Ylempien toimihenkilöiden lakko alkoi - Insinööri
7/ 7/2011 /2011 0 Ylempien toimihenkilöiden lakko alkoi teknologiateollisuudessa sisältö Pääkirjoitus ............................................... 5 t 5JFUPUBJUPPOIJOUBMBQQVLJMQBJMVLZWZMMF Uutisia ..................................................... 6 Kolumni ................................................... 8 t (MPCBMJTBBUJPTTBQÊSKÊÊIVMMVOLVSJTJMMBQFSIFJMMÊ Puheenjohtajan palsta ............................... 9 t 3BBNJSBULBJTVBPOQVPMVTUFUUBWBMBLPMMB Edunvalvonta – elinkeinopolitiikkaa ........... 10 t 3PMMT3PZDFUBLBBMBBEVOoKBUZÚQBJLBU t 1PIKPMBOWBMUUFJOBLPVMVUVTKBZIUFJTUZÚLZLZ t *OTJOÚÚSJKÊSKFTUÚULBOUBWBUIVPMUB JMNBTUPBTJPJTUB Edunvalvonta – neuvottelukierros .............. 14 10 Rolls Roycella tiedetään, että laadukkaan tuotteen hintalappu syntyy myös vastuunkannosta sekä aikataulujen ja sopimusten kiinnipitämisestä. Osaava henkilökunta synnyttää juuri sitä lisäarvoa, jota kilpailukyky maailmanmarkkinoilla edellyttää. t 5FLOPIJTUPSJBMMJTFTTBMBLPTTB t 3BIPJUVTBMBTJJSUZJTPQJNVLTFUUPNBBOUJMBBO t 5JFUPBMBOOFVWPUUFMVUJMBOOF t 3BBNJTPQJNVLTFOLFTLFJTFULPIEBU t *OTJOÚÚSJOMFJWÊOUVPNFLBOJJLLBTVVOOJUUFMV Ajankohtaista .......................................... 20 t 5FOUUJ6*-OQVIFFOKPIUBKBFIEPLLBJMMF Yhteiskunnasta ........................................ 22 t ,BJLFOLBOTBONVPUPJMVB Osaaminen .............................................. 24 t 5BJUPOFVWPUFMMBPO0VUJNBMJOJOKB )FOSJ7ÊIÊNBBOUZÚOZEJO Totta ja tutkittua ...................................... 26 t 5ZÚUUÚNZZTUJMBTUPULFSUPWBUFQÊWBSNVVEFTUB 14 Teknologiateollisuuden ylempien toimihenkilöiden historian ensimmäinen lakkopäivä piti väen pois lakossa olevilta työpaikoilta kattavasti ympäri maan. Tekniikka ................................................ 28 t 7BDPOoBVSJOLPFOFSHJBOJOOPWPJKB Oikeus .................................................... 30 t :MFNNÊOUPJNJIFOLJMÚOBTFNB Opiskelija-asiaa ....................................... 32 Tietoala ja HI kohtasivat ........................... 34 SMF-lehtiedut jäsenille ............................ 36 Syyskiertue taivalsi pitkin Suomea ............. 38 Järjestöyhteydet....................................... 42 Mennen tullen ......................................... 43 Kannessa Veli Vähämäki ja Jukka Tolvanen. 2 10.11. numero 7/2011 Insinöörien, insinööriopiskelijoiden ja muiden tekniikan ammattilaisten järjestölehti. Aikakauslehtien liiton jäsen. Julkaisija Uusi Insinööriliitto UIL ry Nya Ingenjörsförbundet UIL rf Osoite Ratavartijankatu 2, 8. krs 00520 Helsinki Puhelin, vaihde 0201 801 801 Faksi 0201 801 880 www.uil.fi Päätoimittaja/Toimituspäällikkö Ilona Mäenpää 0201 801 826 Toimittaja Kirsi Tamminen 0201 801 819 Taitto Kaaripiste Oy 30 Suomalaisten aurinkoenergian huippuosaajiin kuuluva Vacon Vaasassa on palkittu innovaatioistaan. Vacon suunnittelee ja valmistaa aurinkovoimaloissa käytettäviä inverttereitä, jotka muuttavat aurinkokennojen tuottaman tasavirran verkkoon sopivaksi vaihtovirraksi. Ilmestymispäivät 2011 & 2012 15.12.2011, 9.2., 15.3., 26.4., 7.6., 30.8., 4.10., 8.11., 13.12. Tarkastettu levikki 60 995 kpl (26.1.2011) Painos 69 000 Osoitteenmuutokset puh. 020 693 877 Painopaikka Oy Scanweb Ab Verkkolehti: www.insinoori-lehti.fi Ilmoitushinnat Aukeama mv 3 800 € / 4-väri 5 500 € Sivu mv 2 150 € / 4-väri 3 000 € 1/2 sivu mv 1 500 € / 4-väri 2 200 € 1/4 sivu mv 1 100 € / 4-väri 1 600 € Tilaushinta 50 €/vuosikerta 38 UUSI INSINÖÖRI UIL:n syyskiertue vieraili 11 eri paikkakunnalla. Viimeinen tilaisuus pidettiin Tampereella lokakuun lopussa. Ilmoitukset ja tilaukset Kirsi Tamminen 0201 801 819 ISSN 1796-8178 3 Nauti Virike päivässä, kaksi parhaassa. Luottokunnan Virikeseteli kasvattaa työhyvinvointia: nauti liikunnanriemusta tai kulttuuri-iloista, mielesi mukaan. Mikä mukavinta, etu on 400 euroon saakka verovapaa palkanlisä, josta ei joudu maksamaan tuloveroa. Haluatko Virikeseteli-edun työpaikallesi? Me voimme ottaa asian puheeksi puolestasi – ilman että nimeäsi mainitaan. Käväise vain kotisivuillamme www.luottokunta.fi/virikeseteli vinkkaamassa, kuka teillä päättää henkilöstöeduista tai työhyvinvointiin liittyvistä asioista. Me kerromme hänelle, miksi Virikeseteli olisi oiva ratkaisu myös sinun työpaikallesi. pääkirjoitus Tietotaito on hintalappu kilpailukyvylle Marraskuu 2011 Ilona Mäenpää ilona.maenpaa@uil.fi ietotaito on se, millä suomalaiset pärjäävät ko- Uusien teknologioiden myötä syntyy myös uusia, vassa kansainvälisessä kilpailussa. Kun se pohjaa korkeaa lisäarvoa synnyttäviä työpaikkoja. Monilla työ- teolliseen perinteeseen ja korkeatasoiseen koulu- paikoilla tarvitaankin nyt uudelleenkouluttautumista. tukseen, on hyvät edellytykset olemassa innovaatioille, Insinöörijärjestöjen kansainvälisessä Future Climate -il- joilla etsitään uutta suuntaa ja kehitetään uutta tekno- mastohankkeessa tehdään runsaasti ehdotuksia myös logiaa ja uusia tuotteita. päättäjille. T Suomalaisten telakoiden ammattitaitoinen ja vas- Erityisesti hankkeessa korostetaan pienten ja keski- tuuntuntoinen henkilöstö on kovien haasteiden edessä, suurten yritysten työpaikkojen merkitystä ilmastomuu- kun telakat reivaavat kurssia kohti uusia aluevaltauksia, toksen hillitsemisessä. Koulutuksen avulla on huoleh- tuulivoimaloita ja tuulipuistoja. Uusien ympäristöystä- dittava siitä, että luotavalle ilmastoteollisuudelle löytyy vällisten energiaratkaisujen kehittämisessä tarvitaan osaavaa työvoimaa. ympäristöystävällistä energiateknologiaa. Sen on oltava insinöörien hallussa. Uuden Insinööriliiton jäsenten kannalta ilmastohankkeessa mukana oleminen on viesti siitä, että liitto ”Suomalaisten tavaramerkki – ja myös sen hintalappu on ajan hermolla ja toimii aktiivisesti kansainvälisillä – alkaa olla se, että pidämme kiinni sopimuksista, tun- foorumeilla. Samalla liitto vie sanomaa korkeatasoisesta nemme vastuuta asiakkaasta ja toimimme aikataulujen suomalaisesta insinööriosaamisesta maailmalle. mukaan”, sanoo Seija Meriläinen Rolls-Roycelta (s. 10). UUSI INSINÖÖRI 5 uutisia Outokummun yt-neuvottelut eivät tulleet yllätyksenä N Outokummun Tornion terästehtaan ylempien toimihenkilöiden luottamusmies Hannele Aikiolle uutiset yrityksen kustannussäästöistä ja yt-neuvottelujen alkamisesta eivät tulleet yllätyksenä neljän tappiollisen vuoden jälkeen. Teräsyhtiö Outokumpu aikoo vähentää maailmanlaajuisesti 1 300 työpaikkaa. Suomesta lähdön saisi 300 ja Ruotsista 600. Leikkauksia ja uudelleenjärjestelyjä on tulossa kaikkiin yhtiön yksiköihin ja toimintoihin. Tornioon kaavaillaan uudistuksia, jotka eivät välttämättä ole huonoja. – Meille on tulossa uudelleen organisointia ja organisaation madaltamista, joka on henkilöstön mieleen. Lisäksi on puhuttu toiminnan suoraviivaistamisesta ja johtamistavan yksinkertaistamisesta, Aikio tuumaa. Aikion mukaan Tornioon on tulossa henkilöstövähennyksiä enintään 200. Aikataulu vähennyksille on vuoden 2012 loppuun. – Kovien irtisanomisten määrä jäänee kuitenkin vähäiseksi, sillä meillä on fer- rokromin tuotannon laajennuksen myötä vielä jonkun verran avoimia työpaikkoja ja lisäksi noin viisi ihmistä jää eläkkeelle kuukausittain. Määräaikaisten työntekijöiden sopimukset eivät mahdollisesti jatku. Aikio toivoo, että työnantajalla olisi nyt malttia. Hätiköityjä päätöksiä ei pi- täisi tehdä mihinkään suuntaan. Kustannussäästöjä tavoitellaan muun muassa tuotannon työvuoroja vähentämällä, organisaation uudelleenjärjestelyillä ja joidenkin tukitoimintojen ulkoistamisella sekä yleisen tehokkuuden parantamisella. Vuoden 2011 yritysyhdistys on Wärtsilän Ylemmät Toimihenkilöt Tietopankki valottaa ilmastonmuutoksen ja tasa-arvon yhteyksiä Osa-aikainen työnteko sairauslomalla nopeuttaa työhön paluuta N Vuoden NUusi tietopankki ”Equal Climate -Pohjoismaisia sukupuolinäkökulmia ilmastonmuutokseen” antaa näkökulmia siihen, kuinka ottamalla huomioon sukupuolinäkökulma voidaan tehostaa kestävän kehityksen ratkaisuja sekä ilmastonmuutoksen vastaista työtä. Tietopankissa on tietoa sukupuolen, liikenteen, energian, kulutuksen ja ravinnon välisistä yhteyksistä. Naiset ja miehet eroavat kulutustottumukseltaan, vapaa-ajan harrastuksiltaan sekä suhtautumiseltaan ympäristökysymyksiin. Miehet suosivat esimerkiksi teknisiä ratkaisuja ja naiset muuttavat useammin omaa käyttäytymistään. NTyöterveyslaitoksen tuoreen tutkimuk- yritysyhdistyksen jäseninä on noin 1 000 henkilöä yhtiön toimipisteissä Vaasassa, Turussa ja Helsingissä. Wärtsilässä ylemmillä toimihenkilöillä on päätoiminen pääluottamusmies Ralf Holmlund, joka toimii myös toimihenkilöiden työsuojeluvaltuutettuna. Yritysyhdistys on aktiivisesti vaikuttanut pääluottamusmiehen työnantajan kanssa neuvottelemiin paikallisiin sopimuksiin kuten vapaa-aikana matkustamisen korvauksiin sekä hälytys- ja vuorotyökorvauksiin liittyviin sopimuksiin. Yhdistys tekee myös säännöllisesti omia palkkatutkimuksia. Yhteistyö muiden henkilöstöryhmien kanssa yrityksen sisällä on tiivistä. Wärtsilän Ylemmät Toimihenkilöt on perustettu vuonna 1994. 6 Outokummun Tornion tehdas. sen mukaan lyhennetty työpäivä sairausloman aikana eli niin sanottu osasairausvapaa nopeuttaa työhön paluuta tuki- ja liikuntaelinten sairauden varhaisvaiheessa. Tutkimuksessa osasairausvapaalla olleet työntekijät palasivat työhön keskimäärin kahdeksan päivää aikaisemmin kuin kokoaikaisella sairauslomalla olleet. Tutkimukseen osallistui työntekijöitä, joiden vaivat estivät kokopäiväisen työn, mutta joiden osapäiväisen työskentelyn lääkäri arvioi turvalliseksi. neuvottelujohtajan palsta TEM selvittää työmarkkinoiden toimivuutta N Työ- ja elinkeinoministeriö on käynnistynyt ”Rakennemuutos ja työmarkkinoiden toimivuus” -ohjelman. Työministeri Lauri Ihalainen on asettanut tavoitteeksi, että Suomessa on vuonna 2015 moderni työvoimapoliittinen palvelujärjestelmä, joka toimii tehokkaasti ja vaikuttavasti sekä asiakkaan että yhteiskunnan kannalta. – Rakennemuutokset työmarkkinoilla jatkuvat voimakkaina. Aktiivisen työvoimapolitiikan merkitys on tämän johdosta entistä tärkeämpää, jotta ihmiset pystyvät siirtymään nopeasti työstä työhön, Ihalainen sanoo. Työministeri on perustanut uudistustyön tueksi neuvottelukunnan, jossa on yhteistyökumppaneita eri ministeriöistä ja kuntasektorilta sekä työmarkkinajärjestöjen ja elinkeinoelämän edustajia. Työttömät hakeutuivat innokkaasti omaehtoisiin opintoihin N Työttömien pääsyä omaehtoiseen opiskeluun helpotettiin viime vuoden alussa. Viime vuonna lähes 15 000 opiskelijaa sai opintojensa ajalta työttömyysetuutta. Määrä on yli kolminkertainen vuoteen 2009 verrattuna. Työtön voi aloittaa opiskelun menettämättä työttömyysetuuttaan, jos TE-toimisto on todennut opiskelun tukemisen tarkoituksenmukaiseksi. Työttömyysetuutta maksetaan opintoihin enintään 24 kuukaudelta, ja työttömyyspäivärahojen enimmäisaika kuluu myös opiskeluajalta. Ansiopäivärahalla opiskelevat saivat vuonna 2010 keskimäärin 1 737 euroa kuukaudessa. Työttömyysetuus opiskelun ajalta on merkittävästi suurempi kuin opintotuki: esimerkiksi korkeakouluopiskelijan opintoraha on 298 euroa kuukaudessa. Minna Helle Telan johtajaksi NOikeustieteen kandidaatti Minna Helle on nimitetty Työeläkevakuuttajat Telaan johtajaksi. Hän siirtyy Akavan edunvalvontajohtajan tehtävästä. Helle on toiminut pitkään työmarkkinajärjestöissä juristina ja edunvalvontatehtävissä. UUSI INSINÖÖRI Ismo Kokko neuvottelujohtaja Lakkopropagandaa Miten ylempien toimihenkilöiden lakko vaikuttaa yrityksen toimintaan? Tämä kysymys on ollut kuluneen viikon ajan kaikkien huulilla. Samaa kysyi myös Helsingin Sanomat 2.11. eri yritysten johdolta. Ylempien toimihenkilöiden lakko alkoi edellisenä päivänä 40 yrityksessä, kun neuvotteluissa eikä sovittelussa päästy yhteisymmärrykseen muun muassa keskusjärjestösopimuksen mukaisista palkankorotuksista. Tätä samaa kysymystä on tietysti kysytty aikaisempienkin työtaisteluiden yhteydessä, kun ylempien toimihenkilöiden työ poikkeaa luonteeltaan muiden henkilöstöryhmien työstä. Me työskentelemme varsin usein toiminnoissa, jotka eivät ole suoraan kytköksissä tuotantoon. Tuotannossakin usein olemme suunnittelu- tai esimiestehtävissä. Työnantajapuolella on tietysti selkeä intressi vähätellä meidän työtaistelutoimenpiteitämme vaikutusta, jotta mahdollisimman moni ylempi toimihenkilö alkaisi epäröidä oman lakkopanoksensa merkittävyyttä sopimustavoitteiden saavuttamiselle. Tämä ei kuitenkaan pidä paikkaansa. Asian voi kääntää myös niin, että mitä me ylemmät toimihenkilöt työpaikalle teemme noin ylipäätään, jos työpanoksellamme ei ole merkitystä. Asia taitaa tosiasiassa olla niin, että olemme vain olleet liian kilttejä liian pitkään ja meitä on alettu pitää itsestään selvänä osana yritystä, joka aina joustaa tarpeen vaatiessa. Itse teknologiateollisuuden työtaistelun pitävyyteen voi sanoa, että lakko on onnistunut erittäin hyvin. Valtaosa ylemmistä toimihenkilöistä on jäänyt pois töistä ja heidän käytännössä korvaamaton panoksensa on poissa yrityksen toiminnasta. Puhutaan noin 80–90 prosentin osallistumisasteesta, joka kestää vertailun mihin alaan ja ryhmään tahansa. Niissä yrityksissä, joissa on pitkäaikaista painetta työsuhteen ehtojen parantumiselle, osallistumisprosentti on ollut 100. Ainoastaan joillakin tehtailla keskijohto on ollut työpaikalla siitä huolimatta, että hekin kuuluvat samaan henkilöstöryhmään. Tämä rikkurointi on lyhytnäköistä ja jättää varmasti tulevaisuudessa työpaikalle syvät jäljet. Luottamuksen palautuminen kestää kauan, enkä usko loppujen lopuksi yritysjohdonkaan arvostavan sellaista esimiestä, joka ei ole omille alaisilleen uskollinen. Valitettavasti samat ihmiset ovat myös vaatimassa muiden hankkimia etuja itselleen vaikkapa palkankorotuksen muodossa. Olen luottavainen, että tästä työtaistelusta tullaan menestyksekkäästi ulos ja uskon, että jatkossa meidänkin tavoitteemme ja näkemyksemme otetaan vastapuolella entistä vakavammin. 