JUHLALEHTI - Mikkelin seudun Omaishoitajat ja Läheiset ry

Mikkelin seudun Omaishoitajat ja Läheiset ry
10-vuotis
JUHLALEHTI
- Onneksi on omaishoitaja -
– Mikkelin seudun Omaishoitajat ja Läheiset ry –
Mikkelin seudun Omaishoitajat ja Läheiset ry
Savilahdenkatu 18 A 4, 50100 Mikkeli
Avoinna arkisin 9-15
p. 0400-802 235
p. 044-308 4860
TOIMIALUEENA
Mikkeli, Juva, Hirvensalmi, Kangasniemi,
Mäntyharju, Pertunmaa, Puumala, Ristiina
ja Suomenniemi
Jäsenmäärä 217
Toimistomme sijaitsee 2.kerroksessa, ei hissiä.
Tarvittaessa voimme sopia tapaamisen muualle.
www.mikkelinseudunomaishoitajat.fi
Sisällysluettelo
Yhdistyksen Hallitus 2011
Aihetta juhlaan . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3
Puheenjohtaja Annikki Pursiainen, Mikkeli
[email protected]
Varapuheenjohtaja Jaana Viitikka, Ristiina
[email protected]
Sihteeri Raili Rantanen, Mäntyharju
[email protected]
Rahastonhoitaja Raija Loimas-Räty, Ristiina
[email protected]
Jäsen Ritva Alanne, Kangasniemi
[email protected]
Jäsen Leevi Piispa, Mikkeli
[email protected]
Jäsen Tuija Pulkkinen, Mäntyharju
[email protected]
Jäsen Armi Salo-Oksa, Mikkeli
[email protected]
Jäsen Mali Soininen, Mikkeli
[email protected]
Jäsen Mirja Hänninen, Otava
Annikki Pursiainen
Senioirisentteri. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 4
Mikkelin kaupungin vanhustenpalvelut
muodostaa omaishoitoyksikön. . . . . . . . . . 6
Omaishoitajan arkea . . . . . . . . . . . . . . . . 7
Sirkka Kurvinen
Tervehdys juhlivalle yhdistykselle. . . . . . . . 8
Merja Salanko-Vuorela
Omaishoito osana elämääni . . . . . . . . . . . 10
Leena Herranen
VENE-projekti . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .11
Hyvät omaishoidon käytännöt
Kangasniemellä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 12
Ulla Riikonen
Mietelemiä omaishoidosta . . . . . . . . . . . . 12
Jari Välimäki
Hyvät omaishoitajat . . . . . . . . . . . . . . . . 14
Elli Aaltonen
Elixiiristä monipuolisia palveluja
arjen keskelle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 15
Valot-projekti . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1 6
Työntekijät
Toiminnanohjaaja Leena Herranen, Mikkeli
[email protected]
Vs.toiminnanohjaaja 30.12.2011 asti
Maarit Väisänen, Mikkeli
[email protected]
Maarit Väisänen
Yhdistyksen historiikkia . . . . . . . . . . . . . .18
Omaishoitajien vertaistukiryhmät . . . . . . . 22
liittymislomake . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2
2
JUHLALEHDEN TOIMITUS:
Alanne Ritva, Herranen Leena, Maanonen Sirpa,
Otranen Eeva, Pirinen Sinikka, Pursiainen Annikki,
Väisänen Maarit
PAINATUS:
Etelä-Savon Kirjapaino Oy
1.
441
670
Painotuote
2
– Mikkelin seudun Omaishoitajat ja Läheiset ry –
Aihetta juhlaan
- 10 vapaaehtoistoiminnan,
vaikuttamisen ja kehittämisen vuotta
Kun Mikkelin seudun Omaishoitajat
ja Läheiset ry rekisteröitiin v. 2001,
jäsenistöllä oli takana omaishoitaji­
en yhteistä, kerhomuotoista toimin­
taa jo seitsemän vuotta. Aktiivisten
omaishoitajien ja omaishoidon paris­
sa työtä tekevien yhteistyöllä oli jär­
jestetty virkistystapahtumia, retkiä ja
juhlia. Myös monissa seudun kunnis­
sa oli nähty omaishoitajien tuen tar­
ve ja oli perustettu mm. muutamia
vertaistukiryhmiä. Mikkelin kaupunki
oli palkannut omaishoidon lomittajan
ja perustanut päivähoitopaikaksi Sir­
pan Tuvan.
Yhdistyksen rekisteröiminen mah­
dollisti pro­
jektirahoituksen hakemi­
sen RAY:ltä. Omaishoitajat ja Lähei­set
Liiton tuella saatiin rahoitus ensim­
mäiseen kehittämishankkeeseen v.
2006, jolloin VENE-projekti käynnistyi
ja yhdistys voi palkata työntekijän. Sil­
loinen puheenjohtajamme Leena Her­
ranen aloitti työnsä projektin toimin­
nanohjaajana ja perusti toimialueen
kuntiin lukuisia uusia vertaistukiryhmiä
ja järjesti omaishoitajille ohjausta ja
neuvontaa.
VENE-projektin päättymisen jäl­
keen kehittämistoimintaa jatkaa vii­
sivuotinen VALOT-projekti, jonka ta­
voitteena on kehittää terveydenhuol­
toon omaishoitotilanteet tunnistava
ja omaishoitajia valmentava toimin­
tamalli. VALOT-projektissa työsken­
telee toiminnanohjaajan lisäksi pro­
jektityöntekijä Maarit Väisänen.
Toiminnan lisääntymisen myötä
yhdistyksen jäsenmäärä on kolmin­
kertaistunut muutamassa vuodes­
sa. Yhdistys toimii yhdeksän kunnan
alueella, jäsenmäärä on tällä hetkel­
lä n. 217.
Omaishoito on usein yksinäistä ja
sitovaa työtä, joka rajoittaa mahdolli­
suuksia osallistua kodin ulkopuolelle.
Toisen, samankaltaisessa elämän­
tilanteessa olevan kohtaaminen an­
taa arkeen voimavaroja, joita ei muu­
alta voi saada.
Yhdistystoiminta tarjoaa omais­
hoitoperheille mahdollisuuksia ver­
tais­
tukiryhmiin, retkiin, virkistysta­
pah­
tumiin, seminaareihin sekä oh­
jauk­seen ja neuvontaan. Haastee­na
on erityisesti haja-asutusalueilla
asu­vien osallistumisen mahdollis­ta­
minen. Yhdistyksen lisäksi osa kun­
nista on tukenut osittain kuljetus­
järjestelyissä. Lähellä-lehti ja yh­
dis­
tyksen jäsenkirje tavoittavat neljä
kertaa vuodessa myös ne jäsenet,
jotka eivät pitkän matkan tai sijais­
hoitoavun puutteen vuoksi voi osal­
listua yhteisiin tapahtumiin. Yhdis­
tyksen internet-sivujen kautta löytyy
myös monta hyödyllistä tietoa.
Juhlavuonna on syytä myös kat­
soa eteenpäin. Millainen yhdistys ha­
luamme olla 10 vuoden kuluttua?
Tärkeintä on olla edelleen aktiivisesti
tukemassa niitä erilaisissa elämänti­
lanteissa olevia ihmisiä, jotka saavat
osaksensa omaishoitajuuden. Toi­
vomme, että yhdistys tavoittaa mah­
dollisimman monen omaishoitajan
jo omaishoitajuuden alkaessa. Ha­
luamme edelleen tehdä yhteistyötä
alueen kunnallisten, yksityisten ja kol­
mannen sektorin toimijoiden kans­
sa omaishoitoa tukevien palveluiden
kehittämiseksi niin, että ne vastaa­
3
vat perheiden muuttuviin tarpeisiin
joustavasti ja asiakas – ja perhe­
lähtöisesti. Omaishoito tarvitsee ar­
vostusta ja panostusta, jotta jatkos­
sakin löytyy ihmisiä, jotka haluavat
ottaa omaishoitovastuun itselleen.
Jatkamme myös työtä omaishoidon
tunnetuksi tekemiseksi.
Näin juhlavuonna haluan kiittää
hallituksen jäseniä ja kaikkia lukuisia
vapaaehtoistoimijoita, jotka ovat mo­
nin eri tavoin mahdollistaneet yhdis­
tyksen toiminnan. Kiitän yhdistyksen
yhteistyökumppaneita
yhteisestä
työstä omaishoitoperheiden palvelui­
den kehittämiseksi! Lämpimät kiitok­
set myös Omaishoitajat ja Läheiset
Liitto ry:lle matkan varrella saamas­
tamme tuesta ja ohjauksesta!
Kiitän kannatusjäseniä ja kaikkia
yhdistystämme tukeneita tahoja, joi­
den avulla olemme voineet järjestää
omaistaan hoitaville monet iloiset yh­
dessäolon tilaisuudet! Kiitän juhlaleh­
den ja 10-vuotisjuhlan tukijoita sekä
juhlassa tervehdyksensä tuovia! Kii­
tokset myös Raha-automaattiyhdis­
tykselle tuestanne ja luottamuksesta
projektejamme kohtaan.
Yhdistys on kymmenessä vuo­
dessa tullut tunnetuksi, toimintaan
on sitoutunut aktiivinen joukko va­
paaehtoisia ja yhteistyöverkostom­
me ovat laajentuneet. Meillä on ollut
ilo saada yhdistyksen työntekijöiksi
ammattitaitoiset ja aktiiviset kehittä­
jät. Tästä on hyvä jatkaa eteenpäin
seuraavalle vuosikymmenelle!
Puheenjohtaja
Annikki Pursiainen
Mikkelin seudun
Omaishoitajat ja Läheiset ry
– Mikkelin seudun Omaishoitajat ja Läheiset ry –
Seniorisentteri
Ehkäisevän työn palvelupiste yli
65-vuotiaille Mikkeliläisille
Toimintamuodot:
Seniorisentteri on osa Mikkelin kaupungissa tehtävää ennalta ehkäisevää työ­
tä. Työn tarkoituksena on tukea niitä yli 65-vuotiaita, jotka eivät ole säännöllis­
ten sosiaali- ja terveyspalvelujen piirissä ja vahvistaa heidän selviytymistään ja
hyvinvointiaan kotona.
Työllä pyritään vaikuttamaan niihin tekijöi­hin, jotka voivat huonontaa ikään­
tyvän elä­mänlaatua, elinoloja ja elämänhallintaa.
Työn tavoitteena on, että ikääntyvä tuntee olonsa turvalliseksi kotona ja
että hänellä on tietoa siitä, mistä apua tarvittaessa saa.
Omahoitopiste
(avoinna ti-to 9-12)
ƒƒ tietoa ikäihmisille suunnatuista palveluista
ƒƒ ohjeita ja esitteitä itsehoidon tuek­si
ƒƒ mahdollisuus mm. verenpaineen mittaukseen
ƒƒ nettinurkka asiakkaille
Ikäneuvonta
(ma-pe ajanvarauksella)
ƒƒ suunnattu kaikille yli 65-vuotiaille
ƒƒ yksilöllistä keskustelua, ohjausta, neuvontaa ja
palvelutarpeen arviointia
ƒƒ maksuton
Ennakoivat kotikäynnit
ƒƒ suunnattu mikkeliläisille 80 vuotta täyttäville
(esim. vuoden 2011 aikana tarjotaan käyntejä
vuonna 1931 syntyneille)
ƒƒ palvelun tarpeen ennakointi, palveluista
tiedottaminen ja kotona asumisen tukeminen
ƒƒ vapaaehtoinen ja maksuton
Muistipoliklinikka
ƒƒ suunnattu mikkeliläisille yli 75-vuotiaille, joilla on
muistiongelmia
Seniorisentteri ja omahoitopiste: Kiiskinmäenkatu 2, 50130 Mikkeli
ƒƒ lääkärinlähetteellä
ƒƒ muistihoitajan sekä geriatrin tai geriatriaan
erikoistuvan lääkärin vastaanotto
Avoinna: ti - to klo 9-12 (muina aikoina ajanvarauksella)
ƒƒ tehdään diagnoosi ja ohjataan jatkoseurantaan
Neuvontapuhelin ja ajanvaraus: ti - to klo 9-12, puh. 050 311 7157
89
2345 67
8 7001
431
8
431
M EI KÄ LÄ IN
EN M AI JA
AV
OK SU UR -S
34 56
O 05 24 12
ETUJA ASIAKASOMISTAJILLE
www.suursavo.fi
4
GRAANIN APTEEKKI
OMAISHOITAJIEN ASIALLA
Graanin apteekki on yhdessä Avainapteekit-ketjun kanssa
valinnut yhteistyökumppanikseen omaishoitajien vaikuttamisja tukijärjestön Omaishoitajat ja Läheiset -Liitto ry:n.
