OSTAMME - Kuokkalan Asukkaat ry
Kuokkanen Kuokkalan Asukkaat ry:n kulttuuri- ja tiedotuslehti • www.kuokkala.org • Huhtikuu 2012 • 26. vsk Kuokkasen tässä numerossa ELNAZ -mainos Toriparlamentin istunto...................................................................s.2 Virkistävä naistenpäivän aloitus .................................................s.3 Kunnianosoitus mestaripianistille .............................................s.4 Pikavene Kuokkalan pellolla ........................................................s.5 Polttolinja 1. Olemme siinä Siltakadun puolella. OSTAMME KULTAA hyvään hintaan käteisellä -- joka päivä -- Virpin Kulta www.virpinkulta.fi OSTAMME MYÖS HOPEAA KELJON PRISMA KYLMÄLAHDENTIE 8, JYVÄSKYLÄ FORUM ASEMAKATU 7, JYVÄSKYLÄ PRISMA PALOKKA PALOKANORSI 1, JYVÄSKYLÄ www.pizzeriarosief.fi Kaikki PIZZAT alkaen 6,50€ Kotiin kuljetettuna 6,50 € kun tilaat vähintään kaksi annosta. Lounasaikaan LA ROSE KEBAB PIZZERIA Arkisin buffet 10.30-15.30 (klo 10:30-14:30) listan annokseen sisältyy 0,4l limsa, salaatti ja kahvi. Paikan päällä! Myös kotiinkuljetus 6,50€ Syö ja juo niin paljon kuin haluat Kebabit 6,00€ Pizzat 3 täytteellä 6,00€ Pizzat 4 täytteellä 7,00€ puh. 014-620 961, Polttolinja 7d. 2 Pääkirjoitus SÄÄSTÖÄ SÄÄSTÖÄ Edellinen Kiviniemen-Kataisen hallitus tuhlasi ja nyt KataisenUrpilaisen hallitus yrittää säästää. Pääministeri julisti, että kaikkien on osallistuttava säästötalkoisiin. Arvonlisäveron korotus tuo rahaa valtion kassaan kaikkein helpoimmin. Yhden prosenttiyksikön korotus ei äkikseltään tunnu kovin suurelta, mutta kädestä suuhun elävälle lapsiperheelle sillä on huomattava merkitys. Nyt olisi ollut mahdollisuus vaikuttaa ruokatottumuksiin jättämällä terveelliset ruokatuotteet korotuksen ulkopuolelle. Siirtyminen halvempaan ruokaan lisää yleensä väestön lihavuutta. Se taas näkyy terveydenhuollon menojen kasvuna. Kiinteistöveroa tullaan nostamaan monessa kunnassa. Jyväskylässä se on jo valtakunnan huipputasolla. Yhä useampi eläkeläinen joutuu luopumaan mummonmökistään veron noustua. Seurauksena on vanhushuollon kustannusten nousu. Hallitus uskalsi päättää suurituloisten solidaarisuusverosta. Tuskin siitä jää paljoa valtion pussiin tehostuvan verosuunnittelun jälkeen. Miten säästötalkoisiin Vieraskirja osallistuvat iäkkäät vanhukset? Lääkkeiden hinta nousee ja eläkkeestä pidätettävä veroprosentti nousee. Ellei hallitus sitten vielä keksi jäädyttää parjattua eläkeindeksiä. Sitten ei valiteta alhaisesta indeksistä, kun se pudotetaan nollaan. Viimeisiä elinpäiviään saattohoidossa olevan säästökeinot ovat vielä auki. Ei liene sattumaa viime päivinä julkiseen keskusteluun noussut voimakas eutanasian puolustaminen. Säästöä tulee, kun letkut irrotetaan. Eutanasian sijasta tulisi vaatia vanhuksille niin hyvää hoitoa ja kivunlievitystä, etteivät ajatukset elämän ennenaikaisesta lopettamisesta tulisi mieleenkään. Kerran täältä kuitenkin erkanemme. Suurin pärinä on syntynyt sotaväen säästöistä. Suomenruotsalaiset kauhistelevat, että heidän vesselinsä, joita on 1500 ?, joutuvat suomenkielisten kersojen vaikutuspiiriin asepalveluksen aikana, jos ruotsinkielinen varuskunta lakkautetaan. En olisi uskonut, että Suomessa on noin suuri nuorten ummikkojen määrä. Jyväskylä täytti kunniakkaat 175 vuotta. Kaupungilta on siksi syytä odottaa viisaita säästöpäätöksiä. Aarre Mäkelä päätoimittaja Vuoden 2014 Jyväskylän asuntomessujen valmistelut ja työt etenevät Äijälänrannan alueella järjestetään 11.7. – 10.8.2014 asuntomessut. Vuosittain asuntomessut on Suomen suurin maksullinen yleisötapahtuma. Edellisen kerran asuntomessut järjestettiin Jyväskylässä vuonna 1985, jolloin paikkana oli Kuokkalassa sijaitseva Yrttisuon alue. Ä i j ä l ä n r a n n a n alueen asemakaava on hyväksytty Jyväskylän kaupunginvaltuustossa 17.1.2011. Asemakaava luo edellytykset terveellisen, turvallisen ja viihtyisän elinympäristön muodostumiselle noin 800–1000 asukkaalle. Asemakaavaan sisältyvällä viheralueella on merkittäviä luonto- ja lintuarvoja, joten luonnon kanssa pyritään rauhanomaiseen rinnakkaiseloon. Äijälänrannasta löytyy myös vanhaa kulttuurihistoriallisesti arvokasta ympäristöä. Asemakaavan tueksi ja sitä korostamaan on laadittu lähiympäristösuunnitelma, valaistuksen yleissuunnitelma ja taidekonsepti. Messualueelle rakentuu 37 omakotitaloa, 1 rivitalo tai päiväkoti, 1 pienkerrostalokortteli Äijälänsalmen rantaan ja yksi Jyväsjärven rantaan tuleva 12-kerroksinen tornitalo. Alueelle tulee myös korttelileikkipuisto. Tornitaloja pienkerrostalokortteleista järjestettiin erilliset arkkitehtikilpailut. Messualueella teemoiksi valikoituivat Aalto, Puu – tarha sekä Äijä. Aalto-teemalla haetaan kekseliästä arkkitehtuuria, tuunattua designia, arjen innovaatioita ja elämänlaatua. Puu – tarha teemana tarkoittaa toisaalta esim. ekologista rakentamista ja puun käyttöä sekä toisaalta panostamista pihaan. Äijä-teema voi sisältää eri lailla käsiteltynä miehen tiloja rakennuksessa/tontilla, urbaania äijää, asumisen laatua, perhetutkimusta jne. Pientaloalueelle toteutettavien hankkeiden tulee ilmentää asuntomessujen teemoja. Teeman tehtävä on tukea alueen, rakennusten, pihojen ja asuntojen suunnittelua, rakentamista ja sisustamista. Teeman tulee olla tunnistettavissa lopullisessa toteutuksessa. Asuntomessujen eräänä tavoitteena on asumisen kehittäminen. Äijälänrannassa tätä tavoitetta tuetaan myös erillisprojektein. Pilottiprojektina kehitetään vihertehokkuustyökalu, jota sovelletaan yhdessä omakotitalokorttelissa. Erillisprojektina toteutetaan myös esteettömyyden edistäminen yhteystyössä Suomen Asuntomessujen ja Kynnys Ry:n kanssa.. Parhaillaan on käynnissä 32 omakotitontin hakuaika. Hakuaika päättyy 31.5.2012. Rakentamaan alueelle pääsee viimeistään toukokuussa 2013. Kunnallistekniikan rakentaminen alueelle on jo käynnistynyt. Alueen rakentumisen yhteydessä valmistuu Jyväsjärveä kiertävän rantaraitin puuttuva osuus. Rantaraitilla on laskettu liikkuvan kuukaudessa noin 90000 henkilöä. Raitin valmistuminen houkuttelee varmasti monia tutustumaan kauniisiin maisemiin ja Äijälänrannan alueeseen. Hyvien messujen rakentaminen ja toteutus vaatii monien eri tahojen yhteistyötä. Suomen Asuntomessut toimivat yhteistyökumppanina vankalla ammattitaidollaan. Kaupungin oma organisaatio ja eri yhteistyötahot ovat innostuneita ja sitoutuneita messutyöhön, myös Jyväskylän elinkeinoelämä ja matkailuväki tulevat olemaan keskeisessä roolissa. Näillä eväillä tulemme saamaan kaupunkiin hienon messutapahtuman. pidentyvät, se aiheuttaa vaikeuksia varsinkin vanhuksille, ryhmä tuumaa. Nykyisen kaltaisessa taloustilanteessa kuntien uudistaminen vaikuttaa kuitenkin välttämättömältä. Mikäli kuntauudistus menee tällaisena läpi, nähtäväksi jää, kuinka hyvin esimerkiksi Jyväskylä pystyisi huolehtimaan kaikista uusista kuntalaisistaan. Parlamentin keskustelu siirtyy pikkuhiljaa koko valtakuntaa vavisuttavista aiheista paikallisempiin teemoihin. Vuosina 1974–94 Jyväskylän kaupunginjohtajana toiminut Jaakko Lovén on viime aikoina esittänyt julkista kritiikkiä kaupungin nykyistä toimintaa kohtaan. Hänen puheistaan parlamentti arvioi, että vaikka jälkeenpäin onkin helppo huudella, on entisen johtajan sanoissa vinha perä. Erityistä huolta herättää kaupunginvaltuuston vähäinen päätösvalta monissa kaupunkilaisiin liittyvissä asioissa. He toivoisivat, että useammista kaupungille tärkeistä asioista pystyttäisiin päättämään valtuustossa sen sijaan, että yksittäisillä viranhaltijoilla olisi niin paljon valtaa. Päätösvallalla parlamentin jäsenet viittaavat esimerkiksi kaupungin tytäryhtiöiden toiminnan ohjaamiseen. – Nyt monet kaupunkilaisten kannalta tärkeät asiat eivät ole mukana poliittisessa päätöksenteossa, he toteavat. – Tällöin asioista päättävät tahotkaan eivät ole samalla tavalla vastuussa kuntalaisille kuin kaupunginvaltuutetut olisivat. Mutta joukon kahvikupit ovat jo miltei tyhjät ja istunto lähestyy loppuaan. Onneksi aikaa riittää kuitenkin vielä kevyemmillekin puheenaiheille. Tällä kertaa juteltavaa ja asiantuntemusta piisaa ainakin urheilusta, sillä parlamentin kunniavieraaksi on saapunut vuonna 1955 Kypärämäen parhaaksi pesäpalloilijaksi valittu herrasmies. Tässä vaiheessa Kuokkasen toimitus kiitti parlamentaarikkoja ja poistui paikalta, sallien herroille avoimen keskustelun ilman lehdistön hiostavaa seurantaa. Teksti: Pasi Ikonen Anu Hakala Äijälänrannan asuntomessujen projektipäällikkö Kuokkalan Asukkaat ry Aarre Mäkelä pj. Pirjo Jämsen-Ahonen, vpj Kauko Järvinen, sihteeri, rahastonhoitaja Laila Koivunen Raija Broman Pirjo Savolainen Jouko Savolainen Eini Tuupainen Kirsti Mäkelä Sähköpostit: [email protected] Jäsenmaksut 2012: 10€ Tili: FI96 1045 3000 1808 43 Liity jäseneksi maksamalla jäsenmaksu yhdistyksen tilille ja ilmoittamalla yhteystietosi (nimi, osoite, puhelin, email) tilisiirron viestikentässä. Ilmoitusaineistovaatimukset 55 Sanomalehtiasetuksin tehty painovalmis PDF-tiedosto. 