Sami Hyypiä Areenan joulumarkkinat
Joka kotiin ja yritykseen Kuusankoskella N:ro 2 Julkaisijat: SDP:n puolueosastot Kuusankoskella Marraskuu 2009 Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta lehtemme lukijoille Sami Hyypiä Areenan joulumarkkinat ensi sunnuntaina 29.11. alkaen klo 9.00 Demarivaikuttajia paikan päällä (H1N1-varauksin) keskustelemassa ajankohtaisista asioista. Tervetuloa SDP-teltalle Perinteiset kinkkuarpajaiset Kynttilä joulun juhlaan Joulu on punainen Kuusankosken Sosialidemokraatit ry:n johtokunta vuonna 2009 Puheenjohtaja Tuomas Valtonen Varapuheenjohtaja Lasse Koste Johtokunnan jäsenet Antti Ikonen, Heli Nikula, Pirjo Konttinen, Minna Tuukkanen-Peussa, Aulis Forssell, Eero Jaakkola, Teemu Turpeinen ja Jari Peltola Varajäsenet Kaija Järvinen, Tiina Kirvesniemi ja Heikki Melin Kymintehtaalaisten Työväenyhdistys ry:n johtokunta vuonna 2009 Puheenjohtaja Raimo Laine Varapuheenjohtaja Juhani Littman Johtokunnan jäsenet Hannele Littman, Tuure Ainikkamäki, Emma Lempinen, Maritta Laakso, Kalevi Pahkala, Jukka Pekka Sihvola, Pentti Manninen ja Outi Kasurinen Varajäsenet Keijo Lehtoranta, Marko Kallio ja Ari Järvinen Voikkaan Työväenyhdistys ry:n johtokunta vuonna 2009 Puheenjohtaja Seppo Sutinen Varapuheenjohtaja Juha Peltola Johtokunnan jäsenet: Kirsti Saarela, Seppo Skyttä, Jukka Autio, Heikki Merivirta, Tuula Lindstedt, Eija Mynttinen, Reijo Heimonen ja Kari Punkkinen Varajäsenet Matti Koste, Anita Puholainen ja Saara Saukkonen Joulu on punainen. Joulun punainen on lämmin, juhlallinen väri. Se näkyy omenassa, joulun pukimissa ja koristelussa. Joulun punainen korostuu toivottavasti taas tänä jouluna valkoisella puhtaalla hangella. Punainen on yhteinen joululle ja työväenliikkeelle. Työväenliikkeen punainen on palavan innostuksen ja intohimon väri, jossa sydämissä sijaitseva aate ja maailmankatsomus käsitys oikeasta ja yhteisestä hyvästä on syvällä sisällämme punaisessa veressämme. Joulussa ja työväenliikkeessä on värin lisäksi paljon yhteistä. Turku julistaa joulurauhan, jonka aikana rikollisuus vähenee tuntuvasti ja joulurauhan rikkominen taitaa vaikuttaa myös rikosseuraamuksiin. Rauha julistetaan myös metsän eläimille tarjoamalla ruokaa ruokintapaikoilla ja pidättäytymällä riistan metsästyksestä joulun ajan välittömässä läheisyydessä. Rauha on ollut työväenliikkeen keskeinen tavoite jo ensimmäisissä aatteen sisältävissä filosofisissa kirjoituksissa. Rauha on yhteinen kansainvälinen työväenliikkeen tavoite solidaarisuuden tapaan. Kansakunta ei voi saavuttaa onnellisuutta olemalla jollakin tavalla osallinen sodassa - onnellisuutta ei voi ilman rauhaa. Sotatilanne johtaa väistämättä ainakin heikoimpien kurjistumiseen. Joulun ja työväenliikkeen rauhan ajatus on yhteinen. Kristinuskon ja työväenliikkeen yleisen hyvän tavoittelu on yhteinen. Työväenliike on historiassaan köyhälistön ja vähäosaisten etujen valvoja kristillisen kirkon tapaan. Jeesus oli sosialisti sanottiin 60-luvun radikaalien mantroissa – ideologisesti osittain totta. Seurakunta diakoniatyössään on tänään täyttänyt työväenliikkeen osaa vähäosaisten puolesta toimijana. Jotenkin kadehdittavaa todeta, että näin kuitenkin osaltaan on. Pitäisikö meidän piirun verran tarkastaa kurssiamme? Eroavaistakin on. Kirkon liitto maallisen esivallan kanssa ei tue vallankumouksellista osaa ja ajattelua työväenliikkeessä sosialismissa. Haluaisin, että olisimme käytännön politiikassa edes jonkun sortin sosialisteja. Vaikkapa nyt Bernstainilaisia, joille muutos on erityisen merkittävää jopa päämäärän kustannuksella. Muutosta toivon Joululahjaksi koko maakunnan kunnallispolitiikalle. Olisiko viimein aika olla ihmisen puolella budjetin sijaan ja erottua vasemmistolaisina politiikan konsensuskuorossa. verkkoselvitys pitää sisällään välttämättömyyksiä, mutta ala-asteen säilyttäminen on kunniallista politiikkaa. Rauhaisaa Joulun aikaa. Lasse Koste varapuheenjohtaja Kuusankosken sosialidemokraatit Ehdotan, että aloitamme ihmisten puolella olemisen vastustamalla kategorisesti kaikkien ala-asteiden lakkauttamista, joissa on jokaiselle luokalle 1-6 on yli 10 oppilasta. Tätä lähipalvelua seudulle muuttavat lapsiperheet hakevat, eivät tilaaja-tuottajamallin tuplavirkamiehitystä. Koko koulu- Tilastot ovat kylmiä Kansainväliset vertailut ovat usein hyvin ontuvia ja jopa harhaanjohtavia. Pahimmillaan ne ovat erittäin tarkoitushakuisia. Tällöin kyse on yleensä siitä, että vertailun esittämälle taholle esitetty vertailu on edunvalvonnallisesti tai muusta itsekkäästä syystä myönteinen. Jokainen taitaa