Yhteistyöhön on valittu mukaan kymmenkunta tunnettua
apteekkituotetta, joiden myyntihinnasta lahjoitetaan
lyhentämättömänä 30–50 senttiä Omaishoitajat ja Läheiset
Liitto ry:lle. Yhteistyössä mukana olevat tuotteet tunnistaa
helposti merkistä tuotteen ulkopakkauksessa.
Yhteistyön etenemisestä, lahjoitussumman kertymisestä ja
lahjoitusvarojen käytöstä kerrotaan kuusi kertaa vuodessa
ilmestyvässä Apoteekki-lehdessä sekä Avainapteekit.fi sivustolla.
TARJOUS
VAIN TÄLLÄ
KUPONGILLA!
AQUALAN L 200g
Monikäyttöinen Aqualan L hellii kosteuttavana
perusvoiteena myös allergista ja herkkää ihoa. Sopii
koko perheen päivittäiseen ihonhoitoon.
7€
(10,00€)
Tarjous voimassa 31.12.2011 asti vain Graanin apteekista.
– Mikkelin seudun Omaishoitajat ja Läheiset ry –
Mikkelin kaupungin
vanhustenpalvelut
muodostaa
omaishoitoyksikön
Omaishoito on osa monen ihmisen arkea. Mikkelissäkään ei
selvitä ilman omaisten, läheisten ja vapaaehtoisten antamaa
apua, tukea ja monipuolista
huolenpitoa.
Mikkelin seudulla ikäihmisten määrä
kasvaa ja on arvioitu, että meillä on
yli 75- vuotiaita vuonna 2015 noin
6199 eli vuoteen 2020 yli 75 vuoti­
aiden määrä kasvaa noin tuhannella
ihmisellä, joten omaishoitajien tuen
ja palvelujen kehittämisessä riittää
työsarkaa tulevaisuudessa. Lisäksi
on hyvä muistaa, että myös kaiken­
ikäisiä on omaishoitajien hoidettava­
na, omaishoitajuus ei koske pelkäs­
tään ikäihmisiä. Mikkelissä omaishoi­
tajia oli vuonna 2010 yhteensä 217,
vuonna 2011 määrän arvellaan
kasvavan. Ja on vielä paljon niitä
omaishoitajia, ketkä eivät kuulu min­
kään palveluiden tai edes tuen piiriin
ja silti tekevät arvokasta omaishoita­
jan työtä.
Vuonna 2012 hoidetaan yhden
omaishoidon yksikön kautta kaikki
omaishoitajuudet. Nyt vanhustenpal­
veluissa on koordinoitu ikäihmisten
omaishoitajuudet ja psykososiaali­
sessa yksikössä vammaispalvelun
omaishoitajuudet. Kuitenkin meil­
lä on ollut yhteiset kriteerit ja kehit­
tämistyö sekä valtuuston hyväksy­
mä omaishoitajien strategia, mikä
ohjaa toimintaa. Jatkossa yksikkö
toimii myös seudullisena ja Mikke­
lin seudulla on yhtenäistetty omais­
hoidon tuen kriteerit Mikkelin, Ristii­
nan, Hirvensalmen, Suomenniemen,
Mäntyharjun ja Kangasniemen osal­
ta. Kehitämme yhdessä, seudullises­
ti omaishoitajatoimintaa ja kaikissa
kunnissa on hyviä käytäntöjä, joita voi
hyödyntää laajemminkin.
Omaishoitajat tarvitsevat tukea,
joka ylläpitää heidän hyvinvointiaan ja
terveyttään sekä ehkäisee uupumis­
ta, yksinäisyyttä ja muita omaishoi­
toon liittyviä riskejä. Omaishoitajan ja
hoidettavan tukeminen vaatii katta­
vaa tarpeiden arviointia sekä palvelu­
jen räätälöintiä. Tukipalvelut puoles­
taan edellyttävät entistä tiiviimpää
julkisen sektorin ja järjestöjen yhteis­
työtä.
Mikkelissä on laadittu yhteis­
työssä kolmannen sektorin kans­
sa Omaishoidon strategia, jossa on
kuvattu nykyiset palvelut ja tulevai­
suuden visioita sekä omaishoitoper­
heiden tarpeita. Mikkelin kaupunki
myöntää rahallista omaishoidontu­
enpalkkiota sosiaali- ja terveyslauta­
kunnan hyväksymän määrärahan ja
myöntämiskriteereiden perusteella.
Omaishoidon tuesta laaditaan aina
sopimus omaishoitajan ja kaupungin
välillä.
Omaishoitoperheille
suunnattuja palveluja ovat
mm.
päivätoiminnat kaupungin eri yk­
siköissä, lyhytaikaishoito, kotihoidon
palvelut sekä tukipalvelut, apuväli­
6
neet, kuntoutuspalvelut (päivätoimin­
nassa, Kyyhkylässä) ja kotihoidon fy­
sioterapeutin palvelut. Omaishoitajat
saavat ohjausta ja neuvontaa. Tuke­
na on omaishoitotiimi ja omaishoi­
don oma kotihoidonohjaaja, johon voi
olla yhteydessä sekä 2 muistihoita­
jaa. Seudullisella palvelusetelillä voi­
daan järjestää kotihoidon palveluja
kotiin, lyhytaikaishoitoa palvelutalos­
sa tai laitoksessa. Kotona tehtävää
omaishoitajan lomitusta voidaan to­
teuttaa toimeksiantosopimuksella,
jossa perhe valitsee itse sijaishoita­
jan kotiin. Omaishoitajan vapaapäi­
vien aikana omaishoidettava voi olla
päivätoiminnassa tai lyhytaikahoidos­
sa laitoksessa tai palvelutalossa.
Myös Seniorisentteri tukee
omaishoitoperheitä. Seniorisentte­
rissä mahdollistuu omaishoitajien
terveyden seuranta, omahoitopiste
ja neuvonta ja ohjaus. Kyyhkylässä
perheet voivat osallistua Hyvän Olon
kahvila-toimintaan. Omaishoitajille on
myös oma liikuntaryhmä Rantakei­
taassa, jonka aikana läheiset voivat
olla Pankarannan liikuntaryhmässä.
Omaishoitajien vertaistukiryhmä ko­
koontuu Kiiskinmäen päiväkeskuk­
sessa kerran viikossa.
Yksityisten palveluyrittäjien palve­
lut ovat koottuna Ikäihmisten palve­
luoppaaseen, jota saa Seniorisent­
teristä tai sähköisessä muodossa
www.mikkeli.fi sivuilla.
Mikkelin kaupungin omaishoidon
tavoitteena on, että kaupunki pystyy
turvaamaan omaishoitoperheille la­
– Mikkelin seudun Omaishoitajat ja Läheiset ry –
kisääteiset peruspalvelut. Tavoitteena on,
että palvelun sisältö vastaa omaishoito­
perheiden määrittämää tarvetta. Palvelu­
tarpeen arviointi toteutetaan yhteistyössä
asiakkaan ja hänen omaisensa kanssa huo­
mioiden molempien toimintakyvyn fyysiset,
kognitiiviset, psyykkiset ja sosiaaliset tekijät
sekä ympäristötekijöihin liittyvät ulottuvuu­
det sekä moniammatillisen yhteistyön mer­
kityksen.
Muuttuva yhteiskunnallinen todellisuus
ja uudet sukupolvet asettavat omais- ja va­
paaehtoistyölle uudenlaisia odotuksia. Us­
komme, että lähivuosina keskusteluun nou­
sevia kysymyksiä ovat esimerkiksi rahallise­
na tukena ja palveluina annettavan julkisen
tuen suhde, hoitajille ja hoidettaville annet­
tavat palvelut, julkisen sektorin, järjestö­
jen ja yksityisen sektorin rooli palvelujen ja
muun tuen tuottamisessa sekä tuen ja pal­
veluiden rahoitusvastuun jakautuminen.
Kiitämme
lämpimästi
kaikkia
Omaishoitajia, onneksi Teitä on ja jak­
satte tärkeässä työssä. Toivon mu­
kaan voimme olla tukena arjen työssä
mahdollisemman monipuolisesti tarjo­
amalla tukea, apua, virkistystä ja palveluita
Mikkelin kaupungin
vanhusten palvelujen johtaja
Niina Kaukonen
ja kotihoidon esimies
Ulla Yli-Karro
Kirjoituskilpailun Teksti
Omaishoitajan arkea
Omaishoitajuus
tulee sattumalta, kun jokin sairaus kohtaa läheisen.
Omaishoitaja
on arjen kanssa kasvanut ilman erikoista koulutusta
Omaishoitaja
tekee ruuat, pesut, saunottamiset, pukemiset, rasvaukset, proteesin laitot ym.
Omaishoitaja
on sairaanhoitaja, psykologi, kuntohoitaja, hieroja
Omaishoitaja
valvoo yöllä auttaen Rakastaan ilman yö-lisää, ilman omaa untaan.
Läheisyyden tarve läpi elämän.
Omaishoitaja
hoitaa kuljetukset lääkäriin. Hoitaa ja huolehtii lääkeostot, annostukset ajallaan
Omaishoitaja
on henkinen tuki mielen virkeyden pysymiseksi hoidettavalleen
Omaishoitaja
ottaa vastaan läheisen pahanmielen, syytökset.
Kuuntelee, eikä auta masentua, vaan pitää kiinni omista oikeuksistaan läheistä kohtaan.
Omaishoitaja
tarvitsee riittävän taloudellisen tuen selvitäkseen kaikista arjen erikoisista kiemuroista
Omaishoitaja
JOUTUU tekemään SUURIAKIN muutoksia eri elämäntilanteissa hoitovastuun myötä
Omaishoitaja
teet kuitenkin arvokasta työtä.
Mutta muistathan myös itseäsi hoitaa.
-Sirkka Kurvinen7
– Mikkelin seudun Omaishoitajat ja Läheiset ry –
MIKKELIN SEUDUN OMAISHOITAJAT
JA LÄHEISET RY 10 v
Merja Salanko-Vuorela
toiminnanjohtaja
Omaishoitajat ja Läheiset-Liitto ry
Tervehdys
juhlivalle
yhdistykselle!
Mikkelin seudun Omaishoitajat
ja Läheiset ry on rekisteröitynyt yhdistykseksi vuonna
2001, mutta omaishoitajien
kerhomuotoinen toiminta
on alkanut alueella jo 1994.
Yhdistys toimii aktiivisesti alueensa omaishoitajien
oikeuksien puolestapuhujana
ja tekee uraauurtavaa työtä.
Koko toimintansa ajan yhdistys
on tehnyt tiivistä yhteistyötä
Omaishoitajat ja Läheiset-liiton
kanssa.