7 kolumni Olli Hietanen Kirjoittaja on Turun yliopiston Tulevaisuuden tutkimuskeskuksen kehitysjohtaja ja Eduskunnan Tulevaisuusvaliokunnan pysyvä asiantuntija. Parhaillaan Hietanen koordinoi myös laajaa maakunnallista ennakointihanketta Jyväskylän yliopiston Agora Centerissä. Hankkeen tavoitteena on uudistaa Keski-Suomen innovaatiokeskittymää. Globalisaatiossa pärjää hullunkurisilla perheillä T eknologian muutos on ollut uskomattoman nopeaa. Maailma on virtualisoitunut muutamassa vuosikymmenessä ja seuraavaksi näemme biokauden, jolloin kaikki se, mikä voidaan tehdä bioraaka-aineista, myös tehdään niistä. Samalla siirrymme nanoaikaan. Kaikki nämä teknologian kehitystrendit ovat merkitykseltään yhtä suuria kuin höyrykoneen keksiminen. Lisäksi muutosvauhti on jatkuvasti kiihtynyt. Ja siksi myös osaaminen ja teknologia vanhenevat koko ajan nopeammin. Aikamme suuria trendejä on myös globalisaatio, joka on siirtänyt maailmantalouden keskipisteen Aasiaan ja muiden siirtymätalouksien kasvaville markkinoille. Globalisaation alkuvaihe on tarkoittanut tuotannon ja kaupan pirstaloitumista monimutkaisiksi kansainvälisiksi arvo- ja tuotantoketjuiksi. Yhden tuotteen valmistamiseen voi osallistua satoja yrityksiä eri toimialoilta, maista ja kulttuureista. Globalisaation seuraavassa vaiheessa yksilöiden merkitys korostuu: ihmiset kommunikoivat virtuaalisesti ja yhteisöllistyvät globaalisti yli kansallisvaltioiden rajojen. Samalla voimme jo nyt nähdä merkkejä ”Etelä-Amerikka ja Afrikka-ilmiöistä”: globalisaatio ei pysähdy Aasiaan, vaan jatkaa matkaansa uusille mantereille. EU:n on puolestaan sopeuduttava, jopa laskevaan elintasoon. Ja aivan kuin tässä ei jo olisi tarpeeksi haastetta, niin olemme viime vuosina läpikäyneet myös historiallisen suuria lamoja: ensin 1990-luvun laman aiheuttaman kansallisen pankkikriisin, sitten USA:sta liikkeelle lähteneen finanssikriisin ja nyt EU:n talouskriisin. Taantumien välin on ennakoitu tulevaisuudessa lyhenevän. Jos ennuste pitää paikkansa, niin tulemme näkemään lamoja ynnä muita talouskriisejä yhä useammin. Ja jokainen aalto on edellistä suurempi. Seuraavat ongelmat pilkistävätkin jo muun muassa USA:ssa ja Kiinassa… Suomi on selvinnyt toistaiseksi hyvin näistä globaaleista haasteista. Silti meidän on uudistuttava ja uskallettava ky- 8 seenalaistaa arvomme ja totuutemme. Nykyinen innovaatiojärjestelmämme on lineaarinen: enemmän samaa vähemmällä. Uudistuaksemme meidän on opeteltava hetkeksi unohtamaan nykyiset kärkituotteemme ja pohdittava, mihin muuhun voimme soveltaa niiden taustalla olevaa osamaista: Nokia ilman kännykkää, meriteollisuus ilman laivaa ja merta sekä metsäteollisuus ilman puuta ja paperia ja niin edelleen. Tällä tavalla saamme esille uusia tuoteinnovaatioita, kuten esimerkiksi mobiliteknologian soveltamisen esimerkiksi huonekaluihin, autoihin tai rakennuksiin. Vesirakentamisessa laivojen sijasta voidaan rakentaa energialaitoksia, levätehtaita tai vesikerrostaloja. Biotaloudessa puuta voidaan hyödyntää nesteenä, kaasuna ja massoina lähes mihin tahansa tarkoitukseen. Voimme myös kehittää ”hullunkurisia perheitä”, jotka yhdistävät saman toimialan sijaan pikemmin- Taantumien välin kin ääripäitä, kuten esimerkiksi Koneen ja Ma- on ennakoitu rimekon. Tuloksena on tulevaisuudessa uusia tuotteita ja innovaatioita perinteisten lyhenevän. Jos ennuste alojen rajapinnoissa, esi- pitää paikkansa, niin merkiksi Marimekon sisustamat Koneen hissit. tulemme näkemään Hyvä esimerkki tästä lamoja ynnä muita ajattelusta on Jyväskylän yliopiston Agora Cente- talouskriisejä yhä rin ja Jyväskylän seudun useammin. kehittämisyhtiön Jykes Oy:n kehittämät X-klusterit, joilla edistetään ”harkittua sattumaa” kärkiklusterien välisiä innovaatiorajapintoja pohtivien tulevaisuusverstaiden avulla. Tavoitteena on eri toimialoja törmäyttämällä löytää uusia vahvuuksia perinteisille klustereille – sekä myös kehittää täysin uusia klustereita, toimialoja ja tuotteita. puheenjohtajan palsta Raamiratkaisua on puolustettava lakoilla Marraskuu 2011 ätä palstaa kirjoittaessani on teknologiateollisuuden ylemmät toimihenkilöt ajettu työtaisteluun 40 keskeisessä alan yrityksessä. Tilanne yritettiin välttää neuvottelemalla avoimista asioista ja sovittelemalla vaikeimpia kysymyksiä lakkoa edeltävä viikko valtakunnansovittelijan johdolla. Monissa tekstikysymyksissä edettiin ja saatiin ratkaisut aikaan. Lopulta pöydässä oli enää kolme avointa asiaa; vapaa-aikana matkustamisen korvaus, palkankorotuksen rakenne ja vuokratyövoiman pelisäännöt. Kaikki nämä asiat myös jäivät avoimiksi. Muille henkilöstöryhmille eli työntekijöille ja toimihenkilöille on sovittu vapaa-aikana matkustamisen korvaukseksi peruspalkka käytetystä vapaa-ajasta samoissa yrityksissä, joissa ylemmät toimihenkilöt joutuvat uhraamaan vapaa-aikaansa työtehtävissä matkustamiseen vailla asianmukaista korvausta. Vapaa-aika on arvokasta. Se on pois perheen ja läheisten kanssa vietetystä ajasta. Raamiratkaisun puitteissa sovittiin työntekijöille ja toimihenkilöille palkkaratkaisu, jossa työpaikkakohtai- T UUSI INSINÖÖRI Pertti Porokari sen erän käytössä on vähimmäislauseke eli perälauta. Ylemmät toimihenkilöt tavoittelivat tätä samaa ratkaisua, mutta sitä työnantajapuoli ei ollut valmis antamaan. Tämä on täysin käsittämätöntä ja todella epäoikeudenmukaista henkilöstöpolitiikkaa, jolla kylvetään vain eripuraa eri henkilöstöryhmien välille. Tämä oli siis keskeisin syy, miksi sovintoesitys kaatui. Toisin sanoen työnantajat ajoivat ylemmät toimihenkilöt työtaisteluun hakemaan samoja oikeuksia, jotka on jo sovittu samoissa yrityksissä työskenteleville muille henkilöstöryhmille. Työnantajat aiheuttavat näin toimillaan mittavia palkkamenetyksiä ylemmille toimihenkilöille ja saattavat yritykset vaikeuksiin. Työnantajien herkkyys ajaa yrityksiä työtaisteluun on Suomessa poikkeuksellisen matala. Toivotan voimia ja jaksamista kaikille lakossa oleville. Te teette tässä uraa uurtavaa työtä myös kaikkien muiden ylempien toimihenkilöiden ja koko palkansaajakentän hyväksi. Lakko on toiminut erittäin kattavasti. 9 edunvalvonta – elinkeinopolitiikka Teksti ja kuvat: Ilona Mäenpää Rolls Royce takaa laadun – ja työpaikat Nimi Rolls-Royce luo mielikuvan laadusta. Mutta moniko tietää, mitä Rolls Roycen Rauman ja Kokkolan tehtailla valmistetaan? Korkeatasoisia laivalaitteita kansainvälisille markkinoille, kertoo projektipäällikkö Seija Meriläinen. eija Meriläinen kertoo huvittuneena, että monet hänen tapaamistaan ihmisistä luulevat, että Rolls Roycella tehdään edelleenkin autoja. Ja että heillä on työsuhdeautona sellainen. Tänä päivänä Rolls Roycen Suomen toimipisteissä keskitytään laivalaitteiden valmistukseen; Raumalla potkurilaitteisiin sekä ankkurointi-, kiinnitys- ja hinausjärjestelmiin, Kokkolassa vesisuihkuvetolaitteisiin. Kansainvälisillä markkinoilla Rolls Royce myy energiaan, ilmailuun ja meritekniikkaan liittyviä laitteita ja palveluja. Kun Rolls Royce vuonna 1999 osti suomalaisten telakoiden Hollmingin ja Rauma-Repolan yhdistymisestä syntyneen tuotannon, se sai ammattitaitoisen henkilöstön kaupan mukana. Näin laatu sai tuekseen suomalaiseen vastuuntuntoisen tekemisen. Autojen valmistaminen oli silloin jo päätynyt toisen automerkin eli BMW:n omistukseen. – Meillä on tulostavoitteissa kokonaisvastuu. Jos yhdellä saralla menee S Jo Rolls Roycen nimi tuo mieleen laadun. 10 huonosti, mekin joudumme tiukentamaan ja se pätee myös toisin päin. Perinteinen telakkateollisuus on tässä suhteessa paljon suhdanneherkempää. Meripuolella on Pohjoismaissa yritetty tiivistää toimintoja ja karsia menoja. Edellinen taantuma parisen vuotta sitten poisti Meriläisen mukaan tilauksissa olleen kuplan ja nyt on alettu täyttää purettujen kauppojen tilauksia. Hintalappu kilpailukyvylle Jo Rolls Royce-nimi takaa laadun, entisiä raumarepolalaisia ja hollminglaisia velvoittaa korkea työnteon kulttuuri, halu tehdä hyvää tulosta. Rolls Roycen Oy Ab:n tuotannosta lähes 70 prosenttia myydään Aasiaan, vain yksi prosentti Suomeen ja loput Eurooppaan ja Amerikkaan. Laivanrakennus on kovaa vauhtia menossa Aasiaan, mutta laivalla ja laivalla on eronsa. – Me teemme Suomessa laivoja, joiden varustelutaso pääasiassa on suurempi kuin Aasiassa tehtävissä laivoissa, se on se ero. Tietotaito on se, millä suomalaiset pärjäävät, Meriläinen painottaa. Suomalaisilla telakoilla etsitään nyt uutta suuntaa ja kehitetään uutta teknologiaa ja uusia tuotteita. Tuulivoimalat ja tuulipuistot ovat uusi aluevaltaus, jossa ympäristöystävällinen energiateknologia yhdistyy ympäristöystävällisten energiaratkaisujen kehittämiseen. Insinöörityö siis on ja säilyy Suomessa innovaatioiden myötä. Kiinassa ja Koreassa on hyvä olla omat tukitoiminnot, konttorit ja verkostot, joiden kautta myös suomalainen työn kulttuuri leviää. – Pidämme kiinni sopimuksista, tunnemme vastuuta asiakkaasta, toimimme aikataulujen mukaan – tämä alkaa olla suomalaisten tavaramerkki. Ja myös sen hintalappu. Ei lomautuksia, ei yt:itä Seija Meriläinen on nyt neljättä vuottaan työssä Raumalla ja viihtyy. Konepuolelta Seija Meriläinen takanaan potkurilaitteiden potkureita. Tampereelta valmistuneena insinöörinä hänet napattiin suunnittelijan tehtävistä Raumasterilta projektinvetäjäksi Rolls Roycen kansikonepuolelle. Nyt hän vastaa toimituksista niiden myyntihetkestä takuuajan loppuun saakka. Matkustuspäiviä kertyy vuodessa nelisenkymmentä. Euroopassa ja Aasiassa ovat pääasialliset asiakkaat. – Joskus oma koti tuntuu oto:lta, luottamushenkilön rooliin vaihtava Meriläinen kertoo. Työnantaja pitää kuitenkin hyvää huolta työntekijöistä, siitä kertovat jo UUSI INSINÖÖRI pitkät työsuhteet. – Meidän ei tarvitse pelätä työpaikan puolesta, sanoo 150 ylemmän toimihenkilön luottamushenkilö. – Saimme viime kerralla hyvät palkankorotukset, lisäksi meillä on tulospalkkausjärjestelmä, Meriläinen kehuu. Rahan sijaan toisille voi olla tärkeämpää se muu, mitä työnantaja myös tarjoaa, nimittäin koulutusta, joustoja työssä ja helpotusta perhe- tai terveystilanteen vuoksi. – Entistä enemmän kiinnitämme huomiota rekrytointiin ja esimieskoulu- tukseen. Se, että saadaan oikea tyyppi oikeaan tiimiin, voi olla ratkaisevan tärkeätä koko yksikön menestykselle. Tämän vuoden aikana on ollut ulkoisesti noin 40–50 paikkaa auki. Sen lisäksi on ollut kahdeksan paikkaa haussa. Sisäisesti yrityksessä on koko ajan paikkoja auki ja henkilökuntaa kannustetaan hakemaan talon sisältä tehtäviä. – Tehtäväkierron avulla saamme ammattitaitoisen henkilökunnan pysymään talon sisällä paremmin. N 11 edunvalvonta Teksti: Pentti Peltoniemi N Kuvat: Anna Leino / Pohjola-Norden IF Metallin Aleksandar Zuza (vas.) kertoi, että lähinnä kuorma-autoteollisuuden ansiosta Ruotsin autoteollisuus kykeni lisäämään työvoimaansa aina vuoden 2008 finanssikriisiin asti. Oikealla PohjolaNordenin ay-toimikunnan puheenjohtaja Markku Jääskeläinen. Pohjolan valtteina koulutus ja yhteistyökyky Kynttiläntuotanto on palaamassa Yhdysvaltoihin lähelle kotimarkkinoita. Miten Pohjoismaat voisivat kääntää teollisuustuotannon suunnan takaisin Pohjolaan? nko teollinen palvelutuotanto toimialaluokittelun tarkoittamaa teollisuustuotantoa, kun esimerkiksi huikeaa liikevaihtoa takovat yhdysvaltalainen elokuvatuotanto ja kansainvälinen musiikkibisnes ovat suuren luokan teollisuutta? Luetaanko tuhansia operaattoreita, ohjelmoijia tai suunnitteluinsinöörejä työllistävä, tietoa tuottava tehdas teolliseksi yritykseksi, koska juuri massatuotanto erottaa teollisen yrityksen pienen volyymin käsityöstä? Tai pitääkö tuotannon tuloksena olla koneita, filmiä ja äänitteitä, vai voiko myös fyysistä tuotetta edeltävä immateriaalituote olla teollisuustuotantoa? Vaikuttaako määrittelyyn se, suunnitteleeko ja tuottaako sama yritys tuotteen? Pohjoismaiset hyvinvointivaltiot ovat menettäneet kokonaisia tuotannon aloja halvan tuotannon maihin samalla, kun niiden yritykset ovat yrittäneet sopeutua jatkamaan tuotantoaan korkean kustannustason maissa. O 12 Pohjola-Nordenin Teollinen Pohjola -seminaarissa lokakuussa puhuneen Ruotsin metalliliiton, IF Metallin autoteollisuusasiantuntijan Aleksandar Zuzan mukaan pääosin kuorma-autoteollisuuden ansiosta sikäläinen autoteollisuus kykeni palkkaamaan lyhyessä ajassa 7 000 uutta työntekijää. Vuoden 2008 finanssikriisi katkaisi kehityksen. Sen jälkeen autoteollisuuden työllistämien määrä on vähentynyt 15 prosenttia – 140 000:sta tämän hetken 120 000:een. – Ruotsin valtio ei ole osallistunut autoteollisuuden omistusjärjestelyihin sellaisin miljardisatsauksin kuin esimerkiksi Saksa, Italia tai Ranska – puhumattakaan Yhdysvalloista, Zuza korosti. Naapurimaan henkilöstöpolitiikka auttoi Autoteollisuuden alamäki olisi jyrkempi ilman pitkäjänteistä ruotsalaista henkilöstö- ja teollisuuspolitiikkaa. Esimerkiksi työvoiman lomauttaminen ei ole Ruotsissa ensimmäinen toimi kysynnän heiketessä. Suomessa yritykset voivat ulkoistaa palkanmaksun työttömyysturvajärjestelmälle, kun Ruotsissa laskusuhdanteessa etsitään muita vaihtoehtoja. Yleinen on työviikon lyhentäminen esimerkiksi nelipäiväiseksi. Kuitenkaan työntekijöiden palkka ei voi laskea enimmillään kuin 80 prosenttiin aiemmasta. Tietenkin suomalaisten työntekijöiden penseys ”henkilöstötalkoita” kohtaan voi johtua siitä, että yhteisistä uhrauksista hyvinä päivinä muistetaan johtoa ja omistajia. Uutta Suomessa on useiden työvoimavaltaisten pk-yritysten havainto finanssikriisin jälkeen: heikomman markkinatilanteen aikana kannatti huoltaa tuotantovälineitä ja parantaa koulutuksella henkilöstön ammattitaitoa. Tieto helpottaa tulevaisuutta Pohjoismainen teollisuus selviää globaalissa taloudessa, kun tiedetään, mitä teh- dään, oli Pohjola-Nordenin seminaarin viesti. Esimerkiksi Ruotsin autoteollisuus kartoitti ennen taantumaa tulevaisuuttaan samantyyppisesti