Jättiläiskilpi - Sweden Abroad
KESKISUOMALAINEN 13 KESKIVIIKKONA 10.4.2013 Ulkomaat Risto Aalto Jättiläiskilpikonnien paratiisi Seychellit: Syrjäisellä alueella elää 100 000 konnaa. ALBERTO PIZZOLI / AFP Aldabra,Seychellit STT, AFP Kuokkalan yläkoulun oppilaat Joakim Varjo ja Elias Nordman pääsivät opastamaan Ruotsin suurlähettiläs Anders Lidéniä koulukierroksella. Ruotsi pärjää Norjan imussa Suurlähettilään haastattelu: Länsinaapuri on selvinnyt euroalueen kriisistä toistaiseksi säikähdyksellä. Jyväskylä Janne Yläjoki Ruotsin talous on Suomea selvästi paremmassa iskussa eikä julkista velkaakaan ole yhtä paljon. Ero ei kuitenkaan johdu Ruotsin päätöksestä jättäytyä euroalueen ulkopuolelle, vakuuttaa Ruotsin tuore Suomen-suurlähettiläs Anders Lidén. – Päinvastoin. Ruotsin vientihän on kärsinyt aika lailla euroalueen ulkopuolelle jättäytymisestä. Kruunun arvo on noussut korkeammaksi kuin koskaan ja nousua odotetaan edelleen, Jyväskylässä vieraillut Lidén totesi. – Ruotsin talouden salaisuus on ennemminkin siinä, että meidän tärkein vientimaamme on ollut euroalueen ulkopuolinen Norja. Ruotsin hintataso on ollut jatkuvasti Norjaa alhaisempi ja se on pitänyt esimerkiksi rajakaupan rahavirrat vahvasti voitollisina. Toinen tukipilari on ollut vahva kotimarkkina. Lidén ei halua lähteä neuvomaan valtavien velkojensa kanssa kipuilevia euromaita, mutta hänen mukaansa Ruotsin kotimarkkinoiden vahva kysyntä on seurausta nimenomaan siitä, että maassa ymmärrettiin säästää ajoissa. – 1990-luvulla muodostunutta velkataakkaa pudotettiin hyvinä vuosina. Nyt on ollut varaa myös elvytykseen. – Mutta ei tätä tietenkään lo- puttomasti jatku. Jos euroalueen kriisi pitkittyy, ilman muuta vaikutukset alkavat tuntua meidän vientisektorillamme. Onni onnettomuudessa, että vientimme suuntautuu euroalueella suurelta osin Saksaan, jonka talous on yhä vahva. Lidén ei usko, että euroalue olisi hajoamassa ainakaan lähitulevaisuudessa. – Saksassa näyttäisi olevan tarvittava poliittinen tahto liiton koossa pitämiseen, kokenut diplomaatti arvioi. Suomessa euron tukipaketeista käytävää poliittista kipuilua lähettiläs pitää ymmärrettävänä. Hänestä suomalaisten kannattaa kuitenkin muistaa, että myös Ruotsi on ollut kyynärpäitään myöten mukana talkoissa, vaikka ei kuulu euroalueeseen. – Ruotsi on ollut tukemassa Irlannin ja Kreikan kaltaisten euromaiden ohella myös euron ulkopuolisia lähialuemaita kuten Latviaa ja Islantia, joissa ruotsalaisyrityksillä on paljon liiketoimintaa. Me olemme ehkä pääs- Anders Lidén Kokenut diplomaatti ■■Anders Lidén (s. 1949) on toiminut Ruotsin ulkoministeriön palveluksessa vuodesta 1979 lähtien. ■■Hän oli Ruotsin Israelin-suur- lähettiläänä vuosituhannen vaihteen poliittisesti kuumina vuosina ja siirtyi pian sen jälkeen Ruotsin pysyväksi YK-edustajaksi vuosiksi 2004–2010. ■■Sieltä hän siirtyi pariksi vuo- deksi Zimbabwen suurlähettilääksi ja viime elokuussa Suomen suurlähettilääksi. ■■Jyväskylän vierailun aikana hän tapasi kaupungin johtoa ja yrittäjiä sekä osallistui Pohjo- la-Nordenin Keski-Suomen piirin järjestämän Nordic Branding -seminaarin avajaisiin. ■■Ohjelmaan kuuluivat myös museovierailut Alvar Aalto -museoon ja Keski-Suomen museoon, joista