Jouluruokaa tarjoo kunnon väki…”
kuokkanen Kuokkalan Asukkaat ry:n kulttuuri- ja tiedotuslehti, 24 vuosikerta www.kuokkala.org Joulukuu 2010 TARJOUKSIA! 39€ Kaunis hopeinen KIVIENKELIRIIPUS ketjulla tai KORVAKORUT Suositut kivelliset kultaiset KORVANAPIT /pari 1490 Kiitämme asiakkaitamme kuluneesta vuodesta ja toivotamme rauhaisaa joulunaikaa! TARJOUKSIAMME INTERNETISSÄ www.virpinkulta.fi Virpin Kulta OSTAMME JA OTAMME VAIHDOSSA KULTAA www.virpinkulta.fi KELJON PRISMA KYLMÄLAHDENTIE 8, JYVÄSKYLÄ Hyvä valikoima KALEVALA koruja P.S. Jos Joulu aiheuttaa päänvaivaa, niin muistathan, että meiltä saa myös hyvinvoinnin lahjakortteja pukinkonttiin! Liity Kuokkalan Asukkaat ry:n jäseneksi, pääset vaikuttamaan tehokkaasti asuinalueesi tarpeisiin! ”Jouluruokaa tarjoo kunnon väki…” Joulun lähestyessä S-marketin väki ei nuku. Aherramme sen sijaan aamusta iltaan taataksemme asiakasomistajillemme parhaan mahdollisen joulukaupan. Joulu on meille useimmille perinteinen, hyvän ruoan, perheen ja suvun juhla. Hyvän ruoan lähtökohta on tuoreus ja laatu – siis juuri ne asiat, jotka ovat S-markettimme tärkeimpiä kulmakiviä. Meillä onkin helppo tehdä joulun valmistelut. Valikoimiimme kuuluvat kaikki joulutunnelman tuojat: hyvä ruoka, kauniit koristeet, kattaustarvikkeet, kukat ja muut joulumuistamiset. Meiltä S-marketista löytyvät kaikki joulupöydän antimet. Meiltä saat ainekset leipomiseen ja ruoan laittamiseen, jos haluat tehdä kaiken itse. Jos taas haluat ostaa valmista, löytyy meiltä sekä täysin valmista jouluruokaa että puolivalmisteita, joilla voit helpottaa joulukiireitä. Ellei jotain tiettyä tuotetta valikoimistamme löydy, asiasta kannattaa vinkata henkilökunnallemme. Olemme lisänneet mahdollisuuksia tuoda hyllyihimme erilaisia kauppakohtaisia täydennyksiä, joten palautetta kannattaa aina antaa. Joulun aikaan ostettavaa on paljon, joten on tärkeää, että hankinnat voi tehdä mahdollisimman edullisesti. Tämä onkin se aika vuodesta, jolloin S-marketin pysyvä, tasaisen edullinen hintataso nousee arvoon arvaamattomaan. Tervetuloa jouluisille bonusostoksille! Palvelemme 19.12. asti sunnuntaisin klo 12–21. Tervetuloa! Kuokkala, palvelemme ma–pe 7–21, la 7–18, su 12–21 2 Pääkirjoitus Sormuksia ja samppanjaa Lähes kaikilla länsimailla on velkaa tuhottomasti ja eräitä valtioita uhkaa suoranainen katastrofi. Se ei estä rikkaiden rikastumista eikä rakkauden ylivertaisuutta. Englannin prinssi William kihlasi pitkäaikaisen tyttöystävänsä Catherine ”Kate” Middletonin upealla sinisellä safiirisormuksella, joka oli samanlaisessa käytössä jo silloin kuin kruununprinssi Charles kihlasi Williamin äidin Diana Spencerin. Vaaleanpunaiseksi pantteriksi nimetty pinkki timanttisormus puolestaan vaihtoi omistajaa huutokaupassa Sveitsissä noin 34 milj. euron ennätyksellisestä hinnasta. Ostaja oli britannialainen timanttidiileri. Ahvenanmaan vesillä parisataa vuotta sitten uponneesta laivahylystä löytyi viime kesänä 168 pulloa samppanjaa. Valikoitu joukko toimittajia ja viiniasiantuntijoita saivat maistaa kahdesta pullosta. Maistajaisia todisti yli sata toimittajaa eri maista. Vaikka kuplat olivat juomasta kadonneet, maku oli jäljellä. Pullot on tarkoitus myydä pienissä erissä huutokaupalla. Hinnan odotetaan nosevan 50 000 euroon putelilta. Tässä on Kuokkasen lukijoille pari vihjettä alkavien joululahjaostosten varalle. Kaikesta huolimatta Rauhallista ja Hyvää Joulua Aarre Mäkelä päätoimittaja Kuokkalan Asukkaat ry Yhdistyksen Hallitus vuonna 2010 Aarre Mäkelä Kauko Järvinen Pirjo Jämsen-Ahonen Laila Koivunen Gloria Lapitan Erkki Metsä Marko Kauppinen Jouko Savolainen Pirjo Savolainen Eini Tuupainen pj sihteeri jäsen jäsen jäsen jäsen jäsen jäsen jäsen jäsen Yhteys s-postilla: [email protected] Jäsenmaksu 2010 10 euroa Tili 104530-180843 Liity jäseneksi maksamalla jäsenmaksu yhdistyksen tilille. Ilmoita yhteystietosi (nimi, osoite, puhelin, email) tilisiirron viestikentässä. Ilmoitusaineistovaatimukset * Sanomalehtiasetuksin tehty painovalmis PDF-tiedosto. * Fontit mukana (ei True Type kirjaisimia tai konvertoituna. * Värit prosessti CMKY-muodossa (ei rgb). * Kuvat 300 dpi resoluutiolla, jpg- tai tiff-muodossa. * Koottavista, korjattavista tai viallisista aineistomateriaaleista veloitetaan erikseen tarvittaessa 15 EUR + alv 23%. / ilmoitus. * Aineistopäivän jälkeen saapuneen aineiston julkaisua ei voida taata. Mediakortti: www.kuokkala.org/mediakortti . Kuokkanen-lehti Kuokkanen on Kuokkalan Asukkaat ry:n kustantama ja julkaisema voittoatavoittelematon tiedotuslehti, joka jaetaan kuukausittain kotitalouksiin ja yrityksiin Kuokkalassa. Lehden levikki on 10 000 kpl. Painopaikka: Kisapaino Oy, Kiuruvesi. Toimitus Toimituksen yhteystiedot ja lehtiarkisto osoitteessa www.kuokkala.org Valmiit jutut ja muu materiaali toimitukselle viimeistään Kari Lehtinen Erkki Metsä kuukauden toimittaja, valokuvaaja jakelu ja mainosmyynti 20. päivä. [email protected] [email protected] puh. 050-5340494 puh. 050-5857920 Marko Kauppinen, mainoslaskutus ja tarvittaessa mainosten muutostyö eri maksusta. Puh.050-5183281 Lähetä juttu, mielipide, palaute tai valokuva Kuokkaseen Seuraava Kuokkanen ilmestyy helmikuussa ja on jakelussa kuukauden alussa. Vieraskirja Elämää asuntomessualueella Jyväskylässä ovat Asuntomessut olleet tähän mennessä kerran eli kesällä 1985 Kuokkalan Kekkolassa. Nyt ollaan suunnittelemassa toisia messuja vuodelle 2014 ja paikkana olisi Viherlandian ja Jyväsjärven välinen alue. Tässäpä pieni katsaus 25 vuoden ajalta vuoden 1985 messualueen näkökulmasta. Muutin vaimoni ja vuosina -83, -85 ja -85 syntyneiden poikiemme kanssa As Oy Yrttitarhaan Muurarintie 9 heti messujen jälkeen. Tyttäremme -89 ja -95 ovat syntyneet muuton jälkeen. Vietimme kesällä yhtiömme 25-vuotisjuhlia. Yhtiömme on 18 asunnon rivitaloyhtiö, jossa on 2 yksiötä, 5 kaksiota, 8 kolmiota ja 3 isompaa asuntoa. Kaikki asunnot ovat kahdessa tasossa. Viisi asunnoista on JVA:n vuokra-asuntoja, muut ovat omistusasuntoja, joissa pääsääntöisesti myös omistaja/-t asuvat. Keskipihalla on myös maakellari, joka myöhemmin koneellistettiin sekä kerhohuone, joka on saanut useamman kerran kokea kaupungin viemärin tulvimisen, koska se on alin kohta verkostossa, jossa on jo pitkään ollut painumia. Oli mukava muuttaa alueelle, joka oli rakennettu valmiiksi ja viihtyisäksi. Mutta varmaan kiire ja kova talvi aiheuttivat sen, että esimerkiksi pihojen ja teiden pohjaukset tehtiin huonosti ja ne ovat vaatineet ja edelleen vaatisivat korjauksia, kuten viemärikin. toinen koira. Vuonna 1985 yhtiössä oli vain yksi koira. Alkuperäisiä asukkaita vaimoni ja itseni lisäksi on kolme. Asumisen elinkaari on jo siinä vaiheessa, että vuoden 1985 lapsilla on jo omia lapsia ja oma elämä muualla. Työpaikkanikin on ollut elokuusta 1988 Kuokkalassa, ensin Yrttisuon perhepuistossa 1988–1995 vastaavana ohjaajana ja sitten vuodesta 1996 alkaen ja edelleen Tikan päiväkodissa lastentarhanopettajana. Alkuaikoina alueella kävi paljon vierailijoita ja autoilla läpiajamaton pihakatumme oli vilkkaasti liikennöity ja jopa suuria tilausajobusseja liikkui kapealla kadulla, jonka piti olla erityisesti lasten leikkien ja jalan liikkuvien valtakunta, mutta kyllä lapsilla oli pitkään kielto mennä pihakadulle leikkimään, koska pihakadun liikennesääntöjä ei noudatettu hidasteista huolimatta. Lapsemme olivat hoidossa kotona, seinän takana perhepäivähoidossa sekä Tikan päiväkodissa, jossa kaikki viisi ovat olleet myös eskarissa. Kerhossa käytiin Tikan majalla ja seurakuntakodilla sekä perhepuistossa. Alkuaikoina lapsemme menivät kaukaisempaan Pohjanlammen alakouluun (valm. 1988) ja sieltä Kuokkalan yläkouluun (valm. 1994). Nuorimmainen kävi alakoulun viereisessä Tikan koulussa, kun laajennus valmistui 2002. Kuokkalassa asui 1985 muutama tuhat asukasta, kun nyt asuu noin 16.500 eli kasvu on ollut valtavaa. Erityisesti Kuokkalan sillan valmistuminen syksyllä 1989 vilkastutti rakentamista ja Kuokkalan keskustan kehitystä. Suuria muutoksia Koulut ja liikunta Juhani Starczewski Kun muutimme yhtiöön, niin alle kouluikäisiä lapsia oli noin 20! Tällä hetkellä alle kouluikäisiä lapsia on yksi. Kotonaan asuvia alaikäisiä lapsia on nyt 10 eli muutos on ollut melkoinen. Nykyaikaa on myös se, että asukkailla on kuusi koiraa ja pari kissaa, meillä on jo Pysähdy Odota! huusin elämälle. Minusta oli tuntunut jo pitkään, että en ollut elämässäni kiinni ja olin kadottanut siihen otteeni. Yritin selittää elämälleni, että minulla on lyhyet jalat ja osaan ottaa ainoastaan yhden askeleen kerrallaan. Luulin, että en ollut ehtinyt mennä elämän perässä ja sen kiivaaseen tahtiin. Kuvittelin, että elämä oli jo kirinyt ohitseni ja se oli karannut minulta. Huhuilin, että minne sinä elämä kiirehdit ja missä asti olet. Ei elämäni minnekään ollut mennyt tai ollut ylipäätään menossa. Päinvastoin, minä olin ehtinyt kauaksi sen edelle. Olin juossut sitä pakoon. Kun kyykistyin solmimaan juoksukenkieni nauhoja, se sai minut kiinni. Olin kiitänyt jo pitkään sen ääntä nopeammin enkä ollut enää kuullut sitä. Elämäni yritti sanoa minulle jotakin. Se ehti jo koskettaa minua ennen kuin jatkoin juoksuani. Minua odotettiin. Juoksin ylitöistä autopai- Yrttisuon perhe- ja liikuntapuisto on ollut ja on edelleen tärkeä paikka eriikäisille monenlaisten toimintojensa takia. Vuosina 1985-1988 puistotalossa toimi Tikan koulun kaksi luokkaa. Syksystä 1988 perhepuisto pääsi aloittamaan vieläkin jatkuvan toimintansa, jota on kalleni ja kaahasin kotiin, jotta ehtisin viedä lapset treeneihin. Kiirehdin pitkän päivän jälkeen lasteni hyödyllisiin harrastuksiin, joista nippa nappa ehtii Salkkareille kotiin. Totta kai meidän on tiedettävä, mistä toiset töissä ja koulussa puhuvat. Olemme ytimessä. Kunpa lapset olivat löytäneet syötävää ja tehneet läksynsä, jotta ehtisimme, sillä kummankaan valmentaja ei suvainnut myöhästymisiä: niistä sai leikkisiä pikku sakkoja, kuten kamankeruuta ja kuskinhommia. Kun palasimme kotiin, jätin television avaamatta. Muistin, kun elämä oli tavoittanut minut iltapäivällä ja että se oli puhutellut minua. Kuulisin töissä, mitä Salkkareissa oli tapahtunut. Istuimme koko perhe keittiön pöydän ääreen iltapalalle. Lapset kertoivat, mitä heille kuuluu. Heidän