kuin metsäalan toimintaedellytystyöryhmä Suomessa. Meillä tulokset eivät häikäisseet, vaikka onnistuneempiakin toimialakartoituksia on tehty. Poikkeuksetta selvityksissä korostuu teollinen perinne sekä ilmainen, korkeatasoinen ja universaali koulutus. Vaihtoehto ei ole aina vain halvempaa työvoimaa etsivä bulkkituotanto, mistä ikävä esimerkki on Nokian Bochum-Romania-seikkailu, vaan väestön tietotason hyödyntäminen. Globaalitaloudesta tehtyihin tutkimuksiin perehtynyt ETLAn projektijohtaja Timo Nikinmaa kehottaa kiinnittämään huomiota ”kynttiläilmiöön”: Eräät suuret yritykset ovat alkaneet siirtää tuotantoaan takaisin muun muassa Yhdysvaltoihin. Yhtenä esimerkkinä on kynttiläntuotanto, joka on elpymässä suuren luokan tuotannoksi. Tuotteet tarvitsevat markkinoita ja siksi kiinalaisomisteinen Pohjolan autoteollisuuskaan ei ole hullumpi asia, jos ja kun huipputeknologiaan perustuva autonvalmistus säilytetään lähellä omia markkinoita. N ETLAnTimo Nikinmaa näkee niin sanotussa Kiina-ilmiössä ja tämänhetkisessä globalisaatiossa yllättäviäkin muutoksen merkkejä, kun eräät suuret yritykset ovat siirtäneet tuotantoaan takaisin halpatuotantomaista. Insinöörijärjestöt kantavat huolta ilmastoasioista Insinöörijärjestöjen kannanotto luovutettiin syyskuussa Lontoossa Etelä-Afrikan edustajalle. Maa isännöi seuraavaa kansainvälistä ilmastokokousta marraskuun loppupuolella Durbanissa. nsinöörijärjestöt ympäri maailmaa kantavat huolta ilmastoasioista. Future Climate-hankkeessaan ne esittelevät kestäviä energiateknologioita ja ratkaisuja, joilla tuetaan kansallisia ja kansainvälisiä kasvihuonekaasupäästövähennyksiä. Hankkeessa mukana olevat 11 insinöörijärjestöä toteavat yhteiskannanotossaan, että haaste ei ole mahdoton, sillä teknologiat ja insinööriosaaminen ovat jo olemassa. Kannanotto luovutettiin syyskuussa Lontoossa Etelä-Afrikan edustajalle, sillä maa isännöi seuraavaa kansainvälistä ilmastokokousta marraskuun loppupuolella Durbanissa. Mukana olevat järjestöt ovat laatineet yksityiskohtaiset kansalliset ilmastosuunnitelmat, analyysit ja teknologiastrate- I UUSI INSINÖÖRI giat. Kasvihuonekaasupäästöjä voidaan vähentää merkittävästi insinööriosaamisen avulla. Väestönkasvu sekä ruoan ja veden riittävyys ovat insinööriosaamiselle aivan yhtä tärkeitä globaaleja haasteita tulevina vuosikymmeninä. Uuden Insinööriliiton elinkeinopoliittinen päällikkö Heidi Husari esitteli tilaisuudessa yhteistyössä TEK:in kanssa laaditun Suomen kannanoton. Se on vastikään julkaistu insinöörien ilmastoohjelma. Insinöörijärjestöjen ehdotukset päättäjille t Teknologiaratkaisujen joustavuus on tarpeen, koska olot muuttuvat jatkuvasti. Siksi on tärkeää, että hallitukset säilyttävät kykynsä sopeutua yllättäviin tilanteisiin. t Yllättävien ulkoisten tilanteiden aiheuttamat seikat pitää huomioida kansallisissa ohjelmissa. Innovaatioiden tärkeyttä ei voida ylikorostaa, sillä kansalliset ratkaisut ovat ydin, jolla ilmastonmuutokseen vastataan pitkälle eteenpäin. t Hallitusten on tuettava uusien vihreiden työpaikkojen luomista. Monet olemassa olevat työpaikat vaativat uudelleenkouluttautumista ja -kohdentamista, kun ympäristöystävällisempiä teknologioita ja käytäntöjä otetaan käyttöön. Pienten ja keskisuurten yritysten työpaikat ovat ilmastonmuutoksen hillitsemisen kantava voima, siksi koulutuksen ja uudelleenkoulutuksen avulla on huolehdittava siitä että luotavalle “ilmastoteollisuudelle” löytyy osaavaa työvoimaa. t Energiatehokkuutta ja uusiutuvien luonnonvarojen käyttöä on edistettävä. Kaikkien sektoreiden energiatehokkuuden lisäämistä pitää tukea, mukaan lukien kuljetus, teollisuus, asuminen ja julkiset rakennukset. Kannusteita ja säännöksiä uusiutuviin energialähteisiin perustuvan kapasiteetin lisäämisen pitäisi luoda, jotta teknologiat ja markkinat kehittyisivät suotuisesti seuraavina vuosikymmeninä. N 13 edunvalvonta – neuvottelukierros Teksti: Kirsi Tamminen N Kuvat: Tuulikki Holopainen, Minna Virolainen ” 14 Hämeenlinnassa oltiin valmiina tukemaan teknon neuvottelijoita kaikin mahdollisin tavoin. Viikkoa ennen lakkoa viesti kuului: täydestä perälaudasta ei tingitä. Uusi Insinööri -lehti meni painoon 2.11. Kaikki tiedot neuvotteluista, työtaistelu-uhista ja lakoista perustuvat sen hetkiseen tilanteeseen. Tekno historiallisessa lakossa Kuulas marraskuinen aamu valkenee Helsingin Pitäjänmäellä, kun teknologiateollisuuden ylempien toimihenkilöiden ensimmäinen lakkopäivä alkaa. Teknon työtaistelun toinen aalto amutuimaan Pitäjämäellä ABB:n portilla vastassa on ylempien luottamusmies, YTN:n teknologiateollisuuden taustaryhmän jäsen Jukka Tolvanen. Lakon alkaminen on varmistunut edellisenä iltana, kun Ylemmät toimihenkilöt YTN: ja Teknologiateollisuus ovat hylänneet valtakunnansovittelija Esa Longan antaman sovintoesityksen teknologiateollisuuden työriidan ratkaisuksi. Esitys olisi tarjonnut ylempien toimihenkilöiden kannalta epäedullisemman palkkarakenteen ja palkankorotukset kuin Metalliliiton ja Pron sopimukset. Sovintoesitys ei sisältänyt myöskään parannusta työajan ulkopuolisen matkustamisen korvaamiseen. Tolvasen mukaan ABB:n ylemmille molemmat asiat ovat tärkeitä. Yrityksessä on paljon matkustavia muun muassa myyntitehtävissä. Lakon alkaessakin A UUSI INSINÖÖRI myyntiväkeä on joka mantereella. He liittyvät lakkoon kotiin palatessaan viikon loppupuolella. Seuraan liittyy varaluottamusmies Eero Saarela, joka hämmästelee lakkoliiviä pukiessaan, kuinka vapaa-ajalla matkustamisen korvaaminen on epätasaarvoista työpaikalla. – Ylempien matka kestää yhtä kauan kuin samassa reissussa olevan toimihenkilön. Ylemmät eivät saa mitään kummempia etuja kuin toimihenkilöt, mutta Neuvottelijat tapaavat valtakunnansovittelijan luona 6.11. Jos neuvottelutulosta ei saavuteta 7. marraskuuta kello 6.00 mennessä, teknon lakko laajenee. Mukaan tulevat muun muassa Nokian ja NSN:n ylemmät toimihenkilöt. Lue ajankohtaisesta tilanteesta tarkemmin: www.uil.fi www.ytn.fi toisille matkaaika korvataan, toisille ei. Ensi vaiheessa teknologiateollisuuden lakko koskee noin 10 000 ylempää toimihenkilöä 40 yrityksessä. Ensimmäisen lakkopäivän aikana ympäri maata kuuluu viestejä, kuinka hyvin lakko on purrut. Väki on jäänyt kotiin. Lakkoon osallistujien keskiarvo on parempi kuin YTN-liittojen järjestäytymisaste teknologiateollisuudessa. >>> 15 edunvalvonta – neuvottelukierros Itä-Pasilan YTN-talossa postitettiin talkoilla lakkoliivejä ja muuta materiaalia kentälle. Hämeenlinnasta Patria LSY:n ylempien toimihenkilöiden luottamusmies Timo Grön kertoo, että lakkoon ei menty iloisissa tunnelmissa, mutta tosissaan. – Kyllä ylemmillä on nyt taistelumieli, meitä on aina sorrettu tai olemme jääneet vähemmälle kuin muut. Mitta on tullut täyteen: nyt on meidän vuoro, Grön sanoo. – Kun sovintoesityksen sisältö tuli ilmi, se tyrmäsi meidän porukat: meitä ei ole otettu tosissaan näissä neuvotteluissa. Ensimmäisenä lakkopäivänä Grön saa viestejä edustettaviltaan. Väki on taistelumielellä ja täysillä mukana, joten lakkorivit ovat pitäneet täysin. – He toivottavat tsemppiä lakkovahdeille, jotka värjöttelevät ulkona ja valvo16 ABB:n varaluottamusmies Petri Rönnholm osallistuu yhteiseen asiaan lakkovahdin roolissa. vat, että kaikki menevät ok. Kannustusta ja tukea jakavat myös Metallin ja Pron aktiivit, jotka ovat jo olleet lakossa. Muut ryhmät solidaarisia Myös Pitäjänmäen portilla Pron luottamusmies käy tervehtimässä ylempien lakkovahteja. ABB:n varaluottamusmies Petri Rönnholm muistuttaa, että ylemmät haluavat samantasoiset palkankorotukset kuin muutkin henkilöstöryhmät. Lakkovahtien joukkoon liittyy myös Susanna Bäckström, joka on ollut työelämässä kolmisenkymmentä vuotta ennen ensimmäistä lakkoaan. Hän ei ole henkilöstönedustaja, mutta haluaa kantaa kortensa kekoon keltainen liivi päällä ABB:n lukuisilla porteilla. Teksti: Juha Särkkä Neuvottelukierrokseen liittyviä käsitteitä Kustannusvaikutus Palkankorotuksiin ja tekstimuutoksiin käytettävä summa palkkakustannuksista. Tekstimuutokset Työehtosopimusosapuolet sopivat työehtosopimuksien muutoksista. Tekstimuutokset aiheuttavat usein ainakin jonkin verran työnantajalle kustannusten nousua ja nämä kustannukset vaikuttavat vähentävästi palkankorotuksiin käytettävää osuutta. Patrian luottamusmies Timo Grön sanoo, että heidän talossaan on hyvin tärkeää saavuttaa sekä vapaa-aikana matkustamisen korvaus että täysi perälauta. – Miksi ihmeessä ylemmät eivät voi saada samanlaista perälautaa kuin muut ryhmät, Bäckström ihmettelee. Samaa pohtii moni muukin marraskuun ensimmäisenä tiistaina, yli henkilöstöryhmien, yli sopimusalojen: minkä tähden työnantaja haluaa kylvää epätasa-arvoa työpaikoille. Ei aina huonompaa kuin muille Myös Hämeenlinnassa Timo Grön muistuttaa, kuinka tärkeä täysi perälauta on. Luottamusmiehen on vaikea erotella edustettaviaan, miten toinen on arvokkaampi, toinen ei. – Jos meillä ei ole perälautaa, niin neuvottelut tapahtuvat työpaikoille. Sovintoesityksen mukaan työnantaja viime kädessä määrittää, kenelle se kohdentaa palkankorotuksen. Nyt ei ole kyse mistään kuoppa- eikä meriittikorotuksesta, vaan tavallisesta palkankorotuksesta. – Meriittikorotuksia työnantaja voi jakaa, miten se haluaa, luottamusmies toteaa. Patrialla on konsernisopimuksessa matka-ajan korvaus eli kolmesta kymmeneen tuntiin matka-aikaa korvataan. Alle kolmen tunnin matkoista ei saa korvausta. Ensimmäinen korvaus taso on 18 euroa. Jos matkaa kestää yli 10 tuntia, korvaus on enimmillään 180 tuntia matkalta. – Kaikki eivät sitäkään saa. Ylemmistä osalle se on työsopimuksessa leivottu palkkaan, varsinkin paljon matkustaville. Matka-ajan palkkaa ei ole eritelty. Osalle on sovittu 100–150 euron korvaus. Se ei riitä, Grön sanoo. – Tavoitteena on korvaus tunti tunnista, mikä meillä joskus on ollut. Se on kohtuullinen korvaus menetystä vapaa-aikana matkustamisesta. Toisena lakkopäivänä teknologiateollisuuden vastaava asiamies Jani Huhtamella kehuu alan ylempiä. He ovat jääneet kotiin, jotta myös tulevat sukupolvet saavat tasa-arvoisen kohtelun muiden henkilöstöryhmien kanssa. N UUSI INSINÖÖRI Yleiskorotus Työehtosopimusosapuolien sopima palkankorotus, joka tulee kaikille kyseisen työehtosopimuksen soveltamisalan piirissä oleville Yleiskorotus, %-linja Työehtosopimusosapuolien sopima prosenttiperusteinen palkankorotus, joka tulee kaikille kyseisen työehtosopimuksen soveltamisalan piirissä oleville. Henkilön palkka nousee sovitun prosentin palkasta. Yleiskorotus, eurolinja Työehtosopimusosapuolien sopima europerusteinen palkankorotus, joka tulee kaikille kyseisen työehtosopimuksen soveltamisalan piirissä oleville. Henkilön palkka nousee sovitun euromäärän. Yleiskorotus, sekalinja Työehtosopimusosapuolien sopima sekalinjaan perustuva palkankorotus, joka tulee kaikille kyseisen työehtosopimuksen soveltamisalan piirissä oleville. Henkilön palkka nousee joko vähintään sovitun euromäärän tai vähintään sovitun prosentin tai sovitun prosentin ja vähintään sovitun euromäärän. Paikallinen erä Työehtosopimusosapuolien sopima palkankorotus osa, joka on sovittu yrityserä jaettavaksi paikallisesti yrityksessä. Käytettävissä olevan erän suuruus lasketaan paikallisesti kyseisen työehtosopimuksen piirissä olevien palkkasummasta. Paikallisiin eriin sovitaan aina perusteita ja aikatauluja, kuinka erän käytöstä paikallisesti sovitaan. Perälauta Paikallisen erän turvalauseke, jos paikallisesti ei synny sopimusta erän käytöstä. Jos paikallista sopua erän käytöstä ei synny, jaetaan paikallinen erä kaikille kyseisen työehtosopimuksen soveltamisalan piirissä oleville henkilöille: – täysperälautatapauksessa yleiskorotuksena – osaperälauta tai puoliperälauta: sovittu osa yleiskorotuksena ja osa työnantajan päättämällä tavalla – ei perälautaa, jolloin työnantaja päättää, kenelle korotus jaetaan Työehtosopimusosapuoli Työehtosopijoita ovat työnantajapuoli kuten Teknologiateollisuus ry ja työntekijäosapuoli kuten Ylemmät toimihenkilöt YTN ry. >>> 17 edunvalvonta Raamisopimuksen keskeiset kohdat ABB:n Jukka Tolvanen laittaa lakkonauhaa Kristian Björkstäcktille. Rahoitusala siirtyi sopimuksettomaan tilaan ahoitusalan neuvottelut käynnistettiin lähes kuukauden tauon jälkeen uudelleen 31. lokakuuta. Neuvotteluissa YTN esitti, että alan neuvotteluratkaisu tehdään yhteiskuntaa vakauttavan raamisopimuksen mukaisesti. Raamiratkaisu neuvoteltiin ennen lokakuun puoliväliä, mutta rahoitusalan työnantajia edustava Finanssialan Keskusliitto (FK) ei ilmaissut, haluaako se neuvotella työehtosopimusta työmarkkinakeskusjärjestöjen yhteisen mallin pohjalta. Yli kahden kuukauden ajan käytyjen neuvottelujen aikana FK ei ole tehnyt YTN:n esityksille yhtään vastaesitystä. FK ei myöskään ole tehnyt koko neuvotteluaikana rahaesitystä tai muuta esitystä, joka osoittaisi todellista neuvotteluhalukkuutta. R Rahoitusalalla alkoi marraskuun alussa sopimukseton tila työehtosopimuksen päätyttyä. Sopimukseton tilaa jatkuu, kunnes uusi työehtosopimus solmitaan. Sopimuksettoman tilan aikana noudatetaan aiemmin voimassa olleen työehtosopimuksen määräyksiä niin sanotun jälkivaikutuksen nojalla. Työntekijän työsuhteen ehdot eivät siis muutu, vaikka työehtosopimuksen voimassaolo päättyy. Työehtosopimus sitoo osapuolia työrauhaan. Sopimuksettomassa tilassa työrauhavelvoite ei ole voimassa. Joskus sopimusneuvotteluiden vauhdittaminen vaatii työtaistelutoimenpiteitä. Neuvottelut käynnistyneet eri aloilla YTN:n sopimusaloilla ovat käynnistyneet raaminmukaiset neuvottelut. Muun t Sopimuskorotukset (palkankorotukset ja työehtojen muutosten kustannukset) ovat ensimmäisenä vuonna 2,4 prosenttia ja toisena 1,9 prosenttia. t Työntekijät saavat ensimmäisenä sopimusvuonna 150 euron kertakorvauksen. t Työntekijät voivat osallistua vuosittain kolmen päivän ajan osaamista lisäävään koulutukseen. t Isyysvapaa pitenee kahdella viikolla. Isyysvapaa voidaan käyttää