PDF-tiedosto - Insinööri

7/2010
Erkka Laine, Biovakka:
Bioteknologialla
jätteet hyötykäyttöön
sisältö
Pääkirjoitus ............................................... 5
• Paikallinensopiminenpanee
luottamusmiehetkoville
Uutisia ..................................................... 6
Kolumni.................................................... 8
• Yksinkertaistamuttatotta
Puheenjohtajan palsta ................................ 9
• Oikeusvoitti
10
Edunvalvontaa – henkilöstöedustus ........... 10
Destian pääluottamusmies Pertti Niemellä on kokemusta luoton tehtävistä
sekä julkisella että yksityisellä sektorilla. Ylempien edunvalvonta on terävöitynyt, kun yksityissektorilla työelämä on raadollisempaa.
• Luottoontyöpaikallatukijaolkapää
• Palomestarijapyrynpääluottamusmies
• Julkisensektorintoimintaedellytyksiäon
puolustettava
• Yhteistoiminnallatuloksia
Johtaminen ............................................. 18
• Hyväjohtajatunnistaatyöyhteisöntunteet
• Esimiestätarvitaanratkomaanongelmia
• Reilupelityöpaikalla
Osaaminen .............................................. 22
• Bioteknologiallaparempitulevaisuus
• Työelämätähtäimeenjoopiskeluaikana
Yhteiskunnasta ........................................ 26
• Ulkomaalainenmarjanpoimijaon
työlainsuojaton
Vapaa-ajalla ............................................ 28
• KirkkainSM-mitalimielessä
Maailmalta .............................................. 30
• Globalisaationmonetkasvot
Totta ja tutkittua ...................................... 32
• Taantumanäkyytyövoimatutkimuksessa
Oikeutta.................................................. 34
• Yhdistyslainmuutos
Uusia työntekijöitä ................................... 34
12
Kannen kuva: Esa Kulmala
2
Palomestari Sami Backmanin
luottamustoimet Etelä-Karjalan
pelastuslaitoksen paikallisyhdistyksessä hoituvat oman työn
ohessa.
Opiskelija-asiaa ....................................... 36
Mennen tullen ......................................... 38
Mielipide ................................................ 40
Järjestöasiaa ........................................... 42
14.10. numero 7/2010
Insinöörien, insinööriopiskelijoiden ja muiden tekniikan ammattilaisten järjestölehti.
Aikakauslehtien liiton jäsen.
Julkaisija Uusi Insinööriliitto UIL ry
Nya Ingenjörsförbundet UIL rf
Osoite Ratavartijankatu 2, 8. krs
00520 Helsinki
Puhelin, vaihde 0201 801 801
Faksi 0201 801 880
www.uil.fi
Päätoimittaja/Toimituspäällikkö
Ilona Mäenpää 0201 801 826
Toimittaja
Kirsi Tamminen 0201 801 819
22
Erkka Laine haluaa säästää ympäristön puhtaampana, siksi hän
lähti opiskelemaan bioteknologiaa.
Taitto
Kaaripiste Oy
Ilmestymispäivät 2010
18.11., 16.12.
Tarkastettu levikki 61 141 kpl (25.3.2010)
Painos 63 000
Osoitteenmuutokset
puh. 0201 801 877
opiskelijat 0201 801 864
Painopaikka Acta Print Oy
Verkkolehti: www.insinoori-lehti.fi
Ilmoitushinnat
Aukeama
mv 3 800 € / 4-väri 5 500 €
Sivu
mv 2 150 € / 4-väri 3 000 €
1/2 sivu
mv 1 500 € / 4-väri 2 200 €
1/4 sivu
mv 1 100 € / 4-väri 1 600 €
26
UUSI
InsInöörI
Ulkomaalaisten marjanpoimijoiden
ja muiden kausityöntekijöiden työoloista tehdään selvitys ulkoministeriössä.
Tilaushinta 50 €/vuosikerta
Ilmoitukset ja tilaukset
Kirsi Tamminen 0201 801 819
ISSN 1796-8178
3
JÄSENVAKUUTUKSET
Hammaspeikko sai häädön Tallinnassa
Pasi oli lähtenyt työkavereiden kanssa Tallinnaan laivalla, kun julma hammassärky alkoi. Laivan
infosta saadut särkylääkkeet eivät toimineet pitkään, joten Tallinnassa oli pakko turvautua hammaslääkäriin. Onneksi työkaveri muisti, että heillä on liiton jäsenetuna matkavakuutus.
Uuden Insinööriliiton jäsenenä sinullakin on matkavakuutus
Ifissä ja yhteistyökumppania käyttäessäsi saat kulut suoralaskutukseen. Lisäksi sinulla on jo Ifistä mm. tapaturmavakuutus.
Täydennä vakuutusturvaasi ja vakuuta myös perheesi.
UIL:n jäsenenä saat Ryhmäsampo Primus -henki-ja
tapaturmavakuutuksen markkinoiden edullisimpaan
hintaan. Suojaudu kolhuilta – hyödynnä jäsenetusi.
Lue lisää if.fi/uil tai soita 010 19 19 19.
Turvan myöntää Ifin yhteistyökumppani Keskinäinen
Vakuutusyhtiö Kaleva.
109
200
Valittujen Palojen lukijat valitsivat Ifin v. 2010
luotetuimmaksi suomalaiseksi vakuutusyhtiöksi.
Kiitos siitä!
Ole huoletta. Me
autamme.
if.fi/uil
p. 010 19 19 1
9
pääkirjoitus
Paikallinen sopiminen
kovistelee luottamusmiehiä
Ilona Mäenpää
[email protected]
Lokakuu 2010
Y
lempien toimihenkilöiden määrä työelämässä on
jatkuvassa kasvussa työtehtävien muututtua entistä
vaativammiksi ja itsenäisemmiksi. Yhä enemmän tuo-
pää, jopa tärkeämpää kuin palkan suuruus, sillä
asiantuntijatyö on erittäin uuvuttavaa. Uuden työelämän
tantoa siirtyy ulkomaille ja vain vaativimmat asiantun-
on vastattava huutoon. Yrityksiltä ja esimiehiltä edellyte-
tija- ja tuotekehitystyöt jäävät Suomeen monikansalli-
tään joustavaa suhtautumista myös työnteon muotoihin
sissa suuryrityksissä.
liittyen. Valvontakulttuuri on aikansa elänyttä.
Ylemmät toimihenkilöt eivät enää ole herroja kuten
Miten houkutella nuoria hakeutumaan yrityksiin,
kenties joskus aikoinaan. Heidän asioitaan ei enää voi
joissa joustavuus ja johtajuus ovat hakusessa? Niihin
tehokkaasti hoitaa yksilöllisesti, vaan niistä täytyy sopia
sekä työhyvinvointiin panostaminen voisi kuitenkin olla
kattavasti ja sitovalla tavalla.
valttikortti rekrytointitilanteessa.
Luottamusmiehillä, jotka ovat työpaikalla edustet-
Ovatko firman arvot tai Code of conductin henki
taviensa äänitorvia, on suuri vastuu, sillä takana on iso
unohtuneet, kun tasa-arvoista kohtelua ei taata kaikille
joukko edustettavia. Heidän on oltava asiantuntijoita
henkilöstöryhmille? Työturvallisuuskin on koetuksella,
siinä, mitä he tekevät, heidän pitää tietää, mikä on hy-
kun työnantaja teettää jopa 22-tuntisia päiviä. Entä jak-
väksi edustettavien kannalta. Heiltä vaaditaan yhä enem-
saminen ja työhyvinvointi, joista niin paljon puhutaan?
män aikaa edustettaviensa asioiden ajamiseen.
Työtä tehdään nykyisin yhä enemmän kaikkialla
Paikallisella tasolla sovittaessa luottamusmies on yk-
muualla kuin oman työpöydän ääressä. Sitä tehdään lento-
sin, eikä hänellä ole käytössään painostustoimia. Toisella
koneissa, junissa, hotelleissa, seminaareissa, myös viikon-
puolella vastassa on työnantajakolonnan vahva edustus.
loppuisin… Työsuhteesta on tullut luottamussuhde, jossa
Tässä asetelmassa työrauha myydään halvalla.
pitäisi keskittyä tulokseen eikä tekemisen valvomiseen.
INSINÖÖRI
UUSI
N
uorelle sukupolvelle vapaa-aika on entistä tärkeäm-
5
uutisia
Paperiteollisuuden ylemmät
ulosmarssille ja lakkoon
P
aperiteollisuuden ylemmät toimihenkilöt lisäävät painostustoimia syyskuussa aloitetun ylityö- ja matkustuskiellon lisäksi.
Ylemmät toimihenkilöt keskeyttävät työnsä ja poistuvat työpaikoiltaan perjantaina 22. lokakuuta kello 12–18, ellei sitä ennen
päästä neuvottelutulokseen työnantajan kanssa.
Ulosmarssi toteutetaan kaikissa paperiteollisuusyrityksissä
samanaikaisesti.
Lakko alkaa perjantaina 29. lokakuuta kello 06.01 ja päättyy
tiistaina 2. marraskuuta kello 06.01. Paperiteollisuuden ylemmän
toimihenkilön tehtävissä työskentelevät eivät mene työpaikalleen
eivätkä työskentele lakon aikana etänäkään.
Lakko koskee kaikkia paperiteollisuusyrityksiä.
Ylityö- ja matkustuskielto jatkuu.
YTN tavoittelee metsäteollisuuden ylemmille toimihenkilöille joustavaa ja kannustavaa, mutta sitoviin sopimuksiin perustuvaa henkilöstöpolitiikkaa, jossa ylityöt ja matkustaminen
työasioissa korvataan.
Suurin kiista koskee työehtosopimusvaikutteista kirjausta
mahdollisuudesta sopia paikallisesti työaikapankista. Lisätietoja
Työaikapankki paperille! -sivustolta osoitteesta www.ytnmetsa.fi.
Raha ei ratkaise
työssä jaksamista
n Pelkkä raha ei välttämättä kanna pitkälle
työntekijöiden palkitsemisessa ja kannustamisessa. Aineeton palkitseminen, kuten säännöllinen palaute ja mahdollisuus
koulutukseen auttavat motivoitumaan ja
jaksamaan työelämässä.
Aineellinen palkitseminen on tehokasta, mutta toimiakseen halutulla tavalla
järjestelmän täytyy olla oikeudenmukainen ja tulospalkkioiden kriteereiden pitää olla selvät, muistuttaa työmarkkinaasiantuntija Tina Sweins Telma-lehdessä.
Aineellisen palkitsemisen rinnalla kulkeekin aineeton palkitseminen. Sen muotoja ovat työn sisältö ja mahdollisuus kouluttautua, työn arvostus ja siitä saatava palaute sekä mahdollisuus vaikuttaa omaan
työhön. Sweinsin mukaan työsuhteen pysyvyys nousee useimmiten kärkipäähän,
kun työntekijöiltä kysytään tärkeimpiä
työhön liittyviä asioita.
6
Stora Enson Oulun tehdas. Kuva: Kai Tirkkonen / Gorilla
– Työajan järjestelyt ja työaikojen
jousto liittyvät tiiviisti työhyvinvointiin ja
työssä jaksamiseen. Esimerkiksi vuorotteluvapaa voi olla tärkeä ikääntyneemmille
työntekijöille, ja nuoria kiinnostaa usein
itsensä kehittäminen ja uuden opiskelu.
Epätyypillisissä työsuhteissa
olevien oikeuksiin vahvistusta
n Euroopan parlamentin mielestä työlainsäädännön uudistusten on suojeltava
työntekijöitä, jotka ovat normaalista poikkeavassa ansiotyössä, kuten osa-aikaisessa
tai määräaikaisessa työsuhteessa.
Työlainsäädännön on helpotettava
liikkuvuutta vaihtelevien työjaksojen ja
työttömyyden välillä.
Lisäksi parlamentti vaatii jäsenvaltioita toteuttamaan oikeudenmukaisia ja
tasapainoisia joustoturvan periaatteita
sekä painottaa, ettei joustoturva voi toimia ilman kestävää sosiaaliturvaa.
Teknologiateollisuus pyrkii
kohti parempaa työelämää
Teknologiateollisuus ryhtyy kirkastamaan mainettaan aloittamalla monivuotisen hankkeen hyvän työelämän puolesta.
Kansainvälisestikin poikkeuksellisen laajassa urakassa ovat mukana sekä työnantaja että kaikki henkilöstöjärjestöt, myös
Ylemmät Toimihenkilöt YTN.
Hyvä työ – pidempi työura -hankkeen
tarkoituksena on päästä sanoista tekoihin niin, että teknologiateollisuuden yrityksissä yhdessä paneudutaan työelämän
kipupisteisiin ja toimitaan niiden poistamiseksi.
Tavoitteena on henkilöstön kohentunut hyvinvointi ja työkyvyn ylläpitäminen ja sen myötä esimerkiksi sairauspoissaolojen hallinta, työurien pidentyminen
ja tuottavuuden kasvu.
Pilottivaiheeseen halukkaita yrityksiä
on ilmaantunut enemmän kuin tarvittaisiin, peräti 30.
n
Uuden Insinööriliiton puheenjohtaja
Pertti Porokarin mukaan työnantajien
otteet insinöörien edunvalvontaa kohtaan ovat koventuneet eri toimialoilla.
Tämä on nähtävissä eri alojen sopimusneuvotteluissa, joissa työnantajapuoli haluaa joko heikentää nykyisiä ehtoja tai
kieltäytyy keskustelemasta työelämän perusoikeuksista.
Työnantajien koventuneet otteet ovat
näkyneet jo pidemmän ajan. Viime talvena kemian alalla työskentelevien insinöörien ja alan muiden ylempien toimihenkilöiden oli ryhdyttävä pistelakkoon,
sillä työnantajapuoli kieltäytyi neuvottelemasta työehtosopimuksesta.
Työnantajapuoli tarjosi ylemmille
toimihenkilöille vain palkkapöytäkirjaa.
Muita henkilöstöryhmiä edustavien liittojen kanssa työnantajapuoli oli solminut
työehtosopimuksen. Hyvin pitänyt lakko
tuotti kemian alan ylemmille toimihenkilöille ensimmäisen työehtosopimuksen,
jota ei olisi syntynyt ilman onnistunutta
työtaistelua.
Kuva: Timo Jaakonaho / Lehtikuva
Työnantajan otteet insinöörejä
kohtaan koventuneet
■
Suunnittelualan ylemmät
neuvottelutulokseen
■ Suunnittelualan ylempien toimihenki-
löiden työehtosopimuksesta päästiin neuvottelutulokseen keskiviikkona 6.10.
Tämän vuoden palkkaratkaisu on syksyn yleisen linjan mukainen ja kustannusvaikutukseltaan 1,5 prosenttia. Ensi
vuoden palkankorotuksista neuvotellaan
erikseen.
Neuvottelutulos menee vielä YTN:n
hallituksen päätäntään.
Suunnittelualalla työskentelee noin
10 000 ylempää toimihenkilöä.
Salon seudulla eniten
informaatioalan työpaikkoja
■ Informaatiosektorin työpaikkojen
osuus kaikista työpaikoista oli suurin Salon seutukunnassa (22 prosenttia) vuonna
2008. Seuraavina tulivat Oulun (13 proUUSI
INSINÖÖRI
Oletko ehdokkaana eduskuntavaaleissa?
Jos olet Uuden Insinööriliiton jäsen ja
ehdokkaana ensi huhtikuun eduskuntavaaleissa, ilmoittaudu Uusi Insinööri -lehdelle joulukuun puoliväliin mennessä.
Maaliskuun Uusi Insinööri -lehdessä
julkaistaan ehdokkaiden valokuvat, yhteystiedot ja lyhytmuotoiset haastattelut. Tavoitteena on saada tekniikan asiantuntijoille mahdollisimman suuri äänisaalis ja
sen myötä riittävä edustus Arkadianmäelle.
Eduskuntavaalikokonaisuus tehdään
heti alkuvuodesta, joten ole ajoissa liikkeellä, jos haluat tehdä itsesi tunnetuksi
muille insinööreille ja tekniikan alan asiantuntijoille.
Lähetä yhteystietosi osoitteeseen [email protected].
■
senttia) ja Helsingin (12 prosenttia) seutukunnat. Tiedot käyvät ilmi Tilastokeskuksen työssäkäyntitilastosta.
Informaatiosektori koostuu tietyistä
tavara- palvelu ja sisällöntuotannon toimialoista. Sisältötuotannon toimialoilla
työskenteli noin 79 600, palvelutuotannossa noin 70 400 ja tavaratuotannossa
noin 31 400 henkilöä eli yhteensä noin
181 000 henkilöä.
Miesten osuus informaatiosektorin
työllisistä oli 60 prosenttia. Miesvaltaisimmat informaatiosektoriin kuuluvat
toimialat ovat tietokoneiden ja viestintä-
Uuden Insinööriliiton hallitusohjelmatavoitteet
vuoden 2011 eduskuntavaaleihin
Uuden Insinööriliiton hallitusohjelmatavoitteet.
laitteiden korjaus, ohjelmistojen kustantaminen ja tietokoneiden ja niiden oheislaitteiden valmistus.
Informaatiosektorilla työskentelevien
ikärakenne oli hieman keskimääräistä
nuorempi. Informaatiosektorilla työskentelevistä alle 45-vuotiata oli 65 prosenttia, kun taas kaikilla toimialoilla tämä
alle 45-vuotiaiden osuus oli 56 prosenttia.
Viisikymmentäviisi vuotta täyttäneiden osuus kaikilla toimialoilla oli 18 prosenttia. Informaatiosektorilla työskentelevistä 13 prosenttia.
7
kolumni
Vesa Saarikoski
puheenjohtaja, Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto ARENE
Yksinkertaista mutta totta
S
uomalaisen yhteiskunnan hyvinvointi perustuu
korkeaan osaamiseen ja innovaatioihin. Metsä­
teollisuuden vihreän kullan vuosisata ja Nokian
menestyksen vuodet puhuvat puolestaan. Näiden me­
nestystarinoiden vastoinkäymiset ovat lietsoneet huolta
kärkisijoilla pysymisestä – vaikka Newsweek vielä äsket­
täin rankkasikin Suomen maailman parhaaksi maaksi
ennen muuta koulutusjärjestelmän ansiosta.
Viime vuonna innovaatiojärjestelmän kansainvälinen
arvio ja Suomen Akatemian raportti tieteen tilasta ja ta­
sosta lisäsivät vettä myllyyn. Julkaisujen viittauskertoi­
met ja eräät muut indikaattorit antoivat ymmärtää, että
Suomen tieteellisen tutkimuksen laatu on vain OECD­
maiden keskitasoa ja pohjoismaisessa tarkastelussa hei­
koin. Syyksi epäiltiin muun muassa sitä, että yliopistoissa
tehdään suhteettoman paljon soveltavaa tutkimusta ja
kehittämistyötä perustutkimuksen kustannuksella.
Suurin osa Suomessa tehtävästä tutkimus­, kehitys­
ja innovaatiotoiminnasta (tki) tapahtuu yrityksissä. Ra­
hallisesti yritysten osuus on lähes 75 prosenttia, ja tki­
henkilöstöstä yli puolet työskentelee niissä.
Yritysten tki­henkilöstöstä puolet on insinöörejä ja
teknikkoja tai muita vastaavan tasoisen tutkinnon suo­
rittaneita. Korkeakouluissa heidän suhteellinen osuu­
tensa tutkimuksessa ja kehityksessä on puolet pienempi.
Näyttää ilmeiseltä, että erityisesti työelämässä ja liiketoi­
minnan rajapinnoilla tarvitaan ja arvostetaan insinöörin
kykyjä ja ominaisuuksia.
Voisiko edellä todetusta vetää yksinkertaisen johto­
päätöksen korkeakoulujen rakenteellisen kehittämisen
politiikan sisällölliseksi tavoitteeksi? Suomalainen me­
nestys vaatii korkeatasoista yliopistollista perus­ ja huip­
pututkimusta. Yhtä lailla se vaatii ammattikorkeakou­
lutusta, jonka dynaamisuuden ja työelämälähtöisyyden
takeena on tutkimus­, kehitys­ ja innovaatiotoiminta.
Tältä pohjalta voisi selkeyttää ammattikorkeakou­
lujen ja yliopistojen työnjakoa siten, että alueellinen ja
soveltava olisivat erityisesti ammattikorkeakoulutuksen
määreitä.
8
Tekniikka ja liikenne on ammattikorkeakoulujen
suurin koulutusala. Ammattikorkeakoulutuksessa on
kaikkiaan 132 000 opiskelijaa, joista 39 000 eli 30 pro­
senttia tekniikan ja liikenteen alalla. Vuosittain suorite­
taan noin 5500 tekniikan tutkintoa eli neljännes kai­
kista tutkinnoista.
Suuri keskeyttäminen ja heikohko läpäisy ovat sekä
tekniikan ammattikorkeakoulutuksen että yliopistokou­
lutuksen ongelmia. Insinöörien ja diplomi­insinöörien
osuus korkeakoulutyöttömyydessä on merkittävä.
Insinöörien työllistymistä analysoitaessa on tär­
keää erottaa suhdannetekijät rakennetekijöistä. Silti voi
olla niin, että teknillisen korkeakoulutuksen kansalli­
sen strategian mukaisesti olisi syytä tarkastella kriitti­
sesti koulutuksen volyymia.
