50-vuotisjuhlanumero Joka kotiin ja yritykseen Kuusankoskella 50v. N:ro 1 Julkaisijat: SDP:n puolueosastot Kuusankoskella Vappuna 2010 Vappujuhla Kuusankoskitalon pihalla vappuna 1. toukokuuta 2010 klo 13.00 Ohjelmassa Tervehdyssanat: Kunnallisneuvos, kunnallisjärjestön puheenjohtaja Jukka Nyberg Juhlapuhe: Paperiliiton liittosihteeri Petri Vanhala Kuusankosken Puhallinorkesteri ja Puhallinorkesteri Fantasia Kuusankosken Teatterin lauluryhmä Naukion musiikkiluokkien Kumulus-kuoro Tanssiryhmä STARS Juhlan järjestää: Kouvolan Sos.dem. Kunnallisjärjestö ry Vappukulkue Vappujuhlaan marssi lähtee K-market TeeÄssältä klo 12.30 Valtakatua pitkin Kuusankoskitalolle. Marssia tahdittavat yhdessä Kuusankosken Puhallinorkesteri ja Puhallinorkesteri Fantasia, johtajanaan Jarmo Aalto Lippulinna ja Voikkaan Viestin paraatitytöt Tervetuloa marssimaan, tai ainakin katsomaan marssia! Koko perheen vapputapahtuma Kuusankoskitalon rantapuistossa vappuna klo 10.30-13.00 Pomppulinna lapsille Palolaitos esittelee kalustoa (jos ei ole hälytysajoja) Ilmapalloja jaetaan lapsille ja lapsenmielisille Picknic - mahdollisuus rannassa Järj. SDP-Kuusankoski – Voikkaa - Kymintehdas Hallitusyhteistyötä Kuusankosken Sosialidemokraatit ry:n johtokunta vuonna 2010 Puheenjohtaja Tuomas Valtonen Varapuheenjohtaja Heikki Melin Johtokunnan jäsenet Timo Valtonen, Ari Söderström, Kati Tähti, Tiina Kirvesniemi, Aulis Forssell, Pirjo Konttinen, Kaija Järvinen, Satu Alahäme Varajäsenet Lasse Koste, Eero Jaakkola ja Antti Ikonen Kymintehtaalaisten Työväenyhdistys ry:n johtokunta vuonna 2010 Puheenjohtaja Raimo Laine Varapuheenjohtaja Juhani Littman Johtokunnanjäsenet Tuure Ainikkamäki, Ari Järvinen, JukkaPekka Sihvola, Outi Kasurinen, Maritta Laakso, Hannele Littman, Keijo Lehtoranta, Pentti Manninen Varajäsenet Maija Niilola, Teuvo Tattari ja Raija Hasari Voikkaan Työväenyhdistys ry:n johtokunta vuonna 2010 Puheenjohtaja Seppo Sutinen Varapuheenjohtaja Harri Anttila Johtokunnan jäsenet Kirsti Saarela, Erkki Antila, Jukka Autio, Teijo Heimonen, Heikki Merivirta, Kari Punkkinen, Seppo Skyttä, Eija Ikonen Varajäsenet Eija Mynttinen, Auli Mynttinen ja Sari Vainikka Vanhasen hallitus on näyttänyt porvarillisuutensa. Koko väestöä koskettavat positiiviset hallituksen linjaukset puuttuvat. Ansiotuloveroihin ohjatut vähennykset kerätään takaisin vähintään nollasummapelinä välillisinä veroina ja palvelumaksuina. Kokoomuksen Katainen hokee työtä ja työpaikkoja, mutta kun uutisointia suomalaisesta teollisuudesta kertaa tästä hetkestä vaikkapa vuoden taaksepäin, se on lohdutonta irtisanomisten toistoa. Sosialidemokraattinen vaihtoehto olisi ollut reippaampi elvytyspolitiikka, mutta porvari katsoo lyhytnäköisesti tulosta osaketta kohden, eikä sille riitä vastapainoksi ihmisten työpaikat. Onneksi sosiaaliturva pitää huolta pois potkittujen toimeentulosta, vaikka sitäkin haluttaisiin kaventaa porvaripiireissä. Vanhasen hallitus teki 300 miljoonan euron tulonsiirron omistajille tarjoamalla metsäteollisuuden säilymiseksi puun myynnin myyntivoiton veronalennuksen. Tämä naamioitiin toimenpiteeksi metsäteollisuuden säilymisen turvaamiseksi, mutta miten kävikään! Verohelpotus säilyi suunnitellun määräajan. Metsäteollisuus irtisanoi, vähennykset jatkuvat, eikä Suomessa ei säilynyt yhtään enempää tuotantoa. Ahtaajien lakko sai kummallisen keskustelun aikaan porvaririntamassa. Laillinen oikeus ja sen olemassaolon kyseenalaistaminen haluttiin keskusteluun tänään, huomenna ei ehkä, tai sitten kyllä, riippuen kysyjästä ja oliko puhuja hiihtämässä vai safarilla. Lakon loputtua Vanhanen piti naurettavana väitteitä vaalirahoittajien vaikuttamisesta hallituksen kokoonpanoon, minä pidän naurettavana sen kiistämistä oikein erikseen. Rahoittajien ja teollisuuden laulua lauletaan lakko-oikeussanoituksin. Vanhasen hallitus siirsi YLEn Jungerin syrjään. Taustalla vaikutti ilman muuta juttu lautapinoista. Niistä tuppeensahatuista. Juttu ei voinut syn- tyä tyhjästä, kuten ei syntynyt vaalirahakohukaan. Jungerin potkujen taustalla on ilman muuta myös kaupallisen median kiukku siitä, että YLE on suvereenisti ottanut nettipalvelut haltuunsa, eikä Almat ja Bonnierit voi tehdä maksullisilla verkkopalveluilla rahaa. Junger on tehnyt mahtavan julkisen palvelun työn siirtämällä YLEn tuotannon keskeisen osan verkkoon kaikkien saatavaksi myös lähetysaikojen ulkopuolella. YLEn opetus- ja arkistopalvelut ovat myös aivan ylivoimaiset verrattuna kaupalliseen mediaan. Maksan mielelläni YLEn palvelusta yhteisvastuullisena, jos se säilyy nykyisen tasoisena. Valitettavasti arvaan, että uusi toimitusjohtaja suorittaa kulujen karsimisen mm henkilöstöä vähentämällä. Nyt virkistynyt kotimainen TV draama vähenee ja tilalle ostetaan vaikkapa espanjalaisia serranoveljeksiä – hauskaa sinänsä, mutta…. Vaalit ratkaisevat politiikan suunnan. Minä en hyväksy porvarivalintojen jatkumista. Siksi haluan hallitusvastuuseen sosialidemokraatit. Kymen vaalipiiristä – Kouvolasta ja Kuusankoskelta asettuu hyviä uusia ehdokkaita kilvoittelemaan puolueäänestykseen ja eduskuntavaaleihin paikasta