tässä - PK
Vappu 2016 Jokaiseen kotiin KUUSANKOSKI ja SOSIALIDEMOKRAATIT Julkaisijat: Kuusankosken Sosialidemokraatit ry, Kymintehtaalaisten Työväenyhdistys ry ja Voikkaan Työväenyhdistys ry Vappujuhla Kuusankoskella 1. toukokuuta 2016 Vappumarssi: lähtee klo 12.45 Kuusankosken lukiolta, tahdittaa Puhallinorkesteri Vappujuhla: klo 13.00 Kuusankoskitalon ulkonäyttämöllä Sirpa Paatero • Puhallinmusiikkia • Tervehdyssanat, kunnallisneuvos Jukka Nyberg • Suomi Pojat – Finska Pojkar, miesvoimistelua, johtaa Heikki Hämäläinen • Kantritanssia, Väärä Vitonen, johtaa ja ohjaa Sirje Erik • Tähtitaivas –musiikkikavalkadi, Virve Mattila, Salla Mattila ja Simo-Pekka Patrikainen • Juhlapuhe, SDP:n kansanedustaja Sirpa Paatero • Juhlan juontaa Viivi Mauno Tervetuloa mukaan marssille tai katsomaan sitä ja vappujuhlaan! jat Suomi Po Väärä V itonen 2 Kuusankoski ja sosialidemokraatit Velallinen ihminen Kuusankosken Sosialidemokraatit ry:n johtokunta vuonna 2016 Puheenjohtaja Timo Nyberg Varapuheenjohtaja Pirjo Konttinen Sihteeri Ari Söderström Taloudenhoitaja Joonas Honkimaa Johtokunnan jäsenet Aulis Forssell, Sirkka-Liisa Huumonen, Kaija Järvinen, Jouko Kaipinen, Pirjo Rouhiainen ja Eero Jaakkola Varajäsenet Antti Alanen, Antti Ikonen ja Jukka Nyberg Kymintehtaalaisten Työväen yhdistys ry:n johtokunta 2016 Puheenjohtaja Raimo Laine Maurizio Lazzarato on todennut loistavassa kirjassaan The Making of the Indebted Man, että tänä päivänä luokkataistelu käydään nimenomaan velan ympärillä. (Lazzarato 2012, 7). Esimerkiksi julkisen velan avulla - ja sillä pelottelulla - saadaan aikaan kokonaisten kansakuntien orjuuttaminen. Harva kuitenkaan on edes korvaansa lotkauttanut sen suuntaan, että mistä julkisessa velassa - tarkemmin ottaen valtionvelassa - on oikeasti edes kyse. Sen ymmärtämiseksi kannattaa lukea Jussi Vähämäen artikkeli Valtionvelan synty (2016). Sen jälkeen alkaa avautumaan ne tekniikat ja päämäärät, jotka julkisen velan takana toimivat. Samalla toivottavasti loppuu se typerä moralistinen lätinä, jota aiheen ympärillä pyöritellään. Velka on nimittäin sosiaalinen suhde, jonka avulla toinen taho asettaa oman valtansa toisen päälle. Tällä on hyvin vähän tekemistä sen “tavanomaisen merkityksen” kanssa, että onko kuka tai ketkä velkaa ja kenelle. On aika ryhdistäytyä ja katsoa totuutta silmiin ja selvittää itsellemme, mistä tässä kaikessa on todella kyse eikä käyttäytyä kuin kel- Varapuheenjohtaja Juhani Littman Taloudenhoitaja Tuure Ainikkamäki Johtokunnan jäsenet Tomi Pahkala, Pentti Manninen, Outi Kasurinen ja Raija Hasari Varajäsenet Maija Niilola ja Kalevi Pahkala Voikkaan Työväenyhdistys ry:n johtokunta 2016 Puheenjohtaja Urpo Kunnasluoto Sihteeri Leena Raikamo Taloudenhoitaja Kati Haaraoja Jäsenasiain hoitaja Kirsi Rihu Johtokunnan jäsenet Kari Iiskola Eija Mynttinen Anna-Liisa Lahtinen Tuula Lindstedt Johtokunnan varajäsenet Heikki Merivirta Oiva Muikku Saara Saukkonen kellä - enkä halua kuulostaa liian negatiiviselta - emme sitä ymmärrä kovinkaan hyvin. Hakkaamme päätämme seinään ja ihmettelemme kuinka hyvinvointivaltiota ajetaan koko ajan alas ja me emme voi asialle yhtään mitään. Jippo onkin siinä, että me kyllä tunnistamme monesti oireita, mutta lääkkeiden tulisikin tehota itse sairauteen. On aika lyödä se pää kirjaan, koska lähtemällä hosumaan ymmärtämättä mitään siitä maastosta, jolla kuljetaan, ei saada aikaiseksi mitään. Kirjallisuutta: Harvey David 2011. The Vote To End Capitalism. Saatavilla: http://davidharvey. org/2011/07/the-vote-toend-capitalism/ Lazzarato Maurizio 2012. The Making of the Indebted Man – An essay on the Neoliberal Condition. Semiotext(e). Amsterdam. Vähämäki Jussi 2016. Valtionvelan synty. Saatavilla: http://kumu.info/valtionvelan-synty/ Joonas Honkimaa Sote menossa syteen, osa 2 Sihteeri Hannele Littman Varapuheenjohtaja Seppo Sutinen po virkamies, joka on saanut hallinnollisen tehtävän tehtäväkseen. Velalla on nimittäin mitä erityisin funktio kapitalistisessa taloudessa. En ala tässä avaamaan aihetta sen tarkemmin, koska uskon jokaisen pystyvän sen itselleen selvittämään, jos todella haluaa maailmaa muuttaa. Annan mieluummin muutamat vinkit. Esimerkiksi David Harveyn kirjoitus Äänestys kapitalismin lopettamisesta (Harvey 2011) kuvaa hyvin sitä, miten kapitalistinen talous ei ole edes mahdollinen ilman jatkuvaa velkaantumista. Jos velanotto lopetetaan, lopetetaan myös kapitalismi. Saman kirjoittajan teokset Enigma Of Capital ja Seventeen Contradictions of Capitalism kuvaavat aihetta monella tapaa tarkemmin. Velan ja kapitalismin suhdetta synnin käsitteen ja kristinuskon kautta kuvaa taas hyvin Walter Benjaminin kirjoitus Kapitalismi uskontona sekä osaltaan Weberin klassikko Protestanttinen etiikka ja kapitalismin henki. Jotta voimme oikeasti muuttaa maailmaa, on meidän tunnettava se.Tällä het- Edellisessä Kuusankoski ja Sosialidemokraatit –lehdessä kirjoitin maan hallituksen sote-suunnitelmista. Jatkan samalla aiheella – jopa samalla otsikolla – koska asia on todella merkittävä. Viimeksi käytin otsikossa kysymysmerkkiä. Nyt jätin sen turhana pois… Vaikka hallitus huhtikuun alussa kehysriihensä yhteydessä kertoi uusista suunnitelmistaan hankkeen toteuttamiseksi, moni asia on uudistuksessa edelleen vielä täysin levällään. Näyttää kuitenkin siltä, että tuli mitä tuli, sote on suurin uudistus, mitä suomalainen kuntakenttä on historiansa aikana kokenut. Eli seuraukset voivat olla todella katastrofaaliset, jos ajetaan metsään. Suuria muutoksia ovat aikaisemmin olleet kansanterveyslain säätäminen 1970-luvun alussa, joka toi kuntiin terveyskeskukset entisten kunnanlääkäreiden tilalle. Samoihin aikoihin alkoi myös peruskoulu-uudistus, joka takasi jokaiselle saman 9-vuotisen peruskoulutuksen. Nämä kaksi suurta reformia ovat molemmat olleet onnistuneita. Uudistuksia leimasivat muun muassa tasa-arvoisuus, saavutettavuus ja maksuttomuus. ”Sipilän Juhan” (Yleleaksmuotoilu) hallituksen soteuudistuksen hyvyydestä en menisi takuuseen. Sote-ministerien huhtikuinen ulostulo itse asiassa nosti enemmän uusia kysymyksiä esille kuin antoi vastauksia edellisiinkään. *** Enemmän kuin ihmisten hoitoon pääsyn helpottaminen hallituspuolueita tuntuu ajavan asiassa paljas oman puolue-edun ajaminen. Keskustaa innostaa maa- kuntamalliin siirtyminen ja kokoomusta palvelujen yksityistäminen. Perussuomalaisille käy kaikki, kunhan vaan hallituksessa pysytään. Valtavan kokoista, meitä kaikkia koskevaa ratkaisua ei pitäisi tehdä näin itsekkäistä puoluepoliittista lähtökohdista. Sanokaa minun sanoneen, että sekä maakunnallistaminen että palvelujen laajempi yksityistäminen tulevat meille suomalaisille vielä hyvin kalliiksi. Kolmen miljardin euron säästötavoitteet ovat haihattelua. Minusta hallitus myöntää tämän itsekin epäsuorasti puhuessaan siitä, että säästöt syntyvät vasta vuosien päästä ja tietyn vuoden rahanarvolla laskettuna. Sumeaa. *** Esitetty palvelujen tarjoajien yhtiöittämispakko on käsittämätön. Käytännössä se merkitsee siirtymistä julkisen vallan avoimuudesta yhtiösalaisuuden piiriin. Jokainen kunnallishallinnossa toiminut tietää, että jopa valtuuston on ollut vaikea saada kunnallisistakaan yhtiöistä haluamiaan tietoja, koska yhtiö on aina voinut vedota yhtiösalaisuuksiin ja osakeyhtiölakiin. Nyt samaa ongelmaa ollaan tuomassa maakunnallisella tasolla toimiviin (pakko) yhtiöihin. Eli demokraattinen kontrolli häipyy. Kuitenkin kyse on paitsi veronmaksajien terveydestä myös heidän rahoistaan. Jos tämä ei ole ideologista yksityistämistä, niin mikä sitten on. Totta kai hallituspuolueet selittelevät kaikkia esille nostettuja ongelmia parhain päin. Mutta nyt ei pitäisi luottaa puolivillaisiin heittoihin, vaan vaatia kunnollisia vastauksia. Tähän asti niitä ei ole saatu. Enkä usko, että ihan äkkiä saadaankaan. Ja jos vastaukset saadaan vasta kantapään kautta koettuina, silloin on jo liian myöhäistä. Harri Järvinen Kirjoittaja on SAK:n yhteyspäällikkö, joka on työskennellyt vuosina 1978 – 1981 päätoimisesti noin 2,5 vuotta Kuusankosken lastenkodissa ja Kuusaan keskuslaitoksessa Kuusankoski ja sosialidemokraatit 3 Kuusankoski ja Sosialidemokraatit N:o 2, Vappu 2016 Vuodesta 1960 nro 201 Kuusankoskella, 27. huhtikuuta 2016 Yhteen hiileen Maan hallitus on ensimmäisen vuotensa aikana pontevasti tarttunut hallitsemaan maata ja sen taloutta. Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenteiden kokonaisvaltainen uudistus on vielä aika lailla levällään ja yksityisen puolen täydentävä osuus palveluiden tuottajana taitaa kahmaista leijonanosan. Yksityisistä tuottajista suurimmat ovat monikansallisia ja siten niillä on mahdollisuus verosuunnitteluun ulkomailla. Kouvolaan niiden veroeuroja ei taida paljoa ropista. Jännityksellä odotetaan, missä meitä kuusankoskelaisia hoidetaan jatkossa, kun tarvitsemme vaikkapa erikoissairaanhoitoa. Tehdäänkö leikkauksia Ratamossa, Careassa vaiko kauempana. Saadaanko aluehallinnosta säästöjä, vai kallis ”hallintohimmeli”? Tarvittaisi yhteen hiileen puhaltajia. Metsähallituksen ja muutkin valtion maat haluttiin yhteen uuteen yhtiöön. Yhteiset maat ovat tärkeitä meille kaikille. Metsän puun tuotto ja siitä saatava raha ei saa kaikkea ratkaista. Liikennekaari on uusi kummastuksen aihe. Miksi yhteinen omaisuutemme pitää yhtiöittää? Onko meistä kaikista taksinkuljettajiksi, jos tarvitsemme hiukan lisätienestiä. Tarvittaisi yhteen hiileen puhaltajia. Suomeen tupsahti viime syksynä 35.000 pakolaista. Näistä ehkä 10.000 jää Suomeen pysyvästi ja uusia varmaan on tulossa, ei ehkä yhtä yllättäen. Näistä oikeista hädässä olleista tulisi saada muutamassa vuodessa yhteiskunnan osallisia. Paperittomat Suomeen jäävät, joilta turvapaikka evätään, voivat muodostaa uhan rauhalliselle Suomelle. Kotiuttaminen ei saa heikentää kantasuomalaisten elinoloja ja yhteiskunnan palveluja. Tarvittaisi yhteen hiileen puhaltajia. Työttömien asemaan on tulossa muutoksia. Työtä on otettava vastaan pienelläkin palkalla kaukaakin kotoa. Matka-aika ja –kulut ovat aikamoinen rasite. Meillä Kouvolassa on tietenkin omat ratkaistavat asiamme. Sosialidemokraatit ovat nyt yhtenä rintamana rakentamassa kotikaupunkiamme. Vuoden päästä on kuntavaalit, joissa ratkaistaan millaiseen suuntaan kotikaupunkiamme lähdetään viemään. Tarvitaan yhteen hiileen puhaltajia. Tänään on Kansallinen veteraanipäivä. Liput liehuvat. Ensi sunnuntaina on Vappu, suomalaisen työn päivä ja siitä viikko Äitienpäivä. Liput liehuvat. Hyviä juhlia AS Lue netissä: www.sdpkuusankoski.fi www.kymintehtaalaistenty.com www.reilukouvola.net https://www.facebook.com/sdpkuusankoski Sosialidemokraattien Kuusankosken toimisto sijaitsee Kansantalon A-portaan 2. kerroksessa osoitteessa Valtakatu 38 A, 45700 KUUSANKOSKI Toimisto on vapun jälkeen avoinna torstaisin klo 17.0019.00 juhannusviikolle asti. Tervetuloa tutustumaan, juttelemaan tai kahville... Hallituksen päätökset iskevät kuntiin ja pienituloisiin Kuntavaalit ovat viimeisimmän tiedon mukaan huhtikuussa 2017 ja on todella tärkeää