8/2010 Euroopan ay-liike osoitti mieltään sisältö Pääkirjoitus ............................................... 5 16 • Mieltä on ilmaistava – mutta mitkä ovat keinot Uutisia ..................................................... 6 Kolumni.................................................... 8 • Vapaakaupan ja työntekijöiden suhde on monimutkainen Puheenjohtajan palsta • Miksi uudistettukaan yt-laki ei toimi Edunvalvontaa ........................................ 10 • Paperiteollisuuden ylempien työsuhteen ehdot tälle vuosituhannelle • Suunnittelualalla kehitettävä osaamista • ELY:jen pääluottamusmiehellä riittää kiirettä • Vuoden yritysyhdistys TeliaSonerasta Edunvalvontaa – kv-asiaa ......................... 16 Solidaarisuus näkyy yhä enemmän käytännön töissä lisääntyvän globalisaation myötä, sanoo SASK:in uusi toiminnanjohtaja Janne Ronkainen. • SASK – solidaarisuusteot ovat lisääntyneet • Ruotsi tarvitsee kipeästi insinöörejä • Kuudella kymmenestä EU-maiden työntekijöistä on oma luottamusmies • EWC-pöydässä käsitellään yhteisiä asioita • Energia-alan yritysneuvostot toimivat kohtuullisen hyvin Osaaminen ............................................. 24 • • • • Persianlahdella vierähti yli 23 vuotta Hyväksy erilaisuus Suomen koulutusjärjestelmä houkuttaa Auringosta uusiutuvaa energiaa Yhteiskunnasta ........................................ 30 • Eläkeuudistuksia ympäri EU:ta Totta ja tutkittua ...................................... 32 • Uutta tietoa ulkomaan työmatkoista tulossa Oikeutta.................................................. 34 • Työsopimuslakia muutetaan määräaikaisten osalta • Ikäsyrjintää ei pidä hyväksyä 18 Kannen kuva: ETUC 2 Ruotsissa on pula kolmivuotisen korkeakoulututkinnon suorittaneista insinööreistä. Opiskelija-asiaa ....................................... 36 Jäsenetuja .............................................. 39 Mennen tullen ......................................... 40 Järjestöyhteydet....................................... 42 18.11. numero 8/2010 Insinöörien, insinööriopiskelijoiden ja muiden tekniikan ammattilaisten järjestölehti. Aikakauslehtien liiton jäsen. Julkaisija Uusi Insinööriliitto UIL ry Nya Ingenjörsförbundet UIL rf Osoite Ratavartijankatu 2, 8. krs 00520 Helsinki Puhelin, vaihde 0201 801 801 Faksi 0201 801 880 www.uil.fi Päätoimittaja/Toimituspäällikkö Ilona Mäenpää 0201 801 826 20 Ay-liikkeen toimintapäivä keräsi sankat joukot Brysseliin osoittamaan mieltä työllisyyden ja kasvun puolesta. Toimittaja Kirsi Tamminen 0201 801 819 Taitto Kaaripiste Oy Ilmestymispäivät 2010 16.12. Tarkastettu levikki 61 141 kpl (25.3.2010) Painos 63 000 Osoitteenmuutokset puh. 0201 801 877 opiskelijat 0201 801 864 Painopaikka Acta Print Oy Verkkolehti: www.insinoori-lehti.fi Ilmoitushinnat Aukeama mv 3 800 € / 4-väri 5 500 € Sivu mv 2 150 € / 4-väri 3 000 € 1/2 sivu mv 1 500 € / 4-väri 2 200 € 1/4 sivu mv 1 100 € / 4-väri 1 600 € Tilaushinta 50 €/vuosikerta 24 UUSI INSINÖÖRI Matti Ruuskanen Haukiputaalta on viettänyt yli 23 vuotta elämästään Saudi-Arabiassa ja Dubaissa. Ilmoitukset ja tilaukset Kirsi Tamminen 0201 801 819 ISSN 1796-8178 3 NETISTÄ -10 % AJATTELE MUITA. VAKUUTA ITSESI. NYT VOIT SAADA HENKI- JA TAPATURMAVAKUUTUKSEN JOPA 50 % EDULLISEMMIN. www.henkivakuutuskuntoon.ﬁ Tiesithän, että järjestömme jäsenenä voit saada itsellesi ja perheellesi henki- ja tapaturmavakuutuksen jopa puoleen hintaan. Tutustu vakuutukseen osoitteessa henkivakuutuskuntoon.fi. Samalla voit tehdä laskelman siitä, kuinka perheesi pärjäisi jos et olisi huolehtimassa heistä. Kun ostat vakuutuksen verkkokaupasta, säästät ensimmäisen vuoden maksusta 10 % lisää. Nyt voit jakaa turvaa myös muille. Liity Iﬁn Ajattele Muita Facebook-ryhmään ja olet mukana tukemassa Pelastakaa Lapset ry:n kotimaan toimintaa. pääkirjoitus Mieltä on ilmastava – mutta mitkä ovat keinot Marraskuu 2010 Ilona Mäenpää ilona.maenpaa@uil.ﬁ urooppalaisen ammattiyhdistysväen toiminta- taa yhteenottolinjaa työnantajapuolen kanssa vai onko päivä keräsi sankat joukot Brysselin kaduille osoit- parempi valmistella omia esityksiä ja painottaa neuvot- tamaan mieltä työllisyyden edistämiseksi ja säästö- telutoimintaa. Monissa maissa palkansaajajärjestöistä on toimia vastaan. Kurjuutta vaadittiin kumoon sekä enem- taantuman vanavedessä tehtävien alasajojen ja eläkeuu- män ja parempia työpaikkoja myös nuorille. Työttö- distusten myötä tullut yleisiä EI-liikkeitä. E myyden ja eriarvoistumisen ehkäisemiseksi vaadittiin lisää elvytystoimia. Työpaikkojen laatu ja reilut työmarkkinat eivät ole Alasajoja vastustetaan kovin, mutta omia vaihtoehtoja ei juuri tarjota tai ne eivät ole erityisesti taloudellisesti uskottavia. kohtuuttomia vaatimuksia edes talouskriisin oloissa. Suomalaisessa sopimusyhteiskunnassa kolmikanta Oikeudenmukaisia pelisääntöjä työelämän kysymyk- on toimiva järjestelmä. Sitä ei saa vaarantaa järjestäy- siin on vain jaksettava vaatia. Sosiaalista polkumyyn- tymistä vaikeuttamalla. Ay-jäsenmaksujen verovähen- tiä ei saa sallia. nysoikeus on säilytettävä, samoin ay-maksun palkka- Eurooppalaista ay-liikettä edustava EAY vetää lin- suoraperintä. Ajankohtaiset kysymykset lakisääteisen elä- jauksia seuraavalle nelivuotiskaudelle ensi keväänä Atee- keiän nostamisesta ja työurien pidentämisestä vaativat nassa. Asialistalla on ajankohtaisten työelämän kysy- monipuolista kehittämistä. Työaikapankkien tehokas ja mysten linjauksien ohella myös uudentyyppisiä asioita. joustava käyttö on yksi keino edistää jaksamista työssä. Kuten esimerkiksi se, pitääkö eri kysymyksissä harras- UUSI INSINÖÖRI 5 uutisia Tärkeä askel kohti yhdenvertaista opiskeluterveydenhuoltoa Työeläkerahastosijoitukset kasvoivat viidellä miljardilla eurolla Suuri pettymys elintarviketeollisuuden ylemmille toimihenkilöille ■ Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto – SAMOK ry on tyytyväinen sosiaali- ja terveysministeriön päätökseen aloittaa kokeilu Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön (YTHS) opiskeluterveydenhuoltopalvelujen laajentamisesta koskemaan myös ammattikorkeakouluopiskelijoita. Pilotti on tarkoitus toteuttaa kahdella paikkakunnalla. Kokeilun kautta on mahdollista saada kaikille Suomessa opiskeleville korkeakouluopiskelijoille yhdenvertaiset opiskeluterveydenhuollon palvelut opiskelupaikkakunnasta riippumatta. Nykyisin ammattikorkeakouluopiskelijoiden opiskeluterveydenhuoltopalvelujen järjestämisestä vastaa korkeakoulun sijaintikunta ja yliopisto-opiskelijoiden palveluista YTHS. Nykyisen palvelumallin takia palvelujen saatavuudessa on eroja eri paikkakuntien ammattikorkeakouluopiskelijoiden kesken. Jokainen opiskelija tarvitsee opiskelukykyä tukevan terveydenhuollon paikkakunnasta riippumatta. YTHS:n palvelujen piirissä eri paikkakuntien ammattikorkeakouluopiskelijat olisivat vihdoinkin yhdenvertaisessa asemassa, sanoo SAMOKin puheenjohtaja Simo Takanen. ■ Työeläkevakuuttajat TELAn jäsenyhteisöjen sijoituskanta oli vuoden 2010 syyskuun lopussa 133,8 miljardia euroa. Sijoitusten markkina-arvo kasvoi kolmen kuukauden aikana lähes viisi miljardia euroa. Nousua kesäkuun loppuun nähden oli 3,8 prosenttia. Tilastoissa on mukana vain lakisääteinen työeläketurva. – Työeläkevakuuttajat ovat lisänneet salkuissaan noteerattuja osakkeita. Muiden sijoitusinstrumenttien määrät olivat pysyneet melko tarkkaan edellisen neljänneksen tasolla. Noteerattuja osakkeita työeläkevakuuttajilla on jo miltei yhtä paljon kuin joukkovelkakirjoja, sanoo TELAn toimitusjohtaja Esa Swanljung. Noteerattujen osakkeiden arvo syyskuun lopussa oli lähes 46 miljardia euroa. Niiden arvo oli noussut kesäkuun loppuun verrattuna neljä miljardia euroa. Osuus koko sijoituskannasta oli jo yli 34 prosenttia. Osakkeiden ja osaketyyppisten sijoitusten arvo lisääntyi kolmannella vuosineljänneksellä yhteensä lähes viisi miljardia euroa. Kun netto-ostoja oli 0,9 miljardia euroa, osakesijoitusten arvonnousua kokonaismäärästä oli 3,9 miljardia euroa. ■ Elintarviketeollisuusliitto ETL kieltäy- Vastaa kyselyyn tietoyhteiskunnan huolista Tietotekniikan tutkimuslaitos HIIT järjestää laajan tutkimuksen tietoyhteiskunta- ja yksityisyyshuolista. Kyselyssä luetaan yksityisyyttä koskevia tilanteita ja vastataan monivalintakysymyksiin, sen tekeminen kestää noin 15 minuuttia. Vastaamalla kyselyyn osoitteessa, http://i.org.helsinki.fi/yksityisyyskysely/ voi voittaa elokuvalippuja. Tutkimus toteutetaan osana ubiikkiyhteiskuntaa tutkivaa projektia, jota rahoittaa Suomen Akatemia. ■ Myös netissä: www.insinoori-lehti.ﬁ 6 tyy neuvottelemasta Ylemmät toimihenkilöt YTN:n kanssa työehtosopimuksesta. Koko prosessi on ollut sekava johtuen työnantajaliiton linjaerimielisyyksistä. YTN tavoittelee elintarvikealalle työehtosopimusta, joka sisältäisi palkankorotusten lisäksi luottamusmiessopimuksen sekä ratkaisun ylityö- ja matka-aikaa koskeviin ongelmiin. Alalla toimivat ylemmät toimihenkilöt tekevät paljon ylitöitä sekä joutuvat matkustamaan säännöllisen työajan ulkopuolella, iltaisin ja viikonloppuisin. Suurelle osalle heistä ei makseta mitään korvauksia tästä ylimääräisestä työstä. Koska ylemmillä toimihenkilöillä ei ole luottamusmiessopimusta, heidän luottamushenkilönsä ovat huonommassa asemassa muiden henkilöstöryhmien luottamusmiehiin verrattuna. Vain osalla heistä on luottamusmiessuoja, eikä kenellekään makseta luottamusmieskorvauksia. YTN:n varapuheenjohtaja Pertti Porokari paheksuu työnantajaliiton käyttäytymistä neuvottelupöydässä. – On vihdoinkin aika ottaa ylemmät toimihenkilöt tasaveroiseksi sopimuskumppaniksi. Keskusjärjestöt kannustavat työpaikoilla oppimiseen ■ Palkansaajien keskusjärjestöt SAK, STTK ja Akava sekä työnantajapuolen keskusjärjestö EK ovat allekirjoittaneet suosituksen työpaikoilla tapahtuvan oppimisen edistämiseksi. Keskusjärjestöt suosittelevat jäsenliitoilleen, että nämä selvittäisivät alansa työssäoppimisen tarvetta ja sopisivat järjestelyistä, joilla työssäoppimista voisi tukea. Työpaikoilla tapahtuva oppiminen on viime vuosina laajentunut merkittävästi. Työmarkkinajärjestöt pitävät välttä- Neuvottelu-uutisia mättömänä, että sitä edistetään edelleen, vaikka taloudelliset suhdanteet eivät olisikaan suotuisia. Järjestöt toteavat, ettei koulutuksen edellyttämän, työpaikalla tapahtuvan oppimisen järjestämisellä, harjoittelulla tai työkokemuksen hankkimisella korvata yrityksen henkilöstöä. Järjestöt katsovat myös, että työsopimuslain ja voimassa olevien sopimusten työvoiman vähentämistä, lisätyön tarjoamisvelvollisuutta tai takaisinottoa koskevat määräykset eivät ole esteenä työpaikalla tapahtuvien oppimis- ja harjoittelupaikkojen tarjoamiselle. Jo lähes kaksi miljoonaa Nenäpäivä-keräyksellä ■ Uusi ennätys syntyi, kun Nenäpäivän iltana 5. marraskuuta keräystulos oli reilu 1,8 miljoonaa euroa. Jo seuravana maanantaina keräystulos oli kasvanut 1 921 374 euroon. Nenäpäivä-keräyksen kulut jäävät alle 15 prosentin. Keräyksen nettotuotolla saadaan esimerkiksi 85 000 lasta vuodeksi kouluun. Keräys jatkuu vuoden loppuun. Uusi Insinööriliitto osallistui keräykseen omalla tiimillään. UUSI INSINÖÖRI Ismo Kokko, neuvottelujohtaja Ei rauhaa työrauhatyöhön oka-marraskuun vaihteessa työmarkkinatoiminnassa keskustelun polttopisteessä oli keskusjärjestöjen yritys aloittaa työrauhajärjestelmän uudistustyö. Asia pomppasi julkisuuteen viimeistään, kun alkoi tulla mutkia matkaan. Uudistustyön pohjasta oli neuvottelijoiden kesken sovittu ja edessä oli keskusjärjestöjen hallitusten käsittely marraskuun ensimmäisinä päivinä. Tilanteeseen oli lähdetty kesäkuussa, jolloin keskusjärjestöt sopivat uudistustyön aloittamisesta. Neuvottelun kohteeksi syksylle jäi se, mitä itse lainsäädännön uudistustyöhön otetaan mukaan. Työnantajan keskeisin tavoite on laittomien lakkojen seurausten koventaminen ja vastuun tiukentaminen. Palkansaajien intressissä oli alun perin laittomien lakkojen syihin liittyvä työnantajan toiminta, kuten sopimus- ja lainsäädäntörikkomukset. Samoin järjestöpoliittiset lakot tuli saattaa tarkastelun piiriin, kuten myös virkamiesten asema. Listalla olleista asioista saavutettiin neuvottelutulos aivan lokakuun lopussa ja kyseinen paperi saatettiin seuraavalla viikolla hallitusten ratkaisevaan käsittelyyn. Akavan hallitus käsitteli tilannetta päivää sen jälkeen, kun SAK:n hallitus oli ilmoittanut, ettei se lähde uudistustyöhön mukaan. Syynä oli L pelko EK:n hiljaisesti ajamasta lakkooikeuden rajoittamisesta. Akavalla oli siis periaatteessa kolme mahdollisuutta: hyväksyä tulos, hylätä se tai keksiä jotakin muuta. Laajan keskustelun jälkeen päätös oli ”kolmas tie”, eli hyväksymättä paperia, voidaanko tehdä vielä jotakin, millä vankkurit saadaan jälleen liikkeelle. Asia on sikäli tärkeä, sillä eduskuntavaalien jälkeen uusi hallitus voi viedä asiaa eteenpäin kysymättä järjestöiltä sen enempää. Tiedossa myös oli, että STTK todennäköisesti hylkää SAK:n esimerkin mukaisesti uudistustyön pohjalla olleen paperin. Loppu olikin sitten lehdistötiedotteiden ja uutisoinnin kirjoa, josta on pakko todeta, että Akavan viesti ei mennyt ihan maaliin ja vääriä mielikuvia saattoi jäädä julkisuuteen. Yksi seikka tästä episodista ansaitsee näin jälkikäteen tulla sanotuksi. Uskon vilpittömästi, että meillä on tässä kaikilla opittavaa ja yhteistyökyvyn kehittämisen paikka. Niin kauan kun palkansaajajärjestöt eivät pääse keskusjärjestö- tai liittotasolla yhteisiin näkemyksiin, EK ja sen jäsenliitot ottavat erävoittoja kerta toisensa jälkeen. Vaikka tässä tapauksessa niin ei kirjaimellisesti käynytkään, tuntuu jotenkin siltä, että tämä tilliliha on meillä syötävänä vaalien jälkeen. ■ 7 kolumni Liisa Folkersma kansainvälisten asioiden sihteeri, Akava Vapaakaupan ja työntekijöiden suhde on monimutkainen E U neuvottelee parhaillaan vapaakauppasopimuksista useiden maiden kanssa. Koska Maailman kauppajärjestö WTO:n viimeisin neuvottelukierros junnaa paikoillaan, EU on pyrkinyt viime vuosina edistämään vapaakauppaa kahdenvälisillä sopimuksilla. Suomen kaltaiselle pienelle avoimelle taloudelle yhteisiin sääntöihin perustuva avoin kauppajärjestelmä on paras vaihtoehto. WTO on puutteistaan huolimatta lisännyt hyvinvointia, työllisyyttä ja globaalien sääntöjen läpinäkyvyyttä. Erityisesti korkean osaamisen palveluiden viennissä Suomella on edelleen paljon voitettavaa. Monenkeskisen kauppajärjestelmän edistämisen on oltava ykkösvaihtoehto myös jatkossa. Vapaakauppasopimuksissa on kuitenkin myös ristiriitaisia piirteitä. Sekä neuvottelukumppanien että EUmaiden tavoissa on parantamisen varaa. Neuvottelutaktisiin syihin vedoten laajempi yhteiskunnallinen konsultaatio jää monesti vähintäänkin vajavaiseksi. Mikäli kansalaisten tuki vapaalle kaupalle halutaan jatkossa, tähän on saatava muutos. Suuryritysten intressien turvaamisen ohella esimerkiksi palkansaajien, pienyritysten ja heikoimmassa asemassa olevien eduista on huolehdittava nykyistä tasapainoisemmin. Ammattiliitot ovat jo pitkään ajaneet vapaakauppasopimuksiin parempia takuita siitä, että kilpailua ei käytäisi ympäristösäännöksiä tai työelämän oikeuksia polkemalla. Viimeisimmissä EU:n solmimissa vapaakauppasopimuksissa onkin jo mukana julistuksenomainen kappale kansainvälisten työelämän perussopimusten noudattamisesta. Toisin