Kun Omaishoitajat ja Läheiset-Liitto ry perustettiin 20-vuotta sitten,
perusteli sen tarvetta maisteri Aulikki Kananoja perustamiskokouk­
sessa Helsingin Seurahuoneella pidetyssä puheessa seuraavasti:
”Tällaisen järjestön tehtäväkenttään mahtuu monenlaisia haasteita ja tehtäviä:
ƒƒ antamaan tukea erilaisten ryhmien, tiedotuksen ja tiedon jakami­
sen mielessä
ƒƒ tiedottamaan omaisten oikeuksista sekä saatavilla olevasta tues­
ta ja palveluista
ƒƒ tekemään omaisten työtä tunnetuksi ja vakiinnuttamaan sen
merkitystä sosiaalipolitiikan kokonaisuudessa
ƒƒ ajamaan omaisia hoitavien ihmisten etuja korvaukseen, sosiaali­
turvaan, vapaapäiviin ja hoitovapaisiin
ƒƒ toimimaan myös hoitoa saavien vanhusten, vammaisten ja pit­
käaikaissairaiden tarpeiden tunnetuksitekijänä ja etujen ajajana
,vaikuttamis-ja painostusryhmänä päätöksentekijäin suuntaan
ƒƒ osallistujana julkiseen keskusteluun omaishoidon asiantuntijana,
ƒƒ luomaan yhteyksiä ja tuomaan meille myös muiden maiden koke­
muksia
ƒƒ aktivoimaan paikallistason toimintaa
ƒƒ yhteensovittamaan julkista tukea ja omaisten antamaa hoivaa ”
8
– Mikkelin seudun Omaishoitajat ja Läheiset ry –
Tänä päivänä Omaishoitajat ja Lähei­
set­liiton 72 paikallisyhdistystä tuovat
esiin omaishoitajien tarpeita, vaikutta­
vat paikallistasolla ja juurruttavat hyviä
käytäntöjä. Asioita on saatu eteenpäin
omaishoitajien omalla tahdonvoimal­
la. Liiton paikallisverkosto alkoi kehit­
tyä 90­luvun alkupuolella ja jo vuonna
94 oltiin Mikkelissäkin liikkeellä, vaikka
aika ei ollutkaan vielä kypsä yhdistyk­
sen perustamiseen. Mikkelin seudun
Omaishoitajat ja Läheiset ry on kym­
menen toimintavuotensa aikana osoit­
tanut paikkansa. Tämä toiminta alkoi
vertaistukiryhmänä ja laajeni sitten
merkittäväksi vaikuttayhdistykseksi.
Omaishoitajien tuntemukset niin
Suomessa kuin muuallakin Euroopas­
sa ovat tunnetasolla hyvin samankal­
taisia. Euroopassa on arviolta 100
miljoonaa omaishoitajaa. Jokaisella on
tarve hoitaa apua tarvitseva läheisen­
sä mahdollisimman hyvin. On myös
tarve saada arvostusta, äänensä kuu­
luviin ja tukea työhönsä. Näitä samo­
ja tarpeita on omaishoitajilla niin pai­
kallistasolla kuin valtakunnallisestikin.
Vuoropuhelu yhdistyksen toiminta­alu­
een kuntien kanssa on vilkasta ja tar­
vittaessa älähdetään rakkikoiran lailla.
Yhteys yhdistyksistä liittoon ja liitosta
yhdistyksiin tekee meistä perheen.
Nautinnollista juhlan aikaa
Kun omaishoitajilta kysytään, mikä
tuottaa heille hyvää oloa, vastaus on
useimmiten: se, että hoidettavalla on
kaikki hyvin. Väittäisin, että se ei riitä.
Ilman meille tärkeitä hetkiä, juhlia ja
muita arjen ekstratapahtumia, uupu­
mus hiipii salakavalasti ja huomaa­
matta. Ihmisellä pitää olla iloa, asioita
joita voi muistella. Suomalainen onni
koostu arjen pienistä asioista. Kun
elämässä on ääripäitä, iloa ja surua,
niin asiat löytävät mittasuhteita. Kun
vertaisryhmässä on ollut keskuste­
lu, josta tuntee saavansa voimaa, on
päivä pelastettu. Tutut ja turvalliset
asiat tuovat mielenrauhaa. Onnea
emme useinkaan havaitse silloin, kun
se osuu kohdalle. Sen havaitsee vas­
ta sitten kun sitä aiheuttaneet asiat
tai tilanteet ovat ohi. Omaishoitajan
onnessa on aina surun väre. Miten
osata olla onnellinen silloin, kun sa­
manaikaisesti on paljon murhetta?
Ehkä onni onkin siinä, että on sekä ylä­
että alamäkiä ja elämässä kaikki värit.
Muistojen myötä voi etsiä niitäkin vä­
rejä, jotka kulloisellakin hetkellä ovat
kadoksissa. Elämällä on paljon annet­
tavaa omaishoitotilanteesta huolimat­
ta. Täytyy myös uskaltaa nauttia, kun
on juhlan aika. Vaikka ihmisen iässä
kymmenen vuotta on lyhyt aika, on
se uudelle yhdistykselle virstanpylväs,
joka osoittaa, että omat juuret on
löydetty ja siivet kantavat. Jokainen
jäsen, omaishoitaja ja yhteistyökump­
pani voi olla ylpeä hyvin toimivasta yh­
distyksestä.
Muistan myös hyvin ne innovaa­
tiot, joilla lähditte kehittämään yhdis­
tystänne! Ensimmäinen Ray:n tukema
projekti oli hyvä potku saada yhdis­
tys vahvistumaan. Meneillään olevan
Valot ­projektin kautta on tietoisuus
omaishoitajuudesta kasvanut.
10v juhla on eräänlainen taitekoh­
ta. Pienestä syntynyt yhdistys on kas­
vanut merkittäväksi vaikuttajaksi. Se
tunnetaan, sillä on hyvää toimintaa, se
tarjoaa yhdessäoloa ja tiedottaa. Inno­
vatiiviset hankkeet, toimiva järjestötoi­
minta ja innokkaat jäsenet saavat pal­
jon aikaan, kun toimintoja johtaa osaa­
va hallitus, jolta eivät ideat lopu.
Haasteita riittää
Valtakunnallisesti olemme suurien
haasteiden edessä. Jokaisen panos
on tärkeä pyrittäessä kohti omaishoi­
tajille inhimillisempää yhteiskuntaa.
Omaishoitotilanteen tulee kuitenkin
aina olla hoitajan ja hoidettavan yhtei­
nen, vapaaehtoinen valinta. Se ei saa
olla hoitomuoto, johon ajaudutaan
siksi, ettei muuta hoitoa ole tarjolla.
Paikallisen palvelujärjestelmän toimi­
vuus on elinehto omaishoitajien arjen
helpottamiseksi. Yhdistyksen omat
toimenpiteet palvelujen kehittämisek­
si ja yhteistyö kuntien kanssa vie yh­
teistä asiaamme eteenpäin.
Omaishoitajat ja Läheiset - Liitto
ry onnittelee 10-vuotiasta Mikkelin
seudun Omaishoitajat ja Läheiset
ry:tä ja toivoo edelleenkin rakentavaa ja hyvää yhteistyötä niin paikallisella kuin alueellisellakin tasolla ja
molempiin suuntiin liiton ja yhdistyksen välillä. Nautinnollista juhlaaikaa!
Yhdistyksen myyntituotteet
Iso osanottoadressi 10,10 €
Adressit näkyvillä toimistollamme
Lahjapakettiin
Yhdistyksellämme on myynnissä omaishoitajien tekemiä
UPEITA KÄSITÖITÄ mm. aikuisten
ja lasten villasukkia, lapasia, säärystimiä
9
– Mikkelin seudun Omaishoitajat ja Läheiset ry –
Leena Herranen
Omaishoito osana elämääni
Olin 26 - vuotias, kun ”omaishoito”
tuli minua vastaan elämänpolulla.
Se humpsahti syliini varottamatta.
Vuosi oli 1976 eikä silloin tunnistet­
tu termiä omaishoito. Minusta tuli
kahden vaikeasti näkövammaisen
lapsen äiti. Elämä oli konkreettisesti
käsi kädessä kulkemista, opettamis­
ta ja monenlaisten esteiden raivaa­
mista lasten tieltä. Ulkopuolista apua
tehtävään löytyi hyvin niukasti.
Vammaiset lapset tavalliseen tarhaan ja yleiseen
peruskouluun ikätoveriensa rinnalle
Yhteiskunta oli tottunut siihen, että
vammaiset myös lapset asuvat pää­
asiallisesti laitoksissa ja käyvät kou­
lunsa laitoskouluissa. Integraatio oli
uusi käsite. Olimme outo perhe, kun
halusimme näkövammaiset lapsem­
me tavalliseen päiväkotiin ja yleiseen
peruskouluun, jotta voimme itse
olla vanhempia eikä luovuttaa van­
hemmuutta laitoshenkilökunnalle.
Ottaessani kuntalaisena ja veron­
maksajana yhteyttä ja ilmoittaessani
lapseni päiväkotiin, päiväkodinjohtaja
tyrmäsi, ettei käy, koska heillä ei ole
valmiuksia eikä resursseja. Siihen
piti tyytyä, mutta sydämeen jäi kyte­
mään ajatus: ” epäoikeudenmukais­
ta ja väärin perhettämme kohtaan”.
Päivähoitopaikka järjestyi työstämi­
sen jälkeen myöhemmin, mutta yli
kymmenen kilometrin päähän kotoa.
Kotikylän lapsiin tutustuminen (=so­
siaalinen integraatio) ei onnistunut.
Olimme päättäneet, että lapsem­
me saavat kasvaa kotona ja käydä
koulua kotipaikkakunnalla. Se oli mut­
kainen ja kivinen polku. Koulutoimi oli
sitä mieltä, että kaksi pistekirjoitta­
jaa kuuluu näkövammaisten kouluun,
joka sijaitsi Jyväskylässä. Ratkaisua
perusteltiin sillä, ettei opetuspuo­
len henkilökunnalla ei ole valmiuksia
opettaa pistekirjoittajia. Perheenä
saimme tehdä paljon töitä koulupaik­
kojen turvaamiseksi ja etsiä tukea
näkövammapuolen asiantuntijoilta
myös ammattihenkilöstölle.
Kun halusimme saada lapsem­
me opiskelemaan oman kylän lähi­
kouluun, merkitsi se, että lähes kaikki
vammasta aiheutuvaan avuntarpee­
seen vastaaminen, tiedon ja apujen
järjestäminen jäivät vastuullemme.
Yhteiskunta tarjosi kouluikäisille nä­
kövammaisille tukimuotoja tuolloin
pääasiallisesti laitoskoulun kautta ja
sisäoppilaitoslähtöisesti. Kotipaikka­
kunnan koulua käyvien sokeiden las­
ten avun tarpeita ei kunnassa tun­
nistettu eikä niihin osattu varautua.
Perheeltä vaati paljon kärsivällisyyt­
tä, neuvotteluja ja yhteistyötä, jot­
ta lasten opetus saatiin puitteiltaan
järjestykseen. Vanhempien tuen tai
avun tarvetta ei osannut ottaa esil­
le kukaan kunnan ammattihenkilös­
töstä. Itse saimme keksiä ratkaisu­
ja kuinka sovittaa yhteen vammas­
ta aiheutuvat haasteet ja tehtävät,
kodinhoito ja ansiotyöt. Itselleni rat­
kaisu merkitsi ansiotyön ulkopuolelle
jäämistä. Olin omaishoitaja/ ”henki­
lökohtainen avustaja” päätoimises­
ti yli kymmenen vuotta, mutta ilman
tuloja ja sosiaaliturvaa. Onneksi moni
asia on mennyt eteenpäin näinä vuo­
sikymmeninä.
Kiinnostus vaikuttamiseen
Oma kokemus herätti pohtimaan mo­
nien erilaisten perheiden ja omais­ten
näkökulmasta, mitä elämässä mer­
10
kitsee, jos jollakin perheenjäsenellä
on vamma tai sairaus, joka tekee
hänestä pysyvästi riippuvaisen toisen
ihmisen avun tarpeesta. Hakeuduin
mukaan järjestötoimintaan, joka on
antanut ja opettanut suunnattoman
paljon. Yhteiskuntaan vaikuttamises­
ta tuli tärkeä asia. Vaikuttamisen
taustalla on ollut ajatus saada muu­
tettua asenteita ja toimintatapoja
sellaisiksi, että kaikilla ihmisillä on
samanlaiset mahdollisuudet elää ja
olla aktiivisia sekä osallistuvia yhteis­
kunnassa ja omassa elinympäristös­
sään.
Nykyisten vammaisten lasten
kohdalla huolta aiheuttaa integraa­
tion nopea eteneminen, mutta vain
fyysiseen integroitumisen tasolla eli
lapset sijoitetaan samoihin kouluihin
ikätoveriensa kanssa. Koulujen re­
surssit on niukat ja moni lapsi saa
liian vähän tukea päästäkseen mu­
kaan samoihin harrastuksiin ja so­
siaaliseen kanssakäymiseen vam­
mattomien ikätoveriensa kanssa.
Vanhempien tukeminen on edelleen
riittämätöntä; monet vanhemmat
vastaavat yhtä aikaa omasta an­
siotyöstään, vammaisen lapsensa
hoivakokonaisuudesta ja muusta
vanhemmuuteen liittyvästä. Lapsi­
perheiden kodinhoitopalvelun palaut­
taminen olisi hyvä asia.