elämänsä oli menossa omaan tahtiinsa. Ennen kuin nukahdin, päätin sängyssäni, että pysähdyn – vaikka sitten As Oy Yrttitarhan 25-vuotisjuhlat 7.8.2010 ollut todella monenlaista, muuntuen ajan tarpeiden ja tilanteiden mukaan. Liikuntapuisto on myös ollut ja on edelleen tärkeä harrastuspaikka niin kesäisin kuin talvisin. Toteutumaton tarve lisätilojen saamiseksi on ollut jatkuva mm. pesäpallon kilpailutoiminnan takia. Messualue Messualue on ollut viihtyisä ja rauhallinen paikka asua, joka on kuitenkin lähellä kaupungin keskustaa. Lapsillemme alue on tarjonnut turvallisen ja virikkeellisen lapsuuden ja nuoruuden. Vuosien varrella tulleet leikki-, kerho-, koulu-, peli- yms. kaverit ovat olleet ja ovat edelleen tärkeitä, vaikka lastemme elämä on globalisoitunut niin opiskelun, työn kuin matkustelun suhteen. Samat kaverit tapaavat toisiaan maamme rajojen ulkopuolellakin ja pitävät yhteyttä nykyaikaisin yhteydenpitokeinoin. Vaimoni kanssa olemme kokeneet asumisen samalla alueella perheemme kannalta todella hyväksi ratkaisuksi, joka antaa hyvän perustan elämän haasteisiin. Sama alue ja koti siellä yli 25 vuoden ajan on tärkeä edelleen, kun tullaan perhejuhliin, lomille tai muuten käymään! Kannattaa antaa jotakin kestävää nykyisen muutoksen maailmaan keskellä Ehkäpä vuoden 2014 messualue on myös monen perheen ”kohtalo” ja hyvän asumisen ja elämisen kohde väkisin. En jäänyt seuraavina päivinä ylitöihin ja jätin hömppäsarjat, kahvakuulat ja zumbat pois. Jatkoin hidastelua ja oman hiljaisen aikani etsimistä seuraavina viikkoina. Pikku hiljaa aloin kuulla elämäni puhetta. Se puhui harvoin, mutta kun se avasi suunsa, sillä oli asiaa. Kannattaa kuunnella omaa elämäänsä. Se on sen arvoista, vaikka ei hetkeen mitään kuuluisikaan. Lohtakin kannattaa pyytää, vaikka ei aina saalista saisikaan. Kun vihdoin ymmärsin pysähtyä, sain elämältäni neuvoja. Se vinkkasi, mikä oli minulle hyväksi ja mikä ei. Aloin seurata sen ohjeita. Nyt ehdin joka paikkaan, minne minun ja meidän pitääkin ehtiä. Kerkeän kaikkialle hitaasti kävellen minun mittaisilla askelillani. Pia S. Vaahtera kuokkanen Kuokkalan Asukkaat ry:n kulttuuri- ja tiedotuslehti, 24 vuosikerta www.kuokkala.org Kari Lehtinen Joulukuu 2010 Jyväskylän Työväenteatteri täytti 100 vuotta Kari Lehtinen Kalevi Olin, Riitta Mäkinen ja Aarno Laitinen juhlallisessa tilaisuudessa A-salilla. Jyväskylän Työväenteatteri avasi ovensa vieraille ja tutuille juhlapäivänään. Kari Lehtinen Jyväskylän Työväenteatteri vietti 100 -vuotisjuhlapäivää 6.11.2010 A-salilla. Juhlapäivän avasi Teatterin puheenjohtaja Aarno Lahtinen. Päivän ensimmäinen ohjelma oli yleisölle avoin teatteriseminaari, jonka alustajana toimi ohjaaja Seppojuhani Ruotsalainen. Muina jäseninä paneelissa oli Aira Airola, Janne Lahtia, Anu Sankilampi, ja Asta Höglund. Teatteriseminaarin puheenjohtaja Kalevi Olin johdatteli keskustelua harrastelijateatterin iloihin ja huoliin. Asta Höglung totesikin heti keskustelun aluksi, että teatteri on alalle vihkiytyneelle kuin toinen perhe. - näyttelijälle teatteri on polte saada esiintyä ja näytellä. Tarpeen tyydyttämiseksi tarvitaan tila, välineet, puvut ja yleisö. Hänen puolisonsa Risto Höglund tarttui kommenttiin ja kertoi huvittuneena, että hän näkee usein kadonneita vaatekappaleitaan näytelmissä näyttelevän vaimonsa yllä. Seppojuhani Ruotsalainen peräänkuulutti harrastelijateatterin tuomaa kulttuurista pääomaa yhteiskunnalle. Hän pohdiskeli, että Kari Lehtinen millä tavalla harrastajateattereiden kulttuurinen pääoma näkyy nyky-yhteiskunnassa. Hän arvioi, että yhteiskunnallisten ilmiöiden esiintuominen draaman keinoin, voidaan ilmiöitä selittää kansantajuisemmiksi ja niistä voidaan myös oppia. -esimerkiksi suuronnettomuusharjoitus voidaan toteuttaa harrastelijateatterin näyttelijöiden avulla ja valmistaa siitä opetusvideo. Tällaisesta menettelystä on olemassa menestynyt toteutus Nukketeatterilla, hän kertoi. Kalevi Olin kiteytti, että teatterissa on voimakas sitoutumisen merkitys. Teatterissa ryhmätyö perustuu luottamukseen. Näytelmät ja näyttelijät tarvitsevat myös palautetta, kritiikkiä, joka motivoi ja kehittää taiteilijaa työssään. Ainainen resurssien puute Harrastelijateatteri haluaa esittää näytelmiä ja satsata voimavarat siihen mitä osaa eli näyttelemiseen. Varojen niukkuus kuitenkin vie energiaa, koska huoli tilojen ja välineiden säilymisestä on aina olemassa. Panelistit pohtivatkin kulttuurin suhdetta urheiluun. Urheilua varten rakennetaan suuria halleja ja urheiluun satsataan paljon yhteiskunnan varoja. - yhteinen kulttuuritalo Jyväskylään olisi erittäin hyvä ratkaisu. Siten eri harrastenäyttelijöillä ja yhdistyksillä olisi yhteinen tila, jossa harjoitella ja esittää näytelmiä. Tila ja välineet olisivat yhteisessä käytössä. Lisäksi yhteinen tuottajamalli voisi toimia varojen ja markkinoinnin järjestämisessä, pohti Anu Sampilampi. Janne Lahtia piti ehdotusta varsin kehittelemisen arvoisena. Yhteinen tuottaja harrastelijateattereille, joka markKari Lehtinen Antero Leppänen jo 23-vuotta teatterissa. Paneelissa Aira, Anu, Janne ja Asta. Kari Lehtinen Kari Lehtinen Kari Lehtinen Aarno Lahtinen. Jarno Välinen. kinoi ja hankkii rahaa on käytössä monissa muissakin yhdistyksissä, hän arvioi. Antero Leppänen on omistanut lähes koko elämänsä teatterille. Hän on ollut mukana harrastelijateatterissa jo 32 vuotta. - kaikki on mennyt teatterin hyväksi. Kun teatterilaiseksi ryhtyy, niin se vie kaiken. Olen hyvin tyytyväinen Ainolan luonnonläheisestä ympäristöstä. Muutin jopa joskus asumaan Ainolaan, jolloin huomasin olevani 7 / 24 teatterissa. Valitettavaa on, että talkoohenki on kadonnut lähes kokonaan. Kaikki tekeminen pitäisi ostaa rahalla, hän summasi. Kalevi Olin totesi, että kun ihmiselle annetaan vastuuta ja tehtävä, niin kyllä hän sen tekee. Kiitokset kulttuurityöstä -tunnustuksia Jyväskylän Työväenteatteriyhdistykselle Jyväskylän kaupungin kulttuurilautakunta myönsi Kiitokset kulttuurityöstä -tunnustuksen Jyväskylän Työväenteatteriyhdistys ry:lle. Tunnustuksen ojensi Kalevi Olin yhdessä perusturvalautakunnan puheenjohtaja Riitta Mäkisen kanssa. Kalevi Olin toi tervehdyksen myös Työväenyhdistykseltä. Jyväskylän Työväenteatteri perustettiin 7.11.1910 nimellä Työväenyhdistyksen Näytelmäseura ja tästä alkoi varsinainen teatteritoiminta Jyväskylässä. Sitä ennen kaupunkiin oli tehty ainoastaan teatterivierailuja. Muutamaa vuotta myöhemmin näytelmäseurasta Kari Lehtinen Seppojuhani Ruotsalainen. tuli Jyväskylän Työväen Näyttämö ja seuraavan kerran nimi muuttui vuonna 1943 Jyväskylän Työväen Teatteriksi. Vuonna 1960 juhlittiin teatterin 50-vuotista taivalta ja samana vuonna käytiin neuvotteluja kaupunginteatterin perustamisesta. Neuvottelut päätyivät Jyväskylän Teatteri Oy:n perustamiseen ja työväenyhdistyksen teatteritoiminnan siirtymiseen perustettavan yhtiön alaisuuteen. Vanhan Työväen Teatterin viimeinen ensi-ilta oli 27.4.1961. Jo 60-luvulta lähtien suunniteltiin työväenteatteritoiminnan uudelleen aloittamista. Ainolan kesäteatterin kunnostamishanke käynnistyi 70-luvun lopulla ja samaan aikaan työväenyhdistyksen teatterikerho elvytti toimintaansa. Vuonna 1980 teatterikerhosta muodostui uusi Jyväskylän Työväenteatteri ja seuraavana vuonna valmistui Ainolan kesäteatteri, joka on nykyisin oleellinen osa Jyväskylän kesäkulttuuria. Tunnustuksellaan Jyväskylän kulttuurilautakunta haluaa kiittää Jyväskylän työväenteatteriyhdistystä Jyväskylän Työväenteatterin toiminnasta kaupungin teatterielämän käynnistäjänä ja nykyistä yhdistystä virkeästä harrastajateatterityöstä. Yhdistyksen piiristä on teatteriharrastuksen lisäksi syntynyt Tanssiteatteri Kramppi ja musiikkiryhmä Mollin Duuraajat. 4 Ainolan mummo kertoo Valoja alkoi ilmestyä pihoille ja parvekkeille jo marraskuun alussa. Kaamosvalot, jotka monet mieltävät jouluvaloiksi, ovat todella virkistäviä, kun kaikkialla on pimeää ja synkkää. Onneksi ihmiset eivät välitä lehdissä purnaavien kirjoittelusta, vaan sytyttelevät niitä omaksi ja ohikulkijoiden iloksi. Mielikuvitus on rajaton valojen laittelussa, väreissä, kohteissa ja malleissa. Jotkut pihat ovat valaistu kuin rakennustyömaa. Jyväskylässä, ennen tänne muuttoani, ihailin jouluksi valaistuja nostureita ja muutenkin valossa kylpevää siistiä kaupunkia. En vieläkään ole kyllästynyt katsomaan kotiini näkyviä kaupungin valoja, jotka sulan veden aikana monin kertaistuvat heijastaessaan Jyväsjärveen. Olen asunut täällä kolme vuotta. Näiden vuosien aikana on tapahtunut paljon muutoksia kaupunkikuvassa. Ihmettelen monia asioita. Kaunis, siisti rantaraitti, erikoisine, kaupungin historiasta kertovine valopylväineen oli yksi ilonaihe. Niistä sain tietoa kaupungin historiasta. Nyt nuo pylväät ja valotaulut on töhritty, kuten kauniit, mustaksi maalatut ritiläpenkit myös. Niissä oli mukava istua ja miettiä aikaisemmin täällä asuneiden elämää. Elämä oli ennen monella tavalla fyysisesti raskaampaa, mutta henkisesti rikkaampaa. Ei jäänyt energiaa pahan tekoon, eikä ollut rahaa joutavaan materiaaliin. Mitään ei heitetty hukkaan. Osattiin tehdä käsillä kaikkea hyödyllistä ja oli pakkokin osata. Ei ollut marketteja, joista olisi voinut käydä ostamassa helposti saadulla rahalla turhaa tavaraa. Ei ollut työt- Kuokkanen tömyyskorvauksia, mutta ei ollut työttömyyttäkään. Kaikkeen työhön löytyi tekijä ja kaikille löytyi kykyjen ja voimien mukaista tekemistä. Ei puhuttu lapsityövoimasta, mutta halveksittiin ihmistä, joka ei ollut hyödyllisessä työssä jo heti kun kynnelle kykeni. Autettiin ilman rahaa ja iloittiin kun naapuri sai apua. En ole kuullut kenenkään aikalaiseni olevan pahoillaan siitä, kun joutui lapsena olemaan mukana kaikissa kodin töissä. Itselleni se on ollut paras perintö, että on oppinut monenlaista. Esimerkiksi ruuanlaitossa ja käsitöissä sivusta seuraamalla ja taitojensa muukaan osallistumalla oppi sellaista, jota ei koulukirjoista tai netistä opita. Tietysti työtavat ja materiaali ovat vuosikymmenien aikana muuttuneet, mutta paljon on sellaista, jossa voi soveltaa vanhoja asioita nykyisiin. Teatteri on yksi harrastuksistani. Nuorena, kaupunkiin lapsenpiiaksi tulleena maalaistyttönä, pääsin emäntäni mukana ensi-iltoihin. Ne olivat kuin satua. Jo lämpiössä pitkissä