joustavasti, kunnes lapsi täyttää kaksi vuotta. t Työttömyyskorvauksia lykkäävä ns. lomakorvauksen jaksotus poistetaan. t Sovitellun työttömyyspäivärahan työaikaraja nostetaan 75 prosentista 80 prosenttiin. t Pätkä- ja vuokratyöntekijöiden asemaa parannetaan. Työmarkkinakeskusjärjestöt ja maan hallitus kokoontuvat 25. marraskuuta tarkastelemaan, onko raamiratkaisun takana riittävä kattavuus. muassa LTY-ala, kemia ja metsä tavoittelevat raamiratkaisuun perustuvaa sopimusta. Osa aloista ehti sopia neuvotteluista ennen raamiratkaisusopua. Esimerkiksi ICT-alalla neuvotellaan, miten raamin niveltäminen alalla onnistuu. N Tietoalan neuvottelutilanne ietotekniikan palvelualan työehtosopimuksen voimassaolo päättyi 30.syyskuuta. Neuvotteluja käytiin tiiviiseen tahtiin lokakuun alkuviikkoina raamisopimuksen pohjalta, mutta neuvottelut keskeytettiin maanantaina 17. lokakuuta. Näkemykset palkankorotusten toteutustavasta olivat liian kaukana toisistaan. T 18 Raamisopimuksen ulkopuolelta Teknologiateollisuus ry toi pöytään myös esityksen työtaisteluoikeuden rajoittamisesta. Neuvotteluita vauhdittaakseen Tietoalan toimihenkilöt ovat ryhtyneet laillisiin työtaistelutoimiin. Tietotekniikan palvelualalla on ollut ylityökielto ja vapaa-ajalla tapahtuvan työasioissa matkustamisen kielto 19. lokakuuta lähtien ja se on edelleen voimassa. Alalle on myös annettu kaksi kohdistettua lakkovaroitusta. Valtakunnansovittelija kutsui neuvotteluosapuolet luokseen 2. marraskuuta sovitteluun. Jos sovittelu ei ole tuottanut tulosta, ensimmäiset lakot ovat alkaneet maanantaina 7.11. N Teksti: Kirsi Tamminen N Kuva: Antonin Halas Insinöörin leivän tuo mekaniikkasuunnittelu Teknologiateollisuuteen sidottu palkkaratkaisu hieman mietityttää suunnittelualan luottamusmiestä, sillä palkka-asiat ovat olleet auki koko lokakuun. Myös raamiratkaisuneuvottelut ovat siirtäneet suunnittelualan palkankorotuksia. uunnittelualan neuvottelukierros meni kohtuullisen helposti ja hyvässä aikataulussa läpi. Odotin pidempää rykäisyä, sanoo suunnittelualan luottamusmies, insinööri Tomi Lappalainen. Hän on tyytyväinen, että matka-ajan korvaus nousi 18 euroon, mutta pitää tärkeimpänä sitä, että korvaus on ylipäätään olemassa. Palkkaratkaisua odotettiin kuitenkin vielä kuukausi neuvottelutuloksen saavuttamisen jälkeenkin. Liperissä asuvan Lappalaisen työnantaja on Joensuussa oleva insinööritoimisto Comatec. Konsernilla on ympäri maata toimistoja ja tytäryhtiöitä, joissa työskentelee yhteensä reilu 300 ylempää toimihenkilöä. Lappalainen työskentelee asiakasyrityksissä, yleensä pitkäaikaisissa projekteissa. Nykyisessä tehtävässä hän on rakentanut käyttö- ja huolto-ohjeita asiakkaan tuotteisiin lähes vuoden. Lappalaisella on noin 200 edustettavaa seitsemällä paikkakunnalla ja lisäksi hän on työsuojeluvaltuutettuna kolmella paikkakunnalla. Kun luottojen kaudet ovat katkolla vuoden vaihteessa, tarkoitus on täydentää luottamusmiesorganisaatiota. – Joskus voi hämärtyä rajat, mikä on työsuojeluvaltuutetun tehtävää, mikä luoton asiaa. On hyvä, että eri ihmiset toimivat näissä tehtävissä eikä yksi ihminen ehdi kaikkeen. -S UUSI INSINÖÖRI Villi työnantaja aiheuttaa kahnauksia Tomi Lappalaisen työnantaja ei ole järjestäytynyt työnantajaliittoon. Luottamusmiehen mukaan järjestäytymättömyys vaikuttaa neuvotteluasioihin, muun muassa paikallinen sopiminen muuttuu mutkikkaammaksi. – Työnantajapuolellakin järjestäytyminen on hyvä asia. Työnantajaliitto voi olla yksittäisen työnantajan tukena, eikä pelkästään vahtina. Esimerkkinä hankauksista Lappalainen mainitsee työaikaan liittyvät kysymykset kuten ylityöasiat. Ylipäätään työaikakysymyksistä ajoittain käydään keskustelua. – Myös edellisellä palkankorotuskierroksella, jossa edellytettiin paikallista sopimista, neuvottelut olivat hyvin tönköt. Toivoin, että joku olisi ollut tukemassa työnantajaa. Lappalaisen mukaan työnantaja suhtautuu tällä hetkellä työntekijöiden järjestäytymiseen neutraalisti. – Kun tilanteet ovat välillä kärjistyneet, niin suhtautuminen on ollut kylmäkiskoista. Mutta asiat kehittyvät parempaan päin. Tällä hetkellä Lappalaisen työpaikkana on konepajayritys. Hän arvostaa teknologiateollisuuden sekä työnantajaettä työntekijäpuolen korkeaa järjestäytymisastetta: monessa asiakasyrityksessä kuviot ovat selvät. – Joskus edustettava sanoo kiitos ihan selvällä suomen kielellä, Tomi Lappalainen kertoo esimerkin luottamusmiehen palkitsevasta hetkestä. – Olemme usein eri työehtosopimusten alla. Ajoittain syntyy hyviä keskusteluja, vaihdamme tietoja ja kokemuksia, miten olemme luottona eri tilanteita hoitaneet. Itä-Suomessa arvostetaan jatkuvuutta Pohjois-Karjalassa insinöörin mahdollisuudet kehittyä ovat Lappalaisen mukaan lähinnä omassa työssä. – Jos insinööri haluaa työpaikan vaihtoa omalla alallaan, mahdollisuudet ovat heikommat kuin etelässä. Täällä pidetään tärkeänä, että oma työpaikka säilyy. Lappalainen arvioi, että jonkin verran paikalliset insinöörit työllistävät itse itsensä, mutta suurin osa tekee vieraalle. Alueella koulutetaan riittävästi, mutta Pohjois-Karjalassa on muuhun maahan verrattuna vähemmän töitä vastavalmistuneille. – Kysyntää on enemmän kokeneista insinööreistä, sillä työt vaativat kokemusta. Lappalainen kävi itsekin hakemassa työkokemusta pääkaupunkiseudulta. Paluu kotiseudulle oli kuitenkin parempi vaihtoehto. N 19 ajankohtaista Teksti: Kirsi Tamminen N Kuvat: ehdokkaiden kotialbumit Tentti UIL:n puheenjohtajaehdokkaille Marraskuun 25. päivän edustajakokouksessa valitaan Uudelle Insinööriliitolle puheenjohtaja seuraavaksi nelivuotiskaudeksi. Uusi Insinööri -lehti esitti tiedossa oleville ehdokkaille seitsemän kysymystä. 1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. Kuka olet? Mitkä ovat olennaisimmat kohdat työhistoriassasi UIL:n puheenjohtajan tehtävän kannalta? Mitkä ovat UIL:n tärkeimmät tehtävät? Mitkä ovat seuraavan neljän vuoden UIL:n toiminnan painopisteet? Mitkä kolme ominaisuutta tai taitoa on hyvällä liittopuheenjohtajalla? Mainitse kolme lehteä, joita luet säännöllisesti? Mikä on suomalaisen ammattiyhdistysliikkeen tärkein yksittäinen saavutus? Marko Koskela Olen 40-vuotias insinööri, vaimo Anne on insinööri ja meillä on kaksi lasta. Tällä hetkellä työskentelen myynti- ja konsultointitehtävissä. Olen kaupunginvaltuutettu, lisäksi harrastan musiikkia, kirjallisuutta ja ulkoilua. 1 Minulla on hyvin laaja-alainen työkokemus eri toimialoilta ja tehtävistä. Esimies- ja johtamiskokemusta asiantuntijaorganisaatioista on yli 10 vuotta. Olen neuvotellut lukuisia sopimuksia ja kehittänyt liiketoimintaa ja organisaatiota sekä johtanut muutosta. Nykyisessä työpaikassa Solu Digitalissa rakennamme määrätietoisesti kasvuyritystä osaamisella, tuotteistamisella ja kumppanuuksilla. Talent Partnersilla toimin johdon konsulttina keskittyen johtoryhmätyön kehittämiseen ja myynnin kehittämiseen. Koulutusyhtiö Tieturissa olin johtaja ja johtoryhmän jäsen. Vastasin liiketoiminnan kehittämisestä, markkinoinnista ja tapahtumista. Toimin vetäjänä EduTele-projektissa, jossa koulutettiin yhteensä 800 kokenutta telealan ammattilaista. Mukana oli seitsemän palkansaaja- ja kaksi työnantajajärjestöä ja hankkeen aikana tutustuin hyvin alalla edelleen toimiviin vaikuttajiin. Euroopan sosiaalirahaston tukemaa hanketta esiteltiin Brysselissä komissiolle esimerkkinä kolmikantaisesta yhteistyöstä. Toimin UIL:n opiskelija-asiamiehenä ja IOL:n toiminnanjohtajana neljä vuotta. Tuolloin IOL:n jäsenmäärä kasvoi vajaasta 6 000:sta yli 14 000 opiskelijaan. Olin mukana ajamassa ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon kokeilua, joka sittemmin vakinaistettiin. 2 – UIL:n tärkeimmät tehtävät ovat KATE-kehyksessä. K-kirjain muistuttaa insinöörikoulutuksesta, sen määrästä ja laadusta sekä elinikäisestä oppimisesta. A viittaa insinöörin asemaan ja arvostukseen yhteiskunnassamme. TE käsittää kilpailukykyiset työsuhteen ehdot ja työelämän turvaverkon. Liiton jäsenyys tuo siis insinööreille katetta! 3 20 – Työmarkkinapoliittisen edunvalvonnan rinnalle nostan elinkeino- ja koulutuspoliittisen edunvalvonnan, sillä kaikki nämä osa-alueet ovat kiinteästi yhteyksissä toisiinsa. – Jäsenmäärään ja jäsenpitoon tarvitaan lisää paukkuja: yhdessä olemme enemmän. – Jäsenpalvelun on oltava laadukasta ja nopeaa. Sähköiset palvelut mahdollistavat uuden tavan palvella verkottunutta insinöörikuntaa. 4 Hyvän liittopuheenjohtajan ominaisuuksia ja taitoja ovat johtajuus, viestintätaidot ja näkemyksellisyys. 5 6 Luen säännöllisesti Helsingin Sanomia, Tekniikka & Taloutta ja Time-lehteä. Lisäksi seuraan aktiivisesti nettilehtiä ja uutisvirtaa verkossa. Tärkein saavutus on työmarkkinalliset kokonaisratkaisut, joissa palkansaajat, työnantajat ja valtio yhdessä kehittävät suomalaista työelämää ja kilpailukykyä. Suomi on sopimusyhteiskunta. Kokonaisratkaisuissa ovat mukana myös lainsäädännölliset uudistukset ja niiden avulla viedään oikeudenmukaista yhteiskuntaa eteenpäin ja huolehditaan heikoimmista. Ja onhan näin saatu esimerkiksi lauantai vapaaksi! 7 Pertti Porokari – Olen ollut yli neljä vuotta Uuden Insinööriliiton puheenjohtajana ja vastaan jäsenten työmarkkinaedunvalvonnasta. Valvon siis jäsentemme etuja, jotta he saisivat sijoittamalleen jäsenmaksulle tuottoa. Vapaa-aikaa ei juuri ole. Harrastan metsänhoitoa, mikä on rentouttavaa puuhaa. 1 – Valmistuin insinööriksi vuonna 1991, mistä lähtien olen ollut mukana työmarkkinatoiminnassa: työpaikkatasolla, yritysyhdistyksessä ja luottamusmiehenä. Vuonna 2003 tulin liittoon töihin yksityissektorin asiamieheksi. Vastuualueenani oli suurin sopimusalamme eli teknologiateollisuus. Vastasin muun muassa vuoden 2005 teknon neuvottelukierroksesta, mikä oli taitekohta YTN:n historiassa. Olimme ensimmäisen kerran lähellä lakkoa ja työehtosopimukseen tuli paljon uutta. Muun muassa ylityökorvaukset tulivat ensimmäisen kerran sopimukseemme silloin. Kun minua pyydettiin puheenjohtajaksi, päätin lähteä kisaan kesällä 2007 edellisen puheenjohtajan siirryttyä Akavaan puheenjohtajaksi. Minut valittiin ensimmäisellä kierroksella puheenjohtajaksi edeltäjän loppukauden ajaksi. Marraskuussa 2007 minut valittiin puheenjohtajaksi nelivuotiskaudeksi jälleen ensimmäisellä kierroksella. 2 – UIL:n kaikkein tärkein tehtävä on jäsenten työmarkkinaedunvalvonta niin yksityisellä kuin julkisella sektorillakin. Toisena on laadukkaan insinöörikoulutuksen ja koulutuksen määrän varmistaminen, jotta kaikille valmistuville insinööreille löytyy töitä. Kolmanneksi tärkein asia on alueellinen toiminta: tehokkaasti ja monipuolisesti toimivat jäsenyhdistykset ovat liittomme rikkau ja voimavara. Yhdistysten tukeminen on liitolle tärkeätä. 3 – Työmarkkinatoimintaa on kehitettävä edelleen ja sitä kautta varmistaa jäsenten hyvät työsuhteiden ehdot ja taata ostovoiman sekä reaalipalkkojen kasvu. Tutkimustemme mukaan jäsenet haluavat jäsenmaksulleen vastinetta ja suoraan tilipussiin painoa. – Koulutuspoliittisen edunvalvonnan sekä ammatillis-aatteellisen eli koko insinööriuran tukeminen. – Liiton on tarjottava juuri niitä oikeita palveluita, joita jäsenet eri elämäntilanteissa arvostavat. Jäsenkasvu ja -pito pitää pystyä varmistamaan jatkossakin. 4 – Hyvällä liittopuheenjohtajalla on todella kova paineensieto- ja yhteistyökyky sekä kyky hallita kokonaisuuksia. Hänellä on kokemusta oikeista insinöörintöistä ja eri työpaikkatason edunvalvontatehtävistä. Liit- 5 UUSI INSINÖÖRI toa ei voi johtaa, jos ei tunne jäsenten työtä ja työn tuomaa ongelmakenttää. Puheenjohtajan pitää elää reaaliajassa ja samalla luotsata tulevaisuuteen. Näin pystytään jatkuvasti kehittämään liittoa muuttuvissa tilanteissa ja tarjoamaan jäsenille parasta mahdollista palvelua. – Luen Helsingin Sanomia, Kauppalehteä ja monipuolisesti eri ammattiliittojen lehtiä. Harrastuksiin liittyen luen Kamera-lehteä. 6 – Isoja saavutuksia on paljon pitkällä aikavälillä. Nostan kuitenkin tärkeimmäksi vuorokautisen, säännöllisen työajan: kahdeksan tuntia. Jos tällaista saavutusta ei olisi aikanaan saatu, niin työaika voisi olla esimerkiksi 10 tuntia kuutena päivänä viikossa. Kansainvälisessä edunvalvonnassa olen törmännyt hyvinkin epäinhimillisiin työaikoihin, mikä johtuu suoraan kyseisen maan heikosta ammattiyhdistystoiminnasta. N 7 21 yhteiskunnasta Teksti: Ari Hautaniemi N Kuvat: Unto Rautio / iam design Kaiken kansan muotoilua Palvelumuotoilun menetelmillä voidaan perehtyä tilojen suunnitteluun, fyysisiin tuotteisiin, pakkauksiin, grafiikkaan tai erilaisiin palvelutilanteisiin. Isko Lappalainen ja Mikko Murtonen tuottavat design-ratkaisuja yhdessä asiakkaan kanssa. Lahtelaistuneiden muotoilijoiden toiminta rakentuu palvelumuotoilun periaatteille. 