Jani Ollikainen lähti Nokialta Kittilään kaivostöihin - Insinööri
7/ 7/2012 /20 012 Jäsenpalveluna uraneuvontaa Nuoret insinöörit Kööpenhaminassa Jani Ollikainen lähti Nokialta Kittilään kaivostöihin 10 18 43 sisältö 8.11. numero 7/2012 Kannen kuva: Timo Lindholm Uran käynnistämiseen saa apua liitolta . . . . . . . . 10 Selkeä päämäärä tukee työpaikan hakua . . . . . . . 13 Työtaistelu on määritelty hämärästi . . . . . . . . . . . 14 Nuoret insinöörit tulevaisuuden tekijöinä . . . . . . . 16 Turussa opitaan tietotekniikkaa helposti . . . . . . . 18 Elektroniikkateollisuudesta kaivostöihin . . . . . . . . 20 Vaativat yt-neuvottelut ammattikorkeakoulussa . . . 26 Yhdysvaltoihin haluava: verkostoidu. . . . . . . . . . . 28 Vakiot Pääkirjoitus . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3 Bittikattaus. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 4 Puheenjohtajan palsta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 9 Kolumni . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 23 Totta & tutkittua . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 30 Oikeus . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 32 Opiskelijat . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 34 Nappaa vinkki . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 39 Ajankohtaista jäsentietopalvelusta . . . . . . . . . . . . 41 Marraskuun luuppi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 43 Uunituore luottamusmies Satu Koskela tuli hakemaan lisätietoa UIL:n luottamusmieskoulutuksesta. 2 26 pääkirjoitus Jari Rauhamäki päätoimittaja Insinöörien, insinööriopiskelijoiden ja muiden tekniikan ammattilaisten järjestölehti. Aikakauslehtien liiton jäsen. Julkaisija Uusi Insinööriliitto UIL ry Nya Ingenjörsförbundet UIL rf Ydinvoimapakka meni uusiksi aksalaisen energiayhtiön E.ONin päätöksellä vetäytyä Fennovoiman ydinvoimalahankkeesta voi olla kauaskantoisia seurauksia. Fennovoima on luonnollisesti vakuuttanut yhtiön projektin jatkuvan suunnitelmien mukaan, mutta se on helpommin sanottu kuin tehty. Saksalaisen suuromistajan päätös jättää miljardien eurojen rakennushankkeeseen vaikeasti paikattavan aukon. Tuskaa lisää se, että jo ennen E.ONin vetäytymistä muutama suomalainen osakas heitti leikin kesken. Etsinnässä on sijoittaja tai sijoittajia, joilla olisi innostusta sitoa vähintään pari miljardia euroa vuosiksi eteenpäin. Talouden näkymät Euroopassa ja ydinenergian käytön ja rakentamisen kokemat vastoinkäymiset eivät ainakaan helpota Fennovoiman urakkaa löytää uutta omistusta noin 40 prosentin siivulle yhtiöstä. Kyse ei ole vain rahasta vaan hankkeen teknisestä uskottavuudesta. E.ONin vankka ydinvoimaosaaminen painoi vaakakupissa, kun edellinen eduskunta puntaroi, kenelle kolmesta hakijasta ydinvoimaluvat heltiävät. Saksalaisen energiajätin luopumisen jälkeen Fennovoiman omistajilta löytyy vähän tai ei ollenkaan kokemusta vaativan ydinvoimalaprojektin läpiviennistä. Muutamat ydinvoimaan kielteisesti suhtautuvat poliitikot ovatkin haistaneet pelin paikan ja vaatineet luvan ottamista uuteen harkintaan. Se ei kovin suurta taitoa vaadi, kun ydinvoima ja sen rakentaminen ovat huonossa huudossa Japanin ydinvoimalaonnettomuuden, talouskasvun hiipumisen ja siitä johtuvan sähkön kulutuksen kasvun hidastumisen takia. E.ONin päätöksen myötä suomalainen ydinvoimapakka sekosi, mutta hätäilyn, hermoilun ja politikoinnin sijaan on kaikessa rauhassa katsottava, miten asia etenee. Avainasemassa on Fennovoima, jonka ydinvoimalupa on voimassa, kunnes toisin päätetään. Yrityksellä on rakennusluvan hakemiseen saakka aikaa etsiä rahoitusta ja teknistä osaamista ydinvoimalalleen Suomesta ja ulkomailta. Vastoinkäymisistä huolimatta tämä on suotava omistajille, jotka ovat jo tähän saakka laittaneet mittavia summia projektiin. Rakennushankkeen lopullinen kaatuminen merkitsisi isoa lovea suomalaisen teollisuuden tulevaisuuden investointeihin, joita ei juuri nyt tunnu olevan hukattavaksi asti. S Osoite Ratavartijankatu 2, 00520 Helsinki Puhelinvaihde 0201 801 801 www.uil.fi Päätoimittaja Jari Rauhamäki 0201 801 801 Toimituspäällikkö Ilona Mäenpää 0201 801 826 Toimittaja Kirsi Tamminen 0201 801 819 Verkkotiedottaja Minna Virolainen 0201 801 827 Taitto Kaaripiste Oy Ilmestymispäivät 2012 13.12. Tarkastettu levikki 63 584 kpl (2.3.2012) Painos 72 000 Osoitteenmuutokset puh. 020 693 877 Painopaikka Oy Scanweb Ab Verkkolehti www.insinoori-lehti.fi Ilmoitushinnat Aukeama 4-väri 5 500 € Sivu 4-väri 3 000 € 1/2 sivu 4-väri 2 200 € 1/4 sivu 4-väri 1 600 € Tilaushinta 50 €/vuosikerta Ilmoitukset ja tilaukset Kirsi Tamminen 0201 801 819 ISSN-L 1796-8178 ISSN 1796-8178 (Painettu) ISSN 2242-895X (Verkkojulkaisu) 3 Internet-yritykset pärjänneet hyvin taantumassa Internet-alan yritysten työllisten määrä kasvoi 29 prosentilla viime vuonna. Amazon.com ja Google olivat isoimmat kasvajat: ne palkkasivat 50 prosenttia lisää henkilökuntaa vuosien 2010 ja 2011 välillä. Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö OECD:n raportin mukaan 250 liikevaihdoltaan isointa ict-alan yritystä kasvatti työllisten määrä neljällä prosentilla vuonna 2010. Seuraavana vuonna vastaava kasvu oli kuusi prosenttia. Epäreiluus lisää sairastuvuutta Kova ponnistelu yhdistyneenä vähäiseen työn palkitsevuuteen lisää sairastumistodennäköisyyttä. – Työhyvinvointitoiminta ei ole yksilön oma asia, muistutti sektorivastaava Anne Mironen JHL:sta. – Työhyvinvointitoiminnassa on kyse muun muassa johtamisesta, työjärjestelyistä, työskentelyoloista, työilmapiiristä ja luottamuksesta. Mironen puhui Ylemmät Toimihenkilöt YTN:n, Julkisten ja hyvin- vointialojen liitto JHL:n, palkansaajajärjestö Pardian ja Palvelualojen työnantajat Paltan työhyvinvointiseminaarissa. Hän siteerasi kansanterveystieteen professori Jussi Vahteraa, joka on tutkinut 1990-luvun laman ajan irtisanomisten vaikutusta terveyteen. Terveyden heikentymisen riski pitkälläkin aikavälillä on kaksinkertainen niillä työpaikoilla, joissa henkilöstä supistettiin. (KT) Ensimmäinen lukion oppikirja iPadille 3500 Lukion biologian 1. kurssin kirja Symbioosi sisältää muun muassa yli 700 valokuvaa sekä erilaisia tehtäviä ja animaatioita. iPad-kirjaan opiskelija pystyy tekemään omia muistiinpanojaan. Opiskeltavaan asiaan liittyvät kuvagalleriat ja linkitetyt videot auttavat opiskelijaa ymmärtämään opiskeltavat asian konkreettisemmin. Termistö on laaja ja monikäyttöinen. Tabletti-tietokone tarkistaa vaihtoehtotehtävien vastaukset kertoen näin opiskelijalle esimerkiksi termien osalta hänen osaamistasostaan. Kirjan kustantaa e-Oppi Oy. 4 1565 Uuden Insinööriliiton 1 565 jäsentä sai työttömyyskorvausta IAET-kassasta syyskuussa 2012. Kaikkiaan 99 934 suomalaisten työttömyyskassojen jäsentä sai ansiosidonnaista työttömyysturvaa syyskuussa. 3000 2500 N valtio N kunta N yksityinen 2000 1500 15–19 20–24 25–29 30–34 35–39 40–44 45–49 50–54 55–59 60–99 Nelikymppisenä palkka parhaimmillaan Ikäryhmävertailussa 40–44-vuotiaat ovat kaikilla työnantajasektoreilla keskimäärin parhaiten palkattu ikäryhmä kokoaikaisten palkansaajien kuukausiansioita vertailtaessa. Kyseinen ikäryhmä on taitekohta, jonka jälkeen ansiot alkavat ikäryhmissä keskimäärin alentua. Ainoastaan valtiosektorilla juuri eläkeiän kynnyksellä olevilla ansiot näyttäisivät jyrkästi nousevan. Tiedot perustuvat Tilastokeskuksen palkkarakennetilastoon, joka kattaa kaikki työnantajasektorit. Kokonaistyöajan kuukausiansiot lasketaan ainoastaan kokoaikaisille palkansaajille. Ansiot sisältävät säännölliseltä työajalta maksettavan ansion lisäksi yli- ja lisätyöajalta maksettavat palkanosat, mutta eivät kertaluonteisesti maksettavia palkkaeriä. Ville Salminen Koonnut Kirsi Tamminen Insinöörikoulutus hyvä perusta tulevaan Ensimmäinen teknillinen opisto perustettiin Tampereella syksyllä 1912. Satavuotiaan insinöörikoulutuksen kunniaksi vietetty juhlaviikko huipentui Tampere-talolla. Yli tuhat insinöörikouluttajaa, insinööriä, alan opiskelijaa ja sidosryhmien edustajaa osallistui pääjuhlaan. Se päätettiin Maamme-lauluun Juhlapaneelissa kahdeksan järjestön, koulutuksen ja elinkeinoelämän edustajaa keskusteli insinöörien ja insinöörikoulutuksen merkityksestä Suomessa. Panelistien mielestä suomalaiset vastavalmistuneet insinöörit ovat valmiimpia ja kypsempiä työelämään kuin monessa muussa yhteistyömaassa. Tulevaisuudessa he tarvitsevat entistä enemmän kokonaisuuksien hallintaa ja taitoa oppia uutta vanhan päälle. (KT) Ennätysmäärä eläkkeelle Tänä vuonna Suomessa 77 000 suomalaista jää eläkkeelle. Vanhuuseläkkeellä olevien lisäksi monet muutkin työelämän ulkopuolella olevat ovat halukkaita tekemään työtä. Jotta Suomi selviää ikääntymisen haasteesta, kokonaistyöpanos on pystyttävä pitämään samalla tasolla, vaikka työikäisten määrä vähenee. Työterveyslaitoksen pääjohtaja Harri Vainion mukaan työntekoa on ajateltava uudella tavalla. Hänen mukaansa työtuntien vähentäminen lisää tehokkuutta. – Kokonaistyöpanos säilyisi muuttumattomana tai jopa lisääntyisi, jos työn liiallista kuormitusta vähennettäisiin siellä, missä se aiheuttaa työstä poissaoloja, uupumusta ja työn tuottavuuden laskua. Samalla ne, joilla on työhalua ja työkykyä, mutta jotka ovat nyt syystä tai toisesta työelämän ulkopuolella, saisivat mahdollisuuden, Vainio sanoi Työterveyspäivillä. Lisää rahaa ICT-alan kehittämiseen Maan hallitus on myöntänyt Tekesille kahdeksan miljoonaa euroa lisää ICT-alan kasvua tukeviin ratkaisuihin. Suomalaiseen tieto- ja viestintäteknologian osaamiseen panostetaan yhteensä lähes 13 miljoonaa euroa. – Odotamme valtiovarainministeriöltä tarkempia ehdotuksia jo sovittuun 300 miljoonan euron kasvupakettiin, elinkeinoministeri Jyri Häkämies sanoo. Tekesin osuudesta kuusi miljoonaa euroa suunnataan pk-yritysten verkkomyynnin- ja mainonnan ja kaksi miljoonaa älykkäiden kaupunkiympäristöjen kehittämiseen. Muusta rahoituksesta runsas neljä miljoonaa euroa suunnataan muun muassa uudenlaisen pilvipalvelulaboratorion ja 0,5 miljoonaa ICT- sekä media-alan osaamis- ja yhteistyöverkoston perustamiseen. Tutkimuskohteena toimihenkilöliikkeen historia Miten toimihenkilöliikkeen ammatillinen järjestäytyminen kytkeytyy ammatissa toimimiseen sekä koulutus-, luokka- ja sukupuolikysymyksiin? Toimihenkilöjärjestöjen Sivistysliitto TJS:n toimeksiannosta tutkijat AnuHanna Anttila ja Ilkka Levä tutkivat toimihenkilöyden ja toimihenkilöliikkeen historiaan liittyviä seikkoja eri intressien ja valtasuhteiden dynamiikan näkökulmista. Toimihenkilöliikettä ei ole aiemmin tutkittu monitieteisesti historiallisella, sosiologisella ja sukupuolentutkimuksellisella otteella yhtä kattavasti. Tutkijoiden mukaan hanke tuottaa uutta tutkimustietoa toimihenkilöliikkeen sukupuolittuneisuuden ja luokkakytkösten rakenteista ja mekanismeista. Tutkimusta rahoittavat alkuvaiheessa akavalaiset ja STTK:laiset liitot. 5 neuvottelujohtajan palsta Ismo Kokko neuvottelujohtaja Uusi työehtosopimus YTN:ssä Kolmen päivän piina ”Parasta yritettiin ja kävi kuten aina.” Tämän fatalistisen viisauden kuulin joitakin vuosia sitten vanhemmalta työmarkkinatieteen harjoittajalta, kun hän kuvasi juuri päättynyttä neuvottelukierrosta saavutuksineen. Vähän samanlaiset ajatukset ovat tulleet mieleen seuratessani kolmen päivän koulutusoikeuden taivalta. On yritetty parantaa suomalaisen elinkeinoelämän ja julkissektorin kilpailukykyä, kunnes kävi niin kuin näissä hommissa liian usein käy. Mietitään menneitä ja ryhdytään kuittaamaan vanhoja tappioita. Koulutusasian kaatamisen takana on Elinkeinoelämän keskusliiton niinkutsuttu haukkasiipi. Keskitetyt sopimusmallit ovat EK:n haukoille myrkkyä. Siipeen kuuluvat äänekkäimmin vientiteollisuuden liitot sekä finanssiala. He ovat porukalla päättäneet, että avain jäsenyritysten menestykseen on työehtojen muodostuminen yksilötasolla. Kaikki keskitetyt mallit, osittain jopa työehtosopimukset ovat pahasta ja kaadettava hinnalla millä hyvänsä. Koulutuslain kaataminen on oiva keppihevonen palata liitto- ja työpaikkakohtaisiin neuvotteluihin. Kun EK ei täytä raamisopimuksen sitoumuksiaan, palkansaajakeskusjärjestötkin alkavat – tai ainakin niiden pitäisi – epäillä keskitettyjen sopimusten pitävyyttä. Kannattaako niitä enää solmia, jos vain toinen osapuoli pysyy sanassaan koko sopimuskauden ajan? Ei kannata; näin tavoitteeseen on päästy mutkan kautta. Miten tästä eteenpäin? Tilanteen parhaiten tiivistää työministeri Lauri Ihalaisen valtiosihteeri Janne Metsämäki (HS 17.10), joka ”ei usko, että raami on muilta osin uhattuna koulutusvapaan takia”. Tämä tarkoittaa, että maan hallitus ei vedä takaisin yritysten verovähennyksiä tai kasvuyrittäjyyden kannustimia. Hallitus ei myöskään aio viedä lakiesitystä eduskuntaan ilman järjestöjen neuvottelutulosta. Koko paketti ei ole enää tasapainossa. Loppusopimuskausi eletään kuitenkin raamin pohjalta solmituilla työehtosopimuksilla, kävi muutoin kuinka tahansa. Ensi syksynä ovat edessä uudet neuvottelut. Ensimmäisenä on vuorossa teknologiateollisuus – haukoista suurin. Ylemmät Toimihenkilöt YTN ja Palvelualojen työnantajat PALTA ovat sopineet kokonaan uudesta, yrityskehitysorganisaatioita, kuten innovaatio- ja teknologiakeskuksia, koskevasta ylempien toimihenkilöiden työehtosopimuksesta. Työehtosopimus on voimassa 28.2.2015 asti. Sopimuksen mukaan palkkoja korotetaan 1,9 prosentin yleiskorotuksella 1.3.2013 lukien. Lisäksi 1.3.2014 maksetaan yleiskorotus, jonka suuruudesta neuvotellaan PALTAn ja YTN:n välillä 31.1.2014 mennessä. Jos palkankorotuksen suuruudesta