saada ehdokasasettelu jo hyvissä ajoin liikkeelle. On hienoista epävarmuutta, mikä seuraavalla kaudella on kuntien ja mahdollisesti tulevan aluehallinnon työnjako. Erityisesti sen vuoksi on erittäin tärkeää, että olemme demareina vahvasti vaikuttamassa mukana. Lähtökohtana ollut soteuudistus on yhä kesken. Iso muutos edelliseen kauteen verrattuna on, että valmistelussa eivät ole mukana kaikki puolueet eli linjauksia tehdään poliittisen kolmikon johdolla. Toinen muutos on, että aiemmin oli kyse sosiaali- ja terveyspalveluiden paremmasta järjestämisestä ja palveluiden turvaamisesta ihmisille. Sittemmin tämä on muuttunut maakuntahallinnon uudistamiseksi sisältäen aluehallintovirastojen, ELYkeskusten ja maakuntaliittojen tehtävien yhdistämisiä. Tässä mallissa on yhä kesken, millainen rahoitus on tulevaisuudessa. Nyt on linjaus, että kuntien verotulojen keräämistä rajoitetaan väliaikaisesta siirtämällä se valtionverotuksesta pidätettäväksi. Linjaukset siitä, miten valinnanvapaus toteutetaan, ovat yhä kesken. Viimeisin versio kaikkien sote-palveluiden yhtiöittämisestä hämmentää sekä toimijoita että henkilöstöä. Hallituksen linjauksiin on myös kirjattu valtioneuvoston valvonnan alle varmistettavaksi, että yksityiselle puolelle annetaan riittävästi järjestettä- väksi sote-palveluita. SDP:n linja on ollut, että kolmas sektori ja yrityksen täydentävät palveluja mutta julkinen puoli vastaa kokonaisuudesta. Kehysriihessä tehtiin sotelinjausten lisäksi lisäleikkauksia 400 miljoonan euron edestä. Nyt hallitus leikkaa kaikkein heikoimmassa asemassa olevilta. Kun inflaatio ei ole ollut ”riittävän suurta”, leikataan nyt pohjasta eli lähtötasosta eikä vain indeksikorotuksista. Tämä koskee muun muassa lapsilisiä, työmarkkinatukea, sairauspäivärahaa, kotihoidontukea, kansaneläkettä ja vammaistukea. Leikkaukset tulevat koskettamaan kaikkein eniten perheitä, työttömiä ja eläkeläisiä. Näiden ihmisryhmien elämä ei tälläkään hetkellä ole ruusuilla tanssimista, vaan he jo valmiiksi taistelevat arjessa pärjäämisestä. Hallitus väittää, että sillä ei ole vaihtoehtoja, mutta se ei ole totta. Demarit ovat esittäneet esimerkiksi rahoitusmarkkinaveron käyttöönottoa ja sitä kautta enemmän tuloja leikkausten sijaan. Työllisyyteen hallitus esitti, että tarjotaan työttömyyden hoitamiseksi palkatonta työtä. Tämä on huono idea ja vaihtoehtoja on tähänkin tarjottu. SDP on ehdottanut useita vaihtoehtoja työllisyyteen ja niistä esimerkkinä ovat työttömyyskorvauksen suuruisen korvauksen maksaminen yritykselle työttömän palkkaamisen tueksi tai ensimmäisen työntekijän palkkauksen helpottaminen verovähennyksellä. Osaan ideoista hallitus on suhtautunut positiivisesti ja ne näyttävät myös etenevän, mikä on hyvä. Kehysriihen yksi kummallisuus oli kuntien ajaminen yhä ahtaammalle. Perusteluna hallitus käytti sitä, että kaikki kunnat eivät päättäneetkään korottaa asiakasmaksuja aiemmin korotettuun maksimitasoon. Lisäksi osa kunnista päätti pitää ennallaan esimerkiksi ryhmäkoot ja kaikkien oikeuden varhaiskasvatukseen. Tämän vuoksi hallitus nyt pakottaa kunnat nostamaan asiakasmaksuja tai kiinteistöveroa 130 miljoonalla eurolla. Hallitus väittää, että sen päätökset ovat pakollisia ja ilman niitä emme saa taloutta kuntoon. Suomi kuitenkin elää viennistä ja kotimainen kasvu voi perustua vain osaamisen lisäämiseen. Nämä totuudet ovat ristiriidassa sen kanssa, että hallitus leikkaa koulutuksesta sekä tutkimus- ja tuotekehittelyrahoista. Koulutuksen sisällön lisäksi leikataan myös suoraan opiskelijoilta heikentämällä opintotukea. Tämä lisää riskiä opiskelujen venymiseen ja pidemmällä aikavälillä voi käydä niin, että vain hyvätuloisilla on mahdollisuus opiskella. Tämä ei voi olla Suomen uuden menestystarinan alku. Sen sijaan tarvitaan näkemystä ja luottamuksen vahvistamista tulevaisuuteen lisäämällä osaamista ja panostamalla uusiin toimialoihin. Sirpa Paatero kansanedustaja 4 Kuusankoski ja sosialidemokraatit Kouvolalaisten terveydenhoidosta on kysymys Suomen hallitus on linjannut sote-palvelujen valtaosan siirtämisestä maakunnille. Palveluiden tuotanto tulee siirtää perustettaville maakunnallisille yhtiöille, jotta julkiset palveluntuottajat saadaan velvoitettua samalle viivalle kilpailemaan yksityisten yritysten ja järjestöjen kanssa. Pidän aika outona, että valtioneuvosto on uskaltanut ottaa riskin, jossa tasavertainen kilpailutus ei välttämättä toteudu. Nyt vallitseva tilanne on niin, että kansainväliset sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottajat käyttävät merkittävästi hyväkseen veroparatiiseja, saaden itselleen merkittävän kilpailuedun. Veroparatiisitalous tulee entistä enemmän rapauttamaan Suomen hyvinvointivaltion rahoituspohjaa, valitettavasti se tapahtuu laillisen verosuunnittelun kautta, jossa varoja voidaan siirtää konserniavustuksina moniin veroparatiisin toimintaa tukeviin maihin. Paikallisesti Kouvolan kaupunki on tuplahaasteiden edessä, jos se vaan jääräpäisesti aikoo rakentaa verovaroillaan oman Ratamokeskuksen erillään Carea-sairaala -hankkeesta. Siinä syntyy tilanne, jossa on epävarmaa vuokraako uusi Carea Kouvolalta kaikki tilat. Siinä tilanteessa saattaa Kouvolalle jäädä Mustapekka kortti käteen. Kun joka tapauksessa palveluiden tuottaminen tullaan yhdistämään, tulee jo hyvissä ajoin määrittää oikea määrä rakennusneliöitä maakuntaamme. Se voi vain tapahtua yhdistämällä myös uudisrakennushankkeet. Suurin epävarmuustekijä on kuntalaisten kannalta, miten tulevaisuuden sotepalveluja tuotetaan Kouvolan kaupungissa. Lukuisissa ministeritapaamisissa, joissa Osuuskunta Tradekan vaalit Osuuskunta Tradekan edustajiston vaalit käytiin helmimaaliskuussa. Tradekan edustajisto on 80-jäseninen ja 6-vuotinen toimielin, joka hallinnoi lähinnä hotelleja ja ravintoloita, joita on ympäri Suomen. Kuusankoskelta oli ehdolla Minna Tuukkanen ja hän menikin läpi 425 äänellä. Jukka Nyberg Kunnallisneuvos Miksi olen demari? Kylpylään tai kesäteatteriin Kymintehtaalaisten Työväenyhdistys tekee kylpyläretken Viron Saarenmaalle heinäkuun 22.