kuokkanen - Kuokkalan Asukkaat ry

Kuokkanen
Kuokkalan
Asukkaat
ry:n
kulttuuri-
ja
tiedotuslehti
•
www.kuokkala.org
09.06
16.06 KE
Lisää Valon kotipeleistä sivulla 11.
KE
Nyt meiltä
edullisesti
!
Numero
6/2010
•
Kesäkuu
•
18.00 Valo - Siilinjärvi
Kesän juhliin!
Kesäkuun
tarjous!
TARJOUKSIAMME
INTERNETISSÄ
www.virpinkulta.fi
Kaunis kultainen
kivellinen
SYDÄNRIIPUS
Suosittu JUHLA- Kauniit pronssiset PITSISYDÄNKORUT
RUUSU
KORVAKORUT
Fancy
norm. 19,90€
15€
Jewellery for You
SEA-BAND RANNEKKEET
RIIPUS
1980
Matkapahoivointiin
Aikuisille ja lapsille
Myös raskauspahoivontiin!
4,95€
vuosikerta
Sulkulan siirtolapuutarha................................................................s.3
Yrttisuon pelikenttä vihittiin käyttöön ....................................s.4
Lampaat saapuivat Kuokkalaan.............................................s.5
Suo, kuokka ja Kaisa.......................................................................s.6
Oppilaat puunistutustempauksessa...................................s.7
Ruthin leipomo..................................................................................s.9
Koe juhannus ja kesäteatteri Ainolassa.............................s.9
18.00 Valo - Lappeenranta
17,90€
alk.
24.
Kuokkasen tässä numerossa
Naisten Superpesistä kesäkuussa Yrttisuolla
•
Kultaiset
HELMIKORVANAPIT
19€
FAMILY KONDOMIT
39€
aidot
viljellyt
helmet
Fancy
Jewellery for You
29€
Virpin Kulta 59€
Aito
viljelty
helmi
Ainutlaatuiset hoidolliset kondomit
KOTIMAISTA
KÄSITYÖTÄ
Muodikas hopeinen Hyvä valikoima
hopeisia RANNEPALLORANja KAULAKETJUJA
NEKETJU
Kaunis HELMIKAULANAUHA sydänlukolla
KOTIMAISTA
KÄSITYÖTÄ
49€
Fancy
Jewellery for You
www.virpinkulta.fi
Hyvä valikoima
KALEVALA koruja
KELJON PRISMA KYLMÄLAHDENTIE 8, JYVÄSKYLÄ
LOUNAS
8,50!
T A K E A W A Y
Schaumanninpuistotie 10, 40100 JYVÄSKYLÄ
TÄSSÄ KUUSSA GRILLATAAN LOUNAALLA!
Tervetuloa maistelemaan herkullista
Lounasta 8, 50! ma - pe klo 10.30 - 14.30
keittolounas 6, 50! sis. salaatin, veden, kahvin
Kauppakatu 6,
Avoinna jokapäivä 11 - 23.00
Salsa Orkidea tarjoaa uutuutena
Kotiinkuljetuksen!!
Ravintolamme ruokalista tarjoaa mm.
Herkullisia pasta- ja spaghetti ruokia
Välimeren maittavia salaatteja
Suosittuja kana- ja liharuokia Intiasta
Kehutut pizzamme suureenkin nälkään!
Suosikkeja Persiasta
Härkää Espanjan tapaan Óle!
Tortillat ja chiliruoat Mexicosta
Antipastot, maukkaat keitot,
salaatit, pastat, grilliruoat,
Italialaiseen tapaan tuoreista
raaka- aineista valmistetut
Pizzat ja Calzonet sekä
lastenruoat ja
suussasulavat jälkiruoat
GRILL IN
FIORE BIANCO
avoinna Ma- pe: klo:10.30 - 16,00 La klo: 12.00 - 21.00
Voimassa
Voimassa 30.6.
30.6.2010
2010
KOTIIN KULJETUS
0 ! 0440 312 033 tai 014 611 557
22.0
.
o
l
K
K
lounaslista, pöytävaraukset ja yksityistilaisuudet:
www.ravintolafiorebianco.fi email. [email protected]
TŠllŠ
TŠllŠ kupongilla,
kupongilla,
LOUNAS
7,70! norm.
norm.8,50!
8,50!
LOUNAS 7,70!
s
ljetu
ku
otiin
käy katsomassa ruokalista netissä
www.salsaorkidea.fi
tai soita suoraan paikanpäälle
Muistithan myös, Lounas noutopöydästä arkisin 11-15.00
Tervetuloa!
tel. 044 329 9454
Kuponkeja lisŠŠ netissŠ, tulosta useampi kappale kerralla!
TŠllŠ
TŠllŠ kupongilla,
kupongilla,
LOUNAS
norm. 8,50!
LOUNAS 7,70!
7,70! norm.
8,50!
Voimassa
Voimassa
30.6.
30.6. 2010
2010
TŠllŠ kupongilla, 2 oldtime pizzaa
+1,5L limsapullo 14! Vain mukaan
Voimassa
30.6. 2010
Kauppakatu 6,
www.salsaorkidea.fi
TŠllŠ kupongilla, 2 oldtime pizzaa
+1,5L limsapullo 14! Vain mukaan
Voimassa
30.6. 2010
Kauppakatu 6,
www.salsaorkidea.fi
2
Pääkirjoitus
ONNI YKSILLÄ - KESÄ KAIKILLA
Purevan pakkastalven jälkeen kesä suorastaan humahti keskellemme.
Hellepäiviä on jo nyt ollut enemmän kuin koko viime kesänä. Nyt
kannattaa nauttia lämpimistä ja puhtaista uimavesistä, koulujen
päättymisestä ja luonnon vehreydestä. Lätkän MM-kisatkaan Saksassa eivät enää kiinnosta. Ruudun töllöttämisen sijasta päästään
ulkotöihin. Leijonamiehistön parempi menestys olisi toki kerta
heitolla muuttanut velatkin saataviksi. Suomalaisista pelaajista ja
valmentajista on tullut kuitenkin haluttua vientitavaraa.
Onneksi opiskelumestyskin huomataan. Jere Järlströmin historialliset 11 laudatur –arvosanaa ansaitsevat upean tuuletuksen. Onnea
myös kaikille muille opinnoissaan menestyneille ja oppilastovereitaan kohtaan reilusti käyttäytyneille eri koulumuodoissa ja luokkaasteilla.
Melkoista onnenpotkua kaivataan Meksikonlahdelle, jossa öljyvuoto on aiheuttanut jo Tsernobylin ydinvoimalaonnettomuutta
vastaavan tuhon meressä. Lisäksi on vaarana, että Islannin Eyjafjöllin tulivuori purkautuu vielä pitkään saastuttaen ilmaa. Suomen
makean veden varantoja onkin suojeltava äärimmäisen tarkasti.
Vesipulasta kärsii maapallolla jo kaksi miljardia ihmistä.
Onnea kaikesta huolimatta myös niille kaahareille, jotka ovat taas
heränneet talvihorroksestaan. Siis siksi, että säilyttäisivät henkensä
eivätkä tappaisi muitakaan. Alkukesä näyttää kuitenkin synkältä.
Kuokkanen –lehti jää kesätauolle ja ilmestyy taas elokuussa. Lukijat, nauttikaa Suomen luonnosta, kesäkulttuurista sekä maan ja
veden antimista.
Aarre Mäkelä päätoimittaja
Kuokkalan Asukkaat ry
Aarre Mäkelä Kauko Järvinen
Pirjo Jämsen-Ahonen
Laila Koivunen
Gloria Lapitan
Erkki Metsä
Marko Kauppinen
Jouko Savolainen
Pirjo Savolainen
Eini Tuupainen
pj.
sihteeri
jäsen
jäsen
jäsen
jäsen
jäsen
jäsen
jäsen
jäsen
Sähköpostit: [email protected]
Jäsenmaksut 2010: 10€
Tili: 104530-180843
www.kuokkala.org
Hallitus 2010 - [email protected]
Liity jäseneksi maksamalla jäsenmaksu yhdistyksen tilille ja ilmoittamalla yhteystietosi (nimi, osoite, puhelin, email) tilisiirron
viestikentässä.
Ilmoitusaineistovaatimukset
55 Sanomalehtiasetuksin tehty painovalmis PDF-tiedosto.
55 Fontit mukana (ei True Type kirjasimia) tai konvertoituna.
55 Värit prosessi CMYK-muodossa (ei RGB:tä).
55 Kuvat 300 dpi resoluutiolla .eps- tai .tiff-muodossa, ilman ICC-profiileja.
55 Koottavista, korjattavista tai viallisista aineistomateriaaleista veloitetaan
erikseen tarvittaessa 15 EUR/ilmoitus. Hintaan lisätään arvonlisävero 22%.
55Aineistopäivän jälkeen saapuneen aineiston julkaisua ei voida taata.
Mediakortti nyt myös netissä: www.kuokkala.org/mediakortti .
Voimassa 1.1.2009 alkaen. Päivitetty 20.9.2009.
Kuokkanen-lehti
Kuokkanen on Kuokkalan Asukkaat ry:n kustantama ja julkaisema
voittoatavoittelematon tiedotuslehti, joka jaetaan kuukausittain
kotitalouksiin ja yrityksiin asukasyhdistyksen toimialueelle Kuokkalaan.
Levikki 10.000 kpl.
Painopaikka: Kisapaino oy, Kiuruvesi.
Jakeluhäiriöt: Erkki Metsä / 050-5857920.
Toimitus
Toimituksen sähköpostiosoite on [email protected], löydät tarkempia tietoja myös netistä: www.kuokkala.org
Kari Lehtinen
toimittaja
[email protected], puh. 050 - 534 0494
Marko Kauppinen
Taitto, mainos- ja ilmoitusvalmistus
[email protected], puh. 050 - 518 3281
Erkki Metsä
mainosmyynti ja jakelu
[email protected], puh. 050 - 585 7920
Taitto, mainos- ja sivunvalmistus. Aineisto sähköpostilla osoitteeseen:
[email protected]
Valmiit jutut ja materiaali toimitukselle viimeistään kuukauden 20 päivä.
Aineistopäivän jälkeen saapuneen aineiston julkaisua ei voida taata.
Seuraava Kuokkanen ilmestyy
elokuussa
ja on jakelussa 1.8.2010 alkaen
Vieraskirja
RIITTÄVÄTKÖ EUROT
TULEVAISUUDESSA?
T
aloudesta ja rahamarkkinoista
on riittänyt puhetta sekä huolta
jo parin vuoden ajan. Vuoden
2008
lopulla
Yhdysvaltojen
asuntomarkkinoiden luototuksesta
alkaneen talouden turbulenssi ei
näytä laantuvan. Viime vuoden
loppupuolella näkyi jo pientä
valoa talouselämän toipumisessa,
mutta 2010 vuoden alku toi
uuden kriisin Etelä-Euroopan
maiden talousongelmien tullessa
julkisuuteen.
Kreikka
ajautui
holtittoman
taloudenpidon
seurauksena ennennäkemättömiin
vaikeuksiin. Maa joutui nöyrtymään
muiden
euroalueen
maiden
myöntämiin
tukiluototuksiin
ja oman julkisen taloutensa
rajuun remonttiin. Kansa ei ole
asiaa sulattanut, vaan menojen
leikkaukset ovat tuoneet mellakoijat
kaduille ja toreille.
V
oiko Suomen talouden tie olla
sama kuin Kreikassa? Vastaus
on kyllä, jos meillä ei osattaisi
lukea talouden tunnuslukuja ja
muuttaa omaa toimintaamme sen
mukaisesti. Tietoa on saatavilla
riittävästi ja on toivottavaa,
että päättäjät siihen aktiivisesti
tutustuvat.