ei päästä sopimukseen, se määräytyy PALTAn ja YTN:n solmimien työehtosopimusten yleisen linjan mukaan. Suomessa toimii 30 osakeyhtiömuotoista yrityskehitysorganisaatiota, joiden palveluksessa työskentelee yhteensä noin 700 ylempää toimihenkilöä. – Ylempien toimihenkilöiden osuus palkansaajista lisääntyy koko ajan ja on tärkeää, että pystymme työehtosopimuksin turvaamaan jäsentemme aseman mahdollisimman monella toimialalla, sanoo YTN:n puheenjohtaja Pertti Porokari. UIL epäröi amk-lakiesitystä Uusi Insinööriliitto antoi varauksellisen lausunnon ammattikorkeakoululain uudistuksesta. UIL:n mielestä uudistuksen jaksottaminen kahteen vaiheeseen vesittää koko uudistuksen. Samaan aikaan toteutettavat valtiontalouden 125 miljoonan euron säästöt ammattikorkeakoulujen kokonaisrahoituksesta voivat johtaa siihen, että säästöt toteutetaan henkilökuntaa vähentämällä. UIL:n näkemyksen mukaan säästöt pitää tehdä oppilaitosverkostoa karsimalla. Myös aikataulu on liian tiukka. Uusi rahoitusmalli ei tue koulutuksen laadun kehittämistä eikä kannusta mitoittamaan koulutustarjontaa työvoimatarpeeseen nähden tarkoituksenmukaiseksi. Malli kohtelee erityisen kaltoin sellaisia ammattikorkeakouluja, joissa on merkittävästi tekniikan alan koulutusta. UIL esitti lakiuudistuksen lykkäämistä. Näin rahoitusuudistus ja omistajajärjestelyt voidaan tehdä yhdessä valtionosuusjärjestelmän kokonaisuudistuksen kanssa, jolloin rahoitusvastuu voidaan siirtää samalla kokonaan valtiolle. Teksti: Hannu Saarikangas 6 Mika-Matti Ojala Tk-menot kasvaneet maltillisesti AOVAn puheenjohtaja Ted Apter (vas.) ja työministeri Lauri Ihalainen luovuttivat palkinnon Sisä-Suomen maistraatin päällikkö Auli Peltoniemelle. Tutkimus- ja kehittämistoiminnan menot ylittivät seitsemän miljardin euron rajan vuonna 2011. Yritysten tk-menot olivat viisi miljardia euroa, korkeakoulusektorin 1,4 miljardia euroa ja muun julkisen sektorin vajaat 700 miljoonaa euroa. Kasvua edellisvuoteen oli 190 miljoonaa euroa. Tilastokeskuksen laskemien tietojen mukaan kasvu tapahtui lähes yksinomaan yrityssektorilla, jossa tk-toimintaan käytetyt menot kasvoivat 190 miljoonalla eurolla vuodesta 2010. Tk-menojen kasvusta huolimatta niiden BKT-osuus laski ja oli 3,8 prosenttia vuonna 2011. Suomen paras kesätyönantaja on valittu Sisä-Suomen maistraatin Jyväskylän yksikkö on valittu vuoden 2012 Suomen parhaaksi kesätyönantajaksi. Voittajan valitsi Akavan opiskelijavaltuuskunta AOVAn raati, jonka puheenjohtajana toimi työministeri Lauri Ihalainen. UIL:a raadissa edusti Janne Juujärvi. Raati painotti valinnassaan esimiestyön laatua. Sisä-Suomen maistraatti erottui edukseen erityisesti siinä, että se on järjestelmällisesti kehittänyt toimintaansa työnantajana ja vahvistanut sukupolvien välistä yhteistyötä työpaikalla. Suomen paras kesätyönantaja -palkinto jaettiin tänä vuonna viidettä kertaa. Raati myönsi kunniamaininnan Destialle, Imatran kaupungin vammaispalveluille ja Pelastusarmeijan lomakotitoiminnalle esimerkillisestä työstä. Ylitöiden määrä on sopiva 16 % 40 % 44 % UIL:n uutiskirjeessä kysyttiin jäseniltä, minkä verran he tekevät ylitöitä. Vastaajia oli yhteensä 2 363. Vastaajista valtaosa on sitä mieltä, että ylityöt eivät rasita liikaa. UIL painottaa, että ylityöt pitää muistaa myös laskuttaa. Työpaikoilla on hyvä puhua pelisäännöt ylitöistä selviksi. Insinöörejä monissa valtuustoissa Noin viidennes Uusi insinööri-lehteen ehdokkuudestaan ilmoittaneista yli sadasta UIL:n jäsenistä tuli valituksi valtuustoon lokakuun viimeisenä sunnuntaina pidetyissä kunnallisvaaleissa. Maan yli 300 valtuustoista löytyy ainakin 21 insinöörivaltuutettua, joista seitsemän valittiin kokoomuksen listalta. Keskusta ja Kristillisdemokraatit saivat kumpikin läpi neljä insinöörivaltuutettua, SDP kolme, vihreät kaksi ja Perussuomalaiset yhden valtuutetun. Limingan, Nokian, Oulun ja Varkauden valtuustoista löytyy kaksi insinööriä. UIL onnittelee kaikkia valtuustoihin valittuja ja ehdokkaana olleita jäseniä. (JR) NSopivasti NEn lainkaan NLiikaa 7 www.facebook.com/ ifvahinkovakuutusyhtio Esimerkkihinta: 43-vuotias mies, järjestöjäsenyys UIL, turva 50 000 €. Lisäksi 20 % alennus ensimmäisen vuoden maksuista, kun vakuutus ostetaan osoitWHHVWDKHQNLYDNXXWXVNXQWRRQÀ7XUYDQP\|QWll Keskinäinen Vakuutusyhtiö Kaleva. Laita asiat tärkeysjärjestykseen ja varaudu suuriin riskeihin pikkurahalla. Ota nyt Suomen edullisin KHQNLYDNXXWXV,ÀVWlWDLRVRLWWHHVWD *Vakuutus- ja rahoitusneuvonta FINEn tekemä hintavertailu 2011. puheenjohtajan palsta marraskuu 2012 Pertti Porokari Sopimusyhteiskunta on uhattuna uomen sotien jälkeisen vaurauden yksi tärkeimmistä kulmakivistä on sopimusyhteiskuntamme eli toimivat työmarkkinat. Työmarkkina- ja sosiaalipolitiikasta, verotuksesta sekä muista talousja yhteiskunnallisista asioista on kyetty sopimaan valtion ja työmarkkinaosapuolten välillä. Vastaava järjestelmä ei ole tavallinen edes Euroopassa. Monissa maissa asioihin vaikutetaan enemmän suoralla toiminnalla kuin sopimalla. Lähes kaikille on tuttu näky Ranskan palavat renkaat ja rekat poikittain teillä, kun keskusteluissa on vaikka verojen korotukset tai bensan hinnan nosto. Uskon vakaasti, että Suomi on noussut maailman kilpailukykyisimpien maiden joukkoon osaltaan sopimusyhteiskunnan ansiosta. Kun järjestelmällä on saatu pelkästään myönteistä aikaan, luulisi kaikkien edun mukaista olevan sen vaaliminen ja turvaaminen kaikin keinoin. Maassamme sovittiin viime syksynä laaja raamiratkaisu eli tupo muutaman liittokierroksen jälkeen. Palkansaajat ottivat jälleen vastuuta talouden epävarmassa tilanteessa ja suostuivat erittäin maltillisiin palkankorotuksiin. Valtiovalta tarjosi vastavuoroisesti ansioverotuksen korotuksien jäädyttämistä ja työnantajat saivat verohelpotuksia. Paketin piti tarjota ostovoiman kehitystä palkansaajille sekä työrauhaa ja ennustetta- S vuutta työnantajille. Sopimukseen sisältyi paljon elementtejä, joita sopimuskautena tuli ottaa käyttöön. Raamisopimus on nyt ajallisesti noin puolivälissä, mutta yhdessä sovittujen asioiden toteuttaminen on sen sijaan aika alkutekijöissä. Yksi sopimuksen osa on luottamusta herättävät toimet, niiden vahvistaminen. Palkansaajapuolen onkin mietittävä ja arvioitava sopimuskaudella, kuinka vahvaa luottamus on raamisopimuksen kahteen muuhun sopijaosapuoleen eli työnantajien EK:hon ja maan hallitukseen. Ovatko nämä tahot pitäneet sovitusta kiinni eli ovatko esimerkiksi kolmen päivän koulutusoikeus tai palkansaajan ostovoiman kehitys toteutuneet? Molemmat ovat tehdyn sopimuksen keskeisiä kulmakiviä. Työnantajat saivat työrauhan ja ennustettavuutta talouteensa kahden sopimusvuoden ajalle ja valtiokin ehti sopia verohelpotuksista yrityksille. Muun muassa arvonlisäveron korotus nostaa inflaatiota entisestään niin, että palkansaajan ostovoima ei ensi vuonna juuri nollasta enempää parane. EK kaatoi neuvottelutuloksen kolmen päivän koulutusoikeudesta ja on sen jälkeen sitkeästi kieltäytynyt palaamasta neuvottelupöytään. Seuraavalle neuvottelukierrokselle latautuu siis kovat paineet. Raamisopimuksen ensimmäisen puoliskon aikana on syntynyt synkkä varjo sopimusyhteiskuntamme ylle. 9 Teksti: Kirsi Tamminen Kuvat: Mikko Törmänen Uran käynnistämi Insinööri Niina Lundbom valmistui kesällä hyvinvointitekniikan koulutusalalta. Syksyllä hän haki vinkkejä työnhakuun Uuden Insinööriliiton urahallinta-asiantuntijalta Seija Utriaiselta. – Myös alaan liittymättömästä työstä on hyötyä, sillä se antaa työnantajalle kuvan aktiivisesta ihmisestä, urahallinta-asiantuntija Seija Utriainen rohkaisi Niina Lundbomia. seen apua liitolta 11 – Suosittelen urasuunnittelukeskustelua kaikille, jotka pohtivat uutta työpaikkaa. Se avaa näkökulmia ja lisää itsetuntemusta, Niina Lundbom sanoo. olmikymppinen Niina Lundbom opiskeli ensin kosmetologiksi. Koulutuksen jälkeen hän halusi jatkaa opintoja, ennen kaikkea hyvinvoinnin parissa. Insinöörikoulutukseen hän päätyi, koska matematiikka oli koulussa kiinnostava aine. Lisäksi insinöörikoulutukseen kannustettiin silloisen hyvän työtilanteen vuoksi. – Opiskelun alussa ajattelin, että kosmetologi-insinööri on harvinainen yhdistelmä: kyllä sillä täytyy töitä löytyä. Niin ajattelen edelleen, Lundbom sanoo. Koulutuksessa oli perusaineiden lisäksi sairaalalaitteisiin ja tutkimusmenetelmiin tutustumista sekä fysiologiaa ja anatomiaa. Harjoittelussa Lundbom huolsi sairaalalaitteita Oulun yliopistollisessa keskussairaalassa. Lopputyön hän teki K 12 melanooman arvioinnissa käytettävistä menetelmistä ja teknologioista. Työnhaku koko ajan käynnissä Lundbom työskentelee tällä hetkellä koulutustaan vastaamattomassa tehtävässä. Hän on hakenut töitä laittamalla hakemuksia oman alan yrityksiin, mutta vielä ei ole tärpännyt. – Jos sopiva työpaikkailmoitus tulee vastaan, lähetän täsmähakemuksia. Pitää selvittää myös, millainen yritys on – haluanko työskennellä siinä. Koska työnsaanti ei ole sujunut toivotulla tavalla, hän otti yhteyttä UIL:n urahallinta-asiantuntija Seija Utriaiseen. Naiset tapasivat ja pohtivat Lundbomin tilannetta. – Keskustelimme siitä, missä voisin työskennellä. Seija pyysi kuvittelemaan, millainen on unelmatyöpaikkani. Lundbom kertoi tapaamisen jälkeen, että hän miettii laajalla näkökulmalla, missä voisi työskennellä. Esimerkiksi kuntoutuskeskuksia tai vanhustentaloja hän ei ole ennen pohtinut mahdollisina työpaikkoina. Tavoitetyö ei välttämättä ole ensimmäinen työpaikka, vaan erilaisten tehtävien kautta voi edetä omaan tavoitteeseen. Urasuunnittelu jatkuu sähköpostitse. Niina Lundbom sai tehtäväksi pohtia omaa osaamistaan, jolla myydä itseään työnantajille. – Osaaminen on muutakin kuin se, mitä tulee ensin mieleen. Se voi olla sosiaalisuutta, asiakaspalvelutaitoja, järjestelmällisyyttä tai analyyttisyyttä. N Selkeä päämäärä tukee työpaikan haussa – Insinööriksi opiskeleminen ei ole itsessään vielä uratavoite, sanoo UIL:n urahallinta-asiantuntija Seija Utriainen. Hän kehottaa miettimään urasuunnittelua alusta asti. Teksti: Seija Utriainen Neuvoja työnhakuun amanaikaisesti insinööriopintojen aloittamisen kanssa on hyvä pohtia tulevaa työuraansa. Neljää ammattikorkeakouluvuotta ei kannata tuhlata pelkkiin opintoihin ja vasta niiden jälkeen alkaa ihmetellä, millainen työura kiinnostaa. Seija Utriainen kannustaa pohtimaan, mitkä kurssi-, kesätyö- ja harjoittelupaikkavalinnat ja vuosi vuoden jälkeen vaativammat tehtävät parhaiten palkitsevat tulevaisuuden uraa. Uusi Insinööriliitto tarjoaa jäsenilleen sekä urakoulutusta että yksilöllistä palvelua. Urapalvelujen tämän hetken asiakaskunta jakautuu karkeasti kahteen ryhmään. Ikävuosiltaan 40–50-vuotiailla on pitkä työsuhde takanaan ja edellisestä työhausta saattaa olla parikymmentä vuotta aikaa. Toisessa ryhmässä on pari, kolme vuotta sitten valmistuneita. Heillä on ehkä ollut pari määräaikaista työsuhdetta takana ja niiden jälkeen toiveena on pit k ä a ik a inen, va k ituinen t yö. Urapalveluasiakkaista kolmannes on naisia, vaikka koko UIL:n jäsenkunnasta noin 85 prosenttia on miehiä. S Urakoulutuksia eri ryhmille UIL järjestää koulutustilaisuuksia muun muassa nuorjäsenille, tutkinnon suorittaneille ja jo pitkään työelämässä olleille. Lähes kaikilla opiskelijoille järjestettävillä työelämäkursseilla on oma osionsa urasuunnittelusta. Viime vuosina tutkinnon suorittaneille suunnatuille koulutuksissa on käynyt noin 300 UIL:n jäsentä. Tällä hetkellä suurin kysyntä on työnhaku- ja cv-klinikkakoulutuksilla. Utriainen toivoo koulutuksista vuorovaikutteisia eli omat kysymykset ovat tervetulleita. Tilaisuuksien aiheita voi ehdottaa urapalvelulle. Utriaisen lisäksi asiamies Anu Kaasalainen työskentelee osittain urapalvelussa. Viime aikoina asiakkaista lähes 80 prosenttia on ollut ensisijassa työnhakijoita ja heistä noin puolet työttömiä. Heille annetaan neuvontaa oman osaamisen tunnistamisessa, työnhaun tekniikassa, työpaikkojen etsimisessä tai työhaastatteluun valmistautumisessa. Useimmiten Utriainen antaa vinkkejä, kuinka parantaa ansioluetteloja ja hakemuksia. Osan cv:t ovat jo valmiiksi lähes täydellisiä, osassa on vain minimitiedot. – Monet tiedostavat jo, että cv:n tekoon kannattaa panostaa ja että sitä on muokattava haettavan tehtävän mukaan, Utriainen huomauttaa. Jäsenet voivat halutessaan pyytää urapalvelusta ulkopuolisen kommentteja omasta ansioluettelostaan. Ajoissa varautuminen hyväksi Osa jäsenistä lähtee heti liikkeelle, kun saa käteensä irtisanomispaperin tai jopa ennen sitä. Heidän on helpompi löytää uusi työpaikka. Osa irtisanomispaketin saaneista ajattelee viettävänsä ensin sapattivapaata, jos taloudellinen turva on taattu vaikkapa vuodeksi. Utriainen ei kannusta tähän, vaan tähdentää työnhaun aloittamisen tärkeyttä. Työnantajat kaihtavat hakijoita, joiden työnteon päättymisestä on pitkä aika. Siten uuden työn saanti vaikeutuu. Noin viidennes jäsenistä, jotka ottavat yhteyttä urapalveluun, haluaa suunnitella uraansa pidemmälle. Työpaikasta huolimatta heillä on tavoitteita pitkälle tulevaisuuteen. Utriainen auttaa heitä tavoitteiden kirkastuksessa. Yhteistyössä haetaan keinoja sekä väliportaita, joiden kautta edetä haluttuun määränpäähän: tarvitaanko lisäkoulutusta tai minkälaista kokemusta puuttuu. Tarvittaessa Utriainen ohjaa heitä eteenpäin. Reilu puolet asiakkaista saa ura-asiansa eteenpäin yhdellä keskustelulla, korkeintaan kaksi yhteydenottoa riittää 90 prosentille. N(KT) t .JFUJNBIEPMMJTJBUZÚQBJLLPKB MBBKBBMBJTFTUJÊMÊQFMLÊTUÊÊO OJJUÊUÚJUÊKPJUBBJFNNJOPMFU UFIOZU t 0QFUUFMFUVOOJTUBNBBOPNB PTBBNJTFTJKBLFSUPNBBOTJJUÊ t 5SJNNBB$7KBIBLFNVTLVO UPPO t 0MFBLUJJWJOFOÊMÊIVLLBBBJLBB t ,VOUZÚQBJLLBLJJOOPTUBBKBBJPU TJUÊIBLFBIBOLJNBIEPMMJTJN NBOQBMKPOUJFUPBTFLÊUFIUÊWÊT UÊFUUÊZSJUZLTFTUÊ5JFUPKFOBWVM MBWPJUUFIEÊIZWÊOUÊTNÊIBLF NVLTFO t ,ÊZUÊOFVWPOUBQBMWFMVBIZWÊL TFTJKPTPMFUFQÊWBSNB Vasta valmistunut t .JFUJNJOOFIBMVBUPNBBVSBBTJ TVVOOBUBNJLÊTJOVBLJJOOPT UBBNJTTÊTJOÊPMFUIZWÊNJTUÊ IBMVBUPQQJBWJFMÊMJTÊÊNJIJO TVVOUBBOIBMVBULFIJUUZÊ t 0TPJUBSFLSZUPJKBMMFBJUPLJJOOPT UVLTFTJWBJLLBLPLFNVTUBFJ WJFMÊOJJOQBMKPOPMFLBBO t 0OLPTJOVMMBUÊSLFÊÊPTBBNJTUB UVULJOOPOKBUZÚLPLFNVLTFOMJ TÊLTJFTJNFSLJLTJIBSSBTUVLTFO WBSVTNJFTQBMWFMVLTFOUBJFMJO ZNQÊSJTUÚOWVPLTJ t MÊBMJBSWJPJÊMÊLÊZMJBSWJPJJUTFÊ TJKBPTBBNJTUBTJ t 5BWPJUUFFTFFOWPJKPTLVTQÊÊTUÊ QBSIBJUFOWÊMJUBWPJUUFFOLBVUUB .JLÊMJTÊPTBBNJOFOTJJTQBSBO UBJTJNBIEPMMJTVVLTJBTJ Työtön t ,BUTPFUFFOQÊJOKBLJSLBTUB JUTFMMFTJPNBPTBBNJTFTJKPOLB WBSBTTBWPJUNFOFTUZÊVVEFO UZÚOBOUBKBOQBMWFMVLTFTTB t .JFUJKBPQFUUFMFLFSUPNBBO NJUÊMJTÊBSWPBWPJUUVPEBVVUFFO UZÚQBJLLBBO t ,ÊZUÊWFSLPTUPKBTJUZÚOIBVO BQVOB t &UTJNZÚTQJJMPUZÚQBJLLPKB 13 Teksti: Kari Leppänen/UP ”Työtaistelu on määritelty hämärästi” Kaikki painostuskeinot eivät tutkijan mukaan ole lakkoja Pekka Sipola Kiistat laittomista lakoista ja lakkosakoista ovat Suomessa tavallisia. – Ranskassa työtaisteluoikeus on jokaisen yksilön kajoamaton oikeus. Ei siellä edes tunneta laittomia lakkoja, sanoo työtaisteluvapautta tutkinut oikeustieteen lisensiaatti (väit.), Kalevi Hölttä. Oikeusvaltiossa taloudelliset syyt eivät voi olla päteviä perusteita kieltää tai rajoittaa työtaisteluja, Kalevi Hölttä sanoo. yötaisteluoppaan kirjoittaja, pitkän ammattiliittojuristin uran tehnyt Kalevi Hölttä, 67, huomauttaa, ettei työtaisteluoikeutta mainita suoraan Suomen perustuslaissa. Työtaisteluoikeudella katsotaan kuitenkin olevan perustuslain suoja lain 7. pykälän perusteella. Sen mukaan jokaisella on oikeus henkilökohtaiseen vapauteen. Tätä vapautta voivat yksilöt käyttää yhdessä. T Perustuslain lisäksi lakko-oikeus turvataan useilla Suomeakin sitovilla kansainvälisillä sopimuksilla. – Työtaisteluoikeudesta olisi syytä laittaa suora kirjaus perustuslakiin, kuten esimerkiksi Ranskassa ja Italiassa, Hölttä toteaa. Vuosi sitten Into-pamflettisarjassa julkaistusta lakkoaapisesta kasvoi vajaassa vuodessa väitöskirja, joka tarkastettiin elokuun lopulla Turun yliopistossa. Valtiosääntöoikeuteen kuuluvassa väitöskirjassaan Toimintaoikeudet ja työtaisteluvapaus Hölttä pohtii, toimiiko työtaisteluvapaus perusoikeutena. Keinot vai tavoite mittarina? Työtaistelun käsite on Höltän mielestä määritelty lainsäädännössä hämärästi. Niin hämärästi, että lähes mikä tahansa työehtoihin liittyvä painostus voidaan tulkita työtaisteluksi, jonka perus14 teella voidaan puolestaan määrätä lakkosakkoja. Höltän mukaan työtaistelua ei pidä määritellä tavoitteen perusteella, vaan käytettyjen keinojen mukaan. – Ollakseen nimenomaan työtaistelu eikä mikä tahansa painostuskeino, sen täytyy kohdistua välittömästi työnantajan työnjohto- ja valvontaoikeuteen, hän määrittelee. Työtuomioistuimessa on vakiintunut käytäntö, jonka mukaan esimerkiksi ostosaarto voidaan määritellä työtaisteluksi. Hölttä muistaa, että ensimmäinen ostosaartotapaus olisi ollut 1980-luvulla Lahdessa. Mallasjuoma Oy erotti työntekijöitään ja heidän mukana myös luottamusmiehiä. SAK:n ammatillinen paikallisjärjestö päätti julistaa yhtiön tuotteet boikottiin. Mukana kokouksessa oli myös Elintarviketyöläisten liiton ammattiosas- Tuulikki Holopainen hyvän tavan vastainen työtaistelu on tulkittu oikeusjärjestyksen vastaiseksi. – Ei kuitenkaan sanota, minkä pykälän. Tätä minä kritisoin. Kaikki ovat avainaloja Teknologiateollisuuden ylempien toimihenkilöiden historian ensimmäinen lakkopäivä marraskuussa 2011 piti väen poissa lakossa olevilta työmailta kattavasti ympäri maan. Lakko koski noin 10 000 ylempää toimihenkilöä 40 yrityksessä. Kuvassa lakkovahdit Veli Vähämäki (vas.) ja Jukka Tolvanen. Lakko-oikeutta haluttaisiin rajoittaa edelleen. Esimerkiksi avoinalojen lakkojen rajoittamista on perusteltu sillä, että yhteiskunnalla pitää olla oikeus puolustautua avainryhmien ahneita etupyrkimyksiä vastaan. – Avainryhmäksi voidaan leimata helposti mikä tahansa ryhmä. Ei kai markkinataloudessa muita olekaan kuin avainaloja. Eihän millään porukalla turhaa työtä teetetä, Hölttä sanoo. Laajassa katsannossa esimerkiksi koko kuljetusala voisi olla avainala, joka ei voisi koskaan puolustaa etujaan työtaistelulla. – Avainaloja löytyy paljon, jos niitä hakemalla haetaan. Höltän mukaan lakkoja ei voi lähtökohtaisesti kieltää taloudellisiin syihin vedoten. Kieltämisen perusteena täytyy olla ehdoton vaaratilanne. – Demokraattisessa yhteiskunnassa rajoitusten täytyy olla tarkasti rajattuja. Elinkeinoelämän keskusliitto EK haluaisi kernaasti kieltää myötätuntolakot. Sellainen ei sovi Höltän edustamaan perusoikeusajatteluun. Nykykäytännön mukaan myötätuntolakko on laillinen, jos primäärityötaistelu on laillinen. Eli myötätuntolakolla saa tukea laillista työtaistelua. Lainsäädännöstä ei Höltän mukaan löydy perusteita työtaistelun tukemisen kieltämiseksi. Erehtymätön työtuomioistuin ton toimikunnan jäseniä, mistä seurasi, että työtuomioistuin räpsäytti ammattiosastolle sakot. Hölttä korostaa, että työntekijöillä on muitakin kuin työntekijän rooli. He voivat ovat esimerkiksi kuluttajia tai aktiiveja kansalaisjärjestöissä, ja he voivat harjoittaa näissä rooleissa erilaisia toiminnan ja painostuksen muotoja. ”Hyvä tapa” on heppoinen peruste – Työtaisteluoikeutta rajoitetaan usein heppoisin perustein, Hölttä arvioi. Rajoituksen perusteena voi olla ”hyvä tapa” tai ”yleinen järjestys ja turvallisuus”. Höltän mielestä käsitteet eivät kestä kriittistä tarkastelua. ”Hyvä tapa” tai ”yleinen järjestys” eivät ole lain veroisia sääntöjä, eikä niitä ole kyetty edes tarkasti määrittelemään. – Kun mennään rajoittamaan perusoikeuksia, pitäisi määritelmien olla selkeitä ja tarkkarajaisia, hän huomauttaa. ”Yleisen työrauhavelvollisuuden” nojalla lakkoja on saatettu kieltää jopa sopimuksettoman tilan vallitessa. Silloin Hölttä oudoksuu työtuomioistuimen poikkeuksellista asemaa suomalaisessa oikeusjärjestyksessä. Työtuomioistuimen päätöksestä ei voi valittaa, vaan se on lopullinen totuus. Paremmin oikeusjärjestelmään sopisi, jossa työtuomioistuimen päätöksistä olisi valitusoikeus esimerkiksi Helsingin hovioikeuteen. – Toinen vaihtoehto olisi, että työehtoriidat käsiteltäisiin alioikeuksissa ja työtuomioistuin toimisi muutoksenhakuelimenä, Hölttä esittää. N 15 Teksti ja kuvat: Minna Virolainen Nuoret insinöörit tulevaisuuden tekijöinä Insinöörikoulutuksen ja jäsenten taustojen erilaisuus oli työryhmälle sekä haaste että vahvuus. Yli sata nuorta insinööriä ja insinööriopiskelijaa eri maista, kymmenen haastetta ja kaksi vuorokautta aikaa. Nuoret osaajat kehittivät Kööpenhaminassa ratkaisuja, joilla kestävä kaupunkiasuminen tuodaan osaksi arkea. anskan insinöörijärjestö IDA kutsui lokakuussa YES 2012 -huippukokoukseen Kööpenhaminaan kansainvälisen joukon vastavalmistuneita sekä tulevia insinöörejä. Tapahtuman työpajoissa kaupungin hiilineutraaliuteen tähtääviä tavoitteita vietiin käytännön ratkaisujen tasolle. Ryhmätöinä ratkaistut haasteet liittyivät liikenteeseen, jätehuoltoon sekä energiantuotantoon ja kulutukseen. Tehtävät olivat aitoja kehittämishankkeita, sillä T 16 toimeksiantajina olivat Kööpenhaminan kunta ja sen yhteistyöyritykset. Kaikki taidot peliin Suomesta tapahtumaan osallistui UIL:n hallituksen lähettämänä Reima Pentikäinen. Hänen työryhmänsä haasteeksi valikoitui kehittää tekninen ratkaisu, joka mahdollistaa polkupyörien kuljettamisen kätevästi bussin kyydissä. Tanskassa ja erityisesti Kööpenhaminassa pyöräillään paljon ja pyöräiltävyyden parantaminen on tärkeä osa kestävää kaupunkiasumista. Yksitoistahenkisen tiimin ruotsalaisedustajalle Johan Billmanille pyöräily on osa opiskelijan arkea, mutta myös harrastus. Viime vuonna valmistunut René Lund Hansen puolestaan erikoistui opinnoissaan liikennesuunnitteluun ja kestävän liikkumisen edistämiseen. Hän on kotoisin tapahtuman isäntämaasta Tanskasta. – Useimmilla meistä oli jo tänne tul- Tavoitteena hiilineutraali kaupunki Reima Pentikäinen ja Like a buss -tiimi valmiina esittelemään työnsä yleisölle. lessamme ajatus siitä, kuinka ongelma ratkaistaan. Ideat olivat tietysti hyvin erilaisia, kertoo Aalborgin kunnalla työskentelevä Lund Hansen. – Pääsimme kuitenkin nopeasti yksimielisyyteen ratkaisusta, jota työstimme yhdessä eteenpäin. Huipputeknisen hifistelyn sijaan ryhmä keskittyi ratkaisun käyttövarmuuteen sekä sen helppoon käyttöönottoon bussiliikenteessä. Näiden päätösten jälkeen teknisten yksityiskohtien hiominen toimivaksi kokonaisuudeksi sujui ryhmältä tehokkaasti. Pelkkä tekninen osaaminen ei kuitenkaan riittänyt. Lisäksi toimeksiantaja, tuomaristo ja yleisö piti saada vakuuttuneeksi oman ratkaisun toimivuudesta ja nerokkuudesta. Työn esittelyssä tekniset yksityiskohdat oli havainnollistettava yksinkertaisesti ja nuorten insinöörien piti toimia sujuvasanaisina myyntitykkeinä. Tämä vaati ryhmäläisiltä luovuutta, kädentaitoja ja nopeaa reagointia. Uusia näköaloja Tanskalainen René Lund Hansen työskentelee liikennesuunnittelun parissa Aalborgissa. Billmanista ja Lund Hansenista YES 2012 oli onnistunut, ainutlaatuisia kokemuksia tarjoava tapahtuma. He ovat myös ylpeitä tiiminsä saavutuksista. – Upeinta on ollut nähdä, kuinka pitkälle pystyimme oman ratkaisumme viemään näin lyhyessä ajassa. Saimme aikaiseksi oikeasti toteuttamiskelpoisen tuotteen, toteaa sähkötekniikkaa opiskeleva Billman. Työn ohessa sekä kahden päivän uurastuksen päätteeksi järjestetyssä palkintogaalassa tutustuttiin uusiin ihmisiin eri puolelta Eurooppaa ja verkostoiduttiin. – On ollut kiinnostavaa oppia miten ihmiset työskentelevät insinööreinä eri maissa. Lisäksi tiivis työrupeama yhden- Kööpenhaminalaiset haluavat kaupungistaan täysin hiilineutraalin vuoteen 2025 mennessä. Nuorten insinöörien seminaarissa pyrittiin luomaan työkaluja, joilla tuo tavoite saavutetaan. Kööpenhaminan päämäärä on erittäin kunnianhimoinen ja vaatii suuria panostuksia infrastruktuurin suhteen. Yksi suurimmista haasteista lienee energiantuotanto. Tanskalla on paremmat edellytykset tuulivoiman tuottamiseen kuin meillä Suomessa, joten heidän suunnitelmansa tuottaa sähkö täysin tuulivoimalla on ainakin teoriassa mahdollista. Tapahtuman aluksi osallistujat jaettiin työryhmiin, jotka saivat kukin oman haasteensa. Oman ryhmäni tehtävänä oli suunnitella pyöräteline busseihin, joiden reitin pituus on noin 16 kilometriä tai yli. Laskelmien mukaan järjestelmä kattaisi lähes koko Sjellannin alueen. Innovointiin pyrittiin saamaan uutta näkökulmaa laittamalla insinöörit pois omalta mukavuusalueeltaan. Esimerkiksi tietämykseni sähkötekniikasta ei juuri auttanut mekaanisen laitteen suunnittelussa. Kokemus oli silmiä avaava ja voin suositella kaikille vastaavaa reissua. Mukaan lähti kosolti uusia ajatuksia ja hyviä uusia tuttavuuksia. Reima Pentikäinen, insinööriopiskelija, UIL:n hallituksen jäsen toista erilaisen ihmisen muodostamassa ryhmässä on ollut antoisa kokemus, Lund Hansen summaa. Häneen teki vaikutuksen myös se, miten paljon tietoa ja taitoja ryhmällä oli hallussaan erilaisten koulutustensa ja taustojensa ansiosta. Billman uskoo, että luoduista kontakteista ja kokemuksista on hyötyä sekä opinnoissa että tulevalla uralla. Hän toivoo, että nuorten työpanoksesta on hyötyä myös haasteiden toimeksiantajille. – Toivottavasti jonain kertana Kööpenhaminassa käydessäni näen ratkaisumme käytössä busseissa. N 17 Teksti: Ilona Mäenpää Kuvat: Mari Männistö Paula Steinby ohjaa opiskelijoita tuotekehitysprojekteissa. Tietotekniikkaa helposti Tietotekniikan opiskeluko ikävää! Ei, jos se aloitetaan tiiviillä tuotekehitysjaksolla, joka toteutetaan legoilla. Motivaatio pysyy korkealla, kun tulokset esitellään jo syyslukukauden lopulla oman talon messuilla. Näin tehdään Turun ammattikorkeakoulussa. Koulutusjohtaja Juha Kontio haluaa yhdistää työelämän ja opiskelun sujuvaksi kokonaisuudeksi. Joulukuun messuja vakavampi koitos on ICT-Showroom ensi maaliskuussa. Se järjestetään yhteistyössä ammattikorkeakoulun, yliopiston ja Akademin kanssa. Siellä lähes 50 tiimiä kolmannelta ja neljänneltä vuosikurssilta esittelee tuotok siaan. Silloin on myös rahoittajia mukana. Monialaisuutta harjoiteltava usien tietotekniikkainsinöörien koulutus Turussa alkoi tänä syksynä tiiviillä tuotekehitysjaksolla. Sen aikana innovoidaan arkea ja elämää helpottavia asioita. Tuotteiden pitää olla suunnattu mahdollisimman suurelle yleisölle ja hankittavissa kohtuullisin kustannuksin. Tuotekehitysopintojakso toteutetaan yhdeksässä ryhmässä Lego Mindstorms -robotteja käyttäen. Aikataulu on mahdollisimman nopea; tuoteidean pitää olla valmis viikon kuluessa opintojen aloittamisesta ja projektiesittelyn kuukauden sisällä. Tuotteet esitellään joulukuun alussa messuilla ICT-talon aulassa. – Käytännön kehitystehtävä tehdään U 18 heti opintojen alussa ja opiskelijat miettivät sitä yhdessä ryhmissä, päätoiminen tuntiopettaja Paula Steinby kertoo. Näin opiskelijat saadaan heti opiskelujen alussa sisälle käytännönläheiseen työskentelytapaan. Opintojakson vetäjät vaihtuvat viikottain. Haastattelua tehtäessä viikon puheenjohtaja oli Johan Lehto. Hän esitteli innostuneena ryhmässä esille tulleita opiskelijan elämää helpottavia tuoteideoita: erilaisia leikkureita, herätyskellon, varashälyttimen, sivunkääntäjän, vatupassin, vieraskarkottimen, ampumapelin