-24. päivinä. Lähtö perjantaiaamuna klo 7.00 ja paluu sununtai-iltana n. 23. Majapaikka on kylpylähotelli Ryytli. Matka tehdään bussilla, joka on koko matkan käytössä ja tietysti laivalla Suomenlahden yli. Vielä on muutama paikka vapaana nopeille ilmoittautujille. Ilmoittautumiset ja tiedustelut torstaihin 28.4.2016 mennessä Raimo Laineelle puh. 040 5535209. Kuusankosken Sosialidemokraatit tekee teatteriretken Tampereen Pyynikille lauantaina, 30. heinäkuuta 2016, lähtö Kuusankoskelta, Tekniikka- ja Ympäristötalolta klo 8.00. Esitys on ”Taivaan tulet”. Tiedustelut ja ilmoittautumiset Aulis Forssellille puh 040 8366671 tai aulis.forssell@ gmail.com olen ollut läsnä, on edellytetty vahvaa yhteistyötä Kotkanseudun ja Kouvolan kesken. Jos tämä yhteistyötoive toteutuu, on meillä mahdollisuus saada järkevää erikoissairaanhoidon työnjakoa maakunnassamme. Riitelyvaihtoehdossa Kouvolaan rakennetaan vain uusi sosiaali-terveyskeskus ja äkillisten henkeä uhkaavien sairastumisen tehohoitoa ei meillä enää ole saatavissa. Hyvin omituisena olen huomannut joidenkin merkittävien henkilöiden mielipiteen, jossa he pitävät tärkeämpänä saada Kouvolaan maakunnan hallinnollisen johdon. Onhan heitä varten varattuna upea marmorirakennus presidentin huonetta myöden Kouvolan ydinkeskustassa. paljon kiitosta ja maistuivat kaikille. Lähdin mukaan toimintaan, kun nuori ja aatteellinen kansanedustajaehdokas Joonas Honkimaa oli laitettu oman yhdistyksensä ehdokkaaksi jäsenäänestykseen. Heti alkuun tarvittiin talkoolaisia, jotta tiedottaminen voisi alkaa. Teimme suuren postituksen Kaakon piirin jäsenille. Samalla oli mielenkiintoista kuunnella oppineen nuoren miehen kertomuksia, kuinka poliittiset järjestelmät ovat toimineet Suomessa ja muualla maailmassa. Olen aina ollut kiinnostunut histo- riasta ja se sai samalla uutta syvyyttä. Kummastelin myös kuinka pienellä porukalla asioita hoidellaan, vaikka jäseniä eri yhdistyksissä Kuusankoskella on monta sataa. Kun kävi selväksi, että Joonaksesta tuli varsinainen ehdokas, lähdin hänen ryhmäänsä kiertelemään vaalipiiriä. Siinä tuli nähtyä monenlaisia ihmisiä ja monia tapoja kuinka tunnetuksi tekemistä tehdään? Mikkelissä oli kova meininkiä ja paljon ihmisiä juttelemassa muustakin kuin vaaleista. Haminassa tunnelma oli enemmän markkinaa. Kuusankoskella oli hauska suklaakakku tapahtuma, Joonas tanssi Väärä Vitosen kanssa torilla kuin vanha tekijä konsanaan. Eipä ollut siinä jenkassa valittamista. Kuusankoskella oli varsin hauskoja tapahtumia ja niistä jäi mukava maku. Viime vuoden alussa liityinkin jäseneksi tiiviin harkinnan jälkeen. Voinko minäkin tehdä jotain, jotta pienillä ihmisillä olisi parempi olla. Yhdessä tekeminen on ollut myös hauskaa ja palkitsee henkisesti, kun meidän leivonnaiset saivat niin Oli myös mielenkiintoista keskustella monien ihmisten kanssa ja oppia heiltä kuinka asiat hoituvat kaupungissamme ja laajemminkin koko Suomessa? Sopuisa ilmapiiri oli kaikkialla eikä missään ollut kireitä juttuja. Ammattilaisten sanomaa oli mielenkiintoista kuunnella, mutta vaalien jälkeen alkoi lupausten peruminen ja itsekin lähdin mukaan Helsinkiin mielenilmaisuihin. En kyllä käsitä miksi kaikkein köyhemmiltä pitää niin paljon leikata, että ei enää tule mitenkään toimeen? Emmehän me juuria veroa maksu, kun tulot ovat köyhyysrajalla. Kaikki maksujen korotukset ovat siis netosta pois kokonaan, kun mitään vähennyksiä ei ole perustulon tasoisessa ansiossa. Kaikkeni yritän, että en leipäjonoihin joudu. Olen huomannut, että yksin en pärjää näin mutkikkaassa järjestelmässä ja Pamin jäsenyys on ollut todella tärkeä avun saamisessa. Pienen ihmisen paikka on työväenpuolueessa ja sen arvot parhaat minunlaiselle osa-aikatyöläiselle. Tällä hetkellä olen työtön, koska työnantajani ei ollut rehti vaan keplotteli meidät ulos työkohteestamme. Sirje Erik Kuusankoski ja sosialidemokraatit 5 Elämänura vai urana elämä? ”Älä tyri nyt, älä lyö yli nyt, älä antaudu angstin valtaan… Käy koulut ja hanki pätevyys…” laulaa muusikko Jukka Poika. Sanat kuvaavat hyvin sitä jankuttamisen virtaa, jota me aikuiset kaadamme ämpärillä nuorten päälle. Yhdeksäsluokkalaisen pitää tietää, mitä tekee elämässään peruskoulun jälkeen – vai pitääkö? Kymmenien vuosien elämänurien aika on ohi, haluttiin sitä tai ei. Tämän päivän nuori ehtii ennen eläkkeelle jäämistään opiskella 4-5 ammattia tai tutkintoa sen sijaan, että saisi yhdestä työpaikasta 35-vuotismitalin. Mikki Hiiren urapolku on monelle nuorelle arkipäivää: ammattiidentiteetti rakentuu monipuolisen työkokemuksen varaan. Vanhempien ja koulun pitää opettaa lapset ja nuoret sietämään jatkuvaa muutosta sekä epävarmuutta tulevasta. Nuorella olisi oltava aikaa ja mahdollisuuksia yrittää ja erehtyä. Tulevaisuuden työelämällä on erilaiset vaatimukset kuin ennen. Vaaditaan yrittäjämäistä työotetta, esiintymistaitoja, kommunikointikykyjä ja itsetuntemusta, ei nippelitiedon hallintaa. Näitä taitoja ei opita hetkessä eikä