muistaa, miten Suomelle on tarjottu milloin Uuden Seelannin, milloin Irlannin mallia. Ruotsiin ja moniin muihin Euroopan maihin meitä verrataan tämän tästä. Viimeisimmän villityksen mukaan Suomen on haluttu ottavan oppia maamme näkökulmasta yhä eksoottisimmista maista, muun muassa EteläKoreasta. Harvemmin vertailua on haluttu tehdä siten, että kylmien tilastofaktojen lisäksi mukaan otettaisiin eri maiden kulttuuriset ja historialliset erot, talouden isoja lukuja (mm. bkt, tulotaso) ja elinkeinorakennetta. Vanha hokema ’’valhe, emävalhe, tilasto’’ on tässä yhteydessä harvinaisen totta. Esimerkiksi Suomen vertaaminen Uuteen Seelantiin takavuosina oli lähes jokaisen poliitikon ja muun vaikuttajan lähes pakollinen mantra. Toiselle puolelle maapalloa tehtiin lukuisia pyhiinvaellusmatkoja ja uskossa oltiin. Sitten kun Uudessa Seelannissa alkoi mennä päin sitä, kukaan mainituista kellokkaista ei jostain syystä ottanut asiaa puheeksi. Jonkinlainen pohjanoteeraus - tähän mennessä - saavutettiin, kun Sitra äskettäin kehotti Suomen hakevan mallia EteläKoreasta. Pakko kysyä, että onko tässä enää mitään järkeä, vaikka kuinka globalisaation aikaa eletäänkin. Milloin päästään Afrikan maihin? Ja kai Suomesta löytyy Pohjois-Koreaakin fanittavaa porukkaa. ooo Samaa vertailuongelmaa esiintyy myös pienemmässä mitta- kaavassa. Esimerkiksi silloin, kun eri kuntia ja kuntayhtymiä verrataan keskenään. Yleisemmin vertailussa ovat olleet sosiaali- ja terveysmenot. On haluttu selvittää, mikä kunta tai kuntayhtymä hoitaa asiansa tehokkaammin. Ja taas unohdetaan – joko tietäen tai tietämättä – että vertailut ovat varsin hataralla pohjalla, kun tarkastelussa on vain esimerkiksi käytetty rahamäärä asukasta kohti. Mieluusti vertailuun saisi ottaa mukaan muun muassa alueen ikä- ja elinkeinorakenteen sekä työttömyys- ja työllisyysasteen. Myös esimerkiksi paikkakunnan maantieteellisellä sijainnilla ja paikkakunnan sisäisillä välimatkoilla on merkitystä. Varmaan näiden vertailuongelmien kanssa on jouduttu tekemisiin myös uudessa Kouvolassa, kun vaikkapa Anjalankoski ja Jaala tai vaikkapa Kouvola ja Elimäki ovat sovittaneet palveluitaan ja muuta tarpeellista yhteen. Erilaisuus paikkakunnan sisälläkin pitäisi ottaa huomioon mahdollisimman hyvin. Kylmät tilastot eivät kerro kaikkea. Harri Järvinen Kuusankoski ja sosialidemokraatit Nro 2, marraskuu 2009 Vuodesta 1960 nro 191 Suomalaisen julkisen sektorin haasteet Kuusankoskella, 24. marraskuuta 2009 Suuri vai pieni? Asummeko nyt pienessä suurkaupungissa vai suuressa pikkukaupungissa? Kouvola on Suomen kymmenenneksi suurin kaupunki. Pinta-ala ja asutus leviää laajalle. Moottoriteitäkään ei ole metriäkään, sen sijaan Etelä-Suomen suurin erämaa-alue on osa suurkaupunkiamme. Kaiken keskittäminen taajaan keskustaan ja muun Kouvolan jättäminen erämaaksi ei liene parasta politiikkaa asukkaita ajatellen. Elimäellä on lähipalvelut koettu kansannousun väärtiksi. Peruskouluverkkokaavailut saivat väen liikkeelle muuallakin. Ottaako kaupunki mallia Voikkaan tehtaan sulkemisesta: UPM teki viimeiseen asti kalliita investointeja ja sitten lappu luukulle. Kouluilla on tehty myös mittavia peruskorjauksia ja saman tien esitetään lakkautusta. Maailmalta haetaan myös mallia jatkokoulutuksen kampuksista. Yhteinen hallinto lienee joustava malli, vaan onko kaikki opetus annettava samassa korttelissa. Sosiaali- ja terveyspalveluiden kehittäminen Kouvolassa ja etenkin Kuusankoskella koetaan tärkeiksi. Terveyskeskus on viime vuosina toiminut vaihtelevasti – siis lääkärinvastaanottopuolella. Aluesairaalan asema ja uudisrakennuksen paikka ovat joissakin kaavailuissa väärässä organisaatiossa ja paikassa. Uusi sairaala keskustaan!?! Sairaanhoitopiiri on juuri keskittänyt toiminnat Mäelle. Taantuman aikana kunnan kannattaisi investoida ja valtion tulee se mahdollistaa. Valtion hankkeita tulee edelleenkin kalastaa Kouvolaan. Eläköitymisen Kouvolan viranhaltioissa tulevina vuosina on sanottu helpottavan veropainetta. Vertailut muihin ”suurkaupunkeihin” näyttävät, että suuri tarvitsee myös suuren byrokratian. Kaupunki tarvitsee jatkossa tekeviä käsiä, johtoporrasta on voitava keventää. Kouvola tarvitsee tietenkin elävän keskustan. Keskusta lienee kanta-Kouvolassa, vaikka Keskustan koulu tai äänestysalue onkin vastakkaisessa suunnassa, kuin tienviitat osoittavat. -AS Talouskriisin päättymisestä ja uuden nousun alkamisesta esitetään useita arvioita. Nousua odotellessa ei ole riittävästi arvioitu tilanteen vakavuutta. Yksityinen sektori on todennäköisesti saanut pohjakosketuksen, mutta