eduskunnassa. Työmiehet ja palkansaajat tarvitsevat omat edustajansa hyvinvointivaltion turvaamiseksi. Porvarit ovat hukkaamassa kovaa vauhtia kymmenien vuosien työn. Muutos on välttämätön. Lasse Koste Lue tämä – vaikka kahdesti! Ensi vuoden eduskuntavaaleissa on kysymys todella suurista asioista. Varma veikkaukseni on, että jos porvarihallitus saa vaaleissa mandaatin jatkaa vielä seuraavat neljä vuotta, kyyti tulee olemaan palkansaajille, työttömille, eläkeläisille ja monille muille ryhmille varsin kylmää. Jo nyt Vanhasen kakkonen on näyttänyt, mistä tuuli puhaltaa. Hallitus on kimpassa työnantajien kanssa ollut koko ajan esimerkiksi työeläkkeiden ja työttömyysturvan kimpussa. Rikkaille on annettu erilaisia verohelpotuksia ja köyhempää kansanosaa on kannustettu enimmäkseen kepillä. En ole koskaan ymmärtänyt, kuinka mielivaltaisesti sanaa ”kannustaminen” käytetään. Kun esimerkiksi rikasta yritysjohtajaa ”kannustetaan”, hänelle annetaan muhkean palkan päälle vielä miljoonabonukset. Mutta kun köyhää ”kannustetaan”, häneltä leikataan jo ennestään pienestä työttömyysturvasta vielä vähän lisää. sen, että rikkaille enemmän ja köyhille vähemmän. Ja puolueita, joiden ei tarvitse koko ajan selitellä hämäriä vaalirahasotkujaan. heräisi huomaamaan, mistä nyt on kyse. Muutos on pakko saada. Harri Järvinen Kaiken tämän seurauksena suomalaisten tulo- ja varallisuuserot ovat kasvaneet selvästi kolmen viimeisen hallitusvuoden aikana. Eikä siinä vielä kaikki: yhteiskunnan kaksinapaistuminen on merkinnyt myös terveyserojen kasvua. Eli köyhä kansa voi kaikin tavoin huonosti. Tämän lehden sivulla todettuna ei liene yllätys, että näkisin hyvin mielelläni seuraavassa hallituksessa SDP:n – ja nimenomaan vielä pääministeripuolueena. Mutta asia ei hoidu toivomalla, vaan sillä, että aletaan jokainen tehdä töitä tavoitteen saavuttamiseksi. Muussa tapauksessa Kataisen, PekkariTarvitaan siis muutosta. Ja se sen, Kiviniemen tai vaikkapa muutos on mahdollinen vain Väyrysen ykköshallitus kusen kautta, että vuoden 2011 rittaa meitä varmasti. huhtikuussa pidettävissä eduskuntavaaleissa Suomen kanPyydän anteeksi ehkä hiesa antaa nykyhallitukselle ja man tylsää otsikointiani tälle sen politiikalle epäluottamus- kirjoitukselle. Ajattelin kuilauseen. Valtaan pitää nostaa tenkin, että nyt pitää käyttää puolueita, jotka ymmärtävät kaikkia mahdollisia keinoja, muutakin politiikanteosta kuin jotta mahdollisimman moni Kuusankoski ja sosialidemokraatit Nro 1, huhtikuu 2010 192 Kuusankoskella, 26. huhtikuuta 2010 50 vuotta viestintää Kun Kuusankosken kunnasta tuli kauppala vuonna 1957, virisi paikkakunnan elämä monilla saroilla. Keskustaan rakennettiin Pienteollisuustalo ja sen kellarissa aloitti toimintansa mm. kirjapaino. Tilattavien lehtien lisäksi Kuusankoskella luettiin Seurakuntatervehdystä ja Kymiyhtymää. Sosialidemokraattien piirissä virisi ajatus omasta joka kodin lehdestä, jolla saataisi viesti perille joka savuun. Vuonna 1959 julkaistiin 3000 kappaleen näytenumero Kuusankoski ja Me Sosialidemokraatit –lehdestä. Vaikka oman kauppalan kirjapainosta saatiinkin tietoa lehden teosta ja julkaisemisesta, lehtemme painettiin Kotkassa Eteenpäin painossa, sillä omalla paikkakunnalla painettiin julkaisut arkki kerrallaan eikä se soveltunut sanomalehtimuotoisen painamiseen. Vuodesta 1960 on lehti ilmestynyt 192 kertaa. Pian nimestä putosi pois me-sana. Lehden parasta aikaa olivat 70ja 80-luvut. Silloin viikoittaisia ilmaislehtiä ei vielä ollut ja lehdellä oli useita tunnettuja kirjoittajia ja avustajia, jotka kirjoittivat ajankohtaisista aiheista ja joukossa oli uutisiakin. Pakinoitsijat: Reissumies tai Henri Hixon ja runoilijat Eila Hirvonen etunenässä olivat luettuja palstoja. Piinapenkki tai Peukaloruuvi esitteli aina ajankohtaisia henkilöitä. Lehti ilmestyi vähintään neljästi vuodessa, joskus jopa seitsemän. Paikkakunnan liikkeet, Voikkaalta ja Kuusankoskelta ilmoittivat lehden sivuilla. Lehden aiheet ovat olleet Vappu, joulunumero ja tietysti vaalit, poliittinen lehti kun kerran on. Uuden vuosituhannen ensi kymmenellä julkaisu on pääosin ilmestynyt kaksi kertaa vuodessa ja vaalien alla. Lehdessä kolumnit ovat edelleen mukana, uutis- ja ajankohtaisaineistoa on vähemmän. Viestinnän kentässä on tapahtunut suuria muutoksia, ja Kuusankoskikin on osa Kouvolaa. Mainoksia ja ilmaislehtiä tulee ”vaivaksi asti”. Silti Kuusankoski ja Sosialidemokraatit –julkaisu jatkaa ainakin toistaiseksi ilmestymistään painettuna lehtenä kahdesti vuodessa, vaikka lehtemme näköispainos toki löytyy netistäkin. Kuusankoski ja Sosialidemokraatit –lehden numeroita viiden vuosikymmenen takaa on esillä Kuusankosken kirjaston näyttelytilassa tämän ja ensi viikon ajan kirjaston aukioloaikoina. Tervetuloa selailemaan ja tutkimaan Kuusankosken kehitystä. -AS Kunniakäynti vakaumuksensa puolesta kaatuneiden muistomerkillä vanhalla hautausmaalla Vappuaamuna 1.5.2010 klo 9 Puhe: kansanedustaja Valto Koski Musiikki Kuusankosken Puhallinorkesteri Tervetuloa mukaan Kuva vuodelta 2009 -lehden 50-vuotisnäyttely Kuusankosken kirjaston näyttelytilassa Kymenlaaksonkatu 1, Kuusankoski, 2. kerros Näyttely on avoinna 26.4.