iltapuvuissa ja upeissa kultakoruissaan liikuskelevat rouvat, sekä upseerit paraatimerkkeineen ja rintamerkkeineen olivat jo teatteria. Ei sellaista ”loistoa” ole enää kuin joskus näyttämöllä. Jyväskylän tämän syksyisessä musikaalissa oli jotain samaa pukuloistoa, joka toi mieleen entisaikojen ensi-illat. Kaikki eivät pidä lavastetuista näytöksistä, vaan haluaisivat pelkistettyä. Olen elänyt lapsuuden vaatimattomissa oloissa, joten katselen mielelläni kauniita pukuja ja kalustettuja huoneita näyttämölläkin. Musikaalin lisäksi olin katsomassa Ansan. Siinä oli juoni, joka piti vireänä ja pienessä jännityksessä loppuun asti. Ihmettelen miten jonkun käsikirjoittajan mielikuvitus voi kehitellä niin monimutkaisen juonen, joka voisi olla ihan todellista. Onhan sanottu, että ’totuus on joskus tarua ihmeellisempää’. Uusitulla Sokoksella oli kirjailta. Kolme dekkarikirjailijaa kertoi teoksistaan ja TV-sarjojen kirjoittelusta. Ennen tilaisuuden alkua kyselin naistenhuonetta. Kun se vihdoin löytyi, piti sisäänpääsyä varten kaivaa bonus-kortti, jota viilaamalla sai oven auki. Kun asettelin reppua naulaan, niin sain vesisuihkun selkääni hipaisu periaatteella toimivasta hanasta. Sitten piti siivota ympäristö lattiaa peit tävästä paperisotkusta, voidakseen siellä asioida. Siinä pyllistellessäni ehti hana suihkauttaa muutaman vesisuihkun asiattomasti. Kun vihdoin käsien pesun jälkeen haeskelin käsipyyhettä, en tajunnut, että sekin putkahtaa esiin hipaisemalla. Vessapaperi sen sijaan piti onkia säiliön sisältä, jonne se oli karannut edelliseltä käyttäjält. Maailma on muuttunut ja tekniikka kehittynyt, ”ulkohuussien” ja sanomalehdestä leikattujen ”Rooman passien” ajoista. Eräässä sisäoppilaitoksessa 1950-luvun lopulla ei ollut sisävessoja, eikä tullut lämmintä vettä asuntolaan. Kylmällä vedellä aamuisin peseytyessä kyllä unihiekat karisivat silmistä. Ei se silloisille, maalta tulleille oppilaille ollut uutta ja outoa, mutta kaupunkioloissa kasvaneille, lämpimään veteen tottuneille, se oli alkuun todella järkyttävää. Eivätkä ne asunto-olotkaan olleet luksusta. Pienessä, muutaman neliön huoneessa asusteltiin, nukuttiin kerrossängyissä ja oltiin onnellisia. Oli saatu oppirahat säästetyksi ja päästy uutta ammattia hankkimaan. Koulun antaman opin lisäksi opittiin sosiaalisuutta. Erilaisten luonteiden ja murteiden sekamelskassa hiouduttiin tiiviiksi kuuden tytön yhteisöksi. Osalle tuo yhteiselo oli alku elinikäisiin ystävyyssuhteisiin. Silloisessa opiskelussa oppilaat mak- Noitia ja hirviöitä Kuokkalan Halloweenissa Maria Hyttinen Lauantaina 30. lokakuuta Kuokkalan nuorisotila Pleissin valtasivat noidat ja hirviöt. Kyse ei kuitenkaan ollut tällä kertaa todellisesta valloituksesta, vaan kaiken takana olivat Kuokkalan alueen nuoret. Pleissin VIPryhmän Halloweenbileiden suosio yllätti järjestäjät positiivisesti, ja hyytävän karmivan illan pimetessä Pleissin tiloissa vilahteli yli kaksikymmentä toinen toistaan pelottavampia pukuja. Kuokkalan Halloween-juhlien suunnittelu aloitettiin hyvissä ajoin ennen lokakuuta. Idea tapahtumasta syntyi jo syyslukukauden alettua, nuorisotilan VIP-illassa, nuoriso-ohjaajan ehdotuksesta. Porukka oli heti myyty idealle omista juhlista. Nuoret olivat aikaisemmin olleet mukana auttamassa Kids action night-ta- pahtumien järjestystöissä, mutta omaa tapahtumaa he eivät vielä olleet päässeet luotsaamaan. Tapahtuman mainostaminen aloitettiin Facebookissa, ja kutsuja lähetettiin heti useille Kuokkalan nuorille. Tapahtumaan oli etukäteen odotettu korkeintaan kolmeakymmentä osallistujaa, mutta myös suurempaan henkilömäärään oli varauduttu. Jos taas osallistujamäärä olisi ollut minimaalinen, olisi juhlat pidetty pienemmällä porukalla. Tuntuu, että tapahtumaa järjestellessä kaikkea oli mietitty etukäteen. Työryhmä oli kokoontunut suunnittelemaan ja valmistelemaan tapahtumaa säännöllisesti noin kerran viikossa. Viimeiset koristeet nostettiin seinille kuitenkin vasta tapahtumapäivän aamuna. Itse ilta sujui mukavissa merkeissä. Jokainen paikalla soivat opetuksesta, asunnosta ja ruuasta. Sääntöjen noudattaminen ja vastuuntunto olivat itsestään. Olisi ollut häpeä ja taloudellinen menetys, joutua lopettamaan kurssi jonkun pikkurikkeen takia. Lähtöpassiin ei tarvinnut kummoista poikkeamaa, vaikka säännöt olivat nykyaikaa ajatellen todella ankarat. Nykyinen soluasuminen on pienen pieni jäänne menneiden aikojen yhdessä asumisesta. Palatakseni tekniikan ihmeisiin, joista nautin katsellessani vesiurkuja Lahdessa. Niissä on yhdistetty vesi, värivalot ja musiikki jokailtaiseksi esitykseksi elokuusta jäiden tuloon asti. Musiikki vaihtuu iltaisin ja samana iltanakin siellä kuulee puolen tunnin aikana klassista, modernimpaa ja lastenlauluja. Paikalliset asukkaat suunnistavat lenkkiretkensä iltaisin samaan aikaan vesiurkulammikon kautta. Tuli mieleen viimekesäinen ilotulitus Jyväsjärvellä. Miten paljon saasteettomampaa olisi ollut kehitellä pommien tilalle vesiurut. Jättää ne loppukesäksi paikoilleen, ellei lahtelaisilla ole niihin yksinoikeus. Adventtiaika, kauneimmat joululaulut ja koulujen joulujuhlat lähestyvät ja tuovat väriä, iloa ja valoa pimeyteen. Olen jouluihmisiä. Joulu ja jäidenlähtö ovat olleet vuoden kohokohtia läpi elämän. Siihen vaikutta todennäköisesti se, että olen saanut asua aina lähellä vettä, joko järven tai meren rannassa. Oikein mukavaa sydäntalvea. Muistetaan ulkoilla, pitää heijastimet heilumassa ja pyöräillessä kypärät päässä. Eikä viskota roskia luontoon. Hymyillään kun tavataan. Adventtiajan valoisia terveisiä Kuokkasen lukijoille. Onnellisen joulun ja uuden vuoden odottelua. Ainolan mummo. ollut oli pukeutunut teeman mukaisesti; olihan sisäänpääsyn ehtona halloweenpuku. Juhlissa oli tarjoiltavana monenlaista pientä syötävää ja ohjelmassa erilaisia leikkejä ja pukukilpailu. Edes juhlien loppumisajan kanssa ei tullut ongelmia, vaan jokainen juhlija lähti kotiin kello 23, niin kuin oli sovittu. Järjestäjät olivat saaneet taloudellista tukea tapahtumaansa varten Kuokkalan kotiseurakunnalta ja apua projektiin Nuorten Keski-Suomelta. Budjetti pysyi hyvin kasassa ja juhlien järjestelyjen isotöisyys näkyi mahtavan lopputuloksen muodossa. Tapahtuman järjestäjien mielestä juhla oli enemmän kuin onnistunut, ja vastaavia tapahtumia tullaan varmasti järjestämään jatkossakin. joulukuu 2010 5 Koti, uskonto ja äidinmaa - Päivi Meriläinen Kari Lehtinen ”Naisilla on oikeus pyhään, ja elämää ylläpitävä arki on pyhää” Kari Lehtinen Meriläinen kertoo saaneensa idean uusiokäyttöön pitseillä leikkineeltä tyttäreltään. Tuore öljyväreillä maalattu muotokuva esittää Tuiskun 17-vuotiaana nuorena naisena. Lisäksi esillä on taiteilijan omakuva Iäti äiti (2001) ja puolison muotokuva Tuomo (2010). Uskonto-osion päätyö on puulle maalattu Apostolit-sarja (2004). Meriläinen on kuvannut Jeesuksen ja 12 kristinuskon apostolia keskisuomalaisten naistaiteilijoiden hahmoissa. Teos kunnioittaa apostolien rohkeutta ja ottaa samalla kantaa taiteilijan asemaan nykypäivän yhteiskunnassa. Äidinmaa-osassa on esillä Äiti neuloo Kari Lehtinen Kari Lehtinen Päivi Meriläinen ja hänen pääteoksensa Apostolit vuodelta 2004. Kari Lehtinen Taiteilijan näkökulma Öljymaalaus Iäti Äiti vuodelta 2001 tervehtii Jyväskylän taidemuseon Holvissa. Aulan teemana on koti Äidit lentää -maalus liittyy taiteilijan elämänvaiheeseen, jossa äidin rooli muuttuu tyttären varttuessa nuoreksi naiseksi. Kari Lehtinen Lapsen saaminen vuonna 1993 avasi Meriläiselle feministisen näkökulman taiteeseen. Hän alkoi kuvata teoksissaan lasta ja äitiyttä sekä tulkita naisen asemaa ja identiteettiä yhteiskunnassa. Äidin ja tyttölapsen suhteen esittäminen on yksi tapa tuoda esille naisellista erityisyyttä ja sitä, kuinka länsimainen kulttuuri on kristinuskoon perustuen rakentanut äidin ja poikalapsen suhteesta ensisijaisen. Meriläisen taiteessa äidin ja tyttären välinen suhde esittäytyy paitsi poliittisena myös positiivisena, yhteistyön ja yhdessäolon iloa korostavana suhteena. Meriläinen pyrkii vahvistamaan eri tavoin positiivista naissubjektiutta. Äitiyden myyttistä pyhyyttä esiin tuovassa taiteessa näkyy myös leikki, parodia, ironia ja kipu. Pitkä ura taiteilijana Päivi Meriläinen ja tänä vuonna valmistunut muotokuva tyttärestään Tuiskusta. Koti, uskonto ja äidinmaa Koti, uskonto ja äidinmaa nostaa esille naisen ja äidin roolin sekä arjen ja kodin pyhyyden. Nimensä mukaisesti näyttely jakautuu kolmeen osaan. Koti-osassa on piirustuksia Tuisku-tyttärestä, jotka kertovat äidin ja lapsen yhteisistä hetkistä. Osassa piirustuksia on mukana taiteilijan äidiltä perinnöksi jääneitä suvun naisten virkkaamia pitsiliinoja. -teos (2007) suurikokoisine puupuikkoineen ja sisalkutimineen, muotokuvia sekä lasikuituveistoksia. Figuratiivisessa Äidit lentää -maalauksessa (2010) taiteilijan seurana on lintuja. -Maalaus kuvaa hyvin tämän hetkistä tekemistäni ja elämäntilannettani. Nyt äidin maailma on muuttunut, kun tyttärellä on omat kuviot. Maalaan öljyllä suurikokoisia töitä, Päivi Meriläinen valaisee vapauttaan. Pimenee se Kuokkalassakin Syksy on pimeimmillään. Päivätyön raskaan raatajan työhön lähtö tapahtuu pimeässä ja siinä samassa hengessä tapahtuu työstä tulokin. Se väsyttää. Kun keli on vielä sateinen, lenkille lähtö vaatii ylimääräisen energiapuuskan. Lenkki palkitsee, kaikki näyttää erilaiselta kuin kesällä. Kaunis silta ja järvi. Rantareitti on rauhoittunut huitojilta. Survo Korpelan alue on tosi hieno, oikea Kuokkalan keuhko. Mukavinta olisi jäädä makoilemaan vällyjen alle. Se taitaakin olla luomakunnan tarkoitus, pi- meän yli nukutaan. Niin tekee koko luomakunta. Luonto on rauhoittunut. Jäniksiä ja rusakoita ei näy pihassa. Kesällä niitä oli ristiksi asti. Linnut ovat valtaosin muuttaneet etelän maille. Kunpa pääsisi mukaan, siitä kertoo laulukin. Mutta ei auta ihmiskunta toimii toisin. Kaupat ovat auki ympäri viikon ja melkein ympäri vuorokauden. Kuokkalan baaritkin näyttävät Kuokkasen mukaan uudistuneen. Birrasta on tullut tämmöinen Dance halli. Onkohan televisio innoittanut muutokseen. Riittääkö tanssiasiakkaita. Omasta Päivi Meriläinen on tehnyt pitkän uran taiteilijana, jota hänen retrospektiivi juhlistaa. Päivi Meriläisen (s.1959) retrospektiivi juhlistaa taiteilijan 30-vuotista uraa. Jyväskylään Meriläinen päätyi vuonna 1981 valmistuttuaan taidemaalariksi Lahden taidekoulusta. Läpi uransa hän on hyödyntänyt runsaasti erilaisia tekniikoita ja materiaaleja, mikä on tyypillistä nykytaiteelle. 