ensimmäiset koneet ostin oululaiselta
keittiökaapistojen valmistajalta, joka lopetti
toimintansa. Oulujärvi Leaderistä sain investointitukea, joilla hankin lisää tarvittavia puusepän työvälineitä. Tukea haettaessa
kannattaa kasata kaikki tarvittavat asiat ja
paperit kerralla, eikä jättää niitä myöhemmin hoidettaviksi. Kiireet ei helpotu, kun
yritys lähtee pyörimään, muistelee Heikki
yrityksen alkuvaiheita.
Hessun Puupaja
Heikki Matikainen, puh. 040-762 7674
tukseen syttyy helposti. -Yhteistyö KAO:n
kanssa on myös käynnistynyt. Seppälän
toimipiste on sopivan lähellä, sieltä saan
harjoittelijoita ja he saavat harjoittelupaikkoja, kertoo Kati.
Työ ja harrastus samassa paketissa
Raviohjastus on myös Katin harrastus,
lähialueen kisat mahtuvat vielä kalenteriin.
Omia hevosia Katilla on kolme. Muutoin
aika kuluu tallilla, muille harrastuksille ei
toistaiseksi ole löytynyt aikaa. Hevosten
aamu- ja iltaruokinta määrittävät päivän
pituuden. Tarvittaessa apuna on oma isä
Arto Karhunen. Hän auttoi rakennusprojektin eri vaiheissa ja auttaa muutoinkin,
hän on myös ammattitutkinnon suorittanut kengitysseppä.
Uusia ideoita syntyy
erilaisten tarpeiden pohjalta
-Heti kun talli on kokonaisuudessaan valmis ja toiminta käynnistynyt täydellä teholla, toteutan erilaisia valmennukseen liittyviä ideoitani, Kati kertoo suunnitelmistaan.
Asiakkailla on erilaisia tarpeita, näiden pohjalta suunnittelen uusia palveluja.
www.katintalli.fi
Katin Talli
Kati Karhunen, puh. 050-596 5496
■ Paltamon Karjalanvaaralla Sanna Väänäsen kotitallissa on kolme suomenhevosta.
Ympärillä on kaunis, rauhallinen vaaramaisema ja viihtyisä pihapiiri punamultarakennuksineen. Sanna on koulutukseltaan psykiatrinen sairaanhoitaja, psykoterapeutti/
ryhmäanalyytikko sekä sosiaalipedagogisen
hevostoiminnan ohjaaja. Tätä koulutusta
on järjestetty Kuopion Yliopiston Koulutus- ja kehittämiskeskuksessa vuodesta -02
lähtien. Sannan Talli toimii kodin pihapiirissä. Alueella on aidattu ja valaistu ratsastuskenttä, mutta myös läheisillä pelloilla ja
metsäteillä ratsastetaan.
Yritysidean toteuttamiseen
hyvät valmiudet
Oma hevosharrastus ja sopivat puitteet
olivat sysäys idealle, mutta kymmenen
vuoden kokemus mielenterveystyöstä sekä
lisäkoulutus antavat vahvan pohjan työlle.
– Kainuussa on tarjolla ratsastusterapiaa.
Sosiaalipedagogisessa hevostoiminnassa
korostuu enemmän ryhmätoiminta ja sosiaalistamiseen liittyvät tavoitteet. Toiminta
muotoutuu pitkälti myös ohjaajan pohjakoulutuksen mukaan ja jokaisella oman
näköisekseen. On hyvä, että on erilaista
tarjontaa. Tulevaisuudessa nuorille pitää
pystyä tarjoamaan monipuolista, uutta ja
erilaista toimintaa, sanoo Sanna. Hän sai
Oulujärvi Leaderin kautta investointitukea
ratsastuskentän rakentamiseen, terapiaratsastusvälineisiin sekä myöhemmin valmistuvaan kotaan. Tällä hetkellä yrittäjyys on
sivutoimista.
Yhdessä koettuja ja jaettuja tunteita
Lasten, nuorten ja aikuisten syrjäytymisen ennaltaehkäisy on yksi sosiaalipedagogisen hevostoiminnan tavoite, mutta sillä
voi olla myös kuntoutuksellisia tavoitteita.
Yhteisöllisyys, toiminnallisuus ja elämykset
Sannan Hevostoiminta ja Terapia
tarjoaa sosiaalipedagogista
hevostoimintaa
Hevonen
rohkaisee
vuorovaikutukseen
ovat keskeiset osa-alueet. Työssä hyödynnetään monipuolisesti hevosen ympärillä
tapahtuvaa toimintaa, myös talliyhteisöä,
jolla voi olla rauhoittava ja mielihyvän kokemuksia tuottava vaikutus.
Hevosen kanssa toteutetaan monenlaisia
toimintoja; ratsastusta, kärry- ja rekiajelua,
hevosen hoitoa, tallitöitä, erilaisia harjoituksia tai kävelyjä metsäpoluilla hevosen
kanssa. Toiminta suunnitellaan joko ryhmän tai yksittäisen asiakkaan tarpeiden
pohjalta.
Elämysten ja kokemusten kautta
itsetunto kasvaa
Hevonen on ohjaajan työkaveri ja toimii
kanavana asiakkaan ja ohjaajan välisessä
yhteistyössä. Kaikki kokemukset ovat yksilöllisiä ja merkitykset asiakkaille erilaisia.
Heikosta itsetunnosta kärsivä nuori voi
saada hevosen kanssa toimiessa huikeita onnistumisen kokemuksia, voittaa pelkonsa
ja huomata, kuinka voi hallita isoa eläintä.
Hevoselle voi olla helppo kertoa vaikeista
asioista ja vähitellen niistä voi avautua turvalliselle aikuiselle. Hevosen kanssa koetut
läheisyyden ja hellyyden tunteet voivat olla
koskettavia ja herättää monenlaisia tunnekokemuksia läheisistä ihmissuhteista, luottamuksesta, peloista, menetyksistä, omasta
mielialasta tai kiusaamiskokemuksista.
Lapsille toiminta voi tuoda arkeen myös
iloisia harrastekokemuksia. Aikuinen voi
kokea toiminnan edistävän jaksamista, parantavan työkykyä ja mielenterveyttä.