-8.5.2010 arkisin klo 10-19, vappuaattona 9-15 ja lauantaina 8.5.2010 klo 9-12 Tervetuloa – vapaa pääsy Raimo Laine ehdolle eduskuntavaaleihin Kuvassa nykyinen kansanedustajamme Valto Koski (vas.) ja seuraavissa vaaleissa ehdolle pyrkivä Raimo Laine. Kymintehtaalaisten Työväenyhdistys ry on asettanut puheenjohtajansa Raimo Laineen (58) ehdolle sosialidemokraattisen puolueen jäsenäänestykseen, jossa valitaan Kymen piirin ehdokkaat näillä näkymin ensi huhtikuussa pidettäviin eduskuntavaaleihin. Kymen piiristä voidaan asettaa neljätoista ehdokasta ja halukkaita näyttää tulevan enemmän. Jäsenvaali ratkaisee paikan ehdokaslistalla. Lehtemme mennessä painoon oli Kouvolasta asetettu ehdolle tietojemme mukaan viisi miestä, naisehdokkaista näyttää olevan pulaa. Kuusankosken alueen edelliskerran ehdokkaista ei ketään ole asetettu, ainakaan vielä, ehdolle. Jäsenvaali käydään näillä näkymin syyskuun 6.-23. päivinä. Raimo Laine on toiminut vuosia Kymintehtaalaisten Työväenyhdistyksen puheenjohtajana. Ammattiyhdistystoiminnassa Raimo on Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry (entisen KTV:n) aktiiveja. Raimo Laine oli Kuusankosken kaupunginhallituksen viimeisin puheenjohtaja, ennen uuden Kouvolan perustamista. Sosialidemokratian menneisyys ja tulevaisuus Mitä sosialidemokratia oikeastaan on, millaista se on ollut ja mitä sen tulisi olla. Olen kohdallani joutunut miettimään tätä kokonaisuutta erityisesti niiden kokemusten valossa, jotka ovat tielleni sattuneet sen jälkeen kun tulin mukaan politiikkaan. Runsaan viidenkymmenen vuoden aikana, mitkä tähän aikaan liittyvät, olen ollut mukana poliittisessa perusjärjestössä, ay-liikkeessä, kunnallispolitiikassa, sekä valtakunnanpolitiikassa. Voin hyvällä syyllä sanoa, että kokemusta on ja voin kirjoittaa menneestä sen perusteella. Mutta voiko kokemus olla avuksi myös tulevaisuuden hahmottelussa on jo vaikeammin arvioitava asia. Sanonta: jos ei tunne menneisyyttä ei osaa hahmottaa myöskään tulevaisuutta, pitänee kuitenkin ainakin osittain paikkansa. Mikko Majander kirjoitti Kanava 2/2010 lehdessä artikkelin – SDP:n menetetty maine. Se kertoo mielenkiintoisella tavalla taustoista, jotka ovat vuosien saatossa sosialidemokratian sisältöön ja kannatukseen vaikuttaneet ulkopolitiikasta maailmanpoliittisiin muutoksiin. Hän toteaa kirjoituksessaan mm näin: SDP on ollut vuoden 1918 katastrofista lähtien ennen muuta pragmaattinen reformipuolue, mutta kriitikot eivät ole osanneet päättää, syyttääkö puoluetta liiasta ideologisesta dogmaattisuudesta vai tuulen haistelijan opportunismista. Tästäkö on kysymys myös tässä ajassa, kun käydään keskustelua puolueen politiikan sisällöstä, pitääkö vahvistaa ideologiaa vai haistella uusia tuulia. Kysymys kuuluu: onko mahdollista käyttää näitä molempia yht`aikaa ja rinnakkain. Joka tapauksessa sosialidemokratian menestys on yhteydessä niihin saavutuksiin, joita puolue oli vahvasti ajamassa 1970- ja 1980-luvuilla kehittäessään Suomesta hyvinvointivaltiota tai hyvinvointiyhteiskuntaa, kummaksi sitä kukin haluaa kutsua. Tämä koskee yhtälailla työelämää, kuin muutakin hyvinvointipolitiikkaa. Suomen jouduttua 1990-luvun taitteessa talouslamaan hyvinvointipolitiikkaan panostaminen alkoi käydä rajalliseksi. Talouden lainalaisuudet alkoivat hallita politiikan sisältöä. Ensin tämä toteutui pääministeri Esko Ahon hallituksen, ja sen jälkeen, myös pääministeri Paavo Lipposen molempien hallitusten politiikassa. Näin jälkeenpäin voidaan kysyä, mikä olisi ollut vaihtoehto. Oma näkemykseni on, ja sekin perustuu kokemuksiini, että tätä muutosta ja sen poliittisia vaikutuksia ei oikein tiedostettu. Tämä koskee myös sosialidemokraattien sisällä käytyä keskustelua, mutta myös kansalaisten näkemystä. Kuvaavaa on, että vielä jokin aika sitten pääministeri Paavo Lipposen sateenkaarihallitusten saavutuksia Suomen nostamisesta jaloilleen talouslaman jälkeen kiitettiin yleisesti. Sosialidemokraatit ja varmasti myös osa äänestäjistämme eivät kuitenkaan kuittaa tätä näkemystä menneen ajan saavutuksista, niistä on pikemminkin muodostunut taakka sosialidemokratialle. Vielä ei tiedosteta, että maassamme on tapahtunut teollinen murros, ja sen mukana perinteisen työväestön väheneminen. Vanhat sosialidemokraateille myönteiset teollisuuskaupungit ovat kuihtuneet pois laman jälkivaikutusten seurauksena, samoin on käynyt myös punapääoman. Me kuusankoskelaiset sen tiedämme, jos kuka. Jos hyväksytään, että politiikkaa on tehtävä ajassa, niin silloin on tiedostettava, mitä tähän aikaan liittyy. Tämä ei tarkoita, että kaikki se mitä tämä sinivihreä porvarihallitus on valtansa aikana tehnyt, olisi hyväksyttävää, päinvastoin suurin osa sen politiikasta ei ole hyväksyttävää. Oma näkemykseni on, että monet kansa- laiset haluaisivat muutosta, he eivät ole nykyiseen politiikkaan tyytyväisiä. Mutta eivät he ole tyytyväisiä myöskään sosialidemokraattien oppositiopolitiikkaan, jonka kannatuslukumme osoittavat. Siksi meneillään oleva muutos sosialidemokraattisen puolueen sisällä on suuri haaste. On