jälkimmäisessä hän pääsi tutustumaan muun muassa Valamon ikoninäyttelyyn. ■■Muita vierailukohteita olivat Jyväskylän yliopisto, Metso Paper ja Kuokkalan koulu. Tapaaminen jyväskyläläisten sotalapsien kanssa teki suurlähettilääseen suuren vaikutuksen. Kierroksen päätteeksi hän vieraili sanomalehti Keskisuomalaisessa. Lomaparatiisina mainostetut Seychellien saaret tarjoavat lokoisaa rauhaa myös toisenlaisille asukkaille. Saarivaltioon kuuluvalla Aldabran atolliryhmällä asustaa 100 000 jättiläiskilpikonnaa. Määrä on suurempi kuin matelijoiden Galapagossaarilla asuvien kuuluisien sukulaisten. Aldabran konnat lukeutuvat maailman suurimpiin. Ne voivat painaa 250 kiloa, ja kilven läpimitta saattaa olla yli metrin. Joidenkin yksilöiden väitetään eläneen yli 200-vuotiaiksi. Vielä 1960-luvulla tilanne näytti huonolta, sillä jättiläiskilpikonnia pyydystettiin kaupallisiin tarkoituksiin. Kun metsästys loppui, kanta lähti kasvamaan. Kilvekkäitä uhkasivat takavuosikymmeninä myös alueelle tuodut vuohet ja sinne rantautuneet rotat. Myös niiden hävittämiseksi on ponnisteltu päämäärätietoisesti. Kilpikonnien tuorein pääluku on viime vuodelta. Se on sama kuin 1980-luvulla. – Kilpikonnien määrä on pysynyt vakaana, tiivistää Aldabran suojeluun keskittyvää säätiötä johtava Frauke FleischerDogley. – Tämä todistaa, että lajin suojelu kantaa hedelmää. Intian valtameressä sijaitsevat Seychellit kuuluvat Afrikkaan, mutta sijaitsevat etäällä mantereesta. Pääsaarilta on Aldabraan matkaa 1 100 kilometriä. Atolleja lähempänä on Madagaskar, joka sijaitsee 400 kilometriä etelään. Seychellien atolleilla asuu jopa enemmän kilpikonnia kuin Galapagossaarilla. Kilpikonnat eivät joudu kilpailemaan elintilasta ihmisten kanssa, sillä heitä on vain muutama ja hekin ovat tutkijoita ja luonnonsuojelijoita. Suurempi riesa ovat alueella edelleen laiduntavat vuohet. Ne nyhtävät ravinnokseen samaa apetta kuin Kilpikonnien määrä on pysynyt vakaana. Tämä todistaa, että lajin suojelu kantaa hedelmää. ” Frauke Fleischer-Dogley matalalla lyllertävät konnat. Tutkijoiden toiveena on ymmärtää yhä paremmin jättiläiskilpikonnien elämää. Niinpä kuusi naarasta on saanut itselleen satelliittilähettimet. – Sen ansiosta saamme milloin tahansa selville, missä naaraat ovat, sanoo tutkija Janske van de Crommenacker. Kilpikonnien lisääntymiskausi ulottuu joulukuusta maaliskuuhun. Tuolloin naaraat saapuvat valkeille hiekkarannoille laskemaan munansa. – Olemme havainneet, että munat laskettuaan ne lähtevät eri suuntiin. Jotkut lähtevät kohti Afrikan rannikkoa, Keniaa, jotkut menevät Komo- KENIA TANSANIA Seychellit Aldabra Komorit BIK AM S MO Antananarivo MADAGASKAR AFRIKKA AFRIKKA 300 km STT rien kautta Madagaskarille. Ja osa pysyy Seychelleillä, van de Crommenacker luettelee. seet vaikuttamaan enemmän siihen, mihin rahamme menevät. Suomessa paljon keskustelua herättänyttä Islannin ilmapuolustushanketta suurlähettiläs pitää luontevana jatkumona kehittyvälle pohjoismaiselle puolustusyhteistyölle. – Pidetään mielessä, että tässä on nyt kysymys pohjoismaisesta yhteishankkeesta, eikä Naton hankkeesta. Ja muistetaan, että Ruotsi ja Suomi lähettävät Islannin ilmatilaan vain aseistamattomia koneita. Jos