22 uotoilijat Isko Lappalainen ja Mikko Murtonen istuvat suunnittelemillaan penkeillä, aaltopahvista toteutetun pöydän ääressä ja siemailevat kahvia vanhoista posliinikupeista. Kaikki kielii muotoilua ja designia. Kaksikon muodostama iam design Oy on kuitenkin hieman erilainen muotoilutoimisto. Se nojaa palvelumuotoiluksi kutsuttuun ajattelutapaan, joka on uudistamassa ja laajentamassa muotoilumenetelmien ja design-ajattelun toimintakenttää ja tapoja. – Meillä koko suunnitteluprosessi rakentuu jatkuvalle dialogille asiakkaan kanssa. Kun asiakas otetaan mukaan suunnitteluun ja kehittämisprosessiin, saadaan toteutettavampi, toimivampi ja toivotumpi ratkaisu, Lappalainen linjaa. M Perinteisen käsityksen mukaan muotoilijaa on pidetty taiteilijana tai asiantuntijana, joka tulee tilattuna ja tekee oman näköisensä design-ratkaisun, josta asiakas maksaa. Laatu kulkee muotoilijan nimen mukana. Palvelumuotoilu eroaa Lappalaisen ja Murtosen mukaan tästä merkittävästi, sillä iamdesign ei oletakaan olevansa kaikkien asioiden paras asiantuntija. Palvelumuotoilun menetelmien avulla voidaan päästä selville siitä, miten tilassa toimitaan, miten tuotetta käytetään, minkälaisia tunnelmia mikäkin tilanne herättää tai miten mikäkin asia toimii parhaiten. Lappalainen ja Murtonen haluavatkin laajentaa käsitystä siitä, keille kaikille muotoilutoimisto voi tuottaa palveluita. – Asiakkaasta ja tämän toimialasta riippumatta voidaan hyödyntää muotoiluosaamista, sukeltamalla asiakkaan maailmaan ja avaamalla totuttuihin palveluihin ja tuotteisiin uudenlaisia näkökulmia, etenkin asiakkaan perspektiiviä. Palvelumuotoilua ei olekaan sidottu mihinkään tiettyyn alaan tai toimintatapaan. Opiskelukaverien yhteinen yritys Lappalainen ja Murtonen tutustuivat opiskelleessaan Lahden muotoiluinstituutissa. Opiskeluaikana syttyi kipinä oman yrityksen perustamisesta, ja viime vuodesta muotoilijat ovat tehneet täyspäiväisesti töitä iam designin parissa. Vaikka yrityksen muodostavat kaksi kaveria, verkostoja hyödynnetään laajasti. – Jos meidän aikamme tai osaamisemme ei riitä, meillä on käytössämme laaja osaajien verkosto, joka koostuu opiskelukavereista ja yhteistyökumppaneista, niin Suomessa kuin muuallakin, Lappalainen kertoo. Suunnitteluprosessi alkaa tapauksen taustatutkimuksella. Sen jälkeen tehdään suunnittelukäsikirja, jonka avulla ratkaiUUSI INSINÖÖRI suja lähdetään hakemaan. Ensimmäisten vaiheiden jälkeen tuotetaan lukuisia erilaisia konsepteja, joista yhdessä asiakkaan kanssa valitaan haluttu vaihtoehtoratkaisu. Valittua konseptia kehitetään jatkuvan muokkaamisen ja kokeilun kautta, kunnes ratkaisu on valmis. Toimintatapa edellyttää avoimuutta ja luottamusta. Omia ideoita kun on pakko avata mahdollisille alihankkijoille. Samaa uskallusta vaaditaan myös asiakkaiden kanssa – tuotetaanhan prosessissa paljon hyviä alkuja ja konsepteja, jotka olisivat periaatteessa helppo anastaa. Lappalainen ja Murtonen eivät näe tätä kuitenkaan ongelmana. – Jos joku juttumme kopioidaan Kiinaan, meidän on täytynyt onnistua todella hyvin. Tapamme ei yksinkertaisesti toimi, jos ideat ja ajatukset suljetaan holviin ja pidetään pimennossa. Kansainvälisillä messuilla palkinto Runsaan vuoden ikäinen yritys on saanut mukavasti vaihtelevankokoisia asiakkaita, Haltista hienopuusepäntoimis- toon. Se voitti myös Lahdessa lokakuussa järjestetyillä kansainvälisillä Cleantechmessuilla liikeidean jalostuskilpailun 100-prosenttisesti kierrätettävällä messuosastollaan. Murtonen mainitsee, etteivät kaikki asiakkaat ole vielä valmiita yhdessä suunnitteluun. Käytännössä koko prosessin osallistavuuden aste ratkaistaan tapauskohtaisesti. – Meille on kuitenkin tärkeää, ettemme lähde toteuttamaan mitään hätäisiä ratkaisuja tai harkitsemattomia kompromisseja. Tästä kärsii sekä palvelun laatu että yrityksemme maine. Brändiajattelu on iamille tärkeää. Jokaisen logon takana on aina tarina. Yläsavosta kotoisin oleva, komeasti puheenparttaan kääntävä Lappalainen ja Lahden kupeesta, Hollolan maaseudulta lähtöisin oleva Murtonen haluavat säilyttää ja sisällyttää juurensa omaan työhönsä. – Emme halua esittää jotain, mitä emme oikeasti ole. Oma identiteetti näkyy yritystoiminnassa ja voi olla sen vahvuus. Me olemme tavallisia kavereita maaseudulta, emme mitään muotoilijoita jalustalla. N 23 osaaminen Teksti ja kuvat: Mika Vähämaa Outi Malin suosittelee työmaainsinöörin työtä naisille. Kuvassa Malin on Puolan Sopotissa, taustalla silmään pistänyt viehättävä rakennus. Taito neuvotella on Outi Malinin ja Henri Vähämaan työn ydin Työmaainsinööriksi kasvaa vain kokemuksen kautta. inusta piti tulla lastentarhanopettaja. Ilmeisesti he osaavat tehdä testit hyvin, sillä en tullut valituksi. Päädyin rakennuspiirtäjäkurssin kautta opiskelemaan insinööriksi, ja löysin oman kenttäni rakennusalalta, Lujatalolla työmaainsinöörinä työskentelevä Outi Malin, 56, kertoo. Malin muistaa tärkeimpänä vastaaloittelijan kokemuksena Helsingin Kaupunginteatterin laajennusurakan. Aikaa on mennyt vuosikymmeniä. Malin muis- -M 24 taa silti yhä hyvin tarkasti millaisista materiaaleista teatterin lavastepajaa rakennettiin. Suoraviivainen maailma Malinin mielestä nainen voi menestyä rakennusurakoiden maailmassa siinä missä mieskin. Alan toimintamalleja hän pitää kuitenkin melko suoraviivaisina. – Sitä oppii aika nopeasti siihen, että tiimipalavereissa sanotaan juuri se mitä ajatellaan. Tuot pöydälle sen minkä osaat ja minkä juuri tästä käsiteltävästä asiasta tiedät, Malin valottaa. Henri Vähämaan, 26, kokemukset ovat hyvin samankaltaisia. Peabilla työskentelevä työmaainsinööri Vähämaa vahvistaa Malinin kokemukset alaa hyvin kuvaaviksi. Sekä Malin että Vähämaa ovat kokeneet, että insinööriksi valmistuminen antaa oikeuden alkaa opetella ammattia. – Kyllä se niin vaan on, että aluksi ei tiedä juuri mitään. Sitä tuijottaa rakennuspiirustuksia, ja muistelee kuinka niitä koulussa opeteltiin lukemaan. Ja siitä se sitten lähtee, Vähämaa sanoo. Ajat eivät ole hirveästi muuttuneet, sillä myös Malinin kuvaus on samansuuntainen. – Kokemus tuo sen, että opit tunnistamaan sen, mitä tiedät ja sen, mitä et tiedä. Oman osaamisensa ja tietämyksensä tunteminen antaa itseluottamusta. Opit tuntemaan henkilöt. Opit tuntemaan materiaalit. Opit tuntemaan alihankkijat. Nämä palaset pikkuhiljaa omaksumalla alkaa pärjätä yhä paremmin alihankkijoiden kanssa neuvottelupöydissä, Malin toteaa. Tieto antaa työn ilon Vähämaan ensimmäisen suuri onnistumisen elämys syntyi siitä, kun äkkiä oivalsi, että osaa jo mielessään antaa tehtävälle hankinnalle ylä- ja alaraamit. – Se oli sellainen ahaa-elämys. Tajusin, että tältä vanhoista konkareista varmaan tuntuu usein, Vähämaa naurahtaa. Tietoa ei alalla kuitenkaan jaella aivan tuosta vain. Ihmistuntemus siinä Kokemus tuo sen, että opit tunnistamaan sen, mitä tiedät ja sen, mitä et tiedä. missä rakennusmateriaalien ja projektinhallinnankin tuntemus auttavat eteenpäin. Täytyy oppia tietämään kenen hihasta voi nykäistä, keneltä kannattaa kysyä ja koska kannattaa olla hiljaa. – Kun menet urakkatapaamiseen, oleellista on vain se, mitä lisäarvoa voit tuoda juuri kyseiseen käsiteltävään asiaan. Keskustelut eivät ole pitkiä, ja on opittava sanomaan suoraan se mitä tavoittelee ja mihin asti on valmis joustamaan, Vähämaa kertoo. Kolmekymmentä vuotta työkokemustaan pitemmälle kartuttanut Malin antaa neuvottelemisesta pitkälti samankaltaisen kuvan. Henri Vähämaa pitää työstään Peabilla. Hauskinta Vähämaasta on oppia hahmottamaan projektien hintaraameja. UUSI INSINÖÖRI – Joskus pettymyksiäkin tulee. Olen tehnyt laskelmat ja ollut yhteydessä alihankkijoihin. Joku on vain sitten eri mieltä siitä, mitä jonkin asian rakentaminen saa esimerkiksi maksaa. Sitten mennään takaisin konttoriin ja lasketaan uudestaan. Kokemuksen karttuessa tällaisia tilanteita tulee aina vain harvemmin. Sitä oppii arvioimaan ja hahmottamaan sekä neuvottelutilanteiden etenemisen että kustannusten ääriviivat, Malin kertoo. Rakentamisen monet vaiheet Sekä Malin että Vähämaa kuvaavat, kuinka rakentamisessa on niin monta eri osa-aluetta että niiden hallitsemisessa kestää erittäin pitkään. – Kun ostan betonointityöt joltain, täytyy minun tietysti ensin tietää, mitä betonointityöt ylipäänsä ovat. Tällainen tietämys ja kyky lukea piirustuksia ja lujuuslaskelmia tulee koulunpenkiltä. Nyt kun tosi kyseessä, tulevat erilaiset rakentamisen vaiheet vastaan vauhdilla, Vähämaa kuvailee. Hän muistaa, kuinka koulussa joutui vielä kuvittelemaan sen, miten prosessit käytännössä etenevät. – Nyt kun näen jonkun työmaan, alan kuin automaattisesti heti pohtia, mitähän hankintoja tuollakin nyt tehdään. Entä miten tuolla tiimi pelaa yhteen? Malinkin kertoo, ettei rakennustyömaata voi enää ohittaa ihan noin vain. – Kaupunginteatterin projekti on hyvä esimerkki. Kun viimeksi kävin teatterissa, alkoi mieleen tulvia muistoja lavastepajan mielenkiintoisesta rakennusvaiheesta. Nämä muistot ja kokemukset ovat kuin rakennus itsessään, Malin sanoo. N 25 totta & tutkittua Teksti: Aila Tähtitanner, tutkimuspäällikkkö NKuva: David Trood/Gorilla Työttömyystilastot kertovat epävarmuudesta Talouden yleinen epävarmuus näkyy insinöörien työllisyystilastoissa. Edellisen suhdannetaantuman jäljiltä työttömyysluvut ovat olleet laskusuunnassa, mutta syyskuussa vastavalmistuneiden työttömyys kääntyi nousuun. arovaisuus rekrytoinneissa on kasvamassa. Nuoret toimivat yleensäkin suhdannepuskureina, vastavalmistuneiden työttömyys kasvaa suhdanteiden heikentyessä ja laskee taas suhdanteiden parantuessa. Kokonaisuutena insinöörityöttömyys kulkee kuitenkin vielä normaalin kausivaihtelun mukaisesti. Syyskuun lopussa työ- ja elinkeino- V 26 ministeriön tilastojen mukaan työttömänä oli 4095 insinööriä eli noin neljä prosenttia työikäisestä ammattikunnasta. Työnhakijoiksi insinöörejä oli ilmoittautunut liki kaksinkertainen määrä eli 7 859 insinööriä. Työnhakijoiden määrässä näkyy työttömien lisäksi myös esimerkiksi lomautetut ja muuten työvoimatoimistoihin työnhakijoiksi ilmoittautuneet. Työllisyyden kasvu loivempi kuin lasku Työnhakijoiden määrä kasvoi selvästi vuoden 2009 aikana, pahimmillaan käytiin yli 10 000 insinöörin tasolla. Tuolloisista luvuista ollaan nyt tultu alaspäin, mutta tilanne on parantunut huomattavasti hitaammin kuin mitä nousu tapahtui. Suhdannekuopan jäljiltä on vielä lomautuksia jäljellä. Teksti: Aila Tähtitanner Kokonaan työttömien insinöörien määrä on nyt likimain samalla tasolla kuin keväällä 2009 – heti sen jälkeen työttömyysluvut lähtivät nousuun. Tätä aiemmin oltiin vastaavissa työttömyysluvuissa vuonna 2005. Tämän vuoden aikana työttömien insinöörien määrä on kokonaisuutena toistaiseksi kulkenut normaalin kausivaihtelun puitteissa. Vastavalmistuneiden insinöörien kohdalla työttömyystilanteen kehitys poikkeaa koko ammattikunnasta. Vastavalmistuneiden insinöörien työttömyysluvut laskivat viime talven ja kevään ajan, mutta kesällä lasku pysähtyi ja nyt työttömyysluvut kääntyivät taas kasvuun. Työllisyystilanteen muutokset heijastuvat yleensäkin nopeimmin juuri vastavalmistuneisiin, nuoret siis ikään kuin toimivat ammattikunnan suhdannepuskureina. Tilanteen epävarmuuden kasvaessa työmarkkinoilla työnantajien varovaisuus rekrytoinneissa kasvaa, mikä heijastuu ensisijaisesti juuri vastavalmistuneisiin nuoriin. Toisaalta, kun epävarmuus hälvenee, työllistyvät nuoret taas verraten nopeasti. Työttömyys jää siis nuorilla usein lyhytaikaiseksi, toisin kuin vanhempien insinöörien kohdalla. Yli viisikymppisten insinöörien työllistymismahdollisuudet ovat selvästi nuoria heikommat ja työttömyysajat pitemmät. Varttuneemman insinöörikunnan työttömistä löytyisi melkoisesti reserviä työmarkkinoiden käytettäväksi. Syyskuun lopussa alle kolmekymppisiä insinöörejä oli kokonaan työttömänä noin 700. Yli 55-vuotiaita työttömiä insinöörejä oli yli 1300. Koulutusalojen välillä on eroja Koulutusaloittain tarkasteltuna suurimman työttömyysryhmän muodostavat kone-, energia- ja kuljetustekniikan insinöörit. Heitä on työttömänä yli 1 000. Ammattikuntaan suhteutettuna heidän osuutensa työttömistä insinööreistä on kuitenkin pienempi kuin osuus ammattikunnasta eli työttömyysluvut ovat UUSI INSINÖÖRI suhteellisesti keskimääräistä pienemmät. Myös sähkötekniikan insinööreillä työllisyystilanne on keskimääräistä parempi. Suhteellisesti tarkasteltuna paras työllisyystilanne on tällä hetkellä rakennusinsinööreillä. Heidän osuutensa työttömistä insinööreistä on alle 13 prosenttia, kun osuus ammattikunnasta on noin 19 prosenttia. Rakennusala selvisi viime taantumasta varsin hyvin. Tietotekniikan insinöörien tilanne on puolestaan keskimääräistä heikompi. Koko ammattikunnasta tietotekniikan insinöörien osuus on noin 18 prosenttia. Osuus työttömistä taas on lähes 22 prosenttia eli työttömänä olevat tämän alan insinöörit ylittävät selvästi ryhmän osuuden koko ammattikunnasta. Tietotekniikan lisäksi toinen koulutusryhmä, jossa työttömien osuus ylittää ryhmän osuuden koko ammattikunnasta, on prosessi-, kemian-, bio- ja elintarviketekniikan insinöörit. Heitä oli syyskuussa työttömänä noin 12 prosenttia kaikista työttömistä insinööreistä. Ammattikunnasta tämä ryhmä muodostaa vain 7 prosentin osuuden. Alueet eroavat toisistaan Lukumääräisesti eniten työttömiä insinöörejä on Uudellamaalla, jossa heitä on vajaat 900. Uudellamaalla kuitenkin myös asuu eniten insinöörejä ja työllisyystilanne on työikäiseen ammattikuntaan suhteutettuna selvästi keskimääräistä parempi. Myös Pohjanmaan ely-keskusalueella työllisyystilanne on hieman keskivertoa parempi. Työttömien insinöörien määrä on puolestaan ylikorostunut Kaakkois-Suomen, Pohjois-Pohjanmaan, Pohjois-Karjalan sekä Lapin ely-keskusalueilla. Muilla ely-keskusalueilla insinöörien työttömyysosuudet vastaavat likimain osuutta alueellisesta ammattikunnasta. N Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriön Mielikuva liitosta suomalaisten silmin aloustutkimus kartoittaa niin sanotun suuren yleisön mielikuvia ammattiliitoista parin vuoden välein. Uusi Insinööriliitto kuului niihin ammattiliittoihin, joiden imagomuutokset olivat myönteisimpiä, liitto oli kohentanut tulostaan kaikissa tutkituissa mielikuvatekijöissä. UIL:n vahvuudet muihin liittoihin nähden olivat kansainvälisyysvalmius sekä tulevaisuudennäkymät. Tasapuolisuudessa kaikkien jäsenten asioiden ajamisessa, yhteiskunnallisessa vastuunottokyvyssä sekä palkkaetujen valvonnassa liitto edusti keskitasoa. Työpaikkojen turvaamisessa sekä työaikojen ja -olojen valvonnassa liitolla on ulkopuolisten silmin vielä parantamisen varaa. Tulokset heijastelevat taantuman herättämiä ajatuksia. Tutkimuksessa mukana olleiden jäsenten kuva vastaa ulkopuolisten käsityksiä, mutta tulevaisuus nähdään jäsenten silmin valoisampana. Mukana tutkimuksessa oli 23 ammattiliittoa. T Työllisyys, työsuhteen ehdot ja palkkaus Liiton jäsenten käsityksiä ja mielipiteitä liittonsa toiminnasta ja palveluista sekä painopistealueista kartoitettiin myös viime keväänä toteutetun Järjestötutkimuksen avulla. Tulosten mukaan