ja juoma-annostelijan. – Ryhmätyö on paras tapa opiskella, silloin oppii myös muilta ryhmän jäseniltä, Lehto tuumaa. Monialaista eri alojen osaamista on Turun ammattikorkeakoulussa kehitetty määrätietoisesti 2000-luvun alusta lähtien. Turussa se on ollut toimiva ratkaisu ja edennyt hyvin. Esimerkiksi Tietoliikenne ja sähköinen kauppa -tulosalueella tekniikan ja liiketalouden koulutusohjelmat toimivat yhteistyössä ja toisiaan tukien. – Monialaisista tulosalueista ja eri alojen opiskelijoiden yhteistyöstä on jo pitkä kokemus, koulutusjohtaja Juha Kontio kehaisee. Osa opetuksesta opiskellaan yksin, osa tehdään yhdessä. Erilaisten ihmisten kanssa kun pitää pystyä työskentelemään yhä kansainvälisemmässä yritysmaailmassa. Antti Laurila (vas.), Niklas Luomala, Joni Kuusisto ja Johan Lehto tutkivat netistä Lego Mindstorms NXT:n mahdollisuuksia. Meillä on harjoitteluyritys- ja innovaatioprojekteja, opiskelijoiden osuuskuntia, tukikeskuksia ja hankkeita, Kontio luettelee mahdollisuuksia oppia ja opiskella yhdessä. Enemmän työelämälähtöisyyttä Tukena ammattikorkeakoululla on kansainvälinen CDIO-verkosto, johon kuuluu jo lähes sata korkeakoulua ympäri maailman. Turun ammattikorkeakoulu oli ensimmäinen Suomessa. CDIO on kansainvälinen insinöörikoulutuksen kehittämisalue, jonka keskeisenä ajatuksena on työelämälähtöisyyden lisääminen opetusmenetelmien ja tekemällä oppimisen kautta. Sen ideointi käynnistyi 1990-luvun lopussa Yhdysvalloissa MIT:ssä (Massachussetts Institute of Technology). – Samantyyppisiä haasteita on joka puolella korkeakouluissa, niin Turussa kuin MIT:ssäkin, Kontio tietää. Insinöörikoulutukselta vaaditaan yhä enemmän työelämälähtöisyyttä. Elinkeinoelämän vaatimuksiin on vastattava nopeasti koulutuksessakin. Ict-alan koulutus kehittyy niin nopeasti, että opetussuunnitelmien pitää olla joustavia, Kontio sanoo. Turussa ne on kirjoitettu väljästi. Lisäksi myös kouluttajien täytyy tuntea työelämä. Suurin haaste Kontion mukaan on kuitenkin se, miten lisätä opiskelijoiden motivaatiota ja opintojen sujuvuutta. – Miten saamme opintoihin mielekkyyttä ja mikä on oikea tapa tehdä, sitä joudumme miettimään, Kontio sanoo. Silloin pitää tarkastella myös opetussuunnitelmia, opetusta, työtiloja sekä opettajien osaamista ja arviointia. Yritykset kiinnostuneita Palvelujohtaja Antti Ailio Logican terveydenhuollon yksiköstä on tyytyväinen ammattikorkeakoulun kanssa tehtävään yhteistyöhön. Siihen panostetaan paljon ja ammattikorkeakoulu on yrityksen ensisijainen rekrytointipohja. – Yhteistyömme on todella monipuolista; sen lisäksi, että tarjoamme opiskelijoille työharjoittelu- ja kesätyöpaikkoja, ohjaamme lopputöitä ja olemme yhteydessä kouluttajiin ja pidämme koulussa luentoja, Ailio kertoo. Logicassa arvostetaan erityisesti projektiosaamista ja kielitaitoja. Ailion mielestä ammattikorkeakoulusta viime vuosina valmistuneilla opiskelijoilla on hyvät taidot näissä. Erityisosaamiseen perehdytään sitten yrityksessä. – Rekrytoituamme henkilön opetamme hänelle syvemmät taidot esimerkiksi koodauksessa, konsepteissa ja lainsäädännöstä tulevissa erityisvaatimuksissa. ICT-Portti apuna Turun ammattikorkeakoulun opiskelijat voivat opintojen aikana olla mukana oikeissa työelämän projekteissa, joita tarjoaa esimerkiksi ICT-Portti. Se palvelee ict-alan pienyrityksiä. Samalla se yhdistää yritykset ja Turun korkeakoulujen tietotekniikkaosaajat. Rahoitus tulee osittain ely-keskuksesta. Asiakasprojekteissa voi toteuttaa kurssitöitä tai erillisiä projektiopintoja sekä saada niistä opintopisteitä. ICTPortti tarjoaa myös kehitys- ja koulutuspalveluja. N 19 Teksti: Pasi Puuperä Kuva: Timo Lindholm Elektroniikka-alalta kaivoksen tuotannon suunnittelijaksi Suunnittelutyö on hyvin samanlaista, olipa työn alla tukiaseman piirikortti tai kaivoskuilun mutkikkaiden työprosessien suunnittelu. Työympäristö vain vaihtuu sisäsiististä konttorista pimeisiin, meluisiin ja kosteisiin kaivoskuiluihin. ulun seudun ammattikorkeakoulusta elektroniikkainsinööriksi valmistunut Jani Ollikainen, 37, teki vuonna 2008 rohkean ratkaisun. Hän irtisanoutui Nokia Siemens Networkilta Oulusta ja hakeutui kaivostöihin kotiseudulleen Kittilään. Kanadalainen Agnico-Eagle Mines oli perustanut Kittilään kultakaivoksen. Pulaa oli erityisesti työnjohtajista. Nokian tulevista henkilöstövähennyksistä ei vielä tuolloin puhuttu mitään. – Kiintymys kotiseutuun oli kuitenkin ratkaisevaa sen ohella, että siellä oli tarjolla koulutusta vastaavaa työtä, Ollikainen kertoo. Hänelle uusi työ oli jossain määrin hyppy tuntemattomaan. Ollikainen pääsi vuoden kestäneeseen työvoimapoliittiseen koulutukseen Rovaniemen ammattikorkeakouluun, jossa hän sai perustietoa kaivoksen työnjohtamisesta. Opiskelijoiden haastattelussa ja valinnassa oli mukana kaivosyhtiön edustajia. Kurssin sisällöstä puolet oli teoriaa ja toinen puoli työharjoittelua, jonka hän suoritti Kittilän kaivoksella. O Lisäoppia Aalto-yliopistosta Kaivosala vaatii erityisosaamista, eikä kaivosinsinöörejä kouluteta Suomessa 20 muualla kuin Aalto-yliopistossa. AgnicoEagle kustansi sinne neljä insinööriä puolentoista vuoden koulutukseen. Ollikainen oli yksi heistä. Kurssi oli pääosin Euroopan unionin sosiaalirahasto ESR:n rahoittamaa. Muutkin koulutuksen osanottajat olivat pääosin pohjoisesta. – Opiskelimme samoja kursseja kuin pääaineopiskelijat, mutta soveltuvin osin. Olimme Espoossa kolme yhdeksän viikon jaksoa. Muun ajan sovelsimme oppejamme käytännön työhön Kittilässä, jossa meitä tuurasivat Kanadasta tulleet insinöörit, Ollikainen kertoo. Hän erikoistui maanalaiseen louhintaan. Tällä hetkellä Ollikainen toimii tuotannonsuunnittelijana. Hän saapuu töihin kuudeksi aamulla kotoaan 50 kilometrin päästä. Kittilän suurikuusikossa on myös avolouhos, jonka taru päättynee kuluvan vuoden puolella. Sen jälkeen kaikki kulta tuotetaan maanalaisesta kaivoksesta. Ollikaisen mukaan työ kaivoksessa on sosiaalisempaa kuin työ oli Nokialla. – Tämä sopii luonteelleni. Kaivoksessa työprosessi on niin monimuotoinen, että aina sattuu ja tapahtuu. Joudun hyppäämään maasturiini useamman kerran päivässä ja katsomaan, mikä kiikastaa. Akateemisesta väestä suurin pula Suurikuusikon kultakaivoksen henkilöstöpäällikkönä kolme vuotta työskennellyt Kimmo Hannukainen on taustaltaan sähkövoimatekniikan insinööri Kemi-Tornion ammattikorkeakoulusta. Ennen Kittilää hän oli intialaisen IT-alan yrityksen Wipron palveluksessa Skandinavian alueen henkilöstöjohtajana. Työpaikka oli Rovaniemellä. – Työstä katosi loppuvuosina mielekkyys. Jouduin irtisanomaan kavereita, joiden kanssa olin työskennellyt kymmenen, jopa viisitoista vuotta. Työn ohessa sain henkilöstöjohtamisen koulutusta. Kultakaivoksen kuiluun ei ole asiaa pikkutakissa ja lippalakissa. Jani Ollikainen pukeutuu oransseihin haalareihin suojavarusteineen päivittäin. Yhtenä päivänä kaivokselta soitettiin, sain kutsun työhaastatteluun ja heti tärppäsi, Hannukainen sanoooo. – Kaivoksen työvoimatilanne alkaa olla monissa tehtävissä hyvä. Suurin puute on eri alojen akateemisista ammattilaisista. Tarvitsisimme kaivosinsinöörejä, mutta kun heitä koulutetaan Espoossa ja pääkaupunkiseudulla on muitakin vaihtoehtoja kuin kaivokset, esimerkiksi lukuisat tunnelityömaat. – Tarvitsemme myös metallurgeja, geologeja ja monialaisia ympäristöasiantuntijoita. Lisäksi osaavia työnjohtajia tarvitaan jatkuvasti. Yhtiö on valmis panostamaan työhönopastukseen. Palkkataso bonusohjelmineen on kilpailukykyinen esimerkiksi IT-alaan verrattuna, Hannukainen korostaa. Puutetta osaajista Hänen mukaansa IT-alalta on tullut paljon työttömiä, joilla on hyvä pohjakoulutus. Pelkästään sillä ei kuitenkaan pärjää kaivannaisalalla. – Pohjoisen kaivosbuumin alkuvaihe oli kamala, kun osaavia työntekijöitä ei yksinkertaisesti ollut. Nyt Tornion ja Sodankylän ammattiopistot ovat reagoineet tilanteeseen, ja suoritusportaan työn- tekijöitä alkaa olla saatavilla. Esimerkiksi moni monitoimikonetta ajanut metsuri on löytänyt itsensä niin sanotun peränporauskoneen ohjaimista. – Teemme Rovaniemen ammattikorkeakoulun kanssa työvoimapoliittista yhteistyötä. Työvoimapoliittisen koulutuksen kuluista yhtiö maksaa puolet. Hakijoita on aina moninkertainen määrä aloituspaikkoihin nähden, Hannukainen kertoo. Suurikuusikon kaivos työllistää keskimäärin kuutisensataa henkilöä. Omia työntekijöitä yhtiöllä on 437, joista insinöörikoulutuksen saaneita on 39. Loput ovat urakoitsijoiden palveluksessa. N 21 LAAJEMPI NÄKÖKULMA TEKNIIKKAAN (((* !!! !!!! $&# $&!$% !$$% )#%)$- %). %.%- ! ' '$%& .)%--$$- $%)$ %.%-%-- "-'-- %&'$&& % %%-#-%$%!!%&$% ## '!$$ !"$% !$% '$%! "&!$$% ! ++! & $ ..#%! -$ - $% !% %%& !"# % !%$% &&%$% &% '#!" '&$% $- &&%$#$ %- !% %% "!% !$!% %$% ,++!, kolumni Tommi Grönholm projektipäällikkö Tulevaisuus tehdään nyt! J äsentilaisuuksia pitäessäni törmään usein kysymykseen: ”Miksi kuuluisin liittoon, kun asiat ovat nyt kunnossa?” Kysymys on erinomainen avaus keskustelulle siitä, miten työmarkkinat toimivat. Työmarkkinoiden osapuolina ovat työnantaja- ja työntekijäjärjestöt sekä valtakunnallisissa sopimuksissa kolmantena valtio. Kyse on aina neuvotteluista, joissa kaikilla osapuolilla on omat tavoitteensa. Suomalainen sopimiskulttuuri on toiminut pitkään hyvin. Se on tarjonnut kaikille työntekijöille parannuksia työsuhteiden ehtoihin. Työnantajat ovat saaneet varsin maltillisesti kehittyvän palkkapotin kuitattavakseen ja työrauha on pitänyt hyvin. Valtiolla on ollut käsissään rauhalliset työmarkkinat. Jos sopimista ei olisi, vahvat työntekijäryhmät keräisivät hyvät palkankorotukset, kun taas heikommassa asemassa olevien ansiotaso laskisi vuodesta toiseen. Nyt työnantajat sidosryhmineen ovat muuttaneet suhtautumistaan ja tuovat pöytään kovia uudistustavoitteita. Puhutaan karensseista sairaspäivärahoihin – miksi ei muuten uutisoida, että 2 460 000 työntekijää ei huijaa sairaslomia - ja nuorten työntekijöiden palkkojen leikkaamisesta. Työehtosopimuksissa on jo kokemuspohjaisia palkkataulukoita ja ylemmän toimihenkilön palkka on lähes aina sopimuskysymys. Tuoreimman järjestötutkimuksemme mukaan työsuhteen varmuus ja hyvä työilmapiiri ovat nousseet palkkaustakin tärkeämmiksi asioiksi työelämässä. UIL on ainoa järjestö, joka voi vaikuttaa työsuhteen varmuuteen kohdistetusti insinöörien ja IT-ammattilaisten osalta. Reseptimme parempaan työuraan on tarjota koko työuran ajalle varmuutta ja vakautta. Nuorille pitää taata helpompi pääsy pysyviin koulutusta vastaaviin tehtäviin ilman pätkätöitä, sillä epävarmassa työtilanteessa esimerkiksi asunnon hankkiminen voi olla vaikeaa. Opiskelijoille on maksettava palkkaa myös harjoittelusta, sillä kyseessä on uran alkuvaiheessa olevat tekniikan ammattilaiset. Koko työuran ajalle pitää saada toimivat ja oikeudenmukaiset säännöt vuokratyöhön ja määräaikaisten työsuhteiden käyttöön. Nyt etenkin vuokratyössä oleva ei tiedä työtilannettaan edes muutaman viikon päähän. Lisäksi työuran ajalle on saatava työkykyä ja osaamista ylläpitävää ja kehittävää koulutusta, jotta osaaminen pysyy työnantajan edellyttämällä tasolla. Työuran loppupäähän pitää saada joustavia osa-aikaisia ratkaisuja, jotta työntekijä jaksaa pysyä mukana työelämässä eläkeikään asti. Lisäksi tarvitaan tarkemmat kriteerit yhteistoimintamenettelyyn, sillä nyt työnantaja voi vähentää työvoimaa myös erinomaista tulosta tekevästä yrityksestä. Näiden tavoitteiden saavuttamiseen tarvitsemme edelleen laajan jäsenpohjan tuomaa neuvotteluvoimaa. Sopimisjärjestelmä on uhattuna, sillä kiinnostus ammatilliseen järjestäytymiseen on laskussa. Edelliset työntekijäpolvet ovat rakentaneet meille hyvin toimivan järjestelmän, josta meidän on otettava vastuu. Onkin aika kysyä, millaisessa työelämässä sinä haluat olla viiden tai kymmenen vuoden päästä? Reseptimme parempaan työuraan on tarjota koko työuran ajalle varmuutta ja vakautta. 