Omaishoito elämässäni, järjestö­
kokemus sekä sairaalatyökokemuk­
seni ohjasivat minut omaishoitojär­
jestöön työntekijäksi. Järjestönä­
kökulmasta katsottuna ja lukuisilta
perheitä tulevan palautteen perus­
teella vaikuttamistyö on edelleen tar­
peellista ja jatkuu, jotta koko perheen
tarpeet saadaan huomioitua yhteis­
työssä ammattihenkilöstön kanssa.
– Mikkelin seudun Omaishoitajat ja Läheiset ry –
Kuva: Teuvo O. Putkonen
VENE –PROJEKTI
vertaistukea ja neuvontaa omaishoitajille
2006-2008
Ennen ensimmäistä projektia yhdistyksen
toimialueen kunnissa oli ollut omaishoitajien
kerhomuotoista vertaistukitoimintaa vaihtele­
vasti. Monissa kunnissa aloitettiin puhtaalta
pöydältä.
VENE –projektin tavoitteena oli:
ƒƒ kehittää ja järjestää kaikkiin toimialueen
kuntiin omaishoitajien vertaistukitoimintaa
ƒƒ kokeilla ja kehittää omaisneuvontaa
ƒƒ tiedottaa ja ohjata erilaisten palvelujen ja
tukitoimien piiriin mm. yhteistyöverkoston
avulla
ƒƒ viedä ja järjestää ohjausta ja neuvontaa
erityisesti haja-asutusalueiden omaishoi­
tajille
ƒƒ rakentaa omaishoitajien kanssa toimivien
paikallisten tahojen ja sidosryhmien kes­
ken toimiva yhteistyöverkko.
Kohderyhminä olivat Mikkelin seudun
omaishoitoperheet, erityisesti haja-asutus­
11
alueilla asuvat, yksin omaishoitoa toteuttavat
omaishoitajat ja heidän hoidettavansa sekä
Mikkelin ja ympäristökuntien omaishoidon
parissa työskentelevät työntekijät. Projektin
toteuttaman, omaishoitoa koskevan tiedotuk­
sen kohteena on ollut koko Etelä-Savon väes­
tö.
Projektin aikana koulutettiin 12 vertaisoh­
jaajaa ja järjestettiin vertaisohjaajien tapaa­
misia. VENE –projektin päättyessä vertais­
tukiryhmät toimivat jokaisessa toimialueen
kunnassa, Mikkelin alueella toimii yhteensä
neljä ryhmää. Vertaisryhmien vetäjinä toimi­
vat vapaaehtoiset tai seurakunnan tai kun­
nan työntekijät. VENE –projektin aikana
myös omaishoitajille järjestettiin ohjausta ja
neuvontaa luentosarjojen ja henkilökohtais­
ten tapaamisten muodossa. Yhdistys verkos­
toitui laajalti alueen muiden sosiaali- ja terve­
ysalan järjestöjen sekä kuntien kanssa.
Leena Herranen
Toiminnanohjaaja
Mikkelin seudun Omaishoitajat ja Läheiset ry
– Mikkelin seudun Omaishoitajat ja Läheiset ry –
Hyvät omaishoidon käytännöt
Kangasniemellä
Kangasniemen kunta on panosta­
nut erityisesti omaishoidon tukeen.
Omaishoidontuki on pystytty myön­
tämään kunnassa kaikille omaishoi­
don tuen kriteerit täyttäville hakijoil­
le. Omaishoidon tuessa on kolme
eri maksuluokkaa, joista korkeinta
omaishoidon tukea voivat saada
mm. saattohoidossa olevat asiak­
kaat. Jokaiselle omaishoitoperheelle
tehdään hoito- ja palvelusuunnitelma,
jossa määritellään vuorohoitojakso­
jen toteutumiskerrat, omaishoitoa
tukevat palvelut sekä muut mahdol­
liset tukitoimet.
Omaishoitoperheen
tilannetta
selvitetään kotikäynnein. Kotihoidon
ohjaaja tekee yhdessä kotiutushoi­
tajan kanssa kotikäynnin uuden asi­
akkaan luokse. Kotikäynnillä kartoi­
tetaan asiakkaan kokonaistilannetta
sekä tehdään rava-toimintakykytesti
ja muistitesti. Tarvittaessa otetaan
yhteys fysioterapeuttiin, joka kartoit­
taa esim. apuvälineiden ja asunnon­
muutostöiden tarpeen. Myös vam­
maispalvelulain nojalla myönnettävät
tukipalvelut voivat tulla kyseeseen
omaishoitoperheiden kohdalla.
Omaishoitajalle järjestetään va­
paapäivät sopimuksen mukaan.
Hoidettavalle järjestetään vuoro­
hoitojakso terveyskeskuksessa tai
dementiakoti Männikössä. Vuorohoi­
topaikkoja löytyy Männiköstä kolme,
ja terveyskeskuksesta kuusi. Nämä
jaksot suunnitellaan yhteistyössä
omaisen kanssa. Vaihtoehtoisesti
omaishoitaja voi saada hoitajan ko­
tiin palveluseteleillä. Varsinaisia krii­
sipaikkoja kunnassa ei ole, mutta tar­
vittaessa hoitopaikka järjestyy hyvin­
kin nopeasti.
Omaishoitajien ryhmä kokoontuu
kerran kuukaudessa kunnantalolla.
Ryhmässä on parhaimmillaan jopa
10 henkeä. Kunta tarjoaa ryhmän
kokoontumistilat, vetäjät sekä kahvi­
tukset. Lisäksi kunta on järjestänyt
ja kustantanut omaishoitajien retkiä
ja hemmottelupäiviä. Jouluruokailu
yhteistyössä seurakunnan kanssa
kerää 20-30 omaishoitajaa nautti­
maan joulun tunnelmasta ja valmiis­
ta ruuasta.
Ulla Riikonen
kotihoidon ohjaaja
Kangasniemen kunta/
perusturvaosasto
Mietelmiä omaishoidosta
Tämän lehden teemana on ”Onneksi
on omaishoitaja”. Se kuvaa mieles­
täni hyvin nykyistä terveydenhuollon
tilaa. Kuinka paljon enemmän tar­
vitsisimmekaan laitoshoitopaikkoja
ilman osaavia omaishoitajia. Ras­
kaan palveluasumisen paikkoja ei
ole riittävästi ja moni omaishoitaja
haluaakin huolehtia läheisestään.
Kuitenkin omaishoitotilanteisiin ajau­
dutaan useimmiten lähes huomaa­
matta. Samalla jää yhteiskunnan
mahdollisesti antama apu kokonaan
saamatta ja eletään hankalissa hoi­
to-olosuhteissa ilman riittävää tukea.
Omaishoitaja on usein työllistetty ko­
kopäiväisenä ja -öisenä seitsemänä
päivänä viikossa ilman mahdollisuut­
ta lomaan ja omaan aikaan. Tarvi­
taan siis myös yhteiskunnan panosta
omaishoitajan jaksamisen edistämi­
seksi. Omaishoidon tarve vaihtelee
kunnittain. Tasa-arvoon ei tässäkään
asiassa ole päästy koko valtakunnan
alueella. Mikkelissä käynnistynyt VA­
LOT-hanke kaikkine tavoitteineen on
erinomainen herättelemään myös
kunnallisia päättäjiä tässä asiassa.
Omaishoitajien tekemä työ on ar­
vokasta. Siksi voin näin sairaalajoh­
12
tajan ominaisuudessa todeta, että
sairaaloiden on tehtävä yhteistyötä
heidän kanssaan ohjaten ja neuvoen
potilaiden hoitoa. Toki tämä koskee
kaikkia terveyden- ja sosiaalihuollon
alueita. Onnittelen Mikkelin seudun
Omaishoitajat ja Läheiset ry:tä juhla­
vuotena.
Jari Välimäki
sairaalajohtaja
Mikkelin keskussairaala
– Mikkelin seudun Omaishoitajat ja Läheiset ry –
Arkisin
9.00 La ja aattoina 9.00 P
O
A
17.30
13.00
Puh.( 015) 431 010
Otto Mannisen tie 12
Apteekkipalveluja jo vuodesta 1897
HAUTAUSTOIMISTO
Napakkaa hierontaa keskustassa!
Vanha kansanhieronta ja liikehoito kokovartalolle (1,5 h)
– kipeään tai jo jäätyneeseen olkapäähän, issias-, lonkkakipuihin, jännetuppivaivoihin, niska-, hartiakiputiloihin ja päänsärkyyn, kulumavaivoihin
Lymfahieronta: 40 € (1 h) – turvotuksiin, leikkausten jälkihoitoon,
mustelmat, säärihaavat
– Rentouttava rytminen hieronta
Vyöhyketerapia jaloille
Lisäksi tehokkaat käärehoidot!
Kotikäyntimahdollisuus!
TERVETULOA!
FYSIO- JA LYMFATERAPIA Anne Niveri, Ristimäenk. 7, p. 040-572 7772
Sairaanhoitaja / lymfaterapeutti (Kelan hyv.) Yrttineuvoja, täydentävän sairaanhoidon asiantuntija.
www.easynetti.com/fysiojalymfaterapia
13
– Mikkelin seudun Omaishoitajat ja Läheiset ry –
Hyvät omaishoitajat
Toivotan kaikille Mikkelin seudun
omaishoitajille mitä parhainta juhla­
vuotta! Yhdistyksellänne on takana
kymmenen ansiokasta toimintavuot­
ta. Monella teistä on omaishoitajan
työtä takana useampia vuosikymme­
niä. Tai joillekin teistä omaishoitajan
työ on alkanut vastikään. Siihen liitty­
vät monet kysymykset omaishoidon
hakemisesta,
lomajärjestelyistä,
huolenpitoanne saavan henkilön hy­
vinvoinnista ja omastakin jaksami­
sesta askarruttavat mieltä. Näissä
asioissa Mikkelin seudun Omaishoi­
tajat ja Läheiset ry. on voinut olla
suureksi avuksi. Toivon yhdistyksel­
le ja jokaiselle teille omaishoitajalle
voimia tehdä tätä yhteiskunnallisesti
erittäin arvokasta työtä.
Minulle omaishoidosta on tullut
tuttu asia siksi, että olen työni vuok­
si tavannut useita omaishoitajia. Ol­
lessani aikoinaan työssä kunnissa,
omaishoito oli tulollaan kunnallisen
omaishoidon tuen korvauksen pii­
riin. Sen jälkeen olen saanut olla te­
kemässä kattavaa valtakunnallis­
ta omaishoidon selvitystä vuosina
2004-2005. Olen myös ollut poh­
timassa omaishoidon kehittämistä
valtakunnallisessa sosiaaliturvan uu­
distamistyöryhmässä eli ns. Sata-ko­
miteassa 2008-2009. Nykyisessä
valtion aluehallinnon ylijohtajan työs­
säni olen edelleen kiinni omaishoidon
kehittämisessä asiantuntijana minis­
teriöiden suuntaan ja eduskuntalai­
tokseen.
Kun vuosina 2004-2005 tein so­
siaali- ja terveysministeriöön selvitys­
tä siitä, miten omaishoitoa tulisi pa­
rantaa, korostin sekä omaishoitoa
saavan henkilön että omaishoitajan
omia oikeuksia. Omaishoitoa saavan
henkilön kannalta on tärkeää, että
hän saa kotonaan tarpeen mukais­
ta hoitoa. Siihen kuuluu riittävä huo­
lenpito, hoito ja hoitoon liittyvä asu­
mis- ja hoitoympäristö. Omaishoi­
tajan itsensä kannalta on tärkeää,
että omaishoidon hakeminen ei vaa­
di kohtuutonta aikaa ja vaivaa. Työs­
tä tulee myös saada kohtuullinen
palkkio. Omaishoitajan omasta hyvin­
voinnista on lisäksi huolehdittava riit­
tävästi. Tämä viimeinen näkökulma
eli omaishoitajan oma hyvinvointi on
tärkeimmistä tärkein. Jos hän ei jak­
sa henkisesti ja fyysisesti tehdä työ­
tään, ei omaishoitoa saavan tilanne
ole riittävän hyvä.
