KESKISUOMALAINEN 13
KESKIVIIKKONA 10.4.2013
Ulkomaat
Risto Aalto
Jättiläiskilpikonnien paratiisi
Seychellit: Syrjäisellä alueella elää 100 000 konnaa.
ALBERTO PIZZOLI / AFP
Aldabra,Seychellit
STT, AFP
Kuokkalan yläkoulun oppilaat Joakim Varjo ja Elias Nordman pääsivät opastamaan Ruotsin suurlähettiläs Anders Lidéniä koulukierroksella.
Ruotsi pärjää
Norjan imussa
Suurlähettilään haastattelu: Länsinaapuri on selvinnyt
euroalueen kriisistä toistaiseksi säikähdyksellä.
Jyväskylä
Janne Yläjoki
Ruotsin talous on Suomea selvästi paremmassa iskussa eikä julkista velkaakaan ole yhtä paljon.
Ero ei kuitenkaan johdu Ruotsin päätöksestä jättäytyä euroalueen ulkopuolelle, vakuuttaa
Ruotsin tuore Suomen-suurlähettiläs Anders Lidén.
– Päinvastoin. Ruotsin vientihän on kärsinyt aika lailla euroalueen ulkopuolelle jättäytymisestä. Kruunun arvo on noussut
korkeammaksi kuin koskaan ja
nousua odotetaan edelleen, Jyväskylässä vieraillut Lidén totesi.
– Ruotsin talouden salaisuus
on ennemminkin siinä, että
meidän tärkein vientimaamme
on ollut euroalueen ulkopuolinen Norja. Ruotsin hintataso on
ollut jatkuvasti Norjaa alhaisempi ja se on pitänyt esimerkiksi
rajakaupan rahavirrat vahvasti
voitollisina. Toinen tukipilari on
ollut vahva kotimarkkina.
Lidén ei halua lähteä neuvomaan valtavien velkojensa kanssa kipuilevia euromaita, mutta
hänen mukaansa Ruotsin kotimarkkinoiden vahva kysyntä
on seurausta nimenomaan siitä,
että maassa ymmärrettiin säästää ajoissa.
– 1990-luvulla muodostunutta
velkataakkaa pudotettiin hyvinä vuosina. Nyt on ollut varaa
myös elvytykseen.
– Mutta ei tätä tietenkään lo-
puttomasti jatku. Jos euroalueen
kriisi pitkittyy, ilman muuta vaikutukset alkavat tuntua meidän
vientisektorillamme. Onni onnettomuudessa, että vientimme
suuntautuu euroalueella suurelta osin Saksaan, jonka talous on
yhä vahva.
Lidén ei usko, että euroalue
olisi hajoamassa ainakaan lähitulevaisuudessa.
– Saksassa näyttäisi olevan
tarvittava poliittinen tahto liiton koossa pitämiseen, kokenut
diplomaatti arvioi.
Suomessa euron tukipaketeista käytävää poliittista kipuilua
lähettiläs pitää ymmärrettävänä. Hänestä suomalaisten kannattaa kuitenkin muistaa, että
myös Ruotsi on ollut kyynärpäitään myöten mukana talkoissa,
vaikka ei kuulu euroalueeseen.
– Ruotsi on ollut tukemassa Irlannin ja Kreikan kaltaisten euromaiden ohella myös euron ulkopuolisia lähialuemaita kuten
Latviaa ja Islantia, joissa ruotsalaisyrityksillä on paljon liiketoimintaa. Me olemme ehkä pääs-
Anders Lidén
Kokenut diplomaatti
■■Anders Lidén (s. 1949) on toiminut Ruotsin ulkoministeriön palveluksessa vuodesta 1979
lähtien.
■■Hän oli Ruotsin Israelin-suur-
lähettiläänä vuosituhannen
vaihteen poliittisesti kuumina
vuosina ja siirtyi pian sen jälkeen
Ruotsin pysyväksi YK-edustajaksi vuosiksi 2004–2010.
■■Sieltä hän siirtyi pariksi vuo-
deksi Zimbabwen suurlähettilääksi ja viime elokuussa Suomen suurlähettilääksi.
■■Jyväskylän vierailun aikana
hän tapasi kaupungin johtoa ja
yrittäjiä sekä osallistui Pohjo-
la-Nordenin Keski-Suomen piirin järjestämän Nordic Branding
-seminaarin avajaisiin.