23 Teksti: Kirsi Tamminen Kuva: Tuulikki Holopainen Kiihtyvällä Tänä syksynä Uuden Insinööriliiton työsuhde- ja neuvotteluyksikköä työllistävät eniten irtisanomiset ja niiden seuraukset. un työpaikoilla alkavat yhteistoimintaneuvottelut, lakimiehet ja asiamiehet ohjeistavat sekä tukevat luottamusmiehiä esimerkiksi antamalla sopimus- ja laintulkintaa. Lopputulosten selvittyä työsuhdeneuvonnassa hoidetaan eteen irtisanottujen tulevia riitoja. – Tarvittaessa neuvottelemme työnantajan kanssa myös suoraan riitatilanteissa. Viime kädessä ne ratkaistaan käräjillä, sanoo neuvottelujohtaja Ismo Kokko. Työsuhdeneuvontaa annetaan luottamusmiesten lisäksi yksittäisille jäsenille. Jäsen ottaa useimmiten yhteyttä joko päättymässä olevan työsuhteen takia tai koska hänellä on jotain saamatta työnantajalta. K Ismo Kokko arvioi, että hyvin menestyvien isojen yritysten irtisanomisuutiset ajoitettiin tarkoituksella paikallisten neuvottelujen aikaan. Hyvä tulos, väki ulos Uusi Insinööriliitto selvitti 11 suomalaisen suuryrityksen taloustilanteita. Hyvin menestyvissä yrityksissä on käyty isoja yt-neuvottelukierroksia. Neuvottelut ovat päättyneet tai päättymässä satojen ihmisten irtisanomisiin. lkopuolinen ekonomisti analysoi UIL:n pyynnöstä yritysten talouden tilaa vuosilta 2010, 2011 ja kaudelta 1–6/2012. Selvitys osoitti, että yritykset pärjäävät hyvin. Yritysten liikevaihdot kasvoivat kahta yritystä lukuun ottamatta ja henkilöstömäärät nousivat kahta lukuun ottamatta. Muutamaa lukuun ottamatta kaikki tekivät molempina vuosina liikevoittoa. Tiedossa olevat tilauskannat ovat kasvaneet jokaisessa U 24 tiedot kertoneessa yrityksessä. Investoinnit tehtiin lähes kaikissa kassavirralla. Tehdyt arvonlisäykset eli lisäarvo olivat korkealla tasolla yhtä lukuun ottamatta. Kaikkien taseen vakavaraisuus oli yli 30; poikkeuksena OP-Pohjola, jota koskee pankkien vakavaraisuusvelvoite. Toki yrityksissä oli ongelmiakin. Kaksi yritystä teki liiketappiota vuosina 2010 ja 2011 sekä yksi yritys vuonna 2011. Vain yhdessä yrityksessä arvonlisäys ei riittänyt henkilöstökulujen hoitamiseen. Liiketoimintojen rahavirta ennen investointeja oli miinuksella vain neljässä tapauksessa: yhdessä yrityksessä vuosina 2010 ja 2011, kahdessa yrityksessä vuonna 2010. Tuottavuus nousussa viime vuonna Rahoituslaskelmien mukaan osinkoja jaettiin ulos kahden vuoden aikana lähes kaksi miljardia euroa. Samana aikana investointikertymä oli 1,4 miljardia. Yritysten tulorahoitus oli yhteensä hieman päälle viisi tahdilla irtisanomisia Työsuhdeneuvonnassa päivystää kolme asiantuntijaa arkisin kello 9–13.30. Jokainen heistä vastaa normaalipäivänä noin pariin kymmeneen puheluun. Yhteensä yksikössä työskentelee yli 20 henkilöä kolmessa eri tiimissä. Asiamiestiimi vastaa työelämän edunvalvonnasta sekä sopimus- ja neuvottelutoiminnasta. Lakimiestiimi huolehtii lainsäädäntövaikuttamisesta ja ensisijaisena työsuhdeneuvonnasta, johon asiamiehet osallistuvat tarvittaessa. Projektitiimin tehtävänä on jäsenkasvun varmistaminen. Lisäksi yksikön tehtäviin kuuluvat muun muassa elinkeinopoliittinen ja kansainvälinen työelämän edunvalvonta. Jäsenet peräävät palkkojaan Lähes päivittäin jäsenet soittavat palkkasaatavista. Peruspalkka maksetaan Suomessa hyvin. Sen sijaan sen päälle tulevista korvauksista joudutaan toisinaan riitelemään. Kokon kokemuksen mukaan vain joka kymmenes jäsen ottaa yhteyttä omaan liittoonsa, kun työnantaja jättää maksamatta esimerkiksi ylityökorvaukset. Yhdeksän jäsentä puree hammastaan ja tyytyy kohtaloonsa. – Työnantaja on tienannut aika paljon, kun hän on yhdeksän kertaa saanut hiljaisen hyväksynnän menettelylleen. Kymmenennen kanssa voi sopia kaikessa hiljaisuudessa ylityökorvauksien tai vastaavien maksusta, Kokko toteaa. UIL:n laki- tai sopimusriitoja ratkotaan oikeusprosessissa noin 120–130 vuodessa. Valtaosa riidoista selviää neuvottelemalla työnantajan kanssa, viimeistään käräjäoikeuden eteisessä. Henkinen työsuojelu korostuu Kiusaamisiin liittyvät yhteydenotot eivät ole yhtä yleisiä kuin materiaaliset asiat, mutta nekin ovat lisääntyneet. Lisääntyneihin puheluihin vaikuttavat uudistettu työturvallisuuslulaki ja koventuneet vaatimukset työpaikoilla. – Meillä ei kukaan riko itseään sorvilla, mutta uupuu tai kokee tulevansa kiusatuksi, Kokko huomauttaa. Kiusaaja voi olla esimies, alainen tai työ- miljardia euroa. Muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta viime vuonna tulorahoitus riitti yritysten investointeihin. Kahden vuoden aikana tutkituissa yrityksissä tehtiin 19,2 miljardia euroa arvonlisäystä. Yhtä työntekijää kohden se merkitsi 70 000–130 000 euroa viime vuonna. Tämän vuoden toisen neljänneksen osavuosikatsauksissa luvataan vielä parempaa. Esimerkiksi kolmessa yrityksessä kasvavat niin talouskannat, liikevaihdot kuin tuloksetkin. Parissa yrityksessä on vähän liiketappiota, mutta kassavirta on positiivista ja liikevaihdot säilyivät suunnilleen ennallaan. kaveri. Kovaa painetta puretaan moneen suuntaan. Palkanalennukset yhteiskunnalliseen keskusteluun Liittoon kantautuu luottamusmiesten kautta kentän hiljaisia signaaleja. Ismo Kokko veikkaa, että kohta puhutaan palkanalennuksista läpi koko yhteiskunnan. – Enää ei riitäkään, että työnantaja jakaa jotain paikallisesti, vaan seuraavaksi saatetaan puhua jopa suomalaisen palkkatason alentamisesta, neuvottelujohtaja puntaroi. – Jos keskustelu saa julkisuudessa jonkin verran ymmärrystä, niin ehkä se tuodaan neuvottelupöytään. Kokko arvioi, että päättösopimukset on tuleva trendi. Irtisanomisia vältetään, koska yritykset pyrkivät eroon esimerkiksi muutosturvavelvollisuuksista. Pienet firmat ovat poimineet idean julkisuudesta ja ryhtyneet itse soveltamaan. Sovellukset voivat olla järjettömiä kuten neljän kuukauden irtisanomisajalta tarjotaan kahden kuukauden korvausta. N ko jotain tehdä, jotta yritys pysyy pystyssä. Silloinkin pitää ensin etsiä muita keinoja kuin henkilöstön välitön vähentäminen. Useissa yrityksissä irtisanomisten ja yt-neuvotteluiden syy on kuitenkin muu kuin taloudellinen. Irtisanomisten halpuus ja helppous Suomessa avittavat niiden käyttöä. Irtisanomiset kohdistuvat ensisijaisesti ikääntyneisiin työntekijöihin, mikä on täysin ristiriidassa työurien pidentämistavoitteen kanssa. N Ihmiset pelkkiä tuotannontekijöitä – Selvityksen tulos kertoo koventuneesta ilmapiiristä työmarkkinoilla. Lähes kaikki ovat voittoa tuottavia firmoja, pohtii UIL:n neuvottelujohtaja Ismo Kokko. Hänellä riittää ymmärrystä irtisanoville yrityksille, jos kannattavuus ja voitot menevät pakkaselle. Silloin on pak- Selvityksen kohteena olleet yritykset: Metso, Wärtsilä, Cargotec, Outokumpu, Rautaruukki, Tieto, Logica Suomi Oy, Digia, Kesko ja NSN. 25 Teksti: Ilona Mäenpää Kuva: Minna Virolainen Satu Koskela Rovaniemeltä ja Mari Härkönen Lappeenrannasta osallistuivat UIL:n luottamusmieskoulutukseen lokakuussa. Heille se tuli sekä tarpeeseen että oikeaan aikaan. Ammattikorkeakoulujen yt-neuvottelut haaste luotoille Ammattikorkeakouluihin yltäneet yt-neuvottelut ovat saaneet luottamusmiehet uuden tilanteen eteen. Hallitusohjelman mukaan perusrahoituksesta pitäisi säästää viidennes. Muun muassa Rovaniemellä ja Lappeenrannassa mietitään säästökohteita. atu Koskela Lapin Insinööreistä toimii markkinointisuunnittelijana Rovaniemen ammattikoulutuksen kuntayhtymässä. Hänet valittiin työpaikkansa luottamusmieheksi kesäkuun alussa. Hänellä ei ole aikaisempaa koulutusta luottamusmiestehtävään. – Koska olen ihan uunituore luottamusmies, tarkoitus on hankkia lisää tietoa ja käydä muissakin koulutuksissa, Koskela toteaa. S 26 Yt-neuvottelut vaativat luottamusmieheltä sekä tietoja että taitoja. – Vaikeita kysymyksiä ovat erityisesti, miten ja milloin määräaikaisten sopimuksia uusitaan ja mikä on vakinaisten asema tässä tilanteessa, Koskela sanoo. Koskelalla on noin kolmekymmentä edustettavaa, joista suurin osa on kuntaalan yleisen sopimuksen piirissä eli KVtessiläisiä. Rovaniemellä säästökohteita on etsitty sekä rakenteellisista muutoksista että toimintaan liittyvistä toimenpiteistä. – Rakenteellisissa muutoksissa, jotka liittyvät osittain myös tulevaan Lapin ammattikorkeakoulu Osakeyhtiöön, hallintoa kevennetään ja hallinnosta vapautuvia resursseja kohdennetaan opetus- ja tki-toimintaan. Toimintoja karsitaan ja sisäisiä organisaatiorakenteita puretaan, Koskela kertoo. Kampusrakennetta on tarkoitus tiivistää niin, että Rovaniemen ammattikor- keakoulu toimii tulevaisuudessa kahdella kampuksella. Lappeenrannassa ei irtisanomisia Mari Härkönen on tutkimusasiamies Saimaan ammattikorkeakoulussa Lappeenrannassa. Hänet valittiin Tekniikka ja Terveys KTN:n luottamusmieheksi pari vuotta sitten. Toimikausi päättyy tämän vuoden lopussa, joten edessä on luottamusmiesvaalit. Kaikki kahdeksan KTN:n jäsentä ovat Palvelulaitosten työnantajayhdistyksen työehtosopimuksen piirissä. Härkönen oli myös viime vuonna UIL:n järjestämässä kuntasektorin koulutuksessa. Hänen mielestään on mukava tavata muita ammattikorkeakoulujen luottamusmiehiä. Saimaan ammattikorkeakoulussa saatiin yt-neuvottelut päätökseen ennen kesälomia. – Vaikka muutamalle saatiin järjestettyä uusi tehtävä, niin irtisanomisiinkin vali- tettavasti päädyttiin. Irtisanotuista kukaan ei ollut KTN:n jäsen, Härkönen kertoo. Tällä hetkellä kehittämiskohteena on palkkauksen arviointijärjestelmä, jota työstetään yhdessä Julkis- ja yksityisalojen toimihenkilöliiton JYTY:n luottamusmiehen ja ammattikorkeakoulun johdon kanssa. Saimaan ammattikorkeakoulun säästötavoite on vuositasolla noin kaksi miljoonaa euroa vuoteen 2016 mennessä. Osa säästötavoitteesta saadaan aikaan lakkauttamalla koulutusohjelmia. – Toinen merkittävä suunnitelmissa oleva säästötoimenpide on toimipisteiden vähentäminen ja koulutuksen keskittäminen yhdelle kampukselle Imatralla, Härkönen kertoo. Näillä toimenpiteillä arvioidaan saavutettavan suurin osa säästötavoitteesta. Luonnollisestikin säästäminen edellyttää myös tarkan käyttötalouden ylläpitämistä. N mmattikorkeakouluissa työskente- A Hallitusohjelman mukaan Suomen levien jäsenten työsuhteen ehdot ammattikorkeakoulujen tulisi olla osa- määräytyvät tällä hetkellä kolmen eri keyhtiöitä viimeistään vuonna 2014. järjestelmän mukaan. Kaupunkien ja Silloin uusien osakeyhtiöammattikor- kuntayhtymien ylläpitämissä ammatti- keakoulujen pitää valita kahden työeh- korkeakouluissa sovelletaan opetusalan tosopimuksen väliltä. PTY-sopimuk- virkaehtosopimusta, kunnan virka- ja sessa UIL:n jäsenillä on oikeus valita työehtosopimusta sekä kunnan teknisen luottamusmies KTN-neuvottelujärjes- alan virka- ja työehtosopimuksia. tön kautta. Sivistystyönantajien sopi- Suurimmissa ammattikorkeakouluis- musta sovellettavissa ammattikorkea- sa kuten Metropoliassa ja Tampereella kouluissa edustus on tullut luottamus- käytössä on Palvelulaitosten työnanta- valtuutetun kautta. Vuonna 2012 UIL jayhdistyksen PTY-TES -järjestelmä. Jy- on saanut useaan uuteen ammattikor- väskylässä, Kymenlaaksossa ja Centrias- keakouluun jäseniään edustavan luot- sa käytössä on Sivistystyönantajien työ- tamusmiehen. ehtosopimus. Osakeyhtiöinä toimivat ammattikorkeakoulut valitsevat, kumpaa Lisätietoja antaa UIL:n asiamies työehtosopimusta noudattavat. Mikko Sormunen Veikka Kuusisto Silta-yhteistyö toimii Kotkassa Insinööriopiskelijoiden ja isojen insinöörien yhteistyö on vilkasta Kotkassa. Olemme todenneet, että yhteistyössä on voimaa, sanoo Kotkan Insinööriopiskelijoiden puheenjohtaja Jenni Kontusalmi. KoIO:n puheenjohtaja Jenni Kontusalmi (vas.) yhdessä UIL:n opiskelija-asiamiehen Ulla-Mari Pasalan kanssa AkavaCampin syyskiertueella. yyskuun lopulla Akava Camp -syyskiertueen rantautuessa Kotkaan opiskelijat saivat markkinointiinsa tukea isojen insinöörien eli Ala-Kymen Insinöörien edustajilta. Paikalla piipahtivat niin puheenjohtaja Mirja Virtanen kuin aktiivit Niina Salmi ja Marko Oras antamaan panoksensa opiskelijoiden jäsenhankintaan. Koiolaiset ja akilaiset tekevät Kontu- S salmen mukaan yhdessä kaikenlaista. AKI tukee insinööriopiskelijoiden bussimatkoja erilaisiin tapahtumiin. Viimeksi he kävivät ASTin -risteilyllä sekä Insinööriopiskelijapäivillä Helsingissä. Mikäli isojen järjestämissä tapahtumissa on tilaa, pääsee sinnekin. AKI:n johtoryhmässä istuu kaksi opiskelijaedustajaa. KoIO:n vappulakituksessa on aina paikalla muutama iso insinööri. Henkinen tuki on meille opiskelijoille tärkeää, Kontusalmi sanoo. Seuraava Silta-ilta -tapaaminen on loppusyksystä sen jälkeen, kun KoIO on syyskokouksessaan valinnut tulevan hallituksensa. Isot inssit ovat luvanneet pitää uusille ja nykyisille aktiiveille koulutusillan yhdistystoiminnan perusteista. N(IM) 27 Teksti: Johanna Penttilä Kuva: Jarmo Teinilä Toni Pakarinen hyödyntää kansainvälistä kokemustaan SEVEN Networksin Suomen tuotekehityksestä vastaavana johtajana. uomalainen insinööriosaaminen on maailmalla haluttua. Euroopan lisäksi Yhdysvallat houkuttelee suomalaisinsinöörejä, ja sinne hakeudutaan ammatillisen kehittymisen, uusien kokemusten sekä paremman palkkatason vuoksi. Insinööri Toni Pakarinen päätti jo opiskellessaan, että haluaa asua Yhdysvalloissa. Mielenkiinto maata kohtaan kasvoi lomamatkoilla. Unelma alkoi toteutua vuonna 1998, kun entinen esimies Nokialta pyysi mukaan LifeChart.com -nimiseen start up -yritykseen. Pakarinen aloitti yrityksen palveluksessa Suomessa ja siirtyi vuonna 2000 Kalifornian Piilaaksoon. Hänen mukaansa parhaimmat mahdollisuudet päästä töihin Yhdysvaltoihin avautuvat usein kotimaassa toimivan kansainvälisen yhtiön kautta. – Aika harvoin Suomesta palkataan suoraan Yhdysvaltoihin paikallisen yrityksen palvelukseen. S Innovatiivista ajattelutapaa kaivataan Arvossa suomalaisten suoruus ja rehellisyys Yhdysvaltoihin haluava insinööri: verkostoidu, tunne trendit ja hanki esiintymiskokemusta. 