Hyvät lukijat, olemme edelleen
omaishoidon kehittämisessä mat­
kalla kohti tavoitteita. Monet selvi­
tystyössä esittämäni asiat ovat vielä
vaille toteutusta. Yksi tällainen tärkeä
esitys oli omaishoidon tuen palkkion
siirtäminen Kansaneläkelaitokselle.
Se poistaisi kuntien väliset erot. Siir­
ron tarkoitus olisi myös yhdenmu­
kaistaa hakumenettelyä. Kelalla on
lisäksi paljon perustietoa eläkkeiden
ja vammaistukien osalta käytössään
ja omaishoidon tuen yhdistäminen
tähän tietokantaan olisi asiakkaan
kannalta helppoa ja järkevää.
Esityksessäni palkkion siirros­
ta Kelalle kunta olisi edelleen palve­
lujen ja tuen järjestäjä. Omaishoita­
jan kokonaisvaltainen jaksamisen
tukeminen olisi siis kuntien tehtävä.
Omaishoitoa saava asiakas saattaa
14
tarvita muitakin palveluja, jotka kunta
tällöin järjestäisi. Omaishoitajien jak­
samiseen tulisi kunnissa kiinnittää
enenevää huomiota, jotta ehkäistäi­
siin uupumusta. Omaishoitoperhet­
tä tulisi tukea niin, että kotona voi­
taisiin olla mahdollisimman pitkään.
Tässä mallissa kunta ja Kansanelä­
kelaitos tekisivät yhteistyötä palvelu­
jen, tuen ja palkkion osalta moniam­
matillisesti.
Hyvät Juhlalehden lukijat, mietin,
miksi omaishoidosta on tullut päät­
täjille niin vaikea asia toteuttaa. En
ole tavannut vielä yhtään päättäjää
eduskunnassa enkä kunnissa, joka
vastustaisi omaishoidon kehittä­
mistä. Kuitenkin tämä kehittäminen
näyttää etenevän kovin hitaasti. Voi­
massa olevassa hallitusohjelmassa
luvataan edelleen selvittää omaishoi­
tajien palkkion verottomuutta. Sosi­
aali- ja terveysministeriössä on Satakomitean jäljiltä selvitettävänä, mikä
kustannusvaikutus omaishoitajien
palkkion siirtämisellä Kelaan olisi. Kuitenkin me kaikki tiedämme, että
vammaisen tai ikääntyneen asiak­
kaan kotona asumisen keskeinen to­
teuttaja on omaishoitaja, enemmän
tai vähemmän. Avohoito Suomes­
sa ei voisi onnistua ilman 350 000
omaishoitajaa. Samaan aikaan kuin
tavoitellaan sitä, että Suomessa oli­
si entistä vähemmän pitkäaikaiseen
hoitoon laitospaikkoja, tulisi kehittää
vahvasti omaishoitoa ja kodinhoito­
apua.
Pidetään yhdessä esillä omais­
hoidon merkitystä yhteiskunnalle,
hoitoa tarvitsevalle kuin hoitajallekin.
Ehkä joku päivä pääsemme tavoit­
teeseen!
Elli Aaltonen
ylijohtaja
Itä-Suomen aluehallintovirasto
– Mikkelin seudun Omaishoitajat ja Läheiset ry –
Elixiiristä monipuolisia
palveluja arjen keskelle
Haluamme tämän artikkelin myötä onnitella
10-vuotiasta yhdistystä ja samalla kertoa toi­
minnastamme.
Hyvinvointipalvelukeskus Elixiiri on Mikke­
lin ammattikorkeakoulun omistama oppimis­
ympäristö, joka tuottaa edullisia ja laadukkai­
ta hyvinvointipalveluja Mikkelin alueella kai­
ken ikäisille asiakkaille.
Elixiirin tarkoituksena on edistää seudul­
lisesti väestön hyvinvointia, terveyttä ja toi­
mintakykyä sekä tukea ihmistä selviytymään
arjesta. Kotikäyntien avulla tuemme kotona
asuvaa asiakasta niissä päivittäisissä toimin­
noissa, joista asiakas ei itse selviydy. Olem­
me mukana esimerkiksi lääkärikäynneillä,
kauppa-apuna ja ulkoiluapuna. Asiakkaal­
le tehdään yksilöllinen toimintakyvyn kartoi­
tus yhdessä asiakkaan kanssa. Kartoituksen
pohjalta laaditaan palvelusuunnitelma, joka
arvioidaan säännöllisin väliajoin tai tarpeen
mukaan.
Elixiiri tukee myös omaishoitoperheiden
hyvinvointia ja jaksamista. Konkreettisesti
tuki merkitsee sitä, että opiskelijat ovat aut­
tavina käsinä tilanteissa, kun omaishoitaja
haluaa hoitaa käytännön asioita, viettää va­
paahetken tai kerätä voimia itselleen. Jo pie­
nelläkin tuella ja avulla on ollut merkitystä
omaishoitajan jaksamiseen. Haluamme olla
apuna, kun omaishoitajan pitäisi saada tukea
nopeasti akuutin ongelman kohdatessa.
Tarjoamme palveluita, joihin kuuluvat
erilaiset hoitotoimenpiteet kuten: verenpai­
neen-, verensokerin-, kolesterolin-, hemoglo­
biininmittaus sekä ompeleiden poisto ja Bvitamiini-injektiot. Hoitotoimenpiteisiin liittyy
neuvonta ja ohjaus. Opiskelijoiden oppimi­
seen liittyy myös jalkojen perushoito, joko Eli­
xiirissä tai asiakkaan kotona.
Lisäksi järjestämme tilauksesta luentoja,
ryhmäohjauksia, ensiaputoimintaa, erilaisia
tapahtumia asiakkaan toiveiden mukaan.
Hyvinvointipalvelukeskus Elixiirissä työs­
kentelevät Mikkelin ammattikorkeakoulun
opiskelijat mm. sairaanhoitaja-, terveyden­
hoitaja-, fysioterapia-, lähihoitaja ja –sosiono­
miopiskelijat, erialojen opettajat sekä toimin­
nanohjaaja Tuula Tarhonen ja fysioterapeutti
Paula Hämäläinen.
Toivotamme teille kaikille hyvää syksyä ja
voimia vaativaan työhönne.
Aukioloajat: ma-to klo 8-16, pe klo 8-12. Tar­
vittaessa sopimuksen mukaan.
Porrassalmenkatu 26, 50100 Mikkeli
puh. 0153556669
15
– Mikkelin seudun Omaishoitajat ja Läheiset ry –
Valothanke
2009-2013
Valmennusta omaishoitoperheille
terveydenhuollossa
Mikkelin seudun Omaishoitajat ja Läheiset ry
hallinnoi vuosina 2009-2013 VALOT –han­
ketta, jonka tavoitteena on kehittää terveyden­
huoltoon omaishoitotilanteet tunnistava sekä
omaishoitajia valmentava ja tukeva moniam­
matillinen toimintamalli. Terveydenhuollon ai­
kaisemmasta potilaslähtöisestä näkökulmasta
poiketen, uudessa toimintamallissa omaishoi­
taja nähdään voimavarana, kanssa-asiakkaana
sekä yhteistyökumppanina. Hanke on tehnyt
tiivistä yhteistyötä Etelä-Savon sairaanhoitopii­
rin neurologisen kuntoutusosaston, sosiaali­
työn yksikön ja lääkinnällisen kuntoutusyksikön
sekä Kyyhkylän osaston 5 kanssa.
Hankkeen taustalla vaikuttavat aikaisem­
mat tutkimukset sekä hankkeessa toteutettu
selvitys, joiden mukaan omaishoitajat ohjau­
tuvat palvelujen ja tuen piiriin sattumanvarai­
sesti. Pitkäaikainen kokonaishoivavastuu lähei­
sestä alkaa usein ilman ennakkovalmisteluja ja
tietoa siitä, mitä kaikkea omaishoito pitääkään
sisällään. Ei ole itsestään selvää, että sairastu­
neen perheenjäsenen omainen osaa mieltää,
millaisia muutoksia läheisen sairastuminen tuo
perheen rooleihin, arkirutiineihin, vuorovaiku­
tukseen, työnjakoon sekä sosiaalisiin suhteisiin.
Omainen on monen uuden asian ja tunteiden­
kirjonsa edessä turvaton. Valitettavan monet
omaishoitajat ovatkin kokeneet jäävänsä terve­
ydenhuollossa ohitetuksi kysymyksineen. Omai­
set kaipaisivat tuekseen tietoa sairaudesta,
auttamismenetelmistä, omasta hyvinvoinnista
huolehtimisesta sekä tarjolla olevista palveluis­
ta. Myös tulevan omaishoitajan oma terveyden­
tila, kyvyt ja tarpeet tulisi tunnistaa terveyden­
huollossa, jotta voidaan turvata sekä sairas­
tuneen että omaisen kannalta turvallinen ja
tuettu alku kotihoidolle.
Valot-hankkeen yhteistyö terveydenhuollon
henkilöstön kanssa on ollut sujuvaa. Henkilö­
kunnan huoli ja halu auttaa omaishoitoperheitä
on ollut yksi kantavista voimista. Hankkeen aika­
16
na ammattihenkilöstö on perehtynyt omaishoi­
toon, omaishoidon arkeen sekä saanut työvä­
lineitä omaishoitoperheiden valmentamiseen
ja ohjaamiseen. Oman työyksikön työtapoja on
tarkasteltu nyt myös omaisen näkökulmasta ja
pyritty muuttamaan omaa työtä yhä enemmän
omaisia huomioivammaksi. Hankkeen myötä
yhteistyöosastot ja –yksiköt ovat saaneet käyt­
töönsä omaishoitajien ohjaukseen tarkoitettua
materiaalia. Esimerkkinä materiaaleista voi­
daan mainita ”Minäkö omaishoitaja” ensitietoopas omaishoidosta, jota voi tiedustella joko yh­
distyksemme toimistolta tai suoraan Omaishoi­
tajat ja Läheiset -Liitosta.
Jotta terveydenhuollon työkäytäntöihin voi­
daan hankkeen myötä vaikuttaa, on tärkeää
viedä omaishoitajien sekä työntekijöiden koke­
mukset myös päättäjille. VALOT –hankkeessa
toteutetun BIKVA –ryhmähaastattelun myötä
kokemukset ovat tavoittaneet niin sosiaali- ja
terveydenhuollon hallintojohdon kuin poliittiset
päättäjätkin. Toivomme, että muutoksen sie­
men kasvattaa runsasta satoa.
VALOT –hankkeen työntekijät haluavat kiit­
tää tässä vaiheessa kaikkia yhteistyökumppa­
neita, yhdistyksen hallitusta ja puheenjohta­
jaa, hankkeen eri työryhmiä sekä omaishoitajia
osallistumisesta uraauurtavaan kehittämistyö­
hön. Hanke jatkaa edelleen toimintaansa ja työ­
tä, jotta omaishoitajat saisivat ansaitsemansa
hyvän kohtelun sekä riittävän ohjauksen ja val­
mennuksen tulevaan tehtäväänsä. Tavoittee­
namme on, että tulevaisuudessa yhä useampi
työntekijä sosiaali- ja terveydenhuollossa tote­
aa omaiselle ”Sä oot yks tässä tiimissä, teh­
dään tää yhdessä”.
Toivotan kaikille omaishoitajille sekä heidän
tukenaan oleville ihmisille, valoa ja lämpöä pi­
meneviin syysiltoihin,
Maarit Väisänen
vs. toimin­nan­ohjaaja, VALOT –hanke
Mikkelin Vanhainkotiyhdistys ry
Pietarinpirtti
Mikkelin Vanhainkotiyhdistys ry / Pietarinpirtti on
tuottanut laadukkaita vanhuspalveluja jo yli sata
vuotta. Nykyisin suurimman osan palveluista
ostaa Mikkelin kaupunki.
Olemme aloittaneet uutena toimintana
asumispalvelujen suoramyynnin asiakkaille.
ANNAKOTITEHOSTETTUAPALVELUASUMISTA
Lisätietoja:
Johtaja Raija Lind puh. 015-3212610
[email protected]
www.pietarinpirtti.fi
KESKELLÄKAUPUNKIA.WWW.ANNAKOTIͲPALVELUTALO.FI
Onnittelemme Mikkelin Omaishoitajat ja Läheiset
ry:tä 10-vuotisesta toiminnasta
ja toivotamme hyvää jatkoa työllenne.
