1. No category

Koeajaa
Ari Inkinen
Heikki Juuri-Oja
Marino Cobra
Jo tätä oli odotettu
Matkaveneiden kiinnostavin kokoluokka
on tällä hetkellä 20–30-jalkaiset.
Uutuuksia on tullut kiitettävästi ja tilastojen
mukaan myynnin kasvu on ollut voimakasta.
Juuri tähän ryhmään Marino tuo uuden Cobransa.
Se on kätevä ja tilavan tuntuinen kokonaisuus,
jolla on runsaasti hyviä ominaisuuksia.
M
Ohjaamoon on tulossa paikka näyttöruudulle. Säätökytkimien
sijoitus on uusittu,
mutta trimmilevyjen
kytkin on edelleen samassa paikassa.
10
VENE 12/05
Marino on rakentanut lujitemuoviveneitä yli 40 vuotta. Se
on yksi Suomen lujitemuovivenetuotannon uranuurtajista.
50-luvulla alkanut toiminta on
seurannut tarkkaan markkinoiden rytmiä. Silloin kun ostajat
ovat halunneet suuria veneitä,
Marino on tehnyt niitä. Kun
suurten markkinat romahtivat,
Marino ryhtyi myymään pieniä
veneitä.
Vaikka Marinon menestyksen
taival aikanaan alkoi nimenomaan pienellä veneellä, 4,30 m
pitkällä Marino Sportilla, ei yhtiö
enää viime vuosina ole tehnyt itse pieniä, vaan ne on tuotettu
yhteistyössä Finnmastereita val-
mistavan Oy Finn-Marin Ltd:n
kanssa.
Kokkolalaisveistämön
tuotannollisten
muutosten
vuoksi yhteistyö päättyi kuluvana vuonna ja nyt Marinon mallistoon kuuluu ainoastaan asuttavia matkaveneitä. Omista malleista viimeksi on luovuttu 90-luvun alkuvuosina esitellystä Pirayasta, jonka korvasi Shark. Malliston vanhin on Barracuda, jonka
synty ajoittuu 80-luvun lopulle.
Vaikka Marino kehittää omia
mallejaan harvakseltaan, on se
jälleen onnistunut ajoittamaan
uutuuden markkinoiden voimakkaimmin kasvavaan kokoluokkaan, 6–9 metrin veneisiin.
Marinon malliston painopiste on
muutenkin tässä kokoluokassa.
Aiemmin sipoolaisyhtiöllä on ollut tarjota tähän ryhmään Rocca
(7,10 m) ja Shark (8,90 m), Marinon edellinen uutuus. Tänä kesänä esitelty Cobra asettuu tiloiltaan täsmälleen näiden kahden
väliin. Sen pituus on 8,20 m.
Uusi Marino Cobra on linjoiltaan hyvin paljon sekä Sharkin
että Rocan näköinen, sukuyhteys
on selvä. Keulakansi ei tosin ole
aivan yhtä laaja kuin Rocassa,
mutta profiili on lähes identtinen. Cobran myötä Marino on
kuitenkin muuttanut hiukan veneen ulkonäköä. Veneet ovat
edelleen tutun valkoisia, mutta
nyt niiden laitojen laajaa pintaa
ei ole jaettu punahopein väriteipein, vaan kylki ja kajuutta ovat
puhtaan valkoiset. Veneen tyyppinimi on pienin hopeisin kirjaimin kajuutan sivulla. Marino perustelee muutosta tyylillä. Katsojasta yhtenäinen valkoinen pinta
saattaa tuntua aneemiselta, ainakin ensi alkuun, mutta se on
joka tapauksessa persoonallinen
poikkeus vallitsevasta tyylistä.