niitä voi lukea kirjoista. Harmillista on tietysti se, että nuorelle esim. kesätöiden saaminen on todennäköisyydeltään lottovoiton luokkaa. Koulutetut ihmiset ovat työttöminä, kun työkokemusta saadakseen pitäisi ensin saada työpaikka, jota ei saa ilman työkokemusta. Missä hän siis opiskelee työelämässä vaadittavia taitoja? Erilaisilla yhteiskunnallisilla päätöksillä pyritään ohjaamaan nuoret merkityille reiteille mahdollisimman nopeasti koulutukseen ja ammattiin. Onneksi he kuitenkin tekevät ennakkoluulottomasti omia ratkaisujaan ja koukkaavat välillä mutkien kautta työelämään. Nuorella pitää olla haaveita ja unelmia, toiveita ja tavoitteita tulevaisuudelle. Hänen pitää suunnitella omia askeliaan ja tehdä valintoja, jotta löytäisi oman paikkansa yhteiskunnassa. Useimmiten suunnitelmat eivät mene kuten Strömsössä, mutta virheet ja sivupolut ovat niitä kaikkein tärkeimpiä kasvamisen kannalta. Meidän aikuisten on vain oltava läsnä; annettava aikaa, huomiota ja kunnioitusta. Minna Tuukkanen opinto-ohjaaja Näinkö nyt mennään? Jo muutaman vuoden ajan asioita seuranneena, huolettaa kovin Kouvolan kaupungin asioidenhoito ikäihmisten ja nuorten vapaa-ajan toimintojen tukemisen osalta kolmansien osapuolien ollessa yhteistyökumppaneina. Tapahtumia suunnitellaan paljon ns. yhteistyön merkeissä, ja niitä on tarjolla paljon erilaisia. Ongelmana on , että ne ei kohtaa käyttäjiään sekä niitä, jotka haluaisivat osallistua. joko huonon ajankohdan takia, päällekkäisyyksien, paikan, kulkuyhteyksien tai muun syyn takia. Vuosien ajan on yritetty koordinoida toivottuja kolmansia osapuolia mukaan järjestämään ko. toimintoja. On luvattu tukea taloudellisesti ja antaa tieto- ja taitotukea. Mielestäni kaikki on jäänyt sanahelinäksi lupausten osalta, viran- ja toimenhaltijat esittelevät omille hallintokunnilleen ”sovittuja” kolmansien osapuolien kanssa tehtyjä suunnitelmia toteuttamiskelpoisina. Rahoituskin useassa tapauksessa on hallinnassa. Mutta hups! Käytännön toteutus kolmansien osapuolien kanssa on vastuutonta, kun sovituista asioista ei pidetäkään kiinni. Määrärahoja ei löydykään, Kolmannet osapuolisopijat jätetään löysään hirteen roikkumaan. Luvattu asiantuntija-apu, taloudellinen tuki tai koordinointiapu onkin hakusessa. Asiakkaat, ihmiset, joille kyseisiä toimintoja sekä aktiviteettejä järjestetään, eivät tiedäkään, että mitä, missä, milloin, kenelle. Kyse ei olekaan enää taloudellisista tekijöistä, vaan vastuussa olevien välinpitämättömyydestä kuntalaisia, järjestöjä ja eri yhteisöjä kohtaan, jotka toimivat kolmansina sopijapuolina. Kouvola on monine taajamineen ja kylineen upea kaupunki. Mielleyhtymä Betonihelvetistä on vastuutonta. On aika korjata yhteistyön henki, luoda rikkautta henkisellä tasolla kasvattaen pääomaa yhteistyöllä. Vappunakin näillä mennään. Urpo Kunnasluoto Huoli naisen asemasta Kaakkois-Suomen Demarinaisten piirikokous kantaa huolta naisten asemasta niin työelämässä kuin yhteiskunnan päätöksenteossa. Tänä vuonna juhlitaan Miina Sillanpään syntymän 150-vuotisjuhlaa. Oman aikansa työläisnaisten aseman puolestapuhujana ja yksinäisten naisten aseman parantajana hän teki uraauurtavaa työtä. Miina oli myös yksi Suomen ensimmäisistä naiskansanedustajista sadan vuoden takaa ja ensimmäinen naisministeri. Naisten asema on toki parantunut tuosta ajasta, mutta viime aikoina ollaan otettu askeleita taaksepäin. Pienipalkkaisilla naisten aloilla työtahti on tiukentunut jatkuvasti, henkilökunta on jaksamisen äärirajoilla. Hoitohenkilöstö ei ehdi tehdä työtään inhimillisesti, vanhukset laitetaan yöpuulle turhan aikaisin. Usein toistuvat kilpailutukset siivousalalla aiheuttavat jatkuvaa epävarmuutta ja työtahdin kiristymistä. Kauppojen aukiolojen vapautuminen lisää yksintyöskentelyä, ryöstöjen uhkaa ja pienten lasten hoidon järjestämisen vaikeutta. Päivähoidon ryhmäkokoja kasvatetaan, mikä kuorittaa henkilökuntaa entistä enemmän. Sairauslomien ajaksi ei palkata sijaisia, työt on tehtävä entistä pienemmällä porukal- la. Milloin jaksamisen ja joustamisen raja tulee vastaan? Milloin ajatellaan ihmistä ja inhimillisyyttä, ei pelkästään rahaa ja mahdollisimman suurta taloudellista hyötyä? Milloin näitä perustehtäviä suorittavia työntekijöitä oikeasti kuunnellaan, kysytään kuinka he jaksavat? Valtionverotukseen tehtävät alennukset eivät hyödytä pienipalkkaisia, ei työttömiä eikä eläkeläisiä. Alennukset jokapäiväisen elämisen kustannuksista tukisivat heidän arkista selviytymistään. Vuokrien, peruselintarvikkeiden, energian ja terveydenhoidon hinnat on pidettävä ku- rissa. Maan hallituksen toimet ovat päinvastaisia: lääkkeiden omavastuuta nostettiin, kunnille annettiin ukaasi rajoittaa lasten subjektiivista päivähoitoa, terveyskeskusten asiakasmaksuja on mahdollista nostaa. Onko inhimillistä jos sairas vanhus joutuu päättämään ostaako lääkkeen vai ruuan? Onko oikein että nuori äiti miettii, onko taloudellisesti järkevää mennä pienipalkkaiseen osa-aikatyöhön? Piirikokouksemme piti huolestuttavana myös poliittisen päätöksenteon luisumista miesten käsiin. Pää-, ulko- ja valtiovarainministerit ovat kaikki miehiä. Eduskunta- puolueiden puheenjohtajista löytyy vain yksi nainen. Suurimpien ja tärkeimpien valiokuntien johtajat ovat miehiä. Myös liike-elämä kulkee miesten tahtiin. Edelleenkin elinkeinoelämän toimitusjohtajat ja hallitukset ovat miesten valtakuntaa. Johtoryhmissä naisia on vain noin 20 %. Demarinaisten mielestä tämä kuvastaa koventuneita arvoja. Missä on naisten paikka