kuin muiden sopimusloukkausten kohdalla, työelämän oikeuksien rikkomisista ei voi kuitenkaan määrätä sanktioita kauppakumppanille. EU väittää neuvottelukumppanien kieltäytyvän moisista sitoumuksista, kun taas Yhdysvaltain sopimuksissa kauppakumppanin voi haastaa maan tuomioistuimeen. Työntekijäkysymysten sisällyttäminen sitovasti kauppasopimuksiin on kyllä onnistunut toisella tapaa. Niin kutsuttujen palveluntarjoajien maahantulosta säädetään 8 osana kauppasopimuksia. Käytännössä suomalainen yritys voi ostaa palvelun intialaiselta yritykseltä, jonka työntekijä tulee määräajaksi Suomeen toimittamaan palvelun. Viime aikoina on ilmennyt useita pyrkimyksiä saada yhä laajempia työntekijäryhmiä ja pidempiä maassaoloaikoja tämän tilapäisen palveluntarjoajan nimikkeen alle. Yhdenvertaisen kohtelun turvaamiseksi on tärkeää nykyistä sitovammin taata kaikille työntekijöille vähintään työntekomaan työsuhteen ehdot. Kauppasopimusten ja työntekijöiden suhteessa riittää muitakin ihmettelyn aiheita. Maailman kauppajärjestö WTO:lla on ainoana kansainvälisenä järjestönä tuomioistuimen kaltainen riitojenratkaisumekanismi, jonka tuomioiden toimeenpanoa voidaan vauhdittaa esimerkiksi sanktioin. Kansainvälisessä työjärjestö ILOssa puolestaan käytetään neuvotteluja, julkista painostusta ja teknistä apua työelämän oikeuksien edistämiseksi rikkurimaissa. Kuitenkin jäsenmaat ovat molemmissa järjestöissä käytännössä samat. TarviIdeaaliratkaisu olisi taan selvästi ryhdikkäämpää poliittista tahtoa edistämään jatkaa maailman työntekijöiden oikeuksia. kaupan vapauttamista Ideaaliratkaisu olisi jatkaa maailman kaupan vapautta- hallitusti, läpinäkyvästi mista hallitusti, läpinäkyvästi ja yhteisiin sääntöihin perus- ja yhteisiin sääntöihin tuen. Työntekijöiden oikeu- perustuen. det ja ympäristönäkökohdat on saatava sitovasti mukaan WTO:n sopimuksiin ja niitä tällä hetkellä täydentäviin kahdenvälisiin vapaakauppasopimuksiin. WTO:n ja kansainvälisen työjärjestö ILOn yhteistyötä on tiivistettävä pikaisesti, sillä ILO tuntee työn maailman. Maahanmuuton kuulumisesta kauppasopimuksiin on ainakin keskusteltava avoimesti, ja työntekijöille on taattava samat oikeudet alkuperämaasta riippumatta. Näin päästään ainakin hyvään alkuun. puheenjohtajan palsta Miksi uudistettukaan yt-laki ei toimi? Pertti Porokari Marraskuu 2010 un yhteistoimintalaki uudistettiin edellisen ker- Yt-lain oikean hengen mukaisesti on siis tarkoi- ran vuonna 2007, olivat odotukset korkealla lain tus edistää yrityksen ja henkilöstön välistä vuorovai- toimivuuden kannalta. Hyvin nopeasti palkan- kutusta muun muassa henkilöstö- ja koulutussuunni- saajat saivat huomata uuden lain tulkinnan kulkevat telmin. Kyse on siis pitkäjänteisestä henkilöstön ja yri- tuttuja uria. Yt-laki on edelleen pelkkä irtisanomislaki. tyksen kehitystyöstä. Muutostilanteesta ja uudelleen- Lain hengen mukaista jatkuvaa neuvottelutoimintaa ei järjestelyistä puhutaan vasta lain luvussa 8. Luvun 8 § ole ainakaan isoissa yrityksissä. Niissä on kyllä jatku- 47 kohdan 1 mukaan työnantajan on annettava perus- vaa ja säännöllistä yt-toimintaa, mutta se keskittyy vain teet toimenpiteelle. Yritys, joka tekee voitollista tulosta, irtisanomisiin. ei pitäisi olla perusteita irtisanoa väkeä, vaan sen olisi K Lain tarkoituksesta laissa lukee ensimmäisessä §:ssä seuraavaa: ensisijaisesti tarjottava työntekijöilleen muuta työtä yrityksessä kohtuullisen perehdyttämisen kautta. Uusi ”Tällä lailla edistetään yrityksen ja sen henkilöstön yt-asiamiehen virka tulee siis todella tarpeeseen. Odo- välisiä vuorovaikutuksellisia yhteistoimintamenettelyjä, tamme asiamiehen toiminnalta paljon, mutta selvitettä- jotka perustuvat henkilöstölle oikea-aikaisesti annettui- vien asioiden määrä on niin suuri, että toiminta ruuh- hin riittäviin tietoihin yrityksen tilasta ja sen suunni- kaantuu varmasti. telmista. Tavoitteena on yhteisymmärryksessä kehittää Laki yhteistoiminnasta yrityksissä ei ole siis mikään yrityksen toimintaa ja työntekijöiden mahdollisuuksia potkujenantoautomaattilaki, vaan lain hengen mukai- vaikuttaa yrityksessä tehtäviin päätöksiin, jotka koske- sesti oikein käytettynä se ohjaa yritystä kehittämään hen- vat heidän työtään, työolojaan ja asemaansa yrityksessä. kilöstöä toimimaan entistä tehokkaammin ja motivoi- Tarkoituksena on myös tiivistää työnantajan, henkilös- dummin hyvässä työympäristössä. On erittäin valitet- tön ja työvoimaviranomaisten yhteistoimintaa työnteki- tavaa, että tämä on käsitetty etenkin suurissa yrityk- jöiden aseman parantamiseksi ja heidän työllistymisensä sissä niin väärin. tukemiseksi yrityksen toimintamuutosten yhteydessä.” UUSI INSINÖÖRI 9 edunvalvonta Teksti: UIL/viestintä ■ Kuvat: Kirsti Laurinolli ja Antonin Halas Paperiteollisuuden ylemmät haluavat työsuhteidensa ehdot tälle vuosituhannelle YTN:ssä metsäteollisuusalasta vastaavan asiamiehen ja neuvottelijan Saku Laapion mukaan metsäteollisuus ei kykene uudistumaan niin kauan kuin alalla ei ymmärretä osaamisen olevan ihmisissä. – Alan yritysten tulisi mieltää itsensä perinteisen teollisuuden sijaan high tech -yrityksiksi ja saattaa osaajiensa työsuhteen ehdot tälle vuosituhannelle. TN:n ja Metsäteollisuus ry:n välistä paperiteollisuuden ylempiä toimihenkilöitä koskevaa sopimuskiistaa on soviteltu valtakunnansovittelija Esa Lonkan johdolla. Lokakuun lopulla käydyt neuvottelut eivät johtaneet sopuun, joten niiden vauhdittamiseksi toteutettiin suunniteltu nelipäiväinen lakko. Lakko alkoi 29.10. ja päättyi aamulla 2.11. Jo viikkoa aiemmin paperi- ja sellutehtaiden ylemmät tukivat neuvotteluja ulosmarssilla. Y – Työnantajapuoli ei halua neuvotella ylempien kanssa eikä sopia yleissitovia sopimuksia, hämmästelee YTN Metsäteollisuuden taustaryhmän puheenjohtaja Petri Nieminen. 10 – Lakko onnistui hyvin. Tehtaat eivät pysähtyneet näin lyhyeen lakkoon, mutta tehtaiden sisällä vaikutukset kyllä näkyivät viivästyksinä sekä peruuntumisina, YTN:ssä metsäteollisuusalasta vastaava asiamies ja neuvottelija Saku Laapio kertoo. Lakko oli kova kolaus myös alan imagolle. – Ylitöiden ja matka-aikojen korvaamisesta käytävä kiista mustaa irtisanomiskuvioissa jo aiemmin ryvettyneen alan julkisuuskuvaa entisestään. YTN on ehdottanut kiistaan ratkaisuksi työaikapankkia. Lisäksi ylemmille toimihenkilöille vaaditaan vähintään toimialan yleisen linjan mukaista palkankorotusta. YTN on asettanut alalle myös ylityöja matkustuskiellon 1.9. alkaen. Kielto on voimassa edelleen. – YTN:n vaatimuksiin sopia korvauksia ihmisten vapaaajan käytöstä ylitöiden tekoon ja matkustamiseen on viitattu kintaalla, huomauttavat YTN Metsäteollisuuden neuvottelija Saku Laapio (vas.) ja taustaryhmän puheenjohtaja Petri Niemi. Neuvottelut kestäneet toista vuotta Paperiteollisuuden neuvotteluja on käyty keväästä 2009 lähtien ja palkkapöytäkirja irtisanottiin viime vuoden lokakuussa. – Ylemmät kokevat tulevansa kohdelluksi eriarvoisesti muihin henkilöstöryhmiin nähden, sanoo YTN Metsäteollisuuden taustaryhmän puheenjohtaja Petri Nieminen. – Työnantajaosapuoli ei halua sopia tekstikysymyksistä yleisellä tasolla, vaan vetoaa yksilöllisiin työsuhteen ehtoihin. Vaikka muilla henkilöstöryhmillä on mahdollisuus paikallisesti sopia työaikapankkiin liittyvistä järjestelyistä, niin ylemmillä ei ole samaa mahdollisuutta. Myöskään ylempien ylitöitä eikä työajan ulkopuolella tapahtuvaa matkustamista korvata kuten muilla ryhmillä korvataan. Ylempien luottamushenkilöiden työtä ei korvata kuten muilla ryhmillä korvataan, Nieminen listaa. – Metsäteollisuuden henkilöstöjohtaminen ei ole siirtynyt 2000-luvulle; erityisesti ylemmät sivuutetaan kehittämistyössä, Nieminen huomauttaa. – Suuri osa ylemmistä kokee, että asiantuntijan asema on muuttunut valkokaulustyöläisen asemaksi. Entiseen herraportaaseen kuuluvat nyt vain tehtaiden johtajat, heidän esimiehensä ja johdon asiantuntijat, taustaryhmän puheenjohtaja jatkaa. UUSI INSINÖÖRI – Heidän palkkakin on reilusti korkeampi kuin muilla. Voisi puhua kahden kerroksen väestä: ylemmistä toimihenkilöistä ja ”ylemmistä ylemmistä toimihenkilöistä”. Metsäteollisuus on toimialana murroksessa Saku Laapio muistuttaa, että osa metsäteollisuuden tuotteista on vanhentunut tai vanhentumassa. Varsinkin ICT-tekniikan kehittyminen syö markkinoita perinteisiltä paperituotteilta. – Ilmastomuutoksen torjunta avaa huikean potentiaalin uudistuvaa ja öljypohjaisiin tuotteisiin verrattuna hiilineutraalia puuraaka-ainetta käyttävälle teollisuudelle muun muassa pakkaamisessa, energiantuotannossa ja rakentamisessa. Laapion mukaan toimiala tarvitsee uusia tuoteinnovaatioita ja yleinen mielipide puun laaja-alaisemmalle käytölle on muuttumassa suosiolliseen suuntaan. – Uusien tuoteinnovaatioiden synnyttäminen edellyttää metsäteollisuusalalle osaavaa, innostunutta ja uudella tavalla ajattelevia nuoria ihmisiä. Laapio pitää tilannetta huonona, sillä yli puolet alan ylemmistä harkitsee toimialan vaihtoa. Metsäteollisuusyritykset eivät hallitse osaajia innostavaa henkilöstöpolitiikkaa, mikä näkyy alan sopimusneuvotteluissa. – Alan osaaminen rapistuu lahjakkaimpien nuorten hakeutuessa paremmat työsuhteen ehdot tarjoavien toimialojen palvelukseen. ■ Ajankohtainen tieto tilanteesta kampanjasivuilla www.ytnmetsa.ﬁ YTN:n hallitus on päättynyt antaa lakkovaroituksen paperiteollisuudessa. Lakko alkaa 3.12. klo 6.01 ja päättyy 13.12. klo 6.01, jos sitä ennen ei päästä sopuun työehtosopimuksesta. 11 edunvalvonta Teksti ja kuva: Ilona Mäenpää Suunnittelualalla kehitettävä osaamista – Suunnitteluinsinöörien perusosaaminen on hyvällä tasolla, mutta tulevaisuudessa sitä on kehitettävä ja tuotteistettava kansainvälisiä verkostoja yhdistämällä, sanoo Elomatic Oy:n toimitusjohtaja Olli Manner. Vain näin voidaan menestyä myös kansainvälisillä markkinoilla. 12 lli Mannerin mukaan kotimaan markkinoilla suomalaiset suunnittelutoimistot ovat vielä vahvoilla, sillä ne tuntevat toimintaympäristön, alan normistot ja viranomaissäädökset. Isojen hankkeiden suunnittelutyöstä kilpailevat myös ulkomailla toimivat suunnittelutoimistot. Ulkomaille tehtävien investointien myötä myös suunnittelutyötä teetetään yhä useammin paikallisilla toimijoilla. Suomalaisten suunnittelualan yritysten on mahdotonta ryhtyä kilpailemaan hinnalla varsinkaan aasialaisten yritysten kanssa, intialainen insinööri tekee työn paljon pienemmällä palkalla. Osaamisen kehittämisen ja tuotteistamisen ohella on asiakassuhteita hoidettava entistä paremmin, jotta ulkomailla voi menestyä. O Aasia mahdollisuus Aasian merkitys on viiden viime vuoden aikana selvästi kasvanut. Turkulaisen Elomaticin Shanghain toimipisteessä on Vaikka kotimaassa suunnittelualalla ei ehkä enää päästä viime nousukauden aikaisiin tilausmääriin, silti töitä riittää eri toimialoilla. Elomaticin pääkonttori sijaitsee historiallisesti merkittävässä ’Valkoisessa talossa’ Aura-joen rannalla. Vuonna 1937 rakennetussa talossa oli aikanaan Wärtsilän telakan suunnittelutoimisto. Vuodesta 1999 lähtien Elomatic on vaalinut kulttuurimaisemaa. 1,5 vuoden ajan ollut kaksi suomalaista ja reilut 10 kiinalaista työntekijää. Kun suomalaiset teollisuusyritykset rakentavat tehtaita Kiinaan, on selvää, että osa suunnittelusta siirtyy tuotannon mukana. Manner näkee tässä pikemminkin mahdollisuuden kuin uhan. – Monelle suomalaiselle suunnittelutoimistolle olisi eduksi, jos ne olisiUUSI INSINÖÖRI vat mukana kansainvälisissä projekteissa. Paras vaihtoehto on sekä että, Manner sanoo. Hänen mielestään suunnittelualan yritysten on mentävä mukaan kansainvälisiin projekteihin ja haettava kasvua niiden kautta varsinkin Kiinasta mutta myös muista BRIC-maista (Brasilia, Venäjä, Intia ja Kiina). Samalla kun viedään osaamista ja omia vahvuuksia sinne, pystytään ylläpitämään kriittisiä toimintoja kotimaassa. Usein esimerkiksi tietoturvakriittiset asiat halutaan pitää Suomessa. Tuotekehitystä ei sitäkään kansainvällistymisen ensimmäisessä aallossa mielellään anneta kiinalaisille. Suomalaiset voisivat viedä myös hyvää työn tekemisen kulttuuria. Suomalainen on tunnettu siitä, että työmoraali on kunnossa, aikataulut pitävät ja suunnittelu on laadukasta. Halpa hinta on vähäpätöinen asia, jos nuo asiat eivät ole kunnossa. Vaikka kotimaassa suunnittelualalla ei ehkä enää päästä viime nousukauden aikaisiin tilausmääriin, silti töitä riittää eri toimialoilla. Varsinkin energia-alalla tarvitaan suunnitteluosaamista, sillä energian hinnan nousun ja uusien energiamääräysten myötä hyvän suunnittelutyön merkitys korostuu jatkossa. Myös julkinen sektori työllistää jatkossakin suunnitteluinsinöörejä. – Laivanrakennusteollisuus on ollut suuri työllistäjä suomalaisille suunnittelutoimistoille. Sen hiipuessa kotimaassa ainakin tilapäisesti on sille nyt etsittävä korvaavaa, Manner sanoo. Suunnittelualaa kehitettävä yhdessä Suunnittelu- ja konsulttialan toimintaympäristön kehitysnäkymiä selvittänyt hanke on nyt siinä pisteessä, että eri toimijat alkavat etsiä uusia painopisteitä. Olemme ison yhteisen haasteen edessä, Manner sanoo. Yhdessä on nyt mietittävä, miten perusosaaminen pysyy, miten osaamista jalostetaan ja tuotteistetaan. Kaikkien toimijoiden, siis yritysten ja julkisten toimijoiden kuten Tekesin, Sitran ja ministeriön sekä järjestöjen UIL, TEK ja SKOL on pantava kortensa kekoon. Nyt on pyrittävä vaikuttamaan laajalla kentällä, jotta suomalainen insinööri on edelleen kilpailukykyinen ja pärjää maailmalla. ■ Tulevaisuushanke Uusi Insinööriliitto toteutti yhdessä Suunnittelu- ja konsulttitoimistojen liiton SKOLin ja Tekniikan Akateemisten Liiton TEKin kanssa vuosina 2009–2010 hankkeen ”Suunnittelu- ja konsulttialan kehitys, toimintaedellytysten arviointi ja kilpailukyvyn parantaminen”. Siinä selvitettiin suunnittelu- ja konsulttialan sekä sen toimintaympäristön kehitysnäkymiä. Hankkeen ensimmäisessä vaiheessa laadittiin skenaarioita suunnittelu- ja konsulttialan kehityksestä Suomessa. Toisessa vaiheessa hankkeessa mukana olevat yritykset pohtivat konkreettisemmin liiketoimintamahdollisuuksiaan, kilpailukykytekijöitä ja osaamistarpeitaan. Hanke toteutettiin TEKES-rahoituksella. Siihen osallistuivat pilottiyrityksinä Elomaticin ohella Deltamarin, Etteplan, Pöyry ja Sweco. 13 edunvalvonta ELY:jen pääluottamusmiehellä pitää kiirettä Pekka Liimatainen valittiin viime keväänä ELY-keskusten pääluottamusmieheksi tulevaksi 3-vuotiskaudeksi. Hän koordinoi ja ohjaa 36 jukolaista luottamusmiestä. arsinaista toimenkuvaa tässä uudessa virassa ei ole, sen saan luoda itse, mutta raamit tulevat neuvottelujärjestö JUKOlta ja työnantajalta työja elinkeinoministeriöltä TEM:ltä, Pekka Liimatainen sanoo. Mutta töitä riittää, se on varma. Haastattelua tehtäessä hän oli tehnyt koko viikon ympäripyöreitä päiviä, lähtenyt aamukuudelta ja palannut ennen keskiyötä. – Koulutusta ja tilaisuuksia valmisteilla olevasta uudesta Palkkavaaka-palkkausjärjestelmästä ja ELY-keskuksien kehittämisestä saa pitää ympäri maata. Uuden palkkausjärjestelmän rakentaminen suunnitteluryhmässä ja siitä neuvotteleminen työnantajan edustajien kanssa vie myös oman aikansa. Tavoitteena on saada palkkausjärjestelmä val- V ELY-keskukset uosisadan merkittävimmäksi aluehallintouudistukseksi kutsuttu uudistus pitää sisällään myös lainsäädännön uudistuksia ja tarkennuksia. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksia (ELY-keskus) on 15 ja niihin on koottu entisten TE-keskusten, alueellisten ympäristökeskusten, tiepiirien, lääninhallitusten liikenne- ja sivistysosaston sekä Merenkulkulaitoksen tehtäviä. Osa tehtävistä siirtyi samaan aikaan perustettuihin aluehallintovirastoihin (AVI). V 14 Pekka Liimatainen hoitaa päätoimisena luottamusmiehenä JUKOlaisten asioita. miiksi vuoden vaihteessa. Riittääkö aika noin 4 600 tehtävänkuvan palkkausjärjestelmän valmistumiselle jää nähtäväksi. Aiemmassa virassaan Varsinais-Suomen Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen Liikenne- ja infrastruktuurivastuualueen (entisen Tiehallinnon Turun tiepiirin) tieinsinöörinä Liimatainen hoiti suurten valtatiehankkeiden esi- ja yleissuunnitelmia sekä niihin liittyviä YVAselvityksiä. Tiehankkeina olivat mm. Vt2 Helsinki-Pori yhteysvälihanke, Kt 40 Turun kehätie, Kaarinan läntinen ohikulkutie ja valtatie 8:n välin hankekokonaisuus välillä Turku-Pori. Nämä suuret 30-160 miljoonan euron hankkeet puhuttivat myös kansalaisia, joten yleisötilaisuuksia jouduttiin pitämään usein. Varsinaisesti päätoimiseksi pääluottamusmiehen viraksi virka muuttui syyskuun alussa. Siihen saakka Liimatainen hoiti sekä omaa vanhaa virkaansa Varsinais-Suomen ELY- keskuksessa että tätä uutta virkaansa työ- ja elinkeinoministeriössä TEM:ssä. – ELY-keskus- ja palkkausjärjestelmäuudistus ovat tuoneet suuria muutoksia, luottamusmies tietää. Liimatainen arvelee toimenkuvansa muodostuvan muun muassa seuraavista asioista: • ELY keskuksissa työtään tekevien noin 1 600 akavalaisen edunvalvonnasta ympäri Suomea akavalaisen neuvottelujärjestön JUKO ry:n päätoimisena pääluottamusmiehenä. • Tarkentavat virkaehtosopimusneuvottelut TEM :ssä. • Uuden palkkausjärjestelmän rakentamisesta ja myöhemmin ylläpidosta ELY keskuksille JUKOn nimettynä edustajana. • JUKOn edustajana ELY keskuksia koskevissa valtakunnallisissa työryhmissä. • UIL:n VES-valtuuskunnan puheenjohtajana toimiminen. ■ Teksti ja kuva: Marketta Harinen Vuoden yritysyhdistys tulee TeliaSonerasta TeliaSoneran yritysyhdistys on palkittu vuoden yritysyhdistyksenä. Ylemmät Toimihenkilöt YTN myöntää huomionosoituksen vuosittain. ma-aloitteisuus, osallistuminen, jäsenten huomioiminen ja aktiivisuus olivat ne ratkaisevat asiat, jotka oikeuttavat TeliaSoneran Ylemmät Toimihenkilöt vuoden yritysyhdistyspalkinnon saajaksi, YTN:n yritysyhdistysryhmä toteaa palkinnon perusteluissa. Myös innostus edunvalvontaan on ollut aistittavissa palkitusta yritysyhdistyksestä. TeliaSoneran Ylemmät Toimihenkilöt aloitti toimintansa vuonna 2005, jolloin kourallinen asiantuntijatehtävissä ja keskijohdossa toimineita ylempiä toimihenkilöitä päätti perustaa oman yhdistyksen kootakseen riveihinsä vielä silloin kovin hajallaan olevan joukon asiantuntijoita ja esimiehiä. Sinnikkäästi ja johdonmukaisesti edennyt työ yhteiseksi hyväksi on tuottanut tulosta: tänä päivänä TeliaSoneran ylemmät toimihenkilöt ovat omaksi henkilöstöryhmäkseen profiloitunut joukko, O YTN järjestää yritysyhdistyksille useampia tilaisuuksia vuodessa. Ensi vuonna tarjolla on • 10.2. puheenjohtajien tapaaminen Pasilassa • 17.–19.3. Yritysyhdistysryhmän työseminaari • 8.4. ”Superseminaari”, nimi tarkentuu myöhemmin • 28.–29.10. Yritysyhdistyspäivät Lue lisää YTN:n yritysyhdistyksistä www.ytn.ﬁ/yritysyhdistys UUSI INSINÖÖRI Ainokaisa Saarinen ja Arto Kuusiaho ovat olleet rakentamassa TeliaSoneraan vahvaa asiantuntijoiden ja esimiesten verkostoa, yritysyhdistystä. jolla on vahva identiteetti. Yhdistyksellä on nyt virallinen neuvotteluasema, yhtiötä koskeva työehtosopimus ja luottamusmiesjärjestelmä. Yritysyhdistys järjestää runsaasti tapahtumia, joissa ei keskitytä pelkästään edunvalvonnan kysymyksiin, vaan jäsenistölle pyritään tarjoamaan myös virikkeitä ajankohtaisista ammatillisista aiheista. Näistä tapahtumista ovat päässeet osallisiksi muutkin kuin pääkaupunkiseudulla toimivat teliasoneralaiset. Matkan varrella on nautittu esimerkiksi informatiivisista lounas- ja aamukahvitilaisuuksista, joista YTN:n yritysyhdistykset ovat ottaneet mallia. TeliaSoneran yritysyhdistyksen puheenjohtaja Ainokaisa Saarisen mielestä ylempien toimihenkilöiden yritysyhdistys on ollut kaiken muun lisäksi mainio verkostoitumiskanava. Dialogia käydään myös sähköisesti. – Myös työnantaja on oppinut arvostamaan yritysyhdistystämme, Saarinen sanoo. Jo 113 yritysyhdistystä YTN:n kanssa yhteistyösopimuksen tehneitä yritysyhdistyksiä on tätä nykyä jo 113. Vanhin niistä on Finnairin yritysyhdistys, joka täyttää vuoden vaihteessa 43 vuotta. Yritysyhdistykset ovat lähes poikkeuksetta rekisteröityjä yhdistyksiä, jolloin ne pystyvät tekemään sitovia sopimuksia. Osa yritysyhdistyksistä on tehnyt jopa talokohtaisen työehtosopimuksen. Useimmiten yritysyhdistykset toimivat luottamusmiesten taustatukena, jolloin syntyy laajempi näkemys yhteiseen edunvalvontaan. Konserneissa toiminta on yritysyhdistyksen myötä koordinoidumpaa. YTN:ssä yritysyhdistystoiminnasta vastaava Ville-Veikko Rantamaula huomauttaa, että yritysyhdistystoiminta ei ole yksilötoimintaa. Se on toimintaa, jossa asioita tehdään yhdessä yksityisellä sektorilla työskentelevien YTN:n jäsenten eteen, Rantamaula korostaa. ■ 15 edunvalvonta – kv-asiaa Teksti: UP/Petra Sneck Kuva: Wilma Hurskainen Solidaarisuusteot ovat lisääntyneet Kehitysyhteistyö vetää ammattiliittoja Solidaarisuuden käsite on muuttunut, mutta ei huonompaan suuntaan. Solidaarisuusteot ovat pikemminkin lisääntyneet, sanoo Suomen Ammattiliittojen Solidaarisuuskeskus SASKin uusi toiminnanjohtaja Janne Ronkainen. anne Ronkaisen mielestä solidaarisuudesta puhutaan nyt paljon vähemmän kuin esimerkiksi 1980-luvulla. – Juhlapuheen sijaan solidaarisuus näkyy käytännön teoissa lisääntyvän globalisaation myötä, Ronkainen toteaa. Tämä on havaittavissa hänen mukaansa myös SASKin toiminnassa. Yhä useampia ammattiliittoja on tullut mukaan parantamaan maailman ay-toiminnan edellytyksiä. J Ammattiliitto on paras asiantuntija Ronkainen pitää ay-liikkeen kehitysyhteistyön tilaa kohtalaisen hyvänä. Globaali ammattiyhdistysliike on sen sijaan huonommalla tolalla. – On maita, joissa on vahva ay-liike, parhaimpana esimerkkinä Brasilia. On myös isoja kehitysmaita, kuten Intia, jossa ay-liikkeen rooli on vähäinen. Suomalaisten ammattiliittojen mukanaolo SASKissa on tärkeää, koska niissä tiedetään parhaiten kunkin alan ajankohtaiset asiat ja ongelmat. Samoja ongelmia käydään läpi myös kehitysmaissa. – Asiantuntijat tuovat hankkeisiin osaamista. He tietävät, mitkä ovat relevantteja kysymyksiä yhtiön tai koko alan kannalta, Ronkainen perustelee. Jokaisella SASKin 80 hankkeesta on yksi tai useampi nimikkojärjestö ammattiyhdistysliikkeessä. Suurimpia yksittäisiä hankkeita ovat esimerkiksi uuden keskusjärjestön rakentaminen Filippiineillä sekä globaali metsä- ja rakennusalaa koskeva hanke, jossa pohditaan siirtolaisuuden tuomia ongelmia. Uusi Insinööriliitto on tänä vuonna mukana kuudessa hankkeessa. Latinalai- sessa Amerikassa tuetaan telealan järjestäytymistä. Lisäksi Brasiliassa pyritään siihen, että ammattiliitot yhtenäistäisivät kemianteollisuuden yritysten työehtosopimuksia. Päätökseen on saatu hanke, jossa selvitettiin Nokian tehtaiden työoloja Meksikossa. Suurimmat haasteet Kiinassa Ay-liikkeen suurimmat haasteet ovat Kiinassa. Maassa on virallisesti vahva ay-liike, mutta ei vapaata järjestäytymisoikeutta. Vielä pari vuotta sitten Kiinaa potentiaalisempana maana ay-liikkeen toimintavapauksien suhteen pidettiin Intiaa. Nyt tilanne on kääntynyt päälaelleen. – Intiassa tuloerot ovat päässeet kärjistymään hirvittävän suuriksi. Talouskasvusta huolimatta heikoimmassa asemassa olevien asema ei ole juurikaan parantunut, Ronkainen huomauttaa. Merkkejä paremmasta suunnasta ay-liikkeen edunvalvonnan kannalta on havaittavissa ainakin Kiinassa. – Valopilkkuja on, mutta vielä on liian aikaista sanoa, mitä tulee tapahtumaan. Paikallisten näkökulma tärkein Mikä SASK? • Suomalaisen ammattiyhdistysliikkeen oma kehitysyhteistyö- ja solidaarisuusjärjestö. Perustettu 1986. • Jäseninä Uusi Insinööriliitto ja kaksi muuta akavalaista ammattiliittoa sekä SAK ja STTK ja yhteensä 25 niiden valtakunnallista jäsenliittoa. • Yli 80 hanketta eri puolilla maailmaa: Afrikassa, Aasiassa, Latinalaisessa Amerikassa ja EU:n lähialueilla. Kahdessa kolmesta hankkeesta pyritään vahvistamaan ay-liikkeen toimintaa. 16 Ronkainen pitää tärkeänä, että ammattiliitot seuraavat suomalaisten yritysten toimintaa ulkomailla sekä ulkomaalaisten yritysten toimintaa Suomessa ja muualla maailmassa. – Kyse on monesti pitkistä alihankintaketjuista, joten koko alan tilanteen seuraaminen on tärkeää. Etenkin teollisuusalan ammattiliitot ovat hoitaneet sen todella hyvin. Sitten on paljon pieniä liit- ”Asiantuntijat tietävät, mitkä ovat relevantteja kysymyksiä yhtiön tai koko alan kannalta.” toja, joilla ei ole seuraamiseen samanlaista kapasiteettia. SASKin on Ronkaisen mukaan helpompi työskennellä kehitysmaissa kuin monien muiden järjestöjen. – Suomea kohtaan maailmalla ei ole sellaisia ennakkoluuloja kuin joitakin muita maita. Meitä arvioidaan vain tekojemme perusteella. Ronkainen painottaa, että tärkeintä on kuunnella paikallisia ihmisiä. – Me emme mene kertomaan, miten asiat pitäisi hoitaa. Kuuntelemme ongel- mia, ja suomalaisten ammattiliittojen edustajat kertovat, mitä Suomessa on tehty samoille asioille. Ay-liike on seuraavina vuosikymmeninä suurien haasteiden edessä. Väestönkasvu, siirtolaisuus ja terveydenhuoltopalvelujen globalisoituminen vaatii uudenlaisia ajattelutapoja myös Suomessa. – Haasteet ovat itse asiassa hyvin samanlaisia kuin muualla maailmassa. On vielä paljon tekemistä, että yhtäläisyydet huomattaisiin myös suomalaisessa ay-liikkeessä. ■ Janne Ronkainen • Vastasi aiemmin ohjelmapäällikkönä SASKin hanketoiminnasta. • Toiminut Reilun kaupan edistämisyhdistyksen ja Kansainvälisen Solidaarisuussäätiön toiminnanjohtajana. • Kehitysmaakokemusta muun muassa Dominikaanisesta tasavallasta, jossa työskenteli kaksi vuotta Kehitysyhteistyön palvelukeskuksen Kepan ja SASKin yhteystoimitsijana. • Ay-aktiivi jo työskennellessään kuljetusalalla taksinkuljettajana. ”Solidaarisuuden käsite on tärkeä. Heikompaa ei jätetä heitteille.” UUSI INSINÖÖRI 17 edunvalvonta – kv-asiaa Teksti ja kuvat: Maria Palo Ruotsi tarvitsee kipeästi insinöörejä Ruotsissa on pula lyhyemmän tutkinnon suorittaneista korkeakouluinsinööreistä. Ammatti ei kiinnosta nuoria, sanovat koulutuksesta vastaavat poliittiset päättäjät. Tämä ei ole koko totuus, sanovat puolestaan alan asiantuntijat Ruotsin Insinööriliitto ja työnantajia edustava Teknikföretagen. Heistä on Ruotsissa pula – lyhyemmän tason korkeakouluinsinööreistä. Syyslukukausi on käynnissä Määlärin Laakson Korkeakoulussa. 18 alouslama on hellittämässä otettaan. Työmarkkinat huutavat insinöörien perään. Samanaikaisesti maan insinöörikoulutuksissa ei ole riittävää oppilasmäärää. Peruskoulusta ja lukiosta puuttuu oppilailta kiinnostus teknillisiin, matemaattisiin ja luonnontieteellisiin aineisiin. Tämä on kuva, jonka hallitus haluaa välittää. Insinööriliitolla ja työantajajärjestöllä on asiasta toinen kuva. Näiden järjestöjen mukaan maassa on pula insinööreistä, mutta ei joka puolella maata. T Lyhyemmän tutkinnon suorittaneista pulaa Puhuttaessa Ruotsin insinööripulasta tarkoitetaan, että puute on etupäässä kolmivuotisen 180 pisteen korkeakoulun tutkinnon suorittaneista insinööreistä. – Heistä on pula nyt ja se pahenee tulevaisuudessa, sanoo koulutus- ja tutkimuskysymyksistä vastaava Per Fagrell Teknikföretagenista. Teknikföretagen on maan suurin työantajaorganisaatio. Ruotsissa on kahdenlaisia insinöörejä; on diplomi-insinöörejä, joilla on 300 pisteen viisivuotuinen yliopistotason koulutus sekä lyhyemmän 180 pisteen koulutuksen suorittaneita korkeakouluinsinöörejä. – Ero näiden kahden insinööriryhmän välillä on lyhyesti sanottuna kaksi vuotta koulutusta. Korkeakouluinsinöörit pitävät kynää ja piirtävät ja diplomi-insinöörit hyväksyvät piirroksen, toteaa Per Fagrell pilke silmäkulmassa. Fagrell painottaa moneen otteeseen korkeakouluinsinöörien tarvetta. Hänen mukaansa diplomi-insinööreistä on lievää ylituotantoa. Mistä tämä sitten johtuu? –Kysymyksessä on suuren ikäryhmän eläkkeelle jääminen ja työmarkkinoilla vanhojen lukioinsinöörien aukko paikataan korkeakouluinsinööreillä, sanoo Fagrell. Insinööri ei ole pelkästään tulevaisuuden ala vaan se on sitä jo nyt, sanoo Per Fagrell. Hallituskin on havahtunut Ruususen unta nukkunut hallitus on nyt herännyt yllättävään todellisuuteen ja todennut, että juuri lyhyemmän tutkinnon suorittaneista insinööreistä on pulaa. Valtiollisen tilastokeskuksen SCB:n kartoi- Palkkapussissa se näkyy alkkatulojen kehitystä seuraava ja mittaavaa tutkimuslaitos Ledarna on kartoittanut, mihin aloihin kannattaa panostaa. Vastauksena on, että teknillinen koulutus kannattaa. Kaikkein paras mahdollisuus työpaikan saamiseen on insinööreillä. Tutkimuslaitoksen vastikään julkaistu palkkaraportti osoittaa, että parhaiten palkattuja ovat teknisellä sektorilla työtään tekevät päällikkötason insinöörit. Ruotsissa on keskimääräinen palkkataso päällikkötasolla 3 400 euroa ennen veroja. Päällikkötason insinöörit ansaitsevat kaksinkertaisesti tuon summan. Tutkimuslaitos on tutkinut 66 200 päällikkötason palkkatason. Parhainta kuukausipalkkaa nauttivat kaivosinsinöörit; heidän kuukausipalkkansa on 7 700 euroa ennen veroja. ■ P Lähde: Tutkimuslaitos Ledarna UUSI INSINÖÖRI tuksen mukaan lyhyemmän koulutuksen suorittaneiden korkeakouluinsinöörien kysyntä on kahden vuoden sisällä kaksi kertaa niin suuri kuin se oli kaksikymmentä vuotta sitten. Samaa mieltä on myös Ruotsin Insinööriliitto, joka on esittänyt hallitukselle selvän vaatimuksen. – Korkeakouluinsinööreistä on niin kova pula jo nyt ennen kuin olemme kunnolla päässeet talouslamasta eroon, että nyt on alettava tuntuviin toimenpiteisiin. Jatkokoulutuksiin ja korkeakouluihin on lisättävä opiskelupaikkoja. Tilanne voi muodostua niin pahaksi, että olemme pian ilman insinöörejä, sanoo Ruotsin Insinööriliiton yhteiskunnallisista asioista vastaava Peter Larsson. Hän ei osaa suoralta kädeltä sanoa, kuinka paljon insinöörejä tarvitaan tulevaisuudessa, mutta mainitsee kaksi tilanteeseen vaikuttavaa asiaa, suuren ikäluokan eläkkeelle jäämisen ja yhteiskunnan rakennemuutoksen. – Ruotsi on suuntautumassa kohti sellaista elinkeinoelämän rakennetta, joka vaatii yhä enemmän teknillistä osaamista. Kerroimme hallitukselle jo kolme vuotta sitten, että ennen kaikkea korkeakouluinsinöörejä ei ole riittävästi. Nyt olemme tässä tilanteessa. Larssonin mukaan ongelmat eivät pysähdy tähän. Ruotsissa ei ole riittävää määrää koulutettuja opettajia luonnontieteellisille, teknillisille ja matemaattisille linjoille. Koulutuksen on oltava myös tasokasta. Larsson saa vastakaikua Fagrelliltä. – Puhuttaessa Ruotsin insinööripulasta suurin ongelma on juuri kouluissa ja koulutuspaikkojen puutteessa, Fagrell toteaa. Kuinka sitten tämän päivän lyhyemmän tutkinnon suorittaneiden insinööripula vaikuttaa tulevaisuudessa, siihen ei osaa kukaan vastata. Molemmat asiantuntijat Peter Larsson ja Per Fagrell ovat yksimielisiä siitä, että yhteiskunta voi näyttää aivan erilaiselta 20 vuoden kuluttua. Tämä vaikeuttaa elinkeinoelämän ja koululaitoksen suunnittelutyötä. Tänään ei voida arvioida, mikä toimiala huutaa insinöörien perään tulevaisuudessa. Molemmat ovat kuitenkin täysin vakuuttuneita siitä, että kysyntä insinööreistä kasvaa. ■ 19 edunvalvonta Teksti: Tuomas Meriniemi, Akavan opiskelijavaltuuskunta AOVAn puheenjohtaja ■ Kuvat Pirkko Nikula, kv-asiantuntija STTK Yhdessä työllisyyden ja kasvun puolesta Euroopan ammatillinen yhteistyöjärjestö ETUC kokosi Euroopan laajuisen toimintapäivän päätapahtumaksi lähes 100 000 osallistujan mielenosoituksen Brysseliin. ETUCin kongressi Ateenassa 2011 Euroopan palkansaajien keskusjärjestö ETUC pitää seuraavaan kongressinsa ensi vuoden toukokuussa Ateenassa. Siellä päätetään linjauksista seuraavaksi neljän vuoden mittaiseksi kongressikaudeksi. Ensimmäisen valmistelukokouksen linjauksia: 1. Työelämän asioissa linjaukset ovat kohtuullisen selvät. Perusoikeudet ovat pinnalla. Täydennystä halutaan lähinnä työsuojelun puolelle. Työaikakysymykset olivat ihmeteltävän vähän esillä. 