55 Fontit mukana (ei True Type kirjasimia) tai konvertoituna. 55 Värit prosessi CMYK-muodossa (ei RGB:tä). 55 Kuvat 300 dpi resoluutiolla .eps- tai .tiff-muodossa, ilman ICC-profiileja. 55 Koottavista, korjattavista tai viallisista aineistomateriaaleista veloitetaan erikseen tarvittaessa 15 EUR/ilmoitus. Hintaan lisätään arvonlisävero 22%. 55Aineistopäivän jälkeen saapuneen aineiston julkaisua ei voida taata. Mediakortti nyt myös netissä: www.kuokkala.org/mediakortti . Voimassa 5.1.2012 alkaen. Päivitetty 4.1.2012. Kuokkanen-lehti Kuokkanen on Kuokkalan Asukkaat ry:n kustantama ja julkaisema voittoatavoittelematon tiedotuslehti, joka jaetaan kuukausittain kotitalouksiin ja yrityksiin asukasyhdistyksen toimialueelle Kuokkalaan. Levikki 10.000 kpl. Painopaikka: Kisapaino oy, Kiuruvesi. Jakeluhäiriöt: Erkki Metsä / 050-5857920. Toimitus Toimituksen sähköpostiosoite on [email protected], löydät tarkempia tietoja myös netistä: www.kuokkala.org Pasi Ikonen toimittaja [email protected], puh. 040 - 771 0981 Sivukorjaamo.com Taitto, ilmoitusvalmistus, mainosmyynti [email protected], puh. 050 - 518 3281 Erkki Metsä Jakelu [email protected], puh. 050 - 585 7920 Taitto, mainos- ja sivunvalmistus. Aineisto sähköpostilla osoitteeseen: [email protected] Valmiit jutut ja materiaali toimitukselle viimeistään kuukauden 20 päivä. Aineistopäivän jälkeen saapuneen aineiston julkaisua ei voida taata. Seuraava Kuokkanen ilmestyy kesäkuussa ja on jakelussa kuun alkupäivinä. www.kuokkala.org Hallitus 2012 - [email protected] Toriparlamentin istunto Pitkän työuransa jo tehneistä, aamuisin liikekeskuksen pizzeria-konditoriassa kokoontuvista miehistä koostuva toriparlamentti on ehtinyt parin kuukauden aikana keskustella monista aiheista. Pysyäkseen ajan hermoilla Kuokkasen toimitus lähti parlamentin istuntoon selvittämään mitä asioita kokouksissa on käsitelty viime viikkoina. Autoja kuljetusalan ammattiliiton ongelmia on käsitelty myös parlamentin keskuudessa. Miehet pohtivat, palaako Räty samalla tavalla johtoon viranomaistutkinnan päätyttyä. AKT:n saama huomio on kuitenkin vienyt parlamentin mielestä yleistä keskustelua pois Henkilökohtaista Sinä kolmen lapsen äiti, joka olit Rauhalahdessa lomalla viikolla 9, tapasit miehen, minut, ko. viikon torstaina. Olisi mukavaa tavata uudelleen. Puhelinnumeroni saat tämän lehden toimituksesta puh. 050-5183281. muista tärkeistä aiheista, kuten Kreikan talouskriisistä. Keskustelu siirtyy Stefan Walliniin ja Dragsvikin varuskunnan säilyttämiseen. Parlamentti huomauttaa, että sinänsä ministerin oman puolueensa kantojen tukemisessa ei ollut mitään uutta. Missä hän teki virheen, oli asioiden pimittäminen ja väärien perusteiden esittäminen varuskunnan puolesta. Yleisesti varuskuntien lakkautuksista puhuttaessa joukko toteaa, että kyllä armeijaa tarvitaan, mutta jostain on valtionkin rahaa säästettävä. Tärkeimmäksi turvaksi Suomen kannalta tulevaisuudessa koetaan hyvin hoidettu ulkopolitiikka. – On myös eri asia, puhutaanko varuskunnista sotilaallisen puolustuksen vai työllistämisen kannalta, eräs jäsen pohtii. Suomen hallituksen esittämän kuntauudistuksen ryhmä arvioi heikentävän julkisia palveluita, kun välimatkat kasvavat. He miettivät toisaalta, kuinka aiemminkin useat kuntalaiset ovat joutuneet kulkemaan pitkän matkan terveyskeskukseen. – Mutta jos matkat palveluihin 3 Virkistävä naistenpäivän aloitus Kuva: Olli Karppanen Paula Hilden, Anna-Liisa Raatikainen, Pirjo Savolainen, Pirjo Laine ja Sisko Karppanen nauttimassa virkistävästä aamu-uinnista. Maaliskuun 8. päivän aamuna joukko naisia oli lähdössä tavalliseen tapaansa Tikan rantaan avantouinnille. Tällä kertaa he eivät olleet ensimmäisinä rannalla, sillä paikalle oli jo ennen heitä saapunut talkooporukka. Valon Olli Karppanen ja Alpi Kylmänen sekä Jyväskylän seudun avantouimarit ry:n Eino Pynnönen tarjosivat naistenpäivän kunniaksi avantoon uskaltautuneille ja muillekin paikalle siunaantuneille lämmintä juotavaa ja pikkupurtavaa. Aamuinen uintireissu jäiseen järveen on monelle säännöllinen tapa. Tikan rannassakin käydään Jyväskylän seudun avantouimarit ry:n kävijätilastojen mukaan yli 4000 kertaa yhden talvikauden Minkä lapsena oppii, sen vanhana taitaa – pilkkimisenkin! Lastenhoitaja Sirpa Palmu näytti, miten 25v vanha kaira meni jäähän kuin voihin. Pilkkivälineet olivat hänen miehensä Jussin ja huippuluokkaa! Kairausihmettä seuraavat Rosanna Partti, Aamu Hiukka ja Seela Laitinen. jäälle Päijänteelle. Sää oli loistava, lämmin ja aurinkoinen ja niin olivat kaksitoista 1–4-vuotiasta pilkkijääkin! Fiilinki oli korkealla, vaikka syötit koukuista hävisivät jään alla parempiin suihin ja saalis jäi odottamaan seuraavaa kertaa. Lapset olivat tilanteesta sitä mieltä, että ovat ahvenat sitten seuraavalla kerralla isompia! Paluumatkalla näimme Naistenpäivän avantouimareita ja saimme mehut ja keksit miehiltä, jotka niitä tarjosivat avantoon uskaltaneille naisille! Pilkkiminen on kalastusmuoto, jossa kaloja ongitaan talvella järven tai meren jäähän kairalla poratun reiän kautta. Pilkkiä voi myös kesällä, esim. veneestä tai laiturilta. Hyvän olon shokki Päivittäin aamu-uinnilla käyvät Sisko Karppanen ja Pirjo Savolainen kertovat, kuinka uiminen virkistää mukavasti: – Kaikki kolotukset ja vaivat jäävät järveen, naiset toteavat. Pirjo kuvailee uimisen aiheuttamaa tunnetta ”hyvän olon shokiksi”. Avannossa käyminen on tuonut heille jokapäiväisen liikuntamuodon, joka tukee terveyttä. Avannossa piipahtaminen myös virkistää kehoa siinä määrin, ettei koko loppupäivän aikana palele tai tunne vetoisuutta. Hyvä ystävä houkutteli Karppasen avantouinnille reilu vuosi sitten. Savolainen on käynyt uimassa kolmena talvena. Hän on löytänyt uintiseuraa myös kotitalonsa asukkaiden joukosta. Tänä talvena naiset ovat käyneet uimassa lähes joka päivä. – 25 astetta pakkasta alkaa olla minulle vähän liian kylmä sää, mutta jotkut käyvät silloinkin avannossa, Savolainen kertoo. Karppanen ja Savolainen suosittelevat tätä edullista harrastusta kaikille perusterveille ihmisille. Harrastaakseen ei tarvitse hankkia uimapuvun lisäksi kuin hanskat ja tossut sekä maksaa seuran vuosimaksu. Teksti: Pasi Ikonen Kuva: Juhani Starczewski Alpi Kylmänen tarjoili lämmintä juotavaa uimareille. Vanhainkodit vallattiin ystävänpäivän kunniaksi Kuokkalan ja Lutakon palvelutalojen asukkaat kokivat ystävänpäivänä mukavan yllätyksen, kun puolenpäivän aikaan heille saapui vieraita. Jyväskylän ammattikorkeakoulun hoitotyön opiskelijat ja Suomen Punaisen Ristin Campusosasto järjestivät Vallataan vanhainkodit -tempauksen, jonka tarkoituksena oli tarjota vanhuksille henkilökohtainen hemmotteluhetki. Päivän ohjelma poikkesikin talojen normaaleista rutiineista. Aluksi leivottiin pullaa yhdessä opiskelijoiden kanssa, jonka jälkeen oli vuorossa käsien hoitamista ja hierontaa. Tapahtuma päätettiin mukavasti yhdessä laulaen. Palvelutalo Vuoroparin asukas Tyyne Vasemmalta: Rafael Erkkilä (vasemmalla), Rosanna Partti, Aamu Hiukka, Seela Laitinen, Milena Myllylä, lastentarhanopettaja Juhani Starczewski, Vilja Hämäläinen, Luca Rämö, Peppi Parkkonen, Ilona Laitala, Anna Njie, Patrik Könönen, lastenhoitaja Heli Joutsen, Enna Ahonen ja kameran takana lastenhoitaja Sirpa Palmu Tikan päiväkodin Peukaloiset tekivät 8.3.2012 pilkkiretken Tikan rantaan Pohjanlahden aikana. Noin 70 prosenttia uimareista on naisia. Seuralla on noin tuhat jäsentä ja kuusi avantouintipaikkaa. Tikan lisäksi seuran avannot löytyvät Köhniöltä, Tuomiojärveltä, Palokasta, Tikkakoskelta ja Vaajakoskelta. Järjestäytyneenä harrastuksena avantouinnilla on jo puolen vuosisadan mittaiset perinteet Jyväskylässä. Jyväskylän seudun avantouimarit ry perustettiin vuonna 1961. Helsingissä perustettu Talviuimarikerho aloitti toimintansa jo vuonna 1924. yksi SPR:n ystävänpäivän tapahtumista. Tapahtumalla halutaan ilahduttaa vanhuksia ja tuoda laajemmin esille vanhusten hyvinvointiin liittyviä asioita. Tapahtuman järjestäjinä toimivat sosionomiopiskelija Heli Sipilä yhdessä hoitotyötä opiskelevien Sarianna Niittymäen ja Hannakaisa Kinnusen kanssa. Tapahtuman toteuttivat osana opintojaan ammattikorkeakoulun keväällä 2012 opintonsa aloittaneet hoitotyön opiskelijat. Hemmotteluhetki ilahdutti Tyyne Honkasta. Teksti ja kuva: Pasi Ikonen Honkanen nautti järjestetystä tapahtumasta ja kertoi, kuinka iho tuntuu ihanan pehmeältä kynsi- ja käsihoidon jälkeen. Vierailu vanhainkoteihin on ollut jo useamman vuoden Asuntomessujen tonttihaku käynnissä Kuva: Jyväskylän kaupunki Enna Ahonen 1v näyttää mallia oikeaoppiseen pilkkimiseen! Teksti ja Starczewski kuvat: Vuonna 2014 Äijälänrannassa järjestettävien asuntomessujen Juhani pientalotontit tulivat hakuun maaliskuun alussa. Haku kestää 31.5.2012 saakka. Pientalotonttien hinta on 185 euroa kerrosneliömetriltä. Edullisimman tontin hinnaksi tulee siten 33 300 euroa (rakennusoikeus 180 kerrosneliömetriä) ja kalleimman 74 000 euroa (rakennusoikeus 400 kerrosneliömetriä). Tonttien koot vaihtelevat 571 ja 1 823 neliömetrin välillä. Messualueelle rakentuu 37 omakotitaloa, 1 rivitalo, 1 pienkerrostalo ja sekä yksi Jyväsjärven rantaan tuleva 12-kerroksinen tornitalo. Äijälänrannan asuntomessut järjestetään 11.7.