Kenelle ja milloin
Kuka tahansa voi tulla asiakkaaksi, aikuinen, lapsi tai nuori, joko ottamalla itse
yhteyttä tai ohjautua toimintaan esimerkiksi sosiaalitoimen, terveydenhuollon,
opetustoimen tai muun sosiaalialan yrityksen kautta. Palvelusopimukset tehdään
yksilöllisten tavoitteiden mukaan.
Tallin tarjonta harrastajille
Tallilla voi käydä myös harrastemielessä
ratsastamassa tai hevosajelulla, mutta ajankohdat on varattava ennakkoon.
Sanna Väänänen
puh. 040-718 5468
Talliyhteisö, ystävyys ja yhteistyö hevosen kanssa on keskeistä.
Hevoseen on helppo tutustua ja
se rohkaisee omalla lempeällä
olemuksellaan vuorovaikutukseen ja itseilmaisuun.
13
■ Heikki Sonnisella on takana 30 vuotta
valvomotyötä UPM:n paperitehtaan hiertämön massan valmistuksessa. Huippuunsa
hiottua tiedon ja tuotannon hallintaa, johon erilaiset kehitysprojektit toivat lisäväriä. –Antoisaa aikaa, mahtava ajanjakso elämässäni, tiivistää Heikki mennyttä. Kuin
lopputyönä syntyi ”Unohtumattoman Paperitehtaan Muisto” –dokumentti, kuvaa
ja tunnelmaa tehtaan lopetusilmoituksen
jälkeisestä ajasta aina viimeiseen päivään.
Puolitoistatuntinen dvd-kooste jaettiin irtisanotuille muistoksi työstä, joka niin monelta loppui.
-Kaikki alkoi kamerasta, jonka -89 hankin kotikameraksi. Työn ohessa kuvasin,
opiskelin ja seurasin tiiviisti alan kehitystä. Tekniikka ja taidot kehittyivät. Myös
harrastus ja työ tukivat jatkossa toisiaan,
haasteisiin oli helppo tarttua, kertoo Heikki. Työn ohessa jo tein erilaisia tilaustöitä
asiakkaille.
Näillä markkinoilla kilpailu on kovaa.
Hyvät kontaktit ovat tärkeät. Omassa työssä paras sparraaja on tietotekniikkainsinööriksi opiskeleva poika, Salossa asuva Kalle.
Sinne on fyysisesti matkaa, mutta hyvin
rakennettu yhteys heittää hetkessä ideat,
isotkin kuvatiedostot ja kommentit toisen
tarkasteltaviksi. Kalle tekee asiakkaiden
Uusi ura
■ Ismo Mitronen näki uuden mahdolli-
suuden nopeasti, vaikkakin ristiriitaiset ajatukset velloivat hetken mielessä. Yritysidea
todettiin kannattavaksi ProStart –kartoikartoi
tuksessa ja kaksi
14 Vekkari 1 2010
Hexon tuottaa monipuolista AVpalvelua yrityksille. Huipputektekniikka antaa rajattomat mahdoldollisuudet kuvaamiseen, kuvien käsittelyyn ja muuhun tuotantoon.
n.
verkkosivut ja osallistuu myös
ös
erilaisiin kuvausprojekteihin,
n,
sillä asiakkaita on ympäri Suoomen.
Yritysten ja muiden organi-saatioiden esittely-, koulutus-ja tuotemateriaalien kuvaami-nen ja tuottaminen on keskeisin
isin
osa-alue. Kotisivuillekin on nykyisin helppo liittää pieniä esittelyvideoita, yritystarinoita ja tuote-esittelyjä. Jokainen työ on
kuvaajan oman tyylin, taidon ja persoonan
peliin laitto, tavoitteena on olla edelläkävijä
omalla tavalla ja saralla.
Moni asia on muuttunut viimeisen
vuoden aikana. Erilainen ajan arvostus ja
oleelliseen keskittyminen on selkeyttänyt
työskentelyä ja vapaa-aikaa. Uudet työtilat
Kajaanin Viestitiellä ovat osa muutosta ja
yritystoiminnan siirtymistä uudelle tasolle. Golfista tuli kesällä ykköslaji, joka vei
mukanaan ja irrotti ajatukset arjesta ja
tehtaasta. Työn ja kameran kautta uusien
ihmisten kohtaaminen on helppoa. Moni
asia olisi jäänyt tekemättä ja kokematta, jos
kaikki olisi jatkunut entisellään. Palkitsevaa, haastavaa ja mielenkiintoista, toteaa
Heikki. Yritys on saanut Oulujärvi Leader
–investointitukea.
Hexon, Kajaani
Heikki Sonninen, puh. 050-379 0590
www.hexon.fi
Kun UPM:n ovet sulkeutuivat, uudet avautuivat.
Molemmat miehet ovat nyt yrittäjiä, muutos mahdollisti
uuden uran ja antoi elämälle uuden suunnan.
yritysvalmennuskurssia vahvistivat valmiuksia siirtyä yrittäjäksi. Tasan 30 vuoden kokemus UPM:n höyryvoima-asemalla
ja hiomossa
hiomos erilaisissa asennus- ja hitsaustöissä ovat
vankka osa ammattitaitoa.
o
-Viime vuonna opiskelin hirsirakentajaksi. L
Lisäksi vanhojen hirsirakennusten
kunnostus
ja restaurointikoulutus antoi
kunno
pätevyyden
myös kuntokartoitusten tepätevy
koon. Yritystoiminta käynnistyi virallisesti helmikuun alussa. Haasteisiin
tarttua, entisen voi hyvin
on helppo
he
mielin jättää taakse, kuvailee Ismo
mieli
tunteitaan.
tunte
Toimintakenttä on laaja. Puu eri
To
tavoin työstettynä on keskeisin eletavo
mentti. Uudella kenttävannesahalla
men
voi monipuolisesti työstää puuta laudaksi, parruksi, pelkka- ja D-hirrekdak
si, ttuppilaudaksi - myös asiakkaan
omasta puusta. Ismon erityisosaaom
misaluetta on hirsirakentaminen.
mi
Vanhojen rakenteiden kunnostus,
Va
uusien rakentaminen käsin veisuu
täen pyöröhirrestä tai sorvaten ja
tä
hirsirakennusten valmispakettien
hi
pystytys ovat perustyötä.
-Kuntokartoituksiin liittyen teen arvion
korjauksista, korjaussuunnitelman ja laskelmat sekä opastan asiakkaita avustusten
hakemisessa. Perinteiseen rakennustapaan
kuulunut päreiden valmistus ja pärekattojen korjaus on yksi osa-alue, samoin latojen
rakentaminen. Jos tehokkaasti palvelut tiivistää, niin ”tarvittaessa kaikkea perustuksista kattoon, avaimet käteen periaatteella”,
sanoo Ismo.