Näytä että välität
Sähkön ostaminen VihreäKymppi-sopimuksella
on ekoteko oman ympäristösi hyväksi.
Kuukausimaksu sisältää vihreän euron,
jonka me tuplaamme ja lahjoitamme paikallisen
ympäristöä suojelevan teon tai kohteen tukemiseen.
Tutustu ja tee VihreäKymppi-sähkösopimus
osoitteessa www.sssoy.fi
Puh. 0800 90110 • www.sssoy.fi
17
– Mikkelin seudun Omaishoitajat ja Läheiset ry –
Yhdistyksen historiikkia
Omaishoitajien
kerhotoiminta alkoi
Mikkelissä 1994
Syksyllä 1994 järjestettiin omaishoitoil­
ta Mikkelin Päiväkeskuksessa. Tilaisuu­
den puheenjohtajana toimi päiväkes­
kuksen johtaja Marja-Liisa Maisonen ja
väkeä oli salin täydeltä. Omaishoidos­
ta ja omaishoitajien järjestötoiminnasta
oli kertomassa Merja Salanko-Vuorela
Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry:stä.
Tilaisuuden päätteeksi Salanko-Vuore­
la esitti toivomuksen, että mikkeliläiset
omaishoitajat järjestäytyisivät kerhoksi.
Kerho perustettiin, ensimmäisenä vetä­
jänä oli Irma Taskinen.
Kerho kokoontui alkuun kerran kuu­
kaudessa kaupungintalon kokoushuo­
neessa. Kokoontumispaikkoina ovat ol­
leet myös Mikonkadulla Päivänvarjon
tilat, myöhemmin kerhoiltoja pidettiin
Sirpan tuvan tiloissa Vuorikadulla, Ten­
holassa ja Lehmustuvassa.
Kerho toimi vertaistukiryhmänä, jos­
sa omaishoitajilla oli mahdollisuus ta­
vata toisiaan. Järjestettiin myös monia
hauskoja retkiä. Rauhalahden retkellä
toukokuussa2001 Jätkäntuvan isäntä
teki omaishoitajille oman laulun. Käytiin
myös Haukivuorella Martin Galleriassa
ja ostosretkellä Helsingissä. Omaishoi­
tajille järjestettiin jumpparyhmiä, toimin­
taa organisoi Kirsi Heikkola.
Kuva: Teuvo O. Putkonen
Kerho teki kunnille aloitteita
omaishoitajien palvelujen parantami­
seksi. Ensimmäisten joukossa Suomes­
sa mikkeliläiset omaishoitajat saivat lo­
mittajapalvelun vuonna 1996, lomittaja­
na toimi Sirpa Maanonen. Seuraavana
vuonna kaupunki perusti Sirpan Tuvan,
joka toimi ”sairastuneiden päivätoimin­
taryhmänä” vuosina 1997 – 2003.
Yhdistys rekisteröityi 2001
Kerholaisten keskuudessa heräsi ajatus
järjestäytyä yhdistykseksi. Yhdistyksen
perustava kokous pidettiin 30.4.2001.
Perustamiskirjan allekirjoittivat Minna
Manninen, Eeva Kiiskinen ja Sirpa Maa­
nonen. Heidän lisäkseen perustavassa
kokouksessa olivat Sinikka Pirinen, Kau­
ko Pylkkänen, Tuula Janhunen, Jouko
Väärä, Liisa Hypen, Jarmo Lastumäki ja
Maria Mantere.
Heinäkuussa 2001 kirjoitettiin yh­
distyksen nimissä kirje kaupungille, jos­
sa tehtiin ”virallinen anomus toimitilois­
ta, esimerkiksi asiointi- ja hengähdystau­
ko omaisille”. Suunniteltiin loppuvuoden
toiminnaksi retkiä, kirpputorin pitoa,
myyjäisiä, kylpyläreissua ja teatterissa
käyntejä.
Yhdistyksen virallinen rekisteröity­
mispäivä on 24.8.2001. Ensimmäinen
vuosikokous pidettiin 2.10.2001. En­
simmäinen puheenjohtaja oli Eeva Kiiski­
nen, sihteerinä toimi
Minna Manninen ja
taloudenhoitaja Sir­
pa Maanonen. En­
simmäiset pöytäkir­
jat kirjoitettiin käsin.
Ensimmäisen
vuoden lopussa jäse­
niä oli 62. Yhdistys
toimi pienillä varoil­
la. Varoja hankittiin
osallistumalla vuosit­
tain Naisten messu­
jen myyjäisiin, lisäksi
18
anottiin avustuksia kaupungilta, yrityksil­
tä ja järjestöiltä.
Vuodet 2003 ja 2004 olivat yhdis­
tyksessä hiljaista aikaa, jolloin toiminta
oli vähäistä. Syyskuussa 2004 Merja
Purhonen Omaishoitajat ja Läheiset Lii­
tosta järjesti Kyyhkylässä luennon val­
misteilla olevasta omaishoitolaista. Ti­
laisuuden jälkeen Merja Purhonen ker­
toi paikalla olleelle Leena Herraselle
olevansa huolissaan Mikkelin seudun
omaishoitajien yhdistystoiminnan vai­
suudesta. Merja Purhonen tarjosi myös
Liiton apua ja aluesihteeri Maarit Thitzin
tukea yhdistystoiminnan aktivoimiseen
ja projektirahoituksen hakemiseen.
Puheenjohtajat:
Eeva Kiiskinen 2001 – 2004
Leena Herranen 2005 – 3/2006
Annikki Pursiainen 4/2006 –
VENE -projektilla
vertaistukea ja neuvontaa
Toukokuussa 2005 tehtiin Omaishoi­
tajat ja Läheiset Liitto ry:n järjestöpääl­
likkö Merja Purhosen avustuksella en­
simmäinen projektihakemus RAY:lle.
VENE- projekti (2006 – 2008) käynnis­
tyi huhtikuussa 2006 RAY:n myönnet­
tyä kolmivuotisen projektirahoituksen.
Työntekijänä aloitti Leena Herranen.
Projektin toimesta vertaisryhmien
lisäksi kuntiin perustettiin myös omais­
hoidon yhdyshenkilöiden verkosto, joka
kokoontui säännöllisesti. Tavoitteeksi
tuli omaishoitokäytäntöjen yhtenäistä­
minen alueella, tämä tavoite ei kuiten­
kaan toteutunut projektin aikana.
Työntekijän palkkaamisen myötä yh­
distyksen toiminta oli näkyvää ja tapah­
tumia järjestettiin entistä enemmän.
Toiminnan lisääntyminen näkyi myös jä­
senmäärässä: VENE- projektin kolmen
toimintavuoden aikana jäsenmäärä kol­
minkertaistui.
– Mikkelin seudun Omaishoitajat ja Läheiset ry –
VALOT – valmennusta
omaishoitajille
terveydenhuollossa
VENE- projektin myötä omaishoitajil­
ta tulleessa palautteessa ilmeni, että
useimmat omaishoitajat joutuvat teh­
täväänsä ilman valmennusta ja hyvin
vähäisin tiedoin. Yhdistys lähti hake­
maan uutta VALOT - projektia ideal­
la, jossa yhteistyökumppanina on ter­
veydenhuolto ja tavoitteena turvata
omaishoitajille valmennusta jo tervey­
denhuollossa. RAY myönsi viisivuotisen
rahoituksen VALOT -projektille (2009
– 2013).
Edunvalvontaa ja
vaikuttamista
Omaishoitajien ryhmien kautta alkoi
tulla palautetta omaishoitajien tilan­
teesta eri kunnissa. Yhdistyksen halli­
tus alkoi suunnitella vaikuttamistyötä
mm. tekemällä aloitteita ja tuomalla
julkisuuteen tietoa omaishoitajien jak­
samisesta ja vaativasta arjesta. Vain
pieni osa alueen omaishoitajista oli
tehnyt omaishoitosopimuksen kunnan
kanssa ja saanut itselleen mm. vapaa­
päivät. Suuri enemmistö ei ollut tietoi­
nen mahdollisuudestaan hakea omais­
hoidon tukea.
Vaikuttamistyötä tarvittiin mm., kun
eräässä kunnassa suunniteltiin omais­
hoidon tuen määrärahan poistamista
budjetista. Tuon tiedon julkisuuteen tu­
lon jälkeen panostettiin vaikuttamiseen
keräämällä nimilista (1400 nimeä) ja
järjestämällä mielenosoitus, jonka yh­
teydessä valtuuston puheenjohtajistol­
le ojennettiin vetoomus määrärahojen
palauttamisesta. Työ tuotti tulosta ja
suurin osa määrärahasta palautettiin.
Omaishoitajien arkea ja elämän
solmukohtia on kuvattu ansiokkaas­
ti myös teatteriryhmä Virtapiirin esi­
tysten kautta, jopa eri puolella Suo­
mea. Virtapiiri-teatterityhmää hallin­
noi Mikkelin Muisti ry; Mikkelin seudun
Omaishoitajat ja Läheiset ry sekä
Omaiset Mielenterveystyönä Itä-Suomi
ry kuuluvat taustayhteisöön. Näytteli­
jät ovat omaishoitajia, jotka itse kirjoit­
tavat kokemuksiaan
arjen tarinoiksi. Niis­
sä on kuvattu haas­
teita, joita sairaus
tuo
perheeseen.
Näytelmissä on tuo­
tu näkyviin myös pal­
velujärjestelmien rik­
konaisuutta ja sattu­
manvaraisuutta.
Viimeisten vuo­
sien kuluessa yh­
teistyö alueen kun­
tien kanssa on ollut
tiivistä ja omaishoi­
tajien asemaan on
tullut tuntuvia parannuksia. Kahden
viimeisen vuoden aikana yhdistys on
ollut mukana tekemässä Mikkelin kau­
pungin sekä muiden yhteistyötahojen
kanssa omaishoidon strategiaa kau­
pungille. Monissa kunnissa omaishoi­
don tuen määrärahoissa on tapahtu­
nut nousua, mutta edelleen osassa
kuntia ollaan tuntuvasti maan keskiar­
von alapuolella. Edelleen osassa kun­
tia huolenaiheena ovat omaishoidon
tuen määrärahojen niukkuudesta joh­
tuvat tiukat tuen myöntämiskriteerit,
lyhytaikaispaikkojen järjestyminen sekä
perheiden tarpeisiin soveltuvien lomi­
tuspalvelujen sekä perheiden tarpeista
lähtevien tukipalvelujen vähäisyys.
Voimia retkistä, iloa juhlista
Yhdistystoiminnan kohokohdiksi ovat
muodostuneet yhteiset retket. Perin­
teeksi on muodostunut kesäisin järjes­
tettävä teatteriretki sekä tutustumis­
käynti johonkin lähialueen kohteeseen.
Osallistujia retkille on ollut linja-auton
täydeltä. Retkiltä on jäänyt paljon iloi­
sia muistoja, joita on verestetty valo­
kuvia katselemalla jäsenilloissa. Tuo­
reessa muistissa ovat viime kesän
retket Puumalaan ja Kangasniemelle.
Vuoden 2010 retki Repoveden kansal­
lispuiston Orilammen majalle, majan
erinomainen ateria ja täydellisen kau­
niissa auringonpaisteessa tehty vene­
retki Kultaisella reitillä nousevat usein
puheeksi muisteltaessa menneitä ta­
pahtumia. Retket linja-autokuljetuksi­
19
neen ja ruokailuineen on pystytty jär­
jestämään edulliseen jäsenhintaan yh­
distyksen saamien lahjoitusten turvin.
Myös yhteiset juhlat kuuluvat yhdis­
tyksen tärkeisiin perinteisiin. Jokavuoti­
nen omaishoitajaviikon juhla on jo use­
amman vuoden ajan järjestetty yhteis­
työssä Pieksämäen Omaishoitajat ry:n
kanssa. Juhlia on pidetty Haukivuorella,
Kangasniemellä, Mikkelissä ja Juvalla.
Toinen vuosittain toistuva juhla on
Puurojuhla. Juhlissa vierailee aina Mat­
ti Saksan näköinen joulupukki. Puuron
on tarjonnut usein sairaalasielunhoito.