2. Harrastetaanko yhteenottolinjaa vai painotetaanko neuvottelutoimintaa? Palkansaajajärjestöistä on taantuman vanavedessä tehtyjen alasajojen ja eläkeuudistuksien myötä tullut yleisiä EIliikkeitä. 3. Globalisaatio on työntekijöiden ykköskysymyksiä ja ETUC:n pitää luoda kunnollinen ”ulkopolitiikka”. rysselin kadut 29.9. vallannut mielenosoitus olikin vain yksi osa ympäri Eurooppaa järjestetyistä tilaisuuksista ja mielenosoituksista, ylivoimaisesti suurin kuitenkin. Mittakaavaltaan mielenosoitus oli suomalaisen näkökulmasta suuri, mutta ei mikään poikkeuksellinen Keski-Euroopassa. Erittäin suositeltava kuulonsuojaus kuvaa hyvin meteliä, joka tämän mittakaavan tapahtumasta syntyy. Osallistujien yhteisenä vetoomuksena oli toimet työllisyyden edistämiseksi ja säästötoimien vähentämiseksi. Taantuman johdosta eriarvoisuus eurooppalaisten maiden välillä on kasvanut – osa on onnistunut toimissaan taantumaa vastaan paremmin, osa huonommin ja tällöin yleensä työntekijöiden kustannuksella. Tapahtumaan osallistui Suomesta yhteensä noin 20 hengen kokoonpano, josta isoin osa oli opiskelija- ja nuoriso- B 20 toimijoita. Suomalaisosanottajien edessä kulki yhteisbanderolli ”Finnish Trade Unions for Social Europe”. Toinen, leikkimielisempi banderolli kantoi tekstiä ”Kurjuus kumoon”. ETUC youth eli Eurooppalaisen yhteistyöjärjestön nuorisojärjestö esitti selkeän vaatimuksensa nuorisotyöttömyyden osalle. ”More and better jobs for young people in Europe” olikin selkeästi myös Suomea koskettava vaatimus banderollimeressä. ■ 4. Suhteet maahanmuuttajia kritisoiviin poliittisiin puolueisiin ovat monipiippuisia. 5. Koulutus- ja osaamisasiat on otettava tärkeälle sijalle ohjelmaan. 6. Eurocadresin rahoituksen turvaaminen. Sen muuttamisella ETUC:in osastoksi on sekä hyviä että huonoja puolia. 7. Talouspolitiikassa ETUC:in näkemyksissä on perusreivauksen tarve. Jollei kunnollisia sääntöjä ole, niin markkinavoimat määräävät. 8. Mielenosoituksia täydentämään toivottiin uudenlaisia otteita, mm. nettimaailman hyödyntämistä. Markus Penttinen, Akava Teksti: UP/Petra Sneck Kuudella kymmenestä EU-maiden työntekijästä on oma luottamusmies uurimmalla osalla EU-maiden työntekijöistä on hänen etujaan valvova edustaja työpaikallaan, ilmenee työelämää tutkivan Eurofoundin raportista. Tutkimuksen mukaan 37 prosentissa EU-maiden yli 10 henkeä työllistävistä yrityksistä on järjestetty työpaikkakohtainen edunvalvonta. Yli 60 prosenttia työntekijöistä kuuluu sen piiriin. Suurimmalla osalla on takanaan ammattiliitto, ja ainakin yksi luottamusmiehistä on liiton jäsen. Osassa maista edunvalvonnasta huolehtii yritysneuvosto, jonka valintaan kaikki työntekijät voivat osallistua riippumatta siitä, ovatko he ammattiliiton jäseniä. Myös yritysneuvostoista 84 prosentilla on riveissään ammattiliittojen edustajia. S Edunvalvonta on useimmiten työpaikkakohtaista Suomessa, Tanskassa ja Ruotsissa yli 80 prosenttia työntekijöistä on työpaikkakohtaisen edunvalvonnan piirissä. Myös Belgiassa, Espanjassa ja Ranskassa se on melko vahvaa. Sen sijaan esimerkiksi Kreikassa ja Portugalissa työntekijöistä vain alle viidesosalla on työpaikkakohtainen luottamusmies. Edusmiehenä voi usein toimia myös laissa määrätty terveys- ja turvallisuus -asioista vastaava henkilö. Näin on esimerkiksi Virossa, jossa vain viidesosalla työpaikoista on työpaikkakohtainen luottamusmies tai vastaava, mutta yli 90 prosentilla on joku vastaamassa terveys- ja turvallisuusasioista. Tietoa ei pihdata pohjoismaissa Luottamusmiehillä on EU-direktiivissä määrätty oikeus saada tietoa työpaikkaa koskevista asioista. Yleisesti ottaen tieUUSI INSINÖÖRI don laatu Euroopassa olikin tutkimuksen mukaan hyvä. Noin 85 prosenttia luottamusmiehistä kertoi saavansa vuosittain tietoa yrityksen talous- ja työllisyystilanteesta. Pohjoismaissa vain yksi kymmenestä luottamusmiehestä ei saanut tietoja edes kerran vuodessa. Tiedon saaminen oli vaikeinta Etelä-Euroopassa. Palkkaneuvottelut käydään liittotasolla Tutkimuksen mukaan enemmän kuin kaksi kolmesta EU:n työntekijästä kuuluu kollektiivisten palkkaneuvottelujen piiriin. Kattavimpia ne ovat Suomessa ja Italiassa, mutta melko kattavia myös Espanjassa, Sloveniassa, Ruotsissa, Belgiassa ja Tanskassa. Suomen lisäksi palkkaneuvottelut keskitetään liittotasolle muun muassa Italiassa, Itävallassa ja Portugalissa. Kun julkinen sektori otetaan mukaan, liittotasolla tehtyjen sopimusten määrä kasvaa myös Puolassa ja Saksassa. Riitaa muustakin kuin palkasta Erilaiset työtaistelutoimet eivät ole epätavallisia Euroopassa, mutta lakot sen sijaan ovat varsin poikkeuksellisia. Lähes 20 prosenttia luottamusmiehistä kertoi, että heidän työpaikallaan käytettiin ainakin jotain työtaistelutoimenpidettä vuonna 2008. Eniten niitä käytettiin Kreikassa, Ranskassa, Puolassa ja Italiassa. Suomessa työtaistelutoimia käytettiin vain 10 prosentilla yksityissektorin työpaikoista, esimerkiksi Tanskassa puolet enemmän. Vaikka palkkaus on suurin syy työtaistelutoimenpiteisiin, tutkimuksen mukaan muut asiat, kuten yritysfuusiot Yli kymmenen hengen työpaikoilla vain neljällä kymmenestä on työpaikka- tai yrityskohtainen luottamusmies. ja työajat ovat käymässä yhä tärkeämmiksi asioiksi. Euroopan elin- ja työolojen kehittämissäätiö Eurofoundin tutkimuksessa oli mukana yhteensä kolmekymmentä EUmaata. Tutkimukseen haastateltiin reilua 27 000 johtajaa ja noin 6 500 luottamusmiestä yli kymmenen hengen työpaikoilta. Vastaukset kerättiin puhelinhaastatteluilla tammi-toukokuussa 2009. ■ 21 edunvalvonta – kv-asiaa Teksti ja kuva: Kirsi Tamminen Eurooppalaisia asioita käsitellään yhteisessä pöydässä Nokian EWC-pöydässä on edustajia kaikista henkilöstöryhmistä. Suomalaisedustajista enemmistö on ylempiä toimihenkilöitä, sillä täällä ylemmät on ehdottomasti suurin palkansaajaryhmä. yösuojeluvaltuutettu, insinööri Mikko Niemi on Nokian eurooppalaisen yritysneuvoston eli EWC:n puheenjohtaja. Puheenjohtajaksi hänet valittiin kesäkuussa, mutta mukana toiminnassa hän on ollut vuodesta 1998. Nokialla ensimmäinen EWC-sopimus tehtiin vuonna 1996 ja vuonna 2002 sopimus uusittiin. Nokialla kutsutaan EWC:tä EuroForumiksi. Kokoonpanossa on 30 henkilöstöedustajaa, joista tällä hetkellä 14 on suomalaista. Heistä 10 on ylempiä toimihenkilöitä, toimihenkilöillä ja työntekijöillä on molemmilla kaksi edustajaa. EuroForum-sopimuksen mukaan maalla on oikeus asettaa henkilöstöedustaja, jos siellä työskentelee 100 nokialaista. – Jotta saamme kattavamman edustuksen, olemme pitäneet rajaa 50 henkilössä, Niemi kertoo. Nokialla on toimintaa yli 20 Euroopan maassa ja edustajia on noin kymmenestä maasta. Muutamissa maissa toiminta on vahvasti tuotekehityspainotteista, joten esimerkiksi Tanskasta ja Englannista edustajat ovat ylempien toimihenkilöiden ryhmästä. Vastaavasti eniten työntekijöiden edustajia on Unkarista, missä on tehdas Salon ja Romanian lisäksi. EWC-kokouksessa on tarvittava määrä työnantajien edustajia. Yleensä heitä on 5–10. EuroForumilla on kuusijäseninen valmistelutiimi, joka kokoontuu tarvittaessa puhelinkokouksiin. Johdon edustajia on yleensä kaksi. Niemi on mukana valmistelutiimissä. T 22 – EWC-toiminta perustuu paljon verkostoitumiseen. Opimme kaikki muiden kokemuksista, kertoo Nokian EWC:n puheenjohtaja Mikko Niemi. Kesällä tavataan Suomessa EuroForum kokoontuu kahdesti vuodessa, kesäkuussa kokous on sopimuksen mukaan Suomessa. Marraskuun kokous pidetään vaihtelevasti eri puolilla Eurooppaa. Kaksipäiväiset kokoukset alkavat Get together -illallisilla jo ennen kokousta, jolloin kokoustamiselle jää kaksi kokonaista päivää. Ensimmäisenä päivänä käydään johdon kanssa läpi muun muassa strategiaa, henkilöstöasioita, eri palveluita ja työhyvinvointiasioita. – Yksittäisen maan asioihin ei puututa, vaan keskitytään kokonaisuuteen, Niemi sanoo. – Toki jos huomataan, että muissakin maissa on silloin tällöin samankaltaisia ongelmia kuin yksittäinen maa nostaa esiin, niin asia otetaan käsittelyyn. Toisena päivänä henkilöstönedustajat käyvät läpi keskenään maaraportit, joissa käsitellään sekä ongelmakohtia että hyviä käytäntöjä ja ajankohtaisia asioita. Kesäkokouksessa toimitusjohtaja on pitänyt oman katsauksen ja ollut mukana keskustelemassa. – Meillä on paremmat keskusteluyhteydet johtoon kuin muiden maiden hen- kilöstöedustajilla, koska pääkonttori on Espoossa. Sen tähden annamme enemmän tilaa muiden kysymyksille kesäkokouksessa. Niemi toivoo, että perinne säilyy toimitusjohtaja Stephen Elopin kaudella. Euroopan ylemmät kokevat joukkovoiman vieraana Niemen mukaan Suomessa asiat hoituvat kohtuullisen hyvin, koska täällä on luottamusmiesjärjestelmä, yritysyhdistykset ja liitot. – Meiltä on välittynyt Euroopan päin tietoa ja hyviä käytäntöjä, joita muut ovat hyödyntäneet omissa maissaan. Esimerkiksi Englannissa järjestäytyminen on kasvanut, vaikka tuotekehitystehtävissä olevat eivät perinteisesti kuulu liittoihin. – Tällä hetkellä heidän henkilöstöedustajat kyselevät meiltä järjestelmästä ja asioiden hoitamisesta, Niemi kertoo. Hänen mukaansa EWC:n merkittävin rooli on verkostoitumisessa. – Voimme vaihtaa kokemuksia käytännöistä eri maissa sekä auttaa ja tukea toinen toisiamme. ■ Teksti ja kuva: Maria Harju, työsuhdelakimies Energia-alan yritysneuvostot toimivat kohtuullisen hyvin Vaikka energia-alalla eurooppalaiset yritysneuvostot toimivat ehkä hiukan muiden alojen vastaavia paremmin, myös niiden toiminnassa on parannettavaa. uroopan kaivos-, kemian ja energiaalan työntekijöiden keskusjärjestön lokakuussa järjestämässä seminaarissa Ranskan Boissy la Rivièressä pääsyyksi hyvin toimiviin yritysneuvostoihin todettiin energiayritysten vakaavaraisuus. Yhteisen näkemyksen mukaan varoja suunnataan helpommin yritysneuvostotoimintaan, sinänsä lain velvoittaman asian hoitamiseen, koska energia-alan yritykset ovat yleensä suhteellisen vakavaraisia. Paikalla oli energia-alan yritysneuvostojen eli EWC:iden edustajia Italiasta, Saksasta, Espanjasta, Slovakiasta, IsoBritanniasta, Ranskasta ja Suomesta: yhteensä 24 osallistujaa. Osallistujat kokivat suurimmiksi ongelmiksi kielikysymykset ja kommunikoinnin, koulutuksen, liittojen koordinaattoreiden ja tätä myötä lainopillisten neuvojen puuttumisen sekä työnantajalta saatavien tietojen myöhäisen ajankohdan. Myös eri kulttuureihin ja erilaisiin toimintatapoihin liittyvät seikat oli aika ajoin koettu hankaliksi. E Viestintää tarvitaan lisää Ratkaisuina ongelmiin pidettiin lähinnä kielikoulutuksen ja tulkkaamisen lisäämistä, hyvien käytäntöjen vaihtamista muiden edustajien kanssa sekä tiedon välittämistä reaaliaikaisena myös omille edustettaville. Ensiarvoisen tärkeänä pidettiin myös edustajan omaa kiinnostuneisuutta EWC-asioista. Suomessa ongelmiksi on koettu lähinnä Baltian maiden edustajien vähäisyys ja heidän vaikea tavoitettavuutensa sekä tietojen saamisen ja yleisten vaikutusmahdollisuuksien niukkuus. Ongelmallista on myös osanotto. Vaikka koordinaattori Suomessa EWC:ssä yleensä on, hän ei energia-alalla saa osallistua EWC-kokouksiin, joissa myös työnantaja on paikalla. Eräs lopputulokseltaan ilahduttava esimerkki nousi esille ranskalaisesta energiaalan yrityksestä, jossa työnantaja oli tehnyt päätöksiä työvoiman vähentämisestä ennen kuin EWC:lle oli tiedotettu asiasta ja ennen kuin sen kanssa oli neuvoteltu. EWC päätti viedä yrityksen oikeuteen rikkomuksen takia ja rikosoikeuteen nojaten. Tuomioon asti asiassa ei kuitenkaan päädytty, sillä työnantaja teki yritysneuvoston kanssa sopimuksen ennen asian käsittelyä. Lakiuudistus loppusuoralla Uusi EWC-asioita koskeva direktiivi on vietävä osaksi Suomen lakia viimeistään ensi kesäkuussa. Uudesta laissa toivotaan olevan muun muassa kauan kaivattu sanktio EWCsopimuksen rikkomisesta, yksiselitteinen maininta työnantajan velvoitteesta tarjota koulutusta sekä selkeät kuvaukset neuvottelu- ja kuulemisvelvoitteen sisällöstä. Lisäksi toivotaan sen sisältävän niin sanotun transnational-käsitteen. Käsite tarkoittaa, että vaikka yhdessä maassa tehdään kyseistä maata koskeva päätös, se kuitenkin välillisesti vaikuttaa myös muihin maihin. ■ Teollisuuden Palkansaajien Yhteistoimintaryhmä eli YTR järjestää EWCseminaarin 17.3.2011 tiedekeskus Heurekassa Vantaalla. EWC-seminaari oli antoisa ja avartava kokemus kaikille osallistujille. UUSI INSINÖÖRI 23 osaaminen Teksti: Ilona Mäenpää ■ Kuvat: Antti Välikangas Persianlahdella vierähti yli 23 vuotta Matti Ruuskanen Haukiputaalta on viettänyt yli 23 vuotta elämästään Saudi-Arabiassa ja Dubaissa. Rakentamassa kului 15 vuotta ja Finpron leivissä yli 8 vuotta. Hän on lähtenyt maailmalle uteliaana elämään ja tekemään työtä paikallisten ihmisten kanssa. atti Ruuskanen oli kouluajoista lähtien kiinnostunut maantiedosta ja ulkomaan tapahtumista. Kun hän näki 1960-luvulla lehdessä artikkelin YIT:n etabloitumisesta ja toimiston perustamisesta Saudi-Arabiaan, mielenkiinto heräsi heti. Hakemuksen lähettämistä ei tarvinnut kauan pähkäillä, kun elämäntilanne sen salli. Nuorella talonrakennustekniikkaa Oulussa opiskelleella insinöörillä oli jo kokemusta rakennuttajan hommista useammastakin firmasta – Typpi Oy, Imatran Voima, Kesko, Finnbotnia. Työt olivat määräaikaisia vuoden pestejä, ensimmäistä kautta kesti kuutisen vuotta vuodesta 1978 lähtien. – Rakensimme luksusvilloja, poliisilaitoksia, jätevedenpuhdistamoja ja teollisuutta, Ruuskanen muistelee. Suomalaisen insinöörin työtä arvostetaan maailmalla, varsinkin Nokia-buumin jälkeen. Aikaisemmin saatettiin kysäistä: Where is Finland? Is it near London? Kaksikin kertaa Ruuskasen ovat ajaneet Saudi-Arabiasta kotiin Haukiputaalle. Muutaman vuoden rauhaiselon jälkeen puhelin pirisi ja Matti Ruuskasta houkuteltiin Riadiin. Vaimon innostamana seuraava rupeama kestikin yhdeksän vuotta kalliosäiliöprojekteissa. Finpron vientikaupan päällikkönä Ruuskanen aloitti työn vuonna 2001. – Työ Finpron leivissä oli mielenkiintoista, siinä tapasi paljon suomalaisia ja Persianlahden alueen yrityksia ja ihmisia, Ruuskanen kertoo. Ministerien ja presidentin vetämät vientivaltuuskunnat Suomesta