Toiminta on joustavaa. Kainuun alueella voin tulla asiakkaan pihalle koneineni,
puun kuorinta, sorvaus sekä erilaiset muut
käsittelyt mahdollistuvat sujuvasti, eikä
puuta tarvitse siirrellä turhaan paikasta
toiseen. Kehitteillä on myös uusia tuotteita
ja erilaisia yhteistyökuvioita, valottaa Ismo
tulevaa.
Yritys on saanut Oulujärvi Leader –investointitukea koneiden hankintaan sekä
rakennuksiin.
Ismon Hirsityö, Vuoreslahti, Kajaani
Ismo Mitronen, puh. 044-330 7404
helpottaa kotihoitoa. Fysioterapiapalvelujen lisäksi yritys myy ja vuokraa erilaisia
kodin apuvälineitä. Uusin vuokratuote
on monipuolinen ja tyylikäs sähkökäyttöinen kotihoitosänky päivävuokraperipäivävuokrape
A Kellopaja korjaa ja
Arin
hhuoltaa kodin kellot
Kainuulaista tietoa ja taitoa
■ Arin kellopaja Kajaanin Kuurnassa korjaa ja
huoltaa kodin erilaiset kellot. Kellopaja palvelee
h
myös kellokauppiaita alihankkijana. Vanhat kelm
lot ovat jälleen kiinnostavia, antiikin keräilijät ja
lo
vvanhan tavaran ystävät ovat uusi asiakasryhmä.
Lähes puolet korjattavista kelloista on vanhoja
L
Suomussalmelainen erä- ja
luontokuvaaja Hannu Huttu
viihtyy metsässä
■ Keväällä, kesällä ja syksyllä aikaa vie-
rähtää maastossa enemmän, talviaikaan
kuvaus tapahtuu sään ja valon ehdoilla.
Luontokuvaaja on kärsivällinen luonnon
asiantuntija, huippuotokset eivät synny
hetkessä, tai sitten juuri tietyssä hetkessä.
Luontokuvien lisäksi kuvagalleriassa on
tarjolla tapahtuma- ja muita teemakuvia,
kaikkiaan yli kymmenentuhatta kuvaa
ja uusia tulee koko ajan. Tilaustyöt ovat
merkittävä osa kuvaajan työtä, niitä tehdään muun muassa mainostoimistoille
ja lehdille. Nopeat yhteydet mahdollistavat kuvien tehokkaan jakelun, kuvat
ovat hetkessä maailmalla ja asiakkaalla
julkaistavina. Elävä Kainuu Leader investointituki välinehankintoihin.
Nokkonen ylläpitää ja
vahvistaa puolustuskykyä
■ Puolangalla on paneuduttu nokkosen
viljelyyn, jatkojalostukseen ja tuotteiden
kehitystyöhön. Woima –tuoteperhe on
jo markkinoilla. Siihen kuuluu kolme
erilaista puristetta, rouhe ja pakastenokkonen. Puristeissa on mukana myös mustikkaa ja karpaloa. Tuotteiden nokkos- ja
marjapitoisuudet ovat korkeat, jopa 85 %,
vastaavissa markkinoilla olevissa ne ovat
Kuva: Tuomo Seppänen
välillä 15-50 %.
Nokkonen on erittäin ravintopitoinen
ja terveellinen, hiven- ja kivennäisainepitoisuudet ovat suuret. Vitamiineja ja
Y
Ympäristösuunnittelu
Eero Kananen
E
■ Yritys tarjoaa jätevesi-, salaoja- ja ympäristösuunnittelua
sekä neuvontaa Kainuun ja Pohjoiss
Karjalan
kotitalouksille ja maatalouksille. PalveluK
paketit
rakennetaan asiakkaan tarpeiden pohjalta.
p
-Haja-asutusalueiden jätevesijärjestelmien toteutukseen
voin tarjota kokonaispaketin. Se sisält
tää
t suunnittelun lisäksi tarvikkeet ja asennuksen.
Kasvinsuojeluruiskujen
testaus on luvanvaraista
K
toimintaa.
Olen Kainuussa ainoa, jolla on testaust
lupa,
kertoo Eero. Karttamittaukset, perinnebiol
tooppien
suunnittelu sekä erilaiset valumavesien
t
käsittelysuunnitelmat
sisältyvät palveluihin.
k
Kuva: Merivaara
■ Paltamon Fysioterapian uusin palvelu
aatteella. Tuotaessa veloitetaan käyttöönottomaksu ja matkakustannukset. Kuljetus,
käyttöopastus, huolto ja nouto sisältyvät
vuokraan. Yritys on saanut Oulujärvi Leader investointitukea kalustohankintaan.
Aurora Plus -sänky on Merivaaran mallistosta. Merivaara tuottaa erilaisia, monipuolisia hoito- ja toimenpideratkaisuja
muuttuviin tarpeisiin.
www.paltamonfysioterapia.fi
seinäkelloja. Perushuolto tuo vanhalle,
kauniille kellolle runsaasti lisävuosia. Jos
varaosaa ei löydy, se tehdään. Yritys on
saanut investointitukea kalustohankintoihin Oulujärvi Leaderin kautta.
Ari Karjalainen
puh. 050 400 1982
Kuva: Hannu Huttu
Vuokrattava hoitosänky
kotihoitoon
Kuvagalleria osoitteessa:
www.hannuhuttu.com
erilaisia flavonoideja on runsaasti, myös
kuitua ja lehtivihreää paljon. Tuotteet
on testattu tehokkaasti. Terveysvaikutuksia ja uusia käyttömuotoja tutkitaan
edelleen Oulun ja Kuopion yliopistoissa.
Tuotteita voi tilata netin kautta, muut
jakelukanavat ovat vielä rakenteilla.