S
uomi
ja
Keski-Suomi
elävät vahvasti vienti- ja
jalostusteollisuuden työpaikkojen
tuottamien eurojen varassa. Meille
on välttämätöntä nykyisen elintason
ja
palvelujen
säilyttämiseksi,
että keskeisten tuotannonalojen
vientituotteet menevät kaupaksi
ulkomaille ja ostajamailla on oltava
oma ostokyky kunnossa. Maamme
bruttokansantuotteesta
(BKT)
tulee yli 60 % vientiteollisuuden
työpaikkojen seurauksena. Nyt
tämä hyvä kehitys on horjunut
merkittäväsi ja viime vuonna
hävisi pelkästään Keski-Suomen
yrityksiltä
miljardi
euroa
vientituloja. Tämä ei voi olla
näkymättä kuntien taloudessa
ja
asukkaiden
työllisyydessä.
Kuntien kassaan kilisee entistä
vähemmän
vero-euroja
ja
samalla työttömyyden erilaiset
hoitokustannukset kasvavat.
V
aarana on, että taannoisvuosien
hyvä talouskehitys Suomessa
hidastuu pidemmäksi aikaa ja se
seurauksena erityisesti julkisen
talouden kestävyysvaje uhkaa jäädä
pysyväksi. Tuolla uudella käsitteellä
tarkoitetaan valtion ja kuntien
kykyä
vastata
järjestämiensä
palvelujen rahoittamisesta.
Maamme talousviisaat laskevat,
että Suomen taloudessa tuo
kestävyysvaje on tällä hetkellä 5 %
ja OECD:n arvio on vielä synkempi
päätyen jopa 8 prosenttiin. Kun
Suomen viime vuoden BKT oli
172 miljardia, niin edellä mainitut
prosentit antavat julkisen talouden
kestävyysvajeeksi 8.6 – 13,7
miljardin haarukan vuodessa.
Valtion
ja
kuntien
taloutta
paikataan velanotolla ja valtio
velkaantuu rajusti jopa 13 miljardin
vuosivauhtia.
kirjastoverkon
supistamisesta.
Taloudesta selvitään ja eurot
riittävät tulevaisuudessakin, mutta
valmiutta ja tahtoa muutoksiin on
löydyttävä.
Talouden
synkistä
pilvistä
huolimatta toivotan Kuokkasen
lukijoille aurinkoista ja rentouttavaa
kesää!
K
otikaupunkimme
viime
vuoden
talous
toteutui
lopulta kohtuullisesti. Kesäkuussa
valtuuston käsiteltäväksi tuleva
tilipäätös sisältää tulopuolella
satunnaisia eriä lähinnä omaisuuden
myynnistä saaduista tuloista. Tämä
vuosi on jo ennakoidusti vaikeampi
ja tulevat lähivuodet eivät parempaa
lupaa
kaupungin
taloudessa.
Taloustilanne
johtuu
suurelta
osin edellä kuvatusta tilanteesta.
Ensimmäisen vuosikolmanneksen
talousraportissa
suurin
huoli
on kehno verotulojen kehitys.
Verojen
ja
palvelumaksujen
korotuksesta huolimatta palvelujen
rahoittamiseksi näyttää kertyvän
vain kolmannes suunnitellusta 15
Meuron lisärahoituksesta kasvavien
kulujen kattamiseksi.
A
joittain kuulee, että taloudesta
ei kannata huolta kantaa ja että
kyllä rahaa aina riittää. Parempi
on kuitenkin tunnistaa tilanne,
toimia ennakoidusti ja ajoissa.
Veikkaan, että lähikuukausina
keskustellaan muistakin, kuin
Pauli Partanen
Valtuuston puheenjohtaja Kolumni
P
aljon
tapahtuu
m a a i l m a s s a ,
Thaimaassa mellakoidaan,
Kreikka teki konkurssin,
lätkääkin pelaavat jossain.
Mutta kun sitä istahti
Kuokkalan
torille
ja
katseli aurinkoon päin
kahdenkymmenen viiden
asteen lämmössä sortsit
ja sandaalit jalassa paljain
rinnoin,
ei
tuntunut
maailman meno haittaavan.
uokkalan
torikin
vaikutti ihan torilta.
Myyjiä oli 5-6 ja meitä
potentiaalisia
asiakkaita
hieman enemmän. Himpun
verran enemmän kuin
Jyväskylän torilla. Kyllä
kelpaa. Kirkko vieressä
ja pubien terassit. Kaikki
kaupat hollilla ja neljä
ruokapaikkaa.
ävin tuossa kahvilla
osuusliikkeen
kuppilassa kävelykadulla.
K
K
Kahvi ja sarvi maksoi kuusi
euroa. Kauppareissulla tulee
käytyä kaffeella Kuokkalan
konditoriossa.
Kahvi
ja
mansikkarahkapulla
kaksikuusikymmentä. On
siinä eroa.
elpaa
meidän
muutenkin, kun ei vaan
tuo kaupungin virkamiehistö
koko ajan meinaisi supistella
Kuokkalan
palveluita.
Onneksi seurakunta näki
asuinalueemme suuruuden
ja onhan saanut tuta, mitä
se sai aikaiseksi. Kirkko
on ollut täysi. Siellä on
ollut monenlaista tohinaa,
jopa siinä määrin, että
seurakuntalaiset valittavat,
ettei kirkkoon pääse ja se on
harvinaista se suomalaisessa
kirkossa.
ännän
näkökulman
muuten esitti KSML:n
kolumnisti.
Kaupunki
yrittää lopettaa ja lamauttaa
lähiöiden palveluita, kuten
K
J
kirjastoja, jotta saisi ihmiset
menemään
keskustaan.
Se olisi kaupan etu. On
se viisas nainen tuo Anita
Kärki, itse en huomannut
tätä pointtia. Joten arvot
sosiaalitoimen asiakkaat,
kun käytte hakemassa
toimeentuloa,
muistakaa
käydä
kävelykadun
kaupoissa ja kahviloissa.
Vaikka hinta onkin reilusti
tuplaten.
suntomessuja
pukkaavat tuohon aivan
naapuriin
Viherlandian
viereen. On se loistava
paikka, kävin pyörällä
katsomassa. Mutta kyllä
ne
asunnotkin
tulevat
olemaan kallista laatua,
sanoi asiantuntija. Harva
sinne alle kolmensadan
tonnin asuntoon muuttaa.
Eri oli Jyväskylän edelliset
asuntomessut. Kaupunki oli
ovelasti laittanut rikkaiden
omakotitaloja tien varren
A
täyteen ja sekaan meille
köyhille aravalainoitettuja
omistus-ja vuokra-asuntoja.
Idea oli kuulemma Lovenin
Jaakon ja Pesosen Reijon.
Hyvinhän siinä kävi, vanha
messualue elää vieläkin
kahdenkymmenen viiden
vuoden jälkeen hyvin ja
asukkaatkin ovat olleet
tyytyväisiä..
Kannattaisi
ottaa mallia siitä. Muuten
kaupunki ei vieläkään ole
toteuttanut niitä lupauksia,
jotka se messuesitteessä
antoi, taidanpa valittaa
kuluttaja-asiamiehelle. Polttaja
SULKULAN SIIRTOLAPUUTARHA
Kyllikki Aholan mökki on rakennettu vuonna 1948.
Teksti ja kuvat Kari Lehtinen
Siirtolapuutarhaelämää
Jyväskylässä
yväskylän siirtolapuutarhan
asukkaat
valmistautuvat
tulevaan kesään. Pihat siistitään
yhteisvoimin.
Sulkulan
puutarhassa vuodesta 1962
lähtien asuneet Harri ja MaijaLeena Savolin ovat tyytyväisiä
jo toiseen mökkiinsä.
ulin tänne ensin tätini
mökille. Sittemmin olen
itse rakentanut kaksi uutta
mökkiä, kertoo Harri Savolin.
J
T
Ensimmäinen oli kuitenkin
siirtolapuutarhaan asettunut
Kyllikki Ahola. Hän rakensi
mökkinsä vuonna 1948, jolloin
Sulkulan siirtolapuutarha sai
alkunsa Jyväskylässä. Pihamaa
antoi ruokaa. Se oli pääasia.
Suomessa
siirtolapuutarhoja
syntyikin alkuaan puhtaasti
viljelyä varten. Sota-aikaan
oli ruuasta pulaa. Ei ihme, että
maata viljeltiin.
ykyisin
ei
hyödyksi
viljellä. Ennen viljeltiin
sekä syötiin oman maan
N
viljaa. Toisin sanoen istutettiin
porkkanaa ja pottua sekä
sipulia maahan itämään. Nyt
saa kaikki lähikaupasta, kertoo
Maija-Leena Savolin. Sulkulan
siirtolapuutarhan asukas Harri
Savolin puolestaan muistelee,
että Sulkulassa oli kauppa,
josta haimme jauhoa, maitoa ja
leipää.
mökkikyliksi, jotka ovat monien
kaupunkien viherkeitaita. Hyvä
niin.
S
osiaalista eloa saisi olla
enemmän, miettii Maija-
kaupunkien
asukkaitten
ajatuksissa. Onkohan KeskiSuomessa
tarvetta
uusille
siirtolapuutarhalle?
ielestäni on. Ennen me
tultiin tänne Lutakosta
M
Yhteisö
lusta saakka viljelijät
muodostivat kiinteähköjä
yhteisöjä, jotka sekä huolehtivat
yhteisistä töistä, että järjestivät
tansseja tai muita huveja.
Vuosikymmenten
myötä
toiminta painottui jatkuvasti
enemmän
virkistyskäyttöön.
Siis, että ihmiset tuntevat
toisensa ja aikaa vietetään
paljon yhdessä. Suomessa
siirtolapuutarhoja
syntyi
alkuaan puhtaasti viljelyä
varten aikana, jolloin ruuasta oli
pulaa. Alusta saakka viljelijät
muodostivat
kiinteähköjä
yhteisöjä, jotka sekä huolehtivat
yhteisistä töistä että järjestivät
tansseja tai muita huveja.
A
M
eillä on yhteinen sauna,
kerhotila ja tanssilava.
Isompia
tapahtumia
ovat
pihatalkoot,
juhannusjuhlat,
kirpputori,
elojuhla
ja
kynttiläjuhla. Juhannusjuhliin
osallistuu
entisiäkin
mökkiläisiä,
kertoo
Harri
Savolin.
Harri Savolin on rakentanut kaksi mökkiä.
hetkellä palsta hankitaankin
poikkeuksetta virkistystä ja
ajanviettoa varten. Yhteisönä
siirtolapuutarhat
ovat
jonkinlaisia
”maalaiskyliä
kaupungin kupeessa”, ihmiset
Virkistys
uosikymmenten
myötä
toiminta
painottui
jatkuvasti
enemmän
virkistyskäyttöön.
Tällä
V
Harri ja Maija-Leena Savolin
tuntevat toisensa ja aikaa
vietetään
paljon
yhdessä.
Alueilla on yleensä myös
yhteisiä tiloja, kuten sauna tai
juhlatilaa.
E
hkäpä
kaupunkilaiset
tahtoivat päästä tonkimaan
multaa.
Saatiin
maata
pikkuviljelyyn. Tietysti maksua
vastaan eli vuokralle. Maan
hoitoa
varten
perustettiin
siirtolapuutarhayhdistys.
Vähitellen kasvimaat kasvoivat
Leena. Ehkä nykyinen kiire
on vaikuttanut siten, että
yhteistoiminta on vähentynyt.