Helppo liikkua
Uusi Marino on käytännöllinen
vene. Sen ratkaisut niin sisällä
kuin ulkona ovat poikkeuksetta
selkeitä ja toimivia. Veneessä liikkumisen helppouteen on selvästi kiinnitetty huomiota. Veneen
쐌쐌쐌
11
Marino
Cobra
Keulaovi on suuri, mutta siitä puuttuu
ulkopuolelta kahva, mikä parantaisi reitin käytettävyyttä merkittävästi.
Uimataso on hieman kapea, mutta sen
edessä olevaan laatikkoon mahtuu runsaasti köysiä ja ankkuri ja ylimääräisiä
lepuuttimia.
läpi kulkeva käytävä alkaa heti
keulasta ja jatkuu avotilaan saakka. Vasta uimatasolle johtava
portti on keskilinjasta sivussa.
Marinon keulakansi ei ole aivan tasainen. Sen keskellä kulkee
”jalkakäytävä”, joka johtaa osana
tuulilasia olevalle ovelle. Itse
asiassa kulmia on keulakannelle
melko paljon. Aivan edessä on
köysilokero ja pollarit, kaiteet
ulottuvat lähes keulaan saakka.
Tuulilasin ovea ei ole mahdollista avata ulkoa, ei edes silloin, kun ovi ei ole lukittu. Kun
vene on kiinnitetty laituriin
keula edellä, on ensimmäisen
veneeseen nousijan siirryttävä
sivukantta pitkin avotilaan ja
avattava keulaovi sisältä. Se on
puute. Ulkoa avattava ovi helpottaisi liikkumista. Sivukannet
ovat melko kapeat, mutta kuljettavat. Kajuutan katolla ja kajuutan takareunassa on kunnolliset kaiteet, joista avotilaan astuva saa tukea. Kolmas pollari-
12
VENE 12/05
pari keskelle on lisävaruste. Perässä sivukannen katkaisee ehkä hieman liian aikaisin moottorin ilmanottoaukkojen suojana
oleva kotelo.
Cobran avotila on itsetyhjentyvä ja turkissa on tiikkilaminaatti.
Koko avotilan turkki on moottoritilan luukkua ja hieman hankala
avattava, koska ylimääräistä tilaa
ei ole. Avotilassa on pitkittäiset
penkit laidoilla ja peräreunaan saa
lisäistuimen. Sohvatyynyt ovat lisävaruste, mutta selkänojiin ei
tyynyjä ole. Avotilassa on myös
kiinnike pöydälle. Kooltaan avotila riittää neljän henkilön kahvitteluun tai miksei ruokailuunkin.
Uimataso on kahdessa tasossa. Avotilasta kuljetaan perään
portin kautta ja ensimmäiseksi
astutaan säilytyslaatikon tiikkiritiläkannelle ja siitä varsinaiselle
uimatasolle. Laatikossa on tilaa
ankkurille ja köysille, lepuuttimille on omat kolonsa. Perään saa
myös sähköisen ankkurivinssin.
Pollarit ovat peräpeilissä pystyasennossa. Uimatason alla on
pakollinen uimatikas.
Panoraamaa
ja pyöreitä kulmia
Cobran kajuutta on yhtä avaraa
tilaa, jossa vain toiletti on erotettu omakseen. Suunnilleen kajuu-
tan keskilinjaa kulkee käytävä,
jonka molemmin puolin eri tilat
jakautuvat. Vasemmassa peräkulmassa sijaitsevan toiletin
edessä on pöytäryhmä, oikealla
laidalla on pentteri ja ohjaamo.
Hyvin perinteinen tilanjako kaiken kaikkiaan. Kajuutan sisäkorkeus on 1,90–1,98 metriä.
Kajuutta on valoisa, sillä liimatut ikkunat ovat suuret ja kaiken
yllä avautuu peräti 0,76 x 1,85 m
kokoinen kattoluukku. Vaaleat
verhoilumateriaalit ja vaalea tiikki lisäävät valoisuutta. Vastapainona ovat sävytetyt sivulasit.