Tällöin oleellista olisi selek­
Suurin osa Suomessa
tioon ja laatuun panostami­
nen. Käytännössä olisi nos­ tehtävästä tutkimus-,
tettava opiskelijakohtaista re­
kehitys- ja
sursointia.
Ammattikorkeakoulu­
innovaatiotoiminnasta
tuksen haasteena on hälyt­
tävä opettajaresurssien niuk­ tapahtuu yrityksissä.
kuus. Jokaista opettajaa koh­
den on keskimäärin 16,6 opiskelijaa. Suhde on käytän­
nössä puolet huonompi kuin yliopistoissa.
Työelämälähtöisyys, yritysyhteistyö ja soveltavan tut­
kimuksen hankkeet ja tuotokset vaatisivat todellisuu­
dessa nykyistä väljemmän tuntikehyksen, joka mahdol­
listaisi aidosti koulutuksen ja tki:n integroinnin sekä
poikki­ ja monitieteisyyden. Tki­ ja työelämälähtöinen
pedagogiikka motivoisi sekä opettajia että opiskelijoita
entistä enemmän.
Korkeakoulutuksen on jatkossa yhä enemmän mu­
kauduttava nopeasti muuttuvien ja globaalien työmark­
kinoiden todellisuuteen. Osaamisen päivittäminen ja
joustava kouluttautuminen – josta hyvä esimerkki on
ylempi ammattikorkeakoulututkinto – lomittuu tulevai­
suudessa entistä tiiviimmin työn ja yrittäjyyden kanssa.
puheenjohtajan
palsta
Oikeus voitti
Pertti Porokari
Lokakuu 2010
P
erjantaina 1.10.2010 annetun Helsingin käräjäoi-
vuoden 2007 syysedustajakokoukseen mennessä ja sitä
keuden tuomion mukaan KTK Tekniikan Asian-
käytetään sen jälkeen ainoastaan teknisenä jäsenmaksujen
tuntijat ry velvoitetaan suorittamaan Uusi Insinöö-
välityskanavana. Muusta käytöstä ei ollut sovittu. KTK
riliitto UIL ry:lle 567 026,38 euroa korkolain 4 §:n 1 mo-
rikkoi siis tätä yhdistymissopimusta ja päinvastoin käyn-
mentin mukaisine viivästyskorkoineen 1.2.2009 lukien.
nisti kilpailevan toiminnan 2008 syksyllä, kun kaikki
KTK Tekniikan Asiantuntijat ry velvoitetaan suorittamaan oikeudenkäyntikuluina Uusi Insinööriliitto UIL
UIL:n edustajakokous toimi vastuullisesti antaessaan
ry:lle yhteensä 131 050,89 euroa korkolain 4 §:n 1 mo-
hallitukselle valtuudet viedä saatavat tarvittaessa perin-
mentin mukaisine viivästyskorkoineen kuukauden ku-
tään oikeuden kautta. Yhdistysten hallituksen jäsenillä
luttua tuomion antamisesta lukien. Asianosainen, joka
on laajat vastuut. Jos hallitus olisi jättänyt hakematta
häviää asian, on velvollinen korvaamaan kaikki vasta-
valtuudet edustajakokoukselta ja toiminut toisin, olisi-
puolensa tarpeellisista toimenpiteistä johtuneet kohtuul-
vat hallituksen jäsenet voineet olla henkilökohtaisessa
liset oikeudenkäyntikulut.
vastuussa jäsenistölle holtittomasta talouden hoidosta.
Näin sai päätöksen saatava, jonka määrän KTK jätti
Uskon, että KTK:n jäsenet myös miettivät KTK:n
maksamatta jäsenmaksuja vuodelta 2008. KTK kiisti
hallituksen hakemista henkilökohtaiseen vastuuseen jä-
ensin velkansa ja lopulta väitti, että heillä olisi ollut oi-
senten varojen vastuuttomasta käytöstä ja perusteetto-
keuskin käyttää UIL:n jäsenmaksutuloja omaan toimin-
masta oikeudenkäynnistä.
taansa.
Insinööriliitto ja KTK sopivat yhdistymissopimuksessaan 2006, että KTK lakkaa nykymuotoisena olemasta
INSINÖÖRI
UUSI
KTK-taustaiset yhdistykset olivat vielä UIL:n jäseniä.
Tämän lehden ilmestyttyä tiedämme, onko KTK
tyytynyt tuomioon vai aikooko se edelleen tuhlata jäsentensä varoja hovioikeudessa.
9
edunvalvonta – henkilöstöedustus
Teksti ja kuva: Kirsi Tamminen
Akavalaisen luoton rooli on
muuttunut LTY-sektorilla.
Kun virastossa varmistettiin,
että kukin saa omalla vuorollaan palkankorotuksen,
niin osakeyhtiössä autetaan
jäsenkuntaa lomautus- ja
irtisanomistilanteissa.
Destian ylempien pääluottamusmies pitää tehtäväänsä
näköalapaikkana.
– Välillä olen olkapäänä jäsenille
ja joudun sietämään voimakkaitakin tunteenpurkauksia. Olen tehnyt itselle selväksi, mistä ne johtuvat, joten pystyn käsittelemään
ne hyvin, kertoo pääluottamusmies
Pertti Niemi.
Luotto on työpaikalla
tuki ja olkapää
I
nsinööri Pertti Niemellä on 30-vuotinen ura Destialla ja sen edeltäjissä Tieja vesirakennuslaitoksessa, Tielaitoksessa sekä Tieliikelaitoksessa. Rakennusmestarina taloon tullut ja töiden ohella
insinööriksi kouluttautunut on työskennellyt laajasti ympäri taloa.
2000-luvun alkupuolelta Niemen toimenkuva on muodostunut Länsi-Suomen
valmiuspäällikön tehtävistä sekä oppilaitosyhteistyöstä. Noin puolet työajasta vie
pääluottamusmiestehtävät.
Jäsenten asioiden hoidon tai yt-neuvottelujen lisäksi luotto hoitaa muitakin
tehtäviä, joihin työnantaja pyytää ja joissa
käsitellään henkilöstön asioita. Viimeai-
10
kaisena esimerkkinä on laaja strategiatyö.
Niemellä on riittävästi aikaa hoitaa
luottamustehtäviä, vaikka välillä voi olla
kiireitä.
– Ajankäyttöä ei kukaan pyrikään rajaamaan eikä siitä ole minun aikana väännetty kättä. Valmiuspäällikön tehtävät ja
oppilaitosyhteistyö pitää hoitaa, oli ytneuvottelut meneillään tai ei.
Niemen mukaan luottamushenkilö
tarvitsee osaamista ennen kaikkea palkkaja yt-neuvotteluissa. Ensin on osattava termistö, jota niihin pääsee sisään. Niitä voi
opiskella luottamusmieskursseilla.
– Hyväksi neuvottelijaksi päätyy vain
käymällä neuvotteluja, vaikka kursseilta
voi saada kikkoja.
Kotiläksyt täytyy tehdä hyvin muun
muassa henkilöiden suhteen: kenen
kanssa neuvottelee missäkin asiassa ja
mille tasolle mikäkin asia kuuluu.
On hyvä seurata myös muiden alojen
kuulumisia, Niemi vinkkaa, sillä siten saa
uusia näkökulmia.
Luottamustoimet harrastuksena
Niemen luottamusmiesura käynnistyi yhdistysten kautta. Hän on ollut mukana
eri insinööriyhdistyksissä, muun muassa
Tie- ja liikenneinsinöörit TIELIn puheenjohtajana.
– Yhdistyksissä on ollut hyviä tyyppejä ja työkavereita mukana, ympäristössä
on kokonaisuudessaan hyvää porukkaa.
Aktiivinen mies huomattiin ja hän
valittiin 1990-luvulla työpaikkansa varapääluottamusmieheksi. Edunvalvonta
on portaittain muuttunut. Virastossa neuvotteluilla oli äärettömän pieni vaikutus,
palkankorotusprosentit tulivat valmiiksi
annettuina, perusteina lähinnä virkaikä.
– Palkankorotuksia tavallaan jonotettiin. Mitä vanhemmaksi tuli, sitä enemmän sai rahaa, Niemi kärjistää.
Nykyisin osaamista ja tuloksentekoa
arvostetaan ja ainakin osittain niistä palkitaan. Toisaalta suurin muutos on epävarmuuden moninkertainen lisääntyminen,
mikä korostuu koko talossa.
Destian edeltäjissä vahvoja järjestöjä
ovat olleet työntekijöitä edustava Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ja toimihenkilöitä edustava Pardia.
– Akavalaiset ovat peesanneet kyljessä ja hoitaneet suhteita osittain keittiön kautta, Niemi sanoo.
Hänen mukaansa tilanne on muuttunut, kun raadollisuus on tullut yhtiöitettyyn taloon. Nyt akavalainen edunvalvonta on hyvin samantyyppistä kuin
muillakin henkilöstöryhmillä, ehkä vähän
pehmeämpää.
– Olemme ”sivistyneempiä” tässä työssä:
käytämme vähemmän voimakeinoja.
Yhteistyötä muiden henkilöstöryhmien kanssa on lisätty tarkoituksella. Silloin kun on tarvetta, ryhmät esiintyvät
yhtenä rintamana.
Tämä vuosisata vähennetty väkeä
Esimakua vähenevistä töistä tuli 2000-luvun alkupuolella, kun Tieliikelaitoksessa
tehtiin työmahdollisuuksien kartoitus.
L
Pitkän siirtymäajan aikana lopetettiin lukuisia työsuhteita monin eri tavoin.
Sittemmin Destian aikana oli paikallisia, lomautuksiin liittyviä yt-neuvotteluja.
Viime vuoden syksyllä Destia ilmoitti
neuvottelujen alkaessa 220 henkilön vähentämistarpeen, joka sellaisenaan toteutui. Akavalaisia oli joukossa nelisenkymmentä.
– Kaikki sitä ennen tapahtunut luottamusmiestoiminta oli siihen nähden lastenleikkiä. Silloin puhuttiin useampien
kymmenien akavalaisten irtisanomisista.
Pitkiä työuria katkaistiin.
Yt-neuvottelut ja niitä seuranneet jättivät Niemen mukaan jälkensä jokaiseen
destialaiseen: niin irtisanoviin esimiehiin,
luottamusmiehiin ja eniten heihin, jotka
joutuvat irtisanomisten kohteeksi.
– Heidän arpensa eivät ihan helpolla
katoa. Voittajia tässä ei ole ainoatakaan.
Myös ne työkaverit, jotka saivat pitää työpaikkansa, kokevat syyllisyyttä,
sillä yhtä lailla itse olisi voinut olla irtisanottujen listalla ja toinen olisi voinut jäädä.
Niemi kutsuu yt-neuvotteluja kuuden
viikon teatteriksi.
– Kun kuusi viikkoa muka neuvotellaan muka eivätkä asiat muutu miksikään,
niin turhauttaa. Varsinkaan kun ei puhuta
edes henkilöistä.
Henkilölistat tulevat vasta siinä vaiheessa, kun yt-neuvottelujen perusteet
vahvistuvat ja ne ovat päättyneet.
Yt-neuvottelut myrkyttävät
työpaikan ilmapiirin
Kukaan ei osannut arvata, mitä kaikkea
muuta yt-neuvottelut tuovat mukanaan
kuin pelkät irtisanomiset. Irtisanomistavoissa on paljon parantamisen varaa,
iikenne- ja Erityisalojen Työnantajat LTY:ssä on rautatie-, ilmailu-, metsänhoito-, korjaamo-, tarkastus-, testaus-, laboratorio- ja infra-aloilla sekä eräillä muilla erityisaloilla toimivia yrityksiä.
LTY:n jäseninä on osakeyhtiöitä, valtion liikelaitoksista annetussa laissa
tarkoitettuja liikelaitoksia sekä erillisen yhteistoimintasopimuksen perusteella valtiovarainministeriö.
Alalla työskentelee noin 20 000 henkilöä, joista kymmenesosa on ylempiä toimihenkilöitä. LTY-sektorilla pääsopijoina palkansaajapuolella ovat Ylemmät toimihenkilöt YTN, Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL sekä Pardia.
UUSI
InsInöörI
mutta Niemi arvelee, että niissä on aina
eikä koskaan henkilöstö ole tyytyväinen.
Useamman kuukauden ajan huhuissa
oli arvailtu, kenen työt loppuvat. Kielteinen ilmapiiri levisi ja vaikutti henkilökohtaisiin suhteisiin, niin työkavereihin kuin
esimiehiinkin.
Omat ongelmansa toivat Destian kokemattomuus yt-neuvotteluissa, minkä
toimitusjohtajakin joutui myöntämään
toistuvasti. Esimerkiksi ei osattu arvioida,
miten henkilöstö reagoi tilanteeseen.
– Suunnittelupuolella erittäin tärkeitä asiantuntijoita jätti talon. Kilpailijat käyttivät härskisti hyväkseen: ne lisäsivät omia resurssejaan meidän kustannuksella, Niemi kertoo.
Pomon paikat vähenevät
Destiassa on jälleen yt-neuvottelujen
uhka. Destian taloudellinen tilanne ei ole
kovin hyvä ja siellä on selvästi työpulaa.
– On helppo laskea, että talo sopeuttaa edelleen, varsinkin jos liikevaihto laskee. Jos korjaavaa toimenpidettä ei tehdä,
niin kohta ei ole kenelläkään töitä, Niemi
arvioi.
Hän uskoo, että vaikka nyt keskustellaan samanaikaisesti sekä lomautuksista
että irtisanomisista, niin lomautuksiin
päädytään viimevuotista enemmän.
– Mahdollisten irtisanomisten määrä
on huomattavasti pienempi kuin viime
vuonna.
Arvioni säästötarpeesta on useita kymmeniä henkilötyövuosia, mistä kymmenes
kohdentuu akavalaisiin.
Destian henkilöstön koko on noin
2 300 ja ylempiä on parisataa. Organisaatio uusitaan ja useampi liiketoimintaryhmä poistuu kokonaan. Ensimmäistä
kertaa irtisanotaan työpäälliköitä ja johtajia. Osa on sopimusten yläpuolella, mutta
osa on työehtosopimusten piirissä.
Irtisanomismenettelyissä luottamusmiehellä on tehtävänsä. Niemi pyrkii
aktiivisesti auttamaan omaa jäsenkuntaansa niin hyvin kuin on mahdollista.
Vaikka lopputulos on huono, niin luotto
varmistaa, että jäsen hoitaa asiansa kunnolla, jotta hän saa kaikki itselleen kuuluvat edut. Joskus voi neuvotteluissa saada
parannuksia ja työsuhteisiinkin on pystynyt vaikuttamaan. n
11
edunvalvonta
Teksti ja kuvat: Ilona Mäenpää
Sami Backman:
Palomestari ja pyryn
pääluottamusmies
Sami Backmanin syksy kuluu
Joutsenon paloasemalla palomestarina. Päätoimessaan vuoromestarina hän toimii viiden
miehen esimiehenä Lappeenrannan paloasemalla. Luottamustoimet Etelä-Karjalan pelastuslaitoksen paikallisyhdistyksessä eli pyryssä hoituvat oman
työn ohessa.
E
dustettavat kuuluvat Etelä-Karjalan
pelastuslaitoksen paikallisyhdistykseen eli pyryyn. Se on KTN:n paikallisyhdistys, jolla on neuvottelu- ja sopimisoikeus yhdistyksen toimialueella.
– Meidän pyryssä on jäseniä noin 65.
Järjestelyvaraeristä ja työsuhteen ehdoista
neuvotteleminen kuuluvat pääluottamusmiehen tehtäviin.
Esimiestyö sisältää normaaleja työnjohdollisia asioita omassa työvuorossa.
Etelä-Karjalan pelastuslaitoksen kokonaishenkilömäärä on noin 120. Ym-
päri vuorokauden miehitetyt paloasemat
ovat Lappeenrannassa ja Imatralla. Muiden kuntien alueella toimista vastaavat sopimuspalokuntien yksiköt.
Palomestarina jouluun saakka
Backman toimii palomestarina vuoden
loppuun saakka Joutsenon paloasemalla.
Keväällä hän siirtyy takaisin Lappeenrantaan vuoromestariksi. Hän pitää työstään
”palokersanttina”.
– Tärkein tehtäväni on toimia ryhmän
Kalustona palomiehillä on sammutusauto,
jossa miehistönä on aina kuljettajan ja esimiehen/ yksikönjohtajan lisäksi 2 - 4 miestä, sekä säiliö- ja nostolava- auto. Tarvittaessa käytetään myös raivaus-, sukellus- ja
miehistönkuljetusautoa.
12
johtajana eli viiden miehen esimiehenä
hälytystehtävissä ja asemapalveluksessa.
Virkatyö on työn johtamista, harjoitusten vetämistä, huoltojen suunnittelua,
palotarkastusten tekoa ja toimistotöitä.
Tuntikirjanpito, lomat, sisäisten toimintojen seuranta, hälytykset – kaikki on kirjattava ylös.
Vuorokautinen työaika työvuorossa
on 24 tuntia ja 42 tuntia viikossa. Työvuoro pitää sisällään 12 tuntia suunniteltua päiväohjelmaa, koulutusta, kalustohuoltoa ja fyysisiä harjoituksia. Toinen
12 tuntia on varallaoloaikaa 60 sekunnin
lähtövalmiudella.
Lappeenrannan alueella hälytyksiä
tulee 700–800 vuodessa eli keskimäärin
kaksi vuorokaudessa.
– Hälytyksiä tulee yölläkin, mikä on
tietenkin kuluttavaa, Backman sanoo.
Toisaalta työ on vaihtelevaa ja jokainen
hälytys on erilainen. Joskus tulee ikäviä
tapauksia ja pahoja tehtäviä, joissa lapsia tai nuoria menehtyy. Jälkipuintiin saadaan kuitenkin apua ja tapaukset käydään
keskustellen läpi työpaikalla.
Laaja toimenkuva
Backman opiskeli Valtion Palo-opistossa
Espoossa palomies-sairaankuljettajaksi
1988. Kotikonnuilleen Imatralle mies
siirtyi heti tutkinnon suoritettuaan. Ali-
Sami Backmanin töihin kuuluu myös toimistotöitä.
päällystötutkinnon hän suoritti Valtion
pelastuskoulussa Kuopiossa 1993.
Vuoromestari on ylempi alipäällystövirka. Etelä-Karjalassa nimike otettiin
käyttöön vuonna 2006, kun perinteiset
paloesimiehen tehtävät olivat vuosien saatossa lisääntyneet oleellisesti. Toimenkuva
on laaja, sillä tehtäviin kuuluu toimia työvuoronsa esimiehenä, pelastustoiminnan
johtajana, koulutusten ja harjoitusten
suunnittelijana ja kouluttajana, palotarkastajana sekä valistajana ja turvallisuuskouluttajana.
Ammatillisen osaamisen lisäksi tarvitaan johtamistaitoja sekä ammattitaidon
jatkuvaa kehittämistä. Vuorovaikutustaitojen hallinta auttaa luomaan hyvän työilmapiirin ja työmotivaation työvuorossa.
Vapaaehtoistyötä vapaa-ajalla
Lappeenrannan alueella
hälytyksiä tulee
700–800 vuodessa eli
keskimäärin kaksi
vuorokaudessa.
UUSI
InsInöörI
Palomiehen työ vaatii hyvää kuntoa. Erityistä huolta on pidettävä lihaskunnosta
ja -kestävyydestä, hapenottokyvystä sekä
koordinaatiokyvystä.
Backmanille kuntoilu on luontaista
ja hauskaa, hän harrastaa monipuolisesti
liikuntaa lenkkeilyä, uintia, hiihtoa, kuntosalia ja pallopelejä.
Backman on Imatran Moottorikerhon puheenjohtaja ja toimii maakunta-
joukoissa ryhmänjohtajana. Uusin harrastus on FRF eli Finn Rescue Force, joka
keskittyy auttamiseen maailman katastrofeissa. Viimeisimmät FRF:n tehtävät ovat
olleet Pakistanissa ja Haitilla.
Backman on toiminut myös kolme
vuotta rauhanturvaajan maailmalla, Libanonissa ja Makedoniassa 1990-luvulla.
Vaikuttaa siltä, että miehen mieli halajaa edelleen kaukaisiin paikkoihin ihmisiä auttamaan.
Eläkepäätös puhuttaa yhä
Palomiesten eläkeikä puhuttaa yhä,
vaikka päätös siitä tehtiinkin muutama
vuosi sitten.
– Eläkeikä on liian korkea, sillä nyt
jo noin 40 prosenttia palomiehistä lähtee työkyvyttömyyseläkkeelle, Backman
tietää.
Työnantajan tulisikin selvittää, miten paljon halvemmaksi tulisi laskea palomiehet eläkkeelle esim. 58-vuotiaina.
Työkyvyttömyys ja sairaslomat maksavat
yhteiskunnalle.
– Yli 50-vuotias savusukeltaja voi olla
riski sekä itselle että työparille, Backman
sanoo.
Hälytystyön vaikutusta työntekijän
jaksamiseen ei ole tutkittu kunnolla. n
13
edunvalvonta
Teksti ja kuva: Ilona Mäenpää
Yhteistoiminnalla
tuloksia
Vantaan Energialla kehitetään yrityksen toimintaa ja työntekijöiden
mahdollisuuksia vaikuttaa yrityksessä tehtäviin päätöksiin yhteisymmärryksessä. Tämä on kummankin osapuolen etu, sanoo ylempien
toimihenkilöiden luottamusmies Hannu Laine.