Hän muistelee, että Kyllikki
Ahola tahtoi siirtolapuutarhan
olevan
turvallinen
ja
yhteisöllinen paikka. Ilkivaltaa
ei täällä ole.
Puutarhat Suomessa
iirtolapuutarhoja
on
nykyisin Suomessa noin
50 ja uusien siirtolapuutarhojen
perustaminen
on
isojen
S
soutamalla. Nyt polkupyörällä
Myllyjärveltä.
Olen
sitä
mieltä, että mökin on oltava
polkupyörämatkan
päässä,
toteaa Harri Savolin.
uden
siirtolapuutarhan
tahtoo
toki
jokainen.
Meillä keskisuomalaisilla se
on aina paikallaan. Vaan tämä
oli vain toimittajan mielipide.
Hyvää kesää.
U
Kuokkanen • Numero 6 / 2010 • Kesäkuu
4
Yrttisuon pelikenttä vihittiin käyttöön
Teksti ja kuvat Kari Lehtinen
S
ää oli mitä aurinkoisin,
kun
vihdoin
koitti
Yrttisuon
uudelleen
kunnostetun
pelikentän
avauspäivä. Lippuluukulla kävi
vilkas lippukauppa. Paikalle
saapunut liikuntalautakunnan
puheenjohtaja
Kimmo
Suomi vaikutti tyytyväiseltä
vihkiessään
pelikentän
käyttöön
12.5.2010
säästelemättä. Tunti sitten
löimme viimeisen naulan
seinään. Tiukaksi meni, kun
pelikin on juuri alkamassa.
Mielestäni
vastaavanlaista
kenttää ei löydy muualta
Keski-Suomesta. Arvioin, että
viikoittain kentällä pelataan
2-3- peliä. Olisi mukavaa,
että myös koulut järjestäisivät
liikuntatapahtumia
täällä.
Kenttää voi normaalisti varata
kaupungin liikuntavirastosta,
hän summasi.
uudisrakennushankkeesta.
Toivon, että urheilu antaa
ihmisille terveyttä ja iloa.
Jyväskylän Valon naisille
toivotan runsaasti onnea naisten
pesäpallon supersarjaan.
yväskylän
Valon
pelijohtaja Jari Koski
totesi
avajaistilaisuudessa,
että uusittua pelikenttää sopii
kutsua vaikka nähtävyydeksi.
J
Vauhdikasta pesäpalloa
J
yväskylän Valo ja Ylihärmän
Pesis-Junkkarit tarjosivat
Valon naisten pelissä oli vauhtia ja jännitystä
Y
Kimmo Suomi vihki Yrttisuon kentän
Kuokkalassa. Kimmo Suomi
kiitti
auliisti
puheessaan
VALO ry:tä uusitusta Yrttisuon
pelikentästä ja muisti myös
naisten pesäpallojoukkuetta.
-Kiitän VALO ry:tä mittavasta
-Tänne
kannattaa
tulla
kauempaakin
vaikka
turistimatkalle, hän vinkkasi.
Mittavat talkoot kaiken
takana
rttisuon
pelikentän
rakennushanke alkoi jo
syksyllä. Kunnostusvaiheita oli
monia. Ensin vanhan kentän
pinta ajettiin paljaaksi. Sitten
kentälle levitettiin kivituhka,
jota tasoitettiin huolellisesti. Hiekkaa tekonurmelle upposi
kymmeniätuhansia
kiloja.
Kentän laitaan rakennettiin
kioskikuuluttamo,
jonka
toisessa kerroksessa toimittajat
voivat
seurata
kentän
tapahtumia.
Talkoolaisia
oli
hankkeessa
mukana
kymmeniä
vapaaehtoisia.
Talkootunteja kertyi huikea
määrä. Kentän molemmin
puolin sijaitsevat katsomot
vetävät noin 800 katsojaa.
VALO ry:n puheenjohtaja
Antero
Raatikainen
oli
voipunut, mutta erittäin ylpeä
saavutettuun tulokseen.
-Kaksi kuukautta on tehty
töitä talkoilla aikaa ja voimia
Antero Raatikainen
runsaalle yleisölle vauhdikkaan
ottelun. Joukkueilla oli mukana
kannattajia molemmin puolin.
Yleisö eli kiihkeästi koko
kiihkeän ottelun ajan ja sai
jännittää monia vauhdikkaita
tilanteita. Kovasta yrittämisestä
huolimatta Ylihärmän PesisJunkkarit
veivät
voiton
täpärästi. Valolaiset olivat
kuitenkin hyvillään iloisesta
pelistä. Katse on luottavainen
jatko-otteluihin.
Rahastonhoitaja Vesa Asp
Kaukosäädinhippaa pelikoneilla
H
edelmäja
korttipeliautomaatit
pilkistävät
lähes
jokaisen
kioskin nurkasta ja kaupan
aulasta. Värikkäät pelikoneet
houkuttelevat
pudottamaan
taskussa
kilisevät
kolikot
koneen kitaan ja painelemaan
koneen
nappuloita
voiton
toivossa. Mutta miksi koneen
yläreunan ilmestyy joskus
punainen K15-valo?
automaattiyhdistyksellä, ja se
maksaa liikkeille korvausta
paitsi pelien sijoittamisesta ja
ylläpidosta, myös valvonnasta.
Esimerkiksi kassatyöntekijät
on siis työnsä puolesta
velvoitettuja
valvomaan,
etteivät alle 15-vuotiaat pelaa
ilman
huoltajaa.
Nuoren
pelaajan
on
pyydettäessä
todistettava ikänsä, mutta
K
uokkalan nuoret, alle
15-vuotiaatkin,
tuntuvat
olevan aktiivisia rahapelien
pelaajia.
Humanistisen
ammattikorkeakoulun
sosiaalisen
vahvistamisen
opintojaksolla
tekemäni
selvityksen
mukaan
neljä
viidestä 7.- ja 8.-luokkalaisesta
on pelannut rahapelejä, vaikka
vain pieni osa on tarpeeksi
Rahapeleissä on paljon hyvää.
oneista kertyneillä tuotoilla
Raha-automaattiyhdistys
(RAY)
avustaa
monia
sosiaali- ja terveysjärjestöjä,
ja joskus koneet purskauttavat
kolikkokasan myös pelaajan
kukkaroon.
Valitettavasti
iloisesti
kilisevä
pelikone
voi muuttua myös ilkeäksi
peikoksi,
joka
aiheuttaa
pelaajalle riippuvuuden ja vie
pahimmillaan
mennessään
myös elämänilon.
K
Kaukosäädinvalvontaa
H
a r m i t t o m a s t a
ajanvietteestä voi nopeasti
tulla paha tapa, josta puolestaan
voi seurata riippuvuus. Koska
lapsilla ja nuorilla riippuvuudet
kehittyvät aikuisia nopeammin,
pelaamisen
ikärajaksi
on
määritelty 15 vuotta.
Arpajaislain mukaan rahapelien
pelaaminen on sallittu alle
15-vuotiailta vain vanhemman
läsnä
ollessa.
Automaatit
on
sijoitettava
valvottuun
tilaan.
Suomessa
näiden
pelien yksinoikeus on Raha-
Aurinkoisena päivänä ulkoilma houkuttaa nuoria enemmän kuin
alle 15-vuotiailta kielletyt pelikoneet.
ruuhkan takia työntekijä voi
pysäyttää pelaamisen myös
papereita kysymättä: RAY:n
kehittämillä
kaukosäätimillä
saa
pelikoneen
lukittua
kauempaakin.
Merkkinä
lukituksesta koneessa näkyy
K15-teksti.
Kuokkalassa kilisee
vanha pelaamaan. Noin 40
vastaajan joukossa oli vain
muutama, jotka eivät olleet
koskaan pelanneet tai edes
seuranneet vieressä kaverin
pelaamista. Kuokkalan koulun
yhdelle
seitsemännelle
ja
yhdelle kahdeksannelle luokalle
tehdyn kyselyn mukaan lähes
kaikki nuoret kuitenkin tietävät
pelaamisen ikärajan.
Nuoria viehättää pelaamisessa
Itsetutkiskelua
Omaa pelaamistaan voi tutkiskella seuraavien väittämien avulla.
Jos huolestut vastauksistasi, saat apua esim. osoitteesta www.
pelaamaltilla.fi.
Pelaan raha- tai tietokonepelejä joka päivä.
Suurin osa rahoistani tai ajastani menee pelaamiseen.
Pelaan koulupäivän aikana.
Pelaan yksin.
Olen joutunut lainaamaan rahaa kavereilta.
Olen myynyt tavaroitani.
Olen joutunut valehtelemaan, jotteivät muut huomaisi paljoa
pelaamista.
Uneksin usein pelaamisesta ja suurista voitoista.
Tulen levottomaksi, jos en pääse pelaamaan.
Jos minua harmittaa tai surettaa, pelaaminen tuntuu auttavan
Jos häviän (rahani), tuntuu vaikealta lopettaa pelaaminen.
Kun pelaan, unohdan kaiken muun.
Tunnen joskus pelatessani tekeväni jotain väärin.
Joskus tunnen, etten halua enää elää.
(Lähde: Aila Wallin 2001. Pennit Miljooniksi: Tietoa lasten ja
nuorten pelaamisesta ja sen haitoista. Sininauhaliitto.)
voiton mahdollisuus, ja lisäksi
kolikoiden
kilisyttäminen
on
mukavaa
ajanvietettä.
Koska lähes kaikki pelaavat
yhdessä kavereiden kanssa,
koneiden ääressä ”hengailu” on
sosiaalista toimintaa.
Yli puolet näistä pelaamisen
kannalta alaikäisistä nuorista
pelaa
vähintään
kerran
viikossa. Mitä useammin nuori
pelaa, sitä todennäköisempää
on myös se, että pelaamiseen
puututaan
pyytämällä
henkilöllisyystodistusta
tai
sulkemalla pelikone. Kuitenkin
noin 40 % nuorista on päässyt
pelaamaan ilman, että koneen
naputteluun ole puututtu.
Valvonta ”kyrsii”
S
elvityksen mukaan alle
15-vuotiaat
suhtautuvat
puuttumiseen
yllättävän
uhmakkaasti;
”kyrsii”
tai
”ärsyttää” ovat vain lieviä
esimerkkejä
tuntemuksia
kuvaavista
sanoista.
Jopa
13-vuotias saattaa vakuuttaa
työntekijälle
olevansa
pari
vuotta
vanhempi.
Joidenkin nuorten mielestä
rahapeliautomaatit ovat niin
hieno juttu, että pelaaminen
pitäisi sallia nuoremmillekin.
Lain tarkoituksena on kuitenkin
suojata nuoria pelaamisen
haitoilta, ei kieltää nuorilta
huvituksia perusteettomasti.
15 vuotta täyttäneillä on täysi
oikeus pelata pelejä. Pelejä
valvovien markettien ja kioskien
työntekijöiden on kuitenkin
vaikea
päätellä
nuorten
ikää, ja kiireessä kassalta
ei aina pääse tarkastamaan
henkilöllisyystodistusta. Siksi
kaukosäätimen painaminen on
usein helpoin tapa varmistaa,
ettei koneen ääressä ole
alaikäisiä.
Mikäli
nuoren
näköinen
henkilö
haluaa
pelata
rauhassa, kannattaa käydä
näyttämässä
todistamassa
ikänsä esimerkiksi kassalla.
Näin väärinymmärryksiä ei
synny työntekijöiden ja nuorten
asiakkaiden välille.
TEKSTI JA KUVAT:
Annika Kauhanen Kirjoittaja opiskelee
Humanistisessa
ammattikorkeakoulussa
yhteisöpedagogiksi (AMK).
www.kuokkala.org
5
Ainolan mummo
A
ntoisa
kevättalvi
ja
kauniiden
päivien
luminen talvi on takana.