28 Pakarinen tietää mistä puhuu. Hän rekrytoi Yhdysvalloissa asuessaan yli 50 työntekijää ja haastatteli satoja. Suomalaiset insinöörit erottuvat joukosta, heitä arvostetaan maailmalla. Perinteiset, suomalaisiin yhdistetyt arvot rehellisyys ja suoruus eivät ole kliseitä, vaan aivan oikeita valtteja Yhdysvalloista töitä haettaessa. Insinöörikoulutus Suomessa on erinomaista, mutta hakijoita arvioitaessa kaikkein tärkeintä on se, että henkilön osaaminen ja työkokemus sopivat haettavaan työhön. Pakarinen peräänkuuluttaa myös innovatiivista ajattelutapaa. Suomi ei ole enää johtava maa kovinkaan monessa mobiiliteknologiaratkaisussa, siihen ei kannata tuudittautua. – Maailmalle haluavan on ymmärrettävä trendejä, jotka tuntuvat kaukaisilta Suomessa. Pelkkä hyvä koulutus ja oikeanlainen työkokemus eivät vielä välttämättä riitä. Pakarisen mukaan täytyy olla kiinnostunut maailman tapahtumista ja nähdä suurempi kokonaisuus. – Jos esimerkiksi Google julkistaa uuden palvelun, kannattaa miettiä mihin sillä pyritään, ja millaisia haasteita palvelulla halutaan ratkaista. Siinä missä suomalaisen insinöörin koulutus ja työkokemus erottuvat myönteisesti, esiintymisessä on usein toivomisen varaa. Suomalaisinsinööri näyttää helposti huonommalta kuin mitä on. – Jos suomalainen ja amerikkalainen esiintyvät samoilla taustatiedoilla, amerikkalaisen ulosanti on lähes poikkeuksetta vakuuttavampaa. Esiintymistaitoa kannattaakin hioa jo opiskeluaikoina. Kielitaidosta tai vieraasta aksentista asia ei Pakarisen mielestä ole kiinni. Sen sijaan suomalaisten pitää uskaltaa viedä rohkeammin asioita eteenpäin puutteellisillakin tiedoilla. – Ongelmana on, että suomalainen haluaa tietää kaikesta kaiken, ennen kuin uskaltaa seisoa tukevasti kantansa takana. Yhdysvalloista hän jäi kaipaamaan paitsi Kalifornian ikuista kesää myös amerikkalaisten myönteisyyttä. – Suomalaiset eivät aina ymmärrä, miten hyvin asiat täällä ovat ja keskittyvät liikaa kielteisiin puoliin. Vinkkejä Yhdysvaltoihin haluaville Pakarisen mukaan verkostoitumista ei voi korostaa liikaa. Yhdysvalloissa työskennellessä ja sieltä töitä hakiessa on tärkeää kenet tuntee. Rekrytoinnissa suositukset painavat erittäin paljon ja taustat tarkistetaan huolella. Myös omaan osaamiseen kannattaa panostaa laajalla skaalalla. – Hyvä ohjelmoija osaa useita eri ohjelmointikieliä. Työkokemusta kannattaa hankkia etenkin pienistä yrityksistä, koska niissä pääsee tekemään monenlaisia asioita ja saa hyvän kokonaiskuvan alasta. N Palveluita ulkomaille haluavalle Viestinnän suunnittelija Virve Zenkner Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO:sta on samoilla linjoilla Toni Pakarisen kanssa. Hän kehottaa ulkomaille haluavaa hankkimaan osaamista kohdemaasta jo opiskeluaikana. Mitä erilaisemmasta kulttuurista on kyse, sen tärkeämpää kokemus on. Kansainvälistä kokemusta voi hankkia erilaisilla tutkinto- tai vaihto-ohjelmilla, työharjoittelulla tai vaikka vapaaehtoistyöllä. CIMO antaa näistä lisätietoa, useaan ohjelmaan on mahdollista saada myös apuraha. Verkostoidu ja hanki suosituksia Yhdysvalloista työskentelevän on syytä varautua erilaiseen työ- ja yrityskulttuuriin. Yritykset toimivat paljon lyhyemmällä syklillä ja muutos, innovointi sekä näitä tukevat ihmiset ovat osa amerikkalaista yrityskulttuuria. Riskinotto on kovempaa, yrityksestä ja erehdyksestä opitaan, kun taas suomalaisissa yrityksissä ajatellaan pidemmällä aikavälillä. Myös työhön panostetaan eri lailla kuin Suomessa. Amerikassa, etenkin Piilaaksossa, ihmiset elävät tehdäkseen töitä. Pitkät työpäivät ja lyhyet lomat ovat rankka yhdistelmä perheelle. Tasapainon ylläpitäminen voi olla vaikeaa. Perhesyyt saivat myös Pakarisen perheen palaamaan Suomeen kymmenen Amerikan vuoden jälkeen. Maan vaihdos tarkoitti myös työpaikan vaihdosta. – Vaikka kaikki lapsemme syntyivät Yhdysvalloissa, halusimme kasvattaa heistä suomalaisia. Suomalaisten luonnollisuus ja suoruus ovat upeita asioita, kanssakäyminen Yhdysvalloissa on paljon pinnallisempaa. Ylempi ICT-alan ammattikorkeakoulututkinto Englanninkielinen INFORMATION TECHNOLOGY -koulutusohjelma Hakuaikaa koulutukseen jatkettu 30.11.2012 asti. Koulutus alkaa tammikuussa 2013. > Pohjakoulutusvaatimuksena insinöörin AMKtutkinto tai muu sovetuva korkeakoulututkinto. Lisäksi kolme vuotta korkeakoulututkinnon jälkeen kertynyttä ICT-alan työkokemusta > Opinnot voi suorittaa 1 vuoden aikana työn ohessa > Lähiopetusta 2 päivää kuukaudessa > Opetuskieli on englanti. Tarvittaessa opiskelija saa tukea englanniksi opiskeluun /LVlWLHWRMDMDKDNXRKMHHWZZZWDPNÀ 29 totta & tutkittua Teksti: Anita Saaranen-Kauppinen, yhteiskuntatieteen tohtori Piirros: Markku Haapaniemi Sosiaaliset taidot luovat perustan hyvälle yhteistyölle Nykyään työelämässä korostetaan yhteistyö- ja vuorovaikutustaitoja. Hyvinvointi ja tuloksellisuus nähdään muistakin kuin johtajista ja esimiehistä riippuvina asioina. Vuorovaikutukseen liittyvä osaaminen, kuten sosiaalinen taitavuus, on työssä tarvittavaa keskeistä osaamista. osiaalinen taitavuus merkitsee kykyä olla vuorovaikutuksessa muiden ihmisten kanssa siten, ettei käyttäytymistä arvioida kielteisesti muiden ihmisten taholta. Sosiaalinen taitavuus nähdään siis useimmiten myönteisiä seurauksia tuottavana toimintana. Sosiaalisesti taitavat osaavat antaa hyvän vaikutelman itsestään ja saavat muut hyväksymään itsensä eli ”säilyttävät kasvonsa”. Yhtä lailla he myös tukevat muiden myönteisten vaikutelman antamista itsestään. Sosiaalisessa taitavuudessa oleellista on tilannesidonnaisuus. Sopiva ja toivottu käyttäytyminen määrittyy sen perusteella, millaisella alalla, millaisessa yhteisössä tai ryhmässä ja millaisessa tilanteessa ollaan. Sosiaalinen taitavuus voi ilmetä lukuisilla eri tavoilla: sekä kielellisenä että eikielellisenä, ympäristöön ja tilanteeseen sopivana, oikea-aikaisena toimintana. Sosiaalinen taitavuus vaatiikin kokonaisuuksien hahmottamista, tilannetajua ja joustavuutta. Käyttäytymistä pitää osata mukauttaa. S ta, matematiikasta ja fysiikasta – ei niinkään ihmisiin ja yhteisöihin olennaisesti liittyvästä sosiaalisesta toiminnasta. Tekniikan alaan ei siis ole perinteisesti liitetty ihmissuhde- ja tunnetaitojen vaadetta, mutta työelämän muutoksessa myös tekniikan alan puhe on muuttunut ja muuttuu kaiken aikaa. Esimerkiksi opetussuunnitelmissa, rekrytointi-ilmoituksissa ja ammatillisissa julkaisuissa tuodaan usein esiin niin erilaisten sidosryhmien kuin kollegojenkin kanssa yhteistyöhön kykenemisen vaade. Sosiaalisia taitoja nähdään tutkimuksen perusteella tarvittavan lähes kaikissa insinöörin työtehtävissä. Taitojen merkitys korostuu esimiestyössä. Selkeän asioiden esittämisen, rakentavan keskustelun ja neuvottelemisen taitoja pidetään tärkeinä, samaten aktiivisuutta ja aloitekykyisyyttä. Niin sanotun ”small talkin” tai ”supliikin” hallinta ei kuitenkaan ole keskeisintä. Oleellista insinöörien sosiaalisessa taitavuudessa ei myöskään ole yletön sosiaalisuus tai seurallisuus ja muiden miellyttäminen. Ei mekaanista esittämistä Mitä sosiaaliset taidot merkitsevät insinööreille? Insinöörien työtehtäviin on liittynyt yleisesti mielikuva teknisyyden ja mekanistisuuden korostumisesta – laitteista, koneis30 Todellinen sosiaalinen taitavuus on vilpitöntä, muita monin erilaisin tavoin huomioivaa ja kunnioittavaa sosiaalista toimintaa. Tutkimuksessa sosiaalisesta taitavuudesta puhuttiinkin ikään kuin perinteistä suomalaisuutta ilmentävänä toimintana: aitoutta, luonnollisuutta, rehtiyttä ja vaatimattomuutta arvostettiin. Teeskenteleminen, huomiohakuisuus ja liiallinen puhuminen ei ollut toivottua ja pidettyä sosiaalista toimintaa. Lähinnä henkilön omia tavoitteita edistämään pyrkivän käyttäytymisen ei nähty kuuluvan todelliseen ja aitoon sosiaaliseen taitavuuteen, sillä näitä asioita ei yhdistetty suomalaiseen kulttuuriin eikä liioin tekniikan alaan. Tutkimuksessa kävi myös ilmi, että sosiaalisen taitavuuden keskiössä on luottamus, mikä merkitsee niin luotettavuutta kuin muihin luottamista. Aito ja vilpitön toiminta edistää luottamusta. Erityisen tärkeäksi ammatillisessa sosiaalisessa taitavuudessa tekniikan alalla nousi jämäkkyys. Vaikka toimintaympäristöt muuttuvat kaiken aikaa dynaa- misiksi ja organisaatiot pyrkivät hierarkkiseen mataluuteen ja joustavuuteen, tästä huolimatta jämäkkyyttä, kuten puolensa pitämistä ja muihin vaikuttamaan kykenemistä, arvostetaan – niin esimiestyössä kuin ylipäänsä. Jämäkkyyttä tarvitaan etenkin haastavina aikoina, sillä se lievittää muutokseen liittyvää epävarmuutta. Insinöörikoulutuksessa kiistanalainen asia Nykypäivän ja tulevaisuuden insinöörin työtehtävissä sosiaaliset taidot nähtiin siis oleellisina. Tästä huolimatta klassinen insinööriyden elementti, teknisyys, näyttää määrittävän hyvin ratkaisevalla tavalla insinöörien identiteettiä. Kun puhutaan insinöörien työstä, korostetaan sosiaalista taitavuutta. Kun taas puhutaan insinöörikoulutuksesta ja siitä, kuka ja millainen insinööri oikeastaan on, sosiaaliset taidot nähdäänkin eri valossa – niitä ei pidetäkään enää kovin tärkeinä. Tutkimuksen perusteella ”hyvä opiskelijalla” on hyvä matemaattis-luonnontieteellinen tieto-taito, kun taas ”hyvää työntekijää” pidetään pikemminkin työyhteisöön sopivana ”hyvänä tyyppinä”, jolla on teknisen perusosaamisen lisäksi sosiaalisia taitoja. Työnantajien edustajat kertoivat persoonallisten ominaisuuksien ja sosiaalisten taitojen vaikuttavan merkittävästi rekrytoinnissa. Tutkimuksessa kävi myös ilmi, että vaikkei insinöörien sanota suoraan olevan tai tulevan olla miehiä, teknisyys kuitenkin liitetään edelleen hienovaraisesti, ”rivien välissä”, ensisijaisesti miesten toimintaan. Miehisyys kuuluu vakiintuneena ja luonnollistettuna osana tekniikan alalle. Tällaiset insinööriyteen liittyvät piiloisemmat ja tiedostamattomat puhetavat voivat olla yksi syy siihen, ettei tekniikan alan koulutus edelleenkään houkuta naisia siinä määrin kuin toivotaan. Naisten voi myös olla miehiin verrattuna haastavampaa työllistyä tekniikan alan tehtäviin. N Anita Saaranen-Kauppisen väitöstutkimuksessa selvitettiin, kuinka sosiaaliseen taitavuuteen suhtaudutaan tekniikan alalla. Tutkimuksessa haastateltiin tekniikan alan työelämän ja koulutuksen eri toimijoita – opettajia, opiskelijoita, työnantajia ja työntekijöitä. 31 oikeus Teksti: Jemina Fabritius, työsuhdelakimies Kuva: Minna Virolainen Henkilökohtainen irtisanomisperuste vaatii kokonaisuuden puntarointia Henkilökohtaisesta irtisanomisperusteesta on laissa säädetty melko yleisellä tasolla. Työsopimuslaissa irtisanomiselta edellytetään asiallista ja painavaa perustetta. enkilökohtaisena irtisanomisperusteena voidaan työsopimuslain mukaan pitää työsopimuksesta tai laista johtuvien, työsuhteeseen olennaisesti vaikuttavien velvoitteiden vakavaa rikkomista tai laiminlyöntiä. Myös työntekijän henkilöön liittyvien työntekoedellytysten olennainen muuttuminen voi olla irtisanomisperuste, mikäli työntekijä ei enää kykene selviytymään työtehtävistään. Syyn asiallisuutta ja painavuutta arvioitaessa on otettava huomioon työnantajan ja työntekijän olot kokonaisuudessaan. Laissa ei ole tarkemmin lueteltu irti- H sanomisperusteeksi käyviä syitä tai mitä edellä mainitut huomioitavat olot ovat. Tilanteet ovat niin moninaisia, ettei kattavan luettelon tekeminen ole käytännössä mahdollista. Ratkaisu irtisanomisperusteen lainmukaisuudesta tehdään aina tapauskohtaisesti kokonaisarvioinnin perusteella. Jos epäilet irtisanomisperusteesi lainmukaisuutta, ota yhteys liiton työsuhdeneuvontaan. Varoitus yleensä ensin Työntekijää ei saa irtisanoa ennen kuin hänelle on varoituksella annettu mahdol- lisuus korjata menettelynsä. Jos työntekijä lyhyen ajan kuluessa varoituksen saamisesta uusii vastaavanlaisen käyttäytymisen, irtisanomiskynnys voi ylittyä. Aiheeton varoitus ei vaikuta irtisanomiskynnyksen ylittymiseen. Jos saat aiheettoman varoituksen, toimita työnantajalle vastine asiassa. Liiton työsuhdeneuvonta voi auttaa tässä. Jos varoitus on annettu aiheesta, mutta seuraava moitittava teko liittyy aivan toiseen asiaan, ei oikeutta työsuhteen päättämiseen ole; ainoastaan varoituskynnys ylittyy. Ratkaisu varoituksen voimassaolosta tehdään tapauskohtaiset olosuhteet huo- Esimerkkejä päättämisperusteista Työtehtävien laiminlyönti voi oikeuttaa irtisanomiseen. Hyvin harvoin laiminlyönti voi olla niin vakava, että jo ensimmäinen laiminlyönti ylittää irtisanomiskynnyksen. Työntekijän kieltäytyessä työstä hyväksyttävästä syystä ei irtisanomisoikeutta ole. Hyväksyttävä syy voi olla esimerkiksi työstä mahdollisesti aiheutuva vaara tai se, että työnantajalla ei ole oikeutta määrätä työtä työntekijän suoritettavaksi työsopimuksen tai työehtosopimuksen nojalla. Puutteellinen ammattitaito voi olla päättämisperuste. Jos työnantaja on tiennyt työntekijän ammattitaidossa olevan puutteen palkatessaan työntekijän, pelkästään tämän puutteen nojalla työsuhdetta ei voi päättää. Jos työntekijä ei laiminlyö tehtäviä eikä toimi vastoin annettuja ohjeita, mutta toisaalta ei saa aikaan tavoiteltua tulosta, tämä voidaan ottaa irtisanomisperusteena huomioon. Tällöin on kuitenkin kiinnitettävä huomiota siihen, ovatko asetetut tavoitteet kohtuullisia. 