olivat M 24 yleisiä vieraita. Muuten oltiin yhteyksissä lähetystöihin ja yhteistyökumppaneihin eri maissa. – Teimme paljon töitä motivoituneessa, monikansallisessa perustiimissä. Meillä oli hauskaa, mutta niin oli asiakkaillakin. Teimme tulosta ja Finpro oli tyytyväinen. Työhön kuului suomalaisten yritysten avustaminen Persianlahden alueen markkinoille, markkinapotentiaalin kartoittamista, räätälöityjä partnerihakuja ja markkinaselvityksiä asiakkaiden tarpeiden mukaan. – Minulla oli onni siirtyä aina erilaisiin tehtäviin ja toimintaympäristoihin – mielenkiintoa ja haastetta piisasi. Sopeutuminen kulttuuriin Matti Ruuskanen sopeutui paikalliseen kulttuuriin erittäin hyvin. Olihan hänellä Ruuskaset Dubaissa. vaimo tukena kaiken aikaa. Myös tytär viipyi Riadissa lukioikäiseksi asti. – Meillä on paljon saudi-, arabi- ja muita kansainvälisiä ystäviä. Joulukuussa lähdemme taas heitä tervehtimään. Matti Ruuskasen mielestä sopeutumisen salaisuus on ihmisten kuuntelemisessa herkällä korvalla. Myös kehon kieltä pitää osata tulkita. – Usein se, mitä on rivien välissä, on paljon tärkeämpää kuin se, mitä on sanottu tai kirjoitettu. Know who on usein tärkeämpää kuin know how, Ruuskanen tietää. Bisneksessä parasta olivat tietysti onnistuneet asiakaskeissit sekä merkittävien tapahtumien onnistuminen ja niistä saadut hyvät palautteet. Esimerkki tällaisesta on projekti Masdar. Masdar on 25 miljardin US dollarin uusiutuvaan energiaan ja puhtaaseen teknologiaan perustuva kestävän kehityksen projekti Abu Dhabissa. Punaisena lankana on CO2-jalanjäljen pienentäminen. Projektiin kuului muun muassa Masdar City, jonka tavoite on olla autoton kaupunki kaikkine palveluineen. Sinne sijoittuu asuntoja, työpaikkoja ja yliopisto. Rakentamisessa käytetään katoksia ja muuta teknologiaa luonnollisen jäähdytyksen aikaansaamiseksi. Sisäinen liikenne tapahtuu raiteilla ja putkissa pienillä vaunuilla. Projektiin kuuluva Masdar Institute on tutkimuspainotteinen yliopisto yhteistyössä MIT:n kanssa. Masdar Power investoi uusiutuvaan energiateknologiaan. Masdar Carbon kehittää fossiilisten polttoaineiden energiatehokkuutta CO2-päästöjen minimoimiseksi. Masdar Capital on venture capital organisaatio, joka investoi puhtaaseen ja uuteen teknologiaan. – Tilaisuus pidettiin Helsingissä ja veturiksi hommasin ministerin, lähettilään ja Masdarin pääjohtajan. Oli hyödyllistä ja hauskaakin sitten vapun aattona. ■ Ohjeita nuorille ulkomaille töihin lähteville • Ole avoin, ulospäin suuntautunut ja sosiaalinen. • Laita perhe- ja muut asiat kuntoon. Ulkomailla et voi niitä paeta. • Lähde avoimin mielin uteliaana oppimaan uutta työssä ja kulttuurissa. • Opettele kansaivälisyyttä ja ole kansainvälinen. • Ole omatoiminen – luo myös omat verkostosi ja turvaverkkosi. • Ole tiimipelaaja ja rakentaja. • Tuo esiin osaamisesi ja resurssisi – myös verkostosi osalta. • Ole rehellinen ja nöyrä. • Älä aliarvioi paikallisten osaamista. • Ole terveellä tavalla ylpeä suomalainen. • Hyppää mielenkiintoisiin juniin, joskus vaikka oudompiinkin – se kannattaa. Matti Ruuskanen tapasi työn parissa kuninkaita, presidenttejä ja ministereitä. Parasta oli silti ihmiset ja yhdessä tekeminen. UUSI INSINÖÖRI • Valitse hyvät työnantajat ja sovi kaikki tärkeät asiat kuten työehdot, vakuutukset, lomat, asunnot, autot ja koulut. 25 osaaminen Teksti: Päivi-Maria Isokääntä ■ Kuva: Anand Muniswamy Hyväksy erilaisuus Kansainvälisessä työympäristössä menestyy hyvin, kun on valmis hyväksymään erilaisuuden ja luopumaan omasta mukavuuslaatikosta, kertoo tietotekniikan insinööri Sanna-Maria Iivarinen. anna-Maria Iivarinen työskentelee intialaisen tytäryhtiön Wipro Technologies Finland Oy:n palveluksessa. Ennen ulkomaankomennustaan hän ehti työskennellä laatupäällikkönä yhtiön palveluksessa niin Rovaniemellä kuin Helsingissä. Tammikuun lopulla Iivarinen suuntasi eteläiseen Intiaan, Arabian meren rannalle Kochiin, jossa häntä odottivat laatupäällikön ja sittemmin ohjelmistopäällikön työtehtävien lisäksi vuoden kuumin aika ja sitä seuranneet monsuunisateet. Ulkomaankomennus on Iivarisen ensimmäinen. Tätä ennen hän oli toki ollut työmatkoilla Intiassa. Iivarinen kertoo tottuneensa niin työpäivien sisältö- ja toimintaeroihin kuin arkielämän eroihin. – Toimistolla sopeutuu melkein mihin vaan, kunhan toimiston ulkopuolella perusasiat ovat kunnossa. S Eroja työrytmissä ja -rutiineissa Alkuaikoina Iivarinen joutui kuitenkin taistelemaan omia rutiineitaan poikkeavaa toimintaa vastaan. – Ihmettelin, miksi en saa itse ottaa valokopiota, vaan jonkun muun täytyy tehdä se puolestani. Silloin ärsytti, että piti alkaa uusavuttomaksi. Nyt ainakin yritän ymmärtää sen, että kaikella on syynsä. Työrytmi Suomessa ja Intiassa on erilainen. Suomessa Iivarinen on tottunut kahdeksan tunnin työpäiviin. Intiassa työpäivän ohjelman voi suunnitella aamukymmeneen saakka. Sen jälkeen alkaa pyöritys, mikä kiihtyy iltaseitsemää kohden ja rauhoittuu vasta ilta kahdeksan ja yhdeksän välillä. Iivarisen mukaan suurimmat erot suomalaisen ja intialaisen työkulttuurin välillä ovat työpäivien pituudessa ja pomon sekä asiakkaan kunnioittamisessa. 26 ”Ei” on intialaisille vaikea sanoa samoin kuin esimiehelle tai asiakkaalle vastaansanominen. Jos jokin tehtävä on kesken tai ongelma on ratkaisematta, koodaaja tai testaaja ei lähde kesken kaiken kotiin. Toimistolla ollaan siihen asti, että tehtävä on hoidettu. Tarkoitti se sitten työpäivän venymistä vaikka aamuyöhön. Intiassa jokaisesta asiasta keskustellaan, kun Suomessa asiasta saattaa päättää yksi henkilö konsultoituaan ensin jotakuta toista. – Intiassa näkee myös enemmän valtavaa intoa uusiin parannustoimiin, mitkä aloitetaan nopeasti, mutta saatetaan unohtaa lähes yhtä nopeasti. Suomessa sen sijaan valitaan yksi ratkaisu, hyvä tai huono, jota ei olla heti viikon päästä muuttamassa. Myönteisen ja kielteisen palautteen antamisessa on Intiassa huomattava toimintaero. Virheistä huomautetaan kasvotusten ja niin rakentavaan sävyyn, että jää kuulijan vastuulle, ymmärsikö hän haukut vai ei. Myönteisistä asioista sen sijaan kiitellään vuolaasti maileissa. – Suomalaisena jäyhänä persoonana tämä lukuisten kiitosviestien määrä hymyilyttää. Intialaiset ovat myös mestareita välttämään kielteisiä kasvonilmeitä. Hyvin harva kollega kertoo mitään paniikkiilmein. Äänensävystä kuulee, että hätä on kyseessä, mutta kasvoilla on silti hymy. Suomalainen tarttuu toimeen Suomalaisinsinöörin vahvuus on looginen ja systemaattinen toiminta- ja ajattelukyky. Tuumasta toimeen -asenne on Iivarisen mukaan niin suomalaista. – Jos ovi repsottaa, haetaan ruuvimeisseli ja korjataan sarana. Intialainen mieluummin odottaa, että joku muu hoitaa asian. ONAM-päivänä Sanna-Maria Iivarisen työkaverit pukivat hänelle sarin. Toki intialaisissakin on järjestelmälliseen toimintaan kykeneviä ja oma-aloitteisia tekijöitä. Suomalaisella insinöörintutkinnolla pärjää Iivarisen mukaan hyvin ulkomailla. – Teknisellä tasolla meillä ei ole todellakaan mitään hävettävää. Iivarinen on huomannut ulkomaankomennuksellaan, että ammattikorkeakoulun insinööriopinnoissa painotettiin turhan paljon englannin kielioppia. Hän ehdottaakin, että insinööriopintoihin pitäisi sisältyä vapaata englanninkielistä keskustelua arkiasioista, kuten urheilusta, kirjallisuudesta tai matkustelusta. – Maailmalla pitää kyetä kommunikoimaan puhuen, nopeasti ja ymmärrettävästi. Iivarisen mukaan ulkomaankomennuksella pärjää, kunhan on valmis luopumaan perunamuusista ja lihapullista. On kyettävä tekemään asioita erilaisuudet hyväksyen ja sopeuduttava monenlaisiin asioihin. – Ehkä olen vasta täällä ymmärtänyt, että ajattelutapani ei ole maailman ainoa oikea. ■ Teksti: Jari Hakala ■ Kuvat: Johannes Tervo Suomen koulutusjärjestelmä houkuttaa Vastikään Newsweekin maailman parhaimmaksi koulutusmaaksi rankattu Suomi kouluttaa paljon ulkomaalaisia. Teimme pikakyselyn muutamille ulkomaisille opiskelijoille. 1. 2. 3. 4. 5. Mitä opiskelet? Miksi tulit Suomeen opiskelemaan? Mitä ajattelet suomalaisesta koulujärjestelmästä? Mikä on parasta Suomessa? Mikä ikävintä? Vietnamista Suomeen opiskelemaan saapunut Le Vu Lam pitää suomalaisten ystävällisyydestä. Nigeriasta tietotekniikkaa Vaasaan opiskelemaan tulleen Michael Aron mukaan suomalainen teknologia on huippuluokkaa myös koulussa. Kiinasta tulleen Liu Dongin mielestä opiskelu Suomessa on mukavaa – ja vapaata. Le Vu Lam, 24 vuotta, Vietnam Michael Aro 22, Nigeria Liu Dong, 30, Kiina 1. Opiskelen tietotekniikkaa Vaasan ammattikorkeakoulussa. Olen kolmannella vuosikurssilla. 2. Tulin Suomeen opiskelemaan, koska täällä on hyvä ja ilmainen koulujärjestelmä. Myös teknologia Suomessa on hyvin korkealuokkaista. 3. Vapaus opiskelussa on parasta koko maailmassa. Se on myös hyvin käytännönläheistä. 4. Ihmiset ovat hyvin ystävällisiä. 5. Ulkomaisen on vaikea päästä opiskelemaan yliopistoon. Yksittäisiä kursseja voi kyllä käydä. 1. Opiskelen tietotekniikkaa Vaasan ammattikorkeakoulussa. Olen neljännellä vuosikurssilla. 2. Tulin Suomeen opiskelemaan, koska opetusta saa englanniksi. Teknologia on modernia ja huippuluokkaista. 3. Suomalaiset koulut on rankattu maailman parhaimmiksi. Opetus on hyvin joustavaa. Opettajat ovat ystävällisiä. 4. Ihmiset ovat rehellisiä ja kaikki on hyvin organisoitua. 5. Ilmasto. Kun tulin, oli hyvin kylmää ja minun oli vaikea tottua siihen. 1. Opiskelen tietotekniikkaa Vaasan ammattikorkeakoulussa. Olen erikoistunut robotiikkaan. Olen neljännellä vuosikurssilla. 2. Kuulin, että Suomen opetus robotiikassa on maailman parhaimpia. Täällä on myös paljon hyviä yrityksiä. 3. Opiskelu on hyvin mukavaa. Se on vapaata. Meidän laboratoriomme on yksi Euroopan isoimmista. 4. Ihmiset luottavat toisiinsa. 5. Ilmasto. Joskus on vaikea mennä kouluun, kun on niin paljon lunta. UUSI INSINÖÖRI 27 osaaminen Teksti ja kuvat: Ilona Mäenpää Koekäytössä olevat katuvalo (vas.) ja lentoestevalo toimivat paneelin ja akun avulla. Auringosta uusiutuvaa energiaa Monella meistä on kokemusta aurinkopaneeleilla tuotetusta sähköstä kesämökillä, veneessä tai asuntovaunussa. Valaistus, jääkaappi, radio, vesipumppu ja tietokone toimivat kätevästi aurinkosähköllä. Mutta verkkoon kytkettyjen aurinkosähköjärjestelmien käyttö on meillä vielä lapsenkengissä. – Kiire tuleekin tukea myös tätä uusiutuvan energian muotoa, kun hiilidioksidin päästörajat tulevat konkreettisesti vastaan jo vuonna 2015, sanoo insinööri Esa Tapanainen. arvitsemme enemmän volyymia ja hajautettua energian tuotantoa pienissä yksiköissä, jotta kustannukset tulevat alaspäin, suomalaisen Naps Sys- T 28 temsin järjestelmiä myyvä Esa Tapanainen tietää. Aurinkosähkö tarvitsee tukea yleistyäkseen ja siihen taas tarvitaan poliit- tista päätöstä. Toistaiseksi aurinkosähkö on kokonaan ollut poissa ministeri Mauri Pekkarisen sanastosta. – Hyvä kuitenkin, että kaikki uusiutuva energia on tapetilla ja siitä puhutaan. Pelkkä risusavotta ei riitä, Tapanainen sanoo. Saksa esimerkkimaa Aurinkosähkön edelläkävijämaassa Saksassa tehtiin 2000-luvun alussa poliittinen päätös aurinkovoiman tukemisesta syöttötariffeilla. Kaikki sähkönkuluttajat siis tukevat aurinkosähkön tuotantoa noin 0,5 prosentin osuudella sähkölaskustaan. Yksittäisellä kuluttajalla ei ole keinoja saada tukea investoinnille uusiutuviin energianlähteisiin, toisin kuin vaikkapa Ruotsissa.” Viime vuonna huipputehoa asennettiin jo 4 000 megawattia ja tänä vuonna lähes 5 000 megawattia. Pelkästään kesäkuussa aurinkosähkön huipputeho kasvoi siellä 2 100 megawatilla. – Meillä tuulivoiman syöttötariffia on hiottu nyt vajaa kaksi vuotta. Kun sen rakentamista suunnitellaan, mitataan ensin pari vuotta, miten tuulee. Aurinko sen sijaan tunnetaan hyvin ja viidessä minuutissa pystytään kertomaan, paljonko siitä saadaan energiaa, Tapanainen sanoo. Saksassa mietitään nyt, miten aurinkosähköllä voitaisiin osittain tukea verkossa ilmeneviä jakeluhäiriöitä. Ajattelu on siis käännetty ylösalaisin. Myös Kaliforniassa on päästy pitkälle tämän energiamuodon käytössä. Huippukulutuksen aikaan keskipäivällä verkosta ostettu sähkö on siellä ajoittain samanhintaista kuin paneeleilla tuotettu. Suomessa uusiutuvilla energiamuodoilla aurinko-, tuuli-, vesi- ja aaltovoi- malla tuetaan ympäri vuorokauden pyöriviä ydin- ja hiilivoimaloita, jotka tuottavat runsaat 40 % sähköntuotannosta. Aurinkosähkö olisi äänetön, ekologinen ja nykyaikainen tapa tuottaa sähköä. Se on lisäksi turvallista ja luotettavaa energiantuotantoa, jossa huollontarve on vähäinen. Odotukset korkealla Tapanainen listaa syitä, miksi aurinkosähkö ei ole meillä yleistynyt. – Meillä on Euroopan halvin sähkö, joten uusiutuviin energiamuotoihin subventoimista pidetään turhana. Toiseksi, meillä ei ole vakiintunutta tukikäytäntöä. Yksittäisellä kuluttajalla ei ole keinoja saada tukea investoinnille uusiutuviin energianlähteisiin, toisin kuin vaikkapa Ruotsissa, missä voi saada jopa 60 % tukea. Edellä mainituista syistä ei ole syntynyt volyymia, eikä tule kopioituvia vakioratkaisuja. Saksassa esimerkiksi voi Esa Tapanainen myy Naps Systemsin järjestelmiä. ostaa talopaketin aurinkopaneeleilla, jos haluaa tehdä sen valinnan. – Meillä aurinkosähkön toimittaja joutuu käymään pitkät keskustelut verkkoyhtiön kanssa siitä, saadaanko järjestelmä ylipäänsä liittää verkkoon. Ei ole siis selkeää ohjeistusta, miten toimia. Harvempi tietää, että aurinkolämmöllä voidaan tuottaa yli puolet omakotitalon vuotuisesta lämpimän käyttöveden tarpeesta Suomessakin. Parhaat kuukaudet aurinkolämmön keräämiseen ovat keväällä helmikuusta elokuun loppuun. Tapanainen on törmännyt myös liian toiveikkaisiin odotuksiin. – Yleisesti ihmisten odotukset ovat korkealla, skaala on nollasta äärettömään, mitä ihmiset odottaa aurinkosähköltä. Hinnassa pitäisi olla nolla vähemmän ja sähköntuotannossa nolla enemmän. – Jos olisi niin kuin osa ihmisistä olettaa, se näkyisi myös rakennusten katoilla ja maastossa enemmän. Naps Systems myy aurinkosähköjärjestelmiä hyvin monenlaisiin käyttötarkoituksiin sekä verkkoon että verkon ulkopuolella oleviin sovelluksiin. Valikoimaa riittää kevyistä liikuteltavista järjestelmistä raskaisiin paikallisiin sähköverkkoihin. ■ Naps Systems Oy on suomalainen aurinkosähköjärjestelmiin erikoistunut yritys. Sillä on omaa paneelituotantoa EU:ssa. Pääkonttori on Suomessa ja myyntitoimistot Ranskassa, Ruotsissa ja Isossa-Britanniassa sekä maailmanlaajuinen jakeluverkko. Yhtiö on toimittanut vuodesta 1982 lähtien aurinkosähköjärjestelmiä yli 120 maahan sekä vuosittain noin 50 maahan kaikkialle maailmaan. UUSI INSINÖÖRI 29 yhteiskunnasta Teksti: Kirsi Tamminen ■ Kuva: Michel Springler / AP, Lehtikuva Eläkeuudistuksia meneillään ympäri Euroopan unionia Useissa Euroopan unionin maissa on viime aikoina vastustettu eläkeleikkauksia muun muassa lakoin ja mielenosoituksin. Muun muassa väestön ikääntymisestä ja talouskriisistä johtuvista syistä eläkevarojen riittävyys ei varmalla pohjalla. uroopan unionilla on niukasti toimivaltaa sosiaalipolitiikassa ja edellytyksenä on usein yksimielisyys. EU:n eläkepolitiikassa tavoitteet ovat keskeisiä kaikissa jäsenmaissa. Eläkkeiden riittävyys, rahoituksen kestävyys ja järjestelmien uudistaminen koskettavat kaikkia. Jäsenmaat tekevät kansalliset