löydettävä menettelytavat, joilla voimme osoittaa tarpeellisuutemme niille, joiden mielessä vielä painavat hyvien aikojen työn tulokset. On löydettävä keinot suurten eläkeryhmien luottamuksen saavuttamiseksi, sekä haettava uusia toimintamuotoja työmarkkinajärjestöjen kanssa. Jos nykyinen talouslama ja sen seurauksena suuri työttömyys lisääntyvät, se voi lisätä uskoa sosialidemokratian mahdollisuuksiin. Mutta siinä piilee myös vaara, jos voitamme vaalit, tiedämmekö mitä kansalaiset meiltä odottavat ja mitkä ovat käytettävissä olevat keinot. Valto Koski sd kansanedustaja Kunnissa tarvitaan kykyä tehdä päätöksiä vastuullisesti ta ja jatkuvasta muutoksesta. Talouden kriisin aiheuttanut ahneus ei maailmasta koskaan häviä, mutta hyvällä lainsäädännöllä ja toimivalla valvonnalla sitä voidaan rajoittaa. Ennustettaessa kunnallista tulevaisuutta avainkysymys on, miten turvataan suomalaisten hyvinvointi ja onnellisuus, kun resurssien määrä on riippuvainen pääsääntöisesti ulkoisista tekijöistä. Talouden kriisi on selkeästi konkretisoinut kahteen asiaan. Ensinnäkin Suomi tarvitsee kohtuullista kasvua työllisyyden ylläpitoon, perusturvan rahoittamiseen ja hyvinvoinnin lisäämiseen. Toiseksi talouden kasvua tulee tavoitella vastuullisesti. Vastuullisuus tarkoittaa rehellisyyttä ja pitkäjänteistä huolehtimista elinympäristöstä sekä kuntayhteisöstä. Kasvu syntyy uusien ajatusten soveltamises- Samat talouden pelisäännöt pätevät yhtälailla niin kansantaloudessa kuin kuntataloudessakin. Kummassakin tarvitaan kasvua hyvinvoinnin ylläpitämiseksi ja kustannusten maksamiseksi. Kouvolan seudun historiasta tiedämme, että riippuvuutemme suurteollisuudesta on ollut avaintekijä seutumme elinvoimaisuudelle. Vuosisadan laman kohtaaminen on lohkaisut elinvoimastamme suuren osan, mutta samanaikaiset elvytystoimenpiteet ovat loiventaneet rajua Kouvolan suhdannetaantumaa. Yhtenä selkeänä tekijänä taantumasta selviämiseen on ollut suurempi kuntakokonaisuus. Yksityinen sektori näyttäisi jo ohittavan suurimman aallonpohjan, mutta kuntasektorilla ei ole vielä pohjakosketusta tapahtunut. Kouvolan talouden tulopuoli on pettänyt ennusteisiin nähden, eikä myöskään menokuri ole pysynyt aisoissa. Taloutemme tasapainottaminen on suuri haasteemme tämän valtuustokauden aikana, josta on vielä 2,5 vuotta jäljellä. Todennäköisesti pystymme ainoastaan saamaan tulot ja menot tasapainoon hyvällä yhteistyöllä valtuustossa. En kuitenkaan usko, että ihan muutamaan vuoteen pystyisimme saamaan vanhat vajeemme muutettua vastaavaan ylijäämään. Tämän päivän kuntakenttä on täynnä informaatiota, mutta sieltä on löydettävä vain se, jolla on merkitystä. Omien havaintojeni mukaan johtamista vie pahimmin harhaan se, että johtaja ei pysty löytämään olennaisinta liiallisesta informaatiosta johtuen. On parempi käyttää talouden keskeisiä tunnuslukuja ja niiden oikeaa tulkintaa kuin käyttää tarkoitushakuisesti epäolennaisia perusteettomin toivein tulkittuja lukuja. Pelkästään tällainen virhe voi johtaa kriittisen päätöksenteon tuhoisaan lopputulokseen. Kunnallisessa päätöksenteossa on luottamus- ja virkahenkilöjohdon pyrittävä näkemään poikkeuksellisen kauas, sillä päätöksenteon nopeudessa kunnat eivät monista syistä johtuen pärjää yrityksille. Jotta taas näkisi kauas, on noustava muita korkeammalle. Korkeammalle noustessa välimatka muihin päätöksentekijöihin saati kuntalaisiin saattaa kasvaa, ja johtaa pahimmassa tapauksessa siihen, että kommunikointi muiden päätöksentekoon osallistujien kanssa jää liian vähäiseksi. Tämä taas johtaa uskaliaan ja pidemmälle katseensa suuntaavan luottamus- tai virkahenkilön uran loppumiseen. Juuri sen vuoksi poliittiset johtajat pelaavat varman päälle eikä tarvittavaa muutosta synny. Pitkässä juoksussa tämä ei ole ainakaan kuntalaisen etujen mukaista. Myös meillä Kouvolassa selviytymishaaste on kova. Talouden on oltava kunnossa ja toimintaan on varattava riittävät resurssit. Juuri sen vuoksi olemme valinneet suuremman kuntakokonaisuuden, jotta pystymme turvaamaan muun muassa aluesairaalan palvelut asukkaillemme. Samalla kaikkien palvelutoimintojen kehittämiseen on jatkuvasti panostettava. Vaatimus on erityisen haastava jo lähivuosina erityisesti vanhus- ja terveyspalveluissa, joissa kustannusrakenteen ennustetaan kasvavan moninkertaisesti nykytasoon verrattuna. Vain taloudeltaan vahva ja hyvään kuntoon trimmattu kunta voi täyttää perustehtävänsä eli palvelujen järjestämisen omille asukkailleen, kuntalaisilleen. Tällainen kunta todennäköisesti onnistuu myös jatkossa palkkaamaan ammattitaitoisen ja motivoituneen henkilöstön. Hauskaa vappua ja aurinkoista kevättä! Jukka Nyberg Kouvolan Sos.dem.kunnallisjärjestön puheenjohtaja Muistan lapsuuteni vapuista isot ilmapallot, simat ja äidin leipomat sokerimunkit ja lihapiirakat. Vappu toi kevään ja tunteen uudesta toivosta, valosta ja lämmöstä. Minkälaisen toivon vappu tänä vuonna tuo? Minkälainen toivo työläisillä on heidän omana juhlapäivänään, nautitaanko simasta ja munkeista? Kuusankoskea, niin kuin koko Kymijoen vartta on koeteltu voimakkaasti jo useampana