julkisen sektorin talousongelmat ovat vasta ovella. Kuntien taloudet ovat riippuvaisia verotuloista, muista maksuista ja valtionavusta, jotka ovat myös verotuksen kautta kerättyjä. Pitkällä aikavälillä kuntatalous edellyttää tasapainotusta. Jatkuva velaksi eläminen johtaa umpikujaan. Nyt vaan pitää elää suu säkkiä myöden ja hallita globaalin laman haitat. Kuntien menoeristä suurimmat ovat sosiaali- ja terveydenhuolto sekä koulutus. Olemme tottuneet hyvään palvelutasoon ja laadukkaaseen koulutusjärjestelmäämme, joka tarjoaa maksuttoman koulutuksen aina tohtoritutkintoon asti. Suomalaisessa kunnallishallinnossa joudutaan jatkuvasti pohtimaan miten selviämme väestön ikääntymisen aiheuttamista haasteista. Jos aiomme menestyä tulevaisuudessakin, on keskeinen kysymys tulevaisuuden hallinnassa. Oleellista on tuottaa esimerkiksi terveydenhuoltopalveluita uusin menetelmin ja toimintatavoin. Kehitys kulkee myös maksuttomista hyvinvointipalveluista lisääntyvään omavastuun malliin. Työn tuottavuuden parantaminen on kiinni siitä, miten työt organisoidaan ja avainasemassa ovat esimiehet. Koulutetun henkilöstön lisäksi yhteiskuntamme on järjestänyt lapsiperheiden turvallisen ja kattavan hoito- ja koulutusjärjestelmän, että molemmat vanhemmat voivat antaa panoksensa suomalaiseen työelämään. Suomessa äitien ei tarvitse yliopistokoulutuksella jäädä kotiin hoitamaan lapsia eikä kuskaamaan jälkikasvuaan kouluun samalla tavalla kuin monissa Euroopan maissa, ja muun muassa monen yritysjohtajan ihannoimassa Yhdysvalloissa. Koulutuksen lisäksi meillä on verovaroilla rakennettu edullinen ja kattava terveydenhuolto. Tämän vuoksi työnantajien ei tarvitse erikseen kustantaa henkilöstölleen kalliita terveydenhoitovakuutuksia kuten monissa muissa maissa. Myös sairaat vanhukset hoidetaan yhteisestä potista. Meillä Kouvolassa on perusterveydenhuollon ja Kuusankosken aluesairaalan toiminnoissa tapahtunut tervettä lähestymistä tämän vuoden alussa. Olemme siirtyneet hyvään valmiustilaan ja vahvistaneet neuvotteluvalmiuttamme sairaanhoitopiirimme sisällä. Pidänkin erittäin merkittävänä saavutuksena Kouvolan halua varmistaa pitkälle tulevaisuuteen perusterveydenhuollon - ja erikoissairaanhoidon kattavat palvelut asukkaillemme. Suomalaisilla on selvästi parempi kyky katsoa asioita taaksepäin, kun taas tulevaisuuden ennakointi ei ole meidän parhaita kykyjämme. Myöskään yksityistä ja julkista sektoria ei tarvitse asettaa vastakkain, sillä molemmilla on yhteiskunnassamme oma, toinen toistaan tukeva tehtävänsä. Ilman toimivaa julkista sektoria ei voi kuvitella, että yritys voisi toimia ilman, että yhteiskunta olisi turvallinen asumiseen ja yrittämiseen. Näiden pohdintojeni perusteella toivon, että me Kouvolan päättäjät pystymme yhdessä tekemään oikeita päätöksiä katsomalla pitkälle tulevaisuuteen ja takamaan kaupunkimme asukkaille turvallisuutta ja hyvää elämänlaatua taloustilanteen sallimissa rajoissa. Jukka Nyberg kunnallisneuvos KUUSANKOSKI ja SOSIALIDEMOKRAATIT asennetta elämään –lehden lukijanäytös Kuusankosken Teatterissa ”Tankki täyteen” Internetosoitteita: lauantaina 5. joulukuuta 2009 klo 14.00 väliajalla tarjoamme jouluglögit ja piparit www.sdp.fi www.kymendemarit.net www.sdpkuusankoski.fi www.kymintehtaalaistenty.com Olemme varanneet näytökseen 80 lippua, jotka jaamme toimituksessamme Valtakatu 38 A, 2. kerros 2 lippua/talous. Toimitus on avoinna maanantaista torstaihin klo 10-13. Liput kustantaa Kuusankosken Sosialidemokraatit ry Muutos on mahdollisuus Tällaista otsikkoa on käytetty puhuttaessa vuoden alussa muodostetun Kouvolan kaupungin tulevaisuudesta. Tällä ilmaisulla halutaan viestiä meneillään olevista muutoksista ja sen antamista mahdollisuuksia. Pohdin seuraavassa vajaan vuoden kokemuksella Kouvolan kaupungin hallinnossa mitä mahdollisuuksia aikanaan solmittu yhdistymissopimus Kouvolan kehittämiselle antaa, mitä se mahdollistaa ja mitä se ei mahdollista. Onko yhdistymissopimus sisältöineen ja rajauksineen meille haitta vai hyöty. Koska olen ollut sitä mieltä, että seudun kehityksen kannalta kuntien yhdistymisen hyödyt tulevat olemaan haittoja suuremmat näen muutoksen mahdollisuudeksi ja siksi haluan suhtautua kehitykseen myönteisesti. Lähtiessämme toteuttamaan tätä muutosta olemme kuitenkin joutuneet toteamaan, että yhdistymissopimus sitoo joiltakin osin mahdollisuuksiamme. Se lykkää näkyvissä olevien tarvittavien päätösten teon eräiltä osin vuoden 2012 jälkeiselle ajalle ja eräiltä osin aina vuoteen 2014. Tämä tarkoittaa, että yhdistymisen hyötyjä joudutaan odottamaan eräiltä