Yhteistyötä ja
verkostoitumista
Yhdistys on pyrkinyt verkostoitumaan
laajasti ja tekemään yhteistyötä mo­
nien eri tahojen kanssa. Mm. seura­
kunnat ovat olleet tärkeitä yhteistyö­
kumppaneita; virkistyspäivät ovat tul­
leet monelle omaishoitajalle suureen
tarpeeseen.
Yhdistys on ollut mukana perusta­
massa Etelä-Savon sosiaali- ja terveys­
alan järjestöjen tuki ry:tä ja on sen jä­
sen. Yhteistyössä 29 järjestön kans­
sa on Mikkeliin saatu järjestötalo sekä
RAY:n rahoittama VETO- projekti, joka
on järjestänyt mm. yhdistystoimijoille
koulutusta sekä työnohjauksellisia ryh­
miä vertaistukiryhmien vetäjille.
Yhteistyötä on tehty muiden
omaishoitoyhdistysten, erityisesti Piek­
sämäen Omaishoitajat ry:n, Mikke­
lin Muisti ry:n ja Omaiset Mielenter­
– Mikkelin seudun Omaishoitajat ja Läheiset ry –
veystyön tukena Itä-Suomi ry:n kans­
sa. SPR:n Omava-hankkeesta on saatu
mm. avustaja-apua yhdistyksen retkille.
Etelä- Savon Omaishoitoverkos­
ton toiminnassa on tavoitteeksi otet­
tu vaikuttaminen ja omaishoitostrate­
gian saaminen kaikkiin alueen kuntiin.
Omaishoitoverkosto on tehnyt kyselyjä
kuntien työntekijöille ja päättäjille kunti­
en omaishoitokäytännöistä sekä järjes­
tänyt seminaarin.
Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry on
antanut tukea paikallisyhdistykselle mm.
aluesihteerin toiminnan kautta. Yhteis­
työtä on tehty myös paikallisten yritys­
ten kuten Kyyhkylän kuntoutuskeskuk­
sen ja Pelakuun kanssa. Itä- Suomen
sosiaalialan osaamiskeskuksen kanssa
on järjestetty lukuisia koulutustilaisuuk­
sia. Alueen kuntien sosiaali- ja terveys­
toimen ammattihenkilöstön kanssa yh­
teistyö on ollut tiivistä.
Mikkelin Ammattikorkeakoulun ja
Mikkelin Ammatti- instituutin opettajien
ja opiskelijoiden kanssa yhteistyö on ollut
monipuolista. Opiskelijoiden opinnäyte­
työt ja haastattelut ovat antaneet kuvaa
omaishoitoperheiden arjesta. Virkistys­
päivissä ja -tapahtumissa opiskelijat ovat
olleet arvokas voimavara ja osallistuneet
ohjelman järjestämiseen sekä tapahtu­
mien vetämiseen. Osa opiskelijoista on
käynyt toimistolla pitämässä hyvinvointi­
ryhmiä ja luentoja omaishoitajille.
Vapaaehtoistyötä ja
varainhankintaa
Kantava voima yhdistyksessä on suu­
ri vapaaehtoisten joukko. Vapaaehtoi­
set tekevät käsitöitä, osallistuvat nais­
tenmessuihin, vetävät vertaisryhmiä,
järjestävät arpajaisia ja myyjäisiä, hoi­
tavat jäsenrekisteriä ja postitusta. Kä­
sitöitä ja muuta vapaaehtoistyötä ovat
tehneet hyvin monet omaishoitajat vuo­
sien varrella eikä kaikkien nimiä pysty
kokoamaan tähän. Kiitokset kaikille ak­
tiivisille osallistujille, mm. Liisa Hypen,
Jouko Väärä, Sinikka Pirinen, Eeva Otra­
nen, Elina Väänänen, Liisa Manninen, Lii­
sa Pohjavirta, Raija Pöyry, Pirkko Tiusa­
nen, Marjatta Pursiniemi, Raija Pehko­
nen, Annikki Suomalainen ja
Annikki Haikarainen. Mer­
kittävän työpanoksen yh­
distyksen toimintaan ovat
antaneet myös hallituksen
jäsenet sekä sihteerinä toi­
miva Raili Rantanen.
Vertaistukiryhmien ve­
täjät Raili Rantanen, Pirjo
Luukkonen, Timo Marttinen,
Lea Liukkonen, Pia Mantila,
Ulla-Maija Hokkanen, Maa­
ret Marttinen, Maarit-Han­
nele Sutinen, Jaana Viitikka,
Sinikka Pirinen, Liisa Pohjanvirta, Eeva
Otranen, Yrjö Puhakka, Tuula Huotari ja
Terttu Leppänen ovat mahdollistaneet
ryhmien kokoontumisen.
Monet omaishoitajat ovat mukana
yhdistystyössä oman vaativan omaishoi­
totilanteen rinnalla. Osa jatkaa yhdistyk­
sessä työtään, vaikka oma hoivatilanne
on päättynyt.
Toimistolla on vuosien myötä ol­
lut luentosarjoja, kädentaitoryhmiä ja
omaishoitajien vapaamuotoisena ta­
paamispaikkana omaishoitajakahvila.
Omaishoitajille on annettu ohjausta ja
neuvontaa sekä autettu mm. lomahake­
musten tekemisessä.
Retkiä, juhlia, kokouksia ja muuta toi­
mintaa on ansiokkaasti tallentanut pe­
rinnekuvaaja, omaishoitaja Teuvo Putko­
nen vuodesta 2006 alkaen. Ottamansa
valokuvat Teuvo on lahjoittanut yhdistyk­
sen käyttöön. Yhdistysväki on kiitollinen
Teuvon tekemästä merkittävästä tallen­
nustyöstä.
Yhdistyksen työntekijät ja
toimitilat
Yhdistyksen ensimmäinen palkattu
työntekijä oli VENE-projektin toimin­
nanohjaaja Leena Herranen v. 2006 2008. Leena jatkoi projektin päätyttyä
VALOT- projektin toiminnanohjaajana.
Syksyllä 2009 projektiin palkattiin osaaikainen projektityöntekijä Maarit Väisä­
nen. Työntekijöiden työnohjauksesta on
huolehtinut Raija Kotilainen.
Toimistotöihin yhdistys ja projektit
ovat saaneet apua Omaiset Mielenter­
20
veystyön tukena Itä-Suomi ry:n ja Mikke­
lin Muisti ry:n yhdessä palkkaamalta toi­
mistotyöntekijältä, joka on ollut tärkeä
apu päivittäisessä työssä. Työntekijöinä
ovat olleet Tuula Närhi, Marjo Puttonen,
Heli Pietiäinen sekä Sirpa Kääriäinen.
Yhdistyksen ensimmäinen toimisto
oli vuodesta 2006 alkaen Otavankatu
18 tiloissa. Vuonna 2010 yhdistys muut­
ti yhdessä Mikkelin Muisti ry:n ja Omai­
set Mielenterveystyön tukena Itä-Suomi
ry:n kanssa osoitteeseen Savilahdenka­
tu 18 A 4. Toimitilojen vuokraamiseen
on saatu avustusta Mikkelin kaupungilta.
Työ jatkuu
Yhdistys on 10 -vuotias eli vasta lap­
suusvaiheessa. Se on kuitenkin ollut var­
sin touhukas ja osallistuva, mutta paljon
haasteita jää kohdattavaksi vielä nuo­
ruusvuosien aikana.
Toivomme, että mahdollisimman
moni uusi omaishoitaja löytää tien yhdis­
tykseen, saa tietoa ja vertaistukea sekä
innostuu osallistumaan yhdistyksen toi­
mintaan omalla osaamisellaan ja panok­
sellaan. Omaishoitajat ovat tärkein voi­
mavara koko yhdistystoiminnassa. Teh­
tävää on vielä jäljellä, jotta omaishoidon
arvo osana kunnallista palveluketjua
tunnustetaan ja myös omaishoitajien
omat tarpeet otetaan huomioon perhei­
tä tuettaessa.
Yhdistyksen hallitus kiittää
lämpimästi kaikkia toimintaamme vuosien varrella
tukeneita!
Kotihoitopalveluja
ikäihmisille
Hoivapalvelut
Kotisairaanhoitopalvelut
Kotikuntoutus
Kotitalouspalvelut
Ulkoilu- ja virkistyspalvelut
Muistathan, että palvelumme kuuluvat kotitalousvähennyksen piiriin! Palvelemme viikon jokaisena
päivänä myös iltaisin. Ota yhteyttä ja sovi tapaaminen!
Jos myyt,
myy meillä!
Me tiedämme
98 %
tarkkuudella mitä sinunkin
asunnostasi saa.
Kiinteistömaailma Mikkeli
Huoneistotori Oy LKV
Porrassalmenkatu 27, Mikkeli
Porrassalmenkatu 39 L 3, Mikkeli
Puh. 044 732 9901
www.pelakuu.com
H10 Kymppipalvelut
tarjoaa KOTIPALVELUA JA
-SAIRAANHOITOA
Ristiinan, Hirvensalmen,
Puumalan, Kangasniemen ja
Mäntyharjun seuduilla
Tarjoamme ammattitaidolla;
inhimillisesti ja turvallisesti, kotipalvelua ja kotisairaanhoitoa
senioreille, vammautuneille ja
perheille.
Ammattitaitoiset hoitajamme
auttavat arjesta selviytymisessä.
Tuemme kotona asumista
asiakaslähtöisellä hoivalla ja
kuntouttavilla toimenpiteillä.
Teemme henkilökohtaisen palvelusuunnitelman asiakkaan
tarpeiden mukaan yhdessä
asiakkaan tai omaisen/edustajan kanssa.
Tarjoamme myös valmiita palvelupaketteja. Kysy lisää.
Omaishoitajien lomitus.
Avustamme kotiaskareissa.
Autamme hygieniasta
huolehtimisessa.
Virkistys/ulkoilu ja ruokahuolto.
Siivouspalvelu.
Kotitalonmiespalvelu.
Saattoapua esimerkiksi kouluun, lääkärissä
käyntiin tai asiointiin.
Pieniä sairaanhoidollisia
toimenpiteitä, haavahoitoa,
lääkehuoltoa, mittauksia ja
näytteiden ottoa.
Yksilölliset kotikuntoutusohjelmat ja apuvälineiden
tarvekartoitus kotiin.
Saattohoito.
Palveluja joustavasti viikon jokaisena päivänä!
Lisätietoja: Palvelupäällikkö: Pirjo Kettunen
puh. 044 531 9601, pirjo.kettunen(at)hoivakymppi.fi
ajanvaraukset: ma – pe klo: 8 – 16
www.hoivakymppi.fi/kotipalvelu
21
Puh. (015) 7600 001
www.kiinteistomaailma.fi
– Mikkelin seudun Omaishoitajat ja Läheiset ry –
OMAISHOITAJIEN
OMAISHOITAJIEN
VERTAISTUKIRYHMÄT
VERTAISTUKIRYHMÄT
syksyllä
syksyllä2011
2011 2011
OMAISHOITAJIEN
VERTAISTUKIRYHMÄT
syksyllä
Omaishoitajien Vertaistukiryhmät Syksyllä 2011
MIKKELI:
MIKKELI:Naisten
Naistenkeskusteluryhmä
keskusteluryhmäsrk-keskuksen
srk-keskuksenAulakamarissa
Aulakamarissakeke9.11,
9.11,14.12.
14.12.klo
klo13-14.30.
13-14.30.
MIKKELI: Naisten keskusteluryhmä srk-keskuksen Aulakamarissa ke 9.11, 14.12. klo 13-14.30.
MÄNTYHARJU:
24.11.
ja 29.12. klo 11­13.
MIKKELI:
Naisten
keskusteluryhmä
srk­keskuksen
Toiminnallinen
Toiminnallinen
ryhmä
ryhmä
kokoontuu
kokoontuuEsteryn
Esteryn
tiloissa
tiloissa(Otto
(OttoMannisen
Mannisen
katu
katu4)kokoontumiset
4)ti ti29.11.
29.11.klo
klo
13-15
13-15
Toiminnallinen
ryhmä
kokoontuu
tiloissa (Otto Mannisen
katu 4) ti 29.11. klo 13-15
Srk­Tuttavatuvalla.