vuotena. Suomen perusteollisuus on joutunut lopettamaan tehtaita sen perinteisellä alueella, jossa joskus tehtiin paperia ja sellua enemmän kuin missään muualla maailmassa. Syitä tehtaiden ja koneiden lopettamiseen on monia, mutta seuraus on selvä: eniten ovat kärsineet ne työläiset ja perheet ja kylät, jotka ovat eläneet paperitehtaan luomasta ravintoketjusta. Metsäteollisuus, joka kuuluu suomalaiseen identiteettiin, rakentaa nyt uutta tulevaisuutta tropiikkiin, harmaiden eukalyptuspelto- jen viereen. Voimmeko me enää puhua vihreän kullan maasta? Minun vastaukseni on, että voimme. Metsät ja siitä jalostettavat tuotteet, paperi, kartonki ja sellu ovat meidän ominta sinivalkoista omaisuuttamme. Tämän omaisuuden me haluamme pitää. Ja jakaa sitä myös tuleville sukupolville. Tämän jatkuvuuden turvaamiseksi on meidän jokaisen tehtävä osuutemme. Yhtiöiden on ymmärrettävä, että tämän sinivalkoisen omaisuuden tärkein voimavara ovat työntekijät. Heistä on yksinkertaisesti pidettävä hyvää huolta. Alalle on saatava lisää uusia osaajia, uusia tekijöitä tehtaita pyörittämään. Mutta kuka haluaa opiskella alalle, jonka työntekijöistä työnantaja ei pidä hyvää huolta? Annan ilmaisen vinkin työnantajille. Keskustelkaa työntekijöiden kanssa, kuunnelkaa heitä. Saman vinkin annan myös koko ay-liikkeelle. Keskustelkaa, kuunnelkaa omianne ja työnantajaa. Meillä kun ei ole muita kuin toisemme. Jokaisen alan on käynnistettävä entistä syvällisempi vuoropuhelu työnantajan ja työntekijöiden välillä. Työmarkkinoiden on toimittava entistä paremmin, entistä vaikeammassa ympäristössä. Työmarkkinaosapuolten tärkein tehtävä on neuvotella, neuvotella, sopia ja sopia. Tätä työtä on tehtävä paljon tiiviimmin ja jatkuvasti, ei vain sopimusajan lopussa. Suomalaista työmarkkinapolitiikkaa on vietävä uuteen suuntaan, jossa nähdään pidemmälle ja pitkäkestoisesti. Työmarkkinoiden toimimattomuuden vaarallisin piirre nähtiin ahtaajien lakossa. Lakkoa alettiin murtaa rikkurityövoimalla. Toivon, että tämänlaatuinen ajattelu ei saa Suomessa missään ryhmässä kannatusta. Meillä on olemassa toimiva ratkaisumalli, jos työriidat eivät ratkea osapuolten välillä. Itse en pidä hyvänä sitä, että sopimukset Tulevaisuuden eväät Paperiliiton liittosihteeri Petri Vanhala puhuu Kuusankoskella sosialidemokraattien järjestämässä vappujuhlassa. Hyvällä onnella hänet voi nähdä myös vappukulkueessa. haetaan pääsääntöisesti valtakunnansovittelijan kansliasta, vaan vastuu työmarkkinoiden toimivuudesta on molemmilla osapuolilla. Suomi on demokraattinen maa ja sellaisena se halutaan pitää. Pidetään siis hyvää huolta toisistamme ja tehdään jokainen kaikkemme sen eteen, että simasta ja munkeista voidaan nauttia tulevaisuudessakin. Iloitaan vapusta, kesästä, elämästä! Petri Vanhala Liittosihteeri Paperiliitto ry Kalajuttuja ja muuta mukavaa Moni kirjoittelu tai monien huulilta kuuluu, että kun joku pääministeri vai mikä se oli. joillakin reissullansa oli hän sitten hiihtämässä Lapissa tai jossakin Afrikassa muuten vaan matkustelemassa, päättää hokasta hyviä juttuja, joko eläkeiän nostamisesta tai lakko-oikeuksien kieltämisestä. Kävi kivasti itsellenikin tuossa pitkänäperjantaina, kun ensin polkupyörällä sain itseni Lappalan rantaan, oikein oikeisiin pilkkikilpailuihin ja sitten ei muuta kuin jäälle. Ensimmäistä reikää kairallani veivatessa huomasin ihmeekseni, ettei se vedä ollenkaan ja avanto jäi tekemättä. Onnekseni löysin valmiin avannon, joita ei kuitenkaan paljon niillä kulmilla Lappalaa ollut, joten tunsin itseni ihan kädettömäksi pilkkijäksi. Onnekseni yksi pilkkijä tuli juttusille varmaankin luullen, että olen jotenkin ylikylän pilkkijä. Hän oli niin ystävällinen, että antoi minun porailla muutaman avannon, joita teinkin siihen sitten muutaman, ettei tarvi jatkuvasti pyydellä kairaa lainaksi. -No paras fiilinki oli jo pilkkijutuista mennyt, kun olin tosi- aan keskittynyt oikein kisoissa menestymään mutta toisin kävi menestystä ei tälläkään kerralla meikä pojalle suotu. Parasta kuitenkin oli ettei tullut luultavasti ketään oikein kovasti loukattua vaikka omalle kunnialle kävi, kun meidän” luottamusmiesnainen” voitti minut yhdellä grammalla, toisen kautta tuli taas hyvämieli, kun minä satuin voittamaan työkaverini myöskin yhdellä grammalla ja kalavaltikka säilyi meikäläisellä. Mieleeni jumpsahti oma työväenyhdistys eli se Kymintehtaalaisten Ty. Kaalissani alkoi juosta kaikenlaisia ajatuksia ja yksi pysähtyi jonkun aivomutkan kohdalle ja siinä alkoi pulputa yhdistyksen puheenjohtajan hommat, joiden hoiteluissa lähti kymmenes vuosi menemään. Tuntuu kohtalaisen pitkältä ajalta tuo kymmenen vuotta, mutta aika vaan on mennyt nopeasti, ettei sitä näin oikein huomaakaan. Johtunee varmaankin siitä, että yhdistyksen porukka, joka ei ihan nuorimmasta päästä ole, mutta olemme kuitenkin koko yhdistysväki melkoisen nuoren oloisia ja on osallistunut aktiivisesti toimintaamme. Tekemistä on riittänyt pikkutilaisuuksien, reissujen ja kokousten muodossa aina vuosi kerrallaan, joten ei mikään hullumpi homma tuo pj: n työ olekaan. Joissakin tilaisuuksissa on tullut