Y
hteistoimintaneuvottelukunnan
toimintaan osallistuvat sekä Vantaan Energian että Vantaan Energia Sähköverkot Oy:n kaikki luottamusmiehet, yhteensä kahdeksan kappaletta
sekä henkilöstöpäällikkö.
Kaksi kertaa vuodessa kyseisten yhtiöiden toimitusjohtajat pitävät katsauksen
yhtiöiden toiminnasta ja kaksi kertaa vuo-
dessa yhtiöiden työsuojelupäälliköt kertovat vastuualueidensa toiminnasta.
– Asiat käsitellään yleensä ihan normaalisti keskustellen pöydän ääressä ehkäpä slideshown siivittämänä, ympäristöpäällikkönä toimiva Hannu Laine kertoo.
Kokouksia on noin kerran kuukaudessa. Ne kestävät yleensä pari tuntia ja
sujuvat hyvin.
– Tämä toiminta on ollut pystyssä
hieman eri muodossa varmaan
yli kaksikymmentä vuotta,
Laine tietää kertoa. Aikaisemmista luottamusmiespa-
Ympäristöpäällikkönä Hannu Laine seuraa
ympäristö- ja lupa-asioita, ympäristölainsäädäntöä, päästökaupaa ja yhtiön uusia
jätevoimalahankkeita.
Laki yhteistoiminnasta yrityksissä
L
ailla edistetään yrityksen ja sen henkilöstön välisiä vuorovaikutuksellisia yhteistoimintamenettelyjä, jotka perustuvat henkilöstölle oikea-aikaisesti annettuihin riittäviin tietoihin yrityksen
tilasta ja sen suunnitelmista. Tavoitteena on yhteisymmärryksessä kehittää yrityksen toimintaa ja työntekijöiden mahdollisuuksia
vaikuttaa yrityksessä tehtäviin päätöksiin, jotka koskevat heidän
työtään, työolojaan ja asemaansa yrityksessä. Tarkoituksena on
myös tiivistää työnantajan, henkilöstön ja työvoimaviranomaisten yhteistoimintaa työntekijöiden aseman parantamiseksi ja
heidän työllistymisensä tukemiseksi yrityksen toimintamuutosten yhteydessä.
Tätä lakia sovelletaan yrityksessä, jonka työsuhteessa olevien
työntekijöiden määrä säännöllisesti on vähintään 20.
14
TEM selvittää
pätkätyösuhteiden
ketjutusta
T
Aikaa vie tekeillä olevan palkkausjärjestelmän
rakentaminen.
lavereista tehtiin yt-neuvottelukunta asialistaa virallistamalla.
Tänä vuonna aikaa ovat Laineen
mukaan vieneet paikalliset neuvottelut.
Muita aiheita ovat olleet muun muassa
henkilöstöstrategia, eläkkeelle siirtyvien kannustinjärjestelmä, suorituspalkkausjärjestelmä, palkkatilastot, luottamusmiesasiat, talon sisäiset toimikunnat,
toimitusjohtajan talouskatsaus, ajankohtaiset työsuojeluasiat, merkkipäiväasiat ja
koulutusprosessin kehittäminen.
Joskus luottamusmies voi joutua vaikean asian eteen. Sellaisia ovat olleet muun
muassa saadut varoitukset tai tehtävän tai
toimipisteen siirtoihin liittyvät asiat.
Aikaa vieväksi prosessiksi on osoittauUUSI
INSINÖÖRI
tunut tekeillä oleva palkkausjärjestelmän
rakentaminen. Tehtävien vaativuudet on
ensin arvioitava osana sitä.
Varhainen välittäminen on teema,
joka on monessakin työpaikassa tullut
pop-aiheeksi tänä vuonna. Työterveyshoito ja lääkärit laativat yhteistyössä ohjeistuksia sille, miten toistuviin tai pitkäaikaisiin sairauspoissaoloihin puututaan.
Vantaan Energiassakin tästä on keskusteltu nyt paljon.
– Olemme suunnitelleet mallia, jossa
sairasolojen ylittäessä tietyn rajan vaikkapa kolmen kuukauden ajalla, esimies
automaattisesti kävisi juttelemassa alaisensa kanssa ja miettimässä keinoja asiantilan parantamiseen. ■
yö- ja elinkeinoministeriö selvittää, pitäisikö määräaikaisten
työsuhteiden ketjutusta koskevaa
lainsäädäntöä tiukentaa. Asia on
listattu hallituksen vielä tällä vaalikaudella annettavien esitysten luetteloon.
– Asia ei ole vielä päätösvaiheessa, vaan sitä selvitetään. Lopputulosta on vielä mahdoton sanoa, kertoo asiaa työ- ja elinkeinoministeriössä valmisteleva hallitusneuvos Tuija Kröger.
Työsopimuslaki lähtee ensisijaisesti toistaiseksi voimassaolevista, pysyvistä työsuhteista. Työsuhteen määräaikaisuudelle täytyy
lain mukaan aina olla jokin pätevä
syy.
Ongelmia on syntynyt lain tulkinnasta, kun määräaikaisia työsuhteita solmitaan useita peräkkäin. Ammattiliittojen mielestä
tällaisia ketjutuksia on muodostuneessa oikeuskäytännössä voitu
tehdä löyhin perustein.
Krögerin mukaan asia nousi
hallituksen työlistalle juuri ammattiliittojen toivomuksesta.
Hallituksen lainsäädäntöluettelossa esitys on merkitty annettavaksi marraskuussa, jotta se ehditään hyväksyä vielä tällä vaalikaudella. ■
UP/Kari Leppänen
Myös netissä:
www.insinoori-lehti.fi
15
edunvalvonta
Teksti ja kuva: Kirsi Tamminen
Julkisen sektorin toimintaedellytyksiä
on puolustettava
JUKOn tuore puheenjohtaja Olli Luukkainen arvioi, että ensi
talvena on hyvin lähellä JUKOn sopimusten irtisanominen palkantarkistusten yhteydessä. – Epäilykseni on, irtisanotaan tai
ei, että ensi vuoden loppuun kestävän sopimuskauden aikana
ei päästä juurikaan tekstikysymyksiin.
J
ulkisalan neuvottelujärjestö JUKOn
puheenjohtaja Olli Luukkaisen
mielestä työmarkkinatilanne näyttää vaikealta julkisen sektorin kannalta.
– Valtion ja kuntien taloustilanne on
miinusmerkkinen. Vaikka kuntatalous on
kehittynyt odotuksia paremmin, kuntien
välillä on paljon eroja.
Taloudellisen tilanteen muutokset näkyvät julkisella sektorilla parin vuoden viiveellä. Nyt työllisyyden, viennin ja bruttokansantuotteen kehittyminen kertovat
myönteisestä signaalista. Valtion ja kuntien puolella kokonaistilanne on Luukkaisen arvion mukaan vaikea vielä pari
seuraavaa vuotta.
Huolimatta hankalasta taloustilanteesta julkisen sektorin on pidettävä
huolta henkilöstöstään ja pysyttävä kilpailukykyisenä työnantajana. Luukkainen
vaatii, että julkisen sektorin toimintaedellytyksiä on puolustettava, jotta se pystyy
J
ulkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKOon kuuluu seitsemän
jäsenyhdistystä, joilla on henkilöjäseniä yhteensä runsaat 200 000. Julkisen alan viroissa ja toimissa jäseniä on
runsaat 169 000.
Jäsenistöstä kuntien palveluksessa on noin 70 prosenttia, valtiolla noin
15 prosenttia, yliopistoissa noin 12 prosenttia ja seurakunnissa 2 prosenttia.
JUKO on Pardian ja JHL:n ohella
valtion pääsopijajärjestö.
Pääsopijajärjestöt sopivat Valtion
16
tuottamaan laadukkaita palveluita.
– Perään ymmärrystä siitä, että yksityinen sektori ei pärjää ilman julkista.
Neuvottelutilannetta vaikeuttaa Elinkeinoelämän keskusliitto EK, joka toitottaa, että julkisella puolella ei ole varaa palkankorotuksiin.
JUKOn sopimukset ovat voimassa
ensi vuoden alkupuolelle, jolloin tehdään
palkantarkistukset.
– Olemme hyvin vaikeassa tilanteessa
arvioimassa, sanotaanko sopimukset irti.
Meillä tuskin on tammikuun lopussa varmuutta, mikä tilanne on vappuna.
Vappu vaikuttaa kuntapuolen sopimuksiin, sillä Tehy-pöytäkirjassa on
sovittu tuloksellisuustarkastelusta silloin.
Väki vähenee, mutta työt eivät
– Suomessa on toteutettu erilaisia valtion tuottavuusohjelmia, jotka käytän-
työmarkkinalaitoksen kanssa valtion
virkamiesten ja muiden palkansaajien
palvelussuhteen ehdot.
Valtiosektorilla työskentelee noin
26 000 jukolaisiin liittoihin kuuluvaa
palkansaajaa. Jukolaisia palkansaajia on
liki kaikissa valtion virastoissa ja laitoksissa. Suurin jukolainen palkansaajaryhmä on puolustusvoimien palveluksessa.
Uuden Insinööriliiton jäsenistä 13
prosenttia työskentelee julkisella sektorilla. Heistä noin puolet on töissä valtiolla.
nössä ovat olleet henkilöstön leikkausohjelmia, Luukkainen sanoo.
Samanlaisia ratkaisuja on tehty myös
kuntapuolella. Työn määrä ei ole vähentynyt samassa suhteessa kuin henkilöstön
määrä. Palkkasopimusmallit ovat kulkeneet vaativuuden ja henkilökohtaisten
suoriutumisen suuntaan.
– Meillä on jo siis kaksi elementtiä,
joiden takia palkan pitää nousta: työn
määrä on kasvanut ja työn vaativuus on
lisääntynyt. Palkkaustason on oltava riittävä, kannustava ja motivoiva.
Sekä valtiolla että kunnissa useita palveluita on ulkoistettu. Monissa esimerkeissä kokonaiskustannustaso on paljon
kalliimpi, vaikka itse suoritteen hinta voi
olla halvempikin.
Tekniikan alalla on erityisesti siirrytty
ulkoa ostamiseen. Luukkainen muistuttaa, että silloin osaamista katoaa ja osaamisen katoamisen myötä ostettava työ tulee usein kalliiksi.
– Vie ajallisesti enemmän kuin ei ole
tuntemusta eikä perehtyneisyyttä.
Ulkoistamisen takia tarvitaan erilaisia
byrokraattisia järjestelmiä kilpailuttamiseen sekä tarjouskilpailuiden ja päätöksenteon valmistelemiseen. Lisääntyvä byrokratia maksaa.
– Esimerkiksi tekniikan osalta tämä
johtaa siihen, että rulettia pyörittävät
muut kuin sisältöalan asiantuntijat, usein
esimerkiksi juristit kilpailutuksen asiantuntijoina. Ostetaankohan välttämättä
sitä, mitä tarvitaan, puheenjohtaja pohtii.
Seuraavan neuvottelukierroksen tekstikysymyksiä valmistellaan jo. Luukkainen mainitsee isoina kysymyksinä muun
muassa työurien pituuden ja eläkkeelle
siirtymisiän, pätkätöiden vähentämisen
sekä työhyvinvoinnin.
Korkeasti koulutetulla työn haastavuus on usein henkisellä puolella ja se
vaatii pidempiä palautumisaikoja kuin
aiemmin. Julkisella puolella uupumusta
mät voi käydä omia neuvottelujaan. Kaikilla liitoilla ei riitä osaamista eikä siihen
kykene työnantajakaan. Sen tähden neuvottelujärjestöjen tarve on välttämätön.
Luukkaisen mukaan neuvottelupöydissä muiden henkilöstöryhmien kanssa
korkeasti koulutettuja ei kuunnella riittävästi. Erityiskysymykset eivät ole päässeet
riittävästi esille.
– Korkeasti koulutetut toimivat vastuullisissa tehtävissä, joissa onnistuminen
vaikuttaa moneen muunkin ihmisen työhön ja hyvinvointiin.
OAJ:n puheenjohtaja Olli Luukkainen aloitti lokakuun alussa JUKOn puheenjohtajana. Hänen mielestään ei ole
mitään suurempia muutostarpeita puheenjohtajan vaihtuessa.
– Olen enemmän mukana valtio- ja
yliopistosektoreilla, koska minulla on
taustaakin sillä suunnalla.
Hän kuvailee itseään puheenjohtajana kuuntelevaksi ja verkostoitujaksi,
joka hakee erilaisia ratkaisuvaihtoehtoja
asioihin, jotka on totuttu tekemään tietyillä tavoilla.
– Kuuntelen ihmisiä enkä syötä ajatuksia. En ole yksin toimija, vaan arvostan muiden mielipiteitä. Olen silti määrätietoinen: haluan päätöksiä ja ratkaisuja,
etteivät asiat jää lillumaan.
Korkeakoulutusasteen
koulutusta koko maassa
– Yksityinen sektori tarvitsee julkista,
samoin kuin julkinen tarvitsee yksityistä.
On täysin naurettavaa sanoa, että julkisia
palveluja pitää ajaa alas, sanoo JUKOn
puheenjohtaja Olli Luukkainen.
on entistä enemmän, mikä johtuu työn
intensiivisyyden, määrän ja vaativuuden
kasvusta. Työtä tehdään myös iltaisin ja
viikonloppuisin.
– Työnantajat eivät ole paljon panostaneet työhyvinvointiin, ei julkisella eikä
yksityisellä puolella.
Luukkainen nostaa myös johtamisosaamisten ja -näkemysten parantamisen
esille. Elämme vieläkin henkisessä patruuna-ajassa: pomona voi tehdä mitä vaan.
Kuitenkin ihmisten motivaatio tehdä
on ratkaiseva lopputuloksen kannalta.
UUSI
InsInöörI
Innolla, hyvällä mielellä ja jaksaen työn
laatu paranee ja tuloksen määrä kasvaa.
Neuvottelujärjestö kaikkien puolesta
Neuvottelujärjestöjen tehtävä on sopimusedunvalvonta: palvelussuhteiden ehtojen kehittäminen ja niiden noudattamisen vaaliminen.
Liittojen rooli korostuu, kun enää ei
tehdä tulopoliittisia kokonaisratkaisuja.
Luukkainen huomauttaa, etteivät lukuisat
JUKOlaiset liitot tai liittojen yhteenliitty-
OAJ:n puheenjohtajana Luukkainen
muistuttaa, että ammattikorkeakouluilla
on kansallisen koulutustuotannon ja
muun yhteiskunnallisen palvelutehtävän
lisäksi alueellinen palvelutehtävä. Sen tähden toimijoita tarvitaan kattavasti maan
kaikissa osissa.
– Rahan on mentävä oleelliseen eli
opetukseen ja kehittämiseen eikä betonin lämmittämiseen tai hallintoon.
Luukkaisen mukaan ammattikorkeakoulujen on kyettävä vastamaan työelämän haasteisiin. Opettaja-opiskelijamäärän suhdetta on parannettava.
– Tekniikan puolella on paljon sitä,
että täytyy neuvoa, näyttää ja opastaa kädestä pitäen.
Myös koulutuksen ennakoinnin osuvuutta on parannettava.
– Jos meillä valmistuu tuhansia tekniikan alan osaajia työttömiksi, niin jossakin mättää. n
17
johtaminen
Teksti: Kirsi Tamminen n Piirros: Markku Haapaniemi
Hyvä johtaja tunnistaa
työyhteisön tunteet
Oman työnsä asiantuntijat kuten insinöörit haluavat johtajilta lähestyttävyyttä,
kuuntelua sekä tasavertaista kohtaamista ammattilaisina ja ihmisinä. He eivät
halua paperinmakuista mappijohtajuutta eikä sanelupolitiikkaa tai käskyttämistä.
I
nsinöörit ovat usein selkeästi eteneviä
ja rationaalisia; päätökset tehdään järkiperusteella. Rinnalla kulkee kuitenkin
ihmiskeskeisyys.
– Minulle oli yllätys, että tarve tunteisiin ja ihmisyyteen nousi niin voimakkaasti esille, sanoo kasvatustieteen tohtori
Pirjo Kolari.
Hän tutki väitöstyössään keskisuurta
huipputeknologian tuotteita ja palveluita tuottavaa organisaatiota. Tutkittavassa asiantuntijaorganisaatiossa henkilöstö on korkeasti koulutettuja ja omanarvontuntoista omasta osaamisestaan.
Asiantuntijaorganisaatiossa on spesifiä ja
kompetenssikeskeistä tietoa jostakin aihealueesta muita enemmän.
Kolarin mukaan asiantuntijat eivät välttämättä halua tulla johdetuiksi.
Heissä on itseohjautuvuutta ja oma-aloitteisuutta. Koska he ajattelevat ja tekevät
päätöksiä itse, he ovat vaikeastikin hallittava joukko.
Kolari on pohtinut paljon, tarvitaanko johtajia ylipäätään enää ollenkaan. Hän on päätynyt siihen, että tarvitaan, mutta ei enää perinteisessä roolissa.
Kaikkitietävän, kontrolloivan ja muiden
yläpuolelle asettuvan johtajan tehtävä on
vanhentunut.
Nyt tarvitaan koordinaattoria, organisoijaa ja asioiden mahdollistajaa. Aseman tuoma auktoriteetti perustuu asiantuntija-auktoriteettiin. Johtajan pitää olla
mukana tekemisessä. Hänellä on asian-
18
tuntemusta ja hän iskee lapionsa samaan
tekemiseen. Muun muassa näitä asioita
asiantuntijat arvostavat esimerkillisyytenä.
Johtajan on laitettava likoon myös
oma persoonansa.
Teknis-taloudellisen
osaamisen lisäksi tunneälyä
Armeijassa käyty johtajakoulu voi olla
joissakin tilanteissa hyvä, mutta Kolari ei
purematta niele sen ylivertaisuutta. Talouden ja muun kokonaisuuden ymmärtämisen rinnalla johtajalla on oltava ihmisen
kokonaisvaltaista tuntemista, tietämistä
ja ymmärrystä.
Asiantuntijoiden johtamisessa tunneälyllä on iso osa.
Tunneäly tarkoittaa, että tunnistaa
omat tunteensa ja pystyy erottamaan
koko tunneskaalan. Tunneälykkäällä on
taito hallita ja säädellä erilaisia tunnetiloja
sekä kyky ymmärtää, missä tilanteessa on
sopivaa näyttää tunteensa.
Työyhteisössä pitää näyttää myös
kielteiset tunteet, mutta on ymmärrettävä tapa, jolla se tehdään. Vaikka olisi
miten aggressiivisuutta täynnä toista ihmistä kohtaan, niin häntä ei saa nolata.
Tunneälykäs ihminen ei näytä eikä
käytä julkisesti valtaa siten, että nolaa
toisen palaverissa lyömällä lyttyyn hänen
mielipiteensä.
– Asioista voi olla kiivaastikin eri
mieltä, mutta kritiikki kestetään puolin
ja toisin.
Kolari korostaa tilannetajua, jota
myös johtajalla on oltava. Tilannetajun
avulla hän pystyy lukemaan heikkoja signaaleja.
– Kun hallitsee omia tunnetiloja, havaitsee helpommin myös muiden tunteita
sekä kykenee toimimaan sosiaalisessa vuorovaikutuksessa.
Luottamusta työpaikoille
Pirjo Kolari painottaa, että työyhteisössä
on muistettava toisten kunnioitus ja ar-
Osasta ei koskaan kasva hyviä johtajia,
osalla on synnynnäinen johtajapersoona.
Ristiriitaisessa työyhteisössä tuhlataan
turhaan energiaa, jonka voi käyttää paljon myönteisemminkin. Kolari muistuttaa, että työ on iso osa ihmisten elämää:
työpaikalle pitäisi olla kiva tulla ja sieltä
pitäisi lähteä hyvillä mielin.
Lämmin ja luja johtaja
Hyvällä johtajalla on lämpöä, lujuutta, ystävällisyyttä, tietämystä ja kykyä olla henkisesti läsnä, Kolari listaa tutkimusaineistostaan nousseita asioita.
– Johtamisessa on kovat vaatimukset,
mutta tehtävässä voi kasvaa.
Osasta ei koskaan kasva hyviä johtajia,
osalla on synnynnäinen johtajapersoona.
Suomessa on paljon johtamistaidon koulutusmahdollisuuksia.
– Joskus ei voi olla hämmästelemättä
sitä, mihin koulutus on mennyt ja onko
se valunut hukkaan. Voi olla, että ne jotka
nimenomaan tarvitsisivat koulutusta, eivät siihen hakeudu, Kolari pohtii.
– Surullista on, ettei johtaja aina ymmärrä, millaista muutosta pitäisi tapahtua hänen omissa asenteissaan ja ajattelussaan.
Muutos seuraavan sukupolven aikana
vostus. Työpaikalla on luotava avoin keskustelukulttuuri ja rakennettava luottamuksen ilmapiiriä.
Hän kertoo kammottavan esimerkin
isosta suomalaisorganisaatiosta, jossa kukaan ei saa puhua sillä aikaa, kun johtaja
poistuu palaverista. Ei paljon paremmalta
kuulosta työyhteisö, jossa johtaja ei tervehdi aamulla vastaan tullessaan.
– Meillä on koko yhteiskunnassa paljon kyvyttömiä johtajia, jotka eivät kykene kohtaamaan tunnetilanteita tai organisaatiossa vallitsevaa tunnekenttää.
Niillä on kuitenkin erittäin suuri merkitys ihmisten työhyvinvointiin ja työmoUUSI
InsInöörI
tivaatioon.