eläkestrategiaraporttinsa, jotka raportoidaan joka kolmas vuosi. Euroopan unionin komission ja neuvoston yhteisraportit sisältävät poliittiset johtopäätökset. Avoimella koordinaatiolla haetaan parhaita käytäntöjä ja eri indikaattoreilla mitataan onnistumisia. Kun eläkepolitiikka yhdistetään talous- ja työllisyyspolitiikkaan, saadaan voimakas toimintavalta etenkin euroalueella. E Vihreä kirja vie eläkekysymystä eteenpäin Euroopan unionin komission kolme pääosasto ovat laatineet yhteistyössä eläkkeitä koskevan vihreän kirjan. Kirja julkaistiin viime kesänä ja se on ollut laajalla kuulemiskierroksella, joka päättyi äskettäin. Kierroksen tavoitteena on riittävien, kestävien ja turvattujen eurooppalaisten eläkejärjestelmien kehittäminen. Vihreän kirjan taustalla vaikuttaa myös valmisteilla oleva sosiaalisen suojelun komitean ja talouspoliittisen komitean yhteisraportti eläkkeistä. Raporttiluonnoksessa ehdotetaan esimerkiksi ennakollisen rahastoinnin lisäämistä sekä valtion roolin vähentämistä ja toisaalta työmarkkinaosapuolten roolin vahvistamista. Uusi pilarijako Sosiaaliturva Jäsenvaltiot vastaavat eläketurvasta Pilari I – lakisääteinen sosiaaliturva – perustuu lainsäädäntöön – luonteeltaan pakollinen – rahoitettu veroilla tai maksulla – julkisesti hallinnoitu Pilari I bis – sosiaaliturvan osa – luonteeltaan pakollinen tai vapaaehtoinen – yksityisesti hallinnoitu Pilari II – liittyy työsuhteeseen – perustuu työehtosopimukseen tai työnantajan päätökseen – luonteeltaan vapaaehtoinen tai pakollinen – yksityisesti hallinnoitu Lähde: TELA 30 Pilari III – yksityinen eläkesäästäminen – luonteeltaan vapaaehtoinen – yksityisesti hallinnoitu Raporttiluonnoksessa on nostettu esille uudistusten trendejä eri maissa. Niitä ovat muun muassa maksujen ja etuuksien yhteyden ja ennakollisen rahastoinnin lisääminen, eläkeiän nosto, kannustin- ja rankaisuelementtejä sisältävät eläkeiät sekä lisäeläkejärjestelmien pakollisuuden lisääminen. Raporttiluonnoksessa arvioidaan, että eläkejärjestelmien rahoituksen kestävyys paranee eläkepolitiikan uudistusten myötä. Julkisten eläkejärjestelmien menojen arvioitiin kasvavan. Vuonna 2007 menot olivat 10 prosenttia bruttokansantuotteesta ja vuonna 2060 menojen ennakoitiin olevan 19 prosenttia BKT:sta. Uudistusten jälkeen menojen arvioidaan jäävän 13 prosenttiin. Ensi keväänä on tarkoitus julkaista laajemmin eläkkeitä käsittelevä valkoinen kirja, joka sisältänee toimenpide- ja sääntömuutosehdotuksia. Yksityisesti hallinnoitu EU:n jäsenmaat vastaavat pääosin itse eläkejärjestelmien suunnittelusta eikä sitä ole tarkoitus kyseenalaistaa. Sääntelyn tasoa on kuitenkin arvioitava perusteellisesti, sillä jäsenmaat ovat uudistaneet eläkejärjestelmiään viimeisen vuosikymmenen aikana. EU:n sääntelykehykseen kuuluu neljä pääkohtaa: 1. Sosiaaliturvaan kuuluvien eläkkeiden rajat ylittävä yhteensovittaminen, jonka tarkoituksena on edistää työntekijöiden vapaata liikkuvuutta ja yhdenvertaista kohtelua. 2. Sisämarkkinoiden luominen rahastoiville ammatillisille lisäeläkejärjestel- Ranskalaiset osoittivat mieltään lokakuussa eläkeuudistuksia vastaan. mille ja toiminnan vakautta koskevien tarvittavien vähimmäisvaatimusten määrittäminen, jotta suojattaisiin järjestelmien jäseniä ja edunsaajia. 3. Ammatillisia lisäeläkkeitä ja kertyneitä eläkeoikeuksia koskevat vähimmäistakuut rahoittavien yritysten maksukyvyttömyystilanteessa. UUSI INSINÖÖRI 4. Syrjimättömyyssääntöjen soveltaminen sekä lakisääteisiin että yksityisiin eläkejärjestelmiin – tosin soveltamistavoissa on hienoisia eroja. Vihreän kirjan mukaan nykyinen eläketurvan koordinaatiosääntely ei ole riittävää. Aiempien eläketurvan osien pilarijako on epäselvä ja säännöksiä sovelletaan epäyhtenäisesti. Nyt on pohdinnan alla, miten EU-lainsäädäntöä on muutettava, jotta sääntely ja valvonta ovat yhdenmukaisia. ■ Teksti perustuu Telan johtajan Matti Leppälän luentoon. 31 totta & tutkittua Teksti: Barbara Bergbom, vanhempi asiantuntija, Työterveyslaitos Kuva: Petri Artturi Asikainen /Gorilla Japanin Tokiossa sijaitseva Naritan lentokenttä on tullut tutuksi monelle suomalaisinsinöörille työmatkoilla. Uutta tietoa ulkomaan työmatkoista tulossa Suomesta tehdään yli miljoona työmatkaa ulkomaille vuosittain. Työmatkat ovat tätä nykyä osa usean työntekijän sekä heidän perheidensä elämää. Työterveyslaitos tutkii ulkomaan työmatkoja tekevien työoloja ja hyvinvointia. 32 yöelämän kansainvälistyessä työntekijöiden globaali liikkuvuus on saanut perinteisten pidempien ulkomaankomennusten rinnalle uusia vaihtoehtoisia muotoja, kuten pitkät tai tiheät ulkomaan työmatkat. Sinänsä ulkomaille kohdistuvat työmatkat eivät ole mikään uusi ilmiö, vaan ihmiset ovat kautta aikojen matkustaneet työssään muihin maihin. Sen sijaan ulkomaan työmatkojen yleisyys nykyisessä mittakaavassa on suhteellisen uutta. Suomesta on 2000-luvulla tehty vuosittain runsas miljoona työ- tai kokous- T matkaa ulkomaille. Myös vuonna 2009 matkoja tehtiin Tilastokeskuksen Suomalaisten matkailu -tutkimuksen mukaan yli miljoona. Niistä lähes 900 000 sisälsi yöpymisen kohdemaassa; mukana ei ole risteilyjä. Viime vuonna suomalaisten ulkomaille tehdyt matkat vähenivät Tilastokeskuksen tietojen mukaan viidenneksellä edellisestä vuodesta, jolloin tehtiin enemmän matkoja kuin kertakaan 2000-luvulla. Matkojen vähentyminen heijastanee ensisijaisesti taloudellisen taantuman vaikutuksia. Tosin on merk- Tiheästi matkustavien työntekijöiden viikoittainen työaika voi venyä varsin pitkäksi ja vapaa-aika vastaavasti vähentyä. kejä siitä, että ulkomaan työmatkoille pyritään löytämään muita vaihtoehtoja, joskaan matkojen olennaista vähenemistä ei liene odotettavissa lähiaikoina. Työn ja muun elämän yhdistäminen hankaloituu Ulkomaan työmatkojen yleisyydestä huolimatta niitä on tutkittu vähän. Pidempiä ulkomaankomennuksia taas on tutkittu verraten paljon. Ulkomaan työmatkat voivat olla sekä fyysisesti, psyykkisesti että sosiaalisesti kuormittavia, ja haastavia työn sekä muun elämän yhteensovittamisen kannalta. Olemme Työterveyslaitoksella käynnistäneet Työsuojelurahaston tukemana tutkimuksen ’Kansainvälisten työmatkojen kuormittavuus sekä terveys- ja hyvinvointivaikutukset’. Tutkimuksen tavoitteena on saada uutta tietoa kansainväliseen työmatkailuun liittyvistä kuormitus- ja riskitekijöistä terveyden ja hyvinvoinnin sekä työn ja muun elämän yhteensovittamisen kannalta ja myös tietoa hyvinvointia tukevista tekijöistä. Työssään ulkomaille matkustavia tutkitaan Tutkimukseen on osallistunut työntekijöitä viidestä eri organisaatiosta. Työntekijöiden ulkomaan työmatkoja, työja matkustusoloja, kokemuksia työn ja muun elämän yhteensovittamisesta, elintapoja sekä työssä jaksamista ja hyvinvointia on seurattu vuoden ajan kolmella kyselyllä. Ensimmäiseen kyselyyn vastasi 1 513 työntekijää, joista 91 prosenttia ilmoitti matkustaneensa vähintään kerran ulkomaille viimeisen vuoden aikana. Työssään ulkomaille matkustaneet olivat tehneet keskimäärin 9,6 työmatkaa UUSI INSINÖÖRI edellisen vuoden aikana matkojen määrän vaihdellessa yhdestä sataan. Yksi matka tarkoittaa yhtä menopaluuta Suomesta. Ulkomaan matkapäiviä työssään matkustaneille oli kertynyt keskimäärin 42. Alustavien tulosten mukaan ulkomaan työmatkat voivat kuormittaa työntekijöiden hyvinvointia monen tekijän kautta, joita ovat muun muassa pitkäksi venyvät työpäivät ja -viikot sekä itse työn ja matkustamisen kuormittavuus. Enemmän matkustavilla työaika pidempi myös kotimaassa Ulkomaan työmatkojen aikaiset työpäivät olivat pituudeltaan keskimäärin 10,3 tuntia, eivätkä yli 12 tuntia kestävät työpäivätkään olleet harvinaisia. Ulkomaan työmatkojen määrä oli myös yhteydessä kotimaassa tehtävien työpäivien pituuteen siten, että mitä useampia matkoja vastaaja oli viimeisen vuoden aikana tehnyt, sen pidempiä työpäiviä hän oli tehnyt myös Suomessa. Näin ollen tiheästi matkustavien työntekijöiden viikoittainen työaika voi venyä varsin pitkäksi ja vapaa-aika vastaavasti vähentyä. Työssään matkustaneista 45 prosenttia ilmoittikin työmatkojen typistävän viikonloppuvapaita vähintään melko usein. Vapaa-ajan vähentyminen voi puolestaan haitata lepoa ja palautumista sekä vaikeuttaa työn ja muun elämän yhteensovittamista. Työssään ulkomaille matkustavista joka kolmas ilmoitti joutuvansa muuttamaan perheeseen tai vapaa-aikaan liittyviä suunnitelmiaan ulkomaan työmatkojen vuoksi vähintään melko usein. dulliseen kuormittavuuteen: mitä useampia matkoja vastaaja oli edellisen vuoden aikana tehnyt, sitä kuormittavammaksi hän koki työnsä. Esimerkiksi edellisen vuoden aikana vähintään 14 ulkomaan työmatkaa tehneistä joka toinen oli vähintään melko samaa väittämän kanssa, jonka mukaan vastaajalla ei ole tarpeeksi aikaa saada töitään tehtyä. Mitä useammin vastaaja oli edellisen vuoden aikana matkustanut työssään ulkomaille, sitä suuremmaksi hän koki myös työnsä vaatiman taidollisen ja tiedollisen ponnistelun. Vaikka ulkomaan työmatkoihin näyttää alustavien tuloksien mukaan liittyvän edellä mainittujen tekijöiden lisäksi runsaasti muita kuormitustekijöitä, työmatkoihin liittyy myös myönteisiä puolia. Työssään matkustaneista neljä viidestä koki vähintään melko usein työmatkojensa ansiosta ymmärtävänsä paremmin sen kokonaisuuden, mihin hänen työnsä liittyy. Ulkomaan työmatkat merkitsivät myös mieluisaa irtautumista kotimaassa tehdystä arkityöstä vähintään melko usein 40 prosentille työssään matkustaneista. Työssä matkustavien työhön ja ulkomaan työmatkoihin liittyviä kuormitus- ja voimavaratekijöitä sekä näiden yhteyttä elämäntapoihin, palautumiseen, hyvinvointiin sekä työn ja muun elämän yhteensovittamiseen analysoidaan parhaillaan. Tutkimuksesta tehtävä perusraportti valmistuu maaliskuussa 2011. ■ Lisätietoja: www.ttl.ﬁ Matkustaminen lisää työn kuormittavuutta Lisäksi ulkomaan työmatkat olivat yhteydessä työn sekä määrälliseen että laa33 oikeus Teksti: Liisa Reunanen, työsuhdeneuvoja Työsopimuslakia aiotaan muuttaa määräaikaisten työsopimusten osalta olmikantainen työelämän sääntelyryhmä on saanut valmiiksi esityksen työsopimuslain määräaikaisia työsopimuksia koskevan säännöksen täsmentämistä. Työryhmä ei esittänyt muutoksia kunkin yksittäisen määräaikaisen työsopimuksen solmimisedellytyksenä olevan perustellun syyn sisältöön. Eli edelleen työsopimuslain mukaan työnantajan aloitteesta tehty määräaikainen työsopimus edellyttää lainmukaista perustelua syytä. Sen sijaan esityksellä täsmennetään toistuvien määräaikaisten sopimusten käytön edellytyksiä. Esityksen mukaan K toistuvien määräaikaisten työsopimusten käyttö ei olisi sallittua, jos määräaikaisten sopimusten lukumäärän, yhteenlasketun kestoajan tai niiden muodostaman kokonaisuuden perusteella työnantajan työvoiman tarve kyseisessä työssä arvioidaan pysyväksi. Esityksen tarkoituksena on selkeyttää peräkkäisten määräaikaisten työsopimusten käytön edellytyksiä määrittelemällä niitä kriteereitä, joiden avulla työnantajan tarjolla olevan työn pysyvyyttä tulee arvioida. Työryhmän mukaan lailla ei voida säätää tarkkoja rajoja sille, montako peräkkäistä määräaikaista sopimusta taikka kuinka pitkän ajan kestävää määrä- aikaisten sopimusten ketjua pidetään sallittuna, vaan arviointi edellyttää aina kaikkien asiaan vaikuttavien tekijöiden kokonaisarviointia. Hallituksen esitys on tarkoitus antaa eduskunnalle marraskuussa 2010. Työryhmän esitys on kokonaisuudessaan työja elinkeinoministeriön internet-sivuilta: www.tem.fi > ajankohtaista >vireillä > lainsäädäntöhankkeet > työsopimuslaki, määräaikaiset työsuhteet. ■ Työryhmässä olivat edustettuina Akavan lisäksi TEM, STM, EK, SY, KT, VTML, SAK, STTK. Viimeaikaista oikeuskäytäntöä määräaikaisten työsopimusten osalta Korkein hallinto-oikeus: KHO:2010:62 A oli nimitetty yhteensä yhdeksään yhtäjaksoiseen määräaikaiseen virkasuhteeseen 1.4.2004–30.11.2007 väliseksi ajaksi. Virastossa oli samaan aikaan vireillä projektiluonteisia tietojärjestelmähankkeita, jotka olivat lisänneet viraston työmäärää tilapäisesti. Näihin tehtäviin ei ollut käytetty määräaikaisiin virkasuhteisiin palkattua henkilökuntaa, vaan viraston vakinainen henkilökunta oli hoitanut mainittuja tehtäviä. Määräaikaisiin virkasuhteisiin nimitetty A oli samaan aikaan hoitanut viraston pysyviä perustehtäviä. Virastolla ei näissä oloissa ollut työn luonteeseen liittyvää perustetta tai muutakaan valtion virkamieslain 9 §:n 1 momentissa mainittua perustetta A:n yli kolme vuotta jatkuneisiin nimityksiin määräaikaisiin virkasuhteisiin. Valtion tuottavuusohjelman mukaisella säästötavoitteella, virkojen täyttölupakiellolla ja asianomaisen ministeriön asettamilla rajoilla käytettä34 vissä oleville henkilötyövuosille ei ollut oikeudellista merkitystä arvioitaessa määräaikaisten nimitysten lainmukaisuutta. Korkein oikeus: Korkeimman oikeuden päätös 20.9.2010 Korkein oikeus ei myöntänyt 20.9.2010 antamallaan päätöksellä Liisa Koti Oy:lle valituslupaa Itä-Suomen hovioikeuden 19.1.2010 antamaan tuomioon. Itä-Suomen hovioikeuden tuomiossa katsottiin, ettei työnantajalla ollut työsopimuslain edellyttämää perusteltua syytä solmia määräaikaista työsopimusta yhtiön palveluksessa työskennelleen lähihoitajan kanssa. Työnantaja oli perustellut määräaikaisten työsopimusten tekemistä yhtiön tarjoamien palvelujen kilpailuttamisella. Työsopimuksensa määräaikaisuuden laillisuuden riitauttanut lähihoitaja solmi työnantajansa kanssa kolme määräaikaista työsopimusta 29.9.2003–31.12.2006 väliselle ajalle yöhoitajan tehtävistä kaupungin omistamassa vanhainkodissa. Kaupunki oli hankintalain mukaisesti kil- pailuttanut vanhainkodin yöhoidon aina vuodeksi kerrallaan. Kaupungin järjestämän kilpailutuksen voittanut Liisa Koti Oy solmi työntekijöidensä kanssa määräaikaiset työsopimukset, jotka oli sidottu yhtiön kilpailutuksen kautta saaman ostopalvelusopimuksen pituuteen. Hovioikeuden tuomion mukaan se, että työnantajan sopimuskumppani kilpailuttaa työnantajan tarjoaman palvelun vuosittain, ei ollut perusteltu syy tehdä määräaikaista työsopimusta. Yhtiö tuomittiin maksamaan lähihoitajalle korvauksena kuuden kuukauden palkkaa vastaava määrä. KKO:2010:11 Korkeimman oikeuden 20.9.2010 päätöksen mukainen linja eroaa korkeimman oikeuden tuomiosta KKO:2010:11, jossa tuomioistuin hyväksyi työnantajan tekemät määräaikaiset ostopalvelusopimukset perusteltuna syynä solmia työsopimus määräaikaisena. ■ Teksti ja kuva: Ilona Mäenpää Ikäsyrjintää ei saa hyväksyä uin salama kirkkaalta taivaalta tuli Raimo Kuusistolle tieto irtisanomisesta 35 vuoden palveluksen jälkeen. Järkytys ja shokki saivat miehen oikeudentajun heräämään. Hän oli yhteydessä liiton juristeihin, joiden avustuksella hän on nyt voittanut asiansa kolmessa eri oikeusasteessa. Ja Outotec on tuomittu hyvitykseen yhdenvertaisuuslain vastaisesta syrjinnästä iän perusteella. Kuusisto oli halukas jatkamaan työelämässä, sillä moni vientiprojekti odotti tekijää maailman eri mantereilla. Hän tunsi 57-vuotiaana olevansa vielä elämänsä kunnossa sekä fyysisesti että psyykkisesti. Kaksi kertaa vuoden myyjänä palkittu Kuusisto oli pidetty mies työpaikalla. Hän olisi myös ollut valmis sopimaan työnantajan kanssa, jos olisi tehty sopimus, mihin työnantaja ei kuitenkaan suostunut. Kuusisto onkin tullut