1980- ja 1990-luvuilla hän on tehnyt niin abstraktia taidetta kuin figuratiivisia ja monumentaalisia maalauksia. -Viisikymmentä vuotta tuli ikää viime vuonna. Työni oli ensimmäistä kertaa esillä 1979 Nuorten näyttelyssä Helsingin Taidehallissa. Valmistuin Lahden taidekoulusta taidemaalariksi 1980. Muutin Jyväskylään 1981. Kolmenkymmenen vuoden aikana olen tehnyt maalauksia, piirustuksia, puuveistoksia, akvarelleja, sekä interaktiivisia teoksia. Joitakin aiheita on elänyt mukana kaiken aikaa: tasa- mielestäni osuuskauppaväki ei ymmärrä oman etunsa päälle. Itse olen kaivannut semmoista kahvipaikkaa, jossa voi iltasellakin pistäytyä lehtiä lukemassa, kun tuon kirjaston aukioloajat ovat niin höhlät. Niitä on kaupungin keskusta täynnä ja hyvin näyttävät asiakkaita vetävän. Niin voihan siellä sitten iltapuolella näitä alkoholijuomia tarjoilla ja karaokeakin laulaa, jos joku sellaista kaipaa. Luulen, että suurimmalle osalle meistä se kahvikuppi ja pulla siinä iltapäivällä tai alkuillasta olisi sellainen palvelu, jota kaipaamme. Veitsi viikon jokaiselle päivälle. Kärjestä punertava puukko perjantaille. Teos on vuodelta 2006. arvo, syrjäyttäminen, feminismi, osallisuus syyllisyydestä, solidaarisuus. Tärkeimpänä lankana kuitenkin on eetoksen yläpuolella kulkeva maalaamisen onni, Päivi Meriläinen kertoo. Tämän lisäksi hän on veistänyt reliefinomaisia teoksia puusta. Puupintaan hän on piirtänyt hiilellä, kaivertanut, liimannut lasikuidusta valettuja ruumiinosia, puukappaleita ja vanerisia kirjaimia. 2000-luvulla Meriläinen on siirtynyt enenevässä määrin öljyvärimaalauksen pariin. Jyväskylän taidemuseon Holvi 5.11.2010 - 16.1.2011 Kaveri kysyi, mistä voisi tietää, millainen ilma aamulla on. Minä tiedän. Silloin kun laitan auton lämmittimin johdon tolppaan, niin aamulla on lämmintä ja usein sataa vettä. Mutta jos jätän sen illalla laittamatta, on aamulla pakkanen ja vesikin tulee lumena. Silloin kaikuu koko Kuokkalassa puoli kahdeksan semmoinen krik kriik ääni. Niin se on työhön menon ääni. Äeteen poeka Kuokkanen 6 Sukupolvien välistä vuorovaikutusta Kari Lehtinen Kuokkalan nuorisotila NuortenMessissä askarreltiin joulumyyjäisiä varten pientä kivaa myytävää. Saman askartelupöydän ääreen oli kutsuttu Kotikaaren asukkaita sekä Kuokkalassa asuvia nuoria. Kotikaaren päiväkeskus sijaitsee palvelutalo Kotikaaren yhteydessä Kuokkalan sosiaali- ja terveysaseman läheisyydessä. Kotikaaren mummot pääsivät tutustumaan lähistöllä sijaitsevaan Kuokkalan nuorrisotila NuortenMessiin, kun joulumyyjäisiä varten oli järjestetty iltapäiväohjelmaa yhteisen askartelun merkeissä. Askartelupöydässä syntyi useita erilaisia värikkäitä joulutuotteita, joista osalle oli jo ottaja tiedossa. Nuortenmessiin oli saapunut myös vuonna 1928 syntynyt Martta Kainu, jolla oli työn alla joulumyssy. -Teen myssyä maalaistalon emännälle, joka sattuu olemaan oma tyttäreni. Helminauhan rakennan puolestaan 8 –vuotiaalle tytölle, Martta kertoi. Martta kertoi asuneensa kymmeniä vuosia Kuokkalassa omakotitalossa ja, että Kuokkala on muuttunut valtavasti hänen elinaikana. Maasetu on kadonnut ja tilalle rakennettu asuintaloja. Kertoipa asuneensa jonkin aikaa jopa Kuokkalan kartanossa. Jäätyään leskeksi hän pääsi Kotikaaren palvelutaloon. Martan mielestä Kotikaaressa on ihana henkilökunta. -Olen usein miettinyt, että pitäisi soittaa radioon ja kertoa, miten auttavaisia Kotikaaren työntekijät ovat, hän pohdiskeli. Harvoin Kotikaaren ulkopuolelle Valma Pirinen oli lähtenyt pitkästä aikaa Kotikaaren palvelutalon ulkopuolelle. Palvelutalossa on ollut niin hyvä olla, ettei hän ole välittänyt sieltä poistua. Nyt lähdettiin askarteluretkelle porukalla. Jo 85-vuotias Valma askarteli muiden tavoin innokkaasti joulukortteja sekä kaulakoruja. -Olen elämäni aikana tehnyt paljon yhteistyötä nuorten kanssa. Olen ollut kansakoulunopettaja ja ohjannut monia nuoria elämänpoluille, hän muisteli. NuortenMESSI NuortenMESSI on turvallinen kohtaamispaikka pääsääntöisesti yläkoululaisille nuorille. Kaikki kaupungin nuorisopalvelujen tilat ovat päihteettömiä, valvottuja ja toiminta on ohjattua. Nuorisotiloilla noudatetaan muutenkin yhdessä laadittuja sääntöjä. NuortenMessin yhteisöllisyyttä tuetaan nuorten osallisuuden, yleiskokousten, tiedotusvastuun sekä yhdessä tekemisen ja oppimisen avulla. NuortenMessin nuorisonohjaajat pitävät tärkeänä yhdessä tekemistä ja tekemisen kautta syntyvää sukupolvien välistä vuorovaikutusta. Jyväskylän kaupungin nuorisopalveluilla on vuoden yhtenä kuukausiteemana erilaisena yhdessä. Kuokkalan nuorisonohjaajat toteuttavatkin teemaa yhdessä nuorten kanssa ajatuksella eri-ikäisenä yhdessä. Teemaa toteutetaan yhteistyössä Kulttuurinuotan kanssa. Kulttuurinuotta on Kulttuuriluotsien ja Seniorinuotta projektin luomaryhmä, joka mahdollistaa palvelutalon asukkaille kokemuksia kulttuuriin tutustumisen ja tekemisen kautta. Janne Viinikainen, Joke Piispanen ja Riku Juvonen kertoivat viihtyvänsä Nuortenmessissä. Osa nuorista on ollut mukana talkoissa sisustamassa hiljaista huonetta ja tekemässä nuorisotilasta enemmän nuorten näköistä. Hiljaisesta huoneesta löytyy myös pieni valokuvanäyttely, jonka nimi on ”Minun kuokkalani” nuorten silmin. Hiljainen huone on hämärä valaistukseltaan, pehmeä sisustukseltaan ja tietenkin hiljainen. Sieltä löytyy myös nuorten kunnostama kultainen keinutuoli. Nuorisonohjaajat kertoivat, että hiljainen huone oli välillä liiankin suosittu, jolloin huoneen tarkoitus oli vähällä unohtua. NuortenMessissä hiljaisella huoneella on kuitenkin tarvetta, sillä muiden huoneiden melskeen rinnalle jokainen meistä tarvitsee aika-ajoin myös hiljaisuutta. Myös tässä projektissa on tehty yhteistyötä Jyväskylän Taidemuseon kanssa. Jaana Leimio Graffitia Nuortenmessin seinillä. Valma Pirinen valmisti joulukortteja. Joulumyyjäiset eli tonttutori Nuortenmessissä on joulumyyjäiset 8.12. Tonttutorilla on tarjolla askartelussa syntyneitä tavaroita ja lisäksi tarjotaan pipareita ja glögiä klo 17 – 19 välisenä aikana kaiken ikäisille. Osoite: polttolinja 9. Pääovi Tahkokaaren puolella. Marketta Kainun käsissä joulumyssy. Janne Viinikainen, Joke Piispanen ja Riku Juvonen viihtyvät Nuortenmessissä. Hiljaisessa huoneessa on sohvia, pehmeitä istuimia ja tietenkin rauhallinen tunnelma. Monta yötä jouluun Askartelupöydässä syntyi useita erilaisia värikkäitä joulutuotteita. Lähtölaukaus on jo kajahtanut ilmoille ajat sitten! Juoksemme kilpaa kohti tulevaa joulua. Samalla kun vauhti ja velvollisuudet lisääntyvät, pitäisi ’rentoutua ja satsata itseensä’. Pikkujouluja vietetään nykyään usein kulttuurin parissa. Siksi on ajankohtaista oikaista yleistä käsitystä, että kulttuuriharrastukset olisivat pelkkää juhlaa. Päinvastoin - tarvitaan mm. suunnitelmallisuutta, kykyä tehdä nopeita päätöksiä sekä sopeutumista ääriolosuhteisiin. Lippujen hankkiminen suosittuun ja tasokkaaseen esitykseen varsinkin vähän isommalle porukalle ei olekaan mikään yksinkertainen juttu! Liput on yleensä varattava pahimmillaan pikkujoulua seuraavana arkipäivänä, vähintään puoli vuotta aikaisemmin. Mistä ihmeestä tietää kenelle aika ja sopii – kuka ylipäätään tietää onko enää elävien kirjoissa. Vaatii myös kulttuurin seuraamista , että tietää, mikä kiinnostaa. Suunnitelmallisuuteen kuuluu, ettei mene samaan esitykseen aivan solkenaan. Teatterimatkaesitys samaan revyyhyn kolme kertaa peräkkäin voi kotona saada huonon vastaanoton. Kun sitten jonkun odotetun tapahtuman liput tulevat myyntiin, on toimittava välittömästi. Suunnitelmallisuutta ja supliikia tarvitaan, että osaa ostaa oikean määrän pilettejä. Sitten on selvitettävä kyydit ja jos sopivaa onnikkaa ei löydy, tarvitsevat pitkämatkalaiset kortteerinkin. Hyvänen aika, tähänhän hupenevat kaikki veron palautuksetkin! Eipä ole lähteminenkään yksinkertaista. Työpaikan/yhdistyksen kulttuurivastaava tai pahimmillaan molemmat tivaavat jo kesälomalta palatessa sitovaa ilmoittautumista. Jos erehtyy lupaamaan, saa olla valppaana, ettei sovi mitään muita menoja summamutikassa. Muuten on varmasti kahden esityksen loukussa. Eikä sittenkään saa ottaa rennosti, muuten hörpit saunakaljaa, kun uutisten kevennyksessä kerrotaan kuuluisan rokkitähden joulukonserttikierroksen olevan – voi itku – juuri alkamassa. Puolen vuoden aikana voivat menohalut syystä tai toisesta haihtua. Onhan lähtemisessä oma vaivansa. Naiset varsinkin sortuvat epäjohdonmukaiseen käytökseen. Ensin ”ei käydä missään”. Viikkoa ennen juhlailtaa alkaa kuitenkin pinna kiristyä: kampaaja pilasi hiukset, vaatteita ei ole sen enempää kaapissa kuin kaupassakaan. Lapset pitävät nuhakuumeellaan vanhemmat jännityksessä. Miehille vinkkinä: älkää koskaan ehdottako kotiin jäämistä, vaikutti vaimo kuinka vastahakoiselta tahansa! Itse tilaisuuteen osallistuminen vaatii harjaantunutta pelisilmää ja itsepuolustustaitoa. Jonottaminen käy rankemmaksi illan mittaan. Sisään päästään vielä sovussa, mitä nyt paikkalipuista tulee sanomista. Baariin ja sen jälkeen vesaan jonottaessa joku käyttää jo likaisia otteita. Narikkajonossa muodostuvat taistelupariskunnat . Nakkitai taksijonossa katsotaan lopullisesti kuka on kuka ja kenen kaa. Yksin on aina ikävä tulla kotiin. Perheellisen on ehdottomasti syytä tehdä niin, jos on yksin lähtenytkin. Kotiin jääneen puolison kyselyihin illan kulumisesta vastataan maltillisesti. Pelkkää harmia: joku astui varpaille, kallis puuteri kalahti palasiksi, väliajalla sai jonottaa joulutorttua pitkään , toinen näytös jäi em. vuoksi näkemättä, toinen käsine on kadonnut ja niin edelleen. Mutta naapurin Ellillä tai Eskolla se vasta huono tuuri olikin! Oikeastaan kyllä tuollainen pikku irtiotto arjesta virkistää kaiken kiireen keskellä! joulukuu 2010 7 Valon kaupunki -hanke värittää kaupunkia Kari Lehtinen Kari Lehtinen Guerrilla Lighting toi väriä, valoa ja säpinää Jyväskylään Valo valtasi Jyväskylän katuja lauantaina 23.10. kansainvälisen Guerrilla Lighting –tempauksen muodossa. Luvassa oli Valon kaupunki – tapahtuman teeman