Sävytetty on myös kajuutan
peräosan kattava, lisävarusteena
saatava panoraamakatto. Se on
hauska yksityiskohta etenkin toiletissa, johon se antaa sävytyksestään huolimatta runsaasti
luonnonvaloa. Muuten toiletti
on melko tavanomainen. Sen vakiovarustus on poikkeuksellisen
vähäinen, muun muassa peilikaappi ja pyyhekoukut ovat lisävaruste. Toilettiin saa myös suihkun. Seisomakorkeus on 1,97 m,
mikä suihkukaapille on keskimäärin riittävä.
Makuupaikkoja Cobrassa on
varsinaisesti kolme, kaksi keulassa ja yksi pentterin takana, avotilan alla sijaitsevassa pistopunkassa. Sen koko on riittävä 0,66 x
Keulasta on hyvä
nousta veneeseen,
mutta monessa tasossa
olevalla keulalla on liikuttava varoen.
Avotila ei ole suuri, mutta riittävä neljälle henkilölle. Lisävarusteena saa pöydän, myös tyynyt ovat lisävaruste.
2,02 metriä. Korkeutta on 0,85 m.
Keulan vuode on pituudeltaan
2,10 m ja sen leveys on 1,35 m, eli
veneolosuhteisiin se on tilava parivuode. Aiemmin keulassa, oikealla laidalla ohjaamon edessä
oli turkkitasossa lisävuode, mutta
se on viisaasti poistettu. Myös
pöytäryhmästä on mahdollista
rakentaa tilapäismajoitukseen
kooltaan 1,00 x 1,65 m vuode.
Pöytäryhmässä on tilaa neljälle, vaikkakin hieman ahtaasti.
Etupenkin selkänojan saa siirrettyä penkin peränpuolelle, jolloin
menosuuntaisten istuinten määrä kasvaa viiteen.
Keulaovesta kajuuttaan kuljetaan vuoteen alta esiin nostettavan portaan kautta. Porras on saranoitu vuodetasoon niin, että
kun sitä ei tarvita, se kipataan
vuoteen alle. Kun ovesta halutaan kulkea, ensin siirretään sivuun osa patjaa ja sen jälkeen
porras käännetään esiin. Kuulostaa ehkä monimutkaiselta, mutta käy käytännössä helposti. Tällä tavalla on onnistuttu välttämään hankalat tikasjärjestelyt.
Cobran pentteri on kuljettajan
takana. Se on tavanomaista lai-
Peräseinä on pleksiä ja
vasemmassa laidassa on
toiletti. Kajuutan yläreunan kaide on pidennetty
koko kajuutan levyiseksi.
Uimatason säilytyslaatikon
reunoissa on paikat neljälle
lepuuttimelle.
taa vasten rakennettua pentteriä
leveämpi pöytätaso, jossa on sekä liesi että pesuallas. Viime mainittu on sijoitettu kuljettajan istuimen alle, joten matkan aikana
pentterin käyttö on hankalaa.
Jääkaappi on sohvan päädyssä.
Pentterissä on pari hyvää yksityiskohtaa, kuten pyöristettyyn
kulmaan sijoitetut laidalliset hyllyt ja vetolaatikot, jotka sulkeutuvat ja pysyvät kiinni erityisen
hidastusmekanismin avulla. Ne
ovat ehkä pieniä asioita, mutta
luovat viihtyisyyttä ja ennen
kaikkea mielikuvan huolellisesta
suunnittelusta ja laadusta.
Säilytystilaa kajuutassa on
kohtuullisesti, mutta etenkin
matkakäytössä sitä saisi olla
enemmänkin. Ohjauspulpetin
alla on ripustinkaappi, mutta
muuten kaapit ovat vähissä.
Etenkin kahden hengen käytössä pistopunkasta tulee aivan varmasti varasto. Jatkossa voisi olla
ideaa kehittää ohjauspulpetin
edessä olevaan tyhjään tilaan lisäkaappi, jossa olisi vaikkapa pari vetolaatikkoa.