nykymaailmassa, ei kai vaan kotona? Mitä sanoisi Miina Sillanpää nykymenosta? Kaakkois-Suomen Demarinaiset 6 Kuusankoski ja sosialidemokraatit Säilyykö lähipalvelut ja turvaverkot? Elämme koko ajan muutoksen kehässä. Maailmalla tapahtuu asioita, jotka säteilevät tänne Kouvolan kaupungin Kuusankosken kaupunginosaan asti. Katukuvassa on monia kasvoja, joita emme ole tottuneet päivittäin näkemään. Tavalliselle ihmiselle on uskomatonta ajatella, että suurvaltojen riitely vallasta ja erilaisten uskonnollisten näkemysten kitka keskenään johtaa siihen, että kyläämme tulee sadoittain ihmisiä pakoon tai turvaan näiden kiistelyjen tähden. Kansa keskustelee kumminkin enimmäkseen siitä, kuinka meidän lähipalvelut ja turvaverkot säilyvät tai ainakin toimivat silloin, kun hätä, puute tai turvattomuuden tunne kohtaa päivittäisessä elämässä? Ovatko asiat luisuneet niin kauas meistä ihmisistä, että suuret linjat ovat hukuttaneet meidät niihin valtavirtoihin, jotka päätetään aivan muualla kuin kotikunnassamme? Päällimmäinen huoli on siitä, että säilyykö meillä ympärivuotinen erikoissairaanhoidon päivystys omassa maakunnassamme? Sairaanhoitopiirimme on riittävän suuri, jotta meidän pitäisi kuulua omana alueenamme yhdeksi sote-maakunnaksi. Haikailu itään on aivan turhaan. Silloin suunta on väärä, jos asiakas joutuu turvautumaan yliopistosairaalatasoiseen hoitoon. Esimerkiksi luukivuissa, joita syöpäpotilas joutuu ajoittaan kokemaan, on saatava asiallinen kivun hoito ennen kuin taju menee. Akuutti leikkaus ja liuotushoito on tehtävä muutaman tunnin aikana. Seuraavana päivänä ehkä ei enää tarvitse tehdä muuta kuin viimeinen siunaus. Todella huolestuttavaa on seurata kuinka asioiden siirtely ja muuttelu jatkuu eikä selvää yhteislinjaa tunnu löytyvän. Jokainen vatulointipäivä lisää huolestumista ja turvattomuuden tunnetta. Leikkaukset vievät jo nyt pitkälti meidän nuorisolta pois mahdollisuuden nostaa tämä yhteiskunta uudelleen jaloilleen. Pelkillä talkoilla tämä maa ei nouse kuten ei nouse oma rakas ja viihtyisä kaupunkimmekaan. Meillä ei ympäristö ole ongelma vaan se, että töitä ja työpaikkoja tarvitaan, jotta yhteiskunta saa niitä euroja, joilla asiat hoidetaan kuntoon. Säästää pitää, mutta pitää osata katsoa mistä ja miten? Rehellisyys on saatava myös uudelleen kunniaan. Tarinoita kuulee liian paljon, miksi minulta, miksei kaverilta? Kaikkien tässä maassa asuvien pitää soutaa samaan suuntaan ja noudattaa meidän yhteisiä arvoja ja lakeja. Olipa tullut mistä tahansa tai asunut koko ikänsä Suomessa. Eikä poikkeusta voi tehdä kukaan. Timo Nyberg Kuusankosken Sosialidemokraatit ry puheenjohtaja Lippu korkealla ja Eespäin, eespäin tiellä taistojen Jossakin piireissä on tapana toivotella ”Pidetään lippu korkealla”.Näitä aikoja elettäessä, oman lipun korkealla pitäminen voi olla monelle vaikeaa. miten maa nyt makaa ja mistä taas niitä säästöja revitään ja miten yhteiskuntasopimus vai mikä sen nyt onkaan etenee, niin sitä meinaa tulla ihan turraksi päättäjien kommenteille. Ja se on melkoisen vaarallinen olotila. Silloinhan päättäjät voivat tehdä ihan mitä vaan. Onneksi on aina tuo oppositio. He pitävät joskus kovaakin meteliä päätöksistä. Ainakin viime hallituskaudella räksyttivät joskus kovaakin. Nyt oppositiossa taidetaan olla hiukan maltillisempia, vai enkö vaan ole seurannut tarkasti? Maailmalla terroristit tekevät tuhoa - ja Euroopassakin. Turhia uhreja jäädään suremaan. Suomi on toistaiseksi saanut olla rauhassa, vaikka maahantulijoiden aikeet saattavat jakaa mielipiteitä. Jotkut ovat jo jakaneetkin mediassa rajuja mielipiteitä maahan tulleista - jopa ihan lapsistakin. Kaikki uusi pelottaa ja ei voi kieltää etteikö tule miettineeksi miten mm. nuo hymyilevät maahantulijanuorukaiset kesän tullessa sopeutuvat tänne. Ja mites sitten muuten kotimaassa? Heikompaa huimaa. Ainakin itse olen lippaan asti täynnä vaikeita aikoja, säästämisiä ja pakkolakeja. Kun on aikoinaan tuutin täydeltä toitotettu kolmen hallituspampun suulla, mitä pitäisi tehdä että saataisi Suomi niminen maa nousuun. Kyllähän kaikki tietävät että jotain pitäisi tehdä. Mutta täytyykö suomen nousu tällä kertaa kaivaa vähempiosaisten selkärangasta? Voi että tuntuisi hyvältä kuula mediasta, että nyt ovat Kun Demarit olivat viime hallituksessa, tuntuu että heitäkin vietiin kun pässiä narussa, kuten nyt tehdään kolmannelle hallituspuolueelle. Eiköhän tyyli ole, että hallituksessa mennään pääministeripuolueen tahdissa. Anri Mäkynen hyvä- ja sikahyvätuloiset pienentäneet palkkojaan keskituloisten tasolle ja luopuneet eduistaan.- No huvitushan se on kuulemma vilkas mieliku- vituskin. Kun tiedotusvälineet tuuttaavat jatkuvasti milloin kenenkäkin päättäjän suulla Pitäneekö tänä päivänä pienen ihmisen puolia kukaan? Luvataan yhtä ja toista,sitten kun ollaan vallassa suunta muuttuu. No kannatusluvuissa ja nukkuvien määrässä aina näkyy mitä kansa on mieltä. Eikös erään edesmeen politikkon sanontakin tullut ihan fraasiksi ”Kyllä kansa tietää”. Mutta sitä olen ihmetellyt pidemmän aikaa, vaikka meillä on ollut kuulemma niin ”surkeita hallituksia”, niin sen kerran kun luottamuksesta ovat äänestäneet, niin aina hallitus on saanut luottamuslauseen. Jokainen on kotoperintönä saanut tietyn aatepohjan. ”Omia” kannatetaan vaikka kusettaisivat kuinka. Kuntatasolla tässä ollaan muutama vuosi eletty suurkuntana. Ja nyt tämä suurkunta Kouvola on rankattu jossain kisassa Suomen tylsimmäksi paikaksi. Jos Kouvolaa brändätään Kouvostoliitoksi tai betonihelvetiksi, niin