Monet ristiriidat ja ongelmat työpaikoilla johtuvat juuri huonosta johtajuudesta. Yksittäinen ihminen ei voi kovin
paljon vaikuttaa siihen. Kolarin mukaan
monissa työyhteisöistä puuttuu kollektiivisuutta, jolla lähteä muuttamaan tilannetta.
– Aina on johtajien nöyristelijöitä,
hännystelijöitä ja auktoriteettisokeutta,
joiden vuoksi myönteisen muutoksen
saaminen eteenpäin on vaikeaa.
Tutkimusten mukaan johtaminen vaikuttaa epäsuorasti muun muassa henkilöstön käyttäytymiseen ja jaksamiseen.
Kolari uskoo, että tulevaisuudessa johtajavalinnoissa kiinnitetään enemmän huomiota siihen, millaista tunneälyä johtajissa on.
– On aistittavissa muutos yleisessä ilmapiirissä: kaipaamme inhimillisyyttä.
Muutos tapahtuu viimeistään seuraavan
sukupolven aikana.
Asiantuntijat arvostavat itseään: kokeneiden elämänkokemus on läsnä myös
työpaikoilla Ja nuorilla insinööreillä on
voimakas tahto mennä eteenpäin.
Jos johtajat eivät osaa asettua yksittäisen ihmisen tasolle eikä kuunnella riittävästi esimerkiksi kokeneiden asiantuntijoiden näkemyksiä, he eivät saa arvostusta
johtajina. n
19
johtaminen
Teksti ja kuva: Marketta Harinen
Esimiehellä on sekä oikeuksia
että velvollisuuksia puuttua
työpaikan ongelmatilanteisiin.
Anna Lavikkala on kokenut työmarkkinajuristi, joka on työskennellyt ylempien toimihenkilöiden
työssään kohtaamien juridisten kysymysten parissa Ekonomiliitossa ja
YTN:ssä lähes 20 vuotta.
Risto Havunen, Anna
Lavikkala: Ongelmia
ratkaiseva esimies.
Talentum, 2010. 65 €.
Esimiestä tarvitaan ratkomaan ongelmia
Y
lemmät Toimihenkilöt YTN:n lakiryhmän vetäjä ja Ekonomiliiton lakiyksikön johtaja Anna Lavikkala
on tehnyt sosiaalipsykologi Risto Havusen kanssa mainion kirjan esimiestehtävissä toimivien avuksi.
Ongelmia ratkaiseva esimies on käypä
ja konkreettinen opas työpaikan arkipäivän ongelmiin kuten uupumiseen, kiusaamiseen, alkoholin väärinkäyttöön tai
hankaliin tyyppeihin.
Vuosia Talentumin tilaisuuksissa ongelmia ratkaisevasta esimiehestä luennoineet Lavikkala ja Havunen huomasivat, että aiheesta ei ollut olemassa mitään
kättä pitempää. Nyt esiin nousseiden ongelmatilanteiden pohdinnat ja vastaukset
on koottu kirjaksi.
– Siinä yhdistyvät juristin ja psykologin näkökulmat. Tarjoamme rautalankamalleja työpaikan ongelmatilanteisiin
ja raamitamme Suomen lainsäädännön
esimiehelle asettamat oikeudet ja velvollisuudet, Lavikkala kuvaa.
Esimiehetkin ovat olleet viime aikoina
kovilla yt-neuvottelujen kierteessä. Työ-
20
paikkojen olot ovat muuttuneet, kun löysät on niin sanotusti kitketty pois.
– Töitä on entistä enemmän ja tekijöitä vähemmän. Väsymyksen ja uupumuksen lisäksi työpaikoilla vallitsee pelon ilmapiiri.
Lavikkala muistuttaa, että etenkin ytkierrosten jälkeen esimiehen on seurattava
tilannetta työpaikallaan. On oltava valppaana katkaisemaan pahan kierre.
– Esimiehellä on oikeus ja velvollisuus
puuttua esimerkiksi työntekijän jaksamisongelmiin työturvallisuuslain perusteella.
Jos esimies ei pysty vaikuttamaan asiaan,
hänen on haettava toimivaltaa ylemmiltään jo oman selustansa turvaamisen
vuoksi.
Olennaista on, että muutosten myötä
työkuorma on mitoitettava uusiksi ja jos
tehtävät muuttuvat, uusiin tehtäviin on
perehdytettävä.
Lainsäädäntö on hyvä työkalu
Lainsäädäntö on kelpo työkalu esimiehille, kun he pyrkivät ehkäisemään en-
nalta uupumistilanteita.
– Työaikalainsäädäntö koskee myös
ylempiä toimihenkilöitä ja sen tarkoitus on estää työssä uupumista. Kukaan
ei jaksa tehdä toistuvasti pidempiä kuin
7–8 tunnin työpäiviä. Teho, laatu ja luovuus laskevat.
Lavikkala muistuttaa, että ihminen
tarvitsee lomaa ollakseen virkeä ja tuottava. Liian tunnolliselle työntekijälle voi
antaa jopa ylityökiellon, sillä esimiehellä
on vastuu hänen kunnostaan – ja tuottavuudesta.
Lavikkala listaa hyvän esimiehen
ominaisuuksiksi tunneälyn ja toimintaalueensa viitekehyksen tuntemisen. Jälkimmäisessä työlainsäädännön osaaminen on olennaisen tärkeää.
– Kun tietää yhtälön muuttujat, lain
ja hyvän henkilöstöpolitiikan, pystyy ratkaisemaan ongelman ajoissa, heti tuoreeltaan, Lavikkala sanoo.
– Ja jos esimiehessä on vikaa, alaisten
pitää pystyä antamaan rakentavaa palautetta. Alaistaitoakin tarvitaan. ■
Teksti: Anitta Valtonen
Epäasiallisuuteen työpaikalla
puututtava
E
päasiallinen kohtelu työpaikalla ei
ole tutkimusten mukaan vähentynyt, vaikka asiasta on puhuttu jo
parikymmentä vuotta. Kuusi prosenttia
työntekijöistä tuntee jatkuvasti tulleensa
kohdelluksi epäasiallisesti. 44 prosenttia
kertoo joskus kokeneensa kiusaamista.
Määrä ei Työterveyslaitoksen selvityksen
mukaan ole vähentynyt vuoden 2006 jälkeen. Erityisen huonosti kohdellaan määräaikaisia työntekijöitä. Epäasiallisuuksiin
on usein vaikea puuttua. Siksi oli tarpeen
saada opas, jossa on selkeitä toimintaohjeita.
TJS Opintokeskuksen julkaisemassa
Reilu Peli -aineistossa on konkreettisia
toimintamalleja, joiden avulla esimiehet
ja henkilöstön edustajat voivat yhdessä
ehkäistä epäasiallista kohtelua työpaikalla.
Vika voi olla rakenteissa
Työpaikkojen rakenteessa tai toimintatavoissa voi olla piirteitä, jotka mahdollistavat epäasiallisen käyttäytymisen. Organisaation rakenne saattaa jarruttaa tai estää ryhmien tai tiimien yhteistyötä. Näin
ihmiset eivät opi tuntemaan toisiaan tai
toistensa työtehtäviä.
Ryhmien välinen vastuunjako saattaa olla
epäselvä. Ryhmien välillä voi olla jännitteitä, jotka edistävät kilpailua ja epäluuloa
toisia kohtaan.
Epäselvä tehtävän- tai vastuunjako
on hedelmällinen maaperä epäasialliselle
käyttäytymiselle, samoin johtamiseen liittyvät puutteet. Esimies ei ehkä ole riittävän lähellä työpaikan arkea tai hän ei halua tai osaa puuttua epäasialliseen käyttäytymiseen.
Taustalla raskaat tarinat
Reilu Peli -aineiston kokoaminen sai alkunsa vuonna 2006, kun Suomalaisen
Kirjallisuuden Seura kokosi tarinoita kiusaamisesta. Ajatus oli saada selviytymistarinoita. Tarinoita tuli 157, yhteensä 1700
sivua, mutta selviytymispolkuja niissä ei
ollut. Tarinat olivat Päivi Lohi-Aallon
mukaan raskasta luettavaa. Ne paljastivat,
että kiusaamisesta on vaikea toipua. Moni
kirjoittaja oli työkyvyttömyyseläkkeellä,
moni vaihtanut työpaikkaa.
Tarinavaiheen jälkeen alettiin asiantuntijoiden kanssa miettiä, mikä olisi hyvä
tapa toimia, jotta vastaavia surullisia kertomuksia ei jatkossa tulisi. Akavan edustajana aineistoa kokoavassa ohjausryhmässä
toimi tutkija Ulla Aitta, Talentiasta Päivi
Mäkinen. Asiaan paneutui myös Tiina
Lindholm gradussaan Henkinen väkivalta
ja johtaminen työyhteisössä. TJS alkoi kouluttaa työsuojeluvaltuutettuja, esimiehiä
ja muuta henkilöstöä puuttumaan epäasialliseen kohteluun. Kouluttajina olivat
muun muassa Maarit Vartia Työterveyslaitokselta ja Pauli Juuti Johtamistaidon
opistosta.
UUSI
INSINÖÖRI
Mikä on reilua ja mikä ei?
Epäasiallista kohtelua ja työpaikkakiusaamista on tutkittu ja pyritty määrittelemään 1980-luvulta lähtien. Epäasiallinen kohtelu on:
• kielteistä ja vihamielistä käyttäytymistä, joka ilmenee ihmisten välisessä
vuorovaikutuksessa,
• mustamaalaamista, eristämistä työyhteisöstä, juorujen levittämistä, jatkuvaa arvostelua ja maineen tahrimista,
sortamista, pilkkaamista, työtehtävien
vähentämistä tai oleellista lisäämistä,
uhkailua, huutamista, fyysistä väkivaltaa tai sen uhkaa,
• järjestelmällistä,
• pitkään jatkuvaa,
• tarkoituksellista sekä
• toista alistavaa toimintaa, jossa uhri
joutuu puolustuskyvyttömään asemaan.
Esimiestä saatetaan pitää epäasiallisena
myös silloin, kun hän antaa työmääräyksiä. Se kuuluu hänen työnjohdollisiin
oikeuksiinsa ja velvollisuuksiinsa. Siinä ei
ole kyse epäasiallisuudesta.
Jokaisessa työyhteisössä on välillä ristiriitoja, joita ratkotaan työpaikan omien
käytäntöjen mukaan. Ristiriitojen ratkominenkaan ei ole epäasiallista kohtelua,
vaikka se aiheuttaisikin ahdistusta.
Reiluus syntyy yhdessä tehden
Aineiston avulla työnantaja, henkilöstön
edustajat ja henkilöstö yhdessä kehittävät työhyvinvointia ja ehkäisevät epäasiallista käyttäytymistä. Aineisto ohjaa siihen,
miten
• työhyvinvointia heikentävät tekijät
saadaan esille,
• määritellään epäasiallinen käyttäytyminen,
• sovitaan työhyvinvoinnin kehittämistoimista,
• laaditaan pelisäännöt,
• työkäytäntöjä ja -prosesseja voidaan
kehittää,
• sovitaan yhteisesti toimintatavoista,
jos epäasiallisuuksia ilmenee
• määritellään hyvä työn tekemisen
kulttuuri ja kuinka siihen päästään.
Aineisto antaa konkreettisia malleja siihen, miten ristiriitoihin voidaan puuttua välittömästi, ennen niiden kärjistymistä. Oma muistilista annetaan hänelle,
joka kokee tulleensa kohdelluksi epäasiallisesti ja hänelle, jonka väitetään kohtelevan toista epäasiallisesti. Oman listansa
saavat esimies, jolle ilmoitetaan epäasiallisesta kohtelusta, työtoveri, joka havaitsee epäasiallista kohtelua, työsuojeluvaltuutettu ja luottamusmies. ■
www.tjs-opintokeskus.fi.
21
osaaminen
Teksti: Ilona Mäenpää ■ Kuvat: Esa Kulmala
Bioteknologialla
parempi
tulevaisuus
Bioteknologia vaikutti tulevaisuuden alalta, siksi lähdin opiskelemaan sitä, kertoo Erkka Laine.
Hän haluaa vähentää fossiilisten
ja lisätä uusiutuvien polttoaineiden käyttöä.
S
uurimmat mahdollisuudet lisätä
uusiutuvien polttaineiden käyttöä
löytyvät Laineen mielestä autoteollisuudesta. Siellä löytyy nyt jo konsepteja
tähän ja painetta tulee sekä kuluttajilta
että lainsäätäjiltä.
– Jos autoteollisuuden saisi käyttämään uusiutuvia polttoaineita, syntyisi
todella suuria säästöjä ilmastosaasteissa,
tietää ympäristöbioteknologiaa Hämeen
ammattikorkeakoulussa opiskeleva Laine.
Hän haluaa säästää ympäristön puhtaampana myös sen takia, että hänen 1,5
-vuotiaalla pojallaan olisi helpompi elää.
Opiskelut Hämeen ammattikorkeakoulun bio- ja elintarviketekniikan linjalla
ovat paria kurssia vaille valmiina. Lopputyön Laine tekee rejektiveden käsittelystä
nykyiselle työnantajalleen Biovakalle.
Laine on ollut Biovakan Topinojan
laitoksella Turussa sekä työharjoittelussa
että kesätöissä kunnes hänet viime keväänä vakinaistettiin prosessinhoitajaksi.
Valmistuttuaan hänestä tulee ympäristöbiotekniikan insinööri (AMK).
Biovakka satsaa biokaasuun
Biovakan tarina sai alkunsa ympäristönhuollosta. Tavoitteena oli jalostaa sian lantaa järkevästi ja tarkoituksenmukaisesti
sekä vähentää samalla hajuhaittoja.
Biokaasulaitoksen liiketoiminta osoittautui kannattavaksi. Kannattavuuden
edellytykset ovat hyvät myös tulevaisuu22
Erkka Laine tuntee biokaasun tuotantoprosessin.
dessa, kun ympäristöbisnes on yhä enemmän myös energiabisnestä ja kierrätysravinteet jalostuvat kaupallisiksi tuotteiksi.
Laitos tekee sähköä Turun Energialle
1,1 MW kaasumoottorilla ja lämpöä 4
MW painekattilalla. Laitoksella käsitellään kaikki Turun seudulla syntyvä yhdyskuntaliete, noin 60 000 tonnia vuodessa.
Erkka Laine tuntee tekniikan läpikotaisin. Hän kuvailee, miten liete kipataan
ensin vastaanottoaltaisiin, josta se pumpataan esimädättämöön. Sen jälkeen se
menee termisen hydrolyysiprosessin läpi,
missä se hygienisoidaan niin, että kaikki
mikrobisto kuolee ja patogeenit tapetaan.
Mädättämössä liete on kolmisen viik-
koa, jona aikana siitä syntyy biokaasua.
Tämä kaasu menee painekattilalle ja kaasumoottorille, joissa tehdään lämpöä ja
sähköä, jota syötetään valtakunnan verkkoon.
Lietteestä saadaan lisäksi kierrätysravinteita ja kuiva-ainetta viherrakentamiseen ja vedestä ammoniumsulfaattia ravinteeksi pelloille, näin molemmista tulee
lisäksi hyötykäyttöön.
Biokaasusta liikennepolttoainetta
Nyt Biovakka alkaa satsata liikennepolttoaineisiin. Nastolaan on suunnitteilla biokaasulaitos yhteistyössä Gasumin kanssa
Turku selvittää paikallisesti tuotetun
biokaasun käyttöönottoa liikenteessä
T
urun kaupunki selvittää mahdollisuutta ryhtyä käyttämään paikallisesti tuotettua biokaasua joukkoliikenteen polttoaineena. Tavoitteena on
luoda kestävä paikallinen toimintamalli, jossa yhdistetään orgaanisten jätteiden käsittely, biokaasun liikennekäyttö
seudullisessa joukko- ja muussa raskaassa liikenteessä sekä uusiutuvan
lannoitteen tuotanto ja kestävä viljely.
Idean avulla voidaan pienentää liikenteen, jätteenkäsittelyn ja maatalouden päästöjä sekä parantaa alueel-
UUSI
InsInöörI
listen materiaalivirtojen hallintaa. Paikallinen biokaasun tuotanto tukee
myös seudun taloutta. Turun idea on
ensimmäinen isompi biokaasuhanke Suomessa. Hankkeessa ovat mukana Turun kaupunki, Turun Seudun
Jätehuolto, Turun Seudun Puhdistamo, Åbo Akademi, Biovakka, Veho ja
Gasum.
Hanke palkittiin Tekesin ja Kuntaliiton järjestämässä Tulevaisuuden
kestävä kunta -kilpailussa.
Siellä tehdään pelkästään liikennepolttoainetta. Biokaasulaitos aloittaa tuotannon
vuonna 2011.
Raaka-aineena käytetään yhdyskuntien puhdistamolietteitä ja muita biohajoavia jakeita. Laitoksen biomassan käsittelykapasiteetti on 120 000 tonnia vuodessa ja se tuottaa biokaasusta energiaa
noin 50 GWh vuodessa. Tuotannon sivuprosessina syntyy peltoviljelyyn soveltuvia kierrätysravinteita.
Eräs merkittävimmistä hyödyistä on
se, että näin pystytään korvaamaan fossiilisten polttoaineiden, kuten öljyn käyttöä.
Nastolassa tuotettu biokaasu hyödynnetään liikenteen polttoaineena. Biokaasu
voidaan syöttää myös maakaasuverkkoon.
Kotimaisen biokaasun avulla voidaan
kattaa viidesosa EU:n asettamasta velvoitteesta lisätä uusiutuvien energialähteiden
osuutta liikenteessä 10 prosenttia vuoteen
2020 mennessä.
Biokaasubussit Turkuun 2015
Ympäristöinsinööri Fredrik Klingstedt
on ollut sihteerinä Turun kaupungin innovaatiohankkeessa, jossa myös Biovakka
on mukana.
– Olisi hienoa, jos syntyvän jätelietteen lisäksi myös muut biojätteet hyödynnettäisiin paikallisessa biokaasun tuotannossa eikä niitä tarvitsisi kuljettaa muualle
käsiteltäväksi, Klingstedt sanoo.
Innovaatiohanke on nyt siinä pisteessä, että toimintasuunnitelmaa ruvetaan laatimaan.
– Mikäli biokaasua halutaan käyttää
esimerkiksi joukkoliikenteessä, pitää sen
saatavuus olla varmistettu, ennen kuin uudet linjat kilpailutetaan. Kaupungin täytyy
siis tietää, paljonko biokaasua on tarjolla ja
mihin hintaan, Klingstedt sanoo.
Hän on kuitenkin vakuuttunut, että
jos hanke osoittautuu kaupallisesti ja
ympäristönäkökohtien kannalta kannattavaksi, ensimmäiset bussilinjat Turussa
saattavat kulkea biokaasulla vuonna 2015.
– Biokaasuhanke olisi askel pidemmälle nykyisestä tilanteesta. Nythän jo
kaikki liete käsitellään ja mädätetään,
mutta se hyödynnetään sähkön ja lämmön tuotannossa.
Liikennekäytössä hyöty olisi kuitenkin suurempi, sillä kaasubussit eivät
päästä hiukkasia ilmakehään ja näin ollen
paikallinen ilmanlaatu paranee. n
23
osaaminen
Teksti: Ari Hautaniemi n Piirros: Markku Haapaniemi
Työelämä tähtäimeen
jo opintojen aikana
Usein opiskelija- ja työelämä nähdään erillisinä maailmoina. Kun opiskelu
loppuu, työelämä vasta alkaa. Kahtiajaosta tulee huolestuttavaa, jos opintojen sisältö ei millään tavalla valmista siirtymään.
O
hjauksen ja urasuunnittelun ammattilaiset muistuttavat, että työelämään orientoituminen jo opintojen aikana on tärkeää niin työllistymisen kuin oman elämän hallinnan kannalta. Oikeanlainen suunnitelmallisuus
yhdistettynä vahvaan motivaatioon voi
avata monia ovia.
Omaa ammatillista osaamista pystyy
ennakoimaan jonkin verran. Hyvin ennalta suunnitellut tavoitteelliset harjoittelujaksot, opinnäytetyöt ja erilaiset työelämäyhteistyötavat vaikuttavat opiskelijan
työllistymiseen, mutta niiden lisäksi tarvitaan opiskelijan omaa aktiivista otetta
ja halua työllistyä.
– Työnhaku prosessina on opintojen kannalta tärkeä oppimisprosessi, sanoo tekniikan alan harjoitteluinsinööri ja
opintojen ohjaaja Susanna Peltonen Hämeen ammattikorkeakoulusta (HAMK).
Henkilöstöresursoinnista ja valmennuksesta vastaava aluejohtaja Marja Heinimäki henkilöstöpalveluyritys Eilakaislalta muistuttaa, että niin työura kuin
koko elämäkin on täynnä yllättäviä käänteitä. Kun tämän pitää mielessä, oman
uran suunnittelu on mielekästä.
– Urasuunnittelu on aina muutostilanne ja vastuunkantoa omasta tulevaisuudesta. Suunnitelmallisuuden avulla
päästään konkreettiseen tekemiseen.
Kosketus oikeisiin töihin
Opiskelijoiden uravalmiuksien ja työelämän vaatimusten pohdinta lisääntyy sitä
mukaan, kun kuva omasta ammatista
kehittyy. Harjoitteluinsinööri Peltosen
mukaan etenkin opintojen alkuvaiheessa
opintojen sisältövalintoihin vaikuttavat
kaverit näkemyksineen.