Lujaa laatua
Marino Cobran ohjaamossa on
melkein kaikki periaatteessa
kohdallaan. Koeajoveneessä ei
ollut valmiiksi ajateltua paikkaa
ruutunäytölle, joka tänä päivänä
on etenkin matkaveneissä on
välttämättömyys.
Veistämön
edustaja lupasi kuitenkin sellaisen järjestää. Tulevien veneiden
karttatasoon tulee asennusalusta, johon sopii yleisimmin käytetyt näytöt. Tällöin jää vielä paikka
paperikartalle ja parille pienehkölle lokerolle irtotavaroita (kyniä, kännykkää yms.) varten.
Kuljettajan turkkitasoa saa
nostettua tai laskettua pykälän
verran ja tuolissa on pitkittäinen
säätö. Tuoli itsessään on hieman
liian korkealla. Keskimittainenkin
kuljettaja tuskailee ikkunan yläreunan kanssa. Mittarit ovat näkökentässä sopivasti ja oikeastaan ajon aikana tarvittavien
käyttökytkimien sijoittelu on ainoa asia, josta voi keskustella:
missä kohtaa on moottoritrimmi,
missä trimmitasojen käyttökytkin? Mihin asennetaan keulapotkurin nappulat? Makuasiat ratkaisevat paljolti, mutta veistämö
varmasti asentaa ne tilaajan toiveiden mukaan.
Cobran runko on rakennettu
yleisestä suuntauksesta poiketen köliin saakka kerrosrakenteena. Yleensähän suuremmissa lujitemuoviveneissä kerrosrakennetta käytetään vesilinjan
yläpuolella laidoissa, kansissa ja
kajuutoissa. Ratkaisua veistämö
perustelee rakenteen lujuudella. Se vaimentaa myös äänet hyvin. Rakenteesta päinvastaista
mieltä olevat perustelevat näkemystään ongelmilla, jos vedenalaisen osan pintalaminaatti rikkoutuu. Marino on käyttänyt menetelmää jo 80-luvun lopulta lähtien Barracudassa ja
vakuuttaa, että ongelmia ei ole
ollut.
Kerrosrakenteessa kahden lujitemuovikuoren välissä on väliaine, tässä tapauksessa umpisoluinen Divinycell-PVC-vaahtolevy.
Se yhdistetään hartsilla lujitemuoviin, jolloin muodostuu lähes yhtenäinen kappale. Divinycellin etuina pidetään keveyttä,
äänen ja lämmön eristävyyttä ja
jäykkyyttä. Rungon laminointiin
Marino käyttää monisuuntaislujitteita, jotka tavanomaiseen lasikuitumattoon verrattuna antavat
erinomaisen lujuuden.
Rauhallinen ajettava
Koeajo-Marino oli varustettu
malliston suurimmalla dieselillä,
Volvo Pentan D4-260:lla. Tehoa
moottorissa on 260 hv 3 500
kierroksen
käyntinopeudella.
Turbolla varustettu moottori sopii Marinoon sikäli hyvin, että
liikkeelle lähtö on vaivatonta ja
liukukynnys on kiitettävän pieni.
Volvo Pentan 190-hevosvoimaisella D3-190-moottorilla huippunopeus nousee 30–31 solmuun.
Marino Cobran rungon on
suunnitellut Eero Harilainen.
Runko on selkeästi tehty ennen
kaikkea kohtuullisen moottoritehon ja taloudellisuuden lähtökohdista. Kuitenkin pohjan vkulmaksi on saatu peräti 20 astetta. Sen vastapainona palteet
ovat leveät ja hieman negatiiviset. Nousulistoja on kolme paria,
joista kaksi reunimmaista paria
ulottuvat perään saakka.
Leveissä ja negatiivisissa palteissa on etuna niiden suuri kantavuus, eli vene kulkee keveästi
kohtalaisen pienelläkin moottoriteholla ja on paikallaan vakaa.