liiton tärkeimmät kehittämiskohteet ovat työllisyyden turvaaminen, työsuhteen ehtoihin vaikuttaminen sekä palkkaukseen vaikuttaminen. Näiden lisäksi tärkeänä kehittämiskohteena jäsenet näkivät työssä jaksamisen tukemisen. Liiton tarjoamista palveluista kärkeen nousi perinteiseen tapaan palkansaajien työttömyysturva. Seuraavina tulivat edunvalvonta työmarkkinakysymyksissä ja työsuhdejuttujen hoito oikeudessa. Samat teemat ovat olleet huipulla palvelujen tärkeysjärjestyksessä koko 2000-luvun. Jäsenpalvelujen osalta eniten toiveita kohdistui jäsenten oman ammatillisen osaamisen parantamismahdollisuuksiin. työnvälitystilastot syyskuussa 2011 27 Teksti: Jari Hakala N Kuvat: Johannes Tervo Vaasalaisen Vaconin uusin aluevaltaus löytyy aurinkoteknologian parista. Alati kasvavilla markkinoilla tarvitaan innovaatioita. Niitä Vaconilla tuottaa muun muassa insinööri Miika Häkkinen. itää innovoida, pitää luoda uutta, kuvailee työtään vaasalaisessa Vaconissa työskentelevä insinööri Miika Häkkinen. Oman innovointinsa Häkkinen kertoo perustuvan pitkälti vanhojen, jo olemassa olevien komponenttien uudelleen soveltamiseen. Innovoida ja soveltaa kannattaa, sillä Vaconin aurinkoteknologian parissa työskentely tapahtuu saralla, jossa ei ole näkyvissä muuta kuin kasvua. Tällä hetkellä marginaalisen osuuden uusiutuvan energian markkinoista omaavalla aurinkoteknologialla on kaikki kasvun ainekset, jos ja kun auringosta energiaa tuottavien aurinkopaneelien hyötysuhde saadaan paremmaksi. – Jos paneelien hyötysuhde saadaan nostetuksi nykyisestä 12:sta edes 50 prosenttiin, voidaan auringon energialla jo reilu kolmannes koko maailman energiantarpeesta vuoteen 2050 mennessä, Häkkinen sanoo. Näkymät tulevaisuuden suhteen Vaconissa ovat siis vähintäänkin kiinnostavat. Vaconissa suunnitellaan ja valmistetaan aurinkovoimaloissa käytettäviä inverttereitä. Invertteri on laite, joka muuttaa aurinkokennojen tuottaman tasavirran verkkoon sopivaksi vaihtovirraksi. Uudelleen soveltamisella Häkkinen tarkoittaa sitä, että invertterit räätälöidään pitkälti Vaconin päätuotteiden eli taajuusmuuttajien pohjalle. Sähkömoottorin kierrosnopeutta säätävät taajuusmuuttajat saavat Häkkisen ja muiden Vaconissa aurinkoteknologian parissa työskentelevien, Solar-teamin suunnittelijoiden käsissä uuden olomuodon. Toistaiseksi uusiutuvan energian parissa tapahtuva teknologia tuo Vaconin liikevaihdosta noin 18 prosenttia. P 28 Aurinkoenergian innovoija Miika Häkkinen tekee työtään vaasalaisen Vaconin Solar-teamissa. Innovointi ja vanhan uudelleen soveltaminen palvelevat yhtiön uusinta aluevaltausta, aurinkoteknologiaa. Suunnittelijoilla päätösvaltaa Ennen kuin uutta voi innovoida, pitää Häkkisen mukaan tietää, mitä on tehty aikaisemmin. –Teoria pitää olla hallussa ja vanhoja tekeleitä pitää tutkia. Siitä voi sitten lähteä keksimään uusia vaihtoehtoja. Kun edellä kerrottu on hallussa, ollaan jo pitkällä. Häkkinen antaa esimerkin. – Invertteri löi vikakoodin päälle, kun aurinko nousi hitaasti ja samalla myös jännite. Teimme tähän innovaatioita. Sovelsimme tuttuja komponentteja uudella tavalla ja saimme ratkaisun aikaan, Häkkinen kertoo. Häkkinen kehuu Vaconilla käytössä olevaa matalaa organisaatiomallia. Suunnittelijoille annetaan tavallista enemmän mahdollisuuksia myös päätösten teossa. Turhan byrokratian pois karsimisen myötä mielenkiinto työn tekoa kohtaan on parempaa. Häkkinen on koulutukseltaan sähkö-, voima- ja automaatiotekniikkainsinööri. Hän työskentelee tuotekehityksessä sähkösuunnittelijana. Alussa Häkkinen oli vuokratyöntekijänä. Nyt työsuhde on ollut vakituinen reilun vuoden päivät. Häkkisen mukaan koulutus ammattikorkeakoulusta vastaa tuotekehityksen haasteisiin melko hyvin. – Koulutuksessa käydään läpi teoriaa ja lasketaan asioita. Silloin kun tehdään tuotekehitystä, on pakko laskea asioita. Jos ajatellaan soveltamista, pärjätään helpoiten taulukoilta katsotuilla tiedoilla. Suomessa ei ole herätty Häkkisen mukaan suunnittelutyö Vaconilla on modulaarista. Se mahdollistaa samojen ratkaisujen käytön eri kokoisissa inverttereissä. Tämän kautta on mahdollista saavuttaa lyhyempi valmistusaika, työvaiheiden helpompi aikatauluttaminen ja huollettavuus. Häkkinen vastaa sähkökytkentöjen moduloinnista. – Sähkökytkennät ovat aurinkoinvertterin suurin yksittäinen työvaihe, Häkkinen sanoo. Tällä hetkellä Vaconin aurinkoinvertterit menevät lähes puhtaasti vientiin. Suomeenkin on toimitettu jonkun verran tuotteita, mutta… – Suomalaiset eivät ole vielä heränneet aurinkoteknologiaan. Täällä ajatellaan, että se on hyvä päiväntasaajalla, jossa aurinko paistaa täysillä. Häkkinen kertoo, että Vaconin invertterit ovat tavallista kestävämpiä. Tämä perustuu siihen, että niiden pohjana toimivat taajuusmuuttajat on suunniteltu kovinkin raakaan käyttöön. Hisseissä ja vastaavissa käytettävien taajuusmuuttajien teknologia sopii myös aurinkoteknologian tarpeisiin. Häkkisen mukaan omassa työssä on tärkeintä se, että ymmärtää, miten aurinkoteknologia toimii. Vasta sitten voi mitoittaa laitteet koko systeemiin sopiviksi. – Sitten saadaan laitteet toimimaan, niin kuin asiakkaat haluavat. Pitää ottaa huomioon, että laitteet ovat meidän omalla työlinjalla helposti kasattavissa. Toimitusaika on usein kuitenkin kriittinen tekijä, samoin huollettavuus paikanpäällä. Häkkisen mukaan vanhan tuotteen soveltaminen uudella tavalla perustuu pitkälti tuttuihin teorioihin, joita on opiskeltu ammattikorkeakoulussa. – Sen oppimiseen, miten taajuusmuuttaja toimii oikeasti, ei koulussa ole mahdollisuuksia. Se pitää kyllä opiskella työpaikalla. Haasteita riittää Häkkisen mielestä työn suurimmat haasteet piilevät teorian hallitsemisessa. Miten sähköverkko toimii eri tilanteissa, pitää ymmärtää juurta jaksain ennen kuin suunnittelutyön voi aloittaa. – Omat haasteensa on myös laitteen käytettävyydessä, asennuttavuudessa ja huollettavuudessa. Lisäksi pitää ajatella kustannustehokkuutta. UUSI INSINÖÖRI Vaconin invertterit muuttavat aurinkokennojen tuottaman energian sähköverkkoon sopivaksi. Niiden teknologia pohjautuu Vaconilla valmistettaviin taajuusmuuttajiin. Häkkisen mukaan Vaconilla pyritään tekemään laadukkaita inverttereitä. Tämä nostaa jonkun verran niiden hintaa ja saattaa vaikuttaa kielteisesti suomalaisen tuotteen kilpailukykyyn maailmanmarkkinoilla. – Isommissa malleissa olemme kyllä hinnallisestikin kilpailukykyisiä. Kun aurinkopaneelien hyötysuhde saadaan paremmaksi, tietää se yhä isompien voimaloiden rakentamista. Tämä parantaa Vaconin mahdollisuuksia, sillä isossa aurinkovoimalassa myös invertterien on oltava isoja. Uuteen teknologiaan perustuvan tuotteen tuotteistaminen vaatii sen, että laitteet täyttävät tietyt standardit. – Aurinkoteknologia on sen verran uutta, että standarditkin ovat vielä keskeneräisiä. Me olemme tavallaan luomassa standardeja. Tuotteistaminen vaatii myös manuaaleja käytön ja huollon suhteen. Sitten pitää suunnitella se, mistä raaka-aineet ja komponentit hankitaan. Pitää olla varasuunnitelma, jos ensimmäinen toimittaja myy ei oota. – Lisäksi pitää olla huoltosuunnitelma sille, että laitteet toimivat 10-20 vuotta. Tuotteista on tehtävä myös kierrätyskelpoisia. N Aurinkoenergian huippuosaajat palkittiin ekniikan Akatemia on palkinnut viisi suomalaista aurinkoenergian huippuosaajaa Millennium Distinction Awards -tunnustuspalkinnoilla Vaasassa. Palkittavat yritykset olivat vaasalainen Vacon Oyj sekä vantaalaiset Beneq Oy ja Naps Systems Oy. Uraauurtavasta työstä aurinkoenergian kehittäjinä palkittiin professori Jouko Korppi-Tommola Jyväskylän yliopistosta ja professori Helge Lemmetyinen Tampereen teknillisestä yliopistosta. Aurinkosähkön voimakasta kasvua ruokkivat toisaalta aurinkoenergiateknologian nopea kehitys ja kustannus- T ten lasku, toisaalta kestävien energiatuotantomuotojen merkityksen kasvu. Esimerkiksi Saksa on panostanut voimakkaasti aurinkoenergiaan: Saksassa jo 4 %:a energiasta tuotetaan aurinkosähköllä, ja ala työllistää yli 200 000 henkilöä. Vaconin toimitusjohtaja Vesa Laisin mukaan pelkkä hyvän teknologian olemassaolo ei riitä, vaan sekä poliittisessa päätöksenteossa että yrityksissä on oltava rohkeutta tehdä oikeita päätöksiä. Parhaiten menestyvät ne, jotka pystyvät ensimmäisenä hyödyntämään globaaleja megatrendejä. 29 oikeus Teksti: Maria Harju N Kuva: Harri Tahvanainen / Gorilla Ylemmän toimihenkilön asema Helsingin käräjäoikeus määritteli tuomiossaan 25.8.2011 ylemmän toimihenkilön aseman, josta henkilö itse ja työnantaja olivat eri mieltä. antaja on vaatinut, että vastaaja velvoitetaan suorittamaan hänelle työsuhteessa noudatettuun, teknologiateollisuuden ylempien toimihenkilöiden työehtosopimukseen perustuvia ja maksamatta olevia yleiskorotuksia yhteensä 17 892,02 euroa. Kanteen mukaan kantaja on tehtäviensä ja asemansa perusteella ollut mainitun työehtosopimuksen mukainen ylempi toimihenkilö. Hän ei ole kuulunut yhtiön johtoon eikä hän ole osallistunut yhtiön johtamiseen. Hänellä ei ole ollut muutakaan sellaista työehtosopimuksessa tarkoitettua roolia, jonka vuoksi häneen ei tulisi soveltaa mainittua työehtosopimusta. Merkitystä on katsottu olevan nimenomaan tosiasiallisilla työtehtävillä ja asemalla, ei ulkoisilla seikoilla, kuten esimerkiksi nimikkeellä. Työnantaja on ollut asiasta toista mieltä ja on tällä perusteella jättänyt työehtosopimuksen mukaiset palkankorotukset maksamatta. K Ylemmällä suurehko itsenäisyys ja vastuu Työehtosopimuksen mukaan ylemmän toimihenkilön tehtävä on käytännössä 30 yritysjohtoa avustava, keskijohtoon kuuluva esimiestehtävä tai erikoistietoja ja -taitoja edellyttävä asiantuntijatehtävä. Kuvaavaa ylemmän toimihenkilön tehtävälle on suhteellisen suuri itsenäisyys ja vastuu. Lisäksi ylemmän toimihenkilön tehtävissä edellytetään korkeakoulu- tai ammatillisen korkea-asteen koulutuksen tasoista tiedollista ja taidollista valmiutta. Koulutuksen mukanaan tuoma muodollinen pätevyys tai sen puuttuminen ei kuitenkaan ratkaise sitä, kuuluuko henkilö ylempien toimihenkilöiden piiriin vai ei. Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry:n lausunnossa on puolestaan edellytetty, että johtoon kuuluvalla tai johtamiseen osallistuvalla henkilöllä täytyy olla alaisia ja työtehtäviensä puolesta työnantajaorganisaation muiden jäsenten asemaa, tehtäviä tai työehtoja koskevaa ohjaus- ja päätäntävaltaa. Tämä voi ilmetä esimerkiksi oikeutena tehdä päätöksiä henkilöstön paikkaamisesta, palvelussuhteen ehdoista, kouluttamisesta ja erottamisesta. Johtavassa asemassa olevalla on lisäksi oltava itsenäinen mahdollisuus neuvotella ja tehdä työnantajayhteisön kannalta merkittäviä sitoumuksia sekä oi- keus itsenäisesti arvioida ja hyväksyä toiminnasta syntyviä kululaskuja. Allekirjoitusoikeus uupui Saamansa selvityksen nojalla käräjäoikeus on ensinnäkin katsonut jääneen näyttämättä, että kantajan yksiköllä olisi ollut oma budjetti. Lisäksi on käynyt ilmi, että kantajan on tullut hyväksyttää tekemiensä sopimusten sisällöt ja summat toimitusjohtajalla. Toimitusjohtaja on kantajan sijasta yleensä allekirjoittanut sopimukset. Sama on koskenut kantajan yksikön laskuja. Kantaja on voinut itse päättää ainoastaan pienen käteiskassan käytöstä. Myös kaikki yksikön hankinnat ja tilaukset ovat edellyttäneet toimitusjohtajan hyväksyntää. Näillä perusteilla käräjäoikeus on katsonut, että kantajalla ei ole Uuden työntekijän palkkaaminen ennen irtisanomista htiö on vähän ennen myynti- ja Y markkinointipäällikkönä toimineen kantajan irtisanomista palkannut yhtiön ulkopuolelta uuden projektipäällikön sellaisiin tehtäviin, jotka ovat koostuneet yhtiön mukaan pääosin suunnittelusta, valmistustekniikan kehittämisestä sekä hankintatyöstä. Kysymys on siten ollut siitä, että ovatko tehtävät olleet samankaltaisia. Vastapuolen todistajien mukaan projektipäälliköiden tehtävissä on korostunut suunnitteluosaaminen, jota kantaja ei ole yhtiössä tehnyt. Toisaalta myöskään tehtävään palkatulla henkilöllä ei ole ollut suunnittelu- tai johtajuusosaamista. Yhtiö ei ole myöskään selvittänyt kantajan ammattitaitoa tai todellista suomen kielen taitoa ennen irtisanomista, vaan katsonut tehtävään jo etu- ollut itsenäistä päätösvaltaa tuotekehitykseen, eli hänen yksikköönsä, liittyvissä taloudellisissa asioissa. Johtaja palkkaa itsenäisesti Johtajan asemaan kuuluu mainitun mukaan myös se, että johtajalla on oikeus itsenäisesti päättää työntekijän palkkaamisesta ja hänen työehdoistaan. Kantajan kertomuksesta on käynyt ilmi, että hän ei ole neuvotellut yhdenkään työntekijän työsuhteesta eikä hänellä ole ollut oikeutta päättää kenenkään palkan suuruudesta, vaan tähänkin on tullut olla toimitusjohtajan lupa. Näin ollen käräjäoikeus katsoo jääneen näyttämättä, että kantajalla olisi ollut itsenäinen oikeus palkata työntekijöitä tuotekehitykseen ja päättää heidän työehdoistaan. Todistelusta on käyUUSI INSINÖÖRI nyt ilmi, että johtoryhmässä, johon kantajakin on osallistunut, ei ole tehty varsinaisia päätöksiä, vaan siellä on pikemmin annettu tilannetietoa yhtiön eri osa-alueilta ja esitetty ajatuksia ja ehdotuksia. Kantaja ei ole ollut myöskään palkankorotusten ulkopuolelle jäävä, Teknologiateollisuuden lausunnossa mainittu johtoon verrattava, sitä avustava asiantuntija. Näillä perusteilla käräjäoikeus on katsonut, että kantaja on ollut puheena olevan työehtosopimuksen tarkoittama ylempi toimihenkilö ja siten oikeutettu työehtosopimuksen mukaisiin yleiskorotuksiin. Lisäksi kantajalla on katsottu olleen oikeus oikeudenkäyntikuluihin, jotka tässä tapauksessa ovat olleet yli 20 000 euroa. N käteen ulkopuolelta henkilön. Näillä perusteilla käräjäoikeus on katsonut, että jäsenen oltua päällikkötason tehtävässä yhtiössä, jossa hän oli osallistunut myös projektien läpivientiin, olisi yhtiön tullut antaa hänelle ainakin mahdollisuus osoittaa ammattitaitonsa. Näin etenkin, koska projektipäällikön tehtävä ei sinänsä ole sisältänyt hänen ammattitaitonsa tai koulutuksensa ylittäviä vaatimuksia. Yhtiö on velvoitettu suorittamaan jäsenelle seitsemän kuukauden palkkaa vastaavan summan ja oikeudenkäyntikulut. Ratkaisun teki Keski-Suomen käräjäoikeus 26.8.2011. 