24
– Opiskelijan ammatti-identiteetti
muovautuu koko opintojen ajan. Aluksi
työelämän vaatimukset tuntuvat etäisiltä
ja vierailta. Opintojen edetessä ne tulevat konkreettisemmaksi työelämäyhteistyön kautta.
– Merkittävässä roolissa ovat myös
opiskelijan harjoittelu- ja kesätyöpaikat.
Yrityksessä vallalla oleva näkemys hyödyllisistä opinnoista vaikuttaa opiskelijan
valintoihin.
Peltonen on kuitenkin harmissaan
siitä, että moni opiskelija tyytyy mene-
mään siitä, missä aita on matalin.
– Lähellä pidettävä toteutus ja helposti saatavilla olevat opinnot kiinnostavat turhan monia.
Opintojen aikaisen ohjauksen oikeaaikaisuus ja sisältö kasvattavatkin merkitystään, erityisesti nyt, kun työelämä
muuttuu nopeaan tahtiin. Heinimäki
uskoo, että riittävän aikaisessa vaiheessa
saatu oikea tieto helpottaa työelämävalmiuksien kehittymistä.
Niin Heinimäki kuin Peltonen korostavat työelämäyhteistyön merkitystä. Laa-
Insinööriopiskelijat aktiivisia työnhakijoita
dukas yhteistyö ammattikorkeakoulujen
ja työelämän välillä tukee opiskelijan am­
matillista kasvua.
– Erilaiset tuotantopainotteiset opin­
not, ohjattu harjoittelu, opinnäytetyöt ja
kehityshankkeet auttavat opiskelijaa luo­
maan verkostoja työelämään ja työllisty­
mään valmistumisvaiheessa alan töihin.
Opiskelijan kannalta keskeisiä oppi­
laitoksen henkilöitä työelämäyhteistyössä
ovat ammattiaineiden opettajat, opettaja­
tutorit, opintojen ohjaajat ja harjoittelu­
vastaavat.
– Vain riittävä ohjauksen resursointi
niin oppilaitoksessa kuin yrityksessä mah­
dollistaa laadukkaan työelämäyhteistyön.
Kohti ammatillista kasvua
Peltonen peräänkuuluttaa ammattikor­
keakoulujen opintojen ohjaukseen uu­
denlaista ajattelua. Opintojen ohjaus pi­
tää olla synonyymi ammatillisen kasvun
tukemiselle ja ohjaamiselle. Yhteisenä
tavoitteena on opiskelijan ammatillisten
valmiuksien riittävyys siirryttäessä valmis­
tumisvaiheessa työelämään.
– Tähän tavoitteeseen ei kuitenkaan
päästä, jos opintojen ohjaus nähdään vain
teknisenä opintojen suoritusta ohjaavana
prosessina.
Heinimäki allekirjoittaa näkemyksen.
Kun työelämä muuttuu, myös ohjaavan
henkilöstön työn täytyy sopeutua muu­
toksiin. Heinimäki on ollut valmentajana
Lahden ammattikorkeakoulun TASSU­
hankkeen järjestämässä Ammatillinen
kasvu ja uraohjaus ­koulutuksessa.
Valmennuksessa HAMK:n ohjaa­
valle henkilöstölle on tarjottu uusia työ­
välineitä opiskelijoiden työelämävalmiuk­
sien kehittämiseen ja urasuunnitteluun.
– Urasuunnittelua ei saa nähdä ainoas­
taan työnhakuun liittyvänä tekijänä tai
sellaisen osaamisen kartuttamisena, josta
joku on valmis maksamaan. Sen pitää olla
osa kokonaisvaltaista elämänsuunnittelua.
Heinimäki näkee luonnollisimpana ti­
lanteen, jossa ihminen omassa tehtäväs­
sään voi käyttää omia taipumuksiaan ja
taitojaan.
– Se kasvattaa onnistumisen tunnetta
ja itsevarmuutta. Hyvä ura kulkee käsi kä­
dessä muun elämän kanssa. n
UUSI
InsInöörI
H
ämeen ammattikorkeakoulun insinööriopiskelijoiden työelämävalmiudet ja työmarkkina-asema ovat
kohtuullisen hyvissä kantimissa, mikäli korkeakoulujen sijoittumisseurannan tietoja on uskominen. Vuonna 2008 valmistuneet tekniikan ja
liikenteen alan amk-insinöörit ovat
verraten hyvässä asemassa kaikkiin
Hämeen ammattikorkeakoulusta valmistuneisiin verrattuna.
– Liki 80 prosenttia vastanneista
insinööreistä oli kyselyhetkellä vakituisessa työssä. Kaikista amk-tutkinnon suorittaneista vakituisessa työssä
oli keskimäärin 57 prosenttia vastaajista, sanoo suunnittelija Tanja Poutanen Hämeen ammattikorkeakoulusta.
Tulokset kielivät myös siitä, että
opiskelijat ovat aktiivisia oman uransa
suhteen. Työnsaannin kannalta ratkaisevaksi osoittautui oma aktiivisuus:
yhteydet työnantajiin, omat suhteet
ja verkostot sekä työpaikan etsiminen
tietoverkkopalveluiden kautta. Poutasen mukaan tövoimahallinnon verkkosivut, työvoimatoimistot ja ammattikorkeakoulun uraohjauspalvelut eivät
olleet merkittävässä asemassa.
Insinööriopiskelijoista 22 prosenttia kysyi työmahdollisuuksia suoraan
työnantajalta. 16 prosentille työn-
antaja ilmoitti paikasta henkilökohtaisesti ja 17 prosentille työ aukesi
muun suhdeverkoston kautta. 63 prosenttia alkoi aktiivisesti etsiä koulutustasoa vastaavaa työtä ennen valmistumistaan.
Opittuja asioita voitiin hyödyntää
myös kohtuullisen hyvin. 36 prosenttia insinööreistä hyödyntää jatkuvasti
opittuja asioita ja 54 prosenttia ainakin jonkin verran.
Vastaajista 56 prosenttia kokee,
että opinnoista ei puuttunut työelämän kannalta tarpeellisia tietoja tai
taitoja, mutta 44 prosentin mielestä
tietoja ja taitoja puuttui.
Hyödyllisimpänä työllistymisen
kannalta nähtiin kotimaan harjoittelu.
Sen sijaan ainoastaan kaksi prosenttia
piti työllistymisen kannalta erityisen
merkityksellisenä opintojen ja opiskelutaitojen ohjausta.
– On kuitenkin muistettava, että
suorittaessaan erilaisia opintoja ja saadessaan erilaista ohjausta opiskelija ei
miellä, että nämä kaikki askeleet vievät kohti työelämää, Poutanen pohtii.
Vaikka suurin osa vastaajista kokee, että opiskelu antoi riittävät valmiudet alan työtehtäviin, selkeästi suurin
osa uskoo, ettei alalle työllisty pelkällä
amk-tutkinnolla ilman työkokemusta.
Työntekijätaidot tärkeitä
V
aikka opintovalintojen urasuuntautuneisuudesta onkin hyötyä,
todelliseksi ammattilaiseksi opitaan
kuitenkin vasta työssä. Aluejohtaja
Marja Heinimäki Eilakaislalta muistuttaa, että oman alan keskeisillä taidoilla pääsee uran alkuun.
– Lisäksi työnantaja odottaa taitoa
toimia muiden ihmisten kanssa, halua kehittää ja kehittyä, sitoutumista työhön sekä luotettavuutta. Usein
ennakkoluulottomalla ja reippaalla
asenteella selviää perusosaamisen
lisäksi hyvin.
Moni vastavalmistunut saattaa vähätellä omaa cv:tään, mutta Heinimäki muistuttaa, ettei oleellisinta ole aina se, mitä työtä on tehnyt.
– Työnantajien kanssa keskustellessa esiin nousee usein erittäin simppeli juttu: pitäisi osata tehdä töitä. Ne
työelämää aloittavat, joilla on opintojen aikana tai opintoja ennen tehtyä
työkokemusta, ovat aikalailla paremmassa asemassa kuin ne, joilla työkokemusta ei vielä ole.
Oman osaamisen esille tuominen syntyy hyvästä itsetuntemuksesta ja oman osaamisen tiedostamisesta. Heinimäen mukaan on tunnistettava ammatillinen ydinosaaminen,
oma persoonallisuus, motivoituminen, toiminnalliset ja yleiset työelämänvalmiudet sekä omat odotukset
tulevaisuudesta.
25
yhteiskunnasta
Teksti: Päivi-Maria Isokääntä n Kuvat: SASK/Richard Thompson Coon
Ulkomaalainen
marjanpoimija
on työlainsuojaton
Suomessa luonnonmarjojen myyntiin poiminen on pitkälti ulkomaalaisten käsien varassa. Tästä huolimatta työelämän perusoikeudet
eivät koske heitä, vaan poimijat luokitellaan itsensä työllistäviksi
yrittäjiksi.
V
aikka ulkomaalaiset marjanpoimijat
nousevat toisinaan otsikoihin kurjien työskentelyolojensa tai metsässä
eksymisen seurauksena, siltikään mikään
taho ei tarkalleen tiedä, kuinka paljon ulkomaalaisia marjanpoimijoita työskenneli
Suomessa viime kesänä. Viranomaisilla ei
myöskään ole tietoa siitä, mistä maista
marjanpoimijat ovat tulleet. Ulkoministeriön passi- ja viisumiyksiköllä on tietoa
vain niistä poimijoista, joiden kotimaista
vaaditaan viisumi Suomeen. Näitä maita
ovat esimerkiksi Thaimaa ja Venäjä.
Valtaosa Suomeen tulevista ulkomaalaisista marjanpoimijoista on kotoisin Thaimaasta. Tänä vuonna Suomen
Bangkokin suurlähetystö on myöntänyt
noin 2 800 viisumia marjanpoimijoille.
Näistä henkilöistä noin 2 500 on työskennellyt metsissä ja loput marjatiloilla.
Suomen ammattiliittojen solidaarisuuskeskus SASKin mukaan tiloilla työskentelevien poimijoiden kanssa tehdään
työsopimukset ja poimijat ovat alan työehtosopimuksen piirissä. Metsissä työskenteleviä poimijoita eivät koske mitkään
työelämän pelisäännöt, kuten työajat, työturvallisuus tai ylityökorvaukset. Jokamiehen oikeudella metsässä marjoja poimivat
26
henkilöt luokitellaan itsensä työllistäviksi
yrittäjiksi. Riski on kokonaan poimijan.
Raskas työ ja iso riski
Thaimaalainen Junya Yimprasert kiersi
elo-syyskuussa SASKin toimeksiannosta
Pohjois-Suomessa haastattelemassa thaimaalaisia marjanpoimijoita ja keräsi tietoa marjanpoimijoiden työoloista ja -ehdoista. Tulokset kertoivat karua kieltä:
marjanpoimijoiden työskentely- ja asumisoloissa oli suuria puutteita. Muun
muassa tilan, hygenian, varusteiden ja
lääketarvikkeiden puute oli merkittävä
ja työpäivät ylipitkiä.
Yimprasertin mukaan marjanpoimijat
maksavat noin 3 000–3 200 euroa päästäkseen poimimaan marjoja Suomeen.
Moni joutuu ottamaan lainaa tätä varten. Marjanpoimijoilta menee keskimäärin 48 päivää ennen kuin kaikki kulut on
maksettu. Sen jälkeen heille jää noin parikymmentä päivää tai hieman enemmän
aikaa tehdä voittoa. Jos sato on huono,
riskin kantaa poimija.
Thaimaalaiset marjanpoimijat työskentelevät aamuvarhaisesta iltamyöhään.
Mitä pitempään on marjassa, sitä parempi
on saalis ja tuleva tienesti. Poimijat eivät voi itse vaikuttaa kilohintaan. Heinäkuussa poimijoille maksettiin lakoista
8 euroa kilolta. Mustikoista he saivat ensin euron kilolta ja loppukaudesta hinta
nousi. Keskimäärin poimijoille jää käteen
noin 1 100 euroa. Vain 10 prosenttia yltää 2 000–4 000 euron voittoihin. Osalle
jää vain velkaa.
Marjoja myyvät tukkuyritykset ovat
vahvasti riippuvaisia ulkomaalaisten poimijoiden työpanoksesta. Silti ne kiistävät,
että poimijat olisivat työsuhteessa yrityksiin. Pientä myönteistä kehitystä on ollut kuitenkin nähtävissä. Esimerkiksi yksi
tukkuyritys maksaa marjanpoimijoiden
lennot, mutta tämä summa vähennetään
toki poimijan tuloista. Jotkut yritykset
ovat myös lopettaneet veloittamasta päiväkustannuksista silloin, kun poimija on
sairas.
Marjoja myyvät
tukkuyritykset ovat
vahvasti riippuvaisia
ulkomaalaisten
poimijoiden
työpanoksesta.
Yimprasertin tekemien haastattelujen ja leiripaikkoihin tutustumisen myötä
kävi ilmi, että marjanpoimijoiden työskentely- ja asumisolot olivat alkeelliset.
Varusteista, lämpimistä vaatteista ja puhtaista petivaatteista oli pulaa. Majoituspaikoilla ei ollut pesukoneita ja kuivaustiloja käytettävissä, kuumasta vedestä oli
pulaa ja tilat olivat ahtaat. Sairastuneille
ei ollut omaa huonetta, vaan he jakoivat
yhteistilan muiden kanssa.
Yrityksillä pula poimijoista
Yrittäjät haluaisivat palkata kokeneita
poimijoita, mutta tulijoista vain 40 prosentilla on aiempaa kokemusta. Yrittäjät
eivät myöskään saa rekrytoitua niin paljon poimijoita kuin haluaisivat. Tähän on
Yimprasertin mukaan yksinkertainen syy.
Työ on raskasta, riski on iso ja olot ovat
UUSI
INSINÖÖRI
kehnot. Jos työskentely- ja asumisolot olisivat paremmat, kokeneita tulijoita olisi
todennäköisesti enemmän.
Yimprasert ehdottaakin, että suomalaisten tukkuyrittäjien, viranomaisten ja
ammattiyhdistysliikkeen sekä marjanpoimijoita edustavien henkilöiden pitäisi käydä avointa ja rehellistä keskustelua siitä, miten taata poimijoille inhimilliset työskentelyolot ja estää kaikenlainen
riisto. Yritysten pitäisi tarjota paremmat
asumisolot sekä huolehtia siitä, että yksikään poimija ei joudu lähtemään kotiin veloissa.
Liittojen mahdollisuudet rajalliset
SAK:n lakimies Anu-Tuija Lehdon mukaan liittojen mahdollisuudet vaikuttaa
marjanpoimijoiden työoloihin ovat rajalliset, koska heitä pidetään itsenäisinä
yrittäjinä. SAK on kysynyt työneuvostolta lausuntoa siitä, ovatko marjanpoimijat työsuhteessa yrityksiin. Työneuvoston vastaus oli, että poimijat ovat itsenäisiä yrittäjiä.
SASKin tiedon mukaan ulkoasiainministeriö alkaa valmistella vähemmistövaltuutetun pyynnöstä omaa selvitystään
kausityöntekijöiden työoloista. ■
27
vapaa-ajalla
Teksti: Seppo Votkin/Iisalmen Sanomat n Kuva: Annamaija Herola
Kirkkain SM-mitali
mielessä
Simo Partanen: ”Kun on harjoitellut kovaa, tietää olevansa kunnossa.”
V
ieremäläinen, Iisalmen Taekwondo
ry:ta edustava Simo Partanen valmistautuu marraskuussa koittaviin
SM-kisoihin kultamitali mielessään.
– Hopeaa ja pronssia jo on SM-kisoista, joten niitä lähdetään parantamaan,
Partanen tuumii.
SM-kisoissa alle 63-kilogramman sarjassa kilpaileva Partanen aloitti taekwondon seitsemän vuotta sitten, eli vuonna
2003.
– Isäpuoleni muutti Vihdistä ja hänellä oli tuolloin yhden danin musta vyö.
Minä kiinnostuin lajista.
Tuolloin lajissa oli 14 vuoden aloittamisikäraja, joten Simo ei päässyt heti
mukaan alaikäisenä. Nykyisin ikäraja on
alennettu seitsemään vuoteen.
– Nyt minulla on viikossa viisi lajiharjoitusta ja 5–6 oheisharjoitusta. Kaiken
kaikkiaan pyrin siihen, että harjoittelen
viikossa 20 tuntia.
Lajiharjoittelussa harjoitellaan aika
paljon potkuja tyynyihin, mutta ohjel-
Ennen ottelua on aina
vähän perhosia vatsassa
ja niin kuuluu ollakin.
Ainahan ottelussa voi
käydä miten vain.
28
massa on myös sparrausta. Iisalmesta vastustajia ei löydy pilvin pimein.
Partanen opiskelee talvet Jyväskylässä
ja sieltä vastustajia löytyy enemmän. Partasta valmentaa jyväskyläläinen Matti
Heikkinen.
Partanen arvioi, että hänen vahvat
puolensa taekwondossa ovat asenne ja
nopeus.
– Hän on myös erittäin ahkera treenaamaan, Iisalmen Taekwondo ry:n puheenjohtaja Jari Kanninen täydentää.
Taekwondon suurmaihin kuuluvat
Etelä-Korean lisäksi muun muassa Turkki,
Iran, Meksiko, Espanja, Kiina ja Taiwan.
Suomessa arvokisamenestys on antanut
vielä odottaa itseään, mutta Partasen mielessä välkkyvät ainakin osallistuminen erilaisiin ulkomaisiin avoimiin turnauksiin.
Keväällä Partanen ehtikin jo osallistua
Ruotsissa järjestettyyn Lomma Cupiin.
Tuloksena oli kolmas sija.
– Arvokisaedustus on vielä tällä hetkellä mielessä lähinnä haaveena.
SM-kisoihin on hyvä lähteä, jos tietää
harjoitelleensa hyvin.
– Ennen ottelua on aina vähän perhosia vatsassa ja niin kuuluu ollakin. Ainahan ottelussa voi käydä miten vain. Kokemuksen myötä on kuitenkin tullut se,
että enää ei jännitä kohtuuttoman paljon.
Parasta valmistautumista on se, että harjoittelee paljon ja kovaa. Tietää olevansa
hyvässä kunnossa.
Partanen valmistautuu otteluun mielikuvaharjoittelulla. Vastassa on usein sa-
Simo Partanen
Kotoisin Vieremältä.
Edustaa Iisalmen Taekwondo ry:ta.
20-vuotias (syksyllä 21).
Opiskelee hyvinvointiteknologian
insinööriksi Jyväskylän
ammattikorkeakoulussa.
Perheeseen kuuluvat äiti, isäpuoli,
pikkusisko, isoveli ja kaksi kissaa.
Taekwondo vie niin paljon aikaa,
että muita harrastuksia ei ole.
moja vastustajia, joita vastaan hän on
otellut.
– Voi miettiä, miten vastustaja otteli
viime kerralla. Ja jos on hävinnyt, voi
miettiä, miten sen saa käännettyä.
Tällä hetkellä Partanen on ainoa huipputasolla kilpaileva Iisalmen Taekwondo
ry:n edustaja.
Puheenjohtaja Kanninen toivoo kuitenkin, että junioreista tulee jonakin päivänä seuraajia.
– Tämä on monipuolinen kamppailulaji, joka soveltuu kaikille, joko kilpailutai kuntoilulajina. n
Kierrepotku on
tärkeä ase
taekwondossa.
UUSI
InsInöörI
29
maailmalta
Teksti: Markus Penttinen, kansainvälisten asioiden päällikkö, Akava
Globalisaation monet kasvot
Globaalin kehityksen nykytilanne on vaikea, ja edelleen kärjistyviä ongelmia riittää monella alueella. Silti globalisaatiosta on
enemmän hyötyä kuin haittaa. Menneitä sulkeutuneisuuden
aikoja on turha tavoitella takaisin. Rajat ylittäviä yhteyksiä ja
yhteistyötä tarvitaan pikemminkin lisää. Samalla tarvitaan
parempaa globalisaation hallintaa.
G
lobalisaatio eli maapalloistuminen
voimistuu jatkuvasti ja saa yhä uusia muotoja muun muassa tiedotusvälineiden ja tietotekniikan vaikutuksesta. Vuonna 1990 maailman rahoitustapahtumien arvo oli 15 kertaa suurempi
kuin koko maailman bruttokansantuote.
Viime vuosina sama luku on ollut jo
70-kertainen. Vuonna 1988 maailmassa
oli 18 500 monikansallista yritystä, vuosituhannen vaihteessa 63 000 ja nykyisin
niitä lienee toistasataatuhatta. Sähköisessä
viestinnässä ja verkoissa ei tunneta rajoja.
Viime vuodet ovat olleet globalisaatiossa melkoista myllerrystä. Finanssikriisi
vaivaa, Maailman kauppajärjestö WTO:n
neuvottelut ovat seisahtuneet ja ilmastopolitiikka on käymistilassa. Lisäksi Kiina,
Intia ja Latinalainen Amerikka haastavat
perinteiset länsimaat sekä taloudellisesti
että poliittisesti.
Suomi on tähän asti purjehtinut suhteellisen menestyksekkäästi maapalloistumisen vanavedessä ja osana Euroopan
unionia. Vienti on luonut työpaikkoja
ja tuonut verotuloja hyvinvointivaltiota
rahoittamaan. Globalisaation kiristämä
kansainvälinen kilpailu kuitenkin tuntuu yhä vahvemmin työntekijöiden, myös
korkeasti koulutettujen, elämässä.