siihen loppupäätelmään, että irtisanominen on Suomessa aivan liian helppoa ja halpaa. – Sanktiot irtisanomisista ovat naurettavan pieniä. Ne olisi ehdottomasti saatava muiden Euroopan maiden tasolle, Kuusisto vaatii. Jopa valtio-omisteiset yhtiöt meillä nostavat käsiään voimattomina. Ne voisivat Kuusiston mielestä toimia esimerkin antajina. Globaalien yritysten halvaksi tulevat irtisanomiset Suomessa on saatava lainsäädännöllä kiristettyä. Poliitikot, joihin Kuusistokin on törmännyt milloin asuinseudullaan Matinkylässä Espoossa tai Helsingin yöelämässä, pahoittelevat ja ovat järkyttyneitä kuultuaan hänen tapauksestaan. – Nyt pitäisi poliitikkojen tarttua K UUSI INSINÖÖRI Suomalaisen huipputeknologian vientiprojektit kierrättivät Raimo Kuusistoa maailman eri mantereilla. asiaan ja tehdä laki sellaiseksi, että irtisanovat yritykset kantavat vastuunsa ja maksavat eläkkeet niille, jotka eivät pääse eläkeputkiin vaan joutuvat peruspäivärahalle. Raimo Kuusisto irtisanottiin Outotecista toukokuussa 2005. Ensimmäisen kerran hän voitti asiansa työtuomioistui- messa vuonna 2007. Raastuvanoikeudessa hän voitti joulukuussa 2009 ja hovioikeuden päätös tuli lokakuussa 2010. – Kohtuuttoman kauan tämä prosessi on kestänyt, Kuusisto sanoo. Hän on kuitenkin toiveikas, että prosessi on nyt viety loppuun ja hän saisi vaivaisen korvauksen kärsimyksistään. ■ Hovioikeus vahvisti Outotecin saaman ikäsyrjintätuomion usi Insinööri -lehden numerossa 2/2010 oli juttu Outotec Oyj:lle annetusta ikäsyrjintä-tuomiosta. Asiassa oli kyse vuoden 2005 yhteistoimintaneuvottelujen jälkeen tapahtuneesta irtisanomisesta. Työtuomioistuin oli jo 2007 annetulla tuomiolla katsonut irtisanomisen perusteettomaksi, koska yhtiöön oli palkattu samoihin tai samankaltaisiin tehtäviin uusia työntekijöitä, eikä Outotec Oyj kyennyt osoittamaan UIL:n jäsenen tehtävien vähentyneen. Yhtiöön oli lisäksi samankaltaisiin tehtäviin jäänyt kokemattomampia työntekijöitä. Asia vietiin ikäsyrjinnän osalta vielä Espoon käräjäoikeuteen, joka katsoi ratkaisussaan, että yhtiö U oli myös rikkonut yhdenvertaisuuslain syrjintäkieltoa. Oikeus piti todennäköisenä, ettei tehtäviä oltu tarjottu UIL:n jäsenelle hänen ikänsä vuoksi, sillä syynä ei voitu pitää palkattujen henkilöiden parempaa asiantuntemusta. Yhtiö valitti tuomiosta Helsingin hovioikeuteen, mutta tuomiota ei muutettu. Hovioikeus katsoi, että yhtiö ei kyennyt osoittamaan irtisanomiselle muuta hyväksyttävää perustetta. Outotec Oyj joutui siis jo aiemmin tuomittujen korvausten sekä kulujen lisäksi korvaamaan UIL:n jäsenen oikeudenkäyntikulut hovioikeudessa. Niina Suvanto, työsuhdelakimies 35 opiskelijat www.iol.ﬁ Insinööriopiskelijapäivät 2010 Tampereella Yli tuhat insinööriopiskelijaa ympäri Suomen kokoontui 9. lokakuuta Pirkanmaan kehtoon joka syksyisille Insinööriopiskelijapäiville. Tänä vuonna päivät järjesti Tampereen Insinööriopiskelijat TIRO ry Tampereella. alkoi perinteikkäällä avajaistilaisuudella Laukon torilta. Avajaisissa tervehdyksen kävi tuomassa muun muassa Uuden Insinööriliiton varapuheenjohtaja Timo Härmälä ja Tampereen ammattikorkeakoulun rehtori Markku Lahtinen. Puheiden jälkeen lauteille nousi Boozing Bullets, joka viihdytti juhlaväkeä rehevällä bluesrockillaan. Avajaistilaisuuden jälkeen kokoontui Tekniikka ja X -raati arvioimaan perinteikkään kisan keksintöjä. Tämän vuoden X:nä toimi joukkoliikenne, joten raadin arvioitavaksi oli saapunut erilaisia kulkuneuvojen tapaisia laitteita. Voittajaksi selviytyi kuopiolaiskaksikon Jyri Hakkaraisen ja Mikko Ruotsalaisen muodostama Pitkälle polkijat -joukkueen tandempolkupyörä JoukkoTandem. Laukontorin avajaisseremonioiden jälkeen IOP-osallistujat suuntasivat ympäri Tamperetta sijoitetuille rasteille, joissa joukkueet pääsivät suorittamaan erilaisia insinöörimäisiä tehtäviä. IOP huipentui illalla Love Hotellissa pidettyihin loppubileisiin, joissa juhlijoita viihdytti juuri vuoden 2010 konserttikiertueensa aloittanut kotimainen laulu- ja soitinyhtye CMX. Torniolaislähtöisen vaihtoehtorockin tahdit takasivat hikisen ja kovaäänisen huipennuksen IOP:lle. Loppubileissä myös paljastettiin päivän parhaat suoriutujat, eli Tekniikka ja X -kisan voittajajoukkue sekä palkittiin rastikierroksen parhaiten suorittanut joukkue IOL ry:n raskaalla kiertopalkinnolla. Rastikierroksen voiton vei mikkeliläisistä ympäristötekniikan opiskelijoista koostuva Sotanorsut-joukkue. Tämänkin jälkeen yö jatkui vielä osalla juhlijoista varhaiseen aamuun, jonka jälkeen suurimmalla osalla osallistujista koitti haikea paluumatka kotiin odottaen ensi vuotta ja Porin Insinööriopiskelijapäiviä. Siellä nähdään! ■ Kuva: Emilia Kokko IOP 36 Tekniikka ja Joukkoliikenne -kisan voittajalaite, Tandem-pyörä. Kuva: Jyrki Koskinen Raati arvioimassa Tekniikka ja X -kilpailun tuotoksia. Kuva: Lari Pulkkinen Joona Haavisto puheenjohtaja Insinööriopiskelijaliitto IOL ry IOL:n koulutuspoliittinen valiokunta opetusministeriössä nsinööriopiskelijaliiton koulutuspoliittinen valiokunta vieraili opetus- ja kulttuuriministeriössä lokakuussa. Myös allekirjoittanut pääsi mukaan tutustumiskäynnille koulutuspolitiikan suunnittelusta ja toimeenpanosta vahvimmin vastaavaan valtionelimeen. Tapasimme kolme ammattikorkeakouluihin liittyvien asioiden parissa työskentelevää virkamiestä. Keskusteluissa nousi esille ajankohtaiset kuulumiset ammattikorkeakoulujen rahoitusmallin uudistamiseen ja korkeakoulujen rakenteelliseen kehittämiseen liittyen. Virkamiesten kanssa keskustelimme myös koulutustarpeiden ennakoinnista. Se ei ole kristallipallosta ennustamista, vaan ennakointiin käytetty tietopohja perustuu toimialakohtaisiin tutkimuksiin ja historiatietoon sekä työministeriön laatimiin toimialaennusteisiin. Keskusteluissa nousi esiin myös kansainvälistyminen. Kansainvälistyminen on nykyään keskeinen asia opiskelijan arjessa. Yritykset kansainvälistyvät jatkuvasti, näin ollen myös työntekijöiltä odotetaan kielten osaamista ja muuta kansainvälistä tietämystä. Tyypillisesti kansainvälistyä voi lähtemällä vaihtoon ulkomaille tai hankkimalla työharjoittelun vieraassa maassa. Kansainvälistyä voi kuitenkin myös Suomessa esimerkiksi yhteisillä kurssitöillä tai projekteilla vaihto-opiskelijoiden kanssa. Luovutetimme IOL:n eduskuntavaali- ja hallitusohjelmatavoiteasiakirjan sekä koulutuspoliittinen asiakirjamme. Näitä asiakirjoja levitämme ja odotamme innolla, tuleeko ensi vuonna laadittavaan hallitusohjelmaan sekä myöhemmin työstettävään koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmaan suoria lainauksia niistä. Viimeistään vuoden kuluttua – kun maan hallitus on laatinut uuden hallitusohjelman – on koulutuspoliittiselle valiokunnallemme taas ajankohtaista vierailla ministeriössä samantyylisellä agendalla. I Rastitehtäviin kuului mölkyn pelaaminen käyttäen mölkkynä insinööriopiskelijaa. Kuva: Lari Pulkkinen Avajaistilaisuudessa esiintyi Boozing Bullets. Työssäkäyntitutkimus Tämän syksyn työssäkäyntitutkimus on päättynyt. Kiitos kaikille tutkimukseen vastanneille. Tutkimuksen valmistuttua tuloksista voi lukea lehdestämme vuoden vaihteen jälkeen. Myös seuraavan kesän harjoittelu- ja kesätyöpaikka- sekä valmistuneiden palkkasuositukset julkaistaan tuolloin. Oletko valmistumassa? Insinööriopiskelijaliitto onnittelee sinua tutkintosi johdosta! Muistathan tehdä meille valmistumisilmoituksen, jotta mekin tiedämme sinun valmistuneen. Valmistumisilmoituksen tekeminen onnistuu helposti osoitteessa www.iol.fi/muutoslomake . Kirjautumista varten tarvitset jäsenkortistasi löytyvän jäsennumeron. Voit myös olla yhteydessä jäsentietopalveluun. UUSI INSINÖÖRI 37 jäsentietopalvelu tiedottaa Hae alennuksesi ajoissa! iesithän, että jäsenmaksusta on mahdollista hakea alennusta, jos esim. olet vailla palkkatuloa tai opiskelet päätoimisesti, oleskelet ulkomailla tai olet osa-aikaeläkkeellä? Alennusta myönnetään tämän vuoden jäsenmaksusta hakemuksessa olevan tositteen perusteella, jos alennukseen oikeuttavaa aikaa kertyy tänä vuonna vähintään viisi kuukautta. Lisätietoa alennuksista löydät jäsensivuilta www.uil.fi kohdasta Jäsenyys > Jäsenmaksut > Alennusohjeet. Alennusta on haettava viimeistään vuoden loppuun mennessä – toimi siis ajoissa! T Opiskelijajäsen, muistathan uusia lehtitilauksesi Opiskelijajäsenten lehtitilaukset ovat määräaikaisia ja tilaus on uusittava vuosittain, mikäli haluaa myös seuraavana vuonna saada Tekniikka&Talous- ja/tai Tietoviikko -lehdet, joihin opiskelijajäsenellä on oikeus. Muilla kuin opiskelijajäsenillä jäsenyyteen kuuluu valinnainen Talentumin lehtietu, joka pysyy voimassa myös vuoden vaihtuessa. Halutessasi vaihtaa jäsenetulehteäsi, voit ilmoittaa asiasta jäsentietopalveluun [email protected]. ■ IAET-kassan aukioloajat muuttuneet IAET-kassan toistaiseksi voimassa olevat aukioloajat ovat seuraavat: – puhelinpalvelu: (09) 4763 7600, maanantaista torstaihin kello 10–15, perjantaisin 10–13 – jäsenasiat: (09) 4763 7610, maanantai-torstai klo 13–15 – asiakaspalvelupiste, osoitteessa Ratavartijakatu 2 B, 00520 Helsinki, palvelee maanantaisin ja keskiviikkoisin kello 10–15 sekä perjantaisin klo 10–13. (tiistait ja torstait suljettu) Koulutus-ja vuorotteluasioiden puhelinnumero on sulautettu Puhelinpalveluun. Numero (09) 4763 7620 on siis poistunut käytöstä. Suomalais-kiinalaista yhteistyötä etropolia Ammattikorkeakoulu, Aalto-yliopisto ja kiinalainen tutkimuskeskus NERC-DTV alkavat kehittää uutta kustannustehokasta tiedonjakelualustaa ja -palvelua laajoille maantieteellisille alueille hajautuneen väestön tiedonsaannin tarpeisiin. Ratkaisussa hyödynnetään digi-tv:n lähetystekniikkaa ja sähköistä paperia. Ainutlaatuinen yhteistyösopimus julkistettiin 14.10. Shanghain maailmanäyttelyn Suomen paviljongissa Helsinki Region Innovation Days –tilaisuudessa. Yhteistyön osapuolia ovat National M Engineering Research Center for DigiTV (NERC-DTV), Metropolia Ammattikorkeakoulu ja Aalto-yliopisto. Tavoitteena on kehittää uusi, kustannustehokas tiedonjakelualusta ja palvelukonsepti laajoille maantieteellisille alueille hajautuneen väestön tiedonsaannin tarpeisiin. Kohteina ovat erityisesti suuri maaseutuväestö Kiinassa samoin kuin kehittyvät markkinat globaalisti. Yhteistyössä hyödynnetään laajaa digi-tv-osaamista, joka on keskittynyt Shanghain alueelle Kiinassa. Metropolia Ammattikorkeakoulun rooli on tutkia ja kehittää broadcast-vastaanottoon soveltuva ohut, energiatehokas ja erittäin edullinen sähköinen lukulaite. – Yhteistyösopimus on merkittävä Metropolian kansainvälisen tutkimus-, kehitys- ja innovointitoiminnan kannalta ja osoitus siitä, miten korkeakoulumme voi palvella yrityksiä ja olla kehittämässä niiden toimintaa. Näin hyödynnämme ja kehitämme edelleen Metropolian Electria-yksikköön kertynyttä osaamista vähävirtaisesta elektroniikasta, Metropolia Ammattikorkeakoulun rehtori Riitta Konkola sanoo. ■ Turun AMK:lla yhteyksiä Japaniin urun ammattikorkeakoulu ja Sendai National College of Technology solmima yhteistyösopimus mahdollistaa japanilaisten ja suomalaisten hyvinvointiteknologian yritysten ja korkeakouluopettajien erilaiset yhteistyömuodot. Yhteistyökumppaneiden tavoitteena on mahdollistaa hyvinvointialan innovaatioiden tuotteistaminen sekä todellisten keskinäisten yhteyksien luominen alueiden elinkeinoelämän välille. – Vastavuoroista asiantuntija- ja opiskelijavaihtoa on toteutettu jo pian parin T 38 vuoden ajan, kun Turun AMK:n opettajat, tutkijat ja opiskelijat ovat työskennelleet vuosittain Sendaissa, ja kun sikäläisistä yliopistoista on tullut insinööriopiskelijoita ja opettajia Turkuun, kertoo Turun AMK:n Tietoliikenne ja sähköinen kauppa -tulosalueen koulutusjohtaja Juha Kontio. – Osaamisen vaihdolla on edistetty insinöörikoulutuksen työelämälähtöisyyttä, kansainvälistä kulttuuritietoutta, kielitaitoa ja käytännön taitoja, analysoi Kontio edelleen. Turun ammattikorkeakoulu ja Sen- dai-Finland Wellbeing Center järjestivät 27.10.2010 Suuntana Japani -seminaarin, joka oli suunnattu alueen yrityksille, tutkijoille ja muille asiasta kiinnostuneille. Seminaarin tavoitteena oli suomalais- ja japanilaistoimijoiden verkottaminen. – Seminaarissa japanilaisvieraat toivat esille erityisesti Sendain alueen liiketoimintamahdollisuuksia suomalaisille yrityksille, kertoo täydennyskoulutuspäällikkö Sari Kinnunen Turun ammattikorkeakoulusta. ■ jäsenetuja Otavamedia Oy:n lehtiä jäsenhintaan tavamedia Oy ja Uusi Insinööriliitto UIL ry ovat tehneet sopimuksen lehtitilausedusta UIL:n jäsenjärjestöjen jäsenille. Lehtiä voi tilata sekä itselle että lahjaksi. Tilaukset hinnoitellaan normaalien määräaikaisten 12 kuukauden tilaushintojen mukaan, joista myönnetään 30 prosentin jäsenetualennus. Alennukseen oikeuttavat uudet laskuttamattomat kotimaan tilaukset. Otavamedian lehtitarjonta sisältää yli 30 miesten harrastelehteä, naisten-, lasten ja nuorten-, yleisaikakaus-, ja erikoislehteä. ma-pe 8-17. Asiakas mainitsee tilatessaan, että on UIL:n jäsenjärjestön jäsen. Lehtialennuksen saamiseksi Otavamedia on rakentanut UIL:n käyttöön tilauslinkin, jonka osoite on www.otavamedia.fi/uil. Tilauslinkki löytyy UIL:n jäsensivujen Jäsenedut ja palvelut osiosta kohdasta lehtialennukset. Jäsenetuhintaiset tilaukset laskutetaan yhdessä erässä. O Toinen mahdollisuus tilata jäsenetulehti on Otavamedian asiakaspalvelu, puh. (09) 1566 65 Voimassaolevaa tilausta ei kuitenkaan voi vaihtaa alennustilaukseen. Tilaukset jatkuvat automaattisesti 12 kuukauden laskutusjaksoissa alennetulla hinnalla kulloinkin voimassa olevan hinnaston mukaan niin kauan kuin asiakas haluaa. Tilaukset eivät sisällä muita tilaajaetuja. Alennusetu on voimassa niin kauan kuin asiakas on UIL:n jäsenjärjestön jäsen, ja sopimus on voimassa. ■ ".."55*-&)%&5t,06-6564t011""5 :.13*45½+"5&37&:4MFIUJ Ympäristö ja Terveys -lehti on vuonna 1970 perustettu ympäristöalan ammattilehti. Lehti ilmestyy 10 kertaa vuodessa. Lehdessä käsiteltäviä aihealueita: tZNQÊSJTUÚUFLOJJLLB 5*-"64)*//"5 tZNQÊSJTUÚUFSWFZT 7VPTJLFSUBFVS LFTUPOBFVS 0QJTLFMJKBWVPTJLFSUBFVS UJMBVLTFU!ZNQBSJTUPKBUFSWFZTö tZNQÊSJTUÚOTVPKFMV $LQDDMDQNRKWDLQHQ\PSlULVW|DODQDPPDWWLOHKWL www.ymparistojaterveys.ﬁ UUSI INSINÖÖRI 39 mennen tullen ■ Lisätiedot ja ilmoittautuminen kaikkiin tapahtumiin osoitteessa www.helins.fi > Tapahtumat tai HI:n toimistolle p. (09) 477 4540. mii Juha Koikkalainen, Gailla Oy. Vuorovaikutus työnhaussa -sparrausaamu pidetään 14.12. Lisätiedot ja ilmoittautuminen osoitteessa www.otty.fi. Sääntömääräinen syyskokous torstaina 25.11. klo 18 HI:n toimistolla, Tietäjäntie 4, Pohjois-Tapiola, Espoo. Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat, varapuheenjohtajan valinta vuodelle 2011 sekä sääntömuutosesitys. Esityslista ja muut kokousasiakirjat jaetaan kokouksen alussa. Ne voi myös noutaa 23.