osin useita vuosia. ******** Vaikka uusi hallinto on toiminut vasta vajaan vuoden se on jo tänä aikana osoittanut toimivuutensa. Monia asioita, jotka kaupunkistrategiaan valtuustokauden alussa linjattiin, on viety eteenpäin tehdyillä päätöksillä. Samaan aikaan valmistaudutaan niihin muutoksiin joita uusi kaupunkiorganisaatio ja sen toimivuus vielä edellyttävät, mutta yhdistämissopimus ei mahdollis- ta heti täytäntöön pantavaksi. Voi olla hyvä, että tähän valmisteluun voidaan käyttää aikaa. Sopeutuminen joka tuo monia muutoksia tullessaan voi silloin olla helpompaa ja valmistelu harkitumpaa. Vaikka yhdistymissopimus, kuten totesin, ei mahdollista nopeita ratkaisuja, on silti hyväksi, että valmistaudutaan hyvissä ajoin kohtaamaan nämä muutokset. Tällainen valmistelu onkin jo käynnissä ja muutoksen sisältö avautuu sitä mukaa kun asiat etenevät. Koska jotkut tähän liittyvät asiat ovat kuntalaisen kannalta vaikutuksiltaan merkittäviä, pidän kunnallisen kansanvallan toteuttamisen kannalta hyvänä että valmistelu on mahdollisimman avointa ja antaa kuntalaiselle mahdollisuuksia esittää mielipiteitään. Vain näin voimme saada kuntalaiset mukaan myönteiseen kehitykseen. Tämä koskee luonnollisesti koko laajaa kaupunkia sen kaikkia osia. ********* Koska elämme maailmanlaajuisen talouslaman vaikutusten alaisena joka rajoittaa päätöksentekoa monelta osin, on tärkeätä löytää hyvä yhteis- ymmärrys ongelmista selviämiseksi. Tämä koskee sekä valtakunnan tason päätöksentekoa että myös Kouvolan päätöksentekoa. Meidän luottamustehtäviin valittujen on lunastettava kansalaisten luottamus omilla teoillamme. Tämä on mahdollista jos ymmärrämme tehtävämme vakavuuden tässä ajassa. Kokemukseni mukaan tällaista ymmärrystä on ollut Kouvolan kaupungin organisaatiossa sen kaikilla tasoilla. Jos tällainen yhteisymmärrys saa jatkua, se mahdollistaa muutoksen myönteisen kehityksen kaupungissamme. Edessä on monia isoja haasteita, jotka vaativat vastuullisuutta yli puoluerajojen. Tämä on erittäin vaativa tehtävä, mutta kun muistamme mitä varten kunnallishallinto on olemassa, ja toimimme sen mukaan, kuntalaisten etu mielessä, saamme työllemme myös heidän luottamuksensa. Tämä on tavoittelemisen arvoista jota voidaan joulun lähestyessä kaikki omalta osaltamme miettiä Hyvää ja Rauhallista Joulua kaikille toivoo Valto Koski Perusturvaa Hyvinvointiyhteiskunnan peruspilarina on sen kaikista jäsenistä huolehtiminen erilaisissa elämäntilanteissa. Lasten päivähoito, terveydenhuolto ja sairaudenhoito, vanhustenhuolto, huolenpito vammaisista sekä erilaisten kriisitilanteiden sosiaalinen tukeminen ovat meille kaikille peruspalveluita, joiden olemassaoloon voimme luottaa. Kunnasta on löydyttävä verovaroin tuetusti tietty palveluverkosto, jonka tarjoamat palvelut ovat kaikkien saavutettavissa. Usein oletetaan, että kunnan palvelut ovat kaiken kattava supermarket, jonka hyllyiltä saa kaiken superbonuksineen. Kunnan lakisääteinen tehtävä on kuitenkin taata tietty perusturva, ei tarjota luksuslomaa kaikilla mausteilla. Meillä ihmisillä on oltava oma vastuu itses- tämme ja kanssaihmisistämme. Esimerkiksi omat elämäntapamme vaikuttavat osin siihen, kuinka paljon tarvitsemme terveydenhuollon palveluita. Vastuu ja huolenpito kanssaihmisistä on osa yhteisöllisyyttä, joka on välillä aika hukassa nyky-yhteiskunnan kiireissä. Emme ”ehdi” vierailla omaistemme luona heidän sairastaessaan tai käydä katsomassa tuttua vanhusta asumispalveluyksikössä. Tällöin oletamme, että kunta hoitaa hoivan ja hoidon lisäksi myös juttuseuran peruspalveluna. Inhimillinen huolenpito on totta kai perusarvo, mutta on meillä oltava omakin vastuumme läheisistämme. Huonoa omaatuntoaan harvoista vierailuista voi yrittää paikata syyttämällä perusturvan henkilökuntaa huonosta hoidosta. Tosiasia on kuitenkin se, että välittäminen toisista ihmisistä ei ole aina palkkatyöllä hoidettavissa. Näin joulun lähestyessä voisimme kaikki muistaa läheisiämme tai vaikka vähän vieraampiakin kanssaihmisiä. Käydään kylässä tai jäädään juttusille puistossa, ulkoilutetaan ikäihmistä tai luetaan hänelle kirjaa, siis ollaan yhdessä. Yhdessäolo ja hyvän mielen tuottaminen on peruspalvelu, jonka me kaikki voimme osaltamme taata. Rauhallista joulunaikaa kaikille! Pidetään huolta toisistamme. Minna Tuukkanen-Peussa perusturvalautakunnan pj. Kouvolaa rakentamassa Ensimmäinen vuosi mm. väkiluvultaan, pinta-alaltaan ja taloudeltaan suuremmassa Kouvolassa on pian eletty. Tämä vuosi on varmasti ollut monille kouvolalaisille täynnä yllätyksiä, ennen kaikkea se on ollut sitä