Oulujärvi Leader kehittämistuki tutkimukseen, tuotteistamiseen ja markkinointiin.
www.armatti.fi
Yhteistyökumppaneita ovat mm. kunnat ja kaupparyhmittymät. -Kiinteistöjen ja maan omistajilta saan erilaisia
maankäyttöön ja kiinteistöjen jätevesien
käsittelyyn liittyviä toimeksiantoja. Yhteistyössä kuntien rakennus- ja ympäristövalvonnan kanssa kartoitan tilanteet,
teen asiakkaille tarvittavat suunnitelmat,
kustannuslaskelmat, avustushakemukset
ja hankin luvat toteutukseen. Myös rakennus- ja ympäristövalvonta on osa palvelua. Yritys on saanut Oulujärvi Leader
–investointitukea laitehankintoihin.
www.ymparistosuunnittelukananen.fi
1 2010 Vekkari 15
Kohti kestävää
ja elinvoimaista
maataloutta
Y
Ympäristönsuojelua,
eläinten hyvinvointia ja
ttuotantohygieniaa
edistävät kustannukset
■ Kainuulainen maatalous perustuu per-
tavan maatalousyrityksen hygieniaolojen
parantamiseen tai kotieläinten hyvinvoinp
tiin liittyviin investointeihin. Tukikelpoisia
llisäkustannuksia ovat mm. tuotantorakennukseen kiinteästi asennettavat lypsy- ja
emolehmien sekä siitossonnien parsipetit ja
muiden nautaeläinten parsimatot, raatojen
m
vvarastointitilat ja polttolaitokset. Avustusta
vvoidaan myöntää enintään 75 %.
heviljelmiin, jotka ovat pienempiä kuin
EU:n jäsenmaissa keskimäärin. Maatilojen investointeja tukemalla edistetään
maatalouden kilpailuasemaa EU:n yhteismarkkinoilla. Koko Suomen käsittävästä
Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta 2007–2013 voi saada rahoitusta
erilaisille maatiloille ja maatilan elinkaaren
eri vaiheisiin. Tuet edistävät maaseudun
elinvoimaisena säilymistä, maatalouden
kilpailukykyä sekä parantavat ympäristön
ja maaseudun tilaa.
Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman Kainuun alueellisessa maaseutusuunnitelmassa on tavoitteena vuosittain
15–20 maatilan sukupolvenvaihdosta ja
tuotantorakennusinvestointia maito- ja
lihasektoreille. Tilan toiminnan ja investointien pitkäjännitteinen suunnittelu ovat
avainasioita.
Maatalouden
investointituet
– nyt on aika hakea!
■ Vuoden 2010 ensimmäinen hakuaika on
jo käynnistynyt. Hakuajat ovat:
Maatalous
01.01.–31.03.2010
15.04.–15.08.2010
01.09.–15.10.2010
Investointitukea vuonna 2010 on mahdollista hakea mm. salaojitukseen, kuivaamoihin sekä lypsy- ja nautakarjatalouden
investointeihin, rehunjakovaunusta navetan rakentamiseen. Myös maatilakohtaiset
biokaasulaitokset ja lämpökeskukset ovat
tuen piirissä. Tukea myönnetään avustuksina ja lainan korkotukena. Korkotukilainan
enimmäismäärä on 70–80 % ja avustus on
pääasiassa 10–30 %. Nuoret yrittäjät saavat muutamiin avustuksiin esim. navetan
rakentamiseen 10 %:n korotuksen. Lainan korkotuen määrä on 4 %. Lainansaaja
maksaa kuitenkin lainasta vähintään 1 %
koron. Rakentamisinvestoinneissa myönnettävän tuen määrä täytyy olla yli 5000 €
ja muissa toimenpiteissä yli 2000 €.
Tuettavalla yritystoiminnalla täytyy olla
olennainen (25 %) merkitys hakijan toimeentuloon. Hakijalla täytyy olla tuen koh-
16 Vekkari 1 2010
■ Tukea voi saada kotieläintaloutta harjoit-
Eeva Heikkinen ja Tapio Komulainen – Kai
Kainuun ELY-keskus. Heiltä saa monipuolisesti
tietoa ja apua tilan jatkamiseen ja kehittämiseen liittyvissä asioissa. Yhteystiedot lehden
takakannessa.
teena olevaa yritystoimintaa koskeva, riittävä ammattitaito sekä ikä väliltä 18 vuotta - alle 63 vuotta. Tilalta saatavan maatalouden yrittäjätulon on oltava vähintään
17 000 € viidentenä vuotena tuen myöntämisestä tai maatalouden kassajäämän on
oltava vähintään 17 000 € tuen myöntöhetkellä. Tuettavaksi maataloudeksi luetaan mm. peltoviljely, karjatalous, tai muu
tuotantoeläinten pito, kasvihuonetuotanto,
puutarha- ja taimitarhaviljely, turkistarhaus, hevostalous (kasvatus), porotalous,
mehiläistalous, ammattimainen metsästys,
marjastus tai sienestys.
Investointitukihakemus liitteineen on
toimitettava ELY-keskukselle (entinen
TE-keskus) hakuajan puitteissa. Rakentamisinvestointia tai muuta toimenpidettä
ei saa aloittaa ennen kuin ELY -keskus on
antanut hakemuksesta tukipäätöksen. Rahoitusta haetaan laaditun kustannusarvion
tai tarjouksen perusteella. Maatalouden
investointitukea haetaan lomakkeella nro
2314.
Tarvitsetko helpotusta
työympäristöön?
■ Tukea voi hakea sellaiseen lypsyjärjes-
telmän, lannanpoistolaitteiston, nautojen
käsittelyhäkin, säilörehuleikkurin, rehunjakolaitteen tai apevaunun hankintaan, jonka
pääasiallinen tarkoitus on parantaa tuotantorakennuksessa työskentelevän henkilön
työoloja. Tukea ei kuitenkaan myönnetä
pienkuormaajien, – traktoreiden eikä lypsyrobotin hankintaan. Tuki kustannuksista
työympäristön parantamiseen on 70 % korkotukilainaa ja 15 % avustusta.
Kaipaavatko
peltosi salaojitusta?
■ Tukea voidaan myöntää pellon salaoji-
tukseen 70 % korkotukilainana ja 20 %
avustuksena. Edellytyksenä on, että salaojitus täyttää peltosalaojituksen laatuvaatimuksista ja tukikelpoisista kustannuksista
annetun asetuksen 333/2008 ehdot.
Kuva: Ketolan luomutila
Hyödyllisiä nettilinkkejä
Investointitukiesitteitä ja lomakkeita
■ www.maaseutu.fi (maatilat)
■ www.mavi.fi (maaseudun rahoitus)
■ www.ely-keskus.fi (elinkeinot, työ, osaaminen ja kulttuuri)
Investointitukihakulomakkeita
■ www.mmm.fi (mmm:n lomakepalvelu)
Luopumistukiasiat
■ www.mela.fi (eläketurva)
Lisätietoja maatilojen investointituesta
mm. Kainuun ELY-keskuksesta/maaseutu
ja energia -yksikkö, Proagriasta ja kuntien
maaseutuelinkeinoviranomaisilta.