Kesä on tullut. Toukokuussa,
helatorstain aikaan, lehdet
puhkesivat koivuihin ihan
”silmissä” kuten sukulaistyttö
asian ilmaisi. Ehdin sentään
kerätä
hiirenkorvalla
olevia
koivunlehtiä
yskänlääkeuutteeksi
talven ja flunssan varalle.
Kesän tulosta kertoo moni
muu asia, ei yksin luonto.
Kansalaisopisto
lopetti
kurssinsa
ja
Ikääntyvien
yliopisto luentonsa. Aluksi
tuntui viikkojärjestys menevän
sekaisin, kun ei ollutkaan noita
jokaviikkoisia,
säännöllisiä
menemisiä. Onneksi on muuta
tekemistä
ja
menemistä,
etten vapaa-ajan ongelmia
toistaiseksi ole huomannut.
ihatalkoot
taloyhtiössä
on mielestäni mukava
yhteisöllinen
tapahtuma
keväällä ja syksyllä. Siinä
samalla tutustuu naapureihin
ja
pihapiiri
siistiytyy
huomaamatta. Jotkut jaksavat
ahkeroida talkooillan jälkeenkin
ja kaunistaa pihapiiriä lisää.
Yleisönosastot ovat pullollaan
negatiivisia juttuja naapureista,
jotka eivät tervehdi. Minulle
on aina ja joka paikassa, niin
maalla
kuin
kaupungissa
asuessani,
sattunut
hyvät
naapurit. Nuoretkin tervehtivät,
vaikka en tiedä aina heidän
nimeään.
Joskus
utelen
useampaan kertaan nimeä ja
he kertovat kiltisti. Liekö tuo
niin paha asia ikääntyvällä, tuo
unohtelu. Unohtelevathan nuo
poliitikotkin asioita. Toisaalta,
heille on sula mahdottomuus
muistaa kaikkea, mitä vuosien
mittaan on tapahtunut. Itse en
muista, mitä olen eilen syönyt,
P
puhumattakaan, mitä olen
toissapäivänä jollekin kertonut.
Pääministerille
lienee
huonomuistisuus perinnöllistä.
Siihen
oikeuttaa
hänen
sukunimensä, ei niinkään
ikänsä. Eipä silti, kyllä
dementia on salakavala ja voi
alkaa jo viisikymppisillä, jopa
nuoremmilla. Olen huomannut,
seuratessani
tuttujeni
dementoitumista, miten vaikea
sitä on ymmärtää. Aina en
ole osannut siihen kuuluvaa
oiretta
panna
sairauden
piikkiin, vaan ihmetellyt heidän
luonteensa
muuttumista.
K
evään
aikana
olen
törmännyt
muutamalle
mielenkiintoiselle
luennolle. Yksi sellainen oli
maahanmuuttajille tarkoitettu
luento
kirjastolla.
Siellä
Vuoden 2010 pakolaisnaiseksi
valittu
Nasima
Razmyar
kertoi
omasta
Suomeen
juurtumisestaan.
Varakas
afganistanilainen isän joutui
jättämään suurlähettilään viran
Moskovassa ja pakenemaan
perheensä kanssa Rovaniemelle
pakolaiskeskukseen.
Kielitaidottomana, tietämättä
lähisukulaisten
kohtalosta
Afganistanissa, he joutuivat
elämään.
Nasima
kertoi
vanhempiensa
laihtuneen
kymmeniä kiloja pelkästä
surusta
ja
äkillisestä
muutoksesta. Nasima oli ollut
kahdeksan vuotias ja joutui
kokemaan paljon vaikeita
asioita, mm. koulussa. Hän
rohkaisi tulkkien välityksellä
toisia, eri maista muuttaneita
pakolaisia,
opiskelemaan
Suomen-kielen. ”Yrittämällä
rohkeasti, saavuttaa jotain”,
hän kannusti.
T
uo, 25 v. nainen, osasi
puhua rohkaisevasti. Hän
pyysi opettajia ymmärtämään,
jos
kielitunnilla
ajatukset
eivät aina ole asiassa, vaan
harhailevat
omaisissa,
jotka voivat olla kuolleina,
tai kidutettavina jossakin.
Hänen kertomansa oli hyvää
kuultavaa meillekin, jotka
olemme saaneet elää rauhassa.
Voimme olla kiitollisia siitä,
että Suomessa on – ainakin
toistaiseksi,
hyvä
elää.
Olin vuosia sitten eräässä
seminaarissa, jossa jouduimme
kokeilemaan, miltä tuntuu, kun
aivan vierasta kieltä puhuvat
olivat vastassa maahan tulijaa.
Miten täyttää monimutkaisia
kaavakkeita, joissa teksti oli
hepreaa. Miltä tuntuu olla
terveydenhoitajan ja lääkärin
vastaanotolla, tietämättä, miksi
tutkitaan hiukset ja hampaat ym.
Se opetti myös, miltä tuntuu,
kun
epäystävällisesti
ja
hymyttömänä,
viittoillaan
menemään
seuraavalle
luukulle, vaikkei tiedä, missä
se luukku on. Miten kauheaa on
riisua itseään outojen ihmisten
edessä. Entä sitten se, hyvän
olon tunne, kun lopuksi sai
tavata selvää Suomen-kieltä
puhuvan
tumman
naisen.
Vaikka
tuo
reitti
ei
ollut
todellinen,
se
opetti
ymmärtämään
maahanmuuttajia,
vaikkakin
hyvin vähän.
K
auppakadulla kerjäläisiä
katsellessa
iloitsen
ainoastaan
siitä,
etteivät
he ymmärrä kaikkia niitä
kauheuksia,
joita
heille
huudellaan.
Joka
kerran
tunnen ristiriitaa, ohittaessani
kylmissään kyyköttävää ja
pientä lappua ohikulkijoille
arasti näyttävää kerjäläistä,
kun
en
tiedä,
annanko
muutaman
kolikon,
vai
kuljenko
näkemättömin
silmin ohi. Jos edes sattuisi
laukkuun
karjalanpiirakoita,
voisi
antaa
syötävää.
Yhtenä päivänä iso mies alkoi
kiroilla ja huutaa pienelle
kadulla kerjäävälle miehelle ja
uhkaili tappaa. Yritin selittää
tuolle Goljatin kokoiselle,
etteivät nämä ihmiset kerjää
rikastuakseen. Goljat huusi
pyyhkivänsä
ennemmin
p..sä tuhatlappusilla, kuin
antavansa kerjääjille. Tätäkö
on sivistys Jyväskylässä?
S
urvonkulman näyttämöllä
olen
nähnyt
pari
puhuttelevaa esitystä kevään
aikana. Toinen niistä, ”Katon
kokoinen tähtitaivas ” oli
syöpää
sairastavan
äidin
elämästä luopumisen ja hänen
sairautensa aikana aikuisuuteen
hapuilevan tyttären vaikuttava
kasvukertomus.
Miten
tärkeitä
isovanhemmat,
myötäelävät
naapurit
ja
hyväksyvä toveripiiri, onkaan
kehitysvaiheiselle
nuorelle.
Se tuli esille näytelmää
seuratessa. Myös toive siitä,
että kaikilla nuorilla olisi, kuten
näytelmässä,
tukijoukkoja
ympärillään vaikeina aikoina.
Aikuiset ihmiset ovat tärkeitä
tukijoita ja perinteen jatkajia.
Eikä heidän tarvitse olla edes
sukulaisia. Riittää kun heillä
on aikaa lapsille ja nuorille.
M
aaseutuyhteisössä
kaikki pitivät silmällä
nuorten menemisiä. Lapsia
opetettiin ja ojennettiin myös
naapurien toimesta. Ihmettelen
yleisöosastokirjoituksia,
joissa kasvatukseen pitäisi
olla pedagoginen koulutus.
Toisaalta. Opettajilta, noilta
pedagogeilta, on otettu kasvatus
oikeus pois. Ollaankohan
me vanhanajan kasvatuksen
saaneet ihan mahdottomia, kun
maalaiskylän
kansakoulussa
opettajat
olivat
nuoria,
keskikoulunkäyneitä
tytönhupakoita.
Hekin
vaihtuivat joka vuosi, joskus
jopa kesken lukuvuoden ja
tilalle tuli uusi opettaja. Eikä
vanhemmillakaan ollut muuta
ammattikoulutusta,
kuin
talonpoikaisjärjellä varustettu
halu,
opettaa
jälkikasvu
ahkeraan työntekoon ja muiden
ihmisten
kunnioitukseen.
Kieli oli ihan erilaista,
mutta värikästä, kun vertaan
kadulla kuulemaani kieleen,
jossa nuorison puhuma kieli,
korkeammasta koulutuksesta
huolimatta,
on
hyvin
yksipuolista.
Enimmäkseen
v, p ja h alkuisia sanoja
sisältävää. Niitä sanoja ei
meidän kouluaikana osattu,
ei opetettu, eikä saanut
käyttää, vaikka joku niitä
olisi osannut. Lasten kuullen
eivät
raavaat
miehetkään
käyttäneet kirosanoja, eivätkä
rahvaan kieltä. Nykyisin osa
ns.
sivistyneistöstäkin
on
siirtynyt rahvaan kieleen.
Ehkä saimme sen puuttuvan
opetuksen sivistykseen niistä
koulun lainaston kirjoista, joita
ahkerasti luimme ja opimme
samalla käyttämään kirjastoa.
Nyt
nuo
pikkukirjastot,
jossa
lapsetkin
viihtyvät,
aiotaan
lopettaa.
Suomen
Ateena
näyttää
huonoa
esimerkkiä
kirjastolaitoksen
supistamisessa.
Se
on
lyhytnäköistä
säästämistä.
Valtuustossa
istuu
useita
kasanedustajia
jopa
pari
ministeriä, joista toinen on
opetusministeri.
Uskoisin
edes
hänen
puolustavan
lähikirjastoja,
joissa
me,
kansakoulujen
lainastoissa
kirjaston käyttöön tottuneet,
voisimme asioida ja opastaa
lapsenlapsiammekin,
lukemisen
rikastuttavaan
maailmaan. Lukeva ihminen
oppii aina uutta, eikä ole
koskaan yksinäinen. Liian
pitkä matka kirjastoon on
ikääntyvälle
ja
pienelle
lapselle este sen käyttöön.
Valtuusto
on
siirtynyt
evakkoon, eli kokoukset ovat
Minnansalissa. Olen pannut
merkille ikärakenteen. Iso
osa taitaa olla eläkkeellä
tai lähentelee sitä. Päätellen
siitä, kun melkein jokaisen
istunnon alussa saa joku
merkkipäiväkukkia.
Kukitettavat ovat yli 50v.
Toukokuun kokouksessa oli
peräti kolme onniteltavaa.
PS:n
valtuustoryhmän
puheenjohtaja
yllätti
onnittelijat. He odottivat pitkää
kiitospuhetta, mutta saivat
tyytyä pelkkään Kiitos-sanaan.
Näin on kesä koittanut
Ainolaan. Nautitaan kesästä,
linnunlaulusta ja ystävien
seurasta.
Kesälläkin
voi
lähettää kortteja ja kirjeitä, sekä
soitella sukulaisille ja tuttaville.
Postikortti on halpa ja helppo
tervehdys, ja aina tervetullut.
Näin uskoo kesästä, lämmöstä
ja
hyvistä
ihmissuhteista
nauttiva
Ainolan mummo.