31 opiskelijat www.iol.fi Kuva: Emilia Kokko Rastikierrosta siivitti aurinkoinen syyssää. Insinööriopiskelijapäivät 2011 Porissa Insinööriopiskelijat ympäri Suomen kokoontuivat lokakuussa Satakunnan satumaille, jokasyksyisille Insinööriopiskelijapäiville, jotka Porin Insinööriopiskelijat PIO ry järjesti tänä vuonna. Kuva: Emilia Kokko Uuden Insinööriliiton puheenjohtaja Pertti Porokari julisti Insinööriopiskelijapäivät avatuksi. Lavalla myös IOP 2011-tapahtuman projektipäällikkö Jenni Huhtapelto. 32 erinteikkään IOP 2011:n avajaistilaisuutta vietettiin Porin kauppatorilla, jonne opiskelijat saapuivat sankoin joukoin juhlimaan avajaisseremonioita. Avajaisissa tervehdyksen insinööriopiskelijoille toivat Porin kaupunginjohtaja Aino-Maija Luukkonen, Satakunnan Ammattikorkeakoulun vararehtori Matti Lähdeniemi ja Insinööriopiskelijaliiton puheenjohtaja Tero Rinne. Virallisesti tapahtuman avasi Uuden Insinööriliiton puheenjohtaja Pertti Porokari. Puheiden jälkeen lavalle nousi Lost Madison tarjoilemaan puheiden P vastapainoksi sähkökitaroita ja raskaampaa äänenpainetta. Kaljakarkuri -laite voittajaksi Avajaistilaisuuden jälkeen kokoontui Tekniikka ja X -raati arvioimaan perinteikkään kisan tämän vuoden laitetoteutuksia. Tekniikka ja X -kisan tämän vuoden X:nä toimi hyötyliikenne, joten raadin arvioitavaksi oli saapunut erilaisia liikuntaan kannustavia laitteita. Voittajaksi selviytyi helsinkiläinen parivaljakko Kaljakarkurit, joiden Kaljakarkuri-laite vakuutti raadin täysin. Kyseinen laite oli liiketunnistimilla varustettu mobiili oluthana, joka osasi paeta lähestyvää oluen ystävää. Avajaisten jälkeen IOP-osallistujat suuntasivat rastikierrokselle, joissa joukkueet pääsivät viihdyttämään itseään ja toisiaan omituisten tehtävien äärellä. Kuva: Olli Backman Tero Rinne puheenjohtaja Insinööriopiskelijaliitto IOL ry Alueellinen vaikuttaminen on tärkeää Tekniikka ja Hyötyliikunta -kisan voittajalaite Kaljakarkuri ja voittajajoukkueen edustajat Frans Korhonen ja Lauri Kortesoja. Rastikierroksella muun muassa nähtiin ihmeellisiä paritusasentoja ja kuultiin outoja faktatietoja Porista. Eräällä rastilla saatiin ihailla aitoa insinöörityötä, kun Valmet Automotive esitteli uusinta Uudenkaupungissa valmistettua urheiluautoa, Fisker Karmaa. Ilta päättyi musiikkiin Päivä huipentui illalla IOP-klubille, joka järjestettiin Sokos Hotel Vaakunan yökerhomaailmassa. Loppubileissä juhlijoita viihdyttivät yhtyeet Fauna ja Lost Madison. Pääesiintyjänä toimi Nylon Beatista tunnetuksi tullut Jonna, joka tarjosi koko setillisen cover-kappaleita juhlakansalle. Loppubileissä paljastettiin myös päivän parhaat suoriutujat, eli Tekniikka ja X -kisan voittajajoukkue sekä palkittiin rastikierroksen parhaiten suorittanut joukkue IOL ry:n raskaalla kiertopalkinnolla. Yö jatkui vielä osalla juhlijoista varhaiseen aamuun, jonka jälkeen suurimmalle osalle osallistujista koitti haikea paluumatka kotiin. Mukaan lähti odotus ensi vuoden Helsingin Insinööriopiskelijapäivistä. Siellä nähdään! N Työssäkäyntitutkimus ämän syksyn työssäkäyntitutkimus on päättynyt. Kiitos kaikille tutkimukseen vastanneille. Tuloksista voi lukea lehdestämme vuoden vaihteen jälkeen, kun tutkimustulokset ovat valmistuneet. Myös seuraavan kesän harjoittelu- ja kesätyöpaikka- sekä valmistuneiden palkkasuositukset julkaistaan tuolloin. N T UUSI INSINÖÖRI Kuva: Jari Vihervirta Avajaiset keräsivät insinööriopiskelijat Porin torille. nsi vuoden opiskelijatoiminnan suunnittelu on kovassa käynnissä. Toimintaa jatkavat uudet aktiivit, joilla on tuoreita ideoita ja intoa viedä asioita eteenpäin. Paikallisyhdistyksen kehittäminen ja uudistaminen ovat tulevina vuosina monin paikoin avainasemassa. Opetus- ja kulttuuriministeriön antamat tavoitteet ammattikorkeakouluille esimerkiksi aloituspaikkojen vähentämisessä näkyvät useammalla paikkakunnalla jäsenpotentiaalin ja aktiivien vähenemisenä. Nyt on tarpeellista kehittää omaa toimintaansa siihen suuntaan, että jatkuvuus on turvattu myös muuttuvissa oloissa. Kehittämisen tueksi Insinööriopiskelijaliiton järjestötyöryhmä valmistelee paikallisyhdistyksille oppaan, joka jaetaan yhdistyksille loppuvuoden aikana. Ensi vuonna suuressa roolissa on syksyllä järjestettävät kunnallisvaalit. Nämä tuovat mitä parhaimman kanavan vaikuttaa oman asuinalueen päätöksentekoon. Toistaiseksi korkeakoulupolitiikkakin on vahvasti kytköksissä aluepolitiikkaan, joten sen kautta pääsee myös vaikuttamaan osittain oman korkeakoulun asioihin. Kunnallisvaaleissa vaikuttamiseen paras tapa on äänestäminen. Kannustankin kaikkia paikallisyhdistyksiä järjestämään alueellisesti paneelikeskusteluja ehdokkaille yhdessä muiden opiskelijajärjestöjen kanssa. Tällöin pääsee keskustelemaan ehdokkaiden näkemyksistä ja viemään omaa viestiänsä eteenpäin. Pohjaksi vaikutustyölle paikallisyhdistyksen kannattaa valmistella omat kunnallisvaalitavoitteensa, joita esitellä ehdokkaille. Lokakuussa Insinööriopiskelijaliiton järjestämässä Yhteiskunnallisen vaikuttamisen -seminaarissa käytiin läpi vaikuttamista ja lobbaamista niin paikallistasolla, valtakunnallisesti kuin myös elinkeinoelämän ja ammattiyhdistysliikkeiden näkökulmasta. Seminaarissa saatujen oppien ja neuvojen pohjalta on hyvä lähteä tekemään omaa vaikutustyötään paikallisesti. Menestyksekästä loppusyksyä! E 33 tietoala Teksti ja kuvat: Milla Pennanen Tietoala ja Helsingin Insinöörit kohtasivat ietoalan toimihenkilöt on poikkeuksellinen jäsenjärjestö Uuden Insinööriliiton alla, sillä UIL:oon kuuluvat jäsenjärjestöt ovat pääasiassa alueellisia yhdistyksiä. Tietoalan lisäksi valtakunnallisia yhdistyksiä on viisi. Tietoalan hallitus aloitti tutustumisen paikallisyhdistyksiin Helsingin Insinöörit ry:n (HI) kanssa. HI:n hallitus esitti kutsun yhteisestä illallisesta. Helsingin Insinöörien puheenjohtaja Pekka Laakso toivotti tervetulleeksi lähes 30-päisen yleisön ja esitteli yhdistyksensä toimintaa sekä sen jaostoja. Tietoalan puheenjohtaja Jouko Malinen kertoi puolestaan, mitä Tietoala tekee ja selvitti samalla tilannetta käynnissä olevista työehtosopimusneuvotteluista. Illallisen jälkeen seurue siirtyi UIL:n saunatiloihin Insinöörit-Ekonomit -talon 10. kerrokseen. Tiloista aukeni tuulinen, mutta vaikuttava näkymä kohti Pasilan asemaa. Pimeässä syysillassa itäi- T 34 Saunalla oli hyvä tunnelma. Etualalla Tietoalan Pirkko Venäläinen (kesk.), HI:n puheenjohtaja Pekka Laakso ja UIL:n asiamies Minna Anttonen. sen Pasilan vahva ay-tausta pääsi oikeuksiinsa, sillä liittojen ja yhdistysten valomainokset värittivät mukavasti näkymää. Yhteistyö kiinnosti heti Tapaamisen aikana tuli esiin etenkin se, miten Tietoala ja Helsingin Insinöörit voisivat tehdä yhteistyötä tulevaisuudessa. Molempien yhdistysten vapaaajantoimista vastaavat tahot löivätkin heti ideointimyssyt yhteen. Lisäksi opiskelijatoiminta nosti esiin myös mahdollisia yhteistyökuvioita, sillä insinööreillä on hyvin vahva läsnäolo esimerkiksi Metropolia-ammattikorkeakoulussa. Illasta teki erityisen myös se, että läsnä oli kaksi vetäytyvää puheenjohtajaa. Pekka Laakso jää tämän kauden päätteeksi eläkkeelle ja Tietoalan Jouko Malinen siirtyy UIL:n palvelukseen asiamieheksi. HI:n puheenjohtaja Pekka Laakso (vas.) ja Tietoalan varapuheenjohtaja Juha Reinisalo ja puheenjohtaja Jouko Malinen vaihtavat kuulumisia. Syyskokouksessa valittava hallitus saakin kunniatehtävän luotsata yhdistystä menestyksekkäästi eteenpäin ja jatkaa hyvää yhteistyölinjaa UIL:n ja Akavan eri tahojen kanssa. N Tykkää meistä Facebookissa Tiedotamme siellä reaaliaikaisesti edunvalvontaa, tapahtumia tai muita tärkeitä asioita koskevissa tilanteissa. Sinulla ei tarvitse olla Facebook-tiliä nähdäksesi sivumme. www.facebook.com/Tietoala Tarkista omat jäsentietosi Olet saanut postitse oman jäsenkorttisi, jonka avulla voit tarkistaa tai muuttaa esimerkiksi osoitetietosi tai käytössä olevan sähköpostiosoitteesi UIL:n ja Tietoalan jäsenrekisteriin. Tämän voit tehdä Hallitukset Pasilan Van Goghissa. osoitteessa www.uil.fi. Tietoalan Pirkko Venäläinen jututtaa Helsingin Insinöörien Samu Saloa (oik.) ja Tuomas Haraa. Muista syyskokous Syyskokous pidetään 19.11. Sokos Hotel Presidentissä Helsingissä. Kokouksessa muun muassa valitaan hallituksen edustajat erovuorossa olevien tilalle. Ehdokkaiden esittelyt ovat www.tietoala. fi-sivustolla. IAET-työttömyyskassa Uusi työttömyyskassamme on IAET-kassa. Sen internet-sivuille on koottu ohjeita elämän eri tilanteita varten ja sinne Hae alennuksesi ajoissa! myös päivitetään tietoalalla olevia etuudensaajia varten lisäohjeistusta. Kassasta lisätietoja osoitteessa www.iaet.fi tai puhelinpalvelu (09) 4763 7600 tai jäsenasiat (09) 4763 7610. Puhelinpalvelu on auki ma–to klo 10–15, puhelinpalvelu on auki myös perjantaisin klo 10–13. Seuraa kotisivujamme www.tietoala.fi-sivustolla julkaistaan ajankohtaistiedotteita muun muassa tes-tilanteen edistymisestä. UUSI INSINÖÖRI iesithän, että jäsenmaksusta on mahdollista hakea alennusta, jos esimerkiksi olet vailla palkkatuloa tai opiskelet päätoimisesti, oleskelet ulkomailla tai olet osa-aikaeläkkeellä? Alennusta myönnetään tämän vuoden jäsenmaksusta hakemuksessa olevan tositteen perusteella, jos alennukseen oikeuttavaa aikaa kertyy tänä vuonna vähintään viisi kuukautta. Lisätietoa alennuksista on jäsensivuilla www.uil.fi kohdasta Jäsenyys > Jäsenmaksut > Alennusohjeet. Alennusta on haettava viimeistään vuoden loppuun mennessä – toimi siis pian. T Pidä tietosi t i ajan j ttasalla ll Mikäli yhteystietosi muuttuvat tai vaihdat työpaikkaa, ilmoita muutoksista jäsentietopalveluun verkkosivulla olevalla muutoslomakkeella. Tietojesi ajantasaisuus on tärkeää, jotta voimme palvella sinua paremmin. Opiskelijajäsen, ilmoitathan myös muutoksista opintojesi suhteen, esimerkiksi valmistumisesta tai viivästymisestä. N 35 jäsenedut SARA. 5 VUO TTA! TUNTE ITA & TUNNU LEEA KLE STUKSIA M SATU HA OLA SSI LAURA M ALF REH ALMIVAARA KARI HE N LENNY KISKANEN RAVITZ WWW.S ARA.F I MARR AS KUU 20 11 7,9 0€ isää peliaL i k NUORE aa! NT AVA MARR PIIKITT, PUNTIT + UUSIN T PROTEIIN IETO & V IT AR ASKUU. 2011. NUME RO 9. ROTUN AISTEN PIKKUMUSTA T AVIOER JÄLKEE ON N YHTE TALO INEN REMOJNA SISKON TTI KANSSA OITUS! SA ta Avensis Käytetty ToyAoDJÄRK&YTILYOS TA S A G N E R I V L A 12 T 4 anoma Magazines Finland tarjoaa UIL:n jäsenille 20 korkeatasoista aikakauslehteä jäsenetuhintaan ensi vuoden alusta alkaen. UIL:n jäsen voi tilata lehden itselleen tai perheenjäsenelle. Lehdet ovat vuoden määräaikaisia tilauksia ja alennus on 30– Leh 50 pros prosenttia 12 kuukauden määräaikaistilaushinnoista. Lehtikohtainen säästö on 15–80 euroa tilaukselta. kohtain Tilaushinnat sisältävät myös verkossa olevia digitaalisia Tila tilaajaetuja, jotka vaihtelevat lehtikohtaisesti. tilaajaet Alennushyödyn saa jokaisessa tilausjaksossa, ei ainoastaan Alen ensimmäisessä jaksossa. ensimm S TILUS GUZ KARIH HTALA ENINA SARVI ROSENG ÅRD VIIIDE TÄHDEN PLUSSAT JA ASKETNIS %%#" '% MIINUKSET IN MIA NTIA SRI LA50SNSA & KASSA SMF-lehtiedut UIL:n jäsenille OP KAROTLOITU SELVIIITNA 6 I JUU20 RE5/55T-1 a kokoluokka NSA Vertailusst? Lue yllättävät sta Kitkat vai na &)&!"$" " "!""#! Miten tilaukset t tehdään? Koeajossa Lehtie Lehtiedut ja -esittelyt ovat UIL:n jäsensivuilla, jossa tehdään myös tilaukset. Lehtietuosio avautuu 15. joulukuuta. Tilauksia Ti ei voi tehdä puhelimitse, vain jäsensivujen kautta. 0 HyunodV6a0i i4 ve ri Näin UIL:n jäsenyys varmistuu ja tilaajana toimii UIL:n jäD Volv eo Av t le ro ev Ch sen. Tilaus menee SMF:ään, joka myös laskuttaa tilauksen. cy Subaru Lega IN Tila Tilaaja on jäsenetulehtitilaajana asiakassuhteessa SMF:ään. Z N E -B S MERCEDE : O J Tämän takia jäsenetulehtien osoitteenmuutokset tehA E O ENSIK 560 hv! dää dään suoraan SMF:ään. Liittoon tehdyt osoitteenmuutokille? set eivät välity jäsenetulehtien osoiterekisteriin. VW Touran VW Tässä iskeeIVÄÄRENTÄJÄ en suositulle laarja vastuks to sa Blis ko al aa MITTAR m rjo Hybridi ikkaisella Tilaus ei ole sidottu kalenterivuoteen, vaan se on voiVertailu: ta jenee 7-pa ARILLA massa seuraavat 12 kuukautta tilausajankohdasta ja jäsenem TILAFARM tulehtiä voi tilata voi milloin tahansa. tu BMW M5 a j r a s B i Uus lus Toyota Prius P Morrggan 3 Wheeler Tärkeää siirtymävaiheessa T YTIÄÄ KUUMAA KYRÄLLÄ KOLMIPYÖ N:o 38 – 21.9.2011 – 2,60 www.akuan a uranuurtaja Vertailukohtan Renault Scénic € kk a.fi JJäsenten nykyiset voimassa olevien SMF-lehtien tilaukset set jatkuvat ja maksetun jakson loppuun. Etuhintaiset tilaukset tulevat voimaan sen jälkeen uusina UIL -etutilauksina. – Peruuta Pe entinen tilaus jakson loppuun ennen tilaat uuden UIL:n jäsensivujen kautta. Ensimmäinen mahdollinen jäsenetulehti on ensi vuoden ensimmäinen numero. N Uutta jäseneduissa Uu Kai Kaikki UIL:n jäsenet saavat kotiinsa automaattisesti 3T-lehden 13. tammikuuta alkaen. Ensimmäisen tam ja ttoisen vuoden opiskelijat tilaavat leh lehden halutessaan Insinööriopiskel kelijaliiton kautta. Ensi vuodesta alkaen on mahdollisuus lisätä osaksi jäsenyyttä dol 36 164004-11 -38 joko Rakennuslehti tai Tietokone tai vaikka molemmat. Niiden vuosikerta 33 euroa lehdeltä on osa UIL:n jäsenmaksua. Lehdet tilataan kalenterivuosittain erikseen. Asiasta lisää 15. joulukuuta alkaen UIL:n jäsensivuilta. Jäsenten omien tilausten lehdet ja alennukset: – 30 % – 50 % – 50 % – 45 % – 45 % – 45 % – 50 % – 45 % – 40 % – 45 % – 45 % – 30 % – 50 % – 50 % – 50 % – 45 % Tilaa jäsenetulehtiä 15. joulukuuta alkaen UIL:n jäsensivuilta! – 45 % UUSI INSINÖÖRI – 50 % – 50 % Tutustu tarkemmin tarjontaan joulukuun puolivälissä. 