aseistettuja hävittäjiä tarvitaan, ne pyydetään Nato-maa Norjasta. Mikäli hanke etenee suunnitellusti, suomalais- ja ruotsalaiskoneet ovat Islannin taivaalla jo ensi vuoden ensimmäisellä neljänneksellä. – Tämä edellyttää sitä, että molemmat maat haluavat osallistua hankkeeseen. Jos Suomi ei lähde, ei lähde Ruotsikaan ja päinvastoin. Tästä on yksimielisyys. Suomi ja Ruotsi ovat tällä hetkellä ulkopoliittisesti lähellä toisiaan. Suomessa säännöllisesti esille nouseva keskustelu ruotsin kielen asemasta kouluopetuksessa ei lähettilään mukaan häiritse Ruotsia tai ruotsalaisia. – Ei ole lainkaan meidän asiamme puuttua tähän. Kysymys on viime kädessä siitä, miten lähellä Suomi haluaa olla muita Pohjoismaita erilaisessa kanssakäymisessä. Siitä päättävät suomalaiset itse. Koska työ on enemmän kuin paikka Prinsessa Estellen keinuhevonen odottelee vielä Jyväskylässä Jasmine Saloranta Ruotsin suurlähettiläs Anders Lidén pääsi tiistaina Jyväskylässä tutustumaan muun muassa Alvar Aalto -museoon, Lyseon lukioon sekä Kuokkalan yläkouluun. Kuokkalan yläkoululaisten oli vierailun päätteeksi tarkoitus lähettää suurlähettilään mukana Ruotsiin keinuhevonen ja terveisiä kruununprinsessa Estellelle. Tuliaisiksi prinsessalle lähti vain terveiset. Vuosi sitten helmikuussa syntyi Ruotsin prinsessa Estelle. Täl- löin Jyväskylässä saatiin idea antaa prinsessalle yksivuotissyntymäpäivälahjaksi Juho Jussila Oy:n perinteinen Heppa-keinuhevonen. Prinsessan vuosipäivä meni jo, mutta keinuhevonen on vielä saamatta. Ruotsin kunniakonsuli Esa Vilmusenahon mukaan keinuhevonen soveltuu vasta kaksivuotiaista ylöspäin, joten pikkuprinsessa saa vielä toisen vuoden kasvaa ja odottaa hevostaan. – Itse asiassa emme ole vielä saaneet Ruotsin hovista edes lupaa lähettää keinuhevosta lahjaksi Estellelle, Vilmusenaho kertoi. Odottaessaan suomalaista Heppa-keinuhevosta Estelle voi kuitenkin leikkiä puuhevosella, jonka Ruotsin Taalainmaan lääni teetti prinsessalle ristiäislahjaksi. Keinuhevonen toimiikin tällä hetkellä lähinnä symbolisena rohkaisuna Kuokkalan koulun oppilaille. – Tässä koko hommassa on ajatuksena se, että rohkaistaan oppilaita opiskelemaan ja puhumaan ruotsia, kommentoi Vilmusenaho. Kuokkalan koulun ruotsinkielisen opetuksen vastuuopettaja Eija Myllykosken mukaan suurlähettilään tapaaminen, keinuhevosen puuttumisesta huolimatta, on innostanut ruotsinkielisiä oppilaita. – Valmistelimme tapahtumaa käymällä läpi suurlähettilään roolia, ja oppilaat tekivät kysymyksiä hänelle, Myllykoski kertoi. Ysiluokkalaiset ruotsin opiskelijat Joakim Varjo ja Elias Nordman ovat yhtä mieltä siitä, että suurlähettilään käynti oli kiva juttu. – Jyväskylä on suomenkielinen kaupunki, joten on kiva kuulla välillä ruotsinkin kieltä, kommentoi kaksikielinen Nordman. Uusi työ on tuottavien verkostojen luomista ihmisten välille. Se on sujuvaa yhteydenpitoa ja tietojen jakamista useiden henkilöiden kesken. Nopeat yhteydet, pilvipalvelut ja älykkäät päätelaitteet ovat uuden työn perusta. DNA Toimistoviestintä tuo helposti hallittavana palveluna ulottuvillesi kaikki uuden työn mahdollisuudet. Tutustu tarkemmin osoitteessa www.uusityö.fi tai soita yritysasiakaspalveluumme 044 144 099.
© Copyright 2024