-10.8.2014. 4 Kuokkanen • Huhtikuu 2012 Kunnianosoitus mestaripianistille Kuva: Pasi Ikonen Juha Malmivaara ja Aleksandr Bagdasarov esiintyvät Hannikais-salissa 10. huhtikuuta. K u o k k a l a l a i s e n Aleksandr Bagdasarovin tohtorintutkielmaan ”Sairastetun aivoinfarktin vaikutus pianistin soittotapoihin ja harjoittelumetodeihin” liittyvät konsertit jatkuvat huhtikuussa. Tällä kertaa luvassa on ”Kädet terästä – sydän kultaa” -niminen multimediaesitys Sergei Rahmaninovista. Kuokkanen tapasi konsertissa esiintyvät Bagdasarovin ja sellisti Juha Malmivaaran. Sergei Vasiljevitš Rahmaninov (1873–1943) oli venäläinen säveltäjä, pianotaiteilija ja kapellimestari. Häntä pidetään yhtenä aikansa parhaista pianisteista ja säveltäjänä hän kuuluu myöhäisromanttisen tyylisuunnan merkittävimpiin nimiin. Aleksandr Bagdasaroville Rahmaninov on erityisen tärkeä henkilö. Rahmaninovin vaikutus Bagdasaroville on niin suuri, että se kuuluu kaikessa hänen soittamisessaan. – Vaikka soittaisin Chopinin kappaleita, soitan niitä Rahmaninovin opettamana, pianisti kuvailee. Bagdasarov muistelee lapsuuttaan ja kuinka hän koulupoikana kuuli levykaupassa Rahmaninovin soittamia Paganinin teeman variaatioita. Musiikki jäi hänelle heti mieleen. Bagdasarov on esittänyt uransa aikana monia säveltäjän teoksia. Muita suosikkeja Bagdasarov ei pysty nimeämään Rahmaninovilta yksittäistä teosta suosikikseen, kaikki säveltäjän teokset ovat hänen mielestään niin upeita. Rahmaninovin ohella Bagdasarov nauttii erityisesti Vladimir Horowitzin (1903– 1989) musiikista. Horowitzin musiikkia Bagdasarov kertoo kuuntelevansa hyvin tarkkaavaisena, lähes hypnoottisessa tilassa. Millaisen musiikin soittaminen Bagdasarovia innostaa silloin, kun hän on erityisen iloinen? Vastaus löytyy hieman yllättäen klassisen pianomusiikin ulkopuolelta: 70-luvun soul ja ennen kaikkea Stevie Wonder (pitääkö laittaa vuosiluku?). Myös Earth, Wind & Fire ja Tom Jonesin musiikki miellyttävät pianistia iloisina hetkinä. Haikeampiin tunnelmiin sopivat ainakin Domenico Scarlattin (1685-1757) sonaatit. konsertti myös jännittää Bagdasarovia. Esitettävä teos on teknisesti vaativa ja Bagdasarov kummasteleekin, kuinka Rahmaninov pystyi Haastava konsertti tulossa Miten tulevaan konserttiin valmistautuminen on sujunut? Bagdasarov toteaa, että mitä vanhemmaksi hän on tullut, sitä vaikeampaa on istua alas harjoittelemaan. Tuleva säveltämään sellosonaattinsa vuonna 1901, 28-vuotiaana. – Minulle sen soittaminen on vaikeaa vielä 55-vuotiaanakin. Kappaleen aikana ei ehdi hengähtämään sekunninkaan vertaa, Bagdasarov naurahtaa. Jyväskylän yliopiston sinfonia- Luonto ja ympäristö orkesteri konsertoi Kuokkalan Kuokkalan muuttuva syötäväksi, saavat teeret ja koppelot olla enemmän rauhassa kirkossa linnusto kanahaukoilta ja huuhkajilta. Kuva: Max Steffansson Jyväskylän yliopiston sinfoniaorkesteri eli tuttavallisemmin Sinfis tulee konsertoimaan Kuokkalan kirkkoon sunnuntaina 29.4. Orkesteria johtaa Eveliina Aijasaho. Solistivieraiksi Sinfikselle saapuvat viulisti Kreeta-Julia Heikkilä ja fagotisti Emil Fuchs. Orkesteri esittää Carl Nielsenin viulukonserton, op. 33, Franz Berwaldin sarjan fagotille ja orkesterille sekä Elgarin Romanssin fagotille ja orkesterille. Sinfis on vuonna 1993 perustettu Jyväskylän yliopiston edustusorkesteri. Sen soittajat ovat suurimmaksi osaksi opiskelijoita. Orkesteri on soittanut vuosien varrella monenlaisia konsertteja sinfonioista skiffleja elokuvamusiikkiin. Orkesteri on konsertoinut Kuokkalassa aiemminkin, vuoden 2010 marraskuussa. Tuolloin kyseessä oli myöskin solistikonsertti. Sinfiksen intendentti Susanna Nurmekselan mukaan Kuokkalan kirkko on soittajalle mukava paikka, sillä kirkossa on hyvä akustiikka ja siellä on helppo soittaa. – Kuokkalan kirkossa yleisö pääsee lähelle orkesteria ja konserteissa on lämmin, intiimi tunnelma, Nurmeksela jatkaa. Sinfiksen konsertti järjestetään Kuokkalan kirkossa 29.4. kello 18.00. Liput konserttiin maksavat 10 / 7 euroa. Lippuja voi varata ennakkoon sähköpostilla osoitteesta sinfis. [email protected]. Teksti: Pasi Ikonen Jo muutaman vuosikymmenen aikana on ollut nähtävissä muutoksia Kuokkalan linnustossa. On muutamia lajeja, jotka selvästi viihtyvät ihmisen läheisyydessä ja tavallaan turvautuvatkin ihmiseen paeten petoja. Aikoinaan koulupoikana Savossa oli vanhempien veljien kanssa tapana pitää kirjaa lintujen kevätmuutosta. Koko tilan alueelta yritettiin pitää pesintäkarttaa. Linnunpönttöjä oli enimmillään noin 150 pihassa ja metsissä. Lienen ollut ensimmäisiä koko maassa, joka teki suurpetolinnuille tekopesiä, kun naapurikylän pojat kaatoivat suoltamme kalasääsken pesäpuun. Välillä lintujen seuraaminen jäi vähemmälle. Metsänhoitajana tunnustan, että metsänhoito yksipuolistaa kasvillisuutta ja kuivattaa maita liikaakin ja vähentää lajien mahdollisuuksia selvitä, kun ravintoolot huononevat. Metsien avohakkuu ja maan vähäinenkin muokkaaminen tuhoavat metsistä mustikan ja tämä on suurin yksittäinen syy mm. metsäkanalintujen ja rastaiden vähenemiseen. Omissa metsissäni Savossa olen pitänyt huolen, että vaikka metsävirkamiehet yrittävät kieltää hyvin järeiden haapojen kasvattamisen lehtometsissä taimikkoalan ylispuina, kasvatin heidän kielloistaan huolimatta noita puita, jotka ovat nyt seudun suurimpia jättipuita monine koloineen, myös liitooravan asuinpuina. Pidin huolen myös siitä, että uudistusaloilla osa puustosta on pihlajia. Kun metsässä on pihlajia marjoineen rastaille Kun pari vuotta sitten aloin oppaaksi pitkille Pyhät Polut ry:n maastovaelluksille ItäSuomessa, aloin taas seurata noiden siivekkäiden elämää. Yhtenä kohteena vaeltajille mm. Parikkalan Siikalahden niin rikkaat lintuvedet keväisin. Kun muuttolintujen runsain aalto tulee Suomenlahden itäpuolelta pohjoiseen, on lajisto muutossa niin runsas kuin olla voi. Mutta riittää lintuja muuttamaan Keski-Suomenkin kautta ja pesimään maakunnassa. Seuraavassa ylimalkaisia havaintoja Kuokkalan linnustosta. Pikkutikka on yksi Jyväskylän kaupungin nimikkolajeista ja ainoa lintulaji noissa nimikkolajeissa. Kuokkalan koivikot ovat sen asuinalueita, kuten valkoselkätikankin. Toivotaan, että tikat eivät tykänneet pahaa siitä, että kaupungin metsäosasto puhdisti niin tarkkaan noita lehtimetsiä poistaen niinkin paljon lahopuita. Vielä parikymmentä vuotta sitten näki metsissä pesintäaikaan palokärkiä, nyt ne ovat kaikonneet kauemmas. Kun Äijälään rakennetaan asuntomessualue, menettää siellä niityillä viime vuosina pesinyt leivonen pesintäpaikkansa. Kun lapsena liikuin heinäaikaan heinäpelloilla, oli uroskiurun liverrys se omalaatuinen taivaan ääni, jota lapsena ihmettelin poimiessani pientareilta ensimmäisiä mansikoita. Kuokkalan kaksi lintutornia – Pitkäruohon ja Hämeenlahden – ovat erinomainen paikka seurata kevätmuuton lintuja. Kun osuu jonkun kiihkobongaajan kanssa samaan aikaan tornille, saa tiedot monien lajien havainnoista pitkin maata, heillä kun on nuo Hänen kanssaan selloa soittavaa Malmivaaraa Bagdasarov kehuu erinomaiseksi soittajaksi, joka pysyy tahdissa, vaikka kukaan muu ei pysyisikään. Malmivaara itse arvostaa Rahmaninovin sellosonaattia, sillä se on kirjoitettu sellolle niin hyvin. Kappaleessa on paljon hyvältä kuulostavaa, soittimen keskirekisteristä soitettavaa ”laulavaa melodiaa”. – Tällaisissa isoissa sonaateissa tärkeintä on aina hakea sopivaa tasapainoa sellon ja pianon välillä, Malmivaaraa kuvaa kappaleen harjoittelemista. Teksti: Pasi Ikonen Sergei Rahmaninov 1900-luvun vaihteessa