mukaisesti väriä ja valoa kaupunkiympäristöön. Tämänvuotiset kohteet olivat Sepänaukion puisto, Vapon kiinteistö Kyllikinkadulla sekä Vapaakirkon rakennus Puutarhakadulla. Kohteet saivat valosissien käsittelyssä hetkeksi uudet, hehkuvat ilmeet. Kohteita ei paljastettu etukäteen, vaan ne paljastuivat kulkueena tapahtumaa seuranneelle yleisölle vasta illan kuluessa. Kulkueeseen osallistui satoja ihmisiä. Väriloistetta kohteisiin kalvotekniikalla Guerrilla Lightingin perimmäinen tarkoitus on kohteita valaisemalla kiinnittää huomiota kaupunkiympäristön valaistukseen ja näyttää hienot kaupunkikohteet uudessa valossa. Jyväskylän Valon kaupunki – hankkeen järjestämä Guerrilla -tapahtuma keräsi runsaat 50 vapaaehtoista, jotka ohjeistettiin tehtäviinsä alkuillan aikana. Tärkein työväline oli suuritehoinen käsilamppu, jolla avustaja suuntasi valosäteen tarkasti kohteeseen. Lampun lasi tuli peittää erilaisilla väri- ja efektikalvoilla, jotka muuttivat valon värin kirkkaasta punaiseksi, vihreäksi tai siniseksi. Valosissejä Suurin osa valosisseistä oli tapahtumassa mukana ensimmäistä kertaa, joka hieman jännitti ensikertalaisia. Aikaisemmin mukana olleita koulutettiin ryhmänjohtajiksi, jotka opastivat valonkantajat valaistusasemiin. Ryhmänjohtajat varmistivat, että valaistava kohde valaistiin etukäteen laaditun suunnitelman mukaan. Yleisö puolestaan sai seurata yllätyskohteiden tapahtumia ja valosissien etenemistä valaistuskohKari Lehtinen Suomen ensimmäistä Guerrilla Lighting –tempausta vuonna 2008 Jyväskylässä. Suomessa valon merkeissä on tempaistu Jyväskylän lisäksi Helsingissä, Tampereella sekä viimeksi tänä syksynä Kouvolassa. Guerrilla–valotempauksen tavoitteena on herättää keskustelua kaupunkivalaistuksesta. Ensimmäistä kertaa mukaan lähteneet Elina Ström ja Veera Lämsä saivat kuulla tapahtumasta Elinan isältä. Molemmat kokivat, että oli hienoa olla mukana tekemässä valaistushistoriaa Jyväskylässä. - Oli todella mukavaa, että avustajia oli riittävästi. Paluumatka kävelykulkueena oli myös hauska. Ihmiset vilkuttivat meille ikkunoista, kun valaisimme asuinrakennusten seiniä, kertoi Elina. Veera puolestaan pohti, että tapahtuma oli hauska piriste, johon kannattaisi muittenkin osallistua. Molemmat tytöt aikovat osallistua myös seuraavan kerran järjestettävään Guerrilla – tapahtumaan. Tuttu ympäristö – muunneltu valaistus Kuokkalan kirkko on uusi Jyväskylän Valon kaupunki- hankkeen valaisukohde. teelta toiselle valokulkueena. Koska sää muuttui tapahtumapäivänä, niin kohteet yllättivät myös tilaisuuden järjestäjät. - Tämä oli ensimmäinen kerta maailmassa, kun kohteet valaistiin lumisessa maisemassa. Tapahtumapäivän aamuna oli Jyväskylään satanut reilusti lunta, jonka huomattuani aloin jännittää illan tapahtumaa. Valaistussuunnitelma laadittiin syksyn ruskaa korostaen, mutta nyt maisema oli lumivalkoinen, kertoi Valon kaupunki – hankkeen koordinaattori Jani Ruotsalainen. Uudet vapaaehtoiset valonnäyttäjät saivat kokea, kuinka saadaan aikaan väriloistetta eri tekniikoin. Äänimerkin soidessa suurten, ladattavien käsivalaisimien valot sytytetään ja suunnataan kohteisiinsa. Ryhmänjohtajana toiminut Olli Saarikoski oli aikaisemmin toiminut valonnäyttäjänä. Nyt Olli ohjasi kahdeksan hengen ryhmäänsä kartan avulla ja aikaisempaa kokemustaan hyödyntäen. - Opastaminen tuntui vaativalta tehtävältä, vaikka tämä tapahtuman kulku oli minulle tuttu. Onneksi ryhmänjohtajille annettiin selkeät ohjeet, miten ryhmää ohjataan kussakin valaistuskohteessa. Hyvillä ohjeilla homma sujui mielestäni hyvin, hän arvioi onnistumistaan viimeisen valaistuskohteen jälkeen. Esimerkkien avulla halutaan muistuttaa, että laadukkaan valaistuksen avulla on mahdollista saavuttaa viihtyisä ja turvallinen kaupunkiympäristö, jonka valaistus voi samalla olla sekä näyttävä että energiatehokas. Asiaa pohti valonkantajana toiminut Marja Nieminen, joka on vetänyt useita valokierroksia Jyväskylän kaupungin matkailuoppaana. - Valokierroksilla ovat ihmiset ihastelleet erityisesti Jaakko Niemelän teosta, joka pyörii Soneran seinää vasten. Lisäksi valaistut Kompassi, vanha rautatieasema sekä Kilpisenkadun alapäässä oleva sininen silta, ovat saaneet kehuja ihmisiltä, hän mainitsee. Tuttu ympäristö voi eri tavoin valaistuna näyttää parhaimmillaan satumaisen kauniilta ja upealta. Konkreettisten esimerkkien avulla halutaan myös muistuttaa, että laadukkaan valaistuksen avulla on mahdollista saavuttaa viihtyisä ja turvallinen kaupunkiympäristö, ilman että energiatehokkuudestakaan tarvitsee tinkiä. Tänä vuonna Jyväskylässä valaistut kolme kohdetta olivat kahden nuoren valaistussuunnittelijan, Juha Strömmerrin ja Antti Hiltusen valitsemia. Jyväskylän kaupunki, Juhana Konttinen Guerrilla Lighting on englantilainen Kuokkalan silta kylpee valoissa Jyväsjärven yllä. Guerrilla Lighting –konseptin on luonut englantilainen BDP-konsulttitoimisto, joka oli mukana toteuttamassa Vapon kiinteistö Kyllikinkadulla on harvan tiedossa. Muistoseppeleitä haudoille Työttömien jouluretki Aarre Mäkelä Srk Teksti ja kuvat. Kuokkalan alueseurakunnan Kehittyvät laulajat ahkeroivat Pyhäinpäivän aaton aattona muistoseppeleiden sitojaisissa Kuokkalassa. Kukkien ja kynttilälyhtyjen suojaksi tehdyt havuista punotut seppeleet kuljetettiin myyntipisteisiin Jyväskylän hautausmaille: Vanhalle hautausmaalle, Lahjaharjun hautausmaalle ja Mäntykankaan hautausmaalle. Seppelten myynnistä saatava tuotto käytetään laulukuoron leirimatkoihin ja musiikkiharrastuksen aiheuttamiin kuluihin. Sirpa Lampinen kertoi myöhemmin, että muistoseppeleet oli oikea Kuokkalan alueseurakunta järjestää työttömien jouluretken Koivuniemen leirikeskukseen maanantaina 20.12. Ohjelmassa on Riihikirkko ja joululounas. Lähtö klo 9.30 Kuokkalan kirkon edestä, Syöttäjänkatu 4. Paluu n. klo 13. Hinta 5 euroa. menestysartikkeli, sillä kaikki menivät kaupaksi. Kanttori Sirpa Lampinen (kuvassa etualalla oikealla) toimi sitojaisten organisoijana. Seppelten sidonnasta aiotaankin tehdä perinne, johon kaikki halukkaat kuokkalalaiset voivat osallistua. Ensimmäinen kuorma seppeleitä on lähtökunnossa. Retkelle ilmoittautuminen 10.12. mennessä diakoniatoimistolle (Syöttäjänkatu 4) ma-ti klo 9-11, puh. 050-549 7034 Päivi tai 050-549 7007 Pekka. Tervetuloa mukaan! Ruokapankin ruokakassit Ruokapankki Jokapäiväinen Leipä jakaa EU-ruokakasseja Kuokkalan kirkolla (Syöttäjänkatu 4, alakerta) kerran kuukaudessa, seuraavina päivinä klo 12-14: 14.12., 18.1., 15.2., 15.3., 12.4., 17.5. ja 14.6.2011. Mukaan voimassaoleva ruokapankkiseteli. (Huom! Muuta lahjoitusruokaa ei jaeta.) 8 Kuokkanen Lääkärin vastaanotto Eteisvärinä Eteisvärinällä tarkoitetaan sydämen sähkötoiminnan häiriötä, jossa eteisen sähkötoiminta on kaoottista ja johtaa eteisen supistuksen loppumiseen. Eteisvärinä tulee olemaan yhä suurempi haaste terveydenhoitojärjestelmällemme, koska sen esiintyvyys lisääntyy räjähdyksenomaisesti väestön ikärakenteen muuttuessa vanhemmaksi. Voidaan puhua epidemiasta. Yli 65 vuotiaista yli 10 %:lla esiintyy eteisvärinää. Terveydentilaan eteisvärinällä on jonkin verran haitallista vaikutusta. Verenkiertojärjestelmään liittyy suurentunut sekä veritulpan että verenohennuslääkityksen vuoksi myös verenvuodon riski. Tyypillinen usein odottamaton tapahtuma voi olla aivohalvaus, mikäli eteisvärinä jää havaitsematta eikä asianmukaista verenohennuslääkitystä ole aloitettu. Sydämen suorituskyky laskee jonkin verran, mutta tutkimuksissa on todettu, että eteisvärinään tottuu ja toimintakyky pysyy lähes normaalina. Tämä edellyttää, että sydämen sykettä on saatu lääkkeillä riittävästi tasattua. Oireet, joita eniten esiintyy ovat sydämen pompotus tai tykytys, väliin jättäminen, suorituskyvyn lasku, värinä rinnassa, rintakipu jne. Eteisvärinä voi olla myös täysin oireeton ja silloin sen haitta kohdistuu aivohalvauksen riskiin, joka on merkittävä. Eteisvärinän voi aiheuttaa jokin perussairaus kuten verenpainetauti, joka on jäänyt huonolle hoidolle, sepelvaltimovika, sydämen vajaatoiminta, läppävika, sydänlihastulehdus jne. Niiden hoito asianmukaisesti on osa eteisvärinän hoitoa. Myös varsin yleinen syy voi olla kilpirauhasen liikatoiminta, joka pitää aina heti poissulkea, kun eteisvärinä on todettu. Nuorilla syytä ei aina löydy ja mahdollisesti geneettiset tekijät selittävät heillä taipumuksen. Eteisvärinän hoidon kulmakivi on verenohennuslääkitys. Uusia lääkkeitä on tulossa markkinoille perinteisen Marevan-hoidon tilalle, jolloin hoidon tehoa ns. INR-arvolla ei tarvitse seurata. Rytmilääkkeet ehkäisevät eteisvärinän uusiutumista, mutta niiden teho on rajallinen: auttavat noin 70 %:ssa. Vain nuoremmilla kapasiteetin rajallisuuden vuoksi voidaan tarjota sydämen sähkökartoitusta ja – hoitoa. Silläkään ei saavuteta välttämättä lainkaan 100 % hyötyä. Oleellista eteisvärinän hoidossa on etsiä sitä erilaisten oireiden taustalta eri menetelmin esim. sydänfilminauhoituksin ja sydämen tilaa tarkemmin kartoittaen rasituskokeella, verenpaineenmittauksilla ja sydämen ultraäänitutkimuksella. Näin voidaan löytää verenohennushoidosta hyötyvät henkilöt. Sen lisäksi oleellista on aloittaa hoito ehkäisevin rytmilääkkein esim. aluksi beetasalpaajalla ensitilassa, jolloin uusiutumisriski voidaan heti minimoida Myös mahdollisimman nopea ensiapu ja rytminsiirto jo ensimmäisen vuorokauden aikana pienentävät uusiutumisriskiä ja ehkäisee kroonistumista. Kroonista (pysyvää) eteisvärinää esiintyy yhä enemmän ja silloin lääkityksen räätälöinti ja sykkeen kontrollointi on edelleen hyödyllistä ja parantaa merkittävästi toimintakykyä. Raimo Hyttinen Lääket.lis Kardiologian ja sisätautien erikoislääkäri Joulun odotukseen K-supermarketista Kohti joulua Kotikentästä! Tervetuloa tutustumaan Pajoulun lvelem me jouluku makuihin ussa su nnuntaisin to 25.11./pe 26.11. klo xx-xx k lo 1 2 -2 1 04 2 0 50 00 99 95 kpl kg Saarioinen HK Viljapossun juhlapöydän PIZZAT KINKKURULLA 200 g Forssan Xxxxxx 5 Xxxxxx Ilman korttia ja yks. 000 0 00 HEVI xxxxxx Xxxxxx HEVI xxxxxx 2 tlk kg 0 maustetut LUOMUJOGURTIT 00 kg Alueellinen TARJOUS 000 g (0,00 kg) Myllyn paras Alueellinen PUURORIISI 1 kg TARJOUS 000 g (0,00 kg) (0,99/kg) -15% Alueellinen TARJOUS Ilman korttia 1,69 kg (1,69/kg) 000 g (0,00 kg) -30% 4 99 0 0 0 00 2 tlk Ilman korttia ja yksittäin 2,49 tlk (3,32 kg) 1l (2,25/l) 2,95 tlk (2,95/l) 1,79 kpl (4,48/kg) 750 g (2,67 kg) Tropicana TÄYSMEHUT Ilman korttia ja yks. 200 g (2,25/kg) 400 g (3,13/kg) -28 % -23% 6,95 kg -19 % 00 kg 00 kg 00 -41% kg Ilman korttia ja yks. Hinnat voimassa to–su 25.