virkamiehille ja uusille luottamushenkilöille. Vaikka järjestelytoimikunta teki ennen uuden Kouvolan syntyä kovasti töitä - arviointeja tulevasta, suunnitelmia ja sopimuksia tulevaisuutta silmällä pitäen ei kaikkea voi koskaan ennakoida. Monia asioita on tullut ja tullee jatkossakin valtuuston, hallituksen ja lautakuntien käsittelyyn ja päätettäväksi ilman minkäänlaista ”ennakkovaroitusta”. Se tekee luottamustehtävän hoitamisen uudessa Kouvolassa erittäin haasteellisen. Kuuden entisen kunnan ja kolmen entisen kuntayhtymän toimintatapojen, toimintakulttuurien ja niissä toimineiden Outi Kasurinen luottamushenkilöiden ”istuttaminen” uuteen Kouvolaan, joka vasta hakee toimintatapojaan ei käy hetkessä. Kuitenkin on toimittava, otettava vastuuta ja tehtävä päätöksiä - kipeitäkin. Tässä tilanteessa vastuuta ei voi ”vyöryttää” niille, jotka aikaisemmin olivat asioista päättämässä kun tätä Kouvolaa ei ollut. Me olemme tämän Kouvolan rakentajat. Isoista asioista (esim. erilaiset fuusiot) päätettäessä sitä yrittää ottaa kaikki mahdolli- set ja mahdottomatkin tekijät huomioon, mutta silti tulevaisuutta ei voi nähdä ja päätöksen lopullisia vaikutuksia on lähes mahdoton tietää. Loppujen lopuksi on vain luotettava omaan tulkintaansa – joskus vajavaiseenkin, valitettavasti. Vaikka joskus tuntuu, että on kyseenalaista ns. ”lähteä liikkeelle” paikalleenkaan ei voi jäädä.Kouvola tarvitsee rakentajansa ja siellä on ”tilaus” myös meille sosialidemokraateille. Kuusankosken Teatterin kuulumisia Teatterin tiedotuskeskukselta on useaan otteeseen pyydetty harrastajateatterikentän tilastointia. Tämä toive on nyt ensimmäisen kerran toteutunut. Tiedotuskeskus kävi neuvottelut maamme harrastajateatterikentän keskeisten liittojen (Työväen Näyttämöiden Liitto, Finlands Svenska Ungdomsförbund ja Suomen Harrastajateatteriliitto) kanssa, mikä johti siihen, että harrastajateattereiden esitykset on nyt koottu ensimmäistä kertaa vuodelta 2008. Tilastotkin kertovat sen, että Suomalainen teatteriyleisö on aktiivista! Tilastoitu kokonaiskatsojamäärä maamme harrastajateatterissa oli melkein 900 000. Erityisen ylpeä saa olla Kuusankoskelaisesta teatteriyleisöstä! Katsojalukujen mukaan neljänkymmenen suurimman suomenkielisen harrastajateatterin listaa johtaa komeasti Kuusankosken Teatteri! Vuonna 2008 Kuusankosken Teatterin katsojamäärä oli vähän reilu 16 000. Ennätysvuosi on 2007, jolloin ohjelmistossa pyöri alkuvuodesta Nurmilinnut ja syksyllä Full Monty - Housut pois. Tällöin kokonaiskävijämäärä oli 17 500. Hienoa! Kiitos yleisölle komeista lukemista! Kulunut vuosikin teatterilla on ollut aktiivinen ja vauhdikas. Syksyn ohjelmiston selkäranka löytyy 70-luvulta, ja lähinnä sen ajan tv-tarjonnasta. Tankki täyteen on tuttu 1970-80 lukujen taitteen television katsojille. Piilomaan Pikku Aasi on 70-luvun lapsille tuttu paitsi kirjana, myös Pikku Kakkosen huippusuosittuna jatkosarjana. Molempia on ollut mahdollisuus nähdä teatterinäyttämöllä vasta nyt, ja Kuusankoskella molemmat esitykset on otettu hienosti vastaan. Tankki täyteen esitykset loppuvuoden osalta on loppuunvarattu, mutta Vilenin huoltamolle on mahdollisuus päästä vielä tammikuussa 2010. Piilomaan Pikku Aasin esityskerrat päättyvät joulukuussa. Kevään 2010 ensimmäinen ensi-ilta on Reko Lundánin kirjoittama näytelmä Tarpeettomia ihmisiä. Kiitelty näytelmä herätti huomiota ilmestyessään. Lundán on korostanut, miten teatterin tehtävänä on paitsi viihdyttää myös nostaa esiin arkojakin aiheita. Tarpeettomia ihimisiä näytelmässä työttömäksi joutunut mies kokee kriisin elämässään ja alkaa purkaa tuskaansa käyttämällä väkivaltaa parisuhteessaan. Esityksen ohjaa Kimmo Rämä. Toinen kevään ensi-ilta on ’Vilttiketjun’ tuotantoa. Vilttiketjun tarkoitus on koota kulloinenkin työryhmä produktiokohtaisesti. Miä oon Kuusaalt tulee olemaan Vilttiketjun ensimmäinen esitys. Tähän produktioon tarvitaan Kuusaalaisia ja Kuusaalaisten juttuja. Juha Salminen kokoaa tarinat käsikirjoituksen muotoon. Jutut tai ylipäätään kiinnostuksensa tätä produktiota kohtaan voi laittaa Salmisen Juhalle sähköpostiin. Osoite on [email protected] Aikaisempaa teatterikokemusta ei tarvita kiinnostuminen ja mahdollisuus sitoutua produktioon riittää! Kevään muusta ohjelmistotarjonnasta vastaavat taipolaiset, eli taiteen perusopetuksen teatteri-ilmaisun 7-16-vuotiaat oppilaat. Luvassa on sekä Matka maailman ympäri 80 päivässä, että nuortenryhmien Shakespearen Myrsky, nuorten maailmaan viety Liisa ihmemaassa sekä myöskin paikkakuntalähtöinen Mun Meitsin Min Kouvola. Toukokuun puolivälissä