tiedotusverkostonsa. Olen itse seurannut tornista, miten kalasääski iskee saaliskalaansa Hämeenlahdessa. Tiettävästi pesii Haukanmaan suunnassa. Yksi selvästi lisääntynyt laji on Jyväsjärvessä ja Päijänteen puolella on silkkiuikku. Jyväsjärvellä pesiviä pareja on jotain 4-5 kpl. Kovin on vaatimaton se ruoholautta, joka riittää tuon kauniin linnun pesänpohjaksi. Tourujoen suistossa on havaittu kuningaskalastaja, mutta vain vierailevana, ei pesivänä. Eikä siellä vieraileva meriharakkakaan ollut pesimässä. Jyvässeudun kalliomäkien pesimälinnustoon kuuluu pöllöistämme suurin, huuhkaja. Vanha kansa kutsui sitä myös hyypiäksi. Lievestuoreenjärven Hyyppäänvuori yhtenä pesintäpaikkana. En ole seurannut, onko Vuoritsalossa vielä keväisin huuhkaja pesimässä. Ristonmaalta hoitoon otettu huuhkaja Hulda on voinut olla tuota Vuoritsalon kantaa. Muuramesta tiedän viirupöllön vakituisen pesintäpaikan ikivanhassa, monihaaraisesa koivussa. Kehoitan olemaan menemättä suinpäin tuon ihmistä raatelevan pöllön poikaspesälle. Yksi luontomme komeimpia lintuja on kurki. Se on selvästi lisääntynyt maan keskiosissakin, vaikka niin suuri osa soista on ojitettu metsänkasvuun, mutta vetelimmät rimpisuot sentään ovat säästyneet sen pesäpaikoiksi. Kurki on tullut jatkuvasti jotenkin kesymmäksi eikä heti pakene näkemäänsä ihmistä. Syksyllä osuin Kuokkalan liikekeskuksessa katsomaan, miten pohjoisesta tuli kurkiparvi. Linnut huomasivat, että kaupuingin kohdalla oli Lue lisää Aleksandr Bagdasarovista Kuokkasen numerosta 11/2006. Lehden löydät Kuokkasen lehtiarkistosta osoitteesta: www.kuokkala.org/ -> Kuokkanen -> Lehtiarkisto voimakas nouseva ilmavirtaus. Pitkään parvi kiersi tuossa ilmavirrassa, koko ajan vain nousten ylös. Ja kun korkeutta oli jo tavattoman paljon, parvi lähti kohti etelää ja lasketteli varmasti Viron Matsalun lahdille saakka alamäkeä. Kesäpaikoillani Savossa seuraan aina, miten satapäinen kurkiparvi on alkanut viihtyä siellä pitkälle marraskuulle. Lapsuudessani sellaisia suurparvia ei koskaan näkynyt. Turun saaristosta on ensimmäinen havainto, että kurki on siellä pesinyt kallioluodoilla. Ei ole tarvinnut enää tavanomaista rimpisuotaan eikä sammakoita eikä karpaloitaan, vaan löytää ruokansa luodoilta. Savossa kurki alkoi pesimään aivan pellon laidalla kotitaloni lähettyvillä. Muuttuu siis suolinnusta ranta- ja peltolinnuksi. Oma käsitykseni on, että kurki on kohta pesimälintu Jyväsjärven Pitkäruohon ruovikoissa ja Hämeenlahdellakin, kun sille vain varataan pesintälauttoja. Luonnon siivekkäätkin pystyvät elinympäristövaatimustensa osalta mutaatioihin. Eiväthän ne muuten selviäsikään ihmisenkin toimien muuttamassa luonnossa. Kun Jyväskylässä on niinkin paljon näitä luontointoilijoita ja lintubongareita, varaan tämän palstan heille kirjoituspalstaksi. Ilmari Kosonen Metsänhoitaja www.kuokkala.org Pikavene Kuokkalan pellolla Oli myöhäinen syksy Kalasaaressa joskus 1970-luvulla, veneilykauden lopettajaiset. Osa juhlijoista jäi yöksi saareen, osa halusi kaupunkiin, jonne lähdimme heitä pelastusaluksella viemään. Yö oli säkkipimeä, ja vastaan tulevien alusten ajosuunnat saattoi päätellä vain kiiluvista ajovaloista. Äijälän joki oli siihen aikaan kapea ja joen molemmilla rannoilla kasvoi tiheä lepikko. Puiden rungot olivat aika paksussa kunnossa. Äijälänjoen siltojen kohdalla on joessa mutka, joka hieman peittää näkyvyyttä ja vaatii tarkkaavaisuutta. Olimme juuri tulossa mutkasta ulos, palaamassa Kalasaareen, nokka Päijännettä kohti, kun poikittain edessämme vilahti punainen valo ja kuului melkoinen rysäys. Sitten tuli täysin hiljaista. Veneen peräpressun alta pilkisti kaksi miehen päätä. Ompelimo ja kahvila junanvaunun kupeessa käytetty harvesteri-tyylinen Reilun puolentoista vuoden moottorivene. ikäinen lastenvaateja lahjatavaraliike Tirnukka Teksti: Kalle Lehtivuori Tähyilyä Päijänteelle Kalle Lehtivuori nuorena miehenä Poronselkä-aluksessa esittelemässä lehdistölle uutta sukeltajan lippua, joka varoittaa veneilijöitä pinnan alla olevasta sukeltajasta. Menimme katsomaan, mitä oli tapahtunut. Joenpenkan lepikossa oli aukko, joka erottui vaaleana taivasta vasten. Suuntasimme aukkoon valonheittäjän, jonka kirkkaassa keilassa näkyi Kuokkalan pellolla keltainen puolikatettu lasikuituvene. ”Missä ollaan?” Kerroimme sijainnin ja suunnan kohti kaupunkia. Miehet hyppäsivät veneestä ja läksivät rivakasti kävelemään pellon reunaa osoittamaamme ilmansuuntaan. Vene jäi niille sijoilleen, kun jälleen käänsimme kokan kohti Kalasaarta. – Naureskeltiin, että kohta on lehdessä ilmoitus, jossa tarjotaan halvalla hieman 5 Keväällä 1962 perustettu Pohjois-Päijänteen Järviosasto täyttää 50 vuotta ja julkaisee kesällä historiakirjan. Sen aineiston ovat koonneet Vesa Eronen, Jorma Raitio, Kalevi Korhonen ja Kalle Lehtivuori, joista kaksi jälkimmäistä asuu Kuokkalassa, kuten myös kirjan toimittaja Esa Sironen. Kuokkalaa sivuaa myös oheinen Lehtivuoren kirjaan laatima kainalojuttu. Järvipelastuksen ja sen moninaisten oheistapahtumien lisäksi kirjassa esitellään Päijänteen kiertolaisia, kuten entinen kaupunginarkkitehti Matti Hämäläinen, laivuri Hannu Hildén ja Fredriksonin suku. Teksti: Esa Sironen Yrittäjä Sirpa Mannier uudessa Pöllö Café:ssa. muutti maaliskuun vaihteessa. Uusi liiketila sijaitsee entisen tapaan Polttolinja 1:ssä, nyt talon Polttolinjan puoleisessa kulmauksessa. Entinen tila kävi omistaja Sirpa Mannierin mukaan myymälälle ja ompelimopalveluille liian tiiviiksi. Nyt tilaa riittää, sillä puodin sisältä löytyy, kaiken muun lisäksi, 1940-luvulta peräisin oleva kokonainen junanvaunu. – Uusi liiketila löytyi sattumalta aivan vierestä. Kun näin huoneen junanvaunuineen tiesin, että uusi paikka on löydetty, Mannier kertoo. Uusia palveluita ideoita tulevasta ja Suuremman tilan myötä myymälän yhteydessä onkin nyt reilusti tilaa myös kahvittelulle. Pöllö Café:ksi nimettyyn vanhanajan tunnelmaan sisustettuun kahvilaan voi tulla helposti myös lasten kanssa, sillä vanhan junanvaunun uumenista löytyy muun muassa asiakasmikro, leikkipaikka lautapeleineen sekä kahvilan asiakaspaikkoja. Lapsiperheiden käyttöön löytyy myös hoitopöytä. Tirnukan väki toivoo, että kahvilaan löytää myös uusia asiakkaita. – Kunhan muuton aiheuttamasta ylimääräisestä kiireestä ja uusien ideioiden toteuttamisesta selvitään, Mannier jatkaa, – haaveena olisi myös, että ompelupalveluita voitaisiin tarjota yksityisille asiakkaille myös pikapalveluna. Housunlahkeiden lyhennyksiä voisi tällöin odotella kahvikupin äärellä. Uudet tilat soveltuvat hyvin myös erilaisten teemailtojen ja tuote-esittelyiden järjestämiseen. Kuitenkaan näin pian muuton jälkeen kaikkia ideoita ei ole vielä ehditty panna täytäntöön. Kiireestä huolimatta Tirnukan palveluntarjontaa on jo ehditty laajentamaan. Nykyisin liike tarjoaa ompelimopalveluita myös yrityksille ja tilauksia työvaatteista onkin jo tullut. Lisäksi Tirnukka on nykyään myös lauantaisin auki. Teksti ja kuvat : Pasi Ikonen Lilli Sirén ja Maiju Kuitunen työn touhussa. Ainolan mummo ”Miten tuo aika hurahti”, tuumasi lapsenlapsi, kun hiihtolomaviikko oli loppumassa. Hänen oli tarkoitus olla vain yksi päivä poissa päiväkodista, mutta Mummolassa olikin mukavampaa. Ajan kulumista saa usein ihmetellä. Viikot menevät kuin humaus ja iän lisääntyessä aika kuluu vuosi vuodelta nopeammin. Mielenkiintoista tekemistä olisi enemmän kuin toimintojen hidastuessa ehtii. Aamulla tehdyistä suunnitelmista ehtii iltaan mennessä toteuttaa korkeintaan puolet. Sanotaan, että vanhetessa unen tarve vähenee. Omalla kohdallani se ei pidä paikkaansa. Saan olla todella kiitollinen hyvistä unenlahjoistani. Tunnen paljon ihmisiä, jotka eivät saa unta ilman ”unenrohtoa”, mikäli sittenkään. Nuorempana olisi saanut viedä patjan altani huomaamattani, ellei jokin murhe häirinnyt untani. Jyväsjärvelle saatiin sittenkin jäätä ja lunta. On se nautinto päästä aurinkoisella ilmalla ulkoilemaan hiihtäen, kävellen ja luistellen. Vaikka en enää aikoihin ole uskaltanut nousta luistimille, niin nautin toisten luistelusta. Opettelin luistelemaan vasta aikuisena, oman lapseni kanssa yhtä aikaa. Opetteluluistimina olivat miesten hokkarit. Saatuani sopivan kokoiset kaunokit, tuntui liikkuminen jäällä mukavalta. Kotimme oli rannassa, joten meillä oli luistelupaikka omasta takaa. Joskus ravimiehet aurasivat rantaamme hevosille harjoitteluradan, jossa oli ilo myös luistella. Punaiset luistimeni pääsivät, pitkän tauon jälkeen, hyväilemään jäätä virolaisen opiskelijatytön alla, hänen viettäessä lapsenlapseni kanssa ulkoilupäivää