Lampaat saapuivat taas kesälaitumilleen Jyväskylän Kuokkalaan
M
aisemanhoidon
parissa
ahertavat lampaat ovat
rodultaan
suomenlampaita
ja kotoisin petäjävetiseltä
Piesalan tilalta. Kesäpesti kestää elokuun puoliväliin
saakka,
jonka
jälkeen
lampaat kyyditään takaisin
kotikulmilleen.
Keskisentien
asutuksen
ja
siirtolapuutarha-alueen
välissä,
Pitkäruohossa,
Samulinrannassa Riihiniemessä
sekä Sulkulantien, Lampitien ja
Pohjanlammen väliin jäävällä
alueella. Lampaiden laitumia
siirrellään kesällä sen mukaan,
miten niillä riittää syötävää.
L
K
ampaat on jaettu kolmeen
eri
katraaseen,
jotka
asustavat tänä kesänä laitumilla
Kuokkalan
Suuruspäässä,
aupunki
on
aidannut
laidunalueet ja huolehtii
lampaiden
päivittäisestä
valvonnasta. Laitumilla olevat
Kari Lehtinen
pienet katokset on asetettu
lampaiden juomaveden ja
suolakivien suojaksi. Eläimet
itse eivät katoksia kaipaa, vaan
ne osaavat hakeutua tarvittaessa
puiden alle suojaan.
L
seuraamaan jopa varta vasten.
Lammasaitausten ohessa on
opastauluja, joissa kerrotaan
laidunnuksesta sekä siitä, miten
laitumen läheisyydessä tulee
toimia.
L
aiduntavat lampaat ovat
vuosien varrella toimineet
paitsi maiseman hoitajina,
myös hyvän mielen tuottajina
ohikulkijoille
ja
alueen
asukkaille.
Sympaattisten
elikoiden
elämää
tullaan
ampaiden
kesäpestit
alkoivat
Jyväskylässä
vuonna 2004, kun kaupunki
kokeili
laidunnusta
vesakoitumassa
olevilla
peltoalueilla.
Lampaat
havaittiin kelpo työntekijöiksi
ja työtä on jatkettu vuosittain.
Pusikoitumista
ja
rumia
ryteikköjä
on
uutteralla
rouskuttelulla saatu mukavasti
vähenemään.
Kristiina Pentikäinen
tiedottaja
Jyväskylän kaupunki
Piirustuskilpailu, aiheena kesäkuva
Piirustuskilpailu,
aiheena kesäkuva
Kuokkalan Asukkaat
ry:n julkaisu
Kuokkanen -lehti
julistaa Kuokkasen
nuorimmille lukijoille
piirustuskilpailun,
jonka aiheena on
kesäkuva. Kilpailussa
on kaksi sarjaa: 1.
alle kouluikäiset ja
2. alakoululaiset (1.6.-luokkalaiset)
Liitä korkeintaan A 4
kokoiseen (kysy koko
isältä tai äidiltä) kuvaan
mukaan nimesi, ikäsi
ja osoitteesi. Toimita
kuvat kirjekuoressa
kesäkuun loppuun
mennessä Kuokkalan
Asukkaat ry:n
postilaatikkoon, joka
löytyy Kuokkalan
kirjastopisteestä os.
Polttolinja 9 tai lähetä
postissa osoitteella
Kuokkalan Asukkaat
ry. PL 13, 40521
JYVÄSKYLÄ.
Sarjoissa annetaan
kolmelle kunniakirja
ja arvotaan
yhdelle palkinto.
Arviointiraatina toimii
Kuokkalan Asukkaat
ry:n hallitus.
www.kuokkala.org
Kesäkuvia julkaistaan
elokuussa Kuokkanen
-lehdessä.Syksyllä
piirustuksia on myös
nähtävillä Kuokkalan
kirjastossa.
ONNEA KILPAILUUN
Kari Lehtinen
Kuokkanen • Numero 6 / 2010 • Kesäkuu
6
Kuokkalan koulun liikunnan opettajat nauttivat työstään
K
uokkalan
koulussa
on kolme liikunnan
opettajaa, jotka opettavat
yhteensä
n.
500
oppilasta liikunnassa ja
terveystiedossa.
Liikunta
on koulussamme pakollista
kaksi tuntia viikossa ja
liikunnan eri kursseja voi
ottaa
valinnaisaineeksi,
kuten
tanssikurssi
ja
yhdistelmäkurssi.
H a a s t a t t e l i m m e
liikunnanopettajiamme,
Tuuli
Matinsaloa,
Markku
Rahikkalaa
ja
Jarmo
Saikkosta.
Markku viihtyy liikunnan
opettajana
M
arkku kertoo, että
liikunnan opettajaksi
kouluttautuminen
kestää
Jyväskylän Yliopistossa viisi
vuotta. Hänen mielestään
ammatti on monin tavoin
haastava:
Pelkästään
oppilaiden kanssa päivittäin
oleminen tuo uudet haasteet.
M
arkku Rahikkala on
ollut
koulussamme
koko koulun historian ajan, eli
peräti 16 vuotta. Kysyimme
häneltä miksi hän halusi
juuri liikunnan opettajaksi.
- Ei todellakaan pitänyt
tulla liikunnan opettajaa,
tai muuta opettajaa, mutta
armeijan aikana mietin mihin
voisin päästä ja oon aina ollu
hyvä liikunnassa ja sitten
ajattelin hakea liikunnalle.
Sille tielle oon jääny.
K
ysyimme
Markulta,
m i n k ä l a i s t a
palkkaa
liikunnan
opettajille
maksetaan.
Markku: Ei rahasummia
voi sanoa. Ihan kohtuullista
työtunnit huomioon ottaen.
M
arkku myös harrastaa
vapaa-ajallansa
liikuntaa,
sesongittaista
kuntoharjoittelua.
Markku
kertoo,
ettei
suosi
liikunnallisia
oppilaita.
Hän
on
huomannut inhotuimmaksi
liikuntamuodoksi
telinevoimistelun,
josta
myös itse henkilökohtaisesti
pitää
vähiten.
osassa urheilu-uransa takia.
kulkuun tietyissä määrin.
T
Saikkonen
rennolla
uulin mielestä liikunnan
opettajan ammatti on
haastavaa, mutta myös
antoisaa.
Tuuli
kertoo,
ettei liikunnan opettajan
palkalla rikastuta, mutta
se
on
kohtuullista.
M
arkku antaa myös
oppilaiden vaikuttaa
liikuntatuntien
kulkuun,
rajoitetussa
määrin
tosin. Markun mielestä
liikunnanopettajana
oleminen täyttää täysin
hänen
odotuksensa.
Huippu-urheilijasta
liikunnan opettajaksi
T
uuli
Matinsalo
on
ollut
koulussamme
kolme vuotta. Tuulihan on
kaksinkertainen
aerobicin
MM-kultamitalisti.
Hän
halusi
urheilu-uransa
jälkeen
pitkäaikaiseen
unelma-ammattiinsa,
ja
siihen hän pääsikin. Tuulilla
kesti liikunnan opettajaksi
kouluttautuminen
kauemmin, koska hän joutui
suorittamaan sen kahdessa
opettaa
otteella
J
armo Saikkonen on ollut
koulussamme
myös
koko koulun historian ajan.
Häntä alunperin kiinnosti
enemmän
liikunnan
opiskelu kuin liikunnan
opettaminen, mutta päätyi
kuitenkin tähän ammattiin.
i n h o t u i m m i k s i
liikuntamuodoiksi
paritanssin,
uinnin
ja
suunnistuksen.
Myös
hän
antaa
oppilaiden
vaikuttaa jossain määrin
liikuntatuntien
kulkuun.
E
ntä onko liikunnan
opettajan
ammatti
Jarmon mielestä haastavaa?
Jarmo: Vaikea sanoa koska
se on oma ammatti. Kyllä
siinä omat haasteensa on,
mutta
haastavampiakin
ammatteja
löytyy.
T
M
uuli harrastaa myös
vapaa-ajallansa liikuntaa
silloin kun ehtii. Hänkään
ei suosi ainakaan tietoisesti
liikunnallisia
oppilaita.
Hänen mielestään sitä pitäisi
kysyä oppilailta. Tuulikin on
huomannut inhotuimmaksi
liikuntamuodoksi
telinevoimistelun.
Ja
hänkin antaa oppilaiden
vaikuttaa
liikuntatuntien
yös Jarmo myönsi, ettei
liikunnan
opettajan
palkalla pääse rikastumaan.
Parina viime vuotena Jarmo
on vapaa-ajallaan harrastanut
kuntosaliharjoittelua, lisäksi
hän
kalastaa.
Hänkään
ei
myönnä
suosivansa
liikunnallisia
oppilaita.
Kaupunkimaista rakentamista
ja
erikokoisia
liiketiloja
peruspalveluita
ja
erikoisliikkeitä varten. Tori ja
sen läheisyydessä ensisijaisena
kulkuvälineenä ovat jalat ja
pelkkä pyörä koko auton sijaan.
Aallon kaupunki.
kuulemma vetää puoleensa
niitä, jotka aikovat ihan
toisenlaiselle terassille. Taksit
matelevat torin halki ja tavaraa
rikotaan, sotketaan ja roskataan.
Miksi oma ympäristö ei
kiinnosta tai tunnu huolenpidon
arvoiselta?
J
armo
on
sellisesti
poikkeukhuomannut
E
ntä
täyttääkö
liikunnanopettajana
oleminen Jarmon odotukset?
Jarmo: Täyttää kyllä se
on semmoista kuin sen
kuvittelikin,
mutta
itse
tavallaan ajattelisin, että
ihmisen pitäisi elämänsä
aikana tehdä enemmän kuin
yhtä ammattia.
Suo, Kuokkala ja Kaisa
E
nsimmäisen kerran kun
näin Ristikiven niemen
ja uuden kotini paikan, oli se
metsää.
980-luvun alussa alkoivat
niemet muuttaa muotoaan
ja Kuokkalan keskusta nousta.
Bussi kulki Ristikiveen vain
muutaman kerran päivässä ja
kävelimme porukalla Tikan
T-kauppa Kytöseltä upouusiin
sinisiin ja punaisiin taloihimme.
Olen vasta 34-vuotias ja
nähnyt Kuokkalan asuinalueen
syntyvän. Se on siis hyvin nuori
alue sellaisena kun me sen nyt
tunnemme. Historiahan vie
kauas taaksepäin toisenlaiseen
miljööseen, josta jo osa on
tuhoutunut. Kävelin tänään
edesmenneen
Omppukioskin ohi vietyäni tyttäreni
Nenäinniemen ruotsinkieliseen
päiväkotiin
ja
ihmettelin
miksi kaatopaikka tontilla
vain kasvaa. Tietääkö joku
miksi? Kyseessähän on Tikan
keskustassa sijaitseva tontti
kierrätyspisteen lähellä.
1
ympäristömme vaikuttaa paikan
ilmapiiriin ja turvallisuuden
tunteeseen?
Minkälaisen
rakennukset, yhteinen piha ja
roska-astiat vetävät vandalismin
sijaan puoleensa suojelun halua
ja huoltoa? Onko Kuokkalassa
suojelua puoleensa vetäviä
paikkoja tai hetkiä?
oikein on kauttaaltaan betonilla
ja asvaltilla vuorattu ympäristö
ja pihan ainoa tehtävä on
olla parkkipaikkana. Lisäksi
täydellinen kontrolli lupien ja
naapurien pelon muodossa.
Kasvi betonilaatan välissä on
vihollinen ja lakaisukoneen
pitää
mahtua
kaikkialle.
A
O
len asunut suurimman osan
elämästäni Jyväskylässä.