32 Työntekijän sairaus tai vamma ei yleensä oikeuta irtisanomiseen. Jos sairaudesta seuraa työntekijän työkyvyn olennainen ja pitkäaikainen vähentyminen, irtisanomiskynnys saattaa ylittyä. Ensin on kuitenkin selvitettävä mahdollisuus sijoittaa työntekijä muuhun työhön. Irtisanomisoikeutta ei lähtökohtaisesti ole, jos työnantaja on ollut tietoinen sairaudesta jo työsopimusta solmittaessa. Soveltumattomuus työhön tai työyhteisöön tai muu ammattitaitoon liittymätön työn suorittamista haittaava syy voi olla irtisanomisperuste. Se edellyttää kuitenkin luotettavia havaintoja ja sitä, että työnantaja on ensin kehottanut työntekijää korjaamaan tilanteen. Epärehellisyystilanteissa työnantajalla on yleensä oikeus irtisanoa työsopimus silloin, kun työntekijä syyllistyy joko olennaiseen yhteen epärehellisyyteen tai toistuvasti pieneen epärehellisyyteen. mioiden, koska ei ole selvää sääntöä siitä, kauanko varoitus on voimassa. Varoitus ei kuitenkaan ole voimassa loputtomiin. Jos irtisanomisen perusteena on niin vakava työsuhteeseen liittyvä rikkomus, että työnantajalta ei voida kohtuudella edellyttää sopimussuhteen jatkamista, varoituksen antamista ei edellytetä. Mitä puntaroinnissa huomioidaan? Oleellinen merkitys on itse teolla tai laiminlyönnillä. Vähäinen rike ei oikeuta päättämään työsopimusta. Huomioon otetaan teon toistuvuus, työolot, teon vaikutukset työnantajalle ja työyhteisölle, alan ja työn erityispiirteet sekä teon mahdollinen rikosoikeudellinen rangaistavuus. Jos työntekijä tietää menettelynsä virheelliseksi, päättämiskynnys ylittyy herkemmin kuin jos työntekijä ei ole ollut tästä tietoinen. Jos työoloissa on työnantajasta johtuvia puutteita, vähäinen näihin liittyvä rikkomus ei voi johtaa työsuhteen päättämiseen. Työolot voivat myös vaikuttaa siihen, kuinka merkittävänä tekoa pidetään. Jos työpaikalla on kiireinen tilanne, ja työntekijä tästä tietoisena poistuu työstä luvattomasti, katsotaan menettely vakavammaksi kuin jos poistuminen olisi tapahtunut hiljaiseen aikaan. Työn luonne otetaan huomioon. Jos työ vaatii suurta täsmällisyyttä, työnantajalla on oikeus puuttua normaalitilannetta herkemmin virheisiin. Työnantajan on puolestaan painotettava työhän ryhdyttäessä sen erityisiä vaatimuksia. Palvelualoilla työn luonne edellyttää muun muassa täsmällisyyttä ja palvelualttiutta. Puntaroinnissa vaikuttaa myös työntekijän asema. Jos henkilöllä on korkea asema ja suuri vastuu, vähäisempi rikko- mus voi johtaa työsopimuksen päättämiseen kuin alemmalla tasolla olevan työntekijän kohdalla. Päättämiskynnykseen vaikuttaa myös yrityksen koko. Suurissa yrityksissä on pieniä helpompaa käyttää muitakin keinoja kuin irtisanomista. Pienissä yrityksissä luvattomat poissaolot voivat aiheuttaa enemmän vahinkoja ja ongelmia työn järjestelyissä. N 33 opiskelijat Tekniikka ja lautapelit -kilpailun voittajapelistä viihdettä pikkujouluaikaan Miika Kautto nsinööriopiskelijapäivien yhteydessä järjestetyn Tekniikka ja X -kilpailun teemana oli tänä vuonna Tekniikka ja lautapelit. Voitto matkasi Mikkeliin Miika Kauton huojuvasta tornista muuntelemalle juomapelille. Pelin säännöt ja tarvittavat tykötarpeet ovat simppelit, mutta hauskuutta riittää pidemmäksikin aikaa. I Tarvikkeet: Yksi huojuva torni -peli tai kakkosnelonen lankku sekä työstövälineet, joilla lankku sahataan 48 palikaksi, joiden suhde on 1:3 ja jotka käsitellään siten, että niitä voidaan hyvin käsitellä paljain käsin. Jokaiselle pelaajalle oma juoma Yhteinen pullo Palikoiden merkitseminen: Pelin mittaan pelaajat saavat tehtäväkseen erilaisia tehtäviä, jotka löytyvät palikoista. Palikoihin merkitään seuraavat tekstit: Hörppypalikat: 3 x 1 hörppy itse 2 x 1 hörppy muut pelaajat 2x 1 hörppy määrätylle 3 x 3 hörppyä itse 2 x 3 hörppyä muut pelaajat 2x 3 hörppyä määrätylle 3 x 5 hörppyä itse 2 x 5 hörppyä muut pelaajat 2x 5 hörppyä määrätylle Tehtäväpalikat: 3 x Totuus tai tehtävä 3 x Keksi sääntö 3 x Tauko (saa käyttää milloin tahansa) 3 x Tupla 3 x Laulu 3 x Ottaa nyt joka kerta 2 x Pohjanmaan kautta 2 x Suoja (kestää kierroksen) 2 x Katko (juominen loppuu) Palikoiden merkitsemisen jälkeen palikoista nostetaan 16 sattumanvaraista palikkaa, joihin merkitään lisäjuoma34 merkki ja seuraava tarkennus: 7 x itse, 3 x muut, 3x kaikki, 3 x määrää Peliä pelataan samoin kuin Huojuvaa tornia, otetaan yksi palikka alhaalta ja siirretään päälle ja palikkaan merkitty tehtävä suoritetaan. Kun lisämerkitty palik- ka nostetaan, otetaan hörppy yhteisestä pullosta. Pelistä tippuu jos ei toteuta tai ei kykene toteuttamaan tapahtumaa. Peli päättyy siihen kun torni kaatuu, kaataja joutuu juomaan omansa pohjanmaan kautta. N Tekniikan opiskelijoiden työssäkäyntitutkimuksen vastausaika päättynyt Tekniikan opiskelijoiden työssäkäyntitutkimuksen vastausaika on tältä vuodelta päättynyt. Kiitokset kaikille kyselyyn osallistuneille! Tutkimuksen tulokset ja niiden poh- jalta valmistuvat kesätyöpalkkasuositukset valmistuvat vuoden vaihteessa. Lisätietoa kesätyöpaikkasuosituksista: [email protected] Anu Kaasalainen Janne Juujärvi IOL:n puheenjohtaja Juhlia ja vaikuttamista lemme juhlineet syksyllä useissa hienoissa tilaisuuksissa. Insinöörikoulutus 100 vuotta -juhlaviikko pidettiin Tampereella ja Insinööriopiskelijapäivät Helsingissä. Molemmat olivat onnistuneita tapahtumia, joten suuri kiitos järjestäjille ja osallistujille. Juhlia on luvassa vielä paljon, kun moni paikallisyhdistyksemme täyttää pyöreitä vuosia. Kolmekymppisiä vietetään erittäin monella paikkakunnalla. Onnittelut kaikille pyöreitä vuosia täyttäville. Valitettavasti en pääse osallistumaan kaikkiin juhlin, mutta olen hengessä mukana. Insinööriopiskelijaliitto ja sen paikallisyhdistykset ovat siis jo pitkään vaikuttaneet insinööriopiskelijoiden etujen parantamiseen. Uusin koulutuspolitiikassa ajamamme asia on muutos pääsykoemalliin. Haluamme pääsykokeeseen ennakkotehtävän ja vieraan kielen testausosion sekä motivaatiomittarin eli A4:n mittaisen vastauksen siitä, miksi hakija haluaa insinööriksi. Olemme lisäksi miettineet jo valmiiksi uuden pisteytysmallin pääsykokeeseen, koska kokeen sisältö muuttuu huomattavasti testaavammaksi. Emme missään tapauksessa halua vähentää kokeesta insinöörikoulutuksen olennaista osaa eli matemaattis-luonnontieteellisiä aineita. Toivottavasti jokainen kävi vaikuttamassa paikallisesti tärkeissä vaaleissa eli kuntavaaleissa. Nyt edessä on oman liittomme suurin vaikuttamisen paikka eli liittokokous. Siellä muun muassa valitaan tulevat toimijat ensi vuodelle sekä asetetaan heille taloudelliset ja toiminnalliset raamit. Vaikutetaan yhdessä! O Vaikka vuosi lähentelee jo loppua riittää IOL:n hallituksessa virtaa. Insinööriopiskelijapäivillä hallitus jakoi Helsingissä Rautatietorilla ilmapalloja. Uusi vuosi ja uudet kujeet Vuosi lähentelee loppuaan ja järjestömaailmassa tämä tietää yleensä uusien toimijoiden tarttumista puikkoihin. Niin IOL kuin sen paikallisyhdistyksetkin valitsevat uusia toimijoita hallituksiinsa. Mikäli järjestötoiminta kiinnostaa, ei kannata epäröidä lähteä mukaan. Hallitustoiminnan lisäksi yhdistykset kaipaavat joukkoihin aktiivisia toimijoita luokilta ja tehtäviä löytyy moneen eri lähtöön. Lisää tietoa järjestötoiminnasta ja sen tarjoamista eduista voi kysellä Insinööriopiskelijaliiton hallitukselta: [email protected] Syksyn kenttäkierros takana Anu Kaasalainen Syksyn aikana Uusi Insinööriliitto ja Insinööriopiskelijaliitto kiersivät ammattikorkeakoulujen yksiköitä Road tripin merkeissä. Kiertueella tavattiin opiskelijoita, pidettiin tietoiskuja ja kerrottiin liiton yhteistyökumppanien vakuutusyhtiö If:n sekä Sanoma Magazinesin opiskelijajäsenille tarjoamista eduista. Seuraavan kerran liitto kiertää oppilaitoksia kevätlukukaudella heti tammikuusta alkaen. Kevään kierroksella on tarjolla neuvoja kesätyösopimuksen tekemiseen, tietoa palkkasuosituksia sekä työttömyyskassa-asiaa. Lisätietoa kiertueesta: [email protected] 35 Kuvat: Jyrki Koskinen, Jari Rauhamäki, Kirsi Tamminen, Minna Virolainen 3 1 Syyskiertueella tavattiin jäseniä ympäri Suomea UIL:n syyskiertue vieraili syys–lokakuussa yhdellätoista paikkakunnalla. Tapahtumissa liiton johtajat ja asiamiehet kertoivat ajankohtaisista työmarkkina-asioista kuten raamisopimukseen liittyvistä kysymyksistä ja palkansaajajärjestöjen yhteistyöstä sekä UIL:n urapalveluista. Eniten keskustelua kirvoittivat yt-neuvottelut, ylityöt ja matkakorvaukset. N 2 36 1. Oulussa tapahtumatäyteinen päivä huipentui Syyskiertueiltaan. 2. Kemissä keskusteltiin syksyn tilanteesta pohjoisen näkökulmasta. 3. Hämeenlinnassa syyskiertuelaiset valtasivat Vankilamuseon. 4. Kokkolassa kokoonnuttiin pienellä, mutta aktiivisella porukalla. 5. Tampereella Olympia-sali täyttyi kiinnostuneista kuulijoista. 6. Lahdessa keskityttiin ajankohtaisiin työmarkkinapoliittisiin asioihin. 7. Turussa pohdittiin myös työmarkkinaedunvalvonnan roolia. 8. Porissa vaihdettiin tauolla kuulumisia ja selailtiin Satikkaa. 5 4 6 Kiertueesta hyvä palaute Syyskiertueelle osallistujista kaksi kolmesta vastasi UIL:n palautekyselyyn. Iso osa vastanneista piti tilaisuuksia asiapitoisina, mutta rentoina. Tilaisuus arvioitiin hyväksi ja se vastasi hyvin läsnäolijoiden odotuksia. Kiertueen tilaisuuksia pidettiin tarpeellisina sekä itselle hyödyllisiksi. Vastaajat jäivät kaipaamaan esimerkiksi lisää keskustelua, myös pienryhmissä. Osa piti ohjelmaa liian täytenä ja osassa tilaisuuksia aikataulu petti. Tulevaa varten toivottiin vähemmän aiheita, mutta niiden syvempää käsittelyä. Kiitosta saivat mukaansa tempaavat puhujat. Osa vastaajista jäi kaipaamaan jäsenjärjestöjen esittäytymistä. UIL:n projektitiimi käy huolella läpi kaiken syyskiertueelta saadun palautteen. Niiden pohjalta mietitään sekä sisältöä että käytännön toteutuksia tuleviin tilaisuuksiin. (KT) 7 8 37 Teksti ja kuva: Kirsi Tamminen Matti Häkkisen mielestä työ on iso osa ihmisen identiteettiä, jota vahvistaa oman alan ammattiliittoon kuuluminen. Varapuheenjohtaja sanoo ei vapaamatkustajille Matti Häkkinen liittyi Insinööriliittoon opintojen viimeisen lukukauden alussa, yli 40 vuotta sitten. Hänellä on pitkä taival erilaisissa luottamustehtävissä liittoyhteisössä. Nyt hän on UIL:n varapuheenjohtaja, vastuualueinaan järjestötoiminta, jäsenhankinta ja viestintä. mat, kovat kokemukset veivät Matti Häkkisen työmarkkinatoimintaan. Yksi mukaan työntävä tapaus oli työsuhderiita 1980-luvulla. Voitto tuli kahdessa oikeusasteessa. – Lähdin mukaan, jotta kaikkien jäsenten ei tarvitse käydä ihan niin kovaa tietä läpi kuin minä kävin. Tänä vuonna Suomessa on käyty lukuisia yt-neuvotteluja. Neuvottelut ja niiden uhka ovat tuoneet lisää kiinnostusta liiton jäsenyyttä kohtaan. Ja hyvä niin. Liittojen ja neuvottelujärjestöjen pii- O 38 rissä keskustellaan usein, keiden asioita luottamustoimiset ajavat. Häkkinen on sitä mieltä, että luottamusmiesten pitää auttaa vain järjestäytyneitä. – Kyllä ihmisten pitää ymmärtää, että kaikkea ei saa aivan ilmaiseksi. Esimerkiksi pelkästään työttömyyskassaan kuuluvat saavat työttömyysturvan, mutta ei työsuhdeneuvontaa tai apua ongelmatilanteisiin. Häkkisen mielestä liittoon kuuluminen on tavallaan kuten vakuutus; toivottavasti sitä ei kuitenkaan joudu käyttämään. Kaikki jäsenet mukaan Uusi Insinööriliitto tarjoaa työsuhdeturvan lisäksi paljon muutakin. Liiton alueelliset ja valtakunnalliset jäsenjärjestöt järjestävät jäsenille esimerkiksi koulutusta, vierailuja ja vapaa-ajan toimintaa. Jotkut jäsenistä kokevat, että yhdistyksiä pyörittää hallitus, jonka sisäpiirin ei pääse mukaan, vaikka kävisi kokouksissakin. Häkkinen kannustaa yhdistyksiä avautumaan kaikille jäsenille ja järjestämään tilaisuuksia, joihin kaikki jäsenet ovat tervetulleita. – Valitettavasti mukaan on tullut myös sellaista joukkoa, jonka edunvalvonta on voimakasta, mutta vain oman edun valvonta. Tällainen toiminta vaikuttaa ulkopuolisista huonolta. Häkkinen muistuttaa sekä jäseniä että liiton työntekijöitä, että aktiivit ovat yhdis- ” Jäsenhankinta on jokaisen jäsenen asia. tystoiminnassa vapaaehtoisesti vapaa-ajalla ja osittain vielä omalla kustannuksella. – Ei ihan mahdottomia vaadita, mutta yritetään tehdä niin paljon kuin suinkin. Jäsenhankintaa eri tasoilla Häkkinen arvelee, että useat nuoret uskovat pärjäävänsä maailmassa yksin. – Osa luottaa omiin kykyihinsä vähän liikaa. He ovat kyllä sosiaalisessa mediassa yhteisöllisiä, mutta ammattiyhdistysliikettä he eivät koe tarpeelliseksi. Jäsenhankinnalla on kuitenkin tärkeä rooli koko liittoyhteisössä. Siitä on puhuttu vuosikymmeniä. – Kaikki tiedämme, mitä pitää tehdä, mutta miten? Siihen ei ole vieläkään viisasten kiveä löytynyt. Koska ei ole yhtä ainoaa ratkaisua, Häkkisen mielestä pitää edetä ainakin kolmella rintamalla. Ensinnäkin kokonaisten ryhmien liittymiseen liittoon kannattaa panostaa. Toiseksi hän nostaa työn opiskelijoiden ja vastavalmistuneiden parissa. – Energiaa pitää satsata oppilaitoksiin. Sen lisäksi että aloitteleville sekä lopettaville pidetään tilaisuuksia, toiminnan pitää olla jatkuvaa. Häkkinen toivoo, että UIL pääsisi ammattikorkeakouluissa oppitunneille muutamia kertoja opintojen aikana. Näin opiskelijat saisivat paremmin tietoa työelämästä nimenomaan yksilön kannalta. Kolmas ryhmä ovat pitkään jo töissä olleet, jotka eivät ole järjestäytyneitä. Heidät pitää saada mukaan UIL:n toimintaan. Jäsenhankinta on jokaisen jäsenen asia. Työkaverille, naapuriyhtiön, asiakkaan tai toimittajan kollegalle kannattaa suositella jäsenyyttä. Vahva liitto ja järjestäytynyt ala pärjää paremmin työnantajan kanssa. Viestin on kerrottava liiton suunnasta Viestintä tukee muuta liiton toimintaa. Matti Häkkisen mielestä liiton on viestittävä omille jäsenille, potentiaaleille jäsenehdokkaille ja ympäröivälle yhteiskunnalle sekä yhteistyökumppaneille ja sidosryhmille. Liiton on kerrottava, mitä se haluaa tehdä jäsenkunnan eteen. Tärkeitä aiheita ovat esimerkiksi työmarkkinaedunvalvonta, työehtosopimustoiminta ja vaikuttaminen lainsäädäntöön. – Kyllähän niistä kerrotaan muun muassa Uusi Insinööri -lehdessä, mutta kaikki eivät lue. Viihdelehdet ja ihmisten yksityisasiat kiinnostavat monia enemmän, varapuheenjohtaja arvioi. Viestinnän keinoja ja välineitä on monia. – Olennaista on, että kukin on sanojensa takana. Sosiaalisessa mediassa ja muualla mielipiteet on kirjoitettava omalla nimellään. N Teksti: Kirsi Tamminen matran Insinöörit lähettivät kysymyksensä Lahteen. Puheenjohtaja Pauli Vanhala esitti kaksi käytännön läheistä kysymystä. Imatralla tiedotetaan yhdistyksen tilaisuuksista paikallislehden ilmaispalstalla ja nettisivuilla. Miten Lahdessa viestitään? Yhdistyksen kirjanpito vaatii osaamista. Miten Lahden Seudun Insinöörit hoitavat sen, puheenjohtaja Antero Teittinen? – Lähetämme paperisen tiedotteen postitse 3–4 kertaa vuodessa. Se toimii kutsukanavana yleisille tapahtumille. Nettiä päivitetään jatkuvasti ja siellä kerrotaan pikaisemmin tilaisuuksista. Viestintäkanavana yhdistyksellä on myös Facebook-sivut, joilla on satakunta seuraajaa. – Kirjanpito on ulkoistettu tilitoimistolle. Käytäntö on vakiintunut jo 1990-luvulla. Mikä on paras tapahtumanne viime aikoina? – Yhdistyksellämme on aktiivista kerhotoimintaa. LSI seniorit tapaavat kuukausittain toimistollamme markkinakahveille. Ryhmä kokoontuu vuosittain parikymmentä kertaa kokouksiin ja tutustumiskäynteihin yrityksissä sekä erilaisissa harrastetapahtumissa. – Jo nelisen vuotta on toiminut kuukausittain kokoontuva viinikerho. Vetäjä Tero Ojasen johdolla valitaan eri teemoittain viinejä, esimerkiksi rypäleen tai maan mukaan. Illassa on maisteltavana kuusi viiniä kerrallaan. Osallistujat maksavat viinit ja yhdistys tarjoaa leipää ja juustoa. Vaihtuvia kävijöitä riittää: mukaan mahtuu 12 jäsentä kerrallaan. – Pari vuotta toiminut lautapelikerho kokoontuu myös kuukausittain. Puolisen tusinaa nuorta insinööriä pelaa markkinoille tulleita uusia pelejä vetäjä Matti Lassilan johdolla. – Uusin kerho käynnistyy talvella. Sen aiheena on valokuvaus. Lahdessa lähtee talvea vastaan viesti pohjoiseen, Länsi-Pohjan Insinööreille. I 39 Bulls 16 13 3 24 11 24 14 16 39 31 16 11 30 3 3 16 3 11 29 23 20 11 13 16 11 29 9 17 22 23 5 6 29 20 6 14 16 30 6 35 KAKURO on japanilainen numeroristikko, jossa numerot ovat korvanneet kirjaimet. Jokaisessa ruudussa tulee olla luku 1–9. Rivin numeroiden summan tulee vastata lukua mustassa ruudussa rivin yläpuolella tai siitä vasemmalle. Sama luku esiintyy vain yhden kerran jokaisessa summassa. Parittomat luvut ovat harmaissa ruuduissa, parilliset valkoisissa ruuduissa. Ratkaisu on verkkolehden sivuilla www.insinoori-lehti.fi. 1. Felix Baumgartner teki lukuisia ennätyksiä 14.10.2012. Yksi ennätyksistä on 39 045 metrin korkeudesta tehty laskuvarjohyppy. Kuinka korkealta hän on tehnyt matalimman BASE-hypyn ennätyksen? 