Sukupolven
vaihdos
Poika Heikki tuli Ketolan luomutilan
osakkaaksi ja yrittäjäksi. Hän jatkaa
tilaa yhdessä vanhempiensa Hannu ja
Kirsi Korhosen kanssa.
Yhtymän kautta
maatilan siirto
sukupolvelta
toiselle
Asumisratkaisut ovat myös osa sopimusta. Nyt Heikki, Tiina ja Toivo-poika asuvat Sotkamossa,
Kirsi ja Hannu tilalla, asuntojen vaihto tapahtuu sitten, kun on sen aika.
■ Ketolan luomutila on Sotkamossa,
Kokkovirralla. Tilan päärakennus valmistui 1923, jolloin myös Hannun isä Martti
syntyi. Vuonna 1990 tila siirtyi sukupolvenvaihdoksena Hannu Korhoselle ja hänen vaimolleen Kirsille. Perheen kolmesta
lapsesta vanhin Heikki (27) jatkaa nyt tilaa
vanhempiensa kanssa. Vanhemmat luopuvat toiminnasta sitten, kun ikäkriteerit
täyttyvät ja aika muutoinkin tuntuu sopivalta - yhdessä Heikin kanssa sovitun mukaisesti. –Perheyrittämiseen on kasvettava
sisään pienestä pitäen. Työssä on vapaus
valita monia asioita, mutta vastuu on myös
osattava kantaa, tiivistää isä Hannu.
Puheista paperille
Vuosi sitten perustettiin yhtymä, joka
on osa vaiheittaisen sukupolvenvaihdoksen
toteutusta. Tila olisi voinut siirtyä lapsista
kenelle vain. Heikillä oli kuitenkin aito innostus asiaan. AMK-agrologin koulutus on
erinomainen pohja astua yrittäjäksi. Heikki
voi nyt yhdessä vanhempien kanssa kehittää tilaa siihen suuntaan, jossa tulevaisuuden haasteet ja olosuhteet on tehokkaasti
huomioitu. Heikki valmistui 2007 ja työskenteli pari vuotta palkkatyössä sotkamolaisella maatilalla. Tämä oli aikaa, jolloin
Ketolan tilan jatkamisen mahdollisuudet
selkiytettiin, toimintaa suunniteltiin ja lopuksi toteutettiin.
-Kaikkineen iso paperiruljanssi, toteaa
Heikki. Paperimäärältään käytännössä
samanlainen kuin koko tilan sukupolvenvaihdos. Yhtymä on verotuksellisesti
eräänlainen tulonjakoyksikkö, jossa sisäiset
sopimukset ovat merkittävät. Elämäntyön
eteenpäin siirtyminen on hieno asia, mutta vaatii se silti laajan asioiden tarkastelun
niin luopujan kuin jatkajan näkökulmasta.
Erilaiset kehityskeskustelut ja palaverit ovat
tärkeitä, jotta osapuolten tulevaisuus turvataan. Myös sukupolvenvaihdoksen etenemisen muutosvaiheet täytyy miettiä tarkoin.
Teimme erilaisia suunnitelmia ja laskelmia sekä vertailimme vaihtoehtoja. Myös
pankilla on keskeinen rooli, sillä näissä
asioissa asiantuntemusta todella tarvitaan.
Avustusten ja korkotukilainojen varaan ei
kannata pelkästään laskea, sillä tilan pitää
olla hyvässä kunnossa jo muutosvaiheessa.
arpeellisia
Tuet ovat kannustimia ja tarpeellisia
atkaa
kehittämistyön kannalta, jatkaa
Hannu.
hKäytännön toteutus lähn
ti etenemään ProAgrian
kautta. Mukaan tuli myös
TE-keskuksen yritystutkija
Sirpa Lavikainen. Laskel-kmia ja kauppakirjaluonnokAgsia arvioitiin yhdessä, ProAgrian suunnitteluagronomi Osmo
rosessissa
Tiikkainen oli mukana prosessissa
alusta saakka.
Luonnonmukaista viljelyä
jo toisessa polvessa
Ketolan tila siirtyi luonnonmukaiseen
tuotantoon peltoviljelyssä -96, maidon tuotannossa -02. Tila on sertifioitu luomutila
ja ainoa Kainuussa, jolla on sekä laatukäsikirja maidontuotannon osalta, että Luomumerkin käyttöoikeus. Tämä edellyttää,
että peltojen viljelyn, rakennusten, eläinten
hoidon, ruokinnan ja lääkityksen osalta toi-
mitaan luomutiloille asetettujen vaatimusten mukaisesti, sillä tuotanto on erittäin
valvottua. Tilan viljelysala vuokramaineen
on lähes 100 hehtaaria, navetassa on 24 lehmää ja nuorta karjaa kolmisenkymmentä.
Hannu ja Kirsi Korhonen ovat aktiivisesti olleet kehittämässä luonnonmukaisen
viljelyn mahdollisuuksia niin omalla tilalla
kuin koko Kainuussa. Luomuneuvonta on
ollut hyvää ja tehokasta, tavoite on, että
luomutuotteet saataisiin myös jalostettua
Kainuussa.
Laatu on keskeinen asia kehitystyössä
Tilan kehittämisen suhteen kaikkien
yrittäjien tavoitteet ovat samansuuntaiset.
Lehmämä
Lehmämäärän
tuplaaminen edellyttää navetan laajentamista pihato
hatoksi.
Pelto-alan kasvattami
minen
vaatii lisämaita, joita
jo onkin hankittu ja nyt
ra
raivataan
pelloiksi. Kaikessa suunnittelussa ja toiminna laatu on keskeinen krinassa
tee jonka pohjalta valintoja
teeri,
to
ja toimintatapoja
määritetään.
-Kainu
-Kainuussa
luomuprosentit ovat
huippuluo
huippuluokkaa
ja siinä kehitystyössä
haluamme olla jatkossakin mukana. Luomutuote on erikoistuote, jolla on parempi
hinta. Luomun eteen tehdään jatkossakin
työtä, jossa laatu on tarkoin määriteltyä,
toteavat Heikki ja Hannu.