Aulakamarissa
ke 9.11,
14.12. kloEsteryn
13­
ANTTOLA:
ANTTOLA:Anttola-talon
Anttola-talon
pitkälahdenkammarissati ti8.11.
8.11.jaja13.12.
13.12.klo
klo12-14.
12-14.
14.30. pitkälahdenkammarissa
ANTTOLA:
Anttola-talon pitkälahdenkammarissa
ti 8.11. ja 13.12.
klo 12-14.
PERTUNMAA:
Vertaisryhmästä
lisätietoja Maija Loponen
Toiminnallinen ryhmä kokoontuu Esteryn
p.keskiviikko
050­3895558
HAUKIVUORI:
HAUKIVUORI:Työnkulmassa
Työnkulmassa
(Suojatie
(Suojatie
16)
16)
joka
joka
kuukauden
kuukauden
parillinen
parillinen
keskiviikko
klo
klo
13.
13.
tiloissa (Otto Työnkulmassa
Mannisen katu 4) (Suojatie
ti 29.11. klo16) joka kuukauden parillinen keskiviikko
HAUKIVUORI:
klo 13.
13­15
PUUMALA:
joka
kuukauden
ensimmäinen
keskiviikko klo
HIRVENSALMI:
HIRVENSALMI:Palvelukeskuksen
Palvelukeskuksenmonitoimitilassa
monitoimitilassa(Heikinniementie
(Heikinniementie9)9)keke16.11
16.11jaja7.12.
7.12.klo
klo12-14.
12-14.
HIRVENSALMI: Palvelukeskuksen monitoimitilassa (Heikinniementie
9) ke 16.11 ja 7.12. klo 12-14.
11­13 Ystäväpirtissä.
ANTTOLA:
Anttola­talon pitkälahdenkammarissa ti
JUVA:
JUVA:Lisätietoja
Lisätietoja
diakoni
diakoni
Maarit-Hannele
Maarit-Hannele
Sutinen
Sutinenp.p.0440
0440
340
340990
990jajapalveluohjaaja
palveluohjaaja
Birgitta
Birgitta
Hellman
Hellmanp.
p.
ja 13.12.
klo 12­14.
RISTIINA:
kuukaudessa
Palvelukeskus
Vaarin­
JUVA:8.11.
Lisätietoja
diakoni
Maarit-Hannele Sutinen
p. 0440 340kerran
990 ja
palveluohjaaja
Birgitta
Hellman p.
040
040
7094
7094
285.
285.
saaressa, jonne voi ryhmän ajaksi tuoda
HAUKIVUORI:
Työnkulmassa
(Suojatie 16) joka kuukauden
040 7094
285.
myös omaishoidettavan. Lisätietoja: Jaana
parillinen
keskiviikko
klojoka
13.
KANGASNIEMI:
KANGASNIEMI:ryhmä
ryhmäkokoontuu
kokoontuu
jokakuukauden
kuukauden2.2.jaja4.4.keskiviikko
keskiviikkoklo
klo1313
(Kankaistentie
(Kankaistentie
1.)1.)
Viitikka
p.040­741
7043
tai
Sisko Pönti­1.)
KANGASNIEMI: ryhmä kokoontuu joka kuukauden 2. ja 4. keskiviikko
klo 13
(Kankaistentie
nen­ Pusa p. 040­861 3328.
HIRVENSALMI: Palvelukeskuksen monitoimitilassa (Heikin­
MÄNTYHARJU:
MÄNTYHARJU:
kokoontumiset
kokoontumiset
24.11.
24.11.jaja29.12.
29.12.
klo
klo11-13.
11-13.Srk-Tuttavatuvalla.
Srk-Tuttavatuvalla.
niementie 9) kekokoontumiset
16.11 ja 7.12. klo
12­14.ja 29.12. klo 11-13. Srk-Tuttavatuvalla.
MÄNTYHARJU:
24.11.
SUOMENNIEMI: ryhmä kokoontuu palvelukeskus Metsätäh­
PERTUNMAA:
PERTUNMAA:
Vertaisryhmästä
Vertaisryhmästä
lisätietoja
lisätietojaMaija
Maija
Loponen
Loponenp.p.050-3895558
050-3895558 omaishoitajien pyynnöstä.
JUVA: PERTUNMAA:
Lisätietoja
diakoni
Maarit­Hannele
Sutinen
Vertaisryhmästä
lisätietoja
Maija Loponen p. dessä
050-3895558
p. 0440 340 990 ja palveluohjaaja Birgitta
PUUMALA:
PUUMALA:joka
jokakuukauden
kuukaudenensimmäinen
ensimmäinenkeskiviikko
keskiviikkoklo
klo11-13
11-13Ystäväpirtissä.
Ystäväpirtissä.
PUUMALA:
kuukauden
kloyhdistyksen
11-13 Ystäväpirtissä.
Hellmanjoka
p. 040
7094 285.ensimmäinen keskiviikko
Lisätietoja
toimistolta p.044-3084860.
RISTIINA:
RISTIINA:
kerran
kerran
kuukaudessa
kuukaudessa
Palvelukeskus
Palvelukeskus
Vaarinsaaressa,
Vaarinsaaressa,
jonne
jonne
voi
voi
ryhmän
ryhmänosallistuvilta
ajaksi
ajaksituoda
tuodaomaishoidon
myös
myös
Emme
edellytä
ryhmiin
KANGASNIEMI:
ryhmä
kokoontuu
joka
kuukauden
toinen
kes­
RISTIINA: kerran kuukaudessa Palvelukeskus Vaarinsaaressa, jonne voi ryhmän ajaksi
tuoda myös
omaishoidettavan.
omaishoidettavan.Lisätietoja:
Lisätietoja:
Jaana
Jaana
Viitikka
Viitikka
p.040-741
p.040-741
7043
7043
tai
tai
Sisko
Sisko
PöntinenPöntinenPusa
Pusa
p.
p.
040-861
040-861
3328.
3328.
tukea tai7043
yhdistyksemme
jäsenyyttä.
kiviikko klo 13Lisätietoja:
Kunnantalon takkahuoneessa
omaishoidettavan.
Jaana Viitikka p.040-741
tai Sisko PöntinenPusa p. 040-861 3328.
SUOMENNIEMI:
SUOMENNIEMI:ryhmä
ryhmäkokoontuu
kokoontuupalvelukeskus
palvelukeskusMetsätähdessä
Metsätähdessäomaishoitajien
omaishoitajienpyynnöstä.
pyynnöstä.
SUOMENNIEMI: ryhmä kokoontuu palvelukeskus Metsätähdessä omaishoitajien pyynnöstä.
Lisätietoja
Lisätietoja
yhdistyksen
yhdistyksen
toimistolta
toimistolta
p.044-3084860.
p.044-3084860.
Lisätietoja
yhdistyksen
toimistolta
p.044-3084860.
Emme
Emmeedellytä
edellytä
ryhmiin
ryhmiin
osallistuvilta
osallistuvilta
omaishoidon
omaishoidon
tukea
tukea
tai
tai
yhdistyksemme
yhdistyksemme
jäsenyyttä.
jäsenyyttä.
Emme edellytä ryhmiin osallistuvilta omaishoidon tukea tai yhdistyksemme
jäsenyyttä.
Tervetuloa mukaan vapaaehtoistyöhön! Yhdistys tarvitsee osaamistasi.
Liity
LiityMikkelin
Mikkelin
seudun
seudunOmaishoitajat
Omaishoitajat
jajaLäheiset
Läheiset
ry:n
ry:njäseneksi
jäseneksi
Liity Mikkelin
seudun
Omaishoitajat
ja Läheiset
ry:n jäseneksi
Jäsenmaksu
Jäsenmaksu
onon20€,
20€,kannattajajäseniltä
kannattajajäseniltä
50€/vuosi
50€/vuosi50€/vuosi
Jäsenmaksu
on 20€, kannattajajäseniltä
Jäsenenä
Jäsenenäsaat:
saat:
Jäsenenä
saat:
- - Lähellä
Lähellä
–lehden
–lehden
vuosikerran,
vuosikerran,
4 4numeroa
numeroa
- Lähellä
–lehden vuosikerran,
4 numeroa
- - Yhdistyksen
Yhdistyksen
jäsenkirjeet,
jäsenkirjeet,
4/vuosi
4/vuosi 4/vuosi
- Yhdistyksen
jäsenkirjeet,
- - Omaishoitajan
Omaishoitajan
palveluopas
palveluopas
- Omaishoitajan
palveluopas
- - Omaishoitajien
Omaishoitajien
lomat
lomat
ja
ja
kuntoutus
–tiedote –tiedote
- Omaishoitajien kuntoutus
lomat ja –tiedote
kuntoutus
- - Ohjausta
Ohjausta
janeuvontaa
neuvontaa
sekä
sekätukea
tukea
omaishoitajan
omaishoitajan
elämäntilanteisiin
elämäntilanteisiin
- jaOhjausta
ja neuvontaa
sekä
tukea omaishoitajan
elämäntilanteisiin
Liityn
Liitynjäseneksi
jäseneksi
Liityn jäseneksi
VastaanVastaanVastaanottaja
ottaja
ottaja
maksaa
maksaa
maksaa
postipostipostimaksun
maksun
maksun
Omaishoitajat
OmaishoitajatjajaLäheiset
Läheiset–Liitto
–Liittory:n
ry:n
Omaishoitajat ja Läheiset –Liitto ry:n
paikallisyhdistykseen
paikallisyhdistykseen
paikallisyhdistykseen
seudunOmaishoitajat
Omaishoitajat
jajaLäheiset
Läheiset
ryry
Mikkelin
Mikkelinseudun
Mikkelin
seudun
Omaishoitajat
ja Läheiset
ry
Jäsen
Jäsen(20€/vuosi)
(20€/vuosi)
Kannatusjäsen
Kannatusjäsen(50€/vuosi)
(50€/vuosi)
Jäsen (20€/vuosi)
Kannatusjäsen (50€/vuosi)Omaishoitajat
OmaishoitajatjajaLäheiset
Läheiset–Liitto
–Liittoryry
Omaishoitajat ja Läheiset –Liitto ry
Hämeentie
Hämeentie
105
105AA 105 A
Sukunimi:
Sukunimi:_________________________________________
_________________________________________
Hämeentie
Sukunimi: _________________________________________
00550
00550HELSINKI
HELSINKI
00550 HELSINKI
Etunimi:
Etunimi:___________________________________________
___________________________________________
Etunimi: ___________________________________________
TUNNUS
TUNNUS
50009275
50009275
TUNNUS
50009275
Osoite:
Osoite:____________________________________________
____________________________________________
Osoite: ____________________________________________
00003
00003VASTAUSLÄHETYS
VASTAUSLÄHETYS
Postinumero:
Postinumero:______________________________________
______________________________________
00003 VASTAUSLÄHETYS
Postinumero: ______________________________________
Postitoimipaikka:
Postitoimipaikka:__________________________________
__________________________________
Postitoimipaikka: __________________________________
– Mikkelin seudun Omaishoitajat ja Läheiset ry –
Mikäli haluatte tukea yhdistyksen toimintaa,
Kiitokset
otamme kiitollisena vastaan lahjoituksia
KANNATTAJAJÄSENILLEMME:
IBAN FI3041086020065058
Jalkahoitola Anne, Hoivaosuuskunta
Pelakuu, Kyyhkylä Oy, Ristiinan apteekki,
Marskidata, Mielonen Oy, Otso apteekki,
Ristiinan seurakunta, Puistokukka Katri,
Haukivuoren apteekki ja Etelä-Savon Energia.
Kiitokset
MYÖS LAHJOITUKSIN
TOIMINTAAMME TUKENEILLE
Avain Apteekki, LC-Otava, Orion, Pirtin
Kehräämö, Länsi-Savo, Kangasniemen
seurakunta, Mäntyharjun
Havu apteekki ja Celer Oy
Tervetuloa Juvan apteekkiin.
Apteekki avoinna
ma-pe:8.30-18
la:8.30-14
Suomenniemen seurakunta
onnittelee
Mikkelin seudun Omaishoitajien
ja Läheisten yhdistystä!
Maaherrankatu 30, 50100 Mikkeli | Puh./fax (015) 213 011
Sähköposti: [email protected] | www.kopiopiste.net
23