Toisaalta palteet tekevät veneen
suuntaherkäksi etenkin peräaallokossa. Myös vastaanlyövät aallot tuntuvat palteissa.
Syksyn tihruisessa koeajosäässä vene saavutti kolmen hengen
kuormalla ja noin puolen tankin
polttoainekuormalla 35,7 solmun huippunopeuden. Mikäli
valmistajan painoilmoitus pitää
paikkansa, on pohjan nopeuskerroin kiitettävä 4,1. Polttoainetta huippunopeudella kului
51,3 litraa.
Vaikka Marino Cobra ei taloudellisuutensa puolesta aivan ylläkään kokoluokkansa parhaisiin
noin yhden litran kulutuslukemiin meripeninkulmaa kohti,
taittuu matka kuitenkin erittäin
kohtuullisin lukemin. Alimmillaan kulutus on 1,13 l/mpk ja kiitettävän laajalla nopeusalueella
noin 22–27 solmua. Alle 1,2 litraa
kuluu 20–30 solmun nopeudessa koeajokuormalla. Tankillisella
ajaa runsaat 200 meripeninkulmaa ja vielä jää nelisenkymmentä litraa reserviksi.
Melutasoltaan Cobra on kohtuullinen ylittämättä missään
vaiheessa varsinaista moitittavan melun 85 desibelin rajaa.
Matkanopeudella melu on 80–
82 dB(A):n alueella, joka jonkin
verran häiritsee keskustelua,
mutta ei vaadi huutamista.
Ajossa Cobra on kiitettävän
eleetön. Keula on riittävän terävä
leikatakseen vasta-aallokon ja ainoa ikävä ilmiö ovat toisinaan
pohjaan lyövät aallot. Ne tuntuvat
etenkin palteissa. Kerrosrakenteinen pohja jossain määrin vaimentaa suurimpien lyöntien ääniä.
Cobran kaarrekäyttäytyminen on
johdonmukaista, eikä vene kallistu paljoakaan (ne palteet). Peräaallokossa Cobra vaatii jonkin verran ohjailua, sillä se pyrkii mutkittelemaan aaltojen mukana. Kokonaisuutena Marino Cobra on mukava ja rauhallinen ajettava, myös
suurimmalla moottorillaan.
Cobra on selkeästi suunniteltu
matkaveneeksi. Kohtuullisen kokoinen toiletti, hyvä pentteri ja
reilut makuutilat ainakin kolmelle ovat matkaveneen tunnusmerkkejä. Perhekäytössä makuutilat voivat käydä vähiin, sillä
pöytäryhmän vuoteessa nukkuu
se, joka saa Mustan Pekan. Kesäaamujen kauhistus ovat verhottomat etuikkunat, joista lämpö
pääsee suoraan sisään. Satamalaitureilla liikuskelevilla on niiden läpi näköyhteys sisätiloihin.
Marino Cobran alkaa-hinta on
96 700 euroa. Silloin konehuoneessa on bensiinimoottori. Se
on jatkossa varteen otettava
vaihtoehto, jos moottoripolttoöljyn hinta nousee niin kuin pelätään. Edullisin diesel, 190 hv:n
Volvo Penta, on ehkä aavistuksen
pieni, mutta D4-225 on jo sopiva.
Hintaero suurimpaan D4:ään on
7 700 euroa, eli monta litraa polttoainetta. Lisävarustelistalta matkaveneilijä joutuu ruksimaan makunsa mukaan 5 000–10 000 euron varusteet. Vaatimaton varustelu on perinteinen keino laskea
veneen lähtöhintaa.
쐌쐌쐌
13
Marino
Cobra
Kajuutta on valoisa ja
kattoluukku on todella
suuri. Koostaan huolimatta se liikkuu ilahduttavan helposti.
Pöytäryhmän sohvat
ovat tasan metrin pituiset
ja niille mahtuu hieman
ahtaasti kaksi rinnakkain.