Heikin mukaan myönteisen kriittinen
suhtautuminen asioihin on hyvä lähtökohta, suuruuden ekonomia ei ole itseisarvo.
Tehdään sitä mikä koetaan tärkeäksi ja mitä jaksetaan, pelataan näillä korteilla mitä
näillä korkeuksilla on. Muistettava on, että
tämä on liiketoimintaa, tehokasta työtä ja
luomutuotannossakin se on tulos, joka ratkaisee.
1 2010 Vekkari 17
Nuoren viljelijän aloitustuki
■ Nuoren viljelijän aloitustukea voi hakea
Asiantuntijaapua maa- ja
metsätiloille
■ Suunnitteluagronomi Osmo Tiikkainen Kainuun ProAgriasta on mies, joka
on ollut mukana useissa Kainuun maaja metsätilojen sukupolvenvaihdoksissa.
Metsätiloilla sukupolven vaihdokset ovat
yksinkertaisempia, mutta maatiloilla asia
vaatii laajemman tarkastelun. Ratkaisun
kartoittamisessa keskeiset osa-alueet ovat
verotus: tilan käyvän arvon määrittäminen
ja veroseuraamukset, rahoitusmahdollisuudet ja muut osapuolille merkittävät asiat,
kuten esim. luopujan eläkkeen varmistaminen. Vastuunotto- ja luopumisvalmius
arvioidaan perusteellisesti. Keskustelujen ja
vertailulaskelmien pohjalta haetaan ennakkoratkaisut, joiden pohjalta sitten edetään
kaupan toteuttamiseen. Tässä vaiheessa yhteistyössä ovat myös mukana pankki, ELYkeskus, Mela ja verotoimisto.
Ketolan tilalla Heikin mukaantulo oli
joustava. Mielenkiinto, ammattitaito, ajankohta ja tilan toimintaedellytykset olivat
sopivat kaikkien kannalta, koska päädyttiin yhtymän perustamiseen. Yhtymä on
ratkaisu, jossa henkilökemioilla ja pelisäännöillä on keskeinen rooli, mutta sopimukset
on paikallaan kirjata myös paperille. Spvaihdoksia tehdään hyvin erilaisista lähtökohdista ja ratkaisut ovat erilaisia.
Palvelut maa- ja metsätilojen
sukupolvenvaihdoksissa
■ tilakokonaisuuden arviointi
■ rahoituslaskelmat ja elinkeinosuunnitelmat mm. maatalouden nuoren viljelijän aloitustuki- ja investointitukihakemuksiin
■ verosuunnittelu ja –laskenta
■ kauppa- ja lahjakirjojen laadinta
■ verokirjanpito, tilinpäätökset
■ Perukirjat
■ Perinnönjakokirjat
■ Tila-arviot
Osmo Tiikkainen
suunnitteluagronomi, LKV
puh. 0400- 286 786
[email protected]
18 Vekkari 1 2010
kkoko vuoden. Se on tarkoitettu ensimmäistä kertaa tilanpidon aloittavalle. Tukea täytyy hakea ennen kuin täyttää 40 vuotta.
Hakijalta vaaditaan yritystoiminnan kannalta tarkoituksenmukainen ammattitaito
jja maatilan on oltava kannattava. Hakijan
maatalouden yrittäjätulon on oltava vähintään 25 % tulojen yhteismäärästä. Aloitustuki on avustuksena joko 35 000 € tai
5 000 € ja lainan korkotuki 35 000 € tai
20 000 € riippuen maatalouden yrittäjätulon määrästä. Korkotukilainaa voidaan
myöntää enintään 80 % ja 150 000 € maatilan hankintamenoista.
Tuettavia kustannuksia ovat myös vuoden sisällä tukipäätöksestä hankittavien yritystoiminnan kannalta tarpeellisten maatalouskoneiden ja tuotantoeläinten hankinta.
Lisäksi kiinteistökaupalle, johon on myönnetty korkotukilainaa, voidaan myöntää
varainsiirtoverovapaus (entinen leimavero).
Varainsiirtovero on 4 % kiinteistön korkotukilainoitettavasta kauppahinnasta.
Ammattitaito- ja yrittäjätulovaatimuksen
ei tarvitse täyttyä heti tilanpitoa aloittaessa. Nuoren viljelijän aloitustukea haetaan
lomakkeella nro 2319.
Tukea elinkeinosuunnitelman
laatimiseen
■ Investointituki- ja nuoren viljelijän aloitustukihakemuksen liitteeksi laadittavan
elinkeinosuunnitelman Lnro 430 laatimiseen on mahdollista saada tukea 90 % kustannuksista. Enimmillään kustannuksiksi
hyväksytään 600 €. Elinkeinosuunnitelmalla osoitetaan maatilan kannattavuus
sekä hakijaan, tilaan ja kehittämistoimenpiteisiin liittyvät tiedot. Viljelijä voi saada tuetun elinkeinosuunnitelman vain kerran tilanpidon aloittamisen suunnitteluun, kerran
investoinnin suunnitteluun ja kerran tuotantosuunnan vaihtamisen suunnitteluun kaudella 2008–2013. Tuetun elinkeinosuunnitelman hankintaa haetaan lomakkeella nro
433.
Kevyempi elinkeinosuunnitelma Lnro
431 laaditaan investointikohteisiin, joita
ovat esim. salaojitus, työympäristön parantaminen ja maatilan lämpökeskus. Kevyemmän elinkeinosuunnitelman laadintaa
ei tueta ja sen voi laatia itsekin hyvien ohjeiden mukaan.
MaRa - Maaseuturakentamisen koulutushanke
■ MaRa -hankkeen keskeinen tavoite on
maaseutuyrittäjien toimintavalmiuksien lisääminen niin talouden kuin rakentamisen
alueella, mutta myös yrittäjien yhteistyön ja
kokemusten hyödyntämisessä.
Yritysten nykyaikaistaminen ja yksikkökokojen kasvattaminen ovat Kainuussakin
kannattavuuden kannalta merkittäviä.
Tuotantorakennusinvestointi työllistää Kainuun ELY-keskuksen tutkimuksen mukaan
rakentamisen aikana noin 17 henkilötyövuotta miljoonan euron investointia kohti.
Uusia hankkeita on suunnitteilla 15–20,
joiden toteutuminen riippuu ennen kaikkea
tulevasta maidon hintakehityksestä.