sanottua yhdistyksestä noin kuusaalaisen mittapuun mukaan pienin mutta ei vähäisin yhdistys. Osallistuminen tilaisuuksiin on joskus jopa 50 % luokkaa, kokouksissamme käy kylläkin vain n. 20–30% jäsenistöstä, joten siihen täytyisi panostaa mutta en tällä pilkki reissullani siihen oikein lääkettä löytänyt miten saisi kokouksista niin kiinnostavia, että saisi jäsenistön asioista kiinnostumaan. Tämän hetken tärkeimmistä Sosialidemokraattien ”huvi ja hyöty”- tapahtumista on vääjäämättömästi lähestymässä ja sehän on vappu. Vappujuhla järjestetään Kuusaalla ja pääjärjestelyistä vastaa Kouvolan kunnallisjärjestö ja apunaan tietenkin Demari yhdistykset ympäri Kouvolaa. Tapahtumaan toivotaan runsasta osallistujajoukkoa, tietenkin en- sin marssille ja sitten juhlaan jäsenen voimin toivottaa lehunohtamatta aamun haudalla titoimikunnalle ja tietenkin lehden pitkäaikaiselle päätoikäyntiä. mittajalle Ari Söderströmille Kuusankoski ja Sosialide- onnittelut ja intoa lehden mahmokraatti lehti on ilmestynyt dollisille jatkosuunnitelmille. jo viisikymmentä vuotta, sen johdosta KYMINTEHTAA- Oikein hyvää kesän odotusLAISTEN TYÖVÄENYH- ta ja mahdottoman lystikästä DISTYS RY. koko sadan Vappua. t. Kymintehtaalaisten Työväenyhdistyksen puheenjohtaja Raimo Laine Puoluekokouksista alku vaalitaistolle Alkukesä tulee olemaan startti ensi kevään eduskuntavaalitaistolle, vaikka pientä lähtökuoppien kaivelua on ollutkin havaittavissa viime aikoina. Kolmesta suurimmasta SDP avaa puoluekokous kesän ensimmäisenä ja kahden kuluttua tästä pitävät Keskusta ja Kokoomus tahoillaan omansa. Merkittävimpiä näistä ovat SDP:n ja Keskustan puolueko- rihallituksen uhriksi joutunut Yleisradion toimitusjohtajakoukset. na vappuun asti oleva Mikael Pääoppositiopuolue SDP tu- Jungner, mutta hän on ehtinyt lee luomaan pohjan vaalityöl- jo ilmoittaa, ettei ole käytetleen Joensuussa ja vaalityölle tävissä. Koska vaaleihin on merkittävimmän taustahenki- puoluekokouksesta vajaa vuolön valintakin koittaa, koska si jäljellä, ei valinta voi osua puolue joutuu valitsemaan ny- kovinkaan uuden nimen kohkyisen puoluesihteerin tilalle dalle. Vaalityön vetäminen ja uuden. Puoluesihteerit ovat organisointi vaati kokemusta yleensä olleet vaalivankku- ja sitä on valittavalta puoluereitten pääjohtaja, puheenjoh- sihteeriltä löydyttävä. Ja mikä tajan hoitaessa näkyvyyden tärkeintä yhteistyö puheenjohjohtamisen. Puheenjohtaja tajan kanssa on oltava mutkatuskin SDP tulee vaihtamaan, tonta. tai ainakaan varteen otettavaa Mitä tulee puolestaan päähaastajaa ei ole ilmaantunut ja tuskin ilmaantuu. Eduskunta- ministeripuolue Keskustaan vaalit 2011 ovat Jutta Urpilai- niin voi olla, että siellä menee koko johto uusiksi. Puheensen näytön paikka. johtaja vaihtuu, se on varma. Kuka tullaan sitten valit- Sitä en lähde veikkaamaan, semaan puoluesihteeriksi on kuka tulee valituksi. Se on vielä kysymysmerkin alla. Keskustan oma asia. ToivotJulkisuudessa kerittiin nostaa tavaa olisi, että valinta osuisi yhdeksi vaihtoehdoksi porva- henkilöön, jolla muisti pelaa enemmän kuin neljä vuotta ja joka ei saa idioottimaisia ideoita retkillään. En halua myöskään arvailla puoluesihteeri tilannetta Keskustassa, mutta maahanmuuttoasioiden lisäksi edellisten eduskuntavaalien vaalirahasotku tulee olemaan tulevissa eduskuntavaaleissa yhtenä pääpuheenaiheena. Eli puoluesihteerivalinnan jälkeen näemme, mikä on Keskustan strategia tuleviin vaaleihin. Mikäli Korhonen jatkaa, on Keskustalla selkeä etulyöntiasema vaalirahasotkuun: ekspertti sotkujen luomisessa. mia. Muistihäiriöt ovat paha juttu kenellä tahansa, mutta tämä mies sattuu olemaan valtion kirstun hoitaja ja valtio on taloudellisessa ahdingossa. Tässä tilanteessa toivoisi, että valtion raha-asioita hoitaisivat henkilöt, joilla muisti pelaa moitteettomasti. Ennen puoluekokouksia on kuitenkin vuorossaan vappu. Tuo työväenjuhlapäivä, joka taas kerran tullaan viettämään lakkouhkien ympärillä. Toivottavasti kuitenkin vietämme vapun yhtä aurinkoisissa merkeissä kuin viime vuonna. Kolmesta suurimmasta Kokoomus tuskin tulee tekemään Tervetuloa kaikki marssimerkittäviä henkilövaihdok- maan vappuna tai ainakin vapsia, vaikka tarpeen olisi siel- pujuhlaan! läkin suunnalla. Hämmästyttävää on ollut katsoa, kuinka Hyvää Vappua! Kokoomuksen alle 40-vuotiTuomas Valtonen aalla puheenjohtajalla on ollut myös muistin kanssa ongel- Kaikki keinot on sallittuja, uhkaus, kiristys ja lahjonta... Nämä ajatukset saivat alkunsa, kun aloin mietiskellä, miten kummassa kansa saataisiin seuraavissa vaaleissa äänestämään aktiivisemmin. Ja kun se ajatus alkaa luistaa, saattaa syntyä vaikkapa tällainen teksti, lehden juhlavuoden ja vapun kunniaksi! Ensin uhataan lievemmillä rangaistuksilla, vaikka siivoamisella, jokaisen terveen aikuisen, joka ei mene äänestämään on osallistuttava kaupungin siivoustalkoisiin, jossa mm. kerätään roskat katujen varsilta, kiillotetaan ja pestään vaikkapa kaupungin kyltit ja opasteet, haravoidaan puistot ym. Se joka uhkaa ettei mene äänestämään, joutuu luovuttamaan äänestyksen valvonta komitealle tietokoneen ja kännykän