En ole syntynyt täällä, enkä
oikein
muista
erityisesti
viihtyneeni täällä. Suhteeni
Jyväskylään ja Kuokkalan
alueeseen on hyvin ristiriitainen
ja siksi olenkin pistänyt
pystyyn hankkeeni nimeltään
Suo, Kuokkala ja Kaisa. Olen
ammattitaiteilija ja kiinnostunut
asuinympäristöistä,
arkkitehtuurista ja katutaiteesta.
Kuinka
paljon
rakennettu
Tikan uimaranta 20.5.2010. Mikä on muuttunut tässä lapsuuteni maisemassa?
O
len pohdiskellut paljon
sitä, kuinka me Suomessa
olemme
päätyneet
niin
tiptop hoidettuun yhteiseen
ympäristöön. Tuntuu olevan
itsestään selvää, että kaunista ja
Värimaailma on kulahtanut
punamulta ajoista tai liian
kylmä talvella.
uokkalan keskusta on
aikoinaan
suunniteltu
ihan toisesta näkökulmasta.
K
Y
ksi kauppakeskus riittää
tuhoamaan koko idean ja
tilanne Kuokkalan keskustassa
on aika surullinen nyt vuonna
2010. Toria ei käytetä ja
yhteispalvelupisteen
terassi
ntaako yhteiskuntamme,
joka olemme loppupeleissä
me itse, mahdollisuuksia luoda
omasta
ympäristöstämme
jotain
omaa? Annetaanko
meidän sittenkään olla omassa
lähiympäristössämme omana
itsenämme vai ainoastaan meille
annetussa kuluttajan roolissa?
Jos haluaa torin naapuriinsa
tässä mukamas karvattomassa ja
hajuttomassa maailmassamme,
ei
yksityishenkilölle
tule
mieleen
pystyttää
pikku
kahvilaa yhdellä termarilla ja
kaupan kekseillä varustettuna
keskelle Kuokkalan toria.
Kaupunkimme asukkaat eivät
voi vaikuttaa visuaaliseen
ympäristöön oman kotinsa
ulkopuolella
muuta
kuin
hyväksymällä sen tai tuhoamalla
sen. Katutaide kuohuttaa usein
johtuen töhryistä. Katutaide
ei ole töhryä, töhry on
ylimääräinen riesa. Itse koen
katutaiteen olevan nerokas ja
monin tavoin kehittävä luova
tapa toimia kaupunkitilassa,
oli kyseessä sitten fyysinen
taiteen muoto tai kuva. Kuva
ja kuvataide ovat asioita, joita
Suomessa samalla arvostetaan
pilviin ja toisaalta ei osata
arvostaa lainkaan. Taidekuva
alikulkutunnelissa
poikkeaa
yleisestä hyvin vanhentuneesta
taidekäsityksestä. Taide ja
kuvataide ei olekaan olemassa
vain luodakseen lopputuloksia,
joita voi ihastella museoissa
tai kotona. Kuvataiteilija voisi
vaikuttaa
ammattitaidollaan
ympäristön
muotoutumiseen
ulkona.
Ympäristötaide,
yhteisötaide, seinämaalaukset
ja muu ulkona sijaitseva taide
on aivan yhtälailla visuaalista
taidetta kuin se itse kuvakin
seinällä. Pelataan muodoilla,
väreillä,
materiaaleilla
ja
sijainnilla. Vielä pidemmälle
vietynä
laittaisin
sen
kuvataiteilijan
istumaan
samaan porukkaan arkkitehdin
ja insinöörin kanssa. Jokaisella
on oma ammattiosaamisensa,
jokaisella on merkitystä.
Teksti ja kuva
kuvataiteilija
Kaisa Lipponen
yhteydenotot hyvässä
hengessä:
info.hyveenorja.net
Lisätietoa toiminnasta:
http://www.hyveenorja.
net/kuokkala.php
www.kuokkala.org
7
Oppilaat puunistutustempauksessa
Kuokkalan koulu mukana
maailmanlaajuisessa
puunistutustempauksessa.
Kuokkalan koulun 7E-luokan
oppilaat olivat mukana
”Eno Tree Planting Day”
-puunistutustempauksessa
perjantaina 21.5. Tuona
samaisena päivänä koululaiset
ympäri maailmaa istuttivat
puita paremman tulevaisuuden
symboliksi. Tapahtuma
organisoitiin Enon kunnasta,
Suomesta ja mukana oli
5000 koulua aina kaukaisilta
Tyynenmeren saarilta
Amerikkaan.
7E-luokan oppilas Rosa Lehtonotko istutusvuorossa, toiset
oppilaat iloisina kannustamassa.
Joissakin kouluissa oppilaat
istuttivat kymmeniä, jopa
näin ilmastoa tasapainottavana
kasvavaa nimikkokuusta
satoja puita, joissakin kouluissa tekijänä.
oppilaat voivat sitten tulevina
istutettiin vain yksi puu, kuten
vuosina käydä tervehtimässä.
Kuokkalassa.
Kaikki 7E-luokan oppilaat
Tapahtumalla haluttiin juhlistaa osallistuivat osaltaan kuusen
luonnon monimuotoisuuden
istutukseen, osa kaivoi kuoppaa, Markku Lemmetty
teemavuotta sekä toimia
osa asetteli puun kuoppaan,
7E-luokan luokanvalvoja
maapallon ilmastonmuutoksen
toiset taas valuttivat multaa
estämiseksi. Puuthan tunnetusti
juurelle. Keksivätpä luokan
sitovat ilman hiilidioksidia ja
tytöt nimenkin istuttamalleen
tuottavat happea ja toimivat
kuuselle. Koulun takapihalla
Leivo kesäkakku
Mango-juustokakku
Pohja:
200g digestivekeksejä
100g margariinia
Juustokerros
2dl kermaa
200g tuorejuustoa
1,5 rkl sitruunamehua
3tl vanilijasokeria
1 dl sokeria
4 liivatteen lehteä
2 rkl vettä
Mangopäällinen
n. 2dl mangososetta
2 liivatteen lehteä
2 rkl vettä
Leikkaa irtopohjavuoan
(halkaisija 24cm) pohjalle
sopivan kokoinen leivinpaperi
Sulata margariini. Murenna
digestivekeksit lasin pohjalla
lautasen päällä. Sekoita rasva ja digestivemurut,
painele seos vuoratun vuoan
pohjalle ja laita jääkaappiin
kovettumaan siksi aikaa kun
valmistat juustokerroksen.
Laita liivatteet likoamaan
kylmään veteen (n. 5min).
Kiehauta tilkka vettä
vedenkeittimellä
tai kattilassa.
Vatkaa kerma
löysähköksi
vaahdoksi.
Sekoita
tuorejuusto,
sitruunamehu,
vanilijasokeri
ja sokeri. Lisää
kermavaahto
varovasti
sekoittaen
joukkoon.
Purista liivatteista
ylimääräinen
vesi pois, sekoita
ne kahteen
Kierrä veitsellä kakun reunat, irrota vuoasta
ruokalusikalliseen
ja nosta leivinpaperin avulla tarjoilulautaselle.
kiehuvan kuumaa
veteen ja kaada ohuena
vettä ja kaada
nauhana koko ajan sekoittaen
ohuena nauhana koko ajan
mangososeen sekaan. Kaada
sekoittaen juustoseoksen
mangosose kakun päälle ja
joukkoon. Levitä nopeasti
anna hyytyä kylmässä vielä
digestivekerroksen päälle,
puoli tuntia.
ennenkö hyytyminen alkaa.
Laita kakku jääkaappiin
hyytymään pariksi tunniksi tai
yön yli.
Kuva ja teksti
Laita liivatteet likoamaan
Kaisa Kolehmainen
kylmään veteen (n. 5min).
Kiehauta tilkka vettä.
Purista liivatteista ylimääräinen
vesi pois, liota ne kuumaan
www.kuokkala.org
Kuokkalan kirkko, Syöttäjänkatu 4, puh. 050 549 7045.
Kirkko avoinna TI klo 14-18, KE-TO klo 15-18.
KUOKKALAN ALUESEURAKUNTA
Kuokkalan kirkko, Syöttäjänkatu 4, puh. 050 549 7045.
(HUOM! Kirkko suljettu vko 23 (7.6.–11.6.) lattiahuollon
takia.)
TOIMINTAA KESÄ-HEINÄKUUSSA
Kesäilta sinapilla keskiviikkoisin klo 18-20 kirkon
pihalla (9.6. alkaen), makkaraa ja mehua (1 e), leppoisaa
yhdessäoloa ja iltahartaus. Tervetuloa kaikenikäiset!
Messu su 6.6. klo 11, Riku Bucht, Eija-Liisa Väisänen,
Pekka Niinivirta.
Perheaamu aikuisille ja kaikenikäisille lapsille ma 7.6. klo
9-12. Yhdessäoloa, kahvittelua ja hartaushetki.
Messu su 13.6. klo 11, Minna Korhonen, Sirpa Lampinen,
Päivi Heikkilä.
Perheaamu aikuisille ja kaikenikäisille lapsille ma 14.6. klo
9-12. Yhdessäoloa, kahvittelua ja hartaushetki.
Konfirmaatiomessu su 20.6. klo 11, Pekka Mustonen,
Minna Korhonen, Risto Valtasaari, Marjo Ronkainen.
Sanajumalanpalvelus su 27.6. klo 11, Mikael Taylor, Jussi
Keltakangas.
Konfirmaatiomessu su 4.7. klo 11, Johanna Tikkanen, Eija
Väisänen, Ulla-Maija Grönholm.
Messu su 11.7. klo 11, Johanna Tikkanen, Maiju Koponen.
Konfirmaatiomessu su 18.7. klo 11, Riku Bucht, Johanna
Tikkanen, Maiju Koponen, Henna Luomala.
Messu su 25.7. klo 11, Johanna Tikkanen, Mikael Taylor,
Maiju Koponen.
Rantakirkko Sulkurannassa su 25.7. klo 16, Mikael
Taylor, Johanna Tikkanen, Maiju Koponen, kirkkokahvit.
Eläkeläisten leiripäivä tulossa 26.8. Vesalassa. Päivän
hinta 15 e. Ilmoittautuminen ja tiedustelut 2.-17.8. Päivi
Heikkilä p. 050-549 7034 tai Pekka Niinivirta 050-549
7007.
Kuokkalan perheleiri 10.-12.9. Koivuniemen
leirikeskuksessa. Hinnat 25 e aikuinen, 13-17 v. 15 e,
4-12 v. 10 e, alle 4 v. ilmaiseksi. Leirihakemukset 2.27.8. välisenä aikana netissä jyvaskylanseurakunta.fi >
Ilmoittaudu TAI puh. 050 408 8816 ma-pe klo 9-15 / Satu
Lahti. Tiedot leirivalinnoista 1.9.2010. Leirikirje lähetetään
kotiin.
Päiväkerhoihin ilmoittautuminen 6.8. asti netissä:
jyvaskylanseurakunta.fi/ Ilmoittaudu.
NUORET:
Nuorten ilta Tuomiojärven Lehtisaaressa ke 9.6. klo 17.
Nuorten ilta Polttolinja 37 ke 17.6. klo 17.
Pietarin kalansaalis - nuortenilta vesillä ti 29.6., lähtö
Polttis 37 klo 15.
DIAKONIATYÖNTEKIJÖIDEN vastaanotto:
MA-TI klo 9-11 Kuokkalan kirkolla, muuna
aikana erillisen sopimuksen mukaan. HUOM:
Diakoniapäivystysvastaanottoa ei ole ajalla 12.-23.7.2010.
Puh. 050 549 7007 Pekka Niinivirta, 050 549 7034 Päivi
Heikkilä. Vapaaehtoistyöstä kiinnostuneet: soita Pekka
Niinivirta.