hiihtolomaviikolla. Olen nauttinut hiihtämisestä ja iloinnut pääsystäni ladulle. Useita entisiä, oman ikäisiäni, työtovereita ja tuttuja, makailee vuode- tai dementiaosastolla. Pitää muistaa olla kiitollinen omin avuin, ainakin toistaiseksi, ulkoilemaan pääsystä. Tänä talvena kyllä ulkoilijoita ilmat suosivat. Hanki kantaa, vaikka ei latuja olisikaan. Lapsuudesta muistan, miten aikuiset miehet lasten kanssa olivat hankiaisten aikaan mäkeä laskemassa. Kirkkoreki oli raahattu mäkeen ja alas mennessä se oli täynnä lapsia ja aikuisia. Miehet huolehtivat sen mäen päälle vetämisestä. Silloin olivat perheet isoja ja osattiin nauttia yksinkertaisista asioista. Ei ollut TV:tä, eikä edes radio kuulunut jokaiseen talouteen. Oli aikaa ulkoiluun ja muuhunkin kyläläisiä kokoavaan toimintaan. Olisi varmaan mukavaa nykylapsistakin, mikäli joku keksisi elvyttää vanhoja ulkoilumuotoja. Olen ihmetellyt kaupoissa tupakoiden pitämistä lukkojen takana. Samaan aikaa kaljaa ja siideriä saa ihan vapaasti valita avoimista hyllyistä. En tiedä, kumpi noista aiheuttaa enemmän vahinkoa käyttäjille ja yhteiskunnalle, mutta epäilen alkoholipitoisten juomien tekevän suurempaa tuhoa. Lapsuudessani olivat mökit kuin kaasukammioita, kylän ukkojen kokoontuessa iltaisin ”valehtelemaan” ja kessua polttelemaan. En muista, että lapset olisivat siitä kärsineet. Ehken keuhkot tuulettuivat pitkillä koulumatkoilla ja ulkoiluleikeissä. Aikuisetkin joutuivat menemään ulos. Ei ollut sisävessoja, tai suihkuhuoneita. Oli huussi, sauna ja kaivo. Vesi tuli kantaen sisätiloihin, saunaan ja navettaankin. Lapset auttoivat kaikessa voimiensa mukaan. Valoisaan aikaan oltiin ulkosalla mahdollisimman paljon. Olen joskus ajatellut, miten haavoittuva nykyinen yhteiskunta on. Kaikki on niin viimeisen päälle sähköistetty, että kaikki toiminnat ovat seis, kun tulee sähkökatkos. Sain vapaalipun Rakennusmessuille. Vaikka en tarvitse rakentamiseen liittyvää tietoa, niin olihan mielenkiintoista huomata, sähkön olevan edelleen tärkeä kaikissa talojen lämmitysmuodoissa. Entäs sitten, jos ja kun kovilla pakkasilla sähköt olisivat poissa useita päiviä. Ainakin me kerrostaloasukkaat kuolisimme kuin russakat, joita sotaaikaan palellutettiin pakkasella maalaistuvissa, jättäen tupa kylmäksi ja nukkumalla muutama yö sitä varten lämmitetyssä saunassa. Olen varannut itselleni kortteerin ystäväni omakotitalosta, mikäli joutuisin russakoiden tapaan pakkasella uhatuksi. Omaan talooni, mikäli sellaisen rakentaisin, laittaisin puilla lämmitettävän uunin ja takan, niin vanhanaikaiselta kuin se kuulostaakin. En ihan turhaan käynyt noillakaan messuilla. Yhdessä kohteessa voitin mukavan repun, valittuani kassakaapin lukkoon sopivan oikean avaimen. Puhelinlaskuunikin sain messualennusta, ”yllättäen ja pyytämättä”, ilman operaattorin vaihtoa. Lisäksi löytyi erilaisia mainoskyniä, niitä keräilevän ystäväni kokoelmaan. Myös muutama mukava tapaaminen kuului ohjelmaan, joten matkailu ja osallistuminen erilaisiin tapahtumiin avartavat vanhanakin. Suosittelen lähtemistä ulos, niin kauan kuin on voimia ja nehän lisääntyvät liikkumalla. Revontulet ovat harvinaista katseltavaa täälläpäin. Olin edellisen kerran ihaillut niitä Levillä. Nyt ihailin niiden vihertävää loimua eräänä maanantai-iltana Jyväsjärven jäällä, kävellessäni Ainolaan kirjastosta. Harmi, että kaupungin valot estivät niiden paremman näkymisen. Muistan lapsuudesta, kun taivas hehkui purppuranpunaisena ylitaivaan loimuavista revontulista, joita me lapset pelkäsimme. Aikuiset näes ennustivat sellaisten revontulien ennustavan verenvuodatusta ja sotaa. www.kuokkala.org Myöhemmin, kun työmatkani kulki isojen peltoaukeiden halki, revontulet näkyivät todella hyvin. Oli mukava katsella kauniita värejä iltavuorosta palatessa, autossa istuen, vieläpä ilman pelkoa. Kävimme hiihtolomaviikolla Kotakahvilassa, juomassa mehut ja syömässä kuohkeat korvapuustit. Kahvilaa pyörittää viidentoista opiskelijan ryhmä. He kartuttavat tällä tavalla maailmanympärysmatkaansa. Maukkaat korvapuustit olivat, ryhmään kuuluvan pojan perheleipomon tuotteita. Kodassa istuessa palautui muistoja lapsuudesta, jolloin syysiltoina paistoimme nuotiolla kalaa ja kasviksia keppien nenässä, syöden niitä rannan kivillä istuen. Miten nuo vaatimattomat, primitiiviset asiat jäävät mieleen. Aineellisesti puutteellisissa oloissa korostuu ihmisläheisyys ja omastaan jakaminen. Varallisuuden karttuessa, halutaan sitä lisää ja lisää, vieläpä mahdollisimman nopeasti. Lopulta toteutuu vanha sanonta: ”Ahneen silmät eivät täyty kuin mullalla.” Kuolinpaidassa ei ole taskuja, eikä arkussa tallelokeroita ja kylmenneessä kädessä ei viedä mitään mukaan. Tiedän sen omakohtaisesti, sillä olen laittanut useita vainajia tuohon viimeiseen, maanpäälliseen vuoteeseen. Pääsin mukaan teatteriretkelle Kuopioon, katsomaan Katrinamusikaalin. Se on tarina Pohjanmaalta, varakkaasta talosta, Ahvenanmaalle köyhän merimiehen vaimoksi joutuneen naisen taistelusta, ennen kaikkea naisten puolesta, orjuuttamista ja alistamista vastaan. Kaikista menetyksistään huolimatta Katrina jaksoi uskoa rehelliseen työhön ja omiin taitoihinsa, joista uskalsi myös vaatia ansaitsemansa palkan rahana, eikä vanhoina vaatteina. Lopulta häntä alistaneet rikkaatkin alkoivat arvostaa tätä rohkeaa, työteliästä naista. Retkeen kuulunut mielenkiintoinen paikka oli vanha kahvila, Minna Canthin pihapiirissä. Samassa korttelissa on myös museo. Aikaa oli turhan vähän tällä reissulla kortteliin tutustumiseen. Tänään, kun kirjoitan tätä, liehuvat liput Minnalle ja tasaarvolle, jota Minna puolusti. Minna Canth liittyy myös Jyväskylään. Onhan täällä kirkkopuistossa Minnan patsas. Sen nähtyään ensimmäisen kerran, oli ystäväni vävy sanonut esikoistaan odottavalle vaimolleen: ”Jos lapsi on tyttö, hänen nimekseen tulee Minna.” Tyttö tuli ja tytön nimi on Minna. Mukavaa, että Minnan patsas saa seisoa edelleen rauhassa. Iloitsen, että kirkkopuiston alle parkkihallin rakentaminen siirtyy – toivottavasti siihen saakka, kun me puolustajat seuraamme yläilmoissa, joskus hulluilta tuntuvia suunnitelmia ja kaiken vanhan tuhoamista. Pysytään ystävällisinä ja iloisina, mutta uskalletaan myös itkeä – yksin tai yhdessä – jos on tarvetta. Pidetään huolta läheisistämme ja välillä muistakin. Rauhallista Pääsiäisen aikaa toivottelee Ainolan mummo. 6 Kuokkanen • Huhtikuu 2012 Hoppari Varokaa Väinölän tulevat asukkaat Jyväskylä järjestää asuntomessut 2014. Alue on upea järven rannalla. Moottoritie lähellä, että pääsee pyyhkäseen Helsinkiin. Järveä pitkin pääsee venheellä, vaikka Lahteen asti. Veneilijälle paikka on aivan upea, sopii siihen omakotitalon bygata poikineen. Mutta hyvät tulevat asukkaat varokaa vähän. Toinen osapuoli lupailee kaikkea. Kaikki se mitä luvataan, ei varmasti toteudu. Älkää nyt ainakaan niiden lupausten takia messualueelle muuttako. Nimittäin kokemusta on. Kuokkalassa oli asuntomessut 1985. Asuntomessuilla yhdistettiin omistus- ja vuokra-asumista. Oli siellä yhteisöasumista ja muuta. Messualue voi edelleen hyvin siellä on rauhallista kävellä ja perhepuistokin on kunnostettu hyvään kuntoon. Tarkoitus oli, että asumaan tulisi sekä hyväettä pahaosaisia. Taisipa messualueella asia onnistuakin. Vuokraasunnot olivat osa muuta Kuokkalan kartano Rakennukset puhuttelevat Rakennuksilla ja rakennetuilla ympäristöillä on sielunsa, Ylen kulttuuritoimittaja Minna Joenniemi kävi kertomassa Kuokkalan kartanon Suojele minua -esitelmäsarjalla. Kuokkalan kartanon sielua ovat vuosien mittaan osaltaan luoneet juuri tällaiset sydämelliset, tunnelmatäyteiset puhetilaisuudet, joissa vieraat ovat käyneet kertomassa hyvin tuntemistaan ja itselleen tärkeistä aiheista. Tällä kertaa päästiin kierrokselle rakennusten suojelun Suomen katvealueille, tutustumaan kuvin ja kädestä pitäen kohteisiin, jotka puhuttelevat, sanovat ”minä” – joilla on siis sielu. taloyhtiötä. Nythän kaupungin asuntopolitiikka, onkohan sitä muuten olemassakaan, on päinvastaista. Kaupungin päätäntävallassa olevat vuokraasunnot sijoitetaan taloihin, joissa on vain vuokralaisia.. Taisipa kaupungin yhtiö yrittää myydä yksittäiset vuokraasuntonsa männä talvena. Enään ei asukkaiden miksaus käy. Köyhät pysykööt omissa kolhooseissaan. Muihin vuokrausta harrastaviin yhtiöihin pätee vain rahan laki. Sosiaalinen asuntotuotanto ja muu sellainen on vanhanaikaista. Yleishyödyllisyys ja sellainen on vain mainoslause muiden joukossa, Valtion tuki otetaan pois haisemasta ja lisätään tulopuolelle. Vuokratasoon sillä ei ole merkitystä. Niinpä sitten kannetaan tulevassa tämän