Hanke tukee myös maaseutuympäristön
kehittämistä. Toimivan rakennuskulttuurin säilyttämistä, puurakentamisen ja perinteisten rakennusmenetelmien osaamisen
kehittämistä – kaikkea, joilla luodaan viihtyisät puitteet asua ja yrittää maaseudulla.
ProAgria Kainuu, MaRa –hanke
projektipäällikkö Esa Heikkinen
ppuh. 040-725 0478
Suomussalmella, Ulla ja Pekka Heikkisen
tilalla vielä marraskuussa rakennettiin.
Uusi, 800 neliön pihatto otettiin käyttöön
15.12.09. Pihatto on meluton, luonnollinen,
energiaystävällinen ja eläinten hyvinvointia
edistävä. Tilaratkaisut ovat onnistuneet ja
varustelu toimivaa, kokonaisuus on vastannut sitä mitä alun perin haettiinkin, kertoo
Pekka Heikkinen.
KantriKoulutus
■ Kajaanin ammattiopiston KantriKou-
lutushanke järjestää erilaista lyhytkestoista
täydennyskoulutusta maaseutuyrittäjille ja
metsänomistajille. Aiheet ovat ajankohtaisia, keskeisiä teemoja muun muassa johtaminen ja kilpailukyky, maatilan sukupolvenvaihdos, maidontuotanto, lammas- ja
hevostalous, peltokasvinviljely. Koulutusten avulla maaseutuyrittäjille tarjotaan alan
uusinta tietoa ja tehostetaan heidän yrittäjävalmiuksiaan.
www.kao.fi/kantrikoulutus
projektipäällikkö Sari Laukkanen
puh. 044-797 4581
projektisihteeri Tiina Happo
puh. 044-797 4504.
Wenet Centrestä potkua bioenergiayrityksen vientiponnisteluihin
■ Wenet Centre on itäsuomalaisten bio-
Kuva: Metsäurakointi Piirainen Oy
energia-alan toimijoiden ja yritysten verkostohanke. Sillä pyritään vauhdittamaan alan
vientiyritysten liiketoimintaa. Mukana on
kolmisenkymmentä yritystä Itä-Suomen
maakunnista, Kainuusta kuusi yritystä.
Kainuun lisäksi hankkeessa ovat PohjoisKarjala, Etelä-Savo ja Pohjois-Savo. EteläKarjala liittynee mukaan myöhemmin.
Wetla Trackista
vientituote
■ - Lähdimme mukaan, koska näin saam-
Yhteistyötä verkoston kautta
Pienen yrityksen on helppo lähteä kansainvälisille messuille yhdessä muiden alan
yritysten kanssa. Samalla yritykset verkostoituvat keskenään, mutta myös ulkomaalaisten kumppaneiden kanssa. Näin
yritykset voivat yhdessä tarjota laitteita esimerkiksi koko polttoaineen hankintaketjuun kannolta kattilaan saakka. Oleellinen
osa verkostoa on itäsuomalaisen osaamisen
markkinointi. Alueelta löytyy yllättävän
paljon osaamista metsäenergian hyödyntämisessä.
Kansainvälisiä kontakteja
Ulkomaalaisten ammattilaisvierailujen isännöinti on yksi osa Wenet Centre
-hanketta. Vierailuja varten on rakennettu
esimerkkikohteiden verkosto. Siinä esitellään itä-suomalaista osaamista bioenergian
tuotannossa ja käytössä. Kohteet esitellään
vieraille ammattimaisesti ja kohteista on
laadittu myös englanninkieliset infokortit.
Vierailut räätälöidään asiakkaiden toivomusten mukaisesti. Näin Wenet-yrityksille
aukeaa mahdollisuus luoda suoria asiakaskontakteja ja esitellä yritystään ja tuotteitaan.
Kirjoittaja on Kainuun
bioenergiateemaohjelman koordinaattori
kehityspäällikkö Timo Karjalainen
puh. 040 560 2577
[email protected]
WETLA TRACK kumitelasto keventää harvesterin pintapainetta oleellisesti ja ehkäisee
myös maaperän vaurioiden syntymistä.
Lisätietoja telastosta löytyy osoitteesta
www.wetla.fi.
me kustannustehokkaasti näkyvyyttä kansainvälisillä markkinoilla, toteaa Niko Piirainen Metsäurakointi Piirainen Oy:stä.
Meidän kannalta tärkeimmät kohdemaat
ovat Ruotsi ja Baltian maat, joiden korjuuolosuhteet vastaavat Suomen olosuhteita.
Uskomme myös, että Wenet verkosto tarjoaa erinomaiset puitteet yhteistyölle alan
kotimaisten yritysten ja muiden toimijoiden kanssa.
Itä-Suomen
bioenergiapäivät
Kainuussa
22-23.3.2010
Vuokatti, Snowpolis
Bioenergiapäivien teemat ovat metsäenergia ja yrittäjyys. Maanantaina
on seminaari, jossa aiheina ovat mm.
metsäenergian tuotannon uudet mahdollisuudet muuttuvassa teollisuuden
toimintaympäristössä sekä katsaus
korjuuteknologian ja logistiikan kehitysnäkymiin.
Illalla järjestetään WENET –senssit,
jossa itäsuomalaiset bioenergia-alan
yritykset esittäytyvät yhteisen illanvieton merkeissä.
Tiistaina on ammattiretki Kuhmoon.
Siellä tutustutaan paikalliseen bioenergian tuotantoon ja käyttöön. Kohteet
ovat Kuhmo Oy ja Kuhmon Lämpö
Oy.
Linkki ilmoittautumissivulle,
ilmoittautumiset 12.3.2010
mennessä
www.kajaaninyliopistokeskus.oulu.fi/
seminaarit/Ita-Suomen_
bioenergiapaivat.htm
Wetla Track on lisävaruste
Wetla Track on hakkuukoneen lisävaruste, joka on suunniteltu pehmeille maille ja
mahdollistaa näin mm. energiapuun korjuun ympärivuotisesti. Telat asennetaan
suoraan pyörän paikalle ilman rakenteellisia muutoksia tai erikoistyökaluja. Siten samaa hakkuukonetta voidaan myös helposti
käyttää pyöräversiona kovilla mailla.