Kuokkanen • Numero 6 / 2010 • Kesäkuu
8
MLL Kuokkalan yhdistys tuo iloa lapsille
MLL Kuokkalan yhdistys tuo
iloa lapsiperheille
M
annerheimin
Lastensuojeluliiton
Kuokkalan yhdistyksellä
on ollut hyvä ja touhukas
kevät. Järjestimme
Lastentarvikekirpputorin
Kristillisellä opistolla
ja Kevätilotempauksen
Kuokkalan liikekeskuksessa.
Loppukeväästä retkeilimme
Ysitien lemmikkiin ja
vietimme puistopäiviä
Kuokkalan alueen eri
puistoissa. Yhdistyksen
perhekahviloissa Nenulassa
ja Messissä on ollut
ennätysmäärä kävijöitä.
Perhekahvilat siirtyivät
kesälaitumille puistopäivien
myötä. Lämmin kiitos
perhekahviloiden vetäjille
Ellalle, Sannalle ja Sandralle
sekä harjoittelijallemme
Jennille!
otamme käyttöön myös uudet
ja monipuolisemmat nettisivut.
Varsinaisia juhlia vietämme
syksyllä Perheen viikolla 4. 10.10.
M
annerheimin
Lastensuojeluliitto
täyttää tänä vuonna 90 vuotta
ja järjestö on nyt keväällä
uudistanut ilmeensä juhlan
kunniaksi. Myös Kuokkalan
yhdistys on saanut itselleen
uuden logon. Kesän aikana
M
LL Kuokkala toivottaa
Hyvää kesää kaikille
toiminnassa mukana olleille,
syksyllä taas jatketaan!
Kirsti Tuuri Pujonnyhtämiskilpailu ja jättiläisukonputki
J
yväskylässä järjestetään
kesä-heinäkuun vaihteessa pujonnyhtämiskilpailu
yhteisöille (esim. asukasyhdistykset, seurat tai talotoimikunnat). Kilpailuaika on
juhannuksen jälkeinen viikko,
28.6.-4.7.2010. Pujokasat
noudetaan sovitusta keräyspaikasta ja kaupunki toimittaa ne
hävitettäviksi. Palkinnot ovat
200, 100 ja 50 euroa.
Asukasyhdistykset ja muut
yhteisöt voivat ilmoittautua
kilpailuun 21.6.2010 mennessä JAPA ry:n toimistoon
(ks. yhteystiedot alla). Pujon-
kaupungin kanssa. Kilpailu on
järjestetty jo useana vuonna,
ja sen avulla pujon määrää
on saatu vähennettyä monilla
alueilla.
Paula Taiminen, puh. 0400
361365
www.japary.fi
nyhtämiskilpailun järjestää
JAPA ry yhteistyössä KeskiSuomen Allergia- ja Astmayhdistyksen ja Jyväskylän
J
yväskylän kaupunki
jatkaa tänä kesänä jo
aiemmilta vuosilta tuttua
kampanjaa jättiläisukonputken
hävittämiseksi kaupungin maaalueilta. Jättiläisukonputki
leviää voimakkaasti ja sen
erittämä kasvineste voi
aiheuttaa hyvin voimakkaita
iho-oireita sekä ihmisille että
eläimille.
Jättiukonputken torjuntapartio
kiertää kesäkuun aikana
tarkistamassa ja hävittämässä
vanhoja, jo aikaisempina
vuosina ilmoitettuja
esiintymiä. Ilmoituksia
uusista jättiläisukonputken
esiintymistä otetaan vastaan
JAPA ry:n toimistossa 31.8. asti
puhelimitse tai sähköpostitse
(yhteystiedot alla). JAPA
ry antaa myös neuvontaa ja
ohjeita, kuinka jättiukonputkea
voi torjua ja hävittää omalta
pihamaalta. Kampanjan
puitteissa torjuntatoimenpiteitä
tehdään ainoastaan Jyväskylän
kaupungin maa-alueilla.
ättiukonputki leviää sekä
juurakon että siemenien
kautta. Nuoria siementaimia
voi yrittää kitkeä tai niittää.
Jättiukonputket pitää hävittää
ennen kuin ne ehtivät kukkia
J
ja levittää siemenensä. Kasvin
kukinta-aika on heinä-elokuun
vaihteessa. Jos kasvi on
levinnyt laajalle ja kasvanut
isoksi, tarvitaan kemiallista
torjuntaa. Ainoa tehoaine, joka
torjuu jättiukonputken, on
glyfosaatti. Kotipuutarhurin
valmisteita jättiukonputken
torjumiseksi ovat mm. Rambo
ja Roundup-spray, joita
löytyy puutarhamyymälöistä.
Omatoimisessa hävittämisessä
on muistettava työturvallisuus
ja käytettävä aina
suojavaatetusta.
www.japary.fi
Edullista lomaruokaa
Portti
Porsaan ulkofileepihvit,
mausteöljy tai
valkosipuli-yrtti,
360 g (7,47/kg)
2
Luo
suo Os
sit tos
u
mie kse list
t
si o
Lue sto nyt a ja
Fa
ruo
lisä sko
ä: w ri ja ceb
ook kaww voit
.s-k a 1
i
ana 50 ssa!
0
v
une
l
a.fi
69
alkuperämaa Saksa
199
Hinta voimassa 13.6. saakka
099
930
Hinta voimassa 13.6. saakka
Hinta voimassa 1.4. alkaen
Ranskan
Golden Delicious
omena
1 lk.
Hollanti
Suippopaprika,
punainen
n. 200 g (4,95/kg)
0
0
Hartwall
Foster’s III
6 x 0,44 l, 2,64 l
(3,18/l) (sis. 8,40
+ pantti 0,90)
/kg
79
Brazil
Appelsiinitäysmehu
1l
85
Rainbow
Margariini
400 g (2,13/kg)
1
05
Rainbow
Ruisleipäpalat
9 kpl, 450 g
(2,33/kg)
eur
oa.
1
99
Pouttu
Broilerin marinoidut
fileesuikaleet
300 g (6,63/kg),
alkuperämaa Tanska
2
19
Saarioinen
Ruukkuateriat
300 g (7,30/kg)
0
89
3
HK
Lihapyörykät
360 g (2,47/kg)
49
Grandiosa
Perhepizzat,
pakaste, ei kiviuuni,
530–585 g
(6,58–5,97/kg)
Kuokkala, ma–pe 7–21, la 7–18, su 12–18
www.kuokkala.org
9
Koe Juhannusjuhla ja Kesäteatteri Ainolassa
Teksti ja kuvat Kari Lehtinen
Ainolan Juhannusjuhla
erinteinen Ainolan Juhannusjuhla vietetään Ainolan
kauniissa kulttuurimaisemassa. Juhannusaattona voi kokea
hauskan teatteriesityksen, seurata juhannuskokon sytyttämisen ja pyörähdellä Ainolan
tanssilavalla. Lapsille on järjestetty omaa ohjelmaa, jotta aikuiset voivat vapaammin nauttia näytelmästä. Kaikki Ainolan
tapahtumat sisältyvät samaan
sisäänpääsylippuun.
uhannusjuhla alkaa Ainolassa perjantaina 25.6. klo
P
J
Pekka Kinnunen
Aarno Lahtinen
18.00. Näytelmä esitetään klo
19.00. Kokko poltetaan näytelmän päätyttyä, jonka jälkeen
lavalla tanssittaa tanssiorkesteri
Iloiset näyttelijät ja ohjaajat toivottavat kaikki katsomaan ainutlaatuista juhlaesitystä Kuokkalan Ainolan kesäteatteriin
Vonkamiehet, kertoo työväenteatteriyhdistyksen puheenjohtaja Aarno Lahtinen .
Tuntematon potilas
Jyväskylän Työväenteatteriyhdistys täyttää 100 vuotta.
Juhlavuoden kunniaksi Ainolan
kesäteatterissa esitetään näytel-
mä Tuntematon potilas. Näytelmä kuvaa mahtipontisen, mutta
asiatiedoiltaan löysän hospitaalilautakunnan päätöksiä. Lau-
takunnan puheenjohtaja joutuu
väärinkäsitysten vuoksi mielisairaalan potilaaksi ja joutuu
nielemään lautakuntansa teke-
mien tyhmien päätösten seuraukset.
-Klassikkokomedian kantaesitys nähtiin 29.1.1964 Suomen Kansallisteatterissa. Ainolassa esitettävän näytelmän
on kirjoittanut Inkeri Kilpinen
ja sen ohjaa Aleksander Anria. Edesmennyt ohjaaja Matti
Suhonen toivoi, että näytelmä
esitetään Ainolassa juhlanäytelmänä, muistelee Aarno Lahtinen.
Näytelmän ensi-ilta on keskiviikkona 23.6. klo 19.00 Ainolan Kesäteatterissa. Kahvilaterassi on avoinna koko kesän
klo 15.00 – 22.00.
Kuokkalassa leivotaan perinteisiä Ruthin tuotteita
Kuvat Kari Lehtinen
KAUPPAPUOTI 1883-1888
R
uthin leipomon nimen
takana on yli vuosisadan
vanha tapahtumarikas historia.
Ruth yrityksen nimenä juontaa
juurensa jo aina vuoteen 1854
asti.
V
uonna
1854
Jämsän
Auvilan kylässä syntyi
Ruthin perheeseen puustellin
valikoimasta
löytyi
myös
erikoisempia tuotteita, kuten
viiniä ja konjakkia, joita
silloisten maalaiskauppiaiden
puodeista ei öytynyt.
TUKKUKAUPPA ALOITTAA
1888-1906
M
uutaman
vuoden
väliaikaisjärjestelyjen
jälkeen Robert Ruth osti
R
uth laajensi liiketoimiaan
vuonna 1906 perustamalla
Ruthin
kulman
tontille
Jyväskylän
Höyryleipomon,
joka oli Suomen ensimmäinen
teollisesti rinkeleitä valmistava
tehdas. Melko pian ”Ruthin
rinkeleiden” myyntialue laajeni
maakunnan ulkopuolellekin
ja vuonna 1914 vuosituotanto
oli jo 300 000 kg.
H
öyryleipomo ei ollut
ainoa tehdashanke, jota
Ruth suunnitteli vuosisadan
alussa. Varsin pitkälle etenivät
suunnitelmat
tulitikkuja
saippuatehtaan perustamisesta.
OSAKEYHTIÖN
1925-1950
KASVU
H
Hannu Karhunen tarkastaa taikinajuuren
vuokraajalle poika, jo a ristittiin
Robertiksi.
Robert
avasi
kauppapuodin
yväskylässä vuonna 1883
ollessaan 29-vuotias.
J
R
uthin kauppapuoti sijaitsi
Kauppakadun ja nykyisen
Vaasankadun
risteyksessä
ja siinä myytiin tavallisia
arkipäivän
tavaroita
ja
elintarvikkeita.
T
uotteina
olivat
muun
muassa
ruisja
vehnäjauhot, tupakka, maltaat,
silakat sekä voi, mutta toki
kiinteistön
ilpisenkadun ja nykyisen
Yliopistonkadun
kulmasta. Tällä nyttemmin
”Ruthin kulmaksi” kutsutulla
tontilla hän aloitti tukkukaupan
ensimmäisenä
yväskylässä. Tukkukauppa
kasvoi voimakkaasti ja
vuosisadan vaihteessa se oli
jo Jyväskylän huomattavin
kauppaliike.
K
J
T U K K U K A U P A N
R I N N A L L E
RINKELILEIPOMO 19061925
enkilökuntaa
lähdössä
m o t t i m e t s ä ä n
häkäpönttöautolla
vuonna
1943. Robert
uthin kuoltua v. 1925 hänen
perillisensä perustivat R.