Kuulas - Kansainvälinen Lasten Teatteritapahtuma järjestetään 23. kerran. Tervetuloa Teatteriin! t Piia Kleimola, Kuusankosken Teatterin toiminnanjohtaja Piilomaan väki matkalla Peilivuorelle. Lähteekö mopo käyntiin? Juhana (Timo Tollman) kertoo vitsin. Piilomaan pikku kettuarmeija. Hyinvointipalvelut arvojen puristuksessa Näin loppusyksystä keskustelua herättävät tulo- ja verotustiedot. Veronmaksajia pohdituttaa, miksi tulojen noustessa verot kevenevät eli pääomatulojen kevyempi verotus. Pääomatulot ovat vähän konstikas asia, mutta hieman niiden verotusta voisi korottaa esimerkiksi progressiivisuudella. Lisäksi on syytä muistaa, että pääomatuloista ei makseta kuntaveroja, vaikka samoja teitä tallataan. Verotietojen julkaisemisesta voidaan olla monta mieltä, mutta tiedot ainakin ovat osoittaneet viime vuosina, että palvelujen taitamaton yksityistäminen antaa rahastuksen paikan osaaville. Jorma Ollilan nettotulot olivat vuonna 2008 476 €/tunti ( 24 h/vrk ). Keskituloisen palkansaajan vastaava nettotulo oli alle 3 €/tunti. Työnantaja maksaa palkan, joten sille ei voi mitään, mutta tuntuu oudolta, että hyvätuloisten verotusta pitää keventää. Monessa maassa eläkkeille on laitettu katto. Suomessa ei eläkekattoa ole pidetty tärkeänä. Yli 4 500 euron kuukausieläke on melko harvinainen, mutta vähempikin luulisi riittävän. Kun lisäksi otettaan huomioon, että suurimman osan työeläkkeistä todellisuudessa rahoittavat työssä olevat ja heidän työnantajansa. Surullisen kuuluisan Nova Groupin liiketoimintajohtajan Arto Merisalon vuosiansiot olivat 1,3 milj. €. Kehittyvien maakuntien Suomi pääsi tavoitteeseensa saada maahan oikeistohallitus. Vahvasti mukana olleen Nova Groupin osalta muut laskut jäivät maksamatta. Reilu palkka tietenkin otettiin päältä pois. Köyhyys on kasvanut 1990-luvun puolivälistä lähtien. Vähävaraisuus kohdentuu erityisesti vähimmäisturvan varassa eläviin ihmisiin. Tuen taso on useamman vuoden ajan pysynyt lähes muuttumattomana. Kansalaiskyselyjen mukaan 88 % suomalaisista pitää sosiaaliturvaa tärkeänä ja 81 % etuuksien tasoa liian alhaisena. Kyselyn mukaan suurimmaksi epäkohdaksi on koettu kasvavat tulo- ja hyvinvointierot. Huolestuttavaa on, että vain 35 % kansalaisista kokee, että oikeudenmukaisuus maassamme toteutuu hyvin. Mielenkiintoista on, että kansainvälinen tutkimus on todennut, että Suomi on maailman hyvinvoivin maa. Tutkimuksessa on verrattu maita eri osa-alueilla. Erityisen hyvin Suomi menestyi koulutuksessa, turvallisuudessa ja hallinnossa. Ilmeisesti isommat asiat ovat maassamme kunnossa, mutta vähäväkistä ihmistä lähellä olevat asiat ovat saattaneet unohtua. Uusimman tulonjakotilaston mukaan Suomessa on yli 700 000 köyhää kansalaista. Uudessa Kouvolassa tullaan ”peistä taittamaan” peruskouluista, lukioista ja amma- tillisesta opetuksesta, koska Lauri Lamminmäen mukaan (KS 9.9.09) perus- ja lukioopetuksen oppilasmäärä putoaa 10 vuoden aikana 15 %. Koulutuksen osalta erityisen tärkeää on tarkastella sen vaikuttavuutta eli asioita vähän pitemmällä aikajanalla. Vaikuttavuutta ei oikein voi mitata, mutta sitä voi kuvata. Hyvä oppilas esimerkiksi pärjää yhtä hyvin isossa kuin pienessäkin koulussa, mutta hitaammin oppiva tai syrjäänvetäytyvä lapsi saa paremmat eväät elämäänsä pienessä koulussa. Kouluselvittelyyn tulee liittää myös oppilashuollon asiat, luokkakoot ja keinot koulukiusaamisen torjumiseksi sekä kasvatus- ja perheneuvolapalvelut. Lisäksi tulee muistaa, että ehkäisevien palvelujen ohentuessa korjaavat palvelut vaativat yhä enemmän rahaa. Demokratiaan kuuluu, että puolueet arvioivat yhteiskuntaa omien arvojensa kautta. Vasemmistolle ovat olleet tärkeitä esim. kunnan toteuttamat ja järjestämät koulutus- ja hyvinvointipalvelut, valtion vahva rooli työttömyyden hoidossa ja oikeudenmukainen verotus. Viime vuosina on selvästi pyritty palvelujen ideologiseen ulkoistamiseen ja kilpailuttamiseen, aktiivisen työvoimapolitiikan alasajoon sekä tuloerojen kasvattamiseen. Eri näkemys on myös elvyttämisen keinoista. Hallitus on käyttänyt elvytyksestä 80 % veronkevennyksiin, mutta veroale ei ole näkynyt riittävästi kotimaisessa kulutuksessa. Suhdannepolitiikkaa tulee tehdä menojen avulla, jolloin elvytys menee perille. Erityisesti kuntien investoinnit on jouduttu laittamaan jäihin. Nykyajan ihannoidussa yksilökeskeisyydessä on unohdettu, että ihminen kehittyy omaksi itsekseen muiden avulla ja kanssa. Toivottavasti näin joulun tietämissä huomaamme toinen toisemme. Rauhallista joulua ja menestystä vuodelle 2010. Tuure Ainikkamäki Pidetään oppilaistamme