37 urkalta jä Laura J li e tt y ä n i eks n. tilanteisii lan päätte leisö sai il neuvottelu y ja a ll e is re m e Tamp esiinty ia vinkkejä erinomais Alueasiamie s Harri Haa pasalolta sa lisäksi ajan atiin Ouluss kohtaiskats a palkkatieto aus paikallis iskun iin asioihin. Syyskiertue taivalsi pitkin Suomea U Uuden Insinööriliiton syyskiertue kävi tänä vuonna 11 eri paikkakunnalla. Tilaisuuksissa puhuttiin liiton 1 aajankohtaisista asioista, työelämän sopimuksista ja palkkauksesta. p Yhteensä tilaisuuksissa oli mukana noin 300 innokasta Y iinsinööriä ja muuta tekniikan alan ammattilaista. attilaista. Lisää kkuvia kiertueelta www.uil.fi/facebook. K Kuvat: Mika Ahonen, Ilona Mäenpää, Mari Männistö, Timo Ruoko, Kirsi Tamminen, M Kati Valjus, Minna Virolainen. K Turussa opittiin hyviä tapoja huumorilla höystettynä tapakouluttaja Mikael Miikkolan johdolla. Syksyn tiukat neuvottelutilanteet olivat esillä Rauman tapahtumassa. 38 Määräaikaiset työsuhteet puhuttivat muiden aiheiden ohessa Joensuun illassa. Jyväskylässä treenattiin ilmaisua ja vuorovaikutusta Improvisaatioteatteri JOO!:n opastuksella. Rovaniemel lä kokoonnu ttiin työmar äärelle amm kkina-asioid attikorkeako en ulun kampu ksella. Kouvolassa illan aikana keskusteltiin muun muassa insinöörikoulutuksesta. ari keskittyi Pertti Porok ja ta h iajo n ee puh esta teknolog Seinäjoella esta tilante is ta h . ko sa an aj uis kertomaan usneuvottel työehtosopim teollisuuden UUSI INSINÖÖRI 39 KAKURO 13 18 8 15 14 18 30 18 24 29 10 26 23 8 10 15 10 10 21 4 7 11 5 9 11 6 34 7 5 4 21 17 24 21 21 3 5 3 6 1. Mitä on UIL:n elinkeinopolitiikka? 34 © Bulls KAKURO on japanilainen numeroristikko, jossa numerot ovat korvanneet kirjaimet. Jokaisessa ruudussa tulee olla luku 1–9. Rivin numeroiden summan tulee vastata lukua mustassa ruudussa rivin yläpuolella tai siitä vasemmalle. Sama luku esiintyy vain yhden kerran jokaisessa summassa. Parittomat luvut ovat harmaissa ruuduissa, parilliset valkoisissa ruuduissa. Ratkaisu on verkkolehden sivuilla www.insinoori-lehti.fi. 2. Mikä on Future Climate -hanke? 3. Montako vuotta suomalainen insinöörikoulutus täyttää vuonna 2012? 4. Mikä on älykäs sähköverkko, älyverkko? 5. Mikä on UIL:n pohjoisin jäsenjärjestö? 7. Mikä on Teollisuuden Palkansaajat -neuvottelukunta? 8. Mistä löydät matsutaken? 9. Montako edestakaista junavuoroa VR:n kaukoliikenteessä kulkee päivittäin? 10. Mikä on D-vitamiinin saantisuositus 18–60-vuotiaille? Pohjois-Karjalassa juhlittiin 50-vuotiasta insinöörikoulutusta ohjois-Karjalan insinöörikoulutus juhli 50-vuotista taivaltaan syyskuussa. Koulutuksen juuret juontavat Wärtsilä-konserniin ja vuorineuvos Wilhelm Wahlforssin tekemiin kauaskantoisiin ratkaisuihin panostaa P 40 Pohjois-Karjalaan. Wärtsilä-talossa pidetyn pääjuhlan juhlapuhuja oli vuorineuvos Georg Ehrnrooth. Insinöörikoulutuksen vaiheista on julkaistu myös juhlakirja Juuret Wärtsilän raudassa. N Oikeat vastaukset ovat Uusi Insinööri -verkkolehdessä osoitteessa: www.insinoori-lehti.fi Bk[ )J$ Enhni V_Vc iVhVaaV iZ`cdad\^VhhV! iVadj" Jjh^>ch^cg^a^^iiddci^aVccji(I/c_~hZc^aaZZc!_diZc YZhhV _V inZa~b~hh~# HVVi `~niih^ iZdaa^hjjYZc a^^idc _~hZcZc~ hVVi hZc `di^^h^ ]Zi^ Zch^bb~^hZhi~ c~`nb~i_VZccjhiZZi#HZjgVVi`Z]^inhi~!iji`^bjhiV cjbZgdhiVVa`VZc# _V ^ccdkVVi^d^iV! hVbd^c ^]b^h^~! injg^V _V ng^in`h^~ HZjgVV aZ]YZc hncinb^hi~ dhd^iiZZhhV lll#(I#Ò# c^^YZciV`VcV#Bj`VcViZdaa^hjjh`d`dHjdbZhhV_V DhVaa^hij_V`dbbZcid^ bnh`VchV^ck~a^hZhi^# ( I# H : J G 6 6 6 > @ 6 6 # järjestöyhteydet KESKUSTOIMISTO JÄRJESTÖ- JA KENTTÄYKSIKKÖ KOULUTUS- JA TUTKIMUSYKSIKKÖ Ratavartijankatu 2, 8. krs. 00520 HELSINKI puhelin 0201 801 801, faksi 0201 801 880 auki 9–16 (la sulj.) www.uil.fi sähköposti: etunimi.sukunimi@uil.fi järjestöjohtaja Mikko Wikstedt, 0201 801 872 assistentti Mervi Kinnunen, 0201 801 823 johtaja Hannu Saarikangas, 0201 801 820 assistentti Anne Herne, 0201 801 841 Järjestötoiminta kehittämispäällikkö Ari Impivaara, 0201 801 822 asiamies Erik Sartorisio, 0201 801 824 toimistoemäntä Seija Welling, 0201 801 868 Urapalvelut urahallinta-asiantuntija Seija Utriainen, 0201 801 821 TOIMINNAN JOHTO puheenjohtaja Pertti Porokari, 0201 801 810 1. varapuheenjohtaja Pekka Laakso, 0400 623 412 varapuheenjohtaja Timo Härmälä, 040 513 5988 varapuheenjohtaja Aulis Huikko, 040 1679 559 varapuheenjohtaja Pekka Liimatainen, 0400 524 191 johdon assistentti Teija Hyvärinen, 0201 801 811 HALLINTO- JA TALOUSYKSIKKÖ johtaja Ari Kiiras, 0201 801 814 talouspäällikkö Paula Mauno 0201 801 860 talousasiainhoitaja Anneli Lohva, 0201 801 866 pääkirjanpitäjä Merja Parkkinen, 0201 801 867 talousassistentti Marja Riihimäki, 0201 801 865 TYÖSUHDE- JA NEUVOTTELUYKSIKKÖ johtaja Ismo Kokko, 0201 801 840 edunvalvontapäällikkö Jouko Malinen 0201 801 817 assistentti Pia Haveneth, 0201 801 851 projektiasiamies Tommi Grönholm, 0201 801 848 projektiassistentti Saara Eriksson, 0201 801 842 Asiamiehet Jani Huhtamella, 0201 801 835 Olli Nurminen, 0201 801 803 Mikko Sormunen, 040 7216 879 Juha Särkkä, 0201 801 843 Elina Das Bhowmik, 0201 801 844 Lakimiehet työelämän oikeudelliset palvelut 0206 93 858 lakimiehet@uil.fi johtava lakimies Kati Hallikainen Työsuhdelakimiehet Maria Harju, Eeva Honkanen, Tiina Savikko, Jukka Siurua ja Niina Suvanto Työsuhdeneuvoja: Joel Uusi-Oukari assistentti Paula Tapani Elinkeinoasioiden päällikkö Heidi Husari, 0201 801 839 Jäsentietopalvelu jäsentietopäällikkö Satu Sjöstedt 0201 801 862 kehitysasiantuntija Tarja Salmi, 0201 801 837 jäsensihteerit Susanna Aintila, Tuula Bodman, Atte Lepistö, Tarja Mörsky, Miika Pernu ja Eero Husari palveluaika klo 10-14 ma-ti, to-pe 0206 93 877 jasen@uil.fi Viestintä toimituspäällikkö Ilona Mäenpää, 0201 801 826 toimittaja Kirsi Tamminen, 0201 801 819 viestintäassistentti Minna Virolainen, 0201 801 827 Atk atk-päällikkö Kari Malinen, 0201 801 825 järjestelmäasiantuntija Satu Jaanu, 0201 801 816 ATK-tukihenkilö Aleksi Eteläharju Alueasiamiehet Etelä-Suomi alueasiamies Marjo Nykänen, 0201 801 836 Ratavartijankatu 2, 8. krs, 00520 Helsinki Länsi-Suomi alueasiamies Timo Ruoko, 0201 801 856 Isolinnankatu 24 A 5. krs. 28100 Pori Pirkanmaa ja Kanta-Häme alueasiamies Tapio Soltin, 0201 801 855 Otavalankatu 9 A, 33100 Tampere Keski-Suomi ja Päijät-Häme alueasiamies Olli Backman, 040 579 5116 Kalevankatu 4, 5krs. 40100 Jyväskylä Itä- ja Kaakkois-Suomi alueasiamies Eero Seppälä, 0201 801 857 Vuorikatu 11 A 5, 50100 Mikkeli Pohjois-Suomi alueasiamies Harri Haapasalo, 0400 585 052 Hallituskatu 29 A 4. krs. 90100 Oulu Tietoala asiamies Minna Anttonen, 0201 801 886 Ratavartijankatu 2, 8. krs, 00520 Helsinki Tutkimustoiminta ja palkkaneuvonta tutkimuspäällikkö Aila Tähtitanner, 0201 801 828 tutkimussihteeri Anneli Haaksivuori, 0201 801 829 tutkimusasiamies Taina Hämäläinen 0201 801 870 Opiskelija-asiat info@iol.fi opiskelija-asiamies Juha Manu, 0201 801 830 projektiasiamies Ville Välimäki, 0201 801 832 assistentti Vassa Honkanen 0201 801 834 assistentti Afsaneh Palomäki, 0201 801 831 asiamies Anu Kaasalainen, 0201 801 871 kenttäasiamies Jaana Kuorelahti, 0201 801 873 kenttäasiamies Mikko Kinnunen, 0201 801 874 YHDISTYSTEN ASIAMIEHET JA TOIMISTOT HELSINGIN INSINÖÖRIT HI RY Ratavartijankatu 2, 00520 Helsinki järjestösihteeri Jaana Kälviäinen jaana.kalviainen@helins.fi, 050 403 2363 asiamies Kari Ritvasalo, 045 314 8400 kari.ritvasalo@helins.fi toimisto@helins.fi www.helins.fi HYVINKÄÄN-RIIHIMÄEN INSINÖÖRIT RY Eteläinen Asemakatu 2 B, 11130 Riihimäki toimisto@hyri.fi www.hyri.net HÄMEENLINNAN INSINÖÖRIT RY Puusepänkatu 5, 2. krs., 13111 Hämeenlinna www.uil.fi/hml LAHDEN SEUDUN INSINÖÖRIT RY Rautatienkatu 19 A, 15100 Lahti puhelin (03) 781 3392, faksi (03) 781 3393 lsi@lsi.fi www.lsi.fi LAPIN INSINÖÖRIT Korkalonkatu 18 C 96200 Rovaniemi www.uil.fi/lappi LÄNSI-POHJAN INSINÖÖRIT Meripuistonkatu 16, 5krs. 94100 Kemi [email protected] www.uil.fi/lpi MERENKURKUN INSINÖÖRIT MeKi ry Olympiakatu 16 65100 Vaasa MIKKELIN INSINÖÖRIT RY Vuorikatu 11 A 5, 50100 Mikkeli faksi (015) 361 832 SALON ALUEEN INSINÖÖRIT RY PL 129, 24101 Salo sai@sai.fi www.sai.fi SATAKUNNAN INSINÖÖRIT RY Isolinnankatu 24, 28100 PORI toimistosihteeri Pia Luovula puhelin (02) 641 4130, faksi (02) 641 4313 sati@satakunnaninsinoorit.fi TAMPEREEN INSINÖÖRIT RY Otavalankatu 9 A, 33100 Tampere puhelin (03) 214 3931, faksi (03) 214 3444 toimistosihteeri Tarja Virtanen tarja.virtanen@tampereeninsinoorit.fi toiminnanjohtaja Jyrki Koskinen gsm 0400 338 024 jyrki.koskinen@tampereeninsinoorit.fi toimisto@tampereeninsinoorit.fi www.tampereeninsinoorit.fi KESKI-SUOMEN INSINÖÖRIT RY PL 454, 40101 Jyväskylä Keskustie 22 A www.ksinsinoorit.com Työelämän oikeudellisten palvelujen ja jäsentietopalvelujen puhelinajat Uuden Insinööriliiton työelämän oikeudellisten palvelujen puhelinaika on klo 9–13.30. Työelämän oikeudellisia palveluja saa arkisin puhelinnumerosta 0206 93 858 ja sähköpostitse lakimiehet@uil.fi. Jäsentietopalvelun puhelinaika on ma-ti ja to-pe klo 10–14. Palveluja saa numerosta 0206 93 877 ja sähköpostitse jasen@uil.fi. 42 mennen tullen N HELSINGIN INSINÖÖRIT Sääntömääräinen syyskokous Helsingin Insinöörit HI ry:n sääntömääräinen syyskokous pidetään ke 30.11.2011 klo 18 Insinöörit-Ekonomit -talossa, Ratavartijankatu 2 A, Helsinki. Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat ja Tapiolan toimitilaan liittyvät omaisuusjärjestelyt. Esityslista ja muut kokousasiakirjat jaetaan kokouksen alussa. Ne voi myös noutaa 28–30.11. klo 9–16 yhdistyksen toimistolta. Kokoukselle tarkoitetut aloitteet on oltava yhdistyksen toimistolla viimeistään 10.11. Seniorien perinteinen pikkujoululounas ke 30.11. klo 13 Wanhan Kellari Helsingin kaupunginorkesterin Loppiaiskonsertti: Valkokangas soi. Pe 6.1.2012 klo 18.00 Musiikkitalossa N TAMPEREEN INSINÖÖRIT Yhdistyksen varsinainen kokous ma 14.11. klo 17 Museokeskus Vapriikki Elämää ja työelämää -seminaari ma 14.11. klo 17.45 Museokeskus Vapriikkissa. Sorin sirkuksen joulushow ”Nurja” su 11.12. klo 14.00. Ilmoittautumiset pe 18.11. mennessä. Flamencon tutustumistunti ti 10.1.2012 klo 17.00–18.30 lmoittautumiset pe 15.12. mennessä Ilmoittautumiset: www.tampereeninsinoorit.fi N TURUN INSINÖÖRIT, TUIKE RY Syyskokous ke 16.11. Panimoravintola Koulussa. Klo 18.00olutkoulutus ja noin 18.45 kokous. Ilmoittautumiset: [email protected]. Lisätiedot ja ilmoittautuminen www.helins.fi/Tapahtumat tai HI:n toimistolle p. 050 403 2363. Nimityksiä Datanomi Minna Anttonen on uusi asiamies järjestö- ja kenttäyksikössä. Hänen vastuualueenaan on erityisesti tietoala ja päätehtäviään muun muassa jäsenneuvonta ja henkilöstöedustajien koulutus. Anttonen on työskennellyt italalla eri tehtävissä 25 vuotta. UIL:n hän siirtyi projektipäällikkötiimin Team Manager tehtävistä Digiasta. Lisäksi hän on toiminut pääluottamusmiehenä ja erilaisissa luottamustehtävissä STTK:ssa, Ertossa ja Tietoalan toimihenkilöissä. Insinööriopiskelija Mikko Kinnunen työskentelee Insinööriopiskelijaliiton määräaikaisena kenttäasiamiehenä. Hänen työtehtäviään ovat muun muassa jäsenhankinta, IOL:n paikallisyhdistysten tukeminen, infotilaisuuksien ja koulutuksien järjestäminen sekä jäsenpalvelu. Kinnunen opiskelee viimeistä vuotta automaatiotekniikkaa tavoitteenaan valmistua jouluksi. Aiemmin hän on työskennellyt sähköasentajana, palomiehenä ja maatalouslomittajana. Järjestökokemusta on kertynyt opiskelijatoiminnassa. Uusi Insinööriliitto UIL ry on akavalainen ammattijärjestö, johon kuuluu jäsenjärjestöjen kautta 70 000 jäsentä. Uuden Insinööriliiton jäsenet ovat insinöörejä, insinööriopiskelijoita sekä muita tekniikan alan asiantuntijoita. www.uil.fi Haemme Oulun toimistoomme, toiminta-alueena Pohjois-Suomi sekä Pasilan keskustoimistoomme, järjestö- ja kenttäyksikköön atk-osastolle määräaikaista ALUEASIAMIESTÄ JÄRJESTELMÄASIANTUNTIJAA Tehtäviin kuuluvat muun muassa r puhelinneuvonta ja toimenpiteet työelämän oikeudellisissa asioissa r työ- ja virkasuhdeneuvottelut ja paikallisneuvottelujen tukeminen r yhteyksien hoitaminen alueen jäsenyhdistyksiin, elinkeinoelämään, oppilaitoksiin ja muihin sidosryhmiin Arvostamme r /KETQUQHVKPVGMPKKMCPQUCCOKUVC MÀ[VVÒLÀTLGUVGNOÀV1HƂEG käyttäjänhallinta, sähköposti) r verkkopalveluiden sisällönhallintatuotteiden osaamista r kokemusta käyttäjätuesta Arvostamme r hyvää liittomme sopimustoiminnan tuntemusta, hyvää työ- ja virkaehtosopimuslainsäädännön tuntemusta r toiminta-alueen tuntemusta r järjestöelämän kokemusta ja tuntemusta r neuvottelu-, kommunikaatio- ja ryhmätyötaitoja r oma-aloitteisuutta, aktiivisuutta ja joustavuutta r valmiutta matkustamiseen Työntekijältä vaadittavia ominaisuuksia ovat r palvelualttius r oma-aloitteisuus r työtä pelkäämätön asenne Määräaikaisuus alkaa 2.1.2012 ja päättyy 31.12.2011. Tarjoamme mielenkiintoisia tehtäviä, viihtyisän työympäristön ja kilpailukykyiset työsuhteen ehdot. Lisätietoja alueasiamiehen tehtävästä antaa järjestöjohtaja Mikko Wikstedt, puh. 050 3011 990 ja järjestelmäasiantuntijan tehtävästä atk-päällikkö Kari Malinen, puh. 040 5575 539. Vapaamuotoiset hakemukset palkkatoivomuksineen alueasiamiehen sekä järjestelmäasiantuntijan tehtäviin lähetään 21.11.2011 mennessä sähköpostitse OGTXKMKPPWPGP"WKNƂVCKRQUVKVUG7WUK+PUKPÒÒTKNKKVVQ7+.T[4CVCXCTVKLCPMCVW*GNUKPMK5ÀJMÒRQUVKPQVUKMMQMGPVVÀÀPVCKMWQTGGPOGTMKPVÀ ”alueasiamies” tai ”järjestelmäasiantuntija”. Hakemuksia ei palauteta. UUSI INSINÖÖRI 43 Tee tulevista työpäivistäsi parempia. Meillä kaikilla on hyviä ja huonoja päiviä. UIL:n jäsenenä varmistat, ettei jälkimmäisistä tule ylivoimaisia ja että hyvätkin ovat parempia. Saat apua työelämän tiukoissa tilanteissa, jotka voivat yhtä lailla liittyä palkkaneuvotteluihin tai urasuunnitteluun. Alasi suurin ja asiantuntevin edunvalvoja tukee sinua työelämäsi kaikissa vaiheissa, sekä ylä- että alamäessä ja opiskeluaikana. Uuteen Insinööriliittoon kuulutaan jäsenjärjestön kautta. Katso oma jäsenjärjestösi: www.uil.fi
© Copyright 2024