Ruth Osakeyhtiön.
htiö jatkoi tukkukauppaa
sekä
leipomotoimintaa
ja molemmilla sektoreilla
tehtiin
huomattavia
laajennusinvestointeja
seuraavina vuosikymmeninä.
R
Y
1
930-luvulla Ruthin rinkelit
olivat
jo
maankuuluja
ja muun muassa presidentti
Svinhufvudin rouva tilasi niitä
presidentin kotiin Luumäelle.
otavuosia
lukuun
ottamatta
liiketoiminnot
kasvoivat
vahvasti
koko
vuosisadan
alkupuoliskon.
Yrityksen
toimitusjohtajana
S
toimivat
Robert
Ruthin
pojat.
Sodanjälkeisinä
vuosikymmeninä mukaan tuli
uusia toimialoja.
LEIPOMOLIIKETOIMINNAN
MUUTOKSIA 1954 - 2000
1
950-luvulla Ruthin leipomo
laajensi toimitilojaan ja
kasvatti
tuotevalikoimiaan
runsaasti. Tuotannon painopiste
muuttui nyt ruokaleipään ja
konditoriatuotteisiin. Rinkelija korppuvalmistus siirtyi
Jyväs-Hyvä
y:lle, joka osti osan
tuotantokoneista vuonna
1954. 1980-luvulla Ruthin
Leipomo-Konditoriolla
oli
lähes 200 tuotetta ja yli 300
asiakasta
e s k i - S u o m e n
maakunnassa. Tuotteilla
oli hyvä maine ja erityisen
tunnettuja
olivat
muun
muassa Ruthin voitaikina ja
karjalanpiirakat.
edelleen liiketoimiaan kahteen
pääalueeseen:
autokauppaan
ja
ravintolatoimintaan.
Leipomotoiminnasta päätettiin
tällöin luopua ja se myytiin
Fazerille.
K
eväällä 2010 leipomo
toiminta jatkuu uusien
paikallisten yrittäjien Hannu
Karhusen ja Markku Mäkisen
voimalla Ruthin leipomo –
nimellä. Henkilökuntaa on 15.
Tehtaan myymälästä löytyy
noin 20 erilaista tuotetta.
Myymälään on suunnitteilla pieni kahvila, joten herkkuja voi
maistella ostosten yhteydessä.
Ruthin
leipomo
sijaitsee
Kuokkalassa
osoitteessa
Metsäraivio 1.
Teksti: Ruth ja Kari Lehtinen
K
K
L
eipomon sijainti ja tilat
useassa
kerroksessa
eivät kuitenkaan vastanneet
enää taloudellisen toiminnan
vaatimuksia. Uusi leipomo
rakennettiin vuonna 1992.
1
992 Ruth rakensi uuden
nykyaikaisen
leipomon
Jyväskylän
Hämeenlahteen,
Johon
yhdistettiin
myös
muutama
vuosi
aiemmin
ostetun
Herkkusuu
Oy:n
toiminta.
V
uonna
2000
konserni
www.kuokkala.org
Ruthkeskitti
Salla Halonen työskentelee leipomon myymälässä
10
Kuokkanen • Numero 6 / 2010 • Kesäkuu
Valo kohtasi Kirittäret
Valon Pesiskesä
Kesäkuun ensimmäisenä päivänä lähes 600 katsojaa seurasi aurinkoisella
Parkkiareenalla Kuokkalassa naisten superpesiksen paikalliskamppailua
Jyväskylän Valo – Kirittäret. Ottelu päättyi odotetusti jaksovoitoin 0 – 2 (0-9)(0-3)
vierasjoukkue Kirittärien hyväksi.
Aarre Mäkelä
Superpesis NAISET
09.06 KE
18.00 Valo - Lappeenranta
16.06 KE
18.00 Valo - Siilinjärvi
01.07 TO
18.00 Valo - Rauma
14.07 KE
18.00 Valo - Oulu
17.07 LA
16.00 Valo - Pori
21.07 KE
18.00 Valo - Kirittäret
25.07. SU
13.00 Valo - Petojussit
03.08 TI
18.00 Valo - Turku
08.08 SU
18.00 Valo - Lapua
Suomensarja MIEHET
Kirittäret ja Valo kiilassa hutunkeitossa. Kaksi tuntia myöhemmin tulostalulla
komeilivat luvut 0 – 2 Kirittärien eduksi.
VALON PETANQUE KERHO
Kuulat kolisevat Yrttisuolla
Maanantainaja torstaina klo 18.00
Kaikki kiinnostuneet mukaan mukavaan
Seurapeliin !
Lisätietoja:
Eki
050 585 7920
Pera 050 371 4290
TERVEISET
10.06 TO
18.00 Valo - Lohi
20.06 SU
13.00 Valo - Mäntyharju
15.07 TO
18.00 Valo - Lahti
23.07 PE
18.00 Valo - Juva
31.07 LA
13.00 Valo - Kouvola
08.08 SU
13.00 Valo - Siilinjärvi
Ykköspesis NAISET
13.06 SU
13.00 Valo - Kankaanpää
10.07 LA
13.00 Valo - Jyväskylä
17.07 LA
12.00 Valo - Seinäjoki
24.07 LA
16.00 Valo - Lapua
07.08 LA
13.00 Valo - Ruovesi
B - pojat SM- karsintaa
11.06 PE
18.00 Valo - Joensuu
30.06 KE
18.00 Valo - Juva
06.07 TI
18.00 Valo - Imatra
07.07 KE
18.00 Valo - Kitee
Aurinkoiset onnittelut Anskulla Suuruspääntielle!
T: Ystäväsi Anne
Haluatko muistaa perheenjäseniäsi tai tuttaviasi.
Lähetä onnittelut osoitteeseen:
[email protected]
PESISKOULU 7.6
-
23.7 2010
Yrttisuon PARKKIAREENA
Alkaen 7.6 maanantaina klo 13.30
Yrttisuon vuorot:
MAANANTAINA
13.30 - 14.45
KESKIVIIKKONA
10.00 - 11.15
Tervetuloa ! Tule ja tuo kaveritkin !
Pesiskoulun järjestää:
Keski-Suomen pesiksen kautta
Kiri / Valo / Kirittäret
Lisätietoja SANNI 040 482 9939
www.kuokkala.org
11
YHTEYKSIÄ Kartanolla
MATKAT
Tmi Marika Lyytikäinen
www.kodinsiivousta.fi
Puh. 050 381 3640
Kesätetterimatka Mikkelin kesäteatteriin
LAMPAANSYÖJÄT ke 7.7.2010 klo 14.00
näytökseen.
Lisätietoja ja varaukset Aarre Mäkelä,
puh. 050 405 0742.
Mattojen ja sohvien pesut, Jan-Markus Nyman
www.helppohengittaa.fi
Puh. 050 361 5808
Bussimatka Baltiaan Vilnaan 6.8.- 10.8.2010.
Lähtö Jyväskylästä 6.8. klo 12.30,
paluu Tallinnasta Helsinkiin 10.8. klo 23.00,
Jyväskylässä ollaan n. klo 03.00.
Merimatkat Tallinkin kansipaikoilla.
Yksi hotelliyö Tallinnassa,
3 hotelliyötä Vilnassa 2 h huoneissa.
Pakettiin sisältyvät aamiaiset hotelleissa, lisäksi
3 illallista Vilnassa.
Vilnassa opastettu kiertoajelu, käynnit Trakain
linnassa ja KGB –museossa.
Oma bussi käytössä koko matkan ajan.
Vastuullinen liikennöitsijä A&A Travels Oy.
Koko ohjelma hintaan 360 €/hlö. Tiedustelut ja
ilmoittautuminenen 30.6.2010 mennessä
Raimo Rajaselle puh. 045 679 8234 tai
e-mail [email protected]
Yhteyksiä -palstan ilmoituksen koko on
kolme tekstiriviä ja hinta 15€
/ kerta tai 120€ / vuosi. Ilmoitus logon kanssa 25€ / kerta tai 200€ /
vuosi. Hintoihin lisätään arvonlisävero 22%.
Tilaa sähköpostitse: [email protected].
KOKOUKSET
Kuokkalan Asukkaat ry:n hallituksen kevätkauden
viimeinen kokous pidetään ti 15.6.2010 klo 18.00
Ainolan kahviossa tai kahvion terassilla säästä
riippuen.
Kuokkalan Ikinuoret ry:n kevätkauden viimeinen
johtokunnan kokous pidetään ti 15.6.2010
alkaen klo 15.30, Ainolan kahviossa tai terassilla
säästä riippuen.
Stipendit
Tunnustukseksi reilusta kaveruudesta Kuokkalan
Asukkaat ry myönsi stipendejä Kuokkalan koulujen 6.
ja 9. – luokkalaisille.
Tikka: (6A) Hanna Lehmonen, (6B)Henri Savolainen,
(6C)Niklas Björk.
Pohjanlampi: (6A) Olavi Rantala, (6A) Ida Saarikoski,
(6C) Tiia Hallikainen , (6C) Elias Nordman.
Kuokkalan koulu: (9A) Eetu Hagman, (9B) Riku-Pekka Oksa, (9C) Emilia Eskelinen, (9D) Matias Metsäpelto, (9E) Aapo Pihlajamäki, (9F) Tia-Maria Vuokila,
(9G) Jesse Noponen, (9H) Valtteri Savela.
Onneksi olkoon!
tapahtuu...
Kuokkalan
kartano
Avoinna ti-pe klo 10-17 ja la-su klo 12-17.
Tiedustelut ja varaukset puh. (010) 338 6811
Kuokkalan kartano, Hämeenpohjantie 50
www.kuokkalankartano.fi
Kahvila ja kesäterassi
Kahvila ja kesäterassi palvelevat:
Tiistaista-perjantaihin 10-17
Lauantaista-sunnuntaihin 12-17
Konsertit kesällä 2010
Konsertit Kuokkalan kartanolla
30.6.klo 19.00 Kansainvälisen Forum-tapahtuman konsertti
1.7. klo 19.00 Kansainvälisen Forum-tapahtuman konsertti
2.7. klo 19.00 Kansainvälisen Forum-tapahtuman konsertti
3.7. klo 15.00 Kansainvälisen Forum-tapahtuman konsertti
4.7. klo 15.00 Kansainvälisen Forum-tapahtuman konsertti
Konsertteihin vapaa pääsy, kahvi maksullinen
Ilmoittautumiset:
[email protected]
Puh. 010 321 5800, 050 533 7223
Konsertti Kuokkalan Kirkossa
8.7. klo 19.00 Forum kamariorkesteri + solistit
Vapaa pääsy
ISOn Tanhuajat
LUKIJAKUVA
20.6. klo 15.00 Tosi-isot Haipakka
4.7. klo 15.00 Isottaret Hurnakko
18.7. klo 15.00 Junnut Tosi-isot
25.7. klo 15.00 Isottaret Hurnakko
1.8. klo 15.00 Haipakka & Junnut
8.8. klo 15.00 Lastentapahtuma
Tapahtumiin vapaa pääsy!
Tapahtumiin on säävaraus!
www.kuokkalankartano.fi
www.kuokkala.org
Tervetuloa tutustumaan Kuokkalan palveluihin
MUISTATHAN
KESÄN LEFFA
PAKETIT!
Huom! Juhannuksena
25-26.6. kiinni!
BLURAY
ELOKUVIA
VALIKOIMASSA
JO N.400 KPL
Kuokkalan liikekeskus, syöttäjänkatu 2
Avoinna Ma-Pe 11-21, La 11-22, Su 12-21
Puh. (014) 242 722