ja kouluistamme huolta Opetusministeriö on valmistellut perusopetuksen laatukriteerit. Näiden kriteerien avulla kunnat voivat arvioida omia koulujaan. Hallituksella on menossa Perusopetus paremmaksi -ohjelma. Siihen kuuluu mm. opetuksen laadun parantaminen, ryhmäkokojen pienentäminen sekä välineiden ja tilojen asianmukaisuus. Kun on nyt lähdetty näin mittavaa kouluverkko uudistusta tekemään niin pitää nämäkin kriteerit ottaa huomioon, vaikka ovatkin suosituksia. Ryhmäkoot on mitoitettava siten, että opettajalla on mahdollisuus keskittyä paremmin oppilaiden kehittymiseen ja oppimiseen koulutyössä, joten opetusryhmien kokoja ei tulisi kasvattaa nykyisestä. Suuntana kuitenkin näyttäisi olevan suuremmat ryhmäkoot ainakin Hiljeneekö Pilkanmaan koulu? konsultin laatiman uuden kouluverkko suunnitelman mukaan. Perusteena asukasluvun laskeminen, vaikka se tulisikin laskemaan, se ei kuitenkaan vaikuta merkittävästi oppilaiden määrään kouluissa. Tämä ei anna oikeutta sulkea 15:sta koulua Kouvolan kaupungin alueelta. Huolestuttavaa on myös se, että kouluverkko suunnitelma ei huomioi erityisopetusta, vaikka se on tulevaisuuden opetussuunnitelmissa yhä tärkeämmässä osassa. Erityisopetus ja erityisluokat ovat ensiarvoisen tärkeitä tukemaan osaltaan niitä, jotka eivät pysty olemaan normaaleissa luokissa. Tätä kautta he saavat perusopetuksen ja tärkeitä taitoja elämää varten. Huomattavaa säästöä ei tule koulujen tyhjilleen jättämisestä sillä nehän ovat kaiketi kunnan omaisuutta ja niistä on huolehdittava veronmaksajien varoja käyttäen. En usko, että valtiovalta tukee tyhjien koulujen hoitokuluja. Iltakäyttäjien varoilla tuskin kaikki hoitokulut saadaan katettua. Jos koulujen sulkemisista pieni säästö saataisiin, hukkuu se todennäköisesti oppilaiden koulukuljetuskuluihin sekä toimimaan jäävien koulujen korjauksiin, koska luokkatilat jäävät pieniksi ja laadukkaan opetuksen antaminen ei ole mahdollista puutteellisten tilojen vuoksi. Koulun tulee olla lähellä ja turvallisen matkan päässä. Koulumatkojen pidentyessä lisääntyvät vaaratekijät, joita kaikkia lapsi ei osaa ottaa huomioon. Koulumatkaan käytetty aika on myös pois lapsen harrastuksista ja muusta sosiaalisesta elämästä. Tämä voi vaikuttaa lapsen koulunkäynti motivaatioon sekä kuormittaa huoltajia. Päätöksentekijät koululaiset ovat tulevaisuuden äänestäjiä ja päätöksentekijöitä. Pirjo Konttinen Kenen syy? Meille ihmisille on aina ollut ominaista etsiä ja vielä hakemalla etsiä virheitä toisistamme. Sitä oikein näkee kun toisinaan oikein odotetaan, että joku tekisi edes pienen virheen, niin kyllä sitä taas päästäisiin sitä sitten syyttelemään ja syitä virheeseen pohtimaan. Mikä parasta niin aina on se jälkiviisaus, jolla päästään vielä nostamaan sitä syyttelyä ja toisen moittimista. Tämän tavan olemme kai oppineet jo lapsesta asti. Etenkin suomalaiseen koulukulttuuriin on viime vuosiin asti kuulunut ensimmäisenä virheiden etsiminen ja niistä syyttäminen ja oppilaan kannustaminen on tullut viimeisenä. Politiikassa tämä on vielä karumpaa. Puolueet ja eri poliittiset ryhmittymät keskenään etsivät virheitä toisistaan ja heti syyttävät, kun siihen vain on pienikin mahdollisuus, epäilys. Vaalien alla tämä näkyy parhaiten. Kun äänestäjä menee vaalikojulle syömään soppaa tai muuta tarjottavaa, on hänen kimpussaan ehdokkaita tyrkyttämässä yhtä ja toista esitettä itsestään ja puolueestaan samalla innokkaasti keskustelua aloittamassa äänestäjän kanssa, toivoen tietysti saavansa äänestäjän puolelleen. Keskustelun siirtyessä hankalimpiin asioihin ja etenkin siihen, että äänestäjä tiedustelee syitä esimerkiksi huonoon terveydenhuoltoon, niin sitten niitä syyttelyitä alkaakin vasta tulemaan ja selityksiä etenkin. Kyllä me ne hoidettaisiin, mutta tässä asiassa syy on jonkin muun puolueen tai poliittisen ryhmittymän. Koskaan näissä keskusteluissa ei kuitenkaan päästä molempia miellyttävään lopputulokseen, vaan tulos on yleensä se, että joko äänestäjä turhautuu ehdokkaan ”valehteluun” tai ehdokkaan tukijoukot näkevät, että nyt ehdokas on vietävä toiseen keskusteluun, jotta ei tarvitsisi olla epämieluisassa keskustelussa. Tähän ei ole poikkeusta missään puolueessa tai poliittisessa ryhmittymässä. Kaikki ne ovat samanlaisia. Kukaan ei uskalla olla rohkea ja myöntää omia virheitään. Me selittelemme ja sysäämme syitä muille olimme sitten äänessä omasta puolestamme tai puolueen/ryhmittymän puolesta. Se on tietysti osa sitä kuuluisaa poliittista peliä. Etenkin ne jotka ovat oppositiossa syyttävät ja etsivät enemmänkin niitä syitä vallassa olevia