politiikan hedelmiä. Näkyyhän ne jo nytkin. Joku aika sitten olin kyläilemässä. Isäntä otti esille vanhoja mainoksia. Ne olivat vuoden 1985 asuntomessuilta. Kirjastoja ja nuorisotiloja luvattiin, kaikennäköisiä palveluja asukkaille. Niin onhan niitä upea kirkko, sosiaalitoimi siirrettiin keskustaan, etteivät pummit pääse tukea hakemaan. Terveyskeskus on, kaupat toimivat. Kahviloita on kolmekin., Pikkuriikkinen kirjasto, jota ollaan lopettelemassa joka toinen vuosi. Aikoinaan Henna Virkkunen uhkasi lopettaa kaikki lähikirjastot. Onneksi hän on nyt siirtynyt lopettelemaan lähikuntia. Mutta nuoret he vaan joutuvat kadulla seisomaan edelleen. Ei tainnut tulla niitä mainoksien nuorisotiloja. Kolumni Kuva: Kari Lehtinen Niitä kohteita esiteltiin taannoin esitelmöitsijän vetämässä tv-sarjassa, josta varmaan moni muistaa tyhjilleen jääneen Jalosen kyläkaupan Kyyjärveltä ja Kalervo Palsan ateljeemökin Kittilästä. Jälkimmäinen rakennus on tällä välin hankittu Kauko Sorjosen säätiön omistukseen, mistä Minna Joenpolvi kävi esitelmällään mesenaattia kiittämässä. On yhdessä saatu jotain hyvää aikaan. Kalervo Palsan yksityiskokoelmista koottuja maalauksia nähdään galleria Variantissa toukokuussa ja sitä ennen välähdys myös Kassakaappigalleriassa Kauppakadulla. Tällä hetkellä siellä vielä hetken poseeraa Vilho Sjöströmin ”Puunhakkaaja” talvisessa metsässä. Kuokkalan kartanon kevään esitelmäsarja päättyy lauantaina 28.4., jolloin vieraaksi saapuu Joensuun piispa, ikonimaalari, isä Arseni. Hänen aiheenaan ovat taivaalliset suojelijat. Teksti ja kuva: Esa Sironen Kuokkavieras Kuinka moni meistä jo hieman ’elähtäneistä’ Jyväskylän kuokkalalaisista muistaa, että samanniminen paikkakunta ja asema sijasivat aiemmin Suomeen kuuluneella Karjalan Kannaksella noin 40 kilometrin päässä silloisesta Pietarista, jonne puksutettiin lomaviettoon rautatietä pitkin niin täältä kuin sieltä – ja erityisesti sieltä. Karjalan Kuokkala oli tunnettu hiekkarannoistaan ja upeista mäntymetsistään. Venäjänkielisen nimensä, Repino, se sai siellä aikanaan asustaneen venäläistaiteilija Ilja Repinin mukaan. Tuolloin noin 2000 ihmisen asuttama itäisimmän Suomen kylä sai sittemmin kaimakseen keskisuomalaisen Jyväskylän nykyisen noin 17000 asukkaan Kuokkalan, jonka varhaisesta synty- ja paikallishistoriasta on kirjoitettu monin kynin. Alun perin jyväskyläläinen Kuokkala oli asujaimistoltaan varsin vähäinen, paljon pienempi kuin karjalainen ’sisarensa’. Mutta Kartanon maita; metsää ja peltoa riitti. Ei ihme, jos kuokkaan tartuttiin. Molemmat vanhempani tulivat sotaevakkoina Suomeen Karjasta, isäni Suojärveltä ja äitini Sotavalasta. Karjalassa he olivat toisiinsa tutustuneet. Tosin äitini oli jo sitä ennen kulkenut jo pitkän ja ahdistavan, mutta myös kokemusrikkaan evakkoretken Pietarista Suomeen muutama vuosi vallankumouksen jälkeen. Pietarissa hänen suomalaiset vanhempansa toimivat tsaarivallan aikana junaihmisinä: mamma oli teenkeittäjänä ja pappa veturimiesten tallihommissa. Venäjän kieli sujui äidiltäni kuin tyhjää vaan, mutta avioiduttuaan isäni kanssa ja muutettuaan suomalaiseen sisämaahan, sitä ei enää ainakaan julkisesti saanut puhua. ”Meillä ei ole täällä enää ryssiä!” tapasi isäni monesti tokaista, kun äitini yritti sanoa, mitä jokin on venäjäksi, mitä suomeksi. Voi, mikä vahinko! näin jälkeenpäin ajatellen. Sota päättyi aikanaan ollessani noin parivuotias kuopiolaispoika, ja alkoi savolaisuuden kokemisen tapa. Vai alkoiko? Muistan hyvin sen kerran, kun äitini huikkasi minulle Niiralankadun koululaiselle: ”Hei, Martti, myö männää nyt isäs kanssa vähäks aikaa Parkki-areenalla tapahtuu keväällä Toukokuussa petanqueta Tule tutustumaan lajiin Kuokkalan Yrttitarhan kentälle (hiekkakenttä), Kekkolantie 18, Jyväskylä ti klo 17 - 18.30 ja to klo 17 - 18.30. Jyväskylän Valo -urheiluseura lainaa kuulat peliiltoina. ”Puulaaki” petanque –turnaus ti 8.5. ja to 10.5.2012 klo 17 alkaen Voit ilmoittautua 3-henkisin joukkuein työporukalla tai muuten vain hyvän porukan kanssa. Kuokkalan Yrttitarhan kentällä (hiekkakenttä), Kekkolantie 18, Jyväskylä. Hinta 15 €. Parhaat palkitaan. Ilmoittautuminen. pe 4.5.2012 mennessä. Yhd.henkilö: Veikko Kosunen p. 0400 371 960 tai veikko.kosunen@ gmail.com Jyväskylän Valo urheiluseura lainaa kuulat peli-iltoina. Lue lisätietoa: www.jyvaskylanvalo.fi naapurii kuokkimaa!” Huusin heidän peräänsä: ”Mutta, eihän teillä oo kuokkookaa!” ”Mittee työ oekeen kuokitta, kun pihassa ei oo mittään kuokkimista, ei perunapeltoo eikä kualimuata?” ”Kuules poikani, kuokkiminen tarkoittaa muutakin. Männään kyllään yllättäen ja kutsumatta.” ”Ei olla kauan. Kuuntele radiota tai mene poikien kanssa lumilinnaanne rakentamaan.” Tuo äitini aikansa ilmaus ’kuokkimaan lähdöstä’ ja ’kuokkavieraista’ on tullut monesti mieleeni täällä Jyväskylän Kuokkalassa - ja ilman kuokkaa. Esimerkiksi asuinpaikassani Tuulenkylässä Muurarintiellä, jonne muutin heti sen valmistuttua vuonna 1985, voit mennä ystäviesi luokse ilman sen kummempia etukäteisrituaaleja. Soitan ovikelloa, ja tullaan avaamaan tai sitten ei. Kokeillaan toiste uudestaan. Aiempi kerrostalokotini Kauppakadulla oli hyvin toisenlainen. Mutta kyllä tähän k u o k k a l a l a i s e e n ’kuokkimiseen’ - ilman kuokkaa - liittyy minulla muitakin elementtejä. Kun astun Kuokkalan konditoriaan tai uutukaiseen Wilhelminaan ’siis kutsumatta sisään’ tunnen itseni kotoisan lämpimästä vastaanotetuksi. Samaa koen Pohjanlammentien huoltoaseman kahvila Mutterissa bensanhakureissujen lomassa. No, onko tässä mitään ihmeellistä? Saahan sitä hyvää ja aulista palvelua kaupungin muissakin kahviloissa. Niin saakin, mutta kokea itsensä yhdenlaiseksi ’kantakuokkijaksi’, jota morjestetaan muidenkin kuin myyjien taholta, saa hillomunkin maistumaan tavallista paremmalta. Martti Silvennoinen Kirjoittaja on omanlaisensa Kuokkanen-lehden pakinoitsija, eläkkeellä oleva proffa, joka jo vuosia sitten on ollut paitsi kirjoituksissaan myös opetuksessaan kiinnostunut kerrotuista ja kirjoitetuista omista ja toisten kokemuksista. P.S . Kirjailija Veijo Meri kirjassaan ”Sanojen synty” kuvaa yhtä tärkeää puolta sanasta ”vieras”. Se merkitsee hänen mukaansa kantasuomen sanaa ”vieri”, mikä tarkoittaa vierellistä, vieressä olevaa. Siis kuokka olalla tai ilman, ja vieras - kaikkea muuta kuin Kartanolla tapahtuu... Kuokkalan kartano Avoinna ti-pe klo 10-17 ja la-su klo 12-17. Tiedustelut ja varaukset puh. 050 5337223 Kuokkalan kartano, Hämeenpohjantie 50 www.kuokkalankartano.fi Kartanokonsertit jatkuvat Sunnuntain iltapäivien musiikkihetkissä Kuokkalan kartanossa esiintyvät loppukeväänä 22.04. Risto Lauriala, piano 06.05. Kreeta-Juulia Heikkilä, viulu ja Roope Gröndahl, piano 20.05. Anatoli Melnikov, viulu ja Susanna Aittonen, piano Konsertit alkavat kello 15.00. Pääsymaksu 20 euroa sisältää kahvitarjoilun. Lippuvaraukset numerosta 010 3215800 tai sähköpostilla [email protected] www.kuokkalankartano.fi www.kuokkala.org Vasemmalta ylhäältä musiikinopettajat Lea Karlsted, Svetlana Kravt, Pekka Riipinen, Timo Turunen, Raisa Koikkalainen, Karoliina Markkanen ja Jenni Heilala (kuvasta puuttuvat: Joonas Mustalahti, Olli Ranttila, Merja Kopare ja Tuija Muona) Alaosassa vasemmalta tanssinopettajat Sini Pirkkalainen, Piia Raivio ja Maisa Ahonen. Taidekoulu Artmus 15 vuotta Artmusin 15. toimintavuosi pyörähti käyntiin tammikuussa 2012 iloisin mielin. Juhlia vietetään näytösten parissa Kuokkalan koululla lauantaina 28.4. kello 11.00 lastennäytös, kello 14.00 nuorisonäytös ja kello 16.30 soitto- ja laulumatinea. Seikkailupuisto Peukkulassa juhlitaan avoimin ovin tiistaina 15.5. kello 1320 kaikille vauvasta vaariin, tilaisuus on kaikille maksuton. Tervetuloa tutustumaan toimintaan. Taiteen perusopetusta on mahdollisuus opiskella musiikkileikkikoulussa, tanssikoulussa sekä soiton- ja laulunopetuksessa. Opetusta annetaan Kuokkalan alueella, Jyväskylän keskustassa, Muuramessa ja Konnevedellä. Oppilaita koululla on noin 440 ja opettajia 14 Artmusin johtaja Piia Raivio kehottaa kaikkia tulemaan viettämään mukavaa päivää näytöksiin sekä Peukkulaan. Lisätietoja: www.artmus.fi MENNÄÄN BUSSILLA Kesän perinteinen bussimatka 8.7. – 12.7.2012 lähinaapureihin Venäjälle ja Viroon on seuraava: Jyväskylä (lähtö klo 5.30) - Nuijamaan raja-asema – Viipuri – Terijoki – Peipsijärvi (piknik) Pihkova (pääkohde) – Tartto – Tallinna – Tallink Star (laiva) – Helsinki – Jyväskylä (paluuaika n. klo 21). Matka sisältää 4 aamiaista, 4 muuta ruokailua, piknik-tarjoilun, kahvitarjoilut bussissa, oppaan palvelut, sisäänpääsymaksut