■■Ohjelmaan kuuluivat myös
museovierailut Alvar Aalto -museoon ja Keski-Suomen museoon, joista jälkimmäisessä hän
pääsi tutustumaan muun muassa Valamon ikoninäyttelyyn.
■■Muita vierailukohteita olivat
Jyväskylän yliopisto, Metso Paper ja Kuokkalan koulu. Tapaaminen jyväskyläläisten sotalapsien kanssa teki suurlähettilääseen suuren vaikutuksen. Kierroksen päätteeksi hän vieraili sanomalehti Keskisuomalaisessa.
Lomaparatiisina mainostetut
Seychellien saaret tarjoavat lokoisaa rauhaa myös toisenlaisille asukkaille.
Saarivaltioon kuuluvalla Aldabran atolliryhmällä asustaa
100 000 jättiläiskilpikonnaa.
Määrä on suurempi kuin matelijoiden Galapagossaarilla asuvien kuuluisien sukulaisten.
Aldabran konnat lukeutuvat
maailman suurimpiin. Ne voivat painaa 250 kiloa, ja kilven
läpimitta saattaa olla yli metrin.
Joidenkin yksilöiden väitetään
eläneen yli 200-vuotiaiksi.
Vielä 1960-luvulla tilanne
näytti huonolta, sillä jättiläiskilpikonnia pyydystettiin kaupallisiin tarkoituksiin. Kun metsästys loppui, kanta lähti kasvamaan.
Kilvekkäitä uhkasivat takavuosikymmeninä myös alueelle
tuodut vuohet ja sinne rantautuneet rotat. Myös niiden hävittämiseksi on ponnisteltu päämäärätietoisesti.
Kilpikonnien tuorein pääluku
on viime vuodelta. Se on sama
kuin 1980-luvulla.
– Kilpikonnien määrä on pysynyt vakaana, tiivistää Aldabran suojeluun keskittyvää säätiötä johtava Frauke FleischerDogley.
– Tämä todistaa, että lajin suojelu kantaa hedelmää.
Intian valtameressä sijaitsevat
Seychellit kuuluvat Afrikkaan,
mutta sijaitsevat etäällä mantereesta. Pääsaarilta on Aldabraan matkaa 1 100 kilometriä.
Atolleja lähempänä on Madagaskar, joka sijaitsee 400 kilometriä etelään.
Seychellien atolleilla asuu jopa enemmän kilpikonnia kuin Galapagossaarilla.
Kilpikonnat eivät joudu kilpailemaan elintilasta ihmisten
kanssa, sillä heitä on vain muutama ja hekin ovat tutkijoita ja
luonnonsuojelijoita. Suurempi
riesa ovat alueella edelleen laiduntavat vuohet. Ne nyhtävät ravinnokseen samaa apetta kuin
Kilpikonnien
määrä on
pysynyt vakaana.
Tämä todistaa, että
lajin suojelu kantaa
hedelmää.
”
Frauke Fleischer-Dogley
matalalla lyllertävät konnat.
Tutkijoiden toiveena on ymmärtää yhä paremmin jättiläiskilpikonnien elämää. Niinpä
kuusi naarasta on saanut itselleen satelliittilähettimet.
– Sen ansiosta saamme milloin tahansa selville, missä naaraat ovat, sanoo tutkija Janske
van de Crommenacker.
Kilpikonnien lisääntymiskausi ulottuu joulukuusta maaliskuuhun. Tuolloin naaraat saapuvat valkeille hiekkarannoille
laskemaan munansa.
– Olemme havainneet, että
munat laskettuaan ne lähtevät
eri suuntiin. Jotkut lähtevät
kohti Afrikan rannikkoa, Keniaa, jotkut menevät Komo-
KENIA
TANSANIA
Seychellit
Aldabra
Komorit
BIK
AM
S
MO
Antananarivo
MADAGASKAR
AFRIKKA
AFRIKKA
300 km
STT
rien kautta Madagaskarille. Ja
osa pysyy Seychelleillä, van de
Crommenacker luettelee.
seet vaikuttamaan enemmän siihen, mihin rahamme menevät.
Suomessa paljon keskustelua
herättänyttä Islannin ilmapuolustushanketta suurlähettiläs pitää luontevana jatkumona kehittyvälle pohjoismaiselle puolustusyhteistyölle.
– Pidetään mielessä, että tässä
on nyt kysymys pohjoismaisesta yhteishankkeesta, eikä Naton hankkeesta. Ja muistetaan,
että Ruotsi ja Suomi lähettävät
Islannin ilmatilaan vain aseistamattomia koneita. Jos aseistettuja hävittäjiä tarvitaan, ne
pyydetään Nato-maa Norjasta.