Nykyisellään globalisaatio perustuu
kestävän kehityksen sijasta kestämättömään kulutukseen ja tuotantoon. Maailman luonnonvarat riittävät vain parille
miljardille ihmiselle, mutta maapallon väkiluku lähestyy kymmentä miljardia.
30
Pelisäännöt puuttuvat
Kaikista muutoksista ja haasteista huolimatta globaalin järjestelmän rakenteet
ja toimintatavat eivät ole perustaltaan
muuttuneet viimeisten vuosikymmenien aikana.
Akava arvioi kesällä julkistetuissa globalisaatiolinjauksissaan, että maailmantason pelisäännöt ovat pikemminkin vajavaisia kuin toimivia. Korjausta tarvitaan
monella alalla.
Talous- ja elinkeinopolitiikassa tärkeä
tavoite on, että rahamarkkinat saadaan
riittävän sääntelyn piiriin ja veroparatiisien toimintaan puututaan kovalla kädellä. Tukikäytännöistä, jotka vääristävät
kilpailua ja siirtävät työttömyyttä maasta
toiseen, on päästävä eroon.
Esimerkiksi monen maan telakkatuet
uhkaavat Suomen laivatuotantoa ja työllisyyttä. Veroparatiiseja ei ole saatu poistettua vielä edes EU:n alueelta. Tämä rapauttaa veropohjaa ja hyvinvointipalvelujen rahoitusta.
Pitkällä aikavälillä YK:n tulisi vahvistua järjestelmäksi, joka toimisi kuin maailmantason Euroopan unioni. Ajatus voi
kuulostaa tänä päivänä utopistiselta.
Yhä useammissa kysymyksissä on kuitenkin globaali ulottuvuus, joten niitä ei
voida ratkaista kansallisella tasolla. Löyhä
hallitusten väliseen yhteistyöhön perustuva toimintamalli YK:n ja G20-ryhmän
tapaan ei näissä oloissa ole enää kestävä
ratkaisu.
Kansainväliset työurat kuntoon
Perusoikeuksien kunnioittaminen ja elämiseen riittävä palkka pitää nostaa globalisaation kärkitavoitteiksi. Kiinan äskettäinen työntekijöiden liikehdintä lakkoja itsemurha-aaltoineen osoittaa, mihin
joudutaan, jos työolot ovat pielessä eikä
palkka riitä edes perustarpeisiin.
Yhteiskuntavastuu esimerkiksi lapsityövoiman käytön estämiseksi vuotaa pahoin, kun tuotteen tai palvelun alihankinta- ja toimitusketjuja ei valvota.
Järjestäytymisvapauden ja neuvotteluoikeuden pitää toteutua kunnolla
myös korkeasti koulutetuilla työntekijöillä. Tänä vuonna YK:n Kansainvälinen työjärjestö ILO on joutunut käsittelemään kysymystä korkeasti koulutettujen palkansaajien oikeuksien rajoittamisesta jopa niinkin kehittyneessä maassa
kuin Kanada.
Vahvoja toimijoita valvontaan
Korkeakoulutustaso leviää
Uusia kansainvälisiä järjestöjä pitää perustaa vahvoin toimivaltuuksin aloille, joilla
niitä ei vielä ole. Maailmantason kilpailuviranomainen kurittaisi kilpailua vääristäviä tukiaisjärjestelmiä.
Maailman ympäristöjärjestö jarruttaisi luonnon monimuotoisuuden köyhtymistä ja ilmastonmuutosta.
Koulutustaso nousee roimasti koko maailmassa, ja korkeasta osaamisesta on tullut
kilpailuvaltti lähes kaikkialla. Näin ollen
väestön korkea koulutus- ja osaamistaso
ei yksin riitä yleiseksi menestysreseptiksi.
Vastaisuudessa odotetaan yhä enemmän
kykyä erikoistua ja soveltaa uutta tietoa.
Akava haluaa, että maailmanlaa-
juista opiskelija-, opettaja- ja tutkijaliikkuvuutta lisätään huomattavasti. Lisäksi
ammattipätevyyksien tunnustamista on
helpotettava työntekijöiden liikkuvuuden
tukemiseksi.
Muuttoliikkeen pitää hyödyttää sekä
koulutetun osaajan lähtö- että kohdemaata. Lisäksi muuttamisen tulee tukea
työntekijän osaamisen kehittymistä.
Kunnon mahdollisuudet työskentelyyn ulkomailla, kitkaton paluumuutto
sekä perhe-elämän yhteensovittaminen
kansainvälisen uran kanssa ovat monelle
akavalaiselle avainkysymyksiä.
Globalisaatio kannattaa
– kaikesta huolimatta
Globalisaation tuomiin ongelmiin tarjotaan usein ratkaisuna sen hylkäämistä.
Mihin se johtaisi? Globalisaation ansiosta
UUSI
InsInöörI
sadat miljoonat kehitysmaiden asukkaat
ovat pystyneet nousemaan köyhyydestä.
Teollisuusmaille se on luonut työtä ja toimeentuloa. Maailmanlaajuinen verkostoituminen on vahvistanut demokratiaa ja
ihmisoikeuksia.
Pitäisikö meidän lopettaa Frasier’in
katsominen ja ruotsalaisten dekkareiden
lukeminen? Olisiko jalkapallon MM-kisat
Etelä-Afrikassa pitänyt peruuttaa? Onko
Nightwishille ja Karita Mattilalle määrättävä poistumiskielto Suomesta? Myös
nämä rajat ylittävät ilmiöt ja eri alojen
huippunimet ovat osa globalisaatiota.
Globalisaation hylkääminen tarkoittaisi yhteyksien katkaisemista valtioiden,
kansantalouksien ja kansalaisten välillä.
Eristäytyneet yhteiskunnat eivät merkitse
suurempaa hyvinvointia tai taloudellista
menestystä, eivätkä ne ole ympäristöystävällisempiä. Monien maailmanlaajuis-
Srilankalainen lelumyyjä asettelee leluja
katukaupassa. Kuva: David H. Wells
ten suurongelmien syyt ovat muualla kuin
globalisaatiossa.
Globalisaatio luo runsaasti mahdollisuuksia, eikä sen peruuttaminen poistaisi maapallon ongelmia. Päinvastoin.
Toisaalta se toteutuu nykyisellään kaikkea
muuta kuin ihanteellisesti. Tästä syystä
tarvitaan enemmän, mutta parempaa globalisaatiota. n
Uudet Akavan hallituksen hyväksymät
globalisaatiolinjaukset:
www.akava.fi/julkaisut
31
totta & tutkittua
Taantuma näkyy työvoimatutkimuksessa
T
yöajat muuttuvat melko hitaasti.
Työajat ja tehdyt työtunnit vaihtelevat työllisyyden ja palkansaajien
rakenteen muutosten mukaisesti
Suurimmalla osalla palkansaajista
säännöllinen työaika oli viime vuonna
35−40 tuntia viikossa. Eri palkansaajaryhmien välillä erot olivat pienehköjä.
Palkansaajista noin yhdeksän prosenttia teki pitkää, yli 40-tuntista työviikkoa.
Ylemmät toimihenkilöt tekivät palkansaajista useimmin pitkää säännöllistä työaikaa. Heistä pitkä viikkotyöaika oli 17
prosentilla.
Yrittäjistä ja yrittäjäperheenjäsenistä runsas neljännes teki säännöllisesti
35−40-tuntista työviikkoa. Pitkä säännöllinen viikkotyöaika oli yleisin yrittäjillä
ja yrittäjäperheenjäsenillä, joista 46 prosenttia teki pitkää säännöllistä työaikaa.
Yksityisen sektorin ja valtion tehty
vuosityöaika on viime vuosina ollut lähes samanpituinen. Yksityisen sektorin
vuosityöaika lyheni viime vuonna selvästi,
mikä selittynee esimerkiksi heikon taloustilanteen aiheuttamilla lomautuksilla ja
lyhennetyillä työajoilla. Myös valtiosektorin vuosityöaika lyheni.
Kuntasektorilla tehty vuosityöaika on
selvästi lyhyempi kuin muilla sektoreilla,
eikä se ole muuttunut juuri lainkaan.
Säännöllisesti yli 40-tuntista työviikkoa päätyössä tekevien
osuus sosioekonomisen aseman mukaan vuonna 2009, %
Yrittäjät ja yrittäjäperheen
jäsenet
Ylemmät toimihenkilöt
Alemmat toimihenkilöt
Työntekijät
Palkansaajat yhteensä
0
Tuntia/vuosi
1700
10
20
30
40
50
Palkansaajien tehty vauosityöaika työnantajasektorin
mukaan vuosina 2005–2009
1350
1600
1550
1500
1450
Määräaikaiset työsuhteet vähenivät
Työllisyystilanteen yleinen heikkeneminen viime vuonna heijastui myös määräaikaisiin työsuhteisiin. Vuonna 2009
määräaikaisessa työsuhteessa työskenteli
noin 15 prosenttia palkansaajista. Osuus
laski hivenen vuodesta 2008.
Määräaikaisessa työsuhteessa työskenteleviä oli vuonna 2009 vähemmän kuin
kertaakaan sitten vuoden 1997.
Määräaikaiset työsuhteet ovat vähen32
1400
2005
2006
Yksityinen
tyneet pääosin yksityisellä sektorilla, kun
taas julkisella sektorilla määräaikaisten
määrä on pysynyt lähes ennallaan. Selvästi eniten määräaikaiset työsuhteet vähenivät teollisuudessa.
2007
2008
Valtio
2009
Kunta
Määräaikainen työ voi olla palkansaajalle joko toivottu tai vastentahtoinen työsuhteen muoto. Noin neljäsosa määräaikaisista palkansaajista ei halunnut pysyvää
työtä. Näistä suurin osa on nuoria, kou-
lulaisia tai opiskelijoita, jotka työskentelevät kesätyöntekijöinä.
Tavallisempaa kuitenkin on työskennellä määräaikaisessa työsuhteessa sen
tähden, ettei pysyvää työtä ei ole löytynyt.
Viime vuonna määräaikaisista noin 67
prosentille vakituisen työn puute oli syy
määräaikaisuuteen. Vastentahtoinen määräaikaisuus yleistyy iän myötä.
Vastentahtoisesti määräaikaisessa työ-
suhteessa olevien määrä kasvoi 10 000
hengellä vuodesta 2008 vuoteen 2009.
Samaan aikaan sellaisten määräaikaisten
palkansaajien määrä, joille määräaikainen
työsuhde sopi, väheni 16 000 hengellä.
Työllisyyden heikkeneminen näkyi
siis yhtäältä siinä, että kesätyöntekijöitä
jätettiin palkkaamatta ja toisaalta siinä,
että vakituiseen työsuhteeseen palkkaamista harkittiin tarkemmin. n
Lähde: Tilastokeskuksen työvoimatutkimus (Labour Force Survey) kerää tilastotietoja 15–74-vuotiaan väestön
työhön osallistumisesta, työllisyydestä ja työttömyydestä sekä työvoiman
ulkopuolisten toiminnasta.
Teksti: Kirsi Tamminen
Johtamisen innovaatio on älykäs johtaminen
Tulevaisuuden menestyjä on
verkostoitunut toisinajattelija,
kuvaa filosofian tohtori Pentti
Sydänmaanlakka tulevaisuuden
johtajuutta. Hänen mielestään
viestintä on yksi tärkeimmistä
johtamisen taidoista.
S
uomalainen yhteiskunta on muuttunut ja vaurauden lähteenä on nykyisin verkostot. Silti usein johtaminen on edelleen vanhojen johtamisoppien mukaista, teollisen yhteiskunnan
johtamista.
Maatalousyhteiskunnasta on kuljettu
varhaisteollisen, teollisen ja tietoyhteiskunnan kautta verkostoyhteiskuntaan.
Kaikista on edelleen jäänteitä nykyisyydessä.
– Verkostotaloudessa johtaminen on
entistä enemmän yhteistyötä, Pentti Sydänmaanlakka sanoi Tulevaisuuden johtajuus -tiedeseminaarissa syyskuussa.
Verkostotaloudessa ”älykäs johtamiseen” sisältyy muun muassa avoimuutta,
tasavertaisuudetta, virtuaalisuutta sekä
hajautuneisuutta.
Sydänmaalakka määrittelee johtamisen muuttuneen käskyttämisestä innostamiseen. Perinteinen johtaja osaa käskeä,
korjata ja kontrolloida. Nykyaikaisen
UUSI
InsInöörI
asiantuntijaorganisaation johtaja sen sijaan osaa innostua, innostaa ja innovoida.
Kun nykyiset alle 30-vuotiaat tulevat
työelämään, he odottavat itsestään selvyytenä innostavaa johtajaa. Johtaminen ei
ole kuitenkaan joko tai -toimintaa, vaan
hyvä johtaja osaa käyttää monenlaista johtamistapaa.
– Johtajan tärkein tehtävä on tarjota
hyvää johtamispalvelua, Sydänmaanlakka
korostaa.
Erilaista älykkyyttä arvostettava
Hyvällä johtajalla on kokonaisvaltainen
käsitys ihmisestä. Hän tuntee älykkyyden
eri muodot ja antaa mahdollisuuden soveltaa kaikkia muotoja työyhteisössä.
Älykkyys tarkoittaa kykyä käyttää erilaista osaamista ratkaistaessa ongelmia tai
toimiessa tietyssä ympäristössä.
Fyysisen eli käytännöllisen, rationaaliseen, emotionaalisen ja henkisen älykkyyden lisäksi Sydänmaanlakka listaa myös
kulttuurisen älykkyyden.
– Ei riitä, että johtaja tietää, vaan hänen osattava viedä asiat käytäntöön.
Rationaalinen älykkyys muodostuu
kielellisestä, loogisesta ja matemaattisesta
kyvystä. Emotionaalinen sisältää tunneälykkyyttä, jonka avulla kykenee ohjaamaan tunne-energiaa. Henkisyys käsittää
merkityksen ja mielekkyyden löytämisen
omassa työssään.
Monikulttuurisuudesta nousee luovuus, kun erilaisuutta arvostetaan ja hyödynnetään tietoisesti.
Kuuden tason johtamista
Ihmisten johtamista asiantuntijaorganisaatiossa voi tarkastella kuudella eri tasolla. Kaikki lähtee siitä, että tuntee itsensä hyvin.
– Itsensä johtaminen korostuu edelleen, Sydänmaanlakka pohtii.
Toisella tasolla on yksilöiden johtaminen, vaikuttaminen toisiin. Kolmannella
tasolla on tiimin johtaminen, joka entistä
enemmän yhteistoimintaa. Myös asiantuntijat osallistuvat johtamiseen.
Koska organisaatiot ovat hajallaan,
jopa eri maanosissa, johtajan on osattava
virtuaalitiimin johtamisessa sosiaalisen
median työkaluja.
Viidennellä tasolla johtaminen ulottuu verkostoihin, yli tiimien. Tarvitaan
eri tiimien yhteistyötä.
Tulevaisuuden johtajan on kyettävä
koko moninaisuuden johtamiseen kuudennella tasolla. Työyhteisöt ovat entistä
moninaisempia. Mukaan mahtuu eri
taustoista tulevia, erikielisiä tai eri-ikäisiä ihmisiä.
– Miten esimerkiksi 55-vuotias ja
25-vuotias voivat oppia toisiltaan työyhteisössä, Sydänmaanlakka kehottaa aprikoimaan. n
33
oikeus
Teksti: Ari Kiiras, johtaja, hallinto- ja lakiyksikkö
Yhdistyslaki muuttui
U
usi Insinööriliitto osallistui aktiivisesti lain valmisteluun ja sai mielipiteensä yllättävänkin hyvin läpi
yhdistyslain tarkistamista koskevaan arvomuistioon. UIL painotti muistiossa mm.
toiminnanjohtajan tehtävien työsuhteisuutta. Emme halunneet, että yhdistyksen toiminnanjohtajasta tulisi toimielin,
kuten toimitusjohtaja on osakeyhtiössä.
Tällöin toiminnanjohtaja kuuluu mm.
työsopimuslain piiriin. Perusteluina käytimme mm. yrittäjäriskin puuttumista.
Uuden lain voimaantulosta on nyt
kulunut kuukausi ja ensimmäiset asiantuntijakommentit lain sisällöstä on saatu.
Asiantuntijoiden mielestä laki on osiltaan
aikaisempaa vaikeaselkoisempi ja osayhtiölaista lainattu säätely jäi määrältään
pienemmäksi kuin oli alun perin suunniteltu.
Yhtenä tulevaisuudessa ratkaistavana
kysymyksenä tullee olemaan, tuoko uusi
laki mukanaan hiukan kireämmän vahingonkorvausvastuun. Hallituksen esityksessä on nimittäin puhuttu siitä, että
hallituksen jäsenillä tulisi olla yhdistysoikeudellista asiantuntemusta. Tämä kuulostaa hiukan kovalta vaatimukselta, kun
muistetaan, miten paljon erityyppisiä yhdistyksiä Suomessa on.
Yhtenä tulevaisuudessa
ratkaistavana kysymyksenä
tullee olemaan, tuoko uusi
laki mukanaan hiukan
kireämmän
vahingonkorvausvastuun.
34
Lakiin on myös lisätty maininta hallituksen velvollisuudesta huolehtia siitä,
että yhdistyksen kirjanpito on lainmukainen ja varainhoito on luotettavalla tavalla
järjestetty. Tämä lakiin lisätty tarkennus ei
kuitenkaan aiheuta muutoksia hallituksen
toimintaan ja vastuisiin.
Jäsenten vaikutusmahdollisuuksia
on lisätty laatimalla säännös etäosallistumisesta yhdistyksen ja valtuutettujen
kokoukseen ja liittoäänestykseen.
Etäosallistuminen mahdollista
Etäosallistuminen yhdistyksen tai valtuutettujen kokoukseen on mahdollista postitse tai tietoliikenneyhteyden tai muun
teknisen apuvälineen avulla. Etäosallistumisen käyttöönotosta määrätään yhdistyksen säännöissä ja vaatii siten sääntömuutoksen.
Etäosallistuminen edellyttää, että osallistumisoikeus ja ääntenlaskennan oikeellisuus voidaan varmistaa perinteiseen kokoukseen verrattavalla tavalla.
Etäosallistuminen on mahdollista
kahdella tavalla – on-line ja off-line. Onlinellä tarkoitetaan mahdollisuutta osallistua itse fyysiseen kokoukseen etänä. Offline taas etäosallistumista tiettynä hetkenä
ennen kokousta.
Puoluepoliittisissa yhdistyksissä etäosallistuminen sallitaan vain kokouksen
aikana.
Off-line osallistumisesta syntyy asiantuntijoiden mukaan useanlaisia ongelmakysymyksiä. Esimerkiksi miten reagoidaan kokouksessa tehtyihin muutosesityksiin, muutoksiin vaalien ehdokkaissa
sekä tilanteisiin, joissa ennakkoon osallistunut osallistuukin myös fyysiseen kokoukseen.
Kaiken kaikkiaan kokonaisuus vaatii
erittäin tarkkaan laaditut säännöt, äänes-
tys- ja vaalijärjestyksen sekä kokouksen
itsensä päätettävissä olevat menettelytapajärjestykset.
Tilintarkastajaa tarvitaan
Muutoksessa maallikkotilintarkastus
on korvattu toiminnantarkastuksella ja
KHT- ja HTM-tilintarkastajan käyttövelvollisuutta laajennettu.
Jos yhdistyksen taseen loppusumma
on yli 100 000 euroa, liikevaihto tai vastaava tuotto on yli 200 000 euroa tai palveluksessa on keskimäärin enemmän kuin
kolme henkilöä ja yhdistys täyttää kaksi
edellä mainituista raja-arvoista, yhdistyksen täytyy valita HTM- tai KHT-tilintarkastaja.
Jos yhdistyksellä ei ole tilintarkastuslain mukaista auktorisoitua tilintarkastajaa, yhdistyksen on valittava toiminnantarkastaja, joka voi olla vain luonnollinen
henkilö.
Toiminnantarkastus vastaa sisällöltään
hyvää maallikkotilintarkastustapaa. Tosin
ulkoisesti näyttää siltä, että toiminnantarkastajan vastuut ja velvoitteet on kirjattu yllättävän laajasti lakiin. Toiminnantarkastajien ja varatoiminnantarkastajien
lukumäärä ja toimikausi tulee olla säännöissä.
Yhdistyslakiin on otettu selvyyden
vuoksi myös nykyistä oikeustilaa vastaavia nimenomaisia säännöksiä yhdistyksen
jäsenten yksimielisestä päätöksestä. Malli
tähän on tullut osakeyhtiölaista. Tällöin
yhdistyksen kaikki jäsenet voivat päättää yhdistyksen kokoukselle kuuluvasta
asiasta ilman kokousta. Koska kaikkien
jäsenien pitää allekirjoittaa päätöspöytäkirja, tällaisen päätöksen käyttäminen
on mahdollista vain vähäjäsenisissä yhdistyksissä ja selvissä tilanteissa. n
Kokeile uutta
liitäntätekniikkaa !
Pienemmällä pistovoimalla
täysi kytkentävarmuus
Push-In-liitäntätekniikalla (PIT)
varustettujen tuotteiden kytkeminen
on kevyttä, helppoa ja nopeaa. Ohuetkin
johtimet kiinnittyvät varmasti ja ilman
työkaluja. Johdin irrotetaan helposti
painamalla lukituksen vapautuspainiketta ruuvitaltalla tai esimerkiksi
kuulakärkikynällä.