–28.11., ellei toisin mainita -13% 0,52 prk (2,60/kg) 1 Fazer sininen 4 59 1 2 2 00 3 MAITOSUKLAALEVY 200 g (6,67 kg) kpl Ilman korttia ja yksittäin 1,67 kpl (8,35 kg) Saarioinen LAATIKOT kpl peruna, lanttu ja porkkana 350-400 g (4,54-3,98 kg) Ilman korttia 1,89 rs (5,40-4,73 kg) Annas PIPARKAKKU HK ohuen ohuet LEIKKELEET ORGINAL 300 g (9,30 kg) 300 g (5,30/kg) Ilman korttia 3,15 pkt (10,50 kg) Vaasan KRANSSIT Ilman korttia 1,90 kpl (6,33/kg) omena-kaneli, mansikka, Tarjoukset voimassa 2.12.2010-2.1.2011, ellei toisin mainita 47LV mallipohja_8x525.indd 1 2 prk kg HEVI KERMAVIILI xxxxxxx xxxxxx Peruna, italia, punajuuri (4,95/kg) 0 Xxxxxxx SALAATIT KALA 2-3,5 kg, pakaste Ilman korttia kg Ilman korttia 1,29 kpl (6,45/kg) 2 kg rs 90 00 tiikeri, 400 g (7,48 kg) Ilman korttia 3,65 kpl (9,13 kg) -20 % 59 rs -15 % 79 pkt -11 % 99-16% kpl -18 % 10.11.2010 13:29:11 joulukuu 2010 9 Ensimmäinen joulu Kuokkalan kirkossa KUOKKALAN ALUESEURAKUNTA Pekka Mustonen Kuokkalan kirkko, Syöttäjänkatu 4, puh. 050 549 7045. Kari lehtinen KIRKKO AVOINNA TI, KE, TO klo 16-18 sekä tilaisuuksien yhteydessä. Kuokkalan kirkko kutsuu laulamaan kauneimpia joululauluja ja sitten joulukirkkoon ”Elämän leivän kirkon” alku on ollut menestys. Messuissa, konserteissa ja eri tapahtumissa on käynyt helmikuusta alkaen yli 50 000 ihmistä. ”Tännehän pitää tulla uudestaan”, on usein kuultu lause kirkosta poistuttaessa. Kirkko hämmästyttää kauneudellaan ja valoisalla tunnelmallaan yhä uudelleen. Kirkko on palkittu arkkitehtoninen mestariteos ja samalla käytännöllinen toimitila. Sen osoitti mm. häiden yö, jossa kirkon muunneltavuus tuli hyvin esiin. Jäsenmaksuille on nyt vastinetta. Kannattaa kuulua kirkkoon. Avarakatseisuus – kirkon oikea vaihtoehto. Kuokkalan kirkko ei ole lahko tai karsina vaan kaikille avoin olohuone tai yhteinen ruokapöytä. Avarakatseisuus, suvaitsevaisuus ja myötätunto ovat ainoa mahdollisuus lähestyä tämän ajan ihmisiä. Sanat tarkoittavat seurakuntalaisten kuuntelemista ja sitten yritystä päästä aitoon dialogiin. Kasvu kohti aikuista uskoa voi alkaa vain tältä pohjalta - silloin se sietää epävarmuutta, kirkon keskeneräisyyttä ja kaiken elämän epätäydellisyyttä. Aikuisen uskon tavoite on edessäpäin, Jumalan valtakunta maan päällä, mikä tavoite ei kuulu yhdenkään poliittisen puolueen ohjelmaan. Johanna Tikkanen TOIMINTAA JOULU-TAMMIKUUSSA: Joulukonsertti, Eino Grön & soitinyhtye ke 1.12. klo 19, ohjelma 18 e (ennakkomyynti Nikolainkulman lippupalvelu), Kirkon Ulkomaanavun hyväksi. Järj. K-S Diabetesyhdistys ja Jkl seurakunta. Aamurukous to 2.12. klo 8.15. Opetusilta Heprealaiskirjeestä to 2.12. klo 18.30, ”Kuinka pääsen perille?”, Kari Valkonen (kahvi klo 18). Vuosi 2010 jää historiaan homokeskustelun ja kirkosta eroamisen vuotena. Piispat ja kirkolliskokous saivat kirkon sisältä tulleen paineen alla siedettävän ratkaisun sukupuolivähemmistöjen asemasta kirkossa. Mutta liian myöhään. Rukous samaa sukupuolta olevien parien puolesta on enää pieni askel ihmiskunnalle, mutta suuri askel kirkolle. Monen on nyt hivenen helpompi hengittää Jyväskylässäkin. Kirkko oli tässäkin perässäkulkija – ei suunnannäyttäjä. Toivottavaa on, että ratkaisu osaltaan johtaisi avarakatseiseen ja moniääniseen keskusteluun kirkossa. Mitä pitäisi ajatella esim. tuloerojen valtavasta kasvusta, joka lisää rikollisuutta ja turvattomuutta? Pitääkö meillä muka aina olla köyhät keskuudessamme? Luterilaisen kirkon haaste on se, ettei sen jäsenistön uskonnäkemys kehity kohti aikuista uskoa rippikoulun jälkeen. Aikuiseen uskoon kuuluu jäännöksetön vastuu omasta elämästä ja koko maapallosta. Siihen kuuluu myös tieto, ettemme voi ratkaista tämän ajan ongelmia ilman Jumalaa. Kirkkokristittyjen ei ole lupa antaa maailman mennä menojaan ja passiivisesti odottaa maapallon tuhoutumista. Edustuksellinen valta ei kykene ratkaisemaan ongelmia. On hyvä, että meillä on demokratia ja sen mukainen järjestys. Mutta kristittyjen on etsittävä uutta elämäntapaa suoraan heidän keskinäisissä suhteissaan, koska Kristus kielsi seuraajiltaan vallankäytön. Uskontoa ja politiikkaa ei saa sekoittaa toisiinsa, sillä kirkon tulee olla hengellinen ja yhteiskunnan järjellinen ja inhimillinen. Ensi vuonna viisi käyntiä Kuokkalan kirkossa. Nyt kun Kuokkalan kirkko on totta, haastan seurakuntalaiset käymään ensi vuonna vähintään viisi kertaa Messussa. Siellä seurakuntalaiset kokoontuvat saman taivaallisen Isän lapsina ja liittyvät Jumalan perheväkeen veljinä ja sisarina. Kristinusko onkin rakkautta ja yhteyttä taivaan Isän mukaan. Tämä usko on elettävä todeksi arjen kaikilla tasoilla. Se on alusta asti pelkkää pelastusta erillisyydestä yhteyteen. Onko siinä myös koko maailman toivon siemen? Kuokkalan kirkon ensimmäinen joulu on kuin ensimmäinen joulu Betlehemissä. Seurakunta kokoontuu nyt seimen äärelle niin kuin paimenet kerran. Armo laskeutuu aivan meidän tasallemme. Sinne yltävät kaikki. Po ltto lin ja 1, Ku okk ala Pu h. 04 0 48 1 36 34 - 14. 00 ma -pe 9.0 0 - 18 .00 la 10 .00 Metsolan joulu-uutuuksia! vimekot! Joulun juhliin persoonalliset pellavalii at Laadukkaja käsityöt kynttilät ä! ilt lahjaksi me www.tirnukka.fi Tervetuloa jouluiseen T irnukkaan! Messu su 5.12. klo 11, Johanna Tikkanen, Pekka Mustonen, Sirpa Lampinen, Pekka Niinivirta, Kuokkalan pelimannit, Virsimiehet, pyhäkoulu. Kuukauden elokuva su 5.12. klo 18. Pientä purtavaa ja keskustelua elokuvasta, lisätietoja kirkon ilmoitustauluilla ja www. jyvaskylanseurakunta.fi > Kuokkala > Nuoret aikuiset. Sanajumalanpalvelus, partiolaisten lupauksenanto ma 6.12. klo 11, Riku Bucht, Sirpa Lampinen, Henna Luomala. Hiljaisen rukouslaulun messu ke 8.12. klo 18, Johanna Tikkanen, Hyminäkuoro joht. Sirpa Lampinen, Tuulantei-kuoro joht. Hilkka Heikkilä. Sanan ja rukouksen ilta to 9.12. klo 18.30, ”Elämä hengellisenä matkana”, Kari Valkonen, Riku Bucht, musiikki Anne Federley. Lapsille omaa ohjelmaa. Hiljaisuuden ilta ke 5.1. klo 18, taizé-hartaus klo 19.30. Loppiaisen sanajumalanpalvelus to 6.1. klo 11, Johanna Tikkanen, Eija Väisänen. Gospelmessu su 9.1. klo 11, Minna Korhonen, Johanna Tikkanen, Eija Väisänen, Henna Luomala, pyhäkoulu. Keittolounas 4/2 e. Resitaalikonsertti su 9.1. klo 18, Duo Harmonia in Temporal Variation. Sirpa Berg oboe, Nina Loimusalo piano. Ohjelma 10/8 e. Hiljaisuuden ilta ke 12.1. klo 18, taizéhartaus klo 19.30. Aamurukous to 13.1. klo 8.15. Tanssin päivä la 15.1. klo 15-19, kansainvälisiä kansantansseja ja liturgista tanssia, ohj. Wim van der Kooij. Päivän hinta 20 e, teetarjoilu. Messu su 16.1. klo 11, Pekka Mustonen, Riku Bucht, Sirpa Lampinen, Tiina Korhonen, pyhäkoulu. Kehittyvien laulajien ja Toivon siivet – orkesterin 5-vuotisjuhlakonsertti su 16.1. klo 15 Taulumäen kirkossa, solistina Pekka Mustonen. Vaimon kaa –ilta su 16.1. klo 17, Parisuhteen palikat, ”Teot”, Johanna Tikkanen, Anneli Tuomaala. Pianomatinea la 11.12. klo 12, Artmus, vapaa pääsy. Hiljaisuuden ilta ke 19.1. klo 18, taizéhartaus klo 19.30. Naiskuoro Pulssin konsertti la 11.12. klo 18, liput 10 e. Sanan ja rukouksen ilta to 20.1. klo 18.30, Seppo Jokinen & Joel Hallikainen, Ilta ihmisyydestä -konsertti. Lapsille omaa ohjelmaa. Messu su 12.12. klo 11, Riku Bucht, Minna Korhonen, Eija Väisänen, Pekka Niinivirta, Naiskuoro Pulssi, pyhäkoulu. Keittolounas 4/2 e. Kauneimmat joululaulut su 12.12. klo 18, mukana Yliopiston sinfoniaorkesteri. Lasten kauneimmat joululaulut ma 13.12. klo 18, Lucia-kulkue, lapsikuoro NollaKakkoset joht. Malla Kärkkäinen, säestys Sirpa Lampinen, Minna Korhonen, Tiina Korhonen. Kamarikuoro Cantinovumin konsertti ti 14.12. klo 19, joht. Rita Varonen. Ohjelma 10/8 e (ennakkoon lippupisteestä tai ovelta). Lasten joulukirkot tiistaina 14.12. klo 10.15 ja keskiviikkona 15.12. klo 9.15 ja 10.15. Joulu on jo ovella - päivä kirkolla su 19.12.: Messu klo 11, Pekka Mustonen, Johanna Tikkanen, Sirpa Lampinen, Henna Luomala, käsikellot. Klo 12.30 alkaen MYYJÄISET. Klo 13 Kanteleiden ja Kelloleidien joululaulut. Klo 14 Virsimiesten jouluvirret, mukana tenori Jouni Leivo ja pianisti Pekka Partanen. Klo 15 ja klo 16 Lasten joulukirkot, mukana Polttiksen pulut. Klo 18 Kauneimmat joululaulut, mukana Toivon siivet -orkesteri ja Kehittyvät Laulajat. Jouluaaton sanajumalanpalvelus 24.12. klo 15, Riku Bucht, Eija Väisänen. Jouluyön messu 24.12. klo 22, Minna Korhonen, Riku Bucht, Sirpa Lampinen, Marjo Ronkainen, mukana soittajia ja laulajia musiikkiryhmistä. Joulupäivän messu 25.12. klo 11, Pekka Mustonen, Johanna Tikkanen, Eija Väisänen, Marjo Ronkainen. Tapaninpäivän sanajumalanpalvelus 26.12. klo 11, Johanna Tikkanen, saarna Tapio Lampinen, Sirpa Lampinen, Virsimiehet. Messu su 2.1. klo 11, Riku Bucht, Minna Korhonen, Sirpa Lampinen, Päivi Heikkilä. Messu su 23.1. klo 11, Johanna Tikkanen, Minna Korhonen, saarna Esa Lipasti, Sirpa Lampinen, Ulla-Maija Grönholm, pyhäkoulu. Rautatieläisten kirkkopyhä. Kuukauden elokuva su 23.1. klo 18. Hiljaisuuden ilta ke 26.1. klo 18, taizéhartaus klo 19.30. Aamurukous to 27.1. klo 8.15. Opetusilta Johanneksen kirjeistä to 27.1. klo 18.30, Kari Valkonen. Kahvi klo 18. Konsertti: Jippu la 29.1. klo 18. Liput 10/5 e. Messu su 30.1. klo 11, Harri Romar, Minna Korhonen, Eija Väisänen, Pekka Niinivirta, pyhäkoulu. NMKY:n kirkkopyhä. Kirkkokahvien aikana tietoa NMKY:n toiminnasta. Konsertti su 30.1. klo 16, pianistit Satu Vuorinen ja Riitta Talvitie, liput 10 e Syöpäyhdistyksen hyväksi, järj. K-S Syöpäyhdistyksen naisjaosto. DIAKONIATYÖNTEKIJÖIDEN vastaanotto: MA-TI klo 9-11 Kuokkalan kirkolla, muuna aikana erillisen sopimuksen mukaan. HUOM! Diakoniapäivystystä ei ole 20.12. eikä 27.