Mikäli hanke etenee suunnitellusti, suomalais- ja ruotsalaiskoneet ovat Islannin taivaalla jo
ensi vuoden ensimmäisellä neljänneksellä.
– Tämä edellyttää sitä, että molemmat maat haluavat osallistua
hankkeeseen. Jos Suomi ei lähde, ei lähde Ruotsikaan ja päinvastoin. Tästä on yksimielisyys.
Suomi ja Ruotsi ovat tällä hetkellä ulkopoliittisesti lähellä toisiaan. Suomessa säännöllisesti
esille nouseva keskustelu ruotsin kielen asemasta kouluopetuksessa ei lähettilään mukaan
häiritse Ruotsia tai ruotsalaisia.
– Ei ole lainkaan meidän
asiamme puuttua tähän. Kysymys on viime kädessä siitä,
miten lähellä Suomi haluaa olla
muita Pohjoismaita erilaisessa
kanssakäymisessä. Siitä päättävät suomalaiset itse.
Koska työ on
enemmän kuin
paikka
Prinsessa Estellen keinuhevonen
odottelee vielä Jyväskylässä
Jasmine Saloranta
Ruotsin suurlähettiläs Anders
Lidén pääsi tiistaina Jyväskylässä tutustumaan muun muassa
Alvar Aalto -museoon, Lyseon
lukioon sekä Kuokkalan yläkouluun.
Kuokkalan yläkoululaisten oli
vierailun päätteeksi tarkoitus
lähettää suurlähettilään mukana Ruotsiin keinuhevonen
ja terveisiä kruununprinsessa
Estellelle.
Tuliaisiksi prinsessalle lähti
vain terveiset.
Vuosi sitten helmikuussa syntyi Ruotsin prinsessa Estelle. Täl-
löin Jyväskylässä saatiin idea antaa prinsessalle yksivuotissyntymäpäivälahjaksi Juho Jussila
Oy:n perinteinen Heppa-keinuhevonen.
Prinsessan vuosipäivä meni jo, mutta keinuhevonen on
vielä saamatta. Ruotsin kunniakonsuli Esa Vilmusenahon
mukaan keinuhevonen soveltuu
vasta kaksivuotiaista ylöspäin,
joten pikkuprinsessa saa vielä
toisen vuoden kasvaa ja odottaa
hevostaan.
– Itse asiassa emme ole vielä
saaneet Ruotsin hovista edes lupaa lähettää keinuhevosta lahjaksi Estellelle, Vilmusenaho
kertoi.
Odottaessaan suomalaista
Heppa-keinuhevosta Estelle voi
kuitenkin leikkiä puuhevosella, jonka Ruotsin Taalainmaan
lääni teetti prinsessalle ristiäislahjaksi.
Keinuhevonen toimiikin tällä hetkellä lähinnä symbolisena rohkaisuna Kuokkalan koulun oppilaille.
– Tässä koko hommassa on
ajatuksena se, että rohkaistaan
oppilaita opiskelemaan ja puhumaan ruotsia, kommentoi
Vilmusenaho.
Kuokkalan koulun ruotsinkielisen opetuksen vastuuopettaja Eija Myllykosken mukaan
suurlähettilään tapaaminen,
keinuhevosen puuttumisesta huolimatta, on innostanut
ruotsinkielisiä oppilaita.
– Valmistelimme tapahtumaa
käymällä läpi suurlähettilään
roolia, ja oppilaat tekivät kysymyksiä hänelle, Myllykoski
kertoi.
Ysiluokkalaiset ruotsin opiskelijat Joakim Varjo ja Elias
Nordman ovat yhtä mieltä siitä, että suurlähettilään käynti
oli kiva juttu.
– Jyväskylä on suomenkielinen kaupunki, joten on kiva
kuulla välillä ruotsinkin kieltä, kommentoi kaksikielinen
Nordman.
Uusi työ on tuottavien verkostojen luomista ihmisten välille.
Se on sujuvaa yhteydenpitoa ja tietojen jakamista useiden
henkilöiden kesken. Nopeat yhteydet, pilvipalvelut ja älykkäät
päätelaitteet ovat uuden työn perusta. DNA Toimistoviestintä tuo helposti hallittavana palveluna ulottuvillesi kaikki uuden
työn mahdollisuudet. Tutustu tarkemmin osoitteessa www.uusityö.fi tai soita yritysasiakaspalveluumme 044 144 099.