kohteisiin, viisumi- ja hoitovakuutusmaksut sekä muut liikennöitsijän kulut. Matkalle tulee ilmoittautua 8.6.2012 mennessä Raimo Rajaselle, jolle passit + yksi passikuva toimitetaan viisumin hakua varten. Yhteydenotot ja tiedustelut Raimo Rajanen puh. 045 679 8234. Os. Saratie 7, 40250 Jyväskylä, [email protected] Matka maksaa 545 € henkilöltä. Matkan järjestäjä on A&A Travels oy. Jyväskylän seurakunnan kolumni Muna vai kana? Markkinateollisuus on keksinyt vastauksen ikiaikaiseen kysymykseen: Muna tietenkin! Kaupat ovat pullollaan munia toista kuukautta ennen pääsiäistä. Niinpä muoviset munankuoret ja pikkuruiset lelut pursuavat roskiksista jo ennen h-hetkeä. Ei ihme, jos sitä oikeata munien antajaa ei enää muistetakaan pääsiäisenä. Minun mielestäni ennen munaa on oltava kana. Eihän munaa voi olla ilman kanaa, järkikin sen sanoo. Mutta toisaalta, onhan kanankin täytynyt olla joskus muna. Kanaa ei voi olla ilman munaa. Niin tai näin, jostakin sekä munien että kanojen on täytynyt tulla. Niillä on siis oltava joku luoja. Pääsiäisenä juhlitaan tuota Luojaa, joka tuli ihmiseksi ja antoi itsensä ihmisten syötäväksi ja juotavaksi. Vaikka kanat ja niiden munat tuntuvat olevan monen mielestä kevään tärkein asia, on pääsiäisen päähuomio kuitenkin toisaalla. Silloin juhlitaan Karitsaa. Kummallista tämä kirkollinen kieli! Puhumme elämän leivästä, Kristuksen syömisestä ja juomisesta. Jouluna ja pääsiäisenä ahdetaan ruokaan suuhun niin, että puistattaa. Ihan kuin syötävää ei olisi saanut kuukausiin. Sitä täytyy hamstrata, leipoa pakkaset täyteen ja pistää pöytä koreaksi. Yltäkylläisessä Suomessa ei muisteta, että ennen suurta juhlaa on tarkoitus kilvoitella. Ennen joulua ja pääsiäistä vietetään paastoa, ei suinkaan mässäillä ja hamuta sokerihumalassa jo viikkotolkulla ennen varsinaista juhlapäivää. Kun on paastottu, voi hyvällä omallatunnolla myös herkutella. Mutta jos on herkutellut koko ajan, ei juhlaruokinnassa ole järkeä. Tuskin se edes maistuu erityiseltä. Sama pätee koko elämään. Välillä on elettävä arkea ja koettava takaiskuja, jotta voi toisella kertaa iloita onnesta tai onnistumisesta. Minun täytyy tunnustaa, että olen paastonnut vain kerran. Aluksi oli vaikeaa, mutta päivä päivältä himo makeaan väheni. Paaston aikana haaveilin päivästä, jolloin voin pistää suun täyteen karkkia ja pullaa. Kun päivä koitti, söin vain yhden pääsiäismunan. Enempää ei tehnyt mieli. Olin tainnut oppia jotakin. Hiljaisella viikolla voimme laskeutua yksinkertaisuuteen ja seurata Kristuksen jalanjälkiä kohti pääsiäisen juhlaa. Reseptiin ei sisälly suklaata eikä sitruunaa, vaan aimo annos nöyryyttä, tuplaten rakkautta ja ylenmäärin iloa. Maanantaista keskiviikkoon kokoonnutaan Kuokkalan kirkolla iltakirkkoon. Kiirastorstaina vietämme ehtoollista, kuten Jeesuskin viimeisenä iltanaan. Perjantaina muistamme hänen ristiinnaulitsemistaan sekä sanajumalanpalveluksessa että kuolinhetken hartaudessa. Suruaika ei kestä kauan, sillä pääsiäisyönä musta vaihtuu valkeaksi ja kuolema elämäksi. Pääsiäisyön messu alkaa iltakymmeneltä, minkä jälkeen kokoonnutaan yhteen teen ja nyyttikestien merkeissä. Juhlinta jatkuu pääsiäispäivän messussa ja toisen pääsiäispäivän lasten tapahtumassa. Jeesus on noussut, totisesti ylösnoussut! Johanna Niiles-Hautanen pappi Kuokkalan alueseurakunta 7 KUOKKALAN ALUESEURAKUNTA Kuokkalan kirkko, Syöttäjänkatu 4, puh. 050 549 7045. www.jyvaskylanseurakunta.fi Kirkko avoinna TI – TO klo 14 – 16 ja tilaisuuksien yhteydessä. TOIMINTAA HUHTI-TOUKOKUUSSA: Kiirastorstain messu 5.4. klo 19, Pekka Mustonen, Minna Korhonen, Eija-Liisa Väisänen, Tanja Siitari, Kantaattikuoro. Pitkäperjantain sanajumalanpalvelus 6.4. klo 11, Johanna Niiles-Hautanen, Sirpa Lampinen, Virsimiehet. Jeesuksen kuolinhetken hartaus 6.4. klo 15, Johanna Niiles-Hautanen, Sirpa Lampinen, Hyminäkuoro. Pääsiäisyön messu la 7.4. klo 22, Riku Bucht, Pekka Mustonen, Sirpa Lampinen, Ulla-Maija Grönholm, soittajia ja laulajia. Tee ja nyyttikestit. Pääsiäispäivän messu su 8.4. klo 11, Minna Korhonen, Johanna Niiles-Hautanen, Eija-Liisa Väisänen, Ulla-Maija Grönholm. Lasten pääsiäinen ma 9.4. klo 16, Riku Bucht, Sirpa Lampinen, Pohjanlammen koulun nuoriso-orkesteri joht. Juha Venäläinen, Nollakakkoset joht. Malla Kärkkäinen. Hiljaisuuden ilta ke 11.4. Arkiretriitti klo 18, rukoushetki klo 19.30. Sanan ja rukouksen ilta to 12.4. klo 18.30, Anna-Mari Kaskinen, Kehittyvät laulajat. Lapsille omaa ohjelmaa. Messu su 15.4. klo 11, Riku Bucht, Pekka Mustonen, Eija-Liisa Väisänen, Tanja Siitari, Ilonat-naiskuoro, Sari Eirtola-Loukola. Pyhäkoulu. Konsertti: Samuli Edelman ke 18.4. klo 19. Aamurukous to 19.4. klo 8.15. Veckomässa, ruotsinkielinen viikkomessu la 21.4. klo 19, Eivor Pitkänen, Sirpa Lampinen. Messu su 22.4. klo 11, Minna Korhonen, Riku Bucht, Sirpa Lampinen, Kaija Tammi, Kehittyvät laulajat, pyhäkoulu. Keittolounas 4/2 e. Hiljaisuuden ilta ke 25.4. Arkiretriitti klo 18, rukoushetki klo 19.30. Lasten kirkkohetki to 26.4. klo 9.15 ja 10.15. Pikadeitti-ilta 20-40 –vuotiaille sinkuille to 26.4. klo 18. Mukaan mahtuu 12 naista ja 12 miestä. Ilm. 18.4. mennessä [email protected]. Laita viestiin nimi, mahd. nimimerkki, ikä ja yhteystiedot. Lisätietoja Kuokkalan aluesrk:n nuorten aikuisten nettisivuilla. Messu su 29.4. klo 11, Johanna Niiles-Hautanen, Minna Korhonen, Sirpa Lampinen, Katja Nuuhkarinen, Virsimiehet, Jubilate Deo, pyhäkoulu. Solistikonsertti, Jyväskylän yliopiston sinfoniaorkesteri su 29.4. klo 18. Hiljaisuuden ilta ke 2.5. Arkiretriitti klo 18, rukoushetki klo 19.30. Aamurukous to 3.5. klo 8.15. Messu su 6.5. klo 11, Riku Bucht, Minna Korhonen, Sirpa Lampinen, Tiina Korhonen, pyhäkoulu. Keittolounas 4/2 e. Konsertti su 6.5. klo 18, Veikko Ahvenainen, Kehittyvät laulajat ja orkesteri. Hiljaisuuden ilta ke 9.5. Arkiretriitti klo 18, rukoushetki klo 19.30. Sanan ja rukouksen ilta to 10.5. klo 18.30, Eero Junkkaala, Virsimiehet. Lapsille omaa ohjelmaa. Messu su 13.5. klo 11, Pekka Mustonen, Eija-Liisa Väisänen, Katja Nuuhkarinen, pyhäkoulu, täytekakkukahvit. Parisuhdeilta su 13.5. klo 17. Hiljaisuuden ilta ke 16.5. Arkiretriitti klo 18, rukoushetki klo 19.30. Helatorstain sanajumalanpalvelus 17.5. klo 11, Pekka Mustonen, Sirpa Lampinen, Virsimiehet, kanteleyhtye joht. Ulla Honkonen. Mukulamessu su 20.5. klo 11, Riku Bucht, Johanna Niiles-Hautanen, Sirpa Lampinen, Tiina Korhonen, lastenohjaajat, Pohjanlammen koulun nuoriso-orkesteri joht. Juha Venäläinen. Hiljaisuuden ilta ke 23.5. Arkiretriitti klo 18, rukoushetki klo 19.30. Käsikellokonsertti la 26.5. klo 16.30. Uuden musiikin messu su 27.5. klo 10 (huom. aika), Pekka Mustonen, Johanna Niiles-Hautanen, EijaLiisa Väisänen, Marjo Ronkainen, Kamarikuoro Gloria joht. Timo Nuoranne, Virolainen käsikelloryhmä Campanelli, Käsikelloyhtye Kide. Hiljaisuuden ilta ke 30.5. Arkiretriitti klo 18, rukoushetki klo 19.30. LAPSET JA PERHEET: Syksyn päiväkerhoihin ilmoittautuminen 1.-30.4., ks. menovinkki tai netti. Kesätoimintaan ilmoittautuminen 16.4.-20.5., ks. netti. Perhekerhot päättyvät vkolla 19, päiväkerhot päättyvät vkolla 20. Perhekerho TI ja PE klo 9.30-11.30 kirkolla, puh. 050 3800 247. Perhekahvila TO klo 9-11 Ristonmaan päiväkoti, puh. 050 3400 697. Iskän kaa –ilta KE klo 17.45-19.45 (parilliset viikot) kirkolla, puh. 050 340 9887. Isovanhemman kaa –iltapäivä TI klo 14-16 kirkolla, puh. 050 3800 247 ja 050 4433 572. Vauvaperhepesä TO klo 13-14.30 kirkolla, puh. 050 3800 247 ja 050 4012 793. Lapsiparkki PE klo 8.30-12 Polttolinja 29, maksu 2 e (sis. välipalan). Ilmoittautumiset edell. keskiviikkoon mennessä p. 050 4079 128 (klo 8-16.30). KOULUIKÄISET: Retki Alahärmään Powerparkiin (7-12v) la 5.5. Hinta 30 e. Ilmoittautumiset 2.