-25.11.2010 klo 9-16 yhdistyksen toimistolta. Seniorit Marraskuun vierailun (avec) tutustumiskohde HyvinvointiTV ke 24.11. klo 13.00 – 15.00 Laurea, Active Life Village, Metsänpojankuja 3, Espoo Lasten joulujuhla sunnuntaina 28.11. kello 15-17 Leppävaaran Kansantalolla, Vallikatu 15, Espoo Juhlassa on paikalla tietysti myös itse Joulupukki! Nuoret Insinöörit Vuoden ensimmäinen kokous on 12.1.2011 klo 17:15. Paikka ilmoitetaan myöhemmin. Voit liittyä nuorten insinöörien s-postilistalle lähettämällä s-postia osoitteeseen [email protected]. helins @ IRCnet Valokuvauskerho 13.12. joulutapaaminen ja vuoden kilpailujen palkintojen jako. 17.1.2011 Vuoden toiminnan läpikäynti, verkkosivujen päivittäminen ja valokuvien katselua 14.3. Näyttelykäynti, 11.4. Kuvakilpa, 23.5. Kuvausretki ja valokuvauskerhon 10-vuotis juhlamatka Pietariin. Tarkempia tietoja toiminnasta: www.helins.fi/valokuvauskerho/ Kerhonvetäjä Rope Sidebras, rope@ iki.fi ja 050 355 5946 Omaehtoisen työllistymisen tuki OTTY ry järjestää: Vuorovaikutus työnhaussa tiistaina 7.12. klo 8.30 - 12.00 Akavatalon Valopiha, Kellosilta 7, Helsinki. Luennoitsijana toi40 ■ HELSINGIN INSINÖÖRIT HI Pikkujoululounas Perinteinen pikkujoululounas ti 7.12. klo 13.30 -16.00, Suomalainen Klubi, Kansakoulukuja 1, 5. kerros, Pohjola-kabinetti Kehärata, tiistai 18.1.2011 klo 13.00, Kielotie 13 A, Tikkurila Kulttuurimatka Tallinnaan 3.-4.12. tai 3.-5.12. Toivottu Pähkinänsärkijä -baletti Helsingin Insinööreille on varattu 40 paikkaa ensi-iltaan 3.12. Matkavaihtoehtoina ovat 3.-4.12. tai 3.-5.12. Ilmoittaudu pikaisesti! Pohjanmaan Insinööripäivillä puhuttiin insinöörikoulutuksesta Etelä-Pohjanmaan Insinöörit ry, Kokkolan Seudun Insinöörit ry, Merenkurkun Insinöörit ry ja Pietarsaaren Seudun Insinöörit ry järjestivät neljännettoista Pohjanmaan Insinööripäivät Härmän Kuntokeskuksessa Ylihärmässä 9-10.10. Tilaisuuteen osallistui noin 50 insinööriä Etelä-Pohjanmaalta, Pohjanmaalta ja Keski-Pohjanmaalta. Lisää tapahtumasta: www.insinoori-lehti.fi TAMPEREEN INSINÖÖRIT Viesti tehokkaasti – esiintymistaidon koulutus ti 23.11 klo 17.30 Työväenmuseo Werstas, Auditorio, Väinö Linnan aukio 8. Ohjaaja, näyttelijä ja käsikirjoittaja Sari Lilliestierna ohjaa insinöörit (avec) kehittämään vuorovaikutustaitoja sekä viestimään ja esiintymään vakuuttavasti. Tilaisuus on maksuton. Ilmoittautumiset www.tampereeninsinoorit.fi pe 19.11. mennessä. Sorin Sirkus Gaala - Joulushow su 12.12 klo 14. Liput 11€/hlö. Sitovat ilmoittautumiset pe 19.11. mennessä www.tampereeninsinoorit.fi ZUMBA-kokeilu tammikuussa. Tarkemmat tiedot Insu 4/2010. Krav Maga -kokeilu tammikuussa Tarkemmat tiedot Insu 4/2010. Oletko ehdokkaana eduskuntavaaleissa? Jos olet Uuden Insinööriliiton jäsen ja ehdokkaana ensi huhtikuun eduskuntavaaleissa, ilmoittaudu Uusi Insinööri -lehdelle joulukuun puoliväliin mennessä. Maaliskuun Uusi Insinööri -lehdessä julkaistaan ehdokkaiden valokuvat, yhteystiedot ja lyhytmuotoiset haastattelut. Tavoitteena on saada tekniikan asiantuntijoille mahdollisimman suuri äänisaalis ja sen myötä riittävä edustus Arkadianmäelle. Eduskuntavaalikokonaisuus tehdään heti alkuvuodesta, joten ole ajoissa liikkeellä, jos haluat tehdä itsesi tunnetuksi muille insinööreille ja tekniikan alan asiantuntijoille. Lähetä yhteystietosi osoitteeseen [email protected]. Lahtelaiset koolla sankoin määrin Lahden Seudun Insinöörit ry:n syyskokous pidettiin Lahden Seurahuoneella lokakuussa. Ensi vuoden toimintasuunnitelmia, talousarviota ja muita syyskokousasioita kokoontui puimaan poikkeuksellisen reilusti, yli kolmekymmentä osallistujaa. ■ Lisää tapahtumasta: www.insinoori-lehti.fi SASKin solidaarisuuspäivät 22.–23.1.2011 Hämeenlinnassa olidaarisuuspäivien tapahtumapaikka tammikuussa 2011 on kongressikeskukseksi muuttunut Hämeenlinnan historiallinen Verkatehdas. SASKin juhlavuosi alkaa solidaarisuuspäivillä Hämeenlinnassa. Tapahtumapaikka on historiallinen Verkatehdas aivan keskustan kupeessa. Voit ilmoittautua tapahtumaan näiden sivujen kautta vaikka heti. Solidaarisuuspäiville on luvassa on poikkeuksellisen monipuolinen ohjelma, jonka sitoo yhteen tunnus Decent Work – kunnon työ. Perinteiseen tapaan solidaarisuuspäivät on yleisölle avoin koko viikonlopun S tapahtuma, jonka ohjelmassa on niin tiukkaa asiaa kuin viihdettäkin. Ammattiyhdistysliikkeen kansainvälinen verkosto on tapahtumassa vahvasti läsnä: solidaarisuuspäiville osallistuvat viiden kansainvälisen ammattijärjestön pääsihteerit. Verkatehtaalle on kutsuttu omat seminaarinsa järjestämään Amnesty Internationalin Suomen osasto, Kirkon Ulkomaanapu ja WWF. Solidaarisuuspäivät avaavat SASKin 25-vuotisjuhlavuoden, jota vietetään useissa tapahtumissa työn merkeissä. Varsinaiset syntymäpäiväjuhlat ovat vuorossa loka-marraskuussa 2011. Uusi Insinööriliitto – yhtenä SASK:n jäsenjärjestöistä – osallistuu solidaarisuuspäivien omalla osuudellaan sekä ständin että vierailijoiden muodossa. Lähde sinäkin mukaan tutustumaan tämän päivän työelämän solidaarisuustyöhön. Lisätietoja solidaarisuuspäivistä saat sekä osoitteesta www.sask.fi että UIL:n toimistolta Ismo Kokolta, ismo.kokko@ uil.fi, puh. 040 732 5375. Huom! Olemme tekemässä ryhmäilmoittautumista UIL:n osalta. Ilmoitathan osallistumishalukkuudestasi 30.11 mennessä Saara Erikssonille saara.eriksson@ uil.fi. Tule siis mukaan ja ilmoittaudu! ■ Syyskiertue on kiinnostanut jäseniä uden Insinööriliiton järjestämät syyskiertuetilaisuudet ovat kiinnostaneet insinöörejä. Tilaisuuksissa on puhuttu ajankohtaisista työmarkkina-asioista, kansainvälisestä työstä ja järjestäytymisen merkityksestä. Puheenjohtajan Pertti Porokarin esitys liiton kansainvälisestä edunvalvonnasta on herättänyt keskustelua useissa paikoissa. Virallisen ohjelman lisäksi tilaisuuksissa on nautittu myös viihde-esi- U UUSI INSINÖÖRI tyksistä. Syyskiertuetilaisuuksissa liiton jäsenjärjestöihin on liittynyt uusia jäseniä. Iltatilaisuuksien lisäksi liitto on näkynyt hyvin niin maakunnallisissa kuin valtakunnallisissa viestimissä. Syyskiertueen aikana Porokari on tavannut kymmeniä maakuntalehtien ja sähköisten viestimien toimittajia ja kertonut ajankohtaisista työmarkkina-asioista. Kotkassa pidetyssä tiedotustilaisuudessa UIL:n 1. varapuheenjohtaja Pekka Laakso tapasi Kymenlaakson toimitusten edustajia: aiheena oli paperiteollisuuden ylempien toimihenkilöiden työtaistelu. Syyskiertuetilaisuuksia on pidetty Jyväskylässä, Tampereella, Turussa, Oulussa, Kotkassa, Porissa, Helsingissä ja Vaasassa. Syyskiertueen tilaisuuksista voi lukea tarkemmin Uusi Insinööri -verkkolehdestä osoitteessa www.insinoori-lehti.fi/ kentan-kuulumisia. ■ 41 järjestöyhteydet KESKUSTOIMISTO ALUEASIAMIEHET TOIMINTA-ALUEITTAIN Ratavartijankatu 2, 8. krs. 00520 HELSINKI puhelin 0201 801 801, faksi 0201 801 880 auki 9–16 (la sulj.) www.uil.ﬁ sähköposti:etunimi.sukunimi@uil.ﬁ Etelä-Suomi alueasiamies Ratavartijankatu 2, 8. krs, 00520 Helsinki TOIMINNAN JOHTO Länsi-Suomi alueasiamies Timo Ruoko, 0201 801 856 Isolinnankatu 24 A 5. krs. 28100 Pori puheenjohtaja Pertti Porokari, 0201 801 810 1. varapuheenjohtaja Pekka Laakso, 0400 623 412 varapuheenjohtaja Timo Härmälä, 040 513 5988 Pirkanmaa ja Kanta-Häme varapuheenjohtaja Aulis Huikko, 040 1679 559 alueasiamies Tapio Soltin, 0201 801 855 varapuheenjohtaja Pekka Liimatainen, 0400 524 191 Otavalankatu 9 A, 33100 Tampere johdon assistentti Teija Hyvärinen, 0201 801 811 Keski-Suomi ja Päijät-Häme alueasiamies Olli Backman, 040 579 5116 HALLINTO- JA LAKIYKSIKKÖ Kalevankatu 4, 5krs. 40100 Jyväskylä johtaja Ari Kiiras, 0201 801 814 taloushallinto: Itä- ja Kaakkois-Suomi talouspäällikkö Marjut Lehtikari 0201 801 860 alueasiamies Eero Seppälä, 0201 801 857 talouspäällikkö Paula Mauno 050 4390 499 Vuorikatu 11 A 5, 50100 Mikkeli talousasiainhoitaja Anneli Lohva, 0201 801 866 pääkirjanpitäjä Merja Parkkinen, 0201 801 867 Pohjois-Suomi talousassistentti Marja Riihimäki, 0201 801 865 alueasiamies Harri Haapasalo, 0400 585 052 alueasiamies Mikko Sormunen, 040 7216 879 lakimiehet: työelämän oikeudelliset palvelut Hallituskatu 29 A 4. krs. 90100 Oulu 0206 93 858 lakimiehet@uil.ﬁ johtava lakimies Kati Hallikainen JÄRJESTÖ- JA KEHITTÄMISYKSIKKÖ assistentti Paula Tapani työsuhdelakimiehet johtaja Ari Impivaara, 0201 801 822 Jemina Fabritius, Maria Harju, assistentti Mervi Kinnunen, 0201 801 823 Hanne Salonen, Jukka Siurua, Niina Suvanto Järjestötoiminta ja Juha Teerimäki johtaja Ari Impivaara, 0201 801 822 työsuhdeneuvojat asiamies Erik Sartorisio, 0201 801 824 Panu Paajanen, Liisa Reunanen ja Tiina Savikko toimistoemäntä Pirjo Takala, 0201 801 868 TYÖSUHDE-JA NEUVOTTELUYKSIKKÖ johtaja Ismo Kokko, 0201 801 840 assistentti Tea Tähkäpää, 0201 801 851 sijainen Saara Eriksson, 0201 801 851 projektiasiamies Tommi Grönholm, 0201 801 848 Yksityisen sektorin asiamiehet Jani Huhtamella, 0201 801 835 Olli Nurminen, 0201 801 803 Tomi Seppä, 0201 801 844 Julkisen sektorin asiamies Juha Särkkä, 0201 801 843 Elinkeinoasioiden päällikkö Heidi Husari, 0201 801 839 Jäsentietopalvelu 0206 93 877 palveluaika klo 10–14 ma-ti, to-pe jasen@uil.ﬁ jäsentietopäällikkö Satu Sjöstedt 0201 801 862 kehitysasiantuntija Tarja Salmi, 0201 801 837 jäsensihteerit Susanna Aintila, Tuula Bodman, Juha Kauppila, Tarja Mörsky ja Anna-Maija Posti Viestintä toimituspäällikkö Ilona Mäenpää, 0201 801 826 tiedottaja Päivi-Maria Isokääntä, 0201 801 827 tiedottaja Marja Cavonius, 0201 801 827 toimittaja Kirsi Tamminen, 0201 801 819 Atk atk-päällikkö Kari Malinen, 0201 801 825 järjestelmäasiantuntija Satu Jaanu, 0201 801 816 KESKI-SUOMEN INSINÖÖRIT RY PL 454, 40101 Jyväskylä Keskustie 22 A www.ksinsinoorit.com KOULUTUS- JA TUTKIMUSYKSIKKÖ LAHDEN SEUDUN INSINÖÖRIT RY Rautatienkatu 19 A, 15100 Lahti puhelin (03) 781 3392, faksi (03) 781 3393 lsi@lsi.ﬁ www.lsi.ﬁ johtaja Hannu Saarikangas, 0201 801 820 assistentti Anne Herne, 0201 801 841 Urapalvelut urahallinta-asiantuntija Seija Utriainen, 0201 801 821 LAPIN INSINÖÖRIT Korkalonkatu 18 C 96200 Rovaniemi Tutkimustoiminta ja palkkaneuvonta tutkimuspäällikkö Aila Tähtitanner, 0201 801 828 www.uil.ﬁ/lappi tutkimussihteeri Anneli Haaksivuori, 0201 801 829 tutkimusasiamies Taina Hämäläinen 0201 801 870 LÄNSI-POHJAN INSINÖÖRIT Meripuistonkatu 16, 5krs. 94100 Kemi Opiskelija-asiat info@iol.ﬁ MERENKURKUN INSINÖÖRIT MeKi ry opiskelija-asiamies Olympiakatu 16 Marjo Nykänen, 0201 801 830 65100 Vaasa projektiasiamies Ville Välimäki, 0201 801 832 assistentti Pia Haveneth, 0201 801 834 MIKKELIN INSINÖÖRIT RY assistentti Afsaneh Palomäki, 0201 801 831 Vuorikatu 11 A 5, 50100 Mikkeli kenttäasiamiehet faksi (015) 361 832 Annika Kujansuu, 040 518 0058 Tiina Lahtiluoma, 040 745 1749 SALON ALUEEN INSINÖÖRIT RY Satu-Maarit Velling, 0201 801 871 PL 129, 24101 Salo sai@sai.ﬁ www.sai.ﬁ YHDISTYSTEN ASIAMIEHET JA TOIMISTOT HELSINGIN INSINÖÖRIT HI RY Tietäjäntie 4, 02130 Espoo puh. (09) 477 4540, faksi (09) 477 45442 järjestösihteeri Jaana Kälviäinen jaana.kalviainen@helins.ﬁ asiamies Kari Ritvasalo puh. (09) 477 45 410, 045 314 8400 kari.ritvasalo@helins.ﬁ toimisto@helins.ﬁ www.helins.ﬁ HYVINKÄÄN-RIIHIMÄEN INSINÖÖRIT RY Eteläinen Asemakatu 2 B, 11130 Riihimäki toimisto@hyri.ﬁ www.hyri.net SATAKUNNAN INSINÖÖRIT RY Isolinnankatu 24, 28100 PORI puhelin (02) 641 4130, faksi (02) 641 4313 sati@satakunnaninsinoorit.ﬁ TAMPEREEN INSINÖÖRIT RY Otavalankatu 9 A, 33100 Tampere puhelin (03) 214 3931, faksi (03) 214 3444 toimistosihteeri Tarja Virtanen tarja.virtanen@tampereeninsinoorit.ﬁ toiminnanjohtaja Jyrki Koskinen gsm 0400 338 024 jyrki.koskinen@tampereeninsinoorit.ﬁ toimisto@tampereeninsinoorit.ﬁ www.tampereeninsinoorit.ﬁ HÄMEENLINNAN INSINÖÖRIT RY Puusepänkatu 5, 2. krs., 13111 Hämeenlinna www.uil.ﬁ/hml Työelämän oikeudellisten palvelujen ja jäsentietopalvelujen puhelinajat Uuden Insinööriliiton työelämän oikeudellisten palvelujen puhelinaika on klo 9–13.30. Työelämän oikeudellisia palveluja saa arkisin puhelinnumerosta 0206 93 858 ja sähköpostitse lakimiehet@uil.ﬁ. Jäsentietopalvelun puhelinaika on ma-ti ja to-pe klo 10–14. Palveluja saa numerosta 0206 93 877 ja sähköpostitse jasen@uil.ﬁ. 42 uutisia Pirkanmaan Otty -projektiin osallistuneista kolmasosa työllistynyt Projektissa on tällä hetkellä 217 osallistujaa, joista 64 on työllistynyt koulutustaan vastaavaan kokoaikaiseen työhön pääasiassa yritysten palvelukseen, mutta myös julkishallintoon ja opetustehtäviin. P rojektin tavoitteena on noin 100 osallistujan työllistyminen vapaille markkinoille. Suuremmat työllistymispiikit on nähtävissä projektin tilastoissa huhti-kesäkuussa. Samoin suunta on selkeästi kasvava vuoden viimeisen neljänneksen alusta lähtien. Projektiin osallistumisella on työllistyneiltä saadun palautteen perusteella ollut hyötyä omien työnhakuvalmiuksien edistämisessä ja sitä kautta työllistymisessä. tuksien sisältöön on perehtynyt 8 404 vierailijaa. Uusien osallistujien määrä projektiin on ollut keskimäärin 3,8 per viikko. Osallistuvista 47 % on koulutukseltaan diplomi-insinöörejä, 39 % insinöörejä ja 14 % muita. Tilaisuuksien kävijämäärät vaihtelevat 20–28 osallistujan välillä sekä lisäksi pienryhmätilaisuuksissa mukana on 8–10 henkilöä. Palautteiden keskiarvo on kaikista koulutuksista 4 asteikolla 1–5. Tilaisuuksista saatu palaute Tarja Pärssinen aloittanut vt. projektipäällikkönä Projektin tilaisuuksiin osallistuneet ovat arvioineet tilaisuuksien sisältöä asteikolla 1–5 arvosanoin 3,5–4,4. Arvosanoista päätellen tilaisuuksien sisältö on ollut oikeansuuntaista ja ne ovat sisältäneet kohderyhmälle tarpeellista informaatiota. Tavoite on kuitenkin jatkossa suunnata enemmän erityyppisiä koulutuksia alle 6 kuukautta työttömänä olleille ja eri tilaisuuksia pitkäaikaistyöttömille. Koulutustilaisuudet ovat syksyllä käsitelleet esiintymisvalmennusta, osaamisen myyntikoulutusta, urasuunnittelua, itsetuntemusta ja oman osaamisen tunnistamista. Pienryhmissä perehdytään enemmän tietopuoleen ja käytännön asioihin kuten cv-sparraukseen ja haastatteluvalmennukseen. Projektin seuranta Www-sivujen kävijämäärät ovat tasaisessa nousussa, 1.11. kouluUUSI INSINÖÖRI Vt. projektipäällikkönä on aloittanut lokakuun puolivälistä alkaen Tarja Pärssinen. Hän on toiminut aiemmin Manpower Oy:n palveluksessa rekrytointi- ja henkilöstökonsulttina, hän on myös toiminut projektissa ulkopuolisena kouluttajana syksystä 2009 lähtien. Projektin tilaisuuksista, käyttäjien kokemuksista ja saadusta palautteesta kerrotaan tarkemmin projektin www-sivuilla www.pirkanmaanotty.fi. Pirkanmaan Otty -projekti kannustaa pirkanmaalaisia insinöörejä, diplomi-insinöörejä, ekonomeja ja tradenomeja omatoimiseen työllistymiseen. Projektin tavoitteena on työttömän laadukas työllistyminen osaamista ja koulutusta vastaavaan työtehtävään pitkäaikaiseen työsuhteeseen. Projektia rahoittavat Pirkanmaan ELYkeskus, YTN ry, TEK ry, UIL ry sekä Tampereen Insinöörit ry. ■ 43 'PIKPGGTU .KKV[PGVKUUÀ KV[ YYYWKNƂNK sJGTGVJGTGCPFGXGT[YJGTG 7WUK+PUKPÒÒTKNKKVVQQPVWMGPCUK LCVWTXCPCUKV[ÒGNÀOÀUUÀ 7WUK+PUKPÒÒTKNKKVVQXCNXQQGVWLCUK O[ÒUMCPUCKPXÀNKUKUUÀVGJVÀXKUUÀ 6[ÒUWJFGPGWXQPVCCWVVCC MQOGPPWUUQRKOWUVGPMCPUUC ;JÀWUGCORKKPUKPÒÒTKOCVMWUVCCMCPUCKPXÀNKUV[XÀP [TKV[UVQKOKPPCPXWQMUKV[ÒVGJVÀXKUUÀWNMQOCKNNG JQKVCCRKVMKÀMKPRTQLGMVGLCOWKNNCOCPVGTGKNNCVCK MQWNWVVCCMQPUGTPKPV[ÒPVGMKLÒKVÀXKGTCKUUCQNQKUUC 5WQOCNCKUGPKPUKPÒÒTKPMQTMGCCOOCVVKVCKVQQP M[U[VV[ÀXCCVKXKUUCVGJVÀXKUUÀ[ORÀTKOCCKNOCC /KUUÀVCJCPUCVGGVMKPV[ÒVÀUKs8CTMCWFGUUC 9KUEQPUKPKUUC,ÀTXGPRÀÀUUÀVCK)WCPIFQPIKUUC 7WUK+PUKPÒÒTKNKKVVQMWNMGGTKPPCNNCUKV[ÒGNÀOÀP MKKTGKUKNNÀXCNVCVGKNNÀLC[NNÀV[MUGNNKUKNNÀRQNWKNNC 2CNMMCPQUVWTKNNCXQKVVCTMKUVCCRCNMMCVCUQUK RCNCVGUUCUKMQVKOCCJCP +PUKPÒÒTKRÒTUUKLCV[ÒVVÒO[[UVWTXC JGNRQVVCXCVMQVKOCCJCPRCNWWPMKVMCVKNCPVGKVC 6WNGXCKUWWFGPVWTXCC YYYWKNƂ