Kaluston käyttöaste kasvaa
Telastoja käyttämällä koneyritys voi
lisätä kalustonsa käyttöastetta ja näin parantaa kannattavuuttaan. Esimerkiksi
energialeimikoita päästään hakkaamaan
Wetla-varusteisella harvesterilla pehmeistä
kohteista jo varhain keväällä. Lähikuljetus
voidaan tehdä kuivaan aikaan loppukesästä
tai mahdollisesti vasta seuraavana talvena.
Näin hakkuukoneelle saadaan lisätöitä hiljaisimpaan puunkorjuuaikaan. Energialiiketoiminnan kannalta tästä on suuri etu,
koska palstalla kesäaikana kuivunut energiaraaka-aine on korkealaatuista.
Wetla Track telastot on suunniteltu erityisesti metsäkäyttöön ja ne sopivat kaikkiin
konemerkkeihin. Telastojen kestävyyteen ja
maasto-ominaisuuksiin on suunnittelussa
kiinnitetty erityistä huomiota. Markkinoille on tulossa myös turvetraktoreihin sopiva
telastoversio.
1 2010 Vekkari 19
OULUJÄRVI LEADER
Toimialue Paltamo, Puolanka,
Vaala ja Kajaanin maaseutualueet
Kalliokatu 4, 87100 Kajaani
www.oulujarvileader.com
Toiminnanjohtaja Pirjo Oikarinen
puh. 040 528 0483
[email protected]
Hankeneuvoja Päivi Koivula
puh. 040 563 2085
[email protected]
ELÄVÄ KAINUU LEADER
Toimialue Kuhmo, Hyrynsalmi,
Suomussalmi, Sotkamo ja Ristijärvi
Kalliokatu 4, 87100 Kajaani
www.kainuuleader.fi
Toiminnanjohtaja
puh. 050 554 1992
Leader-neuvoja Erkki Repo
puh. 044 250 8605
[email protected]
KV-koordinaattori Mónika Zajácz
puh. 045 234 9264
[email protected]
Viestintä:
Maaseutuohjelmat tutuiksi
-tiedonvälityshanke
Ohjelmatiedottaja Marjo Nousiainen
Molemmat Leader-ryhmät ja
ELY-keskus, maaseutu ja
energia -yksikkö
puh. 050 524 3706
[email protected]
Vekkari
Mahdollisuuksia Kainuun maaseudulle
Painosmäärä: 44.000 kpl
Jakelu: Suomen Suoramainonta Oy
Taitto ja paino:
Nina Karjalainen,
Kajaanin Offsetpaino Oy, 2010
Tätä julkaisua on rahoittanut
Kainuun ELY-keskus.
KAINUUN ELY-KESKUS
Maaseutu ja energia –yksikkö
Maaseuturahastoasioissa toimialue
koko Kainuu Kajaanin ydinkeskustaa
lukuun ottamatta
vaihde 020 63 60100
Kalliokatu 4, 87100 Kajaani
www.ely-keskus.fi/kainuu
Sähköpostit muodossa
[email protected]
Rahoitus ja hankevalmisteluun
liittyvä neuvonta:
Yksikön päällikkö Vilho Härkönen
puh. 044 036 8471
Kehittämispäällikkö Juha Määttä
puh. 044 036 8575
Maaseutukoordinaattori
Tarja Moilanen
puh. 044 774 6000
Yritystutkija Keijo Kunnari
(pienyrityshankkeet)
puh. 044 019 3632
Yritystutkija Eeva Heikkinen
31.10.2010 saakka, Sirpa Lavikainen
jatkaa puh. 044 774 6086
Tarkastaja Sisko Rönkä
puh. 050 395 5055
Toimistosihteeri Riitta Karjalainen
puh. 050 395 2692
Maksatukset ja maksuihin
liittyvä neuvonta:
Maksatus- ja valvontaryhmän
päällikkö Pekka Knuutinen
puh. 044 022 4757
Maksatustarkastaja Paavo Niemelä
puh. 044 774 6005
Maksatusasiantuntija Pirjo Kela
puh. 050 395 5054
Rakennusasiantuntija
Tapio Komulainen
puh. 044 332 3301
■ perusmaatalouden investointituet
■ nuorten viljelijöiden tilanpidon aloittaminen
■ porotalouden investoinnit
Rakennusasiantuntija
Tapio Komulainen
puh. 044 332 3301,
[email protected]
Maatalous
maaseuturahastoasioissa
Yritystutkija, maatilatalous
Eeva Heikkinen (sijaisuus 31.10.2010
saakka, Sirpa Lavikainen jatkaa)
puh. 044 774 6086,
[email protected]
■ maatilarahoitukseen liittyvät tehtävät;
rakennussuunnitelmien tarkastus, hyväksyttävien kustannusten laskeminen,
rakennuskohteiden hallinnolliset lopputarkastukset
■ maatalouden investointitukien ja nuorten viljelijöiden aloitustukien maksatus;
avustukset ja korkotukilainojen nostoluvat
■ kehittämis- ja yrityshankkeisiin liittyvien rakennushankkeiden rakennussuunnitelmien tarkastus ja viitekustannusten
laskeminen
Maaseutuasiantuntija
Matti Haverinen (sijaisuus 31.10.2010
saakka, Eeva Heikkinen jatkaa)
puh. 044 036 8367
[email protected]
■ tuotantokiintiöt (maito, uuhi)
■ kasvihuone- ja varastointituet
(metsämarja ja puutarhatuotteet)
■ EVIRAn tarkastustehtäviä
(mm. siemen-, rehu- ja kasvinsuojeluainekaupan markkinavalvonta)
Kainuun maaseutusuunnitelman toteutumista ja maaseudun kehittymistä edistetään viiden teemaohjelman
kautta. Teemaohjelmien tehtävinä
on koordinoida hankkeita, ohjeistaa
yrittäjiä ja viestiä maaseudun kehittämismahdollisuuksista.
Kainuun Bioenergiateemaohjelma
Timo Karjalainen, kehityspäällikkö
puh. 040 560 2577
Kainuun Luontomatkailun
teemaohjelma
Ilmo Juntunen,
projektikoordinaattori
puh. 044 551 4639
Kainuun Kyläteemaohjelma
Tarja Lukkari, kehityspäällikkö
puh. 0400 372 082
Kainuun Maaseutuelinkeinojen
teemaohjelma
Ella Mustakangas, koordinaattori
puh. 040 354 2044
Kainuun metsä- ja puutalouden
teemaohjelma
Jari Komulainen, ohjelmajohtaja
puh. 040 557 1673
Teemaohjelmat
Yhteystiedot