Cobran pentteri on hyvä
kokonaisuus:laatikoita,
kaappeja ja riittävä työtaso. Lisävarusteena saa
uunin.
Keulavuode on tilava ja
kätkee sisäänsä portaan,
jolta on helppo nousta
keulakannelle. Alhaalla
oleva sivuvuode on nyt
jo historiaa.
T E K N I S E T
T I E D O T
Koko veneen halkaisee selkeä
käytävä, joka on riittävän leveä
kuljettavaksi vaivatta.
Toiletti on riittävän
korkea myös suihkua
varten. Varustus sen
sijaan on ilman lisähintaa ankea.
14
VENE 12/05
Pituus
8,20 m
Leveys
2,90 m
Syväys
1,00 m
Paino
n. 3 000 kg
Moottorisuositus 190–270 hv
Koeajomoottori:
Volvo Penta D4-260
Polttoainesäiliö 290 l
Vesisäiliö
100 l
Jätevesisäiliö
Kantavuus: 8 henkeä/800 kg
CE-luokitus: C (rannikko)
Suunnittelija:
Marino & Eero Harilainen
Vakiovarusteet mm. pentterivarustus, kaikuluotain, loki, trimmitasot,
käsisammutin, 3 kpl tuulilasinpyyhkijöitä, tiikkilaminaattiturkki,
lepuuttimet, painevesi, kattoluukku
Lisävarusteet mm. ankkurivinssi
perään 4 200 e, keulapotkuri 3 980
e, maasähköjärjestelmä 1 450 e,
avotilan kuomu 1 760 e, uimatason
suihku 310 e, varustekaari 310 e,
ulkotilan pöytä 370 e, ulkotilan
patjat 540 e, toiletin tarvikepaketti
(peilikaappi, koukut ym.) 430 e,
lämminvesivaraaja 810 e, Webasto
2000 -lämmitin 1 860 e, kattoikkuna 970 e, keskipollarit 220 e
Hinta alk. 96 700 euroa
(VP 5,0 GXi/DP-E, 270 hv bens.)
Valmistaja: Oy Marino Ab
Marinovägen, 01150 Söderkulla
puh. (09) 272 1422
www.marino.fi
K i i t ä m m e
+ helppokulkuisuutta
+ oivallisia yksityiskohtia
+ ajettavuutta
M o i t i m m e
– keulaoven lukitusta
– heikkoa vakiovarustelua
Suurimmankin moottorivaihtoehdon
jälkeen moottoritilassa on kiitettävästi
avaruutta, toisella puolella tosin ahdistaa pistopunkka.
Mittaustulokset
rpm kn
l/h l/mpk dB(A)
700 4,6 1,7 0,37 64
1000 5,8 3,5 0,60 69
1200 6,6 5,1 0,77 68
1400 7,3 8,8 1,21 75
1600 8,1 12,6 1,56 80
1800 9,3 16,1 1,73 77
2000 11,8 20,2 1,71 78
2200 16,2 22,1 1,36 78
2400 20,7 24,0 1,16 80
2600 23,6 26,6 1,13 82
2800 26,8 30,3 1,13 81
3000 29,2 34,6 1,18 82
3200 32,0 41,4 1,29 83
3400 34,2 50,4 1,47 83
3450 35,7 51,3 1,44 84
ISO 8178-4 mukainen keskikulutus
yhdistelmällä on 21,7 l/h.
Ohjaamomelu dBA
Nopeus solmua
50
85
40
80
30
75
20
70
10
1000
3000
Käyntinopeus
r/min
5000
Hyväksyttävän melutason yläraja
65
Nopeus
k/n
10
20
30
40
50
30
40
50
Taloudellisuus
Polttoaineen kulutus
l/h
l/mpk
50
0,60
40
0,50
30
0,40
20
0,30
10
1000
3000
Käyntinopeus
r/min
5000
0,20
Nopeus
k/n
10
20