onko tuo ränkkingin tulos mikään yllätys? Olisikohan meidän tehtävä jonkinlainen asennemuutos ja yritettävä kehittää asuinkuntaamme joka puolelta. Se miten se tehtäisiin että suurkunnan joka kolkka on tyytyväinen onkin vaikeampi juttu. Ehkäpä yhteispelillä sujuisi sekin. Ja ettei heti jotain uutta hanketta napakoissa torpattaisi . Itse olen ainakin suht` tyytyväinen asuinpaikkaani ja siihen että junat kulkee ja tukkirekat ajavat -keskustassakin ja että kohta Kimolan kanava tuo veneiljijöitä tänne. Moottoriradasta ja Manskin kattamisesta en vielä tiedä. terkuin, Anri Kuusankoski ja sosialidemokraatit 7 Varhaiskasvatusta ei saa vähätellä Suomen Työväenpuolue perustettiin 1899 ja muutettiin Suomen Sosialidemokraattiseksi Puolueeksi Forssassa 1903. Suomi oli silloin Euroopan köyhimpiä maita. Nykyään kaikesta huolimatta Suomi kuuluu Euroopan vauraimpiin valtioihin. Äskettäin tehdyn mielipidekyselyn mukaan monet olivat virheellisesti sitä mieltä, että köyhyys on ihmisten omaa syytä. Näin ei varmasti ajateltu Forssassa 113 vuotta sitten. SDP:n poliittisen toiminnan lähtökohtana tulee edelleen olla huonommassa asemassa olevan ihmisen tukeminen. Viime vuosina on työmarkkinoilla tapahtunut muutosta, kun silpputyön, pätkätyön, yksinyrittäjien, nollasopimuslaisten ja pitkäaikaistyöttömien määrä on lisääntynyt ja hankaloitunut. Ihmisten hyvinvointi syntyy työn ja sosiaalisten uudistusten kautta. En ole vakuuttunut, että perustulo on paras keino hyvinvoinnin parantamiseksi. Taustalla on myös äärioikeiston vihansiementen kylvötyö; toivottavasti ei satoa tarvitse niittää. Eläkkeiden taitetusta ko- rotusindeksistä on taitettu peistä. Korotus ei seuraa palkkojen nousua, vaan elinkustannusten nousua, jolloin korotusprosentti on ollut pienempi. Eläkevarat ovat kolme kertaa suuremmat kuin valtion budjetti, joten jossain määrin niitä voisi avata. Toisaalta, jos korotusprosentti on 3, niin 1000 e:n eläkkeessä korotus olisi 30 e/kk, mutta 5000 e:n eläkeläinen saisi 150 e/kk. Verotus kourisi viimeksi mai- nittua enemmän, mutta joka tapauksessa tuloerot kasvaisivat. Miksi? Ei liene kenellekään epäselvää, että taloudellinen tilanne on maassamme hankala. Tuntuu vähän oudolta, että Kalle Kaaharin ja Turmiolan Tommin avulla saisimme tulpan veneestä. Viinaa tulisi saada aamusta iltaan ja joka paikasta. Kallelle puolestaan sakkoja oikein roppakaupalla. Lienee unohtunut, että maassamme on arvoitu olevan 500 000 viinan riskikuluttajaa, jotka viinan saannin helpottaminen saattaa ojasta allikkoon ja kulut lisääntyvät. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimuksen mukaan lasten ja nuorten hyvinvointi eriytyy vanhempien koulutuksen ja taloudellisen tilanteen mukaan. Koulutuksen tasa-arvo alkaa jo päiväkodin varhaiskasvatuksessa. Siksi ei ole sama, miten kunta järjestää nämä palvelut ja kenelle. Mielenkiintoista on, että monet taloustieteilijät ovat korostaneet varhaiskasvatuksen myönteistä vaikutusta. Lisäksi on syytä muistaa, että on arvoitu Suomessa olevan noin 150 000 köyhyyden takia syrjäytymisvaarassa olevaa lasta ja nuorta. Elämme kulutusyhteiskunnassa ja perheiden varallisuuserot korostuvat arjessa. Leikkausten kohdentamisessa onkin toivomisen varaa. Tuntuu oudolta, että maksuja voidaan korottaa, mutta veroja ei. Pörssiyhtiöiden toimitusjohtajien ja Portugalin veropakolaisten taskuilla voisi ainakin käydä – joskin enempi moraalinen kuin fiskaalinen merkitys. Hallituspuolueet vaalimainoksissa lupasivat yhdeksän hyvää ja kahdeksan kaunista, joita ei ole kyllä näkynyt. Sote-uudistus puhuttaa ja on ajoittain sisäpoliittinen hornankattila. Huolta kannetaan siitä, että yksityisten palvelujen lisääntyminen tuo tulleessaan, että verovaroilla tehdään voittoa ja viedään veroparatiiseihin. Vaarana on myös, että palvelutuotanto ja valta keskittyvät muutamalle suurelle yritykselle. Julkisia palveja rasittavat eläkevastuut, jotka ovat syntyneet pitkällä aikavälillä, joita puolestaan ei ole uusilla toimijoilla. Monet asiat ovat vielä sopimatta ja uskoisin, että toimittajat vielä tulevat haistamaan palaneen käryä Sote-asioissa. Tuntuu oudolta, että samaa saumaan piti tuoda vielä maakuntauudistus, jolla yritetään pilkkiä kansansuosiota. On taivutettu reaalitodellisuus mutkalle väittämällä väliportaan hallinnon olevan demokratiapuutteen riivaama. Taidetaan pitää enempi herrojen kotkotuksena. Tuure Ainikkamäki Talkoillaan Suomi nousuun Viime aikoina olemme tottuneet eri hallitus puolueiden edustajien aloittavan puheensa ”Suomen etu vaatii meitä jokaista nyt talkoisiin, jotta saadaan Suomi nousuun ja kasvu uralle”. Vaan talkoo porukkaa ei paikalle näy, mikä onkin hyvinkin tavallista, oli sitten kyse taloyhtiön talkoista tai urheiluseuran talkoista, ellei sitten ole ennakolta tiedossa hyvät talkoojuomat Suomalaiseen tapaan. Näissä talkoissa, mitkä nyt on meneillään, ei ole tarjolla muuta kuin kurjuutta, leikkauksia ja veronkorotuksia. Listalla on yli 20 kohtaa jotka pääsääntöisesti koskettaa kaikkein eniten niitä, jotka jo elää köyhyysrajalla tai sen alapuolella. Nyt kuitenkin kaikkia tarvittaisiin mukaan näihin taloustalkoisiin. Yhteisenedunperään ja sen nimissä kuuluttelee ministerit vuoron perään kansalaisia kantamaan kortta yhteiseen kekoon. Mutta kuka sitä oikeasti viitsii enää tehdä. Suomi nousuun, mikä on tietenkin kaikkien toivo hinnalla millä hyvänsä. Hallitus onkin jo nimennyt varman ja tutun porukan, joilta on vielä vähästä vähän otettavaa. Nämä ovat työttömiä, lapsiperheitä, eläkeläisiä, opiskelijoita