-28.12. Puh. 050 549 7007 Pekka Niinivirta, 050 549 7034 Päivi Heikkilä. Vapaaehtoistyöstä kiinnostuneet: soita Pekka Niinivirta. SÄÄNNÖLLINEN VIIKKOTOIMINTA Henki&Elämä –lehdessä tai netissä jyvaskylanseurakunta.fi > Menot > Kuokkalan alueseurakunta. Perhetoiminta joulutauolla viikoilla 50-1. Päiväkerhot joulutauolla viikoilla 51-1. Kouluikäisten kerhot joulutauolla 20.12.2010 – 16.1.2011. Kuokkanen 10 Nenäinniemitalon kirppu ja korppu Tanja Hilli Lauantaina 13.11.2010 vietettiin perinteistä Nenäinniemitalon vanhempaintoimikunnan järjestämää kirppu ja korppu tapahtumaa. Tapahtuman tuotolla vanhempaintoimikunta tukee Nenäinniemitalon päiväkodin ja koulun lasten retkiä sekä välinehankintoja. Keväällä 2010 mm. tuettiin koulun ja päiväkodin retkiä sekä hankittiin päiväkodille digikamera ja ulkoleikkivälineitä. Ta p a h t u m a s s a esiintyi Jyväskylän ammattikorkeakoulun musiikkipedagokiopiskelijat aiheenaan musiikillista iloittelua vauvasta vaariin. Paikalla nähtiin myös palo- ja poliisiauto sekä tavattiin koulun omapoliisi. Halukkaat saivat tutustua hälytysajoneuvoihin ja ne herättivätkin suurta kiinnostusta. Kahviossa myytiin Nenäinniemitalon lasten vanhempien sekä henkilökunnan tekemiä herkullisia leivonnaisia. Kirpputorilla oli mahdollisuus myydä pois omia vanhoja tavaroita ja vaatteita. Useita hyviä löytöjä kirpputorilta päivän aikana tehtiinkin. Arpajaisissa palkintoina oli mm. JYPin pelaajien mailoja sekä hierontatai hiustenleikkuulahjakortteja. Arvat ovatkin jo useina vuosina myyty nopeasti jo muutaman ensimmäisen tapahtumatunnin aikana. Lämärikisassa otettiin mittaa alueen mailataituruudesta ja palkintona oli asiaankuuluvasti JYPin pelaajan maila nimikirjoituksineen. Lapsilla oli mahdollisuus käydä kasvomaalauksessa sekä askarrella joulukoristeita. Vanhempaintoimikunta haluaa kiittää kaikkia talkoolaisia osallistumisesta tapahtuman valmisteluihin ja tapahtumapäivän eri tapahtumapisteiden Ilmoituksia Kaisa Kolehmaisen Leipomisohjeita hoitamiseen. Lisäksi haluamme kiittää arpajaispalkintoja lahjoittaneita tahoja; Elinan Karkki ja Lahja, Toimistotukku Kari, Kopparin Kukka, Kuokkalan Apteekki, Kuokkalan kotipizza, Makuuni, K-Supermarket Kotikenttä, Kuvan moottoripalvelu, S-Market Kuokkala, Siwa Nenäinniemi, Ecocat Oy, Hiusstudio Aki Korpinen, Rakennusliike M. Suominen Ky, Onninen, Puukeskus, Ruthin Leipomo, Panda, ORO, Keittiöjätti, Nenäinniemen koulun keittiö, Parturi-Kampaamo Auli Viikki, Pizzeria Rosief, Tirnukka, Fysikaalinen hoitolaitos KK-terapia, JYP (Vatanen, Myllykoski, Makkonen ja Louhivaara) sekä Nenäinniemitalon lasten vanhemmat ja henkilökunta. Nenäinniemitalon vanhempaintoimikuntaan ovat tervetulleita kaikki Nenäinniemitalon päiväkodissa tai koulussa olevien lasten vanhemmat. Kaada liuos ohuena nauhana koko ajan sekoittaen vaahdon sekaan. Kaada seos piparipohjan päälle ja anna hyytyä kylmässä vähintään kolme tuntia. 6. Irrota kakku vuoasta ja koristele haluamallasi tavalla. OMPELIMO IRINA TELEGEY Polttolinja 19 E, 40520 Jyväskylä Avoinna arkisin: 11.00 - 17.00 puh. 044-2847000 Kinkun paisto-ohje Pipari-luumukakku 150g pipareita 75g voita tai margariinia 2,5 dl vaniljakastiketta tai vaniliinisokerilla maustettua kermavaahtoa 200g maustamatonta tuorejuustoa 200g luumumarmeladia 3/4 dl siirappia 5 liivatteenlehteä + 2rkl vettä 1. Vuoraa 24 cm halkaisijaltaan olevan irtopohjavuoan pohja leivinpaperilla 2. Sulata rasva ja murskaa piparit. Sekoita rasva murujen joukkoon ja painele massa irtopohjavuoan pohjalle. 3. Laita liivatteenlehdet kylmään veteen likoamaan. 4. Vatkaa vaniljakastike tai kerma vaahdoksi, sekoita joukkoon tuorejuusto, marmeladi ja siirappi. 5. Kuumenna vesitilkka kiehuvaksi, purista liivatteista vedet ja liuota ne kuumaan veteen. 1. Ota kinkku huoneenlämpöön muutamaa tuntia ennen paistamista. 2. Laita uunin pohjalle uunipannu, jossa on pohjalla hieman vettä. Varaa myös ritilä kinkkua varten. 3. Huuhtele ja kuivaa kinkku. Aseta paistomittari paksuimpaan kohtaan, keskelle lihaa. 4. Laita kinkku uuniin ritilän päälle 125-150 asteiseen uuniin (pienemmälle kinkulle voi laittaa korkeamman lämpötilan). 5. Paista kinkkua n. tunti/kilo, kunnes mittari näyttää 75 astetta. Mureamman kinkun saat, jos annat lämmön kohota kahdeksaankymmeneen asteeseen. 6. Peitä kinkku foliolla ja anna sen vetäytyä vähintään puolisen tuntia. 7. Poista kinkusta verkko, kamara ja haluamasi määrä silavasta. 8. Valele kinkku sinapilla ja ripottele pinnalle korppujauhoja 9. Ruskista kinkkua 225 asteisessa uunissa 10-15 minuuttia. Työn syrjään lyhytkurssin kautta! Jyvässeudun 4H-yhdistyksen vanhus- ja vammaistyön kurssi tiistaisin 1.2. - 19.4.2011 klo 17-20 Kansalaistoiminnan keskuksessa, Matarankatu 4, Jyväskylä. Kesto 60 tuntia sisältäen käytännön harjoittelua ja hinta 60 euroa, jonka saat takaisin, kun olet työskennellyt meillä Jyvässeudun 4H-yhdistyksen kotipalvelurenkaassa 400 tuntia. Ilm. ja lisätied. 040 585 6605 tai tyopalvelu@ jyvasseudun4h.fi Kuokkalan Asukkaat ry. Jyväskylä toivottaa lukijoilleen Rauhallista Joulua ja Hyvää Uutta Vuotta God Jul och Gott Nytt År Jyväskylän Valo -uutisia Jyväskylän VALO palkitut 2010 Pesäpallo Super Pesis naiset ulkopeli Saana Kerkelä sisäpeli Maria Kitola yleispelaaja Saija Koski Naiset I pesis sisäpelaaja Essi Ahonen ulkopelaaja Outi Salonen Suomensarja miehet sisäpelaaja Mika Salonen ulkopelaaja Simo Nuppola kauden pelaaja Joni Karppanen B-Pojat sisäpelaaja Valtteri Watia ulkopelaaja Alkeksi Peltola mk-sarja miehet Jirka Moilanen Kaukalopallo kauden pelaaja Petri Leppänen Vuoden valmentaja Petri Pennanen Petangue singeli 1. Pekka Lähteelä 2. Pentti Kauppinen 3. Veikko Kosonen dubbeli 1. Alpi Kylmänen Pekka Lähteelä 2. Marita Penttinen Kari Penttinen 3. Kauko Honkanen Urho Ottelin Vuoden veteraani Alpi Kylmänen Vuoden Valolainen 2010 Juha Karppanen Jyväskyän Valon aloitteesta aloitettiin uudestaan vuosientakaiset Syysneuvottelupäivät Summassaaressa 8-9.10.2010. Tapahtuma sai uuden nimen, Entisten nuorten Syysneuvottelupäivät. Entisiä nuoria oli Valosta 15 henkilöä. Iltapäivään kuului lenkkeilyä ja saunomista upeissa maisemissa. Iltaohjelman avasi Mirja Huovinen TUL:n KeskiSuomen piiristä. Ohjelmaan kuului muistelua menneiltä vuosilta ja lopuksi tanssit päätti iltamat. Tapahtumasta päätettiin tehdä jokavuotinen. Ρο Ηο o Ρο Ηο Joyeux Noël et meilleurs væux pour la Novelle [Kirjoita teksti] Kuokkalan kartanon konsertit, Su 12.12. klo 15 Tomas Nunez-Garcés, sello (Turun sellokilpailun voittaja 2010). Kuokkalan kartanon tapahtumia, La. 4.12. klo 15 Vaiettu sota. Jatkosodan partisaanien iskut pohjoisensuomen sivukyliin. MLL Kuokkalan Joulukuun ohjelmaa Joulukuussa Mannerheimin Lastensuojeluliiton Kuokkalan yhdistyksen perhekahviloissakin aletaan jo valmistautua joulun viettoon mm. pikkujoulujen ja jouluaskartelujen merkeissä! Perhekahvilat avaavat jälleen ovensa tammikuussa, seuraa tarkempaa ilmoittelua nettisivuiltamme: http://kuokkala. mll.fi MESSINPERHEKAHVILA Messin perhekahvila on avoinna maanantaisin klo: 9.30-11.30 Polttolinja 9:ssä, NuortenMessin tiloissa. Mahdollisuus aamukahvitteluun 1e/perhe.Tiedustelut Ullalta,[email protected] 6.12.ITSENÄISYYSPÄIVÄNÄ perhekahvilan ovet ovat kiinni 13.12. JOULUKORTTIASKARTELUA 20.12. PIKKUJOULUT - Nyyttikestit & jou- luaskartelua NENULAN PERHEKAHVILA Nenulan perhekahvila on avoinna torstaisin klo: 9.30-11.30, Hauhontie 2 kerhotilassa. Mahdollisuus aamukahvitteluun 1e/perhe. Tiedustelut Ellalta, [email protected]. 2.12. JOULUINEN ASKARTELUPAJA 9.12. PIPARIN TUOKSUA, TONTTUJEN JUOKSUA - Koristellaan pipareita ja juodaan glögiä 16.12. PIKKUJOULUT ÄITIEN ILTA joulukuussa poikkeuksellisesti lauantai-iltapäivänä, 11.12. klo 13-15. Ohjelmassa pikkujoulut. Ilmoittautumiset edelliseen päivään mennessä Ellalle, w.ella€netti.fi Tammikuussa hallituksemme uutena puheen- johtajana aloittaa Nenulan perhekahvilasta tuttu puuhanainen Ella Wickström ja saamme mukaan myös uusia kasvoja muutamien lähtevien tilalle. Tammikuun järjestäytymiskokouksen jälkeen tiedotamme nettivisuillamme tarkemmin hallituksen uudesta kokoonpanosta tehtävänjakoineen. Yhdistyksemme puolesta haluan kiittää kaikkia tapahtumissamme ja perhekahviloissa mukana olleita kuluneesta vuodesta ja toivottaa onnellista joulun aikaa kaikille! Jouluisin terveisin Susa Pukema MLL Kuokkalan yhdistyksen sihteeri & tiedotusvastaava Lisätietoja ja mahdolliset muutokset sivuillamme osoitteessa: http://kuokkala. mll.fi Kokouksia Kuokkalan Asukkaat ry:n hallituksen kokous pidetään torstaina 16.12.2010 alkaen klo 17.00. Paikka: Tikan koulun Akvaarioluokka, os. Toritie 22, Jyväskylä. Kokouksessa tehdään tarvittavat järjestäytymispäätökset vuodeksi 2011 ja keskustellaan vuoden 2011 Kuokkanen –lehden kehittämisestä. Kuokkalan Ikinuoret ry:n johtokunnan kokous pidetään torstaina 16.12.2010 klo 16.00 – 17.00 Tikan koulun Akvaarioluokassa, os. Toritie 22, Jyväskylä. Kokouksessa tehdään vuoden 2011 järjestäytymispäätöksiä ja viimeistellään kerho-ohjelmaa. Ilmoita Kuokkasessa Ulkona ja sisällä Jyväskylässä Kaisa Lipponen Saako pysyä tässä tilassa? Jyväskylässä tilarintamalla tapahtuu kaikenaikaa sekä yllättäviä käänteitä että positiivisia uusia avauksia. Keskiviikkona 17.11. tehtiin historiaa avaamalla Killerin skeittiramppien viereen Jyväskylän ensimmäinen vapaa taideseinä tai kuten sitä mediassa kutsuttiin: graffitien harjoitteluseinä. Nyt kun seinä on rakennettu, on hyvä tarkastella mitä sen kautta tapahtuu ulkona – tunnelmat, asenteet ja mitä näkyy kadulla. Itse ehdottaisin heti kättelyssä toista seinää Salmirannan skeittihallin lähelle. Kaupungin katupäällikkö Tuula Smolander on viestittänyt selkeästi, että kuvia voi ehdottaa maalattaviksi julkisille paikoille. Vapaa taideseinä mahdollistaa kuvien luonnostelun oikeaan kokoon ja idean esittämisen. Seinää organisoineet nuoret ovat itse esittäneet vapaata seinää kaikille avoimeksi taideseinäksi. Sydäntä lämmittää vilpitön into ja halu tehdä ja jakaa luovuutta. Millä tahansa välineellä saa maalata, mutta teokset eivät ole pysyviä vaan seuraava saa maalata päälle. Kuulemani mukaan yhteispalvelupiste poistuu Kuokkalan keskustasta vuoden lopussa ja jäljelle jää pienkirjasto, jälkkäri ja nuorisotila. Yhteispalvelupisteen sivulla asiasta ei ollut mainintaa. Monikulttuurikeskus Gloria, jonka olemassaolo koskettaa monia kuokkalalaisia saa tietää tulevaisuudestaan joulukuun alussa. Nykyisissä tiloissaan keskus pysyy ensi kesäkuuhun saakka ja mukana kulkee kaikkialle Galleria Gloria. Vuoden viimeinen näyttely galleriassa on nenäinniemeläisen