Testaa lehden liitteenä
olevaa PIT-riviliitintä!
UUSI
InsInöörI
© PHOENIX CONTACT 2010
Hyödynnämme PIT-tekniikkaa muun
muassa rivi-, piirikortti- ja M12-liittimissä, ylijännitesuojissa, PLC-releissä
sekä automaation I/O-järjestelmissä.
Lisätietoa (09) 350 9020,
[email protected] tai
www.phoenixcontact.fi
35
opiskelijat
www.iol.fi
Insinööriopiskelijat laativat
tavoitteensa hallitusohjelmaan
E
nsi huhtikuussa järjestettävissä vaaleissa valitaan Suomen kansanedustajat seuraavaksi neljäksi vuodeksi.
Vaalien jälkeen muodostetaan myös maan
hallitus. Työnsä tueksi ja suuntalinjoiksi
hallitus laatii hallitusohjelman.
Hallitusohjelmassa mainitut asiat
määrittävät hallituksen toimikauden sisällön. Puolestaan ne asiat, joita ohjelmassa ei mainita, eivät nouse valtiohallinnon puolelta juurikaan keskusteluihin.
Insinööriopiskelijat haluavat tuoda
esille omat näkemyksensä korkeakoulutuksen ja työelämän kehittämisestä.
Insinööriopiskelijaliitto IOL pyrkii olemaan mukana koulutuspoliittisessa keskustelussa ja kehittämään insinöörikoulutusta.
IOL on kuluvan vuoden aikana koonnut tavoitteitaan eduskuntavaaleja ja tulevaa maan hallitusohjelmaa ajatellen. Syyskuussa liiton hallitus hyväksyi tavoitteet
eduskuntavaaleihin 2011 ja hallitusohjelmaan 2011–2015 -asiakirjan.
Liitolle on tärkeää, että sen jäsenet,
insinööriopiskelijat, saavat laadukkaan
koulutuksen ja menestyvät työurallaan.
Koulutuksen laatuun panostaminen
taloudellisesti kannattavaksi
Ammattikorkeakoulujen nykymuotoinen
rahoitusmalli on osoittautunut toimimattomaksi, sillä se on ruokkinut tarkoitushakuista koulutusmäärien kasvattamista.
Jotta tilanne saadaan korjattua, tarvitaan
rahoitusmallin uudistamista siten, että
koulutuksen laatuun panostaminen on
taloudellisesti kannattavaa.
Rahoitukseen vaikuttavia kriteerejä
on monipuolistettava siten, että yksikköhinnasta maksetaan koulutusyksikölle
nykyistä pienempi osa ja jäljelle jäävässä
osassa painotetaan laadullisia tekijöitä.
Korkeakoulujen rakenteellista kehittämistä on jatkettava. Suomalainen korkeakouluverkosto koostuu pienistä yksiköistä, joita on runsaasti. Verkoston tiivistäminen on välttämätöntä yksiköiden
elinkelpoisuuden sekä korkeakoulutuksen
kilpailukykyisyyden ylläpitämiseksi.
Verkoston rakenteellisessa kehittämisessä on pyrittävä päällekkäisyyksien poistamiseen niin hallinnossa kuin koulutusohjelmissakin. Koulutuksen laatu ei kuitenkaan saa kärsiä. Ensisijaisesti verkostoa
on kehitettävä työelämän tarpeiden mukaan ja toissijaisesti alueellisen kehittämisen näkökulmasta.
Työurat pidemmiksi opintojen
ohjaukseen panostamalla
Työurien pidentämisen toimenpiteissä
on kiinnitettävä erityistä huomiota
työuran alkupäähän. Panostus opintojen ohjaukseen kaikilla koulutuksen asteilla takaa sen, että nuori löytää tulevaisuuden oman alansa huomattavasti
nopeammin ja helpommin. Näin vältetään turhat välivuodet ja hakeutumiset väärälle alalle, jonka opinnot sitten
keskeytetään. n
Hallitusohjelmatavoitteet
•
Ammattikorkeakoulujen rahoitusmallia uudistetaan siten, että se
takaa ja mittaa ammattikorkeakoulun laatua ja tuloksellisuutta.
•
Insinöörikoulutuksen laatu on pidettävä jatkossakin korkealla ja
kansainvälisesti kilpailukykyisenä.
Koulutuksen laadussa on kiinnitettävä huomiota pääsykokeisiin,
opintojen ohjaukseen, työharjoitteluun sekä opiskelija-opettaja
suhdelukuun.
•
Insinöörikoulutuksen aloituspaikkamääriä on tarkasteltava kriittisesti ja on kiinnitettävä huomiota
siihen, että aloituspaikkamäärät
vastaavat ammattikorkeakoulujen
talousalueen työvoimatarpeita.
•
Suomen korkeakouluverkostoa on
tiivistettävä nykyisestään yksiköiden elinkelpoisuuden ja korkeakoulutuksen kilpailukyvyn ylläpitämiseksi.
•
Opintojen ohjaukseen on panostettava kaikissa koulutuksen asteissa. Tällä vaikutetaan muun
muassa työurien pidentymiseen
alkupäästä.
•
Korkeakoulutuksen on oltava kaikkien saatavilla, koulutuksen maksullisuuskokeilua ei pidä laajentaa. Opintotukea on kehitettävä
siten, että se mahdollistaa täysipäiväisen opiskelun.
Insinööriopiskelijaliitto IOL ry:n liittokokous
I
nsinööriopiskelijaliitto IOL ry:n sääntömääräinen liittokokous järjestetään 13.
–14.11.2010 Riihimäellä hotelli Scandic
Riihimäessä. Liittokokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat; vahvistetaan
tilinpäätös ja toimintakertomus vuodelta
2009, päätetään vastuuvapauden myöntä-
36
misestä vuoden 2009 toimijoille, vahvistetaan vuoden 2011 talousarvio ja toimintasuunnitelma sekä valitaan puheenjohtajisto ja hallitus vuodelle 2011. Lisäksi
päätetään uuden jäsenjärjestön hyväksymisestä IOL:n jäseneksi.
Tarkemmat tiedot esityslistoineen ja
toimitetaan paikallisyhdistyksien liittokokousedustajille viimeistään kaksi viikkoa
ennen kokousta.
Lisätietoja liittokokouksesta antavat
puheenjohtaja Joona Haavisto, 0400
722 721 ja toiminnanjohtaja Marjo Nykänen, 0400 959 769. n
ASTin 2010
– 1600 tekniikan opiskelijan meriseikkailu!
Joona Haavisto
puheenjohtaja
Insinööriopiskelijaliitto IOL ry
Katse kohti tulevaa
J
Porin Insinööriopiskelijat PIO
ry:n puheenjohtaja Mikko Tuomivirta ja Insinööriopiskelijaliiton hallituksen
jäsen Pauli Lopakka romanttisissa risteilytunnelmissa. Kuva:
Emilia Kokko.
A
STin 2010 kokosi tänä vuonna
1600 tekniikan AMK-opiskelijaa yhteen Silja Europalle. Itämeren suurin risteilijä täyttyi syyskuisena iltana Turussa puolilleen tulevia tekniikan asiantuntijoita ja
meno oli sen mukaista.
Risteilyllä oli monenlaista ohjelmanumeroa tarjolla, ettei risteilyväki passivoituisi aivan täysin
aluksen uumeniin. Rauman Insinööriopiskelijat RaunIO ry vastasi
tänä vuonna ohjelmatarjonnasta ja
sitä riittikin niin rastikierroksen
että allasosaston täyttäneen Pool
Partyjen muodossa.
Rastikierroksen rasteista vastasivat Insinööriopiskelijaliiton
paikallisyhdistykset. Yön huipentumana oli Antiikin akateemiset
jatkot, jolloin bilekansa sai pukea
toogat päälleen ja juhlavasti päättää iltansa discoilun merkeissä.
Toogavarustusta nähtiinkin monen impun päällä aluksella runsaasti. Tästä iso kiitos laivavarusUUSI
INSINÖÖRI
tamolle, joka halusi tukea toimintaamme poistolakanoilla.
Kun laiva kiinnittäytyi takaisin Turun satamaan, tunnelma oli
samalla niin haikea kuin odottavainen. Monilla alkoi rikas paluumatka takaisin kotikuntiin, mutta
toiset pääsivät aloittamaan perjantai-illan jo hyvissä ajoin.
ASTin on suunnattu aloittaville ja aloittavamielisille opiskelijoille ja ASTin jos mikä, on paras
tapa aloittaa sekä syksyn bilekausi
että pelkästään viikonloppu. ASTinin pysyväisteema onkin aloittaminen.
Tapahtuma järjestettiin ensimmäistä kertaa vuonna 2000 ja
10-vuotisjuhlaristeilylle lähti ennätyksellisen suuri joukko imppuja ja
muita tekniikan opiskelijoita ympäri Suomea. Kaikkiaan osallistujia
tuli 14 eri IOL ry:n paikallisyhdistyksen kautta, joten tapahtuma on
täyttämässä valtakunnallisen bileristeilyn mitat. ■
ärjestötoiminnassa tähän aikaan vuodesta
suunnataan katsetta myös ensi vuoteen, tulevaan kauteen. Opiskelijajärjestötoiminnalle on
tyypillistä, että osa järjestön toimijoista vaihtuu
kauden vaihtuessa.
Insinööriopiskelijaliiton paikallisyhdistyksissä osa aktiivisimmista toimijoista päättää
opintojaan lähiaikoina ja toiset suuntaavat kohti
uusia haasteita. Yhdistyksien toimintaan avautuu paikkoja uusille toimijoille.
Tällainen toimintamalli on yhdistyksillemme samalla sekä vahvuus että heikkous. Vahvuutena on ehdottomasti se, että uudet toimijat tuovat mukanaan uusia ajatuksia ja ideoita.
Heikkoutena puolestaan se, että moni hyväksi
todettu käytäntö tai yleisesti tärkeä asia saattaa
unohtua. Siksi toiminnan suunnittelu ja perinteensiirto ovatkin niin tärkeitä yhdistyksille.
Toimintasuunnitelma laaditaan yhdistyksille
pääasiassa vuodeksi kerrallaan ja se pitää sisällään toiminnan sisällön keskeiset asiat ja tavoitteet. Toimintasuunnitelman yhteydessä laaditaan myös talousarvio, jossa mainitaan yhdistyksen varainhankinnan ja menojen perusteet.
Insinööriopiskelijaliiton osalta ensi vuoden
toimintasuunnitelmastamme korostan eduskuntavaaleihin liittyviä suuntalinjoja. Vaalit vaikuttavat toimintaamme niin alueellisella kuin
valtakunnallisella tasolla.
Vaalien lopputulos vaikuttaa jokaisen opiskelijan arkeen, joten on tärkeää käydä äänestämässä ja esimerkiksi keskustella ajankohtaisista
asioista ehdokkaiden kanssa. Hyviä eväitä keskusteluihin on muun muassa Insinööriopiskelijaliiton ja monen muun järjestön eduskuntavaalitavoitteista.
Viime kokouksessaan syyskuussa Insinööriopiskelijaliiton hallitus aloitti liiton toimintasuunnitelman ja talousarvion työstämisen
vuodelle 2011. Esitykset asiakirjoista viedään
marraskuussa liittokokoukselle, jossa paikallisyhdistysten edustajat muokkaavat ne lopulliseen muotoonsa.
37
mennen tullen
Helsingin insinöörit Hi
Olli Backman
n
Lisätiedot ja ilmoittautuminen kaikkiin
tapahtumiin osoitteessa www.helins.fi >
Tapahtumat tai HI:n toimistolle p. (09)
477 4540.
Insinööriklubi 8.11. klo 17.30 Insinöörit-Ekonomit -talo, seminaaritila, Ratavartijankatu 2 A, Helsinki. Megatrendit ja heikot signaalit tulevaisuusajattelussa. Alustajana tulevaisuuden tutkija FT
Marja-Liisa Viherä.
Nuoret Insinöörit, Johdatus mallasviskien maailmaan, viskin maistaminen ja
arviointi 17.11. klo 18 Olutravintola Pikkulinnussa Puotilan ostoskeskuksessa.
Tilaisuus maksaa jäsenille 25 euroa
ja avecille 40 euroa. Ilmoittaudu 1.11.
mennessä.
Voit liittyä nuorten insinöörien s-postilistalle lähettämällä s-postia osoitteeseen
[email protected].
Valokuvauskerhon syksyn ohjelma
17.10. Vuoden luontokuva, Finlandiatalo.
15.11. Valokuvakilpailu (aiheet: Pintatekstuuri, Talvinen tunnelma ja Varjokuva), HI:n toimisto.
13.12. Joulutapaaminen ja vuoden kilpailujen palkintojen jako.
Lisätiedot: http://www.helins.fi/valokuvauskerho/
Työnhaun perusteet tiistaina 9.11. klo
9–12. Paikka on vielä avoin. Luennoitsijana on Jaana Pollari, KTM, Seniori konsultti, Mercuri Urval.
Lisätiedot ja ilmoittautuminen osoitteessa www.otty.fi.
Sääntömääräinen syyskokous
Helsingin Insinöörit HI ry:n sääntömääräinen syyskokous pidetään torstaina
25.11. klo 18 HI:n toimistolla, Tietäjäntie 4, Pohjois-Tapiola, Espoo.
Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat, varapuheenjohtajan valinta
vuodelle 2011 sekä sääntömuutosesitys.
Esityslista ja muut kokousasiakirjat jaetaan kokouksen alussa. Ne voi myös noutaa 23.–25.11.2010 klo 9–16 yhdistyksen
toimistolta.
38
JAMK:n johtaja Mikko Salminen (oik.) ja puheenjohtaja Raimo Minkkinen.
UIL:n syyskiertue käynnistyi Jyväskylästä
J
yväskylän ammattikorkeakoululle
kokoontui lähes 30 insinööriä
kuuntelemaan alustajien puheenvuoroja syyskuussa. UIL:n puheenjohtaja
Pertti Porokarin ja Keski-Suomen
Insinöörien puheenjohtaja Rauno
Minkkisen lisäksi esiintyi JAMK:n
Teknologiayksikön johtaja Mikko
Salminen esityksiä. Musiikista vastasi
Tessa Virta. Ilta huipentui tutustumiskierrokseen ammattikorkeakoulun labrapuolella.
Syyskiertue jatkuu loka-marraskuussa vielä useilla tilaisuuksilla ympäri maata. Tilaisuudet on tarkoitettu
Kokoukselle tarkoitetut aloitteet on
oltava yhdistyksen toimistolla viimeistään
4.11.2010.
HI:n kulttuuriryhmä etsii suunnittelutiimiinsä täydennystä!
Ilmoittaudu ryhmänvetäjälle Tuula
Alholle p. 044 055 4165 tai alho.
[email protected].
Seniori, tule tutustumaan sään ennustamiseen Ilmatieteen laitoksella tiistaina
19.10. Kokoontuminen: Dynamicum,
Erik Palménin aukio 1, klo 12.55.
Ilmoittautumiset 15.10. mennessä.
kaikille insinööreille. Liiton jäsenen
kannattaa vinkata järjestäytymättömille kollegoilleen jäseneksi liittymisarvonnasta.
Kaikki insinöörit, jotka liittyvät
Uusi Insinööriliitto UIL ry:n uusina
jäseninä 20.9.–16.11.2010 välisenä
aikana ja maksavat loppuvuoden jäsenmaksunsa viimeistään joulukuussa,
osallistuvat arvontaan. Arvonta toteutetaan tammikuussa 2011 ja pääpalkintona on neljä kappaletta Nokian
N8 puhelimia. Lisätietoja puhelimista: www.nokia.fi. n
Kulttuurimatka Tallinnaan 3.–4.12. tai
3.–5.12.2010
Toivottu Pjotr Tšaikovskin Pähkinänsärkijä -baletti, ks. matkavaihtoehdot ja
hinnat osoitteesta www.helins.fi.
Ilmoittautumiset 22.10. mennessä.
Lasten joulujuhla sunnuntaina 28. marraskuuta kello 15–17 Leppävaaran Kansantalo, Vallikatu 15, Espoo.
Juhlassa on paikalla tietysti myös itse
Joulupukki!
n
tampeReen insinööRit
Naisday 6.–7.11. klo 9–16 Tampere­talo.
Naisday on naisen paras ystävä, hemmot­
telun ja hyvän olon ykköstapahtuma. TI:n
naisjäsen, varaa lippusi tapahtumaan ke
27.10. mennessä.
n Hyvinkään-RiiHimäen insinööRit
Syyskokous ti 26.10.2010 klo 19.00 Rii­
himäellä hotelli Scandicissa, osoitteessa
Hämeenaukio 1. Kokouksessa käsitellään
sääntömääräiset syyskokousasiat. Kokouk­
sen alussa syömme iltapalan minkä vuoksi
pyydämme ilmoittamaan osallistumisesta
sähköpostilla osoitteeseen:
[email protected]
Club for Five su 7.11. klo 18.00, Tam­
pere­talo. Liput 25 € (norm. 32 €). Il­
moittautumiset su 10.10. mennessä.
Laitesukelluskokeilu la 20.11 klo 8.00–
10.00 Tampereen uintikeskus. Kokeilu
25€. Ilmoittautumise pe 5.11. mennessä.
Taitava viestijä – esiintymistaidon kou­
lutus ti 23.11 klo 17.30 Werstas, Audi­
torio, Väinö Linnan aukio 8. Ohjaaja,
näyttelijä ja käsikirjoittaja Sari Lilliesti­
erna ohjaa insinöörit (avec) kehittämään
vuorovaikutustaitoja sekä viestimään ja
esiintymään vakuuttavasti. Tilaisuus on
maksuton. Tarjoamme lohikeiton ja kah­
vin kahvila Nostalgiassa (Itäinenkatu 9,
Siperia liikekeskus) klo 16.45. alkaen. Il­
moittautumiset www.tampereeninsinoo­
rit.fi ti 9.11. mennessä.
Chicago ke 8.12. klo 19 Suurella näyt­
tämöllä. Teatteripaketteja on valittavana
kaksi erilaista. a) klo 17 alkaen illallinen
ravintola Nataliessa, teatterilippu ja väli­
aikakahvi 53 € ja b) teatterilippu ja väli­
aikakahvi 39 €. Sitovat ilmoittautumiset
su 7.11. mennessä
Sorin Sirkus Gaala ­ Joulushow su 12.12
klo 13. Liput 11€. Sitovat ilmoittautumi­
set pe 19.11. mennessä.
n
tUike
Turun Insinöörit Tuike ry:n sääntömää­
räinen syyskokous pidetään tiistaina
2.11. Turkuhallissa kokoustilassa Oop­
pera. Kokous alkaa klo 17.15 kahvitar­
joilulla. Kokouksen jälkeen jäädään seu­
raamaan TPS­Pelicans ­ottelua. Sitovat
ilmoittautumiset perjantaihin 22.10.
mennessä. Kokouksessa käsitellään sään­
tömääräiset asiat ja Turun Insinöörien
toimitila­asiat.
UUSI
InsInöörI
syyspäivä
Hietasaaressa
Wärtsilän ylemmät toimihenkilöt
WYT ry järjesti yhdessä ABB:n ylem­
pien toimihenkilöiden Abbyt ry:n ja
Merenkurkun insinöörien MeKI ry:n
kanssa Syyspäivä­tapahtuman jäsenil­
leen ja heidän perheilleen Vaasan Hie­
tasaaressa syyskuussa.
Tilaisuuden järjestelyistä vastasivat
muun muassa Ralf Holmlund, Janne
Hietimo, Mikko Laitinen, Raimo
Sillanpää ja Timo Ruoko.
Tarjolla tapahtumassa oli ponia­
jelua, ongintaa, postiveneellä souta­
mista ja tietenkin soppatykistä her­
nekeittoa sekä makkaraa ja nokipan­
nukahvia.
Tapahtuma oli tietääksemme en­
simmäinen kahden paikallisen yritys­
yhdistyksen ja paikallisen ammattiyh­
distyksen yhteisesti järjestämä perhe­
tilaisuus jäsenilleen, joita osallistuikin
yli 300. Palautteet tapahtumasta ovat
olleet myönteisiä ja kannustavia, joten
jatkoa saattaa hyvinkin olla luvassa. n
Teksti ja kuvat: Pasi Lähde
39
mielipide
Teksti: xx n Kuvat: xx
Valtion tuottavuusohjelmaa arvostellaan
Tuottavuusohjelman perimmäisenä tavoitteena on talouskasvun ylläpito työvoiman vähentyessä ja ikääntymisen aiheuttamien menojen kasvun hillitseminen. Valtiovarainministeri Jyrki
Kataisen mukaan tuottavuusohjelma on välttämätön, jotta ammattitaistoista työvoimaa riittäisi jatkossa myös yksityiselle sektorille. Hyvä päämäärä on johtanut valtion työntekijämäärän vähentämiseen nopeammin kuin palvelujen tuottamisen tehostaminen on kehittynyt.
T
ämä epätasapaino ei ole tuottavuusohjelman perustavoitteiden mukainen ja siksi kokonaistuottavuus ei
ole parantunut halutussa määrin. Valtion
henkilökuntaa on kylläkin vapautettu yksityissektorille nostamaan taloudellisessa
taantumassa työttömyyslukuja.