-16.4. www. jyvaskylanseurakunta.fi > Ilmoittaudu. HUOM! Otathan huomioon, että suurimmassa osassa huvipuistolaitteissa pituusraja on 120 cm (tark. www.powerpark.fi) Ei kerhoja viikolla 14. Puuhakerho 1-4 luokkal. MA klo 17.30-19 Polttolinja 37. MoniTORI 3-6-luokkal. TI ja TO klo 13.30- 16 Polttolinja 37. Puuhakerho 1-2-luokkal. TO klo 17-18 Polttolinja 37. Kerhot päättyvät vkolla 19. Tied. p. 050 436 8619. NUORET: (Polttolinja 37) Nuorten illat KE klo 19. Kevään päätös 9.5. klo 17.30-21. Isosten siunaaminen 9.5. klo 16.30 kirkossa. RYHMÄTOIMINTAA: Helmiinat-kävely naisille KE klo 14.30. Avoin raamattupiiri MA klo 19. Kuokkamiehet TI klo 18 (parittomat viikot). Lähetyksen olohuone KE klo 13-14.30 (parittomat viikot), päättyy vko 19. Elämässä eteenpäin –ryhmä KE klo 13-14.30 (parilliset viikot), päättyy vko 18. Torstaitapaaminen (eläkeläisten kerho) TO klo 13-14.30 (parilliset viikot), päättyy vko 18. MUSIIKKIRYHMÄT: Gospelkuoro Lumia ja Kantaatti-kuoro, tied. netissä ja p. 050 549 7019. Kehittyvät Laulajat MA klo 18. Toivon siivet –orkesteri TI klo 18.30. Kanteleryhmä KE klo 11.30, tied. p. 0400 669 146. Jubilate Deo TI klo 18.30 Keskussrk-talon jumppasalissa. Virsimiehet: tied. p. 050-436 5435. DIAKONIATYÖNTEKIJÖIDEN vastaanotto: MA-TI klo 9-11 kirkolla, muuna aikana sopimuksen mukaan. Puh. 050 549 7007 Kaija Tammi tai 050 549 7034 Katja Nuuhkarinen. RETKIÄ: Kevätretki Pieksämäelle ti 15.5. Ohjelmassa mm. Partaharjun opisto ja Ristikiven kirkko sekä Kulttuurikeskus Poleeni. Hinta 30 e. Tied. ja ilm. 7.5. mennessä p. 050 549 7007 Kaija Tammi tai 050 549 7034 Katja Nuuhkarinen. Retki Sastamalaan Pyhän Olavin kirkkoon 7.6. Tutustumme Osmo Rauhalan ja Kuutti Lavosen taideteoksiin. Lounaaksi Vehmaan tilan pitopöytä. Kaupunkikierroksella voi tehdä ostoksia tai tutustua esim. Herra Hakkaraisen taloon tai Pukstaaviin. Pyhän Marian kirkon ja Häijään kaupan kautta paluu n. klo 20. Retken hinta 30 e. Ilm. 1.6. mennessä www.jyvaskylanseurakunta.fi > Ilmoittaudu. www.kuokkala.org MLL Kuokkalan yhdistys ry M a n n e r h e i m i n Lastensuojeluliiton Kuokkalan yhdistys ry:n kevät on ollut touhua täynnä. Ystävänpäivän kunniaksi yhdistyksemme jakoi Kuokkalan liikekeskuksessa lapsiperheille ruusuja. Tempauksessa jaetut ruusut saatiin lahjoituksena Viherlandiasta. Messin perhekahvilassa tarjottiin puolestaan Naistenpäivän kunniaksi kakkukahvit. Herkullisen kermakakun lahjoitti paikallinen yrityksemme, Wilhelmiinan konditoria. Kiitokset Viherlandialle sekä Wilhelmiinan konditorialle! Yhdistyksemme vertaisryhmät Äitien Lukupiiri sekä Näpsäkät näpertäjät jatkavat edelleen toimintaansa aktiivisten kävijöiden voimin. Ryhmät ovat tällä hetkellä täynnä, mutta mahdollisia vapaita paikkoja kannattaa aina tiedustella! Lukupiiristä osaa kertoa enemmän Susa (susapukema@ gmail.com) ja Näpsäköiden näpertäjien toiminnasta puolestaan Ella (w.ella@netti. fi). Yhdistyksemme nettisivuja päivitetään säännöllisesti, joten ajan tasalla olevaa tietoa toiminnastamme löytyy osoitteesta http://kuokkala. mll.fi. Yhdistyksemme tiedottaa touhuistaan myös Facebookissa, joten kannattaa liittyä ryhmäämme! Kirpparitapahtuma Tänä keväänä yhdistyksemme lastenvaate ja -tarvike kirpparitapahtuma järjestetään ulkotapahtumana lauantaina 19.5. klo 9-12 Yrttisuon perhepuistossa. Kuka tahansa voi tulla mukaan tapahtumaan myymään lastenvaatteita ja -tavaroita omille vilteille/ pöydille/rekeille sekä tekemään tietenkin hyviä löytöjä! Kirpparipaikat ovat siis maksuttomia eikä myyjien tarvitse ilmoittautua etukäteen. Yhdistyksemme järjestää tapahtumassa pienimuotoisen puffetin. Lisätietoa kirpparitapahtumasta löytyy nettisivuiltamme! Messin perhekahvila Messin perhekahvila on avoinna tuttuun tapaansa keskiviikkoisin klo 9.30– 11.30 NuortenMessin tiloissa (Polttolinja 9). Perhekahvilassa on mahdollisuus kahvitella hyvässä seurassa ja tarjoammekin pientä aamupalaa yhdistyksemme jäsenille hintaan 1 €/perhe, ei-jäsenille 1,50 €/perhe. Lisätietoa perhekahvilasta saa Emmiltä (emmi.ruotsalainen@suomi24. fi) tai Ullalta (ulla.haara@ pp.inet.fi). Messin tarkempi ohjelma löytyy yhdistyksemme nettisivuilta. Messi jää kesätauolle 30.5. ja avaa ovensa jälleen syyskuussa. TAPAHTUMAT Kevätilo-keräys M a n n e r h e i m i n Lastensuojeluliiton jokavuotinen Kevätilo-keräys on käynnissä 1.4.–13.5.2012. MLL Kuokkalan yhdistys ry haastaakin kaikki Kuokkalan alueen asukkaat ja yritykset tukemaan jokaisen lapsen oikeutta leikkiin, iloon ja turvaan. Paikallinen yhdistyksemme jakaa vanhemmille tietoa lapsen kasvusta ja kehityksestä, ylläpitää Messin perhekahvilaa sekä Kuokkalan alueen äideille tarkoitettuja vertaistukiryhmiä. MLL Kuokkalan yhdistys ry järjestää myös erilaisia retkiä ja tapahtumia lapsiperheille. Lahjoittamalla varoja MLL:n toimintaan, tuet lasten, nuorten ja vanhempien hyväksi tehtävää työtä omalla asuinalueellasi. Lahjoitusvaroilla tuetaan ja koulutetaan myös vapaaehtoistyöntekijöitämme, jotka tekevät arvokasta työtä ympäri Suomen. Kevätilo-keräyslippaita löytyy koko keräyksen ajan Kuokkalan alueen Siwoista sekä S-market Kuokkalasta ja K-supermarket Kotikentästä. Tämän lisäksi yhdistyksemme järjestää useita Kevätilo-keräystempauksia. Tänä vuonna yhdistyksemme voi tavata Kevätilo-keräyksen merkeissä myös Keljon marketeilla! Kuokkalan liikekeskuksesta meidät tavoittaa ti 10.4. klo 16–19 ja la 5.5. klo 10–13. Voit myös lahjoittaa haluamasi summan suoraan tilillemme: Nordea FI97 1596 3000 4004 00, Sampo pankki FI42 8000 1600 0440 11, Op-pohjola FI64 5789 5420 0200 02, Aktia FI81 4055 3020 1424 02. Viitekohtaan viesti: MLL Kuokkalan yhdistys ry Lisätietoa keräyksestä: Ella Wickström, MLL Kuokkalan yhdistys ry/pj. (040-1631868 tai mll.kuokkala@gmail. com) tai Katja Lehtovirta, MLL Kuokkalan yhdistys ry/ keräysvastaava (044-5405169) Lastenkirjojen keräystempaus MLL:n Kuokkalan yhdistys ry järjestää huhtikuussa Kevätilo-keräyksen yhteydessä hyväntekeväisyystempauksen, jonka tavoitteena on kerätä mahdollisimman paljon hyväkuntoisia lastenkirjoja. Keräykseen lahjoitetut kirjat toimitetaan eteenpäin KeskiSuomen Ensi- ja Turvakoti ry:lle. Yhdistyksemme ottaa vastaan siistissä kunnossa olevia, ehjiä lastenkirjoja (mielellään 2000-luvulla ilmestyneitä). Kirjalahjoituksia voi tuoda yhdistyksemme ylläpitämiin vertaisryhmiin sekä Messin perhekahvilaan. Kirjoja otetaan vastaan myös Kuokkalan liikekeskuksessa Kevätilo-keräystempauksen yhteydessä ti 10.4. (klo 16– 19) ja la 5.5 (klo 10–13). KOKOUKSET Kuokkalan Asukkaat ry:n hallituksen huhtikuun kokous pidetään ke 11.04.2012 klo 17 Tikan koulussa, os. Toritie 22 Jyväskylä. Kokouksessa käsitellään yhdistyksen julkaisujen kehittämistä ja alkusyksyn aktiviteetteja. Kuokkalan Asukkaat ry:n hallituksen toukokuun kokous pidetään ke 23.05.2012 klo 17 Tikan koulussa, os Toritie 22 Jyväskylä. Kokousaiheina ovat mm. lasten ja nuorten vapaa-aikatoiminta ja syksyn toimintaohjelma. Puheenjohtaja Kuokkalan Ikinuoret ry:n hallituksen ja kulttuurikerhon huhtikuun kokous pidetään ke 11.04.2012 klo 15 Tikan koulussa, os. Toritie 22, Jyväskylä. Kokouksessa käsitellään kevään ja alkusyksyn toimintaa. Mollin Duuraajien musiikkipainoitteinen satumatka Unien yöjuna Ainolan kesäteatterin lämpimässä kahviossa, Rytmikuja 7 Joka sunnutai 29.4. asti klo 15.00, paitsi pääsiäisenä. Su 1.4 klo 15.00 Su 15.4 klo 15.00 Su 22.4 klo 15.00Su 29.4 klo 15.00 Kuokkalan Ikinuoret ry:n hallituksen ja kulttuurikerhon toukokuun kokous pidetään ke 23.05.2012 klo 15 Tikan Koulussa, os. Toritie 22, Jyväskylä. Asioina ovat kesän ja syksyn matkasuunnitelmat sekä muut tapahtumat. Puheenjohtaja TAPAHTUMAT Liput 5€Tiedustelut: 040 879 0533 Tohtorintutkintoon liittyvä konsertti 10.04.2012 klo. 19.00, Hannikais-sali, Pitkäkatu 18-22, Jyväskylä ”Kädet terästä – sydän kultaa”, multimediaesitys Sergei Rahmaninovista Rooleissa Jyväskylän kaupunginteatterin näyttelijät: Kertojat (Anneli Karppinen, Antti Niskanen), Sergei Rahmaninov (Mikko Kauranen), Akulina Pavlovna (Maritta Viitamäki), Natalia Zukovskaja (Taina Reponen), Vera Skalon (Julia Kärnä), Leo Tolstoi (Jouni Salo), Anna Karenina ja Natalia Rahmaninova (Hanna Liinoja). Rahmaninov: Sellosonaatti g-molli, op. 19 Juha Malmivaara, sello, Aleksandr Bagdasarov, piano Liput 15/10 € Setan vertaistukiryhmä homo-, lesbo- ja bi-lasten vanhemmille kokoontuu seuraavan kerran ti 17.4.12 klo 18.0020.00 Kansalaistoiminnankeskus Matarassa, Matarankatu 6, Tourula, 2. kerros, huone 217. Olet lämpimästi tervetullut keskustelemaan luottamukselliseen ryhmään. PUUROA, PUUHAA JA PYHIÄ HETKIÄ! Syksyllä 2012 alkavat Kuokkalan alueseurakunnan päiväkerhot ovat AAPPAREITA ja IIPPAREITA ! Puuha-aappari 3 –vuotiaille (2009 syntyneille) maanantaisin ja keskiviikkoisin klo 8 – 11, os. Polttolinja 29. Lapsen voi tuoda aappariin joustavasti klo 8 – 9 välisenä aikana. Aamupuuro tarjolla klo 8.30 (50 senttiä/lapsi/kerta). Taito-aappari taidepainotteinen kerho 3 – 6 –vuotiaille (2009 – 2006 syntyneille) tiistaisin klo 8 – 11, os. Polttolinja 29. Lapsen voi tuoda aappariin joustavasti klo 8 – 9 välisenä aikana. Aamupuuro tarjolla klo 8.30 (50 senttiä/lapsi/kerta). Puuha-iippari 4 – 6 –vuotiaille (2008 - 2006 syntyneille) maanantaisin, keskiviikkoisin ja torstaisin klo 12.30 – 16, os. Polttolinja 29 ILMOITTAUTUMINEN 1. – 30.4.2012 netissä osoitteessa jyvaskylanseurakunta.fi > ilmoittaudu tai p. 050 443 3572 Pirjo Kunelius tai Eija Välilehto
© Copyright 2024