niitä kansalaisia, joilla jo muutekin on tiukkaa selvitä jokapäiväisistä pakollisista kuluistaan. Ei tarvitse opiskelijan miettiä virikkeitä opintojen ohelle, kun ei ole varaa harrastaa mitään. Opiskeluilta jäävä aika on käytettävä työntekoon, jos on sattunut löytämään työtä, mikä tietenkin ajan henkeä mukaillen on nolla tuntisopimuksella. Voi tämän jälkeen iltamyöhällä käydä erään kauppaketjun punaisella lapulla varustetut tuotteet läpi kun ne ovat -50%: a. Jos mitään ei kuitenkaan satu löytymään, pelkällä makaronillakin pärjäilee tosin yksi- puolista ja ravintoköyhää, se niistä ruokaympyröistä. Ruuan ilmaisjakelu pisteitä voisi olla myös iltaisin auki, jolloin opiskelijat voisivat hyödyntää niitä paremmin. Päiväsaikana voi olla jokin tärkeä oppi tunti meneillään. Taloudellista ahdinkoaan opiskelijat voivat helpottaa ottamalla opintolainaa. Siirtää näin ongelman myöhempään vaiheeseen. Jos saa työtä, mistä maksetaan riittävän hyvää palkkaa, jolla lainoja voi hoidella. Yhtenä kohtana taloustalkoissa on lapsilisien leikkaus suuruudeltaan yhden maitolitran verran. Tämä leikkaus oli kaikille saman suuruinen, johon vanhempien tulotaso ei vaikuttanut. Toisaalta päivähoitomaksut nousevat ja ryhmäkokoja kasvatetaan, tämä tuntuu aivan järjettömältä. Pienellä eläkkeellä toimeen tulevan on lähes mahdoton hoitaa sairauksiaan lääkäriin menemällä, asiakas maksujen noustessa ja terveys palveluiden keskittyessä kaupunkien keskuksiin. Mutta onneksi vanha kansa tietää kuitenkin vanhoja halpoja ja erinomaisia konsteja vaivojensa hoitoon, joista mainitakseni ainakin sauna ja terva. Terveyden hoidon palveluista onkin tulossa etuoikeus niille, joilla on vielä työpaikka heidät hoitaa työterveys ja ne joilla on varaa voivat valita monikansallisilta yksityisiltä asemilta haluamansa terveyspalvelut tai vaikkapa tilata lääkärin kotiin. Työllisyyden parantuminen oli myös yksi tärkeä kohta näissä talkoissa. Toistaiseksi olemme kuitenkin huomanneet eri firmojen ilmoittelevan vain vähentävän työntekijöitä niin kuin valtio-omisteiset Posti ja VR. Voisi kuitenkin luulla, että omistajaohjauksesta vastaava pääministeri Juha Sipilä hoitaisi kotipesänsä kuntoon tältä osalta, eikä hyväksyisi irti sanomisia ja johtajien ylisuuria bonuksia sekä korkeita palkkoja. Sipilän pitäisi olla katsomatta ”läpisormien” valtionyhtiöiden saneerauksia, joissa alistetaan työntekijöitä. Jokainen työpaikka on työntekijälle tärkeä ja myös tässä kohtaa Suomelle, parempana työllisyysasteena ja verotuloina. Valtio voisikin esimerkillään pitää työntekijöistään huolta säilyttämällä heidän työpaikkansa. Olisihan se mukava, jos Oikeus- ja työministeri Jari Lindström ilmoittaisi, että olemme hallituksessa sopineet seuraavasta tavoitteesta. Valtionyhtiöissä ei vähennä työntekijöitä, eikä heitä lomauteta, johtajien ylisuuret bonukset poistetaan ja johtajien kuukausi palkka ei saa ylittää alinta työntekijän vuosiansiota. Hyvä, jos työpaikkoja näillä hallituksen toimilla syntyy. Mitenköhän niitä luodaan? Työttömiä rankaisemalla nyt, kun työssäkäynti aluetta laajennetaan. Laajenemisen johdosta työmatka voi kestää kolme tuntia. Voikin tulla tilanne, jossa matka on pidempi kuin itse työaika. Toivottavasti tällaisessa tilanteessa palkka kattaisi edes matkakulut. Työllisyys vaikutuksia onkin vaikea uskoa todeksi. Erilaisia lukuja on heitelty ilmaan, viimeisenä taitaa olla sanottu satatuhatta uutta työpaikkaa ja työllisyysaste 72 %. Suomi nousuun! Hauskaa vappua! Pirjo Konttinen 8 Kuusankoski ja sosialidemokraatit Kunniakäynti Vakaumuksensa puolesta kaatuneiden muistomerkillä Kuusankosken Vanhalla hautausmaalla Vappuaamuna klo 9.00 Puhe: Urpo Kunnasluoto Musiikki: Kuusankosken Puhallinorkesteri Tervetuloa. Vappua juhlitaan Kuusankoskella Kuusankoski ja sosialidemokraatit Julkaisijat Kuusankosken Sosialidemokraatit ry Kymintehtaalaisten Työväenyhdistys ry Voikkaan Työväenyhdistys ry Toimisto Valtakatu 38 A, 45700 Kuusankoski puh: 0400 286 029 toimisto@ sdpkuusankoski.fi Päätoimittaja Ari Söderström Toimitussihteeri Joonas Honkimaa Valokuvat Juhani Littman ja Timo Nyberg Jakelu Jakelusuora Sivunvalmistus PK-lehti Painopaikka Lehtisepät Oy, Tuusula 2016 SDP:n kolme puolueosastoa ovat taas järjestäneet Vapuksi ohjelmaa, kun on tehty jo sata vuotta. Tällä kertaa vastuuvuorossa oli Voikkaan Työväenyhdistys, joskin Kymintehtaalaiset ja Kuusaalaiset ovat vahvasti talkoissa mukana. Aiemmin juhlia pidettiin eri työväentalojen kentillä vuorotellen. Sitten juhlapaikaksi kehkeytyi Kettumäki. Kun sateen sattuessa 60-luvulta alkaen juhla pidettiin Kansantalon salissa, oli luontevaa siirtää koko juhla Kansantalon auki- Toreilla ja turuilla Puolueaktiivien ja kansalaisten kanssakäyminen on yhä enenevässä määrin siirtynyt toritapahtumiin. Vaalijuhlia ei sisätiloissa juuri kannata järjestää, jos haluaa kuulijoiksi muitakin kuin varmoja äänestäjiä. Vuodesta toiseen suosituin toritapahtumamme on Sami Hyypiä areenan joulumarkkinat, joissa demarikulmauksessa on väkeä riittänyt. Kuva viime joulukuulta. olle. Yli 30 vuotta juhlapaikkana on ollut Kuusankoskitalon ulkonäyttämö tai joskus Kuusaa-sali. Perinteistä vappumarssiakin on meillä jatkettu vuodesta toiseen yhtäjaksoisesti taas 70-luvulta alkaen. Marssille ovat kaikki halukkaat tervetulleita Kuusankosken Lukiolta klo 12.45. Ja itse juhlaan on vapaa pääsy kaikilla halukkailla klo 13.00. Juhlan ohjelma on etusivulla. Oheinen kuva on viime vuoden vappujuhlasta. Vappumerkki 3e
© Copyright 2024