Valtion tuottavuusohjelman alkaessa
vuonna 2003 valtionhallinnon tuottavuuden parantaminen näytti aidosti olleen
ohjelman ensisijainen tavoite. Vuoden
2005 hallituksen kehyspäätöksestä lähtien ohjelman toteutuksen ensisijaiseksi
tavoitteeksi näyttää kuitenkin tulleen
henkilöstön vähentäminen.
Tuottavuusohjelman toteuttaminen
jatkuu myös vuosina 2012-2015, jolloin
aiemman 9 645 henkilötyövuoden (htv)
vähennyksen viidessä vuodessa lisäksi on
kaavailtu vielä 4 800 htv:n vähennystä
koko valtionhallinnosta. Tuottavuusohjelman idea oli, että suunnilleen samat
työt tai ainakin palvelutasot hoidettaisiin
ilman näitä 14 000 työpaikkaa valtionhallinnossa.
Vaatimattomat säästöt
Valtion työvoima on noin neljä prosenttia
koko työllisestä työvoimasta. Näin ollen
valtion henkilöstön vähentämisellä on vain
vähäinen merkitys työvoiman määrään.
Kokonaisuudessaan säästö on noin
1,5 prosenttia valtion budjetista. Jos tuot-
tavuusohjelmalla kyetään vähentämään
valtion palveluksesta vaikkapa 12 000
henkilöä, on vähennyksen vuotuinen taloudellinen vaikutus pelkästään palkkausmenoina arviolta noin 600–700 miljoonaa euroa. Sekään ei realisoidu täysimääräisesti, koska 40–75 prosenttia säästöistä
jää näköjään hallinnonalojen käyttöön.
Haasteita riittää
• Tietotekniikan varaan asetettiin liian
suuria odotuksia. Valtionvarain tarkastajat ovat kiinnittäneet huomiota
eri hallinnon alojen erillisiin ja yhteensopimattomiin tietotekniikkahankkeisiin. Yhteistyötä ei ole osattu
tehdä ja rahaa on saatu palamaan käsittämättömiä määriä.
• Henkilöstöä on selvästi onnistuttu vähentämään, mutta jos vähennetyllä
henkilömäärällä ei kyetä hoitamaan
samaa määrää tehtäviä ja palveluja
kuin aikaisemmin, niin tuottavuus ei
ole lisääntynyt.
• Tuottavuusohjelman ensimmäisinä
vuosina henkilöstön vähentäminen
johti tuntumaan työtyytyväisyyden
heikkenemisestä. Nyt Valtiontalouden tarkastusviraston tuoreen tutkimuksen mukaan tuottavuusohjelman
aikana yleinen työtyytyväisyys onkin
valtion virastoissa lisääntynyt. Nähtävästi mielekkäitä työtehtäviä riittää
ja työn määrä jaetaan oikeudenmukaisemmin.
Tämä edellyttää johtamisotteen ja erityisesti työaikajohtamisen kehittymistä,
tulos- ja kehityskeskustelujen tavoitteenasettelua sekä osaamisen kehittämistä ja
urasuunnittelua. Palvelussuhteen ehtojen, erityisesti palkkausjärjestelmien, kehittämiseen tähtäävällä neuvottelu- ja sopimustoiminnalla luodaan edellytyksiä
tuottavalle työpanoksen kohdentamiselle.
Siis meitä ammattiyhdistyksiä tarvitaan.
Monien virastojen henkilöstö insinööreineen on kokenut hallintorakenteen ja
tehtävien muutokset, paikkakuntasiirrot,
ulkoistamiset ja irtisanomiset. Näin on tapahtunut mm. puolustusvoimissa ja valtion aluehallintovirastojen suuressa uudistuksessa. Henkilöstön riittämättömyys
on kohdattu mm. tulli- ja poliisihallintoaloilla. Esimerkiksi työsuojelun piirihallinnon kannalta valtion tuottavuusohjelmassa kaavaillut 100 htv:n vähennys tarkoittaisi noin 20 %:n vähennystä tarkastavasta henkilöstöstä.
Näilläkö mennään? Onko kansalaisasiakas tyytyväinen valtion tuottavuuteen,
palvelutarjontaan ja sen tasoon? n
Stig Landén
Julkisen alan Insinöörien Liitto JIL ry:n
puheenjohtaja
[email protected]
Oikaisu
TVK:n konkurssi oli shokki toimihenkilöliikkeelle Uusi Insinööri -lehti6/2010
TVK:n konkurssia käsitelleestä jutusta lukija saa sellaisen käsityksen, että Matti Kinnunen olisi ollut TVK:n puheenjohtaja konkurssin tullessa syyskuussa 1992.
Näin ei kuitenkaan ole, vaan puheenjohtajana oli Riitta Prusti,
40
joka valittiin tehtävään 19.–21.5.1992 pidetyssä TVK:n viimeisessä edustajakokouksessa. Samaisessa kokouksessa Kinnunen
kutsuttiin TVK:n kunniapuheenjohtajaksi.
Suvi Veramo
Teksti: Ilona Mäenpää
Kriittiseen kansalaisuuteen
Suomen Akatemian Valta Suomessa ­tutkimusohjelman yli 20 han­
ketta ovat neljän vuoden ajan ottaneet mittaa vallasta. Miten valta on
muuttunut? Miten valtaa tuotetaan ja ylläpidetään? Minkälaista on
kansalaisvalta tänään? Keihin suomalaiset luottavat vallankäyttäjinä?
T
utkimusohjelman ohjelmapäällikön
Petteri Pietikäisen mukaan monenlaisia hankkeita on mukana. Niinpä ei olekaan nähtävissä yhtä lopputulosta. Pietikäisen mukaan perustutkimuksen tehtävä
on luoda kansalaiskeskustelua ja kasvattaa
kriittistä kansalaisuutta.
– Usko politiikkaan on kärsinyt, kansalaiset eivät arvosta puolueita, poliisia,
armeijaa ja yliopistoa arvostellaan.
Tuloerot ovat kasvaneet, samoin terveyserot ja hyvinvoinnissa on suuria eroja.
Politiikka on enemmän virkamiesvetoista
ja hallitusohjelmia valmistellaan ministeriöissä. Asiantuntijuuteen luotetaan, mikä
ei merkitse kuitenkaan, että kansalaiset
voisivat vaikuttaa.
– Demokratia toimii periaatteessa,
mutta kansalaispurnaaminen puuttuu. Kansalaisilla on pienet mahdollisuudet vaikuttaa, enimmäkseen he ovat kohteita muun
muassa kaavoitusasioissa, Pietikäinen toteaa.
Valta­tutkimuksen satoa: Suomalainen
vallankäyttäjä on hyvin koulutettu
Pääsy suomalaisen yhteiskunnan huipulle
on sadan viime vuoden aikana ollut varsin avointa.
Suomalaisessa eliitissä on ollut paljon vaihtuvuutta, sosiaalinen liikkuvuus
on ollut suurta, ja eliittiasema on vain
suhteellisen harvoin periytynyt sukupol-
SASKin solidaarisuus­
päivillä tiukkaa asiaa
SASKin solidaarisuuspäivät Hämeenlinnan Verkatehtaalla 22.–23.1.2011 käynnistävät näyttävästi SASKin juhlavuoden: suomalaisen ay-liikkeen solidaarisuuskeskus täyttää ensi vuoden lokakuussa 25 vuotta.
n
UUSI
InsInöörI
vien yli. Asiaa on tutkittu Suomen Akatemian Valta Suomessa -tutkimusohjelmassa. Tutkimusaineisto perustuu sadan
viime vuoden aikana julkaistuihin Kuka
kukin on -kirjoihin.
Tällä hetkellä suomalaisen eliitin keskivertoedustaja on asiantuntijatehtävissä
työskentelevä, hyvin koulutettu, pääkaupunkiseudulla asuva, suomenkielinen kolmen lapsen isä, joka harrastaa kuntoliikuntaa.
– Kun eliittiasema ei enää ole ollut
juurikaan riippuvainen periytyvistä seikoista, kuten aatelisarvosta, on koulutus yleiseurooppalaiseen tapaan noussut
eliittiin pääsemisen avaintekijäksi, sanoo
vanhempi tutkija Olli-Pekka Ruuskanen
Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulusta.
Naisten osuus eliitistä on kokonaisaineistossa alhainen, 12 prosenttia, mutta
se on viime vuosina kasvanut selvästi. Uusimmassa aineistossa naisten osuus on jo
kolmannes.
Koulutus keskeinen merkittävään
asemaan nousussa
Kuka kukin on -aineisto osoittaa, että yhteiskunnallisesti merkittäviin asemiin vaadittiin korkeaa koulutusta jo varhain. Aineiston ensimmäisessä eli vuoden 1821–
1878 syntyneiden sukupolvessa korkeakoulututkinnon suorittaneiden osuus oli
Hämeenlinnan tapahtumaan
luvassa poikkeuksellisen monipuolinen ohjelma, jonka sitoo
yhteen tunnus Decent Work –
kunnon työ. Osa päivien asiaohjelmasta rakentuu kansainvälisten
ja suomalaisten ammattijärjestöjen vuoropuhelulle, johon myös
yleisö voi osallistua.
Solidaarisuuspäivät on yleisölle avoin
koko viikonlopun tapahtuma, jonka oh-
yli puolet. Lisäksi vuosisadan edetessä tulee yhä vaikeammaksi päästä korkeaan yhteiskunnalliseen asemaan vaatimattomalla
koulutuksella. Kuka kukin on -aineiston
nuoremmissa sukupolvissa yhdeksällä
kymmenestä on korkeakoulututkinto ja
kolmannes on saanut tutkijakoulutuksen
eli ovat joko tohtoreita tai lisensiaatteja.
Valtarakenteiden pysyvyys Suomessa
1660–2005 -tutkimushanke yhdisti
poikkeuksellisesti eri tieteenalojen näkemyksiä valtatutkimukseen. Uusinta
tietotekniikkaa käyttäen luotiin laajoja
sähköisiä henkilöaineistoja: 20 000 henkilötietoa sisältävä vuosina 1909–2003
julkaistuista Kuka kukin on -matrikkeleista koostettiin tietokanta. Suomen aatelista koottiin 30 000 henkilötietoa sisältävä tietokanta.
Tutkimusprojektissa huomattiin,
kuinka antoisia tutkimuskohteita laajat
henkilöiden pienoiselämänkertoihin perustuvat aineistot ovat sekä yksilöitä että
ryhmiä tutkittaessa. Esille nousseita uusia
tutkimuskysymyksiä ovat erilaisten matrikkelien analysointimahdollisuudet valtiohallinnon kehityksen ja ammattiryhmien laajenemisen kannalta, Olli-Pekka
Ruuskanen sanoo.
Eri aineistojen yhdistäminen herätti
uusia mielenkiintoisia historiallisia ja taloudellisia tutkimuskysymyksiä, joihin on
syytä perehtyä tulevaisuudessa. n
jelmassa on tiukan asian lisäksi myös viihdettä sekä näyttelyitä ja elokuvaesityksiä.
Ensimmäistä kertaa tapahtumassa järjestävät omat seminaarinsa myös SASKin
yhteistyökumppanit Amnesty International Suomi, Kirkon Ulkomaanapu sekä
WWF.
Ilmoittaudu solidaarisuuspäiville
SASKin nettisivuilla www.sask.fi
41
järjestöasiaa
KESKUSTOIMISTO
ALUEASIAMIEHET TOIMINTA-ALUEITTAIN
Ratavartijankatu 2, 8. krs. 00520 HELSINKI
puhelin 0201 801 801, faksi 0201 801 880
auki 9–16 (la sulj.) www.uil.fi
sähköposti:[email protected]
Etelä-Suomi
alueasiamies
Ratavartijankatu 2, 8. krs, 00520 Helsinki
TOIMINNAN JOHTO
Länsi-Suomi
alueasiamies Timo Ruoko, 0201 801 856
Isolinnankatu 24 A 5. krs. 28100 Pori
puheenjohtaja Pertti Porokari, 0201 801 810
1. varapuheenjohtaja Pekka Laakso, 0400 623 412
varapuheenjohtaja Timo Härmälä, 040 513 5988 Pirkanmaa ja Kanta-Häme
varapuheenjohtaja Aulis Huikko, 040 1679 559
alueasiamies Tapio Soltin, 0201 801 855
varapuheenjohtaja Pekka Liimatainen, 0400 524 191 Otavalankatu 9 A, 33100 Tampere
johdon assistentti Teija Hyvärinen, 0201 801 811
Keski-Suomi ja Päijät-Häme
alueasiamies Olli Backman, 040 579 5116
HALLINTO- JA LAKIYKSIKKÖ
Kalevankatu 4, 5krs. 40100 Jyväskylä
johtaja Ari Kiiras, 0201 801 814
taloushallinto:
Itä- ja Kaakkois-Suomi
talouspäällikkö Marjut Lehtikari 0201 801 860
alueasiamies Eero Seppälä, 0201 801 857
talouspäällikkö Paula Mauno 050 4390 499
Vuorikatu 11 A 5, 50100 Mikkeli
talousasiainhoitaja Anneli Lohva, 0201 801 866
pääkirjanpitäjä Merja Parkkinen, 0201 801 867
Pohjois-Suomi
talousassistentti Marja Riihimäki, 0201 801 865 alueasiamies Harri Haapasalo, 0400 585 052
lakimiehet:
alueasiamies Mikko Sormunen, 040 7216 879
työelämän oikeudelliset palvelut
Hallituskatu 29 A 4. krs. 90100 Oulu
0206 93 858
[email protected]
johtava lakimies Kati Hallikainen
JÄRJESTÖ- JA KEHITTÄMISYKSIKKÖ
assistentti Paula Tapani
johtaja Ari Impivaara, 0201 801 822
työsuhdelakimiehet
assistentti Mervi Kinnunen, 0201 801 823
Jemina Fabritius, Maria Harju,
Järjestötoiminta
Hanne Salonen, Jukka Siurua, Niina Suvanto
johtaja Ari Impivaara, 0201 801 822
ja Juha Teerimäki
asiamies Erik Sartorisio, 0201 801 824
työsuhdeneuvojat
toimistoemäntä Pirjo Takala, 0201 801 868
Panu Paajanen, Liisa Reunanen ja Tiina Savikko
toimistopalvelusihteeri Maria Varvikko,
0201 801 872
TYÖSUHDE-JA NEUVOTTELUYKSIKKÖ
johtaja Ismo Kokko, 0201 801 840
assistentti Tea Tähkäpää, 0201 801 851
sijainen Saara Eriksson, 0201 801 851
projektiasiamies Tommi Grönholm, 0201 801 848
Yksityisen sektorin asiamiehet
Jani Huhtamella, 0201 801 835
Olli Nurminen, 0201 801 803
Tomi Seppä, 0201 801 844
Julkisen sektorin asiamies
Juha Särkkä, 0201 801 843
Elinkeinoasioiden päällikkö
Heidi Husari, 0201 801 839
Jäsentietopalvelu 0206 93 877
palveluaika klo 10–14 ma-ti, to-pe
[email protected]
jäsentietopäällikkö Satu Sjöstedt 0201 801 862
kehitysasiantuntija Tarja Salmi, 0201 801 837
jäsensihteerit Susanna Aintila, Tuula Bodman,
Juha Kauppila, Tarja Mörsky ja Anna-Maija Posti
Viestintä
toimituspäällikkö Ilona Mäenpää, 0201 801 826
tiedottaja Päivi-Maria Isokääntä, 0201 801 827
toimittaja Kirsi Tamminen, 0201 801 819
Atk
atk-päällikkö Kari Malinen, 0201 801 825
järjestelmäasiantuntija Satu Jaanu, 0201 801 816
it-harjoittelija Aleksi Eteläharju, 040 565 4938
KOULUTUS- JA TUTKIMUSYKSIKKÖ
johtaja Hannu Saarikangas, 0201 801 820
assistentti Anne Herne, 0201 801 841
KESKI-SUOMEN INSINÖÖRIT RY
PL 454, 40101 Jyväskylä
Keskustie 22 A
www.ksinsinoorit.com
LAHDEN SEUDUN INSINÖÖRIT RY
Rautatienkatu 19 A, 15100 Lahti
puhelin (03) 781 3392, faksi (03) 781 3393
[email protected]
www.lsi.fi
Urapalvelut
urahallinta-asiantuntija Seija Utriainen, 0201 801 821 LAPIN INSINÖÖRIT
Korkalonkatu 18 C
Tutkimustoiminta ja palkkaneuvonta
96200 Rovaniemi
tutkimuspäällikkö Aila Tähtitanner, 0201 801 828 www.uil.fi/lappi
tutkimussihteeri Anneli Haaksivuori, 0201 801 829
tutkimusasiamies Taina Hämäläinen 0201 801 870 LÄNSI-POHJAN INSINÖÖRIT
Meripuistonkatu 16, 5krs.
Opiskelija-asiat
94100 Kemi
[email protected]
opiskelija-asiamies
MERENKURKUN INSINÖÖRIT MeKi ry
Marjo Nykänen, 0201 801 830
Olympiakatu 16
projektiasiamies Ville Välimäki, 0201 801 832
65100 Vaasa
assistentti Pia Haveneth, 0201 801 834
assistentti Afsaneh Palomäki, 0201 801 831
MIKKELIN INSINÖÖRIT RY
kenttäasiamiehet
Vuorikatu 11 A 5, 50100 Mikkeli
Annika Kujansuu, 040 518 0058
faksi (015) 361 832
Tiina Lahtiluoma, 040 745 1749
Satu-Maarit Velling, 0201 801 871
SALON ALUEEN INSINÖÖRIT RY
PL 129, 24101 Salo
[email protected]
YHDISTYSTEN ASIAMIEHET JA TOIMISTOT
www.sai.fi
HELSINGIN INSINÖÖRIT HI RY
Tietäjäntie 4, 02130 Espoo
puh. (09) 477 4540, faksi (09) 477 45442
järjestösihteeri Jaana Kälviäinen
[email protected]
asiamies Kari Ritvasalo
puh. (09) 477 45 410, 045 314 8400
[email protected]
[email protected]
www.helins.fi
HYVINKÄÄN-RIIHIMÄEN INSINÖÖRIT RY
Eteläinen Asemakatu 2 B, 11130 Riihimäki
[email protected]
www.hyri.net
SATAKUNNAN INSINÖÖRIT RY
Isolinnankatu 24, 28100 PORI
puhelin (02) 641 4130, faksi (02) 641 4313
[email protected]
TAMPEREEN INSINÖÖRIT RY
Otavalankatu 9 A, 33100 Tampere
puhelin (03) 214 3931, faksi (03) 214 3444
toimistosihteeri Tarja Virtanen
[email protected]
toiminnanjohtaja Jyrki Koskinen
gsm 0400 338 024
[email protected]
[email protected]
www.tampereeninsinoorit.fi
HÄMEENLINNAN INSINÖÖRIT RY
Puusepänkatu 5, 2. krs., 13111 Hämeenlinna
www.uil.fi/hml
Työelämän oikeudellisten palvelujen ja jäsentietopalvelujen puhelinajat
Uuden Insinööriliiton työelämän oikeudellisten palvelujen puhelinaika on klo 9–13.30.
Työelämän oikeudellisia palveluja saa arkisin puhelinnumerosta 0206 93 858 ja sähköpostitse [email protected].
Jäsentietopalvelun puhelinaika on ma-ti ja to-pe klo 10–14. Palveluja saa numerosta 0206 93 877 ja
sähköpostitse [email protected].
42
Muista miten muistat...
...kunhan muistat, että jäsenkortilla
saat Teboililta tuntuvat alennukset.
Alennukset ovat voimassa 1.9.-30.11.2010 kaikilla yli 300
Teboil-huoltamolla ja automaattiasemalla. Alennusta ei saa
Teboil Express-automaattiasemilta.
www.teboil.fi/liitto
-2,2
snt/l
polttoaineesta
Engineers – here, there and everywhere
sien ja
ään uu urassa
m
y
t
h
ii
uloa v rituttujen se
Tervet
öö
n insin
tteeksi!
je
vanho öpäivän pää
ty
Uusi Insinööriliitto on tukenasi ja turvanasi työelämässä
Yhä useampi insinööri matkustaa kansainvälistyvän yritystoiminnan vuoksi työtehtävissä
ulkomaille, hoitaa pitkiäkin projekteja muilla mantereilla tai kouluttaa konsernin työntekijöitä
vieraissa oloissa. Suomalaisen insinöörin korkea ammattitaito on kysyttyä vaativissa
tehtävissä ympäri maailmaa.
Missä tahansa teetkin työtäsi – Varkaudessa, Wisconsinissa, Järvenpäässä tai Guangdongissa,
Uusi Insinööriliitto kulkee rinnallasi työelämän kiireisillä valtateillä ja yllätyksellisillä poluilla.
UIL järjestää tilaisuuksia, joissa on tarjolla asiaa, viihdettä ja pientä purtavaa. Tilaisuuksissa
liiton jäseniksi liittyvät insinöörit palkitaan. Kiertueen aikana jäseniksi liittyvien kesken
arvotaan suomalaista huipputekniikkaa! Lisätietoa www.uil.fi.
Kiertueen paikkakunnat:
30.9.
7.10.
14.10.
20.10.
21.10.
25.10.
26.10.
28.10.
16.11.
Jyväskylä
Tampere
Turku
Oulu
Kotka
Varkaus
Pori
Helsinki
Vaasa
Ilmoittaudu
www.uil.fi/syyskiertue
Tulevaisuuden turvaa
www.uil.fi