vastaan. Toisinaan onnistuen, toisinaan taas ei. Hyvänä esimerkkinä nykyisestä Suomen politiikasta on oppositiojohtaja Jutta Urpilaisen lausuntojen lähes jatkuvasti saama arvostelu räksytykseksi tai turhaksi itkuksi. Sitä se voi toisinaan ollakin, mutta tuo räksytys ja itku on toisinaan aivan saman sisältöinen kuin Suomen suosituimman poliitikon eduskunnan puhemiehen Sauli Niinistön lausunto ja sitä ei koeta koskaan räksytykseksi ja turhaksi itkuksi. Me tavalliset kansalaiset olemme niin helposti vietävissä median vaikutuksesta, että emmehän voi millään pysyä perässä siinä, että kuka räksyttää turhaan ja kuka ei, tai kenen syy on mikäkin ja kenen ei. Media valitettavasti vääristää sen tiedon aina meille, jota tietysti puolueet ja ryhmittymät edesauttavat tahoillaan, jotta eivät itse joutuisi epämieluisaan asemaan. Syitä, syyttelyä ja valehtelua sitä se politiikka tavallisille kansalaiselle on, siksi se onkin niin tylsää. Olisipa joku edes näin joulun alla rehellinen poliitikko tai vielä parasta olisi, kun joku puolue tai ryhmittymä pystyisi rehelliseen lausuntoon, niin saisimme edes kerran vuodessa hyvän mielen – hyvän joulumielen! Piinapenkissä Betty Puholainen Kuka olet? Olen Betty Voikkaalta. Puholainen Kerro lapsuudestasi? Kasvoin lapsuuteni Voikkaan Virtakivessä Pakanavuoren juurella.Perheeseen kuului isä, äiti ja minulla oli kaksi sisarta ja kolme veljeä.. Virtakivi oli turvallinen paikka jossa oli useita suurperheitä. Meitä lapsia oli 25-30 pienellä alueella niin, että kavereita riitti. Joessa uitiin kaiket kesät ja Pakanavuoren kallioilla kiipeiltiin. Virtakiven saunanpakarilla oli aina jonkun äiti leipomassa ja silloin saatiin lämpimäismaisiaisia, leipää tai pullaa. Lapsuudesta on hyviä muistoja. Miksi halusit isona? Haaveilin laulajan tai muusikon urasta. Tärkeintä elämässä? Suuria asioita ovat esim. - terveys - rauha maailmassa, oikeudenmukaisuus ja kaikilla ihmisillä tavallisen ja turvallisen elämisen mahdollisuudet - luonnon säästäminen ja säilyttäminen jälkipolville - erityisen tärkeä on minusta lasten hyvinvointi. Mitä harrastat? Musiikkia, lukemista, vähän käsitöitä ja kesällä kierrän golf-kenttiä useimmiten tyttäreni lasten kanssa. Voikkaan Eläkkeensaajissa mukana olo on myös haus- kaa ja joskus haastavaakin. Miten toivoisit Voikkaan kehittyvän? Toivoisin Voikkaalle uusia asukkaita. Täällähän on kauniit asuinalueet, Kymijoki ja Sompasen virkistysalue ja mahtavia uusia asuntotontteja rakennettaviksi.Asukkaiden myötä olisi toivoa, että palvelut elpyisivät ja uusia yrittäjiäkin voitaisiin saada Voikkaalle. Toivon kaupungin säilyttävän ainakin nyt olevat palvelut alueella. Voikkaa oli lapsuudessani iso kauppapaikka. Voikkaantien molemminpuolin oli vierivieressä erilaisia kauppoja,kahviloita, pankkeja, posti, kaksikin lääkärinvastaanottoa, ap- Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta PALA-KANGAS Lukionkuja 1 • Kuusankoski puh. (05) 374 7862 • ma-pe 9-17• la 9-13 Hyvää ja Rauhallista Joulun odotusta kaikille! t. Tuomas Valtonen Haastattelija Heikki Merivirta teekki ja paljon muuta.Kaiken tarpeellisen sai silloin lähikaupoista. Toivoisin, että Voikkaalta saisi edelleenkin ainakin tärkeimmät palvelut . Luonteenpiirteesi? Vaikea sanoa sitä itse, mutta yritän ainakin tehdä mitä luulen osaavani,siis autan ja järjestelen erilaisia asioita, enkä kauan murjota vaikka välillä saatankin ottaa kantaa aika tiukastikin. Mottosi? Kaikki elämä on elettävä, niin ilot kuin harmitkin. Mitä Joulu Sinulle merkitsee? Yhteistä aikaa läheisten kanssa, joululauluja, kyntti- löitä, rauhoittumista ja hyvää uutta kirjaa. Mitä haluaisit sanoa ystävillesi näin vuoden loppupuolella? Kiitos tästä kuluneest vuodesta sekä hyvää ja antoisaa tulevaa vuotta 2010. Nordea Pankki Suomi Oyj Hyvää Joulua yhteistyökumppaneille toivottaa Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta Kymenlaaksonkatu 2 A Kuusankoski nordea.fi ja Onnellista Uutta Vuotta! Mionet Oy toivotan asiakkailleni Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta Parturiliike Seija Lindeman Valtakatu 30, Kuusankoski & (05) 374 7878 15€ • 276 sivua Toimistostamme Kuusankoski ja sosialidemokraatit Julkaisijat: Kuusankosken Sosialidemokraatit ry Voikkaan Työväenyhdistys ry Kymintehtaalaisten Työväenyhdistys ry Toimisto Valtakatu 38 A PL 28, 45701 Kuusankoski puh. 0400 286 029 [email protected] www.sdpkuusankoski.fi Päätoimittaja Ari Söderström Toimitussihteeri Satu Alahäme Jakelu Itella Oyj Sivunvalmistus Anle Oy Painopaikka Lehtikanta Oy Kouvola 2009 www.kymenpaviljonki.fi
© Copyright 2024