viikoksi, kaikki herkuttelu ja kiva on kielletty viikon ajan, töihin on käveltävä tai käytettävä julkisia kulkuneuvoja. Mikäli nämä uhkaukset eivät pelästytä äänestäjää, käyttöön otetaan kovemmat keinot. Päiväsakko, siitä päivästä lukien, jolloin henkilö on uhannut olla äänestämättä, viralliseen vaalipäivään asti. Esim.5euroa/päivä. Tuotto käytetään yhteisten vaalitapahtumien järjestämiseen. Jokaisen 18- vuotta täyttäneen olisikin pakko äänestää. Mikäli sinua ei näy äänestyspaikalla tiettyyn kellonaikaan mennessä, äänestys virkailija tulee kotiovelle matkauurnan kanssa ja vaatii äänen, sakon uhalla! Äänestysaikaa olisi vaikka kaksi viikkoa, mahdollisuus äänen antamiseen järjestettäisiin kouluilla ja työpaikoilla, erilaisissa äänestyspisteissä ympäri kaupunkia, kauppojen edustoilla ym. missään ei välttyisi vaalivirkailijan tapaamiselta! tapahtuma toreille ja turuille. Lapsille jaettaisiin karkkia ja kaasupalloja. Kaupungilla liikkuisi naamiaisasuihin pukeutuneita vaalivirkailijoita, jotka houkuttelisivat ihmisiä äänestyspaikoille! Nuorisolle olisi järjestetty vaikkapa rockkonsertteja ja skeittitapahtumia. Kaikkien äänestäneiden kesken arvotaan tietenkin kylpylälomia ja etelänmatkoja, pääpalkintona olisi kutsu linnanjuhliin. Lahjonta voisi olla tehokkain keino saada ihmiset vaaliuurnille. Äänestyspaikoilla olisi ilmaiset pizzat ja limut niille jotka kiltisti äänestävät. Jaettaisiin kahvipaketteja ja pullapitkoja varttuneemmille äänestäjille, heille järjestettäisiin myös taksikuljetus äänestyspaikoille. Vaalibussit kuljettaisivat äänestäjiä ilmaiseksi äänestyspaikoille ja kotiin. Vaalipaikalla voisi äänestysvuoroaan odotellessa pelata pleikkaria tai katsella televisiota, nauttia vaikka kynsimanikyyrin tai jalkahoidon. Tutustua formula-auton tekniikkaan tai lueskella hyvää kirjaa. Nuorena se on vitsa väännettävä. Äänestyskäytännön opettelu aloitettaisiin jo lapsena. Jokaisen lapsen olisi käytävä harjoittelemassa äänestämistä vanhempiensa kanssa vähintään kerran vuodessa, harjoittelu järjestettäisiin päiväkodeissa ja kouluissa. Lapsiperheiden äänestyspaikat olisi järjestetty esim. HopLopiin tai tykkimäkeen, lippua jonottaessa vanhemmat voisivat äänestää. Äänestämisestä tehtäisiin hauska kokoperheen Voisihan se olla, että näillä keinoilla äänestämiseltä ei voisi välttyä! Kevättä ja raikkaita tuulia odotellessa! Onnea 50-vuotiaalle Kuusankoski- ja sosialidemokraatit lehdelle! Hauskaa Vappua kaikille! Nauttikaa simasta, tippaleivistä ja toisistanne! Heli Nikula Välittävä vastuu – salliva vapaus. Olemme ehkä liian turtuneita niihin taloudellisiin vaatimuksiin, joita tänä päivänä kohdistetaan tavoitteiden rajaamisiin, sosiaaliturvaan ja hyvinvointivaltioon. Olof Palme totesi aikoinaan, että politiikka on tahdon asia. Kenenkähän tahtoa tänä päivänä eniten noudatetaan. Meille on tämän päivän periaatteiksi tarjottu kilpailua, maksukykyä, yksilökeskeisyyttä, tuottavuutta, eriarvoisuutta jne. Entiset arvot kuten sosiaalinen oikeudenmukaisuus, tasa-arvo, ihmisarvon kunnioittaminen eivät kuitenkaan kansalaisten mielestä saa unohtua. viettelevää: siirrytään tuottajakeskeisyydestä asiakaskeskeisyyteen, pakosta valintaan, monopolisuudesta markkinajohtoisuuteen, riippuvuudesta itsenäisyyteen jne. Kauniita sanoa, mitä sitten tarkoittavatkaan. Erityisesti kilpailuttaminen on tullut kuntien ”iloksi”. Kilpailutus ei lainkaan koske yksityisiä yrityksiä, jotka voivat ostaa mistä haluavat voittaen aikaa ja rahaa. Yksityiseltä puolelta on myös lainattu ajatus, että pysyvää on vain muutos ja siitä syystä yritysten keski-ikä onkin vain noin seitsemän vuotta. Julkisella puolella on syytä muistaa, että muutoksen aikaansaaminen vaatii työtä, jona aikana asukkaat/asiakkaat ja palvelut on hoidettava. Ihminen ei muut hetkessä, vaikka hänelle kerrotaan, että vanha toiminta on aikansa elänyttä – ammattiidentiteetti sen sijaan kärsii. Meille on julkishallintoon viime vuosikymmeninä tuotu vähin äänin uutta hallintomallia, joka nojaa uusliberalistisiin ajatuksiin. Käytännössä on tehtäviä ulkoistettu, virastoja muutettu yrityksiksi ja yhtiöiksi, yhteiskunnan omaisuutta myyty, tilaaja-tuottaja- Kilpailuttaminen on tullut mallia kokeiltu jne. Termino- jäädäkseen ja kolmas sektori logia tässä yhteydessä on ollut sekä pienet palvelujen tuotta- jat tulevat olemaan vaikeuksissa. Pitäisi ehdottomasti olla ulkoisia laaduntarkkailijoita, sillä yksiköiden oma valvonta ja etäinen seuranta eivät riitä. Kilpailuttaminen sinänsä olisi sitten oman messunsa arvoinen, koska suuret yritykset ovat tulleet jäädäkseen ja laajenevat. kohdalla todettiin, että jos mediamaksu hoidetaan budjetin kautta, niin hyvätuloinen häviää. Sitä ei tietenkään kerrottu, että vastaavasti pienituloinen voittaa, joka on ilmeisesti ihan väärin. Verotuksellahan pyritään sosiaalisen oikeudenmukaisuuteen, jota samansuuruiset maksut eivät ole. Kuntaliiton uusi toimitusjohtaja pääsi julkisuuteen kylmällä matematiikallaan. Säästökohteina olivat tietysti lapset ja vanhukset. Toimitusjohtaja on laskenut, että jokainen yli satavuotias maksaa yhteiskunnalle 33 000 