2. Mikä on vuosina 1973–1993 valmistettu synclavier? 3. Entä mikä on Theremin? 4. Pekkaspäivät eli työajan lyhennysvapaat ovat suomalaisessa työehtosopimuksessa oleva sopimus, jossa työntekijälle kertyy palkallista vapaa-aikaa. Mistä pekkaspäivät on saanut nimensä? 5. Missä sijaitsee Suomen vanhin uimahalli ja koska se on avattu? Muista insinööriä jouluna, tilaa lahjaksi insinöörisormus. Lisätietoa osoitteesta YYYWKNƂUQTOWU tai puhelimitse 0201 801 834 Insinöörisormus on perinteinen, insinöörejä yhdistävä ammattikunnan tunnus. Insinöörisormuksella on jo yli 37 000 kantajaa. 6. Missä sijaitsee Suomen vanhin edelleen toiminnassa oleva yleinen sauna? 7. Montako kertaa Suomi on ollut YK:n turvallisuusneuvoston jäsenenä ja minä vuosina? 8. Montako eurooppalaista palkansaajaa kuuluu Euroopan Ammatillisen yhteisjärjestön EAY:n vaikutusvallan piiriin? 9. Ruotsalaisen Alfred Nobelin alulle panema ja hänen mukaansa nimetty palkinto jaetaan vuosittain fysiikan, kemian, lääketieteen, kirjallisuuden ja rauhan alalla. Mistä keksinnöstä Alfred Nobel itse on kuuluisa? 10. Mitä ovat LGH, EV Trutta ja Jan? Oikeat vastaukset ovat Uusi Insinööri -verkkolehdessä osoitteessa: www.insinoori-lehti.fi 40 ajankohtaista jäsenpalvelusta Ovatko jäsenmaksusi ajan tasalla? uistutamme lähiaikoina unohtuneista jäsenmaksuista, joten nyt on hyvä hetki tarkistaa, että jäsenmaksut ovat ajan tasalla. Jäsenmaksua maksaessa viitenumero on tärkeä; jos viitenumeroksi lipsahtaa esimerkiksi edellisen vuoden viite tai muuten virheellinen viitenumero, tästä on syytä ilmoittaa jäsentietopalveluun mahdollisimman pian. Väärällä viitteellä maksetut jäsenmaksut eivät välttämättä näy meillä oikein. M Alennusta jäsenmaksusta Nyt on aika hakea alennusta jäsenmaksuun, mikäli sinulla on tänä vuonna oikeus alennukseen esimerkiksi työttömyyden, ulkomailla oleskelun tai perhevapaiden vuoksi. Alennushakemus pitää tehdä heti, kun voi jollakin dokumentilla osoittaa perusteen alennukseen sekä sen kes- ton. Hakemus on kuitenkin tehtävä viimeistään vuoden loppuun mennessä. Lisätietoa on verkkosivuillamme www. uil.fi. Ensi vuoden jäsenmaksulaskut lähetämme alkuvuodesta. Niiden mukana saat myös hyödyllistä tietoa. Syksyn edustajakokous ja jäsenjärjestöjen kokoukset päättävät ensi vuoden jäsenmaksuista aikataulujensa mukaisesti. Kun kaikki maksut ja alennuskäytännöt ovat tiedossa, julkaisemme jäsenmaksutaulukon verkkosivuilla. Huolehtimalla jäsenmaksuistasi varmistat, että sinulla on käytettävissäsi kaikki liiton jäsenedut. N Uusi mobiilialan julkaisu! Nyt erikoistarjous UIL:n jäsenille: TILAA VAIKKAPA LAHJAKSI ! 45 € 12 numeroa TILAUS KOODILLA: UIL #"" ! " #"$ # "#"# mobiili.fi Kustantaja: MobiiliSuomi Oy PL 145, 20521 Turku [email protected] järjestöyhteydet KESKUSTOIMISTO Ratavartijankatu 2, 8. krs, 00520 Helsinki puhelin 0201 801 801, faksi 0201 801 880 avoinna arkisin klo 9–16 www.uil.fi sähköposti: etunimi.sukunimi@uil.fi TOIMINNAN JOHTO puheenjohtaja Pertti Porokari, 0201 801 810 1. varapuheenjohtaja Pekka Liimatainen, 040 0524 191 varapuheenjohtaja Matti Häkkinen, 040 552 4431 varapuheenjohtaja Raimo Sillanpää, 050 334 1191 johdon assistentti Teija Hyvärinen, 0201 801 811 HALLINTO- JA TALOUSYKSIKKÖ johtaja Ari Kiiras, 0201 801 814 talouspäällikkö Paula Mauno, 0201 801 860 talousasiainhoitaja Anneli Lohva, 0201 801 866 pääkirjanpitäjä Merja Parkkinen, 0201 801 867 talousassistentti Riitta Malinen, 0201 801 808 TYÖSUHDE- JA NEUVOTTELUYKSIKKÖ johtaja Ismo Kokko, 0201 801 840 assistentti Pia Haveneth, 0201 801 851 elinkeinoasioiden päällikkö Heidi Husari, 0201 801 839 Asiamiestiimi edunvalvontapäällikkö Jouko Malinen, 0201 801 817 Asiamiehet Elina Das Bhowmik, 0201 801 844 Jani Huhtamella, 0201 801 835 Tapio Soltin, 0201 801 855 Juha Särkkä, 0201 801 843 Projektitiimi projektipäällikkö Tommi Grönholm, 0201 801 848 projektiasiamies Saara Eriksson, 0201 801 842 asiamies Mikko Sormunen, 040 721 6879 Lakimiestiimi johtava lakimies Kati Hallikainen Työsuhdelakimiehet Jemina Fabritius, Maria Jauhiainen, Eeva Salmi,Tiina Savikko, Jukka Siurua, Niina Suvanto ja Satu Tähkäpää assistentti Paula Tapani JÄRJESTÖ- JA KENTTÄYKSIKKÖ järjestöjohtaja Mikko Wikstedt, 0201 801 872 assistentti Mervi Kinnunen, 0201 801 823 assistentti Marja Riihimäki, 0201 801 865 Jäsentietopalvelu jäsentietopäällikkö Satu Sjöstedt, 0201 801 862 kehitysasiantuntija Tarja Salmi, 0201 801 837 jäsensihteerit Susanna Aintila, Tuula Bodman, Eero Husari, Atte Lepistö ja Tarja Mörsky Järjestötoiminta asiamies Erik Sartorisio, 0201 801 824 toimistoemäntä Seija Welling, 0201 801 868 Tietohallinto tietohallintopäällikkö Kari Malinen, 0201 801 825 järjestelmäasiantuntija Aleksi Eteläharju, 0201 801 818 Viestintä viestintäpäällikkö Jari Rauhamäki, 0201 801 847 toimituspäällikkö Ilona Mäenpää, 0201 801 826 toimittaja Kirsi Tamminen, 0201 801 819 verkkotiedottaja Minna Virolainen, 0201 801 827 Alueasiamiehet Etelä-Suomi alueasiamies Minna Anttonen, 0201 801 886 Ratavartijankatu 2, 00520 Helsinki Häme ja Keski-Suomi alueasiamies Olli Backman, 040 579 5116 Kalevankatu 4, 40100 Jyväskylä Länsi-Suomi alueasiamies Timo Ruoko, 0201 801 856 Isolinnankatu 24 A, 28100 Pori Pohjois-Suomi alueasiamies Anu Kaniin, 0201 801 859 Hallituskatu 29 A, 90100 Oulu Tutkimustoiminta ja palkkaneuvonta tutkimuspäällikkö Aila Tähtitanner, 0201 801 828 tutkimussihteeri Anneli Haaksivuori, 0201 801 829 tutkimusasiamies Taina Hämäläinen, 0201 801 870 Urapalvelut urahallinta-asiantuntija Seija Utriainen, 0201 801 821 asiamies Anu Kaasalainen, 0201 801 871 Opiskelija-asiat info@iol.fi asiamies Anu Kaasalainen, 0201 801 871 asiamies Juha Manu, 0201 801 830 asiamies Ulla-Mari Pasala, 0201 801 875 projektiasiamies Tero Rinne, 0201 801 832 assistentti Vassa Honkanen, 0201 801 834 assistentti Afsaneh Palomäki, 0201 801 831 kenttäasiamies Mikko Kinnunen, 0201 801 874 kenttäasiamies Jaana Kuorelahti, 0201 801 873 jäsentietopalvelun palveluaika klo 10–14 ma–ti, to–pe 0206 93 877, jasen@uil.fi Itä- ja Kaakkois-Suomi alueasiamies Marjo Nykänen, 0201 801 836 Microkatu 1, (PL 1199), 70211 Kuopio Helsingin Insinöörit HI ry Ratavartijankatu 2, 00520 Helsinki järjestösihteeri Jaana Kälviäinen, toimisto@helins.fi, www.helins.fi Hyvinkään-Riihimäen Insinöörit ry Eteläinen Asemakatu 2 B, 11130 Riihimäki toimisto@hyri.fi, www.hyri.net KOULUTUS- JA TUTKIMUSYKSIKKÖ johtaja Hannu Saarikangas, 0201 801 820 assistentti Anne Herne, 0201 801 841 työsuhdeneuvonan palveluaika klo 9–13.30 0206 93 858, lakimiehet@uil.fi Jäsenjärjestöjen toimistot Hämeenlinnan Insinöörit ry Puusepänkatu 5, 13111 Hämeenlinna www.uil.fi/hml Keski-Suomen Insinöörit ry Keskustie 22 A, PL 454, 40101 Jyväskylä www.ksinsinoorit.com Lahden Seudun Insinöörit ry Rautatienkatu 19 A, 15100 Lahti lsi@lsi.fi, www.lsi.fi Lapin Insinöörit Korkalonkatu 18 C,96200 Rovaniemi www.lapininsinoorit.fi [email protected].fi Lounais-Suomen Insinöörit LOUSI ry Rätiälänkatu 10, 20810 Turku www.lousi.fi Länsi-Pohjan Insinöörit Meripuistonkatu 16, 94100 Kemi [email protected] www.uil.fi/lpi Merenkurkun Insinöörit MeKi ry Olympiakatu 16, 65100 Vaasa www.meki.fi Mikkelin Insinöörit ry Vuorikatu 11 A 5, 50100 Mikkeli www.mikkelininsinoorit.fi Satakunnan Insinöörit ry Isolinnankatu 24, 28100 Pori toimistosihteeri Pia Luovula sati@satakunnaninsinoorit.fi www.satakunnaninsinoorit.fi Tampereen Insinöörit ry Otavalankatu 9 A, 33100 Tampere toiminnanjohtaja Jyrki Koskinen toimistosihteeri Kaisu Lämsä toimisto@tampereeninsinoorit.fi www.tampereeninsinoorit.fi Tietoalan toimihenkilöt ry Ratavartijankatu 2, 00520 Helsinki www.tietoala.fi mennen tullen HELSINGIN INSINÖÖRIT t/VPSFU*OTJOÚÚSJUUVUVTUVNJTLÊZOUJ5JFEFLFTLVT)FVSFLBBOLMPBMLBFO t-BTUFOKPVMVKVIMBLMP,BSKBMB UBMPMMB,ÊQZMÊOUJF)FMTJOLJ t4FOJPSJFOKPVMVBUFSJBLMP )PUFMMJ"SUIVS7VPSJLBUV)FMTJOLJ 42 t-PQQJBJTLPOTFSUUJw7BMLPLBOHBTTPJw LMP.VTJJLLJUBMPMMB t4ÊÊOUÚNÊÊSÊJOFOTZZTLPLPVT LMP -JTÊUJFEPUXXXIFMJOTm5BQBIUVNBU OTTY 055:SZKÊSKFTUÊÊ7BSNBOBUBLBJTJO UÚJIJO7BMNFOOVTMVFOUPJUTFWBSNVVEFOKB NBIEPMMJTVVLTJFOMJTÊÊNJTFFOUBLBJTJOUZÚFMÊNÊÊOQÊÊTFNJTFFO-JTÊUJFEPUXXXPUUZm TUIKE t.BULB5VLIPMNBBONBBMJTLVVTTB ø4BNBBOBJLBBO5VLIPMNBTTB KÊSKFTUFUÊÊOWFOFNFTTVU -JTÊUJFEPUXXXUVJLFmø marraskuun luuppi Teksti ja kuva: Sauli Zukale Syö oikein ja nauti urheilusta Insinöörien jokapäiväinen työ ja arki on usein kiireinen yhdistelmä, joka kaipaa vastapainoksi liikuntaa ja hyviä ruokailutottumuksia. Ympäristöinsinööri Katja Laitinen testasi, miten resepti toimii käytännössä. Apuna oli hyvinvointivalmentaja Harri Autero. arva meistä liikkuu kovinkaan paljon, saati tarpeeksi. Harri Autero painottaa, että liikunnan aloittaminen ja elämäntapamuutos ei ole koskaan liian myöhäistä. Auteron mukaan on tärkeätä asettaa itselle konkreettinen tavoite. Sen ei aina tarvitse olla kilojen tiputtaminen vaan tavoite voi olla hieman kaukaisempi päämäärä, kuten puolimaraton. Jokaiselle löytyvät oma liikuntalaji ja henkilökohtaiset tavoitteet. Näiden kysymysten parissa Katja Laitinen ja Autero tapasivat ensimmäisen kerran viime heinäkuussa. – Teimme muun muassa kehonikätestin, missä mitataan kehon koostumusta, lihaskuntoa, kestävyyttä ja liikkuvuutta, Laitinen kertoo. Kävimme myös läpi liikuntatoiveitani ja minulle tehtiin liikkujan profiili. Sen mukaan olen ryhmäliikkuja, mikä onkin minulle luontaisin tapa harrastaa liikuntaa. H Koukussa kaavioihin Alussa sovittiin, että tavoitteena on harjoitella kolme kertaa viikossa liikuntaa. – Olen luonteeltani sellainen, että yleensä haluan ylittää tavoitteet. Harjoit- Katja Laitisen mielestä kiireinen työelämä kaipaa vastapainoksi liikuntaa. telin ensimmäisen kuukauden ajan noin kuusi kertaa viikossa, mikä onnistui, kun olin lomalla, Laitinen sanoo. Valmennuksen tukena ja seurantamenetelmänä käytettiin sähköistä harjoituspäiväkirjaa, johon Laitinen siirsi sykemittaristaan harjoittelu- ja kehontiedot. – Mittariin jää helposti koukkuun ja se oli myös äärettömän motivoivaa, Laitinen kertoo kokemuksestaan. Hän uskoo, että malli on insinööreille sopiva tapa ohjattuun liikuntaan. Autero oli läsnä seuraamassa harjoittelua ja antoi tarvittaessa ohjeita nopeasti. Laitinen koki kahden kuukauden harjoittelun jälkeen henkilökohtaisessa elämässään kovimman mahdollisen takaiskun, kun aviomies kuoli liikenneonnettomuudessa. – Se oli äärettömän kova paikka. Selvisin alkuviikoista osittain sen takia, että fyysinen kuntoni oli parempi. Pikku hiljaa aloin käydä uimassa ja kävelylenkeil- lä, Laitinen kertoo. Etenkin uimisella oli terapeuttinen vaikutus. Kehonikä tippui kahdeksan vuotta Harjoittelupäiväkirjasta käy ilmi, että Laitinen teki kolmen ja puolen kuukauden aikana yhteensä toistasataa harjoituskertaa. – Tulokset olivat kolmen kuukauden jälkeen erittäin hyviä. Kolme kuukautta sitten en miettinyt edes lenkille lähtöä. Tänään juoksin kahdeksan kilometriä. Lisäksi tein vatsaliikkeitä yli kymmenkertaisen määrän ensimmäiseen testaukseen verrattuna. Kolmen kuukauden jälkeen kehonikäni tippui kahdeksan vuotta 37 vuoteen, Laitinen kertoo. Ohjeeksi insinööreille hän sanoo: – Kun teet etäpäiviä, niin käy aamulla lenkillä tai kuntoilemassa sillä aikaa, kun olisit työmatkalla. Lisäksi kannustan erityisesti äitiyslomalta töihin palaavia naisia kuntoilemaan. N 43 UR KOULUT LAPSET VARMUUS OPPIMINE PALKK TURVALLISUUS PERHE KOULUTUS LAPSET URA YHTEISÖ PALKKA OPPIMINEN ELÄKE LOMAT KOULUTUS OPPIMINEN PALKKA JATKUVUUS TURVALLISUUS YHTEISÖ PERHE JATKUVUUS KOULUTUS URA YHTEISÖ URA OPPIMINEN PERHE OPPIMINEN PALKKA ARKI ON TASAPAINOTTELUA työelämän tavoitteiden ja paineiden sekä yksityiselämän toiveiden ja tarpeiden välillä. Uuden Insinööriliiton jäsenenä varmistat, että saat tukea, neuvontaa ja taloudellista turvaa urasi kaikissa vaiheissa, jo opiskeluaikana ja tiukankin tilanteen tullen. Asiallasi ovat alan suurin ja asiantuntevin edunvalvoja ja 70 000 jäsenen vaikuttava voima. UIL tekee työtä parempien työpäivien RWQNGUVCYYYWKNƂ
© Copyright 2024