taiteilijan Olga De Vitte-Juutisen. Työtiloja Olga De Vitte-Juutinenkin kaipailee, kuten moni muukin ammattitaiteilija. Pieni edullinen tila kodin läheltä on vain lähes mahdoton löytää, jotta saisi tehdä ammatillista työtään. Myös kansalaistoiminnan keskuksen tilojen kohtalo selviää aivan joulukuun alkupuolella. Rahastahan se on kiinni. Moni omista yhteistyökumppaneistani painii tilaongelman kanssa jatkuvasti ja se näkyy uupumuksena ja toivottomuuden tunteena. Kysymyksenä Tilapalvelulle, Voi, kun tulisi kunnon talvi Martti Silvennoinen Yhtenä marraskuun alkupuolen yönä näin unen, jonka kyllä heti aamulla kerroin muutamalle kaverilleni, nyt sitten Kuokkasen lukijoillekin. Oli se sen verran outo juttu. Lähdin aamulla autolleni pihamaalle. Kuistille astuessani huomasin, että koko pihamaa oli kadonnut. Se oli niin valtavan lumen peitossa, että vain päiväkodin ja saunarakennuksen katonharjat olivat näkyvillä. Hieraisin silmiäni, niin kuin niitä nyt unessa ylimalkaan hieraistaan, ja kauhistelin sitä, etten päässyt autolleni, en mihinkään. Kaikki ympärilläni oli vitivalkoisen elotonta ja tyhjää. Mutta ankara tuuli humisi korvissani ja pöllytti pihan lunta ilmaan savumaisina kiehkuroina. Kun olin haparoiden laskeutunut kotini katetun luhtikäytävän rappuja alas pihatasolle, huomasin, että suoraan edessäni ammotti tunnelin suu. Kuka ihmeessä sen oli yön aikana ehtinyt kaivaa? Hain sisältä taskulampun, joka onneksi toimi, ja lähdin ryömimään tunnelia pitkin. Tunnelin seinät oli kovaksi tampattu. Ei tarvinnut pelätä romahtamista. Pian lumiluola haarautui vasemmalle, ja tiesin, että Muurarintietä kohti. Pääsisikö sieltä myös Kekkolantielle? Kyllä, ja oikein puusta veistetyn viitan osoittamaan suuntaan, vasemmalle. Kuka tuon viitankin oli yön aikana kyennyt veistämään ja maalaamaan? Tunneli alkoi kohota ylöspäin, ja minä uskaltauduin ilahtumaan siitä, että varmaan päätie olisi aurattu, ja pääsisin Vastatuuli-asuinyhteisön toivottavasti tuulensuojaiselle linja-autopysäkille. Kun könysin tunnelin suulle ja katselin ympärilleni, näin miten lumimassa peitti myös autopysäkin, eikä tiestä ollut tietoakaan. Samassa kuulin sihisevää ääntä ja kääntäessäni katseeni sen suuntaan, näin kahden hiihtäjän, molemmat miehiä, seisahtuvan viereeni. ”Missä ihmeessä on Kekkolantie, missä aura- ja linjaauto, missä kaikki muut? ”Kuulehan miekkoseni”, toinen hiihtäjistä virnisti, ”ei tässä mitään tietä ole koskaan ollutkaan, vaan pelkkää vehmasta marjametsää kesäisin ja oivallisen helppohiihtoista maastoa talvisin”. No, kaikki unet päättyvät aikanaan ja saavat niistä kerrottaessa sellaista näkemisen, kuulemisen ja tekemisen lisäväritystä, jota varsinaisessa unessa ei ehkä täsmälleen sellaisena ole ollutkaan. Unemme ovat usein myös selviä takautumia jostakin aiemmin koetusta. Oma uneni, niin uskon, liittyi joskus alkusyksyllä näkemääni jommankumman iltalehden lööppiin Kuokkalan S-Marketin asiakasjonossa. Siinä tökkäsi silmään ennuste tu- Tutustu Seniorinuottaan Kuokkalassa Piia Altti Seniorinuotta on Raha-automaattiyhdistyksen rahoittama ja Jyväskylän Hoivapalveluyhdistys ry:n rahoittama projekti jonka toiminta on eläkkeelläoleville yli 60-vuotiaille henkilöille tarkoitettua luottamuksellista ja ammatillisesti ohjattua keskustelutukea ja ryhmätoimintaa haastavien elämäntilanteiden tueksi. Aloitimme toimintamme vuonna 2008 ja tulevavuosi 2011 on viimeinen Raha-automaattiyhdistyksen rahoittama vuosi. joulukuu 2010 kumpi on parempi: Pysyvä, säännöllisesti alhaisempaa vuokraa maksava vuokralainen vai alati vaihtuva vuokralainen korkeammilla mutta epätasaisilla, jopa tilan ollessa tyhjänä olemattomilla vuokratuloilla? Ilouutinen kaupungin puolelta on päätöksen tekeminen tilojen käytön kehittämisen suhteen liittyen juuri kaupunkilaisten vapaaehtois- ja yhdistystoimintaan. Edelleen kokoontumistiloista on huutava pula ja tähän ongelmaan haetaan uusia käytäntöjä, joiden avulla tilojen käyttöaste myös nousee. Linjaus on, että yhdistykset ja yhteisöt saisivat kokoontua alueellaan maksutta. Ehdotus on mennyt jo kaupungin hallituksessa läpi, mutta on täysin alkuvaiheessa käytännön puolella. Mutta jostain täytyy aloittaa ja alkuun on nyt päästy tilojen käytön helpottamiseksi ja kansalaistoiminnan konkreettiseksi tukemiseksi. 11 Kaisa Lipponen Vapaa taideseinä sai heti maalia pintaansa avajaisissaan pakkasesta huolimatta. ovat samalla viivalla osakaskokouksissa. Omaan asuinyhteisöön ja paikkaan sitoutuminen ei tunnu koskaan painavan vaakakupissa mitään. Vuodesta 2010 kiittäen, ensi vuodelle uudet kujeet Kuokkalassa mielessä Ikäviä uutisia kuuluu Tuulenkylän ja Vastatuulen yhteisöasumisen suunnalta. Jyväskylän kaupungin vuokra-asunnot (JVA) hakee vapautusta myyntirajoitteista, jotka olisivat jatkuneet esim. Tuulenkylän kohdalla vielä ainakin kymmenen vuotta. Tuulenkylässä ja Vastatuulessa sijaitsevat vuokra-asunnot halutaan siis myydä pois. Kuinka käy yhteisöasumisen ja päätöksenteon kun kumppanina pöydässä on rahan perässä oleva yhtiö? Asukkaat vastustavat moista toimea, joka rikkoisi kymmenien vuosien aikana muodostunutta erittäin hyväksi koettua käytäntöä, jossa vuokralla asuvat ja omistajat levasta talvesta, joka olisi ”kylmin vuosituhanteen”! Jutellessani tuttavani kanssa ’Ostarin’ konditoriassa, kuulin, että ennuste perustui vain yhteen ja yhden maan tekemään laskelmalliseen juttuun, jota sitten olivat muun muassa suomalaiset meteorologit pitäneet kuuluvana sarjaan: Onhan näitä ja tuleehan näitä. Pohdimme naureskellen myös sitä, millaisten mittauslaitteiden antamiin tietoihin tuo ’tuhatvuotinen’ säiden ennustaminen ja toteaminen saattoikaan perustua? Jatkoimme jutusteluamme ja olimme yhtä mieltä siitä, että niin ilmastokeskustelu kuin ilmastotutkimus ovat tämän päivän tiedeihmisten tärkeää arkea. Mutta, niin ovat myös näkymät lukuisten maiden ihmisten ravinnonpuutteesta ja edes jonkinlaisista elämisen olosuhteiden kohentamisista. Viime aikojen suurtuhot maanjäristyksineen ja tulvineen, muun muassa Haitissa, Kiinassa ja Pakistanissa ovat muistutuksena siitä, että ne ovat tapahtuneet hyvin väkirikkailla ja köyhillä seuduilla – kun taas tässä ’tuhokaavassa’ viime kevään islantilaisen tulivuori Eylafjallajökullin purkaus muistutti lähinnä vain hyvin toimeen tulevia ihmisiä siitä, että näinkin voi käydä. Lentojen peruuntumisten ja vaihtoehtoisten kulkutapojen löytäminen oli monille todellisuudessa vain ankaran sadattelun väärtti. Meitä ihmisiä on tällä pallolla jo aikamoinen määrä, eivätkä esimerkiksi koko ajan nousevan talousmahdin, Kiinan, toimenpiteet tuo esiin paljon muuta kuin ajatuksen uudenlaisen feodaaliyhteiskunnan pystyttämisestä. Maaseudun halpaa työvoimaa rahdataan kaupunkien slummeihin pois kotiseutujen tuttavallisuudesta ja elämisen turvasta. Näillä suurkaupunkien loistorakennuksia ja teollisuuslaitoksia rakentavilla maaseutuihmisillä ei ole edes rekisteröityä kaupunkiasumisen lupaa. Ja, entäpä sitten, jos iskee päälle vielä ’vuosituhannen talvi’? Ai niin, mutta se kunnon talvi? Me kaikki muistamme, miten viime talvena lunta tuli melkein tupaan asti. Helsingissäkin syntyi kahdenlaisia kokemuksia: ”Voi miten ihanaa, että täälläkin pääsee suksille melkein missä vain” - ja - ”Millä ihmeen konstilla saisi ajopelin tielle korkealle autonkylkeen aurattujen lumivallien takaa?” Käydessäni helmikuussa serkkuni perheen luona, kertoi serkkuni mies siitä, miten muutamat pojat heidän kotinurkillaan olivat keksineet kokeilla pulkilla laskua lumivallien alle hautautuneiden henkilöautojen katoilta. No, vahinkoja ei onneksi sattunut; ei laskijoille, eikä autoillekaan. Muistan, miten asuinpaikkani Tuulenkylän pihamaalla ja Muurarintien kadunpätkällä pörräsivät lumenlakaisukoneet aamuvarhaisesta iltamyöhään. Monesti pihalle oleville postilaatikoille menokin tuntui kuin olisi suolla kävellyt. Mutta onhan näitä kunnon talvia ollut näillä leveysasteilla lukuisia minunkin miesmuistiin. Tätä kirjoittaessani (16.11.) Kuokkalan seutu on ripauksen valkoinen, ajotiet ja kävelykadut väliin loskaisia, väliin liukkaita. Kuitenkin aika hyvin ainakin pääkulkuväylät autoille, pyöräilijöille ja jalankulkijoille on mielestäni kuntoon hoidettu. Samalta istumalta tsekkaan vielä nettisivustoja ”uudesta jääkaudesta”, ja esimerkiksi Aamulehden parista löytyy Helsingin yliopiston ympäristömuutoksen professori Atte Korholan rankkaa tulevaisuutta ennustaneiden meteorologien teesien kumoaminen. Niille ei löydy tieteellistä tutkimustietoa. Mutta, kyllä asia on saanut ihmiset nettiin kommentoimaan. Katsokaa vaikkapa sellaisen hakusen alta kuin ”tulevan talven sääennuste.” Että ei muuta, kuin hyvää talvea odottelemaan, eikä suinkaan minun uneni kaltaista! Pisteytetty koti Olemme suunnitelleet toimintamme juurruttamista osaksi Jyväskylän palveluita eri toimijoiden kanssa. Joka vuosi vietetään valtakunnallista Mielenterveysviikkoa ja viikon tarkoituksena on nostaa esille mielenterveysalan ajankohtaisia kysymyksiä. Viikon aikana järjestetään tapahtumia ympäri Suomea ja tänä vuonna mielenterveysviikkoa vietetään 21.–28.11.2010 välisenä ai- Kirjoittaja on kuvataiteilija. Kirjoittaja on Kuokkalan Tuulenkylän asuinyhteisössä asuva, aamukävelevä ja yöunia näkevä eläkevaari, joka aina väliin tarttuu kynään milloin mistäkin syystä. kana. Täällä Seniorinuotassa vietämme avoimia ovia perjantaina 26.11. klo 10.00,jolloin voi tulla tutustumaan toimintaamme ja ohjelmassa on musiikkia sekäkakkukahvittelua. Mielenterveysviikon teemana on tänä vuonna kohtaaminen. Kohtaamisiahan meillä Seniorinuotassa on ollut ja on edelleen runsaasti. Tästä linkistä voit käydä tutustumassa teemaan paremmin http://www.mtkl.fi/mielenterveysviikko/viikon-teema/ 12 Kuokkanen Hius- ja Kauneusstudio Chill Joulun kampanjat Hius- ja Kauneusstudio Chillissä Vähintään 50€ lahjakortin ostajalle 10€ etuseteli kaupan päälle! Tutustu monipuoliseen palveluumme ja varaa aikasi netissä osoitteessa www.studiochill.fi Hius- ja Kauneusstudio Chill Schaumanin puistotie 10 40100 Jyväskylä puh. 045 340 8570 Kanta-asiakas pikkujoulut Pe 10.12. klo 19.00 alkaen, Bändinä TELEFUNKENS. SYÖTTÄJÄNKATU 2, KUOKKALA keskimaanlahioravintolat../birra2 AVOINNA: Ma - To 09 - 01 Pe -La 09 - 02 Su 10 - 21
© Copyright 2024