euroa vuodessa. Samoin hänen mielestään työttömän lapsella ei ole oikeutta päivähoitoon. Samanaikaisesti meille kerrottiin, että Mikael Lilius sai viime vuonna palkkaa Fortumilta lähes 2 miljoonaa euroa ja eläkettäkin keväästä alkaen 40 000 euroa/ kk. Verotustahan ei meillä saa korottaa – enempi toisinpäin. Ahtaajien lakko ei saanut suurelta yleisöltä sympatiaa. Syyksi voi arvioida, että ahtaajia pidetään parempituloisina, joille ei ole syytä antaa parempia etuja eli oliko kateus mukana kuvassa. En tiedä, miten vanhemmat kannustavat lapsiaan ahtaajien hyvätuloiseen ammattiin? Osa varmasti ei tykännyt siitä, että ahtaajat haittasivat lakollaan vientiä ja kilpailukykyä. Jos pitää veikata, niin kallistun kyllä edellä mainittuun syyhyn. On myönnettävä, että kansantalouden kasvu ei ole enää tänä päivänä päällimmäisiä arvojamme. va päätoimittaja Janne Virkkunen totesi eläkkeelle jäädessään, että lehti on liputtanut hänen aikanaan sosiaalisen oikeudenmukaisuuden puolesta. Tämä pitää paikkansa ja varmasti vaikuttanut siihen, että vähäväkisten ylitse ei ole kävelty ihan miten vain. Hesarin merkitys on erityisesti ollut suuri sen takia, että vasemmiston lehtien levikki on vähäinen. Hesari on rohkeasti tarttunut aiheisiin, joista valtaapitävät eivät ole aina tykänneet, mutta lehden suuren levikin vuoksi asioita ei ole voinut sivuuttaa olan kohautukselle. Esillä olleen mediamaksun Helsingin Sanomien vastaa- Tuure Ainikkamäki Taas Paavo on valmis uhrautumaan isänmaansa puolesta Kokenut veteraanipoliitikko Paavo Väyrynen on lupautunut Keskustan puheenjohtajaehdokkaaksi ja pääministeriksikin vaalikauden loppuajaksi. Mies herättää omassa puolueessaankin perin ristiriitaisia tunteita. Puolueväki näyttää kuitenkin olevan yksimielinen siitä, että Paavon koulutuksessa (valtiotieteen tohtori) ei ole mitään vikaa pikemminkin päinvastoin. Taannoin erääseen toiseenkin puolueeseen oli tyrkyllä vastaaviin tehtäviin kokenut tohtorismies. Jos muistan oikein eräät toverit, eikä ehkä kovin harvalukuinenkaan joukko puolueaktiiveja, uhkasi erota työväenliikkeestä, jos moinen kirjanoppinut tulisi valituksi. Siksi puoluetta johtaakin nyt ihan hyvännäköinen misukka. Kauas on kuljettu perinteisen työväenliikkeen juurilta. Ennen sisällissotaa 1918 maassamme oli työväenkirjastoja, joiden avulla oli tarkoitus sivistää kansalaisia. Voittaneet valkoiset näkivät nämä laitokset lakkauttamisen arvoisiksi. Miksiköhän? Vielä peruskoulun ideointi ja toteutusvaiheessa liki 40 vuotta sitten koulutus nähtiin keinona lisätä oikeudenmukaisuutta ja tasa-arvoa yhteiskunnassa. Valitettavasti nykyisin ns. poliittisen työväenluokan määrittelemiseksi tehokkain keino taitaa olla, että se koostuu ihmisistä, jotka eivät arvosta koulutusta, pikemminkin vähättelevät ja usein jopa suhtautuvat siihen vihamielisesti. Nykysukupolven aikana se tarkoittaa sitä, että jos elämänkilpailua verrataan vaikkapa urheilusuoritukseen, niin voisi tapahtua seuraavaa: Ennen juoksukilpailun starttia osaa kilpailijoista ammutaan jalkaan. Nämä haavoitetut eivät tule ensimmäisinä maaliin ja osa jää matkalle. Näin tuhoisasti voivat vanhempien ja kaveripiirin asenteet vaikuttaa. Geenit ym. tekijät ovat toki sitten oma lukunsa, mutta niiden merkitys on tässä vähäisempi. Kovin hälyttäviä uutisia on kuulunut alakoulusta Kuusankoskeltakin. Onko jonkinlaista järjestäytynyttä rikollisuutta pesiytynyt jo näinkin nuorten keskuuteen. Eikö pienempien hengen ja turvallisuuden vaarantaminen ja uhkaaminen vaatisi jo huostaanottoja, vaikka ne kalliiksi tulevatkin. Seuraava hallitus saattaa jo sallia entistä enemmän yksityiskouluja. Niissä muka sitten vallitsee parempi työrauha. Ennen kaikkea niihin ei rahvaan lasten tarvitse vaivautua, kun lukukausimaksut voivat olla huikeitakin. Tuleva kehitys riippuu siitäkin, kuka meille ostaa seuraavaksi minkäkinlaisen hallituksen ja arvattavasti pikkurahalla. Jos olisin Putin, tarttuisin oitis tilaisuuteen. Natosta ei tulisi olemaan huolta. Pian olisi Suomessakin ”ostomiesten” miehittämä ja naisittama hallitus ja niillä taas vielä omat kotiryssänsä. Se toinen maisterismies Paavohan on jo palveluksessa. Leo Jumppanen Valt.tri Markkinat Kuusankosken keskusaukiolla äitienpäivän aattona 8. toukokuuta 2010 klo 9.00Tervetuloa SDP-teltalle keskustelemaan valtuutettujen ja kansanedustajaehdokkaittemme kanssa Ruusu äidille – ilmapallo perheen pienimmille Avoinna: 1.5.2010 alkaen ma-pe 9 – 17.00 la. 9 – 14.00 Kauppakatu 1 • Kuusankoski ✆ 374 8271 Kuusankoski ja sosialidemokraatit Julkaisijat: Kuusankosken Sosialidemokraatit ry Voikkaan Työväenyhdistys ry toivottaa Kormel Parturiliike Seija Lindeman Valtakatu 30, Kuusankoski ✆ (05) 374 7878 Kymintehtaalaisten Työväenyhdistys ry asennetta elämään Toimisto Valtakatu 38 A PL 28, 45701 Kuusankoski puh. 0400 286 029 [email protected] www.sdpkuusankoski.fi Päätoimittaja Ari Söderström Kuusankosken Kansantalo Oy Onnittelee juhlivaa Kuusankoski ja Sosialidemokraatit lehteä www.kymenpaviljonki.fi Toimitussihteeri Satu Alahäme Jakelu Itella Oyj Sivunvalmistus Anle Oy Painopaikka Lehtikanta Oy Kouvola 2010